Finncontact Helmikuu 2004, venäjänkielinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Finncontact Helmikuu 2004, venäjänkielinen"

Transkriptio

1 Finncontact Helmikuu 2004, venäjänkielinen Tässä pdf-tiedostossa on venäjänkielisen julkaisun tekstit joko englanniksi tai suomeksi, kuvat pyydetään katsomaan venäjänkielisestä versiosta. Sisältö Arto Tevajärvi Pääkirjoitus: Tiealan yhteistyö suomen ja venäjän välillä kehittyy Hannu Heinikainen Nuijamaan rajanylityspaikan kehittämishanke Kari Halme Liikenteen määräpaikkatutkimus tekeillä Kaakkois-Suomen kansainvälisestä henkilö- ja tavaraliikenteestä Martti Miettinen Suomen ja Pietarin tieammattilaisten yhteistyö Pietarin kehätien projektissa Lasse Weckström Suomalais-venäläinen päällystealan yhteistyöryhmä Raimo Sallanmaa Arkhangelsk road management project in completion stage Jukka Jääskö Murmanskin tiehallinnon ja Lapin tiepiirin liikenneturvallisuusyhteistyö Erkki Hulkko Barentsin alueen liikenneturvallisuusyhteistyö Pasi Hukkanen Siltojen erikoistarkastuksia lähialueyhteistyönä Jukka Torniainen EU:lle uusi naapuruusohjelmamalli Anne Tsaplina, Eeva Nikulainen Oppia ikä kaikki Kimmo Toivonen, Jyrki Rissanen Baltic road weather information system (rwis) internet service

2 TIEALAN YHTEISTYÖ SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLÄ KEHITTYY Maantieliikenne Suomen ja Venäjän välillä kasvoi räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Tämän kehityksen seurauksiin ovat joutuneet myös raja-alueiden tienpitäjät sekä Suomen ja Venäjän rajanylityspaikat mukautumaan. Maittemme tieviranomaiset, joiden tehtävänä on turvata teollisuuden, kaupan ja yksityisten tienkäyttäjien sujuvat ja turvalliset kulkumahdollisuudet rajan ylittävällä tiestöllä, ovat 1990 luvun alusta alkaen tiivistäneet yhteydenpitoa ja näin lisänneet tie- ja liikennealan vuorovaikutusta. Tässä julkaisussa esitellään muutamia kahdenkeskisiä ja monikansallisia tiealan yhteistyöhankkeita. Kahdenkeskistä yhteistyötä on saatu käyntiin konkreettisesti mm. tiealan koulutuksen, tienpidon osaamisen ja teknologian siirron alalla. On käynnistetty yhteisiä asiantuntijaryhmiä mm. päällystetekniikassa ja järjestetty lukuisia asiantuntijaseminaareja, työtapaamisia ja opinto- ja tutustumismatkoja. Erikoistyöryhmät ovat vertailleet mm. käytössä olevia tekniikoita, kalustoa, menetelmiä, materiaaleja sekä laadunvalvontaan ja kilpailuttamiseen liittyviä asioita. Tiedon vaihtoa on laajennettu uusille alueille ja käynnistetty mm. yhteinen tiesäätietojen jakelu, monikansallinen Koulutusyhteistyön pääaiheita ovat olleet kesä- ja talvikunnossapito, liikenneturvallisuus, tienpidon hallintajärjestelmät sekä talous- ja henkilöstöasiat. Yhteisiä seminaareja ja asiantuntijatapaamisia on järjestetty rajan molemmin puolin. Tieviranomaiset molemmissa maissa ovat olleet aktiivisesti mukana rajanylityspaikkojen liikennealueiden sekä raja-asemille johtavien teiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Suomen liityttyä 1995 Euroopan Unioniin, on sekä Venäjällä että Suomessa toteutettuihin hankkeisiin saatu rahoitusta EU:n rajaohjelmista. Suomen puolella Interreg-rahoituksella toteutetut hankkeet ovat olleet lähinnä rajan ylittävien liikenneyhteyksien parantamishankkeita kuten lisäkaistojen rakentamista ja rajanylityspaikkojen liikennealuejärjestelyjä. Venäjän puolella Tacis CBC-ohjelmasta rahoitetut kohteet ovat puolestaan olleet lähinnä raja-asemien rakentamishankkeita. Sujuvien tieyhteyksien merkitys korostuu liikennemäärien jatkuvasti kasvaessa. Tiealan jatkuva ja ulkoisiin muutoksiin reagointikykyinen yhteistyö on molempien osapuolten etu. Henkilökohtaiset kontaktit sekä tiehallintojen johdon että eri alojen asiantuntijoiden välillä ovat olleet ja ovat myös jatkossa ehdoton edellytys ja perusta tulokselliselle yhteistyölle ja vuorovaikutuksen kehittämiselle myös tulevaisuuden haasteissa. ARTO TEVAJÄRVI

3 NUIJAMAAN RAJANYLITYSPAIKAN KEHITTÄMISHANKE Nuijamaan/ Brusnitshnojen rajanylityspaikalla maantieliikenne on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Suomen puolella Nuijamaan rajaasema sijaitsee ahtaassa paikassa Saimaan kanavan ja Nuijamaan taajaman välissä, jossa laajentamismahdollisuuksia ei ole. Se aiheuttaa nyt suuria pakokaasu- ja meluhaittoja taajaman asukkaille. Venäjän puolella Brusnitshnojessa uusi raja-asema otettiin käyttöön syksyllä TAUSTATIETOA Korridori 9 A on tärkein Venäjän ja Suomen välinen maantieyhteys. Venäjän puolella tieyhteys alkaa Moskovasta ja johtaa Pietarin kautta Torfjanovkan ja Brusnitshnojen rajanylityspaikkojen läpi Suomeen. Suomen puolella tieyhteys on nimetty E 18-tieksi, joka johtaa Helsingin kautta Turkuun. Nuijamaan/ Brusnitshnojen raja-asema on Torfjanovkan/Vaalimaan jälkeen toiseksi vilkkain Venäjän ja Suomen välinen rajanylityspaikka. Siellä vuosittain runsaat ajoneuvoa ylittää rajan. Venäjä on rakentanut Brusnitshnojeen uuden raja-aseman, joka otettiin käyttöön jo syksyllä RAJANYLITYSPAIKAN SUUNNITTELU Nuijamaalla raja-aseman toiminta on suunniteltu uuteen paikkaan noin 1,5 km nykyisestä raja-asemasta länteen vuosina Ensi kerran Suomen puolella raja-asemalle tulee erikseen tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen tarkastuskeskukset, jotka sijoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle toisistaan. Lisäksi alueelle tulee ajoneuvojen tarkastuskeskus ja kenttä liikkuvalle ajoneuvojen läpivalaisuyksikölle. Liikenteen ohjaukseen on suunniteltu käytettävän mm. muuttuvia ja kiinteitä kaistaopasteita, liikennevaloja ja sähköisiä ajoneuvopuomeja. Lähtevän raskaan liikenteen kahdelle odotusalueelle on suunniteltu vuoronumerojärjestelmä, jolloin rekan kuljettajan on helpompi arvioida odotusajan pituutta ja päästä tarkastukseen vuorollaan. Olennainen osa Nuijamaan uuden rajanylityspaikan ratkaisua on noin 3 km pituisen tien suunnittelu ja rakentaminen maiden väliseltä rajalta Brusnitshnojen raja-asemalle. Tie on suunniteltu venäläisten ja suomalaisten tieviranomaisten välisenä yhteistyönä, jossa on käytetty sekä suomalaisia ja venäläisiä suunnittelukonsultteja. 3. RAJANYLITYSPAIKAN RAKENNUSHANKKEET Tiehallinto on valinnut suomalaisen Tieliikelaitoksen Nuijamaan rajanylityspaikan tiejärjestelyjen rakennusurakoitsijaksi. Rakentamistyö alkaa välittömästi Venäjän

4 ja Suomen välisen valtiosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ja urakan on määrä valmistua syksyllä Samanaikaisesti rakennutetaan tarvittavat rakennukset ja muut toiminnassa tarvittavat varusteet ja laitteistot Rajavartiolaitokselle ja Tullilaitokselle. Rajanylityspaikan rakentamisen kokonaiskustannukset Suomen puolella ovat noin 23 miljoonaa euroa (M ). Venäjä saa mainitun tieosan rajalta Brusnitshnojeen rakentamiseen avustusta EU:lta noin 2 M. Rakentamiskustannukset ovat 3-4 M, ja rakentamisurakka toteutetaan kansainvälisenä urakkakilpailuna. Nuijamaan uusi rajanylityspaikka nopeuttaa valmistuttuaan vuonna 2005 huomattavasti rajamuodollisuuksia ja mahdollistaa tehokkaat ja monipuoliset rajatarkastukset vilkkaalla rajanylityspaikalla. Sen toteuttaminen on samalla osoitus venäläisten ja suomalaisten raja- ja tieviranomaisten sujuvasta yhteistyöstä. Lisätietoja antaa tarvittaessa Hannu Heinikainen, Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri, Kauppamiehenkatu 4, FIN Kouvola, Suomi, puh fax HANNU HEINIKAINEN, Tiehallinto Kuva 1. Kuva 2. Yleiskartta Nuijamaan/Brusnitshnojen alueesta Nuijamaan rajanylityspaikka

5 LIIKENTEEN MÄÄRÄPAIKKATUTKIMUS TEKEILLÄ KAAKKOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISESTÄ HENKILÖ- JA TAVARALIIKENTEESTÄ Kaakkois-Suomen tiepiirissä on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään itärajan ylittävän maantieliikenteen määrä, ominaisuudet ja sijoittuminen tiepiirin tiestöllä sekä rajan läheisyydessä Venäjällä. Tutkimus tehdään samanaikaisesti Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran rajanylityspaikoilla. 1. TAUSTATIETOA Määrapaikkatutkimus tuottaa tietoa rajaliikenteestä liikenteen palvelujen kehittämistä ja tienpidon toimenpiteiden suuntaamista varten. Tulokset palvelevat Suomen puolella Tiehallinnon ohella mm. matkailuelinkeinoa, kuntia ja alueen yrityksiä. Tutkimus on alkanut lokakuussa 2003 ja valmistuu maaliskuun 2004 aikana. Tutkimusta käytetään ensimmäisenä pilottikohteena käynnisteillä olevassa Kaakkois-Suomen tiepiirin ja Lenigradin alueen tiekomitean välisessä liikennetutkimusalan asiantuntijayhteistyössä. 2. TUTKIMUKSEN TAVOITTEISTA Yhteistyön tavoitteena on tuottaa yleistä liikenne- ja määräpaikkatietoa sekä käyttää nykyisen tutkimuksen tuloksia hyväksi myös pidemmän aikavälin tieverkkosuunnittelussa molemmin puolin rajaa. Sen lisäksi ehkä tulevaisuudessa voidaan tehdä vastaavia tutkimuksia samanaikaisesti Suomessa ja Venäjällä. Henkilöliikenteessä tiedonkeruumenetelminä käytettiin rajaliikenteen haastatteluja. Henkilöliikenteen haastatteluita suoritettiin yhden päivän ajan kullakin Kaakkois-Suomen rajaasemalla viime vuoden lokakuussa. Haastatteluissa selvitettiin henkilöliikenteen määrät, lähtö- ja määräpaikat sekä matkojen tarkoitus, kesto ja toistuvuus. Tavaraliikenteen ominaisuudet ja suuntautuminen selvitetään tekeillä olevalla kattavalla otoksella vuoden 2003 tullausasiakirjoista. Hankitun tiedon perusteella selvitetään sekä henkilö- että tavaraliikenteen sijoittuminen Kaakkois-Suomen ja Venäjän lähialueiden tiestölle. Lisäksi suoritetaan vertailuja aiempiin tutkimuksiin ja tilastoaineistoon desktop-tutkimuksen avulla. Tutkimuksen tuloksia esitellään ja vertaillaan muista lähteistä saatuihin tietoihin myös suomalaisvenäläisessä asiantuntijoiden yhteistyökokouksessa kevään 2004 aikana.

6 Lisätietoja määräpaikkatutkimuksen toteutuksesta antaa tarvittaessa liikenneasiantuntija Kari Halme, Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri, Kauppamiehenkatu 4, FIN Kouvola, Suomi, puh fax KARI HALME, Suomen Tiehallinto

7 SUOMEN JA PIETARIN TIEAMMATTILAISTEN YHTEISTYÖ PIE- TARIN KEHÄTIEN PROJEKTISSA Suomen liikenne- ja viestintäministeriöllä sekä Pietarin kaupunginhallinnolla on perinteisesti yhteistyötä. Osapuolet totesivat vuonna 1999 suoran suomalais-venäläisen asiantuntijayhteistyön Pietarin kehätiehankkeen toteutuksessa hyödylliseksi. Käytännössä hyvin onnistunut yhteistyö kehätiehankkeessa toteutettiin vv tässä artikkelissa tarkemmin esiteltävien suomalais-venäläisten asiantuntijaryhmien työn muodossa. 1. TAUSTATIETOA Syksyllä 1999 Suomen liikenne- ja viestintäministeriö sekä Pietarin kaupunginhallinto totesivat suoran suomalais-venäläisen asiantuntijayhteistyön Pietarin kehätiehankkeen toteutuksessa hyödylliseksi. Tieyhteys kansainvälisellä liikennekäytävällä 9 A (Helsinki Pietari Moskova) piti saada Pietarin kaupungin kohdalla mahdollisimman nopeasti tienkäyttäjiä tyydyttävään kuntoon. Kehätien tulo lievittäisi raskaan ohikulkuliikenteen aiheuttamia vakavia liikenteellisiä ja ympäristöllisiä häiriöitä Pietarin keskustassa. Käytännössä yhteistyö Pietarin kehätiehankkeessa on tapahtunut vv jäljempänä mainituissa suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden välisissä työryhmissä. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on myös ollut alan viimeisimmän suomalaisen tietotaidon soveltaminen kehätien suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Kutakin työryhmää varten on valittu vastuullinen suomalainen konsultti tarjousten perusteella. Ryhmässä on lisäksi edustajia useammalta taholta. Kaiken kaikkiaan yhteistyössä on ollut mukana 25 suomalaista asiantuntijaa noin 10 eri organisaatiosta. Pietarista on ollut vastaavanlainen osallistuminen yhteistyöhön. Paikan päällä Pietarissa työryhmiä on avustanut yksi suomalainen ja yksi venäläinen asiantuntija. 2. MELUNTORJUNTA- JA YMPÄRISTÖALAN TYÖRYHMÄ Sseminaarimuotoisen työskentelyn jälkeen työryhmän työ on muodostunut hyvin käytännönläheiseksi suunnitteluksi. Konkreettisia tuloksia ovat seuraavat: Engelsan eritasoliittymäalueen meluntorjuntasuunnitelma ja siihen liittyvä meluesteiden arkkitehtoninen sekä maisemasuunnittelu. Stachekin eritasoliittymän melutorjunnan esisuunnittelu Meluesteiden laatuvaatimusten laatiminen Pietarin kaupunkia varten Erillisenä Pietarin kaupungin toimeksiantona on tehty lisäksi Volhonskaja Sosse tien (lentoasema Konstantinin palatsi) perusparantamiseen kuuluva maisemointisuunnitelma. Työryhmän meluntorjuntaa koskevien selvitysten merkitys korostui Pietarin kehätien ympäristövaikutusten tarkastelussa, joka yhteistyön alkuaikana oli lapsen kengissä. Yhteistyön lopulla tämä kulminoitui Pietarin kaupungin meluesteiden laatuvaatimusten kirjoittamiseen. Eteneminen on ollut kuitenkin vaihtelevaa. Ensimmäiset suunnitelmat pantiin hyllylle muutamaksi vuodeksi, mutta nyt ne on taas otettu esille ja todettu hyvin tarpeelliseksi. 1

8 Yhteistyön keskeinen tavoite on siten saavutettu eli saatu nostettua melutorjunnan merkitystä kaupungin liikenneväylien suunnittelussa. Samalla suunnittelumenetelmien uusiminen on saatu käyntiin. Ryhmä on myös ottanut mukaan työn erivaiheisiin suomalaisia meluesteiden materiaalitoimittajia. Ryhmän työssä on ollut myös yleisempi ympäristösuojelullinen osa, mutta siinä ryhmän työ ei vielä päässyt seminaarityöskentelyä pidemmälle. Tässä keskeiseksi tavoitteeksi pietarilaiset halusivat tieltä tulevien ns. hulevesien käsittelyn. 3. SILTATYÖRYHMÄ Siltaryhmän työskentely on ollut hyvin tiivistä. Erityinen kohde on ollut Nevan vinoköysisilta, johon myös Suomesta on löytynyt erittäin hyvää asiantuntemusta. Tärkeimmät saavutukset ovat: Useat asiantuntijaselvitykset vinoköysisiltojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Tähän on liittynyt muun yhteistyön ohella myös joukko maksullisia toimeksiantoja kuten suunnittelun ja rakentamisen laadunvalvonta, tuulitunnelikokeet jne. Useiden suomalaisten suunnitteluohjeiden kääntäminen venäjäksi. Useat tutustumismatkat siltakohteille Yhteiset julkaisut ja esitelmät kansainvälisissä kongresseissa Merkittävä piirre yhteistyössä on ollut sen tiiveys ja suuren luottamuksen aikaan saaminen osapuolten välille. Tämä on johtanut siihen, että siltahankkeita on nyt tarjouduttu tekemään yhdessä eripuolilla Venäjää. Sen lisäksi suomalaiset aikovat ryhtyä käyttämään venäläisten siltasuunnittelijoiden palveluja omissa töissään. Työryhmässä on myös ollut mukana myös useita materiaali- ja järjestelmätoimittajia Suomesta. 4. GEOTEKNIIKAN TYÖRYHMÄ Geotekniikka-asia oli tärkeimpiä kehätieyhteistyön käynnistäjistä, koska Pietarin kehätien pohjaolosuhteet olivat erittäin huonot. Pietarilaiset olettivat Suomessa olevan sitä koskevaa erityistä osaamista. Näin on ollutkin ja ryhmän saavutukset ovat: Oikeiden esimerkkihankkeiden (kevytpengerrakenteet) suunnittelu muutamaan kohteeseen, joilla on aikaan saatavissa merkittäviä kustannus- ja aikasäästöjä. Laajahkon ja uraauurtavan pohjanvahvistusta koskevan suunnittelukansion kokoaminen yhteistyön aikana venäläisiä kumppaneita varten. Useat työmaakäynnit Vaikka geotekninen osaaminen Venäjällä on varsin korkeatasoista, se on silti ollut vähän vanhakantaista ja ei kovinkaan kustannustietoista. Tämän osalta yhteistyö suomalaisten kanssa on tuonut uusia sovelluksia. Kestää tosin aikansa ennen kuin käytännön sovellukset leviävät laajemmalle. Hidasteena näyttävät olevan venäläisten urakoitsijoiden asenteet ja valmiudet toteuttaa kevyempiä ja halvempia rakenneratkaisuja. Osasyynä lienee myös sopivan konekannan puuttuminen. 2

9 5. KUNNOSSAPITOTYÖRYHMÄ Kunnossapidossakin on ollut pitkälti kysymys asennemuutoksista. Venäläinen käytäntö on perustunut hyvin raskaisiin ja normatiivisiin organisaatioihin ja kaiken tekemiseen itse. Se on johtanut erittäin suuriin kustannuksiin ainakin paperilla. Tämän ryhmän työn alussa törmättiin kaikista ryhmistä ehkä selvimmin toimintakulttuurin eroihin. Tämä näkyi kehätien kunnossapitoasian nousemisena hyvin korkealle Rosavtodorissa ja venäläisten tiiviinä sisäisinä keskusteluina. Tämän osalta suomalaisten työ on saanut paljon kiitosta. Työn tuloksia: Kehätien kunnossapitosuunnitelman arviointi ja korjaus. Sen seurauksena kunnossapitoresurssien mitoitusta on saatu oleellisesti pienennettyä ja toimintaa yleisestikin järkeistettyä. Tämän ohella kehätien kunnossapitokaluston suunnittelussa on otettu huomioon suomalaista käytäntöä mm. laajoina uusien koneiden hankintoina. Osallistuminen useaan suomalaiseen konferenssiin ja kalustoesittelyyn Eräiden kunnossapito-ohjeiden kääntäminen venäjäksi 6.PROJEKTINHALLINTA (RAKENNUTTAMINEN) Rakennuttamisen uudistaminen on venäläisen rakentamisen eräs keskeisistä tarpeista. Siinä mielessä rakennuttamiseen ja rakentamisen laadunvalvontaan kohdistuva yhteistyö on ollut erityisen tärkeä. Tämä aihealue on mitä suurimmassa määrin asenteiden muokkaamista ja se vie pitkän ajan. Yhteistyön aloittaminen rakennuttamisessa alkoi kuitenkin sen verran myöhään kehätien urakoista sopimisen jälkeen, että suurempi vaikuttaminen niiden järjestelyihin ja toteuttamistapoihin ei enää ollut mahdollista. Kuitenkin asennemuokkausta ja käytännön tietoa on levitetty seuraavasti: Useat seminaarit ja työmaakäynnit Suomessa ja myös Ruotsissa. Eräiden tielaitoksen ohjeiden kääntämiset venäjäksi Parin nuoren työmaavalvojan pitempiaikaiset vierailut suomalaisilla tietyömailla (Kehä III:lla kahteen otteeseen noin viikon ajan). Tämä oli uusi ja tehokas tapa edetä tässä asiassa ja se on osoittautunut varsin hyväksi. Lisätietoja kehätieprojektiin liittyvästä asiantuntijayhteistyön toteutuksesta antaa tarvittaessa johtaja Martti Miettinen, Transys ltd, Heikkiläntie 7, FIN Helsinki, Suomi, puh fax MARTTI MIETTINEN, Transys ltd 3

10 LW SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄLLYSTEALAN YHTEISTYÖRYHMÄ Taustaa Puitteet Suomen ja Venäjän väliselle taloudelliselle yhteistyölle luo suomalais-venäläinen talouskomissio. Komission tie- ja liikennesektorista vastaavat molemmissa maissa liikenneministeriöt, mutta operatiivisella tasolla yhteistyöstä vastaavat kummankin maan tiehallinnot. Käytännössä yhteistyö tapahtuu pääosin aluehallintojen kesken, mutta on tärkeää pitää keskushallintojen johto toiminnasta tietoisina ja ajan tasalla. Tiepäällystealan yhteistyö Suomen liikenneministeriön ja Venäjän federaation liikenneministeriön Tiehallinnon, Rosavtodorin, kesken alkoi vuonna Suomessa oli juuri tuolloin valmistunut laaja ASTO-tutkimus ja sen pohjalta oltiin työstämässä uusia asfalttinormeja. Yhteistyöryhmä on siis toiminut jo kymmenen vuotta. Se on saanut paljon aikaan niin päällysteiden materiaalien, työmenetelmien ja vaikkapa laboratoriomenetelmien osalla. Suomalaiset asfalttinormit on mm. käännetty venäjäksi. Suomesta päällystealan yhteistyöhön ovat osallistuneet Tielaitoksen ja sen seuraajaviraston Tiehallinnon, asfaltti- ja kiviainesurakoitsijoiden, tutkimuslaitosten, bitumintuottajien, konsulttien, kuntasektorin sekä päällystealan järjestöjen edustajia. Suomalaisen osapuolen puheenjohtajana on viime vuosina toiminut Tiehallinnon edustaja. Venäjän puolelta ovat työryhmässä olleet edustettuina Venäjän federaation tielaitos, Luoteis-Venäjän tiehallinto, Pietarin kaupunki, Karjalan tasavalta sekä Leningradin, Muurmanskin ja Arkangelin alueet eli oblastit. Myös venäläisellä puolella on työryhmässä ollut edustajia tutkimuslaitoksista, korkeakouluista sekä tiealan järjestöistä. Venäläisen osapuolen puheenjohtajana on toiminut Leningradin alueen tiekomitean edustaja. Tavoitteet Yhteistyö lähinaapureiden kesken on aina tärkeää ja hyödyllistä. On hyvä tietää, miten päällystealan asioita hoidetaan naapurissa ja ketkä niitä siellä hoitavat. Vastaavanlaisesta yhteistyöstä Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin kanssa on suomalaisilla hyvät kokemukset jo useiden kymmenien vuosien ajalta. Suomalais-venäläisen yhteistyöryhmän toiminnan perustavoitteena on informaation vaihto Suomen ja Venäjän tiepäällystealan asiantuntijoiden kesken sekä yhteistyöelimenä toimiminen maiden välisen yhteistyön edistämiseksi tiepäällystealalla käsittäen myös tieverkon hoidon ja ylläpidon. Työryhmän tärkeimpiä tapahtumia ovat kaksi kertaa vuodessa, vuoroin kummassakin maassa järjestettävät työryhmän kokoukset sekä molempia osapuolia kiinnostavista aiheista järjestettävät seminaarit, asiantuntijatapaamiset sekä ekskursiot. Suomen ja Venäjän välisen pitkän maarajan molemmin puolin sekä ilmastolliset että maaperäolosuhteet ovat hyvin

11 samankaltaiset. Tienpidon kannalta tällä on suuri merkitys. Myös Euroopan Unionin taholla ollaan kiinnostuneita Suomen ja Venäjän välisistä tieyhteyksistä. Vaikka käytännössä pääosa yhteistyöstä on aluehallintojen välillä tapahtuvaa, pyritään keskushallinnot pitämään toiminnasta hyvin tietoisina myös siksi, että Venäjällä päätiet ja rajalle johtavat tiet kuuluvat federatiivisen tiehallinnon tehtäväkenttään. Toisaalta on myös perusteltua, että naapurimaiden tiehallintojen johto tapaa toisiaan ja on tietoinen toinen toistensa ajankohtaisista tapahtumista ja alansa viimeaikaisesta kehityksestä. Päällystealan yhteistyötä toteutetaan myös erillisprojektina osana liikenne- ja viestintäministeriön ja Pietarin kaupungin välistä sopimusta, joka koskee teknistä yhteistyötä liittyen Pietarin kehätien rakentamiseen. Päällystealan yhteistyö on sovittu toteutettavaksi suomalaisvenäläisen päällystetyöryhmän kautta. Esim. vuonna 2003 toteutetut aiheet liittyivät kantavan kerroksen rakentamiseen, erilaisiin rakenneratkaisuihin ja erityiskysymyksiin, joita esitettiin venäläisen osapuolen aloitteesta. Seminaarit ja asiantuntijakokoukset Esimerkkinä päällystystyöryhmän viimeaikaisesta toiminnasta voidaan mainita Pietarissa 9-10 kesäkuuta 2003 järjestetty seminaari, jonka pääesitelmänä oli uudelleen päällystämisen menetelmävaihtoehdot. Esitelmässä, minkä piti Tieliikelaitoksen päällystepäällikkö Tapio Tölli, tuotiin esille mm. eri menetelmävaihtoehdot, missä olosuhteissa kutakin vaihtoehtoa on kannattava käyttää, millä kalustolla menetelmä tehdään ja mitä kalusto maksaa ja paljonko uudelleen päällystäminen ko. menetelmällä maksaa- kustannushaarukka /m2. Lisäksi Asfalttiliiton toim.joht. Heikki Jämsä piti tilaisuudessa ajankohtaisen katsauksen päällystealan urakoinnista Suomessa. Tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen piti katsauksen remixer-töistä Suomessa, miten kehitys on lähtenyt liikkeelle, miten työmäärät ovat kasvaneet, miten kalustot kehittyneet jne. kuitenkaan menemättä itse työtekniikkaan. Kehitysjohtaja Lasse Weckströmin katsauksen aiheena oli tiepäällystealan yleinen kehittyminen Suomessa 1990-luvulta eteenpäin. Asiantuntijakokous aiheesta "Remixer-menetelmän käyttö päällysteiden kunnossapidossa" järjestettiin venäläisille tiemiehille Kouvolassa. Tieliikelaitos isännöi tilaisuuden, missä luentojen ja excursion vastuuhenkilönä päällystetyöryhmän puolesta toimi tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen. Organisaatio Yhteistyöryhmästä venäläinen osapuoli käyttää nimitystä suomalais-venäläinen päällyste- ja uuden teknologian työryhmä, mikä osoittaa venäläisten kiinnostuksen päällystealan viimeisimpään kehitykseen niin materiaalien kuin koneiden ja laitteiden sekä menetelmien osalta. Yhteistyöryhmän Suomen puolen johtoryhmän muodostavat: Lasse Weckström Tiehallinto, puheenjohtaja Heikki Jämsä Asfalttiliitto r.y., toim.joht. Olli Nordenswan Tiehallinto, kans.väl.asiat Antti Rinta-Porkkunen Tiehallinto, Kaakkois-Suomi Juha Räty Finnmap-Infra Oy, sihteeri

12 Päällystystyöryhmään on onnistuttu saamaan mukaan sellaiset venäläiset, jotka saavat asioista päättää ja ne, jotka lähitulevaisuudessa tulevat siinä ominaisuudessa olemaan. Venäläinen osapuoli on järjestäytynyt seuraavasti: Urmanov Igor Venäjän tiehallinnon varapääjohtaja Sokolov Vasili Ivanovits Leningradin oblasti, Romanov Sergei Nikolaevits Leningradin oblasti, Tseljuk Viktor Ivanovits Luoteis-Venäjän tiehallinto Medres Jevgeni Petrovits ZAO Peterburg-Dorservice Molodjoskin Oleg Stepanovits Avtodorproekt Suomen puolen päällystetyöryhmän johtoryhmä laatii seminaarien ja asiantuntijakokousten ohjelmat, etsii luennoitsijat sekä kirjoittajat vastaamaan venäläisiä kiinnostaviin erityiskysymyksiin. Näin ollen koko suomalainen päällysteala pyritään saamaan mukaan kehittämään suomalais-venäläistä yhteistyötä.

13 Arkhangelsk road management project in completion stage The Northwest Russia Road Management project is reaching its completion after two and a half years active project period. The Project has been able to achieve its objectives. This Tacis-financed project has been a good and interesting experience, but above all a learning process to all involved counterparts and experts from Russia, Finland and France. 1. PROJECT PARTNERS The project partner Arkhangelskavtodor ensured success with open-minded attitude and active co-operation in the project. In Arkhangelsk the present and former directors Mr. Alexey F. Vereschagin and Mr Pjotr P. Orlov as well as the coordinator, vice head Mr Sergei I. Popov, and the working team cooperated with the expatriate team lead by Finnroad with its sub-consultants BCEOM and JP Transplan. The Project Director was Mr Raimo Sallanmaa, and the Team Leader in Arkhangelsk was Mr Juha Hyvarinen Without the professional work of the local consultants, the work of the expatriate team would have not been possible. Sub-consultants were Avtodorconsulting in Arkhangelsk, Rusroad in Moscow, OKOR in Vologda and Kami- Sever in Jaroslavl. The Association of Regional Road Agencies, RADOR and especially the Director of International Affairs, Ms Anna Tsaplina was very active in supporting the Project in its various phases. The project enjoyed EU financing in the Tacis programme. Tacis Project Manager Mr Mario Ronconi and Project Officer Ms Anneli Silventoinen have carried out a difficult task in guiding the project 2. PROJECT OBJECTIVES The ultimate objective of the project was to facilitate trade between EU and Russia by improving road management and future road development in this key area of Northwest Russia. The goal was to implement a new road management system in Arkhangelsk Oblast. Planned outputs were: 1. A functioning road management system based on a road database 2. An improved data collection system based on GPS positioning 3. A functioning pilot road weather information system in Primorsk district and a development plan for RWIS for Arkhangelsk 4. A development plan of organisational and operational changes needed for the Avtodor in relation to the improved IT-systems; and for road maintenance at Primorsk District 5. An analysis of financing possibilities that the Avtodor can use in further expansion of the management system 6. Staff training, reports and dissemination of information The project started with a kick-off meeting for Avtodor key staff, media as well as for related target groups, the Traffic Police (GIBDD), Regional Administration, State Technical University and Arkhangelsk City on 15 February The draft final Report was issued on 15 June The final report is now available.

14 3. PROJECT COMPONENTS The project included following components: 1) Road Management System, 2) Data Collection with GPS, 3) Road Weather Information System, 4) Organisational and Operational issues, 5) Financial and Budgetary Issues in Road Management, 6) Staff Training and Seminars In Road Management System component the present status of Avtodor management structure has been reviewed. Description of Avtodor s business logic and core business processes has been carried out. The Consultant has prepared a Concept Plan for large scale Computer Aided Management System (CARMAN). A local institute has prepared technical task and technical plan of CARMAN. The Consultant has implemented core part of CARMAN in the name IRIS (Integrated Road Information System) to help the Project Partner to manage road condition data. Avtodor has made agreements for further CARMAN software module building and system inauguration. The Consultant has given technical assistance in this work. Procurement of hardware and software as well as installation of the system and training of the personnel has been carried out. HDM-4 manual and program dialog translation upgrade has been carried out into Russian language. HDM-4 has been calibrated to the Arkhangelsk Oblast circumstances. Vehicle operating costs, axle weights, vehicle speeds as well as road deterioration model have been localised. HDM-4 guidelines have been prepared. The strategic analysis with different maintenance policies has been worked out for Primorsk road district and for the federal road M8 resulting prioritised road sections. Some 20 seminars or workshops were organised. In Data Collection with GPS - component, road geometry measurement guidelines have been issued and an improved system using GPS positioning has been planned. Two training workshops have been organised. In Road Weather Information System component, the pilot system has been planned and implemented and RWIS-development plan made in Arkhangelsk Oblast. A Video monitoring camera system and RWIS-system has been implemented. Two training seminar has been organised and RWIS- manual issued. In Organisational and Operational issues component, a report including analysis and recommendation for Arkhavtodor organisational structure has been issued. The project has prepared a plan for the development of the DRSU (road maintenance and construction unit) towards the DEU (road maintenance unit). The Report describing analysis of the present situation, recommendation for improved organisation and technology and the plan for a DEU has been issued and received a warm and enthusiastic response from the Project Partner. Technical assistance was given to guide the Project Partner to use right kind of bitumen and sealing policies of gravel roads. In Financial and Budgetary Issues in Road Management- component, one seminar has been organised and two technical reports (Economic evaluation principles and East West Corridor Pilot Study) issued. In Staff Training and Seminars component, more than 20 training workshops or seminars, three dissemination seminars, a Closing Conference as well as two study

15 tours to EU with good remarks from the Project Partner were organised. The project produced 13 technical reports and a RWIS manual. They are available at the website: For further information of the project, please contact Director Raimo Sallanmaa, Finnroad Ltd, Opastinsilta 12 H, P.O.Box 27, FIN Helsinki Finland, tel fax , RAIMO SALLANMAA, Finnroad ltd

16 1. TAUSTATIETOA MURMANSKIN TIEHALLINNON JA LAPIN TIEPIIRIN LIIKENNETURVALLISUUSYHTEISTYÖ Venäjän tieliikenteessä kuoli v yhteensä tielläliikkujaa ja yli henkilöä vammautui pysyvästi. Todennäköisyys saada surmansa liikenneonnettomuuden uhrina Venäjän teillä on noin seitsemänkertainen esim. Pohjoismaihin verrattuna. Siksi Lapin tiepiirin ja Murmanskin alueen tiehallinnon (Murmanskavtodor) välisissä neuvottelussa sovittiinkin, että liikenneturvallisuusasioissa kannattaa yhteistyötä käynnistää. Murmanskavtodor erityisesti halusi tietoa suomalaisten kokemuksia halvoista, nopeasti toteutettavista ratkaisuista ja pienistä toimenpiteistä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Neuvottelussa todettiin, että tehokkainta kokemuksen siirtoa olisi toteuttaa esimerkiksi yhteishankkeita asiantuntijayhteistyönä. 2. SEITSEMÄN ONGELMALIITTYMÄÄ PILOTTEINA Pilottikohteiksi valittiin Avtodorin esityksestä Murmanskin ohitustieltä seitsemän vaarallista liittymää. Syksyn 2003 aikana tehtiin maastokäynti ja kohteet valokuvattiin, hankittiin liikenne- ja onnettomuustiedot ja kohteiden kartat sekä tehtiin ensimmäiset luonnokset ratkaisuvaihtoehdoiksi. Yhteishanke Murmanskin alueen yleisten teiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi edistää myös naapurialueiden talous- ja kulttuurisuhteita sekä muuta vuorovaikutusta. Liikenneturvallisuuden kohentumisen myötä myös Murmanskin alueella liikkuvien ulkomaisten tienkäyttäjien ja matkailijoiden liikenneturvallisuus paranee. Lyhyen aikavalin tavoite on parantaa vaarallisimman Murmanskin alueen tieosan liikenneturvallisuutta nopeilla, pienimuotoisilla ja halvoilla menetelmillä. Tavoitteena on myös lisätä kokemusten vaihtoa ja tiedon siirtoa tieviranomaisten välillä sekä parantaa asiantuntijoiden henkilökohtaisia suhteita ja vuorovaikutusta. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on siirtää ja soveltaa suomalaista tie- ja liikennealan osaamista ja käytäntöjä mm. liikenneturvallisuudessa, taajamateiden suunnittelussa ja toteutuksessa Murmanskin Avtodorin asiantuntijoille ja paikalliselle suunnitteluinstituutille. Projektiin liittyy myös laaja koulutuksellinen osuus. 3. ASIANTUNTIJASEMINAARI Alkuvuodesta 2004 järjestetään hankkeen työseminaari Murmanskissa. Sinne kutsutaan Murmanskavtodorin, Lapin tiepiirin, liikennepoliisin ja paikallisten suunnitteluinstituuttien ja projektityössä kokemusta hankkineiden konsulttien edustajia. Seminaarissa esitellään liikenneturvallisuuden viimeisimpiä tuloksia ja ajatuksia erilaisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksista, vertaillaan osapuolten onnettomuuksien analysointiperiaatteita, raportoidaan Murmanskin ohitustien onnettomuuskeskittymien analysoinnin tulokset nähtynä suomalaisten asiantuntijoiden silmin ja tehdään yhdessä

17 (workshopina) ensimmäiset toimenpide-ehdotukset (luonnokset) mustien pisteiden poistamiseksi. 4. HANKKEEN JATKOTOIMISTA Työtä riittää myös seuraaville vuosille. Seminaarissa syntyviä luonnoksia kehitellään edelleen realistisiksi vaihtoehdoiksi, laaditaan toimenpiteiden kustannusarviot sekä kannattavuuslaskelmat venäläisellä ja suomalaisella metodeilla. Niinikään käydään läpi onnettomuuskustannusajattelun (onnettomuuksien hinnoittelu) ja toimenpiteiden taloudellisuuden perustelun periaatteet (hyöty/kustannus ajattelu) vaihtoehdon valinnassa, esitellään toimenpiteiden vaikutusten seurantaohjelma, esitellään Safety Auditoinnin periaatteita ja tehdään esitys vuoden 2005 työohjelmaksi. Murmanskilaisryhmän koulutuksessa käytetään tukimateriaalina venäläis-suomalaisena yhteistyönä hiljattain valmistunutta Venäjän liikenneturvallisuusopasta. Oppaan kokoamisen ovat rahoittaneet Suomen liikenne- ja viestintäministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Projektin odotettavissa olevina välittöminä ja suorina tuloksina ovat 1) Murmanskin tieverkon ongelmallisimpien tieosien liikenneturvallisuus paranee ja 2) murmanskilaisille syntyy tietotaitoa muiden osien liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Samalla syntyy rajan yli henkilökohtaiset kontaktit naapurimaan puolelle yhteisten raja-alueen tieverkon ongelmakohtien ratkaisemiseksi tulevaisuudessa. Projektin vastuuhenkilönä Lapin tiepiirissä on Jukka Jääskö ja Murmanskavdotorissa Viktor Lastoshkin. Konsulttina on Juha Hyvärinen Jaakko Pöyry Infrasta. Lisätietoja antaa tarvittaessa suunnittelupäällikkö Jukka Jääskö, Tiehallinto/ Lapin tiepiiri, Hallituskatu 1-3 B, FIN Rovaniemi, Suomi, puh fax JUKKA JÄÄSKÖ, Finnra

18 BARENTSIN ALUEEN LIIKENNETURVALLISUUSYHTEISTYÖ Barentsin alueen liikenneturvallisuusyhteistyö käynnistyi 1996, kun perustettiin monikansallinen (Suomi, Venäjä, Norja ja Ruotsi) yhteistyöryhmä valmistelutyöhön. Yhteistyö on sujunut alkuvaikeuksien jälkeenn hyvin. Alkuvuodesta 2004 valmistuu Barentsin alueen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille Se sisältää strategiaosan ja toimintasuunnitelman vuodelle TAUSTATIETOA Barentsin alue on maantieteellisesti erittäin laaja ja siihen kuuluvat: Lapin ja Oulun läänit Suomesta, Norrbottenin ja Västerbottenin läänit Ruotsista, Nordlandin, Tromssan ja Finnmarkin läänit Norjasta, Murmanskin ja Arkangelin läänit, Nenetsin autonominen alue sekä Karjalan ja Komin tasavallat Venäjältä. Alueella asuu noin 5 miljoonaa ihmistä. Näiden neljän maan välillä on 23 rajanylityspaikkaa, joiden kautta kulkee joka päivä ajoneuvoa. Päivittäin kohtaa joukko erilaisia liikennekulttuureja. Kansainvälisen liikenteen kasvun myötä odotetaan myös onnettomuusriskien kasvavan. Vuonna 2002 menehtyi Barentsin alueen tieliikenteessä yhteensä 729 henkilöä, joista 83 % Venäjän puoleisella alueella. 2. LIIKENNETURVALLISUUSYHTEISTYÖN ALKU Barentsin alueen liikenneturvallisuusyhteistyö käynnistettiin Kirkkoniemessä huhtikuussa muodostamalla monikansallinen yhteistyöryhmä. Työryhmä laati työohjelman kiireellisemmistä yhteisistä toimista asian eteenpäin viemiseksi ja ryhtyi EU:n osittaisella rahoitustuella toteuttamaan tätä ohjelmaa. Ruotsin, Suomen, Norjan ja Venäjän tieviranomaiset perustivat vuonna 2001 työryhmän esitysten perusteella yhteiselle liikenneturvallisuustyölle ohjausryhmän, joka ryhtyi kehittämään pitkäjänteistä liikenneturvallisuusyhteistyötä koko Barentsin alueelle. Liikenneturvallisuustilanteen selvittämiseksi ohjausryhmä järjesti syyskesällä 2002 seminaarin Oulun tiepiirissä Suomessa. Sen tuloksena saatiin aikaan perusselvitys Trafiksäkerhetsforum i Barentsregionen Liikenneturvallisuus Barentsin alueella. Selvityksessä esitetään liikenneturvallisuustyön perusteet, vertaillaan maiden liikenneturvallisuusvisioita, -organisaatioita, odotuksia sekä esitetään jatkotoimenpiteitä painopistealueista, organisoitumisesta ja erillisrahoituksesta. Alueen maiden välillä todettiin olevan kulttuuri- ja arvostuseroja liikennekäyttäytymisessä sekä huomattavia eroja liikenneturvallisuustyön organisoinnissa. Alueelta puuttuu kansallisista visioista johtuen yhteinen liikenneturvallisuustavoite. Barentsin alueelle on nyttemmin saatu aikaan kaikkien tahojen hyväksymä, yhteinen liikenneturvallisuusvisio. Vision mukaan Liikkuminen ja tavaroiden kuljettaminen Barentsin alueella sujuu helpommin ja turvallisemmin. Toimintalinjat yhteisen vision saavuttamiseksi ovat: - yhteinen näkemys liikenneturvallisuustyöstä, - toisilta oppiminen, - konkreettiset toimenpiteet ja - laaja-alainen sitoutuminen.

19 3. LIIKENNETURVALLISUUSYHTEISTYÖ TULEVAISUUDESSA Vuoden 2003 lokakuussa pidettiin Norjan tielaitoksen järjestämänä liikenneturvallisuuskonferenssi Tromssassa. Kokouksen aikana kävi selväksi, että kaikki vastuutahot olivat valmiita jatkamaan työtä ja kokouksessa voitiin sopia yhteiset toimintalinjat. Tromssassa sovittiin myös liikenneturvallisuustyön etenemisprosessista. Tieviranomaistyöryhmä valmistelee alkuvuonna 2004 Barentsin alueen liikenneturvallisuussuunnitelman vuosille Se sisältää strategiaosan ja toimintasuunnitelman vuodelle Alkuvuonna 2004 on tarkoitus pitää hallituksen kokous, johon kootaan edustajat kustakin maasta. Suomessa tämän valinnan odotetaan tapahtuvan lääninneuvottelukuntien toimesta. Hallituksen tehtävänä on käsitellä em. suunnitelma ja tukea mahdollisia rahoitushakemuksia. Sihteeristöön, joka korvaa nykyisen tieviranomaisryhmän, kukin maa valitsee 1-2 edustajaa. Sen tehtävänä on koordinoida yhteistyötä ja järjestää hallituksen kokoukset. Tromssan kokouksessa perustetut asiantuntijaryhmät hoitavat toimintasuunnitelmaan kirjatun operatiivisen työn. Vuonna 2004 kehitetään aihealueita: - Lapset ja liikenne - Raskaan liikenteen valvonta - Alkoholi ja huumeet tieliikenteessä - Kuljettajakoulutus - Liikenneonnettomuuksien analysointi - Talviajan kunnossapito ja liikenneturvallisuus Vuoden 2004 lopulla pidetään seuraava laaja kokous, jossa käsitellään vuoden 2004 tuloksia ja valmistellaan vuoden 2005 toimintasuunnitelma. Lisätietoja Barentsin alueen liikenneturvallisuusyhteistyöstä antaa tarvittaessa liikenneturvallisuusinsinööri Erki Hulkko, Tiehallinto/ Lapin tiepiiri, Hallituskatu 1-3 B, FIN Rovaniemi, Suomi, puh fax ERKKI HULKKO, Suomen Tiehallinto

20 SILTOJEN ERIKOISTARKASTUKSIA LÄHIALUEYHTEISTYÖNÄ Kaakkois-Suomen tiepiirin, Leningradin tiekomitean siltayksikön ja Viipurin tiemestaripiirin yhteistyönä toteutettiin Svetogorskin alueella Storozevajoen ja Unterniskajoen siltojen erikoistarkastukset vuonna Tarkoituksena oli vertailla Suomen ja Venäjän siltojen kunnon tarkastusmenetelmiä, niiden tuottamia tuloksia sekä tulosten analysointia. Molemmista silloista on raportissa myös suomalaisen mallin mukainen tekninen korjausehdotus ja alustava kustannusarvio. Erikoistarkastuksessa tutkitaan sillan kunto ja otetaan näytteitä sillan rakennemateriaaleista, joita tutkitaan laboratoriossa. Tarkastusraportti sisältää myös korjausehdotukset ja alustavan kustannusarvion. Lisäksi siinä on lueteltu mahdolliset jatkotutkimukset, jotka tarvitsee tehdä korjaustyön aikana. Tarkastushankkeen aloituskokous pidettiin jossa osapuolet kertoivat omia näkemyksiään ja odotuksiaan. Kokouksessa voitiin todeta tarkastuskäytäntöjen olevan hyvin lähellä toisiaan. Tarkastuskohteiksi oli valittu Viipurin tiemestaripiirin alueelta 1) Storozevajajoen silta, joka on kolmiaukkoinen elementtipalkkisilta ja 2) Unterniskajoen silta, joka on yksiaukkoinen betonilaattasilta. Tarkastustyön suoritti Venäjän puolelta Pietarin rakennusrakenteiden kuntotutkimuskeskus, asiantuntijoinaan varajohtaja Juri Vladimirov ja siltaosaston päällikkö Pavel Stkljanin sekä Suomen puolelta tamperelainen Insinööritoimisto Jorma Huura Oy, asiantuntijanaan siltainsinööri Jorma Lampinen. Viipurin tiemestaripiiristä tarkastushankkeen toteutuksessa oli mukana tietarkastaja Valentina Koltsova ja Leningradin tiekomiteasta siltayksikön päällikkö Dmitri Solovjov. Kaakkois-Suomen tiepiiriä tarkastustyössä edustivat diplomi-insinööri Pasi Hukkanen sekä rakennusmestari Pekka Siitonen. Molemmat osapuolet ovat saaneet omat raporttinsa valmiiksi ja ne on käännetty venäjäksi ja englanniksi. Seuraava vaihe on raporttien tulosten vertailu, mikä on tarkoitus toteuttaa hankkeen loppukokouksen yhteydessä tänä keväänä. Asiantuntijoiden kesken käydään varmasti mielenkiintoisia keskusteluja, kun tuloksia ja korjausehdotuksia vertaillaan ja jalostetaan eteenpäin hankkeen päätöskokouksessa keväällä. Uskon tuloksista olevan hyötyä molemmille osapuolille ja silta-alan asiantuntijoiden välisen yhteistyön jatkuvan rajan yli. Lisätietoja yhteistyöhankkeen toteutuksesta antaa tarvittaessa siltainsinööri Pasi Hukkanen, Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri, Kauppamiehenkatu 4, FIN Kouvola, Suomi, puh fax PASI HUKKANEN, Suomen Tiehallinto

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät » 2007 2013,. ENPI CBC project Cross-Border Road Traffic Safety SE653 " SE653 Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät 13.-14.2.2013 Paikka: Hotelli Radisson Blu Royal, Aika: 13.-14.2.2013 Kielet: venäjä,

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Status Report Finland HelCom AIS EWG

Status Report Finland HelCom AIS EWG Status Report Finland HelCom AIS EWG 4.10.2011 Agenda item 3 HELCOM AIS status in Finland 31 BS along the coastline and 8 BS in the lake Saimaa area HelCom proxy is now included into the national AIS network

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Euregio Karelia Joensuu, 02.11.2016 2000-2016 Pohjois-Euroopan ainutlaatuinen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

VUOSI 2015 / YEAR 2015

VUOSI 2015 / YEAR 2015 VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic

Lisätiedot

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN

SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JA INTIAN TASAVALLAN HALLITUKSEN TIELIIKENNE- JA MAANTIEMINISTERIÖN VÄLINEN TIELIIKENTEEN YHTEISTYÖPÖYTÄKIRJA SUOMEN TASAVALLAN LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä. Kari Häyrinen 16.04.2010

Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä. Kari Häyrinen 16.04.2010 Finpro, kansainvälistyminen ja Venäjä Kari Häyrinen 16.04.2010 Finpron Missio Finpro s Mission Building successful Finland in global economy Finpro s Identity As a window to global change Finpro challenges

Lisätiedot

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2014 Helsinki-Uusimaa 3 Kymenlaakso 4 Etelä-Karjala 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007

National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema

RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI. 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema RAJAN ENNAKOIVAT TOIMENPITEET TURVALLISUUDEN LISÄÄMISEKSI 27.11.2013 klo 09.50 10.30 Kapteeni Ismo Kärhä Vaalimaan rajatarkastusasema VAALIMAAN RAJATARKASTUSASEMA Vaalimaan rt-aseman tehtävä Tehtävä ja

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a

Tynnyrivaara, OX2 Tuulivoimahanke. ( Layout 9 x N131 x HH145. Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a , Tuulivoimahanke Layout 9 x N131 x HH145 Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus 9 x N131 x HH145 Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 km 2 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Itämeren alueen Interregohjelman

Itämeren alueen Interregohjelman Itämeren alueen Interregohjelman toinen haku EU:n Itämeri strategiansidosryhmätilaisuus Helsinki 6.4.2016 Eeva Rantama, Team Leader Project Unit, Managing Authority/Joint Secretariat Sisältö Toimintalinjojen1

Lisätiedot

Finpro Valmentajasi liiketoimintamahdollisuuksista kansainväliseen menestykseen

Finpro Valmentajasi liiketoimintamahdollisuuksista kansainväliseen menestykseen Finpro Valmentajasi liiketoimintamahdollisuuksista kansainväliseen menestykseen 2 FINPRO Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Finpro on kansallinen suomalaisyritysten vientiä ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki

Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia. Kari Sillanpää Head of Research and Development , Helsinki Tutkimuksen EU -rahoitus meriklusterille - Telakan kokemuksia Kari Sillanpää Head of Research and Development, Helsinki 2 Meyer Turku The world s leading builder of big cruise vessels and cruise ferries

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

YKK esitti 10. helmikuuta 2009 ehdotuksen tarkistetuksi talousarvioksi ja 27. maaliskuuta 2009 lisätietoja 3.

YKK esitti 10. helmikuuta 2009 ehdotuksen tarkistetuksi talousarvioksi ja 27. maaliskuuta 2009 lisätietoja 3. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. kesäkuuta (24.06) (OR. fr) 10979/1/09 REV 1 ACP 142 FIN 214 TARKISTETTU ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea Vastaanottaja: Neuvosto Asia: Yritystoiminnan

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Committee / Commission PECH. Meeting of / Réunion du 29/08/2005 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES. Rapporteur: Jan MULDER /577852

Committee / Commission PECH. Meeting of / Réunion du 29/08/2005 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES. Rapporteur: Jan MULDER /577852 Committee / Commission PECH Meeting of / Réunion du 29/08/2005 BUDGETARY AMENDMENTS / AMENDEMENTS BUDGÉTAIRES Rapporteur: Jan MULDER FI FI 576565/577852 Draft amendment 6660 === PECH/6660=== Budget reference

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Toinen valtatie Pietarista Suomeen

Toinen valtatie Pietarista Suomeen LIITE 7. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Parikkala Syväoron rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Toinen valtatie Pietarista Suomeen Parikkalan kunta Parikkala Syväoron

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot