Digitaalinen Suomi 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalinen Suomi 2020"

Transkriptio

1 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Hannu Hernesniemi (toim.)

2 Digitaalinen Suomi 2020

3 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Hannu Hernesniemi (toim.)

4 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry Eteläranta Helsinki puh. (09) ekirja ISBN Teknologiateollisuus ry Graafinen ulkoasu: Valtteri Bade Kannen kuva: Colin Anderson/Getty Images

5 Sisällys Esipuhe 7 Toimialamääritelmä 8 Tiivistelmä 9 Executive Summary 15 1 Johdanto 21 2 Globaalit muutosajurit Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39 3 ICT-sektorin nykytilanne ja kansantaloudellinen merkitys ICT-sektorin muodonmuutos ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat Palveluviennin kasvava trendi Teleliikenteen murros 60 4 Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät Visio ICT-klusterin uusi tuleminen Tulevaisuuden megatrendit Uusia kasvun eväitä Palvelut teollisuuden rinnalle Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille E-terveys Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa Tehokkaat älykoneet Älykäs sähköverkko 129

6 7 Maailmantalouden skenaariot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoiset skenaariot Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin Johtopäätökset ja politiikkasuositukset Keskeiset johtopäätökset Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158 Liite 1 FuturICT Finland projektiin osallistuneita 163 Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan 165 Lähteet 166 Erityistarkastelut Missä arvo syntyy siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan? 48 Tulevaisuuden Internet Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia 94 The European Institute of Innovation and Technology (EIT) 97 Nokian haasteet ennen, nyt ja tulevaisuudessa 104 ICT ja itsenäinen suoriutuminen 116 Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen 131

7 Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin. Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maailmanmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja. Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos, on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi. Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua. Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mahdollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin. Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheenjohtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa. Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin, että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon. Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne! Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevaisuuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Juha Ylä-Jääski johtaja Teknologiateollisuus ry Esipuhe 7

8 Toimialamääritelmä Raportti käsittelee tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot: Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut elektroniikan komponentit tietokoneet ja päätelaitteet viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin) instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen optiset instrumentit ja laitteet sähkötekniset tuotteet Viestintäpalvelut televiestintäpalvelut muut informaatiopalvelut Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ohjelmistot digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainintojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa, koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän. 8 Toimialamääritelmä

9 Tiivistelmä ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Koulutettua työvoimaa ja palveluja Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni. Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua. ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 % tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää kuitenkin merkittävä osa Suomeen. Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICTpalvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008 se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa. Tiivistelmä 9

10 Suomessa osataan ICT monilla toimialoilla Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa. Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva. Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kilpailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICTteollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset. Kasvun lähteet Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin: Globaalit muutosajurit Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia, erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai- 10 Tiivistelmä

11 den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta, ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä. Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveydenhoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tieto- ja viestintätekniikan kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria. Kansalliset vahvuudet Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympäristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olennaista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin. Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja. Tuottavuuden parantaminen Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teollisuuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin investointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla. Investointien kohdentaminen uusille alueille Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teollisuustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset. Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun. Tiivistelmä 11

12 Suosituksia päättäjille ja yrityksille ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi Julkiset toimijat Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkaisten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat ympäristöteknologiahankkeet). Yritykset Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toimialojen yritysten kanssa. Digitalisoituminen hyödynnettävä Julkiset toimijat Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Yritykset Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoimintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa). Julkinen sektori nykyaikaan Julkiset toimijat On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille. 12 Tiivistelmä

13 Yritykset Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja, joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi Julkiset toimijat Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla. Yritykset Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan Julkiset toimijat Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo). Yritykset Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu. Tiivistelmä 13

14 Suomen ICT-visio vuoteen 2020 Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa. Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle. Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella, koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista. 14 Tiivistelmä

15 Executive Summary The value of the ICT sector s manufacturing and services will increase faster than the world economy on average. The application of ICT and integration of its products and services will be reflected in assorted sectors, in our daily lives and in the public sector via improvements in productivity, products and services. The pace of change is swift, technologies are undergoing rigorous development and solutions are becoming more complicated: we must be able to learn new things, adapt and seize opportunities. Higher skilled labour and services In Finland the ICT cluster s turnover and exports grew until the onset of the global financial crisis. The pace of growth began to wane, however, in the first half of the 2000s. Subcontracting in the mobile phone industry expanded abroad while subcontracting in Finland subsided. The bursting of the dotcom-bubble spawned a drop in the number of ICT sector employees. Telecoms operators suffered losses abroad and domestic sales started to decline owing to the fall in phone-call rates. The recession ultimately showed that production and R&D related to mobile phones is not sufficient to sustain growth in the ICT cluster. Significant changes took place in the employee structure of the ICT cluster s key sectors in The share of R&D as well as administrative, sales, marketing and logistics personnel grew strongly as overall staff was downsized. At the same time many manufacturing companies were transformed into service companies employing staff having higher educations than previously. Of Nokia s personnel in Finland only some 10% are engaged in manufacturing. Even though most of the production is carried out abroad, a significant part of mobile phones value added is generated in Finland. Structural change was also reflected in the ICT cluster s foreign trade. The total exports of manufactured goods of the ICT cluster fell in 2009 to 9.2 billion euros, i.e. reduction of about 40% from the previous year. The exports of ICT services have grown in recent years to be almost as large as the export of goods. In 2008 ICT service exports were about 8 billion euros. As the recession has dampened the growth of service exports also, there is reason to assume that the figures for 2009 are approximately the same. The structural change from manufacturing to services is a reality, even if manufacturing of specialized equipment and components will certainly remain a viable enterprise in Finland in the future as well. Executive Summary 15

16 Finland has ICT expertise in many sectors Despite the downturn in growth, the ICT cluster is very important for Finland. The cluster s employment and production shares are higher than in other developed countries. Finland ranks among the top also in terms of value-added per employee. The ICT cluster accounts for more than half of Finland s R & D investments, which is also reflected in patent volumes. We have not remained on the leading edge in all respects, however, as we have fallen especially in international experts rankings of ICT usage. As regards public services, Finland s position as a user of ICT is not flattering either. Finnish ICT production is not confined exclusively to the ICT cluster. For example, mobile machinery, industrial process equipment, automation systems, ships and buildings made in Finland incorporate a high degree of electrical engineering, electronics and software. Even though expertise in a sector s traditional know-how is a necessity, embedded ICT has in many cases become a key element of competitive advantage. A significant part of this ICT is also produced in these industries. Leading companies also apply evolving and horizontal information technology in all their administration and activities as they seek a sustainable competitive advantage and generate new service business. Synergistic benefits from close-knit cooperation between the ICT industry and other industries are obvious. Sources of growth Finland has come to the end of its old road. We have drifted into a situation where radical measures are needed to guarantee economic growth. A return to the path of rapid growth is not impossible, but it will require determination and new insights. The number of persons who have studied engineering and science will increase exponentially in developing countries, especially China, and even these countries will strive to become high value-added product development countries. In Finland growth must be sought from applications that provide an opportunity for real global competitiveness in a changing global economy. The competitiveness of existing industries must be safeguarded, but at the same time we must carry out reforms so that the service businesses and other engines of growth gain momentum quickly. After the previous recession Nokia served as a driving force behind Finland s development. Now, no one else is poised to play a corresponding role, so the change must be comprehensive. Some of the trends fostering the ICT sector s future growth are clearly visible. The Finnish ICT cluster s growth strategy could be based on the following elements: 16 Executive Summary

17 Global drivers of change Clean energy production, energy efficiency, biodiversity, and environmental protection are the keys to solving our future problems, especially as developing countries strive to increase their standard of living and consumption to the level of western countries. ICT is an essential element of energy and environmental solutions such as smart grids, intelligent traffic, energy efficient buildings, environmental measurements, or even clean drinking water production or waste disposal Demographic changes will require sophisticated ICT solutions. As the aging of the population progresses, there will be an increasing role for information and healthcare technologies to support independent living and health care. When the level of income rises, the growing demand of the middle class for ICT applications in developing countries will grow much faster than any other demand. Increasing urbanization will require a new ICT infrastructure. National strengths Finland has excellent mobile know-how, which can facilitate creation of intelligent environments and systems as well as the competitiveness in our other areas of strength in industrial automation and systems, construction and information systems and the environmental and energy technology integrated into buildings and urban areas. Systems knowledge is essential as ICT is built into complex integrated solutions. Policy choices both in Finland and abroad The EU, United States and China are investing in solutions to environmental and energy problems. Countries all over are seeking to curb the rising costs of the public sector by adopting information and communication technology in health-care, education and administration and constructing ICT infrastructure. Investments e.g. in fibre optic networks generate high returns, but in order to reap the benefits it is essential that the solutions and applications are also adopted for use in society and begin to replace old patterns of behaviour. Boosting productivity So far, productivity improvements fostered by ICT have mainly been implemented within the ICT industry. Pressures to boost productivity will affect private sector investment also in other industries in the future. Investments geared toward new sectors With respect to public welfare, these may include IT applications to assist people living on their own, medical devices, software and systems. In industrial sectors strong candidates are smart grids, electric vehicle technology, mobile machinery utilizing electricity, security in other public systems, utilization of data reserves and sensor technology. In addition, Executive Summary 17

18 Finland is well placed to build a future business based on the Internet and mobile Internet, including games and virtual world applications. All of the above include the possibility of service business development, which offers a high potential for lucrative growth. Recommendations for decision-makers and companies ICT as a productivity improver and social reformist Public sector Finland must establish a national strategy aimed at fostering clusters, around which operate a large value network. The development of these value networks often systemic, complex solutions must be supported via e.g. innovative public procurement, or system pilots (e.g. smart grids, electric vehicles, large environmental projects). Companies It has been estimated that about 40 per cent of improvements in productivity in different sectors stem from utilization of information and communications technology. In order to benefit from this, ICT sector companies must actively engage in cooperation with companies in other sectors also at the international level. Digitalization should be exploited Public sector Finland must strongly promote development of the EU s common digital single market and the internal harmonization of EU legislation. The expansion of digital services developed in Finland has been hindered by, among other things, the fragmented nature of EU market. Digital services, such as e-learning applications, are a significant opportunity for Finnish companies. Companies In addition to their products, businesses should take into account the Internet, online services and development of related business models also in their processes (e.g. cloud services or use of social media in sales and marketing). Public sector needs to be modernized Public sector We must consider discontinuing the self-governance of municipalities in conjunction with developing government ICT systems, in order to effectively provide the private individuals, 18 Executive Summary

19 businesses and government with applications and services based on open interfaces. This would offer opportunities for large and small companies to create also export products. Data produced in the public sector should, taking into consideration protection of privacy, be made available for use both to make the operation of the public sector more effective and to provide business opportunities for further processing of the data. Companies Businesses must be able to offer the public sector mutually compatible services whose interfaces are as easy to use and intuitive as possible. Research and innovation policy as pillars of success Public sector The development of Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs) to the next level must be ensured by raising their public funding to meet the industry s willingness to invest, by improving their prerequisites for operations and internationalization and by allowing focused risk taking. The acquisition of the European Institute of Technology s ICT laboratory for Finland must be fully exploited and development of the ecosystem formed around the ICT laboratory must be ensured financially with new funds. Companies SMEs should actively seek close cooperation with polytechnics and Centres of Expertise (OSKE). From entrepreneurial policy to growth-oriented entrepreneurial policy Public sector Education on starting and growing a business should be further increased and ways developed to set up companies based on cooperation with universities and polytechnics (e.g. Protomo). Companies Growth-seeking companies should develop their own expertise in business and finance and see venture capitalists as an opportunity to achieve growth. Executive Summary 19

20 Finland s ICT vision 2020 The e-services of the digital economy era have evolved into a significant world-wide business sector involving two or three major Finnish companies and a great number of fast-growing SMEs. Finland is a leading country in mobile integrated information and communications technology and the development of related products, systems and services. In particular, digital services and services based on data reserves have emerged as a new global export growth engine, which is also related to equipment and systems solutions. The synergy benefits of ICT businesses in addition to those of top businesses in different sectors have been utilized and ICT is our most critical competitive advantage in Finnish strongholds: industrial automation and systems, intelligent machines and machine communication, information systems covering the lifespan of construction, buildings and urban infrastructure as well as energy and environmental technology. ICT has decisively improved productivity in various industries and public services. ICT has also been utilized in the comprehensive reform of some sectors, such as health and education services, and in bringing the old media into the new millennium. Finland provides a good home base for internationally active ICT businesses. It acts as an efficient development environment for ICT equipment, software, services and especially entire systems. The government and companies will jointly foster the competitiveness of the home base by safeguarding research, education, investment, financing and innovative competition. In 2020, ICT has become Finland s pride and joy. Finland is a model ICT country, and is always cited when referring to international examples of ICT producers and users. The Finns have emerged on the cutting edge of the world as ICT users and developers. 20 Executive Summary

Suurten kysymysten äärellä

Suurten kysymysten äärellä Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto

Maakunnallinen TKIkehittäminen. TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakunnallinen TKIkehittäminen TKI-foorumi 15.10.2015 Satakuntaliitto Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1

Lisätiedot

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja

Dovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

ICT:n avulla tuottavuutta ja uusia liiketoimintamalleja

ICT:n avulla tuottavuutta ja uusia liiketoimintamalleja ICT:n avulla tuottavuutta ja uusia liiketoimintamalleja Varsinais-Suomen Teknologiateollisuuden teollisuuspäivä 30.10.2013 Jorma Turunen Esityksen sisältö Tilannekuva Teknologiateollisuudessa Uusia liiketoimintamahdollisuuksia?

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina

Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Miten toimintaympäristömme muuttuu? Digitalisaatio ja globalisaatio talouden uusina muutosvoimina Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

VTT innovaatiokumppanina

VTT innovaatiokumppanina VTT innovaatiokumppanina 16.4.2007 Jouko Suokas, Executive Vice President, Business Solutions VTT as an Innovation Partner 2 VTT S STATUS AS PERFORMER OF R&D WORK Basic research Applied research UNIVERSITIES

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?

Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa

Lisätiedot

Where and how economic values are created in the future Finland in global competition

Where and how economic values are created in the future Finland in global competition Where and how economic values are created in the future Finland in global competition Paavo Okko professor emeritus paavo.okko@utu.fi Tallinn, February 12, 2013 Topics of the presentation The new style

Lisätiedot

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015

TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä Heinä-elokuu 2015 Tutkimuksen toteutus Tutkimus kattoi 5 Pohjoismaata, joissa haastateltiin yhteensä 4586 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Mitä mahdollisuuksia ARTEMIS-teknologiayhteistyö tarjoaa? Oiva Knuuttila, Tekes

Mitä mahdollisuuksia ARTEMIS-teknologiayhteistyö tarjoaa? Oiva Knuuttila, Tekes Mitä mahdollisuuksia ARTEMIS-teknologiayhteistyö tarjoaa? Oiva Knuuttila, Tekes 1 ARTEMIS Advanced Research & Technology for EMbedded Intelligence & Systems 2 Embedded Systems a European strength Embedded

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille

Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille KASVAVAT MOBIILI-MARKKINAT: Mitä Piilaaksossa & globaalisti tapahtuu ja mitä Tekes voi tarjota yrityksille HITECH BUSINESS BREAKFAST, Oulu 10.2.2010 Kari Inberg Liiketoiminta-asiantuntija / Tekes-palvelut

Lisätiedot

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft

Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi. Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft Visualisoinnin aamu 16.4 Tiedon visualisointi Ari Suominen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Microsoft 1 Visualisoinnin aamu 8:00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 8:45 Tiedon visualisointi Ari Suominen, Tuote-

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson

F-Secure Oyj. Yhtiökokous 2013. Toimitusjohtaja Christian Fredrikson F-Secure Oyj Yhtiökokous 2013 Toimitusjohtaja Christian Fredrikson Protecting the irreplaceable f-secure.com 3.4. 2013 Sisältö 1. F-Secure lyhyesti 2. Taloudellinen katsaus 2012 3. Tuotteet ja palvelut

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives. DM xxxxxx 05-2007 Copyright Tekes Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Real World Real Time First Lives www.tekes.fi/ubicom Julkiset T&K-rahoitusresurssit Ubicom-alueella EU FP7 ARTEMIS EUREKA ITEA2 Ubicom EAKR OSKEt Suomen Akatemia Yo/tutk.laitos

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37

FINLAND: Total EC Funding: 134.9 M (2.2% of total) Total number of participations: 408 (2.2% of total) Number of project co-ordinations: 37 Finland ICT R&I In 2009, business expenditure on R&D in the ICT sectors amounted to 2,865 M, down from 3,032M the year before. The share of ICT in total BERD is the highest in Europe, at 60%; In 2011,

Lisätiedot

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9

Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 Jarmo Koskinen Linköping WGM 12.02.2007 THE DEVELOPMENT CORRIDOR OF THE MAIN ROAD # 9 A polycentric and networking spatial structure. The development of Finland s spatial structure is based on a polycentric

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot