Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?"

Transkriptio

1 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? Raportti johdolle sekä liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja tutkimuksen uudistajille

2

3 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? Raportti johdolle sekä liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja tutkimuksen uudistajille Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 1

4 2 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

5 Sisältö 1 Tiivistelmä 4 2 Esipuhe 5 3 Toimintaympäristön vallankumous 6 4 Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Mitä liiketoimintaosaaminen on? Totuuksien kyseenalaistaminen Strategia, liiketoimintamallit ja -prosessit Tieto on yhä tärkeämpi työkalu Verkostojen ja prosessien johtaminen yhä haasteellisempaa Kestävä kehitys liiketoimintamahdollisuudeksi Toiminnallisen tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden yhdistäminen Kumppanuuksien rakentaminen 11 5 Nykyiset ja uudet työkalut käyttöön Kaikilla organisaatioilla mahdollisuus parantaa tuottavuutta Suomella on edellytykset rakentaa tietoon ja osaamiseen rakentuva talous Yhteistyö ja taloudellinen arviointi 12 6 Käytännön esimerkkejä yrityksistä Forum Virium Helsinki uutta liiketoimintaa verkottumalla Suunto Oy käyttäjien tarpeista lähtevää toiminnallisuutta Suunto Oy: mekaniikkafirman muodonmuutos elektroniikka- ja ohjelmistoyritykseksi Digitalisoituminen alkoi 1980-luvulla Ulkoilijan rannetietokone 1990-luvun hitti Uusiin lajeihin maltilla Suomessa kannattaa toimia Koulutus ja tutkimus avainroolissa Jatkuvaa uudistumista ydinalueella Igglo tehoa kiinteistövälitykseen verkkopalvelulla Internet, innovaatio ja brändi Mahdollistavat teknologiatrendit Toimialan tehokkuus paranee Virtuaalinen Suomi Kuluttaja voittaa SE Mäkinen Logistics tavoitteena Euroopan paras ajoneuvologistiikan järjestelmä Koillis-Euroopan autologistiikkamarkkina Kuljetusteknologian kehittäminen IT:n avulla Sähköiset johtamisjärjestelmät Investointipankki eq Online mullisti yksityishenkilöiden osakesijoittamisen Osakekauppa sopii verkkoon Kustannukset ja viive Uuden toimintamallin edut Hinnalla vaikea kilpailla Säilyykö innovaation tuoma kilpailuetu? Asiakkaissa potentiaali 19 Lähteet 20 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 3

6 1 Tiivistelmä Yritysten ja muiden organisaatioiden johdon on havahduttava pohtimaan, mitä toimintaympäristön raju muutos merkitsee. On edettävä sekä strategisella että käytännön tasolla. Koulutuksen ja tutkimuksen täytyy tuottaa osaamista uuteen toimintaympäristöön. Tulee kasvattaa yrittäjiä, johtajia ja muita osaajia, jotka luovat lisäarvoa asiakkaille tehokkaasti ja tuottavasti. Jokaisen kansalaisen on muutettava käyttäytymistään työ-, yksityis- ja kansalaisroolissaan, tutuilla välineillä, tottumustasolta toiselle siirtyen. Tämä raportti on tarkoitettu yritysjohdolle sekä liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja tutkimuksen uudistajille. Sen tarkoitus on viestiä liiketoimintaosaamisen uusista painotuksista toimintaympäristön muuttuessa. Raportti on suunnattu myös julkisen sektorin päättäjille, koska toimintaympäristön muutos koskettaa myös esimerkiksi hyvinvointi- ja hoivapalveluiden tuottajia. Toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa. Tärkeimpiä muutosvoimia ovat väestön ikääntyminen, eettisten arvojen korostuminen, turvallisuutta ja kestävää kehitystä edistävien palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu, työnjaon kansainvälinen muutos, elämyksellisyyden tarve sekä tieto- ja viestintäteknologian muuttuminen keskeiseksi tuotannolliseksi tekijäksi kaikilla toimialoilla. Tieto- ja viestintäteknologioiden ja muiden muutosvoimien välillä on tiivis vuorovaikutus. Teknologioiden kehittyessä muut muutosvoimat vahvistuvat. Teknologiat, tieto ja osaaminen ovat tärkeä ase yhä kiristyvässä tuottavuuskilpailussa. Tiedon, osaamisen ja niistä vauhtia saavan tuottavuuden avulla luodaan liiketoimintaa esimerkiksi ikääntyvän väestön, turvallisuuden ja elämyksellisyyden tarpeisiin. Organisaatioissa korostuu tiedolla ja osaamisella johtaminen. Vain rautaisella liiketoimintaosaamisella voi menestyä: tarvitaan kykyä ennakoida toimintaympäristön muutoksia ja asemoida liiketoiminta toimintaympäristöön. Tämä taas vaatii tuekseen uutta strategista ajattelua. Täytyy kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. On mietittävä, mistä, miten ja millaisilla kumppanuuksilla arvo asiakkaalle syntyy. Tiedolla ja osaamisella johtaminen, verkostoyhteistyö ja prosessien johtaminen korostuvat entisestään. Asiakaslähtöisyydessä on noustava uudelle tasolle: asiakas on yllätettävä, on ylitettävä lupaus. Kestävän kehityksen argumentit on hallittava. Myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voidaan synnyttää kasvua, uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä. Suomi on jo useilla alueilla tieto- ja viestintäteknologian kärjessä. Meillä on kaikki edellytykset rakentaa vahva tiedon ja osaamisen talous. Uuttakin osaamista täytyy rakentaa. Tarvitaan myös nopeita käytännön toimenpiteitä. Esimerkiksi askel verkkomaksuista verkkolaskutukseen tehostaisi taloutta Suomessa jopa kolmella miljardilla eurolla. Kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on tarve edetä tiedon ja osaamisen talouden tikapuilla. 4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

7 2 Esipuhe Tämä julkaisu ja sitä tukeva verkkomateriaali (www.ek.fi/liiketoimintaosaaminen) on suunnattu johdolle ja liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäjille. Sen tavoitteena on osaltaan ilmentää, mikä suuri murros liiketoiminnassa ja koko yhteiskunnassa on meneillään. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen ja vahva osaaminen korostuvat jokaisella toimialalla. Ne avaavat uusia näkökulmia jokaisen yrityksen liiketoimintaan ja strategiseen johtamiseen. Kesti reilut 15 vuotta, kunnes henkilökohtaisella tietokoneella oli 50 miljoonaa käyttäjää. Internet-käyttäjien määrä rikkoi 50 miljoonan rajan noin neljässä vuodessa. Internetin ja verkostotalouden myötä on syntynyt täysin uusia liiketoimintoja, ja uusi aika on muuttanut useita toimialoja radikaalilla tavalla. Muutos on tuonut uuden välineen erottua, menestyä tai kadota. Yhteiskunta voi esimerkiksi koulutuksella vaikuttaa merkittävästi siihen, miten aktiivisesti luomme tästä muutoksesta kasvua ja uutta hyvinvointia. Liiketoimintaosaamiseen perustuvien kilpailukykytekijöiden rakentaminen on mahdollisuus, jota ei pidä jättää käyttämättä. Korkeiden kustannusten maissa on tarjottava markkinoille muita suurempaa lisäarvoa ja toimittava muita tehokkaammin. Tämän mahdollisuuden näkeminen ja kilpailukykytekijöiden rakentaminen edellyttävät yritysten johdolta uutta strategista silmää ja yhteiskunnalta toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan uuden strategisen kyvykkyyden kehittyminen. Yhteiskunnan tulisi luoda ennakkoluulottomasti innovaatioihin ja uusiin liiketoimintamalleihin kannustavia ympäristöjä ja uudenlaista liiketoimintaosaamista. Raportin on laatinut asiantuntija Marita Aho. Kiitämme yritysstrategiafoorumin työhön osallistuneita yritysjohtajia innostuksesta, arvokkaista näkemyksistä ja sitoutuneesta otteesta. Kiitämme yritysfuturologi, tutkimusjohtaja Tarja Meristöä (Corporate Foresight Group CoFi / IAMSR /Åbo Akademi), Suomen Strategisen Johtamisen Seuraa ja Anneli Valpolaa sekä raportin yritysesimerkit tuottaneen Forum Virium Helsinki -hankkeen Jarmo Eskelistä ja Martti Malmivirtaa. Työ jatkuu. Tavoitteena on, että se hyödyttää jäsenkuntaamme laajasti. Pekka Pokela Johtaja Jukka Ahtela Johtaja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 5

8 3 Toimintaympäristön vallankumous Toimintaympäristö on vahvassa muutoksessa. Tärkeimpiä muutosvoimia ovat väestön ikääntyminen, eettisten arvojen korostuminen, turvallisuutta ja kestävää kehitystä edistävien palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu, työnjaon kansainvälinen muutos, elämyksellisyyden tarve sekä tieto- ja viestintäteknologian muuttuminen keskeiseksi tuotannolliseksi tekijäksi kaikilla toimialoilla. Teknologioiden kehittyessä muut muutosvoimat vahvistuvat. Teknologiat, tieto ja osaaminen ovat tärkeä ase yhä kiristyvässä tuottavuuskilpailussa. Toimintaympäristön muutosvoimat luovat painetta ja mahdollisuuksia liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan. Tärkeimpiä muutosvoimia ovat väestön ikääntyminen, eettisten arvojen korostuminen, turvallisuutta ja kestävää kehitystä edistävien palvelujen ja tuotteiden kysynnän kasvu, työnjaon kansainvälinen muutos, elämyksellisyyden tarve sekä tieto- ja viestintäteknologian muuttuminen keskeiseksi tuotannolliseksi tekijäksi kaikilla toimialoilla. Tieto- ja viestintäteknologioiden kehittyessä muut muutosvoimat vahvistuvat. Niiden avulla saadaan tietoa markkinoista, prosesseista ja yhteistyöverkostoista. Teknologiat, tieto ja osaaminen ovat tärkeä ase yhä kiristyvässä tuottavuuskilpailussa. Tiedon, osaamisen ja niistä vauhtia saavan tuottavuuden avulla luodaan liiketoimintaa esimerkiksi ikääntyvän väestön, turvallisuuden ja elämyksellisyyden tarpeisiin. Organisaatioissa korostuukin tiedolla ja osaamisella johtaminen. Tieto- ja viestintäteknologiassa on tapahtunut vallankumous. Tiedon käsittelykapasiteetti maailmassa on 4,5 miljardia kertaa niin suuri kuin 40 vuotta sitten (Pohjola 2003). Keskeisten tietoteknisten työkalujen (prosessorit, muistit, tiedonsiirtolaitteet yms.) kapasiteetti kaksinkertaistuu 1,5 vuoden välein niiden hinnan pysyessä ennallaan. Tietoliikenteessä yleistyvä internet-protokolla (IP) yhdistää erilaiset verkot ja palvelut toisiinsa (Karila 2006). Kuva 1. Muutosvoimat ja liiketoimintamallit (Tulevaisuusluotain 2005) Väestön ikääntyminen Eettisyys Elämyksellisyys Muuttuvat liiketoimintamallit tuottavuus asiakaslähtöisyys verkostuminen erikoistuminen tuote- ja palvelukonseptit Turvallisuus ICT keskeisenä tuotantorakenteena Kestävä kehitys Globaali työnjaon muutos 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

9 Maailmassa jo miljardi ihmistä etsii tietoa internetistä löytyviltä 600 miljardilta sivulta. Googlesta, joka on yksi suosituimpia hakupalveluja, tehdään kaksi miljardia hakua kuukaudessa. Joka sekunti lähetetään miljoona sähköpostiviestiä. Maailmassa on jo 50 miljoonaa sähköistä päiväkirjaa, ns. blogia, ja joka toinen sekunti luodaan uusi blogi. ebayverkkokaupasta ostettiin vuonna 2004 pelkästään autoja 11 miljardin dollarin arvosta (Harald 2006). Tulevaisuudessa tietotekniikan erilaiset sovellukset voisivat sulautua uudenlaisilla käyttöliittymillä saumattomaksi osaksi ympäristöämme ja elämäämme. Toimintaympäristön vallankumous vie kahteen vastakkaiseen suuntaan: teknologiat ja ratkaisut sulautuvat yhteen, mutta asiakastarpeet hajaantuvat. Asiakkaat eivät hae globaaleilla markkinoilla yhteenkuuluvuutta kansallisvaltioiden sisältä. Syntyy maailmanlaajuisia, arvoiltaan erilaisia asiakasryhmiä. On alettu puhua digitaalisesta verkostotaloudesta tai yksinkertaisem- min digitaalisesta taloudesta. Esimerkiksi tietovaltaisen palvelutyön osalta tämän talouden rajoja ei näytä olevan vastassa. Tieto-, terveys-, pankki-, vakuutus-, finanssi-, tutkimus-, opetusja yrityspalvelu ovat kaikki toimialoja, joiden palvelut ovat siirrettävissä verkkoon (Lehti 2005). Kauppa uudistuu. Sähköiseen muotoon muutetusta tiedosta, kuvasta ja äänestä on tulossa tärkeä tuotannollinen elementti ja/tai osa lopputuotetta teollisuuden aloilla ja rakennussektorilla. Kuva 2. Teolliset vallankumoukset (Pohjola 2003) Tieto- ja viestintätekn Mikroprosessori ja PC Tietoliikenne internet Tietotyön automaatio Lisää aivokapasiteettia 1. Höyryvoima 1780 Rautatiet Teollinen tavaratuotanto Maatalouden koneistaminen Lisäksi lihasvoimaa Sähkövoima 1890 Polttomoottori Maantieliikenne Teollisuusautomaatio Lisäksi lihasvoimaa MISTÄ TALOUSKASVU SYNTYY? Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 7

10 4 Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen Tämän päivän yritykset kohtaavat yhtä aikaa maailmanlaajuisen kilpailun, sirpaloituvat asiakastarpeet ja teknologisen vallankumouksen. Vain rautaisella liiketoimintaosaamisella voi menestyä: tarvitaan kykyä ennakoida toimintaympäristön muutos ja asemoida liiketoiminta toimintaympäristöön. Tämä taas vaatii tuekseen uutta strategista ajattelua. Täytyy kyseenalaistaa olemassa olevia totuuksia. On mietittävä, mistä ja miten arvo toiminnassa muodostuu. 4.1 Mitä liiketoimintaosaaminen on? Liiketoimintaosaaminen on yritysjohdon kykyä asemoida yrityksen liiketoiminta toimintaympäristöön proaktiivisesti, toimintaympäristön muutos ennakoiden. Se on myös kykyä kehittää tässä toimintaympäristössä kilpailuetua tuottava yrityksen johtamis- ja ansaintamalli yrityksen omien strategisten menestystekijöiden varaan. Lisäksi edellytetään taitoa rakentaa ja johtaa verkostoja ja prosesseja yhteistyökump- paneiden kanssa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi (Neilimo 2006). Minkälaisella osaamisella asemoimme toimintamme toimintaympäristöömme? Ennakoimmeko muutosta? Tunnemmeko nykytilan? 4.2 Totuuksien kyseenalaistaminen Toimintaympäristön raju muutos edellyttää uutta strategista ajattelua. Strateginen ajattelu poikkeaa päivittäisten toimintojen johtamisesta, siinä noustaan asioiden yläpuolelle helikopteriin, katsotaan myös alhaalta ylös, sivulle, taakse ja eteenpäin, kyseenalaistetaan olemassa olevia totuuksia ja itsestäänselvyyksiä, kehitetään täysin erilaisia vaihtoehtoja, pohdiskellaan ja väitellään (Laamanen ym. 2005). Kuva 3. Digitalisointi ja talouskasvu (Meristö 2005) > > I Globaali, avoin maailma on kasvun edellytys II Kasvun toteutuminen vaatii menestyviä yrityksiä > III Menestyvä yritys tarvitsee ylivoimaista liiketoimintaosaamista > IV Ylivoimainen liiketoimintaosaaminen edellyttää strategista ajattelua, jonka avulla asemoidutaan markkinoille ja sen eri segmenteille VII...jota voidaan tukea merkittävästi erilaisilla digitalisointiin perustuvilla järjestelmillä > VI...mikä puolestaan edellyttää tiedolla johtamista > > V Tehokas asemoituminen edellyttää proaktiivisuutta ja kustannustehokkuutta 8 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

11 Toimintaympäristön muuttuessa tarvitaan juuri tällaista ennakkoluulotonta ajattelua. Uudistetaan tarvittaessa strategia, liiketoimintamalli ja -prosessit. Verkostotaloudessa yritystason strategisen systeemin lisäksi on hyödyllistä tarkastella arvonmuodostusprosessia ja sen eri toimijoita laajasti. Tulee ennakoida ja kuvata liiketoiminnan koko systeemiä. Mitkä ovat mahdolliset tulevaisuuden liiketoimintaympäristöt? Minne voimme mennä ja kuinka? Minne päätämme mennä? Miten vaikutamme tieto- ja viestintäteknologioilla päätöksiimme? Miten ne vaikuttavat päätöksiimme? 4.3 Strategia, liiketoimintamallit ja -prosessit Toimintaympäristön muuttuessa saattaa tulla tarpeelliseksi uudistaa strategia, liiketoimintamallit ja prosessit. Strategia on pitkän tähtäyksen kehitysajatus yrityksen toimintaajatuksen toteuttamiseksi ja päämäärien saavuttamiseksi. Huolella muodostettu strategia auttaa suuntaamaan organisaation panostuksia ainutlaatuiseksi, kilpailukykyiseksi asetelmaksi, joka rakentuu 1. suhteellisten sisäisten vahvuuksien ja heikkouksien ymmärrykselle 2. ympäristön muutosten ennakoinnille 3. älykkäiden vastustajien oletetuille siirroille. (Laamanen ym. 2005) Liiketoimintamallissa määritellään yrityksen tarjoama lisäarvo asiakkaalle sekä ansaintamalli. Liiketoimintaprosessit kuvaavat yrityksen ja sen toimintaverkoston toteutuksen, toimintojen tehostamisen ja tuotanto- ja palveluprosessit (Pulkkinen ym. 2005). Mitkä ovat vahvuuksiamme? Entä heikkouksiamme? Miten toimintaympäristön muutos vaikuttaa niihin? Mitä kilpailijamme reagoivat omassa tilanteessaan? Miten hyödynnämme muiden alojen vahvuudet? Mistä asiakas on valmis maksamaan? Mitä tarjoamme, kenelle ja miten? Vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja voidaan kuvata ns. arvonluontimallien avulla. Arvoketjussa arvontuottamisprosessi pilkotaan toiminnoittain. Tämä sopii Kuva 4. Strategia, liiketoimintamalli ja -prosessit (Pulkkinen 2005) Kuukausia Vuosia Suunnittelutaso Rakennetaso Toteutustaso Strategia Tavoitteiden ja yleisten suuntaviivojen määrittely Liiketoimintamalli Toiminnan rakenteiden kuvaus Liiketoimintaprosessit Prosessien yksityiskohtainen kuvaus Toimintataso Yritystaso Liiketoimintayksikön taso Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 9

12 perinteiseen tapaan ajatella teollisuustuotantoa, jossa tietyistä panoksista syntyy tietty tuotos, teollinen tuote. Liiketoiminnan painottuessa asiakkaiden ongelmien ratkaisuksi arvoketjun tilalle tulee arvopaja. Tuotannossa käytetyt resurssit ja niiden soveltaminen vaihtelevat erilaisten asiakastarpeiden mukaan. Esimerkiksi lääkäri, arkkitehti ja asianajaja toimivat näin. Palvelun tarjoajan ja sen käyttäjän välistä suhdetta leimaa voimakas tiedon epätasapaino, palvelun tarjoajan hyväksi. Uudessa toimintaympäristössä yleistyy arvoverkko. Moderni yhteiskunta on monimutkainen erilaisten toimijoiden, ihmisten ja organisaatioiden verkosto. Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sen mahdollistavat teknologiat ovat tärkeä tuotannollinen elementti. Tällaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa syntyy uutta arvoa, kun useat organisaatiot jakavat yhteistä teknologiaa tai osaamista. Esimerkiksi moderni ostoskeskus on arvoverkko (Stabell, Fjeldstad 1998). Miten lisäarvo, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan, syntyy? Mikä on se kokonaisuus, jolla arvo tuotetaan? Miten näin näkyväksi kuvatussa kokonaisuudessa voi syntyä kannattavaa liiketoimintaa ja mikä erottaa menestyvän yrityksen toisesta? Mistä syntyy kilpailuetua? Millä prosesseilla lisäarvo tuotetaan? 4.4 Tieto on yhä tärkeämpi työkalu Kyky ennakoida toimintaympäristön muutos ja asemoida liiketoiminta toimintaympäristöön edellyttää tietoa markkinoilta ja sen toimijoista. Verkostojen ja prosessien johtaminen perustuu tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen. Itse tietosisällöt ovat myös merkittävä osa yrityksen palvelutarjontaa yhä useammalla toimialalla. Tieto on työkalu, ihmiset tekevät tuloksen. Tiedolla johtamisen rinnalla korostuu osaamisella johtaminen. Verkostotalouden ammateissa keskeiseen osaan nousee ei-automatisoitavissa oleva palvelu, ihmisen kohtaaminen. Jatkuva kehittyminen ja prosessien, tuotteen ja palvelun parantaminen on välttämättömyys. Tehokkuus tarjoaa lisäresursseja luovuuteen. Henkinen kuormitus kuitenkin kasvaa. Luovien ihmisten on osattava pitää huolta jaksamisestaan. Osaajien johtajalla pitää olla laaja sydän, joka ymmärtää erilaisuutta ja antaa tilaa luovuudelle (Meristö 2005). Miten voisimme nykyistä paremmin hyödyntää tietoa liiketoimintamme kehittämisessä? 4.5 Verkostojen ja prosessien johtaminen yhä haasteellisempaa Parhaillaan on käynnissä tietoteollinen vallankumous ja siihen liittyvä teknologioiden ja sovellusten yhdentyminen. Syntyy usean toimialan verkostoja. Sellaisen kehittyminen edellyttää yhteisen vision luomista, yhteistyön käynnistämistä ja suhteiden hallintaa (Laamanen ym 2005). Mihin itse keskitymme? Mitä hankimme verkostoista? Mikroprosessorit, tietoverkot ja sähköiset sisällöt ovat kehittyneissä maissa jokaisen ulottuvilla. Käyttäjät haluavat itse muokata sisältöjä. Kaikki tieto leviää nopeasti, halutaan sitä tai ei. Yritykset joutuvat entistä paremmin varautumaan esimerkiksi eri yhteiskuntatahoja edustavien, ennen etäisten ja nyt nopeiden yhteyksien päässä olevien sidosryhmien nopeisiinkin reaktioihin. Taloudessa on yritysten rinnalla julkisen sektorin organisaatioita, asiakkaita ja ns. kolmannen sektorin edustajia. Haastavaa on, että yritys voi olla mukana useassa verkostossa, jotka voivat toimia toinen toistensa kilpailijoina. Verkostot muuntuvat ja niitä syntyy ja kuolee vaihtuvien tarpeiden mukaisesti. Yhä monimutkaistuvassa ympäristössä ja yhä osaavammassa organisaatiossa vuorovaikutusjohtaminen korostuu. 4.6 Kestävä kehitys liiketoimintamahdollisuudeksi Investoinnit kehittyviin talouksiin luovat niihin vaurautta. Vauraus kasvattaa uutta keskiluokkaa ja luo ostovoimaa erilaisille tuotteille ja palveluille. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä niitä voidaan tuottaa Suomessa. On mahdollista luoda maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa ja edistää työpaikkojen syntymistä Suomessa. Tietoverkot tuovat tiedon nopeasti kaikkialle. Myrskytuhot, tulvat, epidemiauhkat ja muut turvallisuusriskit vaikuttavat yksilötasolla asenteisiin ja vähitellen myös todelliseen toimintaan. Tähän asti investointeja tieto- ja viestintäteknologiaan on perusteltu lähinnä tuottavuusnäkökulmasta. Tulevaisuustietoisuus tuo mukanaan uusia myyntivaltteja. Ympäristön tilaa ja riskejä arvioivilla tuotteilla ja palveluilla on kysyntää ja täsmäohjatut prosessit vähentävät raaka-aineen ja energian tarvetta. Tuotteiden ja palveluiden 10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

13 jakelu helpottuu. Kestävä kehitys onkin hyvä ottaa liiketoiminnan asemoinnin ytimeen (Meristö 2005). Millä osaamisella vastaamme kehittyvien maiden nousevaan ostovoimaan? Miten otamme kestävästä kehityksestä nousevan liiketoimintapotentiaalin käyttöön? 4.7 Toiminnallisen tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden yhdistäminen Toimintaympäristön vallankumous vie kahteen vastakkaiseen suuntaan: teknologiat ja ratkaisut sulautuvat yhteen, mutta asiakastarpeet hajaantuvat. Asiakkaat eivät hae yhteenkuuluvuutta kansallisvaltioiden sisältä, vaan samanlaiset arvot jakavista hengenheimolaisista missä tahansa maapallolla. Liiketoimintaosaamisen haasteena onkin yhdistää tuotannollinen tehokkuus ja räätälöinti käyttäjien mukaan. Asiakaslähtöisyydessä on noustava uudelle tasolle: asiakas on yllätettävä, on oltava luova, ylitettävä lupaus. Kun yrityksellä on tieto sirpaloituneista markkinoista ja tietoa osataan hyödyntää, uusilla tietotyökaluilla voidaan tarjota yksilöllisiä ratkaisuja (Meristö 2005). 4.8 Kumppanuuksien rakentaminen Tietoteknologiat ja niiden taidokas hyödyntäminen mahdollistavat yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista tehokkuutta parantavat rakenteelliset uudistukset, ns. sosiaaliset innovaatiot. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voidaan synnyttää kasvua, uutta liiketoimintaa ja yrittäjyyttä sekä kehittää ja uudistaa hyvinvointia. Kuinka tämä tehokkuutta ja tuottavuutta parantava tulevaisuuskuva tehdään mahdolliseksi? Tarvitsemme tervettä isänmaallisuutta, Suomen etujen ajamista osana maailmanlaajuista yhteisöä. Lyhyen tähtäimen ajattelua on täydennettävä visiolla. Tavoitteeksi on asetettava tiedon ja osaamisen johtajuus, siihen meitä velvoittaa jo lähtöasemamme. Visiosta on päästävä nopeasti mitattavissa oleviin käytännön tuloksiin. Hallinnon ja muiden sektoreiden välisiä rajoja on kyseenalaistettava. Hyvinvointivaltion rakenteita on uskallettava uudistaa. Työpaikkoja tulee luoda yrittäjyyden ja avoimen talouden pelisäännöin. Suomessa valtio- ja kuntatalouden tehokkuus on avaintekijä, jotta Suomi on jatkossa houkutteleva sijaintipaikka osaajille ja yrityksille. Mikä käytännön rooli meillä voisi olla palvelujen uudistamisessa? Miten voisimme tarjota tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua? Kuva 5. Kasvua, yrittäjyyttä ja hyvinvointia tukevan tulevaisuuskuvan toimijat (Meristö 2005) MARKKINAT Uusilla kumppanuuksilla YHTEISKUNTA Miten vastaamme sirpaloituviin asiakastarpeisiin? Miten se tehdään kannattavasti? Parhaiten asiakkaiden tarpeisiin vastaavat tuotteet ja palvelut tuotetaan tulevaisuudessa usein monen toimijan voimin mikä on meidän kumppanuutemme? TEKNOLOGIA Uuden teknologian avulla ja uudesta teknologiasta kasvua Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 11

14 5 Nykyiset ja uudet työkalut käyttöön Tieto- ja viestintäteknologian avulla yritykset voivat vastata toimintaympäristön muutoshaasteeseen. Ne voivat lisätä tuottavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Niiden avulla markkinoista, prosesseista ja yhteistyöverkostoista kerätään tietoa. Osaamisella ja toimivilla prosesseilla tieto muutetaan toiminnan tehostumiseksi ja uudistumiseksi. Tiedolla ja osaamisella voidaan luoda myös kokonaan uutta liiketoimintaa. Suomi on jo useilla alueilla tieto- ja viestintäteknologian kärjessä. Meillä on kaikki edellytykset rakentaa vahva tiedon ja osaamisen talous. 5.1 Kaikilla organisaatioilla mahdollisuus parantaa tuottavuutta Tieto- ja viestintäteknologiat lisäävät parhaassa tapauksessa sekä tuottavuutta että asiakaslähtöisyyttä. Organisaatioiden tuottavuus on kohentunut keskimäärin 1-1,5 prosenttiyksikköä vuodessa niissä teollisuusmaissa, jotka ovat näiden teknologioiden suurimpia hyödyntäjiä (Pohjola 2003). USA:ssa kaksi kolmasosaa tietotekniikkaan perustuvasta kansantuotteesta tulee sen hyödyntämisestä ja vain yksi kolmasosa tietoteknisestä tuotannosta. Suomessa tilanne on päinvastainen (Karila 2006). Tuottavuuspotentiaalia on vielä paljon. Pelkästään e-laskutukseen siirtyminen voisi eräiden laskelmien (VM, Suomen Pankki, Nordea) mukaan tehostaa taloutta Suomessa yli kolmella miljardilla eurolla. Lisäksi tulisi merkittäviä säästöjä parantuneista kassavirroista, matalammista luottoriskeistä, väärennettyjen laskujen poistumisesta ja säästyvistä ohjelmistokustannuksista, kun siirrytään yhteen standardiin. Koko EU:n alueella säästöt voisivat komission oman arvion mukaan nousta 100 miljardiin euroon (Harald 2006). Tunnemmeko kaikki mahdollisuudet, joilla voimme parantaa tuottavuuttamme? Olemmeko osa verkostotaloutta, eli onko meillä paras mahdollinen tieto markkinoista, prosesseista ja yhteistyöverkostoista? Sovellammeko tietoa toiminnan uudistamiseen? 5.2 Suomella on edellytykset rakentaa tietoon ja osaamiseen rakentuva talous Suomi on yksi tietoyhteiskunnan edelläkävijöistä. Yksi esimerkki tästä on asemamme johtavana verkkopankkimaana. Suomessa onkin kaikki edellytykset rakentaa vahva tietoon ja osaamiseen perustuva talous. Meillä on sekä tottumus että luottamus tenologian hyödyntämiseen. Nyt täytyy luoda standardeja, mahdollistaa pala palalta tieto- ja viestintäteknologian monipuolinen käyttö jokapäiväisessä elämässämme. On edettävä viisaasti tikapuiden puolalta toiselle (Harald 2006). Mitä konkreettisia ja yksinkertaisia toimenpiteitä voimme tehdä heti? Miten jokainen kansalainen voi muuttaa käyttäytymistään? Miten saamme kaikkeen tiedon kulkuun yhteisiä, avoimia standardeja? Miten toimimme yhä enemmän reaaliaikaisesti? 5.3 Yhteistyö ja taloudellinen arviointi On ryhdyttävä ripeästi käytännön toimenpiteisiin. Yksi keino on hakeutua aktiivisesti yhteistyöhön muiden yritysten kanssa Tekesin, TIEKEn, TEkeskusten tai muiden tahojen koordinoimissa projekteissa. Kaikki mahdollisuudet joutuvat joka tapauksessa taloudelliseen arviointiin: investoinneille on saatava tuottoa. 12 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

15 Uudessakin toimintaympäristössä säilyvät muuttumattomina liiketoiminnan perusasiat: kyky nähdä liiketoimintamahdollisuus, uskallus ottaa riski, ylivoimatekijöiden rakentaminen sekä tuloksen tekeminen. Kuva 6. Tiedon ja osaamisen talouden tikapuut (Harald 2006) Tikapuita rakennetaan alhaalta puolat yhteistä omaisuutta Miten löydämme uudistumisen eväitä yhteistyössä? Uusien keksintöjen vuoro Laajempi standardointi Laajenevat verkostomaiset tarjoomat Uusi käyttötottumus Valmiit välineet käyttöön kaikkialle Valmis verkkotottumus ja luottamus Kustannussäästöjä kaikille osapuolille Parempi pavelu Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 13

16 6 Käytännön esimerkkejä yrityksistä Tässä luvussa pureudutaan toimintaympäristön vallankumoukseen konkreettisten yritysesimerkkien avulla. Forum Virium Helsinki ja Eera Finland ovat tuottaneet esimerkit yhteistyössä. Nämä esimerkit ovat vain murto-osa siitä yritysten joukosta, jotka ovat menestyneet merkittävillä panostuksilla tiedolla ja osaamisella johtamiseen. Monet suomalaiset yritykset eri puolella Suomea ovat jo edelläkävijöitä! Lisää esimerkkejä löytyy mm. tietoyhteiskuntaohjelman tuoreesta raportista. 6.1 Forum Virium Helsinki uutta liiketoimintaa verkottumalla Yritykset, tutkimustahot ja Helsingin kaupunki kehittävät Forum Virium Helsinki -hankkeessa yhdessä digitaalisia palveluja ja sisältöjä kuudella eri osa-alueella: terveydenhoito, koulutus ja oppiminen, liikenne, vähittäiskauppa, tieto ja viihde kotona ja median monikanavajakelu. Tärkeässä roolissa klusterin toiminnassa on myös Keski- Pasilan uusi kaupunginosa, Suomen saavutettavin paikka. Tähtäimessä on uuden liiketoiminnan synnyttäminen yritysten välisen yhteistyön kautta. Klusterin veturiyritykset ovat Digita, Elisa, Nokia, TeliaSonera, Tieliikelaitos, TietoEnator, Veikkaus, WM-Data, YIT- Yhtymä ja Yleisradio. Kumppaniyrityksinä hankkeessa ovat mukana Hewlett- Packard, IBM, MTV, Siemens, SOK ja Swelcom. Julkishallinnon kumppaneita ovat Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT. Tärkeä osa Forum Virium Helsinkiä on edistää digitaalisten palvelujen alueen PK-yritystoimintaa. Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu toteuttaa alan kasvuyrityksille PK-yrityspalvelun. Palvelu kehittää yritysten liiketoimintaosaamista, auttaa niitä kansainvälistymään ja luo yhteyksiä Forum Viriumin suurten yritysjäsenten ja PK-yritysten välille. 6.2 Suunto Oy käyttäjien tarpeista lähtevää toiminnallisuutta Suunto Oy: mekaniikkafirman muodonmuutos elektroniikka- ja ohjelmistoyritykseksi Vuonna 1936 perustettu Suunto Oy on kulkenut johdonmukaisesti perustajansa Tuomas Vohlosen määrittelemään suuntaan. Suunnon toiminta on alusta asti rakentunut mittaustekniikan varaan, joka on muuttunut elektroniseksi yleisen kehityksen myötä. Yhtiön historiikin mukaan yhtiön perustaja, maanmittausinsinööri ja kilpasuunnistaja Tuomas Vohlonen kyllästyi 1930-luvun alussa silloisiin kuivakompasseihin, joiden vaimentamaton neula haki levottomasti suuntaa. Kehittelytyö johti lopulta nestetäyttöisen marssikompassin ja sitä valmistavan yrityksen syntyyn. Suunto kehitti myös muita sota-ajan tärkeitä tuotteita, kuten suuntimakompassi ja kulmien mittaukseen tarkoitettu klinometri, joiden kehittelyssä oli mukana myös tykistönkenraali Vilho Nenonen. Suunto jatkoi pienehkönä kompassivalmistajana aina 1970-luvulle, jolloin yhtiö lähti mukaan sukellusbisnekseen. Sukellusharrastus yleistyi 1970-luvulla ja ranskalainen Jacques Cousteau kehitti yleisesti sukelluslaitteistoja. Uuden liiketoiminnan taustalla oli oivallus, että kompassi toimii myös veden alla. Lisäksi Suunto toi markkinoille painemittareita ja mittauslaitteita veneisiin. Kun yhteiskunta kehittyy, yrityksen on muokkauduttava sen mukana nähtävä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Olkoonkin että esimerkiksi kymmenen vuoden päähän näkeminen on hyvin vaikeaa Digitalisoituminen alkoi luvulla Suunnon maailma muuttui digitaaliseksi 1980-luvulla, jolloin sukellustietokoneet tulivat markkinoille ja elektroninen painemittaus yleistyi. Amerikkalaiset toivat markkinoille vuonna 1983 isokokoisen sukellustietokoneen, jopa perustui sukellustaulukoihin ja syvyysmittaukseen. Suunto toi markkinoille vuonna 1987 oman sukellustietokoneensa, joka oli pienempi konsolityyppinen versio. Digitalisoitumisen myötä nousi esiin kysymys, mitä sukellustietokoneen keräämällä datalla tehdään. Näin syntyi Suunnon ensimmäinen sukellusalgoritmi, joka laski arvion siitä, kuinka paljon typpeä sukeltajalla on veressä ja milloin on turvallista nousta ylös. Olennaista ei ollut enää pelkkä laite, vaan mitä laite tekee ja kuinka älykäs se on. Sukellusalgoritmien kehittelyssä oli tärkeää pitää yhteyttä Yhdysvaltoihin keskittyneeseen sukeltajataudin tutkimukseen. Suunnon kokoisella yrityksellä ei ole varaa tehdä perustutkimusta tällä alueella, vaan tutkimus- ja kehitystyö on hyvin soveltavaa. 14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

17 6.2.3 Ulkoilijan rannetietokone 1990-luvun hitti Elektroniikan kehityksen myötä painetta mittaavat anturit tulivat 1990-luvulla herkemmiksi, pienemmiksi ja halvemmiksi, mikä mahdollisti sään vaihteluiden ennustamisen ilmanpaineen mittaamisen avulla. Samalla kompassi muuttui sähköiseksi. Anturit oli alunperin kehitetty muuhun käyttöön, mutta niitä voitiin soveltaa vuonna 1998 markkinoille tulleessa ulkoilijan rannetietokoneessa. Suunnolla oli pitkät perinteet retkeilyn parissa kompassien muodossa. Kehittyvän teknologian pohjalta tehtiin uudenlainen tuote, josta tuli suurmenestys. Ulkoilijan rannetietokoneessa kumuloitui kymmenen vuoden kokemus toiminnallisuuden integroinnista pieneen kokoon. Rannetietokone oli myös ensimmäinen alue, jossa Suunto oli ensimmäisenä globaaleilla markkinoilla Uusiin lajeihin maltilla Suunnon osaamisen soveltaminen uusissa lajeissa sai lisävauhtia, kun Amer Group osti yhtiön Uusia tuotekonsepteja on kehitetty mm. golfiin ja lasketteluun. Suunnon peruskonseptia eli liikkumiseen ja urheiluun liittyvän tiedon keräämistä ja analysointia laajennetaan uusiin lajeihin ja uusille alueille. Menestys ei ole itsestäänselvyys. Ajoitus on tärkeää. Jos uudelle alueelle lähtee ensimmäisenä, on vaarana että konseptin kehittämiseen joudutaan uhraamaan paljon voimavaroja eikä ensimmäinen tuoteversio välttämättä olekaan menestys. Kerman saattaa kuoria ensimmäisen yrityksen virheistä oppinut seuraajayritys Suomessa kannattaa toimia Suunnon kilpailu vahvojen japanilaisten ja sveitsiläisten brändien kanssa on kovaa. Yrityksen menestys perustuu siihen, että sen erikoisalue, kuten sukeltaminen, golf tai ulkoilu, tunnetaan hyvin ja tiedetään tarkkaan, mikä on käyttäjille tärkeää. Ainoa mahdollisuus on lähteä liikkeelle vahvasti käyttäjän tarpeista. Pelkästään mielikuvaan ei saa luottaa. Tuotteissa on oltava toiminnallisuutta, joka peittoaa kilpailijoiden vastaavat tuotteet. Käyttäjähyödyn kasvattamisessa datan analysoinnilla ja algoritmeillä on tärkeä rooli. Ohjelmistolla luodaan käyttäjälle lisäarvoa helposti ja ilman suuria kustannuksia. Suomen vahvuuksia toimintaympäristönä ovat elektroniikkamyönteisyys sekä alan vahva ekosysteemi: suunnittelutalot, yliopistot, tutkimuslaitokset ja sopimusvalmistajat. Nokian olemassaolo on auttanut myös Suuntoa menestymään vahvistamalla elektroniikkaosaamista, -koulutusta ja -tutkimusta mm. mittaustekniikan, antureiden, sulautetun ohjelmistotekniikan, materiaalitekniikan, teollisen muotoilun ja käytettävyyssuunnittelun alueilla Koulutus ja tutkimus avainroolissa Ohjelmistot, algoritmit ja signaalinkäsittely ovat osaamisalueita, joiden arvo tulee edelleen nousemaan. Suomesta löytyy huippuosaamista ohjelmistopuolella, mutta sitä löytyy myös muualta maailmalta. On tärkeää tehdä yhteistyötä tutkimuksessa ja tuotannossa ulkomaisten yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Perinteisesti yhteistyöhankkeissa on pyritty mahdollisimman pitkiin projekteihin, joiden tuloksena on kasa paperia. Yritykset kaipaavat yhteishankkeisiin joustavampaa ja ketterämpää ohjausta: projekteissa voitaisiin edetä jonkin matkaa tietyllä tavalla, raportoida havainnot tiiviisti ja tarvittaessa vaihtaa etenemistapaa Jatkuvaa uudistumista ydinalueella Suunto Oy on kyennyt uudistumaan luomalla tiedosta ja osaamisesta kilpailuetua. Se on kehittynyt mekaniikkafirmasta elektroniikka- ja ohjelmistosuunnitteluyritykseksi, jonka osaamisaluetta on lajiosaamisen lisäksi tiukka, kokonaisvaltainen integrointi luvulle tultaessa on yhä enemmän mittausmahdollisuuksia pienissä, kuluttajille suunnatuissa laitteissa ja kukkarolle sopivassa muodossa. 6.3 Igglo tehoa kiinteistövälitykseen verkkopalvelulla Keväällä 2006 toimintansa aloittanut kiinteistövälitysfirma Igglo pyrkii muuttamaan internetin ja digitalisoitumisen voimalla alan toimintatapoja ja ansaintamalleja. Verkkopalvelun avulla erityisesti kaupankäyntiprosessin alkuvaihetta halutaan rakentaa uudella tavalla tarjoamalla asunnonmyyjille ja -ostajille työkalut etsiä omaa unelmakotiaan ei vain juuri nyt myynnissä olevien kohteiden joukosta, vaan kaikista mahdollisista kohteista alueella. Kun sopiva kohde löytyy, voi ostajakandidaatti ilmaista kiinnostuksensa korvamerkitsemällä kohteen sitoumuksetta. Vastaavasti myyjille Igglon palvelu tarjoaa mahdollisuuden testata kiinnostusta kohteeseen anonyymisti, huomiota herättämättä niin sanotun hiljaisen myynnin avulla. Yhdistämällä nämä kaksi ominaisuutta Igglo pyrkii tarjoamaan tehokkaan markkinamekanismin, jolla potentiaaliset myyjät ja ostajat saatetaan yhteen. Varsinainen asuntokauppa hoidetaan edelleen välittäjän avustuksella Internet, innovaatio ja brändi Igglossa yhdistyvät internet, innovaatio Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 15

18 ja brändi, joiden pohjalta on mahdollista tehdä kansainvälisiä palveluinnovaatioita. Ne voivat skaalautua tarvittaessa hyvinkin suuriksi. Yhtiön näkemyksen mukaan internet on tullut mukaan asuntokauppaan, mutta tarjottavat palvelut eivät ole hyödyntäneet kunnolla median mahdollisuuksia vaan ne muistuttavat lähinnä elektronisia sanomalehtiä Mahdollistavat teknologiatrendit Igglon palvelukonseptin taustalla on useita mahdollistavia teknologiatrendejä: Internet-käyttökulttuuri: nuorison ohella myös aikuisväestö on oppinut hyödyntämään internetin mahdollisuuksia muissakin kuin pankkipalveluissa. Laajakaistaliittymät: palvelussa käytetään paljon kuvia informaation ja elämyksellisyyden takia, modeemiyhteyksillä kuvien lataus olisi ollut hidasta ja kallista. Paikka- ja karttatieto: kartat ovat keskeisessä roolissa, hyödynnetään myös reititys- ja karttapalveluiden yleistymisen tuomat mahdollisuudet sekä käyttäjien tottumisen tietokoneiden karttatietoon (esim. Google Earth). Sosiaalinen sisällöntuotanto: pyritään tuomaan Web 2.0 -maailman ajatuksia yhteisöllisyydestä ja käyttäjien luomasta sisällöstä entistä vahvemmin mukaan verkkokonseptiin (mm. käyttäjien lähettämien kuvien ja tarinoiden kautta). Digikuvauksen yleistyminen: kohteen kuvaaminen kuvatietokantaan olisi ollut perinteisillä filmikameroilla tehtynä hidasta ja kallista, lisäksi digikameroiden yleistyminen on totuttanut kuluttajat kuvienkatseluun ja -käsittelyyn tietokoneella. Avoin lähdekoodi: verkkopalvelut on toteutettu avoimen lähdekoodin pohjalta, näin syntynyt teknologia on joustava ja kustannustehokas Toimialan tehokkuus paranee Igglon laskelmien mukaan keskiverto välittäjä myy asuntoa vuodessa. Yhtiö uskoo tuplaavansa tuon määrän verkkoa tehokkaasti hyödyntävän toimintamallinsa ansiosta. Toimintamallissa välittäjän työ pyritään minimoimaan käyttämällä välittäjiä vain niihin tehtäviin, joissa heitä oikeasti tarvitaan kohteiden esittelyyn, juridisten papereiden aikaansaamisen ja kauppaneuvotteluissa avustamiseen Virtuaalinen Suomi Kuvat ovat Igglon palvelussa tärkeässä roolissa: julkisivukuvien lisäksi kohteista löytyy suoraan ylhäältä otettua ilmakuvaa ja joistain alueista myös viistoilmakuvaa, jonka lintuperspektiivi antaa paremman yleiskuvan alueesta. Igglo seuraa myös Google Earth -palvelun satelliittikuvien kehitystä Suomen osalta. Asunnonvälityksen tarpeisiin luotu virtuaalinen Suomi mahdollistaisi sen, että kysyntä voisi kohdistua luovemminkin erilaisiin paikkoihin, tiloihin ja tontteihin. Virtuaalinen kaupunkikuva voisi tarjota pohjan myös muunlaisille palveluille. Yhtenä ideana on, että esimerkiksi ooppera voisi mainostaa Igglon virtuaalimaailmassa, tai koulut voisivat tarjota linkin omille kotisivuilleen. Igglon tavoitteena on mullistaa myös kiinteistöjen isännöintipalveluita uudella konseptilla Kuluttaja voittaa Igglo lupaa tehokkuutta asunnonvälitykseen, mikä merkitsee kansantalouden näkökulmasta resurssien parempaa käyttöä. Kuluttajille Igglo lupaa alhaisempia välityspalkkioita. Yhtiö tietää, että heidän toimintamalliaan tullaan kopioimaan, vaikka konseptille on haettu mallisuoja. Igglo haluaa käynnistää toimialamurroksen ja olla sen jälkeen yksi suurien joukossa. Tehokkuus syntyy sitä kautta, että ostajat ja myyjät osallistuvat tiedon jalostamiseen ja tekevät osan työstä itse. Sama ilmiö on nähty mm. osakevälityksessä, jonka toimeksianto välityspalkkio -asetelma muistuttaa muutenkin hieman asunnonvälitystä. Osakevälityksessä koko prosessi pystyttiin digitalisoimaan, asunnonvälityksessä on vielä Igglon mallissakin paljon henkilökohtaista palvelua. Igglon liiketoimintamallia voisi kutsua internet-palvelun, asiakaspalvelun ja välitystoiminnan hybridiksi. 6.4 SE Mäkinen Logistics tavoitteena Euroopan paras ajoneuvologistiikan järjestelmä SE Mäkinen Logistics on vuonna 1952 perustettu perheyhtiö. Tänään yhtiö on johtava Itämeren alueen ajoneuvojen toimituslogistiikkaan erikoistunut yritys. SE Mäkisen jakelujärjestelmä yhdistää autotehtaat ja maahantulosatamat jälleenmyyntipisteisiin Suomessa, Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tätä varten yhtiöllä on 100 autonkuljetusyhdistelmää, neljä sisämaan jälleenlastausasemaa ja rautatieyhteydet Pohjois-Suomeen. SE Mäkisellä on myös Turun, Hangon, Helsingin, Kotkan, Haminan, Viipurin ja Paldiskin asiakaspalvelutoimistot. Vuonna 2005 yhtiö kuljetti ajoneuvoa noin erässä. Lisäarvopalveluina yhtiö tarjoaa maahantulokunnostus-, varastointi-, autoverotus- ja tullauspalveluita maahantuojille sekä autotehtaiden logistiikkayhtiöille. Koko toiminnan runkona on yksi Euroopan kehittyneim- 16 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

19 mistä sähköisistä logistiikan toiminnanohjausjärjestelmistä, jossa asiakkaat, kuljetusten suunnittelijat, kuljettajat, muut ketjun toimijat ja liikkeenjohto yhdistyvät samaan tosiaikaiseen tietoverkkoon. Tässä järjestelmässä kuljetusten suunnittelijat koordinoivat kuljetuskapasiteetin käytön ja liikennöinnin satamien, jälleenlastausterminaalien sekä jälleenmyyntipisteiden muodostamassa verkostossa, keskimäärin auton toimitukset päivässä Koillis-Euroopan autologistiikkamarkkina Yhtiön markkina-alue jakautuu Suomen kehittyneisiin sekä Baltian ja Venäjän nopeasti kehittyviin markkinoihin. Baltian tilanne ajoneuvologistiikassa muistuttaa Suomen tilannetta ennen toimialan ja 90-lukujen voimakasta konsolidointikehitystä. Silloin SE Mäkinen rakensi uusien asiakkaiden, yritysostojen ja sähköisten johtamisjärjestelmien myötä Suomeen keskitetysti ohjatun valtakunnallisen uusien autojen jakelujärjestelmän. Kehitystyö nähtiin ainoana vaihtoehtona vastata ennakoituun markkinan kansainvälistymiseen ja Suomen markkinoiden erityispiirteiden asettamiin haasteisiin alan tuottavuuskehitykselle ohuet autovirrat, pitkät välimatkat ja laajalle levittyneet jälleenmyyntipisteet. Venäjän markkinaa ja sitä palvelevaa Suomen kuljetuskäytävää ovat viime vuodet sävyttäneet voimakas kasvu, suuret investoinnit sekä jakelu-jälleenmyyntikonseptien nopea kehitys. Suomea, Baltiaa ja Venäjää yhdistää kuljetusvirtojen nivoutuminen toisiinsa Itämerellä ja sen satamissa, sekä asiakkaiden ja autonvalmistajien ostopolitiikka, jossa Skandinavia, Suomi, Baltia ja Venäjä usein kytketään toisiinsa. SE Mäkisen entiset paikalliset toiminnot ovat integroitumassa koko alueen kattavaksi logistiseksi järjestelmäksi Kuljetusteknologian kehittäminen IT:n avulla Ajoneuvojen kuljettaminen autorekoilla vaatii erikoisrakenteisia kuljetusyhdistelmiä, joihin useat erikokoiset ja muotoiset kuljetettavat autot saadaan tehokkaasti lastattua. Yleisen tehokkuustavoitteen lisäksi kuljettamista säätelevät autovalmistajien vaatimukset toteutuvista lastaus- ja kuljetuskulmista, ajoneuvojen sidonnasta ja ajoneuvojen turvaväleistä. Tehokkaat rekat mahdollistavat myös useita käyttökelpoisia lastausjärjestyksiä. Tehokkaan lava- ja perävaunurakenteen suunnittelussa tutkitaan suunniteltavan rakenteen maksimaalista kuormankantokykyä käytännössä esiintyvillä lukuisilla eri kuormaprofiileilla. Tietokonepohjaisessa analyysissä hyödynnetään kuljettavien ajoneuvojen kokoon ja muotoon pohjautuvia kuormaindeksejä, jotka mahdollistavat eri yksiköistä muodostettujen kuormien toisiinsa vertaamisen. Kuormaprofiilit vaihtelevat alueellisesti paljon - eri merkkien mallivalikoimat vaihtelevat ja kuljetukset keskittyvät tietylle osaa markkinoista. Siksi uusien lavojen ja perävaunujen suunnittelussa yhtiö kehittää aina muutamaa rinnakkaista rakennetyyppiä, jotka optimoidaan hieman erityyppisten kuormaprofiilien kuljettamiseen. Pohjoiseurooppalaiseen toimintaympäristöön sopivan kuljetuskaluston kehitystyö on sitonut merkittävästi yhtiön resursseja, mutta vastineeksi tuonut asiakkaiden käyttöön markkinoiden tehokkaimman kuljetuskapasiteetin Sähköiset johtamisjärjestelmät 1990-luvulla SE Mäkisen johdolla toteutunut toimialan konsolidoituminen ja sähköisten ohjausjärjestelmien käyttöönotto nostivat merkittävästi suomalaisen ajoneuvojen jakelulogistiikan tehokkuutta. Operatiivisen viestinnän sähköistyminen tarjosi ensi kerran kaikille kuljetusten suunnittelijoille tarkan näkymän koko alueen toiminnalliseen tilanteeseen, laatukysymyksiin ja toiminnan tehokkuuteen. Autokaupan palvelujärjestelmä on tuonut yhtiölle lukuisia palkintoja. Asiakkaille maankattava jakelujärjestelmä jälleenlastausasemineen mahdollisti mm. tehokkaat sisämaan jälleenmyyjien väliset siirtokuljetukset kaikkien noin 700 aktiivisen toimipisteen verkostossa sekä yksittäisen toimituksen tapahtumien tosiaikaisen seurannan mahdollisuuden. Ajoneuvojen jakelulogistiikassa ja yleisemmin kuljetusjärjestelmien ohjauksessa on kyse kuljetuskysynnän ja kapasiteetin toisiinsa yhdistämisestä. Kaksitahoisuus paljastaa kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa tietokoneistettujen toiminnanohjausjärjestelmien suunnitteluun: 1) Perinteisesti omaa kapasiteettiaan hyödyntävät kuljetus- ja logistiikkayhtiöt ovat keskittyneet oman kaluston ja henkilöstön ohjaukseen, eli ERP-järjestelmien rakentamiseen. 2) Vaihtoehtoinen lähestymistapa on aloittaa asiakastarpeiden ja kuljetusvirtojen mallintamisesta ja edetä niistä omien resurssien tietorakenteisiin. Jälkimmäisen lähestymistavan valinta mahdollisti ajoneuvologistiikassa ympäristöriippumattoman, asiakkaiden järjestelmiin skaalautuvan ja kansainvälisesti ainutlaatuisen johtamisjärjestelmän kehittämisen. Tavoitteena on tehokkuuden, laadun ja asiakastyytyväisyyden kriteereillä Euroopan paras logistinen järjestelmä. Uusien toimintamallien ja työvälineiden kehittäminen on mahdollistanut Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu? 17

20 asiakkaiden logistiikkakustannusten reaalisen laskun. Samaan aikaan johtamisen painopiste on siirtynyt maantieliikenteen junailusta kaikki liikenneverkot kattavan järjestelmän optimointiin, jossa kuormasuunnittelu, kuljetuskaluston ja terminaalien maantieteellinen sijoittelu ja kysynnän ennakointi ovat keskeisimpiä kysymyksiä. Jatkuva operatiivisen tehokkuuden ja laatutason mittaaminen, prosessin tarkka johtaminen ja koneavusteinen suunnittelu, ympäristökuormituksen laskenta sekä reaaliaikainen raportointi ovat fyysisen liikenteen lisäksi asiakkaan nykypäivän palvelukysynnän minimitarpeet. Toimialan kärkipaikan saavuttaminen Euroopassa vaati SE Mäkiseltä kymmenen vuoden sähköisten hallintajärjestelmien ja toimintakonseptien kehitystyön. Saavutettu operatiivinen tehokkuus ja toimintavalmius lähialueiden kasvilla markkinoilla tarjoavat nyt yhtiölle erinomaisen kasvumahdollisuuden Euroopan logistiikkamarkkinalla. Suomen syrjäisen sijainnin ja vaikeiden toimintaolosuhteiden aiheuttama paine mahdollisti logistisen haasteen muuttamisen yhden yrityksen kansainväliseksi vahvuudeksi. 6.5 Investointipankki eq Online mullisti yksityishenkilöiden osakesijoittamisen Suomen osakevälitysmarkkinoilla käynnistyi uusi ajanjakso, kun eq Online aloitti toimintansa keväällä 1998 ainoana täysin automatisoidun pörssiyhteyden tarjoajana Helsingin Pörssissä. Yhtiön perustajat, pankkiiriliikkeissä ja meklarifirmoissa kokemusta hankkineet Peter Seligson, Christian Uggla ja Petri Rutanen oivalsivat, että internet tulee mullistamaan osakevälitystoiminnan toimintamalleja. Yhdysvalloissa tämä oli jo nähty: perinteinen puhelinkontakteihin ja konttoriverkostoon perustuva yksityishenkilöiden osakekauppa oli liian kallista, jotta pienet toimeksiannot voitaisiin hoitaa tehokkaasti, ja liian hidasta, jotta yksityissijoittajat voisivat pärjätä nopealiikkeisillä markkinoilla Osakekauppa sopii verkkoon Osakekauppa on yksi niistä liiketoiminnoista, joihin digitaalinen asiointi sopii, koska fyysistä tavaraa ei toimiteta ja kaupat hoituvat sähköisesti tililtä toiselle. Keskeinen edellytys eq Onlinen syntymiselle oli Suomen siirtyminen osakekaupassa arvoosuusjärjestelmän käyttöön 1990-luvun alkupuolella. Osakekirjoja ei enää toimitettu holviin asiakkaalle, vaan kaupat hoituivat bittisiirtona. Myös koko prosessi digitalisoitiin. Asiakkaat pystyivät maksamaan kauppansa elektronisesti. Jos koko systeemiä ei ole digitalisoitu, sähköinen liiketoiminta ei toimi, kuten lukuisat epäonnistumiset esimerkiksi päivittäistavaroiden verkkokaupassa osoittavat Kustannukset ja viive Perinteisessä toimintamallissa asiakkaat, joita esimerkiksi eq Onlinella on nykyään , soittivat välittäjille tai kävivät pankin konttoreissa. Suurimmilla asiakkailla saattoi olla suora puhelinnumero meklarille, mutta tällaisia asiakkaita oli harvassa. Suurimpina ongelmina mallissa olivat kustannukset ja käsittelyviive. Kaupankäynnin kustannukset olivat korkeat, koska palveluketjussa oli monta ihmistä ja aikaa toimeksiannosta kaupan syntymiseen, kaupanvahvistukseen ja maksamiseen kului paljon. Pienten kauppojen hoitaminen kustannustehokkaasti näin raskaalla mallilla oli toivoton operaatio. Sijoittajan ongelmana oli myös viive kaupankäynnissä. Jos asiakas halusi ostaa tiettyä yhtiötä vaikkapa saneerausuutisen jälkeen, hänen piti määrittää hintaraja, jolla kaupat tehdään. Seuraavana päivänä sijoittaja sai tietää, onnistuiko kauppa vai oliko hintaraja väärässä paikassa. Joskus viive oli parikin päivää Uuden toimintamallin edut Suora kaupankäynti verkossa karsi myös suunnattoman määrän pankkien ja pankkiiriliikkeiden manuaalisesta työtä pois. Perinteiset välittäjät eivät varsinaisesti vastustaneet edellä kuvattu murrosta. Välitystulot olivat niille niin marginaalisia, ettei online-välitystoimintaan kannattanut panostaa kovin merkittävästi. Esimerkiksi kappalemäärällä ja arvolla mitattuna suurimman suomalaisen osakevälittäjän eq Onlinen välitystuotot vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä olivat noin viisi miljoonaa euroa. Jos tätä vertaa suurten pankkien miljardin euron luokkaa oleviin kokonaistuottoihin, ymmärtää miksi osakevälitys ei ole pankkien tärkeimpiä kehittämiskohteita, varsinkin kun internetin ja digitalisoitumisen aiheuttama murros oli käynnissä samaan aikaan kaikilla muillakin pankkitoiminnan osa-alueilla. Suurissa pankeissa käydään jatkuvaa kamppailua IT-resursseista ja hankkeita on pakko priorisoida Hinnalla vaikea kilpailla Aloittaessaan toimintansa eq joutui kehittämään itse IT-järjestelmänsä. Vielä vuonna 1998 eri maiden pörsseillä oli omat selvitysjärjestelmänsä, joten IT-ratkaisun kopioiminen maasta toiseen ei ollut mahdollista. Tänä päivänä tilanne on toinen. Kaupankäynti-, selvitys- ja maksuliikennejärjestelmät pystyy ostamaan kaupasta, jos on tarpeeksi rahaa ja aikaa. Kaupallisesti alalle olisi sen sijaan nykyisin vaikeampi tulla. Uusi toimija joutuisi aloittamaan nollasta ja kilpailijoilla olisi jo 18 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2006 Yritysstrategiafoorumi Liiketoimintaosaaminen mikä muuttuu?

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila

Digitalisaatio / Digiloikka. Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila Digitalisaatio / Digiloikka Digiloikka-työryhmä Kari Nuuttila 12.9.2016 Asiakas prosessissa Kirjaudu Kahoot.it Game PIN: 458597 Luo nimimerkki esim. KariN Miksi olemme täällä? Digitalisaatio on uusi ja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh

Digitalouden haasteet. KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh Digitalouden haasteet KARI PENTTINEN Ohjelmapäällikkö Teollinen internet - ohjelma Tekes puh. 0295055916 kari.penttinen@tekes.fi Mikä on muuttunut? Älypuhelimessa laskentatehoa ja muistia kuin ison firman

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska

Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä. Petri Kinnunen, Ylivieska Arvoa palveluista ja teollisesta internetistä Petri Kinnunen, Ylivieska 14.3.2016 PVP lyhyesti 12 vuoden historia Omistajina 17 kuntaa Oulun eteläiseltä alueelta Toiminnan painopiste julkishallinnon sähköisissä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja

Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja Digia on suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys, joka auttaa alansa johtavia toimijoita palveluiden kehittämisessä, toiminnan ohjaamisessa ja tiedon hyödyntämisessä kotona ja kansainvälisesti. Yhtiökokous

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet

ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet ICT-alan muutos ja Pohjois-Suomen menestymisen mahdollisudet Puheenvuoro PPL:n Ennakointiseminaarissa 5.9.2013 / Sauli Sohlo / MA Instituutti Puheenvuoro perustuu 19.4.2013 julkaistuun raporttiin ICT-alan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot