Lähienergiasta hyvinvointia ja huoltovarmuutta. Rusatomin Alexander Renev: Suomalaista teollisuutta tarvitaan ydinvoimalahankkeessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähienergiasta hyvinvointia ja huoltovarmuutta. Rusatomin Alexander Renev: Suomalaista teollisuutta tarvitaan ydinvoimalahankkeessa"

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 1/2014 Lähienergiasta hyvinvointia ja huoltovarmuutta Rusatomin Alexander Renev: Suomalaista teollisuutta tarvitaan ydinvoimalahankkeessa Kainuuntien parantaminen alkaa Norjan markkinat alkavat kiinnostaa yrityksiä

2 Minusta tulee sankari. Tai jotain aivan muuta. HAE oamk.fi/opiskelemaan

3 JULKAISIJA Oulun kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Tuomas Lohi Kari Mattila Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala TOIMITTAJAT Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu TAITTO Marja Sarkkinen PAINO Joutsen Median Painotalo JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Kauppakamarilehti Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 1/ Pääkirjoitus 6 Lähienergia tarjoaa moninaisia hyötyjä 8 Johtaja Alexander Renev: Ydinvoimalahankkeessa suomalaisen rakentamisen osuus pitää olla merkittävä 11 Kolumni 12 Pohjoisen lentokentät valmiina kasvuun 14 Kainuuntien parantaminen alkaa 16 Yrittäjien mielenkiinto Norjan markkinoihin alkaa herätä 20 Oamk haluaa toimillaan tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä 22 Määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus? 26 Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä 28 Johtajaklubi käynnistyy Oulussa 29 Kauppakamari kouluttaa 30 Pohjoisen suurhankkeet esillä kevään Pohjoinen Teollisuus tapahtumassa ISSN Kauppakamarin uusia jäseniä

4 Suomi-talo avuksi Tromssassa ja Astanassa Suomen ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Oulun esimerkki viennin edistämiseksi on loistava asukkaan Oulu on koko Pohjoiskalotin alueen keskus. Kaupunki on ottanut esimerkillisellä tavalla johtavan roolin myös kontaktien solmimisessa alueella yli maarajojen. Haluaisin nähdä useampien suomalaisten kaupunkien ja alueiden aktivoituvan samalla tavalla naapurimaidemme Norjan, Ruotsin ja Venäjän suhteen. Oulu toimii nyt suunnannäyttäjänä!, Tuomioja totesi puheessaan Tromssan Suomi-talon avajaisissa. Yritysten viennin lisäämiseen tähtääviä ponnisteluja palveleva Suomitalo avattiin näyttävästi ministeritasolla Norjan Tromssassa tammikuussa. Samalla konseptilla toimiva BusinessOulun operoima Suomi-talo avataan Kazakstanin Astanaan huhtikuussa Syksyyn 2014 mennessä avattava Arctic Airlink Oulu-Luulaja-Tromssa -lentoreitti helpottaa merkittävästi yritysten, viennin, korkeakoulujen yhteistyön, kongressi- ja vapaa-ajan matkailun kasvun tavoitteiden toteuttamisessa. Pohjoissuomalaisten ja suomalaisten jatkuva ja pysyvä näkyvyys Pohjois-Norjassa lisää uskottavuutta meille kaikille toimijoille, jotka teemme vientikauppaa tällä tärkeällä markkina-alueella. Martti Saarela, SteelDone Group Tehtyjen markkinatutkimusten mukaan kysyntä kasvaa poikittaisella suoralla lentoreitillä Pohjoisessa merkittävästi tulevina vuosina. Reitti avataan Ruotsin, Suomen ja Norjan elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyön tuloksena. Lisätietoja: BusinessOulu Suomi-talo on äärimmäisen tärkeä tukikohta suomalaisille yrityksille ja tarpeellinen apu Norjan markkinoille pääsemisessä. Se on aito konkreettinen hyöty yrityksille. Ehdottoman positiivinen juttu. Antti Karjula, FinnRing ja Tulevaisuuden kasvupolut.

5 Turvetta käyttöön myös tulevaisuudessa Viime kuukausina on käyty kovaa keskustelua Suomen energiapolitiikasta. Uhkana on ollut muun muassa turpeen alasajo, josta olisi seurannut tuhansien työpaikkojen menetys ja voimalaitosinvestointien suunnitteluun paljon mietittävää. Ympäristöministerinkin linjan muutokseen on varmasti vaikuttanut se, että hiili polttoaineena on noussut tärkeään asemaan myös Suomessa. Näinhän ei pitänyt missään tapauksessa käydä. Turvetuotantoa on Suomessa tutkittu ja kehitetty jo kohta 40 vuotta nykyiselle energiatuotantotavalle sopivaksi. Tietoa haettiin 80-luvulla Venäjältä ja Irlannista. Nämä maat olivat käyttäneet turvetta voimalaitosmitassa jo paljon Suomea aikaisemmin. Kansainvälisessä turvekonferenssissa 80-luvun alussa ennustettiin jopa, että turvealan kieli muuttuu 90-luvulla suomenkieleksi. Suomessa panostettiin silloin kovasti kotimaisten polttoaineiden tutkimukseen ja edistämiseen. Valitettavasti muutamat EU-edustajamme ovat torpanneet turvetta parhaan kykynsä mukaan. Saksa on pitänyt oman turpeensa, ruskohiilen, omalla energialistallaan ja käyttää nyt tätä hyväkseen. Valtakunnan päättäjät ovat muuttaneet tai muuttamassa aiempia kannanottojaan. Jo aikaisemmin syksyllä kuultiin joitakin vihreiden kommentteja, jotka kyllä leimattiin lipsahduksiksi. Mutta ehkä niin ei ollutkaan hyvä niin. Myös alueelliseen lupakäsittelyyn on tulossa lisäresursseja. Jospa turvetuotantoalueita voitaisiin nyt saada aiempaa nopeammin käyttöön. Myös voimalaitosten suunnittelijat voisivat katsoa pitemmälle tulevaisuuteen ja näin lähienergia pääsisi ansaitsemaansa arvoon. Muutenkin lähipalvelut pitää nostaa voimakkaasti esille. Kysymys on energian lisäksi lähiruoasta ja läheltä saatavista moninaisista palveluista. Onko oikein ostaa vaikkapa suunnittelupalveluja Helsingistä, kun omalla alueellakin on todella laadukasta palvelua saatavissa? Kilpailutus- ja erilaiset säännöt vaikeuttavat oman alueen tarjoajien pärjäämistä. Käyttäkäämme lähipalveluja ja oman alueen tuotteita se lisää hyvinvointia! Oulussa Jaakko Okkonen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Kuva: Timo Heikkala

