Toimitusjohtajan katsaus

Transkriptio

1 V U O S I K E R T O M U S

2 Toimitusjohtajan katsaus Osuuskunnan 112. toimintavuosi jää historiaan merkittävänä vuotena. Tuloksellisesti tilivuosi 2010 oli menestyksellinen liiketuloksen yltäessä 0,6 miljoonaan euroon. Toimintavuoden aikana solmittiin aiesopimus Iisalmen Puhelin Oy:n kanssa liiketoimintojen yhdistämisestä yhteiseen liiketoimintayhtiöön. Kaisanet Oy aloitti toimintansa , KPO omistaa yhtiöstä 66 % ja Iisalmen Puhelin Oy 34 %. Liiketoimintojen yhdistämisellä halutaan varmistaa Kainuun ja Ylä-Savon alueiden tietoliikenneverkkojen ja palvelujen jatkuva kehittyminen asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Samalla turvataan alueiden työpaikat ja osaaminen sekä investointien tehokkuus. Myös tärkein asia, asiakaspalvelujen läheisyys, pystytään järjestelyllä hoitamaan entistä paremmin. Liikevaihto pieneni hieman johtuen laitekaupan vähenemisestä. Investoinnit sen sijaan kasvoivat. KPO on mukana rakentamassa Kainuuseen kuitupohjaista tietoliikenneverkkoa ja kantaa osaltaan merkittävää vastuuta valtion tukemassa 100 megan Suomi -hankkeessa. Uskomme, että hyvät tietoliikenneolot antavat hyvän lähtökohdan sekä yrityksien liiketoiminnan kehittämiselle että kotitalouksille monipuolisten palvelujen käytössä. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat myös julkisten, sähköisten palvelujen kehittämisen kuntien ja kuntayhtymän palvelutuotannon tehostamiseksi. KPO:lla oli vuoden lopussa yhteensä asiakasliittymää. Kaapeli-TV -liittymiä oli eniten eli noin , liittymämäärä kasvoi vuoden aikana 100 liittymällä. Puhelinliittymien määrä pysyi noin liittymässä, lankapuhelimen palveluja käyttävät eniten yritysasiakkaat. Puhelinpalvelujen käyttäjät ovat myös osuuskunnan jäseniä ja omistajia. Laajakaistaliittymien määrä laski yli tuhannella, kun asiakkaat vaihtoivat hitaat kiinteän verkon laajakaistat edullisemmiksi mobiililaajakaistoiksi. Samaan aikaan alkoi oikeiden laajakaistojen eli nopeiden yhteyksien kysyntä ja myynti kasvaa. Supernopeiden kuituliittymien määrä kasvaa verkkojen rakentumisen ja laajentumisen myötä. Palveluista internet oli suosituin, ip-pohjainen TV-palvelu yleistyi ja erilaisten hyötypalvelujen kuten valvontakameroiden käyttö kasvoi nopeiden laajakaistaliittymien lisäpalveluna myös kotikäytössä. Osuuskunta oli mukana kumppanina useassa kainuulaisessa kehittämishankkeessa, merkittävimpiä alueen kannalta oli esiselvitys Renforsin Rannan yritysalueen konesalihankkeesta yhteistyössä Kainuun Etu Oy:n kanssa. Hankkeen käynnistäjinä olivat UPM ja CSC Tieteen Tietotekniikkakeskus Oy. Merkittävä kehitystyö oli käynnissä myös tytäryhtiössä Iscom Oy:ssä, joka julkisti Mirella-hoivatuotteensa yhteistyökumppaninsa Respecta Oy:n kanssa vuoden vaihteen jälkeen. Vaikka vuosi 2010 oli sellaisenaan osuuskunnalle viimeinen toimintavuosi, osuuskunta jatkaa jäseniensä omistamana liiketoiminta- ja hallintayhteisönä entistä voimakkaampana. Konserniin kuuluvat Kaisanet Oy:n lisäksi Ebsolut Oy ja Iscom Oy. Kaisanet Oy:n strategiana on tuoda maailma lähelle ihmistä, sen teemme yhdessä onnistumalla lähempää, turvallisemmin ja nopeammin.katsomme entistä valoisammin mielin tulevaisuuteen. Osaavan henkilöstön voimin tulemme kyllä pärjäämään ja lunastamaan asiakaslupauksemme. Lämpimät kiitokset asiakkaille luottamuksesta, jäsenille oman paikallisen osuuskunnan tukemisesta sekä KPO:n henkilöstölle ja hallinnolle eteenpäin katsovasta asenteesta. Marja Karjalainen toimitusjohtaja 2

3 Vuosi 2010 lyhyesti Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) 2010 perustettu 1898 päätoiminta-alueena Kainuu verkko- ja palveluoperaattori Kainuussa tietoliikenteen ja -tekniikan kokonaispalvelut kaapeli-tv paikallis-, kauko- ja ulkomaanpuhelut 045 matkapuhelut Henkilökunta...69 Liikevaihto...16,1 M Liiketulos...0,6 M Tase...37,8 M Investoinnit... 5,7 M Omavaraisuusaste... 91,0 % Tytäryhtiöt Ebsolut Oy Iscom Oy Vippet Solutions Oy Omistusyhteysyritykset BMS Webweaver Oy Kainuun Taksivälitys Oy Muut FNE-Finland Oy Puhelinosuuskunta IPY Savonlinnan Puhelinosuuskunta SPY Itä-Suomen Rahasto Oy Oulun Seudun Hyvinvointirahasto Ky Gridit Oy Softera Oy Länsilinkki Oy 3

4 Hallituksen toimintakertomus Yleinen toimintaympäristö Katsaus KPO:n liiketoimintaan Toimintavuoden 2010 aikana talouselämä elpyi monella tavalla. Kotitalouksien ostovoima lisääntyi, mikä näkyi palvelujen hankinnassa. Yritysten käynnistivät hankintojaan ja haastattelututkimuksien mukaan IT-palveluja aiotaan ostaa entistä enemmän ulkoistettuina kokonaispalveluina. Suomessa operaattoritoimiala näyttää selviytyneen hyvin viime vuosien taantumasta. Hintakilpailua ja aggressiivista markkinointia esiintyi aiempien vuosien tapaan. Mobiiliasiakkaan keskimääräinen liittymätuotto on edelleen pienenemässä. Asiakassopimuksissa määräaikaisuus yleistyi edelleen. Uutta liittymäkasvua ei mobiilipuheen osalta ole enää ollut muutamaan vuoteen. Mobiilidatasiirron eli mokkuloiden käyttö ja liittymät ovat edelleen kasvussa. Vuoden 2010 aikana erilaiset viihdepaketit tulivat tarjolle kaikkien toimijoiden tuotevalikoimaan. Asiakas halutaan sitouttaa liittymää tarjoavaan operaattoriin erilaisten lisäpalvelujen avulla. Kainuun talousbarometrit osoittivat vuoden aikana lievästi positiivisia odotuksia. Työttömyys pysyi kohtuullisella tasolla ja yrityksien kannattavuus alkoi parantua. Suurimmat odotukset kohdistuvat edelleen kaivosteollisuuteen, johon liittyen alueella tehtiin uusia avauksia mm. maa- ja jalometalleihin liittyen. Talvivaaran kaivoksen uraanin talteenottosuunnitelmat puhuttivat kainuulaisia laajasti mediassa YVA-menettelyn käynnistyttyä. Kuntatalous on myös Kainuussa edelleen suurissa haasteissa tulevaisuuden kestävyysvajeen johdosta. Tilastojen valossa Kainuu-mallin käyttööotto on hillinnyt kustannusten nousua sosiaali- ja terveyspalveluissa. Renforsin Rannan yritysalueelle on syntynyt useita satoja työpaikkoja korvaamaan paperitehtaan alasajon aiheuttamaa työpaikkakatoa. Viime vuoden lopussa käynnistyi esiselvitys alueelle muodostuvasta datavarantokeskittymästä, joka voisi onnistuessaan merkitä mittavaa kehityspanostusta uudeksi toimialaksi. Yleispalveluvelvoite otettiin Suomessa käyttöön Se tarkoittaa 1 Mbit/s internet-yhteyden ulottamista kaikille suomalaisille tekniikkariippumattomasti. Kainuun Puhelinosuuskunta on Kainuun alueen yleispalveluyritys lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Yleispalveluliittymiä toimitettiin loppuvuonna 2010 yhdelle asiakkaalle. Finnet-liitto ry. linjasi ja karsi toimintaansa vuoden 2010 aikana edunvalvontaa harjoittavaksi kattojärjestöksi. Edunvalvonta kattaa erityisesti kiinteitä ja kuituverkkoja koskevan lainsäädännön seurannan ja siihen vaikuttamisen. Supernopean yhteyden tarjonta kiihdyttää myös palvelujen kehittymistä, kun hitaudet eivät enää rajoita monipuolista palvelujen käyttöä. Kainuun Puhelinosuuskunnalle kulunut vuosi oli tuloksiltaan toimintahistorian parhaimpia vuosia. Liiketoiminnan tulos oli budjettiennusteeseen verrattuna lähes 10-kertainen eli noin 0,75 m. Laajakaista on edelleen suurin yksittäinen liiketoiminnan osa-alue. Laajakaistaliittymämäärä aleni yli 1000 liittymällä, mutta liittymäkohtainen tuotto kasvoi asiakkaiden siirtyessä käyttämään nopeampia yhteyksiä. Toisessa merkittävässä liiketoiminnassa, kaapeli-tv-toiminnassa, lisääntyi myös ktvasiakasliittymien määrä. KPO:n kokonaisvolyymi asiakasliittymillä mitattuna pysyi noin liittymän tasolla. Lankapuhelimen liittymät ja käyttö pieneni edelleen. KPO:n ylläpitämien IT-alustapalvelujen myynti kasvoi ja niiden tekniikka-alustojen käyttöaste parani. Verkkoliiketoiminnassa KPO:n omistaman verkonvuokraus mm. mobiilioperaattoreiden tarpeisiin on merkittävä osa osuuskunnan liiketoiminnasta ja myös investoinneista. Internetin palveluja kehitettiin Kainuu.com -portaalin palveluina ja yhteistyössä Gridit Oy:n kanssa lähiverkkokauppakonseptissa. Internetpohjaisia etävalvonta- ja hallintapalveluita sekä kameravalvontapalveluita kehitettiin ja myytiin yrityksien tarpeisiin. Kuiturakentaminen käynnistyi toden teolla 2010 aikana Kajaanissa sekä Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen taajamissa. Hajaasutusalueen osalta Kainuun maakunta-kuntayhtymä kilpailutti kesällä Sotkamon, Suomussalmen, Puolangan ja Vaalan kuntia koskevat Laajakaista 2015-hankkeet. KPO oli ainoa hanke-ehdotuksen tekijä ja tuli valituksi hankkeiden toteuttajaksi Hankkeet toteutetaan kuituverkkoina ja rakentaminen alkaa Kaisanet Oy:n toimesta kesällä Kuituyhteyksien kautta voidaan toimittaa esimerkiksi HD-tasoiset TV-palvelut asiakkaille. Tällä hetkellä KPO:n alueella noin 4 sadasta asiakasliittymästä on kuituyhteyksillä toteutettuja. Supernopean yhteyden tarjonta kiihdyttää myös palvelujen kehittymistä, kun hitaudet eivät enää rajoita monipuolista palvelujen käyttöä. Kainuun kuntien taloudellinen tilanne on hidastanut erityisesti Paltamon ja Kajaanin päätöksiä laajakaistahankkeiden toteuttamisesta. Kuituverkkojen rakennuttaminen ja nopeiden yhteyksien tarjoaminen asiakkaille on keskeistä toimintaa myös Kaisanet Oy:ssä. Verkkojen laajentuminen tulee vaatimaan lähivuosina mittavat investoinnit. Osuuskunnan kauaskantoisin päätös tehtiin, kun KPO:n hallitus allekirjoitti yhdessä Iisalmen Puhelin Oy:n ja Puhelinosuuskunta IPY:n hallituksen kanssa yhdistymissopimuksen, jonka mukaan yhtiöiden liiketoiminnat siirretään alkaen yhteiseen liiketoimintayhtiöön. Näin syntyi Kaisanet Oy jatka- 4

5 maan alueellista tele-, tieto- ja viestintäliiketoimintaa Kainuussa ja Ylä-Savossa. KPO omistaa Kaisanet Oy:stä 66 % ja Iisalmen Puhelin Oy:n osuus on 34 %. Yhteenliittymisellä halutaan varmistaa myös tulevaisuudessa alueellisen tele- ja ICT-toiminnan kilpailukyky ja jatkuvuus menettämättä läheistä asiakaspalvelua ja paikallista päätöksentekoa. Henkilöstö molemmista yhtiöistä siirtyi entisin ehdoin uuteen yhtiöön. Vuosi 2010 oli KPO:n 112. toimintavuosi ja sellaisenaan viimeinen emo-osuuskunnalle. Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) jatkaa jäsenien omistamana liiketoiminta- ja hallintoyhteisönä ja KPO-konsernina liiketoimintaa harjoittavine tytäryhtiöineen. Osuuskunta omistaa lisäksi edelleen Pohjolankadun pääkiinteistön ja pääosan rahavaroista. Kuluneen vuoden investoinnit kohdistuivat kuituverkkojen rakentamisen lisäksi verkko- ja IT-palvelualustojen laajentamiseen. Kuituverkon rakentamissuunnitelma tukee uutta vapaaseen palveluvalintaan perustuvaa liiketoimintamallia, joka sisältää myös asiakkaan itsepalvelumahdollisuuden ja paikallisen palvelutuen. Toimintastrategia uudistettiin Kaisanet Oy:n hallituksen päätöksellä joulukuussa 2010 vastaamaan uuden liiketoimintayhtiön tavoitteita. Uudistettu strategia vahvistettiin myös emo-osuuskunnan hallituksessa. KPO:n hallituksen työssä täsmennettiin lisäksi emo-osuuskunnan ydintehtäviä liiketoimintaja hallintoyhteisönä. Toiminnan volyymi ja tulokset Kainuun Puhelinosuuskunnan vuoden 2010 liikevaihto oli 16,1 (17,4) milj. euroa. Vähennystä edelliseen tilikauteen oli noin -7,3 prosenttia. Tilikauden kulut 15,9 (17,6) milj. euroa pienenivät myös noin -9,5 prosenttia. Osuuskunnan liiketulos oli noin 0,6 (0,2) milj. euroa ylijäämäinen. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy rahoitusarvopaperien noin 0,8 milj. euron arvonnousu sekä sijoituksien ja vaihtuvien vastaavien noin 0,1 milj. euron arvonalennus. Satunnaisiin eriin on kuluksi kirjattu tytäryhtiölle annettu noin 0,2 milj. euron konserniavustus. Poistoeroa tuloutui tilikaudella noin 0,1 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli noin 1,0 (1,4) milj. euroa. Osuuskunnan omavaraisuusaste on 91,0 % (91,2 %). Rahoitus Rahoitustilanne oli hyvä koko tilikauden ajan. Liiketoiminnan tarpeen ylittävät rahoitusvarat on sijoitettu korko- ja osakerahastoihin 10,9 (10,1) milj. euron arvosta. Muut likvidit varat on sijoitettu pankkitalletuksiin. Investoinnit Kainuun Puhelinosuuskunnan investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat noin 5,3 (3,2) milj. euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit kohdistuivat pääosin Kainuun alue- ja runkoverkon rakentamiseen. Lisäksi laajennettiin tietoliikenteen ja tietotekniikan palvelualustoja. Sijoitukset osakkeisiin olivat noin 0,6 (3,4) milj. euroa. Investoinnit pysyviin vastaaviin olivat yhteensä 5,9 (6,6) milj. euroa. Henkilöstö Osuuskunnan palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 66 (65) vakinaista työntekijää. Tilapäistä kausi- ja projektihenkilöstöä on ollut noin 3 (4) henkilötyövuoden verran. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä on 43,5 (43,4) vuotta ja työsuhteen keskimääräinen pituus 15,3 (15,4) vuotta. Ikäryhmät 40 49, ja vuotiaat edustavat kukin noin 27 % osuutta vakinaisesta henkilökunnasta. Työsuhteen pituuden osalta suurin ryhmä on 5 9 palvelusvuotta tehneet henkilöt, jotka edustavat 23 % koko henkilökunnasta. Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) -konserni Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) on Kainuun Puhelinosuuskunta -konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kajaani. Konserniin kuuluu osuuskunnan 70 % omistama Iscom Oy -tytäryhtiö, 66 % omistama Kaisanet Oy -tytäryhtiö, 100 % omistama Ebsolut Oy -tytäryhtiö sekä tämän 100 % omistama Vippet Solutions Oy -tytäryhtiö. KPO-konsernin liikevaihto oli noin 17,9 (19,1) milj. euroa ja liikealijäämä oli -0,2 (-0,7) milj. euroa. Konsernin tulosta heikentävät tytäryhtiöiden Iscom Oy:n ja Ebsolut Oy:n liiketappiot. Tilikauden ylijäämää konserniin kertyi noin 0,4 (0,2) milj. euroa. Tunnusluvut Emoyhtiön tunnuslukuja vuosittain Liikevaihto (1000 ) Liiketoiminnan tulos (1000 ) Yli-/alijäämä (1000 ) Investoinnit yhteensä (1000 ) Tase (1000 ) Omavaraisuusaste 78,4 % 82,2 % 91,2 % 91,0 % Nettovelkaantumisaste (gearing) -52,6 % -47,1 % -40,9 % -38,6 % Henkilöstö keskimäärin

6 Konsernin rahoitustilanne oli hyvä koko tilikauden ajan. Ulkoinen rahoitustarve on hoidettu keskitetysti emoyhtiön kautta. Konsernin kokonaisinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä sijoituksiin olivat 6,5 (7,1) milj. euroa Konsernin palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 110 (125) vakinaista työntekijää. Tilapäistä kausi- ja projektihenkilöstöä on ollut noin 6 (5) henkilötyövuoden verran. Näkymät ja riskit uudessa liiketoimintakonseptissa Talouden elpymisen vauhti vaikuttaa vastaavalla tavalla myös liiketoimintaa jatkavan Kaisanet Oy:n liiketoimintaan. Elpymisen vauhti on ollut julkaistujen tietojen valossa yllättävänkin nopeaa, jolloin tulevaisuuteen voidaan katsoa realistisen positiivisesti. Kaisanet-ratkaisu vahvistaa uskoa selviytyä tulevaisuudessa sekä teknologiamurroksesta että suunniteltujen investointien menestyksekkäästä hoitamisesta. Kotiasiakasmarkkinoilla laajakaistapalvelu on katsottava peruspalveluksi, heikommassa taloudellisessa tilanteessa asiakas valitsee mahdollisimman edullisen palvelun. Vaikka kiinteän verkon laajakaista on aito laajakaista, mobiililaajakaistan etuna on edullinen hinnoittelu. Julkinen sektori Kainuussa ja Itä-Suomessa on merkittävässä asemassa kehityksen suunnan määräämisessä. Kuntien hankintaprosesseissa korostetaan yleensä pääasiassa hankintahinnan merkitystä, tällöin on vaarana osaoptimointi koko toimintaketjua ajatellen. Hankintahintaa voidaan saada alemmalle tasolle vain hankintavolyymeja kasvattamalla, tällöin toimittajaksi valikoituu aina vähintään valtakunnallinen, jatkossa globaali toimija. Toimintatrendin jatkuessa tähän suuntaan alueen omat palveluyritykset joutuvat vaikean tilanteen eteen ja jopa lopettamaan toimintansa. Aluetalouden näkökulmasta tämä on huono kehityssuunta. Myös yritysten ketjuuntuminen valtakunnallisten tai globaalien toimijoiden ketjuiksi muodostaa uudelle liiketoimintayhtiölle asiakkuuksien menetysriskin, hankintapäätökset siirtyvät pois alueelta ja hankinnat pois paikallistoimijan ulottuvilta. Kaisanet-konseptilla pystytään osin vastaamaan volyymiriskiin palvelutuotannossa, jotta pystyttäisiin tuottamaan palveluja kilpailukykyiseen hintaan. Kilpailukykyisen tuotannon ylläpitäminen edellyttää yhteistyötä kumppaniyritysten kanssa, mutta myös tarpeeksi suurta markkinaosuutta alueen IT- ja viestintäpalvelumarkkinassa. Uuden yhtiön toimintaan liittyvät suurimmat riskitekijät liittyvät henkilöstön onnistuneeseen sitouttamiseen uudessa organisaatiossa, yhtenäisen palveluprosessin aikaan saamiseen ja käyttöönottoon sekä myynnissä onnistumiseen. Jos yhteensovittaminen ei onnistu lähivuosien aikana, päällekkäistoiminnoista aiheutuvat kustannukset kasvavat ja tehokkuus huonontuu. Joustava ja tehokas toimintaprosessi vaatii modernin, liiketoimintaa tukevan ohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Isoveli-kameravalvontapalveluissa sekä IsCom Oy:n etähallintapalveluissa taloustilanne on osittain vaikuttanut positiivisesti. Erityisesti valtakunnalliset asiakkaat etsivät kustannuksia säästäviä ratkaisuja, joita etähallintaan perustuvat palvelukonseptit tarjoavat. Myös tälle toimialalle tulleiden palvelutarjoajien määrä on kasvanut eli kilpailu kovenee. Mikäli kehittämistyöllä tytäryhtiöissä Iscom Oy:ssä ja Ebsolut Oy:ssä ei saavuteta riittäviä myynti- ja tulostavoitteita, voidaan emo-osuuskunnassa joutua kirjaamaan arvonalennuksia näihin osakeomistuksiin ja saamisiin. Kaisanet Oy:n strategisena linjauksena on Kainuun ja Ylä-Savon verkkoinfran kehittäminen vaiheittain kuitupohjaiseksi. Kuiturunkoverkon palveluita tullaan alueella jatkossakin tarvitsemaan mm. kuntien ja muiden operaattoreiden palveluverkkojen tarpeisiin. Mikäli toiminta-alueen väestö- ja yrityspohja voimakkaasti laskee, nopean kuituyhteyden rakentaminen kotiin tai yritykseen asti haja-asutusalueilla jää turhaksi investoinniksi. Investointiriskiä pienentää julkinen tuki Laajakaista kaikille v hankkeen kautta, yhteistyö kylätoimijoiden kanssa ja myös langattomien ratkaisujen (Wimax, 3G ja 4G) hyödyntäminen loppupään tilaajayhteydellä. Oman tuotekehityksen sisältämät riskit ovat merkittäviä johtuen pienistä volyymipotentiaaleista, erityisesti kilpaillulla peruspalvelun kotiasiakassektorilla. Riskejä pienentää Gridit Oy:ssä yhteistyössä kehitetty vapaan palveluvalinnan konsepti, tällöin Kaisanet Oy toimii valmiiden, maailman luokan palvelujen välittäjänä ja laskuttajana kotiasiakaskäyttäjille ja pienyrityksille. Liiketoiminnan laajentuessa internet- ja tieto- ja viestintäpalveluihin henkilöstön osaamisen ja henkilöiden jatkuvan kehittymisen ja sitoutumisen merkitys korostuu. Kaisanet-ratkaisu pienentää henkilöstöön liittyviä riskejä esim. osaamisessa, näitä riskejä voidaan pienentää myös yhteistyöllä lähiyhtiöiden ja kumppaniyritysten kanssa. Kehitystoiminta Kehitystoimintaan on panostettu Finnet-yhtiöiden yhteisessä kehittämistyössä sekä alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä. KPO oli mukana kylien yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n hoitamassa Laajakaista hyödyksi -hankkeessa. KPO on tukemassa myös kuntien ja kuntayhtymän laajakaistahankkeen toteuttamista Kainuussa. KPO on pääomasijoittajana pohjoissuomalaisessa Ihmisten ja Ympäristön Hyvinvointi -rahastossa. Rahaston tarkoituksena on sijoittaa seed-vaiheen hyvinvointialan yrityksiin. Rahastoa hoitaa ja hallinnoi oululainen Fortel Oy ja toiminnallisesti keskeinen toimija on noin 20 toimijan muodostama Oulu Wellness Instituutti -säätiö. Kainuusta yhteistyösopimuksen piiriin kuuluu sotkamolainen Snowpolis Oy. Kainuun Pääomarahasto sulautui Itä-Suomen Rahasto Oy:öön, jossa Kainuun Puhelinosuuskunta on edelleen mukana pienellä osuudella. Finnetin hankkeista kestoltaan pisin on kahtena hankkeena etenevä Supermatrix. Tekesin tukemassa osahankkeessa on rahoittajana Finnet-yhtiöiden lisäksi laitevalmistajia. Supermatrix-liiketoimintahankkeen rahoittavat yksinomaan Finnet-yhtiöt. Riskinä molemmissa hankkeissa on time-to-market näkökulma, uudenlaisten palvelujen on suunniteltu olevan käytössä vasta vuoden 2015 vaiheilla. Riskiä pienentää se, että sitoutuminen hankkeisiin on vuodeksi kerrallaan. Tärkeä hanke on uuden sukupolven liiketoiminnan tukijärjestelmän suunnittelu, hankinta ja kehittäminen yhdessä Finnet-yhtiöiden kanssa. Kehitys- ja integrointityö tehdään Softera Oy:n toimesta. Keskeisenä kehityspiirteenä on internetin palvelumaailman hyödyntäminen, prosessien 6

7 automatisointi ja asiakkaan sähköisen asioinnin mahdollistaminen. Päätöksiä hankkeesta tehdään vuoden 2011 alkupuolella. Vuoden 2010 lokakuussa alkoi Kajaanin Datacenter-hankkeen esisuunnittelu. Hankkeen tavoitteena on saada Renforsin Rannan yritysalueelle maailman ekotehokkaimpiin kuuluva konesali-keskittymä, jonne ensimmäisten joukossa sijoittuisi vuonna 2012 CSC Tieteen Tietoteknikkakeskus Oy:n supertietokone. Esiselvityksessä ovat mukana UPM Oyj, CSC ja KPO sekä aluekehitysyhtiö Kainuun Etu Oy. Ympäristöasiat Kainuun Puhelinosuuskunnan ympäristöpolitiikan lähtökohtana on liiketoiminnan ympäristövaikutusten ja riskien tiedostaminen sekä ympäristölainsäädännön tunteminen ja noudattaminen. KPO kehittää liiketoimintaprosessejaan ympäristöä vähemmän kuluttavaan suuntaan. Painopistealueina ovat hankinnat, energian käyttö ja jätteiden hallinta. KPO:n kiinteistöjen ympäristökuormitusta on pyritty vähentämään lämmön talteenottojärjestelmillä, keskitetyillä vapaakiertoisilla vesijäähdytysjärjestelmillä sekä jätehuollon hallinnalla. Verkkojen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä muissa teknisissä ratkaisuissa huomioidaan monikäyttöisyys ja yhteiskäyttö. Myös muissa hankinnoissa otetaan huomioon materiaalien kestävyys ja pitkäikäisyys. Tietoliikenneyhteydet edistävät omalta osaltaan ympäristön suojelua vähentämällä ihmisten ja tavaroiden tarpeetonta siirtelyä paikasta toiseen. KPO on jatkuvassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiinsä ja ympäristöön liittyvistä hankkeista sekä niiden vaikutuksista tiedotetaan avoimesti. Osuuskunnan hallinto Osuuskunnan varsinainen kokous pidettiin 31. toukokuuta Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle kuuluvat asiat, mukaan lukien hallituksen jäsenten valinnat vuonna 2011 alkavalle toimikaudelle. Martti Huusko ja Antti Soininen valittiin yksimielisesti uudelleen toimikaudelle Hallituksen kokoonpano on vuonna 2010 ollut: - varatuomari Jorma Ipatti, puheenjohtaja - toimitusjohtaja Timo Leppänen, varapuheenjohtaja - toimitusjohtaja Paula Ala-Nojonen, jäsen - kauppaneuvos Esko Hakala, jäsen - päätoimittaja Martti Huusko, jäsen - hallituksen puheenjohtaja Antti Soininen, jäsen - kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa, jäsen Toimitusjohtajana on toiminut Marja Karjalainen. Tilintarkastaja Osuuskunnan tilintarkastajana on toiminut KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Eero Huusko. Osuuskunnan jäsenet Kainuun Puhelinosuuskunnassa oli vuoden 2010 lopussa (15630) osuutta. Osuuksien määrä laski tilikauden aikana 11 (18) kappaleella. Jäseniä osuuskunnassa on noin (12.300). Osuuksista on lankapuhelinkäytössä noin 34 % (39 %). Tilikauden jälkeiset tapahtumat Kaisanet Oy aloitti toimintansa suunnitelmien mukaisesti Kajaanin Datacenter-hankkeeseen liittyen KPO on perustanut hallinnointi- ja operointiyhtiöksi Herman IT Oy:n. KPO on myös jättänyt Kainuun Ely-keskukselle Herman IT Oy:n lukuun investointitukihakemuksen, joka koskee konesalin sisäinfran rakentamista. Toteuttamispäätökset ovat esiselvitysten pohjalta tehtävissä maalis-huhtikuun aikana Konesalin toteuttamiseen haetaan toimialan osaavaa, resursseiltaan merkittävää kumppania. KPO on pyytänyt Laajakaista hankepäätösten siirtoa Kaisanet Oy:lle Kainuun maakunta-kuntayhtymän tekemien valintapäätösten osalta. Viestintävirasto lähetti asiaa koskevan kirjeen, jossa omalta osaltaan hyväksyi Kaisanet Oy:n hankkeiden toteuttajaksi, mutta edellytti Kainuun maakunnan suostumusta. Näkymät Suhdannetilanteen parantumisen jatkuminen on edelleen epävarmaa. Toimialalla on kuitenkin positiiviset näkymät koskien yritysten IT-ulkoistustarpeita ja -haluja, joiden ennustetaan kasvavan edelleen. Tietoliikenne tarjoaa edelleen sellaisia etähallittavuuteen liittyviä hyötypalveluita, joilla yritykset ja yhteisöt pystyvät vähentämään toiminnallisia kustannuksiaan. Yhdistymisen jälkeen alkuvuosi näytti lähtevän käyntiin yllättävän hitaasti johtuen osaksi kahden organisaation yhdistämisen aiheuttamista haasteista. Laajakaistan asiakasliittymien määrä on edelleen laskussa, mutta ei niin voimakkasti kuin 2010 lopussa. Toiminta tehostuu ja toiminnan laatu parantuu, kun uudistetut toimintatavat saadaan käyttöön koko organisaatiossa. Myös uusien Kaisanet-tuotteiden odotetaan uutuuksina menevän hyvin kaupaksi. Emo-osuuskunnan tulot koostuvat vuodesta 2011 lähtien pääosin liiketoimintaan liittyvien tilojen vuokratuloista sekä liiketoimintaan liittyvistä erilaisista rahoitustuotoista. Kaisanet Oy:n liikevaihtotavoite vuodelle 2011 noin 24,1 milj. euroa ja liiketulos noin 1,9 milj. euroa. Suunnitellut investoinnit ovat yhteensä lähes 9 milj. euroa. KPO-konsernin tulos muodostuu vuodesta 2011 alkaen toistaiseksi pääosin Kaisanet Oy:ssä. Ylijäämän käyttö Osuuskunnan tilikauden tuloslaskelma osoittaa ,09 euron ylijäämää. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että tilikauden tuloksesta siirretään ,00 euroa käyttörahastoon ja loput ,09 euroa edellisten tilikausien ylijäämään. 7

8 TULOSLASKELMA Emoyhtiö Konserni (euroa) LIIKEVAIHTO , , , ,64 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,82 Materiaalit ja palvelut , , , ,40 Henkilöstökulut , , , ,18 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,15 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,29 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , , , ,56 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , , , ,30 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNAISIA ERIÄ , , , ,74 Satunnaiset erät , ,36-114,98-183,73 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , , , ,01 Tilinpäätössiirrot , ,09 0,00 0,00 Tuloverot , , , ,76 Laskennallisest verot , ,55 Vähemmistön osuus , ,84 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , , , ,64 TASE-VASTAAVAA Emoyhtiö Konserni (euroa) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , , , ,59 Konserniliikearvo , ,02 Aineelliset hyödykkeet , , , ,54 Sijoitukset , , , ,19 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , , , ,70 Pitkäaikaiset saamiset , , , ,76 Lyhytaikaiset saamiset , , , ,48 Rahoitusarvopaperit , , , ,99 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,21 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,55 8

9 TASE-VASTATTAVAA Emoyhtiö Konserni (euroa) OMA PÄÄOMA Osuuspääoma , , , ,20 Vararahasto , , , ,32 Muut rahastot , , , ,11 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,70 Tilikauden alijäämä (ylijäämä) , , , ,64 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,97 VÄHEMMISTÖOSUUS ,52 573,16 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ , ,12 0,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka , ,00 Pitkäaikainen , , , ,09 Lyhytaikainen , , , ,33 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,42 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,55 RAHOITUSLASKELMA Emoyhtiö Konserni LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeyli-/alijäämä Oikaisut liikeyli-/alijäämään Käyttöpääoman muutos Korot ja maksut Muut tuotot ja kulut Saadut osingot Saadut korot ja maksut Verot Jälkiverot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Investointi tytäryrityksiin + + Vähemmistöosuuden muutos Luovutustulot muista sijoituksista INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) Rahoitusarvopaperit Liittymismaksurahastojen lisäys RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat RAHAVARAT

10 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) on Kainuun Puhelinosuuskunta konsernin emoyhtiö, kotipaikka Kajaani. Konserniin kuuluu osuuskunnan 70 % omistama Iscom Oy -tytäryhtiö, 66 % omistama Kaisanet Oy tytäryhtiö, 100 % omistama Ebsolut Oy tytäryhtiö sekä tämän 100 % omistama Vippet Solutions Oy tytäryhtiö. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty emoyhtiö ja tytäryhtiöt. Konserniyhtiöiden keskinäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat on vähennetty. Keskinäinen omistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Hyödykkeiden hankinnat, joiden taloudellinen pitoaika on alle kolme vuotta, sekä pienhankinnat on kirjattu kokonaisuudessaan tilikauden kuluksi. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneet konserniliikearvot poistetaan 5 vuodessa. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Konsernitilinpäätöksen laajuuden osalta todetaan, että omistusyhteisyritykset BMS Webweaver Oy ja Kainuun Taksivälitys Oy osakeyhtiöt on jätetty pois Kainuun Puhelinosuuskunta konsernista. Kaisanet Oy on jätetty pois konsernitilinpäätöksestä koska yhtiö on perustetttu tilikauden lopussa eikä yhtiöllä ole ollut liiketoimintaa tilikauden 2010 aikana. Kyseisillä yhtiöillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tuloksen eikä oman pääoman osalta. Aineettomat hyödykkeet Rakennukset Rakennelmat Rakennusten tekniset laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 3 10 vuotta 25 vuotta 5 vuotta 4 vuotta 4 20 vuotta 5 vuotta 10

11 Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään keskihankintahintaperiaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusarvopapereiden arvostus Rahoitusarvopaperit (korko- ja osakerahasto-osuudet) on arvostettu käypään arvoon, eli tilinpäätöshetken pörssikurssien mukaiseen markkinahintaan. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot Emoyhtiön tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Tytäryhtiön tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi tai kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät tutkimus- ja tuotekehitysmenot on aktivoitu ja poistetaan vaikutusaikanaan. Pitkävaikutteiset menot Emoyhtiön kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät pitkävaikutteiset menot on aktivoitu ja poistetaan 5 tai 10 vuoden aikana. Tytäryhtiön kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät pitkävaikutteiset menot on aktivoitu ja poistetaan 4 vuoden aikana. Eläkemenojen jaksotus Henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Välittömät verot Tilikaudelle kuuluvat välittömät tuloverot on jaksotettu ja kirjattu tuloslaskelmaan. Taseen vastattavaa erän, poistoeron, laskennallinen verovelka on esitetty konsernitaseessa ja liitetiedoissa. Laskennallisen verovelan muutos on esitetty konsernituloslaskelmassa. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Emoyhtiössä tilikaudella tehdyn verotarkastuksen seurauksena osuuskunnalle pantiin maksuun edellisille tilikausille kohdistuneita veroja ,31 euroa. Kyseiset verot on kirjattu tilikaudella edellisten tilikausien voitto/tappio -tiliryhmää rasittaen. Liittymismaksut Emoyhtiön siirtokelpoiset mutta palautuskelvottomat liittymismaksut on käsitelty arvonlisäverollisina erinä alkaen ja kirjattu taseen liittymismaksurahastoihin. Kyseessä olevat liittymismaksut on käsitelty arvonlisäverottomina erinä saakka. 11

12 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Emoyhtiö Konserni Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihtoon sisältyvät liittymismaksut 3 009, , , ,06 2. Liiketoiminnan muut tuotot Perintäkorvaukset , , , ,91 Saadut tuet , ,45 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , , , ,58 Hallintopalvelut , , ,21 0,00 Muut , , , ,88 Yhteensä , , , ,82 3. Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , , , ,79 Varaston muutos , , , ,70 Yhteensä , , , ,09 Ulkopuoliset palvelut , , , ,31 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , , ,40 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä Työntekijöitä Yhteensä Henkilöstökulut Palkat , , , ,78 Eläkevakuutusmaksut , , , ,32 Muut henkilöstökulut , , , ,88 Aktivoidut henkilöstökulut , , , ,80 Yhteensä , , , ,18 Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet , , , ,00 5. Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä , , , ,44 Poistot konserniliikearvosta , ,71 Yhteensä , , , ,15 6. Liitetiedot tilintarkastajan palkkiosta Tilintarkastus , , , ,54 Tilintarkastuslain 1 :n 1 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot 5 880, , , ,00 Veroneuvonta , , , ,00 Muut palvelut , , , ,00 Yhteensä , , , ,54 7. Rahoitustuotot ja kulut Osinkotuotot 4 241, , , ,00 Arvonnousut vaihtuvien vastaavien sijoituksista , , , ,08 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä 4 910, ,12 0,00 0,00 Muut korko- ja rahoitustuotot muilta , , , ,07 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista , , , ,00 Arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien sijoituksista , , , ,23 Korkokulut saman konsernin yrityksille -11,12-11,75 0,00 0,00 Muut korko- ja rahoituskulut muille -554, ,97-871, ,62 Yhteensä , , , ,30 8. Satunnaiset erät Käyttöomaisuuden ja sijoitusten myyntivoitto 0,00 0,00 0,00 0,00 Annetut konserniavustukset , ,00 0,00 0,00 Muut satunnaiset erät -22,36-2,36-114,98-183,73 Yhteensä , ,36-114,98-183,73 9. Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus , ,09 0,00 0, Tuloverot Tuloverot satunnaisista eristä , , , ,61 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta , , , ,37 Laskennallisen verovelan muutos , ,55 Yhteensä , , , ,21 12

13 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Emoyhtiö Konserni Taseen liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 11. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Hankintameno ,00 0, , ,00 Lisäykset 0,00 0, , ,79 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno ,00 0, , ,79 Kertyneet sumu-poistot 0,00 0, , ,72 Kirjanpitoarvo ,00 0, , ,07 Aineettomat oikeudet Hankintameno , , , ,37 Lisäykset , , , ,62 Vähennykset 0, ,85 0, ,85 Hankintameno , , , ,14 Kertyneet sumu-poistot , , , ,93 Kirjanpitoarvo , , , ,21 Liikearvo Hankintameno , , , ,81 Lisäykset 0,00 0,00 0, ,62 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,43 Kertyneet sumu-poistot , , , ,93 Kirjanpitoarvo , , , ,50 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , , , ,01 Lisäykset , , , ,41 Vähennykset , ,87 0,00 Hankintameno , , , ,42 Kertyneet sumu-poistot , , , ,61 Kirjanpitoarvo , , , ,81 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , , Konserniliikearvo Hankintameno ,00 0, , ,29 Lisäykset 0,00 0,00 0, ,28 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno ,00 0, , ,57 Kertyneet sumu-poistot 0,00 0, , ,55 Kirjanpitoarvo ,00 0, , , Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Hankintameno , , , ,74 Lisäykset , , , ,89 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,63 Kertyneet sumu-poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,63 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , , , ,39 Lisäykset , , , ,37 Hankintameno , , , ,76 Kertyneet sumu-poistot , , , ,76 Kirjanpitoarvo , , , ,00 Koneet ja kalusto Hankintameno , , , ,78 Lisäykset , , , ,58 Vähennykset , , , ,03 Hankintameno , , , ,33 Kertyneet sumu-poistot , , , ,77 Kirjanpitoarvo , , , ,56 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno , , , ,94 Lisäykset 136, ,20 136, ,20 Hankintameno , , , ,14 Kertyneet sumu-poistot , , , ,52 Kirjanpitoarvo , , , ,62 Keskeneräiset investoinnit Hankintameno , , , ,81 Lisäykset , , , ,92 Vähennykset 0,00 0, ,97 0,00 Hankintameno , , , ,73 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,54 13

14 14. Sijoitukset Osakkeet tytäryritys Hankintameno , ,00 0,00 0,00 Lisäys , , ,00 0,00 Arvonalennus 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , ,00 0,00 Osakkeet omistusyhteysyritys Hankintameno , , , ,59 Lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,59 Osakkeet ja osuudet muut Hankintameno , , , ,10 Lisäykset , , , ,00 Vähennykset -2,00 0,00-2,00 0,00 Arvonalennus , , , ,00 Kirjanpitoarvo , , , ,10 Muut sijoitukset Hankintameno , , , ,50 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,50 Sijoitukset yhteensä , , , ,19 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , , Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,70 Ennakkomaksut 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,70 Saamiset 16. Pitkäaikaiset saamiset Muut lainasaamiset , ,00 0,00 0,00 Muut pitkäaikaiset saamiset , , , , , , , , Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , , , ,35 Muut saamiset 8 448, , , ,84 Siirtosaamiset , , , ,29 Saamiset yhteensä , , , ,48 Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Pitkäaikaiset lainasaamiset , ,00 0,00 0,00 Myyntisaamiset , ,82 0,00 0,00 Muut saamiset 0, ,11 0,00 0,00 Siirtosaamiset , ,31 0,00 0,00 Yhteensä , ,24 0,00 0, Rahoitusarvopaperit Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n kapitalisaatiosopimus 0,00 0,00 0,00 0,00 Korko- ja osakerahasto-osuudet , , , , , , , ,99 Konserniyritykset Emoyhtiön omistusosuus Konsernin omistusosuus Oma pääoma Tilikauden tulos Tytäryhtiöt Iscom Oy 70 % , ,14 Kaisanet Oy 66 % 4 000,00 - Ebsolut Oy 100 % , ,87 Vippet Solutions Oy 100 % 5 416, ,93 Omistusyhteysyritykset Omistusosuus Oma pääoma Tilikauden tulos BMS Webweaver Oy (2009 tilinp.) 21,05 % ,41 756,53 Kainuun Taksivälitys Oy (2009 tilinp.) 21,70 % , , Oma pääoma Osuuspääoma , , , ,54 Vähennys -370,04-605,52-370,04-605,52 Osuuspääoma , , , ,02 Vararahasto , , , ,50 Lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 Vararahasto , , , ,50 Liittymismaksurahastot , , , ,34 Lisäys , , , ,96 Liittymismaksurahastot , , , ,30 Käyttörahastot , , , ,81 Lisäys , , , ,00 Käyttörahastot , , , ,81 14

15 Edellisten tilik. ylijäämä , , , ,18 Siirto vararahastoon 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto käyttörahastoon , , , ,00 Ylijäämä edelliseltä tilikaudelta , , , ,68 Edellisen tilikauden virheen oikaisu ,80 0, , ,16 Edellisten tilik. ylijäämä , , , ,70 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,64 Oma pääoma yhteensä , , , ,97 Laskelma jakokelpoisesta ylijäämästä Ylijäämä edellisiltä tilikausilta , , , ,70 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , , , ,64 Kertyneestä poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus , ,45 Yhteensä , , , , Tilinpäätössiirtojen kertymä TP-siirtojen kertymä koostuu poistoerosta , ,12 0,00 0,00 Kertymään siirtyvä verovelka , , Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkelainat 9 869, , , ,40 Muut pitkäaikaiset velat , , , ,69 Yhteensä , , , , Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta / vuosilyhennys 0,00 0,00 0, ,00 Eläkelainat / vuosilyhennys 742,87 798,78 742,87 798,78 Saadut ennakot 7 212,30 0, ,30 0,00 Ostovelat , , , ,13 Muut velat , , , ,45 Siirtovelat , , , ,97 Yhteensä , , , ,33 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Ostovelat , ,48 0,00 0,00 Muut velat , ,10 0,00 0,00 Siirtovelat 0, ,48 0,00 0,00 Yhteensä , ,06 0,00 0,00 Siirtovelkojen olennaiset erät Palkat sosiaalikuluineen , , , ,36 Verot , , , ,50 Korot 237,45 170,22 237,45 253,98 Muut , , , ,13 Yhteensä , , , ,97 Vakuudet ja vastuusitoumukset Velat joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 0, ,00 Annetut yrityskiinnitykset 0,00 0, , ,00 Emoyhtiön kiinteistö- ja yrityskiinnitykset ovat yhtiön omassa hallussa Velat, joiden vakuudeksi annettu vastasitoumuksia Eläkelainat , , , ,18 Lainat rahoituslaitoksilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,18 Annetut takaus- ja vastatakaussitoumukset Takaussitoumukset Osuuskunnan omiin velkoihin , , , ,76 Muiden puolesta 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä , , , ,76 Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 956,12 465, ,12 465,49 Myöhemmin maksettavat 739, ,89 739, ,89 Yhteensä 3 695, , , ,38 Muut sitoumukset Omapääomaehtoinen rahoitussitoumus Kainuun Pääomarahasto Oy:lle 0, ,00 0, ,00 Vuokravakuus ,00 Saadut takaukset ja vastuusitoumukset Saadut takaukset 0,00 720,00 0,00 720,00 15

16 Kaisanet kick-off hyvää ruokaa ja juomaa. Iltaan kuului virallisia puheita sekä

17 Kainuun Puhellinosuuskunnan ja Iisalmen Puhelimen henkilökunta ja hallinto kokoontuivat juhlimaan yhdistymistä ja uutta Kaisanet-nimeä Olvihalliin Iisalmeen marraskuussa. Illan lopuksi pistettiin jalalla koreasti paikallisen MadStick Bandin tahdissa. 17

18 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kajaanissa 21. päivänä maaliskuuta 2011 Jorma Ipatti puheenjohtaja Paula Ala-Nojonen Esko Hakala Martti Huusko Timo Leppänen Antti Soininen Erkki Vähämaa Marja Karjalainen toimitusjohtaja TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Kajaanissa 1. huhtikuuta 2011 Ernst & Young Oy Eero Huusko KHT 18

19 TILINTARKASTUS- KERTOMUS Kainuun Puhelinosuuskunnan jäsenille Olemme tilintarkastaneet Kainuun Puhelinosuuskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emo-osuuskunnan taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavaila tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emo-osuuskunnan hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emo-osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Kajaanissa 1. huhtikuuta 2011 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Eero Huusko KHT 19

20 Kainuun Puhelinosuuskunta, Pohjolankatu 20, Kajaani Puhelin (08) 61771, Faksi (08) , 20