Sisältö. 1. Johdanto tietoliikenteen kehitys ja sen keskeisiä käsitteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. 1. Johdanto tietoliikenteen kehitys ja sen keskeisiä käsitteitä"

Transkriptio

1 Sisältö 1. Johdanto tietoliikenteen kehitys ja sen keskeisiä käsitteitä Tietoliikennepalvelut ja verkot Televerkkojen rakenne Tietoliikenteen standardointi ja OSI- ja TCP/IP-malli 2. Perustekniikat Signaali ja häiriöt Vaimennus, ja vahvistus Kohina Ylikuuluminen Siirtotekniikat t iik t Kanavointi Modulaatio Koodaus 1

2 3. Lähiverkot Kaapelointi Ethernet Toistimet ja keskittimet Sillat ja kytkimet Vlan-tekniikka TCP/IP protokollat IP-osoiterakenne Reitittimet Aliverkot Lähiverkkojen varmentaminen Verkonhallinta 2

3 4. Laajaverkot Protokollat Laajakaistatekniikat DHCP-palvelu Osoitteenmuunnokset 3

4 1. Johdanto Tietoliikenteen kehityshistoriaa: Optinen lennätin Claude Chappe 1791 Sähkölennätin äti Samuel Morse 1845 Puhelin Alexander Graham Bell 1876 Radio Guglielmo Marconi 1896 Televisio Paul Nipkow 1894 Automaattinen puhelinkeskus Almon S Strowger

5 Radioputki De Forest 1906 Transistori Shockley, Bardeen ja Brattain 1947 Integroidut piirit 1950-luvulla Pakettikytkentä Paul Baran 1962 TCP/IP-tekniikka 1970-luvulla Mikroprosessori 1970-luvulla Digitaalinen puhelinverkko 1980-luvulla Matkapuhelimet t ja 1990-luvuilla Internet 1990-luvulla Laajakaistaiset liikkuvat Internet-liittymät sekä mobiili-voippuhelintekniikka 2000-luvulla 8

6 Tietoliikenteen kehityksen vauhdittajia Mikroprosessorien ja muiden mikropiirien tehojen kasvu ja hintojen halpeneminen mahdollistavat entistä monipuolisempia ja älykkäämpiä päätelaitteita. Esimerkiksi i matkapuhelimien i prosessoritehot ja muistien koko ylittävät muutaman vuoden takaiset tietokoneet. Digitaalinen signaalinkäsittely mahdollistaa siirtokanavien tehokkaamman hyödyntämisen. Internetin ADSL- laajakaistaliittymä on paljon nopeampi kuin takavuosien modeemiliittymä, vaikka se käyttää samaa puhelinjohtoa. 3Gverkon matkapuhelimet siirtävät tietoa langattomasti paljon tehokkaammin kuin edeltäjänsä. Lasertekniikka ja valokaapelit lit mahdollistavat t erittäin nopean ja edullisen langallisen siirron.

7 Tietoliikenteen osa-alueet 10

8 Pohdittavaksi Miten luokittelet seuraavat tietoliikennejärjestelmät tai palvelut? Ovatko ne - interaktiivisia (eli vuorovaikutteisia)? - reaaliaikaisia ik i i (eli tuntuvatko t tk ne toimivan i ilman häiritsevää it ää viivettä)? - yksisuuntaisia vai kaksisuuntaisia? puhelinvastaajaan jätetty puheviesti teksti-tv juna-aikataulun selaus www-sivuilta TV-ohjelman katsominen Yleisradion nettisivuilta videopuhelu Internet-yhteyden välityksellä telefax puhelu televisio-ohjelmassa ohjelmassa järjestetty tekstiviestiäänestys kuvaviesti matkapuhelimeen jääkiekkopelin seuraaminen kannettavasta digi-tv-vastaanottimesta silloin kun itse on paikalla jäähallissa 11

9 Tietoliikennepalvelut Telepalveluiden l l ryhmittely ja esimerkkejä palveluista: l 1. Siirtopalvelut ääni kuva data 2. Telepalvelut puhelin-matkapuhelin telefax WWW-palvelu 3. Lisäarvopalvelut tekstiviestipalvelu toiminteet eli fasiliteetit verkkokauppa Palvelutuotteet sisältävät aina tekniikan, veloituksen ja ylläpidon 12

10 Suomen televiestintämarkkinat 13

11 Viestintäviraston tehtävät Edellinen kalvo kuvaa Suomen televiestintämarkkinoiden eri osapuolia. Kalvolla esiintyy vielä nimi Telehallintokeskus, mutta sen tilalle on perustettu Viestintävirasto. Viestintävirastolla on monia tehtäviä, joista esimerkkejä ovat Internetin.fi-verkkotunnusten myöntäminen Puhelinverkon operaattoritunnusten ja muiden suuntanumeroiden myöntäminen Radiotaajuuksien käyttölupien myöntäminen ja radioliikenteen valvonta TV-maksujen kerääminen Suomen viestintämarkkinoita on viimeisten 20 vuoden aikana vapautettu kilpailulle ja sääntelyä on vähennetty. Lupien anominen tai ilmoitusvelvollisuus on lopetettu monista asioista. Vuoden 2008 alusta esimerkiksi teleurakointiyrityksen voi perustaa ilman lupia tai ilmoituksia. Myös kalvolla vielä näkyvät telepäätelaitteiden tyyppihyväksynnät on lopetettu. Valmistaja itse ottaa vastuun siitä, että myytävät laitteet on testattu ja toimivat siten, että asiakas on tyytyväinen eikä verkkojen toiminnalle aiheudu häiriöitä. 14

12 Laitteiden yleisyys kotitalouksissa 15

13 16

14 17

15 Matkaviestinnän suosio perustuu puhelujen ja puhelimien halpenemiseen 18

16 Lankapuhelujen hinta on kääntynyt nousuun 19

17 Tietoliikenteen muutoksen muotisanoja Tietoliikenne on viime vuosina muuttunut nopeasti. Näitä muutossuuntia eli trendejä käsitellään juhlapuheissa esimerkiksi seuraavia sanoja käyttäen: Telematiikka Tietoliikenne-, media- ja tietotekniikka ovat sulautumassa yhteen. Liberalisaatio tai deregulaatio Tietoliikenteen sääntelyä vähennetään ja vapaata kilpailua edistetään. Palvelujen konvergenssi Kaikki telepalvelut ovat käytettävissä samoilla päätelaitteilla. Mobiliteetti Kaikki telepalvelut ovat mahdollisia langattomilla päätelaitteilla. 20

18 Erilaisia tietoliikenneverkkoja Televerkot Yleinen puhelinverkko PSTN (Public Switched Telephone Network) tai POTS (Plain Old Telephone System) Matkapuhelinverkot kuten GSM, 3G (eli UMTS), LTE ja 4G Erillisverkot kuten viranomaisten radioverkko VIRVE (eli TETRA) Tiedonsiirtoverkot eli dataverkot Lähiverkot LAN (Local Area Network) Kaupunkiverkot MAN (Metropolitan Area Network) Laajaverkot WAN (Wide Area Network) Tietoliikenneverkkojen hierarkkinen ryhmittely Kansainväliset verkot Kansalliset verkot Alueverkot Liityntäverkot Asiakasverkot 21

19 Siirtoetäisyyksiä ja siirtokapasiteetteja Mikropiiritekniikka 60nm 10 mm toimintataajuus n GHz Tietokoneen väylä n. 200mm toimintataajuus i t t n MHz Huoneverkko 1 10 m 10 1Gbit/s Paikallisverkot m Gbit/s (LAN) Alueverkot 2 50 km n*2mbit/s n*155mbit/s (MAN) Runkoverkot km n*2mbit/s n*2,5gbit/s (WAN) Kansainväliset verkot km n*2mbit/s n*2,5gbit/s (WAN) Avaruusverkot km n*2mbit/s n*2,5gbit/s (WAN) 22

20 Verkkojen rakenne Verkko Kaapeleiden, radiotien tai optisen yhteyden avulla yhteenliitettyjä tietoliikennelaitteitat l itt it Tiedonsiirron edellytyksenä on: 1. Yhteinen media eli siirtotie 2. Yhteinen liikennöintimenettely eli protokolla. Lähiverkko Local Area Network (LAN) Maantieteellisesti rajatun penehkön alueen (kampuksen) verkko Verkko koostuu: 1. Kaapeleista 2. Verkkolaitteista 3. Työasemista ja palvelimista 23

21 Lähiverkkojen keskeisiä ominaisuuksia ovat: Toimii rajoitetulla maantieteellisellä alueella Yhden organisaation hallussa ja hallinnassa Suuri siirtonopeus 10 Mbit/s 10 Gbit/s Käytössä on tavallisesti pakettikytkentäinen ja yhteydetön siirtomuoto Alueverkko Metropolitan Area Network (MAN) Yhdistää toisiinsa taajama-alueen lähiverkkoja Alueverkkopalveluja tarjoaa yleensä pakallinen teleoperaattori Laajaverkko Wide Area Network (WAN) Laajaverkko muodostuu teleoperaattoreiden tarjoamista siirtopalveluista Yhdistää yhteen lähiverkkoja kaikkialla maailmassa. Siirtotekniikka vaihtelee eri operaattoreilla Muodostaa verkkojen verkon eli InterNetin 24

22 Lähiverkon rakenne 25

23 WAN-verkon rakenne 26

24 WAN-verkko Tietoliikenne ja verkot 27

25 Tietoliikenteen standardointi Tietoliikenteen standardointi on välttämätöntä verkkojen, päätelaitteiden ja palveluiden sovittamiseksi toisiinsa. Virallisten de juree standardien (suositusten) puuttuessa laativat erilaiset foorumit avoimia de facto standardeja. De facto standardi voi syntyä myös, kun jokin tekniikka saavuttaa ylivoimaisen markkina-aseman. (esim. CD-levy) Viralliset standardit voivat olla kansainvälisiä, maanosakohtaisia tai kansallisia. Keskeisimmät tietoliikennealan standardoimisjärjestöt: ITU International Telecommunications Union (ITU-T ja ITU-R) ETSI European Telecommunications Standard d Institute t ISO/IEC International Electrotechnical Comission IEEE Institute of Electrical and Electronic Engineers TIA Telecommunications Industry Association T1 Committee for telecommunications ANSI American National Standard Institute IETF Internet Engineering Task Force SFS Suomen Standardisoimisliitto 28

26 Kansainväliset ja alueelliset organisaatiot (1997!) 29

27 Esimerkkejä standardoinnista Sähköverkon pistokkeet tai lampunkannat on yleensä standardoitu siten, että ainakin omassa maassa on helppo ostaa sopivia laitteita. Eri maissa on kuitenkin erilaisia standardeja. Maailman tunnetuin videokasetti VHS oli alun perin eräiden japanilaisten yritysten oma standardi, mutta se yleistyi maailmanlaajuiseksi de facto standardiksi. Vuoden 2008 tunnetuin de facto standarditaistelu nähtiin teräväpiirto-dvd-soittimissa: BLU-RAY voitti HD-DVD:n. Tietoliikenteen laitteiden on oltava vähintäänkin sillä tavalla standardoituja, että eri valmistajienkin tekemät laitteet toimivat yhdessä ja että tietoliikenne eri maiden välillä on mahdollista. Kannettavien laitteiden yleistyessä kuluttajat odottavat, että laite toimisi toiseen maahan mukaan otettunakin. GSM-standardin (Global System for Mobile Communications) kehittivät 18 eurooppalaisen maan matkapuhelinasiantuntijat yhteistyössä standardointijärjestö ETSI:ssä. Standardissa oli alkuvaiheessa 6000 sivua. Standardi on otettu käyttöön jo yli sadassa maassa. 30

28 Standardointi ei ole täydellistä GSM-standardi on mahdollistanut ja 2000-luvuilla saman matkapuhelimen toiminnan useimmissa maailman maissa. Tosin käytössä on useita eri taajuusalueita (GSM-900, GSM-1800, GSM-1900), mutta niin kutsuttu monitaajuuspuhelin voi toimia kaikilla näillä taajuusalueilla. Etenkin Amerikassa ja Japanissa yleistyivät 1990-luvuilla GSM:n kanssa kilpaileviin ii standardeihin d perustuvat t puhelimet, joita ei voi käyttää esimerkiksi i Euroopassa. Onneksi Amerikkaan ja Japaniin on rakennettu myös GSMverkkoja, joten eurooppalaiset puhelimet toimivat sielläkin luvun uudesta kolmannen sukupolven 3G-standardista UMTS (Universal Mobile Telecommunications) eurooppalaiset ja japanilaiset ovat päässeet yksimielisyyteen, mutta USA:lla on erilainen standardi. MyösKiina on päätynyt tekemään oman standardinsa. Tärkeä syy näihin standardieroihin on kiista siitä, kuinka paljon puhelinvalmistajien pitäisi maksaa lisenssimaksuja niille yrityksille, jotka ovat kehittäneet ja patentoineet standardissa kuvatut tekniset ratkaisut. Merkittävimpiä matkapuhelintekniikan ratkaisujen patentoijia maailmassa ovat amerikkalaiset Qualcomm ja Motorola, suomalainen Nokia sekä ruotsalainen Ericsson. 31

29 Standardoinnin etuja ja haittoja Standardoinnin etuna on laitteiden yhteensopivuus, jolloin eri valmistajien valmistamat laitteet toimivat yhdessä ja valmistajat voivat myydä samaa tuotetta useissa maissa, jolloin hinta tulee halvemmaksi. Standardoinnin haittana on hitaus. Uuden tietoliikennejärjestelmän ja sen standardien kehittäminen voi viedä 5-10 vuotta. Samaa tekniikkaa pitäisi esimerkiksi i puhelinjärjestelmissä j l i ä pystyä käyttämään ää vuotta. Tekniikka kehittyy nykyisin kuitenkin niin nopeasti, että on mahdotonta tietää, mitkä ratkaisut ovat vuoden päästä teknisesti ja taloudellisesti järkeviä. Esimerkkejä tästä ovat 1990-luvun alussa EU käytti paljon tutkimusrahaa analogisen teräväpiirto- TV-järjestelmän kehittämiseen. Digi-TV-tekniikan tultua mahdolliseksi tämä analoginen teräväpiirto-tv-tekniikka joutui roskakoriin luvulla kehitetty ISDN-tekniikka (Integrated Services Digital Network) mahdollistaa sekä langalliset puhelut että datayhteydet 144 kbit/s nopeudella. Tämä nopeus ei nykypäivän käyttäjille enää riitä. Lankapuhelujen taloudellinen merkitys on romahtanut matkapuhelimien takia. Näistä syistä ISDN-tekniikka ei yleistynytkään toivotulla tavalla. 32

30 OSI-malli Keskeinen kysymys tietoliikenteen standardoinnissa on se, miten eri laitteet pystyvät kommunikoimaan i keskenään. k Ratkaisuna ovat perinteisesti i i olleet valmistajakohtaiset i laitteet. Käyttäjät ovat 1970 luvun lopulta vaatineet valmistajariippumattomuutta ja tietoliikenteen avoimuutta. Tämän seurauksena 1978 ISO ja CCITT (ITU) käynnistivät työn avointen tietoliikennestandardien kehittämiseksi. ISO:n OSI-malli valmistui 1982 OSI-malli eli Open Systems Interconnection sovittaa yhteen laajoja eri valmistajien tiedonsiirtoverkoja. OSI-malli muodostuu 7 kerroksesta (layer) ja kukin kerros tarjoaa palvelujaan yläpuolella olevalle kerrokselle. Standardi ei koske kerrosten sisäisiin toimintohin Tietoliikenne ja verkot 33

31 Kerrokset 1 3 muodostavat siirto eli verkkopalvelut: Liitäntä Bittien siirto Siirtovirheiden korjaus Datan reititys verkossa. Ylemmät kerrokset muodostavat käyttäjätoimintoja: Verkkovirheiden korjaus Sanomien tahdistus Esitysmuodot Salaus ja pakkaus Verkkosovellukset. Tämän mallin perusteella tehtiin myös itse OSI-protokollat. Ne eivät kuitenkaan menestyneet ja jäivät TCP/IP mallin jalkoihin Vaikka OSI-mallin protkollat hävisivät, ajatus valmistajariippumattomuudesta jäi elämään. Nykyisissä tietoliikennejärjestelmissä toiminnot ryhmitellään edelleen OSImallin mukaisesti Tietoliikenne ja verkot 34

32 Osi-mallin kerrokset Tietoliikenne ja verkot 35

33 TCP/IP-malli Malli on rakentunut IP- ja TCP-protokollan ympärille. Se koostuu neljästä kerroksesta: 1. Liitäntä-, 2. Verkko-, 3. Kuljetus- ja 4. Sovelluskerroksesta. Liitäntäkerrosta (Network Acces) ei ole standardissa määritelty. Standardi painottuu erityisesti verkko- kuljetuskerroksen toimintaan. Sovelluskerros sisältää kolme OSI-mallin ylintä kerrosta Tietoliikenne ja verkot 36

34 Tietoliikenne ja verkot 37

35 TCP/IP-mallin standardeja Koska liityntäkerroksella ei ole omia standardeita, käytetään yleisesti IEEE:n määrittelemiä 802.x- sarjan LAN/MAN standardeja. Verkkokerroksen tärkein protokolla on IP. Lisäksi kerrokseen kuuluu suuri joukko reititysprotokollia kuten RIP, EIGRP,BGP, ISIS ja OSPF. Kuljetuskerroksen tärkein protokolla on TCP. Lisäksi käytetään yleisesti epäluotettavaa UDP-protokollaa. Sovelluskerros sisältää lukuisan joukon erilaisa sovellusprotokollia, joista yleisimmät ovat: HTTP, DNS, SNMP, DHCP, SMTP/POP ja Telnet Tietoliikenne ja verkot 38

36 Datavirran kapselointi OSI-mallissa Sovelluksen tuottama data joudutaan siirtoa varten pilkkomaan pienempiin osiin eli segmentoimaan. Kuljetuskerroksessa datablokista muodostetaan sopivan kokoisia segmenttejä. Tavallisin segmentin koko on korkeintaan 1500 tavua, joka on ethernet-kehyksen maksimi koko. Kuljetuskerros lisää segmenttiin otsikkokentän, joka sisältää erilaisia ohjaustietoja kuten porttiosoitteet ja lähetys- ja vastaanottolaskurit. Verkkokerros muodostaa segmentistä IP-paketin lisäämällä ohjauskentän, joka sisältää lähde- ja kohde- IP-osoitteet. Siirtoyhteyskerros muodostaa IP-paketista useimmiten Ethernet-kehyksen, joka sisältää lähde- ja kohde-laiteosoitteet (Mac). Fyysinen kerros siirtää kehyksen bitit kohteeseen Tietoliikenne ja verkot 39

37 OSI-malli 40

38 Lähiverkkojen standardit Lähiverkkojen standardoinnissa keskeinen taho on amerikkalainen IEEEorganisaatio. IEEE:n 802.x-standardit muodostavat lähiverkkotekniikan perustan. Tällä hetkellä tärkeimpiä 802.x- standardeja ovat: arkkitehtuuri, osoitteisto ja turvallisuus LLC eli siirtoyhteyskerroksen ohjaus CDMA/CD eli Ethernet Langattomat eli WLAN lähiverkot Tietoliikenne ja verkot 41

39 IEEE 802.x LAN/MAN standardit Tietoliikenne ja verkot 42

40 2. Perustekniikat Signaali: Sähkömagneettinen värähtely, joka kuljettaa tietoa kahden pisteen välillä Taajuus: Signaalin värähdysten lukumäärä aikayksikössä, yksikkö hertsi (Hz) Signaalin nopeus: kilometriä/s Valon nopeus c = km/s Lähiverkon CAT-6 UTP-parikaapelissa n c = km/s Muovieristeisessä koaksiaalikaapelissa n c = km/s Optisessa kuidussa n c = km/s Kohina: Häiritsevä signaali, joka on luonteeltaan satunnaista. Esimerkiksi terminen eli lämpökohina syntyy elektronien satunnaisesta lämpöliikkeestä. Häiriö: Häiritsevä signaali, joka voi tulla myös jostakin toisesta laitteesta. Toisen laitteen hyödyllinen signaali voi siis olla toiselle laitteelle ll häiriö. 43

41 Tietoliikenneyhteyden osat Lähi/paikallisverkko Lähi/paikallisverkko Lähtölaite: Mikrofoni, i videokamera, työasema jne. Lähetin: Matkapuhelin, modeemi ja verkkopääte Siirtokanava: Kupari/kuitukaapeli, radiotie Vastaanotin: Puhelin, modeemi ja verkkopääte Tulolaite: Kuuloke, kaiutin, TV-näyttö, työasema jne. 44

42 Televerkkojen rakenneosat Teletekniikan laitelajijako: 1. Siirtotie (eli media) ja siirtolaitteet 2. Välityslaitteet eli puhelinkeskukset, kytkimet ja reitittimet 3. Päätelaitteet eli puhelimet, työasemat ja palvelimet 4. Muut laitejärjestelmät voimalaitteet ilmastointi laskentajärjestelmät verkonhallintalaitteet 45

43 Tele- ja tietoverkkojen rakenne Asiakkaat Customers 46

44 Tyypillinen televerkon rakenne 47

45 GSM-verkon rakenne (yksityiskohtiin palataan myöhemmin) lähde: Wikipedia 48

46 Tietoliikenteen perustekniikat Tietoliikennejärjestelmät siirtävät ja käsittelevät informaatiota (bittejä-tietoa) eri tekniikoilla, joista keskeisimmät ovat: 1. Akustisen signaalin (äänen) muuttaminen sähköiseen muotoon ja päinvastoin 2. Kuvien ja erilaisten merkkien muuttaminen sähköiseen muotoon ja päinvastoin 3. Lisäksi tarvitaan: signaalin vahvistusta modulointia muunnoksia digitaalisen ja analogisen signaalin välillä kanavointia eli multipleksointia signaalin siirtoa digitaalisen informaation koodausta, pakkausta ja salausta kytkentä- ja reititystoimintoja 49

47 Tiedonsiirtoyhteyden keskeisiä käsitteitä Analoginen informaatio Digitaalinen informaatio Analogia/Digitaali-muunnos it li ja Digitaali/Analogia-muunnosit l i Aikajakoinen kanavointi Taajuusjakoinen kanavointi Aallonpituusjakoinen kanavointi Johtokoodaus (ja myös muut mahdolliset koodaukset, kuten lähdekoodaus eli tiedon tiivistäminen, siirtovirheitä paljastava tai korjaava koodaus sekä salauskoodaus) Modulaatio Radioyhteys Kuparikaapeli Valokuitukaapeli 50

48 Tiedonsiirtoyhteyden keskeisiä käsitteitä 51

49 2.2 Signaali ja häiriöt Signaalin laatua heikentää siirtotiellä: 1. Siirtotien ti vaimennus 2. Kaistanleveys 3. Viive, viiveen vaihtelu ja monitie-eteneminen eteneminen 4. Häiriöt kohina ylikuuluminen kaiku särö äö huojunta värinä heijastuminen sähköverkon häiriöt 52

50 Siirtotien aiheuttama vaimennus kumotaan välivahvistimissa tai toistimissa vahvistamalla signaali takaisin 0-tasolle. Analogisissa järjestelmissä siirtotien häiriöitä ( kohinaa) ei välivahvistimissa voida poistaa, ja vähitellen häiriöiden iöid osuus suhteessa hyötysignaaliin kasvaa liian suureksi. Digitaalisissa järjestelmissä voidaan signaali palauttaa toistimissa alkuperäiseen muotoon, jos nollat ja ykköset on vielä mahdollista tunnistaa. 53

51 Siirtonopeus eli bit/s riippuu suoraan käytetystä kaistaleveydestä B. Mitä suurempi siirtokaista i t on käytettävissä ttä ä sitä suurempi on informaation siirtonopeus. Suurta siirtonopeutta ei saada ilmaiseksi. Suuri kaistaleveys on vastaavasti paljon alttiimpi vaimennukselle, häiriöille ja kohinalle. Digitaalisen informaation tosiaikainen siirto kärsii siirtoviiveestä ja erityisesti videosignaali myös viiveen vaihtelusta. Heijastukset voivat aiheuttaa monitie-etenemistä, jolloin signaali saapuu perille useana eriaikaisena kaikuna, jotka häiritsevät toisiaan. Tämä on erityisen paha ongelma digitaalisissa radiojärjestelmissä. 54

52 Vaimennus Signaalin vaimennus johtuu siirtotien aiheuttamasta tehohäviöstä (esimerkiksi kaapeleissa) tai signaalin leviämisestä yhä laajemmalle alueelle (radiosignaalien tapauksessa). Vaimennus ilmoitetaan logaritmisena teho- tai jännitesuhteena, jonka yksikkönä on desibeli (db). Myös signaalin vahvistus ilmoitetaan desibeleissä. Logaritmisen desibeli-asteikon etuja ovat: 1. Ihminen aistii äänenvoimakkuuden logaritmisesti. 2. Vaimennuslaskut ovat helpoimpia p desibeleinä, koska signaalin heikkeneminen kaapeleissa voidaan ilmoittaa yksiköllä db/km. 3. Vaimennuksia ja vahvistuksia voidaan laskea yhteen ja vähentää tosistaan desibeleissä, mikä todellisuudessa vastaa kerto- ja jakolaskua. 4. Hyvin suurten ja pienten signaalitasojen käsittely yksinkertaistuu. 55

53 Vaimennus kanavalla tai siirtotiellä on todellisuudessa eksponentiaalista ja peräkkäisten kaapeleiden vaimennukset pitäisi i kertoa keskenään. k Desibelejä käytettäessä vaimennus näyttääkin lineaariselta (siis kuvaaja on suora) ja peräkkäisten kaapeleiden vaimennukset voi laskea yhteen. 56

54 Kohina Kohinaa ( noise) aiheutuu tietoliikennejärjestelmissä sisäisesti tai sitä muodostuu ulkopuolisista lähteistä. Merkittävin i kohinaa aiheuttava ilmiö iö on johteissa vapaiden elektronien ja atomien lämpöliike. Lämpökohina on voimakkuudeltaan satunnaista ja se sisältää kaikkia mahdollisia taajuuksia 1Hz 1000 THz. Tällaista peruskohinaa nimitetään valkoiseksi kohinaksi Lämpökohinan teho virtapiirissä saadaan kaavasta: P =ktb=e n = 2 n /(4R) jossa: P n = kohinateho -23 k = Boltzmannin vakio1,35*10 J/K T = absoluuttinen lämpötila B = kaistaleveys Hz R = piirin resistanssi E n = kohinajännite 57

55 Kohina ja signaali 58

56 Kohinaetäisyyden pieneneminen analogisissa ja digitaalisissa järjestelmissä. 59

57 Ylikuuluminen Ei-toivottua hyötysignaalin siirtymistä siirtotieltä toiselle kutsutaan ylikuulumiseksi. Perinteisillä digitaalisilla televerkon kuparikaapeleilla on ylikuuluminen vähäistä. Parikaapelilähiverkoissa (LAN) esiintyy helposti ylikuulumista, kun siirtonopeus on Mbit/s. Ylikuulumista esiintyy siirtotien lähi- tai kaukopäässä. U1 Lähipään ylikuulumisvaimennus NEXT = 20 lg(u1/u3) Kaukopään ylikuulumisvaimennus FEXT = 20 lg(u1/u4) 60

58 Impedanssisovitus Toisiinsa kytkettävien virtapiirien impedanssien tulee olla samansuuruisia eli yhteen sovitettuja, jotta suurin osa signaalin tehosta siirtyisi virtapiiristä toiseen. Mikäli sovitus on huono, syntyy heijastuksia, jotka heikentävät siirron laatua. Käytännön esimerkki impedanssisovituksesta on koaksiaalisen lähiverkkokaapelin päähän laitettava päätevastus. Sen puuttuminen sotkee koko verkon toiminnan. 61

59 Signaaliteorian perusteita Useita sähköisiä viestejä voi lähettää samassa siirtokanavassa samanaikaisestikin ilman että ne häiritsevät toisiaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi siten, että eri viestit (signaalit) sijaitsevat eri taajuuksilla. Tämän asian ymmärtämiseksi meidän on nyt perehdyttävä seuraaviin käsitteisiin: Sinimuotoinen signaali Taajuus Ei-sinimuotoiset signaalit Ei-sinimuotoisten signaalien esittäminen siniaaltojen summana Kaistanleveys Siirtokapasiteetti eli bittinopeus 62

60 Sinisignaalin amplitudi, taajuus ja jakso f = 1/T f = taajuus (Hz), T = jakson aika (s) 63

61 Informaatiota kuljettavat signaalit eivät ole ainakaan täysin sinimuotoisia. Ne sisältävät useita eri taajuuksia, ja ne on aina mahdollista esittää useiden siniaaltojen summana. Jaksollisesti toistuvissa signaaleissa nämä siniaaltokomponentit ovat taajuuksilla, jotka saadaan perustaajuudesta kertomalla se jollakin kokonaisluvulla. Tällaisia taajuuksia sanotaan harmonisiksi taajuuskomponenteiksi. 64

62 Kun siniaaltoon lisätään kolminkertainen taajuus sopivasti vaimennettuna, alkaa summa näyttää ää vähän ä kanttiaallolta y = sin(t) + sin(3*t)/3 65

63 Kaistanleveys ja siirtokapasiteetti Signaalin kaistanleveys tarkoittaa signaalin spektrin eli signaalin tarvitseman taajuuskaistan leveyttä. (Kyseessä voi olla joko analoginen tai digitaalinen signaali.) Kaistanleveys voidaan siis laskea korkeimman tarvittavan sinikomponentin ja matalimman tarvittavan sinikomponentin erotuksena. Puhelinyhteyden taajuuskaista on Hz. Kaistanleveys on 3100 Hz. HiFi-äänentoistolaitteiden taajuuskaista on Hz. Kaistanleveys on Hz mikä pyöristetään käytännössä arvoon Hz. TV-laatuisen videosignaalin taajuuskaista on 5 MHz Siirtokapasiteettia eli bittinopeutta mitataan bitteinä sekunnissa eli bit/s tai bps. (Kyseessä on aina digitaalinen signaali, koska se on määritelty bitteinä.) Käsitteet siirtokapasiteetti ja kaistanleveys sotketaan usein. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että korkea siirtokapasiteetti vaatii yleensä myös leveämmän taajuuskaistan. Esimerkiksi Tavallinen puhelinverkon modeemi: 3,1 khz ja 56 kbit/s ADSL-laajakaistamodeemi: 2 MHz ja 20 Mbit/s 66

64 Digitaalisia signaaleja Esimerkkejä signaaleista ja siirtokapasiteeteista hidas datasiirto kbit/s nopea datasiirto n* 64 kbit/s (tarkoittaa kokonaisluku * 64) n* 2Mbit/s n* 155 Mbit/ Ethernet 10, 100, 1000 ja Mbit/s MP3-pakattu stereomusiikki 128 kbit/s CD-laatuinen stereomusiikki 1,4 Mbit/s Digi-TV 8 Mbit/s Digitaalisten siirtolaitteiden nopeudet PDH-tekniikka n* 2Mbit/s ja 2, 8, 34, 140 ja 565 Mbit/s SDH-tekniikka n*155 Mbit/s eli 155, 622, 2488 ja 9953 Mbit/s yhden puhekanavan siirtonopeus 64 kbit/s (lankapuhelinverkossa) tai 13 kbit/s (GSM-verkossa) 67

65 Kantataajuussiirto ja moduloitu siirto Langallisissa yhteyksissä on mahdollista varata koko siirtoyhteys yhdelle signaalille. Silloin on mahdollista siirtää signaali alkuperäisillä taajuuksillaan. Tätä kutsutaan kantataajuussiirroksi. Kotikäyttäjän analogisella lankapuhelinlinjalla tieto siirtyy yleensä puhetaajuuksilla ( Hz). Linjalla voidaan silloin siirtää vain yhtä puhelua (tai modeemiyhteyttä y 56 kbit/s) kerrallaan. Kantataajuussiirtoa käytettäessä ei voi siirtää useita eri signaaleja samassa siirtokanavassa (paitsi jos niiden spektrit alunperinkin ovat eri taajuuksilla). Moduloitu siirto mahdollistaa siirrettävän informaation liittämisen siniaaltoon esimerkiksi amplitudi- tai taajuusmuutoksina. Moduloitu signaali ei enää ole puhdas siniaalto, mutta se voi silti olla hyvin kapeakaistainen. Silloin voidaan useita eri lähetyksiä toteuttaa samassa kaapelissa eri taajuuksilla. (Tämän menetelmän nimi on FDM eli Frequency Division Multiplexing.) Radiosiirto on aina moduloitua. Muuten eri radiolähetyksiä ei voisi erottaa toisistaan, koska ne kulkevat yhteisellä siirtotiellä. Jos radiotiellä yritettäisiin käyttää kantataajuussiirtoa, syntyisi toinenkin ongelma. Taajuudet olisivat hyvin matalia ja aallonpituudet hyvin pitkiä (esim. 1 km 1000 km). Tehokkaat antennit olisivat silloin epäkäytännöllisen suuria. 68

66 Analogisista järjestelmistä digitaalisiin Tietoliikenteen siirtotekniikoissa ja mediatekniikan tallennustekniikoissa on nykyisin käynnissä voimakas siirtyminen digitaalisiin järjestelmiin. Esimerkiksi analogiset TV-lähetykset lopetettiin Suomessa vuonna Digitaalitekniikan etuja ovat Häiriöitä ja kohinaa voidaan torjua paremmin. Esimerkiksi kaukopuhelu Kiinaan voi olla laadultaan yhtä hyvä kuin paikallispuhelu Mikkelissä. CD- levyn kopiosta tehty kopio voi olla äänenlaadultaan aivan yhtä hyvä kuin alkuperäinen CD. Voidaan käyttää mikroprosessoreiden avulla toteutettavia kompressointi- eli tiivistysmenetelmiä. Ne mahdollistavat esimerkiksi sen, että digi-tvohjelmia mahtuu käytettävissä olevalle taajuuskaistalle enemmän kuin analogisesti lähetettyjä ohjelmia. Digitaalisia toimintoja pystytään yleensä toteuttamaan mikropiireillä halvemmalla ja pienemmässä koossa kuin analogisia toimintoja. Sana digitaalinen tulee englannin kielen sanasta digit eli sormi. Sormethan ovat ikivanha matematiikan apuneuvo ja kymmenjärjestelmän perusta. Mutta digitaalitekniikassa kymmenjärjestelmää tärkeämpi on binäärinen eli kaksijärjestelmä. 69

67 Analogisella esitysmuodolla kuvataan siirtotiellä tai elektroniikassa suoraan jotain haluttua suuretta, esim. äänenpainetta tai lämpötilaa. Sähköinen signaali ja alkuperäinen äänenpainetta tai lämpötilaa kuvaava käyrä ä ovat samankaltaisia i eli analogisia. i Mahdollisia signaaliarvoja on rajoittamaton määrä. Digitaalisessa esitysmuodossa ilmiöstä otetaan diskreettejä näytteitä, jotka koodataan binäärimuotoon nolliksi ja ykkösiksi. Siirrettävällä signaalilla on yleensä vain kaksi tasoa, jotka kuvaavat lukuja 0 ja 1. (On kuitenkin mahdollista, että siirto tapahtuu esimerkiksi neljällä eri signaalitasolla, jotka kuvaavat lukuja 00,01,10 ja 11. Silloin bittien siirto tapahtuu nopeammin, mutta signaalitasojen tunnistamisessa voi helpommin tapahtua virheitä.) 70

68 Digitaalitekniikka mahdollistaa kohinan poiston Signaalin siirrossa tapahtuu vaimenemista. Sen takia pitkän matkan siirrossa tarvitaan useita välivahvistimia (tai toistimia). Elektronisissa järjestelmissä on aina kohinaa ja häiriöitä. Analoginen vahvistin vahvistaa myös kohinan, joten kohinan määrä kasvaa pitkillä matkoilla suureksi ja lopulta signaali peittyy kohinaan. Digitaalitekniikassa on vain rajallinen määrä sallittuja signaalitasoja. Silloin voidaan käyttää toistimia, jotka poistavat kohinan täysin, jos on vielä mahdollista luotettavasti tunnistaa, mille tasolle signaali kuuluu. 71

69 Pulssikoodimodulaatio (PCM) Pulssikoodimodulaatio on eräs menetelmä, jolla analoginen signaali voidaan muuntaa digitaalimuotoon. Tyypillisimpiä esimerkkejä PCM-tekniikan sovelluksista ovat Digitaalinen lankapuhelinverkko PSTN (Public Switched Telephone Network) Digitaalinen monipalveluverkko ISDN (Integrated Services Digital Network) CD-levyt DAT-äänitallentimet ti t Tietokoneen.wav äänitiedostot PCM-tekniikkaa sovelletaan näiden lisäksi monissa muissa digitaalisissa järjestelmissä, mutta usein sitä täydennetään muilla digitaalisilla menetelmillä, joilla signaalia voidaan tiivistää tai salata, siirtovirheitä korjata tai tietosisältöä muokata. Videokuvan siirrossa PCM-tekniikkaa ei käytetä sellaisenaan ilman tiivistysmenetelmiä, koska siirrettäviä bittejä olisi niin paljon. 72

70 PCM-tekniikassa suoritetaan aluksi näytteenotto ja kvantisointi (eli pyöristys y lähimpään kokonaislukuarvoon) 73

71 Käytännön PCM-järjestelmiä Lankapuhelinverkon PCM-yhteydet Koodeissa on 8 bittiä, jolloin eri signaalitasoja on 2 8 eli 256 kappaletta. Signaalista otetaan t 8000 näytettä ttä sekunnissa, jolloin korkein k siirrettävän ä signaalin taajuus on noin 3,5 khz (eli alle puolet näytteenottotaajuudesta). Siirrettävä bittimäärä on 8 * 8000 bittiä sekunnissa eli 64 kbit/s. CD-levyillä käytettävä PCM-koodaus Koodeissa on 16 bittiä, jolloin eri signaalitasoja on 2 16 eli kappaletta. Signaalista otetaan näytettä sekunnissa, jolloin korkein siirrettävän signaalin taajuus on noin 20 khz (eli alle puolet näytteenottotaajuudesta). Tallennettava bittimäärä on 16 * bittiä sekunnissa eli 705 kbit/s. Kaksikanavainen stereoääni vaatii siis noin 1,4 Mbit/s PCM-tekniikka on alun perin kehitetty 1970-luvulla kaukopuhelujen siirtojärjestelmiin. Se on yksinkertainen tekniikka, jossa ei tarvita tehokkaita mikroprosessoreita. Nykyisillä prosessoreilla voidaan toteuttaa kompressoivia (tiivistäviä) koodausmenetelmiä. GSM-puhelimessa äänen siirtoon tarvitaan vain 13 kbit/s. Stereoäänen MP3-tallennus vaatii tyypillisesti 128 kbit/s. 74

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luento 3 Signaalin siirtäminen Tiedonsiirron perusteita Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Termejä, konsepteja

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 2 25.1.2006 Informaatioteorian alkeita Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Analogisesta digitaaliseksi signaaliksi Signaalin siirtoa helpottavat / siirron

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot

Henkilökunta - harjoitukset. Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118. Kurssin tavoite. Aloitusluennon sisältö. Henkilökunta- luennot Teletekniikan perusteet S-2000 S-38.118 Aloitusluento 13.9.2000 Mika Ilvesmäki Henkilökunta - harjoitukset Pääassistentti: Kirsi Voipio Laskuharjoitukset: Eeva Nyberg Mika Ilvesmäki Markus Peuhkuri/Marko

Lisätiedot

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat

Kurssin perustiedot. ELEC-C7110 Informaatioteknologian perusteet. Tämän viikon aiheet. Tiedonsiirron perusteita. Tiedonsiirron rakenneosat Kurssin perustiedot ELEC-C7 Informaatioteknologian perusteet Kalevi Kilkki Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos siirto 5.. & 7..6» Kalevi Kilkki: Luennot ja kurssin sisältö kalevi.kilkki@aalto.fi,

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi

Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi Puhetie, PCM järjestelmä, johtokoodi PCM~PulseCodeModulation Näytteenotto Kvantisointi ÿ Lineaarinen ÿ Epälineaarinen Kvantisointisärö TDM-kanavointi PCM-kehysrakenne, CRC -ylikehys PCM, PCM, PCM 8, PCM

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 15.01.2011 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93 Data ja informaatio Data: koneiden tai ihmisten käsiteltävissä oleva tiedon

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet

Mediakonvergenssi. Multimediajärjestelmät. Päätelaitteet. Palvelujen jakelu. Päätelaitteet. Multimediatietokoneet Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: + laajakaistaiset

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät

Multimediajärjestelmät Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Petri Vuorimaa 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit:

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Tavoitteet Opiskelija tuntee perusteet erilaisista lähiverkkostandardeista ja protokollista sekä tietää verkoissa käytettävien laitteiden tarkoituksen. Sisältö Tietokoneverkkojen

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA

SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA SISÄLLYS - DIGITAALITEKNIIKKA Digitaalitekniikan perusteita...2 Bitti (bit)...2 Tavu (bytes)...2 Sana (word)...2 Yksiköt...2 Binääri järjestelmän laskutapa...2 Esimerkki: Digikuvan siirron kestoaika...2

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 2 (19) Johdanto Tässä luvussa esitellään tiedon lajeja ja tiedolle tehtävää käsittelyä käsitellään tiedon

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 2 (25) Johdanto Tässä luvussa käsitellään digitaalilaitteiden osia ja rakennetta esitetään digitaalisiin mikropiireihin

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikenteen historiaa. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Tietoliikenteen historiaa Yleistä Tietoliikenneverkot syntyneet ihmisten välisestä kommunikointitarpeesta Verkkojen keskeiset kysymykset miten siirtää tietoa

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden

2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden 2G-verkoissa verkkosuunnittelu perustuu pääosin kattavuuden määrittelyyn 3G-verkoissa on kattavuuden lisäksi myös kapasiteetin ja häiriöiden tarkemmalla huomioimisella tärkeä osa UMTS:n suunnittelussa

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Viestintävirasto LIITE () TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti taajuusmaksun laskenta ja verrataan sitä nykyiseen lupa- tai taajuusmaksuun. Matkaviestinverkkojen

Lisätiedot

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tuulivoimapuistojen vaikutus radiojärjestelmiin Tuulivoimapuistot ja suunnitelmat Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Radiotaajuuspäivä 2014, Heidi Himmanen 20.11.2014 2 Tuulivoimalan

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

1. ISDN FYYSINEN KERROS

1. ISDN FYYSINEN KERROS . ISDN FYYSINEN KERROS OSI-mallin mukaisen fyysisen kerroksen tehtäviin ISDN:ssä kuuluu laitteiden aktivointi, digitaalisen tiedon linjakoodaus, full-duplex tiedonsiirto B- ja D-kanavilla sekä ko. kanavien

Lisätiedot

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet Käyttötarkoituksen kuvaus Taustaa Yleisessä televerkossa käytetään nykyisin usein ratkaisua, jossa olemassa olevaan tilaajalle menevään puhelinpariin kytketään

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen Optinen kiinteistökaapelointi Eino Jauhiainen Perustietoa yhtiöstä Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita ja valokaapelitarvikkeita

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014 Sivu 1/11 Sivu 2/11 1. Analoginen 2-johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 3 1.1 Tuotekuvaus... 3 1.2 Hinnat...

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008

TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 TIVE Rovaniemi @450-laajakaista 3.10.2008 1 Agenda 1. Laajakaista mobiiliksi 2. @450 on paras mobiililaajakaista ammattikäyttöön 3. @450 on kattavin mobiililaajakaista yksityiskäyttöön 4. Palvelu- ja verkko-operaattorin

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille

Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tiedote 1 (5) Dnro: Kalle Pikkarainen 9.10.2014 1153/809/2014 Taajuusvalvonta 24.2.2015 Tiedote tuulivoimapuiston rakentajille Tuulivoimapuisto on laaja rakennushanke, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia

Lisätiedot

Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä?

Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä? Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä? Matkaviestinverkon kuuluvuudesta Matkaviestinverkon kuuluvuutta voi parantaa lisäantennilla Matkaviestinverkon kuuluvuus voi olla pienestä

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2012

Radioamatöörikurssi 2012 Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

2. Peruskerros. tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) siirtoverkkoja. puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko 2. Peruskerros tiedonsiirron perusteet siirtotie (media) johtimet, kaapelit langaton siirto häiriöt ja vahvistaminen siirtoverkkoja puhelinverkko: modeemi, isdn, langaton verkko: soluradio satelliittiverkko

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto

Multimediajärjestelmät. Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto Multimediajärjestelmät Johdanto Päätelaitteet Verkkoteknologiat Palvelut Yhteenveto 1 Mediakonvergenssi Tietoliikenne-, tietotekniikka- ja mediateollisuuden yhdentyminen Internetin trendit: laajakaistaiset

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Virheen kasautumislaki

Virheen kasautumislaki Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain

Lisätiedot

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1(5) Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16. päivänä marraskuuta 2001 radiotaajuuksista

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-38 Tieterkkotekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-38.101 Sähköisen

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2.

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Luento 3 Siirtotiet. OSI kerrokset 1 ja 2. Luennon aiheet Kertausta OSI malli OSI mallin 1. kerros (fyysinen kerros) Siirtotiet: kuparikaapeli, valokuitu, radiolinkit

Lisätiedot