6 Kuva: Kati Leinonen Lähienergia tuo hyvinvointia ja huoltovarmuutta Lähienergia on Suomen rikkaus, kiteyttää Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juhani Järvelä. Ja lähienergiaa Suomessa riittää. Turvetta ja puuta on yllin kyllin. Vettä, tuulta ja aurinkoakin varsin mukavasti. Järvelän mielestä olisi kummallista turvata öljyyn ja kivihiileen, kun mainioita energialähteitä on omasta takaa. Oulun Energia onkin jo pitkään kehittänyt toimintaansa lähienergian pohjalle. Toimitusjohtaja Järvelä määrittelee lähienergian sähköksi tai lämmöksi, joka tuotetaan noin sadan kilometrin säteeltä Oulusta hankitulla turpeella tai puulla. Sellaista on myös omalla alueella tuotettu vesi-, tuuli- tai aurinkovoima. Laanilan ekovoimalaitoksen valmistumisen jälkeen jätteestäkin on tullut lähienergian lähde. Lähienergiaa on lisäksi asiakkaiden itsensä tuottama ja myyntiin tarjoama sähkö. Oulun Energia on edelläkävijänä ryhtynyt luomaan sähkön pien- ja mikrotuotannon mahdollisuuksia Farmivirta-tuotteillaan. Lähienergia tuotetaan ja kulutetaan omalla alueellamme. Sen tuotannossa hyödynnetään seutumme energialähteitä. Ja lähienergiasta kertyvä taloudellinen tulos jää tänne vahvistamaan hyvinvointiamme, selvittää toimitusjohtaja Järvelä. Monenlaista hyötyä Juhani Järvelä korostaa, että lähienergia tarjoaa monenlaisia hyötyjä. Se vähentää riippuvuutta ulkomailta tuoduista polttoaineista ja parantaa näin huoltovarmuutta, tuo tuloja, luo työpaikkoja ja on myös ympäristön kannalta hyväksi. Koko energiantuotannon ketju metsästä tai suolta voimalaitoksen kautta asiakkaille toteutetaan oman alueen ihmisten tekemänä ja alueen väestön edessä. Tarkempaa valvontaa sille, että kaikki tehdään kestävällä tavalla, ei ole olemassakaan, hän toteaa. Oulun Energian sähkö ja lämpö ovat lähes pelkästään lähienergiaa, sillä se käyttää tuotannossaan Toppilan voimalaitoksessa käytännössä vain Oulun ympärysmaakunnasta hankittua puuta ja turvetta. Merikosken voimalaitos taas on merkittävä vesivoiman tekijä. Toimitusjohtaja Järvelän mukaan lähienergia on vastuullinen, mutta myös liiketaloudellisesti järkevä valinta. Sen kilpailukyvyn säilyminen jatkossa edellyttää kuitenkin, että Suomessa tehdään pitkälle tulevaisuuteen ulottuva kansallinen energiastrategia. Strategiassa on turvattava kotimaisten polttoaineiden asema. Tällä hetkellä nykivät poliittiset päätökset ovat syöneet lähienergian kilpailukykyä suhteessa kivihiileen, hän harmittelee. Lisää säätövoimaa vedestä Myös PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen painottaa kotimaisen ja alueellisen energiantuotannon hyötyjä. Yhtiö Kuva: Biowatti Oy

7 Kuva: Kati Leinonen on huomattava vesivoiman tuottaja, jolla on viisi voimalaitosta Iijoessa, kaksi Kemijoessa ja yksi Kokemäenjoessa. Lisäksi se on osaomistajana neljässä muussa voimalaitoksessa. Suomessa puhutaan paljon energiaomavaraisuuden parantamisesta. Omavaraisuus täytyy ulottaa myös säätövoimaan, hän huomauttaa. Ylivoimaisesti parasta säätövoimaa on juuri vesivoima. Säätövoimaa tarvitaan ennen kaikkea ydinvoiman lisärakentamisen sekä tuulivoiman vuoksi. Ydinvoimalaitoksia ajetaan vakioteholla, kun taas tuulivoiman tuotanto vaihtelee, joten säädettävää tehoa tarjoavalle tuotannolle on tarvetta. Pietinen korostaa kuitenkin, että säädettävyys on vain yksi vesivoiman mainioista ominaisuuksista. Vesivoima on täysin uusiutuva, puhdas, kotimainen, hajautettu ja tehokas tapa tuottaa sähköä, hän mainitsee. Kollaja valmisteilla PVO-Vesivoima Oy on viime vuosina investoinut vahvasti voimalaitostensa peruskunnostukseen. Yhtiö on toteuttanut noin 50 miljoonan euron ohjelman, joka piti sisällään neljän Iijoen voimalaitoksen remontoimisen huippukuntoon. Voimalaitosten kunnostuksia suurempaankin projektiin PVO-Vesivoima on valmis. Toimitusjohtaja Pietisen mukaan yhtiö selvittelee ja vie parhaillaan eteenpäin pitkään esillä ollutta Kollaja-hankettaan. Hanke pitää sisällään Kollajan tekojärven ja yhden uuden vesivoimalaitoksen rakentamisen. Pietinen vakuuttaa, että uusittujen suunnitelmien mukainen hanke on sovitettavissa yhteen luontoarvojen kanssa. Kollaja toisi Suomeen vuosittain noin 160 gigawattituntia vesivoimalla tuotettua sähköä suunnilleen saman verran kuin Kajaanin tai Rauman kokoisen kaupungin kotitaloudet vuodessa kuluttavat. Säätötehoa tulisi lisää noin 100 megawattia, jolla hoidettaisiin noin kolmannes tuulivoiman aiheuttamasta lisäsäätötarpeesta vuonna Hankkeella olisi myös suuri merkitys aluetaloudelle. Oulun yliopiston tekemän selvityksen mukaan rakentamisajan vaikutus Pohjois-Pohjanmaan alueelle olisi kerrannaisvaikutuksineen noin 170 miljoonaa euroa ja noin henkilötyövuotta, Pietinen muistuttaa.

8 Kauppakamarin ydinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Raimo Seikkalan mukaan seudun yritykset odottavat nyt ydinvoimahankkeen projektiorganisaation selkiytymistä. Suomalaisten tunnettava Pyhäjoen ydinvoimala omakseen Rusatom Overseas korostaa alueen yritysten merkitystä rakennustöissä. Fennovoiman ydinvoimalan laitostoimittajaksi valitun Rusatom Overseasin johtajalla Alexander Renevillä oli mieluista kerrottavaa pohjoispohjalaisten yritysten runsaalle sadalle edustajalle, jotka olivat koolla Oulun kauppakamarin järjestämässä suurhankeinfossa. Me tarvitsemme teitä. Tarvitsemme suomalaista teollisuutta avuksemme, hän vakuutti esitellessään kuulijoilleen Hanhikivihanketta sekä Rosatomia ja sen tytäryhtiötä Rusatom Overseasia. Myöhemmin Renev totesi, että vielä on mahdotonta tietää, kuinka suuri paikallisen työn osuus Pyhäjoen jättiprojektissa on. Kokemukset muista Rusatom Overseasin hankkeista osoittavat, että osuus vaihtelee prosentin välillä.

9 Renev korosti kuitenkin, että suomalaisen osuuden Fennovoiman laitoksen rakentamisessa on tärkeää olla merkittävä. Se on tärkeää jo siksikin, että haluamme suomalaisten tuntevan laitoksen omakseen, hän huomautti. Noin viiden miljoonan euron tieyhteyksien rakentaminen työmaalle käynnistyy tänä vuonna. Ensi vuonna alkavat työmaan maansiirtotyöt ja laajamittainen rakentaminen sitten vuonna 2018, hän aikataulutti. Kauppakamarin suurhankeinfoon oli saapunut yli sata yritysedustajaa. Laitostoimittaja Rusatom Overseasin johtaja Alexander Renev korosti, että suomalaista osaamista tarvitaan Pyhäjoen jättiprojektissa. Jättimäinen hanke Alexander Renev kuvaili myös hieman Hanhikiviprojektin suuruusluokkaa. Esimerkiksi betonia tarvitaan voimalaitokseen kuutiota, metalliputkia 67 kilometriä, muita putkia 65 kilometriä ja kaapelia kilometriä. Suomalaisilta yhteistyökumppaneilta Rusatom Overseas odottaa ennen kaikkea kolmea seikkaa: STUKin vaatimusten täyttämistä, luotettavuutta ja kilpailukykyistä hintaa. Laitoksen pystyttämiseen liittyy myös paljon sellaista rakentamista, jossa varsinaista ydinvoimarakentamisen osaamista tai STUKin vaatimusten täyttämistä ei tarvita esimerkkinä tästä on vaikkapa maarakentaminen. Renev korosti myös, että Fennovoiman ydinvoimala on Rusatom Overseasille erittäin tärkeä. Siksi yhtiö teki suomalaisen osapuolen kanssa valtavasti töitä varsin lyhyessä ajassa, jotta sopimukset niiden välillä saatiin kuntoon. Oulun kauppakamarin ydinvoimavaliokunnan puheenjohtaja Raimo Seikkala kertoi alueen yritysten nyt odottavan ydinvoimahankkeen projektiorganisaation ja yhteyshenkilöiden selkiytymistä. Tähän asti yritykset ovat valmistautuneet hankkeeseen hiomalla liiketoimintasuunnitelmiaan, kouluttautumalla ja muutamia venäläisiä työntekijöitä palkkaamalla. Varsinaiseen työhönkin yritykset pääsevät pian käsiksi. Verkostot valmiiksi Yritykset ovat valmistautuneet myös verkostoitumalla Fennovoima-hankkeeseen. Verkostoitumisen voimasta kertoivat kauppakamarin suurhankeinfossa Andament Group Oy:n konsernijohtaja Jukka Juola ja Vison Alliance Partners Oy:n osakas Eero Moilanen. Infra-alalla toimiva Andament Group on Jukka Juolan mukaan tehnyt ydinvoimahanketta varten töitä jo kahden vuoden ajan laajentamalla verkostoaan: tekemällä yrityshankintoja ja kehittämällä yhteistyötään muiden yritysten kanssa. Yksin toimiva yritys jäisi hänen mielestään isossa hankkeessa helposti ravintoketjun alimmaiseksi. Lisäksi kuten Visonin Eero Moilanen korosti verkoston hyvä ominaisuus on joustavuus. Se käyttää aina vain niitä resursseja, joita kussakin hankkeessa tarvitaan. Fennovoiman ydinvoimalaitos ei toki ole ainoa suurhanke pohjoisen Suomen alueella. Vireillä on muun muassa lukuisia tuulivoimaprojekteja. Pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla niiden yhteinen kustannusarvio on kolme miljardia euroa. Tuulivoimayhtiö Wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen arvioi, että tuulivoimarakentamisessa on alueen yrityksille satojen miljoonien eurojen bisnesmahdollisuus. Hänen mukaansa nyt on vain mietittävä, mitä keinoja löytyy kasvattaa niiden osuutta tuulivoimahankkeista. Osuuskaupassa omistetaan yhdessä ja jaetaan hyödyt yhdessä

10 Innostuksesta menestykseen Vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Ota yhteyttä Oulu, Kajaani, Rovaniemi p kpmg.fi Kasvu lähtee oivalluksesta Tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille. Kysy lisää puhelinpalvelustammee tai katso Kajaanin-aluekonttori, Kauppakatu 1, Kajaani Oulun-aluekonttori, Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen-aluekonttori, Maakuntakatu 10, Rovaniemi

11 KOLUMNI Vastuullinen liiketoiminta ja johtaminen Pohjois-Suomen hyödyntämätön kilpailuetu? Järjestämme Oulussa maaliskuussa tähän aihepiiriin liittyvän kansainvälisen konferenssin, GRLI General Assemblyn. Ks. Ei ole lainkaan harvinaista, että ihminen sokeutuu niille hyville asioille, joiden keskellä elää ja toimii. Eihän suutarin lapsillakaan kunnon kenkiä ollut. Pohjoissuomalaisilla yrityksillä on tiedostamattomia vahvuuksia, joiden löytäminen ja hyödyntäminen voi parantaa kilpailuasemaa maailmanmarkkinoilla. Monet yrityksemme nimittäin toimivat juuri niiden periaatteiden mukaisesti, joita esimerkiksi suuret kansainväliset tutkimuslaitokset, kauppakorkeakoulut ja konsulttiyritykset ennakoivat tulevaisuudessa menestyvän yrityksen keskeisiksi kilpailueduiksi. Tarkoitan tässä vastuullista liiketoimintaa ja johtamista (Sustainable Business & Responsible Leadership). Yritykselle tämä tarkoittaa pelkistetysti, että firma toimii ympäristön kannalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Se pyrkii myös ottamaan huomioon kaikkien tai ainakin mahdollisimman monien sidosryhmien odotukset yrityksen toiminnalle. Omistajat, asiakkaat, henkilöstö ja suuri yleisö esimerkiksi noiden ryhmien tyytyväisyydellä on suuri merkitys, kun ratkaistaan yrityksen pitkän tähtäimen menestys. Tuolta pohjalta yrityksen vahva brändikin rakentuu ei sitä ulkokohtaisesti rakenneta kestäväksi. Nykyinen reaaliaikainen tiedonvälitys ja sosiaalinen media vaikuttavat keskeisesti siihen, että vastuullisuus liiketoiminnassa ja johtamisessa nousee kansainvälisillä markkinoilla yhä kiihtyvällä vauhdilla kuluttajien kiinnostuksen kohteeksi. Aasiassa sortuneen vaatetehtaan rauniot, pilaantuneen tai myrkyllisen ruoan sairastuttamat ihmiset, uutiset epäinhimillisistä työoloista ja työntekijöiden huonosta kohtelusta tulvivat iltauutisissa olohuoneisiin. Kyllä ne vetoavat paatuneimmankin katsojan järkeen ja tunteisiin, ja siten yhä useamman kuluttajan ja b-to-b -asiakkaan ostopäätöksiin. Pohjoissuomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta on sitä parempi, mitä enemmän kuluttajat kiinnostuvat tuotteiden ja palveluiden alkuperästä sekä siitä, millaisin periaattein ja toimintatavoin ne on tuotettu. Mitä enemmän esimerkiksi halvan työvoiman maissa ryhdytään noudattamaan (vaikka eurooppalaisten kuluttajien vaatimuksesta) vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen periaatteita, sitä parempi on meidän kilpailukykymme. Vastuullisuus ei ole kulttuurissamme lainkaan vieras asia. Suomessa kuten laajemminkin Skandinaviassa on aina pidetty arvossa tietynlaista kunnollisuutta ja kohtuutta. Ei täällä ole arvostettu huijareita, muita kieroilijoita tai kaverin kampittajia. Nämä arvot ovat usein meillä verissä ja yrityksen toiminnan arjessa. Moni yritys ei selvästikään tiedosta, että sen toiminta voi hyvinkin täyttää kansainväliset vastuullisuuden tunnusmerkit. Yritys ei myöskään rohkene hyödyntää tätä palveluiden ja tuotteiden markkinoinnissa tai työntekijöiden rekrytoinnissa. Juuri tässä on monen pohjoissuomalaisen yrityksen mahdollisuus kilpailukyvyn kasvattamiseen. Kaivetaan esiin ne kilpailuedut, joita meillä on. Kerrotaan niistä markkinoille, asiakkaille ja kuluttajille näkyvästi. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun maailmanmarkkinoilla tuulee kovaa. Sauli Sohlo varajohtaja Martti Ahtisaari Instituutti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

12 Oulusta on päivittäin noin 15 lentoa Helsinkiin ja kaksi lentoa Tukholmaan. Lisäksi talvikaudella lennetään viikoittain Espanjan Alicanteen, Las Palmasiin ja Teneriffalle. Lentoasemat valmiina kasvuun Seutukunnan toimijoiden ja matkailualan yhteistyö kansainvälisessä myyntityössä sekä yhteistyö lentoyhtiöiden kanssa ovat paras takuu Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien tulevaisuudelle. Kaikilla pohjoisen kentillä on kapasiteettiä ja kykyä kasvaa. Oulun perusinfra on niin vahvassa kunnossa, ettei heikkoja lenkkejä ole. Oulu säilyttää kyllä valtakunnan kakkoskentän asemansa. Myös Kuusamon ja Kajaanin asemilla on kapasiteettiä hyödyntämättä, sanoo pohjoisen Suomen aluejohtaja Veli-Pekka Pitkänen Finavialta. Lähitulevaisuudessa Oulun lentojen painotussuuntana todennäköisesti ovat arktiset alueet Norjassa ja Venäjällä. Kuusamossa ja Kajaanissa matkailijavirtaa ja lentoja löytynee lisää Venäjän ja Ukrainan suunnalta, mutta myös Keski-Euroopasta. Kuusamolla on mahdollisuuksia kesämatkailutuotteen kehittämisen kautta, mutta myös talvisesongissa on kasvun varaa. Joulumatkailumarkkinointi Britteihin ja muuhun Eurooppaan ovat mahdollisuuksia, Pitkänen pohtii. Kajaanin aseman osalta kasvunäkymät keskittyvät matkailun ohella liikematkustajiin. Oulussa kevään aikana tehtävät Norjan Tromssan kokeilulennot ovat vahva pohja tulevaisuudelle ja kertovat seutukunnan yhteisestä tahdosta kehittää lentoliikennettä. Pitkänen toteaa, että lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi Finavian vaikutusmahdollisuudet yksinään ovat rajalliset. Seutukunnan toimijat nousevat ratkaisevaan rooliin näissä neuvotteluissa. Kun uusia reittiavauksia saadaan, silloin Finavia tulee lentoyhtiöitä vastaan tarjoamalla merkittävät alennukset reiteille. Miljoonan investointi tänä vuonna Oulun lentoaseman investoinnit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana yltäneet 35 miljoonaan euroon. Tästä summasta valtion ja kuntien osuus oli 12 miljoonaa euroa. Maakuntakenttiin on 2000-luvulla investoitu 170 miljoonaa euroa, Oulun osuus on ollut tästä summasta suurin. Tänä vuonna Oulussa tehdään reilun miljoonan investointi. Raha sijoitetaan lentoaseman viihtyvyyteen ja pieneen peruskorjaamiseen.

13 Aluejohtaja Pitkäsen mukaan tavoitteena on parantaa matkustajan polkua parkkipaikalta lentokoneeseen ja luoda lisää joustavuutta palveluun. Kuusamossa ja Kajaanissa asemien rakenteet ovat niin ikään loistavassa kunnossa. Iso osa kapasiteetista on vielä hyödyntämättä, joten potentiaalia kasvuun on. Matkailijamäärät laskivat Kaikilla kolmella asemalla lentomatkustajien määrä laski viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Oulussa matkaajia oli yli , mikä oli lähes 19 prosenttia vuotta 2012 vähemmän. Loppuvuotta kohti määrät kääntyivät selkeästi kasvuun, joten meillä on hyvä lähtötilanne tähän vuoteen. Ennätysmäärä, yli miljoona matkustajaa, on jälleen realistinen tavoite, ehkä jo tämän vuoden aikana, Pitkänen uskoo. Kuusamossa kotimaan liikenteen lasku pudotti kokonaismatkaajamäärää lähes 14 prosentilla, siitäkin huolimatta että kansainvälinen liikenne kasvoi yli 11 prosenttia viime vuonna. Kuusamon matkailutuotteen myynnillä ja kehittämisellä on Pitkäsen mukaan kasvussa ratkaiseva merkitys. Yrittäjien ponnistelut lentoyhtiöneuvotteluissa ovat aktiivisia ja uskoa antavia. Kajaanissa kotimaan liikenne pysyi käytännössä edellisvuoden tasolla, mutta Viron lentoreitin loppuminen notkautti lentoaseman kokonaisluvun noin 4 prosentin laskuun. Kajaanissa kansainväliset charter-lentojen määrät pysyivät kuitenkin viime vuonna ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Aktiivisella yhteistyöllä tulosta Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema matkustajamäärällä mitattuna. Oulusta on päivittäin lentoa Helsinkiin ja kaksi lentoa Tukholmaan sekä viikoittaiset lennot talvikaudella Espanjan Alicanteen, Las Palmasiin ja Teneriffalle. Lisäksi Oulusta on sesonkiluonteisesti charterlentoja eri lomakohteisiin. Pyrimme olemaan houkutteleva kenttä niin asiakkaille kuin lentoyhtiöillekin, toteaa Oulun lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen. Sallisen mukaan pohjoisen matkailutuotteen kehittäminen ja seutukunnan aktiivisuus uusien yhteyksien saamiseksi ovat erittäin tärkeitä asioita. Potentiaalia on, ja alueemme houkuttelevuutta on vain lisättävä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Me panostamme palvelutason kehittämiseen. Olemme mielellämme mukana esimerkiksi Oulun aktiivisissa ponnisteluissa arktisen alueen reittilentojen saamiseksi, Sallinen lisää.

14 Iinatin risteys Kainuuntiellä muuttuu ramppiratkaisuiltaan todennäköisesti ensi vuonna alkavassa remontissa. Kainuuntien parantaminen alkaa Pohjoisen tiehankkeista valtatie 22:n korjaus Oulusta Kajaaniin on lähimpänä toteutumista. Sille rahoitus on luvassa ensi vuonna. Oulu-Kajaani-osuus on ainoa tieosuus, johon rahaa on luvattu tällä hallituskaudella, toteaa yksikön päällikkö Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan Elykeskuksen suunnitteluyksiköstä. Liikennepoliittinen selonteko sisältää kuitenkin mahdollisuuden, että kaivoshankkeita ja muita elinkeinoelämän edellyttämiä investointeja voidaan aloittaa tarpeen mukaan nopeastikin erikseen sopimalla. Fennovoiman ydinvoimalahankkeen edetessä meillä on valmiina 30 miljoonan euron hankekokonaisuus valtatie 8:n kunnostamiseksi Limingan ja Kalajoen välille sekä Hanhikivenniementien rakentamiseksi. Alkuvaiheessa Hanhikivenniementien vaatimat työt tekisi Fennovoima ja valtio lunastaisi tieosuuden jälkirahoitusmallin mukaisesti myöhemmin. Lisää kaistoja ja ramppeja Valtatie 22 peruskorjauksessa pääpaino on Oulun ja Muhoksen välisen osuuden korjauksessa. 45 miljoonan investoinneista Oulun ja Muhoksen osuus vie kaksi kolmasosaa. Oulussa tie muuttuu Iinattiin asti nelikaistaiseksi. Lisäksi tulevat rampit Haarakankaalle sekä sujuvuutta tehostavia liittymäratkaisuja. Oulu-Kajaani-välille tehdään ohituskaistoja, alikulkuja, kevyen liikenteen väyliä sekä liittymäparannuksia. EU:lta toivotaan apua Perusväylänpidon investoinnit ovat tällä hetkellä lähes olemattomia. Käytännössä vain tiestön hoitoa ja ylläpitoa voidaan tehdä. Aurauksista ja muusta välttämättömästä hoidosta ei tingitä, mutta ylläpidosta on jo jouduttu sääs-

15 Ely-keskusksen suunnittelupöydällä oleva nelostien suunnitelma muovaa Oulujoen ylityskohdan liikenteellisesti paremmaksi. tämään. Esimerkiksi monet siltakorjaukset ovat jäissä, koska rahaa ei ole, Leppänen konkretisoi. Helpotusta pieniin, tehokkaisiin investointeihin on tuonut Euroopan unioni, jonka uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan. Risto Leppänen toivoo, että infraan sijoitetaan jatkossakin. Olemme toteuttaneet EU-rahalla joitakin alikulku- ja liittymäratkaisuja muun muassa matkailukeskuksiin Kalajoen Hiekkasärkille ja Kuusamon Rukalle. Oulun seutu on myös mukana Malpe-sopimuksessa, jonka turvin pystytään parantamaan kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen oloja. Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen aiesopimuksen pohjalta valtio ja kunnat ovat rahoittamassa muutamia tiekohteita Oulun seudulla. Tänä vuonna rakennetaan valmiiksi Tupos-Liminka -osuuden kevyen liikenteen väylä. Kesällä aloitetaan Kiiminki-Alakylä ja Vesala-Ylikiiminki -osuuksien kevyen liikenteen väylien rakentamistyöt. Nelostien eritasoliittymäjärjestelyt Laanilan kohdalla näyttäisivät tältä, kunhan rahaa kunnostukseen saadaan. Nelostielle Välivainion kohdalle on suunniteltu Oulujoki-teemaa noudattava melusuojaus. Nelostien murheenkryyni Pohjoisen Suomen kannalta olennaisen tärkeä valtatie 4:n perusparannus Oulun ja Kemin välillä on pääosin valmiina suunnittelupöydällä. Sen toteuttamiseksi tehdään lujasti töitä, mutta rahoitus puuttuu. Se on tulevaisuuden ykköskohteemme, koska se on koko Pohjois-Suomen ja rajat ylittävän liikenteen logistinen pullonkaula. Liikennemäärät Oulujoen kohdalla ovat lähes ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kello-Haukipudas-välillä ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie ei yksinkertaisesti vedä, etenkään ruuhka-aikaan. Haukiputaan leveäkaistatien ongelmat ovat jo turvallisuusriski, Leppänen toteaa. Ely-keskuksessa on jo lähes valmiina 130 miljoonan euron korjaussuunnitelmakokonaisuus. Oulun kohdalla tehdään kolmansia kaistoja, eritasoliittymiä sekä uusia joukkoliikenneratkaisuja ja melusuojausta. Leveäkaistatie on tarkoitus muuttaa moottoritieksi Haukiputaalle asti sekä siitä eteenpäin ohituskaistatieksi Iihin asti. Ii-Maksniemi-välille on suunniteltu muun muassa keskikaiteellisia ohituskaistoja.

16 Matkakertomuksen kirjoittaja Jaakko Okkonen Suomi-talon avajaisissa lukuisia alueen yrittäjiä Norjan markkinat alkavat kiinnostaa Arctic Frontiers-seminaari pidettiin Tromssassa Oulusta lennettiin usean kymmenen hengen voimin Luulajan kautta Tromssaan. Lentämällä aikaa kului Luulaja-välilaskuineen noin 2,5 tuntia, kun autolla matkaan olisi kulunut kymmenen tuntia. Suunniteltu Oulu-Luulaja-Tromssa lento tulisi siis todella tarpeeseen. Tromssassa Oulusta mukaan lähteneet tekivät töitä kahdessa ryhmässä. Yritystemme edustajat kävivät tiiviisti neuvotteluja yhteistyökumppaneiden kanssa BusinessOulun Jukka Ollin ja muiden asiantuntijoiden avustamana. Yritysten edustajien kommentit tapaamisista olivat positiivisia: Useita neuvotteluja käytiin ja kotiläksyjä tuli eli jatkoa seuraa. Toinen osa ryhmästä, Oulun kaupungin ja yliopiston johto sekä monet muut, mm. allekirjoittanut, osallistuivat varsinaiseen konferenssiin ja sen tapahtumiin Tromssan yliopiston tiloissa. Norja ja sen ihmiset on syytä tuntea Ulkoministeri Erkki Tuomioja piti avauspuheen Suomi-talon avajaisissa. Konferenssissa kuultiin monia ajankohtaisia esityksiä Norjan kalastusministeriltä, Suomen ulkoministeriltä ja useilta eri kansainvälisiltä toimijoilta Venäjältä, USA:sta, Kanadasta ja Britanniasta. Konferenssin aikana käydyissä keskusteluissa tuli selkeästi esille Norjan markkinoiden vaatimukset; on oltava hyvin avoin Norjan lainsäädännölle, mutta ennen kaikkea on syytä tutustua Norjaan ja sen ihmisiin. On hyvä tietää, mitä asioita Norjassa arvostetaan, mihin siellä panostetaan tai miten maassa toimitaan. Myös kulttuuriset taustat on hyvä tuntea. Näin luodaan luottamukselliset suhteet.

17 Norjan kielen osaajia tarvitaan Suomi-talon avajaiset olivat myös Tromssan yliopiston tiloissa. Ulkoministeri Erkki Tuomioja piti varsinaisen avauspuheen, ja näin Suomi sai Tromssaan edustuston. Tämän mahdollisti viime kädessä Oulun kaupungin aktiivinen ote Pohjois-Norjan mahdollisuuksien avaamisessa Tromssan kautta. Oulun kauppakamarin teettämä Norjankaupan opas sai ensi testinsä matkan aikana. Yrityksiltä saatu palaute vahvisti sen, että opas tuli tarpeeseen. Opas löytyy nyt Oulun kauppakamarin kotisivuilta, etusivulta, ja lisäksi painettua versiota saa kauppakamarin toimistolta. Norjan kielen osaajia tarvitaan nyt mukaan, jotta opas on mahdollisimman tehokas. Toivotankin mukaan kaikki ne, jotka kokevat hallitsevansa sekä Norjan että Suomen kielen. Norjassa on viranomaisten kanssa seurusteltava maan kielellä, vaikka muuten esimerkiksi englannin kiellellä pärjäisikin. Monet aktiviteetit Norjan suuntaan ovat käynnistyneet. Nyt pitääkin huolehtia siitä, että yritykset saavat toivomansa palvelun myös pitemmällä aikavälillä. Suomi-talon tarjoama palvelu näyttää ainakin nyt aluksi olevan sen varassa, mitä BusinessOulu ja Jukka Olli voivat tehdä. Yrittäjien kannattaa ottaa yhteys suoraan Jukka Olliin tai kauppakamariin, josta viestit välittyvät eteenpäin. Kiinnostus heräämässä Tromssan konferenssi ja yritystapaamiset vahvistivat sen, että kiinnostus Norjan markkinoihin alkaa herätä. Juuri tämän eteen on tehty töitä ja tätä on toivottu. Kaksi vuotta sitten Tromssassa oli alle kymmenen suomalaista. Nyt suomalaisia oli paikalla lähes sata. Norja-Suomi kauppayhdistys on yhtenä ollut vahvasti viestittämässä Norjan kaupan mahdollisuuksista. Myös tähän yhdistykseen (www.nofi.fi) kannattaa tutustua. Siinä on mukana sekä suomalaisia että norjalaisia asiantuntijoita kaupankäynnin eri aloilta. Oppisopimuksella osaajaksi! Yrityksen menestyksen tekevät osaavat työntekijät Oppisopimus tarjoaa yritykselle hyvän mahdollisuuden rekrytoida uutta tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöä. Oppisopimus on joustava, monipuolinen ja työelämälähtöinen tapa kouluttautua ammattiin. Nuorille, uusille työntekijöille tarjolla uusia vaihtoehtoja! Ota yhteyttä ja kysy lisää Osaajan paikasta päivystävältä koulutussuunnittelijalta, p , tai tule käymään Torikatu 23, 3. krs., Oulu. OSAOsta ammattiin

18

19 Kevään 2014 koulutustarjontaa. Myynnin suunnittelu ja johtaminen alkaa Oulussa Erinomaisen palautteen saanut ohjelma tarjoaa käytännön työkaluja mm. tulokselliseen myynnin kehittämiseen ja johtamiseen, strategiseen myynnin suunnitteluun, digitaalisen myynnin ja markkinoinnin mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä asiakkuuksien hallintaan. Projektinhallinta ja projektijohtaminen Oulu Projektinhallintaa käytännönläheisesti - ei enää keskenjääneitä projekteja ja aikataulut pitäviksi. Supersuositussa koulutuksessa hyödynnetään POHTOn projektinhallinnan simulaatiota. Digitaalinen myynti ja markkinointi Peruskurssi ja Oulu Jatkokurssi Oulu Käytännönläheinen perus- ja jatkokurssi digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen eri työkaluja ja kanavia hyödyntäen. Assistenttien valmennusohjelma ADP alkaa Oulussa Uusi valmennusohjelma sisältää käytännön työkaluja tulevaisuuden assistenttityöhön mm. projektinhallintaa, vuorovaikutustaitoja, viestinnän ja markkinoinnin eri osa-alueita, yrityksen talousasioita POH- TOn simulaatioympäristössä sekä sihteeri- ja assistenttiseminaarin. > Koulutusta ja kehittämistä jo 40 vuoden ajan MOV Tilintarkastus Oy Tilintarkastus Yritysjärjestelyt Konsultointi KHT Olavi Virtanen HTM Soili Raive-Annanolli KTM Mervi Pietikäinen KTM Pirjo Alaruikka MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, Oulu

20 Kuva: Pekka Kallasaari Vararehtori Jyrki Laitinen: Oamkin visiona on palvella niin, että seutukunnan yritykset voisivat tavoittaa Pohjois-Ruotsin ja -Norjan markkinat. Osaamista pohjoisen hyväksi Oulun ammattikorkeakoulu kehittää toimintamuotoja, jotka joustavat työelämän ja koko pohjoisen Suomen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Oppilaitoksen visiona on muun muassa palvella niin, että seutukunnan yritykset voisivat tavoittaa Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinat. Haluamme tukea etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Siksi toimimme aktiivisesti uusien toimintamallien löytämiseksi, vararehtori Jyrki Laitinen Oamkista kertoo. Oamkista valmistuu vuosittain ammattiosaajaa kymmenessä vuodessa luku on siis huimat Tämän faktan myötä meillä on iso painoarvo pohjoisen yritysympäristössä. Otamme vastaan kaikki ajatukset ja vuorovaikutuksen, jolla voisimme lisätä ja joustavoittaa koulutuksen ja työelämän yhteensovittamista. Pelejä ja pilvipalveluita Laitisen mukaan työelämälähtöisen peruskoulutuksen oheen tarvitaan uusia avauksia, joiden kautta pystytään tarjoamaan vaihtoehtoja yrityskentälle ja luomaan edellytyksiä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Yksi uusista toimintamuodoista on Oulu Game Lab. Pelialan ideointiin ja kehitystyöhön tähtäävässä projektikoulutuksessa opiskelijat ja yritykset työskentelevät yhdessä Oulun kaupungin Business Kitchenissä. Meillä on ajatuksissa laajentaa tätä toimintaa muillekin aloille. Lähimpänä toteutusta on pilvipalvelujen hyödyntämiseen keskittyvä Cloud Lab, Laitinen kertoo. Business Kitchenissä ovat mukana Oulun kaupunki, ammattikorkeakoulu sekä Oulun yliopisto. Bussilla Norjaan Tänä keväänä Oamk ja Norjan työvoimaviranomaiset toteuttavat ensimmäistä kertaa kokeilun, jossa bussilastillinen opiskelijoita viedään Norjan Tromssaan ja Narvikiin sekä Ruotsin Luulajaan. Paikan päällä kartoitetaan opiskelijoiden mahdollisuudet saada harjoittelupaikka naapurimaasta. Meidän tavoitteemme ei ole kouluttaa työvoimaa Norjaan tai Ruotsiin, vaan saada opiskelijoille harjoittelu- ja vaihto-opiskeli-

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin ValNet Työpaja 3.9.2014 Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoiman omistuspohja Omistajilta lopullinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2

MYYNTIESITE. KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 MYYNTIESITE KALAJOEN R10 DRIVE-IN LIIKETILAT 50 m2 1500 m2 VARAA UUDET TOIMITILAT KALAJOEN NÄKYVIMMÄLTÄ LIIKEPAIKALTA ONKO TÄSSÄ PAIKKA YRITYKSESI UUSILLE TOIMITILOILLE? Kalajoen keskusta Pyhäjoki Raahe

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja

Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja Sivustolta löydät yleistietoa energiasta, energia-alan ammateista, työpaikoista ja eri koulutusvaihtoehdoista sekä opetusmateriaalia oppitunteja varten. Kaaviot ja tietoja energiasta opetuskäyttöä varten

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot