Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2002:6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajatyön käsikirja. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2002:6"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Selvityksiä 2002:6 Maahanmuuttajatyön käsikirja Marja-Liisa Hytönen Harri Laurell Katriina Mannila Irma Marttila Mirkka Routio

2 Sisällysluettelo Johdanto Maahanmuuttajatyötä säätelevät lait ja asetukset Kansainväliset sitoumukset maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan sääntelijöinä Monikulttuurisuuteen liittyviä lakeja Suomessa: YK:n lapsen oikeudet Kotouttamislaki Päivähoito- ja opetuslaki Käsitteiden määrittelyä Romanit, esimerkki vanhasta suomalaisesta etnisestä vähemmistöstä Maahanmuuttajatyön haasteet päivähoidon henkilöstölle Itäisen alueen erityispiirteet maahanmuuttajatyön kannalta Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Kulttuuritietoinen auttaja Maahanmuuttajatyön kehittäminen itäisellä alueella - monikulttuurisen työn taustaa ja kokeiluja Maahanmuuttajatyön nykytilanne itäisessä suurpiirissä Maahanmuuttajaperhe ja päivähoito -mitä tulee ottaa huomioon, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajaperhe Kulttuuri Maahanmuuttajan kulttuurisokki Uuden perheen kohtaaminen Asiakaspolku - maahanmuuttajaperheen tie päivähoitoon Uskonto ja sen merkitys Etiikka ja katsomus esiopetuksessa Maahanmuuttajatyön tavoitteet varhaiskasvatuksessa Helsingin maahanmuuttajatyön tavoitteet päivähoidon osalta Esiopetuksen tavoitteet maahanmuuttajalapsen osalta Oman kielen ja kulttuurin tukeminen Tavoitteena kaksikielisyys Suomi toisena kielenä Valmistava opetus peruskoulussa Tulkkipalvelut Tulkin tehtävät Keskustelu tulkin välityksellä Mistä tulkkauspalveluja saa? Lisätietoa Mistä apua - tietoa - materiaalia? Kirjallisuusluetteloita aihepiireittäin Monikulttuurisuuteen liittyviä www-sivuja: Monikulttuurisuuteen liittyviä lehtiä Lähteet... 47

3 1 Johdanto Maahanmuuttajataustaisten ja kahden kulttuurin perheiden määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut itäisen sosiaalikeskuksen alueella. Perheet käyttävät myös päivähoidon palveluja enemmän. Tämä on synnyttänyt tarpeen saada tukea monikulttuurisen työn kehittämiseen päivähoidossa ja laatia käsikirja työntekijöiden avuksi. Itäisen sosiaalikeskuksen johtaja asetti kymmenen vuotta sitten maahanmuuttaja-asioiden työryhmän, joka aloitti yhteistyön kehittämisen ja syventämisen itäisen suurpiirin alueella. Vuonna 1999 työryhmää laajennettiin ja mukaan kutsuttiin kaupungin eri hallintokuntien, alueen eri viranomaisten ja järjestöjen edustajia. Vuoden 1999 lopulla sosiaalikeskuksen johtajan pyynnöstä perustettiin idän päivähoidolle oma päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmä. Työryhmän tavoitteena on kehittää maahanmuuttajalasten päivähoitoa, tukea henkilöstöä, luoda yhteistyöverkosto, antaa ajankohtaista tietoa sekä selkiyttää käytettävää terminologiaa. Työryhmä lähetti kyselyn päivähoidon esimiehille maahanmuuttajatyön nykytilanteesta. Vastauksista nousi tarve saada maahanmuuttajaperheiden ja lasten kanssa tehtävästä työstä lisää tietoa unohtamatta oman maamme etnisiä vähemmistöjä. Käsikirjan tavoitteet kulkevat käsi kädessä päivähoidon maahanmuuttajatyöryhmän tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on antaa tietoa monikulttuurisuuden ilmapiirissä tehtävästä työstä päivähoidossa. Käsikirjan teksti selkiyttää terminologiaa ja tuo esille uudistuneen lainsäädännön asettamat haasteet päivähoidolle. Käsikirja sisältää perustietoa, mm. lait, asetukset ja määräykset. Mukana on myös tietoa kielestä, kulttuurista, uskonnoista ja kaksikielisyydestä. Käsikirjasta löytyy vastauksia arkipäivän ongelmiin ja kysymyksiin. Käsikirja on rakennettu nykypäivän oppimiskäsityksen mukaan konstruktivistisesti siten, että kaikkea tietoa ei ole asetettu tarjottimelle, vain raaka-aineet ovat esillä. Kappaleiden lopussa on www-osoitteita, joista saa lisätietoa otsikon aiheesta. Käsikirjan lopussa on kirjallisuusluettelo, josta lukija voi tarvittaessa poimia aiheita, joihin

4 2 haluaa perehtyä paremmin. Luetteloon on listattu aihepiireittäin keskeisiä maahanmuuttaja-asiaa käsitteleviä kirjoja, lehtiä ja www -sivuja. Käsikirjan tehtävänä on antaa tietoa ja apua päivähoidon työntekijöille ja muistuttaa meitä kaikkia Lapsen Oikeuksista. Lasten ja perheiden kohtaaminen kulttuurista, uskonnosta ja ihonväristä riippumatta aidosti ja ammatillisesti on ydinasemassa rakennettaessa monikulttuurista ja suvaitsevaa Suomea. Te näette lapsen mutta näettekö sen aikuisen joka tästä lapsesta kasvaa ja sen aikuisen lapset ja nämä lapset aikuisina ja heidän lapsensa kaikki kolmannet ja neljännet polvet; ja näette lapsen mutta näettekö ihmiskunnan joka tästä lapsesta kasvaa? (Markku Lahtela) Maaliskuussa 2002 työryhmä : Marja-Liisa Hytönen, pk Varhela, p , Harri Laurell, pk Leipuri, p , Katriina Mannila, Perhepäivähoito, p , Irma Marttila, pk Kurki, p , Mirkka Rouhio, pk Varhela, p ,

5 3 Maahanmuuttajatyötä säätelevät lait ja asetukset 1.1 Kansainväliset sitoumukset maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan sääntelijöinä 1 Ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua säätelevät sekä kansallinen lainsäädäntö että Suomen solmimat kansainväliset sopimukset, erityisesti ihmisoikeussopimukset. Viranomaisten on kaikessa toiminnassaan noudatettava kansainvälisten ihmisokeussopimusten velvoitteita. Ulkomaalaisen maahantulo kuuluu valtion suvereenin päätösvallan piiriin. Poikkeuksena on kuitenkin yleismaailmallisesti hyväksytty periaate, jonka mukaan yksilöllä on oikeus saada suojelua vainolta ja vakavilta ihmisoikeusloukkauksilta kotivaltionsa ulkopuolella. Periaate on ilmaistu ihmisoikeuksien julistuksen 14. artiklassa, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa vainolta muista maista. Pakolaisten oikeudesta saada kansainvälistä suojelua säädetään YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa sekä siihen liittyvässä vuoden 1967 lisäpöytäkirjassa (SopS 77/1968 ja 78/1968). Pakolaissopimuksen tärkein kohta on palautuskielto (33. art.). Kielto estää palauttamasta ketään olosuhteisiin, joissa hän voi joutua vainon kohteeksi pakolaissopimuksen pakolaismääritelmässä luetelluista syistä. Myös Euroopan ihmisoikeussopimus, eurooppalainen kidutuksen vastainen yleissopimus (SopS 16-17/1987) sekä YK:n kidutuksen vastainen yleissopimus (SopS 59-60/1989) sisältävät palautuskiellot tilanteessa, jossa henkilö voi palautettaessa joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Suomen hallitusmuodon (7 4) palautuskielto suojelee myös, jos palautettavaa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. (Lähde: Löydät sivuilta myös lisätietoja hallituksen maahanmuutto- ja pakolaisohjelmasta)

6 4 1.2 Monikulttuurisuuteen liittyviä lakeja Suomessa: Ulkomaalaislaki (1991) Hallituksen maahanmuutto ja pakolaispoliittinen ohjelma (1997) Lipposen II hallituksen ohjelma (1999) Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999) Suomen perustuslaki (1999) Valtioneuvoston periaatepäätös etnisen syrjinnän ja rasismin vastaiseksi toimintaohjelmaksi (2001) Lisätietoja laeista: Voimassa olevaa ulkomaalaislakia on muutettu 15 kertaa vuoden 1991 jälkeen. Ulkomaalaislakityöryhmä valmistelee ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, joka tulee eduskuntakäsittelyyn vuonna Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeä, johdonmukainen ja yksiselitteinen laki. 1.3 YK:n lapsen oikeudet Periaate 1 Lapsen tulee saada nauttia kaikkia tässä julistuksessa määriteltyjä oikeuksia. Nämä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erottamatta katsomatta hänen tai hänen perheensä rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen tai syntyperästä taikka muusta johtuvaan asemaan. Periaate 2 Lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua ja hänelle tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa. Säädettäessä tätä tarkoittavia lakeja lapsen etujen tulee olla tärkeimpänä näkökohtana. Periaate 3 Lapsella tulee syntymästään lähtien olla oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Periaate 4 Lapsen tulee saada nauttia sosiaalista turvaa. Hänen tulee saada kas-

7 5 vaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on sen vuoksi saatava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianmukainen hoito ennen ja jälkeen synnytyksen. Lapsella tulee olla oikeus asianmukaiseen ravintoon, asumiseen, virkistykseen ja lääkintähuoltoon. Periaate 5 Lapsen, joka on ruumiillisesti, henkisesti tai sosiaalisesti vajaakykyinen, tulee saada erityistä tilansa edellyttämää erikoishoitoa, -kasvatusta ja - huolenpitoa. Periaate 6 Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasapainoiseksi yksilöksi rakkautta ja ymmärtämystä. Hänen tulee saada kasvaa, mikäli mahdollista, vanhempiensa huolenpidon ja vastuun alaisena, ja joka tapauksessa ilmapiirissä, jossa hän saa tuntea hellyyttä sekä moraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei saa erottaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jotka ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toimeentulomahdollisuuksia. On suotava, että suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja muulla avustustoiminnalla. Periaate 7 Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Lapsen koulutuksesta ja ohjauksesta vastuussa olevien on johtavana periaatteena pidettävä lapsen parasta; ensisijaisesti tämä vastuu kuuluu lapsen vanhemmille. Lapsella tulee olla riittävät mahdollisuudet leikkiin ja virkistykseen, jotka olisi ohjattava palvelemaan samoja päämääriä kuin koulutuskin. Yhteiskunnan ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään mahdollisuuksia tämän oikeuden nauttimiseen Periaate 8 Lapsen tulee aina ja kaikissa olosuhteissa olla ensisijalla suojelua ja apua annettaessa. Periaate 9 Lasta on suojeltava kaikelta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja väärinkäytöltä. Häntä ei saa missään muodossa saattaa kaupankäynnin koh-

8 6 teeksi. Lasta ei saa ottaa työhön ennen asianmukaista minimi-ikää, missään tapauksessa häntä ei saa panna työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, joka saattaisi olla hänen terveydelleen tai koulutukselleen vaaraksi taikka haitata hänen ruumiillista, henkistä tai moraalista kehitystään. Periaate 10 Lasta tulee suojella sellaisilta toiminnoilta, jotka saattavat kasvattaa hänessä taipumuksia rodulliseen, uskonnolliseen tai muunlaiseen syrjintään. Häntä on kasvatettava ymmärtämykseen, suvaitsevaisuuteen, kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään. Lisätietoa Lapsen oikeuksista: 1.4 Kotouttamislaki Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma perustuu hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on luoda suuntaviivat Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikalle. Hallituksen ohjelman lisäksi kotouttamisohjelman laatimiseen on vaikuttanut lakiehdotus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Laissa kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotouttamislaki tuli voimaan Laki edellyttää kunnilta oman kotouttamisohjelman tekemistä. Kaupungin kotouttamisohjelma perustuu Helsingin ulkomaalaispolitiikkaan, joka määrittelee yleiset tavoitteet ja suuntaviivat. Helsingin kotouttamisohjelmassa ovat keskeisinä painoalueena toimivan kaksikielisyyden tukeminen, riittävä suomen kielen opetus, syrjäytymisen ehkäisy sekä suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen. Kotouttamisohjelman toteutumista valvoo Helsingin kaupungin ulkomaalaisasioiden neuvottelukunta. Kotoutumissuunnitelmia tehdessä ei tule unohtaa lapsia. Helsingin kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa todetaan

9 7 marginalisoitumisen olevan erityisen tuhoisaa maahanmuuttajalapsille ja -nuorille. Lisätietoa kotoutumisesta: 1.5 Päivähoito- ja opetuslaki Lasten päivähoitoon tehtiin maahanmuuttajia koskeva lisäys Se määrittelee lasten päivähoitoon kuuluvaksi kasvatustavoitteeksi myös suomen- ja ruotsinkielisten, saamelaisten, romanien ja eri maahanmuuttajaryhmien lasten oman kielen ja kulttuurin tukemisen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajan kanssa. Peruskoululain mukaan oppivelvollisuusikäisellä Suomessa asuvalla lapsella, joka ei ole Suomen kansalainen, on oikeus käydä peruskoulua tai saada muulla tavoin vastaavaa opetusta. Oppivelvollisuusikäisten ja oppivelvollisuusikään tulevien (6 -vuotiaat) maahanmuuttajien peruskouluun valmistava opetus on myös otettu peruskoululain piiriin Lasten päivähoitoa sekä esi- ja alkuopetusta säätelevät lait ja asetukset: - Laki lasten päivähoidosta [36/73] - Asetus lasten päivähoidosta [239/73] - Asetus lasten päivähoidosta annetun asetuksen muuttamisesta [1336/94] - Peruskoululaki [476/83] ja -asetus Opetusministeriön päätös eräistä maahanmuuttajien opetuksen erityisjärjestelyistä [106/95 4 ] - Asetus nro 804 sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista Lisätietoja:

10 8 Käsitteiden määrittelyä Suomen maahanmuuttajaväestö kasvaa. Useimmiten törmäämme sanaan maahanmuuttaja, joka on yleiskäsite kuvamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Maahanmuuttajalapsella tarkoitetaan suomalaisessa ammattikeskustelussa vanhempineen maahan tulleita tai ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapsia. Maahanmuuttajaperheen lapsesta käytetään myös nimitystä uussuomalainen tai toisen polven suomalainen. 2 Ihmiset muuttavat maahamme eri syistä ja nämä syyt vaikuttavat myös heidän kotoutumiseensa. Kotoutumisen kannalta on merkitsevää, onko maahanmuuttaja tullut maahan pakon sanelemana vai vapaaehtoisesti. Käytettävillä käsitteillä on merkitystä, koska ne synnyttävät mielikuvia ja ne voivat joko hämärtää tai auttaa ymmärtämään ilmiöiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottamista. Työministeriö määrittelee seuraavasti maahanmuuttajuuteen, monikulttuurisuuteen ja syrjintään liittyviä käsitteitä : Maahanmuuttaja Ulkomaalainen Siirtolainen Siirtotyöntekijä Pakolainen yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen Esim. turisti, liikemies, tai siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija, jolla on toisen maan kansalaisuus henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen siellä toimeentulonsa hakeutuu toiseen maahan hankkiakseen elantonsa, mutta ei asetu maahan pysyvästi henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään

11 9 kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Turvapaikanhakija Kiintiöpakolainen Ulkosuomalainen Paluumuuttaja Monikulttuurinen, monietninen Kotoutuminen henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksella annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkerin paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodos tamaa yhteiskuntaa. Monikansallinen painottaa yhteiskunnan koostumista eri kansalaisuutta olevista henkilöistä, jotka voivat lainsäädännöllisestikin olla monikansallisia kaksoiskansalaisuuden myötä. prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteen liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä.

12 10 Syrjäytyminen Suvaitsevaisuus Etnosentrisyys Ennakkoluulo Kulttuuristereotypia Etninen syrjintä Muukalaispelko, muukalaisviha Ksenofobia määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huonoosaisuuden kasautumiseksi. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaal ta jäämistä valtayhteisön elämän ulkopuolelle. ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistyneenä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen sekä kykyä samanaikaisesti omaksua uutta ja vierasta sekä suhtautua siihen myös kriittisesti. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista kun oma ryhmä (kulttuuri, kansa, muu ryhmä) asettaa itsensä keskipisteeseen ja arvioi ja tuomitsee toisia tästä lähtökohdasta käsin. Oman kulttuurin piirteet määritellään normaaleiksi ja muiden epänormaaleiksi. perusteeton ja torjuva ennakkokäsitys kulttuurinen yleistys. Stereotypialla tarkoitetaan yksinkertaistettua kaavamaista mielikuvaa jostakin ihmisestä, rodusta, kansasta, kulttuurista, instituutiosta tai tapahtumasta. Vuorovaikutuksessa kulttuuristereotypiat voivat vaikuttaa kielteisen hallitsevasti, jolloin muu informaatio suodattuu niiden kautta. jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi voimakasta kielteistä ennakkoluuloa erilaisia, muualta tulevia ihmisiä kohtaan eikä heidän kulttuuriaan kunnioiteta ja arvosteta. Muukalaispelko muuttuu usein muukalaisvihaksi, joka tähtää vähemmistö ryhmän karkottamiseen tai hävittämiseen. pelkoon perustuvaa muukalaisvihaa kutsutaan omalla nimellä ksenofobiaksi (kreikasta: xenos,

13 11 vieras ja phobos, kammo). Sillä tarkoitetaan kaiken vieraan ja tuntemattoman pelkoa, vieras koetaan uhkana tai mahdollisena vaarana. Rasismi ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. Rasismi koostuu sarjasta kuvitelmia, joiden mukaan jokin ihmisryhmä on toista ryhmää moraalisesti, älyllisesti ja kulttuu risesti ylivoimaisempi ja jonka ylivoimaiset ominaisuudet periytyvät sukupolvelta toiselle. Rasismi saa erilaisia muotoja eri maissa riippuen historiasta, taloudesta, taustasta, kulttuurista ja muista tekijöistä. (Lähde: Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto - Rasmus Rasmus perustettiin Helsingissä. Perustamiskokous pidettiin Mahdollisuuksientalo FENIXissä Helsingissä. Verkosto tuo yhteen kansalaisjärjestöjä, vähemmistö- ja maahanmuuttajayhdistyksiä, uskonnollisia yhteisöjä, työmarkkinajärjestöjä, viranomaisia, tutkijoita sekä yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita kansallisesta ja kansainvälisestä rasismin ja muukalaisvihan vastaisesta työstä. Verkoston tavoitteena on lisätä tiedonkulkua ja yhteistyötä, toimia aloitteentekijänä ja tukiverkostona sekä toimia yhteisenä vaikutuskanavana poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Kyseessä on ensimmäinen laajapohjainen Suomeen perustettu rasismin vastainen verkosto. Lisätietoja saat puhelimitse, p internet-osoitteesta ja European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia

14 Romanit, esimerkki vanhasta suomalaisesta etnisestä vähemmistöstä Ei ole olemassa varmaa tietoa, keitä olivat ihmiset, jotka lähtivät Intiasta 1000-luvun molemmin puolin ja joiden omaleimainen kulttuuri muotoutui Intiassa ja pitkien vaellusten aikana kohti Eurooppaa. Elinkeinoja ja ammatteja täytyi muuttaa olosuhteisiin sopiviksi. Ensimmäinen maininta romaneista Euroopassa on Kreetalta jo vuodelta 1322 ja parissa sadassa vuodessa romanit levittäytyivät koko Eurooppaan. Jo silloin romaniyhteisö perustui perheen, suvun ja heimon ympärille. Kaikki olivat samanarvoisia. Elämisen tarpeet olivat yhteisiä ja romanit eivät alistaneet toisiaan taloudellisesti. Tämä mahdollisti läheiset ihmissuhteet. Ihmisten eriarvoisuuteen perustuvassa feodaaliyhteiskunnassa ei ollut tilaa romaneille. Heillä oli oma kulttuuri ja oma kieli, alusta alkaen heihin kohdistettiin sortoa ja väkivaltaa. Ensimmäiset romanit havaittiin Suomessa vuonna 1559 Ahvenanmaalla. Ruotsi-Suomen aikana romanit olivat täälläkin vainojen ja torjunnan kohteena. Romanit eivät vastanneet sen ajan kuvaa ihannekansalaisista ja yhteiskunta kielsi sisäänpääsyn järjestelmäänsä. Laki salli karkoittamisen ja hirttokuoleman. Papistoa kiellettiin olemasta tekemisissä romanien kanssa. Kastaminen, ruumiin siunaaminen ja avioliittoon vihkiminen evättiin romaneilta. Jopa sen aikaiset terveydenhoidolliset toimenpiteet kiellettiin. Erillisestä lainsäädännöstä luovuttiin vasta 1883.Toimeentulonsa eteen romanit tekivät kaikkea, mitä maaseutu tarjosi. Lisäksi romanit tekivät käsitöitä ja toimivat muusikkoina. He olivat taitavia käsittelemään ja hoitamaan eläimiä. Romanit eivät ole jättäneet jälkeensä loistokkaita kulttuurimuistomerkkejä, ei kaupunkeja, taideaarteita, ei linnoituksia, ei yliopistoja, ei tiedemiehiä eikä filosofeja. Oikeastaan ei mitään sellaista, mihin länsimaisen kulttuurin perusta rakentuu. Romanien olemassaoloa ja elämänmuotoa voidaankin pitää monessakin merkityksessä kulttuurimuistomerkkinä. Se on muistomerkki hämmästyttävästä sitkeydestä tai taidosta pitää kiinni oman heimon arvosta ja kulttuurista. Romanikulttuurista puuttuvat instituutiot ja laitokset. Ei ole olemassa virkamiehiä tai poliitikkoja, jotka ohjaisivat kulttuurin tai yhteisön luonnetta. Kaikki tämä on korvattu rikkaalla tapakulttuurilla ja ihmissuhdeverkostolla. (Reima Nikkinen, Kultaiset korvarenkaat)

15 13 Romanikulttuurin ymmärtämiseksi on välttämätöntä tiedostaa se perheen, suvun ja heimon ympärille rakentuvaksi kulttuuriksi. Tapakulttuuri on hyvin rikas. Ulkopuolisille ne ovat usein käsittämättömiä, mutta romaneille itselleen olennainen osa elämää. Ne ovat eräänlaista kieltä. Romanit tuntevat toisensa tavoistaan. Luopuminen niistä merkitsee usein kulttuurin rappeutumista Romanikieli pohjautuu vanhaan intialaiseen kulttuurikieleen, sanksriittin. Se on sukulaiskieli hindille ja urdulle. Sana romani tulee sanasta rom, ihminen. Siksi oikea tapa kutsua romaneja onkin sana romani. Perheiden pilkkoutuminen, vanhojen ihmisten puuttuminen, syrjäytyneisyys, oppimateriaalin puuttuminen ovat syinä Suomen romanien oman äidinkielentaidon heikkouteen. Toisen maailmansodan jälkeiset muutokset romanien elämässä ovat aiheuttaneet kielen merkityksen muuttumisen. Pohjoinen sijainti, koulutuksen puuttuminen ja ennakkoluulot ovat saattaneet romanikielen aseman vaakalaudalle. Kaikki mitä kielen pelastamiseksi tehdään, on välttämättöntä. Viime vuosina kieleen on kiinnitetty huomiota yhä enemmän, myös valtio on myöntänyt niukkaa tukea. Maamme peruskouluissa voidaan opettaa romanikieltä kaksi tuntia viikossa, tosin kouluajan ulkopuolella ja mikäli ryhmäkoot täyttyvät. Voittona voidaan pitää uudessa perustuslaissa kohtaa, jossa sanotaan: Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Suomen Perustuslaki, 17 ) Romaneilla ei ole omaa koulutuslaitosta. Kasvatuksen tavoitteena ei ole sopeutuminen tai menestyminen yhteiskunnassa. Romanit pitävät tärkeänä, että lapset kasvat kansainvälisiksi, eli ihmisiksi, jotka tulevat toimeen kaikkien ja kaikenlaisten ihmisten kanssa, pitäen oman kulttuurinsa, kielensä ja tapaperinteensä. Romanivanhemmat ovat tarkkoja kuinka lapsiin suhtaudutaan. Omat rankat kokemukset ja nöyryytykset heijastuvat vanhemmissa. Useat perheet haluavatkin kasvattaa lapsensa kotona. Vanhemmat arvostavat opettajia jotka haluavat ymmärtää romanilasta ja ovat aidosti kiinnostuneita lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Vanhemmat kertovat mielellään, mitä tarvitsevat ja haluavat olla rakentamassa yhdessä kasvatuksen ammattilaisten kanssa lapsen tulevaisuutta. Ritva Söderskär 2002

16 14 Maahanmuuttajatyön haasteet päivähoidon henkilöstölle 3.1 Itäisen alueen erityispiirteet maahanmuuttajatyön kannalta Ulkomaalaisten osuus koko Suomen väestöstä oli vuodenvaihteessa 2000/2001 kaksi prosenttia (Tilastokeskus, 2000). Itäisen alueen päivähoidossa oli toimintakautena n. 570 maahanmuuttajalasta. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten prosenttiosuus koko idän kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista samaan aikaan oli 10,2% ( ). Se oli yli 50 % enemmän kuin Helsingin kaupungin muissa sosiaalikeskuksissa, joiden keskiarvo oli n. 5%. Itäisessä sosiaalikeskuksessa muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten osuus on Helsingin suurin sekä määrällisesti että prosentuaalisesti (Lasten päivähoidon tilastotietoja vuodelta 2000, 35). 3 Tilanne asettaa päivähoidon henkilökunnalle haasteita: kohdata erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä, tukea lasten omaa kieltä ja kulttuuria ja kehittää suomi toisena kielenä opetusta. Itäisellä alueella oli toimintavuosina lapsia 41 eri kieliryhmästä (pk. Varhelan epävirallinen maahanmuuttajalasten seuranta). Samasta maasta tulleet voivat puhua eri kieliä, esimerkiksi Kiinasta tulleet puhuvat joko mandariinikiinaa tai kantonin kiinaa. Intiasta tulleilla on myös useita kieliryhmiä. Suuruusjärjestyksessä yleisimmät kieliryhmät olivat: 1. somalia 2. venäjä 3. eesti 4. vietnam 5. kiina (mandariini + kanton) 6. kurdi 7. arabia 8. albania. Loput kieliryhmät olivat alle kymmenen lapsen suuruisia.

17 15 Yleisimmät vieraat äidinkielet Helsingissä (henkilöä) 1870 venäjä 3878 saksa venäjä 4399 saksa 709 jiddish 263 viro 224 puola venäjä 1474 saksa venäjä 2499 saksa venäjä 7217 viro 3304 somali 2779 englanti 2289 arabia 1227 kiina 1041 Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

18 Maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen Työ vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan kanssa perustuu samalle ammattitaidolle kuin suomalaisen kanssa. Vaikeuksia saattaa tulla kielen ymmärtämisessä ja kulttuurieroissa. Kulttuurin tuhannet kirjoittamattomat toimintasäännöt tulevat esille juuri silloin, kun joku muu tekee toisin. Työntekijän on hyvä tiedostaa omien kulttuurikäsitysten ja käytöksen sidonnaisuuksia. Kyky kyseenalaistaa itsestään selvänä pitämiään asioita helpottaa kanssakäymistä. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevä voi kokea oman kulttuurisokkinsa kohdatessaan itselleen vieraita tapoja ajatella ja toimia. Työntekijän on selvittävä kulttuurisokistaan oppimalla työroolinsa sisältö ja rajat, jotta hän pystyy työskentelemään omaa kulttuurisokkiaan elävän asiakaskunnan kanssa. (Forsander ym., 1994, 65-67) Työt ajatuksissa koko ajan Paljon ylitöitä Yrittää ehtiä hoitaa "kaiken" Antaa työlle kaikkensa Uusi maailma avautuu Haluaa auttaa Inspiraatiota Solidaarisuutta Pioneerihenkeä Forsander ym., 1994, 68 Tyhjä olo Väsymystä Entusiasmia Ahdistusta Turhautumista Epäilyä Eristäytymistä Löytää uuden asenteen työhön Motivaation puute Nalkuttaajaontyly Pelkää, että tulee hyväksikäytetyksi Yrittää selvitä päivästä toiseen Haluaa pois Jättää työn 3.3 Kulttuuritietoinen auttaja Kulttuuritietoisen auttajan tulee olla tietoinen siitä, miten kulttuuriset tekijät ohjaavat hänen ajatteluaan, käyttäytymistään ja käsityksiään oikeasta ja väärästä. Hänen tulee olla tietoinen myös siitä, että kaikkien ajattelu, käyttäytyminen ja käsitykset eivät perustu samanlaiselle maailmankuvalle eikä samanlaisille kulttuurisille asenteille tai normeille. 1. Kulttuuritietoinen auttaja on tietoinen omasta kulttuurisesta matkalaukustaan: hän tuntee omat arvostuksensa, norminsa ja mieltymyksensä ja ymmärtää miten ne vaikuttavat esimerkiksi hänen työskentelyynsä. Hän yrittää välttää työskentelyä ennakkoluulojen ja stereotypioiden varassa.

19 17 2. Hän ei ole etnosentrinen: hän arvostaa ja kunnioittaa erilaisuutta. Hän näkee muut kulttuurit yhtä arvokkaina kuin omansa eikä yritä tyrkyttää omia arvojaan muille. 3. Hän ymmärtää vähemmistöjen sosiopoliittisen tilanteen: hän tiedostaa vähemmistöihin kohdistuvan rasismin ja muun syrjinnän. Hän on myös tietoinen ns. kulttuurirasismin merkityksestä vähemmistöidentiteetin kehittymiselle (esim. kouluissa). 4. Hän ei ole värisokea: hän ei ahdistu erilaisuuden kohtaamisesta, ja hän ymmärtää, että erilaisuus ei ole poikkeavuutta. Hän ei ummista silmiään erilaisilta asenteilta ja uskomuksilta eri etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten välillä. Hän tunnustaa erilaisuuden, mutta kokee kaikki ihmiset samalla tavoin inhimillisinä olentoina ja arvostaa heitä tämän mukaisesti. 5. Hänellä on eri kulttuureita koskevaa tietoa: hänellä on tietoa eri etnisten ryhmien historiasta, kulttuurisista arvoista, normeista ja elämäntyyleistä. Hän on kiinnostunut eri kulttuureista ja haluaa oppia niistä lisää. 6. Hän tiedostaa oman koulutuksensa ja ammattialansa kulttuurisidonnaiset painotukset ja vinoutumat: hän ymmärtää, että hänen koulutuksensa ja ammattitaitonsa rakentuvat hänen kulttuurinsa arvostuksille ja normeille. Hän on työssään joustava ja avoin erilaisille näkemyksille. 7. Hän on herkkänä kulttuurien välisille kommunikaatioeroille: hän pyrkii lähettämään ja vastaanottamaan verbaalisia ja eiverbaalisia viestejä tarkasti ja kulloinkin kulttuurisesti oikealla tavalla. Hän on tietoinen kulttuurisesti sopivista puheenaiheista. (Lähde: Alitolppa-Niitamo A.,1994, ) Lisätietoja:

20 Maahanmuuttajatyön kehittäminen itäisellä alueella - monikulttuurisen työn taustaa ja kokeiluja Itäisen sosiaalikeskuksen alueella maahanmuuttajatyö päivähoidossa tuli ajankohtaiseksi lisääntyvän maahanmuuton myötä luvun alun jälkeen. Kun maahanmuuttajalasten määrä päivähoidossa alkoi kasvaa, tuli ajankohtaiseksi pohtia, miten henkilökunta voisi ottaa paremmin huomioon maahanmuuttajataustaisten lasten tarpeet suomalaisessa päivähoidossa. Useissa itäisen Helsingin päiväkodeissa on tehty jo monia vuosia suunnitelmallista työtä maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa. Yhteistyö perheiden kanssa, kotoutumisen tukeminen ja lasten kulttuuriidentiteetin vahvistaminen ovat olleet oleellinen osa maahanmuuttajatyötä. Myös erilaisia menetelmiä lasten oman äidinkielen tukemiseksi sekä suomen kielen oppimisen tehostamiseksi on kehitetty. Tämä haastaa myös päivähoidon henkilökunnan kehittämään itseään, asenteitaan ja työtapojaan koulutuksen sekä omaehtoisen tiedonhankinnan kautta. Maahanmuuttajataustaisia lapsia on keskitetty vuodesta 1995 päiväkoti Kurkeen sekä kieliryhmittäin päiväkoti Leipuriin ja päiväkoti Varhelaan. Kurjessa ja Varhelassa on toteutettu myös kesäkouluja somalia ja venäjää äidinkielenään puhuville koulunsa aloittaville lapsille. Näihin päiväkoteihin on myös vuodesta 1995 rekrytoitu maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tukemaan lasten äidinkieltä ja kulttuuria sekä kehitetty suomi toisena kielenä opetusta. Itä-Helsingissä toteutettiin vuosina maahanmuuttajaperheiden lasten päivähoidon järjestämistä ja kehittämistä koskeva projekti, joka kartoitti silloista tilannetta ja visioi muutosmalleja. Projektin tuloksena osallistuttiin pääkaupunkiseudun opetusvirastojen kolmevuotiseen ( ) projektiin, jossa esiopetusikäiset maahanmuuttajalapset saivat tehostetun suomen kielen opetuksen lisäksi opetusta omalla äidinkielellään. Projektiin osallistuivat Leipurissa venäjänkieliset lapset ja Varhelassa somalinkieliset lapset. Toiminta vakiintui projektipäiväkodeissa hyvien kokemusten ansiosta. Kivikon sosiaalipalvelutoimistoon perustettiin perhetyöntekijän vakanssi vuonna 1998, koska alueella asui paljon maahanmuuttajaperheitä. Työhön palkattiin somalinkielinen sosiaalikasvattaja erityisesti Somaliasta tulleiden perheiden tukemiseen. Toiminta on osoittautunut tarpeelliseksi ja työn tulokset ovat olleet hyviä.

21 19 Edellä mainituista maahanmuuttajatyön projekteista ja kokeiluista on tuotettu seuraavat raportit: Askola-Vehviläinen Maahanmuuttajaperheiden lasten päivähoito Itä-Helsingissä. Sosiaaliviraston julkaisusarja A7. Helsinki: Sosiaalija terveyshuollon tietopalvelu. Hytönen - Savolainen Kesäkoulu päiväkoti Varhelassa. (säilytetään pk. Varhelassa) Marttila Kesäkoulu päiväkoti Kurjessa (säilytetään pk. Kurjessa) Pellilä Itä-Helsingin somalinaisten Marwooyinka-ryhmä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Ulkomaalaisyksikkö. (säilytetään pk. Kurjessa) Virtanen - Alanampa - Hytönen - Maijala - Vasiljeva Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä. Project of Bilingual Assasment and Curriculum Development. Kaksikielisen arvioinnin ja opetussuunnitelman kehittämisen projekti. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2001: Maahanmuuttajatyön nykytilanne itäisessä suurpiirissä Vuosina Helsingin itäisessä suurpiirissä on useita maahanmuuttajatyön hankkeita kuten EU:n rahoittama Avain -hanke sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Varhaisen tuen hanke. Avain projektin ( ) tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista. Hankkeen rahoittajina ovat Helsingin kaupunki, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus ja Euroopan sosiaalirahasto. Hanke toteuttaa Euroopan unionin tavoite 3-ohjelmaa. Avainprojektissa on kolme osahanketta, joissa tarjotaan tietoa, neuvontaa ja koulutusta työelämän tarpeisiin. 1. Maahanmuuttajien neuvontapisteen tavoitteena on luoda maahanmuuttajille edellytyksiä työllistyä, löytää koulutuspaikka ja edistää työmarkkinavalmiuksia. Kansalaistaitojen lisääminen koulutuksen avulla ja maahanmuuttajien ohjaaminen oikean viranomaisen luo ovat neuvontapisteen tavoitteita.

22 20 2. Päiväkotihanke on saanut alkunsa päivähoidon tarpeesta saada joukkoonsa lisää etnisiä työntekijöitä. Tavoitteena on uudenlaisen työkuvan luominen. Projektissa työskentelevistä käytetään nimitystä kulttuuritulkki tai kotouttaja. 3. Monikulttuurinen perhetukityö auttaa syrjäytyneitä maahanmuuttajanaisia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistamalla heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan koulutukseen. Välillisenä tavoitteena on kehittää uudenlaisia työmenetelmiä perhetyöhön. Varhaisen tuen hanketta toteutetaan Koillisen, Pohjoisen, Kaakkoisen, Keskisen ja Itäisen sosiaalikeskuksen alueilla. Alueiden sisällä hankkeet ovat jakautuneet eri kohdealueisiin ja osahankkeisiin. Itäisen sosiaalikeskuksen osahankkeet ovat Itäkeskuksen, Kallahden, Kivikon, Kontulan, Mellunmäen, Meri-Rastilan ja Myllypuron alueilla. Näistä viidellä alueella varhaisen tuen menetelmiä kehitetään erityisesti työssä maahanmuuttajaperheiden kanssa. Varhaisen tuen projekteissa työ maahanmuuttajaperheiden kanssa kohdentuu seuraavasti: Kivikossa työ kohdistuu maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen ongelmiin. Tavoitteena on edistää yhteisön toimintaa ja tukea perheiden elämänhallintaa sekä kehittää lapsiperheiden palvelujen työkäytäntöjä varhaisen tuen suuntaan. Hankkeen toimintamuotona ovat perhepiste, Kivikkoakatemia, päivähoidon varhaisen tuen toiminta ja asukastyö. Myllypurossa tavoitteena on maahanmuuttajaperheiden syrjäytymisen ehkäisy ja vanhemmuuden tukeminen, eri virkamiesten tiedon lisääminen mm. somalikulttuurista sekä auttaa ja tukea alueen somaliperheitä. Kontulassa tavoitteena on maahanmuuttajatyön kehittäminen päivähoidossa keinoina verkostoituminen, oman kielen ja kulttuurin tukeminen ja lasten suomen kielen vahvistaminen. Meri-Rastilassa tavoitteena on päivähoidon piirissä olevien somaliperheiden tukeminen ja oman kulttuuri-identiteetin ja äidinkielen vahvistaminen sekä tiedon välittäminen maahanmuuttajaperheiden ja päivähoidon henkilöstön kesken. Kallahdessa kohderyhmänä ovat alueen maahanmuuttajaperheet, joita tuetaan yksilö- ja ryhmätoimintojen avulla. Tavoitteena on myös

23 21 kotipalvelun, päivähoidon ja koulun yhteistyön kehittäminen vanhemmuuden vahvistamisessa sekä lasten kasvun ja kehityksen tukemisessa. Päivähoidon maahanmuuttajatyön tukena toimii seuraavia yhteistyöverkostoja: Itäisen suurpiirin maahanmuuttajatyöryhmä - poikkihallinnollinen moniammatillinen työryhmä Idän päivähoidon Maahanmuuttajatyöryhmä Sosiaaliviraston Ulkomaalaisyksikkö, MAYK Helsingin MAMULA-verkosto - Helsingin kaupungin maahanmuuttajalasten kanssa työtä tekevien opettajien verkosto

24 22 Maahanmuuttajaperhe ja päivähoito -mitä tulee ottaa huomioon, kun päivähoitoon tulee asiakkaaksi maahanmuuttajaperhe 4.1 Kulttuuri Taylor määritteli kulttuurin vuonna 1871 ja kirjoitti: Kulttuuri on kompleksikokonaisuus, joka sisältää tiedon, taidon, uskonnon, taiteen, moraalin, lain, tavat sekä muut ominaisuudet ja tottumukset, jotka ihminen on omaksunut yhteisön jäsenenä. 4 Kulttuuri on laaja käsite. Se on kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet historiansa aikana tekemään, arvostamaan, oppineet uskomaan ja nauttimaan. Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Kulttuuria on ihmisten elämäntapa, uskomukset, moraalikäsitykset, lait ja tottumukset, joita ihminen on yhteisönsä jäsenenä omaksunut. Kulttuuria on ruoka, vaatteet, asenteet elämästä ja kuolemasta, avioliitosta, naisen ja miehen rooleista, lapsista ja vanhuksista, luonnosta ja maailmankaikkeudesta. Kulttuuri opitaan sosialisaation kautta. Kulttuuri välittyy kasvatuksen kautta sukupolvelta toiselle. (Alitolppa-Niitamo, 1993: 18-19) Kulttuuri on tiedon, uskomusten ja arvojen järjestelmä, jota kautta ihmiset rakentavat kokemuksiaan ja havaintojaan, toimivat ja suorittavat valintoja vaihtoehtojen välillä. Kulttuuri siirtyy tiedonvälityksen ja oppimisen kautta. Kulttuuri on tapa, jolla hahmotamme asioita ja ympäröivää maailmaa. Se on myös tapa, jolla muodostamme käsityksemme toisista ihmisistä. Jokaisella meistä on oma kulttuurimme. Yksilöiden tavoista ja kulttuureista muodostuu yhteisöjen tavat ja kulttuurit. Perheet, heimot, kylät ja kansat omivat tai oppivat tapoja, jotka ovat keskenään niin samanlaisia, että aletaan puhua yhteisestä kulttuurista. Näin syntyy harha, että esimerkiksi kaikki venäjänkieliset ihmiset ovat keskenään samanlaisia. Jokainen ihminen on yksilö. Siksi on tärkeää kohdata maahanmuuttaja yksilönä. Suomen hallituksen tavoitteena on, että maahanmuuttajat pystyvät ylläpitämään ja kehittämään omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä harjoittamaan uskontoaan.

25 23 Päiväkodin henkilökunnalla tulee olla perustiedot eri kulttuureista ja eri uskonnoista. Tämän lisäksi päiväkodissa on oltava kirjallisuutta, josta asioita voi tarkentaa. Näin asioita voi selvittää etukäteen, jotta ei myöhemmin synny väärinkäsityksiä. Tällaisia ovat mm. ruokailuun, siisteyskasvatukseen, musiikkiin ja uskontoon liittyvät tilanteet. Kun keskustellaan muista kuin joka päivittäisistä asioista, on syytä pyytää tulkin apua. Ei ole välttämätöntä tietää kaikkea kyseisestä kulttuurista tai puhua sujuvasti kyseistä kieltä, kun kohtaa uusia ihmisiä eri kulttuureista. Tärkeitä on, että on itse avoin ja vastaanottavainen uusille ihmisille ja tilanteille. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa vallitsee suvaitsevaisuus, hänestä tulee kärsivällinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka rohkaisee, hän saa itseluottamusta. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa tunnustusta hän oppii antamaan arvoa myös muille. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on oikeudenmukainen hänestä tulee oikeamielinen. Jos ihminen elää ympäristössä, joka on turvallinen, hän oppii luottamaan. Jos ihminen elää ympäristössä, joka hyväksyy hänet, hänestä tulee tasapainoinen. Jos ihminen elää ympäristössä, jossa hän saa osakseen ystävällisyyttä ja rakkautta, hän oppii rakastamaan elämää. Ronald Russel 4.2 Maahanmuuttajan kulttuurisokki Usein vieraaseen kulttuuriin tultaessa totutut toimintamallit menettävät merkityksensä. Sosiaalinen kanssakäyminen ja päivittäisten rutiinien hoitaminen muuttuvat vaikeaksi ympäristössä, jota ei tunne. Ihminen turhautuu, kun käyttäytymisen koodit ovat hukassa. Tällaisen poikkeavan ympäristön kohtaamisen herättämistä tunteista käytämme sanaa kulttuurisokki. (Forsander ym., 1994: 27-29) Maahanmuuttajalle ajatus muuton pysyvyydestä on vaikeampi kuin itse muutto. Muuttaminen vieraaseen maahan ja kulttuuriin saattaa ai-

26 24 heuttaa kriisin. Elämänmullistus koetaan aluksi raskaana ja stressaavana. Se voi muuttua elämää rikastuttavaksi kokemukseksi, jos ongelmat pystytään ratkaisemaan. Maahanmuuttaja tarvitsee paljon aikaa oppiakseen oman elämänsä hallintaa uudenlaisessa ympäristössä. (Alitolppa-Niitamo, 1992: 25-30) Kulttuurisokin eri vaiheet Kulttuurisokkia on kuvattu vaiheittain etenevänä. Se on prosessi, joka etenee kuherruskuukaudesta torjunnan ja inhoreaktion kautta hitaaseen toipumiseen kielitaidon ja sosiaalisten taitojen kartuttua. 1. Kuherruskuukausivaihe - innostus uudesta, tosin tietoisuus erilaisista sosiaalista kanssakäymistä rajoittavista kulttuurieroista 2. Torjuntavaihe - vihamielisyys ja turhautuminen uuteen kulttuuriin - turvan haku omasta kulttuurista - omaksi koettujen eli lähtökulttuurin arvojen vahvistaminen - oma vaikuttaa kaikin puolin paremmalta 3. Tasapainon haku - jännitystila laskee 4. Useamman kulttuurin hallinta - ihminen on omaksunut kahden kulttuurin kielen, arvot, tavat ja osaa tasapainottaa elämänsä kahden kulttuurin välillä - ihminen voi myös tuntea olevansa ulkopuolinen tuntemissaan kulttuureissa, uusi voi etäännyttää vanhasta Kulttuuriympäristön muutoksen aiheuttama epävarmuuden tunne ja väsymys kanavoituu usein psykosomaattisina oireina. On helpompi valittaa esimerkiksi vatsakipua tai päänsärkyä kuin psyykkisiä oireita. Puutteellinen kielitaito vaikuttaa myös siihen, etteivät mieltä vaivaavat asiat muotoudu helposti sanoiksi. Tavallista on, että maahanmuuttajat kanavoivat pahan olon konkreettisiin asioihin. Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien on hyvä tiedostaa, että näennäisen pienestä konkreettisesta epäkohdasta valittamisen takaa voikin paljastua henkinen hätä ja epätoivo esimerkiksi sukulaisten kohtalosta. (Forsander ym., 1994:36-38)

27 25 Kulttuurisokki merkitsee uuden opettelemista, omaksumista ja muuttumista. Maahanmuuttaja tarvitsee paljon aikaa oppiakseen oman elämänsä hallintaa uudenlaisessa ympäristössä. Tämä muutos on kaksisuuntainen. Suomalaiset omaksuvat myös maahanmuuttajien kulttuureita. Sopeudumme maahanmuuttajien arvomaailmaan ja he meidän. Muutosprosessi on käynnissä kohti monikulttuurisuutta. (Emt ) 4.3 Uuden perheen kohtaaminen On tärkeää, että vanhempien kanssa keskustellaan heidän ajatuksistaan lastensa kasvatuksesta, millaiseksi he haluavat lapsensa kasvavan. Keskusteltaessa on syytä varoa tilanteita, jossa perheelle kasvaa pelko, että se menettää otteensa lapsesta ja valta siirtyy päiväkodille. Tämä pitää ottaa huomioon kaikkien vanhempien, mutta erityisesti maahanmuuttajaperheiden kanssa. Heille suomalainen yhteiskunta ja sen palvelut ovat usein tuntemattomia. Emme myöskään saa unohtaa lapsia, joiden perheissä toinen vanhemmista on suomalainen ja toinen jostain muusta kulttuurista. Lapset ovat kahden kulttuurin lapsia ja heillä on oikeus oppia tuntemaan omat kulttuuriset juurensa. Monikulttuurisuus on mielletty tavallisesti niin, että perhe on joskus tullut Suomeen jostakin muualta. Vähälle huomiolle ovat jääneet ne perheet, joissa toinen vanhempi on kantasuomalainen ja toinen uussuomalainen. Näiden perheiden lasten identiteetin tasapainoisessa kehittymisessä on omat erityistarpeensa. Lapsi voi kamppailla ns. kaksoisidentiteettinsä kehittymisen keskellä. Päivähoidon työntekijöiden tulisi tiedostaa kaksikulttuurisuuden monitahoisuus ja - kerroksisuus. Usein lapset ikäänkuin kulkevat suomalaisuusputkessa niin, että missään vaiheessa lapsen kaksikulttuurisuus ei tule esille - muutoin kuin ehkä erilaiseen ulkonäköön liittyen. Identiteettiään rakentava lapsi on herkkä vaistoamaan päiväkodin työntekijöiden asenteet ja poimimaan puolihuolimattomat kommentit aikuisten puheista. Lapsi voi kokea huonommuutta erilaisuutensa vuoksi, mutta ei osaa pukea mieltään askarruttavia asioita sanoiksi. Hän voi kokea, ettei tule hyväksytyksi kunnolla kumpaakaan etniseen ryhmään, koska poikkeaa molemmista ulkoisesti. Vanhempien kanssa olisi hyvä keskustella, miten kaksikulttuurisuus tulee esille perheen arjessa. Mikäli kyseessä on yhden vanhemman perhe, on asian esille ottaminen entistä tärkeämpää. Hienotunteisuudessamme voimme ohittaa lapsen tarpeet ja lapsi

28 26 voi jäädä ilman sitä tukea, joka olisi juuri kahden kulttuurin perheille tärkeää. Kun maahanmuuttajaperheen tai kahden kulttuurin perheen lapsi tulee päivähoitoon, on erityisen tärkeää tehdä mahdollisimman pian hoito- ja kasvatussopimus perheen kanssa. Sekä vanhemmilla että hoitohenkilöstöllä on oikeus tulkin käyttöön. Alkukeskustelussa kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista sekä keskustellaan lapsen kehityshistoriasta. Vanhempien kanssa keskustellaan myös ruokailusta, vaatetuksesta, uskonnosta, sairauksista, perheen kulttuurista, äidinkielestä ja juhlista. Perheen ja päivähoitohenkilöstön yhteistyö auttaa lasta kotoutumaan uuteen ympäristöön. Erilainen ulkonäkö, pukeutuminen ja tavat sekä puutteellinen suomen kielen taito eivät saa aiheuttaa kiusaamista ja sulkemista lapsiryhmän ulkopuolelle. Päivähoitohenkilöstön on puututtava heti sekä fyysiseen että henkiseen kiusaamiseen. Vanhempia rohkaistaan tulemaan mukaan päivähoidon toimintaan ja rikastuttamaan sitä omalla kulttuurillaan. Perhe- ja vanhempainilloissa perheellä on mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa päivähoidon toimintaan ja käydä palaute- ja arviointikeskustelua. Päivähoidon tulee tarjota turvallinen ja terveellinen leikki- ja oppimisympäristö, jossa erilaisista oloista tuleville lapsille luodaan tasavertaiset lähtökohdat kasvulle ja oppimiselle. Jos päivähoidossa havaitaan lapsella erilaisia, orastaviakin ongelmia, tilanteeseen tartutaan heti. Se ei aina tarkoita massiivisten toimenpiteiden käynnistämistä, vaan vaikkapa keskustelua arasta aiheesta vanhempien kanssa, huomion ja lämmön antamista lapselle ja rohkeutta konsultoida alan ammattilaisten kesken. Päivähoidon periaatteisiin kuuluu kasvattaa lapset suvaitsevaisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen. 4.4 Asiakaspolku - maahanmuuttajaperheen tie päivähoitoon Päivähoitoon hakeminen Anna päivähoitohakemuksen täyttämisen ja jättämisen yhteydessä asiakkaalle tietoa alueen päivähoidosta. Voit tarvittaessa käyttää tulkkia. Jos tulkkia ei ole käytettävissä, anna esitteitä (toimipisteeseen kannattaa varata erikielisiä esitteitä päivähoidosta).

29 27 Valintakokous Alueen päiväkodinjohtajat ja perhepäivähoidon ohjaaja kokoontuvat tarpeen mukaan valitsemaan uusia lapsia päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Perheen tarpeet ja toiveet sekä lapsen äidinkielen ja kulttuurin tukeminen ja suomenkielen oppiminen on otettava huomioon, kun lapsi valitaan päivähoitoon. Kirjallinen päivähoitopäätös Perheelle lähetetään joko postitse tai kiireellisissä tapauksissa puhelimella (perheelle annettaan kirjallinen päätös päivähoidosta myöhemmin) päätös. Tässä vaiheessa kannatta miettiä perheen tutustumista päivähoitoon ja tarvittaessa varata tulkki paikalle, kun lapsi aloittaa päivähoidon Tutustuminen hoitopaikkaan Kannattaa varata riittävästi aikaa, kun perhe tutustuu päivähoitoon. Alkukeskustelussa kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta ja tavoitteista. Paikalle on syytä varata joko tulkki tai henkilö, joka osaa perheen puhumaa kieltä. (Kts. 5.3.) Hoito- ja kasvatussopimus Hoito- ja kasvatuskeskusteluja voidaan pitää monella eri tavalla. Perheelle voidaan esimerkiksi antaa etukäteen kaavake sekä suomenkielellä että heidän omalla äidinkielellään. Vanhempia pyydetään täyttämään suomenkielinen versio ja siitä keskustellaan. Tulkin paikalla olo on välttämätön. Hoito- ja kasvatussopimuksia saa ainakin seuraavilla kielillä: somali, venäjä, englanti, kurdi, farsi, albania, ranska, arabia, serbokroatia. Muu yhteistyö perheen kanssa Päivittäinen keskustelu ja vuorovaikutus käydään suomenkielellä, mutta syvällisimpiin keskusteluihin on syytä pyytää tulkki paikalle. Näin varmistetaan, että sekä vanhemmat että päiväkodin henkilökunta ymmärtävät toisiaan. On myös syytä muistaa, että vaikka perhe ei aina halua tulkkia, voi tulkin läsnäolo olla tarpeellista päiväkodin henkilökunnan kannalta. Jos talossa on oman äidinkielisiä työntekijöitä, kannattaa keskustelut hoitaa heidän välityksellään.

30 28 Selitä ja perustele asioita, niin vältyt mahdollisilta väärinkäsityksiltä. On tärkeää myös kysyä, miten asiakas on ymmärtänyt keskustellut asiat. Suhtaudu ymmärtäen mahdolliseen luottamispulaan, sillä se ei kohdistu sinuun henkilönä vaan vieraaseen hallintojärjestelmään yleensä. Aktivoi maahanmuuttajaa kiinnostumaan omien asioidensa hoidosta ja alenna kynnystä opastamalla palveluissa. 4.5 Uskonto ja sen merkitys Uskonto selittää paljon kulttuurisia kokemuksiamme. Uskontojen kulttuurinen maailmankartta jakaa kulttuurit kirjallisen ja suullisen uskonnon perinteisiin. Ihmiskunnan ja kansakuntien historiasta löytyy runsaasti erilaisia uskonnollisia perinteitä, joihin uudet uskonnot juurtuvat. Tällä hetkellä vallitsevista kirjallisista uskonnoista tärkeimmät ovat: Lähi-idän uskonnot - Mooses, muinaisisraelilaisten uskonnot, antiikin juutalaisuus ja juutalaisuus - Jeesus ja kristinusko erilaisine perinteineen ja painotuksineen - Muhammed ja islam eri koulukuntineen Intialaiset uskonnot - Hindulaisuus - buddhalaisuus Intiassa - jainilaisuus Itä-aasialaiset uskonnot - buddhalaisuus - kiinalaiset uskonnot - japanilaiset uskonnot Uskonto ei ole samaa kuin kulttuuri. Uskonto on kulttuurin osaalue. Uskonnot juurtuvat paikallisiin uskonnollisiin perinteisiin ja niiden traditiot muuttuvat. Uskonnot antavat perhe-elämälle malleja ja säätelevät näillä malleilla perheen jäsenten välistä vallankäyttöä ja keskinäistä asemaa. Erityisen merkittävä vaikutus niillä on ollut miehen ja

31 29 naisen roolien erikoistumiseen. Kulttuurien toimintaa yritetään usein selittää uskonnon avulla. Se johtaa kuitenkin kapeaan, todellisuutta vastaamattomaan kuvaukseen. (Allahwerdi, 1993.) Kansainvälisen muuttoliikkeen myötä monikulttuurisuudesta on tullut osa päiväkotiemme arkea. Päiväkodin henkilökunnalla on hyvä olla tietoa sekä eri uskonnoista osana kulttuuriperinnettä että erilaisista katsomuksista, jotta he voivat vastata lasten kysymyksiin ja ohjata heitä suvaitsevaisuuteen ja erilaisten katsomusten kunnioittamiseen. Päivähoidon työntekijän velvollisuutena on ottaa selvää ainakin niistä uskonnollisista suuntauksista, joita heidän päiväkodissaan esiintyy. Tieto auttaa katsomusten kohdatessa ja sitä voi täydentää aidossa vuorovaikutuksessa lasten vanhempien kanssa Etiikka ja katsomus esiopetuksessa Monikulttuurisessa Helsingissä uskontokasvatuksen pääpaino on eettisessä ja kulttuurisessa katsomuskasvatuksessa. Eettisen kasvatuksen tulee lähteä yleiseettisestä näkemyksestä, joka ei loukkaa perheiden katsomuksellista vakaumusta. Eri uskontokuntien tunnustuksen mukaista uskontokasvatusta tai elämänkatsomustietokasvatusta toteutetaan eriytetysti teemapäivinä tai kyseisen uskonnon keskeisiin juhlapyhiin liittyen. Alueellinen yhteistyö on tärkeää uskontokasvatuksen tai elämänkatsomustietokasvatuksen toteuttamisessa, erityisesti vähemmistöryhmien uskontokasvatuksen järjestämisessä. Samoin on suositeltavaa, että uskontokasvatuksessa tehdään yhteistyötä kyseisen uskontokunnan edustajien kanssa. Myös lasten huoltajat ovat luontevia yhteistyökumppaneita uskontokasvatuksen tai elämänkatsomustietokasvatuksen toteuttamisessa. Lapsi tarvitsee ajattelulleen aineksia, elämyksiä ja kokemuksia, jotta hän kykenee muodostamaan oman käsityksensä asioista. Kulttuurisen katsomuskasvatuksen lähtökohtana on tasa-arvoinen, hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin vakaumuksiin ja tapoihin. Suomalaiseen kulttuuri- ja katsomusperinteeseen tutustuminen on tärkeätä kaikille lapsille, jotta lapsi voi ymmärtää lähiympäristönsä toimintaa ja tapoja. Lisäksi esiopetuksessa lapset tutustuvat ryhmässä edustettujen katsomusten tapoihin.

32 30 Maahanmuuttajatyön tavoitteet varhaiskasvatuksessa 5.1 Helsingin maahanmuuttajatyön tavoitteet päivähoidon osalta Helsingin kaupungin tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla mm. suomen kielen oppimista sekä maahanmuuttajien oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä tavoitteena toimiva kaksikielisyys. Lapsen kulttuuri-identiteettiä ja kielenkehitystä päiväkodissa voi tukea esimerkiksi koulutettu äidinkielinen opettaja, joka työskentelee yhteistyössä suomalaisopettajan kanssa Esiopetuksen tavoitteet maahanmuuttajalapsen osalta Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Esiopetukseen osallistuvia maahanmuuttajia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Lasten taustat otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lisäksi maahanmuuttajien opetuksella on erityistavoitteita, joihin pyritään paikallisten resurssien ja erilaisten ratkaisumallien rajoissa. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mahdollisuuksien mukaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä kasvua kahteen kulttuuriin. Yhteistyössä lapsen huoltajien ja omakielisten sekä esiopetuksesta vastaavien opettajien kanssa laaditaan lapsen kielisuunnitelma osana lapsen esiopetuksen suunnitelmaa. Se pitää sisällään sekä äidinkielen että suomenkielen kehittämissuunnitelmat. Tavoitteena on saavuttaa toimiva kaksikielisyys. Lapsen identiteetin rakentumiselle on tärkeää, että myös hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät esiopetuksen arkipäivässä. Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoite on, että lapsi saavuttaa perusopetuksen aikana mahdollisimman toimivan suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla. Hyvän suomen kielen hallinnan keskei-

33 31 sinä edellytyksinä ovat äidinkielen osaaminen ja tavoitteinen oppiminen. Esiopetuksessa lapsella on mahdollisuus opiskella suomea sekä ohjauksessa että luonnollisissa tilanteissa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa. Esiopetuksen keskeiset sisältöalueet harjaannuttavat kielen käytön eri toimintoihin, kotouttavat suomalaiseen kulttuuriin ja vertailevat suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin. Tämä opetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen osa-alueisiin. Lapsen äidinkielen opetuksen tavoitteet ovat ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen vahvistuminen. Tärkeää on lapsen ilmaisukielen ja -rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kulttuurin mukaan joko kerrottu tai kirjoitettu satu- ja tarinaperinne ovat keskeistä aineistoa. Oman kulttuurin tukemisen tavoitteena on, että lapsi tulee tietoiseksi oman etnisen ryhmänsä kulttuuriperinnöstä ja oppii arvostamaan sitä. Kulttuuria tukevan esiopetuksen päämääränä on omanarvontuntoinen, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja -kulttuurinen aikuinen, joka kykenee siirtämään omaa kulttuuriperintöään lapsilleen. Lähde: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet löydät: Esiopetuksen opetusohjelmia löydät: 5.3 Oman kielen ja kulttuurin tukeminen Lapsen kielen kehitystä ja varsinkin kaksikielisyyttä on tutkittu runsaasti. Uudet tiedot kielen oppimisesta ovat asettaneet kielen kehittämiselle uusia haasteita. Kieli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Äidinkieli on ihmisen tärkein kieli. Äidinkieleksi määritellään se kieli, jonka ihminen on oppinut ensin ja johon hän samaistaa itsensä. Se on tunteiden ja ajattelun kieli. Kieli on oleellisesti yhteydessä kulttuuriin. Äidin-

34 32 kieli on lapsen ja vanhempien yhteinen kieli, jolla on mahdollisuus sekä säilyttää että siirtää oman kulttuurin tapoja ja perinteitä Maahanmuuttajalapsen etnisen identiteetin muotoutuminen on sidottu äidinkieleen. Jotta vähemmistö pystyisi säilyttämään oman kulttuurinsa, tulee sen tuntea oma äidinkielensä hyvin. Vähemmistökulttuuri on riippuvainen kulttuuriperinteestään, joka siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Lapsella on päivähoidossakin oikeus omaan äidinkieleen. Kieli- ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen päivähoidossa merkitsee lapsen eheän identiteetin tukemista sekä hänen oppimisvalmiuksiensa turvaamista. Äidinkieli on perusta lapsen ajattelulle ja tunne-elämän tasapainoiselle kehitykselle. Äidinkielentaito on muun oppimisen perusta. Oman äidinkielen opetus tukee kaikkien muiden aineiden opetusta. Äidinkieli on perusta myös uusien kielien oppimiselle. Vaikka perheessä puhutaankin jo lapsen omaa äidinkieltä, on sitä hyvä tukea myös hoitopaikassa. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä auttaa lasta sopeutumaan uuteen vieraskieliseen ympäristöön ja lisää hänen perusturvallisuuttaan. Päivähoitoryhmien hyvä rakenne on sellainen, jossa oman äidinkielinen työntekijä työskentelee normaalimitoituksessa. Tuki voidaan myös järjestää kiertävien opettajien avulla tai yhteistyössä koulun kanssa. 5.4 Tavoitteena kaksikielisyys Vähemmistöön kuuluvan lapsen oman kielen ja identiteetin tukeminen sekä kaksikielisyyden ja -kulttuurisuuden edistäminen on asetettu viralliseksi tavoitteeksi Suomessa niin maahanmuutto- ja pakolaispoliittisessa ohjelmassa kuin koulutuspolitiikassakin. Kieli on tärkeä osa ihmisen minäkuvaa, omaa identiteettiä. On tärkeää, että vanhemmat ovat selvillä omasta kielellisestä identiteetistään ja omasta kulttuuritaustastaan, niin että heidän omat henkilökohtaiset ristiriitatilanteensa eivät vaikuta kielteisesti heidän lastensa kaksikielisyyden ja -kulttuurisuuden kehitykseen. (Arnberg, 1987, 15) Saavuttaakseen toimivan kaksikielisyyden on toisena kielenä olevan enemmistökielen oppiminen aloitettava mahdollisimman aikaisin. Ihanteellisin kielen oppimisympäristö on lapsen luonnollinen perhe- ja

35 33 leikkiympäristö. Kieli pitäisi opettaa lapselle asteittain - vaatimustaso tulee olla oppijan mukainen. Kaksikieliseksi kehittyvä lapsi tarvitsee kosketuksia sellaisiin lapsiin ja aikuisiin, jotka puhuvat hänen kieliään äidinkielinään. (Arnberg, 1987, 78-83) Arnberg luokittelee kaksikielisyyden kolmeen eri tasoon (kieli tässä tapauksessa suomen kieli) 1. taso passiivinen kaksikielisyys - lapsi ymmärtää kieltä, vaikka ei puhuisikaan sitä 2. taso aktiivinen kaksikielisyys - lapsi ymmärtää kieltä ja puhuu sitä melko sujuvasti 3. taso absoluuttinen kaksikielisyys - lapsi puhuu molempia kieliään täysin tai melkein täysin (osallistuminen kaksikieliseen koulutusohjelmaan) (emt ) Äidinkielen oppimisen lisäksi on tärkeää, että lapsi oppii hyvin myös suomen kielen. Lapset, jotka saavuttavat kaksikielisyyden ja kykenevät toimimaan sekä oman että enemmistökulttuurin piirissä, voivat menestyä hyvin myös jatko-opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Hyvä suomen kielen taito varmistaa sen, että lapsi voi luoda toverisuhteita suomalaisiin lapsiin. Näiden suhteiden luomiseen lapsi tarvitsee paitsi suomen kielen taitoa myös aikuisten aktiivista ja määrätietoista tukea. 5.5 Suomi toisena kielenä Helsingin esiopetussuunnitelman mukaan muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus opiskella suomea luonnollisessa vuorovaikutuksessa suomenkielisten lasten ja aikuisten kanssa sekä ohjattuna opetuksena. Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Siihen kirjataan tavoitteet sekä suunnitelma siitä, miten lapsen oman äidinkielen ja suomen kielen kehittymistä tuetaan. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Suomen kielen taito on portti suomalaiseen kulttuuriin. Vieraskielisten lasten suomen kielen opiskelun päämääränä on sellaisten suomen kielen perustaitojen saavuttaminen, joilla he pystyvät toimimaan ja oppimaan suomalaisessa kieliyhteisössä. Lapsen kielelliset taidot, kielenkäyttäminen ja ymmärtäminen arvioidaan ennen esiopetuksen suunnitelman tekemistä. Tavoitteena on, että lapsi saa-

36 34 vuttaa esiopetusvuonna mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielen osa-alueilla. Tavoitteena on myös, että lapsi oppii arkielämän perussanastoa ja osaa käyttää kieltä luontevasti eri tilanteissa. Lapsen edistyessä tavoitteena on, että hän ymmärtää ja käyttää aktiivisesti suomen kieltä sekä harjoittelee oikeita suomen kielen rakenteita. Keskeiset sisältöalueet valitaan suomalaiseen kulttuuriin kotouttavista ja kulttuureita vertailevista aihepiireistä. (Helsingin esiopetuksen opetussuunnitelma ) Järjestelmällinen suomi toisena kielenä -opetus alkaa lapsen suomen kielen taitojen kartoituksella. Arviointi tapahtuu havainnoimalla mm. lapsen sanavarastoa, oikeakielisyyttä kuten äänteitä, intonaatiota, päätteitä ja sanajärjestystä sekä miten automaattisesti lapsi siirtyy kielestä toiseen ja miten lapsi hallitsee ajatuksensa, tunteensa ja tahtonsa kyseisellä kielellä. Lapsia opetetaan sekä pienryhmissä, että yksilöllisesti henkilökohtaisten taitojen ja tarpeiden mukaan. Lapselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista tuetaan ja seurataan. Vanhempien kanssa käydään säännöllisesti palautekeskusteluja. Lapsen kielellistä kehitystä arvioidaan yhdessä lapsen oman päiväkotiryhmän aikuisten kanssa. Lapsen kielellinen kehitys liittyy läheisesti lapsen yleiseen kehitykseen. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien lasten kanssa työskenteleviltä aikuisilta vaaditaan erityistä herkkyyttä kohdata lapsi. Aikuisen on nähtävä kielimuurin taakse. Tavoitteellinen, järjestelmällinen ja tehostettu suomen kielen opetus avaa portin lapsen sisäiseen maailmaan. Vuonna 2002 Itä-Helsingin päivähoidon maahanmuuttajatyöhön on saatu kolme lastentarhanopettajan vakanssia suomi toisena kielenä opetuksen tukemiseen.

37 35 Esimerkki päiväkoti Kurjesta Suomi toisena kielenä opetukseen perehtynyt lastentarhanopettaja pitää 3-5 -vuotiaille lapsille henkilökohtaisia opetustuokioita kerran, esiopetusikäisille vähintään kahdesti viikossa. Jokaiselle lapselle on laadittu henkilökohtainen suomen kielen opetussuunnitelma, joka on jaettu sanastollisiin, kieliopillisiin ja ilmaisutaidollisiin tavoitteisiin. Tuokioiden opetussisältö vaihtelee joko kielioppi-, sanasto-, tai ilmaisupainotteisesti. Opetusta ja kielitaidon kehitystä dokumentoidaan lasten omiin kansioihin. Suomen kielen opetusmenetelmää leimaa toiminnallisuus ja teematyöskentely. Niin sadut, musiikki, liikunta, atk, draama, maalaaminen kuin pelit kuuluvat olennaisena osana suomen kielen opiskeluun. Opetusmenetelmät ja -sisällöt ovat monipuolisia ja sopivan haastavia (lasten proksimaalista lähikehitysvyöhykettä vastaavia). Oppiminen pyritään järjestämään lapselle mielekkääksi ja hauskaksi, jotta asenne säilyy positiivisena myös peruskoulun opetukseen siirryttäessä. Yhteistyö koulun kanssa ja tapaamiset ala-asteen suomi toisena kielenä sekä valmistavan luokan opettajien kanssa helpottavat monikulttuuristen lasten koulun aloitusta. Suomi 2. -opetuksen laatua arvioidaan säännöllisesti havainnoimalla lasten sitoutumista opetustuokioihin ns. LIS-YClaatumittarilla. Päiväkoti Kurjen mittauksissa lasten sitoutuminen on ollut korkeaa. He ovat kokeneet opetuksen mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Suomi toisena kielenä opetuksen vaikutus näkyy päivähoidon arjessa lasten parempana sopeutumisena ja häiriökäyttäytymisen vähenemisenä. Tulevaisuudessa suomen kielen varhain aloitettu säännöllinen opetus tulee näkymään mm. koulumenestyksenä. 5.6 Valmistava opetus peruskoulussa Esiopetusikäiset monikulttuuriset lapset ovat oikeutettuja valmistavaan opetukseen. Esiopetus toteutuu valmistavana opetuksena ja opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Helsingin kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Esiopetusikäisiä lapsia otetaan ensisijaisesti koulun lähialueelta valmistavan opetuksen ryhmiin. Valmistavan opetuksen keskeisiä tavoitteita on lapsen identiteetin tukeminen ja tasapainoisen kehityksen edistäminen, suomen kie-

38 36 len ja eri oppiaineiden avainkäsitteiden ja sanaston oppiminen, oppilaan perehdyttäminen suomalaisen koulun ja yhteiskunnan käytäntöihin sekä valmiuksien antaminen peruskouluun siirtymistä varten. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. ( Helsingin kaupungin Opetusviraston Moi -infokansio, 2001)

39 37 Tulkkipalvelut Suomen hallituksen tavoitteena on, että tulkkaus ja käännöspalvelujen sekä muun tiedottamisen avulla taataan pysyvästi Suomessa asuville maahanmuuttajille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää julkisia palveluja. Viranomaisten tulee huolehtia tulkkauksen ja käännösten saatavuudesta sekä resursseista. (http://www.mol.fi/migration/tkielipal.html) 6 Tulkki mahdollistaa kommunikoinnin ja lisää kielellistä tasa-arvoa. Tulkkia käytettäessä eliminoidaan väärinkäsitysten syntyminen ja vähennetään arvailujen mahdollisuutta. Tulkin tarkoituksena on siirtää viesti muuttumattomana kielestä toiseen. 6.1 Tulkin tehtävät Tulkin kolme ammattiperiaatetta ovat neutraalisuus, jääviys ja vaitiolovelvollisuus. Tulkki on puolueeton asiakkaitaan sekä asiaa kohtaan ja tulkkaa kaiken, mitä keskustelussa sanotaan. Tulkin ei ole lupa ilmaista mielipidettään asiasta tai asiakkaista millään tavalla. Asiakkaat eivät voi kehottaa tulkkia olemaan tulkkaamatta jotakin sanomaansa. Tulkki ei ota kantaa äänensävyillään tai ilmeillään. Tulkin ei sovi ottaa vastaan tehtävää, jossa hänen puolueettomuutensa saattaa joutua kyseenalaiseksi. Keskustelu on aina luottamuksellinen. Tulkki tuhoaa tekemänsä muistiinpanot välittömästi tehtävän päätyttyä. Tulkki ei ole kävelevä sanakirja. Tulkkia tilattaessa on hyvä selventää, mikä on tulkkaustilanne, kuka on asiakkaasi ja mistä aiheesta puhutaan. Mikäli tulkkaustilanteeseen liittyy ammattiterminologiaa tai mahdollisesti asiakas puhuu murretta, tai jos tulkkaustilanteessa täytetään lomakkeita, kannattaa niistä kertoa tulkille etukäteen. 6.2 Keskustelu tulkin välityksellä Keskustelu tulkin välityksellä onnistuu parhaiten, jos - tulkki tilataan tarpeeksi ajoissa, mieluiten samalla, kun varaat ajan asiakkaallesi - asiakkaat suunnittelevat etukäteen, mitä aikovat keskustelussa sanoa

40 38 - asiakkaat puhuvat sopivan mittaisissa jaksoissa, ei liian nopeaan - asiakkaat puhuvat suoraan toisilleen eivätkä tulkille ja käyttävät minä -muotoa - asiakkaat puhuvat selvästi eivätkä käytä tarpeettomasti ammattitermejä tai murresanoja - asiakkaat kysyvät heti, jos jokin asia jää epäselväksi - asiakkaat sanovat numerot, nimet ja osoitteet erityisen selvästi - asiakkaat ovat valmiita selventämään ajatustaan - tulkille annetaan mahdollisuus pitää taukoja, jos keskustelu on pitkä 6.3 Mistä tulkkauspalveluja saa? Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen ja Lingua Nordica Oy:n palvelut ovat ensisijaisesti tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkkauspalvelut ovat maksuttomia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla kaikkina vuorokauden aikoina. Lingua Nordica Oy:n tulkkauspalvelut ovat maksuttomia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohdalla virka-aikana (klo 8-16). Niissä tapauksissa, joissa Lingua Nordican omat tulkit eivät ole jostain syystä päässeet tulkkaamaan, lasku tulee yksikölle, vaikka asiakkaana olisi pakolainen tai turvapaikanhakija. Tulkkia tilattaessa näistä kahdesta keskuksesta, pitää muistaa sanoa kuuluuko asiakas pakolaisryhmään. Muissa maahanmuuttajaasiakkaiden tulkkauksissa päiväkoti maksaa tulkkauksen omasta budjetistaan. Asiakkaan itsensä tuomille tulkeille päiväkodilla ei ole velvoitetta maksaa korvausta. Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Yhteystiedot: Fax Tulkkien välitys Käännösten välitys Osoite: Lehdokkitie 2 B VANTAA

41 39 Lingua Nordica Oy Kotisivut osoitteessa: Asioimistulkkauspalvelu Käännöspalvelu Kirjallisuutta: Tulkin välityksellä, Ohjeita tulkin välityksellä työskenteleville viranomaisille. Työministeriön aineistopalvelu.

42 40 Lisätietoa 7.1 Mistä apua - tietoa - materiaalia? Kirkon ulkomaanapu / Satamakatu 9 p Opetushallitus/kieli- ja kulttuuriryhmien palvelut yksikkö Maahanmuuttajien oppimateriaalia p Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki puh , fax Sisäasiainministeriön maahanmuuttoyksikkö p Sisäasiainministeriön pakolais- ja turvapaikkayksikkö p Sosiaaliviraston ruokapalvelu Kallion virastotalo Toinen Linja 4 A 9.krs. p Sosiaali- ja terveysviraston ravitsemuspäällikkö p (ti-to) Sosiaalivirasto, lomakkeet ja hakemukset Suomen Lähetysseura / Tähtitorninkatu 18 p tai p Suomen Punainen Risti / Tehtaankatu 1 a p Suomen Unicef -yhdistys ry / Perttulantie 6 p Suomen Yk-liitto ry / Unioninkatu 25 B p Ulkomaalaisten kriisikeskus p

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä

Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Kumppanuutta kotouttamisen kentillä Monikulttuurisuus yhteisöllisyyden ja osallistumisen voimavarana kunnissa Kuntaliiton Kuntademokratiaverkosto 9.12.2015 Hannele Lautiola, monikulttuurisuusasiain päällikkö

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot