KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA IKÄÄNTYVÄT KAUPUNKILAISET 2020-HANKE - AAPINEN-IKU-KUTRI-LITE Ira Verma Satu Åkerblom Arkktehtuurin tutkimuksia 2008 / 31

2 Sotera Arkkitehtuurinlaitos Teknillinen korkeakoulu PL TKK Toimittaneet: Ira Verma, Satu Åkerblom Valokuvat: Sotera Taittanut: Otso Helenius Sotera, TKK, Arkkitehtuurinlaitos, Arkkitehtuurin tutkimuksia 2008 /31 ISBN (pdf) ISSN Espoo 2008

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA IKÄÄNTYVÄT KAUPUNKILAISET 2020-HANKE - AAPINEN-IKU-KUTRI-LITE Kirjoittajat: Leena Aalto, Panu Harmo, Sasu Hälikkä, Teija Leminen, Tarja Närvänen, Kalle Punto, Arto Saari, Ira Verma, Tytti Wiinikka, Satu Åkerblom

4 Sotera, TKK PL 1000, TKK Arkkitehtuurinlaitos TIIVISTELMÄ Toimittajat Ira Verma ja Satu Åkerblom Julkaisun nimi Kokemuksia Tanskalisesta iäkkäiden ihmisten hoiva-asumisesta Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Väestön ikääntyminen ja dementiaoireisten suhteellisen osuuden lisääntyminen haastaa tutkijat etsimään uusia asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen liittyviä suunnittelu- ja teknologiaratkaisuja. Ikääntyneiden asuinympäristöjen käytettävyyden kehittämisen kannalta on tärkeä kerätä tietoa erilaisista toteutetuista asumisratkaisuista. Matkaraportti on yhteenveto Teknillisen korkeakoulun Sotera -instituutin koordinoiman Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeen tutustumismatkasta Tanskalaiseen vanhustenhuoltoon. Ikääntyvät kaupunkilaiset hanke on osa Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin Innovatiivinen kaupunki ohjelmaa. Raportin sisältö on yhteenveto matkalle osallistuneiden henkilöiden matkan aikana tekemistä havainnoista. Tutustumismatka suuntautui tanskalaisiin palvelukeskuksiin, vanhainkoteihin ja dementiayksiköihin. Vierailukohteena oli yhteensä kymmenkunta ikääntyneille tarkoitettua uudis- ja peruskorjauskohdetta. Matkan aikana tutustuttiin kohteiden arkkitehtuuriin, tanskalaiseen hoitokulttuuriin sekä käytössä olevaan apuvälineteknologiaan. Matkan aikana kuultiin tanskalaisia hoiva-alalla työskenteleviä henkilöitä sekä Kööpenhaminan ja Århusin kaupungin terveysja sosiaalihuollosta vastaavia henkilöitä. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia ja Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeeseen osallistuvien tutkimusyksiköiden erikoisosaamista. Tekstin kirjoittamiseen ovat osallistuneet TKK:n Rakentamistalouden laboratoriosta tutkijat Leena Aalto ja dosentti Arto Saari, TKK:n Automaatiotekniikan laboratoriosta tutkija Panu Harmo, TKK:n Sotera-instituutista tutkijat Sasu Hälikkä, Tytti Wiinikka, Ira Verma ja tutkimuspäällikkö Satu Åkerblom, ammattikorkeakoulu Stadiasta lehtori Teija Leminen, Kiinteistö OY Helsingin palveluasunnoista toimitusjohtaja Tarja Närvänen sekä Miratel Oy:stä myyntijohtaja Kalle Punto. Kuvat (Sotera-instituutti) on työstänyt ja raportin taittanut Otso Helenius. Avainsanat - asiasanat (ja luokat) Ikäihmiset, dementia, hoiva-asuminen Julkaisupaikka Espoo ISBN (painettu) Sarjan nimi Arkkitehtuurin tutkimuksia Painetun julkaisun jakelu Kuukausi / Vuosi 04 / 2008 ISBN (sähköinen) Kieli Suomi ISSN (painettu) Sivumäärä 43 ISSN (sähköinen) Osan numero tai raporttikoodi 2008/31 Julkaisun WWW-osoite

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lukijalle 1.1 Matkan järjestäjä ja osallistujat 1.2 Matkan tarkoitus 1.3 Miksi hoivakoteja tarvitaan 2. Ikääntyneiden hoiva-asumisesta Tanskassa 3. Kööpenhaminan kaupungin vanhainkotien korjausohjelma 3.1 Tämän hetkinen tilanne 3.2 Kaupungin 17. periaatetta hoivakoteja varten 4. Århusin kaupungin terveydenhuollosta 5. Tutustumiskohteet 5.1 Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs 5.2 Pilehuset 5.3 Dronning Anne Marie Centret 5.4 Sophielund 5.5 Egely 5.6 De Gamles By 5.7 Bonderupgård 6. Århusin yliopiston tietotekniikan osasto 7. Mitä opimme? 7.1.Toiminta 7.2 Arkkitehtuuri 7.3 Avustava tekniikka 7.4 Yhteistyö 8. Lähteet Liite 1. Matkaohjelma Liite 2. Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanke TKK/Sotera, matkaraportti

6

7 1. LUKIJALLE 1.1 Matkan järjestäjä ja osallistujat Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti järjesti tutustumismatkan tanskalaisiin vanhusten hoivakoteihin, palvelutaloihin ja -keskuksiin Kööpenhaminaan ja Århusiin 1. Matka kuului Sotera-instituutin koordinoimaan Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeeseen 2. Matkalle osallistui seuraavat 12 henkilöä Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hankkeen projekteista ja niiden yhteistyöyrityksistä: tutkija Leena Aalto, TKK:n rakentamistalouden laboratorio, tutkija Panu Harmo, TKK:n automaatiotekniikan laboratorio, vs. professori Markku Hedman, TKK:n arkkitehtiosasto, projektipäällikkö Sasu Hälikkä, TKK:n Sotera-instituutti, lehtori Teija Leminen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, toimitusjohtaja Tarja Närvänen, Helsingin kaupungin Palveluasunnot Oy, myyntijohtaja Kalle Punto, Miratel Oy, dosentti Arto Saari, TKK:n rakentamistalouden laboratorio, projektisihteeri Tuula Soini, TKK:n Soterainstituutti, tutkija Ira Verma, TKK:n Sotera-instituutti, tutkimusapulainen Tytti Wiinikka, TKK: n Sotera-instituutti, tutkimuspäällikkö Satu Åkerblom, TKK:n Sotera-instituutti. Tanska on tunnettu avopalvelujen ja iäkkäiden ihmisten hoivan toimintamallien kehittäjänä. 1.2 Matkan tarkoitus Matkan ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisissa toiminta- ja asumisympäristöissä ja minkälaisen teknologian turvin iäkkäät ja dementoituneet tanskalaiset asuvat. Lisäksi tahdottiin tietää, minkälaisia tavoitteita tanskalaiset ovat tulevaisuuden palvelu- ja hoivatoiminnalla asettaneet. Tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä Suomessa tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä varten. Vierailukohteiksi valittiin palvelutaloja, hoivakoteja sekä dementiaan erikoistuneita hoivayksiköitä. Kohteet olivat sekä uudisrakennuksia että korjauskohteita. Tavoitteena oli myös tavata tanskalaisia terveysalalla työskenteleviä henkilöitä ja toimijoita käyttäjäkokemusten kartoittamista varten. Lisäksi haluttiin kuulla kuntien virkamiehiltä tietoa ajankohtaisista kehittämishankkeista ja niiden tavoitteista ja toimintamalleista. Matkan toisen tavoitteena oli luoda kontaktit Århusin yliopiston tietotekniikan osaston kanssa mahdollisen yhteistyön tunnustelua varten. 1 Matkaohjelma on liitteessä 1 2 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanke kuuluu Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteiseen Innovatiivinen kaupunki ohjelmaan. Liitteessä 2 on kuvaus hankkeen projekteista. TKK/Sotera, matkaraportti 7

8 1.3 Miksi hoivakoteja tarvitaan Väestön ikääntyminen ja hoitohenkilökunnan määrän suhteellinen pieneneminen asettaa vanhustenhoidon kehittämiselle jatkuvasti uusia haasteita erityisesti niissä maissa, joissa ikääntyneiden suhteellisen osuuden on ennustettu kasvavan jatkuvasti. Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omissa kodeissaan niin kauan kuin mahdollista. Jos kotona asuminen ei enää ole mahdollista ei vaihtoehtona saa olla laitosmaiseen ympäristöön siirtyminen. Fyysisesti hyvin huonokuntoiset ikääntyneet ja pitkälle edennyttä dementiaa sairastavat tarvitsevat turvallisen, toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollistavan ja muuhun toimintaan aktivoivan asuinympäristön. Kehittämistyötä tarvitaan ikääntyneen itsenäisen suoriutumisen tukemisessa, itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Dementia on parantumaton sairaus, jossa potilaan tila heikkenee yksilöllisesti ja yleensä asteittain. Monissa tutkimuksissa on todettu Kuva 1. Rollaattoreiden säilytys käytävällä, Bonderupgård, että siirtyminen laitosympäristöön huonontaa Kööpenhamina dementoituneen henkilön toimintakykyä. Nopea fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, masennus ja avuttomuus voivat johtua osittain myös itsemääräämisoikeuden menetyksestä ja nopeuttaa taudin etenemistä. Margaret Calkinsin 3 on esittänyt pohtiessaan suunnittelua dementoituneille kokonaisvaltaisen ympäristön mallin, jossa ihmisten, fyysisen ympäristön ja toimintatapojen yhteensovittaminen synnyttää kokemuksen ympäristöstä. Elämänlaatuun liittyvien perusoikeuksien kuten asukkaiden omatoimisuuden ja yksityisyyden kunnioitus tulee olla jokaisen, ikääntyneenkin ihmisen oikeus 4. Hoitohenkilökunnan määrän tarve kasvaa jatkuvasti ja saatavuus pienenee. Hoitohenkilökunnan avustettavana on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Ongelmaksi nousee raskaan hoitotyön määrän kasvaminen. Hoivapalveluiden tarpeen kasvu on heikentänyt palveluiden tasoa 5. 3 Calkins, M Design for dementia. National Health Publishing. ISBN Day, K.; Carreon, D. & Stump, C The Therapeutic Design of Environments for People With Dementia. A Review of the Empirical Research, The Gerontologist, Vol. 40, No. 4, p Lethbridge, J Care Services in Europe, 20 February European Federation of Public Service Unions (EPSU). 8 TKK/Sotera, matkaraportti

9 Omaishoitajien työn tukeminen on nähty yhtenä mahdollisuutena ikääntyneiden määrän kasvaessa. Pohjoismaissa suurin osa ikääntyneiden omaishoitajista on heidän puolisoitaan. Lapset toimivat vasta toissijaisina vanhempiensa hoitajina. On myös todettu, että pohjoismaiset ikääntyneet haluavat mieluiten palveluita ulkopuolisilta toimijoilta. He eivät halua olla riippuvaisia lähiomaisistaan 6. Ympäristön ominaisuuksien vaikutuksia dementoituneen asukkaan elämänlaadun parantamisessa ei ole paljoa tutkittu 7. Tutkimuksissa on keskitetty tarkastelemaan dementoituneiden asukkaiden toimintakyvyn kehitystä ja poistamaan sairaudesta aiheutuvaa ongelmakäyttäytymistä. Käytännöstä saatujen kokemusten kautta tiedetään kuitenkin, että ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja hoitohenkilökunnan työtä voidaan tukea asuinympäristöjä parantamalla ja ottamalla käyttöön avustavaa teknologiaa. Ryhmäkotien toteuttaminen on pohjoismaissa nähty yhtenä ratkaisuna laitosasumisen vähentämiseksi. Fyysisesti huonokuntoisten ja dementoituneiden ryhmäkoteja on toteutettu pääosin peruskorjauksien yhteydessä olemassa oleviin vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Myös uusia yksittäisiä dementiakoteja on toteutettu. Dementiakotien tarve on riippuvainen siitä kuinka lääketieteellinen dementianhoito kehittyy. Jos lääkehoidon avulla voidaan minimoida tautiin kuuluvan raskasta hoitoa vaativan ajan pituus, mahdollistuu monen dementoituneen kotona asuminen omais- tai kotihoidon ja avustavan teknologian turvin nykyistä paremmin. 6 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN Day, K.; Carreon, D. & Stump, C The Therapeutic Design of Environments for People With Dementia. A Review of the Empirical Research, The Gerontologist, Vol. 40, No. 4, p TKK/Sotera, matkaraportti 9

10 2. IKÄÄNTYNEIDEN HOIVA-ASUMISESTA TANSKASSA Tanskassa on vuodesta 1987 asti pyritty lainsäädännön avulla välttämään perinteisten hoitolaitosten rakentamista ja keskitytty kotihoidon ja hoiva-asumisen kehittämiseen. Laki velvoittaa kunnat tarjoamaan palveluita ikääntyneille. Dementiaa sairastavat ovat samassa asemessa muiden ikääntyneiden kanssa ja heitä hoidetaan myös suurilta osin samoissa hoivakodeissa. Vanhustenhuolto kuuluu tanskalaisen terveydenhuollon piiriin ja vanhuksista huolehtiminen asumiskuluineen on julkisen sektorin vastuulla. Julkisen sektorin ohella myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt sekä yksityissektori tuottavat vanhuspalveluita. Kunnanvaltuustot laativat vanhustenhuollon laatustandardit, joita julkisten ja yksityisten palvelutuottajien tulee noudattaa. Kuva 2. Asuinyksikkäjen yhteistilat ovat avaria ja viihtyisiä, Sophielundin hoitokoti, Kööpenhamina Tanskassa eivät dementoituneet tai edes hyvin iäkkäät ihmiset asu laitoksissa. Laitoshoidon käsite on poistettu kokonaan tanskalaisesta vanhustenhuollosta ja vammaishuollosta. Hoivakodissa asuvien katsotaan asuvan omassa asunnossaan. Ikääntynyt saa itse valita haluamansa asuinpaikan toiveensa ja yksilöllisen tarpeensa mukaan. Hänet on sijoitettava tarvitessaan kahden kuukauden odottamisajan sisällä vapautuvaan vanhustenhoidon asumisyksikön asuntoon. Muutto ensisijaisesti valittuun asuinpaikkaan on oltava mahdollista heti, kun sieltä vapautuu asunto. Vuonna 1995 voimaan tullut laki edellyttää, että yli 75-vuotiaille on tarjottava mahdollisuus ennalta ehkäisevään kotikäyntiin kahdesti vuodessa. Kotikäyntien tavoitteena on ennakoida vanhuksen avun tarve, arvioida asunnon muutostöiden tarve sekä kertoa kunnassa tarjolla olevista palveluista. Kotipalveluita tarjotaan omaishoidon tueksi. Kotihoitoa sai vuonna 2002 Tanskassa 24,6 % yli 65 vuotiaista ja yli 80 vuotiaista kotihoidon piirissä oli 49,6 %. Vastaavat luvut olivat Suomessa 10,6 % ja 35,4 %. Tanskalaiset ikääntyneet pääsevät helpommin kotipalveluiden piiriin kuin muissa pohjoismaissa ja omaiset ja palveluntuottajat täydentävät hyvin toisiaan: pelkän omaishoidon varassa on vain 20 % päivittäin apua tarvitsevista ikääntyneistä. Suomessa tilanne on Ruotsin kaltainen, jossa 54 % heistä on pelkän omaishoidon varassa 8. Tanskassa ikääntyneen avuntarve arvioidaan ja palvelut tuotetaan eri tahoilla. Hoivakodinkin asukas saa valita, haluaako hän käyttää vanhainkodin tarjoamaa palvelua, vai ostaako hän sen ulkopuoliselta toimijalta. Hoidossa painottuu yksilöllisyys ja asukkaan valinnan vapaus, apua ja palveluja 8 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN TKK/Sotera, matkaraportti

11 tarjotaan asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Toimintakykyä ja omatoimisuutta tukeva toimintatapa on koko hoitohenkilöstön työotteena. Asukkaan aikaisempaa elämää ja kiinnostuksen kohteita käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi toimintaa suunniteltaessa ja terapiatilanteissa. Dementiaa sairastavia asukkaita on viety vierailemaan esim. aikaisemmille työpaikoille. Tulevaisuuden visiona Tanskassa ovat esimerkiksi puutarhanhoitoon tai musiikkiin erikoistuneet hoitokodit, joihin ikääntynyt voi hakeutua omien harrastustensa mukaan. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tärkeänä pidetään, että henkilökunnalla ja asukkailla on hyvät suhteet. Hoivakodeissa panostetaan yhteisöllisyyteen ja niissä toimii aktiivisia asukasyhdistyksiä, jotka osallistuvat päivittäisten toimintojen, ruokalistojen ja harrastusmahdollisuuksien suunnitteluun yhdessä henkilökunnan kanssa. Palvelutaloja ja hoivakoteja pidetään vanhusten koteina, jossa heillä on päätäntävalta ja itsemääräämisoikeus. Kuva 3. Palvelukeskusten yhteistiloja käyttävät aktiiviset harrasteryhmät, Århus Hoitohenkilökunnan suuri vaihtuvuus on ongelma kaikissa pohjoismaissa. Tanskassa suurin osa hoitohenkilökunnasta saa 1-2 vuoden koulutuksen. Suomessa koulutus on pidempi kuin muissa pohjoismaissa: yli puolet opiskelee alaa yli 2 vuotta. Tanskassa Kuva 4. Asukkaiden yksilöllisyys pyritään ottamaan huomioon hoityössä, De Gamles By, Kööpenhamina henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen panostetaan työsuhteen aikana. Suomessa hoitajien asiakasmäärät päivittäin ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin tanskalaisilla tai ruotsalaisilla kollegoilla ja työtä tehdään säännönmukaisesti vajaalla henkilökunnalla 9. Hoivakodeissa on jo nyt paljon apuvälineitä ja teknisiä ratkaisuja. Niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Tätä kehittyvää teknologiaa hyödyntämään tarvitaan, henkilökuntaa, joka osaa sitä tehokkaasti käyttää ja opastaa myös asukkaita ja omaisia apuvälineiden käytössä. Henkilökunnan työtä helpottava teknologia nähdään mahdollisuutena houkutella alalle uutta työvoimaa suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle. 9 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN TKK/Sotera, matkaraportti 11

12 3. KÖÖPENHAMINAN KAUPUNGIN VANHAINKOTIEN KORJAUSOHJELMA 3.1 Tämänhetkinen tilanne 10 Kööpenhaminan kantakaupungissa asuu noin asukasta. Kehyskunnat mukaan lukien asukkaita on Yli 65-vuotiaita on kantakaupungissa , heistä yli 80-vuotiaita Ikääntyneille on tarjolla palveluasumiskohteita ja hoivakoteja, mutta erikoistuneita hoitopaikkoja, kuten lyhytaikaispaikkojakin, on tällä hetkellä liian vähän. Asukas saa valita, mihin hoivakotiin hän haluaa asettua. Tarpeen vaatiessa hänet on sijoitettava kahden kuukauden kuluessa johonkin sopivaan hoivapaikkaan, mutta hän voi myöhemmin muuttaa ensisijaisesti valitsemaansa kotiin heti kun asunto sieltä vapautuu. Ikääntyneen avuntarve määritellään ja palvelu tuotetaan aina eri tahoilla. Tavoitteena on että vuosien aikana Kööpenhaminan kaupunki avaa yhden dementiaan erikoistuneen hoitokodin jokaisessa seitsemässä kaupunginosassaan. Tällä hetkellä dementiaa sairastavat asuvat yhdessä muiden hoivakotien asukkaiden kanssa. Keskimääräinen asumisaika hoivakodeissa on vain noin kaksi vuotta, koska periaatteena on, että ikääntyneet asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kööpenhaminassa, toisin kuin muualla Tanskassa, ikääntyneiden määrä tulee laskemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, minkä takia kaupunki on päättänyt ryhtyä laajaan vanhainkotien kunnostusprojektiin, joka toteutetaan vuosien aikana. Hoitokodin vähimmäisasukasmäärä tulee olemaan 50 asukasta, pienemmät hoitoyksiköt voivat jatkaa toimintaansa, mikäli ne on mahdollista yhdistää hallinnollisesti. Kaikki asunnot kunnostetaan ja korjaukset suoritetaan kahdessa eri vaiheessa. Uusia teknologiaratkaisuja otetaan käyttöön, asuntoihin asennetaan esimerkiksi turvapuhelinjärjestelmät ja laajakaistaliittymät. Uusia ratkaisuja tullaan toteuttamaan mm. tilojen lukitusjärjestelmissä ja kulunvalvonnassa. Tavoitteena on myös, että asukkaat voivat tehdä ostoksia palvelutalon sisällä luottokortilla. 1. vaiheessa muutetaan 1600 hoitopaikkaa 900:ksi nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi kaksioksi. 2. vaiheessa 800 palveluasuntoa ja 1400 hoitopaikkaa muutetaan 1400:ksi nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi kaksioksi. Kööpenhaminan kaupunki osallistuu korjaukseen 7 % osuudella. Suurin osa kuluista maksetaan julkisen- ja korjausrakentamisenrahastosta. Vuoden 2007 ohjeistuksen mukaan korjaus saa maksaa enintään 3000 / m². Kööpenhaminaan, Sølundin vanhainkodin yhteyteen, muodostetaan suuri, vanhusten asumiseen ja hyvinvointiin erikoistunut tutkimusyksikkö, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa. Vanhainkodin henkilökunta on sitoutunut osallistumaan tutkimustyöhön. Tanskassa on noussut kysymys maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden hoidosta. Heillä on erilaiset tarpeet ja toiveet hoitolaitosten palveluista ja suunnittelusta. Maahanmuuttajat tuntevat monasti itsensä aikaisemmin vanhoiksi ja sairastuessaan dementoiviin sairauksiin menettävät vieraankielen taitonsa, mikä aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia asukkaiden ja hoitohenkilökunnan välillä. Erimielisyydet eri etnisten ryhmien välillä hoitoyksikön sisällä saattavat myös muodostua ongelmaksi. Kööpenhaminan läheisyydessä sijaitseva kunta on jopa perustanut vanhainkodin Turkkiin sieltä kotoisin olevalle vanhusväestölleen. Muutto vanhainkotiin on ollut asukkaille vapaaehtoista. 10 Kööpenhaminan terveysviraston projektipäällikkö Grete Madsen ja osastojohtaja Per Christensen kertoivat kaupungin vanhustenhuollon tiloista ja palvelutalojen laajasta peruskorjaushankkeesta. 12 TKK/Sotera, matkaraportti

13 3.2 Kaupungin 17. periaatetta hoivakoteja varten Kööpenhaminan kaupunki on laatinut seuraavat 17 periaatetta uusia ja peruskorjattavia hoivakoteja varten huhtikuussa 2006: 1. Rakennusten massoittelu ja suhde ympäristöön Hoivakoti-rakennusten tulee muodostaa vaihteleva kokonaisuus. Vaihtelevuuden tulee heijastua arkkitehtuurissa ja rakennusten suhteessa paikalliseen ympäristöön. Rakennusten sijoitus voi vaihdella vilkkaasta kaupunkiympäristöstä hiljaiseen puistomaiseen ympäristöön. Rakennusten tulee avautua ympäristöön, jotta asukkaat rohkaistuisivat hyödyntämään paikallista palvelutarjontaa. Jos lähistöllä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, rakennuksissa tulee olla palveluita asukkaille ja ulkopuolisille. 2. Asumisyksiköiden koko Hoivakoti ehdotetaan jaet-tavaksi hengen asumisyksiköiksi. Asumisyksikön pieni koko tukee mahdollisuutta saavuttaa Kuva 5. De Gamles By, Kööpenhamina yksityisyyttä, kodinomaisuutta ja tunnetta omasta yksiköstä. Asukkaille pitää suoda yksityisyyden rauha ja sitä tulee kunnioittaa. Asumisyksiköt pitää sijoittaa niin, että ratkaisu houkuttelee asukkaita sekä ulko- että sisäoleskeluun. Henkilökunnalla ja asukkailla tulee olla vaikutusmahdollisuus arkirutiineihin ja niiden suorittamiseen. 3. Ikääntymiseen liittyvien toimintarajoitteiden huomioon ottaminen Ympäristön tulee, mahdollisuuksien mukaan, minimoida näköaistin, kuuloaistin ja kognitiivisten kykyjen heikkenemisen tuomia rajoitteita. Asukkaiden psyykkinen hyvinvointi, turvallisuuden tunteen syntyminen, itsekunnioitus, itsenäisyys ja omatoimisuuden tukeminen pitää ottaa huomioon. 4. Henkilökunnan työympäristöä priorisoitava Henkilökunnalle on taattava mahdollisimman tarkoituksenmukaiset työskentelyolosuhteet. Sekä fyysisen että psyykkisen rasittumisen riski on minimoitava henkilökunnan ja asukkaiden viihtyvyyden edistämiseksi. Hyvät työolosuhteet vähentävät henkilökunnan sairastelua ja parantavat henkilökunnan hoitosuhteita potilaisiin. 5. Asumisyksiköitä ikääntyneille, joilla on erityisvaatimuksia Tarvittaessa on voitava muodostaa asumisyksiköitä erityisryhmille. Yksiköt on rakennettava joustavasti muunneltaviksi, jotta niissä pystytään vastaamaan erilaisten sairauksien mukanaan tuomiin vaatimuksiin sekä asukkaiden kulttuurisidonnaisiin vaatimuksiin. TKK/Sotera, matkaraportti 13

14 6. Hoivakotien profilointi Tulevaisuudessa asukkaiden pitää saada valita hoivakoti oman mielenkiinnon tai harrastusten perusteella. Hoivakodilla on oltava mahdollisuus kehittää omaa profiiliaan nykyisten tai tulevien asukkaiden toiveiden ja kiinnostusten mukaan. Osaamisalueita voi olla useita, esimerkiksi puutarhanhoito, liikunta, lemmikkieläimet tai mereen liittyvät asiat. Kööpenhaminassa on jo olemassa hoivakoteja mm. juutalaisille ja katollisille. Profilointi auttaa asukasta sopivan hoivakodin löytymisessä. 7. Hoivakotirakennusten koko Henkilökunnan riittävyyden, toiminnan varmistumisen ja taloudellisen kannattavuuden takia hoivakodeissa tulisi olla vähintään 50 asuntoa, jotka on jaettu 4-5 yksikköön. Edellä mainittua pienemmät olemassa olevat hoivakodit voivat ryhtyä lähistöllä sijaitsevien hoivakotien kanssa taloudelliseen ja hallinnolliseen yhteistyöhön. 8. Ulko-oleskelualueet: saavutettavuus, valaistus ja vaihtelevuus Ulko-oleskelualueet ja rakennukset on nähtävä kokonaisuutena ja siksi niiden on oltava mukana rahoitus- ja hankesuunnittelussa alusta alkaen. Ulko-oleskelutilat pitää suunnitella paikkoihin, jotka ovat asukkaiden hyvin hahmotettavissa. Niihin pitää päästä helposti sekä hoivakodin tiloista että kadulta. Ulkoalueiden pitää mahdollistaa oleskelu tuulensuojassa, auringossa tai varjossa. Niiden pitää tarjota näkymiä katuelämään ja luonnon rauhaan. Ulkoalueilla pitää olla kulkureittejä, kalusteita ja kalusteryhmiä yhdessä tai yksin oloon. Kaikki oleskelualueet on valaistava heikkonäköisten vaatimusten mukaan. 9. Asuntojen koko Asuntojen tavoiteltu nettopinta-ala on m2 ja bruttopinta-ala m2. Bruttoalaan lasketaan mukaan yhteistiloja. Pinta-alat määritellään suhteessa valtion myöntämiin vuokraavustuksiin. Vain erityisien perusteltujen syiden perusteella voidaan em. mitoituksesta poiketa. Asuntojen tulisi olla muunneltavissa yhden tai kahden huoneen asunnoiksi. WC- ja pesutilojen suunnittelussa on otettava huomioon avustamiseen tarvittava tila. 10. Asuntojen suuntaus, sisustus ja varustelutaso Kaikissa asunnoissa tulee olla parveke tai ainakin ranskalainen parveke. Valaistusolosuhteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asunnot tulee suunnata pääasiallisesti siten, että ne saavat mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Kaikki pinnat tulee olla vaaleita. Asunnot sisustetaan mahdollisimman joustaviksi. Huonejaot toteutetaan pääasiallisesti siirrettäviä seiniä ja liukuovia käyttäen. 11. Asuntojen keittiötilat Kaikkiin asuntoihin asennetaan keittonurkkaus, jossa on pieni jääkaappi, pesuallas, komero ja korkeussäädettävä pöytätaso. Asunnoissa on liitäntä sähköliedelle, mutta liesi asennetaan vain jos asukas sitä pyytää. Lisäksi keittiötila on varustettavissa mikroaaltouunilla, keittolevyillä, kahvinkeittimellä ja muilla kodinkoneilla. Kaikki sähköasennukset tulee olla turvallisuussyistä säädettävissä myös asunnon ulkopuolelta. 14 TKK/Sotera, matkaraportti

15 12. Tekniset apuvälineet Kaikkien saatavilla olevien teknisten laitteiden ja apuvälineiden mahdollinen käyttö on otettava huomioon muutos- ja uudisrakentamisessa. Tämä koskee sekä ratkaisuja, jotka voivat auttaa asukkaiden arkipäivää että ratkaisuja, jotka suojaavat henkilökuntaa hankalilta työasennoilta ja raskailta siirroilta. Huoneet sisustetaan niin, että normaaleilla kalusteilla kalustettuna jää riittävä tila pyörätuolin avulla liikkumiseen tilasta toiseen. Muita asennuksissa huomioon otettavia teknisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi kiinteät nostolaitteet, oviautomatiikka ja lukitusjärjestelmät. Jokaiseen asuntoon pitää asentaa laajakaistayhteys ja langaton käyttöominaisuuksiltaan joustava hälytysjärjestelmä. 13. Yksiköiden yhteistilat Jokaiseen asukkaan hoivakotiyksikköön kuuluu ainakin kaksi viihtyisää oleskelutilaa, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Jokaisen yksikön pitää pystyä toimimaan erillisenä. Kunnan pitää, sekä korjaus- että uudisrakentamisessa, olla kodinomaisuuden puolestapuhuja. Toteutuksessa on valittava ratkaisuja, jotka edistävät asukkaiden mahdollisuuksia säilyttää henkilökohtainen itsenäisyys ja omanarvontunto. Ulko- ja sisätilojen välillä pitää olla hyvät yhteydet. Kaikkien yhteistilojen tulee mahdollistaa yhteisoleskelu, mutta niihin on myös pystyttävä järjestämään rauhallisia nurkkauksia. Yhteistiloissa pitää olla runsaasti luonnonvaloa ja viihtyisät näkymät ulos. Oleellista on, että yhteistiloissa on hyvä akustiikka. Kulkureittien tilojen välillä on oltava valoisia, riittävän leveitä ja mahdollisimman lyhyitä. Asukkaat ja henkilökunnat voivat osallistua yhteistilojen sisustamiseen. 14. Yhteinen keittiö- ja ruokailutila Jokaiseen asumisyksikköön kuuluu tila, jossa on avokeittiö ja ruokapöydät samassa tilassa. Ruokailutilan pöydät on voitava sijoittaa erikokoisiin ryhmiin, jotta asukkailla on mahdollisuus valita minkä kokoisessa ryhmässä haluaa ruokailla. 15. Oleskelutila Oleskelutila sijoitetaan ruokailutilan läheisyyteen, jolloin ne voidaan haluttaessa yhdistää esimerkiksi juhlatilaisuuksia varten. Jokaisen asumisyksikön oleskelutilan yhteyteen tulee, jos mahdollista, liittyä terassi tai parveke. Riittävän iso sisätilojen välittömässä läheisyydessä sijaitseva ulkotila mahdollistaa mm. kasvien hoidon harrastamisen, grillauksen ja ruokailun, seurustelun tai lepäämisen ulkona. 16. Henkilökunnan tilat ja palvelutilat Jokaiseen asumisyksikköön sijoitetaan vaadittavat henkilökunnan pesu-, WC-, pukeutumisja säilytystilat sekä työhuone, jossa on vähintään yksi PC-paikka. Henkilökunnan työhuoneeseen on lisäksi oltava pieni neuvottelupöytä. On tärkeää että henkilökunnan tila sijoitetaan niin, että se tukee hoitoa ja työskentelyä. Yöpyviä vierailijoita varten varataan huone. Henkilökunnan ja johdon käyttöön tulee olla vähintään yksi neuvotteluhuone. Jokaisessa hoivakotirakennuksessa pitää olla kaksi tai useampi joustava tila, jota voidaan käyttää tarvittaviin palveluihin, kuten hammaslääkäripalveluihin, jalkojen- tai hiustenhoitoon. Yhtä tilaa on voitava käyttää uskonnollisiin tarkoituksiin. Edellä mainitut tilat voidaan sijoittaa rakennuksen suunnitteluratkaisusta riippuen erilleen asumisyksiköistä. TKK/Sotera, matkaraportti 15

16 Jokaiseen hoivakotikokonaisuuteen tulee kuulua riittävän suuri tila hoivakodin yhteisiä hetkiä, voimistelua, kuntoilua tai muita aktiviteetteja varten. Uutena toimintatilana on otettu käyttöön ns. hyvinvointihuone, jossa keskitytään henkilökohtaiseen hoivaan kuumien kylpyjen, hieronnan, musiikin jne. avulla. Vähintään yksi neuvotteluhuone varmistaa sen että johtokunnalla, henkilökunnalla, toimikunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on paikka pitää kokouksia. Lisäksi tarvitaan tilat yöpyville omaisille. 17. Tutkimus ja kokeiluhoivakodit Terveyshallinto neuvottelee kiinnostuneiden hoivakotien johtajien ja tutkimuslaitosten kanssa uusia hoivakonsepteja kokeilevien ja kehittävien hoivakotien tai asumisyksikön perustamisesta. Tällaisia konsepteja voivat olla esimerkiksi kaiken ruoan valmistaminen yksiköissä, hoivayksikön perustaminen maahanmuuttajille. Oleellista on, että henkilökunta on sitoutunut kokeiluun ja tutkimukseen. 16 TKK/Sotera, matkaraportti

17 4. ÅRHUSIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLOSTA Århusin kaupungissa on noin asukasta. Heistä eläkeläisiä on , joista iältään yli 67 -vuotiaita on noin , joista palveluiden piirissä on 14,7 %. Iältään yli 80 -vuotiaita noin henkeä, joista palveluiden piirissä on 48,3 %. Vanhustenhuolto kuuluu terveydenhuollon piiriin ja vanhuksista huolehtiminen asumiskuluineen on julkisen sektorin vastuulla. Julkisen sektorin ohella myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt sekä yksityissektori tuottavat vanhuspalveluita 11. Århusissa toimii kolme samat palvelut tarjoavaa palvelukeskusta, joiden yhteydessä on myös asuntoja ikääntyneille. Århusin kaupunki on velvoitettu järjestämään 2 kuukauden sisällä ikääntyneille heidän tarvitsemansa asuinpaikka. Tämän jälkeen asukkaan on vielä mahdollisuus muuttaa, mikäli ei heti ole päässyt palvelutaloon, johon oli ensisijaisesti toivonut pääsevänsä asumaan. Palvelukeskuksissa on keittiö- ja ravintolapalveluita, vaatehuoltomahdollisuus ja yhteistiloja. Palveluja ja yhteistiloja voivat käyttää myös ulkopuoliset. Tiloissa järjestetään monenlaista toimintaa, esi-merkiksi kuorolaulua, korttipeliä, musiikkiterapiaa, fysioterapeuttista kuntoutusta. Kaupungin puolesta asukkaille on järjestetty siivous- ja ruokapalveluita sekä muita mahdollisesti tarvittavia erityispalveluja. Palvelukeskuksilla on käyttäjäneuvostot ja joka toinen vuosi valitaan palvelukeskuksen asukkaiden joukosta asukas-johtaja. Tanskassakin suurena ongelmana on van-husten yksinäisyys, johon ratkaisuna pyritään kehittämään vanhuksille suunnattua toimintaa. Lisäksi tehdään paljon yhteistyötä erilaisten vapaaehtoistahojen kanssa. Kunnassa toimii erityinen ikääntyneiden Kuva 6. Palvelutalon rakennukset ympäröivät puistomaista pihaaluetta, Palvelutalo Fredriksbjerg og Langenæs, Århus terveysklinikka, jossa työskentelee jatkuvasti kaksi hoitajaa. Klinikka palvelee luonnollisesti vain niitä henkilöitä, jotka pystyvät itse liikkumaan. Århusin kunnassa työskentelee 6 dementiakoordinaattoria ja kotona asuville dementoituneille on lisäksi avattu avoin dementiakahvila Demens Cafée, joka jakaa tietoa dementiasta. Vielä kolme vuotta sitten kunnassa dementoituneita hoidettiin sairaalassa, nyt hoitokoteihin on avattu dementiayksiköitä. Työntekijämäärät palvelutaloissa olivat suurempia kuin meillä Suomessa, mitoitus oli noin 1 hoitaja per asukas. Dementiaryhmäkodin asukkaan kannalta ihanteelliset 8-10 asukkaan yksiköt oli todettu henkilökuntamitoituksen vuoksi taloudellisesti kannattamattomiksi ja mitoitusperiaatteeksi oli päätetty asukasta. 11 Claus Rasmussen, Terveydenhuolto, Aarhusin kaupunki TKK/Sotera, matkaraportti 17

18 Århusin kaupunki käyttää henkilökuntansa koulutuksessa seuraavia periaatteita ikääntyneen arkielämän sujumisen mahdollistamiseksi. Henkilökunnalla tulee olla tietoa siitä, mitä hyvä elämä on siitä, mitä ikääntyneen arki on dementiasta ja sen vaikutuksista henkilön arkeen arkkitehtuurin vaikutuksesta asukkaan toimintaan asukkaasta, hänen toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan asukkaan ja hoitohenkilökunnan suhteesta Elämänlaatu syntyy hyvinvoinnista, terveydestä ja onnellisuudesta. Terveyteen sisältyy sekä fyysisen kunto että onnellisuus. Hoitotyötä tekevien ja päättäjien on myös tärkeää kysyä, kenellä on oikeus määritellä, mitä hyvä elämä on, mitä arki on ja keitä ikääntyneet ovat. Lehdistön ja median muokkaamalla julkisella mielipiteellä on paljon vaikutusta ikääntyneitä koskeviin poliittisiin päätöksiin 12. Århusin kaupungissa on pyritty löytämään erilaisia ratkaisuja dementia-asumisyksiköiden toteuttamista varten, joista yhtenä toimivana mallina pidetään atriumpihan ympärille rakennettua hoitokotia. Tanskassa on keskusteltu paljon siitä, onko dementiaa sairastavalle parempi asumisratkaisu yhden vai kahden huoneen asunto. Poliittinen tahto on tarjota kaikille ikääntyneille kaksio, mutta molempia ratkaisuja käytetään kohteesta riippuen. Ryhmäkodeissa asukkaalla on usein käytössään sekä makuu- että olohuone, mutta joissakin tapauksissa tehdään myös yhdenhuoneen ratkaisuja, jotka on saatu aikaan yhdistämällä huoneet yhdeksi isommaksi tilaksi. Tämän lisäksi ryhmäkodeissa on väljät yhteiset oleskelutilat Koordinaattori Line Folsgaard, koordinaattori, Århusin kaupunki 13 Koordinaattori Mikael Mikkelsen Århusin rakennusvirasto 18 TKK/Sotera, matkaraportti

19 5. TUTUSTUMISKOHTEET 5.1 Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs, Ankersgade 21, Århus C Toiminta Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs on vuonna1994 valmistunut 87-paikkainen vanhustenkeskus, jossa tarjotaan päivätoimintaa ja ohjattua toimintaa viikoittain noin iäkkäälle ihmiselle. Päivätoimintayksikön yhteydessä toimii lasten päiväkoti ja leikkipuisto 14. Vapaaehtoistyöntekijöillä ja asukasyhdistyksellä on suuri rooli viikoittaisen virkistystoiminnan järjestämisessä. Palvelukeskusten asukkaiden joukosta valitut asukasjohtajat kokoontuvat joka kuukausi miettimään yhteisiä asioita ja järjestämään yhteisiä tapahtumia kuten kuorolauluhetkiä, miesten ruokailtoja ja retkiä. Yhteistyön onnistuminen palvelukeskusten henkilökunnan kanssa on tärkeää. Henkilökunta ottaa yleensä tyytyväisinä vastaan asukasjohtajien tekemät ehdotukset ja pyrkii toteuttamaan ne lyhyelläkin varoitusajalla. Asukkaat ovat esimerkiksi lainanneet vanhustenkeskuksen 12 hengen pikkubussia ja tehneet itsenäisesti retkiä kylpylöihin. Kuva 7. Palvelutalon asuntoihin kuuluvat parvekkeet, palvelutalo Fredriksbjerg og Langenæs, Århus Kuntoutusohjaajien virkoja on vain muutamia. Siksi kaikki asukkaiden parissa työskentelevät tekevät monipuolisesti eri toimia ja tehtäviä asukkaiden kanssa. Kysyimme hoitohenkilökunnalta heidän toimintansa kehitystarpeita ja tekniikan hyödyntämisideoita, he totesivat että ruokailua ja ruoanjakelua voisi kehittää. Siivous ja ihmisten aktivointi nähtiin myös mahdollisina kehityskohteina. Tilaratkaisut Vanhustenkeskus muodostuu neljästä L:n muotoisesta rakennuksesta, jotka sijaitsevat puiston ympärillä. 14 Regnier, V Design for Assisted Living guidelines for housing the physically and mentally frail. New York. ISBN TKK/Sotera, matkaraportti 19

20 Kulttuurikeskus Yhteiset tilat ovat avaria ja valoisia, etenkin ruokasali, johon tulvii luonnonvaloa runsaasti. Modernit huonekalut antavat tiloista raikkaan yleisvaikutelman. Käytävän seinällä on suuri taulu, johon on merkitty viikon tapahtumat. Vierailumme aikana saimme hetken seurata eläkeläisryhmän yhteislaulua. Reippaan ja iloisen tuntuiset eläkeläiset lauloivat suuren pöydän ympärillä seisoen ja viinija olutlaseja kilistellen kolmen ikätoverin säestäessä pianolla, haitarilla ja kitaralla. Ryhmä kokoontuu joka viikko. Keskellä kulttuurikeskusrakennusta on suuri kaksi kerrosta korkea yhteistila, johon on näköyhteys toisen kerroksen käytäviltä. Käytäville on lisätty lasit jälkeenpäin toisessa kerroksessa sijaitsevien toimistotilojen työrauhan parantamiseksi. Valoa tilaan tulee myös kattoikkunoiden kautta. Ääniolot tilassa olivat yllättäen vierailumme aikana huonot. Tuulen ääni kattopelleissä nousi ajoittain niin suureksi, että se häiritsi kokoustilassa esityksen seuraamista. Kuva 8. Korkea yhteistila näkyy toimistokerroksesta, Kulttuurikeskus Pohjakerroksessa on kuntosali, jossa on paljon erilaisia ikääntyneille sopivia kuntoiluvälineitä. Sekä asukkaat että henkilökunta käyttää kuntosalia. Yhteistilat Asuntoalue on osittain punatiilinen ja viihtyisän tuntuinen. Asuintalojen käytävän lattioissa on käytetty puuta, joka tuo tilaan miellyttävän lämpimän tunnelman. Alimman kerroksen porrashuoneeseen on asukkaiden postilaatikot rivissä. Asunto-ovien vieressä on yksinkertaiset ja eleettömät nimikyltit. Käytävien seiniä kiertää joka puolella puinen käsijohde. Jokaisessa asuinkerroksessa on yhteinen oleskelutila, jossa on keittiökalusteet. Ensimmäisessä kerroksessa on henkilökunnan toimistotila. Kuva 9. Keittiön alakaapit on korvattu pyörällisillä laatikostoilla, palvelutalon asuinrakennus 20 TKK/Sotera, matkaraportti

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Sotera-instituutti. Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt

Sotera-instituutti. Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt 1 Sotera-instituutti Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Senioreiden toimintatilat ja asuminen

Senioreiden toimintatilat ja asuminen Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kilpailuehdotus Kohtaaminen

Kilpailuehdotus Kohtaaminen Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1 Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA

TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA TANSKASSA TYÖSSÄ OPPIMASSA Tammikuun lopulla Aalborgin lentokentälle laskeutui kone, josta astui ulos kaksi aikuisopiston lähihoitajaopiskelijaa. Jännittyneenä ja mielenkiinnolla he odottivat, mitä seuraavan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10

Sisällys: CITY 130... 4 CITY 140... 6 CITY 164... 8 CITY 180... 10 MALLISTO CITY 2 HB Kivitalojen kivitalomallisto on syntynyt tarpeista kehittää kivitalokonsepti, joka vastaa suomalaisen perheen tarpeita hyvin suunnitellusta, energia- ja kustannustehokkaasta sekä sopivan

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Hannele Komu

Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Hannele Komu Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto l 19.4.2010 Hannele Komu 25.2.2010 1 Esityksen rakentuminen Järjestämisvastuutj Julkisen ja yksityisen määrittely Tapaustutkimus vanhustenhuollosta h Miten eteenpäin

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso

Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jaso Yleishyödyllinen, rekisteröity 4/2012 Jaso haluaa tehdä ennakoivaa työtä, jossa varttuneita ihmisiä aktivoidaan ottamaan vastuuta omasta ikääntymisestään ja samalla

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy. Ketään ei jätetä yksin Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Ketään ei jätetä yksin TK Palveluneuvonta Olemme läsnä ja saavutettavissa. Kotihoidon palvelut Lyhytaikainen hoiva ja kuntoutus Tehostettu palveluasuminen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA.

telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. telecare IP langaton kutsujärjestelmä LISÄÄ VAPAUTTA. VÄHEMMÄN HUOLTA. LANGATON KUTSUJÄRJESTELMÄ TURVALLISUUTTA JA HUOLETTOMUUTTA Rouva Niemi Huone 25 22:15 MISSÄ ROUVA NIEMI ON? HÄLYTYS 1 2? Ilman Ascom

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAKSKERRANTIE 488, TURKU MYYNTIESITE TURKU, OMAKOTITALO 2 5h, avok, 2 x kph, s, khh, erill.wc, 2 x las.parveke, autok., 198 m, 419 000 Vastaava välittäjä Ismo Aaltonen MYYNTINEUVOTTELIJA, KED, PARTNER

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot