Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2002:6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2002:6"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2002:6 Maahanmuuttajatyön käsikirja Marja-Liisa Hytönen Harri Laurell Katriina Mannila Irma Marttila Mirkka Routio

2 Sisällysluettelo Johdanto Maahanmuuttajatyötä säätelevät lait ja asetukset Kansainväliset sitoumukset maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan sääntelijöinä Monikulttuurisuuteen liittyviä lakeja Suomessa: YK:n lapsen oikeudet Kotouttamislaki Päivähoito- ja opetuslaki Käsitteiden määrittelyä Romanit, esimerkki vanhasta suomalaisesta etnisestä vähemmistöstä Maahanmuuttajatyön haasteet päivähoidon henkilöstölle Itäisen alueen erityispiirteet maahanmuuttajatyön kannalta Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Kulttuuritietoinen auttaja Maahanmuuttajatyön kehittäminen itäisellä alueella - monikulttuurisen työn taustaa ja kokeiluja Maahanmuuttajatyön nykytilanne itäisessä suurpiirissä Maahanmuuttajaperhe ja päivähoito -mitä tulee ottaa huomioon, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajaperhe Kulttuuri Maahanmuuttajan kulttuurisokki Uuden perheen kohtaaminen Asiakaspolku - maahanmuuttajaperheen tie päivähoitoon Uskonto ja sen merkitys Etiikka ja katsomus esiopetuksessa Maahanmuuttajatyön tavoitteet varhaiskasvatuksessa Helsingin maahanmuuttajatyön tavoitteet päivähoidon osalta Esiopetuksen tavoitteet maahanmuuttajalapsen osalta Oman kielen ja kulttuurin tukeminen Tavoitteena kaksikielisyys Suomi toisena kielenä Valmistava opetus peruskoulussa Tulkkipalvelut Tulkin tehtävät Keskustelu tulkin välityksellä Mistä tulkkauspalveluja saa? Lisätietoa Mistä apua - tietoa - materiaalia? Kirjallisuusluetteloita aihepiireittäin Monikulttuurisuuteen liittyviä www-sivuja: Monikulttuurisuuteen liittyviä lehtiä Lähteet... 47

3 1 Johdanto Maahanmuuttajataustaisten ja kahden kulttuurin perheiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut itäisen sosiaalikeskuksen alueella. Perheet käyttävät myös päivähoidon palveluja enemmän. Tämä on synnyttänyt tarpeen saada tukea monikulttuurisen työn kehittämiseen päivähoidossa ja laatia käsikirja työntekijöiden avuksi. Itäisen sosiaalikeskuksen johtaja asetti kymmenen vuotta sitten maahanmuuttaja-asioiden työryhmän, joka aloitti yhteistyön kehittämisen ja syventämisen itäisen suurpiirin alueella. Vuonna 1999 työryhmää laajennettiin ja mukaan kutsuttiin kaupungin eri hallintokuntien, alueen eri viranomaisten ja järjestöjen edustajia. Vuoden 1999 lopulla sosiaalikeskuksen johtajan pyynnöstä perustettiin idän päivähoidolle oma päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on kehittää maahanmuuttajalasten päivähoitoa, tukea henkilöstöä, luoda yhteistyöverkosto, antaa ajankohtaista tietoa sekä selkiyttää käytettävää terminologiaa. Työryhmä lähetti kyselyn päivähoidon esimiehille maahanmuuttajatyön nykytilanteesta. Vastauksista nousi tarve saada maahanmuuttajaperheiden ja lasten kanssa tehtävästä työstä lisää tietoa unohtamatta oman maamme etnisiä vähemmistöjä. Käsikirjan tavoitteet kulkevat käsi kädessä päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmän tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on antaa tietoa monikulttuurisuuden ilmapiirissä tehtävästä työstä päivähoidossa. Käsikirjan teksti selkiyttää terminologiaa ja tuo esille uudistuneen lainsäädännön asettamat haasteet päivähoidolle. Käsikirja sisältää perustietoa, mm. lait, asetukset ja määräykset. Mukana on myös tietoa kielestä, kulttuurista, uskonnoista ja kaksikielisyydestä. Käsikirjasta löytyy vastauksia arkipäivän ongelmiin ja kysymyksiin. Käsikirja on rakennettu nykypäivän oppimiskäsityksen mukaan konstruktivistisesti siten, että kaikkea tietoa ei ole asetettu tarjottimelle, vain raaka-aineet ovat esillä. Kappaleiden lopussa on www-osoitteita, joista saa lisätietoa otsikon aiheesta. Käsikirjan lopussa on kirjallisuusluettelo, josta lukija voi tarvittaessa poimia aiheita, joihin

4 2 haluaa perehtyä paremmin. Luetteloon on listattu aihepiireittäin keskeisiä maahanmuuttaja-asiaa käsitteleviä kirjoja, lehtiä ja www -sivuja. Käsikirjan tehtävänä on antaa tietoa ja apua päivähoidon työntekijöille ja muistuttaa meitä kaikkia Lapsen Oikeuksista. Lasten ja perheiden kohtaaminen kulttuurista, uskonnosta ja ihonväristä riippumatta aidosti ja ammatillisesti on ydinasemassa rakennettaessa monikulttuurista ja suvaitsevaa Suomea. Te näette lapsen mutta näettekö sen aikuisen joka tästä lapsesta kasvaa ja sen aikuisen lapset ja nämä lapset aikuisina ja heidän lapsensa kaikki kolmannet ja neljännet polvet; ja näette lapsen mutta näettekö ihmiskunnan joka tästä lapsesta kasvaa? (Markku Lahtela) Maaliskuussa 2002 työryhmä : Marja-Liisa Hytönen, pk Varhela, p , Harri Laurell, pk Leipuri, p , Katriina Mannila, Perhepäivähoito, p , Irma Marttila, pk Kurki, p , Mirkka Rouhio, pk Varhela, p ,

5 3 Maahanmuuttajatyötä säätelevät lait ja asetukset 1.1 Kansainväliset sitoumukset maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan sääntelijöinä 1 Ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua säätelevät sekä kansallinen lainsäädäntö että Suomen solmimat kansainväliset sopimukset, erityisesti ihmisoikeussopimukset. Viranomaisten on kaikessa toiminnassaan noudatettava kansainvälisten ihmisokeussopimusten velvoitteita. Ulkomaalaisen maahantulo kuuluu valtion suvereenin päätösvallan piiriin. Poikkeuksena on kuitenkin yleismaailmallisesti hyväksytty periaate, jonka mukaan yksilöllä on oikeus saada suojelua vainolta ja vakavilta ihmisoikeusloukkauksilta kotivaltionsa ulkopuolella. Periaate on ilmaistu ihmisoikeuksien julistuksen 14. artiklassa, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa vainolta muista maista. Pakolaisten oikeudesta saada kansainvälistä suojelua säädetään YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa sekä siihen liittyvässä vuoden 1967 lisäpöytäkirjassa (SopS 77/1968 ja 78/1968). Pakolaissopimuksen tärkein kohta on palautuskielto (33. art.). Kielto estää palauttamasta ketään olosuhteisiin, joissa hän voi joutua vainon kohteeksi pakolaissopimuksen pakolaismääritelmässä luetelluista syistä. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus, eurooppalainen kidutuksen vastainen yleissopimus (SopS 16-17/1987) sekä YK:n kidutuksen vastainen yleissopimus (SopS 59-60/1989) sisältävät palautuskiellot tilanteessa, jossa henkilö voi palautettaessa joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Suomen hallitusmuodon (7 4) palautuskielto suojelee myös, jos palautettavaa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. (Lähde: Löydät sivuilta myös lisätietoja hallituksen maahanmuutto- ja pakolaisohjelmasta)

6 4 1.2 Monikulttuurisuuteen liittyviä lakeja Suomessa: Ulkomaalaislaki (1991) Hallituksen maahanmuutto ja pakolaispoliittinen ohjelma (1997) Lipposen II hallituksen ohjelma (1999) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999) Suomen perustuslaki (1999) Valtioneuvoston periaatepäätös etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiseksi toimintaohjelmaksi (2001) Lisätietoja laeista: Voimassa olevaa ulkomaalaislakia on muutettu 15 kertaa vuoden 1991 jälkeen. Ulkomaalaislakityöryhmä valmistelee ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, joka tulee eduskuntakäsittelyyn vuonna Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, johdonmukainen ja yksiselitteinen laki. 1.3 YK:n lapsen oikeudet Periaate 1 Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan asemaan. Periaate 2 Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana. Periaate 3 Lapsella tulee syntymästään lähtien olla oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Periaate 4 Lapsen tulee saada nauttia sosiaalista turvaa. Hänen tulee saada kas-

7 5 vaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on sen vuoksi saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lapsella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravintoon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuoltoon. Periaate 5 Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja - huolenpitoa. Periaate 6 Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa, mikäli mahdollista, vanhempiensa huolenpidon ja vastuun alaisena, ja joka tapauksessa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. On suotava, että suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja muulla avustustoiminnalla. Periaate 7 Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta; ensisijaisesti tämä vastuu kuuluu lapsen vanhemmille. Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen Periaate 8 Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa. Periaate 9 Lasta on suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Häntä ei saa missään muodossa saattaa kaupankäynnin koh-

8 6 teeksi. Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessa häntä ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään. Periaate 10 Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämykseen, suvaitsevaisuuteen, kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään. Lisätietoa Lapsen oikeuksista: 1.4 Kotouttamislaki Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma perustuu hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda suuntaviivat Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikalle. Hallituksen ohjelman lisäksi kotouttamisohjelman laatimiseen on vaikuttanut lakiehdotus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamislaki tuli voimaan Laki edellyttää kunnilta oman kotouttamisohjelman tekemistä. Kaupungin kotouttamisohjelma perustuu Helsingin ulkomaalaispolitiikkaan, joka määrittelee yleiset tavoitteet ja suuntaviivat. Helsingin kotouttamisohjelmassa ovat keskeisinä painoalueena toimivan kaksikielisyyden tukeminen, riittävä suomen kielen opetus, syrjäytymisen ehkäisy sekä suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen. Kotouttamisohjelman toteutumista valvoo Helsingin kaupungin ulkomaalaisasioiden neuvottelukunta. Kotoutumissuunnitelmia tehdessä ei tule unohtaa lapsia. Helsingin kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa todetaan

9 7 marginalisoitumisen olevan erityisen tuhoisaa maahanmuuttajalapsille ja -nuorille. Lisätietoa kotoutumisesta: 1.5 Päivähoito- ja opetuslaki Lasten päivähoitoon tehtiin maahanmuuttajia koskeva lisäys Se määrittelee lasten päivähoitoon kuuluvaksi kasvatustavoitteeksi myös suomen- ja ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja eri maahanmuuttajaryhmien lasten oman kielen ja kulttuurin tukemisen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajan kanssa. Peruskoululain mukaan oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus käydä peruskoulua tai saada muulla tavoin vastaavaa opetusta. Oppivelvollisuusikäisten ja oppivelvollisuusikään tulevien (6 -vuotiaat) maahanmuuttajien peruskouluun valmistava opetus on myös otettu peruskoululain piiriin Lasten päivähoitoa sekä esi- ja alkuopetusta säätelevät lait ja asetukset: - Laki lasten päivähoidosta [36/73] - Asetus lasten päivähoidosta [239/73] - Asetus lasten päivähoidosta annetun asetuksen muuttamisesta [1336/94] - Peruskoululaki [476/83] ja -asetus Opetusministeriön päätös eräistä maahanmuuttajien opetuksen erityisjärjestelyistä [106/95 4 ] - Asetus nro 804 sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista Lisätietoja:

10 8 Käsitteiden määrittelyä Suomen maahanmuuttajaväestö kasvaa. Useimmiten törmäämme sanaan maahanmuuttaja, joka on yleiskäsite kuvamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Maahanmuuttajalapsella tarkoitetaan suomalaisessa ammattikeskustelussa vanhempineen maahan tulleita tai ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapsia. Maahanmuuttajaperheen lapsesta käytetään myös nimitystä uussuomalainen tai toisen polven suomalainen. 2 Ihmiset muuttavat maahamme eri syistä ja nämä syyt vaikuttavat myös heidän kotoutumiseensa. Kotoutumisen kannalta on merkitsevää, onko maahanmuuttaja tullut maahan pakon sanelemana vai vapaaehtoisesti. Käytettävillä käsitteillä on merkitystä, koska ne synnyttävät mielikuvia ja ne voivat joko hämärtää tai auttaa ymmärtämään ilmiöiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottamista. Työministeriö määrittelee seuraavasti maahanmuuttajuuteen, monikulttuurisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä : Maahanmuuttaja Ulkomaalainen Siirtolainen Siirtotyöntekijä Pakolainen yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen Esim. turisti, liikemies, tai siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija, jolla on toisen maan kansalaisuus henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellä toimeentulonsa hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen elantonsa, mutta ei asetu maahan pysyvästi henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään

11 9 kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Turvapaikanhakija Kiintiöpakolainen Ulkosuomalainen Paluumuuttaja Monikulttuurinen, monietninen Kotoutuminen henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksella annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkerin paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodos tamaa yhteiskuntaa. Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista eri kansalaisuutta olevista henkilöistä, jotka voivat lainsäädännöllisestikin olla monikansallisia kaksoiskansalaisuuden myötä. prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä.

12 10 Syrjäytyminen Suvaitsevaisuus Etnosentrisyys Ennakkoluulo Kulttuuristereotypia Etninen syrjintä Muukalaispelko, muukalaisviha Ksenofobia määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huonoosaisuuden kasautumiseksi. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaal ta jäämistä valtayhteisön elämän ulkopuolelle. ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen sekä kykyä samanaikaisesti omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen myös kriittisesti. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista kun oma ryhmä (kulttuuri, kansa, muu ryhmä) asettaa itsensä keskipisteeseen ja arvioi ja tuomitsee toisia tästä lähtökohdasta käsin. Oman kulttuurin piirteet määritellään normaaleiksi ja muiden epänormaaleiksi. perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys kulttuurinen yleistys. Stereotypialla tarkoitetaan yksinkertaistettua kaavamaista mielikuvaa jostakin ihmisestä, rodusta, kansasta, kulttuurista, instituutiosta tai tapahtumasta. Vuorovaikutuksessa kulttuuristereotypiat voivat vaikuttaa kielteisen hallitsevasti, jolloin muu informaatio suodattuu niiden kautta. jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi voimakasta kielteistä ennakkoluuloa erilaisia, muualta tulevia ihmisiä kohtaan eikä heidän kulttuuriaan kunnioiteta ja arvosteta. Muukalaispelko muuttuu usein muukalaisvihaksi, joka tähtää vähemmistö ryhmän karkottamiseen tai hävittämiseen. pelkoon perustuvaa muukalaisvihaa kutsutaan omalla nimellä ksenofobiaksi (kreikasta: xenos,

13 11 vieras ja phobos, kammo). Sillä tarkoitetaan kaiken vieraan ja tuntemattoman pelkoa, vieras koetaan uhkana tai mahdollisena vaarana. Rasismi ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia, joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja kulttuu risesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa riippuen historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä. (Lähde: Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto - Rasmus Rasmus perustettiin Helsingissä. Perustamiskokous pidettiin Mahdollisuuksientalo FENIXissä Helsingissä. Verkosto tuo yhteen kansalaisjärjestöjä, vähemmistö- ja maahanmuuttajayhdistyksiä, uskonnollisia yhteisöjä, työmarkkinajärjestöjä, viranomaisia, tutkijoita sekä yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita kansallisesta ja kansainvälisestä rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta työstä. Verkoston tavoitteena on lisätä tiedonkulkua ja yhteistyötä, toimia aloitteentekijänä ja tukiverkostona sekä toimia yhteisenä vaikutuskanavana poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Kyseessä on ensimmäinen laajapohjainen Suomeen perustettu rasismin vastainen verkosto. Lisätietoja saat puhelimitse, p internet-osoitteesta ja European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia

14 Romanit, esimerkki vanhasta suomalaisesta etnisestä vähemmistöstä Ei ole olemassa varmaa tietoa, keitä olivat ihmiset, jotka lähtivät Intiasta 1000-luvun molemmin puolin ja joiden omaleimainen kulttuuri muotoutui Intiassa ja pitkien vaellusten aikana kohti Eurooppaa. Elinkeinoja ja ammatteja täytyi muuttaa olosuhteisiin sopiviksi. Ensimmäinen maininta romaneista Euroopassa on Kreetalta jo vuodelta 1322 ja parissa sadassa vuodessa romanit levittäytyivät koko Eurooppaan. Jo silloin romaniyhteisö perustui perheen, suvun ja heimon ympärille. Kaikki olivat samanarvoisia. Elämisen tarpeet olivat yhteisiä ja romanit eivät alistaneet toisiaan taloudellisesti. Tämä mahdollisti läheiset ihmissuhteet. Ihmisten eriarvoisuuteen perustuvassa feodaaliyhteiskunnassa ei ollut tilaa romaneille. Heillä oli oma kulttuuri ja oma kieli, alusta alkaen heihin kohdistettiin sortoa ja väkivaltaa. Ensimmäiset romanit havaittiin Suomessa vuonna 1559 Ahvenanmaalla. Ruotsi-Suomen aikana romanit olivat täälläkin vainojen ja torjunnan kohteena. Romanit eivät vastanneet sen ajan kuvaa ihannekansalaisista ja yhteiskunta kielsi sisäänpääsyn järjestelmäänsä. Laki salli karkoittamisen ja hirttokuoleman. Papistoa kiellettiin olemasta tekemisissä romanien kanssa. Kastaminen, ruumiin siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen evättiin romaneilta. Jopa sen aikaiset terveydenhoidolliset toimenpiteet kiellettiin. Erillisestä lainsäädännöstä luovuttiin vasta 1883.Toimeentulonsa eteen romanit tekivät kaikkea, mitä maaseutu tarjosi. Lisäksi romanit tekivät käsitöitä ja toimivat muusikkoina. He olivat taitavia käsittelemään ja hoitamaan eläimiä. Romanit eivät ole jättäneet jälkeensä loistokkaita kulttuurimuistomerkkejä, ei kaupunkeja, taideaarteita, ei linnoituksia, ei yliopistoja, ei tiedemiehiä eikä filosofeja. Oikeastaan ei mitään sellaista, mihin länsimaisen kulttuurin perusta rakentuu. Romanien olemassaoloa ja elämänmuotoa voidaankin pitää monessakin merkityksessä kulttuurimuistomerkkinä. Se on muistomerkki hämmästyttävästä sitkeydestä tai taidosta pitää kiinni oman heimon arvosta ja kulttuurista. Romanikulttuurista puuttuvat instituutiot ja laitokset. Ei ole olemassa virkamiehiä tai poliitikkoja, jotka ohjaisivat kulttuurin tai yhteisön luonnetta. Kaikki tämä on korvattu rikkaalla tapakulttuurilla ja ihmissuhdeverkostolla. (Reima Nikkinen, Kultaiset korvarenkaat)

15 13 Romanikulttuurin ymmärtämiseksi on välttämätöntä tiedostaa se perheen, suvun ja heimon ympärille rakentuvaksi kulttuuriksi. Tapakulttuuri on hyvin rikas. Ulkopuolisille ne ovat usein käsittämättömiä, mutta romaneille itselleen olennainen osa elämää. Ne ovat eräänlaista kieltä. Romanit tuntevat toisensa tavoistaan. Luopuminen niistä merkitsee usein kulttuurin rappeutumista Romanikieli pohjautuu vanhaan intialaiseen kulttuurikieleen, sanksriittin. Se on sukulaiskieli hindille ja urdulle. Sana romani tulee sanasta rom, ihminen. Siksi oikea tapa kutsua romaneja onkin sana romani. Perheiden pilkkoutuminen, vanhojen ihmisten puuttuminen, syrjäytyneisyys, oppimateriaalin puuttuminen ovat syinä Suomen romanien oman äidinkielentaidon heikkouteen. Toisen maailmansodan jälkeiset muutokset romanien elämässä ovat aiheuttaneet kielen merkityksen muuttumisen. Pohjoinen sijainti, koulutuksen puuttuminen ja ennakkoluulot ovat saattaneet romanikielen aseman vaakalaudalle. Kaikki mitä kielen pelastamiseksi tehdään, on välttämättöntä. Viime vuosina kieleen on kiinnitetty huomiota yhä enemmän, myös valtio on myöntänyt niukkaa tukea. Maamme peruskouluissa voidaan opettaa romanikieltä kaksi tuntia viikossa, tosin kouluajan ulkopuolella ja mikäli ryhmäkoot täyttyvät. Voittona voidaan pitää uudessa perustuslaissa kohtaa, jossa sanotaan: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Suomen Perustuslaki, 17 ) Romaneilla ei ole omaa koulutuslaitosta. Kasvatuksen tavoitteena ei ole sopeutuminen tai menestyminen yhteiskunnassa. Romanit pitävät tärkeänä, että lapset kasvat kansainvälisiksi, eli ihmisiksi, jotka tulevat toimeen kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten kanssa, pitäen oman kulttuurinsa, kielensä ja tapaperinteensä. Romanivanhemmat ovat tarkkoja kuinka lapsiin suhtaudutaan. Omat rankat kokemukset ja nöyryytykset heijastuvat vanhemmissa. Useat perheet haluavatkin kasvattaa lapsensa kotona. Vanhemmat arvostavat opettajia jotka haluavat ymmärtää romanilasta ja ovat aidosti kiinnostuneita lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Vanhemmat kertovat mielellään, mitä tarvitsevat ja haluavat olla rakentamassa yhdessä kasvatuksen ammattilaisten kanssa lapsen tulevaisuutta. Ritva Söderskär 2002

16 14 Maahanmuuttajatyön haasteet päivähoidon henkilöstölle 3.1 Itäisen alueen erityispiirteet maahanmuuttajatyön kannalta Ulkomaalaisten osuus koko Suomen väestöstä oli vuodenvaihteessa 2000/2001 kaksi prosenttia (Tilastokeskus, 2000). Itäisen alueen päivähoidossa oli toimintakautena n. 570 maahanmuuttajalasta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten prosenttiosuus koko idän kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista samaan aikaan oli 10,2% ( ). Se oli yli 50 % enemmän kuin Helsingin kaupungin muissa sosiaalikeskuksissa, joiden keskiarvo oli n. 5%. Itäisessä sosiaalikeskuksessa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten osuus on Helsingin suurin sekä määrällisesti että prosentuaalisesti (Lasten päivähoidon tilastotietoja vuodelta 2000, 35). 3 Tilanne asettaa päivähoidon henkilökunnalle haasteita: kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä, tukea lasten omaa kieltä ja kulttuuria ja kehittää suomi toisena kielenä opetusta. Itäisellä alueella oli toimintavuosina lapsia 41 eri kieliryhmästä (pk. Varhelan epävirallinen maahanmuuttajalasten seuranta). Samasta maasta tulleet voivat puhua eri kieliä, esimerkiksi Kiinasta tulleet puhuvat joko mandariinikiinaa tai kantonin kiinaa. Intiasta tulleilla on myös useita kieliryhmiä. Suuruusjärjestyksessä yleisimmät kieliryhmät olivat: 1. somalia 2. venäjä 3. eesti 4. vietnam 5. kiina (mandariini + kanton) 6. kurdi 7. arabia 8. albania. Loput kieliryhmät olivat alle kymmenen lapsen suuruisia.

17 15 Yleisimmät vieraat äidinkielet Helsingissä (henkilöä) 1870 venäjä 3878 saksa venäjä 4399 saksa 709 jiddish 263 viro 224 puola venäjä 1474 saksa venäjä 2499 saksa venäjä 7217 viro 3304 somali 2779 englanti 2289 arabia 1227 kiina 1041 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

18 Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Työ vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kanssa perustuu samalle ammattitaidolle kuin suomalaisen kanssa. Vaikeuksia saattaa tulla kielen ymmärtämisessä ja kulttuurieroissa. Kulttuurin tuhannet kirjoittamattomat toimintasäännöt tulevat esille juuri silloin, kun joku muu tekee toisin. Työntekijän on hyvä tiedostaa omien kulttuurikäsitysten ja käytöksen sidonnaisuuksia. Kyky kyseenalaistaa itsestään selvänä pitämiään asioita helpottaa kanssakäymistä. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevä voi kokea oman kulttuurisokkinsa kohdatessaan itselleen vieraita tapoja ajatella ja toimia. Työntekijän on selvittävä kulttuurisokistaan oppimalla työroolinsa sisältö ja rajat, jotta hän pystyy työskentelemään omaa kulttuurisokkiaan elävän asiakaskunnan kanssa. (Forsander ym., 1994, 65-67) Työt ajatuksissa koko ajan Paljon ylitöitä Yrittää ehtiä hoitaa "kaiken" Antaa työlle kaikkensa Uusi maailma avautuu Haluaa auttaa Inspiraatiota Solidaarisuutta Pioneerihenkeä Forsander ym., 1994, 68 Tyhjä olo Väsymystä Entusiasmia Ahdistusta Turhautumista Epäilyä Eristäytymistä Löytää uuden asenteen työhön Motivaation puute Nalkuttaajaontyly Pelkää, että tulee hyväksikäytetyksi Yrittää selvitä päivästä toiseen Haluaa pois Jättää työn 3.3 Kulttuuritietoinen auttaja Kulttuuritietoisen auttajan tulee olla tietoinen siitä, miten kulttuuriset tekijät ohjaavat hänen ajatteluaan, käyttäytymistään ja käsityksiään oikeasta ja väärästä. Hänen tulee olla tietoinen myös siitä, että kaikkien ajattelu, käyttäytyminen ja käsitykset eivät perustu samanlaiselle maailmankuvalle eikä samanlaisille kulttuurisille asenteille tai normeille. 1. Kulttuuritietoinen auttaja on tietoinen omasta kulttuurisesta matkalaukustaan: hän tuntee omat arvostuksensa, norminsa ja mieltymyksensä ja ymmärtää miten ne vaikuttavat esimerkiksi hänen työskentelyynsä. Hän yrittää välttää työskentelyä ennakkoluulojen ja stereotypioiden varassa.

19 17 2. Hän ei ole etnosentrinen: hän arvostaa ja kunnioittaa erilaisuutta. Hän näkee muut kulttuurit yhtä arvokkaina kuin omansa eikä yritä tyrkyttää omia arvojaan muille. 3. Hän ymmärtää vähemmistöjen sosiopoliittisen tilanteen: hän tiedostaa vähemmistöihin kohdistuvan rasismin ja muun syrjinnän. Hän on myös tietoinen ns. kulttuurirasismin merkityksestä vähemmistöidentiteetin kehittymiselle (esim. kouluissa). 4. Hän ei ole värisokea: hän ei ahdistu erilaisuuden kohtaamisesta, ja hän ymmärtää, että erilaisuus ei ole poikkeavuutta. Hän ei ummista silmiään erilaisilta asenteilta ja uskomuksilta eri etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten välillä. Hän tunnustaa erilaisuuden, mutta kokee kaikki ihmiset samalla tavoin inhimillisinä olentoina ja arvostaa heitä tämän mukaisesti. 5. Hänellä on eri kulttuureita koskevaa tietoa: hänellä on tietoa eri etnisten ryhmien historiasta, kulttuurisista arvoista, normeista ja elämäntyyleistä. Hän on kiinnostunut eri kulttuureista ja haluaa oppia niistä lisää. 6. Hän tiedostaa oman koulutuksensa ja ammattialansa kulttuurisidonnaiset painotukset ja vinoutumat: hän ymmärtää, että hänen koulutuksensa ja ammattitaitonsa rakentuvat hänen kulttuurinsa arvostuksille ja normeille. Hän on työssään joustava ja avoin erilaisille näkemyksille. 7. Hän on herkkänä kulttuurien välisille kommunikaatioeroille: hän pyrkii lähettämään ja vastaanottamaan verbaalisia ja eiverbaalisia viestejä tarkasti ja kulloinkin kulttuurisesti oikealla tavalla. Hän on tietoinen kulttuurisesti sopivista puheenaiheista. (Lähde: Alitolppa-Niitamo A.,1994, ) Lisätietoja:

20 Maahanmuuttajatyön kehittäminen itäisellä alueella - monikulttuurisen työn taustaa ja kokeiluja Itäisen sosiaalikeskuksen alueella maahanmuuttajatyö päivähoidossa tuli ajankohtaiseksi lisääntyvän maahanmuuton myötä luvun alun jälkeen. Kun maahanmuuttajalasten määrä päivähoidossa alkoi kasvaa, tuli ajankohtaiseksi pohtia, miten henkilökunta voisi ottaa paremmin huomioon maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeet suomalaisessa päivähoidossa. Useissa itäisen Helsingin päiväkodeissa on tehty jo monia vuosia suunnitelmallista työtä maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Yhteistyö perheiden kanssa, kotoutumisen tukeminen ja lasten kulttuuriidentiteetin vahvistaminen ovat olleet oleellinen osa maahanmuuttajatyötä. Myös erilaisia menetelmiä lasten oman äidinkielen tukemiseksi sekä suomen kielen oppimisen tehostamiseksi on kehitetty. Tämä haastaa myös päivähoidon henkilökunnan kehittämään itseään, asenteitaan ja työtapojaan koulutuksen sekä omaehtoisen tiedonhankinnan kautta. Maahanmuuttajataustaisia lapsia on keskitetty vuodesta 1995 päiväkoti Kurkeen sekä kieliryhmittäin päiväkoti Leipuriin ja päiväkoti Varhelaan. Kurjessa ja Varhelassa on toteutettu myös kesäkouluja somalia ja venäjää äidinkielenään puhuville koulunsa aloittaville lapsille. Näihin päiväkoteihin on myös vuodesta 1995 rekrytoitu maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tukemaan lasten äidinkieltä ja kulttuuria sekä kehitetty suomi toisena kielenä opetusta. Itä-Helsingissä toteutettiin vuosina maahanmuuttajaperheiden lasten päivähoidon järjestämistä ja kehittämistä koskeva projekti, joka kartoitti silloista tilannetta ja visioi muutosmalleja. Projektin tuloksena osallistuttiin pääkaupunkiseudun opetusvirastojen kolmevuotiseen ( ) projektiin, jossa esiopetusikäiset maahanmuuttajalapset saivat tehostetun suomen kielen opetuksen lisäksi opetusta omalla äidinkielellään. Projektiin osallistuivat Leipurissa venäjänkieliset lapset ja Varhelassa somalinkieliset lapset. Toiminta vakiintui projektipäiväkodeissa hyvien kokemusten ansiosta. Kivikon sosiaalipalvelutoimistoon perustettiin perhetyöntekijän vakanssi vuonna 1998, koska alueella asui paljon maahanmuuttajaperheitä. Työhön palkattiin somalinkielinen sosiaalikasvattaja erityisesti Somaliasta tulleiden perheiden tukemiseen. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi ja työn tulokset ovat olleet hyviä.

21 19 Edellä mainituista maahanmuuttajatyön projekteista ja kokeiluista on tuotettu seuraavat raportit: Askola-Vehviläinen Maahanmuuttajaperheiden lasten päivähoito Itä-Helsingissä. Sosiaaliviraston julkaisusarja A7. Helsinki: Sosiaalija terveyshuollon tietopalvelu. Hytönen - Savolainen Kesäkoulu päiväkoti Varhelassa. (säilytetään pk. Varhelassa) Marttila Kesäkoulu päiväkoti Kurjessa (säilytetään pk. Kurjessa) Pellilä Itä-Helsingin somalinaisten Marwooyinka-ryhmä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Ulkomaalaisyksikkö. (säilytetään pk. Kurjessa) Virtanen - Alanampa - Hytönen - Maijala - Vasiljeva Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä. Project of Bilingual Assasment and Curriculum Development. Kaksikielisen arvioinnin ja opetussuunnitelman kehittämisen projekti. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2001: Maahanmuuttajatyön nykytilanne itäisessä suurpiirissä Vuosina Helsingin itäisessä suurpiirissä on useita maahanmuuttajatyön hankkeita kuten EU:n rahoittama Avain -hanke sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Varhaisen tuen hanke. Avain projektin ( ) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista. Hankkeen rahoittajina ovat Helsingin kaupunki, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus ja Euroopan sosiaalirahasto. Hanke toteuttaa Euroopan unionin tavoite 3-ohjelmaa. Avainprojektissa on kolme osahanketta, joissa tarjotaan tietoa, neuvontaa ja koulutusta työelämän tarpeisiin. 1. Maahanmuuttajien neuvontapisteen tavoitteena on luoda maahanmuuttajille edellytyksiä työllistyä, löytää koulutuspaikka ja edistää työmarkkinavalmiuksia. Kansalaistaitojen lisääminen koulutuksen avulla ja maahanmuuttajien ohjaaminen oikean viranomaisen luo ovat neuvontapisteen tavoitteita.

22 20 2. Päiväkotihanke on saanut alkunsa päivähoidon tarpeesta saada joukkoonsa lisää etnisiä työntekijöitä. Tavoitteena on uudenlaisen työkuvan luominen. Projektissa työskentelevistä käytetään nimitystä kulttuuritulkki tai kotouttaja. 3. Monikulttuurinen perhetukityö auttaa syrjäytyneitä maahanmuuttajanaisia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistamalla heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan koulutukseen. Välillisenä tavoitteena on kehittää uudenlaisia työmenetelmiä perhetyöhön. Varhaisen tuen hanketta toteutetaan Koillisen, Pohjoisen, Kaakkoisen, Keskisen ja Itäisen sosiaalikeskuksen alueilla. Alueiden sisällä hankkeet ovat jakautuneet eri kohdealueisiin ja osahankkeisiin. Itäisen sosiaalikeskuksen osahankkeet ovat Itäkeskuksen, Kallahden, Kivikon, Kontulan, Mellunmäen, Meri-Rastilan ja Myllypuron alueilla. Näistä viidellä alueella varhaisen tuen menetelmiä kehitetään erityisesti työssä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Varhaisen tuen projekteissa työ maahanmuuttajaperheiden kanssa kohdentuu seuraavasti: Kivikossa työ kohdistuu maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen ongelmiin. Tavoitteena on edistää yhteisön toimintaa ja tukea perheiden elämänhallintaa sekä kehittää lapsiperheiden palvelujen työkäytäntöjä varhaisen tuen suuntaan. Hankkeen toimintamuotona ovat perhepiste, Kivikkoakatemia, päivähoidon varhaisen tuen toiminta ja asukastyö. Myllypurossa tavoitteena on maahanmuuttajaperheiden syrjäytymisen ehkäisy ja vanhemmuuden tukeminen, eri virkamiesten tiedon lisääminen mm. somalikulttuurista sekä auttaa ja tukea alueen somaliperheitä. Kontulassa tavoitteena on maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa keinoina verkostoituminen, oman kielen ja kulttuurin tukeminen ja lasten suomen kielen vahvistaminen. Meri-Rastilassa tavoitteena on päivähoidon piirissä olevien somaliperheiden tukeminen ja oman kulttuuri-identiteetin ja äidinkielen vahvistaminen sekä tiedon välittäminen maahanmuuttajaperheiden ja päivähoidon henkilöstön kesken. Kallahdessa kohderyhmänä ovat alueen maahanmuuttajaperheet, joita tuetaan yksilö- ja ryhmätoimintojen avulla. Tavoitteena on myös

23 21 kotipalvelun, päivähoidon ja koulun yhteistyön kehittäminen vanhemmuuden vahvistamisessa sekä lasten kasvun ja kehityksen tukemisessa. Päivähoidon maahanmuuttajatyön tukena toimii seuraavia yhteistyöverkostoja: Itäisen suurpiirin maahanmuuttajatyöryhmä - poikkihallinnollinen moniammatillinen työryhmä Idän päivähoidon Maahanmuuttajatyöryhmä Sosiaaliviraston Ulkomaalaisyksikkö, MAYK Helsingin MAMULA-verkosto - Helsingin kaupungin maahanmuuttajalasten kanssa työtä tekevien opettajien verkosto

24 22 Maahanmuuttajaperhe ja päivähoito -mitä tulee ottaa huomioon, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajaperhe 4.1 Kulttuuri Taylor määritteli kulttuurin vuonna 1871 ja kirjoitti: Kulttuuri on kompleksikokonaisuus, joka sisältää tiedon, taidon, uskonnon, taiteen, moraalin, lain, tavat sekä muut ominaisuudet ja tottumukset, jotka ihminen on omaksunut yhteisön jäsenenä. 4 Kulttuuri on laaja käsite. Se on kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet historiansa aikana tekemään, arvostamaan, oppineet uskomaan ja nauttimaan. Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Kulttuuria on ihmisten elämäntapa, uskomukset, moraalikäsitykset, lait ja tottumukset, joita ihminen on yhteisönsä jäsenenä omaksunut. Kulttuuria on ruoka, vaatteet, asenteet elämästä ja kuolemasta, avioliitosta, naisen ja miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista, luonnosta ja maailmankaikkeudesta. Kulttuuri opitaan sosialisaation kautta. Kulttuuri välittyy kasvatuksen kautta sukupolvelta toiselle. (Alitolppa-Niitamo, 1993: 18-19) Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jota kautta ihmiset rakentavat kokemuksiaan ja havaintojaan, toimivat ja suorittavat valintoja vaihtoehtojen välillä. Kulttuuri siirtyy tiedonvälityksen ja oppimisen kautta. Kulttuuri on tapa, jolla hahmotamme asioita ja ympäröivää maailmaa. Se on myös tapa, jolla muodostamme käsityksemme toisista ihmisistä. Jokaisella meistä on oma kulttuurimme. Yksilöiden tavoista ja kulttuureista muodostuu yhteisöjen tavat ja kulttuurit. Perheet, heimot, kylät ja kansat omivat tai oppivat tapoja, jotka ovat keskenään niin samanlaisia, että aletaan puhua yhteisestä kulttuurista. Näin syntyy harha, että esimerkiksi kaikki venäjänkieliset ihmiset ovat keskenään samanlaisia. Jokainen ihminen on yksilö. Siksi on tärkeää kohdata maahanmuuttaja yksilönä. Suomen hallituksen tavoitteena on, että maahanmuuttajat pystyvät ylläpitämään ja kehittämään omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harjoittamaan uskontoaan.

25 23 Päiväkodin henkilökunnalla tulee olla perustiedot eri kulttuureista ja eri uskonnoista. Tämän lisäksi päiväkodissa on oltava kirjallisuutta, josta asioita voi tarkentaa. Näin asioita voi selvittää etukäteen, jotta ei myöhemmin synny väärinkäsityksiä. Tällaisia ovat mm. ruokailuun, siisteyskasvatukseen, musiikkiin ja uskontoon liittyvät tilanteet. Kun keskustellaan muista kuin joka päivittäisistä asioista, on syytä pyytää tulkin apua. Ei ole välttämätöntä tietää kaikkea kyseisestä kulttuurista tai puhua sujuvasti kyseistä kieltä, kun kohtaa uusia ihmisiä eri kulttuureista. Tärkeitä on, että on itse avoin ja vastaanottavainen uusille ihmisille ja tilanteille. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa vallitsee suvaitsevaisuus, hänestä tulee kärsivällinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka rohkaisee, hän saa itseluottamusta. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa tunnustusta hän oppii antamaan arvoa myös muille. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on oikeudenmukainen hänestä tulee oikeamielinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on turvallinen, hän oppii luottamaan. Jos ihminen elää ympäristössä, joka hyväksyy hänet, hänestä tulee tasapainoinen. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa osakseen ystävällisyyttä ja rakkautta, hän oppii rakastamaan elämää. Ronald Russel 4.2 Maahanmuuttajan kulttuurisokki Usein vieraaseen kulttuuriin tultaessa totutut toimintamallit menettävät merkityksensä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja päivittäisten rutiinien hoitaminen muuttuvat vaikeaksi ympäristössä, jota ei tunne. Ihminen turhautuu, kun käyttäytymisen koodit ovat hukassa. Tällaisen poikkeavan ympäristön kohtaamisen herättämistä tunteista käytämme sanaa kulttuurisokki. (Forsander ym., 1994: 27-29) Maahanmuuttajalle ajatus muuton pysyvyydestä on vaikeampi kuin itse muutto. Muuttaminen vieraaseen maahan ja kulttuuriin saattaa ai-

26 24 heuttaa kriisin. Elämänmullistus koetaan aluksi raskaana ja stressaavana. Se voi muuttua elämää rikastuttavaksi kokemukseksi, jos ongelmat pystytään ratkaisemaan. Maahanmuuttaja tarvitsee paljon aikaa oppiakseen oman elämänsä hallintaa uudenlaisessa ympäristössä. (Alitolppa-Niitamo, 1992: 25-30) Kulttuurisokin eri vaiheet Kulttuurisokkia on kuvattu vaiheittain etenevänä. Se on prosessi, joka etenee kuherruskuukaudesta torjunnan ja inhoreaktion kautta hitaaseen toipumiseen kielitaidon ja sosiaalisten taitojen kartuttua. 1. Kuherruskuukausivaihe - innostus uudesta, tosin tietoisuus erilaisista sosiaalista kanssakäymistä rajoittavista kulttuurieroista 2. Torjuntavaihe - vihamielisyys ja turhautuminen uuteen kulttuuriin - turvan haku omasta kulttuurista - omaksi koettujen eli lähtökulttuurin arvojen vahvistaminen - oma vaikuttaa kaikin puolin paremmalta 3. Tasapainon haku - jännitystila laskee 4. Useamman kulttuurin hallinta - ihminen on omaksunut kahden kulttuurin kielen, arvot, tavat ja osaa tasapainottaa elämänsä kahden kulttuurin välillä - ihminen voi myös tuntea olevansa ulkopuolinen tuntemissaan kulttuureissa, uusi voi etäännyttää vanhasta Kulttuuriympäristön muutoksen aiheuttama epävarmuuden tunne ja väsymys kanavoituu usein psykosomaattisina oireina. On helpompi valittaa esimerkiksi vatsakipua tai päänsärkyä kuin psyykkisiä oireita. Puutteellinen kielitaito vaikuttaa myös siihen, etteivät mieltä vaivaavat asiat muotoudu helposti sanoiksi. Tavallista on, että maahanmuuttajat kanavoivat pahan olon konkreettisiin asioihin. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien on hyvä tiedostaa, että näennäisen pienestä konkreettisesta epäkohdasta valittamisen takaa voikin paljastua henkinen hätä ja epätoivo esimerkiksi sukulaisten kohtalosta. (Forsander ym., 1994:36-38)

27 25 Kulttuurisokki merkitsee uuden opettelemista, omaksumista ja muuttumista. Maahanmuuttaja tarvitsee paljon aikaa oppiakseen oman elämänsä hallintaa uudenlaisessa ympäristössä. Tämä muutos on kaksisuuntainen. Suomalaiset omaksuvat myös maahanmuuttajien kulttuureita. Sopeudumme maahanmuuttajien arvomaailmaan ja he meidän. Muutosprosessi on käynnissä kohti monikulttuurisuutta. (Emt ) 4.3 Uuden perheen kohtaaminen On tärkeää, että vanhempien kanssa keskustellaan heidän ajatuksistaan lastensa kasvatuksesta, millaiseksi he haluavat lapsensa kasvavan. Keskusteltaessa on syytä varoa tilanteita, jossa perheelle kasvaa pelko, että se menettää otteensa lapsesta ja valta siirtyy päiväkodille. Tämä pitää ottaa huomioon kaikkien vanhempien, mutta erityisesti maahanmuuttajaperheiden kanssa. Heille suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut ovat usein tuntemattomia. Emme myöskään saa unohtaa lapsia, joiden perheissä toinen vanhemmista on suomalainen ja toinen jostain muusta kulttuurista. Lapset ovat kahden kulttuurin lapsia ja heillä on oikeus oppia tuntemaan omat kulttuuriset juurensa. Monikulttuurisuus on mielletty tavallisesti niin, että perhe on joskus tullut Suomeen jostakin muualta. Vähälle huomiolle ovat jääneet ne perheet, joissa toinen vanhempi on kantasuomalainen ja toinen uussuomalainen. Näiden perheiden lasten identiteetin tasapainoisessa kehittymisessä on omat erityistarpeensa. Lapsi voi kamppailla ns. kaksoisidentiteettinsä kehittymisen keskellä. Päivähoidon työntekijöiden tulisi tiedostaa kaksikulttuurisuuden monitahoisuus ja - kerroksisuus. Usein lapset ikäänkuin kulkevat suomalaisuusputkessa niin, että missään vaiheessa lapsen kaksikulttuurisuus ei tule esille - muutoin kuin ehkä erilaiseen ulkonäköön liittyen. Identiteettiään rakentava lapsi on herkkä vaistoamaan päiväkodin työntekijöiden asenteet ja poimimaan puolihuolimattomat kommentit aikuisten puheista. Lapsi voi kokea huonommuutta erilaisuutensa vuoksi, mutta ei osaa pukea mieltään askarruttavia asioita sanoiksi. Hän voi kokea, ettei tule hyväksytyksi kunnolla kumpaakaan etniseen ryhmään, koska poikkeaa molemmista ulkoisesti. Vanhempien kanssa olisi hyvä keskustella, miten kaksikulttuurisuus tulee esille perheen arjessa. Mikäli kyseessä on yhden vanhemman perhe, on asian esille ottaminen entistä tärkeämpää. Hienotunteisuudessamme voimme ohittaa lapsen tarpeet ja lapsi

28 26 voi jäädä ilman sitä tukea, joka olisi juuri kahden kulttuurin perheille tärkeää. Kun maahanmuuttajaperheen tai kahden kulttuurin perheen lapsi tulee päivähoitoon, on erityisen tärkeää tehdä mahdollisimman pian hoito- ja kasvatussopimus perheen kanssa. Sekä vanhemmilla että hoitohenkilöstöllä on oikeus tulkin käyttöön. Alkukeskustelussa kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista sekä keskustellaan lapsen kehityshistoriasta. Vanhempien kanssa keskustellaan myös ruokailusta, vaatetuksesta, uskonnosta, sairauksista, perheen kulttuurista, äidinkielestä ja juhlista. Perheen ja päivähoitohenkilöstön yhteistyö auttaa lasta kotoutumaan uuteen ympäristöön. Erilainen ulkonäkö, pukeutuminen ja tavat sekä puutteellinen suomen kielen taito eivät saa aiheuttaa kiusaamista ja sulkemista lapsiryhmän ulkopuolelle. Päivähoitohenkilöstön on puututtava heti sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen. Vanhempia rohkaistaan tulemaan mukaan päivähoidon toimintaan ja rikastuttamaan sitä omalla kulttuurillaan. Perhe- ja vanhempainilloissa perheellä on mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa päivähoidon toimintaan ja käydä palaute- ja arviointikeskustelua. Päivähoidon tulee tarjota turvallinen ja terveellinen leikki- ja oppimisympäristö, jossa erilaisista oloista tuleville lapsille luodaan tasavertaiset lähtökohdat kasvulle ja oppimiselle. Jos päivähoidossa havaitaan lapsella erilaisia, orastaviakin ongelmia, tilanteeseen tartutaan heti. Se ei aina tarkoita massiivisten toimenpiteiden käynnistämistä, vaan vaikkapa keskustelua arasta aiheesta vanhempien kanssa, huomion ja lämmön antamista lapselle ja rohkeutta konsultoida alan ammattilaisten kesken. Päivähoidon periaatteisiin kuuluu kasvattaa lapset suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen. 4.4 Asiakaspolku - maahanmuuttajaperheen tie päivähoitoon Päivähoitoon hakeminen Anna päivähoitohakemuksen täyttämisen ja jättämisen yhteydessä asiakkaalle tietoa alueen päivähoidosta. Voit tarvittaessa käyttää tulkkia. Jos tulkkia ei ole käytettävissä, anna esitteitä (toimipisteeseen kannattaa varata erikielisiä esitteitä päivähoidosta).

29 27 Valintakokous Alueen päiväkodinjohtajat ja perhepäivähoidon ohjaaja kokoontuvat tarpeen mukaan valitsemaan uusia lapsia päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Perheen tarpeet ja toiveet sekä lapsen äidinkielen ja kulttuurin tukeminen ja suomenkielen oppiminen on otettava huomioon, kun lapsi valitaan päivähoitoon. Kirjallinen päivähoitopäätös Perheelle lähetetään joko postitse tai kiireellisissä tapauksissa puhelimella (perheelle annettaan kirjallinen päätös päivähoidosta myöhemmin) päätös. Tässä vaiheessa kannatta miettiä perheen tutustumista päivähoitoon ja tarvittaessa varata tulkki paikalle, kun lapsi aloittaa päivähoidon Tutustuminen hoitopaikkaan Kannattaa varata riittävästi aikaa, kun perhe tutustuu päivähoitoon. Alkukeskustelussa kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista. Paikalle on syytä varata joko tulkki tai henkilö, joka osaa perheen puhumaa kieltä. (Kts. 5.3.) Hoito- ja kasvatussopimus Hoito- ja kasvatuskeskusteluja voidaan pitää monella eri tavalla. Perheelle voidaan esimerkiksi antaa etukäteen kaavake sekä suomenkielellä että heidän omalla äidinkielellään. Vanhempia pyydetään täyttämään suomenkielinen versio ja siitä keskustellaan. Tulkin paikalla olo on välttämätön. Hoito- ja kasvatussopimuksia saa ainakin seuraavilla kielillä: somali, venäjä, englanti, kurdi, farsi, albania, ranska, arabia, serbokroatia. Muu yhteistyö perheen kanssa Päivittäinen keskustelu ja vuorovaikutus käydään suomenkielellä, mutta syvällisimpiin keskusteluihin on syytä pyytää tulkki paikalle. Näin varmistetaan, että sekä vanhemmat että päiväkodin henkilökunta ymmärtävät toisiaan. On myös syytä muistaa, että vaikka perhe ei aina halua tulkkia, voi tulkin läsnäolo olla tarpeellista päiväkodin henkilökunnan kannalta. Jos talossa on oman äidinkielisiä työntekijöitä, kannattaa keskustelut hoitaa heidän välityksellään.

30 28 Selitä ja perustele asioita, niin vältyt mahdollisilta väärinkäsityksiltä. On tärkeää myös kysyä, miten asiakas on ymmärtänyt keskustellut asiat. Suhtaudu ymmärtäen mahdolliseen luottamispulaan, sillä se ei kohdistu sinuun henkilönä vaan vieraaseen hallintojärjestelmään yleensä. Aktivoi maahanmuuttajaa kiinnostumaan omien asioidensa hoidosta ja alenna kynnystä opastamalla palveluissa. 4.5 Uskonto ja sen merkitys Uskonto selittää paljon kulttuurisia kokemuksiamme. Uskontojen kulttuurinen maailmankartta jakaa kulttuurit kirjallisen ja suullisen uskonnon perinteisiin. Ihmiskunnan ja kansakuntien historiasta löytyy runsaasti erilaisia uskonnollisia perinteitä, joihin uudet uskonnot juurtuvat. Tällä hetkellä vallitsevista kirjallisista uskonnoista tärkeimmät ovat: Lähi-idän uskonnot - Mooses, muinaisisraelilaisten uskonnot, antiikin juutalaisuus ja juutalaisuus - Jeesus ja kristinusko erilaisine perinteineen ja painotuksineen - Muhammed ja islam eri koulukuntineen Intialaiset uskonnot - Hindulaisuus - buddhalaisuus Intiassa - jainilaisuus Itä-aasialaiset uskonnot - buddhalaisuus - kiinalaiset uskonnot - japanilaiset uskonnot Uskonto ei ole samaa kuin kulttuuri. Uskonto on kulttuurin osaalue. Uskonnot juurtuvat paikallisiin uskonnollisiin perinteisiin ja niiden traditiot muuttuvat. Uskonnot antavat perhe-elämälle malleja ja säätelevät näillä malleilla perheen jäsenten välistä vallankäyttöä ja keskinäistä asemaa. Erityisen merkittävä vaikutus niillä on ollut miehen ja

31 29 naisen roolien erikoistumiseen. Kulttuurien toimintaa yritetään usein selittää uskonnon avulla. Se johtaa kuitenkin kapeaan, todellisuutta vastaamattomaan kuvaukseen. (Allahwerdi, 1993.) Kansainvälisen muuttoliikkeen myötä monikulttuurisuudesta on tullut osa päiväkotiemme arkea. Päiväkodin henkilökunnalla on hyvä olla tietoa sekä eri uskonnoista osana kulttuuriperinnettä että erilaisista katsomuksista, jotta he voivat vastata lasten kysymyksiin ja ohjata heitä suvaitsevaisuuteen ja erilaisten katsomusten kunnioittamiseen. Päivähoidon työntekijän velvollisuutena on ottaa selvää ainakin niistä uskonnollisista suuntauksista, joita heidän päiväkodissaan esiintyy. Tieto auttaa katsomusten kohdatessa ja sitä voi täydentää aidossa vuorovaikutuksessa lasten vanhempien kanssa Etiikka ja katsomus esiopetuksessa Monikulttuurisessa Helsingissä uskontokasvatuksen pääpaino on eettisessä ja kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa. Eettisen kasvatuksen tulee lähteä yleiseettisestä näkemyksestä, joka ei loukkaa perheiden katsomuksellista vakaumusta. Eri uskontokuntien tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta toteutetaan eriytetysti teemapäivinä tai kyseisen uskonnon keskeisiin juhlapyhiin liittyen. Alueellinen yhteistyö on tärkeää uskontokasvatuksen tai elämänkatsomustietokasvatuksen toteuttamisessa, erityisesti vähemmistöryhmien uskontokasvatuksen järjestämisessä. Samoin on suositeltavaa, että uskontokasvatuksessa tehdään yhteistyötä kyseisen uskontokunnan edustajien kanssa. Myös lasten huoltajat ovat luontevia yhteistyökumppaneita uskontokasvatuksen tai elämänkatsomustietokasvatuksen toteuttamisessa. Lapsi tarvitsee ajattelulleen aineksia, elämyksiä ja kokemuksia, jotta hän kykenee muodostamaan oman käsityksensä asioista. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen lähtökohtana on tasa-arvoinen, hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin vakaumuksiin ja tapoihin. Suomalaiseen kulttuuri- ja katsomusperinteeseen tutustuminen on tärkeätä kaikille lapsille, jotta lapsi voi ymmärtää lähiympäristönsä toimintaa ja tapoja. Lisäksi esiopetuksessa lapset tutustuvat ryhmässä edustettujen katsomusten tapoihin.

32 30 Maahanmuuttajatyön tavoitteet varhaiskasvatuksessa 5.1 Helsingin maahanmuuttajatyön tavoitteet päivähoidon osalta Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla mm. suomen kielen oppimista sekä maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä tavoitteena toimiva kaksikielisyys. Lapsen kulttuuri-identiteettiä ja kielenkehitystä päiväkodissa voi tukea esimerkiksi koulutettu äidinkielinen opettaja, joka työskentelee yhteistyössä suomalaisopettajan kanssa Esiopetuksen tavoitteet maahanmuuttajalapsen osalta Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Esiopetukseen osallistuvia maahanmuuttajia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Lasten taustat otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin pyritään paikallisten resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mahdollisuuksien mukaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä kasvua kahteen kulttuuriin. Yhteistyössä lapsen huoltajien ja omakielisten sekä esiopetuksesta vastaavien opettajien kanssa laaditaan lapsen kielisuunnitelma osana lapsen esiopetuksen suunnitelmaa. Se pitää sisällään sekä äidinkielen että suomenkielen kehittämissuunnitelmat. Tavoitteena on saavuttaa toimiva kaksikielisyys. Lapsen identiteetin rakentumiselle on tärkeää, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoite on, että lapsi saavuttaa perusopetuksen aikana mahdollisimman toimivan suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla. Hyvän suomen kielen hallinnan keskei-

33 31 sinä edellytyksinä ovat äidinkielen osaaminen ja tavoitteinen oppiminen. Esiopetuksessa lapsella on mahdollisuus opiskella suomea sekä ohjauksessa että luonnollisissa tilanteissa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet harjaannuttavat kielen käytön eri toimintoihin, kotouttavat suomalaiseen kulttuuriin ja vertailevat suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Tämä opetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen osa-alueisiin. Lapsen äidinkielen opetuksen tavoitteet ovat ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen vahvistuminen. Tärkeää on lapsen ilmaisukielen ja -rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kulttuurin mukaan joko kerrottu tai kirjoitettu satu- ja tarinaperinne ovat keskeistä aineistoa. Oman kulttuurin tukemisen tavoitteena on, että lapsi tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä ja oppii arvostamaan sitä. Kulttuuria tukevan esiopetuksen päämääränä on omanarvontuntoinen, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja -kulttuurinen aikuinen, joka kykenee siirtämään omaa kulttuuriperintöään lapsilleen. Lähde: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet löydät: Esiopetuksen opetusohjelmia löydät: 5.3 Oman kielen ja kulttuurin tukeminen Lapsen kielen kehitystä ja varsinkin kaksikielisyyttä on tutkittu runsaasti. Uudet tiedot kielen oppimisesta ovat asettaneet kielen kehittämiselle uusia haasteita. Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Äidinkieli on ihmisen tärkein kieli. Äidinkieleksi määritellään se kieli, jonka ihminen on oppinut ensin ja johon hän samaistaa itsensä. Se on tunteiden ja ajattelun kieli. Kieli on oleellisesti yhteydessä kulttuuriin. Äidin-

34 32 kieli on lapsen ja vanhempien yhteinen kieli, jolla on mahdollisuus sekä säilyttää että siirtää oman kulttuurin tapoja ja perinteitä Maahanmuuttajalapsen etnisen identiteetin muotoutuminen on sidottu äidinkieleen. Jotta vähemmistö pystyisi säilyttämään oman kulttuurinsa, tulee sen tuntea oma äidinkielensä hyvin. Vähemmistökulttuuri on riippuvainen kulttuuriperinteestään, joka siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Lapsella on päivähoidossakin oikeus omaan äidinkieleen. Kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen päivähoidossa merkitsee lapsen eheän identiteetin tukemista sekä hänen oppimisvalmiuksiensa turvaamista. Äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Äidinkielentaito on muun oppimisen perusta. Oman äidinkielen opetus tukee kaikkien muiden aineiden opetusta. Äidinkieli on perusta myös uusien kielien oppimiselle. Vaikka perheessä puhutaankin jo lapsen omaa äidinkieltä, on sitä hyvä tukea myös hoitopaikassa. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä auttaa lasta sopeutumaan uuteen vieraskieliseen ympäristöön ja lisää hänen perusturvallisuuttaan. Päivähoitoryhmien hyvä rakenne on sellainen, jossa oman äidinkielinen työntekijä työskentelee normaalimitoituksessa. Tuki voidaan myös järjestää kiertävien opettajien avulla tai yhteistyössä koulun kanssa. 5.4 Tavoitteena kaksikielisyys Vähemmistöön kuuluvan lapsen oman kielen ja identiteetin tukeminen sekä kaksikielisyyden ja -kulttuurisuuden edistäminen on asetettu viralliseksi tavoitteeksi Suomessa niin maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa ohjelmassa kuin koulutuspolitiikassakin. Kieli on tärkeä osa ihmisen minäkuvaa, omaa identiteettiä. On tärkeää, että vanhemmat ovat selvillä omasta kielellisestä identiteetistään ja omasta kulttuuritaustastaan, niin että heidän omat henkilökohtaiset ristiriitatilanteensa eivät vaikuta kielteisesti heidän lastensa kaksikielisyyden ja -kulttuurisuuden kehitykseen. (Arnberg, 1987, 15) Saavuttaakseen toimivan kaksikielisyyden on toisena kielenä olevan enemmistökielen oppiminen aloitettava mahdollisimman aikaisin. Ihanteellisin kielen oppimisympäristö on lapsen luonnollinen perhe- ja

35 33 leikkiympäristö. Kieli pitäisi opettaa lapselle asteittain - vaatimustaso tulee olla oppijan mukainen. Kaksikieliseksi kehittyvä lapsi tarvitsee kosketuksia sellaisiin lapsiin ja aikuisiin, jotka puhuvat hänen kieliään äidinkielinään. (Arnberg, 1987, 78-83) Arnberg luokittelee kaksikielisyyden kolmeen eri tasoon (kieli tässä tapauksessa suomen kieli) 1. taso passiivinen kaksikielisyys - lapsi ymmärtää kieltä, vaikka ei puhuisikaan sitä 2. taso aktiivinen kaksikielisyys - lapsi ymmärtää kieltä ja puhuu sitä melko sujuvasti 3. taso absoluuttinen kaksikielisyys - lapsi puhuu molempia kieliään täysin tai melkein täysin (osallistuminen kaksikieliseen koulutusohjelmaan) (emt ) Äidinkielen oppimisen lisäksi on tärkeää, että lapsi oppii hyvin myös suomen kielen. Lapset, jotka saavuttavat kaksikielisyyden ja kykenevät toimimaan sekä oman että enemmistökulttuurin piirissä, voivat menestyä hyvin myös jatko-opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Hyvä suomen kielen taito varmistaa sen, että lapsi voi luoda toverisuhteita suomalaisiin lapsiin. Näiden suhteiden luomiseen lapsi tarvitsee paitsi suomen kielen taitoa myös aikuisten aktiivista ja määrätietoista tukea. 5.5 Suomi toisena kielenä Helsingin esiopetussuunnitelman mukaan muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus opiskella suomea luonnollisessa vuorovaikutuksessa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa sekä ohjattuna opetuksena. Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Siihen kirjataan tavoitteet sekä suunnitelma siitä, miten lapsen oman äidinkielen ja suomen kielen kehittymistä tuetaan. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Suomen kielen taito on portti suomalaiseen kulttuuriin. Vieraskielisten lasten suomen kielen opiskelun päämääränä on sellaisten suomen kielen perustaitojen saavuttaminen, joilla he pystyvät toimimaan ja oppimaan suomalaisessa kieliyhteisössä. Lapsen kielelliset taidot, kielenkäyttäminen ja ymmärtäminen arvioidaan ennen esiopetuksen suunnitelman tekemistä. Tavoitteena on, että lapsi saa-

36 34 vuttaa esiopetusvuonna mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla. Tavoitteena on myös, että lapsi oppii arkielämän perussanastoa ja osaa käyttää kieltä luontevasti eri tilanteissa. Lapsen edistyessä tavoitteena on, että hän ymmärtää ja käyttää aktiivisesti suomen kieltä sekä harjoittelee oikeita suomen kielen rakenteita. Keskeiset sisältöalueet valitaan suomalaiseen kulttuuriin kotouttavista ja kulttuureita vertailevista aihepiireistä. (Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma ) Järjestelmällinen suomi toisena kielenä -opetus alkaa lapsen suomen kielen taitojen kartoituksella. Arviointi tapahtuu havainnoimalla mm. lapsen sanavarastoa, oikeakielisyyttä kuten äänteitä, intonaatiota, päätteitä ja sanajärjestystä sekä miten automaattisesti lapsi siirtyy kielestä toiseen ja miten lapsi hallitsee ajatuksensa, tunteensa ja tahtonsa kyseisellä kielellä. Lapsia opetetaan sekä pienryhmissä, että yksilöllisesti henkilökohtaisten taitojen ja tarpeiden mukaan. Lapselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan ja seurataan. Vanhempien kanssa käydään säännöllisesti palautekeskusteluja. Lapsen kielellistä kehitystä arvioidaan yhdessä lapsen oman päiväkotiryhmän aikuisten kanssa. Lapsen kielellinen kehitys liittyy läheisesti lapsen yleiseen kehitykseen. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten kanssa työskenteleviltä aikuisilta vaaditaan erityistä herkkyyttä kohdata lapsi. Aikuisen on nähtävä kielimuurin taakse. Tavoitteellinen, järjestelmällinen ja tehostettu suomen kielen opetus avaa portin lapsen sisäiseen maailmaan. Vuonna 2002 Itä-Helsingin päivähoidon maahanmuuttajatyöhön on saatu kolme lastentarhanopettajan vakanssia suomi toisena kielenä opetuksen tukemiseen.

37 35 Esimerkki päiväkoti Kurjesta Suomi toisena kielenä opetukseen perehtynyt lastentarhanopettaja pitää 3-5 -vuotiaille lapsille henkilökohtaisia opetustuokioita kerran, esiopetusikäisille vähintään kahdesti viikossa. Jokaiselle lapselle on laadittu henkilökohtainen suomen kielen opetussuunnitelma, joka on jaettu sanastollisiin, kieliopillisiin ja ilmaisutaidollisiin tavoitteisiin. Tuokioiden opetussisältö vaihtelee joko kielioppi-, sanasto-, tai ilmaisupainotteisesti. Opetusta ja kielitaidon kehitystä dokumentoidaan lasten omiin kansioihin. Suomen kielen opetusmenetelmää leimaa toiminnallisuus ja teematyöskentely. Niin sadut, musiikki, liikunta, atk, draama, maalaaminen kuin pelit kuuluvat olennaisena osana suomen kielen opiskeluun. Opetusmenetelmät ja -sisällöt ovat monipuolisia ja sopivan haastavia (lasten proksimaalista lähikehitysvyöhykettä vastaavia). Oppiminen pyritään järjestämään lapselle mielekkääksi ja hauskaksi, jotta asenne säilyy positiivisena myös peruskoulun opetukseen siirryttäessä. Yhteistyö koulun kanssa ja tapaamiset ala-asteen suomi toisena kielenä sekä valmistavan luokan opettajien kanssa helpottavat monikulttuuristen lasten koulun aloitusta. Suomi 2. -opetuksen laatua arvioidaan säännöllisesti havainnoimalla lasten sitoutumista opetustuokioihin ns. LIS-YClaatumittarilla. Päiväkoti Kurjen mittauksissa lasten sitoutuminen on ollut korkeaa. He ovat kokeneet opetuksen mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Suomi toisena kielenä opetuksen vaikutus näkyy päivähoidon arjessa lasten parempana sopeutumisena ja häiriökäyttäytymisen vähenemisenä. Tulevaisuudessa suomen kielen varhain aloitettu säännöllinen opetus tulee näkymään mm. koulumenestyksenä. 5.6 Valmistava opetus peruskoulussa Esiopetusikäiset monikulttuuriset lapset ovat oikeutettuja valmistavaan opetukseen. Esiopetus toteutuu valmistavana opetuksena ja opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Helsingin kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Esiopetusikäisiä lapsia otetaan ensisijaisesti koulun lähialueelta valmistavan opetuksen ryhmiin. Valmistavan opetuksen keskeisiä tavoitteita on lapsen identiteetin tukeminen ja tasapainoisen kehityksen edistäminen, suomen kie-

38 36 len ja eri oppiaineiden avainkäsitteiden ja sanaston oppiminen, oppilaan perehdyttäminen suomalaisen koulun ja yhteiskunnan käytäntöihin sekä valmiuksien antaminen peruskouluun siirtymistä varten. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. ( Helsingin kaupungin Opetusviraston Moi -infokansio, 2001)

39 37 Tulkkipalvelut Suomen hallituksen tavoitteena on, että tulkkaus ja käännöspalvelujen sekä muun tiedottamisen avulla taataan pysyvästi Suomessa asuville maahanmuuttajille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää julkisia palveluja. Viranomaisten tulee huolehtia tulkkauksen ja käännösten saatavuudesta sekä resursseista. (http://www.mol.fi/migration/tkielipal.html) 6 Tulkki mahdollistaa kommunikoinnin ja lisää kielellistä tasa-arvoa. Tulkkia käytettäessä eliminoidaan väärinkäsitysten syntyminen ja vähennetään arvailujen mahdollisuutta. Tulkin tarkoituksena on siirtää viesti muuttumattomana kielestä toiseen. 6.1 Tulkin tehtävät Tulkin kolme ammattiperiaatetta ovat neutraalisuus, jääviys ja vaitiolovelvollisuus. Tulkki on puolueeton asiakkaitaan sekä asiaa kohtaan ja tulkkaa kaiken, mitä keskustelussa sanotaan. Tulkin ei ole lupa ilmaista mielipidettään asiasta tai asiakkaista millään tavalla. Asiakkaat eivät voi kehottaa tulkkia olemaan tulkkaamatta jotakin sanomaansa. Tulkki ei ota kantaa äänensävyillään tai ilmeillään. Tulkin ei sovi ottaa vastaan tehtävää, jossa hänen puolueettomuutensa saattaa joutua kyseenalaiseksi. Keskustelu on aina luottamuksellinen. Tulkki tuhoaa tekemänsä muistiinpanot välittömästi tehtävän päätyttyä. Tulkki ei ole kävelevä sanakirja. Tulkkia tilattaessa on hyvä selventää, mikä on tulkkaustilanne, kuka on asiakkaasi ja mistä aiheesta puhutaan. Mikäli tulkkaustilanteeseen liittyy ammattiterminologiaa tai mahdollisesti asiakas puhuu murretta, tai jos tulkkaustilanteessa täytetään lomakkeita, kannattaa niistä kertoa tulkille etukäteen. 6.2 Keskustelu tulkin välityksellä Keskustelu tulkin välityksellä onnistuu parhaiten, jos - tulkki tilataan tarpeeksi ajoissa, mieluiten samalla, kun varaat ajan asiakkaallesi - asiakkaat suunnittelevat etukäteen, mitä aikovat keskustelussa sanoa

40 38 - asiakkaat puhuvat sopivan mittaisissa jaksoissa, ei liian nopeaan - asiakkaat puhuvat suoraan toisilleen eivätkä tulkille ja käyttävät minä -muotoa - asiakkaat puhuvat selvästi eivätkä käytä tarpeettomasti ammattitermejä tai murresanoja - asiakkaat kysyvät heti, jos jokin asia jää epäselväksi - asiakkaat sanovat numerot, nimet ja osoitteet erityisen selvästi - asiakkaat ovat valmiita selventämään ajatustaan - tulkille annetaan mahdollisuus pitää taukoja, jos keskustelu on pitkä 6.3 Mistä tulkkauspalveluja saa? Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen ja Lingua Nordica Oy:n palvelut ovat ensisijaisesti tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkkauspalvelut ovat maksuttomia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla kaikkina vuorokauden aikoina. Lingua Nordica Oy:n tulkkauspalvelut ovat maksuttomia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla virka-aikana (klo 8-16). Niissä tapauksissa, joissa Lingua Nordican omat tulkit eivät ole jostain syystä päässeet tulkkaamaan, lasku tulee yksikölle, vaikka asiakkaana olisi pakolainen tai turvapaikanhakija. Tulkkia tilattaessa näistä kahdesta keskuksesta, pitää muistaa sanoa kuuluuko asiakas pakolaisryhmään. Muissa maahanmuuttajaasiakkaiden tulkkauksissa päiväkoti maksaa tulkkauksen omasta budjetistaan. Asiakkaan itsensä tuomille tulkeille päiväkodilla ei ole velvoitetta maksaa korvausta. Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Yhteystiedot: Fax Tulkkien välitys Käännösten välitys Osoite: Lehdokkitie 2 B VANTAA

41 39 Lingua Nordica Oy Kotisivut osoitteessa: Asioimistulkkauspalvelu Käännöspalvelu Kirjallisuutta: Tulkin välityksellä, Ohjeita tulkin välityksellä työskenteleville viranomaisille. Työministeriön aineistopalvelu.

42 40 Lisätietoa 7.1 Mistä apua - tietoa - materiaalia? Kirkon ulkomaanapu / Satamakatu 9 p Opetushallitus/kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut yksikkö Maahanmuuttajien oppimateriaalia p Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki puh , fax Sisäasiainministeriön maahanmuuttoyksikkö p Sisäasiainministeriön pakolais- ja turvapaikkayksikkö p Sosiaaliviraston ruokapalvelu Kallion virastotalo Toinen Linja 4 A 9.krs. p Sosiaali- ja terveysviraston ravitsemuspäällikkö p (ti-to) Sosiaalivirasto, lomakkeet ja hakemukset Suomen Lähetysseura / Tähtitorninkatu 18 p tai p Suomen Punainen Risti / Tehtaankatu 1 a p Suomen Unicef -yhdistys ry / Perttulantie 6 p Suomen Yk-liitto ry / Unioninkatu 25 B p Ulkomaalaisten kriisikeskus p

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi et opetus.fi Elämänkatsomustieto tutuksi Käsiteltävät aiheet Oppiaineen historiaa Katsomusaineiden lainsäädäntöä Katsomuskasvatus päiväkodissa Elämänkatsomustietokasvatus Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

MONKIELISIIN KÄSKIRJA ELI VARHAISKASVATUKSEN MONIKULTTUURISUUDEN KÄSIKIRJA

MONKIELISIIN KÄSKIRJA ELI VARHAISKASVATUKSEN MONIKULTTUURISUUDEN KÄSIKIRJA MONKIELISIIN KÄSKIRJA ELI VARHAISKASVATUKSEN MONIKULTTUURISUUDEN KÄSIKIRJA copyright: Heli Pukki Paula Kuikka-Kiljunen SAATTEEKSI Kasvatus- ja opetustoimen strategiaprosessin yhteydessä on tullut esille

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot