SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI. uusiutuva syövän hoitomalli vaikuttaa myös paikkatarpeeseen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI. uusiutuva syövän hoitomalli vaikuttaa myös paikkatarpeeseen."

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2004 1/2005 1/2006 Seppo Pyrhönen ennustaa, että lisääntyneen sädehoidon tarpeen vuoksi Tyks tarvitsee lisää laitteita ja henkilökuntaa viimeistään kahden vuoden kuluttua. Avohoitopainotteisuus lisääntyy Tyksin syöpätautien klinikalta vähenee 12 potilaspaikkaa vielä tänä keväänä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalta poistuu pääsiäiseen mennessä 12 potilaspaikkaa. Näin 60-paikkainen klinikka supistuu 48-paikkaiseksi. Klinikan ylilääkäri Seppo Pyrhönen vakuuttaa, että tarkoitus ei ole huonontaa hoitotasoa. - Osastopaikat ovat olleet ihotautiklinikan yhteydessä. Nyt nämä paikat luovutetaan sisätautiosastolle, jolla on hirveä pula paikoista ja jonka potilaista koko ajan useita kymmeniä sairastaa käytävillä, Pyrhönen selvittää. Nyt poistuvat paikat ovat olleet ns. viikko-osastolla. Potilaat ovat olleet hoidossa maanantaista perjantaihin, viikonlopuksi heidät on kotiutettu. Pyrhösen mukaan poistuvat paikat korvataan osittain niin, että hoitoa annetaan aiempaa enemmän poliklinikalla. Toisaalta osa paikoista korvautuu sillä, että tähän asti Porista Turkuun matkanneista sädehoitopotilaasta osa saa huhtikuusta lähtien sädehoitoa Satakunnan keskussairaalassa, jonne avautuu huhtikuussa uusi sädehoitoosasto. Vaativampaa sädehoitoa annetaan edelleen Turussa. Muutos vähentää Tyksiltä tänä vuonna yli 250 potilasta ja liki sädehoitokertaa vuodessa. Sädehoidon tarve kasvaa nykyisellään noin seitsemän prosenttia vuodessa. Tästä syystä Tyks joutuu mahdollisesti jo ensi vuonna, viimeistään vuonna 2008, hankkimaan lisää laitteita ja henkilökuntaa. Tilat ovat jo valmiina. Konsulttilääkäri potilaan luo Pyrhönen muistuttaa, että uusiutuva syövän hoitomalli vaikuttaa myös paikkatarpeeseen. - Syövän hoito on muuttumassa aiempaa avohoitopainotteisemmaksi. Moni potilas haluaa asua kotona ja käydä sairaalassa päiväsaikaan hoidossa. Tyks pidentää sytostaattipoliklinikan aukioloaikoja. Tarkoitus on, että poliklinikka on avoinna iltakuuteen, nykyisin ovet suljetaan yleensä kello 16. Jatkossa hoitohenkilökunta työskentelee poliklinikalla kahdessa vuorossa. Tyks on saanut konsultoivan lääkärin viran, joka on jaettu eri lääkäreiden kesken. - Meiltä matkaa lääkäri Saloon, Loimaalle, Uuteenkaupunkiin sekä Forssaan konsultoimaan potilaan hoitoa paikan päälle. Lähtökohta on, että esimerkiksi huonokuntoisen potilaan ei tarvitsisi aina siirtyä sairaalasta toiseen. Ja yksinkertaisimpia lääkehoitoja voidaan toteuttaa myös aluesairaaloissa. Uudessa T-sairaalassa sijaitseva syöpätautien klinikka hoitaa suurimman osan Tyksissä syöpähoitoa saavista potilasta. - Syöpätautien klinikalla syöpää hoidetaan ei-kirurgisilla menetelmillä, lähinnä lääkehoidoilla ja sädehoidolla, Pyrhönen selvittää. Muuallakin Tyksissä syöpää toki hoidetaan. Gynekologisten syöpien hoitoon kuuluvat leikkaukset sekä lääkehoidot toteutetaan naistenklinikalla, lasten syövät hoidetaan lastenklinikalla, hematologiset syövät sisätautiosastolla. Hoito keskittyy entisestään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén korostaa, että syöpätautien klinikan paikkoja vähennetään hallitusti. Hänen mukaansa syövän hoito sairaanhoitopiirissä keskittyy jatkossa entisestään. - Aiemmin esimerkiksi rintasyöpää leikattiin sairaanhoitopiirin alueella monessa sairaalassa, nyt vain Tyksissä. Toisaalta toipilasvaihetta ja mahdollisesti muita myöhempiä vaiheita voidaan jatkossa hoitaa yhä enemmän aluesairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoitokodeissa. Linden muistuttaa, että syöpäpotilaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa jo pelkästään siksi, että taudin ennuste paranee. - Tällöin ihminen on "syöpäpotilas" pidemmän ajan, tosin yhä useammin parantuneena. Teksti: Leena Korja-Kaskimäki Kuvat: Vesa-Matti Väärä Aki Lindén uskoo, että syövän varsinainen hoito keskittyy Tyksiin, toipilasvaihe on aluesairaaloiden ja terveyskeskusten harteilla.

2 N:o 1 Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Liisa Hyssälä peruspalveluministeri omsorgsminister NUORTEN TUPAKOINTIA KANNATTAA EHKÄISTÄ Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen on kansanterveyden haaste ja tärkeä väestömme paremman terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Tiedämme tupakkatuotteiden käyttöön liittyvät vaarat. Tupakkatuotteiden käyttö on suurin yksittäinen terveysriski niin meillä kuin kaikkialla muuallakin teollistuneissa yhteiskunnissa. Nuorten tupakointi on vähentynyt tällä vuosituhannella niin Kouluterveyskyselyn kuin Nuorten elämäntapatutkimuksenkin mukaan. Vuonna 2004 noin viidesosa peruskoulun yläluokkalaisista tupakoi päivittäin, kun vastaava luku vuonna 2000 oli neljännes. Lukiolaiset tupakoivat peruskoululaisia vähemmän. Ammattikorkeakouluopiskelijoista tupakoi päivittäin noin joka viides, mutta yliopisto-opiskelijoista vähemmän kuin joka kymmenes. Tilanne ei kuitenkaan kaikkien nuorten kohdalla ole näin hyvä. Yleisintä tupakointi on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa: heistä lähes puolet tupakoi päivittäin, naiset enemmän kuin miehet. Nämä tiedot ovat huolestuttavia myös siitä syystä, että epäterveellisillä terveystottumuksilla on taipumus kasautua tupakoinnin ympärille. Näin terveyserot kasvavat entisestään. Toinen huoli liittyy siihen, että nämä nuoret ovat tulevia äitejä ja isiä. Raskauden aikainen tupakointi vaikuttaa epäsuotuisasti niin äitiin kuin tulevaan lapseen. Tupakoivat vanhemmat antavat mallia lapsilleen ja savulla on monia haitallisia vaikutuksia kasvavaan lapseen ja hänen terveyteensä. Meidän on oltava jatkuvasti aktiivisia nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi ja käytettävä useita keinoja samanaikaisesti. Kouluissa vuodesta 2004 opetettu terveystieto tarjoaa jokaiselle nuorelle hyvät mahdollisuudet hankkia perusteelliset tiedot tupakoinnista, sen haitoista ja lopettamiskeinoista. Tärkeitä eivät ole vain tiedot, vaan tarvitaan myös taitoja. Pohjimmaltaan on kyse nuoren itsetunnosta ja elämänhallinnasta. Tavoitteena on, että nuori haluaa pitää huolta itsestään eikä vahingoita omaa kehitystään ja terveyttään. Kouluterveydenhuollon on seurattava jokaisen oppilaan terveystottumuksia ja elämänolosuhteita ja tarjottava riittävää tukea. Opiskeluterveydenhuoltoon tarvitsemme uutta panostusta etenkin ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden terveyden laaja-alaiseksi edistämiseksi. Tähän tarkoitukseen sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee tänä keväänä uuden opiskeluterveydenhuollon oppaan. Neuvoloissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota perheiden monipuoliseen ohjaukseen. Tupakoiville vanhemmille ei riitä, että kehotamme heitä lopettamaan, vaan heille on tarjottava tukea elämäntilanteen hallintaan, stressin käsittelyyn ja vanhemmuuteen kasvuun. Tärkeä tieto on se, että suurin osa tupakkaa käyttävistä nuorista pitää omaa tupakan käyttöään väliaikaisena ja aikoo lopettaa sen heti tultuaan aikuiseksi. Tupakoinnin lopettaminen on kuitenkin osoittautunut melko vaikeaksi. On erityisen tärkeää, että näille henkilöille tarjotaan tasokkaita vieroituspalveluja. Nuoret tarvitsevat ajoissa tietoa nikotiinista erittäin suurta riippuvuutta aiheuttavana aineena. Nuorille on tärkeää tuoda esille hyvä terveys, tupakoimattomuus ja sitä tukevat tekijät kaikissa yhteyksissä myönteisinä elämänarvoina. Sosiaali- ja terveysministeriö on osaltaan luomassa edellytyksiä savuttomaan yhteiskuntaan. Tupakkalain muuttamisesta annettiin syksyllä hallituksen esitys, jonka mukaan tupakointi ravintoloissa kiellettäisiin lukuun ottamatta erillistä tupakointitilaa. Tällainen muutos symboloi yhteiskunnan savuttomuutta tukevia asenteita ja vahvistanee samalla tupakoimattomuutta tukevaa nuorisokulttuuria myös Suomessa. Yhdysvalloissa on todettu, että tiukat tupakointimääräykset ravintoloissa edistävät myös nuorten tupakkakielteisten asenteiden syntymistä. Monilla järjestöillä on merkittävä rooli tupakoinnin ehkäisyssä ja lopettamisen tukemisessa. Terveyden edistämisen aluekierroksella tammikuussa palkittu SATASET-hanke on erinomainen esimerkki paikallisesta kekseliäisyydestä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n hankkeessa on kehitetty toimintamalli, joka antaa suuntaviivat savuttomuuden edistämisestä opiskelijoiden, nuorison, lasten ja heidän kanssaan työskentelevien aikuisten keskuudessa. Turussa terveysalan opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus perehtyä tehostetusti savuttomuuden ehkäisytyöhön. Asiasta kiinnostuneet opiskelijat voivat mm. valita Tupakasta irti -ohjaajan opintoja, joissa he perehtyvät Käypä hoito -suosituksen toteutukseen. Tulevina ammattilaisina opiskelijat omaksuvat jo varhaisessa vaiheessa savuttomuuden ja saavat valmiuksia edistämistyöhön. Hankkeen tulokset ovat olleet hyviä. On suotavaa, että tätä savuttomuuden mallia siirretään aktiivisesti erilaisiin työ- ja opiskeluympäristöihin. DET LÖNAR ATT FÖREBYGGA UNGDOMARS RÖKNING Att främja ungdomars rökfrihet är en utmaning för folkhälsan och en viktig grund för en bättre hälsa och ett större välmående hos vår befolkning. Vi känner riskerna med användningen av tobaksprodukter. Användningen av tobaksprodukter är den största enskilda hälsorisken både hos oss och i de övriga industrialiserade samhällena. Rökningen bland ungdomar har minskat under detta millennium både enligt enkäten Hälsa i skolan och enligt undersökningen Nuorten elämäntapa (ungdomars livsstil). År 2004 rökte cirka en femtedel av eleverna i grundskolans högstadium dagligen medan motsvarande antal år 2000 var en fjärdedel. Eleverna i gymnasiet röker inte lika mycket som eleverna i grundskolan. Cirka var femte studerande i yrkeshögskolorna röker dagligen, men inte ens var tionde studerande i universiteten. Läget är dock inte lika bra för alla ungdomar. Mest allmänt förekommer rökning bland studerande i den yrkesinriktade utbildningen: nästan hälften av dessa röker dagligen, kvinnor mer än män. Dessa uppgifter är också oroväckande på grund av att osunda hälsovanor har en benägenhet att dras till rökningen. Därigenom växer skillnaderna i hälsa ytterligare. En annan farhåga i sammanhanget är att dessa ungdomar är blivande mammor och pappor. Under graviditeten har rökningen negativa effekter både på mamman och på barnet. Föräldrar som röker blir en modell för sina barn. Röken har även många skadliga effekter på ett växande barns hälsa. Vi måste hela tiden aktivt förebygga ungdomars rökning och använda flera olika metoder samtidigt. Från och med år 2004 ger skolornas undervisning i hälsokunskap alla ungdomar goda möjligheter att få ingående kunskaper om rökningen, dess skadliga effekter och metoderna för att sluta röka. Inte enbart kunskaperna är viktiga utan även färdigheter behövs. I grunden är det fråga om en ung persons självkänsla och förmåga att kontrollera sitt liv. Målsättningen är att ungdomarna skall vilja ta hand om sig själva och inte skada den egna utvecklingen och hälsan. Skolhälsovården måste följa varje elevs hälsovanor och levnadsförhållanden samt erbjuda tillräckligt stöd. Inom studenthälsovården behöver vi en ny satsning inriktad på ett brett främjande av hälsan hos de studerande i den yrkesinriktade utbildningen. För detta ändamål publicerar social- och hälsovårdsministeriet i vår en ny handbok för studenthälsovården. Rådgivningsbyråerna måste fästa större uppmärksamhet än tidigare på att ge en mångsidig handledning till familjerna. Det är inte tillräckligt att uppmana rökande föräldrar att sluta röka, utan de måste erbjudas stöd att kontrollera sin livssituation, hantera stress och utveckla sitt föräldraskap. Det är viktigt att veta att majoriteten av ungdomar som röker anser att rökningen är temporär och att de kommer att sluta röka omedelbart när de blir vuxna. Det har dock visat sig vara rätt svårt att sluta röka. Det är särskilt viktigt att högklassiga rökavvänjningstjänster erbjuds dessa personer. Ungdomar behöver information i tid om att nikotinet är ett ämne som skapar ett mycket stort beroende. Det är viktigt att framhålla för ungdomarna att god hälsa, rökfrihet och faktorer som stöder detta är positiva värden i livet i alla sammanhang. Social- och hälsovårdsministeriets håller för sin del på att skapa förutsättningar för ett rökfritt samhälle. Under hösten överlämnade regeringen en proposition om revidering av tobakslagen som medför att rökning förbjuds i restauranger förutom i särskilda rökutrymmen. En sådan förändring symboliserar de attityder i samhället som stöder rökfrihet och förstärker sannolikt den ungdomskultur som stöder rökfrihet även i Finland. I USA har man konstaterat att stränga regler för rökning i restauranger även främjar uppkomsten av negativa attityder till rökning hos ungdomar. Många organisationer spelar en viktig roll i förebyggandet av rökning och för stödet vid rökavvänjning. Ett utmärkt exempel på lokal uppfinningsförmåga är projektet SATASET som prisbelönades i januari under den regionala rundan för främjandet av hälsan. I projektet som bedrivs inom Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. har en verksamhetsmodell utvecklats som ger riktlinjer för främjandet av rökfrihet bland studerande, ungdom, barn och de vuxna som arbetar tillsammans med dessa. I Åbo erbjuds de studerande inom hälsovårdsektorn en möjlighet att effektivt lära känna det arbete som utförs för att förebygga rökning. Intresserade studerande kan bl.a. välja studier till Tupakasta irti-handledare (fri från rökning), där de lär känna genomförandet av Gängse vårdrekommendationen (Käypä hoito). De studerande tillägnar sig redan i tidigt skede rökfrihet i egenskap av blivande yrkesmänniskor och får färdigheter att arbeta med främjandet av rökfrihet. Projektets resultat har varit goda. Det är önskvärt att denna rökfrihetsmodell införs aktivt i olika arbets- och studiemiljöer. Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2006 Ihalantie Konsantie Lapiokujan lastentarha Ounelantie Pirttikuja IHALA Ihalan kentt Knuutinkatu VUORELANPUISTO Konsan koulu Pitkäpellonkatu Turku Jokirannankatu Rauman valtatie ma pe 8 19, la 9 15 Puh. (02) Fax. (02) HIRVENSALON A P T E E K K I Turku Lääkehoidon kokonaisuuden arviointi lähelläsi Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma - KYSY LISÄÄ! Meri Karina

3 N:o Etäpesäkkeiden esto etusijalla: Turkulaistutkijat syöpäsolun käyttämien avainten jäljillä - Yleensä vasta etäpesäkkeen synty tekee syövästä tappavan taudin. Siksi meidän on opittava ymmärtämään millä mekanismilla syöpäsolut kiinnittyvät kudoksiin ja synnyttävät etäpesäkkeitä. Kun tunnemme ne avaimet, joilla syöpäsolut kykenevät avaamaan veri- ja imusuonten pinnalla olevat tarttumismolekyylien lukot ja tunkeutumaan suoniston kautta kudoksiin pääsemme ehkäisemään syövän kehittymistä, tiivistävät akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen ja dosentti Marko Salmi. Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Tiedämme jo aika paljon syövän syntymekanismeista, mutta syövän käyttäytymisessä on vielä paljon haasteellisia reittejä selvitettävänä. Solujen käyttäytymisen ymmärtäminen on osa syövän arvoituksen ratkaisua. Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen ja dosentti Marko Salmi ovat tutkineet soluliikennettä vuosia. Marraskuussa myönnetty Syöpäjärjestöjen suurapuraha tuo jatkuvuutta tutkimushankkeelle, jonka turvin parikymmentä tutkijaa ahertaa Turun MediCityn tutkimuslaboratoriossa. Sirpa Jalkanen toimii immunologian professorina Turun yliopistossa, ja ohjelman varajohtaja dosentti Marko Salmi on Kansanterveyslaitoksen bakteeri- ja tulehdustautien osaston laboratorionjohtaja. Esteitä etäpesäkkeille Jalkanen ja Salmi ryhmineen yrittävät tunnistaa syöpäsolujen liikkumisen erityispiirteitä. Etäpesäkkeiden synnyssä keskeistä on juuri syöpäsolujen hallitsematon kyky liikkua elimistössä paikasta toiseen. Syöpäsolut pyrkivät kiinnittymään elimistön kudoksiin joko verisuonten tai imusuonten läpi porautumalla. - Verenkiertoon joutunut syöpäsolu tarttuu verisuonen seinämään monimutkaisen ketjureaktion avulla. Siinä oleellisia ovat tarttumismolekyylit, jotka fyysisesti sitovat syöpäsolun verisuonen sisäpinnan soluihin. Tällöin syöpäsolujen pinnan valkuaisaineet tarttuvat verisuonen pinnalla oleviin vastinkappaleisiinsa kuin avain lukkoon. Näin verenkierrossa vapaana virtaava syöpäsolu pysähtyy, aktivoituu, ja se pystyy porautumaan verisuonen seinämän läpi uuteen kudokseen, havainnollistavat tutkijat. - Syöpäsolujen käyttäytymisen ymmärtämisessä on vielä paljon haasteita. Syöpäsolujen liikkuminen ja kiinnittyminen kudoksiin verisuoniston kautta tunnetaan jo melko hyvin, mutta imuteiden kautta tapahtuva leviäminen vaatii vielä paljon selvittämistä. Syöpäkasvain voi lähettää etäpesäkkeitä myös imuteiden kautta. Tällöinkin syöpäsolu irtoaa alkuperäisestä kasvaimesta, luikertelee imusuonen sisään ja kulkeutuu siellä vartijaimusolmukkeeseen. Tässä uudessa ympäristössä osa syöpäsoluista kykenee siirtymään imutien seinän läpi kudokseen ja muodostamaan näin etäpesäkkeen imusolmukkeeseen, tutkijat selvittävät. Myös syöpäsolujen keskinäinen erilaisuus on vasta aukeamassa. Esimerkiksi eturauhassyövän solut kiinnittyvät helpommin luustoon, kun taas aivoihin, ihoon, maksaan tai keuhkoihin ne eivät juuri kulkeudu. Paksusuolisyövän solut taas levittäytyvät mielellään maksaan. Miksi näin on, vaatii vielä selvittämistä. Kehitteillä varmuuslukkoja syöpäsoluja vastaan - Olemme löytäneet sekä veri- että imusuonten pinnalta useita uusia tarttumismolekyylejä. Tarkoituksenamme on tutkia näiden osuutta syöpäsolujen liikkumisessa elimistössä. Lääketieteen huimasta kehitysvauhdista huolimatta olemme edelleen usein voimattomia etäpesäkkeitä lähettävän syövän edessä. Tavoitteenamme on oppia salpaamaan syöpäsolujen vaatimia tarttumismolekyylejä niin, että etäpesäkkeiden syntyä voitaisiin hillitä. Koeputkessa monia mekanismeja on jo voitu todentaa. Kun nämä mekanismit tunnetaan, voidaan kehittää erilaisia vastaaineita ja pienimolekyylisiä yhdisteitä toimimaan mahdollisina lääkeaineaihioina, selvittää dosentti Marko Salmi. - Täsmäainemolekyylit estäisivät syöpäsolun tunkeutumisen verenkiertoon ja imuteiden kautta imusolmukkeisiin. Siinä on tulevaisuus, jota kohden työskentelemme. Maalin saavuttamiseen kuluu vielä vuosia, mutta tieto karttuu koko ajan. Tulevaisuudessa voimme ehkä varmistaa myös sen, ettei isoissa syöpäleikkauksissa syöpäsoluja karkaa elimistöön. Jos tunnemme syöpäsolujen toimintamekanismit nykyistä tarkemmin, voimme aloittaa niiden toimintaa lamaavan estohoidon ennen leikkausta ja varmistaa näiden syöpäsolujen jäämisen verenkiertoon, jossa ne kuolevat nopeasti, pohtii Sirpa Jalkanen. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jori Liimatainen Sirpa Jalkanen ja Marko Salmi tutkimusryhmineen saivat työhönsä marraskuussa Syöpäjärjestöjen Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston suurstipendin, euroa. Soluliikenne-työryhmän ja Jalkasen tutkimustyö on noteerattu korkealle myös kansainvälisesti, viimeisimpänä Sirpa Jalkaselle myönnettiin syksyllä lääketieteen Pikku-Nobeliksikin kutsuttu Anders Jahren varttuneen tutkijan palkinto LIIKENNEPOLIISEJA SYÖPÄSOLUILLE Syöpäsolut liikkuvat ihmisen km pitkässä verisuonistossa huimaa vauhtia, joka vastaa henkilöauton n kilometrin tuntivauhtia pimeässä tunnelissa. Solujen ja erityisesti syöpäsolujen haitallisen liikennekäyttäytymisen säätelemiseksi tarvitaan tutkimukseen pohjaavia liikennepoliiseja, jotka osaavat myös sulkea lukkoja haitallisten solujen toiminnalta! Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin oopperajuhlamatkat Savonlinnaan , ja Savonlinnan oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys. Tämän vuoden kesällä ensimmäisellä matkalla nähdään Mozartin "Taikahuilun" ensi-iltaesitys ja Rizetin "Carmen". Toisella matkalla nähdään myös "Carmen". Verdin "Nabucco" on kolmannella matkalla nähtävä oopperaesitys. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku, puh

4 N:o 1 Tukea Meri-Karinan kuntoutustoiminnalle Lions clubturku-archipelago järjesti viime vuoden keväällä Peurakallion tanssilavalla tanssit, joita vauhditti omalla talkoisiin osallistumisellaan maankuulu A. Aallon rytmiorkesteri.tanssien tuoton määrältään euroa klubi lahjoitti Lounais- Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa kuntoutettavien syöpäpotilaiden hyväksi. Lahjoittajien edustajina tilaisuuteen osallistuivat klubimestari Mika Kölhi (vas.), presidentti Jorma Pitkonen, rahastonhoitaja Mika Lappalainen ja 107-A-piirin varapiirikuvernööri Erkki Ääritalo. Lahjoituksen vastaanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Kipupumppulahjoitus Karinakotiin Pirkko Ylikylän viettäessä merkkipäiväänsä hän pyysi ystäviään ohjaamaan mahdolliset onnittelu-varat merkkipäivälahjatilille. Varoja kertyikin euroa, jotka käytettiin kipupumpun hankintaan Karinakotiin. Pirkko ja Ilpo Ylikylän lahjoitusta vastaanottamassa va. vastaava hoitaja Merja Leinonen ja vastaava lääkäri Kadri Suija. SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN MERI-KARINASSA TURUSSA VUONNA 2006 Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa. Toiminnan tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaa elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta. Tärkeimpänä tehtävänä on järjestää toimintaa, joka edistää psykososiaalista kuntoutumista ja helpottaa potilaan ja hänen omaistensa selviytymistä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta sekä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais- Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakuaika kursseille päättyy kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä luettelossa on mainittu ajalla järjestettävät kurssit. AVANNELEIKATUT: Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Eturauhassyöpäpotilaat (RAY) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) Sopeutumisvalmennuskurssi (RAY) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) Pärjää ilman vanhempia - sopeutumisvalmennuskurssi vuotiaille (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAIL- Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) LE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN: Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) RUUANSULATUSKANAVAN Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) MUUT KURSSIT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Melanoomapotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA) Kurkku- ja suusyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30 b, TURKU ( alkaen Itäinen Pitkäkatu 34) Puhelimet , ja Telefax ja kurssi@lssy.fi Lahjoitusvaroilla laatua kotihoitoon Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r. y. ja Aurajoen Puhelin Oy tekivät viime vuonna yhteistyötä mm.liittymien vaihdon ja uusien avattujen palveluiden osalta. Näiden palvelujen yhteydessä oli mahdollisuus liittymäetujen lisäksi saada mielensä hyväksi muutenkin, sillä jokaisesta uudesta kaupasta ohjattiin lahjoitus Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Erityisesti sen kotisaattohoitotoimintaa varten.varoja kertyi peräti 3000 euroa. "Olemme käynnistäneet tuotekehitysprojektin, jonka tavoite on yhdistää kodin tietoliikenne sekä jo olemassa olevaa kodin elektroniikkaa.viihde-, talouskäyttö- ja yhteydenpito elektroniikan monimutkaistuessa ja tullessa osaksi tietoverkkoja pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme parhaan mahdollisen ratkaisun valmiiksi pureskeltuna pakettina. Tässä kohtaa voimme myös tehdä kodit entistä turvallisimmiksi ja näin helpottaa myös vaikkapa kotona tapahtuvaa hoitotoimintaa."-valotti toimitusjohtaja Samuli Salanterä lahjoituksen luovutuksen yhteydessä Aurajoen Puhelimen tulevaisuuden suunnitelmia. Kuvassa yhteistyöhön tyytyväiset kumppanit - myyntipäällikkö Pasi Vepsä (vas.) ja toimitusjohtaja Samuli Salanterä sekä lahjoituksen vastaanottajat toimitusjohtaja Kari Ojala ja varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäinen. VUODEN TERVEYSTEKO -tunnustuspalkinto SATASET -hankkeelle savuttomuuden edistämisestä. "Terveys kannattaa - sanoista tekoihin" -aluekierroksella Turussa 27. tammikuuta pidetyssä seminaarissa jaettiin alueen Vuoden terveysteko -tunnustuspalkinto SATA- SET (Savuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset) -hankkeen toteuttajaryhmälle sidoshenkilöineen edistyksellisestä ja näkyvästä toiminnasta savuttomuuden edistämiseksi. Palkinnon luovutti peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ja sen vastaanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n toimitusjohtaja sekä toteuttajaryhmän puheenjohtaja Kari Ojala ja hankkeen projektipäällikkö, lehtori Margetta Lotila. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry. edistää SATASET -hankkeen rahoituksen turvin yhdessä sidosryhmiensä (Turun ammattikorkeakoulu/terveysala, Turun ammattiinstituutti/sosiaali- ja terveysala, Turun kaupungin terveystoimi sekä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin (TYKS) kanssa Turussa sijaitsevien terveysalan opiskelupaikkojen savuttomuutta. Lisätietoja SATASET -hankkeesta: ja projektipäälliköltä margetta.lotila@turkuamk.fi tai GSM

5 N:o NEITSYTRISTEILY ITÄMEREN UUSIMMALLA LOISTORISTEILIJÄ GALAXYLLA Lähde mukaan Itämeren uusimmalle loistoristeilyalus Galaxylle Risteilyn musiikkiohjelmasta vastaavat taiteilijat Jari Sillanpää, Marion Rung ja Helena Lindgren orkestereineen. Risteilyohjelma: Maanantai Lähtö klo monitoimitalo Karinan edestä, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsingin Länsisatamaan. Klo risteilyalus lähtee Itämerelle. Laivalla koko risteilyn ajan konsertti- ja luento-ohjelmaa. Konserttiesitysten ja illallisen ajan risteilyalus seisoo Tallinnan satamassa. Seisokin vuoksi risteilylle tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai jälkeen myönnetty henkilökortti. Tiistai Aamiainen laivalla. Ennen saapumista Helsinkiin ohjelmaa laivalla. Lisäksi Buffet-ravintolassa on brunssikattaus klo euron hintaan. Varaukset Matkari Oy:n kautta. Aikaa jää myös ostoksiin laivan monipuolisella ostoskadulla. Klo saavutaan Helsinkiin. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo Suosittelemme matkavakuutuksen tekemistä heti risteilylle ilmoittautumisen jälkeen. Hyttiluokat ja hinnat/henkilö: Syöpäjärjestöjen jäsenet ei-jäsenet Suite, ikkunallinen, parivuode Lux, ikkunallinen, parivuode A2T, ikkunallinen, parivuode A2 ikkunallinen, erilliset vuoteet A4 ikkunallinen, 2 ala- ja 2 ylävuodetta B2 sisähytti, 2 alavuodetta B4 sisähytti, 2 ala- ja 2 ylävuodetta Mikäli hytissä majoittuu vain yksi henkilö on lisämaksu 50 euroa. Yksin matkustavan varattava hytti omaan käyttöön. Hinnat sisältävät: risteilyn ja majoituksen valitussa hyttiluokassa kuljetuksen Turku-Helsinki-Turku buffet-illallisen ruokajuomineen meriaamiaisen risteilyohjelman matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku puh. (02) Avoinna ma klo 8-18, ti-pe 8-16 Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika. Peruutusehdot risteilyllä: 2-1 kk ennen risteilyä 25% risteilyn hinnasta, 1 kk ennen risteilyä 50% risteilyn hinnasta ja 14 vrk ennen risteilyä 100% risteilyn hinnasta.

6 N:o 1

7 N:o Uutta! Iris Jokipiin kipuihin pystyvät vain kaikkein vahvimmat kipulääkkeet. Ilman Kela-korvausta Iriksellä ei ole niihin varaa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon hoitaja Elisa Lehtonen osallistuu Iris Jokipiin kotihoidon toteuttamiseen. Kivulla on kova hinta Vahvimmat syöpäkipulääkkeet palaavat sittenkin Kelan korvattavien lääkkeitten joukkoon. Lääketehtaitten päätös vetää kaksi vahvaa, monien terminaalivaiheen syöpäpotilaan kipuihin välttämätöntä lääkettä pois korvausten piiristä nostatti sekä syöpäjärjestöissä että tiedotusvälineissä tyrmistyksen aallon. Sitä seurannut painostus toi kuitenkin tulosta: Lääkkeiden hintalautakunta päätti helmi- ja maaliskuun alusta ottaa korvattavuuden piiriin uudet, vastaavat lääkkeet. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen vakuuttaa nyt, että ministeriössä tehdään töitä, jotta tilanne ei pääsisi toistumaan. Saattohoidossa oleville potilaille ei jatkossakaan saa syntyä kohtuuttomia kustannuksia tarpeellisesta hoidosta. Kun turkulainen Iris Jokipii, 57, syksyllä kuuli oman kipulääkkeensä, Oxycontinin, poistuvan Kelan korvaamien lääkkeiden joukosta, mieleen iski pelko ja toivottomuus. - Tuntui, ettei tässä yhteiskunnassa enää ole mitään turvaa, Iris sanoo hiljaa. Iriksen kivut ovat ajoittain niin kovat, että vain kaikkein vahvimmat opiaattivalmisteet pystyvät niihin. Hän sairastaa syövän palliatiivista eli oireenmukaista hoitovaihetta. Lääkärit eivät ole neljän vuoden sairauden jälkeenkään löytäneet hänen syöpänsä alkuperää, eikä leikkaushoitoon siksi voida ryhtyä. Silti hän haluaa ja pystyy asumaan omassa kodissaan Varissuon Valkeapääkodin suojissa. - Vähin, mitä voi pyytää, on että saisi edes kotona kuolla. Mutta ilman Kela-korvausta en pysty hankkimaan välttämättömiä kipulääkkeitä. Minulla on velkoja, enkä pystyisi enää edes koronmaksuun, jos joutuisin ostamaan lääkkeeni kokonaan itse. Se on todella kallis, eikä vaihtoehtoja ole. 58 euroa vuorokaudessa Sairaalahoidossa lääkkeet saisi ilmaiseksi, mutta Iriksen kunto ei edellytä sairaalahoitoa. Sitäpaitsi hän voi kokemustensa mukaan sairaalassa huonommin kuin kotona. - Sängyt ovat kovia, sain niistä makuuhaavoja ja minun piti nukkua tuolissa. Kalusteissa on kovat reunat, joihin lyö itsensä jos kaatuu, Iris luettelee. Siksi Iris joutuu ostamaan lääkkeensä apteekista. Nyt hän on maksanut omavastuuna viisi euroa jokaista reseptiä kohti. Se ei ole paljon, mutta Oxycontin ei suinkaan ole ainoa lääke, jota hän joutuu käyttämään, eivätkä läheskään kaikki ole korvattavia.80 milligramman kiputabletteja menee neljä kerrallaan neljä kertaa vuorokaudessa, kuusitoista kappaletta vuorokaudessa, 480 kappaletta kuukaudessa. Apteekin hinnan mukaan yksi tabletti maksaa yli 3,50 euroa. Iriksen kipujen hallitseminen maksaisi siis yli 56 euroa joka vuorokausi, kuukaudessa euroa. Vastaava kipupiikkiliuos tulisi kotihoidossa yhtä kalliiksi. Sekin poistettiin vuoden vaihteessa korvattavien joukosta, mutta on nyt palautettu toisen nimikkeen alla. Sillä hinnallakaan kivut eivät lähde kokonaan. Ne pysyvät vain siedettävinä, Iris määrittelee. - Ilman niitä kipu kasvaa sellaisiin mittoihin, ettei oleminen tunnu enää mahdolliselta. Jos vertaa sitä vaikka synnytyskipuihin, se on moninkertaisesti sietämättömämpää, ja ihan erilaista. Oxycontin ja sitä vastaava injektioliuos ovat ainoat, jotka vievät kivulta terän. Kun terveysasema ei auta Iris Jokipii puhuu kokemuksesta. Kun hänellä on huono päivä, vatsa on sekaisin eikä mikään pysy sisällä. Se merkitsee sitä, ettei tablettejakaan voi niellä. Silloin on saatava paikalle sairaanhoitaja, joka voi pistää vastaavan oxykodonimäärän ruiskeena. Sekään ei aina onnistu: neuvotteluissa Varissuon terveysaseman kotihoidon kanssa häneltä on edellytetty pysyvää kotihoitosopimusta. Ilman sitä ei hätäpistosta kuulemma saa. Byrokratia edellyttää, että sairastavan jokainen päivä on samanlainen. Todellisuudessa se ei koskaan ole. Inhimillisessä hoitotyössä tarvitaan joustamista, jota terveyskeskusjärjestelmästä ei aina löydy. Kaupungin kotipalvelu käy Iriksen luona kerran viikossa. Kun hänen kuntonsa viime kevään sytostaattihoitojen jälkeen romahti, käyntejä oli parhaimmillaan kolme kertaa päivässä. Nyt Iris on jo jalkautunut ja pääsee taksin ja rollaattorin avulla jo kauppaankin. Silti huonoja päiviä tulee yhä. - Kerran, kun kotipalvelu oli käymässä, olin niin huonossa kunnossa että oksentelin vallan. En voinut ottaa lääkkeitä, ja kipu oli hirmuinen. Kotihoitaja halusi soittaa ambulanssin, että pääsisin ensiapuun, mutta pyysin ettei hän soittaisi. Mieluummin kuolen kotona kuin kidun ensiavun käytävillä. Siellä menee tunteja, ennenkuin saa apua. Kukaan ei uskalla antaa kipupiikkiä, ennenkuin oikean sorttinen lääkäri löytyy ja ehtii paikalle. Illalla Iriksen olo kuitenkin parani ja hätätilanne meni ohi. Nyt Iris on saanut vahvistuksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä, että sieltä tulee hädän tullen hoitaja pistämään kipupiikin. Se tuntuu helpottavalta. On todella turvaton olo, kun tuntuu ettei mistään saa apua. Olen elämässä joutunut luopumaan niin paljosta, mutta haluaisin pitää kiinni ihmisarvoisesta kuolemasta. Ettei poikieni tarvitsisi viime hetkilläni katsella äitiä kipujen kourissa... Ihmisen oikeus lääkitykseen Helsinkiläisen syöpäpotilaiden Terhokodin vastaava ylilääkäri Juha Hänninen pitää erityisen rankkana ajatusta siitä, että vahvojen kipulääkkeiden jättäminen vaille Kela-korvauksia iski juuri vaikeita kipuja kokeviin syöpäsairaisiin ja heistä vähävaraisimpiin, niihin, joilla ei itsellä ole varaa kustantaa lääkitystään. Hän arvioi liuoskipulääkityksen keskimäärin maksavan satoja euroja kuussa. - Päätös ei osoita yhteiskunnan moraalista kovinkaan hyvää. Se on onneksi nyt torjuttu, kiitos potilaitten ja syöpäjärjestöjen yhteisen painostuksen. Silti ei ole takeita siitä, ettei näin kävisi uudestaan. - Kysymyksessä on Sosiaali- ja terveysministeriön hintalautakunnan ja lääketeollisuuden välinen kädenvääntö lääkkeiden oikeasta hinnasta. Ei ole oikein, että sairastuneet ovat markkinavoimien armoilla. Yhteiskunnan pitää taata sairaan ihmisen subjektiivinen oikeus lääkitykseen, Hänninen päättää. Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen mukaan se on jo taattu: lain mukaan kunnat ovat velvollisia huolehtimaan kuntalaistensa terveyden ja sairauden hoidosta. - Avohoidossa potilas hakee lääkkeensä apteekista ja saa syöpälääkkeistään 100 prosentin hintakorvauksen. Tämä oli äkillinen poikkeustapaus: lääkkeen pois korvauksen piiristä vetänyt valmistaja hallitsi tämän sektorin markkinoita, eikä korvattaviin jäänyt lääkkeelle vaihtoehtoa. Asia hoidettiin antamalla apteekeille oikeus valmistaa morfiiniliuos sitä tarvitseville potilaille, kunnes korvaava lääke saatiin Kela-korvausten piiriin. Nyt se on siellä, eikä kukaan jäänyt kärsimään. Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetään nyt keväällä selvitys hoitovastuun rajanvedoista: siitä, missä tapauksessa vastaa kunta, missä taas alkaa valtion sairausvakuutuksen ja Kelan vastuu. Tavoitteena on, ettei raha saa ratkaista sairastuneen ihmisen hoitoa. Teksti: Eva Latvakangas Kuva: Jani Joutsa Nettisoiton kuukausimaksu 5,- sisältää verkon sisäiset puhelut. Muut hinnat: PPM 3,0 snt/min, sis. puhelut lankaverkkoon Suomessa, PVM 3,0 snt/min, puhelut matkaviestimiin 15 snt/min + pvm. Ulkomaanpuhelut: ulkomaanpuhelumaksu + pvm. Palvelupuhelut: palvelupuhelumaksu + pvm. Kysy lisää Aurajoen Puhelimesta tai dna-myymälästäsi. Tanssi tähtien tahdissa. Silja Europan Meritansseissa viihdyttävät joka ilta kotimaiset suosikkiartistit kuten Kari Vepsä ja Marita Taavitsainen. Maanantaisin tanssin pyörteisiin vievät parhaat tanssilavaorkesterit kuten Finlanders. Torstaista lauantaihin kuullaan lisäksi kunnon Suomi-poppia à la Jean S. ja Kirka. Kerää vähintään 10 henkilön porukka kokoon ja lähde tanssimaan Itämeren suurimmalle risteilyalukselle. Risteily alk. 35 /hytti (su to). LISÄTIEDOT JA VARAUKSET Siljan yritys- ja ryhmämyynnistä puh tai matkatoimistoista kautta maan. Jalat irti maasta. Nettisoitto Laajakaistapuhelut Kk-maksu, 3 kk nyt (norm. 5,-/kk, etusi 15,-) Päätelaite (norm. 79,-) 0,- Avaus (norm. 20,-) 0,- 49,- Kysy lisää henkilökunnalta. Tarjous voimassa asti. Kuluttajapalvelut Langaton Liittymä dna liittymät dna Internet laajakaistaliittymät kiinteistöliittymät VoIP Yritysratkaisut Puhe data mobiili järjestelmät Puhelimet, tietokoneet ja asennuspalvelut Aurajoen Puhelimen myymälä: Kurjenmäenkatu 3, TURKU. Palvelemme sinua myös seuraavassa dna-myymälässä: RAISIO Myllynkatu 43, Kauppakeskus Mylly. Maksuton palvelunumero (ma pe klo 8 17) yritysmyynti@aurajoenpuhelin.fi

8 N:o 1 Meri-Karinan Juhlapalvelu Häät Merkkipäivät Muistotilaisuudet Koulutuspäivät 200 henkilölle Menuhinnat Yhteydenotto Juhlapalvelu: puh fax Vartijaimusolmuke kertoo syövän mahdollisen levinneisyyden Osa syövistä on paikallisia eikä lähetä etäpesäkkeitä. Niiden ennuste on yleensä hyvä, jos kasvain pystytään poistamaan leikkauksella tai sädehoidolla. Osa syövistä lähettää kuitenkin etäpesäkkeitä, joiden löytäminen voi olla hankalaa. Niiden syöpien kohdalla, jotka lähettävät etäpesäkkeitä imuteitä pitkin, yksi keino tutkia syövän mahdollinen leviäminen, on etsiä ns. vartijaimusolmukkeet. Jos ne ovat puhtaat, on hyvin epätodennäköistä, että syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle kehoon. Ensimmäisen kerran vartijaimusolmukkeet havaittiin lähes kolme vuosikymmentä sitten penissyövän yhteydessä. Vartijaimusolmukkeeksi sanotaan sitä imusolmuketta, jonne imutiet ensimmäiseksi kulkevat kasvainalueelta. Näitä imusolmukkeita voi olla useita ja ne voivat sijaita hyvinkin kaukana varsinaisesta kasvaimesta. Suomessa vartijaimusolmuketutkimus otettiin käyttöön ensimmäisenä Helsingissä ja myöhemmin muissa yliopistosairaaloissa rintasyövän hoidossa. Siinä ne ovat jo rutiinikäytössä. Yli puolet rintasyövistä sijaitsee rinnan yläsivuneljänneksessä, josta on lyhyt tie kainalossa sijaitseviin imurauhasiin. Aiemmin kainalon imusolmukkeet poistettiin yleensä varmuuden vuoksi, kun ei pystytty varmuudella toteamaan, oliko syöpä lähettänyt etäpesäkkeitä vai ei. Kainaloiden tyhjentäminen aiheuttaa kuitenkin haittoja, jotka heikentävät naisen elämänlaatua. Vartijaimusolmuketutkimuksessa etsitään joko ennen leikkausta tai sen yhteydessä ne imusolmukkeet, joihin imunesteet ensimmäiseksi kasvainalueelta kulkeutuvat. Ja mikäli nämä imusolmukkeet ovat puhtaat syöpäsoluista, muita imusolmukkeita ei poisteta. Mutta jos niistä löytyy syöpäkudosta, poistetaan yleensä kaikki lähialueen imusolmukkeet. Vartijaimusolmuketutkimuksen ansiosta moni rintasyöpäpotilas välttää kainalon imusolmukkeiden poiston. Nyt myös ihomelanoomassa on ryhdytty käyttämään samaa menetelmää. Siinä Vartijaimusolmukkeen löytämiseen käytetään kolmea menetelmää. Yksi on radioaktiivisen merkkiaineen käyttö. Esimerkiksi ihomelanoomassa poistetun luomen, joka on patologisessa tutkimuksessa havaittu pahanlaatuiseksi, kudoksen alle ruiskutetaan radioaktiivista merkkiainetta. Tämä voidaan paikantaa gammakameralla ennen leikkausta ja ns. geigermittarin avulla leikkauksessa. Toinen menetelmä on käyttää väriainetta, joka kulkeutuu imusolmukkeisiin. Tämä väriaine helpottaa näköhavainnon tekemistä imusolmukkeesta leikkauksessa. Kolmantena menetelmänä on leikkauksessa sormin kokeilemalla etsiä kovia imusolmukkeita. - Suomessa käytetään näitä kaikkia kolmea menetelmää yleensä samanaikaisesti, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja osastonylilääkäri Erkki Suominen Turun yliopistollisen keskussairaalan kirurgian klinikalta. Vartijaimusolmukkeen löytäminen on usein hankalaa, koska imutiet saattavat kulkea hyvin erilaisia teitä. Turun yliopiston sädehoidon ja onkologian professori Seppo Pyrhönen tietää tapauksen, jossa potilaan alaselästä poistetun luomen vartijaimusolmuke löytyi vastakkaisesta kainalosta. Periaatteessa vartijaimusolmukemenetelmä soveltuu kaikkiin niihin syöpiin, jotka lähettävät etäpesäkkeitä imuteitä pitkin. Toistaiseksi se on kuitenkin kliinisessä käytössä lähinnä rintasyövän ja ihomelanooman hoidossa. - Gynekologisissa syövissä sitä käytetään vain vulva- eli ulkosynnyttimiin kohdistuvissa syövissä. Läheskään kaikissa sairaaloissa se ei ole rutiinikäytössä. Kohdunkaulan syövässä sen vaikuttavuutta tutkitaan, mutta potilaiden hoitoon se ei ole tullut vielä missään, sanoo dosentti Seija Grénman Turun yliopistollisen keskussairaalan naistentautien klinikalta. Teksti ja kuva: Timo Moberg Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Erkki Suominen pitää vartijaimusolmukemenetelmää hyvänä mittarina, kun tutkitaan rintasyövän ja ihomelanooman mahdollista levinneisyyttä. Onko varastoissasi ylimääräisiä lankoja, kankaita tai muita käsityötarvikkeita? Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Turun Seudun Paikallisosaston päiväkerho Ahkerat Kertut kaipaa täydennystä tarvikevarastoonsa ja ottaa mielellään vastaan tarvikelahjoituksia. Päiväkerho Ahkerat Kertut kokoontuu viikottain Meri- Karinan kirjastoon käsitöitä tehden ja askarrellen. Tehdyt käsityöt myydään Meri-Karinan aulan putiikissa. Käsitöistä saatu tuotto käytetään syöpäpotilaiden hyväksi tapahtuvaan toimintaan sekä syöväntorjuntatyöhön. Tiedustelut: Marja-Leena Louhi, p

9 N:o Melanoomaa voi ehkäistä välttämällä ihon palamista Melanooma on viime vuosikymmenien nopeimmin yleistyviä syöpiä länsimaissa. Ihomelanoomaan sairastuneiden viiden vuoden eloonjäämisennuste on parantunut jatkuvasti ja Suomessa kahdeksan kymmenestä melanoomapotilaasta paranee. Ihomelanoomaa voi ehkäistä välttämällä aurinkoa ja ihon palamista. Liiallinen aurinko ja runsasluomisuus kohottavat riskiä sairastua ihomelanoomaan. Vaalean ihon runsas aurinkoaltistus etenkin ennen murrosikää lisää luomien määrää ja melanoomariskiä. Auringon ultraviolettisäteily on tärkein ihomelanooman riskitekijöistä. Iho muistaa saamansa auringon aiheuttamat vauriot hyvin joten palamista kannattaa välttää jo pienestä pitäen. Etelän rantalomalla aurinko polttaa talvikalpean ihon helposti. Riittävän tehokkaan auringonsuojavoiteen käyttö on järkevää ja ehkäisee palamista. Solariumin UVA-valo lisää kokonaisvaloaltistusta ja näyttää vähentävän elimistön vastustuskykyä, mutta sen melanoomariskiä lisäävästä vaikutuksesta ei ole varmuutta. - Melanooman kannalta epäilyttävä luomi on epätyypillinen, tumma, epätasaisesti pigmentoitunut, yli 5 mm:n läpimittainen, epäsymmetrinen ja epätarkkarajainen pigmenttiluomi. Runsasluomisella henkilöllä, jolla on useita epätyypillisiä luomia ja lähisuvussa melanoomaa, on noin 200- kertainen riski sairastua melanoomaan, selvittää Lääkäriseura Duodecimin ja plastiikkakirurgien erikoislääkäriyhdistyksen Chirurgi Plastici Fenniaen asettaman Käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, osastonylilääkäri Erkki Suominen Tyksistä. Ehkäisevästä luomien poistosta ei hyötyä Melanoomista % syntyy vuosia vakaana pysyneeseen luomeen ja loput % aiemmin terveeseen ihoon. Melanooma voi kehittyä myös ns. jättiluomeen (koko yli 20 cm tai yli 5 % ihon pinta-alasta). Yksittäiset vakaat pigmenttiluomet muuttuvat niin harvoin melanoomaksi, ettei oireettomien luomien poisto kannata edes runsasluomisilla henkilöillä. Epäilyjä herättävät muutokset ihokasvaimessa tapahtuvat hitaasti, muutamissa kuukausissa. Nopeat, päivissä tai viikoissa tapahtuvat muutokset aiheutuvat yleensä verenpurkaumasta. Pieni osa melanoomista on pigmentittömiä ja niiden tunnistaminen on vaikeaa. Kaikista kasvavista ihomuutoksista on tarvittaessa otettava koepala. Leikkaus tärkein hoitomuoto, vartijasolmukkeen tila antaa tärkeää lisätietoa - Melanoomaksi epäilty muutos on poistettava kudospatologista diagnoosia varten mahdollisimman nopeasti terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai erikoislääkärillä. Mikäli muutoksessa todetaan syöpäsoluja, on melanooman leviäminen selvitettävä lisäleikkauksen yhteydessä vartijasolmukkeesta. Ihomelanooman tärkein hoitomuoto on edelleen leikkaus, jossa diagnoosia varten poistettua melanooma-arven ympäristöä ja alla olevaa ihonalaisrasvaa poistetaan. Tällä toimenpiteellä varmistetaan, ettei melanoomakasvain ole levinnyt paikallisesti, selvittää plastiikkakirurgian erikoislääkäri Erkki Suominen. Leikkauksen yhteydessä tutkitaan vartijasolmukkeen tai vartijasolmukkeiden tila. Vartijasolmuke on se imusolmuke, johon imuneste tulee kasvaimesta ensimmäiseksi, siksi se kertoo luotettavimmin syöpäsolujen leviämisestä muualle elimistöön. Jos vartijasolmukkeesta ei löydy kasvainkudosta, ei kasvainsoluja todennäköisesti ole päässyt leviämään muualle elimistöön. Jos melanoomakudosta on todettavissa vartijasolmukkeissa, voidaan muidenkin saman alueen imusolmukkeiden poistolla vähentää melanooman uusiutumisriskiä. Melanoomaan ei ole parantavaa lääkehoitoa. Liitännäislääkehoidoilla pyritään vähentämään suuren riskin melanooman uusiutumista. Etäpesäkkeinen melanooma ei yleensä parane, mutta palliatiivisella lääkehoidolla pyritään parantamaan levinneen taudin potilaan elämänlaatua. Sädehoitoa voidaan käyttää paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeiden tuhoamiseen, aivojen etäpesäkkeiden aiheuttamien oireiden lievitykseen ja tuhoamaan sellaisia aivoissa sijaitsevia etäpesäkkeitä, joiden leikkaus ei tule kyseeseen. Seuranta tärkeää Leikkaushoidon jälkeisessä seurannassa keskitytään mahdollisten iho- tai imusolmukealueiden uusiutumien tai uusien ihokasvainten toteamiseen. Seurannan tarkoituksena on löytää poikkeamat mahdollisimman varhain ja ohjata potilasta seuraamaan ihomuutoksiaan. Liiallista aurinkoaltistusta on vältettävä. Onkologisia hoitoja saaneita seurataan onkologian poliklinikassa. Runsasluomisten melanoomapotilaiden, joilla on useita epätyypillisiä luomia ja melanoomia lähisuvussa seurataan ihotautipoliklinikassa. Luomien käyttäytymistä voidaan seurata valokuvauksen avulla tai dermatoskopialla eli arvioimalla ihomuutoksen laatua polarisoivalla valolla varustetun avulla. suurennuslasin Teksti: Tuula Vainikainen Hyvä paha aurinko: Auringon haitoista kannattaisi puhua entistä varhemmin - jo neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, sillä iho muistaa palamisensa pitkään Punnittua käypää hoitoa Käypä hoito -suosituksia laativat Suomen parhaat asiantuntijat kokoamalla ja arvioimalla aiheesta olevaa tutkimusnäyttöä. Suositukset tarjoavat käytännön lääkäreille tärkeää tietoa potilaan kannalta parhaiden mahdollisten hoitovalintojen tekemiseksi. Ihomelanooman Käypä hoito -suositus potilasohjeineen sekä muissa maissa tuotettuja potilaille tarkoitettuja seurantaohjeita löytyy suosituksen sähköisestä versiosta ( LYHYESTI MELANOOMASTA Ihomelanooma yleistyy nopeasti myös Suomessa. Auringon ultraviolettisäteily on tärkein melanooman riskitekijöistä, siksi ihon polttamista on syytä välttää jo lapsesta lähtien. Melanoomaksi epäilty ihomuutos poistetaan tarkempaa kudospatologista tutkimusta varten mahdollisimman pian. Ihomelanooman tärkein hoitomuoto on edelleen leikkaus. Vartijasolmukkeiden tutkiminen ohjaa hoidon suunnittelussa ja on tärkein yksittäinen melanooman käyttäytymisen ennustaja. Leikkauksen jälkeen uusien ihomuutosten seuranta on avainasemassa. YMPÄRISTÖ. Tulevaisuudesta huolehtiminen on ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä ja ympäristöystävällisten energiantuotantomuotojen käytön lisäämistä. p. (02)

10 N:o 1 Tervetuloa mukaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin matkoille ADRIANMEREN SINEÄ SEKÄ KROATIAN JA SLOVENIAN HELMIÄ Sinisenä kimmeltävä Adrianmeri, palmut, kameliapensaat, aristokraattisia perinteitä jatkava tasokas hotelli, pittoreskit kaupunkimiljööt, tanssivat hevoset sekä uskomattomina luon-nonihmeinä tippukiviluolat ja putoavat järvet - siinä puitteet juhannusmatkallamme Opati-jaan. Monen mielestä kalliorantainen Adrianmeri on sinisintä ja kirkkainta Välimerta ja Opatija matkailijoiden suosikiksi nousseen nykyisen Kroatian pohjoisosan helmi. Opatijasta tehdään retket Kroatian suosituimpaan nähtävyyteen, Plitvicen kansallispuistoon, Istrian niemimaan historiallisiin kaupunkeihin sekä naapurimaahan Sloveniaan, jossa tutustutaan Euroopan kuuluisimpaan tippukiviluolaan Postojnassa sekä Lipizzan valkoisten, tanssivien hevosten kotikylään. Matkaohjelma: Torstai Lähtö klo 5.45 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Lufthansan lento LH 3107 lähtee Frankfurtiin klo Klo saavutaan Frankfurtiin, josta jatketaan Adria Airwaysin lennolla JP 113 Ljubljanaan klo Ljubljanaan saavutaan klo Ajetaan halki vaihtelevien Slovenian maisemien Kroatiassa Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Opatijan pikkukaupunkiin. Majoittuminen tilaviin, parvekkeella varustettuihin, merinäköalallisiin huoneisiin Adria-Relax- Hotel Miramariin, joka sijaitsee rauhallisella paikalla muutaman sadan metrin päässä Opatijan keskustasta. Tervetulococktail sekä hotellin palveluiden esittely. Illallinen hotellin ravintolassa. Juhannusaatto, perjantai Aamiainen hotellissa. Opatija sijaitsee Istrian niemimaan kainalossa. Päivän opastetun retken aikana nähdään Istrian moninaiset kasvot: Opatijan taustalla kohoavaa vuoristoista maisemaa, vehreitä metsiä, Adrianmeren rannikkoa ja pikkukyliä. Matkalla poiketaan kapeista kujistaan ja UNESCO:n maailmanperintölistalla olevasta mosaiikein koristellusta basilikastaan tunnetussa Porecissa sekä Pulassa, jossa on säilynyt roomalaiskaudella, 100-luvulla jkr. rakennettu amfiteatteri. Illaksi palataan hotelliin, jossa nautitaan illallinen. Juhannuspäivä, lauantai Aamiainen hotellissa. Päivää vietetään rentoutuen Opatijassa nauttimalla esimerkiksi hotellin palveluista, uimisesta ja saunomisesta hotellin allasosastolla sekä tutustumalla Opatijaan ja sen vaihe-rikkaaseen menneisyyteen luvulla Opatija kuului Itävallan keisarikuntaan ja siitä tulikin pian hovin ja aateliston suosima lomakohde. Vuonna 1889 keisari Franz Josef nimesi Opatijan virallisesti kylpyläpaikkakunnaksi sen terveelliseksi todetun ilmaston vuoksi. Opatijan vierailijoihin ovat lukeutuneet mm. monet kuuluisat taiteilijat, esimerkiksi Gustav Mahler, Franz Lehar, Emerich Kalman, Isadora Duncan tai hallitsijat, muun muassa Ruotsin Oskar II. Tämän päivän Opatija on samalla kertaa pieni ja historiallinen, moderni ja kansainvälinen kohde, joka erottuu massamatkailun rantalomakohteista. Illallinen hotellissa. Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Päivän retki suuntautuu karunkauniiden maisemien kautta sisämaahan, Plitvicen järvialueen ainutlaatuiseen kansallispuistoon, joka on Kroatian tunnetuin nähtävyys ja kuuluu myös UNESCO:n maailmanperintökohteisiin. Kansallispuistossa tehdään kävelykierros, jonka aikana nähdään kirkasvetisiä pieniä, portaittain sijaitsevia järviä, jotka liittyvät toisiinsa solisevien purojen kautta. Vesiputoukset, paikoin erittäin rehevä kasvillisuus, kalaparvet, raikas ylänköilma ja pieni venematka painuvat mieliin puistovierailusta. Illallinen hotellissa. Maanantai Aamiainen hotellissa. Päivän retkellä matkataan Kroatian naapurimaahan Sloveniaan, joka on kuulunut vuodesta 2004 Euroopan Unioniin. Sloveniankin maaperä on karstimaata, jolle tyypillistä ovat maanalaiset joet, aukot maanpinnassa, joista joet yhtäkkiä pulppuavat pintaan sekä veden muovaamat luolat ja onkalot. Postojnan tippukiviluolassa pieni juna vie matkailijat suureen valaistuun luolastoon, jolla kaiken kaikkiaan on pituutta noin 21 kilometriä. Opastetun kävelykierroksen aikana nähdään upeita, luolan katosta riippuvia erimuotoisia ja eri sävyisiä stalaktiitteja, luolan pohjalta kasvavia stalagmiitteja sekä mahdollisesti myös luolaston eriskummallinen pieni eläinlaji, olmi. Postojnan tippukiviluolia on 1800-luvulta meidän päiviimme asti käynyt ihailemassa jo kymmeniä miljoonia ihmisiä. Iltapäivällä tutustutaan Lipizzan kylässä valkoisten tanssivien hevosten syntysijoihin. Tämä valkoinen, oppivainen rotu on jo 1500-luvulta lähtien ihastuttanut taidoillaan varsinkin Itävallan keisarillisessa hovissa. Tutustumisen aikana kuullaan rodun värikkäistä vaiheista sekä nautitaan hevosten esiintymisestä. Illallinen hotellissa. Tiistai Aamiainen hotellissa. Tänään on aikaa rauhassa nauttia vielä Opatijan näkymistä, vanhojen rakennusten kauniista arkkitehtuurista sekä tehdä myös tuliaisostoksia. Voi myös rentoutua vaikkapa hotellin kylpyläosaston hoidoissa, jotka ovat varattavissa erilliseen hintaan hotelliin saavuttaessa tai istuskella Adrianmeren rantakallioilla. Illallinen hotellissa. Keskiviikko Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Ljubljanan lentoasemalle, josta Adria Airwaysin lento JP 148 lähtee Frankfurtiin klo Klo saavutaan Frankfurtiin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 3104 Helsinkiin klo Helsinkiin saavutaan klo Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo Hotelli: Adria-Relax-Hotel Mirmar**** Ive Kaline Opatija puh Tilavat, ilmastoidut huoneet, joissa parveke ja kylpyhuone, kylpytakki, hiustenkuivaaja, minibaari, tallelokero, TV ja stereoradio. Hotellissa on ravintola terasseineen sekä viinitupa. Hotelli on rakennettu Adrianmeren rantaan ja se koostuu kauniin sisäpihan ympärille rakennetuista villoista. Yhteis-sauna ja kylpylähoitojen tilat sisällä, uimaallas osittain sisätiloissa, osittain ulkona, poreallas sekä aurinkotuoleja. Matkan hinta: jäsenet 1380 euroa ei-jäsenet 1402 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaa-Turku * lentomatkat reittivuoroilla Helsinki-Frankfurt-Ljubljana-Frankfurt-Helsinki * linja-autokuljetukset Ljubljanan lentoasema-opatija-ljubljanan lentoasema * 6 vuorokauden majoitus Adria- Relax-Hotel Miramarissa 2 hengen huoneessa * 6 seisovan pöydän aamiaista * 6 neljän ruokalajin illallista * sisäänpääsymaksut, opastukset ja retket ohjelman mukaan * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh Matkanjohtaja: Telle Tuominen Matkalle mukaan voimassa oleva ulkomaanpassi. Matkavakuutus on syytä ottaa heti matka-varauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi eurojen lisäksi jonkin verran Kroatian kunia ja Slovenian tolareita. MUSTANMEREN RIVIERA MAMAIA Romanian suurimmassa ja suosituimmassa lomakeskuksessa hienoa hiekkaa riittää silmän-kantamattomiin ja auringosta voi nauttia Mustanmeren ja makean veden laguunin rajaa-malla kahdeksan kilometriä pitkällä rantakaistaleella. Mamaiassa kaikki on kävelyetäisyy-dellä ja ravintoloiden kirjo ulottuu italialaisista brasiliailaisiin ja hinnat ovat niin huokeita, ettei mieliteoista tarvitse tinkiä. Viikon matkan aikana tutustutaan myös pääkaupungin Bu-karestin bulevardeille sekä risteillään Tonavalla. Matkaohjelma: Sunnuntai Lähtö klo 4.15 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 1051 lähtee Constantaan klo Klo saavutaan Constantaan, josta ajo Mamaiaan. Ajoaika noin 30 minuuttia. Mamaiassa majoitutaan hotelli Pelicaniin. Maanantaista lauantaihin Aamiaiset ja illalliset. Päivien aikana tehdään kokopäiväretket Bukarestiin sekä risteillään Tonavalla. Bukarestin retkellä tutustutaan pääkaupungin nähtävyyksiin. Bukarestin nimi mainittiin jo kreivi Draculana tunnetun Vlad Seivästäjän valtakaudella, 1400-luvun puolivälissä. Kierroksen aikana nähdään mm. Ceausescun rakennuttama mahtipontinen presidentin palatsi, joka toimii nykyisin parlamenttitalona ja Herastraujärven rannalla oleva etnografinen ulkoilmamuseo. Aikaa jää myös ostoksiin. Retken aikana lounas ja illallinen. Tonavan risteilyllä nähdään ainutlaatuista luontoa ja tutustutaan monimuotoisesta ekosysteemistään ja erityisesti rikkaasta linnustostaan kuuluun jokisuistoon. Matka kohti Eruoopan toiseksi laajinta jokisuistoa taittuu kumpuilevassa maastossa, jota leimaavat hedelmä- ja viinitarhat sekä auringonkukkapellot. Ennen risteilyä vieraillaan pienellä markkina-alueella. Risteilyn aikana lounas. Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Constantan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 1052 lähtee Helsinkiin klo Helsinkiin saavutaan klo Kuljetus Turkuun, jonne saavu-taan noin klo Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi, jonka tulee olla voimassa vielä kolme kuukautta matkan jälkeen. Matkavakuutus on syytä ottaa heti matkavarauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuuttana Romanian leu. Luottokorteista Visa ja Master Card käyvät maksuvälineinä suuremmissa liikkeissä. Hotelli Pelican*** Statiunea Mamaia, Jud, Constanta puh Rakennettu vuonna Sijaitsee hyvällä paikalla rannan tuntumassa. Rannan ja hotellin välissä on viihtyisä kävelytie. Lähistöllä muutama baari ja ravintola. Moderni, tyylikäs aula ja pienet, viihtyisät, vuonna 2002 osittain uusitut huoneet, joissa ilmastointi, puhelin, satelliitti-tv, hiustenkuivaaja ja jääkaappi, WC, suihku ja kalustamaton parveke. Toisen hotellin kanssa yhteiskäytössä olevalla allasalueella on uima-allas, baari ja lastenallas. Rantabaarien musiikki kantautuu huoneisiin. Linja-auto pääsee 50 metrin päähän hotellista. Kaksipäiväinen retki Karpaattien kierrokselle: Romanian keskeisiä nähtävyyksiä. Retkellä matkataan Dobrogean ja Valakian laajojen viljavainioiden halki Ploiestin öljykaupunkiin, mistä tie alkaa nousta kohti Karpaattien vuoristoa. Matkalla vieraillaan vanhassa suolakaivoksessa, joka nykyisin toimii suolaveistosgalleriana. Lounaan jälkeen suunnataan keskiaiaikaiseen Brasovin kaupunkiin, missä nautitaan ohjelmallinen illallinen Citadeliksi kutsutussa linnoituksessa. Seuraavana päivänä matka jatkuu kohti Branin linnaa, jonka kuuluisin valtias Vlad Seivästäjä on innoittanut Draculan hahmoa. Vieraillaan myös hallitsija Carolus ensimmäisen 1800-luvun loppupuolella rakennuttamassa Pelesin linnassa, jonka sanotaan olevan yksi Euroopan kauneimpia. Paluumatkalla illallinen. Retken hinta 185 euroa sisältäen kaksi lounasta, hotelliaamiaisen, illallisen ja yöpymisen Brasovissa. Retkelle ilmoittaudutaan perillä kohteessa. Matkan hinta: jäsenet 750 euroa ei-jäsenet 772 euroa Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku- Helsinki-Vantaa-Turku * lentomatkat Helsinki-Constanta-Helsinki * linja-autokuljetukset Constanta-Mamaia-Constanta * 7 vuorokauden majoitus hotelli Pelicanissa 2 hengen huoneessa * 7 buffetaamiaista ja 7 illallista * kokopäiväretket Bukarestiin ja Tonavan risteilylle * Aurinkomatkojen oppaan palvelut kohteessa * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh Matkanjohtaja: Anneli Salenius Vastuullinen matkanjärjestäjä: Aurinkomatkat Oy SKOTLANTI Kauan toivotun Skotlannin matkan aikana tutustutaan Skotlannin kiehtovaan historiaan ja luontoon, sen pää-kaupunkiin Edinburghiin, Glasgow n kaupunkiin, nähdään unohtumatto-mia, jylhiä maisemia, ajel-laan laivahissillä ja vuoristojunalla sekä vieraillaan tunnetuimmassa viskitehtaassa Glenfiddichissä. Matkaohjelma: Keskiviikko Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin suora lento AY 939 lähtee Edinburghiin klo Edinburghiin saa-vutaan klo Edinburghissa tehdään kaupunkikiertoajelu, jonka aikana tutustutaan vanhaan kaupunkiin, nähdään kuningattaren virallinen Edinburghin asunto Holyrood House sekä vieraillaan Edinburghin linnassa, jossa säilytetään mm. Skotlannin kruununjalokiviä. Linnassa on nähtävänä Skotlannin kuninkaallisten muinainen kruunajaistuoli. Kurkistetaan myös kaupungin pääkirkkoon, St. Giles katedraaliin. Käydään myös uudessa kaupungissa, joka on pankkien, vakuutuslaitosten, muotikauppojen ja hyvien ravintoloiden tyyssija ja arkkitehtonisesti erilainen kuin vanha kaupunki. Lopuksi vieraillaan Leithin kaupunginosassa, jossa vieraillaan kuninkaallisen perheen entisessä huvipurressa, Royal Yacht Britanniassa. Glasgow ssa vuonna 1953 rakennettu huvipursi teki 40 vuoden aikana 968 virallista matkaa kuninkaallisen perheen kanssa, viimeksi vuonna Edinburghissa majoitutaan Herald House - hotelliin. Illallinen hotellissa. Torstai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä matka jatkuu 45 kilometrin päässä sijaitsevaan Glasgow n suurkaupunkiin, joka oli 1800-luvulla yksi teknisen vallankumouksen keskuksia ja Euroopan kuu- denneksi suurin kaupunki vuonna 1890 ja valittiin Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna Glasgow ssa tehdään kaupunkikiertoajelu, jonka aikana vieraillaan katedraalissa ja kuullaan historiasta ja nykypäivästä. Glasgow sta matka jatkuu Rough Castleen, jossa tutustutaan Falkirk Wheeliin. Tämä nykyaikaisen tekniikan helmi on laivahissi, joka voi nostaa kahdeksan laivaa kerrallaan. Laivahissi suunniteltiin yhdistämään Forth & Clyde ja Union -kanaalit toisiinsa. Laivahissi on ainoa laatuaan maailmassa ja näkemisen arvoinen. Tehdään noin 50 minuuttia kestävä venematka, jonka aikana noustaan 35 metrin korkeuteen Union -kanaaliin ja 180 metrin pituiseen Roughcastle -tunneliin. Laivamatkan jälkeen jatketaan kohti pohjoista ja Pertshiren maakuntaa. Perthin kaupungin kohdalta käännytään luoteeseen, jossa tutustumiskohteena on Skotlannin ylämaiden liepeillä sijaitseva viehättävä pikkukaupunki Pitlochry. Tämä kaunis, lohirikkaan joen molemmin puolin sijaitseva lomakaupunki tuli tunnetuksi 1800-luvulla, jolloin siitä kehittyi suosittu lomakohde ja on myös Bells-viskin kotikaupunki. Täällä vieraillaan Blair Castle -linnassa, joka on osittain keskiaikainen, osittain 1800-luvulta Athollin Jaarlien kotilinna. Etupihaa koristavat 1700-luvulla istutetut puut ja itse linnassa voi kierrellä huoneesta toiseen ja nähdä haarniskoja, antiikkihuonekaluja ja -aseita, tekstiilejä, maalauksia jne. Pitlochryssä majoitutaan Atholl Arms -hotelliin. Illallinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 190 km. Perjantai Aamiainen hotellissa. Matka jatkuu pohjoisemmaksi, Skotlannin ylämaille. Ajetaan Cairngormsin luonnonpuiston halki. Cairngorms on Brittein saarten luonnonmukaisin metsäalue, Euroopan Unionin suojelukohde sekä Brittein saarten suurin yksittäinen tundra-alue. Se avattiin luonnonpuistona vuonna 2003 ja siellä asuu noin ihmistä. Noin 25 % Brittein saarten suojelun alla olevista linnuista pesii alueella. Cairngormsin vuoristojono on yli 85 kilometrin mittainen ja sen korkeimmat kohdat 1245 metriä merenpinnan yläpuolella. Täältä matka jatkuu Dalwhinnien ja Kingussien kautta talviurheilukaupunkiin Aviemoreen, jossa pidetään tauko. Täällä on mahdollisuus vierailla Craingorms Brewery Companyn olutpanimolla tai tehdä ostoksia. Aviemoresta jatketaan kaupungin ulkopuolelle, jossa astutaan maan korkeimmalla sijaitsevaan vuoristojunaan. Tämä junarata on myös nopein ja kahdeksan minuutin kyydin jälkeen saavutaan Cairngormsin vuorenhuipulle, josta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat. Täällä on mahdollisuus tutustua alueesta kertovaan näyttelyyn ja nauttia kahvilan antimista. Matka jatkuu kohti pohjoista Speysiden viskialueelle, josta löytyy enemmän viskitislaamoja kuin mistään muualta Skotlannista. Täällä tutustutaan tunnetuimpaan Glenfiddichin viskitislaamoon. William Grant ja hänen yhdeksän lastaan rakensivat tämän tislaamon itse vuonna Tislaamo sijaitsee Dufftown -kylän pohjoispuolella, metsän keskellä keskiaikaisen linnan raunioiden kupeessa. Täältä jatketaan Elginin ja Nairnin kaupunkine halki joen varrella sijaitsevaan Invernessin kaupunkiin, jonka kaunis vanha arkkitehtuuri sekä kauniit kukkaistutukset puistoineen tekevät kaupungista tutustumisen arvoisen. Invernessissä majoitutaan The Royal Highland -hotelliin. Illallinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 150 km. Lauantai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan kaupunkikierroksella ylämaan pääkaupunkiin Invernessiin. Kaupunkikierroksen jälkeen noustaan laivaan ja tehdään risteily Skotlannin tunne-tuimmalla Loch Ness -järvellä. Tämä 40 km pitkä ja syvimmillään yli 200 metriä järvi on tai ei, maailman salaperäisimmän hirviön koti. Satoja vuosia niin paikalliset kuin vierailijatkin ovat väittäneet nähneensä pitkäkaulaisen hirviön. Toisilla on siitä jopa valokuvia, joten kamerat kannattaa pakata mukaan risteilylle. Risteily päättyy Urquhartin linnan raunioille ja täältä jatketaan linja-autolla kohti Glen Coe - aluetta. Tällä alueella sijaitsee Skotlannin korkein vuori Ben Nevis, jonka korkein huippu on 1344 metrin korkeudessa ja joka on kaikkien maan vuoristokiipeilijöiden listaykkönen. Vuoren huippu on pilvien peitossa keskimäärin 300 päivää vuodessa. Tauko pidetään Glen Coen kylässä, jossa mahdollisuus vierailla vaikkapa kylän museossa. Tauon jälkeen matka jatkuu Loch Lomond -järvialueen halki Stirlingin kaupunkiin, joka on yksi Skotlannin kiehtovimmista kaupungeista. Stirling oli Mary Queen of Scotts -kuningattaren koti ja itsenäisyystaistelujen keskipiste William Wallacen ja Robert the Brucen taistellessa Skotlannin itsenäisyydestä. Vanhassa kaupungissa sijaitseva Stirlingin linna hallitsee kaupunkikuvaa. Täällä sijaitsee myös Skotlannin tärkein 1600-luvulta säilynyt renesanssikartano Argyll s Lodging. Vanhassa kaupungissa on myös Tolbooth, Stirlingin oikeustalo ja pahamaineinen vankila. Linnaan tutustumisen jälkeen tehdään kävelykierros, jonka aikana kuullaan kaupungin historiasta ja sen merkityksestä nyky-skotlannille. Vieraillaan myös Church of the Holy Rude -kirkossa, jossa kuningas James VI kruunattiin vuonna Majoittuminen King Robert -hotelliin. Illallinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 200 km. Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Edinburghin lentoasemalle, josta Finnairin suora lento AY 940 lähtee Helsinkiin klo Helsinkiin saavutaan klo Helsingistä kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai jälkeen myönnetty henkilökortti. Matkavakuutus on syytä ottaa heti matkavarauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi Englannin puntia. Hotellit: Herald House Hotel 70 Grove Street, Edinburgh puh Siisti, kodikas, pienehkö hyvä turistiluokan keskustahotelli noin 1,5 kilometrin päässä vanhasta kaupungista ja lyhyen kävelymatkan päässä Princess Street -kauppakadusta. Huoneissa TV, puhe-lin, WC, suihku, hiustenkuivaaja, housuprässi ja teen/kahvinkeitin. Yleisissä tiloissa aamiaishuone sekä kahvila/ravintola. Atholl Arms Pitlochry, Perthshire puh Tyypillinen skotlantilainen hotelli luvulta. Hotelli sijaitsee Blair Athollin kylässä ja on tunnettu hyvästä ruoasta ja palvelusta. Hotelli on suosittu myös kuninkaallisten piirissä. Huoneissa TV, puhelin, WC, suihku ja hiustenkuivaaja. Hotellissa ravintola ja baari. The Royal Highland Hotel Academy Street, Inverness puh Perinteinen 1800-luvulla rakennettu ensimmäisen luokan hotelli kaupungin keskustassa. Sisustus barokkityylistä huonekaluineen, tekstiileineen ja maalauksineen. Huoneissa TV, puhelin, internetyhteys, hiustenkuivaaja ja teen/kahvinkeitin. Hotellissa ravintola, baari ja runsaasti aulatilaa. King Robert Hotel Glasgow Road, Bannockburn, Stirling Puh Noin 5 kilometriä Stirlingin kaupungin keskustasta sijaitseva turistiluokan hotelli. Huoneet on hiljattain uusittu. 52 huonetta, joissa TV, puhelin, teen/kahvinkeitin. Hotellissa kaksi ravintolaa, baari sekä pieni kuntosali. Matkan hinta: jäsenet 1250 euroa ei-jäsenet 1272 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 110 euroa. Hintaan sisältyy: * linja-autokuljetukset Turku-Helsinki- Vantaa-Turku * lennot Helsinki-Edinburgh-Helsinki * linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Skotlannissa * 4 vuorokauden majoitus ohjelman mukaan 2 hengen huoneessa * 4 skotlantilaista aamiaista * 4 illallista * sisäänpääsymaksut ja tutustumiset ohjelman mukaan * paikallisoppaan palvelut * Matkarin matkanjohtajan palvelut Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh Matkanjohtaja: Pirjo Lehtovuori ISLANTI , JOULUMATKA WIENIIN JA BRATISLAVAAN KYSY LISÄÄ MATKARISTA PUH

11 N:o Ihmisen papilloomavirustartunta on hyvin yleinen Ihmisen papilloomavirus (Human Papilloma Virus, HPV) on kohdunkaulansyövän tärkein yksittäinen vaaratekijä. Pitkittyvä virustulehdus saa aikaan solumuutoksia, joista kuitenkin vain pieni osa etenee kohdunkaulan syövän esiasteiksi ja lopulta syöväksi. Tämä virus on yhdistetty myös muihin syöpiin. Turun yliopiston tutkijoita kiinnostavat sekä papilloomaviruksen merkitys syövän synnyssä että viruksen erilaiset tartuntatavat. Poiketen aiemmista tutkimuksista HU- PA-seurantatutkimus on selvittänyt HPV-infektion kulkua ja tartuntatapoja vastasyntyneissä ja heidän vanhemmissaan. Papilloomaviruksen oletettiin ennen tarttuvan ainoastaan sukupuoliteitse. Epäiltiin myös, että suuseksi olisi syynä viruksen saamiseen. Niinpä tartunta ohjasi ajatukset - täysin virheellisesti - puolison uskottomuuteen. Näin suoraviivainen monimuotoisen viruksen tartuntareitti ei kuitenkaan ole, päinvastoin. Liki jokainen meistä saa tartunnan jossain elämänsä vaiheessa, mutta vain pienellä osalla esiintyy limakalvo- tai ihomuutoksia. Yhteinen tutkimushanke HUPA-tutkimus alkoi vuonna 1998 Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja TYKSin naistentautien klinikan yhteistyönä. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella suupatologian professorina työskentelevä Stina Syrjänen pohti asiaa jo varhain, muitakin papilloomaviruksen tartuntatapoja nähtyään, sillä jo aivan pienten lasten suusta löytyi papilloomaviruksen aiheuttamia limakalvomuutoksia. Ryhmä osoitti myös suusyövän ja HPV:n välisen yhteyden 1980-luvulla. Siirryttyään Turun yliopistoon Stina Syrjänen käynnisti uuden HPV:n tartuntatapoja selvittävän tutkimuksen Naistenklinikalla työskentelevän dosentti Seija Grénmanin kanssa, joka on gynekologisten syöpien asiantuntija. Ryhmään liittyivät tutkimuksen alkuvaiheessa nyt gynekologisten syöpien hoitoon erikoistuva lääketieteen tohtori Marjut Rintala ja jatkotutkijaksi kesällä Australiaan professori Ian Frazerin laboratorioon lähtevä filosofian tohtori Merja Ruutu. Molemmat väittelivät viime syksynä - Marjut papilloomavirusinfektioista vastasyntyneillä ja heidän perheillään ja Merja syöpään liittyvien geenien ilmenemisestä papilloomaviruspositiivisissa ja - negatiivisissa solulinjoissa ja syövissä. Lääketieteen lisensiaatti Marja Järvenkylä aloitti ryhmässä väitöskirjatyönsä vuonna Merja Ruudun tuleva esimies, professori Ian Frazer, valittiin juuri vuoden 2006 australialaiseksi ja hän johtaa Queenslandin yliopiston osana olevaa CICR-immunologiakeskusta Brisbanessa. Hän on jo yli 20 vuoden ajan selvittänyt papilloomaviruksen ja syövän yhteyksiä ja on kehittänyt ns. profylaktisen HPV-rokotteen (Gardasil). Parhaillaan häntä työllistää hoitavan rokotteen aikaansaaminen kohdunkaulansyöpää vastaan. - Papilloomaviruksen rokotekehittelyn ongelma on, että virustyyppejä on kymmeniä eikä rokotteiden tarjoaman immuniteetin pituutta tunneta, sanoo Stina Syrjänen. Tutkimuksessa mukana 300 perhettä Perheiden saaminen turkulaiseen HUPA-tutkimukseen ei ollut helppoa, edellyttihän se perheiltä sitoutumista kolmeksi vuodeksi ja yhdeksäksi käyntikerraksi. Lääketieteen tohtori Marjut Rintala teki valtavan työn rekrytoidessaan TYKSin äitiyspoliklinikalla 300 perhettä mukaan tärkeään tutkimukseen, jonka tuloksista saattaa olla apua papilloomavirusinfektiota vastaan suunnitellun rokotteen kehittämisessä. Perheistä olivat mukana vastasyntynyt ja hänen vanhempansa. Koska näytteitä otettiin kaikkiaan , voi vain kuvitella, millaisen työmäärän tutkimuksessa työskentelevät erikoislaboratoriohoitajat Tatjana Peskova ja Mariia Henttinen ovat tehneet. Myös tutkimushoitaja Elisa Hovinmäki on antanut arvokkaan työpanoksensa HUPA-tutkimuksen hyväksi. Suomi ehkäisevän seulonnan mallimaa Suomi on Seija Grénmanin mukaan mallimaa kohdunkaulansyövän ehkäisyssä, sillä Suomessa seulonnat on hyvin organisoitu ja niiden avulla voidaan ehkäistä 80 prosenttia kohdunkaulansyöpätapauksista. Seulonnat aloitettiin ensimmäisenä Suomessa ja Turussa jo 1960-luvulla. Niiden ansiosta enää noin 150 naista sairastuu vuosittain kohdunkaulansyöpään, joka on enää 18. yleisin naisten syöpä Suomessa. Sama syöpä on taas valtava ongelma monissa kehittyvissä maissa, kuten Meksikossa tai Brasiliassa. Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten toiseksi yleisin syöpätyyppi rintasyövän jälkeen. Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen kutsutaan vuosittain viiden vuoden välein kaikki vuotiaat naiset. Vuosittain Suomessa seulotaan liki naista. Seulonta perustuu kohdunkaulalta otettavaan irtosolunäytteeseen, ns. papa-kokeeseen, jonka avulla löydetään syövän esiasteet. - Irtosolunäytteen avulla kohdunkaulan syövän esiasteet voidaan todeta hyvissä ajoin ennen varsinaisen syövän kehittymistä, jolloin parantava hoito voidaan toteuttaa pienellä toimenpiteellä, joka ei vaikuta naisen mahdollisuuteen saada lapsia, kertoo Grénman. Kohdunkaulansyöpää esiintyy kuitenkin valitettavasti enemmän nuorissa ikäryhmissä, jotka osallistuvat huonommin seulontoihin. - Papilloomavirusta ei voida tunnistaa papa-näytteestä ilman viruksen DNA-testiä, mutta seulonnoissa Suomessa tutkitaankin viruksen aiheuttamia solumuutoksia, jotka edeltävät syöpää, toteaa Syrjänen. - Papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 eri tyyppiä, mutta vain pieni osa niistä on syöpäriskiä lisääviä. Seulontojen ansiosta kymmenet tuhannet naiset ovat säilyneet terveinä ja heidän on ollut mahdollisuus saada lapsia. - Onkin tärkeää käydä seulonnoissa, sillä papa-kokeella saadaan selville esiastemuutokset, jotka on helpompi hoitaa kuin varsinainen syöpä. Jos syöpä löydetään alkuvaiheessa, hoitotulokset ovat erittäin hyvät ja myös pitemmälle edenneiden syöpien hoitotulokset ovat jatkuvasti parantuneet, muistuttaa Grénman. Vauva saa tartunnan vanhemmiltaan Vaikka maailmalla julkaistaan vuosittain noin 1200 tutkimusta papilloomaviruksesta, niissä on yleensä tutkittu seksuaalisesti aktiivisessa iässä olevia nuoria. Nyt HUPA-tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa aivan pieniä lapsia ja heidän vanhempiaan. Lisäksi suun HPV-infektioiden luonnollista taudinkulkua ei ole aikaisemmin selvitetty. Marjut Rintalan väitöstutkimuksen löydökset olivat merkittäviä. Osalla lapsista ja vanhemmista todettiin herkällä menetelmällä lapsen syntymän aikoihin ja seurannan kuluessa viitteitä papilloomaviruksen esiintymisestä sekä suussa että sukuelinten limakalvoilla. Tutkimustulosten mukaan äidin kädet ja molempien vanhempien suu olivat yleisimmät papilloomaviruksen lähteet, joiden kautta vauva saa tartunnan. Virusinfektiot aiheuttavat yleensä vasta-aineiden muodostumisen elimistössä. Rokotteella olisi tärkeä saada koko elämän kestävä suoja papilloomavirus-infektiota vastaan, sillä naisia on vaikea saada monissa väkirikkaissa maissa, joissa kohdunkaulansyöpä on suuri ongelma, edes kerran rokotetuksi. Yllättävä löydös Rintalan tutkimuksessa oli, että jo kolmanneksella vuoden ikäisistä lapsista löytyi papilloomaviruksen vasta-aineita. Löydöksen merkitystä ei vielä tiedetä ja nyt tutkijat haluavatkin jatkotutkimuksella selvittää, suojaavatko lapsen omat HPVvasta-aineet häntä myöhemmiltä tulehduksilta. Tämä jatkotutkimus käynnistyy tänä vuonna. Geenisirutekniikalla geenitason muutokset selville Merja Ruudun väitöstutkimuksessa selvitettiin geenisirutekniikalla syövistä ja niiden esiastemuutoksista geenejä, joiden ilmenemisen muutokset ennakoisivat pahanlaatuista taudinkulkua. Tutkimuksessa selvitettiin myös HPV:n aiheuttamia geenitason muutoksia, joita voitaisiin käyttää ennustavina tekijöinä varhaisdiagnostiikassa. Ihmisen papilloomavirus voi mennä osaksi ihmisen kromosomistoa ja jos integraatio tapahtuu, esiastemuutokset voivat muuttua helpommin pahanlaatuisiksi. Tutkimuksella pyritään selvittämään ennusteellisia tekijöitä, joiden avulla voitaisiin erottaa paranevat esiastemuutokset sellaisista, jotka todennäköisimmin muuttuvat syöväksi. Tutkimuksen suuria kysymyksiä jatkossa onkin, miksi osalla ihmisistä virukset häviävät itsestään ja miksi toisilla taas immunologinen järjestelmä sallii virusten jäämisen elimistöön. Teksti: Paula Heino Kuva: Vesa-Matti Väärä KIITOS! Tutkijat haluavat kiittää lämpimästi kaikkia HUPA-tutkimukseen osallistuneita perheitä, jotka ovat olleet valmiita osallistumaan toistuville käynneille kolmivuotisen seurantatutkimuksen kuluessa. JATKOSEURANTA Osalla lapsista on todettu tarkalla virustestausmenetelmällä papilloomavirusta limakalvoilla ja/tai papilloomaviruksen aiheuttamia vasta-aineita veressä. Vielä ei tiedetä, ovatko nämä muutokset lapsen tulevan immunologisen puolustuskyvyn kannalta haitallisia vai ovatko ne kenties edullisia muutoksia, jotka ehkäisevät rokotteen tapaan papilloomaviruksen tartunnan riskiä myöhemmin elämässä. Tämän asian selvittämiseksi käynnistetään vuonna 2006 seurantatutkimus, johon HUPA-tutkimukseen osallistuneet perheet kutsutaan kirjeellä. ROKOTETUTKIMUKSET Myös nykyisin Turussa meneillään olevat rokotetutkimukset pyrkivät papilloomavirus-tulehduksia ehkäisevään vaikutukseen. On mahdollista, että HUPA-tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää rokoteohjelmien suunnittelussa. HUPA-tutkijat hammaslääketieteen laitoksella, kuvassa vas. Merja Ruutu, Marjut Rintala, Seija Grénman ja Stina Syrjänen.

12 N:o 1 Syöväntorjuntapäivää vietettiin 28:tta kertaa Tutkimus ja vapaaehtoistyö saivat tunnustusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteisen Syöväntorjuntapäivän teemana oli tällä kertaa pään ja kaulan alueen syöpä. Lounaissuomalaisten syöpärahastojen apurahoja syöpätutkijoille jaettiin joulukuisessa tilaisuudessa Meri- Karinassa yhteensä euroa. Tilaisuuden avasi Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Risto Korpela, joka kiitteli syöpähoidossa viime aikoina saavutettuja edistysaskelia ja entistä parempia hoitotuloksia. Samalla Korpela kuitenkin muistutti syöpätapausten kasvun synnyttämistä tulevaisuuden haasteista, jotka antavat ajattelemisen aihetta myös Syöpäyhdistyksen toiminnan kehittämisessä. Syövän, kuten muidenkin pitkäaikaisten sairauksien torjunnassa tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä. Monien syöpätyyppien kohdalla on hoidossa saavutettu suuria edistysaskeleita ja hoitotulokset ovat entistä parempia. Syöpätapausten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Ikärakenteen muutoksen vaikutus tunnetaan hyvin ja siksi määrän muutokset ovat suhteellisen tarkasti ennustettavissa. - Erityistä painoa tullaan asettamaan palliatiivisen eli oireenmukaisen hoidon kehittämisen ja psykososiaalisen tuen sekä muun kuntoutumisen edistämiseen, sanoi Korpela, joka korosti juhlapuheessaan myös vapaaehtoistyön merkitystä. Syöpäsolulinjat säästävät potilaita Tilaisuudessa Osmo Järvi - mitalilla syöpätutkimusansioistaan palkittu Turun yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan ylilääkäri, professori Reidar Grénman esitelmöi pään ja kaulan alueen syövästä, johon sairastuu vuosittain noin kuusisataa suomalaista. Tärkeimmät sairastumisen riskitekijät ovat tupakointi ja runsas alkoholin käyttö, jotka yhdessä nostavat sairastumisriskin jopa kertaiseksi verrattuna tupakoimattomaan ja alkoholin suurkulutusta välttävään henkilöön. Esitelmässään Grénman kertoi, että pään ja kaulan alueen syövän tutkimuksessa on valjastettu käyttöön syöpäsolulinjoja, joissa ylläpidetään potilaista siirrettyä kudosta laboratorio-olosuhteissa. Hoitomenetelmiä voidaan nyt tutkia tekemällä solulinjoille sädeherkkyys- ja solusalpaajaherkkyystestien kaltaisia kokeita, joita potilaissa ei ole mahdollista tehdä. Merkittävä solulinjojen avulla selvitetty asia on säde- ja solusalpaajahoidon yhdistämisestä saatava hoitotehon kasvu. Turun yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan korva, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla sekä Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian tiloissa ylläpidetään yli sadan potilaan näytteistä perustettua pysyvää pään ja kaulan alueen syöpäsolulinjaa. - Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoitotulokset ovat parantuneet, kokonaishoitoaika lyhentynyt ja hoidon aiheuttamat haittavaikutukset vähentyneet. Hoitomenetelmien kehitys on mahdollistanut entistä säästävämmät hoitomuodot, joiden ansioista on vältytty monelta potilaiden elinten, ku- Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Risto Korpela luovutti Lauri Rauramomitalin mainostoimittaja Anna-Liisa Jokiselle lähes puoli vuosisataa jatkuneesta toiminnasta vapaaehtoisessa syöväntorjuntatyössä. ten esimerkiksi kurkunpään poistamiselta, summasi professori Grénman. Tulevaisuudessa solulinjojen odotetaan antavan vastauksia myös täsmälääkityksen tehokkaasta yhteiskäytöstä muiden hoitomenetelmien kanssa. Toinen tulevaisuuden tehtävä on parantaa yksilöllisen hoidon suunnittelua. Grénman kiittelee potilaita, jotka ovat tulevia syöpäsairaita auttaakseen antaneet luvan kasvainkudos- ja verinäytteidensä käyttämiseen. Lauri Rauramo -mitali Anna-Liisa Jokiselle Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jakoi järjestyksessä 30:nnen Lauri Rauramo -mitalin mainostoimittaja Anna-Liisa Jokiselle, joka on tehnyt vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Jo 1950-luvulla Jokinen keräsi varoja naisten gynekologisten joukkotarkastusten käynnistämiseksi. Matti Koivurinta - mitali Eeva Nordmanille Emeritaprofessori Eeva Nordmanille myönnettiin tilaisuudessa Matti Koivurinta -mitali. Nordman on tehnyt pitkän uran syöpätutkimuksen parissa sydämenasianaan syöpäpotilaiden sädehoidon ja solunsalpaajahoidon kehittäminen. Hänen työnsä syklotroni-pet-projektin kehittämiseksi ja PET-kameran saamiseksi Turkuun 1980-luvulla on ollut merkittävää. Nordman on myös vaikuttanut keskeisesti syöpäpotilaiden yhdistystoiminnan käynnistymiseen Turussa vuonna 1972 huomattuaan työssään, miten merkittävästi syöpäpotilaat pystyvät tukemaan ja auttamaan toisiaan. Kyseessä oli järjestyksessä viides Matti Koivurinta -mitali. Ritarimerkki Kerttu Simoselle Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan mitali luovutettiin vapaaehtoistyöntekijä Kerttu Simoselle. Libristi Simonen on työskennellyt toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan keittiössä vapaaehtoisena 1980-luvun lopusta alkaen lähes päivittäin. Hänellä on takanaan myös neljännesvuosisadan mittainen työ rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilönä. Syöpäyhdistykselle useita lahjoituksia Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. myös otti vastaan lahjoituksia joulukuun Syöväntorjuntapäivänä. Hirvensalopäivien toimikunta lahjoitti Hirvensalon sillalla suoritetun siltaverokeräyksen tuoton, 6174,22 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Ompelukerho lahjoitti euroa ja yhdistyksen Turun Seudun Paikallisosasto puolestaan euroa. Orion Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat luovuttivat euroa lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon käyttöön. Teksti: Kuvat: Jarna Lindroos Jani Joutsa Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa Osmo Järvi-mitalilla palkittu professori Reidar Grénman käsitteli juhlaesitelmässään pään ja kaulan alueen syöpää. Tilaisuudessa Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan euroa. Apurahoja myönnettiin pääosin nuorille syöpätutkijoille väitöskirjatöitä varten. Lounaissuomalaiset syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan yhteensä euroa Elvi ja Emil Heikkilän rahasto LL Marja Järvenkylä Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto FM Teija Aho Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto LL Marika Grönroos FM Anu Kallio LL Aleksi Schrey LL Annika Ålgars Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:lle jaettavaksi matka-apurahoina Arja ja Antti Koivurinnan rahasto FM Teemu Junttila Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto MD, PhD Elzagheid Adem Ibrahim LT Jari Sundström LT Petri Virolainen LL Atte Kivisaari 500 Fil.yo Mirja Nurmio Aino ja Kaleva Kuusimurron rahasto FM Pekka Heikkinen FM Terhi Jokilehto LL Ilkka Koskivuo FM Krista Rantanen Dosentti Pirjo Immonen-Räihä 700 Ekonomi, FM Lea Kauhava Pirkko ja Matti Lepän muistorahasto LT Päivi Lähteenmäki FM Merja Ruutu Anja ja Juhani Lundénin rahasto LT Päivi Lähteenmäki Anneli ja Hannu Niemisen rahasto FM Merja Ruutu Professori Lauri Rauramon muistorahasto LL Satu-Maria Kulmala Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahasto Dosentti Pirkko Hirsimäki 700 Röntgenhoitaja Mervi Siekkinen Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Mervi Toriseva Lars-Olav Sundmanin muistorahasto LL Maija Valta Toimitusjohtaja Atte Varjon muistorahasto LL Marja Järvenkylä Kaikki yhteensä

13 N:o Emeritaprofessori Eeva Nordman: Päivänne eivät ole luetut Syöväntorjuntapäivänä Matti Koivurinta -mitalilla ansiokkaasta syöpätyöstä palkittu emeritaprofessori Eeva Nordman korostaa, että syöpäpotilaalla on aina toivoa. Syöpälääkärin tehtävä on pitää toivonkipinä hehkumassa, ei ryhtyä ennustamaan potilaan lähtöpäivää. Emeritaprofessori Eeva Nordman on erikoistunut kolmelle lääketieteen erikoisalueelle, radiologiaan, sädehoitoon ja isotooppilääketieteeseen. Vuonna 1967 hän valmistui Suomen kaikkien aikojen seitsemänneksi sädehoitolääkäriksi. Elämä on ollut työntäyteistä ja palkitsevaa, uusi työviikko on ollut aina mielekäs aloittaa. Emeritaprofessori Eeva Nordman on saanut lääkärinuransa aikana iloita monen potilaan toipumisesta. Nordmanille on tärkeää, että syöpäpotilas voi katsoa toiveikkaana tulevaisuuteen. Pieniä julmia tarinoita Nuorena syöpäspesialistina Nordman sai toisinaan todistaa, miten vanhemmat lääkärit kehottivat syöpäpotilasta karusti menemään kotiin ja tekemään testamentin. Potilaiden kohtelu on noista ajoista edistynyt paljon, mutta vieläkin Nordman tietää lääkäreitä, jotka saattavat karmaisevan juhlavasti lausahtaa potilaalle, että tämän päivät ovat luetut. Yhä ottavat potilaat ja omaiset yhteyttä vuonna 1996 eläköityneeseen emeritaprofessoriin ja jakavat hiuksia nostattavia kokemuksiaan syöpäpotilaan toivon nitistämisestä. - Turussa tilanne on hyvä, mutta muualta tulee toisinaan esiin tapauksia, joissa lääkäri kertoo kahden kesken kaksitoistavuotiaalle, että hänellä on aivosyöpä ja korkeintaan vuosi elinaikaa. Tämä on paitsi julmaa, myös täysin tarpeetonta, Nordman toteaa tiukasti. Toivoa löytyy valehtelematta Nordman painottaa, ettei hän kannusta lääkäreitä valehtelemaan diagnoosista tai lupaamaan kaikille parantumista. Syöpä on kuitenkin niin monimutkainen sairaus, että sitä on mahdoton lääkärinkään tarkasti ennustaa. Nordman itse on kieltäytynyt antamasta kuolinpäivämäärää edes niille, jotka kysyvät, koska sitä ei yksilötasolla yksinkertaisesti voi tietää. Paljon on kiinni potilaan puolustuskyvystä, iästä ja yleiskunnosta. Levinneenkin syövän kanssa voi olla mahdollista elää vuosia, ja se kaksitoistavuotias aivosyöpäpotilas saattaa jopa parantua, pysyvästi. - Aina voi sanoa vähintään, että hoitokeinoja on ja potilas saa parhaan mahdollisen hoidon, oli se sitten aktiivihoitoa tai kroonikkovaiheen palliatiivista hoitoa. Se, että huomenna voi olla paremmin, pitäisi saada pysymään potilaan ajatuksissa. Pienikin toivonsäde saa ihmisen jaksamaan ja parantaa elämänlaatua, huomauttaa Nordman. Syövän kanssa voi elää Kun Nordman aloitti opiskelun, vain yksi viidestä syöpäpotilaasta parani. Nykyään sairastuneista tervehtyy reilusti yli puolet, joten huomattava osa kuolee aikanaan johonkin muuhun kuin syöpään. - Kaikilla syöpä ei parane, mutta silloin se pitäisi nähdä kroonisena sairautena, joka yleensä etenee hitaasti ja on jarruteltavissa. Eivät sydän- ja munuaisviatkaan aina parane, mutta niiden kanssa voi elää. Hautapaikkaa ei tarvitse ensimmäiseksi ajatella. Kritiikistään huolimatta Nordman kuitenkin katsoo, että syöpälääkärien ja -hoitajien enemmistöllä on erityistä luonnetta olla sairastuneen tukena. Vain kahdesti hän on uransa aikana joutunut neuvomaan nuorta lääkäriä hakeutumaan muualle töihin, eikä hoitajistakaan sen useampi ole siirtynyt toisiin tehtäviin. Kollega sen sijaan tuli toteamaan, ettei missään ole niin hyvä ilmapiiri kuin syöpäklinikalla. Vaikka Eeva Nordman jäi professorin ja ylilääkärin toimesta eläkkeelle jo kymmenen vuotta takaperin, malttoi hän luopua vastaanotosta vasta vuosi sitten. Edelleen hän toimii Tyksin tupakastavieroitustoimikunnassa ja seuraa kiinnostuneena syöpätutkimuksen uusia käänteitä. Puuhaa riittää myös kolmessa lastenlapsessa. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Eeva Nordman Eeva Nordman aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa tammikuussa Hän on toiminut Helsingin sädehoitoklinikan erikoislääkärinä ja apulaisylilääkärinä vuosina ja siirtyi Jyväskylän Sädesairaalan ylilääkäriksi helmikuussa Vuonna 1972 Nordman saapui Turkuun apulaisopettajaksi ja erikoislääkäriksi, ja jatkoi sitten apulaisylilääkärinä. Vt. professorina ja ylilääkärinä Nordman on toiminut vuosina sekä professorina ja ylilääkärinä vuodesta 1979 vuoteen 1996, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Schering Oy on kansainvälisen Schering-konsernin pohjoisin osaamiskeskus. Schering Oy on dynaaminen, tutkimukseen panostava lääketeollisuusyritys ja johtava asiantuntija omilla osaamisalueillaan.

14 N:o 1 Syövän perinnöllisyysneuvonta palvelee geenejään epäileviä Sukulaisten kasvaimet viittaavat harvoin perinnölliseen syöpäalttiuteen suvussa. Jokainen omasta geeniperimästään huolestunut on kuitenkin tervetullut maksuttomaan syövän perinnöllisyysneuvontaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen poliklinikka Karinaan. Sukupuun piirtäminen on ensimmäinen toimenpide, joka tehdään asiakkaan perinnöllisen syöpäriskin hahmottamiseksi poliklinikka Karinan syövän perinnöllisyysneuvonnassa. Sairaanhoitaja merkitsee kaavioon kävijän vanhemmilla, sisaruksilla, isovanhemmilla ja vanhempien sisaruksilla esiintyvät syöpätyypit, sairastumisiät ja syöpäkuolemat. Syövän periytymisalttiuteen saattaa viitata kolmen saman tyypin syöpäsairauden esiintyminen lähisuvussa, sairastuminen hyvin nuorella iällä sekä usean syöpäkasvaimen ilmeneminen samalla henkilöllä. Tällöinkin perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan vasta epäillä. Useimmilla neuvonnan Sairaanhoitaja Eija Säteri kohtaa perinnöllisyysneuvonnassa ylivoimaisesti eniten rintasyöpäriskistä huolestuneita naisia. Jonkin verran kiinnostusta osoitetaan myös munasarja- ja paksusuolen syöpää kohtaan. Miehet ovat klinikalla harvinaisuus. asiakkailla syytä huoleen ei ole, sillä korkeintaan vain noin yksi kymmenestä syöpätapauksesta aiheutuu perinnöllisyydestä. Lähisukulaisen syöpä on siis harvoin merkki suvun syöpäalttiudesta. Perinnöllinen geenivirhe ei myöskään läheskään aina siirry jälkeläisille eikä geenivirheen kantajakaan ilman muuta sairastu syöpään. - Vaikka sairastumisriski on pieni, kannattaa asiasta huolestuneen harkita perinnöllisyysneuvontaa. Täällä saadaan aiheettomilta peloilta siivet katkaistua, lupaa neuvonnan sairaanhoitaja Eija Säteri. Kun jatkoselvitykseen löytyy tarvetta tai asiakas muuten kaipaa lisää keskustelua aiheesta, siirtyy hän lääkärin vastaanotolle. Lääkäri suunnittelee asiakkaalle seurantaohjelman ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen tarkempiin tutkimuksiin Tyksin perinnöllisyyspoliklinikalle. Mutaatioiden jäljillä Turun yliopistollisen keskussairaalan perinnöllisyyspoliklinikalla ei kenelle tahansa tehdä geenitutkimuksia. Jos suvussa ei ole aiemmin todettu riskiperimää, mutaatiota etsitään vain syöpään sairastuneista henkilöistä. Vasta kun geenivirhe on pystytty osoittamaan suvun potilaissa kannattaa selvittää, onko terveelläkin sukulaisella syöpägeeni. Jokaisen terveen henkilön geenien seulonta suuritöisillä ja kalliilla testeillä olisi hyödytöntä. - Mutaatiota etsiessämme joudumme tutkimaan hyvin suurikokoisia geenejä, ikään kuin hakemaan hyvin pientä painovirhettä hyvin paksusta kirjasta. Geenien lukeminen päästä päähän, kirjain kirjaimelta on käytännössä mahdotonta. Siksi tutkimme tiettyjä riskialueita, joilta mutaatioita on useimmin todettu löytyvän, selittää Turun yliopiston lääketieteellisen genetiikan professori ja Tyksin perinnöllisyyspoliklinikan ylilääkäri Helena Kääriäinen. Kun siis suvussa on todettu mutaatio, on melko helppoa ja varmaaa selvittää, onko henkilö sen perinyt. Sen sijaan jos mutaatiota ei ole sairaalta henkilöltä pystytty osoittamaan, ei terveen sukulaisen geenitutkimus kerro Kääriäisen mukaan oikeastaan mitään. Jos geenivirhettä etsitään suoraan terveestä henkilöstä, on varsin mahdollista, että hänellä on sellaista syöpätyyppiä koskeva virhe, jota ei ole nykytestein mahdollista paikallistaa. Tyks:n perinnöllisyyspoliklinikalla kysytään useimmiten yleisimmin periytyvien syöpätyyppien, rinta- ja paksusuolisyövän perinnöllisyysriskiä ja pyydetään niihin liittyviä geenitutkimuksia. Näissä syöpätyypeissä virhegeenin kantajan sairastumisriski on korkea: elinikäinen sairastumisriski on prosenttia rintasyövässä ja prosenttia paksusuolisyövässä. Varsinaisia mutaatiotestejä ei tehdä Turussa, mutta verinäytteet tai niiden geenimateriaali DNA kestävät hyvin postikuljetuksen jopa ulkomaille. Suvun tunnetun mutaation etsiminen terveestä sukulaisesta maksaa testistä riippuen joitakin satoja euroja. Tutkimuksen hinta kohoaan muutamaan tuhanteen, jos tutkittavan potilaan suvusta ei ole ennalta tiedossa geenivirhettä. - Geenimutaatiot ovat kuin pieniä painovirheitä suuressa kirjassa, havainnollistaa perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen geenitutkimuksen vaativuutta. Maksajaksi tulee asiakkaan kotikunta. Kaikki eivät halua tuntea perimäänsä Kun henkilöllä todetaan alttius perinnölliseen rintasyöpään, voidaan syöpäseurantaa tehostaa. Vuosittainen gynekologikäynti ja mammografia on viisasta, jotta syöpätapaukset ehditään todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pieni osa riskiryhmästä haluaa poistaa rinnat kokonaan, varmuuden vuoksi, eikä Kääriäinen pidä sitäkään huonona ratkaisuna. Toimenpide poistaa sairastumisriskin lähes kokonaan, ja jos suvussa on useita pahoja sairastapauksia, voi ratkaisu viedä pelon elämästä. - Jotkut katsovat olevansa onnellisempia perimästään tietämättöminä, ja joskus syntyykin ristiriitoja, kun kaikki eivät halua, että suvun syöpäalttius selvitetään. Itse voi kieltäytyä verinäytteestä, mutta muita ei voi estää. Ja yleensä vastustajatkin kyllä myöntyvät testiin, jos se on sukulaiselle kovin tärkeää. Joskus sen sijaan sattuu, ettei tarvittavia näytteitä saada, kun sukulainen on kuollut tai neuvontaan tulija ei halua esittää tämänlaatuista pyyntöä sukulaiselle, Kääriäinen kertoo. Jos kohonnut syöpäalttius todetaan, jää tiedon välittäminen sukulaisille potilaan omaksi asiaksi. Lääkärit eivät vie viestiä eteenpäin. Potilaan kanssa voidaan kuitenkin keskustella asiasta. - Varsinkin silloin kertominen kannattaa, kun on todettu alttius perinnölliseen paksusuolisyöpään. Se on sairaus, joka kehittyy hitaasti ja muuttuu pahalaatuiseksi pikkuhiljaa. Paranemisennuste on erittäin hyvä potilailla, joilla syöpä havaitaan ja hoidetaan riittävän ajoissa. Perinnöllisyysneuvontaasema on auki klo 8-18 maanantaista torstaihin. Vastaanotolle poliklinikka Karinaan tarvitaan aina ajanvaraus, puhelin Teksti ja kuvat: Jarna Lindroos

15 Rintasyövän hoitoreitti selkeämmäksi Mitäs sitten, jos rinnasta löytyy kyhmy? Mihin sitä mennään näyttämään? Ja jos se on syöpää, miten hoito etenee ja mitä kaikkea hoitoon kuuluu? Viime kesänä alkaneessa hankkeessa paneudutaan rintasyövän hoitopolkuun perusteellisesti. Tavoitteena on selkeä hoito-ohjeistus niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin hoitopolku syöpään sairastuvalle, joka hakee tietoa hoitokäytännöistä. Kartta kädessä löytää helpommin perille. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätauti. Joka kymmenes suomalaisnainen joutuu joskus elämässään kasvokkain rintasyövän kanssa. Hoitotulokset ovat hyvät, sillä 80 prosenttia rintasyövän saaneista elää viiden vuoden kuluttua sairastumisesta terveenä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi vuosi sitten Hoitoreitit-hanke, jossa kartoitetaan terveyskeskusten ja sairaaloiden välisten hoitoketjujen toimivuus ja toiminnan laatu. Hoitoketju-työtä tehdään ympäri maata kaikissa sairaanhoitopiireissä. Projektia koordinoidaan Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKSin yleislääketieteen yksikössä, jossa projektista vastaavat professori Sirkka-Liisa Kivelä ja projektipäällikkö, lääketieteen lisensiaatti Tuija Liski. Hankkeessa ovat mukana myös Varsinais- Suomen alueen kunnat ja kuntayhtymät ja sen tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hanke jatkuu lokakuun 2007 loppuun. Hanke tukee Kansallista terveysprojektia ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Rahoitus saadaan lääninhallituksen kautta. - Tarkoitus on kuvata alueellisia hoitoketjuja, ja rintasyöpään liittyvä hoitoketju on näistä ensimmäinen. Muut työryhmät paneutuvat esimerkiksi astman, verenpainetaudin tai lasten lihavuuden hoitoketjuihin, Tuija Liski kertoo. Kuvassa TYKSin kauniissa T-sairaalassa hoitoketjutyöryhmän puheenjohtaja kirurgi Riitta Aaltonen. Hoitoketjua mietitään eri ammattilaisten voimin - Rintasyövän hoitoketjua varten kutsuimme koolle alueellisen työryhmän. Se koostuu niistä ammattilaisista, jotka toteuttavat potilaan hoitoa ja palvelua, selvittää Liski. - Työryhmässä on neljästä eri terveyskeskuksesta rintasyöpäpotilaan hoitoon osallistuvia ammattilaisia, hoitajia ja lääkäreitä. Mukana on myös lääkäreitä, hoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia niiltä erikoisaloilta, jotka liittyvät rintasyöpäpotilaan hoitoketjuun: radiologia, patologia, kirurgia ja syöpätaudit. Ryhmä miettii, miten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella järkevimmin ja tehokkaimmin toteutettaisiin rintatuumoripotilaan hoidon kokonaisuus. Potilaan tulisi saada samanlainen palvelu, asui hän sitten Kemiössä tai Loimaalla. Hoitoreitti-työllä rakennetaan yhtenäisiä käytäntöjä. Hoitoreitit-yhteistyön tavoitteena on luoda yhteinen hoito- ja palveluketjusivusto koko Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuun ekstranettiin. Tämä voi olla hoitajan ja lääkärin rutiinityökalu. Ohjeistuksesta selviää esimerkiksi, milloin potilas tulee lähettää kiireellisenä jatkohoitoon ja mitä lähetteessä olisi hyvä olla, samoin mitä asioita tulisi olla palautteessa, jonka erikoissairaanhoito toimittaa perusterveydenhuoltoon. Hoitoreitit-hankkeen moniammatillisessa johtoryhmässä on mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskusten johtavia lääkäreitä, sairaanhoitopiirin, yliopiston ja Duodecim-seuran edustajia. Rintasyöpäkirurgi Riitta Aaltonen TYKSistä on rintasyöpään liittyvän hoitoketju-työryhmän puheenjohtaja. Pienet asiat voivat olla suuria ongelmia - Työryhmässä lähdettiin siitä, mitä tapahtuu, kun potilas ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, mitkä ovat oireet, kuinka nopeasti päästään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja mitä tutkimuksia perusterveydenhuollossa tehdään, selittää Tuija Liski. - Duodecimin ylläpitämä Terveysportti on internetissä toimiva terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu portaali, josta löytyy ajantasainen ja lääketieteellisesti luotettava tieto tutkimuksista ja hoidoista sekä ohjeistukset näiden hyödyntämiseksi. - Rintasyövän hoitoketju ei ole aiemmin ollut kaikilta osin toimiva. Pienet asiat ovat muodostaneet suuria ongelmia. Esimerkiksi näytteen rinnasta ottaneella radiologilla ei ole ollut oikeutta nähdä patologin vastausta, eli hän ei ole saanut tietää, onko näyte ollut edes onnistunut. Tällaisessa tapauksessa vasta potilaan tutkimukseen lähettänyt terveyskeskuslääkäri on vastaukset saatuaan huomannut näytteen epäonnistumisen, ja potilas on voitu joutua lähettämään terveyskeskuksesta uudelleen tutkimukseen, jolloin aikaa on kulunut aivan turhaan. Tämä tilanne on nyt korjautunut yhteistyön ansiosta. Radiologi näkee itse vastauksen ja voi tarvittaessa kutsua potilaan saman tien uudelleen tutkimukseen. Rintasyöpäleikkaukset olisi hyvä keskittää - Haluamme päästä siihen, että vastaukset ovat riittävän kokeneissa käsissä, selittää Riitta Aaltonen. - Siksi katvealueita omassa organisaatiossa vähennetään ja pyritään siihen, että jokaisessa hoidon vaiheessa jollakin on vastuu. - Kun syöpä löydetään, tiedämme omalla ammattitaidollamme, miten sitä kuuluu hoitaa. Vaikeus on siinä, että syöpä saadaan kiinni, että diagnoosi saadaan varmistettua tekemättä turhia leikkauksia, Aaltonen sanoo. - Suositellaan, että kun potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, hänet lähetetään TYK- Siin. TYKSissä on vuosittain riittävästi potilaita, jotta lääkärien ammattitaito säilyy korkealla tasolla. Kansallisen hoitosuosituksen mukaan rintasyöpäleikkaukset tulisi keskittää suuriin keskuksiin, joka tällä alueella on TYKS. TYKSissä potilaalle voidaan tarjota ennen leikkausta tehtävä vartijaimusolmuketutkimus, jolla saadaan selville, mihin imusolmukkeeseen kainalossa syöpä on todennäköisimmin levinnyt, jos se on levinnyt. Vartijaimusolmuke on ensimmäinen imusolmuke, johon imuneste ja sen mukana mahdolliset syöpäsolut tulevat suoraan kasvaimesta. Leikkaus voidaan usein tämän tutkimuksen avulla tehdä säästävämpänä kirurgiana eli kaikkia kainalon imusolmukkeita ei tarvitsekaan varmuuden vuoksi poistaa. - Vartijaimusolmukeleikkaus tehdään TYKSissä jo kahdelle kolmasosalle potilaista. Siinä potilaalle tehdään ensin vartijaimusolmuketutkimus, jossa isotooppiosastolla ruiskutetaan kasvaimeen radioaktiivinen aine ja leikkausosastolla ruiskutetaan sininen väriaine, joiden avulla kainalosta pyritään etsimään yksi tai useampi vartijaimusolmuke. Ne poistetaan ja jos niissä ei ole syöpää, kainalon leikkaus on pieni, vain muutaman imusolmukkeen poistoleikkaus. Se aiheuttaa huomattavasti vähemmän ongelmia kuin koko kainalon tyhjennys. 15 prosentille niistä naisista, joilta kainalo on tyhjennetty, tulee pitkäaikainen harmi kipuilevasta ja turpoavasta kädestä. Siksi olisi tärkeää että kainalo tyhjennetään vain niiltä potilailta, joilla se on todella tarpeen. Oireet saattavat ilmaantua vasta pitkän ajan kuluttua. TYKSissä kainalon tyhjennysleikkaus tehdään vain niille, joille siitä on todellista hyötyä, kirurgi Aaltonen kertoo. Vartijaimusolmuketutkimuksia ei tehdä aluesairaaloissa eikä yksityissektorilla, mikä osaltaan puoltaa hoidon keskittämistä TYKSiin. Ensin yhteys omaan terveyskeskukseen Mitä tehdä, jos epäilee itsellään rintasyöpää? - Jos kyhmy löytyy, tärkeintä on ensin ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Terveyskeskuksesta potilas lähetetään mammografiaan ja ultraääniohjauksessa tehtävään näytteenottoon. Turun rintatutkimuskeskuksessa ja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa tehdään mammografia ja otetaan neulanäyte. Patologin vastauksen jälkeen pystytään tekemään varsinaiset hoitopäätökset. - Mitä nopeammin patologin vastaus on saatavissa, sitä nopeammin pääsee myös kirurgille, sinne jonot eivät ole pitkiä. Jos näytteestä löytyy syöpä, näistä yksiköistä toimitetaan lähete suoraan TYKSin kirurgialle. Leikkaus pyritään järjestämään kahden, kolmen viikon sisällä. - Jos taas diagnoosi ei ole varma, seuraa jatkotutkimuksia. Kirurgi tutkii myös potilaat, joiden kasvain on osoittautunutkin hyvänlaatuiseksi. Yleensä hyvänlaatuisia kasvaimia ei poisteta, koska arpi ja muu leikkaukseen liittyvä saattaa aiheuttaa rinnassa enemmän ongelmia kuin hyvänlaatuinen kasvain. - Leikkauksesta kahden tai kolmen viikon kuluttua potilas menee näyttökäynnille kirurgian poliklinikalle. Jos tehty leikkaus on ollut riittävä, kirurgi tekee lähetteen syöpätautien poliklinikalle, mutta jos tarvitaan uusi leikkaus, se tehdään lähiviikkoina. Usean eri erikoisalan lääkärin ja rintasyöpähoitajan yhteisessä rintakokouksessa käsitellään mahdollisten jatkoleikkausten tarpeellisuutta. N:o Mammografia hyvää ennaltaehkäisyä Ennaltaehkäisyn vuoksi olisi hyvä käydä mammografiaseulonnoissa aina silloin, kun kutsu tulee. Kunnan tulee järjestää vuotiaiden naisten seulonta, joka on maksutonta. Kunnat voivat halutessaan järjestää myös vuotiaiden naisten seulontoja. Päätöksen tekevät kunkin kunnan poliittiset päättäjät. Turussa mammografiaan pääsevät vuotiaat naiset, koska Turussa on vuodesta 1987 tutkimushankkeen myötä seulottu myös vuotiaita naisia. Laaja joukkotutkimus vaatii pitkän seuranta-ajan, jotta saadaan päteviä tuloksia siitä, millaisin väliajoin ja minkä ikäisenä aloitetut mammografiaseulonnat olisivat tehokkaita. Mammografialla tehdyn taudin varhaisen toteamisen on todettu vähentävän erityisesti yli 50- vuotiaiden naisten rintasyöpätapauksia, mutta nuoremmilla tätä ei ole varmuudella voitu osoittaa. Sädeturvakeskus ei suosittele tutkimusta kovin nuorille. Hoitoreitit-hanke rakentaa internetiin myös potilaan polun, josta hoidon eri vaiheet selviävät kätevästi. Sivut valmistuvat kevään aikana ja ne sijoitetaan Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin www-sivuille Teksti:Paula Heino Kuva:Vesa-Matti Väärä Turun rintatutkimuskeskuksessa uusi puhelinjärjestelmä 1. Turun rintatutkimuskeskuksen vastaava hoitaja Petra Haavisto, Syöpäyhdistykseen on tullut soittoja, että Turun rintatutkimuskeskukseen on vaikea päästä puhelimitse. Joko tilanne on kohentunut? Meillä on käytössämme uusi koko yritystä koskeva puhelinjärjestelmä ja pienien alkuhankaluuksien jälkeen olemme saaneet puhelinjärjestelmän toimimaan hyvin. Kehitämme järjestelmää edelleen, esimerkiksi juuri seulonta-ajanvaihtoon olemme saaneet puhelinketju järjestelmän eli jos yksi puhelin on varattu, pystymme ottamaan kyseessä olevan puhelun toiseen, vapaana olevaan puhelimeen. 2. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet voivat saada muita kuin joukkotarkastukseen kuuluvia mammografia- ja ultraäänitutkimuksia Suomen Terveystutkimuksen ja Syöpäyhdistyksen välisen sopimuksen mukaan jäsenetuna teiltä Turun rintatutkimuskeskuksesta edullisemmin. Kuinka nopeasti tutkimukseen voi halutessaan päästä? Kliiniseen mammografiaan pääsee tällä hetkellä noin kolmen viikon sisällä ajanvarauksesta ja jatkossa tilanne tulee paranemaan, koska aloitamme yhteistyön Suomen Terveystalon kanssa. 3. Onko toiminta Läntinen Pitkäkatu 13:ssa käynnistynyt hyvin? Toiminta Läntisellä Pitkäkadulla on käynnistynyt hyvin, kun otetaan huomioon näin ison yksikön muutto ja uusi puhelinjärjestelmä. Yksikön digitalisointi on sujunut aikataulussaan ja myös uusi atk-ohjelmisto toimii hyvin. UUDET HIENOT, MUODIKKAAT PERUUKKIMALLIT Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan päänmuotoon sopivaksi. Peruukin hiukset leikataan asiakkaan haluamaan malliin. Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen tuotavat peruukkimallistot. Hetitoimituksessa laaja varasto. Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo, Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural Image, Wig peruukkiliike Eerikinkatu Turku puh Tupakasta irti - kurssi alkaa maaliskuussa 2006 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Monitoimitalo Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 b. Ilmoittautumiset ja tiedustelut puhelimitse tiistaina ja klo , puh Kurssimaksu on 20 e. Tervetuloa

16 N:o 1 Lomat syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen Meri-Karinassa 2006 Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden syiden johdosta ilman tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa. Lomajaksot Hakemusten palautus mennessä Hakemusten palautus mennessä. Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku puh kurssi@lssy.fi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, ASKAINEN puh Avoinna: KLO Äitienpäivästä elokuun loppuun PROTEESI- ASIAKAS Ostaessasi meiltä normaalihintaiset Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin taskun ILMAN LISÄVELOITUSTA! Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 Kun käytät Syöpäsäätiön adresseja, tuet syöpätutkimusta Tekstatut adressit toimistostamme Liisankatu 21, Helsinki Puh Adresseja myyvät myös: posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot, R-kioskit, pankit sekä sähkepalvelu SYÖPÄSÄÄTIÖ SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna n. 3 milj. euroa KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh , fax OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. PYHÄN HENRIKIN EKUMEENISESSA TAIDEKAPPELISSA TAPAHTUU Sunnuntaina klo Musiikkihartaus Keskiviikkona klo Hyväntekeväisyyskonsertti, Uta-jousikvartetti Ohjelma 10 euroa Tiistaina klo Hyväntekeväisyyskonsertti, Mika Rännäli, piano Ohjelman hinta 20 euroa sisältää kahvitarjoilun Merikarinassa. Sunnuntaina klo Jumalanpalvelus Sunnuntaina klo Runoja ja musiikkia Turun Lausuntakerhon ryhmä Laulu Päivi Polo, säestäjänä Anu Åberg Ohjelma 5 euroa saatavana tuntia ennen ovelta. Tilaisuuden tuotto taidekappelille. Sunnuntaina klo Konsertti W.A.Mozartin Jousikvintetto g-molli KV 516 Ohjelma 6 euroa saatavana tuntia ennen ovelta. Tilaisuuden tuotto taidekappelille. Sunnuntaina klo Maailma on kaunis, hengellisiä lauluja maailmalta Laulavaiset Paraisilta Ohjelma 5 euroa saatavana tuntia ennen ovelta. Tilaisuuden tuotto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Palmusunnuntaina klo Konsertti Turun NMKY:n seniorikuoro saattelee pääsiäisviikon juhla-aikaan. Laulaen ja laulattaen kauniita hengellisiä ja isänmaallisia mieskuorolauluja. Konsertin johtaa ja säestää Matti Taipale Ohjelma 6 euroa Ohjelmia voi etukäteen ostaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteistä(meri-karina, Seiskarinkatu 35 ja monitoimitalo Karina Itäinen pitkäkatu 30b Turku) sekä tuntia ennen taidekappelin ovelta. Tilaisuuden tuotto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle ja taidekappelille. Lauantaina klo G.B. Perkolesi: Stabat mater Turun seudun musiikkiopiston 10-vuotisjuhlakonsertti Heikki Toivasen lauluoppilaat, Marko Valtonen, harmonikka Matti Moilanen, sello Vapaa pääsy. Tervetuloa! Sunnuntaina klo Musiikkihartaus Sunnuntaina klo Konsertti Timo Hanhinen, sello ja Marja Kontunen, viulu Ohjelma 6 euroa saatavana tuntia ennen ovelta. Tilaisuuden tuotto taidekappelille. Sunnuntaina klo Konsertti Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen Tilaisuuden tuotto Luterilaisen Kulttuurin Säätiölle ja taidekappelille. Sunnuntaina klo Kitarakonsetti Ohjelma 6 euroa saatavana tuntia ennen ovelta. Tilaisuuden tuotto taidekappelille. Sunnuntaina klo Musiikkihartaus Sunnuntaina klo Musiikkihartaus Joka torstai klo Taidekappelin iltahartaus Näyttelytila Kuvataiteilija Antti Röngän näyttely saakka Pääsiäisen aikana on Kaija Mäenpään installaatio Kyrie eleison Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli Seiskarinkatu Turku Avoinna joka päivä klo Lasten syöpien ennuste on parantunut Syöpäjärjestöjen mukaan lasten syöpien ennuste on kohentunut huomattavasti Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Suomessa kolme neljästä lapsipotilaasta toipuu syövästä. Ennusteita parantavat mm. kehittyneet diagnoosimenetelmät, räätälöity hoito, hoitojen tehon lisääntyminen ja uudet lääkkeet. Lapsuuden ajan syöpiä ilmenee Suomessa vuosittain noin 150. Lasten syövistä yleisin on leukemia eli verisyöpä, jota on kolmasosa kaikista vuotiaiden syövistä. Seuraavaksi yleisimpiä ovat aivokasvaimet (28%), lymfoomat eli imukudossyövät (11%) ja sarkoomat eli tukikudoksen pahanlaatuiset kasvaimet (8%). Lapset toipuvat syövistä teollisuusmaissa kehitysmaita paremmin. Kehitysmaiden lapsipotilaista vain alle puolet selviää sairaudesta. Tutkimus: punainen liha lisää syöpäriskiä Cancer Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan punaista lihaa sisältävä ruokavalio vaurioittaa kehon DNA:ta enemmän kuin kasvisruokavalio. Tutkijat uskovat asian olevan syynä siihen, miksi punaisen lihan syöminen lisää suolistosyövän riskiä. Dunn Human Nutrition Unit and the Open Universityn tutkijat ovat esittäneet, että yli kaksi annosta punaista lihaa päivässä nostaa syöpäriskiä kolmanneksella verrattuna niihin ihmisiin, jotka syövät lihaa harvemmin kuin kerran viikossa. Tutkijat eivät kuitenkaan suosittele punaisesta lihasta luopumista, vaan ainoastaan kohtuutta. Koulutetut koirat voivat haistaa syövän Yhdysvalloissa on koulutettu koiria haistamaan syöpä. New York Timesissa julkaistun kirjoituksen mukaan Kalifornialaisella klinikalla väitetään, että klinikalla on koulutettu viisi koiraa havaitsemaan keuhkosyöpä syöpää sairastavista ihmisistä 99 % tarkkuudella. Koiria oli koulutettu havaitsemaan haluttu haju pommikoirien tavoin. Tutkimuksessa oli kerätty hengitysnäytteitä numeroituihin erikoisvalmisteisiin muoviputkiin yhteensä 55 keuhkosyöpäpotilaalta, 33 rintasyöpäpotilaalta ja 83 terveeltä vapaaehtoiselta. Koirille esiteltiin näytteet 5 purkkia kerrallaan. Koirat oli koulutettu istumaan haistaessaan näytteistä syövän. Monet asiantuntijat ovat esittäneet vastalauseita tutkimuksen todellisesta toimivuudesta. Heidän mukaansa myös muut tekijät kuin itse syövän haju ovat voineet vaikuttaa koirien käyttäytymiseen. Eturauhassyöpäpotilaille toivoa myös rokotuksesta Uudessa Seelannissa kokeillaan potilaille rokottamista eturauhasyöpää vastaan. Kohteena on 12 potilasta. Tuloksia odotetaan 1-2 vuoden kuluessa.laajempaan käyttöön rokote voi tulla vasta 3-5 vuoden kuluttua. Rokotteella ei ole todettu sivuvaikutuksia.

17 Potilashotelli muuttaa Itäiseltä Pitkältäkadulta Hirvensaloon Syöpäyhdistyksen monitoimitalo saa upouudet tilat ensi vuonna Liity Syöpäyhdistyksen jäseneksi! N:o Turun Itäisen Pitkänkadun ilme muuttuu heinäkuussa, kun kadun varrella sijaitsevaa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Monitoimitalo Karinaa ryhdytään purkamaan. Nykyisen, 1970-luvun alussa rakennetun Monitoimitalon tilalle nousee ensi vuoden heinäkuuhun mennessä aivan uusi, seitsenkerroksinen toimitalon ja asuinkerrostalon yhdistelmä. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt poikkeusluvan, jolla palvelurakennusten korttelialueelle sijoitetaan liiketiloja ja asuntoja. Uusi korjauksia edullisempi Nykyisen Monitoimitalo Karinan peruskorjaus, jossa olisi kunnostettu muun muassa ulkoseinät, putkistot, katto, ikkunat ja ilmanvaihto, olisi tullut maksamaan kolme miljoonaa euroa. Siksi yhdistys päätyi kokonaan uuteen, uudenlaiset toiminnot mahdollistavaan rakennukseen. Tilaa on uudessa talossa käytetävissä nykyistä vähemmän, sillä Karinassa nykyisin toimiva potilashotelli siirtyy Hirvensaloon jo ensi kesänä. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa on valmiina kymmenen kahden hengen majoitushuonetta. Uuden talon kahdessa ensimmäisessä kerroksessa toimii vastakin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen poliklinikka Karina. Näihin kerroksiin sijoittuvat myös asiakaspalvelutilat. Tilaa on yhteensä noin 800 neliötä. Kolmannesta kerroksesta aina ylimpään seitsemänteen kerrokseen rakennetaan yhteensä 24 asuntoa. Lisäksi rakennuksen alle tulee maanalainen autopaikoitustila, jossa on 17 autopaikkaa. Rakentamisen ajaksi syöpäyhdistys vuokraa asiakaspalvelutilat muualta Turusta. Suunnitelmissa 20 uutta palveluvuokra-asuntoa Hirvensaloon Asiakaspalvelutoimisto ja matkatoimisto Matkari muuttaa alkaen Itäinen Pitkäkatu 34:n kohdalle. Poliklinikka Karinan toiminnot ovat alkaen Eerikinkatu krs. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan. Teksti: Leena Korja-Kaskimäki Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on Hirvensalossa Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen alueella yhä runsaat neliötä rakennusoikeutta. Todennäköistä on, että alueelle rakennetaan 20 uutta palveluvuokra-asuntoa. Lisäksi tarkoitus on uudistaa nykyisen toimintakeskuksen uima-allasosasto sekä keittiö. Tarvetta olisi myös uusille kokoontumis-, terapiaja neuvottelutiloille. Alueella sijiatsee toimintakeskuksen ohella myös saattohoitoa tarjoava Karinakoti sekä tehostetun palvelun koti Karinaranta. Suunnitelmissa on rakentaa näiden välille yhdyskäytävä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimii Hirvensalossa kaupungin vuokratontilla. Pinta-alaa meren läheisyydessä olevalla tontilla on neliötä. Rakennusoikeutta oli alunperin neliötä. Uuden monitoimitalon tilat jakautuvat seuraavasti: 1. kerrokseen - yhdistyksen asiakaspalvelutoimisto - matkatoimisto Matkari Oy:n toimitilat - Kuntokolmio Oy:n tilat - yhdistyksen syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetun varhaisen tuen klinikkatilat - syöpäpotilaiden omaisten tukiasema - syöpäneuvonta-aseman ja apuvälineiden välityksen toimitilat - kotisaattohoidon päivystystilat - henkilökunnan sosiaalitilat - neuvottelutila 2. kerrokseen - poliklinikka Karinan toiminta - syövän varhaisen toteamiseen ja syöpäpotilaiden jälkitarkkailuun keskittyvä yksikkö - toimitilat niille joukkotarkastuksille, joita syöpäjärjestöt valtakunnallisesti toteuttavat. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uusi monitoimitalo Itäisellä Pitkälläkadulla valmistuu vuoden 2007 kesänä, joten mm. potilashotelli muuttaa näihin maisemiin jo tänä kesänä.

18 N:o 1 TOK:n marketit mukana syöväntorjunnassa Kevään syöväntorjuntatyöhön voi osallistua kätevästi kauppamatkan yhteydessä, sillä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät myyvät kahden euron kevätarpoja Turun Osuuskaupan Prismoissa, S-marketeissa ja Saleissa aina kesäkuun loppuun asti. - Vastuullisuus kuuluu Turun Osuuskaupan perusarvoihin. TOK toteuttaa vastuullisuuden periaatetta osallistumalla Varsinais- Suomen hyvinvointia tukeviin hankkeisiin, perustelee toimitusjohtaja Harri Koponen arpajaisyhteistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa. Syöpäyhdistys on TOK:lle mielekäs yhteistyökohde, sillä sen toiminnan painopiste on oman maakunnan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä. Muita hyviä yhteistyökumppaneita ovat SPR:n sekä MLL:n Varsinais-Suomen piiri. Koponen muistuttaa, että yhteistyön myötä TOK:n asiakasomistajalle tarjoutuu mahdollisuus helposti osallistua tärkeään alueellisen syöväntorjuntatyöhön. TOK on tehnyt yhteistyötä myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen SY- KERÖN eli lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon kanssa. Satavuotisjuhlatapahtumanaan yhtymä järjesti lastenkonsertin, jonka tuotto ohjattiin kerholle. Kuva:Marjo-Riikka Tuominen Toimitusjohtaja Harri Koposenkaan mielestä tärkeintä ei ole raaputtaa jokin hienoista palkinnoista, vaan arvan ostamalla voi osallistua hyvään asiaan - syöväntorjuntatyöhön. Mukana auttamassa yhtä nappia painamalla Suur-Seudun Osuuskauppa SSO toimii 22 kunnassa läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueilla. SSO:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa palveluja ja etuja yli asiakasomistajalleen. Yhteiskuntavastuu on asia, jota jokainen SSO:lainen toteuttaa työnsä ohella joka päivä. Vastuullisuutta on myös yleishyödyllisten toimintojen tukeminen. SSO tukee taloudellisesti monia eri kohteita - tuella muiden muassa avustetaan paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa. Taloudellinen tuki monen mahdollistajana SSO:n Halikon ja Nummelan Prismoissa sekä Salossa S- market Plazassa on asiakkailla mahdollisuus lahjoittaa pullon- ja tölkinpalautusrahansa hyväntekeväisyyteen vain nappia painamalla. Näin asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua hyväntekeväisyyteen omalla panoksellaan. Pullonpalautusvarojen hyväntekeväisyyskohteet vaihtuvat puolen vuoden välein ja nyt tammi-kesäkuussa 2006 asiakkailla on mahdollisuus kerätä varoja läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueille lapsisyöpäpotilaiden kuntoutus- ja syöväntorjuntatyöhön. - Kun kumppanina on auttamisen ammattilaisia, tietää, että apu menee oikeaan paikkaan, kertoo Prismojen johtaja Panu Kärjes. Näillä varoilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää lapsille ja nuorille syöpäpotilaille sekä heidän perheilleen mm. sopeutumisvalmennuskursseja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, ja lahjoittamalla pullonpalautusrahansa hyväntekeväisyyteen jokainen asiakasomistaja pääsee tekemään arvokasta työtä muiden auttamiseksi, hän jatkaa. Teksti: Anu Isopuro Kuva: Mika Näreharju Prismojen johtaja Panu Kärjes kertoo, että Suur- Seudun Osuuskauppa SSO:n pullon- ja tölkinpalautusten lahjoitusvarat tammikesäkuussa 2006 lahjoitetaan läntisen Uudenmaan ja Salon seutukuntien lapsisyöpäpotilaiden kuntoutus- ja syöväntorjuntatyöhön.

19 N:o Tietämys syöpäriskeistä yhä puutteellinen työpaikoilla Vuosittain Suomessa todetaan yli syöpätapausta, joista työperäisten syöpien osuuden arvioidaan olevan noin 500 syöpätapausta. Syöpien tunnistaminen työperäisiksi on yleensä hankalaa, koska ne eivät eroa muista syövistä ja koska ne tavallisesti ilmenevät pitkän viiveajan kuluttua työntekijäin jo ollessa eläkkeellä. Tilastojohtaja Eero Pukkala valotti eri ammattien syöpäriskejä. Työperäisen syövän torjunta edellyttää jatkuvaa valppautta. Kaikkia riskitekijöitä ei tietenkään voida poistaa, mutta niiden vähenemiseen on edellytyksiä. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Antti Zitting on huolestunut siitä, että työntekijöiden ja osittain myös työnjohdon tietämys ei ole näissä asioissa riittävän hyvä. Zittingin mukana kissa pitäisi nostaa pöydälle ja katsoa esimerkiksi, millaisia kemikaaleja työpaikalla käytetään. On kysyttävä, onko syöpäriskin aiheuttavaa ainetta käytettävä ja voidaanko siirtyä käyttämään vähemmän vaarallista ainetta. Pääsääntöisesti syöpävaaran tekijät tunnetaan Suomessa hyvin. Asiantuntijan mukaan meillä kuitenkin tuudittaudutaan liian usein siihen, että työpaikan terveydenhuolto kyllä hoitaa asiat. Näin ei pidä ajatella, sillä työterveyshuolto on yhä useamman työpaikan osalta kilpailutettu ja ulkoistettu.kustannusten pienentämistä tavoiteltaessa syöpäriskit jäävät vähemmälle. Tällaisessa ilmapiirissä ei motivaatio yllä merkittäviin saavutuksiin. Vähempään altistumiseen Työperäisen syöväen torjunnassa on keskeistä altistumisen ennaltaehkäisy, käyttöön otettavien aineiden ennakoiva testaaminen, altisteiden käyttökielto tai käytön rajoittaminen ja altisteiden minimointi teknisillä torjuntakeinoilla. Antti Zitting muistuttaa, että altistumisen pienentyessä riskikin pienenee. Uusia uhkia Tilastojohtaja Eero Pukkala Suomen Syöpärekisteristä totesi, että ammattisyöpien vähentämisessä riittää haasteita. Hänen mukaansa on syytä olla valppaana uudentyyppisiin työtapoihin liittyvien uhkien tiedostamisessa. Ehkäpä tärkein sellainen on työssä tapahtuvan liikunnnan väheneminen. Esimerkiksi naisten rintasyövistä noin joka kymmenes olisi estettävissä, jos naiset liikkuisivat riittävästi työssään, työmatkoilla ja vapaa-aikoinaan. Pitkälti tutkimattomia alueita ovat nykypäivän työstressiin, pätkätyöhön ja yötyöhön liittyvät terveyskysymykset. Koulutustilaisuudessa ylitarkastjaa Pia Korjus esitteli uutta kemikaalilakia ja dosentti Väinämö Nikkanen raotti syövän syntyä mielenkiintoisesti.. Hän totesi mm. että syöpä on yleisnimi monille erilaisille sairauksille. Vain Turussa Työperäiseen syöpään liittyvä koulutustilaisuus keräsi Meri-Karinaan lähes 70 työsuojelu- ja työterveyshuollon henkilöä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pääluottamusmies Raimo Huhtanen sanoi, että tutkittua tietoa on paljon. - Tämä tilaisuus ei niinkään tarjoa uusia asioita. Halusimme kuunnella, mitä tilastomiehet ja alan asiantuntijat kertovat työperäisestä syövästä tänä päivänä, sanoi Hartelayhtiöitten pääluottamusmies. Huhtanen toimii Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksessä työperäisen syövän työryhmän puheenjohtajana. - Koko ajan tulee käyttöön mm. uusia kemikaaleja, joiden vaikutus tutkitaan. On tärkeää, että myös kentältä saadaan tutkimuskohteita. Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen perustettu työperäisen syövän työryhmä on ensimmäinen maassamme. Puheenjohtajan lisäksi ryhmään kuuluvat Risto Laakso, Lassi Pakkala, Eero Pukkala, Osmo Räsänen, Antti Salonen ja sihteerinä toimiva Kari Ojala. Teksti: Kuvat: Olli Mäntylä Jani Joutsa Koulutuspäivien puheenjohtaja pääluottamusmies Raimo Huhtanen toivotti osanottajat ja esitelmöitsijät tervetulleiksi. Erikoistutkija Antti Zitting muistutti, että syöpäriskin jatkuva seuranta on välttämätönta. Ammattisyöpään liittyvä tilaisuus toi Meri-Karinaan lähes 70 osanottajaa. Valitse liiviksesi Löydät meiltä Patrician uutuudet ja aina hyvin istuvat Classic -mallit AA-EE kupein. Rintaliivit, bodyt ja uimapuvut. Valitse itsellesi sopiva malli niin teetämme siihen proteesitaskun. Vuosien kokemuksella Tku, Brahenkatu 5 Salo, Turuntie 1 Tre, Aleksanterink. 27

20 N:o 1 Eturauhassyöpä - vaikeasti ennustettava kumppani Eturauhassyöpä on ollut jo vuosia miesten yleisin syöpä. Varhain tunnistettuna useimmat eturauhasen syövät ovat parannettavissa. Käytännössä on kuitenkin vaikeaa erottaa ärhäkkä, nopeasti leviävä ja kiireisiä toimenpiteitä vaativa syöpä kiltistä syöpätyypistä, jonka kehittymistä voidaan turvallisesti seurata. Tuoreimpien syöpärekisteritietojen mukaan eturauhasen syöpä on yleisyydessä ohittanut jo rintasyövänkin. Eturauhassyövän lisääntyminen selittyy osittain parantuneella ja tehostuneella diagnostiikalla. Määrätkin ovat toki lisääntyneet sekä Suomessa että muissa länsimaissa. Osasyynä on väestön ikääntyminen. Eturauhasen syöpä onkin iäkkäiden miesten sairaus, joka yleistyy yli 50-vuotiailla. Keuhkosyövän lisäksi eturauhassyöpä on tavallisin syy miesten syöpäkuolemien taustalla. PSA kertoo osatotuuden Eturauhassyöpä diagnosoidaan nykyään huomattavasti aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Usein eturauhasen syöpä löytyy PSA-testissä miesten normaalin terveystarkastuksen yhteydessä. Suomessa on meneillään laaja seulontakokeilu, jossa selvitetään eturauhassyövän seulonnan vaikuttavuutta. Kokeiluun osallistuu miestä ja sen tuloksia odotellaan julkisuuteen vuonna Suomen Urologiyhdistys on edelleen suhtautunut pidättyväisesti eturauhassyövän seulontaan oireettomilla miehillä, koska seulonnan hyödystä ei ole toistaiseksi varmaa näyttöä. Rutiininomainen PSA-verikokeen ottaminen johtaa myös turhiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Hyödyn arvioiminen on yksilötasolla vaikeaa, koska eturauhassyöpä voi olla taudinkuvaltaan joko erittäin hitaasti etenevä tai pahimmillaan erittäin aggressiivinen ja johtaa hoidoista huolimatta kuolemaan parin vuoden sisällä toteamisesta, selvittää urologian erikoislääkäri Kimmo Kuusisto Tyksin kirurgian klinikalta. Patologi luokittelee eturauhasesta otettun koepalan histologisessa tutkimuksessa ns. Gleasonin luokituksella käyttäen asteikkoa Matalin luokitus on lähimpänä normaalia eturauhaskudosta ja mitä korkeampi luokitus on, sitä aggressiivisemmaksi arvioidaan syöpäkasvaimen kasvuvauhti. Myös taudin ennuste riippuu syöpätyypistä. Kaikki luokituksen tyypit 2-10 ovat kuitenkin syöpiä ja voivat ajan kanssa lähteä leviämään ja lähettää etäpesäkkeitä. Hoitolinjoja on useita Eturauhassyövän hoitolinja valitaan yksilöllisesti potilaan muu terveydentila ja mahdolliset lisäsairaudet huomioon ottaen. Käyttökelpoisia ovat leikkaushoito (radikaalioperaatio), sädehoito joko ulkoisesti tai brakyterapiana eli tykösädehoitona, hormonaalinen hoito tai aktiivinen seuranta. Nuorella, noin vuotiaalla eturauhassyöpäpotilaalla pyritään yleensä leikkaushoitoon, jos kysymyksessä on paikallinen eturauhaseen rajoittunut syöpä. Jos tauti on levinnyt eturauhasen ympäryskudoksiin ja/tai lähettänyt etäpesäkkeitä, ei tautia voida enää parantaa, mutta sen kulku voidaan pysäyttää tai hidastaa mieshormonivaikutuksen poistavilla lääkkeillä. Tätä hormonihoitoa käytetään myös monisairailla tai iäkkäillä potilailla joille leikkaus- tai sädehoito olisi liian raskas. Hormonihoidon tehon hiipuessa voidaan vielä kokeilla tiettyjä solunsalpaajahoitoja, joiden teho ja vaikutusaika ovat kuitenkin varsin rajallisia. Aktiivista seurantaa voidaan käyttää oireettomilla tai vähäoireisilla eturauhassyöpäpotilailla. Potilas käy säännöllisissä kontrolleissa noin puolen vuoden välein, jolloin tarkastetaan potilaan virtsaamistilanne, eturauhasen eli prostatan tila ja PSA. Edellytyksenä seurannan valinnalle on yleensä yli 70 vuoden ikä, hyvin erilaistunut syöpätyyppi (Gleason-luokitus alle 6) ja potilaan halukkuus hoitomuotoon. Joissain tapauksissa aktiivista seurantaa käytetään hoitona myös nuoremmilla miehillä esimerkiksi eturauhashöyläyksen yhteydessä löytyneissä pienialaisissa "sattumasyövissä" tai muuten tarkasti valikoiduissa tapauksissa. - Hoidon valinta on kuitenkin aina yksilö- ja tapauskohtainen ja valintaan vaikuttaa potilaan ikä, syöpätyyppi, levinneisyys, syövän aiheuttamat oireet ja potilaan omat toiveet. Hoitava lääkäri tekee hoitopäätöksen aina yhdessä potilaan kanssa, tiivistää Kimmo Kuusisto. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Jani Joutsa Eturauhassyövän eri tyyppien tunnistamista kehitetään Käytössä oleva verestä mitattava PSA-merkkiaine ei nykymuodossaan yksin riitä eturauhassyövän hoidon pohjaksi, vaan sen rinnalle tarvitaan muita täydentäviä tutkimusmenetelmiä, selvittää kliinisen kemian professori Ulf-Håkan Stenman Helsingin yliopistosta. Stenman tutkimusryhmineen sai marraskuulla Syöpäjärjestöjen suurapurahan eturauhassyövän diagnostisten ja ennusteeseen liittyvien hoitojen kehittämiseen. Eturauhassyöpä kehittyy hitaasti vuosien kuluessa ja taudin tekee ongelmalliseksi se, että oireiden perusteella löydetyistä syövistä % on pitkälle levinneitä. Tarvitaan siis uusia ja tehokkaampia menetelmiä todeta syöpä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se on myös varmemmin parannettavissa. PSA:n seulontaa monipuolistettava - Laskemalla nykyistä jatkotutkimuksiin ohjaavaa PSA-rajaa saataisiin esille paitsi todellisia, tulevaisuudessa vakavaksi äityviä syöpiä myös suuri määrä vääriä hälytyksiä eli kilttejä syöpiä, jotka eivät miehen elinaikana ehdi kehittyä vakaviksi. Näitä kilttejä syöpiä on tälläkin hetkellä jo puolet löydetyistä eturauhassyövistä. Tällainen syöpädiagnoosi aiheuttaa kantajalleen usein vain tarpeetonta huolta. Esimerkiksi 70-vuotiaana hitaasti kasvavan eturauhassyövän saanut mies ei todennäköisesti ehdi siihen kuolla, selvittää Stenman. On tärkeää kehittää menetelmiä, joilla nopeasti kehittyvät syövät voidaan löytää ajoissa ja samalla välttää hitaasti kehittyvien, vaarattomien syöpien ylihoitaminen. Ihminen olisi voitava säästää syöpädiagnoosilta, joka ei hänen kohdallaan tarkoita mitään eli ei vaadi muuta hoitoa kuin seurantaa. Tähän päästään tarkentamalla nykyisiä PSA-arvoja eli mittaamalla kokonais- PSA:n lisäksi myös ns. vapaa PSA, jonka matala arvo ennustaa syöpää. Tämä vähentäisi väärien hälytysten määrää ja parantaa mahdollisuuksia löytää aggressiiviset syövät ajoissa. Jatkossa tullaan kehittämään ja arvioimaan merkkiaineita, jotka antavat tietoa taudin ennusteesta ja tuovat uusia hoitomenetelmiä. Täsmädiagnoosista päästään siten myös kullekin potilaalle parhaiten sopivaan täsmähoitoon Teksti: Kuva: Tuula Vainikainen Eeva Mehto Professori Ulf-Håkan Stenman tutkimusryhmineen Helsingin yliopistosta sai Syöpäjärjestöjen suurapurahan. Faktaa eturauhassyövästä uutta sairastunutta vuodessa % suomalaismiehistä saa elämänsä aikana eturauhassyöpädiagnoosin - iäkkäiden miesten sairaus, joka yleistyy yli 50-vuotiailla - neljä viidestä eturauhassyöpään sairastuneesta selviää - 60-vuotta täyttäneistä potilaista 2-3 % eli vuosittain n. 650 miestä kuolee eturauhassyöpään - PSA-seulonnoissa löydetyistä syöpätapauksista 70 % on parannettavissa Eturauhasen syöpä on maamme yleisin syöpä, joka on yleisyydessä ohittanut jo rintasyövänkin, toteaa urologian erikoislääkäri Kimmo Kuusisto - joka kolmas eturauhasen syövistä uusiutuu hoidoista huolimatta

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 -2016 Meri-karinan kurssi- ja neuvontapalvelut Seiskarinkatu 35, 20900 Turku lounais-suomen syöpäyhdistyksen Sopeutumisvalmennuskurssit 2017 KELAN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA LÄHEISET

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku www.lssy.fi Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 Toiminta- ja palvelukeskus MERI-KARINA Seiskarinkatu 35, Turku Tervetuloa sopeutumisvalmennuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite

TerveysInfo. Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite TerveysInfo Auringossa terveellisesti Auringossa terveellisesti esite http://terveysinfo.dav.fi/index.php?i=200003&s=5&v=1&o=edit&name= PIENIOPASAURINGOSTANAUTTIMISEEN_verkkoversio. Kohderyhmät: lapset,

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille dna Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt

Lisätiedot

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,

Lisätiedot

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS

RYHMÄVARAUSVAHVISTUS Grankulla Ifk FIN-02700 KAUNIAINEN Matkanjohtaja: Kuka? + puhelinnumero? Viite: Robert Nyström Kiitos tilauksestanne! Pyydämme teitä ystävällisesti tarkistamaan, että varausvahvistus on tilauksenne mukainen

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä

Lisätiedot

Suomi-Portugali -yhdistyksen KEVÄTMATKA AZOREILLE

Suomi-Portugali -yhdistyksen KEVÄTMATKA AZOREILLE Suomi-Portugali -yhdistyksen KEVÄTMATKA AZOREILLE 21.-28.3.2020 Suomi-Portugali yhdistyksen jäsenmatka Vastuullinen matkanjärjestäjä: SUBLU TOUR PORTUGAL (www.sublutour.com/fi) - Nazaré, Portugali Ryhmän

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Keskustelun yhteenveto -Vaasa

Keskustelun yhteenveto -Vaasa Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Olisiko aika tehdä niin, että

Olisiko aika tehdä niin, että Olisiko aika tehdä niin, että Tupakoinnin näkyvyyden vähentäminen keskussairaalan tiloissa Tupakointitila(t) keskussairaalakiinteistön ulkopuolelle? Tupakoijille tupakasta vieroitus sairaalahoidossa osana

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT?

Rintasyöpä. 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 JO 4. VUOSI! Järjestäjänä: Mediayhteistyössä: TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? Rintasyöpä 12.2.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 TUNNETKO TULEVAISUUDEN HOITOMUODOT? JO 4. VUOSI! 2014 TEEMAT: Tiedätkö tulevat uudet lääkehoidot? Kuule periytyvän rintasyövän geenitestauksesta ja neuvonnasta

Lisätiedot

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

KEVÄTMATKA SYMPAATTISEEN LJUBLJANAAN

KEVÄTMATKA SYMPAATTISEEN LJUBLJANAAN KEVÄTMATKA SYMPAATTISEEN LJUBLJANAAN 22. 25.04.2020 Kevään ryhmämatkamme suuntautuu Slovenian pääkaupunkiin, sympaattiseen Ljubljanaan. Lähde mukaan kokemaan uusi, upea ja raikas kaupunkikohde, sen historia

Lisätiedot

Kalastuspäiviä on neljä, aamu yhdeksästä iltapäivään kello viiteen. Majoituksemme hotelli Bahari Beach issa sisältää all inclusivepalvelun.

Kalastuspäiviä on neljä, aamu yhdeksästä iltapäivään kello viiteen. Majoituksemme hotelli Bahari Beach issa sisältää all inclusivepalvelun. Mombasan alue on tunnettu Marliinien, purjekalojen ja Doradojen urheilukalastuspaikka. Kalat alkavat siirtyä joulukuun puolessa välissä pohjoisesta etelään merivirtojen mukaan. Mombasan edustalla on hyviä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti.

Psykiatrinen pakkohoito. Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. Psykiatrinen pakkohoito Tietoa sinulle, jota hoidetaan psykiatrista pakkohoitoa koskevan lain mukaisesti. TIETOA PAKKOHOIDOSTA Pakkohoidon tarkoituksena on saada sinut voimaan paremmin, jolloin pakkohoitoa

Lisätiedot

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Suun hoito Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä Lapuan terveyskeskuksen akuutti-ja kuntoutusosasto Yhteensä

Lisätiedot

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16

RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 RIL-Seniorit, Slovenia Kroatia 4.5. 9.5.16 1. päivä 4.5.16 Saapuminen Sloveniaan ja Bledin retki Saapuminen Ljubljaanan lentokentälle. Suomea puhuva RIL-matkalaisille tuttu oppaamme Marketa Sindelova ja

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke

Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke Lapin Tupakkatutkimus - terveyttä edistävä hanke Tupakasta vieroitustyön ja savuttomuuden edistäminen alueen terveydenhuollon toimipisteissä Kannustaa ja tukea tupakoitsijoita tupakoinnin lopettamiseen

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot