KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA IKÄÄNTYVÄT KAUPUNKILAISET 2020-HANKE - AAPINEN-IKU-KUTRI-LITE Ira Verma Satu Åkerblom Arkktehtuurin tutkimuksia 2008 / 31

2 Sotera Arkkitehtuurinlaitos Teknillinen korkeakoulu PL TKK Toimittaneet: Ira Verma, Satu Åkerblom Valokuvat: Sotera Taittanut: Otso Helenius Sotera, TKK, Arkkitehtuurinlaitos, Arkkitehtuurin tutkimuksia 2008 /31 ISBN (pdf) ISSN Espoo 2008

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA IKÄÄNTYVÄT KAUPUNKILAISET 2020-HANKE - AAPINEN-IKU-KUTRI-LITE Kirjoittajat: Leena Aalto, Panu Harmo, Sasu Hälikkä, Teija Leminen, Tarja Närvänen, Kalle Punto, Arto Saari, Ira Verma, Tytti Wiinikka, Satu Åkerblom

4 Sotera, TKK PL 1000, TKK Arkkitehtuurinlaitos TIIVISTELMÄ Toimittajat Ira Verma ja Satu Åkerblom Julkaisun nimi Kokemuksia Tanskalisesta iäkkäiden ihmisten hoiva-asumisesta Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Väestön ikääntyminen ja dementiaoireisten suhteellisen osuuden lisääntyminen haastaa tutkijat etsimään uusia asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen liittyviä suunnittelu- ja teknologiaratkaisuja. Ikääntyneiden asuinympäristöjen käytettävyyden kehittämisen kannalta on tärkeä kerätä tietoa erilaisista toteutetuista asumisratkaisuista. Matkaraportti on yhteenveto Teknillisen korkeakoulun Sotera -instituutin koordinoiman Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeen tutustumismatkasta Tanskalaiseen vanhustenhuoltoon. Ikääntyvät kaupunkilaiset hanke on osa Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin Innovatiivinen kaupunki ohjelmaa. Raportin sisältö on yhteenveto matkalle osallistuneiden henkilöiden matkan aikana tekemistä havainnoista. Tutustumismatka suuntautui tanskalaisiin palvelukeskuksiin, vanhainkoteihin ja dementiayksiköihin. Vierailukohteena oli yhteensä kymmenkunta ikääntyneille tarkoitettua uudis- ja peruskorjauskohdetta. Matkan aikana tutustuttiin kohteiden arkkitehtuuriin, tanskalaiseen hoitokulttuuriin sekä käytössä olevaan apuvälineteknologiaan. Matkan aikana kuultiin tanskalaisia hoiva-alalla työskenteleviä henkilöitä sekä Kööpenhaminan ja Århusin kaupungin terveysja sosiaalihuollosta vastaavia henkilöitä. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia ja Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeeseen osallistuvien tutkimusyksiköiden erikoisosaamista. Tekstin kirjoittamiseen ovat osallistuneet TKK:n Rakentamistalouden laboratoriosta tutkijat Leena Aalto ja dosentti Arto Saari, TKK:n Automaatiotekniikan laboratoriosta tutkija Panu Harmo, TKK:n Sotera-instituutista tutkijat Sasu Hälikkä, Tytti Wiinikka, Ira Verma ja tutkimuspäällikkö Satu Åkerblom, ammattikorkeakoulu Stadiasta lehtori Teija Leminen, Kiinteistö OY Helsingin palveluasunnoista toimitusjohtaja Tarja Närvänen sekä Miratel Oy:stä myyntijohtaja Kalle Punto. Kuvat (Sotera-instituutti) on työstänyt ja raportin taittanut Otso Helenius. Avainsanat - asiasanat (ja luokat) Ikäihmiset, dementia, hoiva-asuminen Julkaisupaikka Espoo ISBN (painettu) Sarjan nimi Arkkitehtuurin tutkimuksia Painetun julkaisun jakelu Kuukausi / Vuosi 04 / 2008 ISBN (sähköinen) Kieli Suomi ISSN (painettu) Sivumäärä 43 ISSN (sähköinen) Osan numero tai raporttikoodi 2008/31 Julkaisun WWW-osoite

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lukijalle 1.1 Matkan järjestäjä ja osallistujat 1.2 Matkan tarkoitus 1.3 Miksi hoivakoteja tarvitaan 2. Ikääntyneiden hoiva-asumisesta Tanskassa 3. Kööpenhaminan kaupungin vanhainkotien korjausohjelma 3.1 Tämän hetkinen tilanne 3.2 Kaupungin 17. periaatetta hoivakoteja varten 4. Århusin kaupungin terveydenhuollosta 5. Tutustumiskohteet 5.1 Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs 5.2 Pilehuset 5.3 Dronning Anne Marie Centret 5.4 Sophielund 5.5 Egely 5.6 De Gamles By 5.7 Bonderupgård 6. Århusin yliopiston tietotekniikan osasto 7. Mitä opimme? 7.1.Toiminta 7.2 Arkkitehtuuri 7.3 Avustava tekniikka 7.4 Yhteistyö 8. Lähteet Liite 1. Matkaohjelma Liite 2. Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanke TKK/Sotera, matkaraportti

6

7 1. LUKIJALLE 1.1 Matkan järjestäjä ja osallistujat Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti järjesti tutustumismatkan tanskalaisiin vanhusten hoivakoteihin, palvelutaloihin ja -keskuksiin Kööpenhaminaan ja Århusiin 1. Matka kuului Sotera-instituutin koordinoimaan Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeeseen 2. Matkalle osallistui seuraavat 12 henkilöä Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hankkeen projekteista ja niiden yhteistyöyrityksistä: tutkija Leena Aalto, TKK:n rakentamistalouden laboratorio, tutkija Panu Harmo, TKK:n automaatiotekniikan laboratorio, vs. professori Markku Hedman, TKK:n arkkitehtiosasto, projektipäällikkö Sasu Hälikkä, TKK:n Sotera-instituutti, lehtori Teija Leminen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, toimitusjohtaja Tarja Närvänen, Helsingin kaupungin Palveluasunnot Oy, myyntijohtaja Kalle Punto, Miratel Oy, dosentti Arto Saari, TKK:n rakentamistalouden laboratorio, projektisihteeri Tuula Soini, TKK:n Soterainstituutti, tutkija Ira Verma, TKK:n Sotera-instituutti, tutkimusapulainen Tytti Wiinikka, TKK: n Sotera-instituutti, tutkimuspäällikkö Satu Åkerblom, TKK:n Sotera-instituutti. Tanska on tunnettu avopalvelujen ja iäkkäiden ihmisten hoivan toimintamallien kehittäjänä. 1.2 Matkan tarkoitus Matkan ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisissa toiminta- ja asumisympäristöissä ja minkälaisen teknologian turvin iäkkäät ja dementoituneet tanskalaiset asuvat. Lisäksi tahdottiin tietää, minkälaisia tavoitteita tanskalaiset ovat tulevaisuuden palvelu- ja hoivatoiminnalla asettaneet. Tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä Suomessa tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä varten. Vierailukohteiksi valittiin palvelutaloja, hoivakoteja sekä dementiaan erikoistuneita hoivayksiköitä. Kohteet olivat sekä uudisrakennuksia että korjauskohteita. Tavoitteena oli myös tavata tanskalaisia terveysalalla työskenteleviä henkilöitä ja toimijoita käyttäjäkokemusten kartoittamista varten. Lisäksi haluttiin kuulla kuntien virkamiehiltä tietoa ajankohtaisista kehittämishankkeista ja niiden tavoitteista ja toimintamalleista. Matkan toisen tavoitteena oli luoda kontaktit Århusin yliopiston tietotekniikan osaston kanssa mahdollisen yhteistyön tunnustelua varten. 1 Matkaohjelma on liitteessä 1 2 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanke kuuluu Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteiseen Innovatiivinen kaupunki ohjelmaan. Liitteessä 2 on kuvaus hankkeen projekteista. TKK/Sotera, matkaraportti 7

8 1.3 Miksi hoivakoteja tarvitaan Väestön ikääntyminen ja hoitohenkilökunnan määrän suhteellinen pieneneminen asettaa vanhustenhoidon kehittämiselle jatkuvasti uusia haasteita erityisesti niissä maissa, joissa ikääntyneiden suhteellisen osuuden on ennustettu kasvavan jatkuvasti. Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omissa kodeissaan niin kauan kuin mahdollista. Jos kotona asuminen ei enää ole mahdollista ei vaihtoehtona saa olla laitosmaiseen ympäristöön siirtyminen. Fyysisesti hyvin huonokuntoiset ikääntyneet ja pitkälle edennyttä dementiaa sairastavat tarvitsevat turvallisen, toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollistavan ja muuhun toimintaan aktivoivan asuinympäristön. Kehittämistyötä tarvitaan ikääntyneen itsenäisen suoriutumisen tukemisessa, itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Dementia on parantumaton sairaus, jossa potilaan tila heikkenee yksilöllisesti ja yleensä asteittain. Monissa tutkimuksissa on todettu Kuva 1. Rollaattoreiden säilytys käytävällä, Bonderupgård, että siirtyminen laitosympäristöön huonontaa Kööpenhamina dementoituneen henkilön toimintakykyä. Nopea fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, masennus ja avuttomuus voivat johtua osittain myös itsemääräämisoikeuden menetyksestä ja nopeuttaa taudin etenemistä. Margaret Calkinsin 3 on esittänyt pohtiessaan suunnittelua dementoituneille kokonaisvaltaisen ympäristön mallin, jossa ihmisten, fyysisen ympäristön ja toimintatapojen yhteensovittaminen synnyttää kokemuksen ympäristöstä. Elämänlaatuun liittyvien perusoikeuksien kuten asukkaiden omatoimisuuden ja yksityisyyden kunnioitus tulee olla jokaisen, ikääntyneenkin ihmisen oikeus 4. Hoitohenkilökunnan määrän tarve kasvaa jatkuvasti ja saatavuus pienenee. Hoitohenkilökunnan avustettavana on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Ongelmaksi nousee raskaan hoitotyön määrän kasvaminen. Hoivapalveluiden tarpeen kasvu on heikentänyt palveluiden tasoa 5. 3 Calkins, M Design for dementia. National Health Publishing. ISBN Day, K.; Carreon, D. & Stump, C The Therapeutic Design of Environments for People With Dementia. A Review of the Empirical Research, The Gerontologist, Vol. 40, No. 4, p Lethbridge, J Care Services in Europe, 20 February European Federation of Public Service Unions (EPSU). 8 TKK/Sotera, matkaraportti

9 Omaishoitajien työn tukeminen on nähty yhtenä mahdollisuutena ikääntyneiden määrän kasvaessa. Pohjoismaissa suurin osa ikääntyneiden omaishoitajista on heidän puolisoitaan. Lapset toimivat vasta toissijaisina vanhempiensa hoitajina. On myös todettu, että pohjoismaiset ikääntyneet haluavat mieluiten palveluita ulkopuolisilta toimijoilta. He eivät halua olla riippuvaisia lähiomaisistaan 6. Ympäristön ominaisuuksien vaikutuksia dementoituneen asukkaan elämänlaadun parantamisessa ei ole paljoa tutkittu 7. Tutkimuksissa on keskitetty tarkastelemaan dementoituneiden asukkaiden toimintakyvyn kehitystä ja poistamaan sairaudesta aiheutuvaa ongelmakäyttäytymistä. Käytännöstä saatujen kokemusten kautta tiedetään kuitenkin, että ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja hoitohenkilökunnan työtä voidaan tukea asuinympäristöjä parantamalla ja ottamalla käyttöön avustavaa teknologiaa. Ryhmäkotien toteuttaminen on pohjoismaissa nähty yhtenä ratkaisuna laitosasumisen vähentämiseksi. Fyysisesti huonokuntoisten ja dementoituneiden ryhmäkoteja on toteutettu pääosin peruskorjauksien yhteydessä olemassa oleviin vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Myös uusia yksittäisiä dementiakoteja on toteutettu. Dementiakotien tarve on riippuvainen siitä kuinka lääketieteellinen dementianhoito kehittyy. Jos lääkehoidon avulla voidaan minimoida tautiin kuuluvan raskasta hoitoa vaativan ajan pituus, mahdollistuu monen dementoituneen kotona asuminen omais- tai kotihoidon ja avustavan teknologian turvin nykyistä paremmin. 6 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN Day, K.; Carreon, D. & Stump, C The Therapeutic Design of Environments for People With Dementia. A Review of the Empirical Research, The Gerontologist, Vol. 40, No. 4, p TKK/Sotera, matkaraportti 9

10 2. IKÄÄNTYNEIDEN HOIVA-ASUMISESTA TANSKASSA Tanskassa on vuodesta 1987 asti pyritty lainsäädännön avulla välttämään perinteisten hoitolaitosten rakentamista ja keskitytty kotihoidon ja hoiva-asumisen kehittämiseen. Laki velvoittaa kunnat tarjoamaan palveluita ikääntyneille. Dementiaa sairastavat ovat samassa asemessa muiden ikääntyneiden kanssa ja heitä hoidetaan myös suurilta osin samoissa hoivakodeissa. Vanhustenhuolto kuuluu tanskalaisen terveydenhuollon piiriin ja vanhuksista huolehtiminen asumiskuluineen on julkisen sektorin vastuulla. Julkisen sektorin ohella myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt sekä yksityissektori tuottavat vanhuspalveluita. Kunnanvaltuustot laativat vanhustenhuollon laatustandardit, joita julkisten ja yksityisten palvelutuottajien tulee noudattaa. Kuva 2. Asuinyksikkäjen yhteistilat ovat avaria ja viihtyisiä, Sophielundin hoitokoti, Kööpenhamina Tanskassa eivät dementoituneet tai edes hyvin iäkkäät ihmiset asu laitoksissa. Laitoshoidon käsite on poistettu kokonaan tanskalaisesta vanhustenhuollosta ja vammaishuollosta. Hoivakodissa asuvien katsotaan asuvan omassa asunnossaan. Ikääntynyt saa itse valita haluamansa asuinpaikan toiveensa ja yksilöllisen tarpeensa mukaan. Hänet on sijoitettava tarvitessaan kahden kuukauden odottamisajan sisällä vapautuvaan vanhustenhoidon asumisyksikön asuntoon. Muutto ensisijaisesti valittuun asuinpaikkaan on oltava mahdollista heti, kun sieltä vapautuu asunto. Vuonna 1995 voimaan tullut laki edellyttää, että yli 75-vuotiaille on tarjottava mahdollisuus ennalta ehkäisevään kotikäyntiin kahdesti vuodessa. Kotikäyntien tavoitteena on ennakoida vanhuksen avun tarve, arvioida asunnon muutostöiden tarve sekä kertoa kunnassa tarjolla olevista palveluista. Kotipalveluita tarjotaan omaishoidon tueksi. Kotihoitoa sai vuonna 2002 Tanskassa 24,6 % yli 65 vuotiaista ja yli 80 vuotiaista kotihoidon piirissä oli 49,6 %. Vastaavat luvut olivat Suomessa 10,6 % ja 35,4 %. Tanskalaiset ikääntyneet pääsevät helpommin kotipalveluiden piiriin kuin muissa pohjoismaissa ja omaiset ja palveluntuottajat täydentävät hyvin toisiaan: pelkän omaishoidon varassa on vain 20 % päivittäin apua tarvitsevista ikääntyneistä. Suomessa tilanne on Ruotsin kaltainen, jossa 54 % heistä on pelkän omaishoidon varassa 8. Tanskassa ikääntyneen avuntarve arvioidaan ja palvelut tuotetaan eri tahoilla. Hoivakodinkin asukas saa valita, haluaako hän käyttää vanhainkodin tarjoamaa palvelua, vai ostaako hän sen ulkopuoliselta toimijalta. Hoidossa painottuu yksilöllisyys ja asukkaan valinnan vapaus, apua ja palveluja 8 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN TKK/Sotera, matkaraportti

11 tarjotaan asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Toimintakykyä ja omatoimisuutta tukeva toimintatapa on koko hoitohenkilöstön työotteena. Asukkaan aikaisempaa elämää ja kiinnostuksen kohteita käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi toimintaa suunniteltaessa ja terapiatilanteissa. Dementiaa sairastavia asukkaita on viety vierailemaan esim. aikaisemmille työpaikoille. Tulevaisuuden visiona Tanskassa ovat esimerkiksi puutarhanhoitoon tai musiikkiin erikoistuneet hoitokodit, joihin ikääntynyt voi hakeutua omien harrastustensa mukaan. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tärkeänä pidetään, että henkilökunnalla ja asukkailla on hyvät suhteet. Hoivakodeissa panostetaan yhteisöllisyyteen ja niissä toimii aktiivisia asukasyhdistyksiä, jotka osallistuvat päivittäisten toimintojen, ruokalistojen ja harrastusmahdollisuuksien suunnitteluun yhdessä henkilökunnan kanssa. Palvelutaloja ja hoivakoteja pidetään vanhusten koteina, jossa heillä on päätäntävalta ja itsemääräämisoikeus. Kuva 3. Palvelukeskusten yhteistiloja käyttävät aktiiviset harrasteryhmät, Århus Hoitohenkilökunnan suuri vaihtuvuus on ongelma kaikissa pohjoismaissa. Tanskassa suurin osa hoitohenkilökunnasta saa 1-2 vuoden koulutuksen. Suomessa koulutus on pidempi kuin muissa pohjoismaissa: yli puolet opiskelee alaa yli 2 vuotta. Tanskassa Kuva 4. Asukkaiden yksilöllisyys pyritään ottamaan huomioon hoityössä, De Gamles By, Kööpenhamina henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen panostetaan työsuhteen aikana. Suomessa hoitajien asiakasmäärät päivittäin ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin tanskalaisilla tai ruotsalaisilla kollegoilla ja työtä tehdään säännönmukaisesti vajaalla henkilökunnalla 9. Hoivakodeissa on jo nyt paljon apuvälineitä ja teknisiä ratkaisuja. Niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Tätä kehittyvää teknologiaa hyödyntämään tarvitaan, henkilökuntaa, joka osaa sitä tehokkaasti käyttää ja opastaa myös asukkaita ja omaisia apuvälineiden käytössä. Henkilökunnan työtä helpottava teknologia nähdään mahdollisuutena houkutella alalle uutta työvoimaa suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle. 9 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN TKK/Sotera, matkaraportti 11

12 3. KÖÖPENHAMINAN KAUPUNGIN VANHAINKOTIEN KORJAUSOHJELMA 3.1 Tämänhetkinen tilanne 10 Kööpenhaminan kantakaupungissa asuu noin asukasta. Kehyskunnat mukaan lukien asukkaita on Yli 65-vuotiaita on kantakaupungissa , heistä yli 80-vuotiaita Ikääntyneille on tarjolla palveluasumiskohteita ja hoivakoteja, mutta erikoistuneita hoitopaikkoja, kuten lyhytaikaispaikkojakin, on tällä hetkellä liian vähän. Asukas saa valita, mihin hoivakotiin hän haluaa asettua. Tarpeen vaatiessa hänet on sijoitettava kahden kuukauden kuluessa johonkin sopivaan hoivapaikkaan, mutta hän voi myöhemmin muuttaa ensisijaisesti valitsemaansa kotiin heti kun asunto sieltä vapautuu. Ikääntyneen avuntarve määritellään ja palvelu tuotetaan aina eri tahoilla. Tavoitteena on että vuosien aikana Kööpenhaminan kaupunki avaa yhden dementiaan erikoistuneen hoitokodin jokaisessa seitsemässä kaupunginosassaan. Tällä hetkellä dementiaa sairastavat asuvat yhdessä muiden hoivakotien asukkaiden kanssa. Keskimääräinen asumisaika hoivakodeissa on vain noin kaksi vuotta, koska periaatteena on, että ikääntyneet asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kööpenhaminassa, toisin kuin muualla Tanskassa, ikääntyneiden määrä tulee laskemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, minkä takia kaupunki on päättänyt ryhtyä laajaan vanhainkotien kunnostusprojektiin, joka toteutetaan vuosien aikana. Hoitokodin vähimmäisasukasmäärä tulee olemaan 50 asukasta, pienemmät hoitoyksiköt voivat jatkaa toimintaansa, mikäli ne on mahdollista yhdistää hallinnollisesti. Kaikki asunnot kunnostetaan ja korjaukset suoritetaan kahdessa eri vaiheessa. Uusia teknologiaratkaisuja otetaan käyttöön, asuntoihin asennetaan esimerkiksi turvapuhelinjärjestelmät ja laajakaistaliittymät. Uusia ratkaisuja tullaan toteuttamaan mm. tilojen lukitusjärjestelmissä ja kulunvalvonnassa. Tavoitteena on myös, että asukkaat voivat tehdä ostoksia palvelutalon sisällä luottokortilla. 1. vaiheessa muutetaan 1600 hoitopaikkaa 900:ksi nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi kaksioksi. 2. vaiheessa 800 palveluasuntoa ja 1400 hoitopaikkaa muutetaan 1400:ksi nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi kaksioksi. Kööpenhaminan kaupunki osallistuu korjaukseen 7 % osuudella. Suurin osa kuluista maksetaan julkisen- ja korjausrakentamisenrahastosta. Vuoden 2007 ohjeistuksen mukaan korjaus saa maksaa enintään 3000 / m². Kööpenhaminaan, Sølundin vanhainkodin yhteyteen, muodostetaan suuri, vanhusten asumiseen ja hyvinvointiin erikoistunut tutkimusyksikkö, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa. Vanhainkodin henkilökunta on sitoutunut osallistumaan tutkimustyöhön. Tanskassa on noussut kysymys maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden hoidosta. Heillä on erilaiset tarpeet ja toiveet hoitolaitosten palveluista ja suunnittelusta. Maahanmuuttajat tuntevat monasti itsensä aikaisemmin vanhoiksi ja sairastuessaan dementoiviin sairauksiin menettävät vieraankielen taitonsa, mikä aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia asukkaiden ja hoitohenkilökunnan välillä. Erimielisyydet eri etnisten ryhmien välillä hoitoyksikön sisällä saattavat myös muodostua ongelmaksi. Kööpenhaminan läheisyydessä sijaitseva kunta on jopa perustanut vanhainkodin Turkkiin sieltä kotoisin olevalle vanhusväestölleen. Muutto vanhainkotiin on ollut asukkaille vapaaehtoista. 10 Kööpenhaminan terveysviraston projektipäällikkö Grete Madsen ja osastojohtaja Per Christensen kertoivat kaupungin vanhustenhuollon tiloista ja palvelutalojen laajasta peruskorjaushankkeesta. 12 TKK/Sotera, matkaraportti

13 3.2 Kaupungin 17. periaatetta hoivakoteja varten Kööpenhaminan kaupunki on laatinut seuraavat 17 periaatetta uusia ja peruskorjattavia hoivakoteja varten huhtikuussa 2006: 1. Rakennusten massoittelu ja suhde ympäristöön Hoivakoti-rakennusten tulee muodostaa vaihteleva kokonaisuus. Vaihtelevuuden tulee heijastua arkkitehtuurissa ja rakennusten suhteessa paikalliseen ympäristöön. Rakennusten sijoitus voi vaihdella vilkkaasta kaupunkiympäristöstä hiljaiseen puistomaiseen ympäristöön. Rakennusten tulee avautua ympäristöön, jotta asukkaat rohkaistuisivat hyödyntämään paikallista palvelutarjontaa. Jos lähistöllä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, rakennuksissa tulee olla palveluita asukkaille ja ulkopuolisille. 2. Asumisyksiköiden koko Hoivakoti ehdotetaan jaet-tavaksi hengen asumisyksiköiksi. Asumisyksikön pieni koko tukee mahdollisuutta saavuttaa Kuva 5. De Gamles By, Kööpenhamina yksityisyyttä, kodinomaisuutta ja tunnetta omasta yksiköstä. Asukkaille pitää suoda yksityisyyden rauha ja sitä tulee kunnioittaa. Asumisyksiköt pitää sijoittaa niin, että ratkaisu houkuttelee asukkaita sekä ulko- että sisäoleskeluun. Henkilökunnalla ja asukkailla tulee olla vaikutusmahdollisuus arkirutiineihin ja niiden suorittamiseen. 3. Ikääntymiseen liittyvien toimintarajoitteiden huomioon ottaminen Ympäristön tulee, mahdollisuuksien mukaan, minimoida näköaistin, kuuloaistin ja kognitiivisten kykyjen heikkenemisen tuomia rajoitteita. Asukkaiden psyykkinen hyvinvointi, turvallisuuden tunteen syntyminen, itsekunnioitus, itsenäisyys ja omatoimisuuden tukeminen pitää ottaa huomioon. 4. Henkilökunnan työympäristöä priorisoitava Henkilökunnalle on taattava mahdollisimman tarkoituksenmukaiset työskentelyolosuhteet. Sekä fyysisen että psyykkisen rasittumisen riski on minimoitava henkilökunnan ja asukkaiden viihtyvyyden edistämiseksi. Hyvät työolosuhteet vähentävät henkilökunnan sairastelua ja parantavat henkilökunnan hoitosuhteita potilaisiin. 5. Asumisyksiköitä ikääntyneille, joilla on erityisvaatimuksia Tarvittaessa on voitava muodostaa asumisyksiköitä erityisryhmille. Yksiköt on rakennettava joustavasti muunneltaviksi, jotta niissä pystytään vastaamaan erilaisten sairauksien mukanaan tuomiin vaatimuksiin sekä asukkaiden kulttuurisidonnaisiin vaatimuksiin. TKK/Sotera, matkaraportti 13

14 6. Hoivakotien profilointi Tulevaisuudessa asukkaiden pitää saada valita hoivakoti oman mielenkiinnon tai harrastusten perusteella. Hoivakodilla on oltava mahdollisuus kehittää omaa profiiliaan nykyisten tai tulevien asukkaiden toiveiden ja kiinnostusten mukaan. Osaamisalueita voi olla useita, esimerkiksi puutarhanhoito, liikunta, lemmikkieläimet tai mereen liittyvät asiat. Kööpenhaminassa on jo olemassa hoivakoteja mm. juutalaisille ja katollisille. Profilointi auttaa asukasta sopivan hoivakodin löytymisessä. 7. Hoivakotirakennusten koko Henkilökunnan riittävyyden, toiminnan varmistumisen ja taloudellisen kannattavuuden takia hoivakodeissa tulisi olla vähintään 50 asuntoa, jotka on jaettu 4-5 yksikköön. Edellä mainittua pienemmät olemassa olevat hoivakodit voivat ryhtyä lähistöllä sijaitsevien hoivakotien kanssa taloudelliseen ja hallinnolliseen yhteistyöhön. 8. Ulko-oleskelualueet: saavutettavuus, valaistus ja vaihtelevuus Ulko-oleskelualueet ja rakennukset on nähtävä kokonaisuutena ja siksi niiden on oltava mukana rahoitus- ja hankesuunnittelussa alusta alkaen. Ulko-oleskelutilat pitää suunnitella paikkoihin, jotka ovat asukkaiden hyvin hahmotettavissa. Niihin pitää päästä helposti sekä hoivakodin tiloista että kadulta. Ulkoalueiden pitää mahdollistaa oleskelu tuulensuojassa, auringossa tai varjossa. Niiden pitää tarjota näkymiä katuelämään ja luonnon rauhaan. Ulkoalueilla pitää olla kulkureittejä, kalusteita ja kalusteryhmiä yhdessä tai yksin oloon. Kaikki oleskelualueet on valaistava heikkonäköisten vaatimusten mukaan. 9. Asuntojen koko Asuntojen tavoiteltu nettopinta-ala on m2 ja bruttopinta-ala m2. Bruttoalaan lasketaan mukaan yhteistiloja. Pinta-alat määritellään suhteessa valtion myöntämiin vuokraavustuksiin. Vain erityisien perusteltujen syiden perusteella voidaan em. mitoituksesta poiketa. Asuntojen tulisi olla muunneltavissa yhden tai kahden huoneen asunnoiksi. WC- ja pesutilojen suunnittelussa on otettava huomioon avustamiseen tarvittava tila. 10. Asuntojen suuntaus, sisustus ja varustelutaso Kaikissa asunnoissa tulee olla parveke tai ainakin ranskalainen parveke. Valaistusolosuhteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asunnot tulee suunnata pääasiallisesti siten, että ne saavat mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Kaikki pinnat tulee olla vaaleita. Asunnot sisustetaan mahdollisimman joustaviksi. Huonejaot toteutetaan pääasiallisesti siirrettäviä seiniä ja liukuovia käyttäen. 11. Asuntojen keittiötilat Kaikkiin asuntoihin asennetaan keittonurkkaus, jossa on pieni jääkaappi, pesuallas, komero ja korkeussäädettävä pöytätaso. Asunnoissa on liitäntä sähköliedelle, mutta liesi asennetaan vain jos asukas sitä pyytää. Lisäksi keittiötila on varustettavissa mikroaaltouunilla, keittolevyillä, kahvinkeittimellä ja muilla kodinkoneilla. Kaikki sähköasennukset tulee olla turvallisuussyistä säädettävissä myös asunnon ulkopuolelta. 14 TKK/Sotera, matkaraportti

15 12. Tekniset apuvälineet Kaikkien saatavilla olevien teknisten laitteiden ja apuvälineiden mahdollinen käyttö on otettava huomioon muutos- ja uudisrakentamisessa. Tämä koskee sekä ratkaisuja, jotka voivat auttaa asukkaiden arkipäivää että ratkaisuja, jotka suojaavat henkilökuntaa hankalilta työasennoilta ja raskailta siirroilta. Huoneet sisustetaan niin, että normaaleilla kalusteilla kalustettuna jää riittävä tila pyörätuolin avulla liikkumiseen tilasta toiseen. Muita asennuksissa huomioon otettavia teknisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi kiinteät nostolaitteet, oviautomatiikka ja lukitusjärjestelmät. Jokaiseen asuntoon pitää asentaa laajakaistayhteys ja langaton käyttöominaisuuksiltaan joustava hälytysjärjestelmä. 13. Yksiköiden yhteistilat Jokaiseen asukkaan hoivakotiyksikköön kuuluu ainakin kaksi viihtyisää oleskelutilaa, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Jokaisen yksikön pitää pystyä toimimaan erillisenä. Kunnan pitää, sekä korjaus- että uudisrakentamisessa, olla kodinomaisuuden puolestapuhuja. Toteutuksessa on valittava ratkaisuja, jotka edistävät asukkaiden mahdollisuuksia säilyttää henkilökohtainen itsenäisyys ja omanarvontunto. Ulko- ja sisätilojen välillä pitää olla hyvät yhteydet. Kaikkien yhteistilojen tulee mahdollistaa yhteisoleskelu, mutta niihin on myös pystyttävä järjestämään rauhallisia nurkkauksia. Yhteistiloissa pitää olla runsaasti luonnonvaloa ja viihtyisät näkymät ulos. Oleellista on, että yhteistiloissa on hyvä akustiikka. Kulkureittien tilojen välillä on oltava valoisia, riittävän leveitä ja mahdollisimman lyhyitä. Asukkaat ja henkilökunnat voivat osallistua yhteistilojen sisustamiseen. 14. Yhteinen keittiö- ja ruokailutila Jokaiseen asumisyksikköön kuuluu tila, jossa on avokeittiö ja ruokapöydät samassa tilassa. Ruokailutilan pöydät on voitava sijoittaa erikokoisiin ryhmiin, jotta asukkailla on mahdollisuus valita minkä kokoisessa ryhmässä haluaa ruokailla. 15. Oleskelutila Oleskelutila sijoitetaan ruokailutilan läheisyyteen, jolloin ne voidaan haluttaessa yhdistää esimerkiksi juhlatilaisuuksia varten. Jokaisen asumisyksikön oleskelutilan yhteyteen tulee, jos mahdollista, liittyä terassi tai parveke. Riittävän iso sisätilojen välittömässä läheisyydessä sijaitseva ulkotila mahdollistaa mm. kasvien hoidon harrastamisen, grillauksen ja ruokailun, seurustelun tai lepäämisen ulkona. 16. Henkilökunnan tilat ja palvelutilat Jokaiseen asumisyksikköön sijoitetaan vaadittavat henkilökunnan pesu-, WC-, pukeutumisja säilytystilat sekä työhuone, jossa on vähintään yksi PC-paikka. Henkilökunnan työhuoneeseen on lisäksi oltava pieni neuvottelupöytä. On tärkeää että henkilökunnan tila sijoitetaan niin, että se tukee hoitoa ja työskentelyä. Yöpyviä vierailijoita varten varataan huone. Henkilökunnan ja johdon käyttöön tulee olla vähintään yksi neuvotteluhuone. Jokaisessa hoivakotirakennuksessa pitää olla kaksi tai useampi joustava tila, jota voidaan käyttää tarvittaviin palveluihin, kuten hammaslääkäripalveluihin, jalkojen- tai hiustenhoitoon. Yhtä tilaa on voitava käyttää uskonnollisiin tarkoituksiin. Edellä mainitut tilat voidaan sijoittaa rakennuksen suunnitteluratkaisusta riippuen erilleen asumisyksiköistä. TKK/Sotera, matkaraportti 15

16 Jokaiseen hoivakotikokonaisuuteen tulee kuulua riittävän suuri tila hoivakodin yhteisiä hetkiä, voimistelua, kuntoilua tai muita aktiviteetteja varten. Uutena toimintatilana on otettu käyttöön ns. hyvinvointihuone, jossa keskitytään henkilökohtaiseen hoivaan kuumien kylpyjen, hieronnan, musiikin jne. avulla. Vähintään yksi neuvotteluhuone varmistaa sen että johtokunnalla, henkilökunnalla, toimikunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on paikka pitää kokouksia. Lisäksi tarvitaan tilat yöpyville omaisille. 17. Tutkimus ja kokeiluhoivakodit Terveyshallinto neuvottelee kiinnostuneiden hoivakotien johtajien ja tutkimuslaitosten kanssa uusia hoivakonsepteja kokeilevien ja kehittävien hoivakotien tai asumisyksikön perustamisesta. Tällaisia konsepteja voivat olla esimerkiksi kaiken ruoan valmistaminen yksiköissä, hoivayksikön perustaminen maahanmuuttajille. Oleellista on, että henkilökunta on sitoutunut kokeiluun ja tutkimukseen. 16 TKK/Sotera, matkaraportti

17 4. ÅRHUSIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLOSTA Århusin kaupungissa on noin asukasta. Heistä eläkeläisiä on , joista iältään yli 67 -vuotiaita on noin , joista palveluiden piirissä on 14,7 %. Iältään yli 80 -vuotiaita noin henkeä, joista palveluiden piirissä on 48,3 %. Vanhustenhuolto kuuluu terveydenhuollon piiriin ja vanhuksista huolehtiminen asumiskuluineen on julkisen sektorin vastuulla. Julkisen sektorin ohella myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt sekä yksityissektori tuottavat vanhuspalveluita 11. Århusissa toimii kolme samat palvelut tarjoavaa palvelukeskusta, joiden yhteydessä on myös asuntoja ikääntyneille. Århusin kaupunki on velvoitettu järjestämään 2 kuukauden sisällä ikääntyneille heidän tarvitsemansa asuinpaikka. Tämän jälkeen asukkaan on vielä mahdollisuus muuttaa, mikäli ei heti ole päässyt palvelutaloon, johon oli ensisijaisesti toivonut pääsevänsä asumaan. Palvelukeskuksissa on keittiö- ja ravintolapalveluita, vaatehuoltomahdollisuus ja yhteistiloja. Palveluja ja yhteistiloja voivat käyttää myös ulkopuoliset. Tiloissa järjestetään monenlaista toimintaa, esi-merkiksi kuorolaulua, korttipeliä, musiikkiterapiaa, fysioterapeuttista kuntoutusta. Kaupungin puolesta asukkaille on järjestetty siivous- ja ruokapalveluita sekä muita mahdollisesti tarvittavia erityispalveluja. Palvelukeskuksilla on käyttäjäneuvostot ja joka toinen vuosi valitaan palvelukeskuksen asukkaiden joukosta asukas-johtaja. Tanskassakin suurena ongelmana on van-husten yksinäisyys, johon ratkaisuna pyritään kehittämään vanhuksille suunnattua toimintaa. Lisäksi tehdään paljon yhteistyötä erilaisten vapaaehtoistahojen kanssa. Kunnassa toimii erityinen ikääntyneiden Kuva 6. Palvelutalon rakennukset ympäröivät puistomaista pihaaluetta, Palvelutalo Fredriksbjerg og Langenæs, Århus terveysklinikka, jossa työskentelee jatkuvasti kaksi hoitajaa. Klinikka palvelee luonnollisesti vain niitä henkilöitä, jotka pystyvät itse liikkumaan. Århusin kunnassa työskentelee 6 dementiakoordinaattoria ja kotona asuville dementoituneille on lisäksi avattu avoin dementiakahvila Demens Cafée, joka jakaa tietoa dementiasta. Vielä kolme vuotta sitten kunnassa dementoituneita hoidettiin sairaalassa, nyt hoitokoteihin on avattu dementiayksiköitä. Työntekijämäärät palvelutaloissa olivat suurempia kuin meillä Suomessa, mitoitus oli noin 1 hoitaja per asukas. Dementiaryhmäkodin asukkaan kannalta ihanteelliset 8-10 asukkaan yksiköt oli todettu henkilökuntamitoituksen vuoksi taloudellisesti kannattamattomiksi ja mitoitusperiaatteeksi oli päätetty asukasta. 11 Claus Rasmussen, Terveydenhuolto, Aarhusin kaupunki TKK/Sotera, matkaraportti 17

18 Århusin kaupunki käyttää henkilökuntansa koulutuksessa seuraavia periaatteita ikääntyneen arkielämän sujumisen mahdollistamiseksi. Henkilökunnalla tulee olla tietoa siitä, mitä hyvä elämä on siitä, mitä ikääntyneen arki on dementiasta ja sen vaikutuksista henkilön arkeen arkkitehtuurin vaikutuksesta asukkaan toimintaan asukkaasta, hänen toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan asukkaan ja hoitohenkilökunnan suhteesta Elämänlaatu syntyy hyvinvoinnista, terveydestä ja onnellisuudesta. Terveyteen sisältyy sekä fyysisen kunto että onnellisuus. Hoitotyötä tekevien ja päättäjien on myös tärkeää kysyä, kenellä on oikeus määritellä, mitä hyvä elämä on, mitä arki on ja keitä ikääntyneet ovat. Lehdistön ja median muokkaamalla julkisella mielipiteellä on paljon vaikutusta ikääntyneitä koskeviin poliittisiin päätöksiin 12. Århusin kaupungissa on pyritty löytämään erilaisia ratkaisuja dementia-asumisyksiköiden toteuttamista varten, joista yhtenä toimivana mallina pidetään atriumpihan ympärille rakennettua hoitokotia. Tanskassa on keskusteltu paljon siitä, onko dementiaa sairastavalle parempi asumisratkaisu yhden vai kahden huoneen asunto. Poliittinen tahto on tarjota kaikille ikääntyneille kaksio, mutta molempia ratkaisuja käytetään kohteesta riippuen. Ryhmäkodeissa asukkaalla on usein käytössään sekä makuu- että olohuone, mutta joissakin tapauksissa tehdään myös yhdenhuoneen ratkaisuja, jotka on saatu aikaan yhdistämällä huoneet yhdeksi isommaksi tilaksi. Tämän lisäksi ryhmäkodeissa on väljät yhteiset oleskelutilat Koordinaattori Line Folsgaard, koordinaattori, Århusin kaupunki 13 Koordinaattori Mikael Mikkelsen Århusin rakennusvirasto 18 TKK/Sotera, matkaraportti

19 5. TUTUSTUMISKOHTEET 5.1 Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs, Ankersgade 21, Århus C Toiminta Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs on vuonna1994 valmistunut 87-paikkainen vanhustenkeskus, jossa tarjotaan päivätoimintaa ja ohjattua toimintaa viikoittain noin iäkkäälle ihmiselle. Päivätoimintayksikön yhteydessä toimii lasten päiväkoti ja leikkipuisto 14. Vapaaehtoistyöntekijöillä ja asukasyhdistyksellä on suuri rooli viikoittaisen virkistystoiminnan järjestämisessä. Palvelukeskusten asukkaiden joukosta valitut asukasjohtajat kokoontuvat joka kuukausi miettimään yhteisiä asioita ja järjestämään yhteisiä tapahtumia kuten kuorolauluhetkiä, miesten ruokailtoja ja retkiä. Yhteistyön onnistuminen palvelukeskusten henkilökunnan kanssa on tärkeää. Henkilökunta ottaa yleensä tyytyväisinä vastaan asukasjohtajien tekemät ehdotukset ja pyrkii toteuttamaan ne lyhyelläkin varoitusajalla. Asukkaat ovat esimerkiksi lainanneet vanhustenkeskuksen 12 hengen pikkubussia ja tehneet itsenäisesti retkiä kylpylöihin. Kuva 7. Palvelutalon asuntoihin kuuluvat parvekkeet, palvelutalo Fredriksbjerg og Langenæs, Århus Kuntoutusohjaajien virkoja on vain muutamia. Siksi kaikki asukkaiden parissa työskentelevät tekevät monipuolisesti eri toimia ja tehtäviä asukkaiden kanssa. Kysyimme hoitohenkilökunnalta heidän toimintansa kehitystarpeita ja tekniikan hyödyntämisideoita, he totesivat että ruokailua ja ruoanjakelua voisi kehittää. Siivous ja ihmisten aktivointi nähtiin myös mahdollisina kehityskohteina. Tilaratkaisut Vanhustenkeskus muodostuu neljästä L:n muotoisesta rakennuksesta, jotka sijaitsevat puiston ympärillä. 14 Regnier, V Design for Assisted Living guidelines for housing the physically and mentally frail. New York. ISBN TKK/Sotera, matkaraportti 19

20 Kulttuurikeskus Yhteiset tilat ovat avaria ja valoisia, etenkin ruokasali, johon tulvii luonnonvaloa runsaasti. Modernit huonekalut antavat tiloista raikkaan yleisvaikutelman. Käytävän seinällä on suuri taulu, johon on merkitty viikon tapahtumat. Vierailumme aikana saimme hetken seurata eläkeläisryhmän yhteislaulua. Reippaan ja iloisen tuntuiset eläkeläiset lauloivat suuren pöydän ympärillä seisoen ja viinija olutlaseja kilistellen kolmen ikätoverin säestäessä pianolla, haitarilla ja kitaralla. Ryhmä kokoontuu joka viikko. Keskellä kulttuurikeskusrakennusta on suuri kaksi kerrosta korkea yhteistila, johon on näköyhteys toisen kerroksen käytäviltä. Käytäville on lisätty lasit jälkeenpäin toisessa kerroksessa sijaitsevien toimistotilojen työrauhan parantamiseksi. Valoa tilaan tulee myös kattoikkunoiden kautta. Ääniolot tilassa olivat yllättäen vierailumme aikana huonot. Tuulen ääni kattopelleissä nousi ajoittain niin suureksi, että se häiritsi kokoustilassa esityksen seuraamista. Kuva 8. Korkea yhteistila näkyy toimistokerroksesta, Kulttuurikeskus Pohjakerroksessa on kuntosali, jossa on paljon erilaisia ikääntyneille sopivia kuntoiluvälineitä. Sekä asukkaat että henkilökunta käyttää kuntosalia. Yhteistilat Asuntoalue on osittain punatiilinen ja viihtyisän tuntuinen. Asuintalojen käytävän lattioissa on käytetty puuta, joka tuo tilaan miellyttävän lämpimän tunnelman. Alimman kerroksen porrashuoneeseen on asukkaiden postilaatikot rivissä. Asunto-ovien vieressä on yksinkertaiset ja eleettömät nimikyltit. Käytävien seiniä kiertää joka puolella puinen käsijohde. Jokaisessa asuinkerroksessa on yhteinen oleskelutila, jossa on keittiökalusteet. Ensimmäisessä kerroksessa on henkilökunnan toimistotila. Kuva 9. Keittiön alakaapit on korvattu pyörällisillä laatikostoilla, palvelutalon asuinrakennus 20 TKK/Sotera, matkaraportti

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä. LIITE 4 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKKÖ/ Toffela-hanke Tarjous saapunut YRITYS saapunut Hankintamenettely Avoimen menettelyn mukainen hankintailmoitus on julkaistu www.hankintailmoitukset.fi sivulla

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot Lappli-senioritalot 1 Huolettoman asumisen aika 2 Lappli ajattelee asumista seniorikansalaisen näkökulmasta! Onko Sinulle tai läheisellesi koittanut elämänvaihe, jossa nykyisessä asunnossa asuminen ja

Lisätiedot

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28 Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 9.12.2014 Liite 1/2014 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.3.2015 ALKAEN RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin ITARUO Taiteilijan näkemys Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko 2 turvallisesti omaan kotiin Helsingin asumisoikeus Oy ITARUO Kontula, 2a, Senioriasuminen Iltaruskossa Yleistä Yhtiön läheisyydes on Kontulan

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Tavoite. Projektit. Yhteistyökumppanit. Aikataulu. Hankkeen koordinointi. Case-kohteet

Tavoite. Projektit. Yhteistyökumppanit. Aikataulu. Hankkeen koordinointi. Case-kohteet Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 Tavoite Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja, jotka vastaavat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS

ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS 1 Kiinteistö M² ESPOON SUURIN TOIMISTORAKENNUS PK²:n suuri rakennusala on onnistuneesti sijoitettu julkisivultaan ja massoittelultaan puutarhakaupungin mittakaavaan. Maanpäälliset kuusi kerrosta on jaettu

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1 Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Innovaatioprojekti kevät 2012 Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti Kustaankartanon vanhustenkeskus Ammattikorkeakoulu Osallistujat Kustaankartanon vanhustenkeskus Leena Pohjola, johtaja

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle

PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta Koti kaiken keskellä alvelut parhaalta paikalta Vuokra-asuntoja Sellonhuipun vuokrauksesta vastaa Ovenia sännöinti p. 0201 774 500 asuntovuokraus@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi ASUNTO OY SOON SONHUU

Lisätiedot

Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon tiloihin

Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon tiloihin Leena Aalto Irma Verhe Ira Verma Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon tiloihin Sotera Arkkitehtuurin laitos Teknillinen korkeakoulu PL 5500 02015 TKK http://www.sotera.fi/ Leena Aalto Irma Verhe

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5)

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5) HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5) hankenumero: MATINKYLÄN ELÄ JA ASU SENIORIKESKUS Asuntoja: 1 x 23 + 5 x 28 163 (yksiöitä a 25m2) Henkilökunta: yhteensä noin 145, luku sisältää alueellisen kotihoidon ja tukipalvelujen

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot