KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA
|
|
- Jukka-Pekka Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA IKÄÄNTYVÄT KAUPUNKILAISET 2020-HANKE - AAPINEN-IKU-KUTRI-LITE Ira Verma Satu Åkerblom Arkktehtuurin tutkimuksia 2008 / 31
2 Sotera Arkkitehtuurinlaitos Teknillinen korkeakoulu PL TKK Toimittaneet: Ira Verma, Satu Åkerblom Valokuvat: Sotera Taittanut: Otso Helenius Sotera, TKK, Arkkitehtuurinlaitos, Arkkitehtuurin tutkimuksia 2008 /31 ISBN (pdf) ISSN Espoo 2008
3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera KOKEMUKSIA TANSKALAISESTA IÄKKÄIDEN IHMISTEN HOIVA-ASUMISESTA IKÄÄNTYVÄT KAUPUNKILAISET 2020-HANKE - AAPINEN-IKU-KUTRI-LITE Kirjoittajat: Leena Aalto, Panu Harmo, Sasu Hälikkä, Teija Leminen, Tarja Närvänen, Kalle Punto, Arto Saari, Ira Verma, Tytti Wiinikka, Satu Åkerblom
4 Sotera, TKK PL 1000, TKK Arkkitehtuurinlaitos TIIVISTELMÄ Toimittajat Ira Verma ja Satu Åkerblom Julkaisun nimi Kokemuksia Tanskalisesta iäkkäiden ihmisten hoiva-asumisesta Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Väestön ikääntyminen ja dementiaoireisten suhteellisen osuuden lisääntyminen haastaa tutkijat etsimään uusia asumiseen ja itsenäiseen selviytymiseen liittyviä suunnittelu- ja teknologiaratkaisuja. Ikääntyneiden asuinympäristöjen käytettävyyden kehittämisen kannalta on tärkeä kerätä tietoa erilaisista toteutetuista asumisratkaisuista. Matkaraportti on yhteenveto Teknillisen korkeakoulun Sotera -instituutin koordinoiman Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeen tutustumismatkasta Tanskalaiseen vanhustenhuoltoon. Ikääntyvät kaupunkilaiset hanke on osa Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin Innovatiivinen kaupunki ohjelmaa. Raportin sisältö on yhteenveto matkalle osallistuneiden henkilöiden matkan aikana tekemistä havainnoista. Tutustumismatka suuntautui tanskalaisiin palvelukeskuksiin, vanhainkoteihin ja dementiayksiköihin. Vierailukohteena oli yhteensä kymmenkunta ikääntyneille tarkoitettua uudis- ja peruskorjauskohdetta. Matkan aikana tutustuttiin kohteiden arkkitehtuuriin, tanskalaiseen hoitokulttuuriin sekä käytössä olevaan apuvälineteknologiaan. Matkan aikana kuultiin tanskalaisia hoiva-alalla työskenteleviä henkilöitä sekä Kööpenhaminan ja Århusin kaupungin terveysja sosiaalihuollosta vastaavia henkilöitä. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallista materiaalia ja Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeeseen osallistuvien tutkimusyksiköiden erikoisosaamista. Tekstin kirjoittamiseen ovat osallistuneet TKK:n Rakentamistalouden laboratoriosta tutkijat Leena Aalto ja dosentti Arto Saari, TKK:n Automaatiotekniikan laboratoriosta tutkija Panu Harmo, TKK:n Sotera-instituutista tutkijat Sasu Hälikkä, Tytti Wiinikka, Ira Verma ja tutkimuspäällikkö Satu Åkerblom, ammattikorkeakoulu Stadiasta lehtori Teija Leminen, Kiinteistö OY Helsingin palveluasunnoista toimitusjohtaja Tarja Närvänen sekä Miratel Oy:stä myyntijohtaja Kalle Punto. Kuvat (Sotera-instituutti) on työstänyt ja raportin taittanut Otso Helenius. Avainsanat - asiasanat (ja luokat) Ikäihmiset, dementia, hoiva-asuminen Julkaisupaikka Espoo ISBN (painettu) Sarjan nimi Arkkitehtuurin tutkimuksia Painetun julkaisun jakelu Kuukausi / Vuosi 04 / 2008 ISBN (sähköinen) Kieli Suomi ISSN (painettu) Sivumäärä 43 ISSN (sähköinen) Osan numero tai raporttikoodi 2008/31 Julkaisun WWW-osoite
5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lukijalle 1.1 Matkan järjestäjä ja osallistujat 1.2 Matkan tarkoitus 1.3 Miksi hoivakoteja tarvitaan 2. Ikääntyneiden hoiva-asumisesta Tanskassa 3. Kööpenhaminan kaupungin vanhainkotien korjausohjelma 3.1 Tämän hetkinen tilanne 3.2 Kaupungin 17. periaatetta hoivakoteja varten 4. Århusin kaupungin terveydenhuollosta 5. Tutustumiskohteet 5.1 Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs 5.2 Pilehuset 5.3 Dronning Anne Marie Centret 5.4 Sophielund 5.5 Egely 5.6 De Gamles By 5.7 Bonderupgård 6. Århusin yliopiston tietotekniikan osasto 7. Mitä opimme? 7.1.Toiminta 7.2 Arkkitehtuuri 7.3 Avustava tekniikka 7.4 Yhteistyö 8. Lähteet Liite 1. Matkaohjelma Liite 2. Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanke TKK/Sotera, matkaraportti
6
7 1. LUKIJALLE 1.1 Matkan järjestäjä ja osallistujat Teknillisen korkeakoulun Sotera-instituutti järjesti tutustumismatkan tanskalaisiin vanhusten hoivakoteihin, palvelutaloihin ja -keskuksiin Kööpenhaminaan ja Århusiin 1. Matka kuului Sotera-instituutin koordinoimaan Ikääntyvät kaupunkilaiset hankkeeseen 2. Matkalle osallistui seuraavat 12 henkilöä Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hankkeen projekteista ja niiden yhteistyöyrityksistä: tutkija Leena Aalto, TKK:n rakentamistalouden laboratorio, tutkija Panu Harmo, TKK:n automaatiotekniikan laboratorio, vs. professori Markku Hedman, TKK:n arkkitehtiosasto, projektipäällikkö Sasu Hälikkä, TKK:n Sotera-instituutti, lehtori Teija Leminen Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, toimitusjohtaja Tarja Närvänen, Helsingin kaupungin Palveluasunnot Oy, myyntijohtaja Kalle Punto, Miratel Oy, dosentti Arto Saari, TKK:n rakentamistalouden laboratorio, projektisihteeri Tuula Soini, TKK:n Soterainstituutti, tutkija Ira Verma, TKK:n Sotera-instituutti, tutkimusapulainen Tytti Wiinikka, TKK: n Sotera-instituutti, tutkimuspäällikkö Satu Åkerblom, TKK:n Sotera-instituutti. Tanska on tunnettu avopalvelujen ja iäkkäiden ihmisten hoivan toimintamallien kehittäjänä. 1.2 Matkan tarkoitus Matkan ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisissa toiminta- ja asumisympäristöissä ja minkälaisen teknologian turvin iäkkäät ja dementoituneet tanskalaiset asuvat. Lisäksi tahdottiin tietää, minkälaisia tavoitteita tanskalaiset ovat tulevaisuuden palvelu- ja hoivatoiminnalla asettaneet. Tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä Suomessa tehtävää tutkimus- ja kehitystyötä varten. Vierailukohteiksi valittiin palvelutaloja, hoivakoteja sekä dementiaan erikoistuneita hoivayksiköitä. Kohteet olivat sekä uudisrakennuksia että korjauskohteita. Tavoitteena oli myös tavata tanskalaisia terveysalalla työskenteleviä henkilöitä ja toimijoita käyttäjäkokemusten kartoittamista varten. Lisäksi haluttiin kuulla kuntien virkamiehiltä tietoa ajankohtaisista kehittämishankkeista ja niiden tavoitteista ja toimintamalleista. Matkan toisen tavoitteena oli luoda kontaktit Århusin yliopiston tietotekniikan osaston kanssa mahdollisen yhteistyön tunnustelua varten. 1 Matkaohjelma on liitteessä 1 2 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hanke kuuluu Helsingin kaupungin ja Teknillisen korkeakoulun yhteiseen Innovatiivinen kaupunki ohjelmaan. Liitteessä 2 on kuvaus hankkeen projekteista. TKK/Sotera, matkaraportti 7
8 1.3 Miksi hoivakoteja tarvitaan Väestön ikääntyminen ja hoitohenkilökunnan määrän suhteellinen pieneneminen asettaa vanhustenhoidon kehittämiselle jatkuvasti uusia haasteita erityisesti niissä maissa, joissa ikääntyneiden suhteellisen osuuden on ennustettu kasvavan jatkuvasti. Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omissa kodeissaan niin kauan kuin mahdollista. Jos kotona asuminen ei enää ole mahdollista ei vaihtoehtona saa olla laitosmaiseen ympäristöön siirtyminen. Fyysisesti hyvin huonokuntoiset ikääntyneet ja pitkälle edennyttä dementiaa sairastavat tarvitsevat turvallisen, toimintakyvyn ylläpitämisen mahdollistavan ja muuhun toimintaan aktivoivan asuinympäristön. Kehittämistyötä tarvitaan ikääntyneen itsenäisen suoriutumisen tukemisessa, itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja elämänlaadun parantamisessa. Dementia on parantumaton sairaus, jossa potilaan tila heikkenee yksilöllisesti ja yleensä asteittain. Monissa tutkimuksissa on todettu Kuva 1. Rollaattoreiden säilytys käytävällä, Bonderupgård, että siirtyminen laitosympäristöön huonontaa Kööpenhamina dementoituneen henkilön toimintakykyä. Nopea fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen, masennus ja avuttomuus voivat johtua osittain myös itsemääräämisoikeuden menetyksestä ja nopeuttaa taudin etenemistä. Margaret Calkinsin 3 on esittänyt pohtiessaan suunnittelua dementoituneille kokonaisvaltaisen ympäristön mallin, jossa ihmisten, fyysisen ympäristön ja toimintatapojen yhteensovittaminen synnyttää kokemuksen ympäristöstä. Elämänlaatuun liittyvien perusoikeuksien kuten asukkaiden omatoimisuuden ja yksityisyyden kunnioitus tulee olla jokaisen, ikääntyneenkin ihmisen oikeus 4. Hoitohenkilökunnan määrän tarve kasvaa jatkuvasti ja saatavuus pienenee. Hoitohenkilökunnan avustettavana on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Ongelmaksi nousee raskaan hoitotyön määrän kasvaminen. Hoivapalveluiden tarpeen kasvu on heikentänyt palveluiden tasoa 5. 3 Calkins, M Design for dementia. National Health Publishing. ISBN Day, K.; Carreon, D. & Stump, C The Therapeutic Design of Environments for People With Dementia. A Review of the Empirical Research, The Gerontologist, Vol. 40, No. 4, p Lethbridge, J Care Services in Europe, 20 February European Federation of Public Service Unions (EPSU). 8 TKK/Sotera, matkaraportti
9 Omaishoitajien työn tukeminen on nähty yhtenä mahdollisuutena ikääntyneiden määrän kasvaessa. Pohjoismaissa suurin osa ikääntyneiden omaishoitajista on heidän puolisoitaan. Lapset toimivat vasta toissijaisina vanhempiensa hoitajina. On myös todettu, että pohjoismaiset ikääntyneet haluavat mieluiten palveluita ulkopuolisilta toimijoilta. He eivät halua olla riippuvaisia lähiomaisistaan 6. Ympäristön ominaisuuksien vaikutuksia dementoituneen asukkaan elämänlaadun parantamisessa ei ole paljoa tutkittu 7. Tutkimuksissa on keskitetty tarkastelemaan dementoituneiden asukkaiden toimintakyvyn kehitystä ja poistamaan sairaudesta aiheutuvaa ongelmakäyttäytymistä. Käytännöstä saatujen kokemusten kautta tiedetään kuitenkin, että ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja hoitohenkilökunnan työtä voidaan tukea asuinympäristöjä parantamalla ja ottamalla käyttöön avustavaa teknologiaa. Ryhmäkotien toteuttaminen on pohjoismaissa nähty yhtenä ratkaisuna laitosasumisen vähentämiseksi. Fyysisesti huonokuntoisten ja dementoituneiden ryhmäkoteja on toteutettu pääosin peruskorjauksien yhteydessä olemassa oleviin vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Myös uusia yksittäisiä dementiakoteja on toteutettu. Dementiakotien tarve on riippuvainen siitä kuinka lääketieteellinen dementianhoito kehittyy. Jos lääkehoidon avulla voidaan minimoida tautiin kuuluvan raskasta hoitoa vaativan ajan pituus, mahdollistuu monen dementoituneen kotona asuminen omais- tai kotihoidon ja avustavan teknologian turvin nykyistä paremmin. 6 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN Day, K.; Carreon, D. & Stump, C The Therapeutic Design of Environments for People With Dementia. A Review of the Empirical Research, The Gerontologist, Vol. 40, No. 4, p TKK/Sotera, matkaraportti 9
10 2. IKÄÄNTYNEIDEN HOIVA-ASUMISESTA TANSKASSA Tanskassa on vuodesta 1987 asti pyritty lainsäädännön avulla välttämään perinteisten hoitolaitosten rakentamista ja keskitytty kotihoidon ja hoiva-asumisen kehittämiseen. Laki velvoittaa kunnat tarjoamaan palveluita ikääntyneille. Dementiaa sairastavat ovat samassa asemessa muiden ikääntyneiden kanssa ja heitä hoidetaan myös suurilta osin samoissa hoivakodeissa. Vanhustenhuolto kuuluu tanskalaisen terveydenhuollon piiriin ja vanhuksista huolehtiminen asumiskuluineen on julkisen sektorin vastuulla. Julkisen sektorin ohella myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt sekä yksityissektori tuottavat vanhuspalveluita. Kunnanvaltuustot laativat vanhustenhuollon laatustandardit, joita julkisten ja yksityisten palvelutuottajien tulee noudattaa. Kuva 2. Asuinyksikkäjen yhteistilat ovat avaria ja viihtyisiä, Sophielundin hoitokoti, Kööpenhamina Tanskassa eivät dementoituneet tai edes hyvin iäkkäät ihmiset asu laitoksissa. Laitoshoidon käsite on poistettu kokonaan tanskalaisesta vanhustenhuollosta ja vammaishuollosta. Hoivakodissa asuvien katsotaan asuvan omassa asunnossaan. Ikääntynyt saa itse valita haluamansa asuinpaikan toiveensa ja yksilöllisen tarpeensa mukaan. Hänet on sijoitettava tarvitessaan kahden kuukauden odottamisajan sisällä vapautuvaan vanhustenhoidon asumisyksikön asuntoon. Muutto ensisijaisesti valittuun asuinpaikkaan on oltava mahdollista heti, kun sieltä vapautuu asunto. Vuonna 1995 voimaan tullut laki edellyttää, että yli 75-vuotiaille on tarjottava mahdollisuus ennalta ehkäisevään kotikäyntiin kahdesti vuodessa. Kotikäyntien tavoitteena on ennakoida vanhuksen avun tarve, arvioida asunnon muutostöiden tarve sekä kertoa kunnassa tarjolla olevista palveluista. Kotipalveluita tarjotaan omaishoidon tueksi. Kotihoitoa sai vuonna 2002 Tanskassa 24,6 % yli 65 vuotiaista ja yli 80 vuotiaista kotihoidon piirissä oli 49,6 %. Vastaavat luvut olivat Suomessa 10,6 % ja 35,4 %. Tanskalaiset ikääntyneet pääsevät helpommin kotipalveluiden piiriin kuin muissa pohjoismaissa ja omaiset ja palveluntuottajat täydentävät hyvin toisiaan: pelkän omaishoidon varassa on vain 20 % päivittäin apua tarvitsevista ikääntyneistä. Suomessa tilanne on Ruotsin kaltainen, jossa 54 % heistä on pelkän omaishoidon varassa 8. Tanskassa ikääntyneen avuntarve arvioidaan ja palvelut tuotetaan eri tahoilla. Hoivakodinkin asukas saa valita, haluaako hän käyttää vanhainkodin tarjoamaa palvelua, vai ostaako hän sen ulkopuoliselta toimijalta. Hoidossa painottuu yksilöllisyys ja asukkaan valinnan vapaus, apua ja palveluja 8 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN TKK/Sotera, matkaraportti
11 tarjotaan asukkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Toimintakykyä ja omatoimisuutta tukeva toimintatapa on koko hoitohenkilöstön työotteena. Asukkaan aikaisempaa elämää ja kiinnostuksen kohteita käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi toimintaa suunniteltaessa ja terapiatilanteissa. Dementiaa sairastavia asukkaita on viety vierailemaan esim. aikaisemmille työpaikoille. Tulevaisuuden visiona Tanskassa ovat esimerkiksi puutarhanhoitoon tai musiikkiin erikoistuneet hoitokodit, joihin ikääntynyt voi hakeutua omien harrastustensa mukaan. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja tärkeänä pidetään, että henkilökunnalla ja asukkailla on hyvät suhteet. Hoivakodeissa panostetaan yhteisöllisyyteen ja niissä toimii aktiivisia asukasyhdistyksiä, jotka osallistuvat päivittäisten toimintojen, ruokalistojen ja harrastusmahdollisuuksien suunnitteluun yhdessä henkilökunnan kanssa. Palvelutaloja ja hoivakoteja pidetään vanhusten koteina, jossa heillä on päätäntävalta ja itsemääräämisoikeus. Kuva 3. Palvelukeskusten yhteistiloja käyttävät aktiiviset harrasteryhmät, Århus Hoitohenkilökunnan suuri vaihtuvuus on ongelma kaikissa pohjoismaissa. Tanskassa suurin osa hoitohenkilökunnasta saa 1-2 vuoden koulutuksen. Suomessa koulutus on pidempi kuin muissa pohjoismaissa: yli puolet opiskelee alaa yli 2 vuotta. Tanskassa Kuva 4. Asukkaiden yksilöllisyys pyritään ottamaan huomioon hoityössä, De Gamles By, Kööpenhamina henkilökunnan jatkuvaan koulutukseen panostetaan työsuhteen aikana. Suomessa hoitajien asiakasmäärät päivittäin ovat lähes kaksi kertaa suuremmat kuin tanskalaisilla tai ruotsalaisilla kollegoilla ja työtä tehdään säännönmukaisesti vajaalla henkilökunnalla 9. Hoivakodeissa on jo nyt paljon apuvälineitä ja teknisiä ratkaisuja. Niitä kehitetään jatkuvasti lisää. Tätä kehittyvää teknologiaa hyödyntämään tarvitaan, henkilökuntaa, joka osaa sitä tehokkaasti käyttää ja opastaa myös asukkaita ja omaisia apuvälineiden käytössä. Henkilökunnan työtä helpottava teknologia nähdään mahdollisuutena houkutella alalle uutta työvoimaa suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle. 9 Szebehely, M Äldreomsorgsforskning i Norden - En kunskapsöversikt. Nordiska ministerrådet, Köpenhamn ISBN TKK/Sotera, matkaraportti 11
12 3. KÖÖPENHAMINAN KAUPUNGIN VANHAINKOTIEN KORJAUSOHJELMA 3.1 Tämänhetkinen tilanne 10 Kööpenhaminan kantakaupungissa asuu noin asukasta. Kehyskunnat mukaan lukien asukkaita on Yli 65-vuotiaita on kantakaupungissa , heistä yli 80-vuotiaita Ikääntyneille on tarjolla palveluasumiskohteita ja hoivakoteja, mutta erikoistuneita hoitopaikkoja, kuten lyhytaikaispaikkojakin, on tällä hetkellä liian vähän. Asukas saa valita, mihin hoivakotiin hän haluaa asettua. Tarpeen vaatiessa hänet on sijoitettava kahden kuukauden kuluessa johonkin sopivaan hoivapaikkaan, mutta hän voi myöhemmin muuttaa ensisijaisesti valitsemaansa kotiin heti kun asunto sieltä vapautuu. Ikääntyneen avuntarve määritellään ja palvelu tuotetaan aina eri tahoilla. Tavoitteena on että vuosien aikana Kööpenhaminan kaupunki avaa yhden dementiaan erikoistuneen hoitokodin jokaisessa seitsemässä kaupunginosassaan. Tällä hetkellä dementiaa sairastavat asuvat yhdessä muiden hoivakotien asukkaiden kanssa. Keskimääräinen asumisaika hoivakodeissa on vain noin kaksi vuotta, koska periaatteena on, että ikääntyneet asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kööpenhaminassa, toisin kuin muualla Tanskassa, ikääntyneiden määrä tulee laskemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana, minkä takia kaupunki on päättänyt ryhtyä laajaan vanhainkotien kunnostusprojektiin, joka toteutetaan vuosien aikana. Hoitokodin vähimmäisasukasmäärä tulee olemaan 50 asukasta, pienemmät hoitoyksiköt voivat jatkaa toimintaansa, mikäli ne on mahdollista yhdistää hallinnollisesti. Kaikki asunnot kunnostetaan ja korjaukset suoritetaan kahdessa eri vaiheessa. Uusia teknologiaratkaisuja otetaan käyttöön, asuntoihin asennetaan esimerkiksi turvapuhelinjärjestelmät ja laajakaistaliittymät. Uusia ratkaisuja tullaan toteuttamaan mm. tilojen lukitusjärjestelmissä ja kulunvalvonnassa. Tavoitteena on myös, että asukkaat voivat tehdä ostoksia palvelutalon sisällä luottokortilla. 1. vaiheessa muutetaan 1600 hoitopaikkaa 900:ksi nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi kaksioksi. 2. vaiheessa 800 palveluasuntoa ja 1400 hoitopaikkaa muutetaan 1400:ksi nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi kaksioksi. Kööpenhaminan kaupunki osallistuu korjaukseen 7 % osuudella. Suurin osa kuluista maksetaan julkisen- ja korjausrakentamisenrahastosta. Vuoden 2007 ohjeistuksen mukaan korjaus saa maksaa enintään 3000 / m². Kööpenhaminaan, Sølundin vanhainkodin yhteyteen, muodostetaan suuri, vanhusten asumiseen ja hyvinvointiin erikoistunut tutkimusyksikkö, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa. Vanhainkodin henkilökunta on sitoutunut osallistumaan tutkimustyöhön. Tanskassa on noussut kysymys maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden hoidosta. Heillä on erilaiset tarpeet ja toiveet hoitolaitosten palveluista ja suunnittelusta. Maahanmuuttajat tuntevat monasti itsensä aikaisemmin vanhoiksi ja sairastuessaan dementoiviin sairauksiin menettävät vieraankielen taitonsa, mikä aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia asukkaiden ja hoitohenkilökunnan välillä. Erimielisyydet eri etnisten ryhmien välillä hoitoyksikön sisällä saattavat myös muodostua ongelmaksi. Kööpenhaminan läheisyydessä sijaitseva kunta on jopa perustanut vanhainkodin Turkkiin sieltä kotoisin olevalle vanhusväestölleen. Muutto vanhainkotiin on ollut asukkaille vapaaehtoista. 10 Kööpenhaminan terveysviraston projektipäällikkö Grete Madsen ja osastojohtaja Per Christensen kertoivat kaupungin vanhustenhuollon tiloista ja palvelutalojen laajasta peruskorjaushankkeesta. 12 TKK/Sotera, matkaraportti
13 3.2 Kaupungin 17. periaatetta hoivakoteja varten Kööpenhaminan kaupunki on laatinut seuraavat 17 periaatetta uusia ja peruskorjattavia hoivakoteja varten huhtikuussa 2006: 1. Rakennusten massoittelu ja suhde ympäristöön Hoivakoti-rakennusten tulee muodostaa vaihteleva kokonaisuus. Vaihtelevuuden tulee heijastua arkkitehtuurissa ja rakennusten suhteessa paikalliseen ympäristöön. Rakennusten sijoitus voi vaihdella vilkkaasta kaupunkiympäristöstä hiljaiseen puistomaiseen ympäristöön. Rakennusten tulee avautua ympäristöön, jotta asukkaat rohkaistuisivat hyödyntämään paikallista palvelutarjontaa. Jos lähistöllä asuu paljon iäkkäitä ihmisiä, rakennuksissa tulee olla palveluita asukkaille ja ulkopuolisille. 2. Asumisyksiköiden koko Hoivakoti ehdotetaan jaet-tavaksi hengen asumisyksiköiksi. Asumisyksikön pieni koko tukee mahdollisuutta saavuttaa Kuva 5. De Gamles By, Kööpenhamina yksityisyyttä, kodinomaisuutta ja tunnetta omasta yksiköstä. Asukkaille pitää suoda yksityisyyden rauha ja sitä tulee kunnioittaa. Asumisyksiköt pitää sijoittaa niin, että ratkaisu houkuttelee asukkaita sekä ulko- että sisäoleskeluun. Henkilökunnalla ja asukkailla tulee olla vaikutusmahdollisuus arkirutiineihin ja niiden suorittamiseen. 3. Ikääntymiseen liittyvien toimintarajoitteiden huomioon ottaminen Ympäristön tulee, mahdollisuuksien mukaan, minimoida näköaistin, kuuloaistin ja kognitiivisten kykyjen heikkenemisen tuomia rajoitteita. Asukkaiden psyykkinen hyvinvointi, turvallisuuden tunteen syntyminen, itsekunnioitus, itsenäisyys ja omatoimisuuden tukeminen pitää ottaa huomioon. 4. Henkilökunnan työympäristöä priorisoitava Henkilökunnalle on taattava mahdollisimman tarkoituksenmukaiset työskentelyolosuhteet. Sekä fyysisen että psyykkisen rasittumisen riski on minimoitava henkilökunnan ja asukkaiden viihtyvyyden edistämiseksi. Hyvät työolosuhteet vähentävät henkilökunnan sairastelua ja parantavat henkilökunnan hoitosuhteita potilaisiin. 5. Asumisyksiköitä ikääntyneille, joilla on erityisvaatimuksia Tarvittaessa on voitava muodostaa asumisyksiköitä erityisryhmille. Yksiköt on rakennettava joustavasti muunneltaviksi, jotta niissä pystytään vastaamaan erilaisten sairauksien mukanaan tuomiin vaatimuksiin sekä asukkaiden kulttuurisidonnaisiin vaatimuksiin. TKK/Sotera, matkaraportti 13
14 6. Hoivakotien profilointi Tulevaisuudessa asukkaiden pitää saada valita hoivakoti oman mielenkiinnon tai harrastusten perusteella. Hoivakodilla on oltava mahdollisuus kehittää omaa profiiliaan nykyisten tai tulevien asukkaiden toiveiden ja kiinnostusten mukaan. Osaamisalueita voi olla useita, esimerkiksi puutarhanhoito, liikunta, lemmikkieläimet tai mereen liittyvät asiat. Kööpenhaminassa on jo olemassa hoivakoteja mm. juutalaisille ja katollisille. Profilointi auttaa asukasta sopivan hoivakodin löytymisessä. 7. Hoivakotirakennusten koko Henkilökunnan riittävyyden, toiminnan varmistumisen ja taloudellisen kannattavuuden takia hoivakodeissa tulisi olla vähintään 50 asuntoa, jotka on jaettu 4-5 yksikköön. Edellä mainittua pienemmät olemassa olevat hoivakodit voivat ryhtyä lähistöllä sijaitsevien hoivakotien kanssa taloudelliseen ja hallinnolliseen yhteistyöhön. 8. Ulko-oleskelualueet: saavutettavuus, valaistus ja vaihtelevuus Ulko-oleskelualueet ja rakennukset on nähtävä kokonaisuutena ja siksi niiden on oltava mukana rahoitus- ja hankesuunnittelussa alusta alkaen. Ulko-oleskelutilat pitää suunnitella paikkoihin, jotka ovat asukkaiden hyvin hahmotettavissa. Niihin pitää päästä helposti sekä hoivakodin tiloista että kadulta. Ulkoalueiden pitää mahdollistaa oleskelu tuulensuojassa, auringossa tai varjossa. Niiden pitää tarjota näkymiä katuelämään ja luonnon rauhaan. Ulkoalueilla pitää olla kulkureittejä, kalusteita ja kalusteryhmiä yhdessä tai yksin oloon. Kaikki oleskelualueet on valaistava heikkonäköisten vaatimusten mukaan. 9. Asuntojen koko Asuntojen tavoiteltu nettopinta-ala on m2 ja bruttopinta-ala m2. Bruttoalaan lasketaan mukaan yhteistiloja. Pinta-alat määritellään suhteessa valtion myöntämiin vuokraavustuksiin. Vain erityisien perusteltujen syiden perusteella voidaan em. mitoituksesta poiketa. Asuntojen tulisi olla muunneltavissa yhden tai kahden huoneen asunnoiksi. WC- ja pesutilojen suunnittelussa on otettava huomioon avustamiseen tarvittava tila. 10. Asuntojen suuntaus, sisustus ja varustelutaso Kaikissa asunnoissa tulee olla parveke tai ainakin ranskalainen parveke. Valaistusolosuhteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asunnot tulee suunnata pääasiallisesti siten, että ne saavat mahdollisimman paljon luonnonvaloa. Kaikki pinnat tulee olla vaaleita. Asunnot sisustetaan mahdollisimman joustaviksi. Huonejaot toteutetaan pääasiallisesti siirrettäviä seiniä ja liukuovia käyttäen. 11. Asuntojen keittiötilat Kaikkiin asuntoihin asennetaan keittonurkkaus, jossa on pieni jääkaappi, pesuallas, komero ja korkeussäädettävä pöytätaso. Asunnoissa on liitäntä sähköliedelle, mutta liesi asennetaan vain jos asukas sitä pyytää. Lisäksi keittiötila on varustettavissa mikroaaltouunilla, keittolevyillä, kahvinkeittimellä ja muilla kodinkoneilla. Kaikki sähköasennukset tulee olla turvallisuussyistä säädettävissä myös asunnon ulkopuolelta. 14 TKK/Sotera, matkaraportti
15 12. Tekniset apuvälineet Kaikkien saatavilla olevien teknisten laitteiden ja apuvälineiden mahdollinen käyttö on otettava huomioon muutos- ja uudisrakentamisessa. Tämä koskee sekä ratkaisuja, jotka voivat auttaa asukkaiden arkipäivää että ratkaisuja, jotka suojaavat henkilökuntaa hankalilta työasennoilta ja raskailta siirroilta. Huoneet sisustetaan niin, että normaaleilla kalusteilla kalustettuna jää riittävä tila pyörätuolin avulla liikkumiseen tilasta toiseen. Muita asennuksissa huomioon otettavia teknisiä apuvälineitä ovat esimerkiksi kiinteät nostolaitteet, oviautomatiikka ja lukitusjärjestelmät. Jokaiseen asuntoon pitää asentaa laajakaistayhteys ja langaton käyttöominaisuuksiltaan joustava hälytysjärjestelmä. 13. Yksiköiden yhteistilat Jokaiseen asukkaan hoivakotiyksikköön kuuluu ainakin kaksi viihtyisää oleskelutilaa, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Jokaisen yksikön pitää pystyä toimimaan erillisenä. Kunnan pitää, sekä korjaus- että uudisrakentamisessa, olla kodinomaisuuden puolestapuhuja. Toteutuksessa on valittava ratkaisuja, jotka edistävät asukkaiden mahdollisuuksia säilyttää henkilökohtainen itsenäisyys ja omanarvontunto. Ulko- ja sisätilojen välillä pitää olla hyvät yhteydet. Kaikkien yhteistilojen tulee mahdollistaa yhteisoleskelu, mutta niihin on myös pystyttävä järjestämään rauhallisia nurkkauksia. Yhteistiloissa pitää olla runsaasti luonnonvaloa ja viihtyisät näkymät ulos. Oleellista on, että yhteistiloissa on hyvä akustiikka. Kulkureittien tilojen välillä on oltava valoisia, riittävän leveitä ja mahdollisimman lyhyitä. Asukkaat ja henkilökunnat voivat osallistua yhteistilojen sisustamiseen. 14. Yhteinen keittiö- ja ruokailutila Jokaiseen asumisyksikköön kuuluu tila, jossa on avokeittiö ja ruokapöydät samassa tilassa. Ruokailutilan pöydät on voitava sijoittaa erikokoisiin ryhmiin, jotta asukkailla on mahdollisuus valita minkä kokoisessa ryhmässä haluaa ruokailla. 15. Oleskelutila Oleskelutila sijoitetaan ruokailutilan läheisyyteen, jolloin ne voidaan haluttaessa yhdistää esimerkiksi juhlatilaisuuksia varten. Jokaisen asumisyksikön oleskelutilan yhteyteen tulee, jos mahdollista, liittyä terassi tai parveke. Riittävän iso sisätilojen välittömässä läheisyydessä sijaitseva ulkotila mahdollistaa mm. kasvien hoidon harrastamisen, grillauksen ja ruokailun, seurustelun tai lepäämisen ulkona. 16. Henkilökunnan tilat ja palvelutilat Jokaiseen asumisyksikköön sijoitetaan vaadittavat henkilökunnan pesu-, WC-, pukeutumisja säilytystilat sekä työhuone, jossa on vähintään yksi PC-paikka. Henkilökunnan työhuoneeseen on lisäksi oltava pieni neuvottelupöytä. On tärkeää että henkilökunnan tila sijoitetaan niin, että se tukee hoitoa ja työskentelyä. Yöpyviä vierailijoita varten varataan huone. Henkilökunnan ja johdon käyttöön tulee olla vähintään yksi neuvotteluhuone. Jokaisessa hoivakotirakennuksessa pitää olla kaksi tai useampi joustava tila, jota voidaan käyttää tarvittaviin palveluihin, kuten hammaslääkäripalveluihin, jalkojen- tai hiustenhoitoon. Yhtä tilaa on voitava käyttää uskonnollisiin tarkoituksiin. Edellä mainitut tilat voidaan sijoittaa rakennuksen suunnitteluratkaisusta riippuen erilleen asumisyksiköistä. TKK/Sotera, matkaraportti 15
16 Jokaiseen hoivakotikokonaisuuteen tulee kuulua riittävän suuri tila hoivakodin yhteisiä hetkiä, voimistelua, kuntoilua tai muita aktiviteetteja varten. Uutena toimintatilana on otettu käyttöön ns. hyvinvointihuone, jossa keskitytään henkilökohtaiseen hoivaan kuumien kylpyjen, hieronnan, musiikin jne. avulla. Vähintään yksi neuvotteluhuone varmistaa sen että johtokunnalla, henkilökunnalla, toimikunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on paikka pitää kokouksia. Lisäksi tarvitaan tilat yöpyville omaisille. 17. Tutkimus ja kokeiluhoivakodit Terveyshallinto neuvottelee kiinnostuneiden hoivakotien johtajien ja tutkimuslaitosten kanssa uusia hoivakonsepteja kokeilevien ja kehittävien hoivakotien tai asumisyksikön perustamisesta. Tällaisia konsepteja voivat olla esimerkiksi kaiken ruoan valmistaminen yksiköissä, hoivayksikön perustaminen maahanmuuttajille. Oleellista on, että henkilökunta on sitoutunut kokeiluun ja tutkimukseen. 16 TKK/Sotera, matkaraportti
17 4. ÅRHUSIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLOSTA Århusin kaupungissa on noin asukasta. Heistä eläkeläisiä on , joista iältään yli 67 -vuotiaita on noin , joista palveluiden piirissä on 14,7 %. Iältään yli 80 -vuotiaita noin henkeä, joista palveluiden piirissä on 48,3 %. Vanhustenhuolto kuuluu terveydenhuollon piiriin ja vanhuksista huolehtiminen asumiskuluineen on julkisen sektorin vastuulla. Julkisen sektorin ohella myös voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt sekä yksityissektori tuottavat vanhuspalveluita 11. Århusissa toimii kolme samat palvelut tarjoavaa palvelukeskusta, joiden yhteydessä on myös asuntoja ikääntyneille. Århusin kaupunki on velvoitettu järjestämään 2 kuukauden sisällä ikääntyneille heidän tarvitsemansa asuinpaikka. Tämän jälkeen asukkaan on vielä mahdollisuus muuttaa, mikäli ei heti ole päässyt palvelutaloon, johon oli ensisijaisesti toivonut pääsevänsä asumaan. Palvelukeskuksissa on keittiö- ja ravintolapalveluita, vaatehuoltomahdollisuus ja yhteistiloja. Palveluja ja yhteistiloja voivat käyttää myös ulkopuoliset. Tiloissa järjestetään monenlaista toimintaa, esi-merkiksi kuorolaulua, korttipeliä, musiikkiterapiaa, fysioterapeuttista kuntoutusta. Kaupungin puolesta asukkaille on järjestetty siivous- ja ruokapalveluita sekä muita mahdollisesti tarvittavia erityispalveluja. Palvelukeskuksilla on käyttäjäneuvostot ja joka toinen vuosi valitaan palvelukeskuksen asukkaiden joukosta asukas-johtaja. Tanskassakin suurena ongelmana on van-husten yksinäisyys, johon ratkaisuna pyritään kehittämään vanhuksille suunnattua toimintaa. Lisäksi tehdään paljon yhteistyötä erilaisten vapaaehtoistahojen kanssa. Kunnassa toimii erityinen ikääntyneiden Kuva 6. Palvelutalon rakennukset ympäröivät puistomaista pihaaluetta, Palvelutalo Fredriksbjerg og Langenæs, Århus terveysklinikka, jossa työskentelee jatkuvasti kaksi hoitajaa. Klinikka palvelee luonnollisesti vain niitä henkilöitä, jotka pystyvät itse liikkumaan. Århusin kunnassa työskentelee 6 dementiakoordinaattoria ja kotona asuville dementoituneille on lisäksi avattu avoin dementiakahvila Demens Cafée, joka jakaa tietoa dementiasta. Vielä kolme vuotta sitten kunnassa dementoituneita hoidettiin sairaalassa, nyt hoitokoteihin on avattu dementiayksiköitä. Työntekijämäärät palvelutaloissa olivat suurempia kuin meillä Suomessa, mitoitus oli noin 1 hoitaja per asukas. Dementiaryhmäkodin asukkaan kannalta ihanteelliset 8-10 asukkaan yksiköt oli todettu henkilökuntamitoituksen vuoksi taloudellisesti kannattamattomiksi ja mitoitusperiaatteeksi oli päätetty asukasta. 11 Claus Rasmussen, Terveydenhuolto, Aarhusin kaupunki TKK/Sotera, matkaraportti 17
18 Århusin kaupunki käyttää henkilökuntansa koulutuksessa seuraavia periaatteita ikääntyneen arkielämän sujumisen mahdollistamiseksi. Henkilökunnalla tulee olla tietoa siitä, mitä hyvä elämä on siitä, mitä ikääntyneen arki on dementiasta ja sen vaikutuksista henkilön arkeen arkkitehtuurin vaikutuksesta asukkaan toimintaan asukkaasta, hänen toiveistaan ja kiinnostuksen kohteistaan asukkaan ja hoitohenkilökunnan suhteesta Elämänlaatu syntyy hyvinvoinnista, terveydestä ja onnellisuudesta. Terveyteen sisältyy sekä fyysisen kunto että onnellisuus. Hoitotyötä tekevien ja päättäjien on myös tärkeää kysyä, kenellä on oikeus määritellä, mitä hyvä elämä on, mitä arki on ja keitä ikääntyneet ovat. Lehdistön ja median muokkaamalla julkisella mielipiteellä on paljon vaikutusta ikääntyneitä koskeviin poliittisiin päätöksiin 12. Århusin kaupungissa on pyritty löytämään erilaisia ratkaisuja dementia-asumisyksiköiden toteuttamista varten, joista yhtenä toimivana mallina pidetään atriumpihan ympärille rakennettua hoitokotia. Tanskassa on keskusteltu paljon siitä, onko dementiaa sairastavalle parempi asumisratkaisu yhden vai kahden huoneen asunto. Poliittinen tahto on tarjota kaikille ikääntyneille kaksio, mutta molempia ratkaisuja käytetään kohteesta riippuen. Ryhmäkodeissa asukkaalla on usein käytössään sekä makuu- että olohuone, mutta joissakin tapauksissa tehdään myös yhdenhuoneen ratkaisuja, jotka on saatu aikaan yhdistämällä huoneet yhdeksi isommaksi tilaksi. Tämän lisäksi ryhmäkodeissa on väljät yhteiset oleskelutilat Koordinaattori Line Folsgaard, koordinaattori, Århusin kaupunki 13 Koordinaattori Mikael Mikkelsen Århusin rakennusvirasto 18 TKK/Sotera, matkaraportti
19 5. TUTUSTUMISKOHTEET 5.1 Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs, Ankersgade 21, Århus C Toiminta Sundheds og kulturcenter Fredriksbjerg og Langenæs on vuonna1994 valmistunut 87-paikkainen vanhustenkeskus, jossa tarjotaan päivätoimintaa ja ohjattua toimintaa viikoittain noin iäkkäälle ihmiselle. Päivätoimintayksikön yhteydessä toimii lasten päiväkoti ja leikkipuisto 14. Vapaaehtoistyöntekijöillä ja asukasyhdistyksellä on suuri rooli viikoittaisen virkistystoiminnan järjestämisessä. Palvelukeskusten asukkaiden joukosta valitut asukasjohtajat kokoontuvat joka kuukausi miettimään yhteisiä asioita ja järjestämään yhteisiä tapahtumia kuten kuorolauluhetkiä, miesten ruokailtoja ja retkiä. Yhteistyön onnistuminen palvelukeskusten henkilökunnan kanssa on tärkeää. Henkilökunta ottaa yleensä tyytyväisinä vastaan asukasjohtajien tekemät ehdotukset ja pyrkii toteuttamaan ne lyhyelläkin varoitusajalla. Asukkaat ovat esimerkiksi lainanneet vanhustenkeskuksen 12 hengen pikkubussia ja tehneet itsenäisesti retkiä kylpylöihin. Kuva 7. Palvelutalon asuntoihin kuuluvat parvekkeet, palvelutalo Fredriksbjerg og Langenæs, Århus Kuntoutusohjaajien virkoja on vain muutamia. Siksi kaikki asukkaiden parissa työskentelevät tekevät monipuolisesti eri toimia ja tehtäviä asukkaiden kanssa. Kysyimme hoitohenkilökunnalta heidän toimintansa kehitystarpeita ja tekniikan hyödyntämisideoita, he totesivat että ruokailua ja ruoanjakelua voisi kehittää. Siivous ja ihmisten aktivointi nähtiin myös mahdollisina kehityskohteina. Tilaratkaisut Vanhustenkeskus muodostuu neljästä L:n muotoisesta rakennuksesta, jotka sijaitsevat puiston ympärillä. 14 Regnier, V Design for Assisted Living guidelines for housing the physically and mentally frail. New York. ISBN TKK/Sotera, matkaraportti 19
20 Kulttuurikeskus Yhteiset tilat ovat avaria ja valoisia, etenkin ruokasali, johon tulvii luonnonvaloa runsaasti. Modernit huonekalut antavat tiloista raikkaan yleisvaikutelman. Käytävän seinällä on suuri taulu, johon on merkitty viikon tapahtumat. Vierailumme aikana saimme hetken seurata eläkeläisryhmän yhteislaulua. Reippaan ja iloisen tuntuiset eläkeläiset lauloivat suuren pöydän ympärillä seisoen ja viinija olutlaseja kilistellen kolmen ikätoverin säestäessä pianolla, haitarilla ja kitaralla. Ryhmä kokoontuu joka viikko. Keskellä kulttuurikeskusrakennusta on suuri kaksi kerrosta korkea yhteistila, johon on näköyhteys toisen kerroksen käytäviltä. Käytäville on lisätty lasit jälkeenpäin toisessa kerroksessa sijaitsevien toimistotilojen työrauhan parantamiseksi. Valoa tilaan tulee myös kattoikkunoiden kautta. Ääniolot tilassa olivat yllättäen vierailumme aikana huonot. Tuulen ääni kattopelleissä nousi ajoittain niin suureksi, että se häiritsi kokoustilassa esityksen seuraamista. Kuva 8. Korkea yhteistila näkyy toimistokerroksesta, Kulttuurikeskus Pohjakerroksessa on kuntosali, jossa on paljon erilaisia ikääntyneille sopivia kuntoiluvälineitä. Sekä asukkaat että henkilökunta käyttää kuntosalia. Yhteistilat Asuntoalue on osittain punatiilinen ja viihtyisän tuntuinen. Asuintalojen käytävän lattioissa on käytetty puuta, joka tuo tilaan miellyttävän lämpimän tunnelman. Alimman kerroksen porrashuoneeseen on asukkaiden postilaatikot rivissä. Asunto-ovien vieressä on yksinkertaiset ja eleettömät nimikyltit. Käytävien seiniä kiertää joka puolella puinen käsijohde. Jokaisessa asuinkerroksessa on yhteinen oleskelutila, jossa on keittiökalusteet. Ensimmäisessä kerroksessa on henkilökunnan toimistotila. Kuva 9. Keittiön alakaapit on korvattu pyörällisillä laatikostoilla, palvelutalon asuinrakennus 20 TKK/Sotera, matkaraportti
CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja
CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan
LisätiedotHoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.
Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.
LisätiedotSampoharjun ryhmäkoti
Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti sijaitsee Vaajakosken keskustassa, osoitteessa Vesmannintie 7. Kiinteistö on valmistunut joulukuussa 2018. Samassa
LisätiedotMääräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.
LIITE 4 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKKÖ/ Toffela-hanke Tarjous saapunut YRITYS saapunut Hankintamenettely Avoimen menettelyn mukainen hankintailmoitus on julkaistu www.hankintailmoitukset.fi sivulla
LisätiedotCO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja
CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis
LisätiedotAJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA
17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotTäyden palvelun senioritalo Attendo Korkeavuori
Täyden palvelun senioritalo Attendo Korkeavuori Attendo Korkeavuori on helmikuussa 2019 Kotkaan valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotAttendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä
Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotTERVETULOA KOTIKAAREEN
TERVETULOA KOTIKAAREEN TUETTU IKÄIHMISTEN ASUMINEN Tuettu ikäihmisten asuminen on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua niille asiakkaille, jotka eivät enää selviydy kotonaan kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotAttendo Aviapolis on huhtikuussa 2019 Vantaalle valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille,
Attendo Aviapolis on huhtikuussa 2019 Vantaalle valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on jo hieman palveluiden tarvetta. Kyseessä ei siis
LisätiedotAttendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille
Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille Poutarinne on yhteisöllinen ja yksilöllinen koti Uusi, viihtyisä Poutarinteen palvelukoti avasi ovensa Raisiossa joulukuussa 2016. Se on yksi
LisätiedotAttendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta
AT Attendo Suvisaari Koti hyvän mielen Mummolasta MUMM DO OL N A TE Viihtyisät tilat, lämmin ja tuttu tunnelma 9/10 Asukkaista 9/10 pitää henkilökuntaa erittäin ammattitaitoisena ATTENDO SUVISAARI ON TOUKOKUUSA
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotYksilöllistä elämää yhdessä
Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotHEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)
HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa
LisätiedotOta yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU
Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN
LisätiedotAttendo Aviapolis on huhtikuussa 2019 Vantaalle valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille,
Attendo Aviapolis on huhtikuussa 2019 Vantaalle valmistuva laadukas ja viihtyisä täyden palvelun senioritalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on jo hieman palveluiden tarvetta. Kyseessä ei siis
LisätiedotMoniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita
Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen
LisätiedotApua, tukea ja toimintaa
Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan
LisätiedotOulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28
Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa
LisätiedotTietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea
LisätiedotCO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja
CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan
LisätiedotSotera-instituutti. Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt
Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt 1 Sotera-instituutti Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos
LisätiedotLappliSENIORI. Lappli-senioritalot
Lappli-senioritalot 1 Huolettoman asumisen aika 2 Lappli ajattelee asumista seniorikansalaisen näkökulmasta! Onko Sinulle tai läheisellesi koittanut elämänvaihe, jossa nykyisessä asunnossa asuminen ja
LisätiedotHoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
LisätiedotASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA
ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala
LisätiedotHoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.
Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan
LisätiedotILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin
ITARUO Taiteilijan näkemys Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko 2 turvallisesti omaan kotiin Helsingin asumisoikeus Oy ITARUO Kontula, 2a, Senioriasuminen Iltaruskossa Yleistä Yhtiön läheisyydes on Kontulan
LisätiedotItsenäinen suoriutuminen
Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/
LisätiedotMONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011
MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel
LisätiedotTilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)
Pertlk 9.12.2014 Liite 1/2014 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.3.2015 ALKAEN RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen
LisätiedotVanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi
Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotHONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2
HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja
LisätiedotAsumisen palveluiden konseptit - kehämalli
Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen
LisätiedotEsteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.
Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun
LisätiedotEedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville
Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotKoti elää asukkaan elämänkaaren mukana
Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotPalvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille
Ikääntyneiden asumisratkaisut Wanha Satama Palvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille Ira Verma Arkkitehti, tutkija Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Sotera-instituutti ira.verma@aalto.fi
LisätiedotAsukkaaksi Hopeasiltaan
Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotTähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää
Jokikartano 1 2 Tähtelä ja Sointula Tähtelä ja Sointula Jokikartanon ryhmäkodit sijaitsevat osoitteessa Tahvosentie 26 Kuokkalassa, Äijälänrannan ja Äijälänjoen luonnonläheisessä ympäristössä. Etupihalla
LisätiedotMitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia
Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan
Lisätiedotpiiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p
piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen pienempiin, kadun kaarevaa linjaa seuraaviin osiin.
LisätiedotKilpailuehdotus Kohtaaminen
Kilpailuehdotus Kohtaaminen Alueen toimintakonseptin kuvaus Kohtaaminen -yhteenliittymän tavoitteena on päästä toteuttamaan Tesoman alueelle sen asuntotarjontaa monipuolistava laadukas ja toteutuskelpoinen
LisätiedotPalvelutalo Attendo Mellunmäki aukeaa
Attendo Mellunmäki on helmikuussa 2019 Itä- Helsinkiin valmistuva laadukas ja viihtyisä palvelutalo, joka on tarkoitettu ikäihmisille, joilla on jo hieman palveluiden tarvetta. Kyseessä ei siis ole aivan
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotTOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN
TOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN TEHTY ELÄMÄÄN AINOA KAARI on suunniteltu joustamaan asukkaansa elämän mukana. Se on tilava ja toimiva kaikissa elämäntilanteissa. Kaaren käytännölliset
Lisätiedot1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA
1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen
LisätiedotHONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2
HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
LisätiedotVILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl
VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan
LisätiedotPalveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotSenioreiden toimintatilat ja asuminen
Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotRUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.
RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotMERIKARTANO PUISTOKARTANO. Oma koti palveluiden äärellä.
MERIKARTANO PUISTOKARTANO Oma koti palveluiden äärellä. ITSENÄISTÄ ELÄMÄÄ Merikartanossa ja Puistokartanossa oma kotisi on palveluiden äärellä. Katso esittelyvideot asumisesta ja palveluistamme Ritva,
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotTavoite. Projektit. Yhteistyökumppanit. Aikataulu. Hankkeen koordinointi. Case-kohteet
Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 Tavoite Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020-hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää toimintamalleja ja teknologisia ratkaisuja, jotka vastaavat
LisätiedotLeppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen
Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu
LisätiedotKiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet
Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotUusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6
Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotKOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotUusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA
Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen
LisätiedotPALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle
PALVELUASUMISEN KONSEPTI Elementit-E Oy:lle SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT TOIMEKSIANTAJA Työmme toimeksiantajana on Elementit-E Oy. Yrityksen yhteyshenkilönä toimi yrityksen toimitusjohtaja Veli Hyyryläinen.
LisätiedotNeurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka
Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotAjatuksia hyvästä elämästä palvelutalossa tänään ja tulevaisuudessa Tankar om ett gott liv i servicehus idag och i framtiden. Leif Jokinen, TJ/VD
Ajatuksia hyvästä elämästä palvelutalossa tänään ja tulevaisuudessa Tankar om ett gott liv i servicehus idag och i framtiden Leif Jokinen, TJ/VD Ajatuksia asumisesta ikääntyessä Tankar om äldreboende Miten
LisätiedotAsunto Oy Pikku-Heikki
Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki
LisätiedotOikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotJAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA
JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi
Lisätiedot104,0 m², 3h, k,
Kohteen ilmoittaja Nimi: Teppo Tuijula Puh: 0500 530 942 Solid House Oy LKV, Turku Eerikinkatu 13, 3 krs. 20100 Turku Puh: 044 282 0038 MAASEUDUN RAUHAA JA VÄLJÄÄ ASUMISTA Tässä paikassa voit yhdistää
LisätiedotIkäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot
Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot Al Ikäinstituutti - tekoja hyvän ikääntymisen puolesta yli 40 vuoden ajan Tutkimme,
LisätiedotMODULAR MIX Asuinkorttelin toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa.
MODULAR MIX Asuinkorttelin 20077 toteutus perustuu CLT-rakenteisiin tilaelementteihin, jotka noudattavat 3.60 m moduulijakoa. Kilpailuehdotus osoittaa, että tilaelementtiratkaisulla on mahdollista tuottaa
LisätiedotValmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh Riikka Nikulainen, puh
20.04.2016 Sivu 1 / 1 1862/2016 05.17.00 54 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen vaikutukset palveluverkkoon Valmistelijat / lisätiedot: Maria Rysti, puh. 050 541 8655 Riikka Nikulainen, puh. 050 325
LisätiedotPalvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu
Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy
Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa
LisätiedotEsteettömyys asuntorakentamisessa
Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
Lisätiedot