Lähienergiasta hyvinvointia ja huoltovarmuutta. Rusatomin Alexander Renev: Suomalaista teollisuutta tarvitaan ydinvoimalahankkeessa

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 1/2014 Lähienergiasta hyvinvointia ja huoltovarmuutta Rusatomin Alexander Renev: Suomalaista teollisuutta tarvitaan ydinvoimalahankkeessa Kainuuntien parantaminen alkaa Norjan markkinat alkavat kiinnostaa yrityksiä

2 Minusta tulee sankari. Tai jotain aivan muuta. HAE oamk.fi/opiskelemaan

3 JULKAISIJA Oulun kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Tuomas Lohi Kari Mattila Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala TOIMITTAJAT Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Kauppakamarilehti Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/ Pääkirjoitus 6 Lähienergia tarjoaa moninaisia hyötyjä 8 Johtaja Alexander Renev: Ydinvoimalahankkeessa suomalaisen rakentamisen osuus pitää olla merkittävä 11 Kolumni 12 Pohjoisen lentokentät valmiina kasvuun 14 Kainuuntien parantaminen alkaa 16 Yrittäjien mielenkiinto Norjan markkinoihin alkaa herätä 20 Oamk haluaa toimillaan tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä 22 Määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus? 26 Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä 28 Johtajaklubi käynnistyy Oulussa 29 Kauppakamari kouluttaa 30 Pohjoisen suurhankkeet esillä kevään Pohjoinen Teollisuus tapahtumassa ISSN Kauppakamarin uusia jäseniä

4 Suomi-talo avuksi Tromssassa ja Astanassa Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Oulun esimerkki viennin edistämiseksi on loistava asukkaan Oulu on koko Pohjoiskalotin alueen keskus. Kaupunki on ottanut esimerkillisellä tavalla johtavan roolin myös kontaktien solmimisessa alueella yli maarajojen. Haluaisin nähdä useampien suomalaisten kaupunkien ja alueiden aktivoituvan samalla tavalla naapurimaidemme Norjan, Ruotsin ja Venäjän suhteen. Oulu toimii nyt suunnannäyttäjänä!, Tuomioja totesi puheessaan Tromssan Suomi-talon avajaisissa. Yritysten viennin lisäämiseen tähtääviä ponnisteluja palveleva Suomitalo avattiin näyttävästi ministeritasolla Norjan Tromssassa tammikuussa. Samalla konseptilla toimiva BusinessOulun operoima Suomi-talo avataan Kazakstanin Astanaan huhtikuussa Syksyyn 2014 mennessä avattava Arctic Airlink Oulu-Luulaja-Tromssa -lentoreitti helpottaa merkittävästi yritysten, viennin, korkeakoulujen yhteistyön, kongressi- ja vapaa-ajan matkailun kasvun tavoitteiden toteuttamisessa. Pohjoissuomalaisten ja suomalaisten jatkuva ja pysyvä näkyvyys Pohjois-Norjassa lisää uskottavuutta meille kaikille toimijoille, jotka teemme vientikauppaa tällä tärkeällä markkina-alueella. Martti Saarela, SteelDone Group Tehtyjen markkinatutkimusten mukaan kysyntä kasvaa poikittaisella suoralla lentoreitillä Pohjoisessa merkittävästi tulevina vuosina. Reitti avataan Ruotsin, Suomen ja Norjan elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyön tuloksena. Lisätietoja: BusinessOulu Suomi-talo on äärimmäisen tärkeä tukikohta suomalaisille yrityksille ja tarpeellinen apu Norjan markkinoille pääsemisessä. Se on aito konkreettinen hyöty yrityksille. Ehdottoman positiivinen juttu. Antti Karjula, FinnRing ja Tulevaisuuden kasvupolut.

5 Turvetta käyttöön myös tulevaisuudessa Viime kuukausina on käyty kovaa keskustelua Suomen energiapolitiikasta. Uhkana on ollut muun muassa turpeen alasajo, josta olisi seurannut tuhansien työpaikkojen menetys ja voimalaitosinvestointien suunnitteluun paljon mietittävää. Ympäristöministerinkin linjan muutokseen on varmasti vaikuttanut se, että hiili polttoaineena on noussut tärkeään asemaan myös Suomessa. Näinhän ei pitänyt missään tapauksessa käydä. Turvetuotantoa on Suomessa tutkittu ja kehitetty jo kohta 40 vuotta nykyiselle energiatuotantotavalle sopivaksi. Tietoa haettiin 80-luvulla Venäjältä ja Irlannista. Nämä maat olivat käyttäneet turvetta voimalaitosmitassa jo paljon Suomea aikaisemmin. Kansainvälisessä turvekonferenssissa 80-luvun alussa ennustettiin jopa, että turvealan kieli muuttuu 90-luvulla suomenkieleksi. Suomessa panostettiin silloin kovasti kotimaisten polttoaineiden tutkimukseen ja edistämiseen. Valitettavasti muutamat EU-edustajamme ovat torpanneet turvetta parhaan kykynsä mukaan. Saksa on pitänyt oman turpeensa, ruskohiilen, omalla energialistallaan ja käyttää nyt tätä hyväkseen. Valtakunnan päättäjät ovat muuttaneet tai muuttamassa aiempia kannanottojaan. Jo aikaisemmin syksyllä kuultiin joitakin vihreiden kommentteja, jotka kyllä leimattiin lipsahduksiksi. Mutta ehkä niin ei ollutkaan hyvä niin. Myös alueelliseen lupakäsittelyyn on tulossa lisäresursseja. Jospa turvetuotantoalueita voitaisiin nyt saada aiempaa nopeammin käyttöön. Myös voimalaitosten suunnittelijat voisivat katsoa pitemmälle tulevaisuuteen ja näin lähienergia pääsisi ansaitsemaansa arvoon. Muutenkin lähipalvelut pitää nostaa voimakkaasti esille. Kysymys on energian lisäksi lähiruoasta ja läheltä saatavista moninaisista palveluista. Onko oikein ostaa vaikkapa suunnittelupalveluja Helsingistä, kun omalla alueellakin on todella laadukasta palvelua saatavissa? Kilpailutus- ja erilaiset säännöt vaikeuttavat oman alueen tarjoajien pärjäämistä. Käyttäkäämme lähipalveluja ja oman alueen tuotteita se lisää hyvinvointia! Oulussa Jaakko Okkonen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Kuva: Timo Heikkala

6 Kuva: Kati Leinonen Lähienergia tuo hyvinvointia ja huoltovarmuutta Lähienergia on Suomen rikkaus, kiteyttää Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä. Ja lähienergiaa Suomessa riittää. Turvetta ja puuta on yllin kyllin. Vettä, tuulta ja aurinkoakin varsin mukavasti. Järvelän mielestä olisi kummallista turvata öljyyn ja kivihiileen, kun mainioita energialähteitä on omasta takaa. Oulun Energia onkin jo pitkään kehittänyt toimintaansa lähienergian pohjalle. Toimitusjohtaja Järvelä määrittelee lähienergian sähköksi tai lämmöksi, joka tuotetaan noin sadan kilometrin säteeltä Oulusta hankitulla turpeella tai puulla. Sellaista on myös omalla alueella tuotettu vesi-, tuuli- tai aurinkovoima. Laanilan ekovoimalaitoksen valmistumisen jälkeen jätteestäkin on tullut lähienergian lähde. Lähienergiaa on lisäksi asiakkaiden itsensä tuottama ja myyntiin tarjoama sähkö. Oulun Energia on edelläkävijänä ryhtynyt luomaan sähkön pien- ja mikrotuotannon mahdollisuuksia Farmivirta-tuotteillaan. Lähienergia tuotetaan ja kulutetaan omalla alueellamme. Sen tuotannossa hyödynnetään seutumme energialähteitä. Ja lähienergiasta kertyvä taloudellinen tulos jää tänne vahvistamaan hyvinvointiamme, selvittää toimitusjohtaja Järvelä. Monenlaista hyötyä Juhani Järvelä korostaa, että lähienergia tarjoaa monenlaisia hyötyjä. Se vähentää riippuvuutta ulkomailta tuoduista polttoaineista ja parantaa näin huoltovarmuutta, tuo tuloja, luo työpaikkoja ja on myös ympäristön kannalta hyväksi. Koko energiantuotannon ketju metsästä tai suolta voimalaitoksen kautta asiakkaille toteutetaan oman alueen ihmisten tekemänä ja alueen väestön edessä. Tarkempaa valvontaa sille, että kaikki tehdään kestävällä tavalla, ei ole olemassakaan, hän toteaa. Oulun Energian sähkö ja lämpö ovat lähes pelkästään lähienergiaa, sillä se käyttää tuotannossaan Toppilan voimalaitoksessa käytännössä vain Oulun ympärysmaakunnasta hankittua puuta ja turvetta. Merikosken voimalaitos taas on merkittävä vesivoiman tekijä. Toimitusjohtaja Järvelän mukaan lähienergia on vastuullinen, mutta myös liiketaloudellisesti järkevä valinta. Sen kilpailukyvyn säilyminen jatkossa edellyttää kuitenkin, että Suomessa tehdään pitkälle tulevaisuuteen ulottuva kansallinen energiastrategia. Strategiassa on turvattava kotimaisten polttoaineiden asema. Tällä hetkellä nykivät poliittiset päätökset ovat syöneet lähienergian kilpailukykyä suhteessa kivihiileen, hän harmittelee. Lisää säätövoimaa vedestä Myös PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen painottaa kotimaisen ja alueellisen energiantuotannon hyötyjä. Yhtiö Kuva: Biowatti Oy

7 Kuva: Kati Leinonen on huomattava vesivoiman tuottaja, jolla on viisi voimalaitosta Iijoessa, kaksi Kemijoessa ja yksi Kokemäenjoessa. Lisäksi se on osaomistajana neljässä muussa voimalaitoksessa. Suomessa puhutaan paljon energiaomavaraisuuden parantamisesta. Omavaraisuus täytyy ulottaa myös säätövoimaan, hän huomauttaa. Ylivoimaisesti parasta säätövoimaa on juuri vesivoima. Säätövoimaa tarvitaan ennen kaikkea ydinvoiman lisärakentamisen sekä tuulivoiman vuoksi. Ydinvoimalaitoksia ajetaan vakioteholla, kun taas tuulivoiman tuotanto vaihtelee, joten säädettävää tehoa tarjoavalle tuotannolle on tarvetta. Pietinen korostaa kuitenkin, että säädettävyys on vain yksi vesivoiman mainioista ominaisuuksista. Vesivoima on täysin uusiutuva, puhdas, kotimainen, hajautettu ja tehokas tapa tuottaa sähköä, hän mainitsee. Kollaja valmisteilla PVO-Vesivoima Oy on viime vuosina investoinut vahvasti voimalaitostensa peruskunnostukseen. Yhtiö on toteuttanut noin 50 miljoonan euron ohjelman, joka piti sisällään neljän Iijoen voimalaitoksen remontoimisen huippukuntoon. Voimalaitosten kunnostuksia suurempaankin projektiin PVO-Vesivoima on valmis. Toimitusjohtaja Pietisen mukaan yhtiö selvittelee ja vie parhaillaan eteenpäin pitkään esillä ollutta Kollaja-hankettaan. Hanke pitää sisällään Kollajan tekojärven ja yhden uuden vesivoimalaitoksen rakentamisen. Pietinen vakuuttaa, että uusittujen suunnitelmien mukainen hanke on sovitettavissa yhteen luontoarvojen kanssa. Kollaja toisi Suomeen vuosittain noin 160 gigawattituntia vesivoimalla tuotettua sähköä suunnilleen saman verran kuin Kajaanin tai Rauman kokoisen kaupungin kotitaloudet vuodessa kuluttavat. Säätötehoa tulisi lisää noin 100 megawattia, jolla hoidettaisiin noin kolmannes tuulivoiman aiheuttamasta lisäsäätötarpeesta vuonna Hankkeella olisi myös suuri merkitys aluetaloudelle. Oulun yliopiston tekemän selvityksen mukaan rakentamisajan vaikutus Pohjois-Pohjanmaan alueelle olisi kerrannaisvaikutuksineen noin 170 miljoonaa euroa ja noin henkilötyövuotta, Pietinen muistuttaa.

8 Kauppakamarin ydinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Raimo Seikkalan mukaan seudun yritykset odottavat nyt ydinvoimahankkeen projektiorganisaation selkiytymistä. Suomalaisten tunnettava Pyhäjoen ydinvoimala omakseen Rusatom Overseas korostaa alueen yritysten merkitystä rakennustöissä. Fennovoiman ydinvoimalan laitostoimittajaksi valitun Rusatom Overseasin johtajalla Alexander Renevillä oli mieluista kerrottavaa pohjoispohjalaisten yritysten runsaalle sadalle edustajalle, jotka olivat koolla Oulun kauppakamarin järjestämässä suurhankeinfossa. Me tarvitsemme teitä. Tarvitsemme suomalaista teollisuutta avuksemme, hän vakuutti esitellessään kuulijoilleen Hanhikivihanketta sekä Rosatomia ja sen tytäryhtiötä Rusatom Overseasia. Myöhemmin Renev totesi, että vielä on mahdotonta tietää, kuinka suuri paikallisen työn osuus Pyhäjoen jättiprojektissa on. Kokemukset muista Rusatom Overseasin hankkeista osoittavat, että osuus vaihtelee prosentin välillä.

9 Renev korosti kuitenkin, että suomalaisen osuuden Fennovoiman laitoksen rakentamisessa on tärkeää olla merkittävä. Se on tärkeää jo siksikin, että haluamme suomalaisten tuntevan laitoksen omakseen, hän huomautti. Noin viiden miljoonan euron tieyhteyksien rakentaminen työmaalle käynnistyy tänä vuonna. Ensi vuonna alkavat työmaan maansiirtotyöt ja laajamittainen rakentaminen sitten vuonna 2018, hän aikataulutti. Kauppakamarin suurhankeinfoon oli saapunut yli sata yritysedustajaa. Laitostoimittaja Rusatom Overseasin johtaja Alexander Renev korosti, että suomalaista osaamista tarvitaan Pyhäjoen jättiprojektissa. Jättimäinen hanke Alexander Renev kuvaili myös hieman Hanhikiviprojektin suuruusluokkaa. Esimerkiksi betonia tarvitaan voimalaitokseen kuutiota, metalliputkia 67 kilometriä, muita putkia 65 kilometriä ja kaapelia kilometriä. Suomalaisilta yhteistyökumppaneilta Rusatom Overseas odottaa ennen kaikkea kolmea seikkaa: STUKin vaatimusten täyttämistä, luotettavuutta ja kilpailukykyistä hintaa. Laitoksen pystyttämiseen liittyy myös paljon sellaista rakentamista, jossa varsinaista ydinvoimarakentamisen osaamista tai STUKin vaatimusten täyttämistä ei tarvita esimerkkinä tästä on vaikkapa maarakentaminen. Renev korosti myös, että Fennovoiman ydinvoimala on Rusatom Overseasille erittäin tärkeä. Siksi yhtiö teki suomalaisen osapuolen kanssa valtavasti töitä varsin lyhyessä ajassa, jotta sopimukset niiden välillä saatiin kuntoon. Oulun kauppakamarin ydinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Raimo Seikkala kertoi alueen yritysten nyt odottavan ydinvoimahankkeen projektiorganisaation ja yhteyshenkilöiden selkiytymistä. Tähän asti yritykset ovat valmistautuneet hankkeeseen hiomalla liiketoimintasuunnitelmiaan, kouluttautumalla ja muutamia venäläisiä työntekijöitä palkkaamalla. Varsinaiseen työhönkin yritykset pääsevät pian käsiksi. Verkostot valmiiksi Yritykset ovat valmistautuneet myös verkostoitumalla Fennovoima-hankkeeseen. Verkostoitumisen voimasta kertoivat kauppakamarin suurhankeinfossa Andament Group Oy:n konsernijohtaja Jukka Juola ja Vison Alliance Partners Oy:n osakas Eero Moilanen. Infra-alalla toimiva Andament Group on Jukka Juolan mukaan tehnyt ydinvoimahanketta varten töitä jo kahden vuoden ajan laajentamalla verkostoaan: tekemällä yrityshankintoja ja kehittämällä yhteistyötään muiden yritysten kanssa. Yksin toimiva yritys jäisi hänen mielestään isossa hankkeessa helposti ravintoketjun alimmaiseksi. Lisäksi kuten Visonin Eero Moilanen korosti verkoston hyvä ominaisuus on joustavuus. Se käyttää aina vain niitä resursseja, joita kussakin hankkeessa tarvitaan. Fennovoiman ydinvoimalaitos ei toki ole ainoa suurhanke pohjoisen Suomen alueella. Vireillä on muun muassa lukuisia tuulivoimaprojekteja. Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla niiden yhteinen kustannusarvio on kolme miljardia euroa. Tuulivoimayhtiö Wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen arvioi, että tuulivoimarakentamisessa on alueen yrityksille satojen miljoonien eurojen bisnesmahdollisuus. Hänen mukaansa nyt on vain mietittävä, mitä keinoja löytyy kasvattaa niiden osuutta tuulivoimahankkeista. Osuuskaupassa omistetaan yhdessä ja jaetaan hyödyt yhdessä

10 Innostuksesta menestykseen Vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Ota yhteyttä Oulu, Kajaani, Rovaniemi p kpmg.fi Kasvu lähtee oivalluksesta Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Kysy lisää puhelinpalvelustammee tai katso Kajaanin-aluekonttori, Kauppakatu 1, Kajaani Oulun-aluekonttori, Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen-aluekonttori, Maakuntakatu 10, Rovaniemi

11 KOLUMNI Vastuullinen liiketoiminta ja johtaminen Pohjois-Suomen hyödyntämätön kilpailuetu? Järjestämme Oulussa maaliskuussa tähän aihepiiriin liittyvän kansainvälisen konferenssin, GRLI General Assemblyn. Ks. Ei ole lainkaan harvinaista, että ihminen sokeutuu niille hyville asioille, joiden keskellä elää ja toimii. Eihän suutarin lapsillakaan kunnon kenkiä ollut. Pohjoissuomalaisilla yrityksillä on tiedostamattomia vahvuuksia, joiden löytäminen ja hyödyntäminen voi parantaa kilpailuasemaa maailmanmarkkinoilla. Monet yrityksemme nimittäin toimivat juuri niiden periaatteiden mukaisesti, joita esimerkiksi suuret kansainväliset tutkimuslaitokset, kauppakorkeakoulut ja konsulttiyritykset ennakoivat tulevaisuudessa menestyvän yrityksen keskeisiksi kilpailueduiksi. Tarkoitan tässä vastuullista liiketoimintaa ja johtamista (Sustainable Business & Responsible Leadership). Yritykselle tämä tarkoittaa pelkistetysti, että firma toimii ympäristön kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Se pyrkii myös ottamaan huomioon kaikkien tai ainakin mahdollisimman monien sidosryhmien odotukset yrityksen toiminnalle. Omistajat, asiakkaat, henkilöstö ja suuri yleisö esimerkiksi noiden ryhmien tyytyväisyydellä on suuri merkitys, kun ratkaistaan yrityksen pitkän tähtäimen menestys. Tuolta pohjalta yrityksen vahva brändikin rakentuu ei sitä ulkokohtaisesti rakenneta kestäväksi. Nykyinen reaaliaikainen tiedonvälitys ja sosiaalinen media vaikuttavat keskeisesti siihen, että vastuullisuus liiketoiminnassa ja johtamisessa nousee kansainvälisillä markkinoilla yhä kiihtyvällä vauhdilla kuluttajien kiinnostuksen kohteeksi. Aasiassa sortuneen vaatetehtaan rauniot, pilaantuneen tai myrkyllisen ruoan sairastuttamat ihmiset, uutiset epäinhimillisistä työoloista ja työntekijöiden huonosta kohtelusta tulvivat iltauutisissa olohuoneisiin. Kyllä ne vetoavat paatuneimmankin katsojan järkeen ja tunteisiin, ja siten yhä useamman kuluttajan ja b-to-b -asiakkaan ostopäätöksiin. Pohjoissuomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta on sitä parempi, mitä enemmän kuluttajat kiinnostuvat tuotteiden ja palveluiden alkuperästä sekä siitä, millaisin periaattein ja toimintatavoin ne on tuotettu. Mitä enemmän esimerkiksi halvan työvoiman maissa ryhdytään noudattamaan (vaikka eurooppalaisten kuluttajien vaatimuksesta) vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen periaatteita, sitä parempi on meidän kilpailukykymme. Vastuullisuus ei ole kulttuurissamme lainkaan vieras asia. Suomessa kuten laajemminkin Skandinaviassa on aina pidetty arvossa tietynlaista kunnollisuutta ja kohtuutta. Ei täällä ole arvostettu huijareita, muita kieroilijoita tai kaverin kampittajia. Nämä arvot ovat usein meillä verissä ja yrityksen toiminnan arjessa. Moni yritys ei selvästikään tiedosta, että sen toiminta voi hyvinkin täyttää kansainväliset vastuullisuuden tunnusmerkit. Yritys ei myöskään rohkene hyödyntää tätä palveluiden ja tuotteiden markkinoinnissa tai työntekijöiden rekrytoinnissa. Juuri tässä on monen pohjoissuomalaisen yrityksen mahdollisuus kilpailukyvyn kasvattamiseen. Kaivetaan esiin ne kilpailuedut, joita meillä on. Kerrotaan niistä markkinoille, asiakkaille ja kuluttajille näkyvästi. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun maailmanmarkkinoilla tuulee kovaa. Sauli Sohlo varajohtaja Martti Ahtisaari Instituutti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

12 Oulusta on päivittäin noin 15 lentoa Helsinkiin ja kaksi lentoa Tukholmaan. Lisäksi talvikaudella lennetään viikoittain Espanjan Alicanteen, Las Palmasiin ja Teneriffalle. Lentoasemat valmiina kasvuun Seutukunnan toimijoiden ja matkailualan yhteistyö kansainvälisessä myyntityössä sekä yhteistyö lentoyhtiöiden kanssa ovat paras takuu Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien tulevaisuudelle. Kaikilla pohjoisen kentillä on kapasiteettiä ja kykyä kasvaa. Oulun perusinfra on niin vahvassa kunnossa, ettei heikkoja lenkkejä ole. Oulu säilyttää kyllä valtakunnan kakkoskentän asemansa. Myös Kuusamon ja Kajaanin asemilla on kapasiteettiä hyödyntämättä, sanoo pohjoisen Suomen aluejohtaja Veli-Pekka Pitkänen Finavialta. Lähitulevaisuudessa Oulun lentojen painotussuuntana todennäköisesti ovat arktiset alueet Norjassa ja Venäjällä. Kuusamossa ja Kajaanissa matkailijavirtaa ja lentoja löytynee lisää Venäjän ja Ukrainan suunnalta, mutta myös Keski-Euroopasta. Kuusamolla on mahdollisuuksia kesämatkailutuotteen kehittämisen kautta, mutta myös talvisesongissa on kasvun varaa. Joulumatkailumarkkinointi Britteihin ja muuhun Eurooppaan ovat mahdollisuuksia, Pitkänen pohtii. Kajaanin aseman osalta kasvunäkymät keskittyvät matkailun ohella liikematkustajiin. Oulussa kevään aikana tehtävät Norjan Tromssan kokeilulennot ovat vahva pohja tulevaisuudelle ja kertovat seutukunnan yhteisestä tahdosta kehittää lentoliikennettä. Pitkänen toteaa, että lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi Finavian vaikutusmahdollisuudet yksinään ovat rajalliset. Seutukunnan toimijat nousevat ratkaisevaan rooliin näissä neuvotteluissa. Kun uusia reittiavauksia saadaan, silloin Finavia tulee lentoyhtiöitä vastaan tarjoamalla merkittävät alennukset reiteille. Miljoonan investointi tänä vuonna Oulun lentoaseman investoinnit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana yltäneet 35 miljoonaan euroon. Tästä summasta valtion ja kuntien osuus oli 12 miljoonaa euroa. Maakuntakenttiin on 2000-luvulla investoitu 170 miljoonaa euroa, Oulun osuus on ollut tästä summasta suurin. Tänä vuonna Oulussa tehdään reilun miljoonan investointi. Raha sijoitetaan lentoaseman viihtyvyyteen ja pieneen peruskorjaamiseen.

13 Aluejohtaja Pitkäsen mukaan tavoitteena on parantaa matkustajan polkua parkkipaikalta lentokoneeseen ja luoda lisää joustavuutta palveluun. Kuusamossa ja Kajaanissa asemien rakenteet ovat niin ikään loistavassa kunnossa. Iso osa kapasiteetista on vielä hyödyntämättä, joten potentiaalia kasvuun on. Matkailijamäärät laskivat Kaikilla kolmella asemalla lentomatkustajien määrä laski viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Oulussa matkaajia oli yli , mikä oli lähes 19 prosenttia vuotta 2012 vähemmän. Loppuvuotta kohti määrät kääntyivät selkeästi kasvuun, joten meillä on hyvä lähtötilanne tähän vuoteen. Ennätysmäärä, yli miljoona matkustajaa, on jälleen realistinen tavoite, ehkä jo tämän vuoden aikana, Pitkänen uskoo. Kuusamossa kotimaan liikenteen lasku pudotti kokonaismatkaajamäärää lähes 14 prosentilla, siitäkin huolimatta että kansainvälinen liikenne kasvoi yli 11 prosenttia viime vuonna. Kuusamon matkailutuotteen myynnillä ja kehittämisellä on Pitkäsen mukaan kasvussa ratkaiseva merkitys. Yrittäjien ponnistelut lentoyhtiöneuvotteluissa ovat aktiivisia ja uskoa antavia. Kajaanissa kotimaan liikenne pysyi käytännössä edellisvuoden tasolla, mutta Viron lentoreitin loppuminen notkautti lentoaseman kokonaisluvun noin 4 prosentin laskuun. Kajaanissa kansainväliset charter-lentojen määrät pysyivät kuitenkin viime vuonna ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Aktiivisella yhteistyöllä tulosta Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema matkustajamäärällä mitattuna. Oulusta on päivittäin lentoa Helsinkiin ja kaksi lentoa Tukholmaan sekä viikoittaiset lennot talvikaudella Espanjan Alicanteen, Las Palmasiin ja Teneriffalle. Lisäksi Oulusta on sesonkiluonteisesti charterlentoja eri lomakohteisiin. Pyrimme olemaan houkutteleva kenttä niin asiakkaille kuin lentoyhtiöillekin, toteaa Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen. Sallisen mukaan pohjoisen matkailutuotteen kehittäminen ja seutukunnan aktiivisuus uusien yhteyksien saamiseksi ovat erittäin tärkeitä asioita. Potentiaalia on, ja alueemme houkuttelevuutta on vain lisättävä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Me panostamme palvelutason kehittämiseen. Olemme mielellämme mukana esimerkiksi Oulun aktiivisissa ponnisteluissa arktisen alueen reittilentojen saamiseksi, Sallinen lisää.

14 Iinatin risteys Kainuuntiellä muuttuu ramppiratkaisuiltaan todennäköisesti ensi vuonna alkavassa remontissa. Kainuuntien parantaminen alkaa Pohjoisen tiehankkeista valtatie 22:n korjaus Oulusta Kajaaniin on lähimpänä toteutumista. Sille rahoitus on luvassa ensi vuonna. Oulu-Kajaani-osuus on ainoa tieosuus, johon rahaa on luvattu tällä hallituskaudella, toteaa yksikön päällikkö Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan Elykeskuksen suunnitteluyksiköstä. Liikennepoliittinen selonteko sisältää kuitenkin mahdollisuuden, että kaivoshankkeita ja muita elinkeinoelämän edellyttämiä investointeja voidaan aloittaa tarpeen mukaan nopeastikin erikseen sopimalla. Fennovoiman ydinvoimalahankkeen edetessä meillä on valmiina 30 miljoonan euron hankekokonaisuus valtatie 8:n kunnostamiseksi Limingan ja Kalajoen välille sekä Hanhikivenniementien rakentamiseksi. Alkuvaiheessa Hanhikivenniementien vaatimat työt tekisi Fennovoima ja valtio lunastaisi tieosuuden jälkirahoitusmallin mukaisesti myöhemmin. Lisää kaistoja ja ramppeja Valtatie 22 peruskorjauksessa pääpaino on Oulun ja Muhoksen välisen osuuden korjauksessa. 45 miljoonan investoinneista Oulun ja Muhoksen osuus vie kaksi kolmasosaa. Oulussa tie muuttuu Iinattiin asti nelikaistaiseksi. Lisäksi tulevat rampit Haarakankaalle sekä sujuvuutta tehostavia liittymäratkaisuja. Oulu-Kajaani-välille tehdään ohituskaistoja, alikulkuja, kevyen liikenteen väyliä sekä liittymäparannuksia. EU:lta toivotaan apua Perusväylänpidon investoinnit ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Käytännössä vain tiestön hoitoa ja ylläpitoa voidaan tehdä. Aurauksista ja muusta välttämättömästä hoidosta ei tingitä, mutta ylläpidosta on jo jouduttu sääs-

15 Ely-keskusksen suunnittelupöydällä oleva nelostien suunnitelma muovaa Oulujoen ylityskohdan liikenteellisesti paremmaksi. tämään. Esimerkiksi monet siltakorjaukset ovat jäissä, koska rahaa ei ole, Leppänen konkretisoi. Helpotusta pieniin, tehokkaisiin investointeihin on tuonut Euroopan unioni, jonka uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan. Risto Leppänen toivoo, että infraan sijoitetaan jatkossakin. Olemme toteuttaneet EU-rahalla joitakin alikulku- ja liittymäratkaisuja muun muassa matkailukeskuksiin Kalajoen Hiekkasärkille ja Kuusamon Rukalle. Oulun seutu on myös mukana Malpe-sopimuksessa, jonka turvin pystytään parantamaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen oloja. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen aiesopimuksen pohjalta valtio ja kunnat ovat rahoittamassa muutamia tiekohteita Oulun seudulla. Tänä vuonna rakennetaan valmiiksi Tupos-Liminka -osuuden kevyen liikenteen väylä. Kesällä aloitetaan Kiiminki-Alakylä ja Vesala-Ylikiiminki -osuuksien kevyen liikenteen väylien rakentamistyöt. Nelostien eritasoliittymäjärjestelyt Laanilan kohdalla näyttäisivät tältä, kunhan rahaa kunnostukseen saadaan. Nelostielle Välivainion kohdalle on suunniteltu Oulujoki-teemaa noudattava melusuojaus. Nelostien murheenkryyni Pohjoisen Suomen kannalta olennaisen tärkeä valtatie 4:n perusparannus Oulun ja Kemin välillä on pääosin valmiina suunnittelupöydällä. Sen toteuttamiseksi tehdään lujasti töitä, mutta rahoitus puuttuu. Se on tulevaisuuden ykköskohteemme, koska se on koko Pohjois-Suomen ja rajat ylittävän liikenteen logistinen pullonkaula. Liikennemäärät Oulujoen kohdalla ovat lähes ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kello-Haukipudas-välillä ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie ei yksinkertaisesti vedä, etenkään ruuhka-aikaan. Haukiputaan leveäkaistatien ongelmat ovat jo turvallisuusriski, Leppänen toteaa. Ely-keskuksessa on jo lähes valmiina 130 miljoonan euron korjaussuunnitelmakokonaisuus. Oulun kohdalla tehdään kolmansia kaistoja, eritasoliittymiä sekä uusia joukkoliikenneratkaisuja ja melusuojausta. Leveäkaistatie on tarkoitus muuttaa moottoritieksi Haukiputaalle asti sekä siitä eteenpäin ohituskaistatieksi Iihin asti. Ii-Maksniemi-välille on suunniteltu muun muassa keskikaiteellisia ohituskaistoja.

16 Matkakertomuksen kirjoittaja Jaakko Okkonen Suomi-talon avajaisissa lukuisia alueen yrittäjiä Norjan markkinat alkavat kiinnostaa Arctic Frontiers-seminaari pidettiin Tromssassa Oulusta lennettiin usean kymmenen hengen voimin Luulajan kautta Tromssaan. Lentämällä aikaa kului Luulaja-välilaskuineen noin 2,5 tuntia, kun autolla matkaan olisi kulunut kymmenen tuntia. Suunniteltu Oulu-Luulaja-Tromssa lento tulisi siis todella tarpeeseen. Tromssassa Oulusta mukaan lähteneet tekivät töitä kahdessa ryhmässä. Yritystemme edustajat kävivät tiiviisti neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa BusinessOulun Jukka Ollin ja muiden asiantuntijoiden avustamana. Yritysten edustajien kommentit tapaamisista olivat positiivisia: Useita neuvotteluja käytiin ja kotiläksyjä tuli eli jatkoa seuraa. Toinen osa ryhmästä, Oulun kaupungin ja yliopiston johto sekä monet muut, mm. allekirjoittanut, osallistuivat varsinaiseen konferenssiin ja sen tapahtumiin Tromssan yliopiston tiloissa. Norja ja sen ihmiset on syytä tuntea Ulkoministeri Erkki Tuomioja piti avauspuheen Suomi-talon avajaisissa. Konferenssissa kuultiin monia ajankohtaisia esityksiä Norjan kalastusministeriltä, Suomen ulkoministeriltä ja useilta eri kansainvälisiltä toimijoilta Venäjältä, USA:sta, Kanadasta ja Britanniasta. Konferenssin aikana käydyissä keskusteluissa tuli selkeästi esille Norjan markkinoiden vaatimukset; on oltava hyvin avoin Norjan lainsäädännölle, mutta ennen kaikkea on syytä tutustua Norjaan ja sen ihmisiin. On hyvä tietää, mitä asioita Norjassa arvostetaan, mihin siellä panostetaan tai miten maassa toimitaan. Myös kulttuuriset taustat on hyvä tuntea. Näin luodaan luottamukselliset suhteet.

17 Norjan kielen osaajia tarvitaan Suomi-talon avajaiset olivat myös Tromssan yliopiston tiloissa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja piti varsinaisen avauspuheen, ja näin Suomi sai Tromssaan edustuston. Tämän mahdollisti viime kädessä Oulun kaupungin aktiivinen ote Pohjois-Norjan mahdollisuuksien avaamisessa Tromssan kautta. Oulun kauppakamarin teettämä Norjankaupan opas sai ensi testinsä matkan aikana. Yrityksiltä saatu palaute vahvisti sen, että opas tuli tarpeeseen. Opas löytyy nyt Oulun kauppakamarin kotisivuilta, etusivulta, ja lisäksi painettua versiota saa kauppakamarin toimistolta. Norjan kielen osaajia tarvitaan nyt mukaan, jotta opas on mahdollisimman tehokas. Toivotankin mukaan kaikki ne, jotka kokevat hallitsevansa sekä Norjan että Suomen kielen. Norjassa on viranomaisten kanssa seurusteltava maan kielellä, vaikka muuten esimerkiksi englannin kiellellä pärjäisikin. Monet aktiviteetit Norjan suuntaan ovat käynnistyneet. Nyt pitääkin huolehtia siitä, että yritykset saavat toivomansa palvelun myös pitemmällä aikavälillä. Suomi-talon tarjoama palvelu näyttää ainakin nyt aluksi olevan sen varassa, mitä BusinessOulu ja Jukka Olli voivat tehdä. Yrittäjien kannattaa ottaa yhteys suoraan Jukka Olliin tai kauppakamariin, josta viestit välittyvät eteenpäin. Kiinnostus heräämässä Tromssan konferenssi ja yritystapaamiset vahvistivat sen, että kiinnostus Norjan markkinoihin alkaa herätä. Juuri tämän eteen on tehty töitä ja tätä on toivottu. Kaksi vuotta sitten Tromssassa oli alle kymmenen suomalaista. Nyt suomalaisia oli paikalla lähes sata. Norja-Suomi kauppayhdistys on yhtenä ollut vahvasti viestittämässä Norjan kaupan mahdollisuuksista. Myös tähän yhdistykseen ( kannattaa tutustua. Siinä on mukana sekä suomalaisia että norjalaisia asiantuntijoita kaupankäynnin eri aloilta. Oppisopimuksella osaajaksi! Yrityksen menestyksen tekevät osaavat työntekijät Oppisopimus tarjoaa yritykselle hyvän mahdollisuuden rekrytoida uutta tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöä. Oppisopimus on joustava, monipuolinen ja työelämälähtöinen tapa kouluttautua ammattiin. Nuorille, uusille työntekijöille tarjolla uusia vaihtoehtoja! Ota yhteyttä ja kysy lisää Osaajan paikasta päivystävältä koulutussuunnittelijalta, p , tai tule käymään Torikatu 23, 3. krs., Oulu. OSAOsta ammattiin

18

19 Kevään 2014 koulutustarjontaa. Myynnin suunnittelu ja johtaminen alkaa Oulussa Erinomaisen palautteen saanut ohjelma tarjoaa käytännön työkaluja mm. tulokselliseen myynnin kehittämiseen ja johtamiseen, strategiseen myynnin suunnitteluun, digitaalisen myynnin ja markkinoinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä asiakkuuksien hallintaan. Projektinhallinta ja projektijohtaminen Oulu Projektinhallintaa käytännönläheisesti - ei enää keskenjääneitä projekteja ja aikataulut pitäviksi. Supersuositussa koulutuksessa hyödynnetään POHTOn projektinhallinnan simulaatiota. Digitaalinen myynti ja markkinointi Peruskurssi ja Oulu Jatkokurssi Oulu Käytännönläheinen perus- ja jatkokurssi digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen eri työkaluja ja kanavia hyödyntäen. Assistenttien valmennusohjelma ADP alkaa Oulussa Uusi valmennusohjelma sisältää käytännön työkaluja tulevaisuuden assistenttityöhön mm. projektinhallintaa, vuorovaikutustaitoja, viestinnän ja markkinoinnin eri osa-alueita, yrityksen talousasioita POH- TOn simulaatioympäristössä sekä sihteeri- ja assistenttiseminaarin. > Koulutusta ja kehittämistä jo 40 vuoden ajan MOV Tilintarkastus Oy Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Konsultointi KHT Olavi Virtanen HTM Soili Raive-Annanolli KTM Mervi Pietikäinen KTM Pirjo Alaruikka MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, Oulu

20 Kuva: Pekka Kallasaari Vararehtori Jyrki Laitinen: Oamkin visiona on palvella niin, että seutukunnan yritykset voisivat tavoittaa Pohjois-Ruotsin ja -Norjan markkinat. Osaamista pohjoisen hyväksi Oulun ammattikorkeakoulu kehittää toimintamuotoja, jotka joustavat työelämän ja koko pohjoisen Suomen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Oppilaitoksen visiona on muun muassa palvella niin, että seutukunnan yritykset voisivat tavoittaa Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinat. Haluamme tukea etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Siksi toimimme aktiivisesti uusien toimintamallien löytämiseksi, vararehtori Jyrki Laitinen Oamkista kertoo. Oamkista valmistuu vuosittain ammattiosaajaa kymmenessä vuodessa luku on siis huimat Tämän faktan myötä meillä on iso painoarvo pohjoisen yritysympäristössä. Otamme vastaan kaikki ajatukset ja vuorovaikutuksen, jolla voisimme lisätä ja joustavoittaa koulutuksen ja työelämän yhteensovittamista. Pelejä ja pilvipalveluita Laitisen mukaan työelämälähtöisen peruskoulutuksen oheen tarvitaan uusia avauksia, joiden kautta pystytään tarjoamaan vaihtoehtoja yrityskentälle ja luomaan edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Yksi uusista toimintamuodoista on Oulu Game Lab. Pelialan ideointiin ja kehitystyöhön tähtäävässä projektikoulutuksessa opiskelijat ja yritykset työskentelevät yhdessä Oulun kaupungin Business Kitchenissä. Meillä on ajatuksissa laajentaa tätä toimintaa muillekin aloille. Lähimpänä toteutusta on pilvipalvelujen hyödyntämiseen keskittyvä Cloud Lab, Laitinen kertoo. Business Kitchenissä ovat mukana Oulun kaupunki, ammattikorkeakoulu sekä Oulun yliopisto. Bussilla Norjaan Tänä keväänä Oamk ja Norjan työvoimaviranomaiset toteuttavat ensimmäistä kertaa kokeilun, jossa bussilastillinen opiskelijoita viedään Norjan Tromssaan ja Narvikiin sekä Ruotsin Luulajaan. Paikan päällä kartoitetaan opiskelijoiden mahdollisuudet saada harjoittelupaikka naapurimaasta. Meidän tavoitteemme ei ole kouluttaa työvoimaa Norjaan tai Ruotsiin, vaan saada opiskelijoille harjoittelu- ja vaihto-opiskeli-