STORA ENSO 2002 YMPÄRISTÖ RAAKA-AINEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STORA ENSO 2002 YMPÄRISTÖ RAAKA-AINEET"

Transkriptio

1 STORA ENSO 2002 YMPÄRISTÖ RAAKA-AINEET

2 Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka Vastuullinen liiketoiminta Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Stora Ensossa kaikkien vastuulla, jotta varmistetaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle. Ympäristönäkökulma Stora Enson tavoitteena on toimittaa asiakkaille tuotteita ja palveluja painetun viestinnän, pakkausteollisuuden ja rakennusalan tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan pääasiassa uusiutuvista raaka-aineista, ja ne ovat kierrätettäviä sekä turvallisia käyttää. Tuotteen elinkaaren huomioonottaminen ohjaa ympäristöasioidemme hoitoa ja luo toiminnallemme kehykset. Tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta edellytämme samojen periaatteiden noudattamista jokaisessa toimitusketjun vaiheessa raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Sosiaalinen vastuu Kansainvälisenä yhtiönä Stora Enso tiedostaa olevansa esikuvana muille maailmanlaajuisissa, kansallisissa ja paikallisissa yhteisöissä. Suhtaudumme kunnioittavasti sekä yksilöiden että ryhmien kulttuuriin, tapoihin ja arvoihin kaikissa maissa, joissa toimimme. Kehittäessämme liiketoimintaamme täytämme, ja kun välttämätöntä, ylitämme kansallisten normien ja lakien asettamat vaatimukset. Avoin vuorovaikutus Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tässä työssä pidämme olennaisen tärkeänä avointa keskustelua ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmien, sekä virallisten tahojen että kansalaisjärjestöjen, kanssa. 2 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

3 SISÄLTÖ TILINPÄÄTÖKSEN PÄÄKOHDAT ALKUSANAT Oikealla tiellä Stora Enso on nyt neljättä vuotta mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. Tänä vuonna olemme indeksin metsäteollisuusyhtiöistä ensimmäisellä sijalla. Tämä tunnustus osoittaa, että olemme matkalla oikeaan suuntaan, toteaa varatoimitusjohtaja Björn Hägglund. 5 6 YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA -KUSTANNUKSET Uudelleenjärjestelyt myös ympäristön hyväksi Vuonna 2002 Stora Enso käytti yhteensä 250 miljoonaa euroa ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin, kun vastaava summa vuonna 2001 oli 235 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä 66 miljoonaa euroa ja ympäristökustannukset noin 184 miljoonaa euroa. PUU JA KUITU Kehittyneet menetelmät, yhtenäiset tavoitteet Puun alkuperän seurantajärjestelmiä kehitettiin kaikissa metsäyksiköissä vuonna Tässä työssä merkittävä edistysaskel oli Pohjoismaiden, Venäjän, Baltian maiden ja Keski-Euroopan puunhankinnan ympäristö- ja yhteiskuntavastuun periaatteiden harmonisointi YMPÄRISTÖ- ASIOIDEN HALLINTA 8 Tunnustusta tehdystä työstä Euroopan unioni on antanut Stora Ensolle tunnustusta EMAS-järjestelmän (EU:n ympäristöasioiden hallintaja auditointijärjestelmä) johdonmukaisesta soveltamisesta. Vuoden loppuun mennessä EMAS-järjestelmän piirissä oli 42 tehdasta ja kaksi puunhankintayksikköä. Yhteensä EMAS- ja ISO järjestelmät kattoivat 95 % Stora Enson sellun, paperin ja kartongin tuotantokapasiteetista. Vuonna 2001 vastaava luku oli 87 %. Stora Enson Ruotsin metsien alueekologisiin suunnitelmiin sisältyy myös uhanalaisen valkoselkätikan suojeluohjelma. TCF- vai ECF-valkaisu? 13 Puuviljelmät tutkimusyhteistyötä Kiinassa 13 Painopiste ydinliiketoimintaan 14 Stora Enso siirsi noin hehtaarin suomalaismetsänsä uudelle metsänhoitoon keskittyvälle Tornator-yhtiölle vuonna Samaan aikaan Yhdysvalloissa huutokaupattiin noin hehtaaria yhtiön metsää. Puunhankintaorganisaatio 14 Kysymyksiä ja vastauksia 14 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

4 SISÄLTÖ Langerbruggen tehtaan uuden paperikoneen on määrä käynnistyä toukokuun 2003 loppuun mennessä. VESI RAAKA-AINEIDEN TEHOKAS KÄYTTÖ Kemikaalit 21 Tähteet 22 KULJETUKSET 22 YMPÄRISTÖTYÖN TULOKSIA 22 Lupaehdon ylitys korjataan ripeästi 22 Useimmat yksiköt alittivat ympäristölupien päästörajat selvästi. Ylityksiä oli vain muutama, ja ne johtivat korjaaviin toimenpiteisiin. Resurssien käyttö 24 Langerbruggen tehdas pyörii uusiokuidulla 15 Belgiaan rakennettavan Stora Enson uusimman paperikoneen sijainti on strategisesti suotuisa, sillä markkinat ovat lähellä ja tehtaan ympäristöstä on saatavissa runsaasti keräyspaperia. Uusi paperikone tulee kasvattamaan Stora Enson uusiokuidun käyttöä. PUUTUOTTEET 16 Kehityssuuntia 25 Vaikka sellun, paperin ja kartongin tuotanto kasvoi, useimpien päästöjen kokonaismäärä laski konsernitasolla. Huomattavin parannus oli kiinteän kaatopaikkajätteen määrän absoluuttinen väheneminen 25 %:lla. Myös rikkidioksidipäästöt pienenivät merkittävästi kaikkiaan 11 %. Typen ominaispäästöt pienenivät 4 % ja fosforin 8 %. Lisäksi orgaanisten klooriyhdisteiden (AOX) ominaispäästöt laskivat 6 %. ENERGIA 17 Tehtaat 26 Uusiutuvaa energiaa puuperäisistä polttoaineista Biopolttoaineiden osuus Stora Enson energiantuotannosta kasvoi 62 %:iin; vastaava luku vuonna 2001 oli 60 %. Vaikka tuotanto kasvoi, fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt pienenivät. TARKASTUS- KERTOMUS YHTEYSTIEDOT SANASTO MISSIO VISIO ARVOT Varkauden tehdas on yksi yhdeksästä energiaa paikalliseen kaukolämpöverkkoon tuottavasta Stora Enson tehtaasta. Lue lisää verkkovuosikertomuksesta 4 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

5 TILINPÄÄTÖKSEN PÄÄKOHDAT Vastuu &Tuloksellisuus S tora Enso kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson päätuotealueet ovat aikakauslehti-, sanomalehti- ja hienopaperi sekä pakkauskartongit ja puutuotteet. Stora Enson liikevaihto oli 12,8 miljardia euroa vuonna Konsernin palveluksessa on noin henkilöä yli 40 maassa viidellä mantereella ja sen vuotuinen paperi- ja kartonkikapasiteetti on noin 15 miljoonaa tonnia. Stora Enson osakkeet noteerataan Helsingin, New Yorkin ja Tukholman arvopaperipörsseissä. Stora Enson pääasialliset asiakkaat ovat yrityksiä. Konsernilla on maailmanlaajuinen myynti- ja markkinointiverkosto, minkä ansiosta asiakkaita pystytään palvelemaan paikallisesti. Asiakkaita ovat suuret ja pienet kustantamot, painotalot ja tukkurit sekä pakkaus-, puusepän- ja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa, Pohjois- Amerikka ja Aasia. Konsernilla on tuotantoa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Sen nykyaikaiset tuotantoyksiköt sekä raaka-ainehankinnan, energiantuotannon ja tuotantoprosessien tehokas integraatio takaavat toiminnan jatkuvuuden. Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti yhä kestävämpään suuntaan. Sitoutuminen ilmenee konsernin arvoissa sekä sen tunnustusta saaneessa ympäristöä ja yhteiskunnallista vastuuta koskevassa politiikassa. Stora Enso on valittu Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World sekä DJSI STOXX -indekseihin niiden perustamisesta vuodesta 1999 lähtien. Tässä kestävän kehityksen vertailussa Stora Enso arvioitiin metsäteollisuusyhtiöistä parhaimmaksi vuonna Stora Enso on mukana myös FTSE4Good-indeksissä. Avainluvut Liikevaihto, milj. EUR , ,6 Liikevoitto, milj. EUR 1 486,9-151,6 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1 495,2 926,5 % liikevaihdosta 11,1 7,2 Tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta, milj. EUR 1 223,0-343,2 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 1 231,3 734,9 Tilikauden tulos, milj. EUR 926,3-222,2 Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. EUR 857,1 877,6 Korolliset nettovelat, milj. EUR 4 819, ,1 Sijoitettu pääoma, milj. EUR , ,4 Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % 10,7-1,6 ilman kertaluonteisia eriä, milj. EUR 10,8 7,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 10,4-3, Velkaantumisaste 0,53 0,37 Tulos/osake, EUR 1,03-0,25 ilman kertaluonteisia eriä, EUR 0,94 0,57 Kassatulos/osake, EUR 2,43 2,49 ilman kertaluonteisia eriä, EUR 2,34 1,97 Oma pääoma/osake, EUR 10,03 9,36 Osinko/osake, EUR 0,45 0,45* Osinkosuhde, % Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR Paperin ja kartongin toimitukset, tonnia Puutuotteiden toimitukset, m Henkilöstö keskimäärin *) Hallituksen osinkoehdotus Lisätietoja vuoden 2002 tuloksesta Tilinpäätöksen 2002 sivulta 35 alkaen. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

6 ALKUSANAT Oikealla tiellä Stora Enson asema Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä heijastaa ympäristötyömme tuloksellisuutta. Sijoittuminen metsäteollisuuden kärkeen indeksissä on myös tunnustus ponnistuksillemme luoda tasapaino eri kestävän kehityksen elementtien välille. K un globaalit markkinat jatkavat kasvuaan, tulee yhä tärkeämmäksi löytää tasapaino luonnonvarojen suojelun ja niiden kestävän käytön välillä. Metsäteollisuuden asema on tässä suhteessa ainutlaatuinen, perustuuhan se nimenomaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Johtavana metsäteollisuusyhtiönä Stora Enson tulevaisuuden visio on hyödyntää asemansa suomia mahdollisuuksia vastuullisesti ja avoimesti läheisessä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Investoinnit tuottavat tulosta Voin ilokseni todeta, että olemme edistyneet monilla ympäristötyön alueilla vuonna Tuotantolaitostemme määrätietoinen kehittäminen on ollut keskeinen tekijä tässä kehityksessä ja monet merkittävät investoinnit alkavat nyt kantaa hedelmää. Strategiamme mukaisesti toteutamme jatkossakin ympäristöhankkeita, jotka ovat paremman tuottavuuden ja laadun ansiosta myös taloudellisesti kannattavia. Pidänkin taloudellista kasvua perusedellytyksenä ympäristötyön etenemiselle. Pyrkimykset sosiaalisiin ja ekologisiin parannuksiin osoittautuvat nimittäin ajan oloon turhiksi, jos niiltä puuttuu kestävä taloudellinen pohja. Ympäristöjärjestelmien toteutus etenee Vaikka ympäristövaikutusten vähentäminen perustuu usein teknisiin ratkaisuihin, keskeisin tekijä on henkilöstön voimakas sitoutuminen. Sitä ovat ratkaisevalla tavalla tukeneet ympäristöjärjestelmämme, joiden kattavuus hakee vertaistaan. Olen ylpeä voidessani todeta, että ulkopuolisen tahon auditoimat ympäristöjärjestelmät kattoivat viime vuonna jo 95 % yhtiön sellun-, paperin- ja kartonginvalmistuksen tuotantokapasiteetista (vuonna 2001 luku oli 87 %). Kiitos kuuluu Pohjois-Amerikan tehtaillemme, jotka ovat määrätietoisella työllä rakentaneet ja sertifioineet ympäristöjärjestelmänsä hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Pohjois-Amerikan tehtaista muutamilta puuttui vuodenvaihteessa vielä muodollinen sertifiointi, mutta niidenkin oli määrä saada työlleen sinetti tammikuussa Tämän jälkeen Stora Enson tavoite kaikkien konsernin sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden saamisesta ulkopuolisen auditoimien ympäristöjärjestelmien piiriin on toteutunut. Olen vakuuttunut siitä, että nämä ponnistukset vahvistavat ympäristötoimintaamme edelleen. Järjestelmät ohjaavat meitä ottamaan entistä paremmin huomioon paikalliset tarpeet ja olosuhteet. Tämä on elintärkeää, koska ympäristövaikutuksiin liittyvät määrälliset tavoitteet ovat tehdas- ja yksikkökohtaisia. Olen myös iloinen huomatessani resurssien käytön te- 6 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

7 hostuneen, mikä näkyy erityisesti 25 %:n vähennyksenä kaatopaikkajätteen määrässä. Tässä on onnistuttu nimenomaan paikallisin voimin ja ympäristönhallintajärjestelmien avulla. Ilmasto paikallinen ja globaali kysymys Ilmastonmuutoksella on kauaskantoiset vaikutukset niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Ilmastonmuutoksen lievittäminen on maailmanlaajuinen haaste, johon on vastattava paikallisin toimenpitein, paikallisiin olosuhteisiin sovitetun lainsäädännön ja tekniikan keinoin. Metsäteollisuuden toimintaan liittyy sekä hiilidioksidipäästöjä että mekanismeja, jotka sitovat ja varastoivat hiilidioksidia. Ilmastovaikutusten kannalta tuotteillamme on usein selviä etuja verrattuna kilpailevista materiaaleista valmistettuihin tuotteisiin. Tämä antaa metsäteollisuudelle etulyöntiaseman yhteiskunnan kamppaillessa ilmastonmuutosta vastaan. Meidän on joka tapauksessa jatkettava työtämme energiatehokkuuden parantamiseksi ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi biopolttoaineilla riippumatta siitä, mihin tahtiin säätelyyn liittyviä poliittisia päätöksiä tehdään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Biopolttoaineiden osuus omassa energiantuotannossamme on kasvanut 62 %:iin edellisvuoden 60 %:sta. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenivät tuotantomäärien kasvusta huolimatta. Seuraamme myös tarkoin miten päästörajoitukset sekä erilaiset joustomekanismit kuten päästökauppa kehittyvät. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan tulosryhmämme on Chicagon ilmastopörssin (Chicago Climate Exchange) perustajajäsen. Varmistamme kuidun kestävän alkuperän Yksi toimintamme tärkeimmistä lähtökohdista on varmistua raaka-aineiden ja lisäaineiden hyväksyttävästä alkuperästä. Kuitustrategiamme, joka on tärkeä työkalu puun, ostosellun ja keräyspaperin hankinnassa, kattaa kaikki tärkeimmät laatuun, kustannuksiin ja kestävään kehitykseen liittyvät näkökohdat. Pohjoismaiden, Venäjän, Baltian maiden ja Keski-Euroopan puunhankintaperiaatteiden harmonisointi on ollut merkittävä edistysaskel tässä työssä. Nämä periaatteet korostavat kuidun alkuperän dokumentointia ja antavat yksityiskohtaiset ohjeet päivittäisille toiminnoille. Seurantajärjestelmämme on jo integroitu ulkopuolisen auditoimiin ympäristöjärjestelmiin Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä. Sovellamme neljää eri kansallista tai alueellista metsäsertifiointijärjestelmää viestiäksemme asiakkaille kestävän metsänhoidon tuloksista. Tuemme myös uskottavien sertifiointijärjestelmien keskinäiseen tunnustamiseen pyrkiviä hankkeita. Stora Enso on jo nyt Euroopan suurimpia uusiokuidun käyttäjiä, ja Langerbruggen uuden sanomalehtipaperikoneen käynnistyessä keväällä 2003 asemamme vahvistuu entisestään. Langerbruggen tehtaan sijainti Belgiassa on ihanteellinen, sillä markkinat ovat lähellä ja keräyspaperia saadaan lähialueilta runsaasti. Raportoimme paikallisesti ja maailmanlaajuisesti Ympäristötyömme keskeisiä periaatteita ovat myös läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Yksittäisten tehtaiden, tulosryhmien ja yksiköiden vuosittain julkaisemat ympäristöselonteot täydentävät konsernitason raportointia. Kestävän kehityksen yhteiskunnalliset näkökohdat on nyt ensi kertaa otettu mukaan konsernin vuosikertomukseen, sen yhteiskuntavastuuta käsittelevään osioon. Olemme myös kehittäneet Ympäristö ja raakaaineet -raportin verkkoversiota voidaksemme joustavammin tarjota taustatietoja. Kestävä kehitys on enemmän matka kuin määränpää. Stora Enso on nyt neljättä vuotta mukana Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä, ja tänä vuonna olemme indeksin metsäteollisuusyhtiöistä ensimmäisellä sijalla. Konserni on myös jälleen listattu FTSE4Good-indeksiin. Nämä tunnustukset osoittavat, että olemme matkalla oikeaan suuntaan. Björn Hägglund varatoimitusjohtaja, Stora Enson ympäristökomitean puheenjohtaja YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

8 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA Tunnustusta tehdystä työstä Dow Jones antoi Stora Ensolle metsäyhtiöistä parhaat pisteet kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta vuonna Lisäksi EU jakoi tunnustusta konsernille systemaattisesta EMASjärjestelmän toteutuksesta. Stora Ensolla oli metsäteollisuuden suurin yhteispistemäärä Dow Jonesin kahdessa kestävän kehityksen indeksissä (DJSI World ja DJSI STOXX). Stora Enso on hyväksytty molempiin indekseihin niiden perustamisesta asti. Sijoitus DJSI-listalla on aina heijastanut konsernin tiukkaa sitoutumista ympäristöjärjestelmien toteutukseen. Eniten kohenivat edellisvuosiin nähden kestävän kehityksen yhteiskunnallista ulottuvuutta peilaavat lukemat. Liisa Käär ja Tuija Suur-Hamari vastaanottivat kesäkuussa 2002 Brysselissä EU:n virallisen tunnustuksen EMAS-järjestelmän soveltamisesta Stora Ensossa. YMPÄRISTÖINVESTOINNIT JA -KUSTANNUKSET Keräyspaperi tehokkaampaan käyttöön Vuoden 2002 tärkein yksittäinen investointi oli keväällä 2003 valmistuvan paperikoneen rakentaminen Langerbruggen tehtaalle Belgiaan. Uuden paperikoneen kuituraakaaineena on yksinomaan uusiokuitu. Investointien kokonaisarvo on 500 miljoonaa euroa, josta 40 % luokitellaan ympäristöinvestointeihin kuuluvaksi. Hylten tehdas investoi 22 miljoonaa euroa vuonna 2002 valmistuneeseen jätevedenpuhdistamoon. Stora Enso investoi 9 miljoonaa euroa Varkauden tehtaiden vedenpuhdistuksen tehostamiseen. Sachsenin tehdas käytti 3 miljoonaa euroa vedenpuhdistamonsa uusimiseen. Vuonna 2002 Stora Enso käytti yhteensä 250 miljoonaa euroa ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin, kun vastaava summa vuonna 2001 oli 235 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät investointikustannukset sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset ilman korkoja ja poistoja. Ympäristöinvestoinnit olivat suuruudeltaan yhteensä 66 miljoonaa euroa ja ympäristökustannukset noin 184 miljoonaa euroa. 8 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

9 EU antoi tunnustusta EMAS-työstä Euroopan unioni antoi Stora Ensolle tunnustusta pitkäjännitteisestä sitoutumisesta EMAS-järjestelmään ja sen johdonmukaisesta toteutuksesta konsernin tehtailla. EMAS on EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä. EU kiitti myös Stora Enso Timberin uraauurtavaa työtä web-raporttien kehittämisessä. Divisioonan pohjoismaiset sahat julkaisivat EMASselontekonsa Internetissä kesäkuussa Stora Enson sitoutuminen ympäristöjärjestelmiin varmistaa, että jokainen yksikkö keskittyy ympäristönsä kannalta kriittisimpiin tekijöihin ja sitoutuu niiden jatkuvaan parantamiseen. Lukuisissa yksiköissä sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä on ollut käytössä jo 5 6 vuotta. Tänä aikana ympäristön kuormitus on tuntuvasti vähentynyt tuotannon kasvusta huolimatta (ks. sivu 25). Järjestelmällisen ympäristöasioiden hallinnan ja konkreettisten tulosten välillä on selvä yhteys. EMAS- ja ISO-järjestelmien kattavuutta lisättiin Vuoden 2002 loppuun mennessä 95 % konsernin sellun-, paperin- ja kartonginvalmistuskapasiteetista oli kolmannen osapuolen todentaman EMASja/tai ISO järjestelmän piirissä. Kattavuus nousi edellisvuoden 87 %:sta, kun ISO järjestelmät otettiin käyttöön Yhdysvalloissa kuudella yhdeksästä entisestä Consolidated Paperin tehtaasta. Viimeiset kolme tehdasta ottivat järjestelmän käyttöön joulukuussa 2002, ja niiden muodollisen sertifioinnin on määrä tapahtua tammikuussa Tämän jälkeen Stora Enson tavoite kaikkien konsernin sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden saamisesta ulkopuolisen auditoimien ympäristöjärjestelmien piiriin on toteutunut. Myös kaikilla Stora Enso Timberin pohjoismaisilla sahoilla on ISO ja EMAS-standardien mukaiset järjestelmät. Kuluvan vuoden tavoitteena on luoda ympäristöjärjestelmät kaikille konsernin Keski-Euroopan sahoille EMAS-rekisteröintiä silmällä pitäen. Myös suurin osa konsernin puunhankinnasta on nyt vastaavien järjestelmien piirissä (ks. sivu 12). Stora Enso North America sai ISO sertifikaatin Yhdysvaltain puunhankintatoiminnoilleen vuonna Myynti- ja palveluyhtiöissä on edelleen otettu käyttöön ympäristöjärjestelmiä, joita ei kuitenkaan ole sertifioitu. Tästä esimerkkinä on konsernin Amsterdamin myyntiyhtiö Stora Enso Nederland, jonka uusi ympäristöohjelma perustuu yksikön toiminnan ympäristövaikutusten yksityiskohtaiseen arviointiin. Ohjelma pyrkii parantamaan yksikön asemaa päivittämällä olemassa olevia ympäristöasioiden hallintarutiineja. EMAS ja markkinointi EMAS-asetus rohkaisee yrityksiä kehittämään järjestelmästä itselleen toimivan markkinointityökalun. Stora Enso on aktiivisesti mukana tässä prosessissa ja on esittänyt useita käytännön keinoja markkinoinnin tueksi. Kansallisilta viranomaisilta edellytetään EMAS-järjestelmän tunnetuksi tekemistä, jotta kuluttajat voivat halutessaan suosia rekisteröityjä valmistajia. Nykyinen asetus ei kuitenkaan salli valmistajien käyttää EMAS-logoa suoraan tuotteissa tai niiden pakkauksissa. Stora Enso on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua Euroopan komission järjestämään pilottitutkimukseen EMASlogon käytöstä. Stora Enso on myös ollut mukana testaamassa Paper Profilea (PP), joka tarjoaa yhtenäisen tavan esittää ympäristötietoa tuoteselosteen muodossa. Tuoteselosteita on lähetetty asiakkaille pyynnöstä yhdessä asianomaisten tehtaiden EMAS-selontekojen kanssa. Ympäristö on kaikkien asia Operatiivinen johto vastaa ympäristötoiminnasta kullakin organisaation tasolla. Varatoimitusjohtaja johtaa ympäristökomiteaa, joka koordinoi ympäristöasioita konsernitasolla. Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja tekevät strategiset ratkaisut ja päättävät konsernin ympäristöpolitiikasta. Konsernin ympäristöasioista vastaavan johtajan luotsaama Stora Enso Environment tekee yhteistyötä ja tukee konsernitason liiketoimintaa Suomen, Ruotsin, Manner-Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueellisten tiimien avulla. Asiantuntijaryhmä avustaa konsernia tarvittavalla asiantuntemuksella. Lue lisää verkkovuosikertomuksesta Konsernin tulevien ympäristövastuiden suuruudeksi arvioidaan 55 miljoonaa euroa. Huunan kaatopaikan saastuneen maaperän puhdistaminen PCB-, furaani- ja dioksiiniyhdistejäämistä saatiin päätökseen vuonna Käynnissä on myös saneeraushankkeita, kuten Falunin suljetun kaivoksen jälkihoito, Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan elohopeapitoisten jätteiden puhdistus sekä Skutskärin sataman elohopeajätteen turvallinen loppusijoitus. Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, jotka voisivat vaikuttaa merkittävästi konsernin taloudelliseen tilaan. Seuraavien tehtaiden on määrä päivittää ympäristölupansa vuosina : Anjalankoski, Heinola Fluting, Imatra, Kemijärvi, Kotka, Keräyskuitu, Lahti, Heinola, Oulu, Pankakoski, Porin kartonkitehdas, Summa, Varkaus, Veitsiluoto, Honkalahden saha, Kiteen saha, Port Hawkesbury, Corbehem, Soustre, Baienfurt, Kabel, Langerbrugge, Maxau, Sachsen, Wolfsheck, Berghuizer, Celbi, Balabanovo, Barcelona, Páty, Alan saha, Falun Redpaint, Fors, Grycksbo, Hylte, Kvarnsveden, Nymölla, Skoghall, Skutskär, Biron, Corenso North America, Duluth, Kimberly, Niagara, Stevens Point sekä Whitingin ja Wisconsin Rapidsin paperi- ja sellutehtaat. Luvat tullaan jakson aikana uusimaan myös Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamoilla (Water Quality Center ja Water Renewal Center). YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

10 PUU JA KUITU Kehittyneet menetelmät, yhtenäiset tavoitteet Puun alkuperän seurantajärjestelmiä kehitettiin kaikissa metsäyksiköissä vuonna Näiden järjestelmien avulla varmistetaan, että puu tulee kestävistä lähteistä. Samalla ne tarjoavat tehokkaan aseen laittomien hakkuiden vastaisessa kamppailussa. K onsernin Pohjois-Euroopan puunhankintayksiköt yhdenmukaistivat puunhankintaperiaatteensa vuonna Kaikki Pohjoismaissa, Venäjällä, Baltian maissa ja Keski-Euroopassa toimivat yksiköt soveltavat nyt yhtenäisiä ympäristöja yhteiskuntavastuun periaatteita kaikkiin kuitulähteisiin. Kestävän raaka-aineenhankinnan turvaaminen ja ympäristövaikutusten minimointi ovat edelleen ydinasioita, mutta nyt korostetaan myös yhteiskunnallista vastuuta ja viestinnän merkitystä. Seuraava askel taata näiden periaatteiden noudattaminen on ulkopuolisen verifioinnin ulottaminen kaikkeen puunhankintaan. Kestävän kehityksen yhteiskunnalliset, ekologiset ja taloudelliset periaatteet ovat Stora Enson puunhankinnan kulmakiviä. Lisäksi Stora Enson politiikat ja periaatteet rakentavat yhteistä kehikkoa kaikelle kuidunhankinnalle. Käytännön toteutuksessa tärkeimpiä työkaluja ovat puun alkuperän seurantajärjestelmät. Alkuperän seuranta kolme askelta Stora Enso Skog, Stora Enso Metsä, Stora Enso Forest Central Europe sekä Stora Enso Timberin puunhankintaorganisaatio ovat lisäksi ottaneet käyttöönsä periaatteita täydentävät puun alkuperän seurantaa koskevat käytännön ohjeistukset. Ne luovat puolestaan pohjan alueellisille ja kansallisille järjestelmille. Seurantajärjestelmät kattavat tiedot kuidun alkuperästä hakkuualueelta aina siihen asti, kun kuitu siirtyy Stora Enson hallintaan terminaalissa, tehtaalla tai kuormauspaikalla. Seurantaa koskevissa ohjeissa eritellään kolme vaihetta sopimuslausekkeet, puun alkuperätietojen kirjaus ja tallennus, sekä ulkopuolinen todennus. Kun seurantajärjestelmä toimii tehokkaasti, se auttaa kaikkia puun toimitusketjuun liittyviä sidosryhmiä tiedostamaan kuinka tärkeitä ympäristöja sosiaaliset arvot ovat. Hyvä esimerkki vuodelta 2002 on Stora Enso Skogin seurantajärjestelmä, joka kattaa nyt kaiken Stora Ensolle Baltian maista tulevan puun. Nyt myös Stora Enso Timber ja Stora Enso Forest Central Europe ovat ottaneet käyttöönsä seurantajärjestelmät, jotka viimeistellään ulkopuolista sertifiointia varten vuonna Ekologia ja talous Ruotsissa alue-ekologinen suunnittelu on ulotettu niin laajalle kuin käytännössä on mahdollista. Se kattaa yhteensä 1,4 miljoonaa hehtaaria eli 87 % Stora Enson tuottavasta metsämaasta. Arvokkaat luontokohteet on rajattu puunkorjuun ulkopuolelle. Tämän suojelun arvioidut kustannukset vastaavat hakkuiden 10 %:n supistusta vuositasolla. Tämä merkitsee sitä, että Stora Enso pidättäytyy Ruotsissa vapaaehtoisesti noin 9 miljoonan euron arvoisista hakkuista luonnon monimuotoisuuden hyväksi vuosittain. Vesistöt ja kosteikot kuuluvat puunhankinta-alueiden arvokkaisiin luontokohteisiin. Stora Enso Skog on laatinut metsäkoneiden kuljettajille suositukset esimerkiksi purojen ylityksestä. Suomessa Stora Enso Metsä sai kuudentena peräkkäisenä vuonna parhaan arvosanan Metsäkeskus Tapion 10 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

11 Stora Enson Anne Härkönen tarkastaa venäläisen metsäpalstan kvarttaali-merkkejä. Pinta-alaltaan noin 2 km 2 :n suuruinen ruutu on venäläisen metsänhoidon perusyksikkö. Sitä käytetään myös Stora Enson puun alkuperän seurantajärjestelmässä. kansallisessa hakkuiden luontolaadun arvioinnissa. Arvioinnissa huomioidaan arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen, vesiensuojelun laatu hakkuiden yhteydessä, maisema-arvojen huomiointi ja metsänhoidon standardit. Kanadassa Stora Enso Port Hawkesbury allekirjoitti metsänhoitosopimuksen Cape Breton Islandin alueen Mi kmaq-alkuperäiskansaa edustavan paikallisen instituutin (Unama ki Institute of Natural Resources) kanssa. Stora Enso avustaa ohjelman metsäkoulutuksessa ja tukee muutenkin valmiuksien parantamista. Toiminnassa hyödynnetään Mi kmaq-heimon ympäristöä koskevaa perinnetietoa kestävän metsänhoidon edistämiseksi. Laittomat hakkuut kuriin Kaikki toimijat kansainvälisillä puumarkkinoilla eivät valitettavasti noudata samoja sääntöjä. Laittomat hakkuut ovat haitaksi koko metsäsektorille ja vääristävät hinnoittelua. Lisäksi laittomia hakkuita harjoittavien yhtiöiden metsätyöntekijöiden työolosuhteita on mahdotonta valvoa. Stora Enso ei tee yhteistyötä sellaisten puuntoimittajien kanssa, jotka eivät noudata konsernin periaatteita. Puun alkuperän seurantajärjestelmät ovat tehokkaimpia keinoja taistelussa metsävarojen kestämätöntä käyttöä ja laittomia hakkuita vastaan. Stora Enso edellyttää, että sen kumppanit kaikkialla noudattavat kansallista lainsäädäntöä sekä Stora Enson omia periaatteita. Lue lisää verkkovuosikertomuksesta Tunnusluvut Vuonna 2002 konserni kulutti yhteensä 41 miljoonaa kuoretonta kiintokuutiometriä puuta, josta lähes kolme neljäsosaa hankittiin läntisen Euroopan alueelta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä puuraaka-aineen lähteitä ovat yksityismetsät, valtion ja yhteisöjen metsät sekä yhtiön vuokraamat metsät. Stora Enso omistaa 45 % Veracel-yhtiöstä, joka hoitaa istutusmetsiä Brasiliassa, ja 67 % PT Finnantara Intigan puuviljelmistä Indonesiassa. Veracel on istuttanut hehtaaria eukalyptusta ja Finnantara hehtaaria akaasiaa. Stora Enso Celbin metsäosastolla on Portugalissa hehtaaria eukalyptusmetsää, mikä kattaa puolet Celbin tehtaan puunkulutuksesta. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

12 P U U J A K U I T U Auditoidut järjestelmät YMPÄRISTÖNHALLINTAJÄRJESTELMÄT Stora Enso Forest Stora Enso Forest Sweden EMAS (Stora Enso Skog) ISO Stora Enso Forest Finland (Stora Enso Metsä) Stora Enso Forest Central Europe Stora Enso North America Stora Enso North America Forest Resources, USA Stora Enso Port Hawkesbury Limited Woodlands Unit, Kanada Puuviljelmät Stora Enso Celbi, Portugali PT Finnantara Intiga, Indonesia Veracel, Brasilia EMAS ISO EMAS ISO ISO ISO ISO ISO ISO puunhankintayksikkö auditoitiin joulukuussa 2000 sertifikaatti myönnettiin vuonna 2001 puunhankintayksikkö auditoitiin joulukuussa 2000 sertifikaatti myönnettiin vuonna 2001 Ludvikan hallinta-alue sertifioitiin vuonna 1999 ensimmäinen EMAS-koerekisteriin vuonna 1999 hyväksytty suomalainen metsänhoitoorganisaatio nyt mukana uuden EMAS-asetuksen mukaisessa varsinaisessa EMAS-rekisterissä julkaisi uuden EMAS-selonteon vuonna 2002 sertifioitiin vuonna 1998 sertifiointi uusittiin vuonna 2001 seuranta-auditoinnin jälkeen EMAS-rekisteröinti ja ISO sertifiointi ovat käynnistymässä sertifikaatti myönnettiin vuoden 2002 alussa sertifiointi auditoitiin uusimista varten joulukuussa 2001 ja uusittiin tammikuussa 2002 sertifiointi kattaa suunnittelun, puunkorjuun, metsänhoidon ja tienrakennuksen yhtiön hallussa olevilla mailla sekä kaikki puukuljetukset sisältää ohjelman, jonka tavoitteena on rohkaista tärkeimpiä puuntoimittajia ottamaan käyttöön hyvän metsänhoidon käytännöt sertifikaatti myönnettiin alkuvuodesta 2001 uusittiin helmikuussa 2002 sertifiointiprosessi alkoi vuonna 2002 ja sen on määrä valmistua vuonna 2003 sertifiointiprosessi alkoi heinäkuussa 2001 ja sen on määrä valmistua alkuvuodesta 2003 sisältää metsänhoidon ja istutuksen, istutusmetsien hoidon, puun korjuun ja kuljetukset rekalla ja proomuilla METSÄSERTIFIOINTIJÄRJESTELMÄT Stora Enso Forest Stora Enso Forest Sweden FSC (Stora Enso Skog) Stora Enso Forest Finland (Stora Enso Metsä) FFCS PEFC Kaikilla Stora Enso Skogin Ruotsissa omistamilla metsillä on FSC-sertifiointi. Ludvikan hallinta-alue sai FSC-sertifioinnin ensimmäisenä Ruotsissa vuonna Kaikissa Stora Enson puukuljetuksissa metsistä tehtaiden mittausasemille käytetään sertifioitua alkuperäketjun seurantajärjestelmää. Myös osa Norrsundetin tehtaan tuottamasta sellusta myydään FSC-alkuperäsertifikaatilla varustettuna. Stora Enso Metsällä on suomalainen FFCS-sertifikaatti, joka on PEFC:n tunnustama. Puun alkuperän seuranta kattaa kaikki kuitulähteet metsistä tehtaille. Stora Enso Forest Central Europe Stora Enso Timber Stora Enso North America Stora Enso North America Forest Resources, USA Stora Enso Port Hawkesbury Limited Woodlands Unit, Kanada FSC PEFC PEFC FFCS FSC SFI SM SFM Yksiköllä on PEFC:n alkuperäsertifikaatti. Maxaun hallinta-alueella on myös FSC:n alkuperäsertifikaatti. Bad St. Leonhard sai Timberin Itävallan sahoista ensimmäisenä PEFC-sertifikaatin vuonna 2002, ja muut Itävallan ja Tsekin sahat on määrä PEFC-sertifioida vuonna Kaikilla Suomen sahoilla on jo PEFC-sertifikaatti. Ruotsissa FSC-sertifikaatit on Alan, Gruvönin ja Linghedin sahoilla ja Virossa Imaveren sahalla. Stora Enson Pohjois-Amerikan metsätoimintojen SFI-sertifiointi kattaa puunhankinnan käytännöt ja menetelmät. Sidosryhmien saatavilla on SFI-auditoinnin yhteenveto sertifioinnin tuloksista. Stora Enso Port Hawkesburyn metsäosasto sai SFM-sertifikaatin joulukuussa Se noudattaa sekä CSA:n että SFI:n standardeja. CSA-standardia sovelletaan yhtiön hallussa oleviin maihin ja SFI-standardia kaikkiin metsänhoito- ja puunhankintatoimintoihin. Port Hawkesbury on Pohjois-Amerikan ensimmäinen sekä CSA- että American Forest & Paper Associationin sertifikaatin saanut metsäyritys. PEFC Yleiseurooppalainen sertifiointijärjestelmä, Pan-European Forest Certification Scheme, jonka piiriin Suomenkin järjestelmä kuuluu. SFI SM ja CSA Z809 ovat myös PEFC:n jäseniä. FFCS Suomen metsäsertifiointijärjestelmä, Finnish Forest Certification System. FSC Hyvän metsänhoidon neuvoston (Forest Stewardship Council) sertifiointi. SFI SM American Forest & Paper Associationin kestävän metsänhoidon ohjelma (Sustainable Forestry Initiative). CSA Z809 Kanadan standardointilaitoksen kestävän metsänhoidon sertifiointikriteerit. 12 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

13 P U U J A K U I T U Sellu Puuviljelmät TCF- vai ECF-valkaisu? Stora Ensolla on 15 sellutehdasta, joista 14 käyttää alkuaineklooritonta prosessia (ECF). Nymöllan sulfiittisellutehtaan prosessi puolestaan on täysin klooriton (TCF), samoin osa Kemijärven sellutehtaan tuotannosta. Alkuaineklooria ei käytetä Stora Enson tehtailla lainkaan. Kunkin tehtaan valkaisuprosessin valinta perustuu tuotteiden laadun, tuotannon ja ympäristövaikutusten optimointiin. ECF-selluntuotanto lisääntyi vuonna 2001 noin 17 % maailmanlaajuisesti. Sen markkinaosuus on nyt noin 75 %. TCF-tuotanto on vähentynyt hieman, ja sillä on edelleen pieni markkinaosuus (runsaat 5 %) valkaistun sellun tuotannosta (AET, 5/2002). Kuluneiden vuoden aikana on tutkittu laajasti TCF-valkaisun vaikutuksia ympäristöön ECF-valkaisuun verrattuna. Tutkimukset osoittavat, ettei valkaisumenetelmien ympäristö- Sellutase vuonna ) vaikutuksilla ole eroa, kunhan jätevedet puhdistetaan nykyaikaisia menetelmiä käyttäen. Lyhyt- Pitkä- Revintä tonnia kuitusellu kuitusellu massa Yhteensä Oma tuotanto Sunila 2) (50 %) Tuotanto yhteensä Toimitukset omille tehtaille Toimitukset konsernin ulkopuolelle Ostot konsernin ulkopuolelta Tase ) Luvut perustuvat tuotantoon ja toimituksiin vuonna ) Osakkuusyhtiö Puuviljelmät tutkimusyhteistyötä Kiinassa Kiinassa Stora Enso tekee yhdessä Guangxi Zhuangin autonomisen alueen hallituksen kanssa alustavaa tutkimusta laajojen istutusten ja integroidun sellu- ja paperituotannon käynnistämisestä alueella. Tutkimuksessa korostetaan kestävien ja ympäristöä kunnioittavien työmenetelmien kehittämistä. Vuonna 2002 Stora Enso myös allekirjoitti sopimuksen tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä Kiinan Metsäakatemian kanssa. Sopimus luo perustan hankkeille, joilla tutkitaan metsitystä ja puuviljelmien puun käyttöä paperinvalmistuksessa. Tutkimuskohteena ovat myös paikalliset poppelipuut. Brasiliassa Veracel tutkii eukalyptuksen geeniperimää yhteistyössä muiden brasilialaisten metsäyhtiöiden, seitsemän yliopiston ja Brasilian metsäntutkimuskeskuksen kanssa. Vuonna 2002 Veracelin sademetsäohjelman puitteissa kerättiin noin 500 kg sademetsän alkuperäisten puulajien siemeniä. Alueella käytetään alkuperäislajien taimia istutettujen eukalyptusviljelmien lomassa. Näin alueelle palautetaan alkuperäistä atlanttista sademetsää. Veracelin puunkorjuussa saavutettiin vuonna 2002 miljoonan kuutiometrin raja. Myös kuitupuutoimituksille tarkoitettu satamaterminaali valmistui. Indonesian Länsi-Kalimantanin metsätarhojen kasvillisuuden monimuotoisuus on säilynyt hyvin, ja niitä voidaan käyttää sademetsien luonnontilaisten elinympäristöjen palauttamiseen alangoilla. Nämä tarhat ovat myös tärkeä metsätuotteiden lähde paikalliselle väestölle, ja niitä suojellaan aktiivisesti PT Finnantara Intigan istutusmetsäalueella. Stora Enso Forest Consulting on koordinoinut hanketta, jossa arvioitiin talouskäytössä olevien trooppisten istutusmetsien monimuotoisuuden hallintaa. Hanke päättyi vuonna Vuonna 2002 päätökseen saadun tutkimuksen mukaan puuviljelmäyhtiö PT Finnantara Intigan vuokraamien alueiden asukkaat ovat sitä mieltä, että istutusmetsät ovat parantaneet heidän toimeentulomahdollisuuksiaan. Puuviljelmät ovat edesauttaneet myös sademetsien suojelua kun maastoon on istutettu alkuperäisten sademetsälajien taimia. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

14 PUU JA KUITU Painopiste ydinliiketoimintaan Stora Enso siirsi noin hehtaaria Suomessa sijaitsevaa metsää uudelle metsänhoitoon keskittyvälle Tornatoryhtiölle vuonna Samaan aikaan Yhdysvalloissa huutokaupattiin noin hehtaaria yhtiön metsää. Näiden metsien osuus konsernin vuosittaisesta puunhankinnasta on kuitenkin alle 10 %. Stora Enso omistaa edelleen noin 2 miljoonaa hehtaaria metsää, josta 1,9 miljoonaa hehtaaria Ruotsissa, missä parhaillaan tutkitaan eri vaihtoehtoja pääoman vapauttamiseksi metsistä. Tällainen uudelleenjärjestely noudattaa Stora Enson pitkän aikavälin strategiaa, jonka mukaan yhtiö keskittyy ydinliiketoimintaansa. Puunhankintaorganisaatio Stora Enson pohjoisen Euroopan metsäyksiköt ovat Stora Enso Metsä Suomessa (ja Venäjällä), Stora Enso Skog Ruotsissa (ja Baltian maissa), ja Stora Enso Forest Central Europe Keski-Euroopassa. Stora Enson Pohjois-Amerikan metsäyksikkö vastaa konsernin Yhdysvaltain puunhankinnasta sekä yhtiön metsäomistusten hoidosta Kanadan Ontariossa. Stora Enso Port Hawkesburyn metsäosasto vastaa puunhankinnasta ja yhtiön omistamista ja vuokraamista maista Nova Scotiassa. Stora Enso Timber valmistaa puutuotteita ja kuuluu Stora Enson ydinliiketoimintoihin. Itävallan ja Tsekin tasavallan sahat saavat puunsa Stora Enso Timberin oman hankintaorganisaation välityksellä. Stora Enso Timberin suomalaisille ja ruotsalaisille sahoille puun hankkivat Stora Enso Metsä ja Stora Enso Skog. Kysymyksiä ja vastauksia Ostaako Stora Enso puuta ikimetsistä? Stora Enso ei osta puuta suojelualueilta tai suojelualueiksi kaavailluilta alueilta. Stora Enson puunhankintaperiaatteiden mukaisesti kaikkien kuitulähteiden on noudatettava sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä näkökohtia. Vanhoihin metsiin liittyvät määritelmät vaihtelevat voimakkaasti. Katsaus määritelmien ydinkysymyksiin löytyy Stora Enson vuoden 2000 ympäristövuosikertomuksesta. Ostaako Stora Enso laittomasti korjattua puuta? Lainvastaisesti kaadetun puun ostaminen on vastoin konsernin puunhankintaperiaatteita. Puun alkuperän huolellinen dokumentointi ja pitkäaikaiset yhteistyösuhteet toimittajien kanssa ovat tehokkaita keinoja estää laittomasti kaadetun puun pääsy Stora Enson tuotantoon. Stora Enso selvittää ja tukee parhaita käytäntöjä kaikissa maissa sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa laittomia hakkuita vastaan. Mitä keinoja Stora Ensolla on puuttua lainvastaiseen toimintaan? Stora Enso etsii jatkuvasti parhaita ja kestävimpiä käytäntöjä konsernin omalle toiminnalle ja edellyttää samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Puun alkuperän jäljitettävyydestä on tärkeä varmistua, jotta voidaan todella taata kuidun kestävä alkuperä. Jos puuntoimittajat eivät noudata Stora Enson standardeja, yksiköt voivat perua sopimuksiaan. Sääntöjä toistuvasti rikkovia toimittajia ei enää huomioida tulevien sopimuskumppanien valinnassa. Mitkä ovat Stora Enson globaalit puunhankintaperiaatteet? Stora Enson puunhankintaperiaatteet sanovat, että kaikkien kuitulähteiden on noudatettava sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä näkökohtia, mihin sisältyy myös ihmisoikeuksien ehdoton kunnioittaminen. Miten Stora Enso valvoo näiden periaatteiden noudattamista? Pääosa Stora Enson noudattamista puunhankintarutiineista sisältyy ISO ja / tai EMAS-järjestelmiin. Ulkopuoliset verifiointilaitokset todentavat nämä järjestelmät, jolloin saadaan myös varmuus Stora Enson puunhankintaperiaatteiden noudattamisesta. Uhkaako Stora Enson puunhankinta uhanalaisia lajeja? Ekologinen kestävyys on Stora Enson puunhankintaperiaatteiden keskeisiä näkökohtia. Alue-ekologinen suunnittelu ja metsäsertifiointijärjestelmät ovat esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaksi käytetyistä työkaluista. Lue lisää verkkovuosikertomuksesta 14 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

15 PUU JA KUITU Uusiokuitu Langerbruggen tehdas pyörii uusiokuidulla Langerbruggen uusi paperikone Belgiassa kasvattaa Stora Enson uusiokuidun käyttöä. Langerbruggen tehtaan rakennushanke etenee aikataulun mukaan, ja uuden paperikoneen on määrä käynnistyä toukokuun 2003 loppuun mennessä. Uusi kone valmistaa uusiokuidusta tonnia paperia vuodessa ja noudattaa näin Sanomalehtipaperitulosryhmän tavoitetta lisätä keräyspaperin osuutta raaka-aineena. Langerbruggen tehdas sijaitsee strategisesti lähellä uusiokuidun lähteitä; pääosa keräyspaperista saadaan 300 kilometrin säteeltä tehtaasta. Uusi sanomalehtipaperikone käyttänee noin tonnia keräyspaperia vuodessa. Stora Enso on allekirjoittanut hankintasopimuksen muun muassa hollantilaisen kierrätysosuuskunta VAOPin kanssa 2 miljoonan keräyspaperitonnin hankkimisesta tehtaalle seuraavien 10 vuoden aikana. Pitkäaikaiset sopimukset auttavat tasoittamaan hinnanvaihteluita. Uusiokuidun osuus kasvaa Vuonna 2002 Stora Enson tuotantolaitokset käyttivät 2 miljoonaa tonnia uusiokuitua, eli noin saman verran kuin edellisvuonnakin. Sanomalehtipapereissa uusiokuidun osuus vuonna 2002 oli 49 %, ja se nousee vuoteen 2004 mennessä 52 %:iin Langerbruggen uuden linjan päästyä täyteen tuotantovauhtiin. Tämä nostaa uusiokuidun osuuden konsernin tuotannossa 15 %:sta (2002) 17 %:iin vuoteen 2004 mennessä. Uuteen sanomalehtipaperilinjaan sisältyy myös siistaamolaitos ja 75 megawatin biovoimala. Voimala käyttää polttoaineena siistaamon kuitulietettä sekä tehtaan jätevedenpuhdistamon lietettä. Näillä katetaan 10 % tehtaan kokonaisenergiankulutuksesta. Tehokasta talteenottoa Varkauden tehtaat toimittavat paperia espanjalaisille puhelinluettelokustantajille, joilla on tuottajan vastuu paperinkeräyksen järjestämisestä. Barcelonan tehdas on uusinut viisivuotisen sopimuksensa vanhojen luetteloiden keräämiseksi kotitalouksista. Käytetyt luettelot ovat tärkeä raaka-aineen lähde Barcelonan tehtaalle. Hylten tehtaalla on käynnistynyt hanke, joka selvittää siistaamon raakaainehävikkiä on-line -mittausten ja laboratoriokokeiden avulla. Tähän mennessä hankkeella on tehostettu raakaaineen käyttöä niin, että se vastaa noin tonnia keräyspaperia vuodessa. Hylten siistaamolla on myös otettu talteen 700 tonnia paperipaalien sidontaan käytettyä paalauslankaa. Ennen se vietiin kaatopaikalle, mutta nyt lanka toimitetaan terästehtaalle hyötykäyttöön. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

16 PUUTUOTTEET Erityinen lämpökäsittely takaa ThermoWood-tuotteille pitkän iän ilman kemikaalien käyttöä. Sahat ovat sillanpääasemia Venäjälle ja Baltian maihin Uudet sahat edistävät kestävää puunhankintaa ja vahvistavat paikallista puunjalostusta. Stora Enso allekirjoitti vuonna 2002 Viron suurimman puutavara- ja puunhankintayhtiön AS Sylvesterin kanssa sopimuksen, jolla Stora Enso Timber hankkii enemmistöosakkuuden Sylvesteristä. Kauppa varmistunee vuoden 2003 ensimmäisellä neljänneksellä kilpailuviranomaisten annettua sille siunauksensa. Stora Enso Timber hankkii kaupan myötä haltuunsa 66 % AS Sylvesterin sahojen liikkeellä olevista osakkeista sekä Sylvesterin koko puunhankintatoiminnot. Metsätoiminnoista tulee vastaamaan Stora Enso Forest Baltic, joka alkaa systematisoida alueella kuidun alkuperän dokumentointia kuitulähteiden kestävyyden takaamiseksi. Sopimukseen sisältyy myös sitoumus kolmen uuden sahan rakentamisesta. Lisäksi Stora Enso on hiljattain tehnyt päätöksen kahden uuden sahan rakentamisesta Venäjälle, Pitkärantaan ja Nebolchiin. Uudet sahat edistävät kestävää puunhankintaa ja vahvistavat paikallista puunjalostusta. Uusiutuvia vaihtoehtoja Puutuotteilla on tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hidastamisessa, etenkin silloin kun ne korvaavat uusiutumattomia rakennusmateriaaleja. Puu sitoo itseensä hiilidioksidia käytön aikana ja voidaan myöhemmin kierrättää kokonaan uusiin tuotteisiin ja lopulta polttaa bioenergian tuottamiseksi. Stora Enso Timberin tuotekehitys on ollut viime vuosina aktiivista. Tämän työn tärkeimpien viimeaikaisten saavutusten, ThermoWoodin ja WoodHeartin, vahvuutena on puun luontaisiin ominaisuuksiin perustuva kestävyys ja kosteuden sietokyky. ThermoWood-tuotteille tehdään lämpökäsittely, joka antaa havupuulle yleensä vain lehtipuilla olevia ominaisuuksia. Puutuotteiden eliniän pidentäminen parantamalla niiden kestävyyttä ilman kemiallisia lisäaineita vähentää ympäristövaikutuksia. WoodHeart-tuotteet on tehty tukkien sydänpuusta. Ne ovat ihanteellista materiaalia ikkunanpuitteisiin ja oviin, joissa vähäinen elävyys ja kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia niin sisä- kuin ulkopuolella. Stora Enso Timber on tehnyt merkittäviä investointeja uusimpaan teknologiaan WoodHeart-tuotteiden valmistamiseksi Honkalahden sahalla. Ei jätettä Puutuotteiden tuotantoon ja käyttöön liittyvät ympäristövaikutukset ovat vähäisempiä kuin millään kilpailevalla rakennusmateriaalilla, kuten teräksellä, betonilla tai muovilla. Puutuotteiden ympäristöprofiilia parantaa entisestään se, ettei raaka-aineesta mene puruakaan hukkaan. Puru, kuori, hake ja lastut ovat arvokkaita niin paperiteollisuuden raaka-aineena kuin biopolttoaineenakin. Näiden kuitutuotteiden osuus jokaisesta tukkipuusta on keskimäärin 48 %, kun loput 52 % käytetään varsinaisten puutuotteiden valmistukseen. 16 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

17 ENERGIA Puuperäiset polttoaineet uusiutuvaa energiaa Stora Enso pyrkii kaikin tavoin hyödyntämään mahdollisuuksiaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Parhaita keinoja ilmastomuutosten torjumiseksi ovat jatkuva puuperäisten biopolttoaineiden käytön lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Nämä seikat ovat keskeisellä sijalla, kun investointipäätöksiä tehdään. Sitoutuminen ympäristöjärjestelmiin luo kestävän perustan ympäristövaikutusten yhdenmukaiselle ja avoimelle seurannalle. Tämän vuoden ympäristöraportti on edellisvuotisia yksityiskohtaisempi, sillä se sisältää myös tehdaskohtaiset CO 2 -päästöt (sivuilla 26 29). Erikseen on esitetty uusiutuvien ja uusiutumattomien energialähteiden päästömäärät, vaikka uusiutuvat polttoaineet katsotaankin Kioton sopimuksessa CO 2 -neutraaleiksi. Ylivoimaisesti tärkein kasvihuonekaasu Stora Enson tuotannossa on hiilidioksidi, joten se on myös ainoa kas- vihuonekaasu, jonka päästöjä seurataan konsernitasolla. Fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä syntyvät hiilidioksidipäästöt laskivat noin tonnia tuotantomäärien hienoisesta kasvusta huolimatta. Tähän vaikuttivat osaltaan Imatran tehtaat, jossa käytettiin biopolttoaineita turpeen sijaan, sekä Port Hawkesburyn tehdas, jossa hiili korvattiin kaasulla. Biopolttoaineet tehokkaampaan käyttöön Biopolttoaineiden osuus konsernin energiantuotannosta oli 62 % vuonna 2002 (60 % vuonna 2001). Tärkeimmät lähteet ovat sellunkeitosta saatava mustalipeä, hakkuutähteet ja kuori. Stora Enson yksiköt etsivät jatkuvasti uusia ja entistä tehokkaampia keinoja tuotantotähteiden ja sivutuotteiden hyödyntämiseksi: Port Hawkesburyn tehtaalla biopolttoaineiden osuus kasvoi 8 % vuonna Samaan aikaan kuumahierrelaitoksen höyryn talteenotto kasvoi merkittävästi edellisvuoden 13 %:sta 29 %:iin vuonna Kattila kuluttaa nyt vain vähäisiä määriä fossiilista polttoainetta. Polttoöljy ja maakaasu on korvattu kuorella, lietteellä ja sahan tuotantotähteillä. Wisconsin Rapidsin sellutehtaalla parannukset kuoren ja puutähteiden käsittelyssä ja kuljetuksessa ovat mahdollistaneet niiden lisääntyneen käytön biopolttoaineena. Tämä on johtanut biopolttoainemäärän 30 %:n lisäykseen tehtaan kattiloissa hankkeen alettua elokuussa Stora Enso Timber on perustanut yhteistyössä Svensk Brikett Energi AB:n kanssa Gruvönin sahan yhteyteen briketointilaitoksen, jonka raaka-aineena käytetään purua ja kuivaa haketta. Laitoksen sijoittaminen höyläämön yhteyteen tuottaa puhdasta ja tehokasta polttoainetta. Lisäksi se vähentää kuljetuksia sahan ja loppukäyttäjien välillä noin kolmanneksella, koska briketit menevät pienempään tilaan kuin käsittelemätön sivutuote. Tolkkisten saha ostaa lämpö- ja sähköenergiansa tehdasalueella sijaitsevalta kunnalliselta voimalaitokselta. Vuonna 2002 voimala alkoi käyttää pelkästään biopolttoaineita, joihin kuuluvat myös kuori ja muut sahalla syntyvät tähteet. POLTTOAINEIDEN KOKONAIS- KULUTUS STORA ENSON ENERGIANTUOTANNOSSA 2002, TJ Biopolttoaineet 62 % Kaasu 20 % Kivihiili 9 % Öljy 6 % Turve 3 % Yht TJ Biopolttoaineiden osuus Stora Enson vuotuisesta TJ:n polttoainekulutuksesta on noin 62 %. Kombivoimalat kattavat 33 % konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka on yhteensä 22,5 TWh. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

18 ENERGIA Kuori, sahanpuru, mustalipeä ja hakkuutähteet ovat tärkeitä puuperäisiä energianlähteitä. Stora Ensossa löydettiin vuoden 2002 aikana uusia käyttötapoja näille CO 2 -neutraaleille biopolttoaineille. Stora Enso North America sai vuonna 2002 valmiiksi ensimmäisen energiatehokkuutta mittaavan auditointikierroksen. Se noudatti arvioinnissa samaa kaavaa kuin eurooppalaiset yksiköt aikaisemmin. Tärkeää on, että päivittäisiä toimintoja pyritään jatkuvasti parantamaan. Kuvaava esimerkki tulee Stevens Pointin tehtaalta, joka alensi energiankulutustaan 3 % paperitonnia kohti vaihtamalla valaisimet energiatehokkaampiin malleihin ja sulkemalla tuotannon kannalta epäolennaisia laitteita. Sahoilla on ylipäänsä hyvät mahdollisuudet biopolttoaineiden käyttöön niin omaan energiantarpeeseen kuin myös edullisten energiaratkaisujen tarjoamiseen muillekin konsernin yksiköille. Uusien markkinamekanismien hyödyntäminen Stora Enso on merkittävä energiankuluttaja, mutta myös suuri biopolttoaineilla tuotetun sähkön ja lämmön tuottaja. Näiden ominaispiirteiden vuoksi yhtiölle on tärkeää seurata ja ymmärtää ilmastonmuutoksen hillitsemiseen pyrkiviä uusia markkinamekanismeja. Stora Enso onkin aktiivisesti mukana alan hankkeissa. Stora Enso North America osallistuu Chicagon ilmastopörssiin (CCX). Sen tavoite on luoda aktiivinen markkinapaikka, joka auttaa löytämään kustannustehokkaita ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseselle. Osallistuminen hankkeeseen tuo yhtiölle hyödyllistä tietoa ja kokemusta markkinalähtöisen päästökaupan rakenteesta ja toimintatavoista. Chicagon ilmastopörssi on vapaaehtoisuuteen perustuva kauppapaikka. Se hallinnoi ensimmäistä kasvihuonekaasuja alentavaa päästökauppaohjelmaa Pohjois-Amerikassa ja Brasiliassa. Yritysten yhteistyön tuloksena on syntynyt Chicago Accord -nimellä tunnettu sopimus, johon on kirjattu tämän päästökauppaohjelman 18 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

19 Stora Enso luo uusia CO2-neutraaleja tuotteita uusiutumattomiin raaka-aineisiin pohjautuvien tuotteiden tilalle. Kartonkiset CD-kotelot pitävät keveytensä ansiosta myös asiakkaiden kuljetuskustannukset kurissa. säännöt. Järjestelmä on tähänastisista päästökauppaohjelmista kattavin, ja siinä on mukana useita teollisuudenaloja, päästölähteitä ja hiilinieluja. Toiminnan perustana on jäsenten sitoumus saada kasvihuonepäästöt vuosina alittamaan tietty historiallinen perustaso. Sitoumuksen piiriin kuuluu useita kaasuja ja teollisuudenaloja. Se on kansainvälisesti kattava ja mahdollistaa kompensointikeinot, kuten hiilen sitomisen maaperään ja biomassaan, kaatopaikkojen metaanin hävittämisen ja kehitysmaiden päästöjen leikkaukset. Stora Enso North America on laskenut tulosryhmän hiilidioksidipäästöt vuoteen 2006 asti. Se arvioi yltävänsä tavoitteeseen, etenkin jos suunnitellut energiatehokkuuden parannukset otetaan huomioon. Oppia huomista varten Tammikuusta 2002 lähtien Stora Enso on myynyt Alankomaihin suomalaista ja ruotsalaista vihreää sähköä ja vihreitä sertifikaatteja Pohjoismaiden yhteisten sähkömarkkinoiden kautta. Stora Enso pyrkii ennen kaikkea saamaan käytännön kokemusta hiilivirroilla ja vihreällä energialla käytävästä kaupasta. Tämä auttaa yhtiötä valmistautumaan uusien markkinamekanismien, kuten päästökaupan, puhtaan kehityksen mekanismien ja yhteistoteutuksen hyödyntämiseen. Lisähyötynä on, että kaikki toimintaan osallistuneet tehtaat ovat käyneet läpi erittäin tarkat verifiointiprosessit, mikä on antanut niille entistä paremman käsityksen omista käytännöistään. Vihreän sähkön myyntiin Hollantiin ovat osallistuneet Enocellin, Imatran, Kemijärven, Kotkan, Norrsundetin, Oulun, Skutskärin, Summan, Sunilan, Varkauden ja Veitsiluodon tehtaat. Nymöllan tehdas on lisäksi myynyt biopolttoaineilla tuotettua vihreää sähköä tukholmalaiselle Birka Energille. Konsernin sähkönhankinta ja -kulutus vuonna 2002, TWh Suomi Ruotsi Muu Pohjois- Aasia Yhteensä Eurooppa Amerikka Oma tuotanto 1) Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) 4,0 1,0 1,7 0,8 0,03 7,5 Vesivoima 0, ,3 0 0,6 Ydinvoima 1, ,3 Muut resurssit 0, ,1 0 0,6 Yhteensä 6,1 1,0 1,7 1,2 0,03 10,0 Ostot 1,9 4,7 3,3 3,4 0,08 13,4 Hankinnat yhteensä 8,0 5,7 5,0 4,6 0,11 23,4 Stora Enson tehtaiden kulutus 7,7 5,7 4,4 4,6 0,11 22,5 Myynti konsernin ulkopuolelle 0,3 0,024 0, ,1 1) Oma tuotanto = Stora Enson suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto Suuri osa konsernin ulkopuolelta hankitusta sähköstä ostetaan pitkäaikaisten sopimusten perusteella. Näin Stora Enso pystyy tasapainottamaan markkinoiden heilahtelujen vaikutuksia. Spot-markkinoilta hankittu sähkö on myös suojattu hinnanvaihteluilta. Kioton sopimuksen mukaisesti ostosähkön hiilidioksidipäästöjä ei ole sisällytetty konsernin päästölukuihin. YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET

20 VESI Vesi puhdistuu Hyltessä Vuoden 2002 tärkein jäteveden puhdistushanke toteutettiin Hylten tehtaalla. Hylten tehtaan uusi jätevedenpuhdistamo on vähentänyt dramaattisesti Nissan-jokeen joutuvia päästöjä. Uuden vedenpuhdistamon ansiosta tehtaan biologista hapenkulutusta kuvaavat COD-päästöt Nissan-jokeen vähenivät noin 20 % vuonna Selvitykset ovat osoittaneet, ettei tehtaalla ole merkittäviä vaikutuksia alapuolisen vesistön happitasoihin. Tehtaan ympäristössä on ajoittain kärsitty hajuhaitoista, jotka poistuivat uusimpien vedenpuhdistusmenetelmien myötä. Puhdistamoliete käsitellään nyt erikseen ennen kuin se lopullisesti poltetaan kattilassa energiaksi sellutehtaalle ja sanomalehtipaperikoneille. Hylten tehdas on investoinut uuteen vedenpuhdistamoon 22 miljoonaa euroa. Puhdistusprosessiin sisältyy nyt yksi mekaaninen, kaksi biologista ja yksi kemiallinen käsittelyvaihe. Merellinen symbioosi Stora Enson Kotkan tehtaan naapuriin on valmistunut Maretarium, jonka akavaarioissa elää 50 suomalaista kalalajia. Tarvittava vesi on lähtöisin Suomenlahden rannikolta aivan Stora Enson Kotkan tehtaiden läheltä. Maretarium tarjoaa tilat Helsingin yliopiston ja Suomen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoille. Talossa on myös erityinen opetustila, jota lähiseutujen koulut ja päiväkodit voivat varata kertoakseen lapsille ja nuorille vesiluonnosta ja veden roolista paperinvalmistuksessa. Maretarium avattiin toukokuussa 2002, ja siihen on tutustunut jo lähes kävijää. Stora Enso on yksi Maretariumin pääsponsoreista. Merenneito auttaa Itämerta Yksi ympäristöjärjestö WWF:n päätavoitteista Itämerellä on supistaa ympäristökuormitusta, erityisesti rehevöitymistä nopeuttavien ravinteiden pääsyä vesistöön. Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. WWF:llä on parhaillaan käynnissä Operaatio Merenneidoksi nimetty Itämeren suojelukampanja, jossa on mukana useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekä yhtenä tärkeimmistä sponsoreista Stora Enso. Rehevöitymisen hillitsemisen lisäksi kampanjalla pyritään vähentämään öljyvahinkojen riskiä Itämerellä sekä lisäämään yleistä tietoisuutta alueen ympäristöasioista. Näin tuetaan uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojelua. Lue lisää verkkovuosikertomuksesta 20 YMPÄRISTÖ JA RAAKA-AINEET 2002

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi

Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa Auvo Kaivola PEFC Suomi Metsäsertifiointi vastuullisuuden ja kestävyyden osoittamisessa 16.5.2018 Auvo Kaivola PEFC Suomi 1 Sisältö: Mitä metsäsertifiointi on? Mikä PEFC on? Laillisuus ja kestävyys metsäsertifioinnissa PEFC ja

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa

Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa

Lisätiedot

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä

Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa

Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa Puutavaran kestävä alkuperä metsäsertifiointi pähkinänkuoressa 27.10.2011 Puupäivä 2011, Wanha Satama Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.

PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta

Metsä Groupin Polar King -projekti. Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä. Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta Metsä Groupin Polar King -projekti Kemin sellutehtaan esiselvitys on käynnissä Juha Mäntylä Liiketoimintajohtaja Metsäliitto Osuuskunta METSÄ GROUP Liikevaihto* 5,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 * Huomioitu

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Biotalouden edelläkävijä

Biotalouden edelläkävijä Biotalouden edelläkävijä Ilkka Hämälä Pääjohtaja, Metsä Group Pellervon Päivä 11.4.2018 1 13/04/2018 Esityksessä nähty video löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=7eayjgxz5-o METSÄ GROUP

Lisätiedot

Pörssitiedote klo 9.00

Pörssitiedote klo 9.00 Pörssitiedote 22.3.2012 klo 9.00 Stora Enson uuden liiketoiminta-aluejaon mukaiset historialliset luvut STORA ENSO OYJ PÖRSSITIEDOTE 22.3.2012 klo 9.00 Stora Enso on 17.1.2012 julkistetun tiedotteen mukaisesti

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD

UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Sisältö. Vuosi 2001 lyhyesti...3 Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka... 5 Vastuu on sekä globaalia että paikallista...

Sisältö. Vuosi 2001 lyhyesti...3 Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka... 5 Vastuu on sekä globaalia että paikallista... Sisältö Vuosi 2001 lyhyesti..............................................3 Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka....................... 5 Vastuu on sekä globaalia että paikallista...............................

Lisätiedot

Maailma tarvitsee Metsää

Maailma tarvitsee Metsää Maailma tarvitsee Metsää Maailman väestö kasvaa ja vaurastuu. Energiasta ja luonnonvaroista kilpaillaan kiivaasti. Vaikka maailma on entistä digitaalisempi myös metsää tarvitaan. Metsä Group on vastuullisen

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas

Metsä Groupin biotuotetehdas Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja

TAMMI-MAALISKUU 2014 OSAVUOSIKATSAUS. 29.4.2014 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja TAMMI-MAALISKUU 214 OSAVUOSIKATSAUS 29.4.214 Alexis Fries, toimitusjohtaja Jukka Pahta, talousjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT 214 Q1 lyhyesti Tammi-maaliskuu 214 Liitteet Alexis Fries Toimitusjohtaja Q1/214

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Powered by UPM BioVerno

Powered by UPM BioVerno Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com

Lisätiedot

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT

UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT UPM:N UUDEN LIIKETOIMINTARAKENTEEN MUKAISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1.2012 30.9.2013 UPM:n uuden liiketoimintarakenteen mukaiset taloudelliset tiedot 1.1.2012 30.9.2013 UPM ilmoitti 6.8.2013 uudistavansa

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2005 27. tammikuuta 2006 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Strategia KONE tuo asiakkailleen kilpailuetua innovatiivisilla palveluillaan ja ratkaisuillaan. Samalla KONEen tuotteet

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä

Lisätiedot

Metsä Board. Sijoittajasuhdejohtaja Katri Sundström. Pörssisäätiön pörssiaamu, Tampere

Metsä Board. Sijoittajasuhdejohtaja Katri Sundström. Pörssisäätiön pörssiaamu, Tampere Metsä Board Sijoittajasuhdejohtaja Katri Sundström Pörssisäätiön pörssiaamu, Tampere 4.4.217 Käänne paperiyhtiöstä kartonkiyhtiöksi on saatu päätökseen Liiketoiminnan jakauma 25 Liiketoiminnan jakauma

Lisätiedot

Vakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019

Vakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019 Vakaa kehitys jatkui 2 2019 kohokohdat LIIKEVAIHTO 163,0 (167,5) miljoonaa euroa, laskua -2,7 % tai -0,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS (EBIT) 17,3 (21,2) miljoonaa

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com

Tilinpäätös 2005 8.2.2006. www.raute.com Tilinpäätös 2005 8.2.2006 www.raute.com 2005 M Jatkuvat toiminnot 2005 2004 Liikevaihto Liiketulos 108,6 4,4 73,1 3,6* Uudet tilaukset: projektit teknologiapalvelut 109 23 Tilauskanta 55 Henkilöstö (kirjoilla)

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi

M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi M-realin muutos menestyväksi kartonkiyhtiöksi Mikko Helander 23.11.2011 1 Sisältö 1. M-realin strateginen suunta 2. M-realin merkittävä tulosparannuspotentiaali 2 3 M-realin strateginen suunta Strategia

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja

TAMMI-KESÄKUU Heikki Malinen, toimitusjohtaja TAMMI-KESÄKUU 21 22.7. 21 Heikki Malinen, toimitusjohtaja ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Katsaus vuoden 21 ensimmäiseen vuosipuoliskoon Katsaus liiketoimintaryhmittäin Konsernin taloudellinen asema Vuoden 21 näkymät

Lisätiedot

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Tuloksemme Vuoden 2013 tulos kuten aiemmin raportoitu Liikevaihto Operatiivinen liikevoitto 10 544 milj. euroa 578 milj. euroa Operatiivinen ROCE 7,1 % Liiketoiminnan rahavirta

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board

Metsä Board. Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu. Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014. Metsä Board Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu Markus Holm, talousjohtaja Sijoitus-Invest 2014 lyhyesti Liikevaihto noin 2 miljardia euroa vuodessa. Henkilöstömäärä noin 3 200 Euroopan suurin taivekartongissa.

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Fortumin Energiakatsaus

Fortumin Energiakatsaus Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström

Yhtiökokous 28.2.2006. Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström Yhtiökokous Toimitusjohtaja Carl-Gustaf Bergström 1 Keskeiset asiat vuonna 2005 MacGREGORin osto ja integrointi Cargotec listautui 1.6.2005 Cargotecille valittiin uusi hallitus 12.7.2005 43,4 milj. osaketta

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Stora Enso. omplies. with. principles. Responsibility. sustainable. development YMPÄRISTÖVUOSIKERTOMUS 2000

Stora Enso. omplies. with. principles. Responsibility. sustainable. development YMPÄRISTÖVUOSIKERTOMUS 2000 development Stora Enso omplies with principles Responsibility of sustainable YMPÄRISTÖVUOSIKERTOMUS 2000 2000 Vuosi 2000 lyhyesti Ympäristön hyväksi tehty työ tuotti tulosta myös vuonna 2000. Sellun, paperin

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot