Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit"

Transkriptio

1 Suomen Akatemian julkaisuja 6/08 Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit T tavuuden täisistä h Tässä rapor ja Tek arvioinnin k Rapor inno eli vaikut vaikut ys aattorit. V 99 Tarmo Report Lemola Evaluation Janne Lehenkari Erkki Kaukonen Juhani Timonen

2 Suomen Akatemian julkaisuja 6/08 Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit Tarmo Lemola Janne Lehenkari Erkki Kaukonen Juhani Timonen

3 Suomen Akatemia lyhyesti Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Toiminta kattaa kaikki tieteen- ja tutkimuksen alat. Suomen Akatemian kehittämistoimien pääpaino on tutkijoiden uramahdollisuuksien monipuolisessa kehittämisessä, korkeatasoisten tutkimusympäristöjen edellytysten luomisessa ja kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä kaikilla tutkimuksen, tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan alueilla. Akatemialla on käytössään useita erilaisia tutkimusrahoitusmuotoja eri tarkoituksiin. Suomen Akatemian tutkimusrahoituksella edistetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, sukupuolten tasa-arvoa ja rohkaistaan erityisesti tutkijanaisia hakemaan tutkimusvirkoja sekä tutkimusrahoitusta. Suomen Akatemia rahoittaa tutkimusta vuosittain yli 260 miljoonalla eurolla. Se on noin 15 prosenttia Suomen valtion tutkimusrahoituksesta. Akatemian rahoittamissa tutkimushankkeissa tehdään vuosittain noin 3000 tutkijatyövuotta yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian rahoittama monipuolinen ja korkeatasoinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa ja uusia osaajia. Akatemia kuuluu opetusministeriön hallinnonalaan ja saa rahoituksensa valtion budjettivaroista. Lisää tietoa Suomen Akatemiasta on verkkosivuilla osoitteessa Taitto: DTPage Oy ISSN ISBN (pdf)

4 Sisältö Yhteenveto...8 Executive summary Hankkeen tausta, tavoite ja toteutus Peruskäsitteet ja näiden keskinäissuhteet Tiede, teknologia, innovaatiot Tieteen, teknologian ja innovaatioiden keskinäissuhteet Tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden jäsentäminen Kansainvälinen katsaus Yhdysvaltain Tiedesäätiön Science and Engineering Indicators -julkaisu OECD:n indikaattorijulkaisut Euroopan komission European Innovation Scoreboard -julkaisu Muita indikaattorijulkaisuja Kotimainen katsaus Tekesin arviointitoiminta Suomen Akatemian arviointitoiminta Tilastokeskuksen Tiede-, teknologia ja tietoyhteiskunta -tilastot Opetusministeriön piirissä tehtävä korkeakoulujen arviointitoiminta ja KOTA-tietokanta Muita julkaisuja ja aineistoja Yhteenvetotaulukko Ehdotus vaikuttavuuskehikoksi Vaikuttavuuskehikon toimintalogiikka Vaikuttavuuskehikon peruselementit Indikaattorityön suurin haaste: osista kokonaisuuteen ja vaikutusprosesseihin Indikaattorit vaikuttavuusalueittain Johtopäätöksiä ja suosituksia Lähdeluettelo

5 Kuvailulehti Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Suomen Akatemia Päivämäärä Joulukuu 2008 Tarmo Lemola, Janne Lehenkari, Erkki Kaukonen ja Juhani Timonen Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit Raportissa julkaistaan tulokset Suomen Akatemian ja Tekesin vuonna 2008 käynnistämästä vaikuttavuusarvioinnin kehittämishankkeesta Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit (VINDI). Raportissa esitetään tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikuttavuuden kokonaisnäkemys eli vaikuttavuuskehikko ja määritellään vaikuttavuutta kuvaavia tärkeimpiä indikaattoreita. Tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikuttavuuden jäsentäminen on haastavaa muun muassa vaikutusten toteutumisen pitkän aikajänteen ja välillisyyden vuoksi. Usein vaikutuksia ei voida johtaa yksittäisistä panostuksista tai toiminnoista. Vaikutusten toteutumisen keskeisenä sisältönä on uuden tiedon, teknologian ja asiantuntemuksen välittyminen ja hyödyntäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kansainvälisissä tiedettä, teknologiaa ja innovaatioita käsittelevissä indikaattorijulkaisuissa on keskitytty panos- ja tuotostekijöihin. Vaikutuksia koskevia indikaattoreita on esitetty vähän. Tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikutuksia käsittelevän kotimaisen aineiston hyödyntämistä vaikeuttaa aineiston hajanaisuus ja yhteismitattomuus. Hankkeessa tehdään ehdotus tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikuttavuuskehikoksi, joka tarkoittaa yhtenäistä esitystapaa tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikutusten ja vaikutusindikaattoreiden kuvaamiseksi ja jäsentämiseksi. Perinteisiin panos-toiminta-tuotos-malliin verrattuna vaikuttavuuskehikossa edetään päinvastaisessa järjestyksestä vaikutuksista ja tuloksista panoksiin. Keskeinen kysymys vaikuttavuuskehikossa on, millaisia kokonaisvaikutuksia tieteeltä, teknologialta ja innovaatioilta odotetaan ja on odotettavissa. Tavoitteena on vaikutusten normatiivinen tarkastelu ja tarkastelun kytkeminen osaksi tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan strategista kehittämisessä. Vaikuttavuuskehikossa tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikutuksia tarkastellaan neljällä keskeisellä yhteiskunnan osa-alueella, joista käytetään nimitystä vaikuttavuusalue. Vaikuttavuusalueet ovat 1. talous ja uudistuminen, 2. oppiminen ja osaaminen, 3. suomalaisten hyvinvointi ja 4. ympäristö. Kunkin vaikuttavuusalueen sisällä tarkastellaan indikaattoreina panoksia, tuotoksia, toimintoja ja prosesseja sekä taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevia tietoja. Johtopäätöksenä raportti toteaa erilaisia panoksia, toimintoja ja tuotoksia kuvaavia indikaattoreita olevan runsaasti saatavilla. Suurin puute on työstetyistä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia indikoivista tiedoista sekä erityisesti indikaattoreista, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden pidempien vaikutusketjujen etenemisen seurantaan. Jatkotyössä indikaattoreiden kehittämistä suositetaan kohdistamaan neljään nimettyyn vaikuttavuusalueeseen, joihin liittyviä panos-, toiminta-, tuotos-, ja vaikutusindikaattoreita tietolähteineen on kerätty raporttiin jatkotyön pohjaksi. vaikuttavuusarviointi, vaikuttavuus, vaikuttavuuskehikko, indikaattorit, tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka Suomen Akatemian julkaisuja 6/08 ISSN ISBN Painetulle kirjalle annettu tunnus Pdf-versiolle annettu tunnus Sivumäärä 68 Julkaisun jakaja Julkaisun kustantaja Suomen Akatemia, PL 99, Helsinki, Suomen Akatemia Painopaikka ja -aika Muut tiedot 6

6 Description Publisher Author(s) Title Abstract Academy of Finland Date December 2008 Tarmo Lemola, Janne Lehenkari, Erkki Kaukonen and Juhani Timonen Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit (The Impact Framework and Indicators for Science, Technology and Innovation) The results of the project titled the Impact Framework and Indicators for Science, Technology and Innovation, launched in 2008 by the Academy of Finland and Tekes are published in this report. The report presents an overall view of the effectiveness of science, technology and innovation, also referred to as an impact framework, and defines the most important indicators of effectiveness. The challenges involved in defining the effectiveness of science, technology and innovation include factors such as the long time span involved and the implicit nature of some impacts. Many international publica-tions on the topic have focused on the indicators concerning input and output factors. This project puts forward a proposal for an impact framework for science, technology and innovation. The impact framework here refers to a stylised presentation that supports characterisation and examination of the impacts of science, technology and innovation. The basic structure of the impact framework complies with the conventional input-activity-output model, with the exception that the model is operated in reverse order. The key question from the point of view of the impact framework is what overall impacts are expec-ted of science, technology and innovation, and what impacts can be expected. The aim is examination of the impacts on a normative basis and enabling such examination to be used for the strategic development of science, technology and innovation policy. Within the impact framework, the impacts of science, technology and innovations are examined in relation to four key areas of society and the economy, called impact areas. They are: 1. the economy and renewal, 2. learning and skills, 3. the Finns well-being, and 4. the environment. In conclusion, the report states that there are a great many indicators available addressing inputs, outputs and activities of science, technology and innovation. However, there is a shortage of indicative data about the social and economic impacts of science, technology and innovation, and particularly of indicators that would enable tracing of successive chains of impacts. The report recommends that further work should focus on the four impact areas named above. The project has made an effort to compile indicators related to these areas in the report for use in further work. Key words Name and number of series impact assessment, impact, impact framework, indicators, science, technology and innovation policy Publication of the Academy of Finland 6/08 ISSN ISBN Print Pdf Number of pages 68 Distributed by Published by Academy of Finland, POB 99, FI Helsinki, Academy of Finland Place and date of printing Other information 7

7 Yhteenveto Projektin tausta ja tavoitteet Liittyen Tiede- ja teknologianeuvoston vuonna 2007 esittämään kannanottoon vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin kehittämisestä Tekes ja Suomen Akatemia käynnistivät vuoden 2008 alussa VINDI-projektin (Vaikuttavuuskehikko ja indikaattorit -projekti). Projektin tavoitteeksi asetettiin muodostaa tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden kokonaisnäkemys (vaikuttavuuskehikko) sekä määritellä vaikuttavuutta kuvaavia tärkeimpiä indikaattoreita ja niiden tietolähteitä. Näitä tavoitteita koskevat tulokset julkaistaan tässä raportissa. Myöhempänä tavoitteena on laatia julkaisu, joka kuvaa tiedon ja osaamisen muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomessa indikaattoreiden avulla. Tämä työvaihe toteutetaan erillisenä hankkeena. Toimeksiannon mukaisesti VINDIprojektin peruskäsitteiksi on nostettu tiede, teknologia ja innovaatiot. Kaikkiin näihin liittyy vielä neljäntenä käsitteenä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Projektissa on omaksuttu näiden käsitteiden laaja ymmärtäminen ja määrittely. Tieteen, teknologian ja innovaatioita koskevien indikaattoreiden kannalta keskeisiä toimintoja ovat tutkimus- ja kehittämistyö ja innovaatiotoiminta yhtäläisyyksineen, päällekkäisyyksineen ja eroineen. VINDI-projektissa on päädytty siihen, että indikaattoreiden kehittämistyön tässä alkuvaiheessa koulutus omana toiminnallisena kokonaisuutenaan jää tarkastelun ulkopuolelle. Koulutus ja oppiminen eri muodoissaan ovat kuitenkin monien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan painottuvien indikaattoreiden osana. Vaikuttavuuden jäsentäminen Tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden jäsentämisessä panos-toiminta-tuotos malli on yleinen ajattelua ohjaava lähestymistapa. Tämä malli kohtaa kuitenkin useita vaikeuksia, kun tarkastelutasoksi nostetaan tutkimus- ja kehittämispanosten yhteiskunnalliset vaikutukset koko kansantalouden tasolla. Vaikutusten toteutuminen vaatii pitkän aikajänteen jopa välittömiin hyötyihin tähtäävässä yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnassa saati perustutkimuksessa. Pitkäkestoisuuteen liittyen vaikuttavia tekijöitä kertyy monia, jotka myös muuttuvat ja vaihtuvat prosessin kuluessa. Monet tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutukset ovat epäsuoria eikä niitä voida johtaa yksittäisistä panostuksista tai toiminnoista. Taloudellisen hyödyn lisäksi tutkimuskirjallisuudessa on eritelty suuri joukko tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia, joista vain osa on kvantifioitavissa. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutukset kulttuuriin, hyvinvointiin, päätöksentekoon, ympäristöön ja terveyteen. Vaikutukset toteutuvat moninaisten sosiaalisten, kognitiivisten ja institutionaalisten prosessien välityksellä. Prosessien keskeisenä sisältönä on uuden tiedon, teknologian ja asiantuntemuksen välittyminen ja hyödyntäminen yhteiskunnan eri osa-alueilla kuten talous- ja työelämässä, politiikassa ja hallinnossa sekä kansalaisyhteiskunnassa. Kansainvälisesti tunnetuissa tiedettä, teknologiaa ja innovaatiotoimintaa käsittelevissä indikaattorijulkaisuissa on läpi- 8

8 käyvänä piirteenä esitettyjen indikaattoreiden keskittyminen tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan panos- ja tuotostekijöihin. Tätä tietoa kuten indikaattoreita tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahallisista ja työvoimapanostuksista on tarjolla kattavasti ja pitkältä aikaväliltä kiitos OECD:n ja Yhdysvaltain tiedesäätiön pitkäjänteisen toiminnan. Vaikutuksia koskevia indikaattoreita on esitetty vähän. Paremminkin sääntö kuin poikkeus on, että käytettyjen indikaattoreiden valintaperusteet ja keskinäiset suhteet jäävät useimpien indikaattorijulkaisujen osalta epäselviksi. Indikaattoreita on usein sisällytetty mukaan helpon käyttöönoton ja konventionaalisuuden perusteella ilman, että valinnan taustalla olevia oletuksia tuotaisiin esiin ja perusteltaisiin. Kotimaassa on toteutettu aktiivisesti tiedettä, teknologiaa ja innovaatiotoimintaa käsittelevää arviointitoimintaa ja indikaattoreiden kehitystyötä erityisesti Tekesin ja Suomen Akatemian piirissä. Panos- ja tuotostekijöiden lisäksi Suomessa on analysoitu myös tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Ongelmana on aineiston hajanaisuus ja yhteismitattomuus. Toimijat ovat tuottaneet aineistoa toisistaan riippumatta organisaatiokohtaisia tarpeitaan varten. Vaikuttavuuskehikko Huolimatta edellä luetelluista vaikeuksista mallintaa tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia ja näitä käsittelevien indikaattoreiden puutteesta, hankkeessa tehdään ehdotus tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuskehikoksi. Vaikuttavuuskehikko tarkoittaa yhtenäistä esitystapaa tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutusten kuvaamiseksi ja analysoimiseksi. Tavoitteena on ollut, että kehikko kattaa tieteen, teknologian ja innovaatioiden kehittämisen eri vaiheet panostuksista tulosten hyödyntämiseen ja niiden vaikutuksiin. Tärkeänä on pidetty sitä, että vaikuttavuuskehikko tarjoaa välineen vuoropuheluun ja oppimiseen eri toimijoiden välillä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutuksista sekä jatkotyötä suuntaavan pohjan indikaattoreiden kehittämiseksi. Vaikuttavuuskehikon perusrakenne noudattaa perinteistä panos-toimintatuotos mallia sillä poikkeuksella, että vaikuttavuuskehikossa edetään perinteiseen malliin verrattuna päinvastaisessa järjestyksessä. Sen sijaan, että lähdettäisiin liikkeelle yksittäisistä panostuksista ja analysoitaisiin niillä aikaansaatuja tuloksia ja vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen, vaikuttavuuskehikossa lähdetään etsimään vastauksia kysymykseen, millaisia kokonaisvaikutuksia tieteeltä, teknologialta ja innovaatiotoiminnalta odotetaan ja on odotettavissa. Vaikuttavuuskehikon perusajatuksena on se, että tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutusten tarkastelun ja arvioinnin tulee ensisijaisesti kohdistua yhteiskunnan keskeisille osa-alueille, ja niiden tulee tukea tärkeiden yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamisen seurantaa. Tämä käänteinen, vaikutuksista lähtevä lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden tarkastella tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia normatiivisesti sekä osana tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan strategista kehittämistä. Vaikuttavuuskehikossa tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia tarkastellaan neljällä keskeisellä yhteiskunnan osa-alueella. Näistä osaalueista käytetään nimitystä vaikuttavuusalue. Kunkin vaikuttavuusalueen sisällä tarkastellaan indikaattoreina panok- 9

9 sia, tuotoksia, toimintoja ja prosesseja sekä taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevia tietoja. Vaikutuksia koskevat tiedot voivat olla välittömiä tai välillisiä, mutta keskeisenä vaatimuksena on se, että ne selkeästi indikoivat panostuksista ja toiminnasta saatuja hyötyjä tai muita positiivisia etuja yksilöille, yhteisöille ja suomalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Vaikuttavuusalueet ovat seuraavat: Talous ja uudistuminen. Tämä vaikuttavuusalue kattaa erityisesti tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan taloudelliset vaikutukset. Oppiminen ja osaaminen. Tähän vaikuttavuusalueeseen kuuluvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan ns. välittömät vaikutukset kuten tiedon määrän lisääntyminen, osaava työvoima ja asiantuntijaverkostot. Suomalaisten hyvinvointi. Tämä vaikuttavuusalue sisältää tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutukset niin objektiivisiin kuin subjektiivisiin hyvinvoinnin osatekijöihin kuten terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Ympäristö. Tämä vaikuttavuusalue kattaa vaikutukset, joita tieteeltä, teknologialta ja innovaatiotoiminnalta on odotettavissa suhteessa ympäristön asettamiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen. Johtopäätökset ja suositukset Jatkotyössä indikaattoreiden kehittäminen tulisi kohdistaa edellä nimettyihin neljään vaikuttavuusalueeseen. Tehty työ on osoittanut, että erilaisia panoksia, toimintaa ja tuotoksia kuvaavia indikaattoreita on runsaasti saatavilla. Niitä on koottu ja analysoitu projektissa. Suurin puute on hyvistä tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan taloudellis-yhteiskunnallisia vaikutuksia indikoivista tiedoista sekä erityisesti indikaattoreista, jotka tarjoaisivat mahdollisuuden pidempien vaikutusketjujen etenemisen seurantaan. Indikaattorityön jatkuva haaste on löytää keinoja kuvata ja analysoida kokonaisia vaikutusketjuja, jossa vaikutukset, tuotokset, toiminnat ja panostukset eivät jäisi toisistaan irrallisiksi vaan niiden välisiä suhteita pystyttäisiin ymmärtämään ja arvioimaan entistä paremmin. 10

10 Executive summary Background and objectives of the project In 2007, the Science and Technology Policy Council of Finland made a statement on the assessment and forecasting of the effectiveness of science, technology and innovation in Finland. As a response to the statement, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation, Tekes, and the Academy of Finland initiated a project titled the Impact Framework and Indicators for Science, Technology and Innovation (VINDI) in early The first goal of the project was to create an overall view called an impact framework of effectiveness of science, technology and innovation. The second goal was to determine the most important indicators of effectiveness, as well as their sources of data. The results concerning these goals are published in this report. A future objective is to create a publication that describes the changes in knowledge and expertise in Finland and tracks the impacts of these changes by means of indicators. This work phase is to be accomplished in a separate project. In accordance with the assignment, the basic concepts used in the project are science, technology and innovation. These concepts are complemented by the concept of research and development (R&D) activities. The project has adopted a broad conceptual understanding and definition of these core concepts. Concerning the indicators on science, technology and innovation, R&D and innovation activities are the key areas of interest with certain similarities, overlaps and differences. At this initial phase, the project has concluded that education as a functional unit of its own is outside the focus of the development work. It is recognized that different forms of education and learning are, nonetheless, present in many indicators on R&D and innovation activities. Framing the Effectiveness of Science, Technology and Innovation On many occasions, the effectiveness of science, technology and innovation is framed by using the so-called inputactivity-output model. This model is far from satisfactory, however, when the social and economic impacts of R&D activities are observed at the level of the national economy. Fulfilment of impacts requires a long time span even in the case of business-oriented R&D, not to mention basic research. As a consequence of the long time span, many factors that are evolving and changing in nature have an effect on the impacts achieved. Furthermore, a large number of impacts of science, technology and innovation are implicit in nature and they cannot be traced back to single inputs or activities. In addition to economic benefits, research literature has identified several impacts of science, technology and innovation, only some of which are quantifiable. These impacts include the impacts of science, technology and innovation on culture, welfare, decisionmaking processes, environment and 11

11 health. The impacts are realized through a diverse mixture of social, cognitive and institutional processes. The key driver of these processes is diffusion and utilization of new knowledge, technology and expertise in different areas of society including economic and working life, politics and government, as well as civil society. One feature that many internationally well-known indicator reports on science, technology and innovation share is an exclusive focus on the indicators concerning input and output factors. Long time-series of input and output data, such as indicators on financial and labour force inputs of R&D, are readily available thanks to the long-lasting efforts of the OECD and the U.S. National Science Foundation. There are scant indicators on the impacts of science, technology and innovation, however. It is not unusual for indicator reports that the selection criteria and interrelationships of indicators are not explicitly addressed. The choice of indicators is often based on convention or availability of suitable data, which leaves underlying assumptions implicit and without justification. In the Finnish context, both Tekes and the Academy stand out as active contributors to evaluation practices and indicator development efforts dedicated to science, technology and innovation. In addition to input and output factors, there are also analyses of the social and economic impacts of science, technology and innovation. The fragmentation and incomparability of the data available are problems to be overcome as organisations have usually produced data for their own needs independently. The Impact Framework To summarize the discussion above, there are obvious difficulties in modelling the impacts of science, technology and innovation and there is also lack of suitable impact indicators. Nonetheless, the project makes a proposal for the impact framework of science, technology and innovation. The impact framework here means a stylized presentation that supports characterization and examination of the impacts of science, technology and innovation. The aim is that the framework should cover all the phases of development of science, technology and innovation starting from input factors up to utilization of outputs and their final impacts. It is emphasized that the impact framework provides a means for dialogue and reciprocal learning among different stakeholders about the impacts of science, technology and innovation, as well as a platform for further development work on indicators. The basic structure of the impact framework complies with the conventional input-activity-output model, with the exception that the model is operated in reverse order. Instead of analysing singular inputs and corresponding social and economic outputs achieved by them, the operation of the impact framework starts with the question of what kind of overall impacts of science, technology and innovation are to be expected and anticipated. The basic idea behind the impact framework is that the analysis and assessment of the impacts of science, technology and innovation should primarily focus on the key areas of society and economy. The analysis 12

12 and assessment should also support monitoring of the fulfilment of objectives important in the social and economic policy. This reverse, impact-bound approach enables examination of the impacts of science, technology and innovation on a normative basis, as well as part of strategic development of science, technology and innovation policy. Within the impact framework, the impacts of science, technology and innovations are examined in relation to four key areas of society and economy. These key areas are named as impact areas. Each impact area comprises indicators of relevance that are based on data on the inputs, outputs, activities and process, as well as on social and economic impacts. Data on the impacts may be detected directly or indirectly but the key requirement is that the data used clearly indicate benefits or other advantages that are derived from the inputs and activities and that are of benefit for individuals, communities and the Finnish society and economy as a whole. The impact areas are as follows: The economy and renewal. This impact area addresses the economic impacts of science, technology and innovation. Learning and skills. The impact area of learning and skills includes the impacts of R&D and innovation activities on the accumulation of knowledge, skilled labour force and networks of experts. Finns well-being. This impact area consists of impacts of science, technology and innovation on the objective and subjective factors of well-being, such as health and social relations. Environment. The impact area of environment addresses the impacts expected from science, technology and innovative activities in the face of environmental challenges such as the climate change. Conclusions and Recommendations Further development work should focus on the four impact areas named above. The work undertaken in this project has proven that there is a great deal of indicators available addressing inputs, outputs and activities of science, technology and innovation. The project has made an effort to compile and scrutinize these indicators. There is a lack of satisfactory indicative data about the social and economic impacts of science, technology and innovation. In particular, there is a shortage of indicators that would enable tracing of successive chains of impacts. The ongoing challenge of indicator development work is to find ways to describe and analyze the full-scale chains of impacts, in which the relations of impacts, outputs, activities and inputs could be understood and evaluated with increasing accuracy. 13

13 14

14 1 Hankkeen tausta, tavoite ja toteutus Suomen kansallisessa kehittämisstrategiassa tiedolla ja osaamisella on jo pitkään ollut keskeinen rooli. On katsottu, että talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin myönteinen kehitys on kiinteästi sidoksissa uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja soveltamiseen. Uudet innovaatiot tuotteissa ja palveluissa perustuvat kasvavassa määrin tieto- ja osaamispääomaan. Innovaatiovetoisessa kehitysvaiheessa erityisenä haasteena on kyetä luomaan omia ja omaperäisiä ratkaisuja. On myös nähtävissä, että tutkimuksen ja koulutuksen määrälliset tavoitteet on Suomessa jo pitkälti saavutettu (Maliranta & Ylä-Anttila 2007). Nyt kasvu pohjautuu tiedon ja osaamisen intensiiviseen kasvuun. Tiedon tuotannon tehostaminen ja erityisesti tuotetun tiedon hyödyntäminen laaja-alaisesti ja monipuolisesti ovat nousseet keskeiseen asemaan yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla. Tämä koskee niin poliittista päätöksentekoa ja sen valmistelua kuin yritystoimintaa sekä julkista palvelutoimintaa. Keskeisiä keinoja tiedon ja osaamisen tuottamisessa ja soveltamisessa ovat koulutus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Koulutuksen avulla luodaan teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia niin työelämää kuin muuta elämää varten. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla puolestaan synnytetään uutta tietoa ja uusia sovelluksia sekä kehitetään tuote-, prosessi-, palvelu- ja sosiaalisia innovaatioita. Hyvin tärkeässä asemassa on myös työssä oppimisen kautta tapahtuva tiedon ja osaamisen kumuloituminen ja tämän hyödyntäminen. Kansallisen strategian mukaisesti julkiset ja yksityiset toimijat ovat lisänneet panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaan. Panostukset, tähän mennessä saavutetut hyvät tulokset sekä kasvavat tulosodotukset ovat lisänneet tarvetta selvittää entistä tarkemmin politiikkatoimien ja rahoituksen vaikuttavuutta sekä tulevia kehittämismahdollisuuksia. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto painotti elokuussa 2007 valmistuneessa vaikuttavuuden arvioinnin ja ennakoinnin kehittämistä koskevassa kannanotossaan, että vaikka Suomessa on edistytty vaikuttavuuden arvioinnissa tyydyttävästi, arviointitoimintamme on kuitenkin kokonaisuudessaan hajanaista ja kertaluonteista. Tältä pohjalta Tekes ja Suomen Akatemia käynnistivät vuoden 2008 alussa projektin, josta on käytetty lyhennettä VINDI-projekti. Projektin tavoitteeksi asetettiin muodostaa tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden kokonaisnäkemys (vaikuttavuuskehikko) sekä määritellä vaikuttavuutta kuvaavia tärkeimpiä indikaattoreita ja niiden tietolähteitä. Tämän pohjalta tullaan laatimaan julkaisu, joka kuvaa tiedon ja osaamisen muutoksia ja niiden vaikutuksia Suomessa indikaattoreiden avulla. Viimeksi mainittu työvaihe ei ole kuulunut VINDI-projektin tehtäviin, vaan se toteutetaan erillisenä hankkeena. Projektissa on käytetty käsitteitä vaikutus ja vaikuttavuus synonyymeina, ja molemmissa tapauksissa nämä käsitteet on ymmärretty laajasti. Periaatteessa vaikuttavuus (effectiveness) voidaan rajata tarkoittamaan sitä, missä määrin 15

15 suunnitellut toimenpiteet toteutetaan ja tulokset saavutetaan ja millaisia vaikutuksia saavutuksilla on ollut. Eron tekeminen suunniteltujen ja ei-suunniteltujen vaikutusten välillä olisi kuitenkin käytännössä mahdotonta. Tämä on tarkoittanut myös sitä, että vaikutuksia ei ole lähtökohtaisesti tarkasteltu yksittäisten suorittaja- ja tai rahoittajaorganisaatioiden näkökulmasta. Jos tällainen eriyttäminen osoittautuu tarpeelliseksi, se voidaan tehdä tapauskohtaisesti myöhemmin. Myöskään vaikutusten osalta projektissa ei ole tehty tiukkoja määrittelyjä ja rajauksia, vaan lähtökohtana on ollut, että vaikutukset ymmärretään laajasti. Vaikutusten piiriin on sisällytetty sekä välittömät että välilliset vaikutukset, ja vaikutusalueiden osalta lähtökohtana on ollut laaja kattavuus. Mukaan on otettu tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikutukset talouteen, muuhun yhteiskuntaan, hyvinvointiin, terveyteen, ympäristöön, osaamispohjaan jne. Jos vaikutusalueiden määrästä joudutaan tinkimään, tämä tehdään tietojen saatavuuden, alueiden tärkeyden tai muun vastaavan syyn perusteella. Kattavuus on koskenut myös tieteen ja teknologian aloja sekä innovaatiotyyppejä. Mukana ovat periaatteessa kaikki tieteen alat perusluonnontieteistä ja lääketieteistä yhteiskunta- ja humanistisiin tieteisiin, ja sama laaja-alaisuus koskee myös teknologian aloja. Innovaatiotyypeistä lähtökohtana ovat perinteiset tuote- ja prosessi-innovaatiot, mutta tärkeänä on pidetty sitä, että indikaattoritarkastelut ulotetaan koskemaan myös palveluinnovaatioita ja sosiaalisia innovaatioita. Projektin konkreettisena tavoitteena on ollut ideoida ja operationalisoida indikaattoreita, joilla kuvataan, mitataan ja arvioidaan tieteen, teknologian ja innovaatioiden vaikutuksia laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Perinteisesti indikaattorilla tarkoitetaan ennen muuta vaikutusten esittämistä kvantitatiivisessa muodossa. Koska läheskään kaikkia vaikutuksia ei kuitenkaan kyetä kvantifioimaan, VINDI-projektissa on tarkasteltu rajoitetusti myös laadullisia keinoja vaikutusten indikoimiseksi. Indikaattorit eivät myöskään mittaa vain vaikutuksia, olivat nämä sitten välittömiä tai välillisiä, vaan niiden avulla pyritään ilmaisemaan myös tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin sekä näiden kehittämiseen olennaisesti vaikuttavien olosuhteiden ja muiden tekijöiden tilaa ja niissä tapahtuvia muutoksia. Tiedettä, teknologiaa ja innovaatioita sekä näiden vaikutuksia koskeva kehittämistyö on ollut jo pitkään useissa maissa ja kansainvälisissä organisaatioissa kasvavan mielenkiinnon kohteena. Yksittäisistä maista Yhdysvallat on toiminut edelläkävijänä, ja kansainvälisistä järjestöistä erityisesti OECD on tehnyt sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tilastoinnissa että indikaattoreiden kehittämisessä uraa uurtavaa työtä. Tätä, kuten muitakin kansainvälisiä esimerkkejä tarkastellaan tarkemmin luvussa 4. Lukuisista yrityksistä huolimatta perimmäisten taloudellis-yhteiskunnallisten vaikutusten ilmaisemissa määrällisten indikaattorilukujen avulla ollaan vielä monessa suhteessa alkuvaiheessa. Tähän kansainväliseen kehittämistyöhön myös VINDI-projekti on pyrkinyt antamaan oman panoksensa. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 käsitellään peruskäsitteiden tieteen, teknologian ja innovaatioiden sisältöä, rajoja ja keskinäisiä suhteita. Luvussa 3 tarkastellaan tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden jäsentämistä, panos-toiminta-tuotosmallin rajoituksia ja vaikutusprosessien 16

16 sisältöä. Luvuissa 4 ja 5 luodaan katsaus kansainvälisiin ja kotimaisiin tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta käsitteleviin keskeisiin indikaattorijulkaisuihin ja -aineistoihin. Luvussa 6 esitetään ehdotus vaikuttavuuskehikosta, jonka pohjalta voidaan muodostaa kokonaisnäkemys tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuudesta. Tätä täydentää luvussa 7 esitetyt ehdotukset tieteen, teknologian ja innovaatiotoiminnan indikaattoreiksi vaikuttavuusalueittain. Julkaisun lopussa esitetään yhteenveto hankkeen tuloksista ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi VINDI-hankkeen toteutuksesta vastasi työryhmä Tarmo Lemola (hankkeen vetäjä) ja Janne Lehenkari Advansis Oy:stä, Erkki Kaukonen Tampereen yliopiston Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksiköstä ja Juhani Timonen Swot Consulting Finland Oy:stä. Hankkeen työskentelyä ohjasi ohjausryhmä, jonka jäsenet olivat Markus Koskenlinna, Pekka Pesonen, Laura Peltonen, Kai Husso, Paavo Löppönen, Annamaija Lehvo, Anu Nuutinen ja Kaisa Vaahtera. Hankkeen yhteydessä järjestettiin työpajoja yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. 17

17 2 Peruskäsitteet ja näiden keskinäissuhteet 2.1 Tiede, teknologia, innovaatiot Toimeksiannon mukaisesti VINDI-projektin peruskäsitteiksi on nostettu tiede, teknologia ja innovaatiot. Kaikkiin näihin liittyy vielä neljäs käsite eli tutkimus- ja kehittämistoiminta. Käsitteellinen runsaus antaa aiheen hieman tarkemmin tarkastella näitä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Missä määrin tiede, teknologia ja innovaatiot ovat saman jakamattoman kokonaisuuden eri osia, ja missä määrin ne ovat erillisiä, toisistaan riippumattomia asioita? Mikä on näiden käsitteiden keskinäinen suhde? Onko teknologioita ilman tiedettä, ja onko innovaatio vain toinen nimi teknologiselle uudistukselle? Mikä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovaatiotoiminnan suhde? Yksiselitteisen määritelmän antaminen tieteelle on vaikeaa, jos määritelmän tulisi antaa sekä välttämättömät että riittävät ehdot sille, että jokin toiminta on tiedettä (Kiikeri & Ylikoski 2004). Tiedettä koskevat määritelmät yleensä joko sulkevat jotain tärkeää ulkopuolelle tai sitten ne ovat liian vapaamielisiä laskiessaan mukaan selvästi epätieteellisiä asioita. Lisäksi eri aikoina, eri yhteyksissä ja myös eri kielissä tiedettä on määritelty ja määritellään eri tavoin. Kotimaassa lähes alan standardiksi muodostuneen Ilkka Niiniluodon (1980) esittämän määritelmän mukaan tieteellä tarkoitetaan toisaalta luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien tietojen systemaattista kokonaisuutta (tieteellisen tutkimuksen tulokset) ja toisaalta tällaisten tietojen tarkoituksellista ja järjestelmällistä tavoittelua (tieteellinen tutkimus- prosessi). Tulosten ja prosessien lisäksi tieteeseen usein sisällytetään myös tieteelliset menetelmät, tiedeyhteisöt ja instituutiot eli yliopistot, joissa tiedettä harjoitetaan sekä erilaiset käsitykset tai näkemykset tieteestä. Tiede pyrkii selvittämään todellisuutta, sen ominaisuuksia ja rakennetta empiiristen ja teoreettisten menetelmien avulla. Teoria on tieteellisen yhteisön hyväksymä näkemys kuvata tutkimuskohdetta. Tieteen alat jaetaan yleensä luonnontieteisiin (ml. matematiikka ja logiikka), humanistisiin tieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Tämä suomen kielessä omaksuttu käsitys tieteen aloista on selvästi laajempi kuin englanninkielisen science-sanan. Science viittaa pääasiassa fysiikan ja kemian kaltaisiin luonnontieteisiin (Kiikeri & Ylikoski 2004). Tieteen tuottaman tiedon luonteesta ja tarkoitusperistä on niin ikään useita erilaisia tulkintoja. Eräissä tulkinnoissa korostetaan tieteellisen tiedon itseisarvoa. Toisissa taas nähdään, että tieteellistä tietoa tarvitaan pääasiassa inhimillisen toiminnan suunnittelemiseen ja ohjaamiseen. Tieteen tavoitteena on tämän mukaisesti hyödynnettävissä olevan, hyödyllisen tiedon tuottaminen. Yhteiskuntatieteissä puolestaan korostetaan tieteen yhteiskuntakriittistä tehtävää. Tämän ajattelutavan mukaisesti tieteen tehtävänä ei ole vain kuvata ja selittää todellisuutta, vaan sen tehtävänä on myös kyseenalaistaa ja kritisoida vallitsevia oloja ja ajattelu- ja toimintatapoja sekä tarjota vaihtoehtoja. Tieteen lisäksi määritelmien moninaisuus pätee myös teknologiaan (Niiniluoto 2000). Lähtökohtana useimmissa 18

18 määritelmissä on se, että teknologia sisältää työn tai muun toiminnan välineet keinotekoiset esineet eli artefaktit kuten työkalut, instrumentit, koneet ja laitteet. Lisäksi teknologiaan kuuluvat artefakteja koskevat tiedot, taidot ja menetelmät. Joissakin tapauksissa teknologian piiriin sisällytetään myös sosiaaliset organisaatiot, kuten teollisuuslaitokset ja teknologioiden tutkimiseen ja kehittämiseen erikoistuneet tutkimuslaitokset. Tekniikkaa ja teknologiaa pidetään synonyymeina, tai jos näiden välillä halutaan tehdä ero, niin tekniikalla yleensä tarkoitetaan vain artefakteja. Teknologia on tässä katsannossa yläkäsite, joka sisältää sekä tekniikat että näitä koskevat tiedot ja taidot. Teknologian monista historiallisista kehitysvaiheista yhtenä tärkeimmistä pidetään tieteen ja teknologian vähittäistä integroitumista (esim. Hughes 1986). Yhteenkasvaminen on merkittävästi vaikuttanut teknologian muutoksen ehtoihin, sisältöön ja muutosnopeuteen. Tämä kehitys on suoraan ja välillisesti tuottanut suunnattoman määrän teknologisia keksintöjä ja innovaatioita ja synnyttänyt teollisuuden tutkimus- ja kehityslaboratoriot sekä julkiset teknologioihin erikoistuneet tutkimuslaitokset ja myöhemmin koko valtiollisen tiede- ja teknologiapolitiikan. Kehityksen myötä teknologia on moninaistunut. Perinteiset teknologian alat, kuten konetekniikka, prosessitekniikka, materiaalitekniikka ja rakennustekniikka ovat saaneet rinnalleen tiedelähtöiset mikro-, nano- ja bioteknologiat. Samanaikaisesti teknologia on tunkeutunut yhä uusille elämän alueille: toimistoihin, jokapäiväiseen ihmisten väliseen kommunikointiin, vapaa-aikaan ja viihteeseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon jne. Teknologian välineellinen määrittäminen onkin käynyt yhä vaikeammaksi. Teknologia kytkeytyy paitsi tieteeseen, niin kasvamassa määrin myös inhimillisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Innovaatio-sanan vakiintumiseen ensin saksan- ja englanninkielisessä ja myöhemmin muunkielisessä tieteellisessä ja ammatillisessa kirjallisuudessa on merkittävästi vaikuttanut itävaltalaisamerikkalainen taloustieteilijä Joseph A. Schumpeter ( ). Hänen usean vuosikymmenen aikana syntyneestä runsaasta tuotannostaan löytyy peruskäsitteistä (keksintö, innovaatio) erilaisia versioita (Lemola 2000). Useimmiten Schumpeterin käsitteistön esittelyssä ja erittelyssä nojaudutaan kuitenkin seuraaviin vuonna 1930-luvulla julkaistuihin määrittelyihin, joiden mukaan innovaatio on: uusi tai uudenlainen tuote uusi tai uudenlainen tuotantomenetelmä tai -prosessi uuden markkinan avaaminen uuden raaka-aineen tai energialähteen käyttöönotto uuden teollisen markkinarakenteen toteuttaminen. Tärkeässä asemassa näissä määrittelyissä on eron tekeminen keksinnön ja innovaation välille. Keksintö on mikä tahansa tekninen tai vastaava idea, uutuus tai uudennos. Se edeltää ajallisesti ja usein myös sisällöllisesti innovaatiota. Innovaatio keksinnöstä tulee kuitenkin vain siinä tapauksessa, että keksinnöstä on keksijälleen tai muulle käyttäjälle taloudellista hyötyä. Konkreettinen esimerkki on patentoitu keksintö. Patentin saannin ehdoton edellytys on keksinnön uutuus aikaisempiin vastaavantyyppisiin keksintöihin verrattuna. Läheskään kaikkia patentoituja keksintöjä ei kuitenkaan ruveta hyödyntämään. Vain harvoista keksinnöistä tulee innovaatioita, ja vielä harvemmista innovaatioista tulee todellisia menestystarinoita (vrt. Fagerberg 2005). Vaikka Schumpeter itse määrittelikin keksinnön melko laajasti, hänen työhön- 19

19 sä nojannut myöhempi tutkimus on keskittynyt paljolti teknologisiin innovaatioihin. Näitä ovat tyypillisesti uudet ja uudistetut tuotteet, tuotantoprosessit ja - menetelmät. Tuotteisiin kuuluvat kulutustavarat, joita ostavat yksittäiset kuluttajat sekä yritysten hankkimat investointitavarat (tuotantohyödykkeet). Tuotantoprosessit ja -menetelmät ovat koneita ja laitteita ja näistä muodostettavia laajempia tuotantojärjestelmiä, joiden avulla tuotteet valmistetaan. Palveluinnovaatiot ovat viime vuosina nousseet vahvasti teknologisten innovaatioiden rinnalle; palveluissa innovaatiotoiminta on lähes yhtä yleistä kuin teollisuudessa (Miles 2003). Tämä poikkeaa voimakkaasti perinteisestä käsityksestä, jonka mukaan palvelualat ovat pääasiassa teollisuuden kehittämien palvelutuotteiden kuluttajia ja käyttäjiä, eivät itsenäisiä innovaatioiden kehittäjiä. Tutkimus- ja innovaatiotilastoinnissa palveluinnovaatio ymmärretään paljolti samalla tavalla kuin teknologiset innovaatiot. Palveluinnovaatio on uusi palvelu tai sellainen olemassa olevaan palveluun tehty uudistus, joka on pantu täytäntöön ja joka tuottaa hyötyä kehittäjälleen. Tämä hyöty on tavallisesti seurausta siitä lisäarvosta, jonka uudistuksen käyttöönotto tai hyödyntäminen tuottaa asiakkaalle. Lisäksi uudistuksen tulee olla uusi sen kehittäneelle yritykselle. Yhtäläisyyksien ohella tuote- ja palveluinnovaatioiden välillä on myös eroja, jotka perustuvat yhtäältä tavaroiden ja toisaalta palvelujen perusominaisuuksiin. Palvelut eroavat tavaratuotannosta ainakin seuraavissa viidessä suhteessa: palvelut ovat luonteeltaan aineettomia palvelujen tuottaminen, markkinointi ja kuluttaminen on usein samanaikainen tapahtuma palvelussa tuotteen omistajuus ei vaihdu palveluja on vaikea varastoida palvelujen tarjoaminen edellyttää yleensä suoraa vuorovaikutusta tuottajan ja kuluttajan välillä. Palvelujen ja tuotannon välistä tiukkaa rajanvetoa vaikeuttaa ja jopa kyseenalaistaa se, että palvelu ja tavara kietoutuvat entistä enemmän yhteen. Palvelutapahtumaan voi sisältyä materiaalista tuotantoa, kuten ruuan valmistusta ravintolassa. Samalla tavalla teknologiseen laitteeseen, kuten hissiin tai paperikoneeseen liittyy kasvavassa määrin erilaisia huolto- ja ylläpitopalveluja, jotka myydään asiakkaalle yhdessä laitteen kanssa. Näiden palveluiden edelleen kehittäminen edellyttää samantyyppistä innovointia kuin teknologiset tuotteet, ja tavallisesti vielä siten, että tuotteen ja palvelun kehittäminen tapahtuu kiinteässä keskinäisessä vuorovaikutuksessa (Victor & Boynton 1998). Erityisesti palveluinnovaatioihin näyttää pätevän se, että tarvittavan uuden tiedon lähteet eivät välttämättä liity millään tavalla systemaattiseen tutkimusja kehittämistoimintaan (Maliranta & Ylä-Anttila 2007). Radikaalitkin palveluinnovaatiot voivat yhtä hyvin perustua organisaation sisällä olevaan kollektiiviseen, hiljaiseen tietoon ja sen uudenlaiseen yhdistämiseen vapaasti ulkopuolelta saatavan tiedon kanssa. Myös tällaiset innovaatiot voivat synnyttää kokonaan uusia tuotannonaloja. Innovaatioperheen uusin tulokas, sosiaalinen innovaatio, on osoittautunut käsitteellisesti vaikeaksi asiaksi. Sitran tutkimushankkeessa sosiaaliset innovaatiot liitetään laajasti yhteiskunnan rakenteelliseen uudistumiskykyyn. Sosiaalisilla innovaatioilla tarkoitetaan Sitran tutkimuksessa sellaisia regulaatioon (lainsäädäntöön ja viranomaissääntelyyn), politiikkaan sekä organisatorisiin rakenteisiin ja toimintamalleihin liittyviä uudistuksia, jotka parantavat yhteiskunnan 20

20 suorituskykyä (Hämäläinen & Heiskala 2004). Tässä määritelmässä sosiaalinen innovaatio kytkeytyy taloudellis-yhteiskunnallisen kokonaisuuden ja sen eri sektorien eli yksityisen, julkisen ja kansalaissektorin toimintatapojen ja keskinäisten suhteiden muutoksiin. Näin laaja sosiaalisen innovaation määrittely antaa aiheen kysyä, mikä erottaa sen yhteiskunnallisista uudistuksista. Toisaalta sosiaalinen ulottuvuus on vahvasti läsnä myös teknologisissa ja palveluinnovaatioissa. Nämä innovaatiot liittyvät aina johonkin taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Lisäksi teknologisen ja palveluinnovaation kehittäminen perustuu kasvavassa määrin erilaisten toimijoiden yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen (Lehenkari 2006). Tässä mielessä teknologisen innovaation kehittäminen on ennen muuta sosiaalinen prosessi. Sama koskee myös uusien teknologioiden käyttöönottoa ja niiden edelleen kehittämistä (Hyysalo 2004). Nämä ovat hyvin riippuvaisia arvoista, asenteista, rakenteista, oppimisesta ja monista muista sosiaalisista tekijöistä. OECD:n (2002) Frascati-käsikirjan mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus ja kehittämistyö. Perustutkimukselle on tunnusomaista teoreettisuus ja uuden tiedon tavoittelu ilman välitöntä käytännön sovellusta. Soveltavan tutkimuksen tavoitteena on jokin uuden tiedon avulla toteutettava käytännön sovellus (esimerkiksi uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi). Kehittämistyöllä puolestaan tarkoitetaan tutkimuksen tuloksena tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämistä uusien tuotteiden, palvelujen, tuotantoprosessien tai menetelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen. Tärkeä käsitteellinen kysymys on se, miten tutkimus- ja kehittämistoiminta eroaa innovaatiotoiminnasta. Kun asiaa tarkastellaan OECD:n standardoimien ja Suomessa Tilastokeskuksen käyttämien määritelmien pohjalta, niin tärkein ero tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovaatiotoiminnan välillä on se, että jälkimmäinen on edellistä laajempi. Tilastokeskuksen (2006) innovaatiotutkimuksessa innovaatiotoiminta (innovaatiotoimet) on ryhmitelty seuraavasti: yrityksen oma tutkimus- ja kehittämistoiminta yrityksen ulkopuolelta tilattu tutkimus- ja kehittämistoiminta koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta muun osaamisen hankinta yrityksen ulkopuolelta innovaatioiden markkinoille tuominen muut valmistelutoimet. Tämän määrittelyn mukaan Innovaatiotoiminnan piiriin kuuluu myös koulutus, ja ennen muuta se kattaa myös uuden tai parannetun tuotteen, palvelun tai prosessin markkinoinnin sekä näiden tuotantoon liittyvät valmistelutoimet. Eron käytännön merkitys ei ole toiminnallisesti suuri. Ero tulee näkyviin silloin, kun arvioidaan näiden toimintojen kustannuksia ja kun puhutaan julkisen sektorin toimenpiteistä, joilla edistetään innovaatiotoimintaa. Innovaatiotoimintaa voi olla olemassa myös ilman tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yrityksille lähetettyyn kyselyyn perustuvan Tilastokeskuksen innovaatiotilaston mukaan innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä noin kolmannes ei tee omaa (in-house) tutkimusja kehittämistoimintaa. Teollisuudessa 21

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma

Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yhteiskunta- ja humanistiset tieteet (SSH) 7. puiteohjelman syksyn 2011 haku Vuoden 2012 työohjelma Yleisiä huomioita 2012 SSH-työohjelmasta Kohdennettu erityisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2016 TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013

Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013 Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Malleja verkostojen rakentamisesta

Malleja verkostojen rakentamisesta Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Malleja verkostojen rakentamisesta Antti Larsio, teknologiajohtaja Esityksen sisältö Pelikenttä Win-Win-Win Ansaintalogiikka Verkostot Pelikenttä YHTEISKUNTAJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)

Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä

Viite Komission kirje Asia Suomen vastaus komissiolle kansallisten romanistrategioiden toimeenpanon edistymisestä Sosiaali- ja terveysministeriö E-JATKOKIRJE STM2012-00369 HTO Arrhenius Viveca 28.11.2012 JULKINEN 03.12.2012 ASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Komission kirje 19.10.2012 Asia Suomen vastaus komissiolle

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN

Lisätiedot

Mitä Master Class:ssa opittiin?

Mitä Master Class:ssa opittiin? Mitä Master Class:ssa opittiin? Tutkimuskoordinaattori Kaisa Korhonen-Kurki, Helsingin yliopisto Tutkija Katriina Soini, Helsingin yliopisto Yliopistopedagogi Henna Asikainen, Helsingin yliopisto Tausta

Lisätiedot

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING)

WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) WAT? INTRO VESI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIIKAN MAISTERIOHJELMAAN (MASTER S PROGRAMME IN WATER & ENVIRONMENTAL ENGINEERING) 13.9.2017 Marko Keskinen & Maija Sihvonen ENSURING A SUSTAINABLE & FUNCTIONING SOCIETY

Lisätiedot

The Finnish healthcare service grid and access in rural Finland

The Finnish healthcare service grid and access in rural Finland The Finnish healthcare service grid and access in rural Finland Kimmo Parhiala, M.Soc.Sc Development Manager, National Institute for Health and Welfare TW: @parhialakimmo 20.6.2017 The Finnish healthcare

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto

Alueidenkäytön. suunnittelun ja. elinkeinopolitiikan. yhteistyö. Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori Oulun yliopisto Alueidenkäytön suunnittelun ja elinkeinopolitiikan yhteistyö Sari Hirvonen-Kantola Tutkijatohtori 30.8.2017 2 ( Vantaan kaupungin mittausosasto 2013, julkaistu tekijänoikeuksien haltijan luvalla). Kunnissa

Lisätiedot

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen

Innovation Platform Thinking Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Innovation Platform Thinking 17.6.2015 Jukka P. Saarinen Mika M. Raunio Nadja Nordling Taina Ketola Anniina Heinikangas Petri Räsänen Motivation for platform thinking... Normal project with different phases:

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa 2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun

Lisätiedot

Hakemusarviointi Akatemiassa

Hakemusarviointi Akatemiassa Hakemusarviointi Akatemiassa 1. Suomen Akatemia 2. Hakemusten käsittely 3. Hyvän hakemuksen tunnuspiirteet 1 4. Hakemusten arviointi Organisaatio 2 Suomen Akatemia Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Miten strategiset muutokset saadaan parhaiten aikaan - Tunnista myös kompastuskivet

Miten strategiset muutokset saadaan parhaiten aikaan - Tunnista myös kompastuskivet Miten strategiset muutokset saadaan parhaiten aikaan - Tunnista myös kompastuskivet Maarika Maury Kissconsulting Creative Commons Dreamstime Free Stock Photos KISSCONSULTING Perustettu vuonna 1990 Muutosloikka

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Kari Hämäläinen (VATT) Mittaaminen vaikuttavuusinvestoimisen kova ydin, Sitra, 26.1.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat toimenpiteen X seuraukset Y:ssä? Kolme

Lisätiedot

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu

Returns to Scale II. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Esitelmä 8 Timo Salminen. Teknillinen korkeakoulu Returns to Scale II Contents Most Productive Scale Size Further Considerations Relaxation of the Convexity Condition Useful Reminder Theorem 5.5 A DMU found to be efficient with a CCR model will also be

Lisätiedot

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa

Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015

STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 STN-ohjelmat ja haut 2015 SRC Programmes and Calls 2015 Eemeli Workshop 2.2.2015 Otaniemi Leena Sarvaranta Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy VTT Technical Research Centre of Finland Ltd CONTENTS 1. Why?

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot