tehdään jätteestä arvokasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tehdään jätteestä arvokasta"

Transkriptio

1 tehdään jätteestä arvokasta yhteiskuntavastuuraportti 2013

2 sisältö Resurssitehokkuutta parantamalla Ekokem rakentaa omalta osaltaan kestävään kehitykseen perustuvaa kierrätysyhteiskuntaa. timo PieKKari toimitusjohtaja Vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraportissa kerrotaan Ekokem-konsernin liiketoiminnan taloudellisesta kehittymisestä ja taloudellisen vastuun toteutumisesta. Ympäristö- ja sosiaalisesta vastuusta kerrotaan vain Suomen toimintojen osalta. Ruotsin toiminnoista julkaistaan Ruotsissa vastuullisuusraportti, jota ei varmenneta. Erillisessä tilinpäätösraportissa esitellään Ekokem-konsernin ja Ekokem Oy Ab:n tilinpäätökset sekä Ekokem-konsernin hallinto ja riskienhallinta. Yhteiskuntavastuuraportin pääkuvat kertovat tarinaa muovijätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä teollisuuden raaka-aineena ja uusiotuotteina. Etusisäkannen kuva on muovijätteestä, jota Ekokem ottaa vastaan. Jäte käsitellään murskaamossa, kuva sivulla 12. Käsittelyn jälkeen muovijätteestä on muodostunut muovijakeita, joita esitellään sivun 13 kuvassa. Muovijakeista valmistetaan uusiotuotteita. Sivun 24 kuvassa valmistetaan muoviprofiileja. Viimeistely ja laaduntarkastus kuuluvat myös uusiomuovituotteiden valmistusprosessiin, kuva sivulla 25. Muun muassa viiniköynnösten tukikeppejä valmistetaan muovijätteestä, kuva takasisäkannessa. Kuvat ottanut Sami Helenius. yhteystiedot toimitusjohtaja timo piekkari puh johtava asiantuntija auli Westerholm puh viestinnän suunnittelija satu meriluoto puh ekokem lyhyesti säästämme luonnonvaroja vuoden 2013 liiketoiminnan kehitys liiketoimintaympäristön kehitys 8 toimitusjohtajan Katsaus 10 vastuullinen liiketoiminta 10 yhteiskuntavastuun näkökulmat 14 ympäristö henkilöstö työturvallisuus taloudellinen vastuu sidosryhmäyhteistyö 34 toimipaikat raportointiperiaatteet Gri-sisältövertailu 40 varmennuslausunto ekokem yhteiskuntavastuuraportti

3 ekokem lyhyesti ekokem lyhyesti säästämme luonnonvaroja Ekokem on pohjoismainen ympäristöhuollon kokonaispalvelujen tuottaja. mitä ekokem tekee PARANNAMME ASIAKKAIDEMME RESURSSI- TEHOKKUUTTA. tekemisellä vahva perusta 35 vuotta ympäristöhuollon kehittämistä 1979 yhtiö perustetaan ja sen tehtäväksi määritellään ongelmajätteiden (myöhemmin vaarallisten jätteiden) käsittelyn hoitaminen. vaarallisten jätteiden toimintamalli kehitetään suomeen. laitokselle etsitään sijoituspaikkaa sijaintipaikkakunnaksi päätetään riihimäki. laitosten rakentaminen aloitetaan. neuvontaja tutkimustyö sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ovat keskeisiä alusta alkaen ekokemiläistä ympäristö- ja jätehuollon ammattilaiset suomessa ja ruotsissa tarjoavat ja toteuttavat asiakkaan tarpeiden mukaisen parhaan mahdollisen ratkaisun Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme prosesseihin. olemme esimerkiksi: yhdistäneet hiomapaperitehtaan energiantuotannon ja tuotantojätteen käsittelyn toteuttaneet lääketehtaalla päästökaasujen ja liuotinten käsittelyn rakentaneet sellu- ja kartonkitehtaalle kaatopaikan ja vastaamme myös sen hoitamisesta. vaarallisten jätteiden käsittely alkaa riihimäellä. kaukolämpötoimitukset riihimäen kaupungille aloitetaan vuonna 1984 toimintansa aloittanut uusioöljytuotteita valmistava yhtiö fuusioidaan ekokemiin. Hoidamme koko jätehuoltoketjun: kartoituksen, suunnittelun, koulutuksen, jäteastiat, pakkaamisen, noudon, kuljetuksen, vastaanoton, käsittelyn ja raportoinnin. ekokemin työntekijä voi myös toimia asiakasyrityksessä jätehuollon kehittäjänä ja tukihenkilönä. 2 tutkimustyö ratkaisujen perustana ekokemillä on 13 tutkijaa, 3 tutkimuslaboratoriota ja tietopalvelu. osallistumme aktiivisesti toimialan merkittävimpiin tutkimushankkeisiin pilaantuneiden maiden ja vesien käsittely aloitetaan yhdyskuntajätteitä hyödyntävä voimala otetaan käyttöön riihimäellä. kaukolämmön toimitus laajenee hyvinkäälle. tuotamme jätteestä raakaaineita, uusiotuotteita ja energiaa. puhdistamme pilaantunutta maata ja vettä sekä käsittelemme jätteenpolton kuonaa uudelleen käytettäväksi. 3 laaja Jätteiden käsittelykapasiteetti 3 jätevoimalaa 2 vaarallisen jätteen polttolaitosta 1 teollisuuden hyötyvoimala 2 fysikaalis-kemiallista käsittelylaitosta 7 jätevesien käsittelylaitosta loisteputkien ja elohopean käsittelylaitokset 2011 ympäristörakentamisen liiketoiminta laajenee. teollisuusjätekeskuksia on jo hausjärvellä, kouvolassa, kuopiossa ja porissa. salon keskuksen rakentamistyöt aloitetaan loppusijoitamme turvallisesti hyödyntämiseen kelpaamattomat vaaralliset ja tavanomaiset jätteet. rakennusjätteen lajittelukentät 7 loppusijoituspaikkaa pilaantuneille maille ja teollisuusjätteille siirrettävä polttokuonan käsittelylaitteisto uusiomuovin ja uusiovoiteluöljyn valmistuslaitokset ref-polttoaineen valmistus. toinen voimala käynnistetään riihimäellä. sähkön tuotanto kasvaa merkittävästi. yhteistyöyritys ekopartnerit perustetaan turun seudulle. toiminta laajenee ruotsiin, kun sakab ab liitetään ekokem-konserniin uusiomuovituotteiden valmistus aloitetaan. teollisuusjätekeskusten verkosto laajenee valkeakoskelle. missio Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta ja toimimalla itse ympäristömyötäisesti ja turvallisesti. visio Ekokem on materiaali- ja energiatehokkuutta lisäävänä palveluyrityksenä ympäristöhuollon halutuin yhteistyökumppani Suomessa ja lähialueilla ja toimialan markkinajohtaja Suomessa. ARVOT Yhteisesti sovitut Ekokemin arvot ohjaavat arjen työtä ja toiminnan kehittämistä. Arvomme ovat vastuullisuus, uudistushakuisuus, yksilön arvostaminen ja rehellisyys. 2 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

4 ekokem lyhyesti ekokem lyhyesti liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Ekokem-konserni vahvisti asemaansa pohjoismaisena toimijana. Liikevaihto kasvoi lähes 20 prosenttia. Vuonna 2013 toteutettujen investointien arvioidaan kasvattavan liikevaihtoa ja tulosta vuonna Ekokem säästää luonnonvaroja parantamalla asiakkaidensa materiaali- ja energiatehokkuutta, tarjoamalla edelläkävijän kierrätys-, hyötykäyttöja loppusijoitusratkaisuja sekä maaperänkunnostuksen, ympäristörakentamisen ja rakennuspurkamisen palveluja. Ekokem-konsernin palveluverkko kattaa koko Suomen ja Ruotsin. Asiakkaita palvellaan paikallisesti. Valtakunnallisesti toimiville asiakkaille Ekokem tarjoaa yhdenmukaisen, korkeatasoisen palvelun kattavasti koko maassa. Ympäristöhuollon asiakkaita ovat: - teollisuusyritykset, muun muassa kemian-, metsä-, kaivos-, energia- ja rakennusteollisuudesta - kaupan ja liikenteen alan yritykset - kunnalliset jätehuoltoyhtiöt - jätteiden keräys- ja kuljetusyhtiöt - tuottajayhteisöt. Käsiteltyä jätettä Ekokem toimittaa edelleen hyödynnettäväksi ja käytettäväksi raaka-aineena muovi-, teräs-, rakennus-, lasi- ja lannoitevalmisteteollisuudelle. Kaukolämpöä toimitetaan lähiseudun kaupungeille. Sähköä toimitetaan valtakunnalliseen sähköverkkoon. Uusi liiketoimintajako tukee toiminnan tehostamista Vahvistaakseen palvelujen ja ratkaisujen tuottamista asiakkailleen ja selkiyttääkseen ja tehostaakseen toimintaansa Ekokem uudisti liiketoiminta-aluejakonsa vuoden 2013 aikana. Käsittelykeskukset: tuhkien käsittely ja hyötykäyttö pilaantuneiden maiden käsittely ja hyötykäyttö rakennusjätteen jalostus hyötykäyttöön energiajätteen jalostus hyötykäyttöön lietteiden ja vesien käsittely teollisuusjätteiden ja pilaantuneiden maiden käsittely ja loppusijoitus kierrätysöljytuotteiden valmistus. Ympäristörakentaminen: maaperän kunnostuspalvelut kaatopaikkarakentaminen teollisuuden sivuvirtojen hyötykäyttöratkaisut pilaantuneiden maiden kunnostus ja vastaanotto purkutoiminta allasrakentaminen. Ekokemin vahvuutena on monipuolisten asiakasratkaisujen tuottaminen liiketoiminta-alueiden yhteistyönä. Esimerkiksi teollisuusasiakkaillemme voimme tarjota rakennuspurkupalveluja ja pilaantuneiden maiden puhdistuspalveluja. Energiantuotannossa syntynyttä tuhkaa voimme hyödyntää ympäristörakentamisessa. Ympäristö- ja jätepalvelut: jätteiden hyötykäyttö-, kierrätys- ja käsittelyratkaisut asiantuntijapalvelut, jätekartoitukset ja koulutus jätehuollon tuotteet ja välineet. Energia ja vesi: kaukolämmön ja sähkön tukkumyynti hajautetun energiantuotannon ratkaisut pohjaveden kunnostuspalvelut jätevesien käsittelyratkaisut. Kasvu- ja tulostavoitteet saavutettiin Ekokem-konsernin liikevaihto oli 196,0 miljoonaa euroa (164,2 milj. e). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 19,4 prosenttia (31,9 %). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat muun muassa Sakab AB:n osto kesäkuun 2012 alussa, voimala 2:n valmistuminen lokakuussa 2012 sekä käsittelykeskusverkoston laajentaminen vuosina 2012 ja Suomen toiminnoissa sekä energialiiketoiminta, ympäristö- ja jätepalveluliiketoiminta että käsittelykeskusliiketoiminta kasvoivat. Ympäristörakentamisen liiketoiminnan liikevaihto pieneni ulkomaanprojektien alasajon myötä. Ruotsin toimintojen liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia, ja kasvu tuli lähinnä ympäristö- ja jätepalveluliiketoiminnasta. Ekokem-konsernin liikevoitto oli 28,1 miljoonaa euroa (24,9 milj. e). Liikevoitto kasvoi 12,6 prosenttia (29,7 %). Kasvu tuli lähinnä voimala 2:n energian lisätuotannosta sekä käsittelykeskuksien ja ympäristö- ja jätepalveluliiketoiminnan volyymikasvusta. Ruotsissa suhdanteiden heikkeneminen ja teollisuuden volyymin aleneminen vaikuttivat Sakabin liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen. Kesällä käynnistettiin Ruotsin toiminnoissa ohjelma tuottavuuden parantamiseksi. Kokonaissäästöt arvioidaan olevan vuositasolla noin neljä miljoonaa euroa, ja henkilökunnan >> ekokem-konsernin avainluvut % 2011 Liikevaihto, milj. e 196,0 164,2 19,4 124,5 Liikevoitto, milj. e 28,1 24,9 12,9 19,2 % liikevaihdosta 14,3 15,2 15,4 Tilikauden tulos, milj. e 21,1 18,7 12,8 14,6 Tulos/osake, e 5,99 5,32 12,4 4,14 Osinkoa/osake, e 2,80* 2,40 26,7 2,20 Oman pääoman tuotto, % 14,9 14,4 12,1 Sijoitetun pääoman tuotto, % 13,2 14,4 14,3 Omavaraisuusaste, % 53,5 49,2 71 Velkaantumisaste, % 32,3 38,2-1,6 Poistot, milj. e 22,7 19,5 16,4 16,3 Investoinnit 16,0 92,7-77,9 37,2 % liikevaihdosta 8,2 56,5 29,9 Tutkimus- ja kehittämismenot, milj. e 3,5 2,6 34,6 2,5 % liikevaihdosta 1,8 1,6 2,0 Jätettä käsittelyyn**, t ,1 738 Ympäristörakentamisessa hyödynnetty, t 322,8 615,1-47,1 246 Tuotettua energiaa, GWh ,1 465 Henkilöstö keskimäärin ,6 319 Maksetut palkat ja sivukulut, milj. e 35,4 28,6 23,8 20,7 Liikevaihto/henkilö, e 409,2 412,2-2,5 390,5 * Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. ** Jätemäärien seurantaa on laajennettu, ja eri vuosien luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. vuoden 2013 tärkeimmät tapahtumat kesäkuu Hiekan- ja rasvanerotuskaivojätteiden käsittelyä myös pääkaupunkiseudulle Ekokem osti hiekan- ja rasvanerotuskaivojätteiden vastaanotto- ja käsittelyliiketoiminnan Espoossa. Vastaanottolaitos laajentaa Ekokemin palveluja pääkaupunkiseudulla. ELOKUU Uusi maajohtaja Suomeen DI Jani Lösönen aloitti Ekokemin Suomen toimintojen maajohtajana Hän vastaa maaorganisaation tuloksesta, prosesseista ja resursseista sekä turvallisuus- ja ympäristöasioista. SYYSKUU Muovijätteiden käsittely ja jalostamispalvelut paranivat Ekokem osti muovista uusioraaka-aineita ja muoviprofiileja valmistavan, Riihimäellä toimivan Muovix Oy:n liiketoiminnan. Ekokem vahvisti näin kilpailukykyään muovijätteen kierrättäjänä ja jätemuovin jalostajana. Uusi käsittelykeskus avattiin Pirkanmaalle Ekokem perusti pilaantuneiden maa-ainesten ja teollisuusjätteiden käsittelykeskuksen Mahlianmaan loppusijoitusalueelle Valkeakoskelle. Uusi teollisuusjätekeskus vahvistaa Ekokemin toimintaa Pirkanmaalla. LOKAKUU Uusi hyötyvoimala käynnistettiin Ekokem käynnisti hiomatuotteita valmistavan KWH Mirkan tuotantolaitoksella Jepualla uuden hyötyvoimalan. Voimala tuottaa aiemmin kaatopaikalle sijoitetusta hiomatuotteiden valmistusjätteestä energiaa Mirkan prosessiin. Voimala on Suomen ensimmäinen jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Ekokemin energialiiketoiminnassa Jepuan laitos on ensimmäinen merkittävä laajennus Riihimäen ulkopuolella. 4 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

5 ekokem lyhyesti Liikevaihdon kehitys Milj. e 94,3 109,4 124,5 164,2 196, Liikevaihdon jakauma 2013 %, Liiketoiminta-alueiden mukaan Käsittelykeskukset 13,1 (12,1) Ympäristörakentaminen 13,6 (17,5) Energia 12,8 (10,8) Ympäristö- ja jätepalvelut 60,5 (59,6) Liikevoiton kehitys Milj. e, % 7,1 15,7 19,2 24,9 28, liiketoimintaympäristön kehitys Ilmastonmuutos, niukkenevat luonnonvarat ja sidosryhmien odotukset ympäristömyötäiselle ja kestävälle toiminnalle luovat kiinnostavia mahdollisuuksia ympäristöhuollon toimijoille. määrän arvioidaan vähenevän noin 25:llä. Myös aluetoimipisteitä tultaneen vähentämään osana tuottavuuden parannusohjelmaa. Ekokemin vuonna 2010 hyväksytyn strategian tavoitteet vuoteen 2014 olivat liikevaihdon kasvattaminen 150 miljoonaan euroon, liikevoittoprosentin nostaminen 15 prosenttiin, oman pääoman tuottoprosentin nostaminen 11 prosenttiin sekä omavaraisuusasteen pitäminen prosentin haarukassa. Strategian tavoitteet on pääosin saavutettu. Vuonna 2014 käynnistyy uuden strategian laadinta, Ekokem Käsittelyliiketoiminta kasvaa tasaisesti Ympäristö- ja jätepalvelut -liiketoiminta kasvoi vuonna Kasvun perustana olivat keskittyminen avainasiakkuuksiin ja laajojen palveluratkaisujen tarjoaminen. Ruotsissa myyntiprosessin kehittäminen jatkui, ja vuoden aikana solmittiin ensimmäiset kokonaispalvelusopimukset. Ympäristörakentamisen liikevaihto laski ulkomaan projektitoiminnan alasajon myötä. Suomessa ympäristörakentamisprojektien liikevaihto kasvoi ja myös purkuliiketoiminta lähti hyvin käyntiin. Ruotsissa projektiliiketoiminta ei kehittynyt suunnitelmien mukaan. Käsittelykeskusliiketoiminta on kasvanut tasaisesti, ja Suomessa on onnistuttu solmimaan pitkäaikaisia sopimuksia muun muassa voimalatuhkien ja kuonien käsittelystä. Investoinnit uusiin käsittelykeskuksiin monipuolistivat ja kasvattivat toimintaa. Energialiiketoiminnan volyymi kasvoi ja tuottavuus parani. Voimalat toimivat suunnitellusti, kaukolämpötoimitukset Riihimäelle ja Hyvinkäälle sekä Ruotsissa EON:lle kasvoivat 27 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa valmistunut Jepuan hyötyvoimala otettiin tuotantokäyttöön. Taloudellinen asema säilyi vakaana Ekokem-konsernin liiketoiminnan rahavirta vuonna 2013 oli 33,6 miljoonaa euroa (37,4 milj. e). Muutos aiheutuu lähinnä maksettujen verojen ja käyttöpääoman kasvusta. Vuonna 2013 investoinnit olivat yhteensä 16,0 miljoonaa euroa (92,7 milj. e). Vuoden isoimmat investoinnit olivat KWH Mirkan tuotantolaitokselle rakennettu Jepuan hyötyjätevoimala, jota rahoitettiin leasing-sopimuksella ja Riihimäelle asennetut lämpöpumput. Lisäksi tehtiin pienempiä liiketoimintainvestointeja, muun muassa Muovix-muovinkierrätys- ja -jalostusliiketoiminnan hankinta sekä hiekanerotusliiketoiminnan hankinta. Omavaraisuusaste oli 53,5 prosenttia (49,2 %) Omavaraisuus on yrityksen strategisen tavoitteen (40 50 %) mukainen. Velkaantumisaste oli 32,3 prosenttia (38,2 %). Tulevaisuuden näkymät Ekokemin asiakkaiden toimintaympäristö on edelleen haastava, ja asiakasyritykset kohdistavat huomionsa tuottavuuden kehittämiseen. Tämän vuoksi voidaan odottaa, että kiinnostus Ekokemin tarjoamiin ympäristö- ja jätehuollon palvelukokonaisuuksiin kasvaa edelleen. Vuoden 2013 aikana toteutettujen investointien arvioidaan kasvattavan vuoden 2014 liikevaihtoa ja tulosta. Sakabin tehostamisohjelman ennakoidaan parantavan kannattavuutta. Strategian mukaisesti Ekokem hakee kasvua asiakkaiden energia- ja materiaalitehokkuutta parantavilla ratkaisuilla. Euroopan unionin 7. ympäristöohjelma Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa hyväksyttiin viime vuoden marraskuussa. Yksi ohjelman teemakohtaisista ensisijaisista tavoitteista on muuttaa unioni resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi, vähähiiliseksi taloudeksi. Ohjelmassa todetaan, että jätelainsäädäntö on luonut hyvät puitteet jätehuollon tavoitteiden saavuttamiseen, mutta säädösten täytäntöönpano ja valvonta on jäänyt jäsenmaissa puutteelliseksi. Ohjelmassa käsitellään myös julkishallinnon vihreiden hankintojen edistämistä ja vesiresurssien entistä tarkempaa hallintaa. Jätelainsäädännön uudistuminen jatkuu sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa jätelaki ja jäteverolaki ohjaavat jätteitä yhä enemmän kierrätettäväksi ja muutoin hyödynnettäväksi, pois kaatopaikkasijoituksesta. Suomessa vuonna 2016 voimaanastuva orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoittava säädös toimii jäteveron ohella jätehuollon tavoitteita tukevana ohjauskeinona. Kaatopaikoille ei tulevaisuudessa enää voi loppusijoittaa esimerkiksi muoveja, tekstiilejä, puupohjaisia tuotteita tai biojätteitä. Ruotsissa vastaava säädös on ollut voimassa jo pitkään. Materiaalikiertojen sulkeutuminen edellyttää jätteiden laadun tuntemista ja myrkyllisten aineiden poistamista kierrätyksestä. Yhteisön lainsäädäntö edellyttää terveydelle ja ympäristölle haitallisten pysyvien orgaanisten aineiden (ns. POP-aineet) käytöstä poistamista ja hävittämistä. Myös vastaavat jätteet pitää hävittää. Näiden jätteiden erottelu ja loppukäsittely vaatii erityisosaamista. Ruotsissa jätteiden tuottajien, tuotteiden tuottajien ja kuntien jätehuoltovastuiden jakoon liittyvä lainsäädäntöuudistus on viivästynyt. Suomessa pakkausten tuottajavastuun laajentamisen toimeenpano siirtyi vuoteen Lainsäädännön uudistusten lykkääminen, ja sen sisällön muuttamisesta aiheutuva epävarmuus toimintaympäristön kehityksestä vähentää ympäristöhuoltoyritysten investointihalukkuutta. Tämän vuoksi alalle ei kehity tarvittavaa käsittelykapasiteettia. Tiukentuva ympäristölainsäädäntö, jätehuollon osaamisvaatimusten lisääntyminen, materiaali- ja energiatehokkuuden tavoitteet sekä ympäristöimagon merkityksen kasvu vahvistavat edelleen monipuolisten ja innovatiivisten jäte- ja ympäristöhuollon palvelujen kysyntää. vuoden 2013 tärkeimmät tapahtumat LOKAKUU Tutkimusapurahojen haku käynnistyi Ekokem jakaa vuonna 2014 tutkimusapurahaa julkisiin, koko ympäristöalaa kehittäviin tutkimuksiin yhteensä euroa. Hakuteemat ovat: Vientituotteeksi soveltuvat ympäristöinnovaatiot Kaatopaikkarajoitusten luomat mahdollisuudet kierrätysliiketoiminnan kehittämisessä Vesistöjen tilaa parantavat ratkaisut jätevesien käsittelyssä. joulukuu Lämpöpumput tehostavat kaukolämmöntuotantoa Uusi lämpöpumppulaitteisto otettiin käyttöön. Kahdella uudella lämpöpumpulla Ekokem tuottaa vuodessa 27 GWh enemmän kaukolämpöä kuin aikaisemmin samalla jätemäärällä. 6 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

6 toimitusjohtajan Katsaus toimitusjohtajan Katsaus Taloudelliset tavoitteet saavutettiin. investoinnit vahvistivat kasvua Ja tulosta Ekokemin liikevaihdon kasvu jatkui ja tulostaso pysyi hyvänä. Positiiviseen kehitykseen vaikuttivat ennen kaikkea yritysosto Ruotsissa ja muut vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutetut investoinnit. Asiakaskohtaisten ratkaisujen myynti lisääntyi, ja tuottavuutta parannettiin resurssitehokkuutta lisäävillä ohjelmilla. vuoden 2012 merkittävimpinä hankkeina toteutuneet sakab ab:n yritysosto, voimala 2:n käynnistyminen ja laajennettu polton kuonien sisältämien metallien talteenotto vaikuttivat täysimääräisesti toimintaan vuonna päättyneen vuoden aikana ostimme espoosta vesienkäsittelyliiketoiminnan ja riihimäeltä muovinkierrätysliiketoiminnan. loppuvuonna 2013 käynnistettiin Jepualla oy kwh mirka ab:n jätteisiin ja energian tarpeeseen perustuva voimala. nämä investoinnit vaikuttavat täysimääräisesti toimintaan vuonna taloudelliset tavoitteet saavutettiin vuonna 2013 lukuun ottamatta sakab ab:n liiketoiminnan kehitystä. markkina-asemaamme paransi asiakaskohtaisten, tuottavuutta tehostavien ratkaisujen myynnin kasvu. ekokem-konsernin vuonna 2010 hyväksytyn strategian tavoitteet on pääosin saavutettu. uusi strategia laaditaan vuoden 2014 aikana. ekokem strategiaprosessissa tarkastellaan markkina- ja toimintaympäristön muutoksia, omaa ja asiakkaiden asemaa arvoketjussa ja määritellään näiden selvitysten perusteella uudet panostusalueet. strategiaprosessissa osallistetaan laajasti henkilöstö ja muita sidosryhmiä. tehostamisohjelmalla parannettiin sakab ab:n tuloskehitystä heikot suhdanteet vaikuttivat enemmän ruotsissa toimivan sakab ab:n toimintaan kuin konsernin suomen yhtiöihin. sakabin tuloskehitys ei ollut tavoitteiden mukaista. syksyllä 2013 käynnistimme ruotsissa toiminnan tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on 35 miljoonan ruotsin kruunun vuositason säästöt. kustannuksia lasketaan vähentämällä henkilöstön määrää, sulkemalla aluetoimipaikkoja sekä muilla tuottavuutta parantavilla ja kustannuksia alentavilla toimenpiteillä. ohjelma toteutettiin suunnitelmien mukaisesti, ja sen tulosten odotetaan näkyvän merkittäviltä osin jo vuoden 2014 aikana. materiaali- ja energiatehokkuutta lisäävien konseptien myynti ruotsin markkinoille käynnistyi odotetusti, ja ensimmäiset sopimukset asiakaskohtaisista ratkaisuista solmittiin vuoden 2013 aikana. turvallisuus- ja ympäristötavoitteet saavutettiin pääosin systemaattinen työ työturvallisuuden parantamiseksi ja toiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseksi jatkui. uutena painopistealueena vuonna 2013 käynnistettiin prosessiturvallisuuden kehittämisohjelma. yhtiössä ei tapahtunut vuoden aikana yhtään savukaasujen vuorokausikeskiarvojen lupaylitystä. viemäröitävien vesien lupaylitysten määrä pieneni kahdestakymmenestä kahdeksaan. ekokemkonsernissa oman henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä pieneni yhdeksästä kahteen. suomen toiminnoissa ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. ruotsin toiminnoissa sattui kaksi. nämä luvut osoittavat, että pitkäjänteinen turvallisuustyö tuo tuloksia. alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä sen sijaan nousi kuudesta kymmeneen. tältä osin emme saavuttaneet vuodelle 2013 asettamiamme tavoitteita. vastuullisuutemme liittyy luonnonvarojen säästämiseen yhteiskunnan kannalta vastuullinen toiminta on ekokemin liiketoiminnan ydin. materiaali- ja energiatehokkuutta lisäämällä ekokem on osaltaan luomassa kestävään kehitykseen perustuvaa kierrätysyhteiskuntaa. vastuullisuus on keskeistä myös tavassamme huolehtia henkilöstöstä, turvallisuudesta ja ympäristöasioista sekä tavassamme hoitaa suhteita ympäröivään yhteiskuntaan. parannamme jatkuvasti onnistumistamme vastuullisuuden eri osa-alueilla. ihmisten toiminnan vahingoittava vaikutus elinympäristöömme kasvaa huolestuttavasti. yksi keskeisistä tavoista ympäristön muutoksen hidastamisessa on jätteen määrän vähentäminen. ekokem pyrkii osaltaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa etsimään keinoja jätteen määrän vähentämiseen ja syntyvän jätteen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Jätteet tulee hyödyntää kaatopaikkaamisen sijaan; jätteen energiahyödyntäminen on yksi keskeisimpiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. toisaalta samalla on jatkuvasti etsittävä mahdollisuuksia materiaalin kierrätyksen lisäämiseen. ekokemin tutkimus- ja kehitystoiminta kehittää eri jätejakeille kierrätyksen mahdollistavia erottelumenetelmiä ja uusia kierrätysmateriaalin hyötykäyttökohteita. uusia liiketoimintamahdollisuuksia jätteiden hyötykäytössä Jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäytön lisäämiseksi on vielä paljon tehtävissä. asennemuutos, elinkeinoelämän tuottavuuden parantamismahdollisuudet resurssitehokkuutta lisäämällä sekä yhteiskunnan ohjaavat toimenpiteet ylläpitävät jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kasvua. ekokemille ympäristöliiketoiminnan asiantuntijaorganisaationa tämä kasvu antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. vuoden 2014 aikana teollisen toiminnan odotetaan kääntyvään varovaiseen kasvuun sekä suomessa että ruotsissa. toteutettujen investointien arvioidaan kasvattavan vuoden 2014 liikevaihtoa ja tulosta. sakabin tuottavuus- ja parannusohjelman ennakoidaan parantavan kannattavuutta. strategian mukaisesti ekokem hakee kasvua asiakkaiden energia- ja materiaalitehokkuutta parantavilla ratkaisuilla. timo piekkari toimitusjohtaja 8 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

7 vastuullinen liiketoiminta 2013 vastuullinen liiketoiminta 2013 Yhteiskuntavastuun näkökulmat Ekokem on määritellyt yhteiskuntavastuunsa näkökulmat olennaisuustarkastelun kautta. Jokaiseen näkökulmaan on liitetty vuositason tai pidemmän aikavälin tavoitteet. Vastuullisen toiminnan tavoitteet Näkökulma: Hylättyjä materiaaleja palautetaan uudelleen materiaalikiertoon joko entiseen tai uuteen käyttötarkoitukseen. Otetaan energiaa talteen kierrätykseen kelpaamattomista jätemateriaaleista, tehostetaan energian talteenottoa ja vähennetään energian kulutusta prosesseissa. Palvelut toteutetaan ympäristömyötäisesti, ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä. Kierrätysvirroista erotellaan vaaralliset aineet. Palvelut toteutetaan työ- ja ympäristön turvallisuudesta tinkimättä henkilöstön osaamista ylläpitämällä ja kehittämällä. Kierrätysvirroista erotetaan vaaralliset aineet. MATERIAALI- TEHOKKUUS ENERGIA- TEHOKKUUS turvallinen YMPÄRISTÖLLE turvallinen IHMISELLE Tavoitteet: Energiaa sisältävät jätteet pois kaatopaikoilta hyödynnettäviksi. Uusia kierrätysratkaisuja teollisuuden ja yhdyskuntien jätteille. Riihimäen energiantuotannon optimointi. Jätteiden energianhyödyntämisratkaisut asiakkaiden prosesseissa. Ympäristölupien mukaisten päästörajaarvojen ylityksiä nolla. Ei ympäristövahinkoja. Työtapaturmia, ammattitauteja ja työstä aiheutuvia altistumisia nolla. Turvallisuuskoulutus koko henkilöstölle. Yhteiskuntavastuun johtaminen Ekokemin yhteiskuntavastuun johtaminen on integroitu toimintajärjestelmään, joka on sertifioitu järjestelmä ja koostuu laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmistä ISO 9001, ISO ja OHSAS Toimintajärjestelmä on kuvattu toimintakäsikirjassa, johon sisältyvät myös ympäristöohjelma sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen ja palkitseminen. Toimintajärjestelmää arvioidaan auditoinnein vuosittain. Turun seudulla toimiva yhteistyöyritys Ekokem- TSJ Yrityspalvelut Oy liitettiin yhteiseen toimintajärjestelmään vuoden 2013 aikana. Ulkoinen varmentaja arvioi toiminnat alkuvuonna 2014 ja hyväksyi Ekokem-TSJ Yrityspalvelut Oy:n liitettäväksi yhteisiin sertifikaatteihin. Sakab AB:n toiminta on sertifioitu samojen standardien mukaisesti. Sakabin toimintojen kehittäminen Ekokem-konsernin toimintajärjestelmän vaatimusten mukaisiksi saadaan valmiiksi vuoden 2014 aikana. Ekokemin toiminnassa yhteiskuntavastuun näkökulmasta olennaisimmiksi määritellyille alueille on asetettu yksi tai useampi vuositason tai pidemmän aikavälin mitattava tavoite. Tavoitteiden saavuttaminen on sidottu ekokemiläisten tavoitepalkkioihin. Työturvallisuus- ja tulostavoitteet koskevat koko henkilöstöä. Muut tavoitteet on asetettu tehtäväja vastuualueiden mukaan. Ekokem-konsernin johtoryhmä, maajohtoryhmät ja hallitus seuraavat kuukausittain toiminnan tuloksia ja tavoitteiden saavuttamista. Ekokemin liiketoiminnan vastuullisuutta vahvistettiin vuonna 2013 Ekokem-konsernin tasolla ja Suomen maaorganisaatiossa lisäämällä resursseja ja selkeyttämällä vastuualueita. Ekokem-konsernissa aloitti yhteiskuntasuhteista ja strategisesta suunnittelusta vastaava johtaja vuoden 2014 alussa. Joulukuussa 2013 aloitti lakiasiainjohtaja, jonka vastuualueeseen kuuluvat kaikki yhtiöoikeudelliset ja sopimusasiat sekä kokonaisvaltainen riskienhallinta. Suomen maaorganisaatiossa ympäristö- ja turvallisuustoiminnoille nimettiin omat päälliköt, jotka raportoivat suoraan Suomen maajohtajalle. Lisäksi Ekokemillä toteutetaan vuonna 2014 toimitusketjun hallintaa parantava Ekoflow-projekti. Tavoitteena on, että projektin tulokset näkyvät laadukkaana palveluna asiakkaille sekä parantuneina sisäisinä toimintatapoina. Vuoden 2014 aikana Ekokemille laaditaan uusi liiketoimintastrategia, jossa määritellään uudet tavoitteet myös koko yhteiskuntavastuutyölle. Henkilöstön ja muiden sidosryhmien odotukset ja näkemykset selvitetään osallistamalla heidät kehittämistyöhön. Vuoden 2013 sidosryhmäyhteistyöstä kerrotaan raportin sivuilla Yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, toimintojen lähiympäristön asukkaiden ja viranomaisten kanssa on avointa, aktiivista ja pitkäjänteistä. aktiivinen VUOROVAIKUTUS SIDOSRYHMIEN KANSSA Vahvistamme Ekokemin tunnettuutta ja luotettavuutta. Tunnistamme toimintaympäristön muutokset ja odotukset. Yhteiskuntavastuu on Ekokemillä toiminnan keskiössä ja olemassaolomme edellytys. Koko liiketoimintamme perustuu materiaali- ja energiatehokkuuden sekä vastuullisen jätteidenkäsittelyn edistämiseen. Toiminta on taloudellisesti kannattavaa, ja tuottoa jaetaan sidosryhmille sekä käytetään toiminnan kehittämiseen TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS Jatkuva kannattava kasvu, jolloin sidosryhmille jaettava lisäarvo kasvaa. Ekokemin toiminnassa paikallisten ympäristövaikutusten minimointi on aina ollut tärkeä painopiste. Vuonna 2014 pohdimme rooliamme globaaleissa vastuullisuuskysymyksissä muun muassa CO 2 -päästöjen ja hankintojen kautta. Uuden liiketoimintastrategian kehittämistyössä asetamme uudet tavoitteet yhteiskuntavastuulle Ekokemin toiminnassa. Onnistumisesta tavoitteiden saavuttamisessa kerrotaan sivuilla Mari Puoskari Johtaja, strategia, viestintä ja yhteiskuntavastuu 10 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

8 vastuullista yhteistyötä kaikkien organisaatioiden on hoidettava ympäristöasiansa vastuullisesti. Jätteiden syntyprosessin asiantuntijana me ekokemissä tiedämme, kuinka jätteiden laatuun ja ominaisuuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa. Jätteen määrää voidaan vähentää ja syntyvän jätteen hyödyntämistä tehostaa kehittämällä prosesseja yhdessä asiakkaan kanssa. materiaali- ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut säästävät merkittävästi myös asiakkaan kustannuksia. Vastuullinen liiketoiminta 12 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

9 ympäristö vastuullinen liiketoiminta vastuuta ympäristöstä yhteiskunnan hyväksi Ympäristövastuu on Ekokemin liiketoiminnan ytimessä. Palauttamalla hylättyjä materiaaleja takaisin hyödylliseen käyttöön rakennamme kierrätysyhteiskuntaa ja säästämme luonnonvaroja etsimällä teollisuudelle uusia materiaali- ja energiatehokkuusratkaisuja. Teemme työmme tinkimättömästi ja minimoimme toimintamme ympäristöhaitat. Jätteenkäsittelyn etusijajärjestys toiminnan perustana. toimintamme yhteiskunnassa ympäristövastuullisuutemme tuloksia Hiomatuotetehtaan energiaa tuotetaan tehtaan omasta jätteestä m 2 pilaantunutta maata puhdistettiin takaisin käyttöön t puhdistettua maata ja jätemassoja käytettiin ympäristörakentamisessa. KauPPa t vaarallisia jätteitä poistettiin materiaalikierrosta. rakentaminen materiaalitalous teollisuus energiantuotanto t jätteistä peräisin olevia materiaaleja palautettiin kierrätykseen. pilaantuneiden maa-alueiden puhdistaminen. kaatopaikkojen, vesialtaiden ja muiden ympäristörakenteiden rakentaminen jäteperäisistä materiaaleista. rakennusten purkaminen ja purkujätteiden hyödyntäminen. vaarallisten jätteiden poistaminen materiaalikierrosta. eri jätelaatujen lajittelu, erottelu ja puhdistus takaisin raaka-aineeksi teollisuudelle. uusiotuotteiden valmistus jätemuovista ja jäteöljystä. Jätekartoitukset asiakkaiden prosessien materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseksi. asiakaskohtaiset ratkaisut, joilla jätteen määrää vähennetään tai se voidaan hyödyntää tehtaan omassa prosessissa. Jätteiden käyttäminen säästää neitseellisiä polttoaineita. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen jätteellä vähentää Co 2 -päästöjä t valmistettiin uusioöljyjä ja uusiomuoveja. 462 GWh jätteistä tuotettua kaukolämpöä myytiin riihimäelle ja Hyvinkäälle. 106 GWh sähköä tuotettiin jätteestä. 14 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

10 ympäristö VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA MATERIAALI- JA ENERGIATEHOKKUUS TOIMINNAN YTIMESSÄ Hylättyjen materiaalien palauttaminen uudelleen materiaalikiertoon on ydinasia Ekokemin toiminnassa. Ekokemin tutkimustoiminnalla on puolestaan merkittävä rooli materiaali- ja energiatehokkuuspalvelujen kehittämisessä. Ekokemin tavoitteena on edistää jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumista. Ensimmäisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää. Syntyvästä jätteestä mahdollisimman suuri osa hyödynnetään ensisijaisesti materiaalina. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätemateriaalit hyödynnetään energiantuotannossa ja jätteet joille ei ole hyötykäyttöratkaisua, sijoitetaan turvallisesti kaatopaikalle. Materiaalitehokkuuden mittareita ovat ympäristörakentamisessa hyödynnettyjen jätemateriaalien määrä, muusta jäte- ja purkuliiketoiminnasta kierrätykseen toimitettujen metallien ja muiden materiaalien määrä sekä kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden määrä ja näistä laskettu materiaalitehokkuusluku (laskentakaava GRI-taulukossa s. 39). Vuonna 2013 luku oli 69 prosenttia (79 %). Materiaalitehokkuusluku vaihtelee vuosittain, koska pilaantuneiden maa-ainesten ja jätemassojen määrät sekä hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuosittain. Vuoden 2013 aikana kehitettiin yhtenäistä materiaalien hyödyntämisen seurantaa koko Ekokem-konsernille. Seurannan ja materiaalitehokkuuden mittarin kehittämistyö jatkuu edelleen vuonna Energiatehokkuuden mittareina ovat jäteperäisen energian tuotantomäärät sekä prosessien energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Riihimäen energiantuotannon optimoinnin myötä kaukolämmön ja sähkön tuotannon seurantaa on laajennettu. Ympäristövaikutuksia parantavaa yhteistyötä Asiakasyhteistyössä on ensisijaisena tavoitteena kehittää prosesseja niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja että syntyvää jätettä voidaan käyttää uudelleen raaka-aineena asiakkaan omissa prosesseissa tai toiminnan vaatiman energian tuotannossa. Muodostuva jäte voi myös osoittautua soveltuvaksi raaka-aineeksi toisen yrityksen prosesseissa. Toimivan asiakasratkaisun suunnittelu teollisuusasiakkaille vaatii jätevirran alkulähteiden ja asiakkaan prosessien tuntemista. Jätekartoitus on Ekokemin tapa perehtyä yrityksen toimintaan yhdessä asiakkaan prosessiasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka parantavat asiakkaan toiminnan ympäristövaikutuksia ja tuovat asiakkaalle pitkän aikavälin kustannussäästöjä. Kartoituksessa selvitetään syntyvän jätteen koostumusta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa jätteen hyötykäyttökelpoisuuteen. Samalla selvitetään myös yrityksen jätteiden lajittelu- ja keräyskäytännöt. Jätekartoituksessa etsitään myös ratkaisuja, jotka vaikuttavat muodostuvien jätevesien määrään ja parantavat jäteveden laatua. Näin voidaan helpottaa jätevesien käsittelyä. Jätekartoitus päivitetään vuosittain. Asiakkaan ja Ekokemin yhteistyö jätehuollon kehittämisessä on jatkuvaa. Ekokemin asiantuntijat neuvovat yksittäisissä kysymyksissä, ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisissä yhteistyöpalavereissa. Ekokemin asiantuntija voi toimia myös pysyvästi asiakasyrityksessä kehittämässä ja valvomassa jätehuollon toteutumista yhteistyössä asiakasyrityksen oman henkilöstön kanssa. Materiaali- ja energiatehokkuutta parantavat ratkaisut suunnitellaan aina asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Pienimmillään ratkaisu on ollut toimintatavan muutos jätteiden lajittelussa. Tähän mennessä merkittävin kehitystyö on ollut asiakkaan oman prosessin tuottamaa jätettä hyödyntävän voimalan rakentaminen. Teollisuus- ja yhdyskuntajäte hyödynnetään monipuolisesti Jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille vähenee lähivuosina edelleen merkittävästi. Euroopan yhteisön tavoitteiden mukaisesti Suomen kaatopaikoille voidaan vuoden 2015 jälkeen sijoittaa lähinnä vain vakaita epäorgaanisia jätteitä. Kaikki muut jätteet pitää ensisijaisesti käyttää uudelleen, hyödyntää raaka-aineena tai viimeisimpänä vaihtoehtona käyttää energiantuotannossa. Ekokem vastaanotti vuonna 2013 teollisuus- ja yhdyskuntajätettä yhteensä noin tonnia. Tästä Ekokem kierrätti itse tai toimitti muualle kierrätettäväksi yhteensä yli tonnia. Uudelleen kiertoon toimitetuista materiaaleista valmistetaan teräs- ja muita metallituotteita, rakennusaineita, kuten lasivillaa ja vaahtolasia, lannoiteja maanparannusvalmisteita sekä perusvoiteluöljyä. Ekokem valmistaa itse rakennustuotteita muovista ja voiteluöljytuotteita teollisuuden kirkkaista jäteöljyistä. Jätteenpolton kuonasta valmistetaan kuonasoraa ympäristörakentamiseen. Energiapitoisista jätteistä valmistetaan jäteperäistä polttoainetta energialaitoksille. Purkujätteet hyödynnetään ja pilaantuneet maat pudistetaan Ekokem aloitti vuonna 2012 asuin-, julkis- ja teollisuusrakennusten, teollisuusalueiden ja teollisuuden rakenteiden purkutyöpalvelut. Tarkoituksena on hyödyntää purkutyössä syntyvä jäte mahdollisimman lähellä purkupaikkaa tehokkaasti Ekokemin omissa rakennusprojekteissa, kuten kaatopaikkojen tai maaperän ja pohjaveden kunnostukseen liittyvissä rakenteissa. Vuonna 2013 toteutuneissa hankkeissa purkujätteistä onnistuttiin hyödyntämään noin 95 prosenttia. >> ekojalostamo Kotitalousjätteitä tehokkaammin kierrätykseen Kotitalousjätteestä jää kierrätettävien materiaalien erilliskeräyksen jälkeen sekajätettä, jonka energiahyödyntämiseen on Suomessa rakentumassa kattava jätevoimalaverkosto. Näin ympäristölle haitallinen ja resursseja hukkaava kaatopaikkasijoittaminen voidaan minimoida. Sekajätteen joukkoon jää erilliskeräyksestä huolimatta kuitenkin vielä metalleja, kuituja ja muoveja, jotka voitaisiin palauttaa materiaalikiertoon. Tämä säästäisi neitseellisiä luonnonvaroja. Ekokem ja Turun Seudun Jätehuolto selvittävät parhaillaan ratkaisua kotitalousjätteiden parempaan hyödyntämiseen. Suunnitteilla on ekojalostamo, joka käsittelisi vuosittain noin tonnia Turun seudun kotitalouksien sekajätteitä sekä kaupan ja teollisuuden erilliskerättyä jätettä. Suunnittelukonseptin mukaan 99 prosenttia laitoksen vastaanottamasta jätteestä ohjattaisiin hyötykäyttöön. Ekojalostamo olisi ratkaisu myös muovijätteiden keräykseen ja jatkojalostamiseen. Jätelain mukaan muovituotteista syntynyt jäte pitäisi ensisijaisesti kierrättää. Laitos pystyy erottelemaan muovit muusta sekajätteestä, joten kotitalouksille ei tarvitse järjestää erillistä muovin keräystä. Ekojalostamo voi ottaa vastaan myös erilliskerättyä jätettä, jolloin muovin jatkojalostukseen saadaan riittävästi raakaainetta. Jalostustuotteena syntyy puhdasta muovirouhetta tai lastuja ja granulaatteja raakaaineeksi muovituoteteollisuudelle. Vastaavanlaisia ekojalostamoita on jo käytössä muualla Euroopassa. Suunnitteilla olevaa laitosta kehitetään soveltuvaksi suomalaiseen jätteenkäsittelyyn. Tavoitteena on, että ekojalostamo aloittaa toimintansa vuonna Kehitystyötä rahoittaa TEKES. 16 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

11 Riihimäen voimalaitosten energiantuotantoprosessi vaikutukset tuotokset Energiantuotantoon käytetään jätettä tonnia prosessissa Kulutetaan: Jätteellä itse tuotettua sähköä yhteensä 49,7 GWh. Kemikaaleja t. Suurin osa käytetyistä kemikaaleista oli poltettua kalkkia eli kalsiumoksidia ja aktiivihiiltä. Vettä. Prosessin haittavaikutukset: Loppusijoitettava jäte t. Päästöjä ilmaan. Vuonna 2013 kaikki päästöt olivat lupaehtojen mukaisia. Jätevesipäästöjä viemäriin. Vuonna 2013 tapahtui viemäröitävän veden lupaehtoylityksiä 7 kpl (ks. s. 34). 462 GWh kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle. 57 GWh sähköä valtakunnan verkkoon t kuonaa, joka käytetään ympäristörakentamisessa. Ennen käyttöä kuonasta erotetaan metallit. Runko-, katto- ja seinärakenteita on pystytty hyödyntämään sellaisenaan uudelleen. Murskatut tiilet ja pulveroitu betoni käytetään Ekokemin ympäristörakentamisen kohteissa lähellä purkutyömaata. Ekokem osallistuu aktiivisesti purkutoiminnan vastuullisten ja ympäristömyötäisten käytäntöjen edistämiseen Suomessa. Yhtiö on yksi vuonna 2013 perustetun Suomen purkuliikkeiden liiton FDA:n perustajajäsenistä. Liitto toimii European Demolition Associationin EDA:n, Suomen osastona. Rakennushankkeissa joudutaan usein puhdistamaan maapohjaa aiempien toimintojen aiheuttaman pilaantumisen vuoksi. Pilaantuneet alueet sijaitsevat yleensä keskeisillä paikoilla, joten on järkevää ja myös kustannustehokasta palauttaa maa-alue hyödylliseen käyttöön. Ekokem puhdistaa pilaantuneita maita erilaisin menetelmin joko paikan päällä tai kuljettamalla maat puhdistettaviksi lähimpään käsittelykeskukseen. Puhdistetut maat palautetaan alkuperäiselle paikalleen tai uuteen käyttötarkoitukseensa. Kaatopaikoille sijoitetaan vain maa-aineksia, jotka eivät muuhun tarkoitukseen kelpaa, ja jotka on käsitelty niin, ettei haitta-aineita pääse kaatopaikaltakaan liukenemaan ympäristöön. Vuonna 2013 ympäristörakentamisen kohteissa hyödynnettiin puhdistettuja pilaantuneita maita ja teollisuuden jätemateriaaleja yhteensä tonnia ( t). Raportointivuonna ei ollut edellisvuoden kaltaista suurta ympäristörakentamisen kohdetta, joten hyötykäytettävien massojen määrä jäi noin puoleen edellisvuoden määrästä. Teollisuusjätekeskuksiin varastoidut jätemassat ovat kuitenkin hyödynnettävissä tulevina vuosina. Arinakuonasta myös metalleja kierrätykseen Ekokem käsittelee merkittävän osan Suomessa yhdyskuntajätteen polttamisesta syntyvästä arinakuonasta. Vuonna 2013 kuonaa syntyi noin tonnia. Ekokemin kaksi omaa voimalaa tuottivat arinakuonaa yhteensä noin tonnia. Kuona käsitellään siirrettävällä käsittelylaitoksella lähellä sen syntypaikkaa. Jotta arinakuonaa voidaan hyödyntää, se lajitellaan eri jakeisiin, minkä jälkeen jakeista erotellaan metallit. Suurin osa käsitellystä arinakuonasta käytetään ympäristörakentamisessa. Ekokem käyttää sitä ympäristörakentamisen kenttärakenteissa sekä uusien että vanhojen suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa kohteen ympäristöluvan ja valvovan viranomaisen hyväksynnän mukaisesti. Arinakuonassa on noin 10 prosenttia rautaa ja 1 2,5 prosenttia muita metalleja, kuten alumiinia ja kuparia. Ekokem erottelee arinakuonasta rau- taromua ja muita metallijakeita, jotka palautetaan metallinjalostajille uudelleen käytettäviksi. Energia talteen jätteistä sopivimmalla tekniikalla Jäte, joka ei kelpaa uudelleen käyttöön ja sisältää energiaa, kannattaa käyttää polttoaineena. Ekokem hyödyntää Riihimäen voimaloissaan kaatopaikoille aiemmin sijoitettuja sekajätteitä, likaisia muovi-, tekstiili-, paperi- ja kartonkijätteitä sekä muita teollisuuden sekajätteitä. Myös polttamalla käsiteltävistä vaarallisista jätteistä otetaan energia talteen. Uusimmissa asiakasratkaisuissaan Ekokem tuottaa teollisuudelle energiaa hyödyntämällä tehtaan poistokaasuja ja liuotinsivuvirtoja tai hiomapaperijätettä. Ekokem valmistaa myös jäteperäistä REF-polttoainetta muille energiantuottajille, joilla on asianmukainen ympäristölupa jätteen rinnakkaispolttoon. Ekokemin Riihimäellä tuottamaa energiaa myydään Riihimäen ja Hyvinkään kaupunkien alueelle kaukolämpönä. Kaukolämmön talteenottoa tehostettiin kahdella lämpöpumpulla (ks. case-artikkeli s. 20). Sähköä tuotetaan puolestaan valtakunnan verkkoon. Sähköntuotanto kasvoi yli 80 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ekokemin energiatuotannon kehittyminen Suomessa GWh Yhdyskuntajätteitä polttavien laitosten jätteenkäsittely luokitellaan energiahyödyntämiseksi, jos lainsäädännön mukainen energiatehokkuus on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,65 (Jäteasetus 179/2012, liite 1). Energiatehokkuusluku on sitä parempi, mitä enemmän laitos tuottaa lämpöä ja sähköä ja mitä pienempi on sen oma energiankulutus. Sähkön tuotantoa painotetaan lämpöä enemmän. Ekokemin voimaloiden 1 ja 2 yhteinen energiatehokkuusluku vuonna 2013 oli 0,96. Turvallista loppusijoitustakin tarvitaan Kaatopaikkoja tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessakin, jotta muuhun käyttöön kelpaamattomat vakaat jätteet voidaan loppusijoittaa turvallisesti. Tällaisia ovat muun muassa jätteenpolton kaasunpuhdistuksesta syntyvät jätteet, jotka sementtistabiloidaan ennen loppusijoitusta. >> TUULI-HANKE Tuhkan laatu ratkaisee hyödyntämismahdollisuudet Vähemmän jätteitä kaatopaikalle ja pienemmät energiakustannukset HYÖTYVOIMALA Ekokemin koordinoima TUULI-hanke (Tuhkasta uutta liiketoimintaa) kehittää menetelmiä, joilla teollisten tuhkien ja kuonien hyötykäyttömahdollisuuksia voidaan parantaa. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan määrää ja korvata neitseellisten raaka-aineiden käyttöä tuhkavalmisteilla. Kiinteiden polttoaineiden, kuten turpeen, puun, kuoren ja metsähakkeen poltossa syntyvän tuhkan ominaisuudet vaihtelevat erittäin paljon yksittäisessä laitoksessakin. Suuri vaihtelu vaikeuttaa tuhkan käyttöä ja tuotteistamista. TUULI-hankkeessa selvitetään kuinka polttoaineet, polton lisäaineet, polttoolosuhteet ja tuhkan talteenottojärjestelmät vaikuttavat tuhkan laatuun, ja sitä kautta tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksiin. Hankkeessa selvitetään, voidaanko hyötykäyttöä edistää optimoimalla itse polttotapahtumaa tai tuhkan käsittelyvaiheita. Tavoitteena on myös tuoda esiin tuhkan soveltuvuus rakennusmateriaalien valmistukseen, kaivostäyttöihin, teollisten prosessien raaka-aineeksi, maanrakennukseen, vedenpuhdistukseen tai lannoitevalmisteisiin. TUULI-hankkeen päärahoittaja on TEKES. Mukana on Ekokemin lisäksi 12 yritysrahoittajaa, jotka edustavat tuhkien tuottajia, jalostajia ja loppukäyttäjiä. Hankkeen toteutusaika on ja kokonaisbudjetti 1,5 miljoonaa euroa. Hiomatuotteita valmistavan Mirkan valmistusprosessissa syntyy vuosittain noin tonnia tuotantojätettä, joka aikaisemmin kuljetettiin kaatopaikalle. Samanaikaisesti laitoksen energiatuotantoon käytettiin jatkuvasti kallistuvaa raskasta polttoöljyä. Vastuullisesti toimivana yrityksenä Mirka halusi löytää ratkaisun hiomatuotejätteiden hyödyntämiseksi. Ekokemin kanssa käytyjen yhteisten keskustelujen, ideoinnin, selvitysten ja laskelmien perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa hiomatuotejätteillä tuotetaan tehtaalle energiaa. Hyötyvoimala tuottaa nyt Mirkalle sen tarvitseman energian, vuositasolla noin 43 GWh. Vuosittain säästyy m 3 polttoöljyä ja syntyy tonnia vähemmän kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia. Ekokemin rakentama bio- ja jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä 10 MW:n kattilalaitos otettiin käyttöön syksyllä Voimalaan kehitettiin hiomapaperijätteen polttamiseen soveltuva höyrykattila yhdessä kattilavalmistaja Renewan kanssa. Voimala hyödyntää myös muuta lähialueilta saatavaa jätettä. Voimalaitoksen investoinnista ja käytöstä vastaa Ekokem. Paikallisen pienen kokoluokan jätevoimalan kehitystyötä ja investointia rahoittivat TEKES ja työ- ja elinkeinoministeriö. Parhaillaan Mirka ja Ekokem tutkivat hioma-aineiden materiaalikierrätysmahdollisuuksia. 18 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

12 ympäristö VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA Ekokemillä oli vuonna 2013 käytössään seitsemän loppusijoitusaluetta, joille sijoitettiin yhteensä tonnia ( t) jätteitä. Oma tutkimustoiminta on vahvuus kehitystyössä Ekokemin materiaali- ja energiatehokkuuspalvelujen kehittämisessä on yhtiön omalla tutkimustoiminnalla merkittävä rooli. Vuonna 2013 Ekokem panosti 1,8 prosenttia (1,6 %) liikevaihdostaan tutkimukseen, jolla halutaan vahvistaa Ekokemin asiantuntijuutta ja kilpailuasemaa toimialalla. Vuoden 2013 tärkeimpiä tutkimushankkeita esitellään case-artikkeleissa sivuilla Ekokemin tutkimusyksikkö on mukana toimialan kehittämisessä osallistumalla ympäristöhuoltoalan valtakunnalliseen kehitystyöhön yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa. Ekokem on mukana myös Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän Cleen Oy:n SHOK-ohjelmissa. Näissä ohjelmissa huipputason tutkimusyksiköillä ja UUDET LÄMPÖPUMPUT Jätteestä enemmän energiaa Riihimäellä jätteellä tuotetun kaukolämmön tuotantoa on tehostettu investoimalla lämpöpumppuihin. Talvella pumpuilla on laskettu tuotettavan 27 GWh enemmän kaukolämpöä kuin aikaisemmin samasta jätemäärästä. Uusi lämpöpumppulaitteisto on ainutlaatuinen Suomessa. Jätteen palauttaminen materiaalikiertoon säästää neitseellisiä luonnonvaroja. tutkimustuloksia hyödyntävillä yrityksillä on uudenlainen mahdollisuus tehdä tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kehittämismenot Milj. e 1,6 2,0 2,5 2,6 3, Vuonna 2013 Ekokemin rahoitusosuus julkisissa hankkeissa oli euroa ( e). Rahoituksella osallistutaan 8,7 miljoonan euron (8,0 milj. e) tutkimuskokonaisuuteen. Lisäksi rahoitettiin korkeakoulujen säätiöiden kautta tutkimuksia eurolla. Tehokkaampi lämmöntuotanto perustuu siihen, että lämpöpumpuilla lasketaan palaavan kaukolämpöveden lämpötilaa, ja talteen otettu energia siirretään lähtevään kaukolämpölinjaan. Vuoden 2014 aikana tutkimustoiminnan pääpaino on edelleen muovikierrätyksen kehittämisessä ja tehostamisessa. Muita tutkimustoiminnan painopistealueita ovat tuhkan ja kuonan käsittelyn edelleen kehittäminen sekä vesienkäsittelyn ja räätälöityjen asiakasratkaisujen vaatima tutkimustyö. Stipendirahaston kautta tuetaan vuosittain useita julkisia koko ympäristöalaa kehittäviä tutkimushankkeita. Vuonna 2013 stipendirahoitusta myönnettiin yhteensä euroa. Vuonna 2014 stipendejä myönnetään yhteensä euron arvosta. Myönteiset ympäristövaikutukset materiaalitehokkuus Tuloksia luonnonvarojen säästämisestä: Materiaalitehokkuus* 69 % (79 %) Metalleja, muoveja, öljyä, biojätettä, lasia, betonia, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, renkaita ym. materiaalihyödyntämiseen t ( t) Jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita ympäristörakentamiseen t ( t) Pilaantuneita maa-alueita takaisin käyttöön m 2 ( m 2 ) Vaarallisia jätteitä poistettiin materiaalikierrosta t ( t). Tuloksia luonnonvarojen kuluttamisesta: Jätteitä sijoitettiin omille kaatopaikoille t ( t) Jätteitä sijoitettiin omille ja muiden ylläpitämille kaatopaikoille t ** Talousvettä kulutettiin, m 3 - Riihimäki 118,0 (98,7) - Muut toimipaikat 3,0 (2,2) Yhteensä 121,0 (100,9) Riihimäen Kuulojassa vedenkierrätys-% 66 (49). Materiaalitehokkuutta parantavat toimenpiteet 2013: Ekokem avasi uuden teollisuusjätekeskuksen Valkeakoskelle. Uusi asema parantaa ympäristörakentamiseen soveltuvien jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia Pirkanmaalla. Purkuliiketoiminta käynnistettiin. Purkujätteet voidaan hyödyntää tehokkaasti omissa ja kumppaneiden käsittelylaitoksissa. Ekokem aloitti oman muovinkierrätysliiketoiminnan ostamalla riihimäkeläisen Muovix Oy:n liiketoiminnan. Jätteenpolton kuonien metallienerotusprosessia kehitettiin edelleen mm. seulonnalla ja induktioerottelulla, jotta talteen saadaan tehokkaammin rautaa ja muita metalleja. Vuoden 2014 tavoitetaso: Tavoitteena on jätteiden hyötykäyttöasteen parantaminen Teollisuusjätekeskukset: hyötykäyttöön 75 % vastaanotetuista jätemateriaaleista Purkuliiketoiminta ja ympäristörakentamisen projektit: hyötykäyttöön 65 % käsitellyistä jätemateriaaleista. Vuodelle 2014 suunniteltuja toimenpiteitä: Ekojalostamo-hanketta sekä hioma-aineiden ja sekamuovien kierrätystutkimuksia jatketaan. Tuhkien hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan TUULI-hankkeessa. * Materiaalitehokkuuden laskentakaava on GRI-sisältövertailutaulukossa s. 39. ** Vertailulukua vuodelta 2012 ei saatavissa. energiatehokkuus Tuloksia luonnonvarojen säästämisestä: Jätteellä tuotettiin kaukolämpöä 491 GWh (450 GWh) Jätteellä tuotettiin sähköä 106 GWh (59 GWh) Voimala 1:n ja 2:n yhteinen energiatehokkuusluku on 0,96. Jotta käsittely luokitellaan energiahyödyntämiseksi R1, on luvun oltava yhtä suuri tai suurempi kuin 0,65 (Jäteasetus). Keskeisiä energiatehokkuuden parantamistoimenpiteitä: Vuonna 2011 käyttöönotettu Riihimäen lauhdutusinvestointi tuotti lisäenergiaa 54 GWh (59 GWh) Vuoden 2012 lopulla tehty Riihimäen energiantuotannon uudelleenjärjestely lisäsi sähköntuotantoa 80 % Hiomatuotetehtaan yhteyteen rakennettu Jepuan hyötyvoimala aloitti höyryntuotannon syksyllä, (ks. case-artikkeli s. 19). Tuloksia luonnonvarojen kuluttamisesta: Sähkön kulutus, GWh - Riihimäki 51,2 (45,3) - Muut toimipaikat 2,8 (1,7) Yhteensä 54,0 (47,0) Kaukolämmön kulutus, GWh - Riihimäki 10 (11) - Kaukolämmön- ja öljynkulutus, GWh - Muut toimipaikat 1,8 (0,5) Energiantuotannon (Riihimäki ja Hanko) kasvihuonepäästöt, t CO (165) (laskentatapa GRI-taulukossa) Energiantuotannon (Jepua) kasvihuonekaasupäästöt, t CO 2 1,03 (toiminta alkoi 10/2013, päästökaupan piirissä olevan laitoksen CO 2 - päästöselvitys on todentajan hyväksymä) Riihimäen viemäröidyn veden määrä m 3. Energiansäästötoimenpiteet vuonna 2013: Valaistuksessa siirrytään vähitellen LED- ja induktiovalaisimiin kohteissa, joihin nämä sopivat. Laitteiden energiatehokkuus huomioidaan investointi- ja kunnossapitohankkeissa. Osallistuttiin Earth Hour -tempaukseen sekä energiansäästöviikkoon jakamalla energiansäästövinkkejä henkilöstölle. Vuoden 2014 tavoitetaso: Ekokemin tuotanto Kaukolämmön myynti 530 GWh Sähköntuotanto + noin 5 % 110 GWh Polttolinja 1, voimala 1 ja voimala 2 energiantuotanto 2 MWh/jätetonni Vuodelle 2014 suunniteltuja toimenpiteitä: Uuden lämpöpumppulaitoksen ansiosta Riihimäen laitosten energiatehokkuus paranee vuodesta 2014 alkaen (ks. case-artikkeli s. 20). Voimaloiden jätteenkäsittelykapasiteetin nostamisen myötä tuotettua energiamäärää lisätään 7,4 %. Jepuan hyötyvoimala käytössä koko vuoden, jolloin tehtaan jätteestä tuotetaan energiaa. Energiansäästökampanjoita jatketaan. 20 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

13 ympäristö YMPÄRISTÖHAITTOJEN HALLINTAAN TINKIMÄTTÖMYYTTÄ Ekokem on sitoutunut nolla lupaehtoylitystä- ja nolla ympäristövahinkoa -tavoitteeseen. Vuonna 2013 jätteenpolton ilmapäästöjen luparajaarvot eivät ylittyneet kertaakaan, eikä vuoden aikana tapahtunut yhtään merkittävää ympäristövahinkoa. Jätevesipäästöjen lupaehtojen pitoisuus- ja kuormitusylityksiä oli kahdeksan. Määrä väheni edellisvuodesta. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen Vuonna 2013 lupaehtoylitysten ja ympäristötiedustelujen raportointi yhdenmukaistettiin kaikissa Ekokemin Suomen toimipaikoissa. Lupaehtoja on asetettu jätteenpolton ilmapäästöille Riihimäellä ja Jepualla sekä viemäröitäville tai vesistöihin johdettaville jätevesille Riihimäen, Hausjärven, Kouvolan, Porin sekä Kuopion toimipaikoissa. Lisäksi vuoden aikana tarkastettiin kaikkien Ekokemin ympäristölupien velvoitteet ja sisäinen seurantamenettely. Johtoryhmässä käsiteltiin kuukausittain toimipaikkojen ympäristölupatilanne sekä mahdolliset lupaehdoista poikkeamiset. Vuoden 2013 tavoitteena oli puolittaa lupaehtoylitysten määrä. Polton päästöjen osalta tavoite saavutettiin, eikä vuorokausikeskiarvojen ylityksiä tapahtunut. Vuonna 2013 ei tapahtunut yhtään ilmapäästöylitystä, kun vuonna 2012 ylityksiä oli kahdeksan. Hyvät tulokset perustuvat henkilöstön osaamisen kehittymiseen. Prosessin ajaminen ja hallinnointi ovat parantuneet ja voimaloiden kunnossapitoon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tarkempaa tietoa päästöistä on osoitteessa ekokem.fi > vastuullisuus. Jätevesipäästöjen lupaehtojen pitoisuus- ja kuormitusylityksiä todettiin yhteensä kahdeksan kahdella eri toimipaikalla. Vuonna 2012 ylityksiä oli 17. Edellisvuotta parempi tulos saavutettiin selvittämällä tapahtuneiden ylitysten syitä ja toteuttamalla selvitysten perusteella todetut, prosesseja parantavat ratkaisut Riihimäen voimalaprosessissa. Varastoidun jätteen määrä lisääntyi Vuoden tavoitteena oli vähentää varastoidun jätteen määrää edellisvuoteen verrattuna. Tavoitetta ei saavutettu, vaan jätettä oli vuoden lopussa varastoituna 14 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 lopussa. Lupaehtojen mukaisesti jätteiden varastointia parannettiin lisäämällä bunkkerikapasiteettia. Vuonna 2013 otettiin käyttöön Ekokemin kolmas bunkkeri, voimala 2:n bunkkeri. Jepuan hyötyvoimala aloitti toimintansa jätteen rinnakkaispolttolaitoksena syyskuussa. Laitoksella ei tapahtunut ilmapäästöjen vuorokausirajaarvojen ylityksiä vuonna Häkäpäästöjen tuntiraja-arvon ylityksiä oli 49. Lyhytaikaiset ylitykset liittyivät koekäyttöön. Lisätietoja hyötyvoimalan prosessista, ilmapäästöistä ja vesikuormituksesta on osoitteessa ekokem.fi > vastuullisuus. Muovijätteen vastaanotto lisääntyi Ekokem vastaanotti vuonna 2013 muovijätettä tonnia. Muovijätteen vastaanoton luparaja on tonnia. Luparaja ylitettiin Varkaudessa Stora Enson tehdasalueella, jossa Ekokem murskaa jätemuovia polttoaineeksi tehtaan voimalalle. Toinen lupaehtojen ylitys tapahtui Varkaudessa, kun jätemateriaalia käsiteltiin lupaehtojen vastaisesti ulkotiloissa. Ympäristön tila säilynyt hyvänä Oman seurannan ja raportoinnin lisäksi Ekokemin Riihimäen laitosalueen ja käsittelykeskusten ympäristön tilaa seurataan vuosittain jokaisen toimipaikan ympäristölupaan liittyvien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Ympäristön tila on säilynyt Ekokemin toimintojen läheisyydessä hyvänä. Riihimäen kaikkien polttolaitosten mitatut savukaasupitoisuudet alittivat lupaehtojen päästörajat. Ympäristön PCB-tutkimusten perusteella Riihimäen laitoksen ympäristö vastaa lähes normaalia kaupunkiympäristöä. Jäkälä- ja sammalnäytteiden haitta-ainepitoisuudet ovat osin alentuneet tai edellisvuosien tasolla. Riihimäen laitosalueen pohja- ja pintaveden laatu on ennallaan. Luettelo toteutetuista tutkimuksista on osoitteessa ekokem.fi > vastuullisuus. Ekokemin toimipaikoista ja niiden ympäristöasioista kerrotaan lisää sivuilla Vuoden 2013 aikana ulkopuolisilta tuli Ekokemille yhdeksän (8) ympäristöasioihin liittyvää tiedustelua. Kysymykset liittyivät Ekokemin laitosalueella muodostuneisiin hajuihin (5 kpl) ja meluun (1 kpl). Muista aiheista tehtiin kolme kysymystä, joista yksi pölyämiseen liittyvä koski toimintaa Turun toimipisteessä. Tiedusteluiden vaatimat toimenpiteet on tehty, ja tiedusteluihin on vastattu. Vuonna 2013 Ekokemille ei määrätty sakkoja ympäristö- tai muiden lakien rikkomisesta. Ympäristönsuojelun tavoitteet vuodelle 2014: 0 lupaehtojen ylitystä ilmapäästöissä Alle 5 lupaehtojen ylitystä vesipäästöissä Alle 3 haittailmoitusta toimipaikkojen lähialueilta Ei pysyviä haittavaikutuksia ympäristöön Alle 15 toimintahäiriötä Riihimäen tuotantoprosessissa. Vuodelle 2014 suunnitellut toimenpiteet: Ekokem järjestää koko henkilöstölleen ympäristöja turvallisuuskoulutusta, jossa painotetaan ympäristöhaittoja ja turvallisuusriskejä vähentäviä ratkaisuja. Tavoitteena on myös parantaa materiaali- ja energiatehokkuutta sekä kehittää toimipaikkojen vesienhallintaa. Ympäristökulut ja -investoinnit Milj. e Ympäristösuojelu ja jätehuolto Polttolinjojen savukaasujen puhdistuskustannukset 2,7 2,3 Jätehuoltokustannukset oman loppusijoituspaikan ylläpidosta ja eräiden jätteiden viennistä ulkomaiseen hyötykäyttöön 4,2 2,7 Varautuminen tulevaisuuteen Varaukset omien kaatopaikkojen jälkivalvontaan ja peittämiskustannuksiin 0,7 0,2 Muut ympäristökustannukset Ostoenergia: raskas polttoöljy ja sähkö 2,2 3,3 Oma käyttö itse tuotetusta energiasta (markkinahintainen arvo) 2,8 2,7 Vesijohtovesi 0,4 0,5 Työterveys-, työvaate- ja turvavälinekustannukset 0,7 0,8 Ympäristö- ja vastuuvakuutukset 0,1 0,1 Laatu- ja ympäristöjohtamisen kustannukset 0,1 0,1 Ympäristökulut yhteensä 13,9 12,7 Ympäristöinvestoinnit yhteensä 0,8 1,4 Lupaehtoylitykset ilmapäästöissä ja jätevesissä Jätevedet, Riihimäki Jätevedet, muu Suomi* Ilmapäästöt, Riihimäki kpl Vuonna 2013 Hausjärven teollisuusjätekeskukseen rakennettiin kuonan käsittelyhalli. Kuonan käsittely sisätiloissa parantaa jätevesien laatua ja vähentää niiden määrää, koska sadevesi ei pääse tekemisiin jätteiden kanssa. Riihimäen jätteenkäsittelylaitokselle hankittiin savukaasujen puhdistamiseen uusi pesurilaitteisto Ensimmäisen jätevoimala otettiin käyttöön. * 2011 Jätevesipäästöjen yhtenäinen seuranta aloitettiin Toinen korkealämpötilapolttolinja suljettiin Toinen jätevoimala otettiin käyttöön. 22 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

14 Rajattomia mahdollisuuksia Jätteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyötykäytössä ollaan vasta alussa. muuttuneet asenteet, ymmärrys resurssitehokkuuden merkityksestä elinkeinoelämän tuottavuuden parantamisessa ja yhteiskunnan ohjaavat toimenpiteet kannustavat uusien hyötykäyttömahdollisuuksien etsimiseen. me ekokemissä kehitämme jatkuvasti kykyämme ja osaamistamme käsitellä jätteitä entistä monipuolisemmin. tutkimme parhaillaan muun muassa muovinkierrätyksen, tuhkan ja kuonan käsittelyn sekä vesienkäsittelyn tehostamista. turvallinen ihmiselle 24 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

15 henkilöstö Osaaminen vahvistaa työhyvinvointia Ekokemillä työhyvinvoinnin perustana ovat henkilöstön vahva ammattitaito ja osaamisen jatkuva kehittäminen sekä laadukas johtaminen ja esimiestyö. Henkilöstön rakenne Ekokemillä kokonaisvaltaista työhyvinvointia rakennetaan tukemalla fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä korostamalla jokaisen ekokemiläisen vastuuta hyvän työilmapiirin luomisessa ja työtovereiden jaksamisessa. Raportointivuonna vahvistetun henkilöstöstrategian mukaan johtamisessa ja esimiestyössä painotetaan laatua, selkeitä vastuita ja johtamisjärjestelmiä. Keskeisiä painopisteitä ovat myös osaamisen ja resurssien sekä työnantajakuvan kehittäminen. Tammikuussa 2013 toteutettiin työilmapiiritutkimus, jonka tulosten mukaan ekokemiläiset kokivat oman työnsä merkitykselliseksi. Tulosten perusteella toiminnan kehittämisessä kiinnitettiin erityisesti huomiota henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiseen. Lisäksi koko organisaatiossa käytiin läpi jaksamiseen ja motivaation kehittämiseen liittyviä asioita. Seuraava henkilöstötutkimus toteutetaan vuonna Henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat koko henkilöstölle Vuoden 2013 päätavoitteena oli kehittää henkilöstön osaamista liiketoiminnan tarpeiden ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Jokaiselle ekokemiläiselle laadittiin kehityskeskusteluissa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, joka raportoitiin myös henkilöstöhallinnolle. Suunnitelmissa esiin tulleiden kehittämistarpeiden perusteella järjestettiin ammatillisen koulutuksen lisäksi muun muassa projektinhallintaan, sopimusoikeuteen ja talousasioihin liittyvää koulutusta. Esimiesten kehittämisen perustana ovat kolme kertaa vuodessa toteutettavat esimiespäivät. Vuoden 2013 kehittämisalueita olivat uuden toimintakulttuurin rakentaminen ja muutostilanteiden hallinta sekä fyysinen ja henkinen työsuojelu. Esimiehiä valmennettiin muun muassa hankalien esimiestilanteiden hallintaan ja turvallisuuden edistäjän rooliin. Ekokemille esimieheksi tulleet ja ensimmäistä kertaa esimieheksi siirtyneet saivat yksilöllistä perehdytystä ja tukea esimiestehtävän hoitamiseen. Asiakkaat tyytyväisiä henkilöstön osaamiseen Tehtyjen tutkimusten perusteella kaikki asiakasryhmät arvostavat ekokemiläisten ammattitaitoa, asiantuntemusta ja palvelualttiutta. Asiakastyytyväisyys parantui ja asiakasuskollisuus vahvistui vuoden 2013 aikana. Asiakastyytyväisyyden kehittymisestä kerrotaan tarkemmin sivulla 32. Työterveyshuolto mukana hyvinvoinnin kehittämisessä Myös työterveyshuolto osallistui hyvinvoinnin kehittämiseen. Työterveyshoitaja kiersi tarkastamassa työskentelyolosuhteet kaikissa toimipaikoissa. Lisäksi Ekokem osallistui Työterveyslaitoksen Alkoholihaitat hallintaan -hankkeeseen ja päivitti tässä yhteydessä päihdeohjelmansa. Vuonna 2012 aloitetussa, fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia vahvistavassa Hyvinvointimatkaohjelmassa tuettiin vuoden aikana henkilöstön paikallisia liikuntaryhmiä ja osallistumista erilaisiin liikuntatapahtumiin. Työterveyshuolto oli myös mukana järjestämässä henkilöstön turvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Kaikki ekokemiläiset tavoitepalkkiojärjestelmien piirissä Ekokemin palkkausjärjestelmät perustuvat pääasiallisesti kemianteollisuuden työehtosopimuksiin. Palkka muodostuu peruspalkasta, johon vaikuttavat työn vaativuus ja henkilökohtainen pätevyys sekä yhtiön tavoitteista johdetusta tavoitepalkkiosta. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmien tarkastelujakso on vuosi, ja niiden piiriin kuuluu koko henkilöstö. Pitkän aikavälin järjestelmän tarkastelujakso on kolme vuotta, ja se koskee Ekokem-konsernin johtoryhmän jäseniä. Henkilökuntaa kannustetaan myös projekti-, aloite- ja muilla palkkiolla sekä tukemalla harrastus- ja virkistystoimintaa. Vuonna 2013 henkilöstöä palkittiin lisäksi muun muassa aktiivisesta läheltä piti -tilanteiden raportoinnista ja turvallisuuden parantamiseen liittyvistä aloitteista. Tavoitteet vuodelle 2014: Panostetaan osaamisen kehittämiseen ja tulevien henkilöstötarpeiden ennakointiin sisäisesti sekä rekrytointien yhteydessä. Tavoite- ja kehityskeskustelujen roolia vahvistetaan entisestään tavoitteellisen toiminnan ja henkilöstön kehittämissuunnittelun välineenä. Käynnistetään pilottiryhmillä hyvinvointiohjelma, jossa selvitetään henkilöiden stressinhallintaa, palautumista ja elämäntapojen vaikutuksia näihin. Henkilöstön määrä Miehet Naiset Henkilöstön ikäjakauma % 4,0 19,9 33,0 27,9 15,2 <24 24> 35> 45> 55> Ekokemissä työskenteli vuoden 2013 lopussa 93 (81) naista ja 235 (224) miestä, yhteensä 328 (305) henkilöä. Kahdeksanjäsenisessä Ekokemkonsernin johtoryhmässä on kaksi naisjäsentä. Naisten keskipalkka on 87 (87) prosenttia miesten palkasta. Työsuhteiden pituudet vuosina % 14,3 25,9 29,6 <1 1> 5> 13,4 3,0 Vuonna 2013 yrityksen palveluksesta lähti 15 henkilöä, joista 4 eläkkeelle. Uusia henkilöitä rekrytoitiin Henkilöstön sairauspoissaolot %, Kemianteollisuuden sairauspoissolot 6,4 3,9 10> 15> 20> 25> 3,8 4,5 5, ,3 4,2 2,5 3,2 3,7 2, EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

16 työturvallisuus Työturvallisuus on yhteinen asia Ekokemillä tehdään jatkuvasti työtä työturvallisuuden parantamiseksi, myös yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Työturvallisuusperiaatteisiimme kuuluu, että työpaikan tulee olla turvallinen kaikille siellä työskenteleville. Ekokem-konserni on asettanut nolla tapaturmaa -tavoitteen yhteiseksi kaikille Ekokemissä ja Ekokemille töitä tekeville. Tavoitteen saavuttamista seurataan vuositasolla Ekokemin ja yhteistyökumppaneiden yhteisellä tapaturmataajuudella. Ekokemin Suomen toimintojen henkilöstölle ei sattunut vuonna 2013 yhtään poissaolon aiheuttavaa työtapaturmaa (5 tapaturmaa 2012). Yhteistyökumppaneille niitä sattui 10 (6). Vuonna 2013 yhteinen tapaturmataajuus (LTI1) oli 9,1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (9,7). Vuoden 2013 tavoitteena oli tapaturmataajuuden laskeminen alle puoleen vuoden 2012 toteutuneesta, eli alle 4,9:ään. Tätä tavoitetta ei saavutettu, koska yhteistyökumppaneiden tapaturmat lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 tapaturmista suurin osa sattui uusille tai lyhytaikaisille kumppaneille. Työturvallisuus vaikuttaa yhteistyökumppaneiden valintaan Tähän asti yhteistyötä työturvallisuuden parantamiseksi on Ekokemillä tehty pääasiassa vakituisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ja tätä työtä jatketaan edelleen. Keinoina käytetään turvallisuuspalavereita ja havainnointikierroksia sekä vuosittain kaikissa teollisuusjätteiden käsittelykeskuksissa järjestettäviä yhteisiä turvallisuuskoulutuksia. Lisäksi on päätetty selvittää tarkemmin tulevien kumppaneiden toimintajärjestelmät, vahinkotilanteet ja työturvallisuuden vastuuhenkilöt jo ennen uuden yhteistyösopimuksen solmimista. Sekä vanhoihin että uusiin yhteistyösopimuksiin on myös lisätty mahdollisuus sakottaa työturvallisuusrikkeistä. Vuoden 2013 aikana jouduttiin sakottamaan muutamasta rikkeestä. Turvallisuus- ja toimintatapaselvitys kehitystyön perustana Vuonna 2013 ulkopuoliset konsultit tekivät laajan turvallisuus- ja toimintatapaselvityksen Ekokemin ja eräiden asiakkaiden toimipaikoissa. Selvityksessä tarkasteltiin prosessiturvallisuuden toteutumista käytännössä sekä logistiikkaketjun ja projektitoiminnan turvallisuutta. Työn tuloksista tunnistettiin riskianalyysillä turvallisuuspoikkeamista ja -puutteista mahdollisesti aiheutuvia vaaratilanteita. Havaituille vaaratilanteille tehtiin toimenpide- ja parannusehdotuksia. Vuoden 2014 aikana on päätetty tehdä korjaustoimenpiteet, joilla korjataan 70 prosenttia tunnistetuista turvallisuuspoikkeamista ja -puutteista. Henkilöstöä kannustettiin välittämään Henkilöstön turvallisuuskoulutusta on toteutettu teemalla välittäminen. Koko henkilöstöä on aktivoitu toimimaan turvallisuusohjeiden mukaisesti ja kiinnittämään huomioita myös muiden työntekijöiden turvallisuuteen. Turvallisuusviestinnässä painotettiin vuonna 2013 jokaisen ekokemiläisen vastuuta oman työyhteisönsä turvallisuudesta ja laiminlyönteihin puuttumisesta. Ekokemiläisiä kannustettiin myös raportoimaan entistä aktiivisemmin läheltä piti -tilanteista. Tämän seurauksena muun muassa kuljetustoiminnassa raportoitujen läheltä piti -tilanteiden määrä kasvoi merkittävästi. Vuoden aikana järjestettiin aloitekampanja, jossa palkittiin hyviä turvallisuusaloitteita. Esimiesten roolia turvallisuuden edistäjänä vahvistettiin kehittämällä heidän valmiuksiaan havaita ja puuttua työturvallisuusohjeiden laiminlyöntitilanteisiin. Yhdessä turvallisesti -ohjelman toteutusta ja tuloksia Ammattitautien ja työperäisten altistumisten osalta Ekokemin tavoite on 0. Vuoden 2013 aikana yksi ekokemiläinen sairastui altistuttuaan orgaaniselle pölylle. Hän palasi sairasloman jälkeen takaisin töihin ja tehtäviin, joissa altistumisvaaraa ei ole. Yhdessä turvallisesti -ohjelmassa saavutettiin toiminnalliset tavoitteet. Havainnointikierroksia toteutettiin yhteensä 308. Tavoitteena oli, että puolet toteutuneista kierroksista suuntautuu yhteistyökumppaneiden toimintaan. Tavoite toteutui 80-prosenttisesti. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettiin yhteisiä turvallisuuspalavereita ja turvallisuustasoa seurattiin turvallisuuskartoituksilla. Vuodesta 2013 alkaen Ekokemin Suomen maaorganisaatiossa turvallisuudesta on raportoitu yhteisillä turvallisuusmittareilla, ja kaikista merkittävistä läheltä piti -tilanteista, tapaturmista, merkittävää haittaa aiheuttavista vahinkotapahtumista sekä toistuvista tapahtumatyypeistä on tehty juurisyytutkimus. Tavoitteena on toiminnan kehittäminen niin, että vastaavilta tilanteilta vältytään. työturvallisuustavoitteet vuodelle 2014: Ekokemin-konsernin ja yhteistyökumppaneiden yhteinen tapaturmataajuus LTI1 on alle 5. Pitkän aikavälin tavoite on nolla. Suomen toimintojen tavoitteet: Tapaturmien kokonaismäärä TRI-indeksi alle 10. Ei ammattitauti- eikä työperäisiä altistustapauksia. Ei vakavia vuotoja tai vaaratilanteita prosesseissa. Tavoitteisiin pääsemiseksi on asetettu seuraavat mittarit: Jokainen ekokemiläinen raportoi vähintään yhdestä lähellä piti -tilanteesta. Kaikki ohjeistusten mukaiset turvallisuustarkastelut toteutetaan. Riihimäen ja Hangon laitoksilla toteutetaan turvallisuustason tutkimuksessa esitetyistä toimenpide-ehdotuksista tärkeimmät. Turvallisuus- ja siisteystasoa kuvaava indeksi yli 90 prosenttia. Turvallisuus- ja ympäristökoulusta järjestetään vähintään 1 koulutuspäivä Ekokemin työntekijää kohden. Ekokemin työturvallisuusperiaatteet ohjaavat toiminnan kehittämistä: Me toimimme ainoastaan turvallisesti. Tavoitteena on omalle henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneille turvallinen työpaikka, jossa kukaan ei mene rikki. Päämääränä ovat turvallisuuden korkea taso ja henkilöstön työhyvinvointi. Yhtiö on sitoutunut nolla tapaturmaa -tavoitteeseen. Altistuminen vaarallisille aineille estetään turvallisilla menetelmillä. Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen Henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille poissaolon aiheuttaneet työpaikkatapaturmat Oma henkilöstö Yhteistyökumppanit kpl Vuoden 2013 tavoitetaso oli 0 tapaturmaa, ja se saavutettiin Ekokemin Suomen toiminnoissa. Henkilökunnan tapaturmataajuus LTI1 32, , , , Vuonna 2013 tapaturmista ei aiheutunut omalle henkilökunnalle poissaolopäiviä poissaolopäiviä oli 58. Tuoreimman kemianteollisuuden tapaturmataajuustilaston mukaan LTI1 vuonna 2012 oli 31,5 (35,6) Ekokemin ja yhteistyökumppaneiden yhteenlaskettu tapaturmataajuus LTI1 11,6 Yhteistyökumppaneiden tapaturmataajuus LTI1 24, ,5 20, ,7 Vuonna 2013 yhteistyökumppaneille aiheutui tapaturmista 178 poissaolopäivää (127). 9, Vuoden 2013 tavoite oli alle 4,9. 10,5 19,6 Kirjatut läheltä piti -tilanteet kpl EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

17 taloudellinen vastuu VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA Ekokem-konsernin toiminnan taloudelliset vaikutukset Ekokemille taloudellinen vastuu merkitsee kannattavasta liiketoiminnasta huolehtimista. Tämä edellyttää toiminnalta kilpailu- ja uudistumiskykyä. Kannattava toiminta antaa mahdollisuudet vastata sidosryhmiemme odotuksiin ja toteuttaa ympäristö- ja sosiaalista vastuutamme. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen sidosryhmille EKOKEM Ekokemin toiminnalla on sekä suoria että epäsuoria taloudellisia vaikutuksia tärkeimpiin sidosryhmiin. Taloudelliset vaikutukset raportoidaan konsernitasolla. asiakkaat Suorat Ekokem tuottaa asiakkailleen jäte- ja ympäristöhuollon sekä maaperäkunnostuksen ja ympäristörakentamisen palveluja. Ekokem myy jätteellä tuottamaansa lämmön ja sähkön energiayhtiöille sekä metallia kierrätysyrityksille ja jäteperäistä polttoainetta (REF) voimaloihin. liikevaihto milj.euroa , , ,5 Epäsuorat Kerätyistä ja käsitellyistä jätteistä suurin osa hyödynnetään materiaaleina tai käytetään energiantuotannossa, jolloin säästetään luonnonvaroja. Ekokem parantaa asiakkaidensa materiaalija energiatehokkuutta, säästää kustannuksia ja tuo ympäristöhyötyjä palveluilla ja asiakaskohtaisilla prosessiratkaisuilla. tavaroiden ja palveluiden toimittajat Suorat Ekokem ostaa koneita, laitteita ja raakaaineita sekä kuljetus- ja jätteenkäsittelypalveluja ja rakennus- ja kunnossapitopalveluja paikallisilta ja valtakunnallisilta urakoitsijoilta ja palveluntarjoajilta. Suurimmat investoinnit vuonna 2013 olivat Jepualle rakennettu hyötyvoimala ja Riihimäelle asennetut lämpöpumput. ostot milj.euroa , , ,0 Yrityksen kasvuun ja kehitykseen liittyvät investoinnit milj.euroa , , ,2 Epäsuorat Yhteistyö ja investoinnit luovat liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja palvelujen ja tavaroiden toimittajille. Yhteistyössä kehitetään myös toimittajien työturvallisuutta ja jäte- ja ympäristöhuollon asiantuntemusta. henkilöstö Suorat Ekokemillä on henkilöstöä Suomessa ja Ruotsissa. Ekokem-konserni työllisti vuoden 2013 lopussa 484 (455) henkilöä. Palkat ja sivukulut* milj.euroa , , ,7 *joista tulossidonnaisina palkkioina, % , , ,1 Epäsuorat Ekokem kehittää henkilöstönsä työhyvinvointia ja työturvallisuutta tavoitteellisesti ja järjestelmällisesti. Ekokemiläisten osaamista ja ammattitaitoa kehitetään henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 aikana koulutustunteja oli keskimäärin 31/henkilö. omistajat ja rahoittajat Suorat Ekokem on lähes kokonaan suomalaisessa omistuksessa. Osingot milj.euroa ,9* , ,7 Korot ja rahoituskulut milj.euroa , , ,7 Epäsuorat Ekokemin osakkeenomistajien keskikurssille saama tuotto oli 4,4 % vuonna *Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 2,80 euroa kutakin A-osaketta kohti ja 2,80 euroa kutakin B-osaketta kohti. Julkinen sektori ja yhteiskunta, tuki yhteisölle Suorat Ekokem maksaa verot Suomessa ja Ruotsissa. Tuloverot milj.euroa , , ,3 Kiinteistöverot milj.euroa , , ,3 Tuki yhteisöille ja tutkimukseen milj.euroa , , ,2 Epäsuorat Ekokem osallistuu veronmaksullaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Ekokem osallistuu toimialan kehittämiseen tukemalla jätealan tutkimusta. Kouluyhteistyöllä osallistutaan tulevien sukupolvien ympäristökasvatukseen. Tukemalla paikallisia yhteisöjä ja laajempia hyväntekeväisyyshankkeita edistetään vuorovaikutusta lähiyhteisöjen kanssa ja myös oman henkilöstön tietoisuutta paikallisista ja globaaleista ongelmista. 30 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

18 sidosryhmäyhteistyö VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA Avointa ja aktiivista vuorovaikutusta Ekokem on aktiivisesti vuorovaikutuksessa eri sidosryhmiensä, kuten lähiyhteisöjen asukkaiden, asiakkaiden, yritysten ja päättäjien kanssa. Lisäksi Ekokem osallistuu toimialajärjestötyöhön. Asiakastyytyväisyyttä mitataan puolestaan eri tutkimuksilla. Asiakastyytyväisyys on vahvistunut kaikissa asiakasryhmissä. Asiakkaiden kokemusta Ekokemin asiakastyöstä seurataan toimialan päättäjätutkimuksella ja eri asiakasryhmien keskuudessa toteutettavilla jatkuvilla tai vuosittaisilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla. Ekokem arvioitiin ympäristö- ja jätehuoltoalan yrityskuvatutkimuksessa parhaimmaksi toimintavarmuudessa, tuotteiden ja palvelun laadussa sekä henkilöstön ammattitaidossa ja asiantuntemuksessa. Näitä tekijöitä päättäjät pitävät tärkeimpinä yhteistyössä ympäristöhuoltoalan yritysten kanssa. Saadun yleisarvosanan mukaan Ekokem sijoittui toimialan kolmen parhaan yrityksen joukkoon. Jätehuoltopalvelujen asiakastyytyväisyys parani entisestään Ekokemin yrityskuva on asiakkaiden keskuudessa erittäin myönteinen. Ekokem mielletään ennen kaikkea vastuuntuntoiseksi, asiantuntevaksi, ympäristömyötäiseksi ja ystävälliseksi. Syksyllä 2013 käynnistetty toimitusketjun hallinnan parantamiseen tähtäävä projekti edesauttaa osaltaan tärkeän toimitusvarmuuden pitämistä hyvällä tasolla. Riihimäellä tapahtuvaan jätteiden vastaanottopalveluun ollaan myös edelleen tyytyväisiä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi Ekokemin jätteiden vastaanottoon ja kuorman purkuun liittyvän toiminnan joko erittäin tai melko hyväksi. Ympäristörakentamisen projektien ja teollisuusjätekeskusten asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan kaksi kertaa vuodessa tehtävillä kyselyillä, joiden tulokset lisätään jatkuvasti päivittyvään asiakastyytyväisyystietokantaan. Raportointivuonna 57 vastaajasta 53 suosittelisi omien kokemustensa perusteella Ekokem-yhtiöiden palveluja kollegoilleen. Öljynpalautusjärjestelmän asiakastyytyväisyys oli 4,2 (asteikolla 1 5) vuonna Tutkimuksessa annettiin parhaimmat arvosanat kuljettajien ammattitaidosta, ystävällisyydestä ja palvelualttiudesta. Tuotteiden ja palvelujen laatua seurataan myös kirjaamalla asiakaspalautteet. Ympäristörakentamisen projektien, teollisuusjätekeskuksien ja Ekokem-TSJ Yrityspalveluiden asiakaspalautteita ei kuitenkaan vielä kirjata kattavasti reklamaatiotietokantaan. Palvelujen tuottamisessa käytettävien yhteistyökumppaneiden työhön kohdistuvien palautteiden keräämistä on tehostettu. Vuonna 2013 järjestelmään kirjattiin yhteensä 180 (104) palautetta. Suurin osa palautteista koski logistiikkaa. Palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyviä palautteita kirjattiin 20 (15). Kaikki palautteet käsitellään järjestelmällisesti, ja niitä käytetään toiminnan kehittämisessä. Jätehuoltopalvelujen asiakastyytyväisyys asteikolla 1 5 4,21 4,12 4,10 4,09 4, Ympäristötoimialalla on tärkeää sanottavaa Ekokem osallistuu aktiivisesti toimialajärjestötyöhön. Tämä lisää mahdollisuuksia vaikuttaa toimialan toimintaedellytyksiin olemalla aloitteellinen ja ottamalla kantaa lainsäädännöllisiin ja muihin toimialaa koskeviin muutoksiin. Se on myös keino kertoa yhteisvoimin ympäristötoimialan positiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen asukkaiden elämään. Ekokem osallistuu Suomessa Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry:n, Kemianteollisuus ry:n, Suomen Uusioraaka-aineliitto ry:n ja ympäristöministeriön nimeämän Jätealan yhteistyöryhmän toimintaan. Ekokem oli myös mukana perustamassa European Demolition Associationin EDA:n, Suomen osastoa, Suomen purkuliikkeiden liittoa. Kansainvälisellä tasolla Ekokem on mukana CEWEPin (Confederation of European Wasteto-Energy Plants) ja ISWAn (International Solid Waste Association) toiminnassa. Ekokem haluaa olla hyvä naapuri Lähiyhteisöjen asukkaiden, yritysten ja päättäjien kanssa Ekokem on vuorovaikutuksessa monin tavoin. Avoimen naapuriyhteistyön tavoitteena on jakaa tietoa Ekokemin toiminnasta ja toisaalta saada tietoa lähialueen asukkaiden huolenaiheista, jotka koskevat yhtiön toimintaa. Vuoden 2014 aikana jatketaan yhteistyömuotojen ja vuorovaikutustapojen kehittämistä aluekohtaisesti. Raportointivuonna järjestettiin lähinaapuritilaisuuksia useilla toimipaikkakunnilla. Riihimäellä järjestettiin avoimet ovet yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Vierailijoiden mielestä Ekokemin merkittävimmät vaikutukset alueella ovat kaukolämmön- ja energiantuotanto, työpaikkojen tarjonta ja alueen tavanomaisten sekä vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittely. Riihimäellä toimii myös Riihimäen ja Hausjärven luottamushenkilöistä koostuva yhteistyöraati, ja Riihimäen-Hausjärven paikallistiedote julkaistaan kuukausittain. Tällä alueella tehdään lisäksi monipuolista ympäristökasvatustyötä koulujen ja koululaisten kanssa. Ekokemin toimipaikoilla oli vuonna 2013 yhteensä 34 kesäharjoittelijaa. Lisäksi toimipaikoilla oli yhteensä 34 Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelijaa. Vuoden aikana valmistui kolme opinnäytetyötä: yksi DI-työ ja kaksi AMK-opinnäytetyötä. Paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä tuetaan vuosittain valittavan teeman mukaan. Vuonna 2013 teemana oli vanhustyö, ja 2014 tuki kohdistetaan ensisijaisesti nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Vuoden 2013 joululahjavaroilla tuettiin Uusi Lastensairaala hanketta, Filippiinien katastrofin lapsiuhreja sekä Kuopion lastenklinikan toimintaa. SUOmen LUONNON PÄIVÄ Mukana Suomen luonnon päivässä Suomen luonnon päivä juhlistaa suomalaista luontoa ja sen tuomaa iloa. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran Tavoitteena on saada suomalaiset oivaltamaan luonnon vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Ekokemin tuella päivän valtakunnalliseen päätapahtumaan suunniteltiin ja toteutettiin luontohenkinen satupolku. Suomen luonnon päivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen ja Biologian ja maantieteen opettajien liiton yhteishanke. 32 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti 2013 EKOKEM Yhteiskuntavastuuraportti

19 toimipaikat vastuullinen liiketoiminta toimialueena koko suomi Ekokem tuo ympäristö- ja jätehuollon palvelut lähelle asiakasta kattavasti koko Suomessa. Teollisuusjätekeskukset on sijoitettu niin, että jätteet voidaan käsitellä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa. Toimipaikkojen läheinen sijainti mahdollistaa ympäristöhuollon kehittämisen ja palvelujen tuottamisen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Suuria investointeja vaativa jätteenkäsittely tehdään keskitetysti. Tämä on tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää kuljetusetäisyyksistä huolimatta. ekokemillä on toistakymmentä alueellista toimipaikkaa. asiakaspalvelu- ja myyntikonttoreiden lisäksi alueilla toimii kuusi teollisuusjätekeskusta sekä useita tiettyjen jätteiden käsittelyyn erikoistuneita laitoksia. useilla paikkakunnilla jätehuoltopalveluja tarjotaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. alueellisesti ekokem vaikuttaa merkittävimmin luonnonvarojen säästämiseen keräämällä ja vastaanottamalla syntyviä jätteitä edelleen hyödynnettäväksi materiaalikierrossa ja energiantuotannossa. hyödyntämättömäksi kelpaamaton tavanomainen ja vaarallinen jäte loppusijoitetaan turvallisesti. ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti teollisuusjätekeskusten toimintaa ja ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti. vuodesta 2012 ekokemin kaikki ympäristölupavelvolliset toimipaikat ovat raportoineet lupaehtojen rajat ylittävistä päästöistään ilmaan ja veteen yhtenäisen mallin mukaisesti. ekokemissä kaikki lupaehtojen ylitykset ja muut merkittävät poikkeamat sekä niiden aiheuttamat toimenpiteet raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle. lupaehtojen ylitykset raportoidaan myös viranomaisille. päästöissä ilmaan ei tapahtunut yhtään lupaehtojen ylitystä. jätevesipäästöissä lupaehtojen ylityksiä riihimäellä ja Porissa päästöissä veteen tapahtui kahdeksan lupaehtojen ylitystä, joista seitsemän riihimäen laitosalueella ja yksi porissa. porissa todettiin vuoden aikana yksi vähäinen nikkelipitoisuuden ylitys. mitattu arvo oli 0,42 kg/a, ja raja-arvo on 0,4 kg/a. riihimäellä todettiin vuoden aikana kolme syanidin kuormituksen raja-arvon ylitystä. mitatut arvot olivat 8,88 13,9 g/vrk. huhtikuussa ylittyi asetonin kuormitus- ja pitoisuusraja. kuormitusarvo oli g/vrk raja-arvon ollessa g/vrk. asetonin mitattu pitoisuus oli 45 mg/l raja-arvon ollessa 30 mg/l. huhtikuussa myös elohopean kuormitusraja ylittyi. kesäkuussa todettiin ammoniumtypen (nh 4 -n) kuormituksen raja-arvon ylitys. mitattu kuormitus oli g/vrk, raja-arvo on g/vrk. riihimäen laitoksen jätevedet johdetaan edelleen käsiteltäviksi riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. ulkopuoliset tutkimuslaitokset raportoivat toiminnan ympäristövaikutuksista oman seurannan ja raportoinnin lisäksi ekokemin riihimäen laitosalueen ja käsittelykeskusten ympäristön tilaa seurataan vuosittain jokaisen toimipaikan ympäristölupaan liittyvien tarkkailuohjelmien mukaisesti. riihimäen kaikkien laitosten mitatut savukaasupitoisuudet alittivat lupaehtojen päästörajat. ympäristön pcb-tutkimusten perusteella laitosten ympäristö vastaa likimain normaalia kaupunkiympäristöä. Jäkälä- ja sammalnäytteiden pitoisuudet ovat osin alentuneet tai edellisvuosien tasolla. tukesin määräaikaistarkastuksessa ei todettu vakavia puutteita. todetut puutteet liittyivät muun muassa laitosalueen merkintöihin ja ennakoivaan kunnossapitoon. riihimäen laitosalueen pohja- ja pintaveden laatu on ennallaan. ulkopuolisten tahojen tekemät ympäristön tarkkailuun liittyvät tutkimukset esitellään ekokemin verkkosivuilla ekokem.fi /vastuullisuus. lähiseudun asukkailta tulleet palautteet ja ympäristötiedustelut käsitellään, ja niihin vastataan. vuoden 2013 aikana ulkopuolisilta tuli ekokemille yhdeksän ympäristöasioihin liittyvää tiedustelua. kysymykset liittyivät ekokemin laitosalueella muodostuneisiin hajuihin (5 kpl) ja meluun (1 kpl). muista aiheista tehtiin kolme kysymystä, joista yksi pölyämiseen liittyvä koski toimintaa turun toimipisteessä. tiedusteluiden vaatimat toimenpiteet on kaikki tehty, ja tiedusteluihin on vastattu. ekokem toimii riihimäellä vastaanotetaan ja käsitellään teollisuus- ja muuta yritysjätettä sekä yhdyskuntajätteitä. siellä toimivat myös vaarallisten jätteiden polttolaitos ja voimalat 1 ja 2, jotka kaikki tuottavat jäteperäistä energiaa. alueen yhteydessä on loppusijoitusalue. riihimäellä on myös erillinen logistiikan toimipiste sekä muovinkierrätyksen tuotantolaitos. ekokemkonsernin ja ekokemin suomen maaorganisaation hallinto ja tukipalvelut sijaitsevat riihimäellä, jossa ekokemin toiminta alkoi Jätettä vastaanotettiin tonnia riihimäki jätettä hyödynnettiin toimipaikalla t toimitettiin hyödynnettäväksi t jätevettä puhdistettiin m 3 tuotettiin kaukolämpöä 491 GWh sähköä 106,3 GWh toiminnassa kulutettiin sähköä 51,2 GWh kaukolämpöä 10 GWh KauPPa hausjärven ja riihimäen yhteinen talousveden kulutus m 3 Hausjärvellä teollisuusjätekeskus sijaitsee riihimäen laitosalueen naapurissa. alueella on vastaanotettu ja käsitelty tavanomaisia ja vaarallisia pilaantuneita maita vuodesta 2003 lähtien. alueella käsitellään muun muassa riihimäen polttolaitosten kuonat seulomalla ja erottelemalla metallit kierrätykseen. vuonna 2013 alueelle valmistui kaksi jätteenkäsittelyhallia. tuotannollisen toiminnan lisäksi alueella tehdään erilaista koetoimintaa. vuonna 2013 tehtiin mm. muovipakkausten koelajittelua ja kuonan sisältämien metallien bioliuotuskokeita. jätettä hyödynnettiin toimipaikalla t toimitettiin hyödynnettäväksi t toiminnassa kulutettiin sähköä 110 mwh Jätettä vastaanotettiin tonnia Hausjärvi jämsässä valmistetaan uusiovoiteluöljytuotteita teollisuuden kirkkaista voiteluöljyjätteistä. Jäteöljyjen lajittelu kirkkaisiin ja mustiin öljyihin on ympäristömyötäistä, sillä kirkkaiden öljyjen kierrätys kuluttaa vähemmän energiaa ja kemikaaleja kuin mustien öljyjen käsittelyyn vaadittava regenerointi. ekokem on valmistanut voiteluöljyjä Jämsänkoskella jo vuodesta Jätettä vastaanotettiin tonnia jämsä jäteöljyä hyödynnettiin toimipaikalla t toiminnassa kulutettiin sähköä 379 mwh talousvettä 100 m 3 34 ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

20 toimipaikat vastuullinen liiketoiminta Jäte- ja ympäristöpalvelut lähellä. ekokem toimii Kouvolassa ekokem on toiminut keltakankaalla vuodesta 1999 alkaen. alueen teollisuusjätekeskus käsittelee tavanomaisia ja vaarallisia teollisuusjätteitä ja pilaantuneita maita sekä teollisuuden jätevesiä. keskukseen kuuluu myös loppusijoitusalue. Kuopiossa ekokem on käsitellyt tavanomaisia ja vaarallisia teollisuusjätteitä sekä pilaantuneita maita ja vesiä sorsasalon teollisuusjätekeskuksessa vuodesta 2007 alkaen. keskuksessa käsitellään myös samalla alueella sijaitsevan sellutehtaan toiminnasta syntyviä jätteitä ja jätevesiä. keskukseen kuuluu myös loppusijoitusalue. vaarallisia jätteitä ja yritysjätteitä on otettu vastaan ja käsitelty heinälamminrinteessä Jätekukolta vuokratulla alueella vuodesta 2009 lähtien. Porissa ekokem on käsitellyt teollisuusjätteitä peittoon alueella vuodesta 2006 alkaen. siellä käsitellään myös jätteenpolton kaasunpuhdistuksesta syntyviä jätteitä. peittoossa on myös loppusijoitusalue. mäntyluodossa vaarallisten jätteiden käsittelyä ja varastointia on hoidettu jo yli 30 vuotta. salossa palveleva teollisuusjätekeskus on yksi suomen suurimmista pilaantuneen maan käsittelykeskuksista. tämän lisäksi salossa käsitellään tavanomaisia ja vaarallisia teollisuusjätteitä. alueeseen kuuluu myös loppusijoitusalue. vuonna 2012 toimintansa aloittaneen käsittelykeskuksen rakennustyöt valmistuvat vuonna turun seudulla ekokem-konsernin jäte- ja ympäristöhuollon palveluja yrityksille tuottaa ekokem-tsj yrityspalvelut oy eli ekopartnerit. yhteistyöyritys syntyi, kun ekokemin omistama suomen rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätyskeskus oy ja turun seudun Jätehuolto oy:n omistama tsj yrityspalvelut sulautuivat uudeksi yhtiöksi. ekokem omistaa yhtiöstä 51 prosenttia. valkeakoskella mahlianmaan teollisuusjätekeskukseen vastaanotetaan tavanomaiseksi luokiteltavia teollisuusjätteitä ja sekä pilaantuneita maa-aineksia. alueeseen kuuluu loppusijoitusalue. ekokem toteuttaa myös alueella sijaitsevan vanhan teollisuuskaatopaikan sulkemistoimenpiteet. Jätettä vastaanotettiin tonnia Jätettä vastaanotettiin tonnia Jätettä vastaanotettiin tonnia Jätettä vastaanotettiin tonnia Jätettä vastaanotettiin tonnia Jätettä vastaanotettiin tonnia Kouvola KuoPio Pori KauPPa salo turun seutu valkeakoski jätettä hyödynnettiin toimipaikalla t toimitettiin hyödynnettäväksi t toiminnassa kulutettiin sähköä 490 mwh talousvettä m 3 jätettä hyödynnettiin toimipaikalla t toimitettiin hyödynnettäväksi t jätevettä puhdistettiin m 3 toiminnassa kulutettiin sähköä 115 mwh talousvettä 210 m 3 jätettä hyödynnettiin toimipaikalla t toimitettiin hyödynnettäväksi 45 t toiminnassa kulutettiin sähköä 488 mwh talousvettä 112 m 3 jätettä hyödynnettiin toimipaikalla t toimitettiin hyödynnettäväksi t jätevettä puhdistettiin m 3 toiminnassa kulutettiin talousvettä 10 m 3 jätettä toimitettiin hyödynnettäväksi t toiminnassa kulutettiin sähköä 370 mwh talousvettä m 3 valkeakosken teollisuusjätekeskus aloitti toimintansa vuoden 2013 syksyllä. toiminnan vaikutusta kuvaavat luvut raportoidaan ensimmäisen kerran vuodelta ekokem yhteiskuntavastuuraportti 2013 ekokem yhteiskuntavastuuraportti

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2015 lyhyesti Loimme aidosti pohjoismaisen kiertotalousyhtiön Otimme käyttöön uuden tavan johtaa organisaatiota Haastavat markkinaolosuhteet käynnistimme tehokkuusohjelman

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016

MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ elokuuta 2016 MARTELA Puolivuosikatsaus 1-6/ 9. elokuuta 1 Työympäristöasiantuntija Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisiä työ- ja oppimisympäristöjä toteuttavista yrityksistä. Tarjoamme asiakkaillemme

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Valtion omistajaohjauspolitiikka

Valtion omistajaohjauspolitiikka Valtion omistajaohjauspolitiikka Ekokem Pohjoismainen kiertotalousyhtiö Nyborg Kumla Riihimäki Hyvät tuotantolaitokset keskeisillä sijainneilla Riihimäki: Kaksi arinapolttolaitosta yhdyskuntajätteen polttoa

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013

Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Ennakkotietoja Componenta Oyj:n tilinpäätöksestä 1.1. - 31.12.2013 Heikki Lehtonen Toimitusjohtaja 10.2.2014 Componenta Tuloslaskelma Me Q4 2013 Q4 2012 Muutos Q1-Q4 2013 Q1-Q4 2012 Muutos Tilauskanta

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS LASSILA & TIKANOJA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 HALLINTAREKISTERÖITYJEN ÄÄNESTYSOHJEET 2 3 YHTIÖKOKOUS 18.3.2015 4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 5 VUOSI 2014 LYHYESTI 2014 liikevaihto 639,7 milj. e

Lisätiedot

Martela. Tilinpäätös

Martela. Tilinpäätös Martela Tilinpäätös 3.2.2017 1 TAMMI-JOULUKUU YHTEENVETO 2 Konsernin neljännen neljänneksen liikevaihto laski 8,6 % edellisvuodesta. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto laski 2,8 %, johtuen erityisesti

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Riku Kytömäki toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 Riku Kytömäki toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2013 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2014-2 - Vuonna 2013 liikevaihto oli

Lisätiedot

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Ylimääräinen yhtiökokous 10.12.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Exel Compositesin tuloskehitys Q1-Q3 2013 Exel Compositesin strategia Hallituksen ehdotus ylimääräisestä pääomanpalautuksesta

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kehitettävänä pilaantuneitten maitten vastuullinen businessalusta

Kehitettävänä pilaantuneitten maitten vastuullinen businessalusta Kehitettävänä pilaantuneitten maitten vastuullinen businessalusta Hankekehityspäällikkö Reino Pulkkinen Tampereen kaupunki, kiinteistötoimi MUTKU-päivät 2016 Tampereen teollisen symbioosin INKAhankekokonaisuus

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Lehdistötiedote 8.3.2016 klo 9.00 EKOKEM OYJ: TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIEDOT 1.1. 31.12.2015. Viimeinen vuosineljännes 2015:

Lehdistötiedote 8.3.2016 klo 9.00 EKOKEM OYJ: TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIEDOT 1.1. 31.12.2015. Viimeinen vuosineljännes 2015: 1 Lehdistötiedote 8.3.2016 klo 9.00 EKOKEM OYJ: TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIEDOT 1.1. 31.12.2015 Tiedotteessa esitetään yhteenveto Ekokem Oyj:n tilinpäätöstiedoista. Tiedot ovat tilintarkastamattomia. Täydellinen

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014

Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Oriola-KD Oyj Tammi-syyskuu 2014 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 23.10.2014 Oriola-KD tammi-syyskuu 2014 Konsernin liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (16,6) miljoonaa euroa Ruotsin tukkukaupan

Lisätiedot

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus

Timo Kohtamäki. Toimitusjohtajan katsaus Timo Kohtamäki Toimitusjohtajan katsaus Kannattavasti kasvava Lemminkäinen 2 2 Katsauksen sisältö Vuosi 2011 lyhyesti Lemminkäisen strategia Vuoden 2012 näkymät 3 Vuoden 2011 pääkohdat Kilpailukyky vahvistui:

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Jätelain kokonaisuudistus

Jätelain kokonaisuudistus Jätelain kokonaisuudistus Teräsrakennepäivä 2012 Pekka Vuorinen ympäristö- ja energiajohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus EU-tasolla Komission resurssitehokkuuden tiekartta (2011) Energiatehokkuus,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001

Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 Osavuosikatsaus 1.7. - 30.9.2001 1 Elisan kasvu jatkui ja taloudellinen asema säilyi hyvänä Valitun strategian mukainen ohjelma eteni Osakevaihtotarjous Soonin osakkeenomistajille toteutui, Elisan omistus

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Transformaatio jatkuu

Transformaatio jatkuu 1 Kemiralla vahva heinä syyskuu Transformaatio jatkuu Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 2.11.2005 Sisältö Kemiran heinä syyskuu Tammi syyskuu Liiketoiminta-alueet heinä syyskuussa Kemiran osakkeen kehitys Muutoksen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Vuoden neljänneksen tulos

Vuoden neljänneksen tulos Vuoden 2010 1. neljänneksen tulos 28.5.2010 Vastuunrajoitus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n omaisuutta ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Varsinainen yhtiökokous Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 27.3.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Sisältö Tilinpäätös 2012 Markkinakatsaus Kilpailuasema Tavoitteet ja strategia Näkymät vuodelle 2013-2 - Vuosi 2012 oli haasteellinen

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Cargotec Varsinainen yhtiökokous

Cargotec Varsinainen yhtiökokous Cargotec Varsinainen yhtiökokous 22.3.2016 Toimitusjohtaja Mika Vehviläinen 22.3.2016 2 Yhtiökokous Cargotecin vuosi 2015 Onnistumiset Selkeä kannattavuuden paraneminen Kalmarissa ja Hiabissa Kannattavin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kauppakeskus Veturi Kouvolassa avattiin 13.9.212 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 212 24.1.212 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tammi-syyskuu 212 Keskon liikevaihto 7,2 mrd. euroa, kasvua 3,6 % Myynnin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 Harri Kerminen, Toimitusjohtaja IR: Andreas Langhoff, tel +358 1 862 114 29.4.28 1 Sisältö Kemira-konserni Q1 Liiketoiminta-alueet Q1 Näkymät 28 2 Kemira-konserni Q1

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma KOKOEKO-seminaari 2016 Jätehuollon uudistuvat toimintamallit Itä- Suomessa Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus 22.2.2016 Mielikuva rakennusjätehuollon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot