Digitaalinen Suomi 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitaalinen Suomi 2020"

Transkriptio

1 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Hannu Hernesniemi (toim.)

2 Digitaalinen Suomi 2020

3 Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Hannu Hernesniemi (toim.)

4 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry Eteläranta Helsinki puh. (09) ekirja ISBN Teknologiateollisuus ry Graafinen ulkoasu: Valtteri Bade Kannen kuva: Colin Anderson/Getty Images

5 Sisällys Esipuhe 7 Toimialamääritelmä 8 Tiivistelmä 9 Executive Summary 15 1 Johdanto 21 2 Globaalit muutosajurit Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39 3 ICT-sektorin nykytilanne ja kansantaloudellinen merkitys ICT-sektorin muodonmuutos ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat Palveluviennin kasvava trendi Teleliikenteen murros 60 4 Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät Visio ICT-klusterin uusi tuleminen Tulevaisuuden megatrendit Uusia kasvun eväitä Palvelut teollisuuden rinnalle Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille E-terveys Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa Tehokkaat älykoneet Älykäs sähköverkko 129

6 7 Maailmantalouden skenaariot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoiset skenaariot Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin Johtopäätökset ja politiikkasuositukset Keskeiset johtopäätökset Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158 Liite 1 FuturICT Finland projektiin osallistuneita 163 Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan 165 Lähteet 166 Erityistarkastelut Missä arvo syntyy siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan? 48 Tulevaisuuden Internet Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia 94 The European Institute of Innovation and Technology (EIT) 97 Nokian haasteet ennen, nyt ja tulevaisuudessa 104 ICT ja itsenäinen suoriutuminen 116 Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen 131

7 Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin. Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT Finland hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maailmanmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja. Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos, on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi. Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua. Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mahdollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin. Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheenjohtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa. Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin, että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon. Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne! Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevaisuuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu. Jukka Viitasaari johtaja Teknologiateollisuus ry Juha Ylä-Jääski johtaja Teknologiateollisuus ry Esipuhe 7

8 Toimialamääritelmä Raportti käsittelee tieto- ja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toimialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita. Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot: Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut elektroniikan komponentit tietokoneet ja päätelaitteet viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin) instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen optiset instrumentit ja laitteet sähkötekniset tuotteet Viestintäpalvelut televiestintäpalvelut muut informaatiopalvelut Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ohjelmistot digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainintojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa, koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän. 8 Toimialamääritelmä

9 Tiivistelmä ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Koulutettua työvoimaa ja palveluja Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni. Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua. ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 % tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää kuitenkin merkittävä osa Suomeen. Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICTpalvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008 se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa. Tiivistelmä 9

10 Suomessa osataan ICT monilla toimialoilla Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa. Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva. Suomen tieto- ja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kilpailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICTteollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset. Kasvun lähteet Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehittyvissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin: Globaalit muutosajurit Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia, erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai- 10 Tiivistelmä

11 den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta, ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä. Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveydenhoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tieto- ja viestintätekniikan kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria. Kansalliset vahvuudet Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympäristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olennaista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin. Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla tieto- ja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja. Tuottavuuden parantaminen Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teollisuuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin investointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla. Investointien kohdentaminen uusille alueille Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teollisuustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset. Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun. Tiivistelmä 11

12 Suosituksia päättäjille ja yrityksille ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi Julkiset toimijat Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkaisten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat ympäristöteknologiahankkeet). Yritykset Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toimialojen yritysten kanssa. Digitalisoituminen hyödynnettävä Julkiset toimijat Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Yritykset Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoimintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa). Julkinen sektori nykyaikaan Julkiset toimijat On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille. 12 Tiivistelmä

13 Yritykset Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja, joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi Julkiset toimijat Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla. Yritykset Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan Julkiset toimijat Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo). Yritykset Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu. Tiivistelmä 13

14 Suomen ICT-visio vuoteen 2020 Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suomalaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava maa mobiilissa, integroidussa tieto- ja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa. Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden soveltaminen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle. Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysympäristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille. Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella, koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansainvälisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista. 14 Tiivistelmä

15 Executive Summary The value of the ICT sector s manufacturing and services will increase faster than the world economy on average. The application of ICT and integration of its products and services will be reflected in assorted sectors, in our daily lives and in the public sector via improvements in productivity, products and services. The pace of change is swift, technologies are undergoing rigorous development and solutions are becoming more complicated: we must be able to learn new things, adapt and seize opportunities. Higher skilled labour and services In Finland the ICT cluster s turnover and exports grew until the onset of the global financial crisis. The pace of growth began to wane, however, in the first half of the 2000s. Subcontracting in the mobile phone industry expanded abroad while subcontracting in Finland subsided. The bursting of the dotcom-bubble spawned a drop in the number of ICT sector employees. Telecoms operators suffered losses abroad and domestic sales started to decline owing to the fall in phone-call rates. The recession ultimately showed that production and R&D related to mobile phones is not sufficient to sustain growth in the ICT cluster. Significant changes took place in the employee structure of the ICT cluster s key sectors in The share of R&D as well as administrative, sales, marketing and logistics personnel grew strongly as overall staff was downsized. At the same time many manufacturing companies were transformed into service companies employing staff having higher educations than previously. Of Nokia s personnel in Finland only some 10% are engaged in manufacturing. Even though most of the production is carried out abroad, a significant part of mobile phones value added is generated in Finland. Structural change was also reflected in the ICT cluster s foreign trade. The total exports of manufactured goods of the ICT cluster fell in 2009 to 9.2 billion euros, i.e. reduction of about 40% from the previous year. The exports of ICT services have grown in recent years to be almost as large as the export of goods. In 2008 ICT service exports were about 8 billion euros. As the recession has dampened the growth of service exports also, there is reason to assume that the figures for 2009 are approximately the same. The structural change from manufacturing to services is a reality, even if manufacturing of specialized equipment and components will certainly remain a viable enterprise in Finland in the future as well. Executive Summary 15

16 Finland has ICT expertise in many sectors Despite the downturn in growth, the ICT cluster is very important for Finland. The cluster s employment and production shares are higher than in other developed countries. Finland ranks among the top also in terms of value-added per employee. The ICT cluster accounts for more than half of Finland s R & D investments, which is also reflected in patent volumes. We have not remained on the leading edge in all respects, however, as we have fallen especially in international experts rankings of ICT usage. As regards public services, Finland s position as a user of ICT is not flattering either. Finnish ICT production is not confined exclusively to the ICT cluster. For example, mobile machinery, industrial process equipment, automation systems, ships and buildings made in Finland incorporate a high degree of electrical engineering, electronics and software. Even though expertise in a sector s traditional know-how is a necessity, embedded ICT has in many cases become a key element of competitive advantage. A significant part of this ICT is also produced in these industries. Leading companies also apply evolving and horizontal information technology in all their administration and activities as they seek a sustainable competitive advantage and generate new service business. Synergistic benefits from close-knit cooperation between the ICT industry and other industries are obvious. Sources of growth Finland has come to the end of its old road. We have drifted into a situation where radical measures are needed to guarantee economic growth. A return to the path of rapid growth is not impossible, but it will require determination and new insights. The number of persons who have studied engineering and science will increase exponentially in developing countries, especially China, and even these countries will strive to become high value-added product development countries. In Finland growth must be sought from applications that provide an opportunity for real global competitiveness in a changing global economy. The competitiveness of existing industries must be safeguarded, but at the same time we must carry out reforms so that the service businesses and other engines of growth gain momentum quickly. After the previous recession Nokia served as a driving force behind Finland s development. Now, no one else is poised to play a corresponding role, so the change must be comprehensive. Some of the trends fostering the ICT sector s future growth are clearly visible. The Finnish ICT cluster s growth strategy could be based on the following elements: 16 Executive Summary

17 Global drivers of change Clean energy production, energy efficiency, biodiversity, and environmental protection are the keys to solving our future problems, especially as developing countries strive to increase their standard of living and consumption to the level of western countries. ICT is an essential element of energy and environmental solutions such as smart grids, intelligent traffic, energy efficient buildings, environmental measurements, or even clean drinking water production or waste disposal Demographic changes will require sophisticated ICT solutions. As the aging of the population progresses, there will be an increasing role for information and healthcare technologies to support independent living and health care. When the level of income rises, the growing demand of the middle class for ICT applications in developing countries will grow much faster than any other demand. Increasing urbanization will require a new ICT infrastructure. National strengths Finland has excellent mobile know-how, which can facilitate creation of intelligent environments and systems as well as the competitiveness in our other areas of strength in industrial automation and systems, construction and information systems and the environmental and energy technology integrated into buildings and urban areas. Systems knowledge is essential as ICT is built into complex integrated solutions. Policy choices both in Finland and abroad The EU, United States and China are investing in solutions to environmental and energy problems. Countries all over are seeking to curb the rising costs of the public sector by adopting information and communication technology in health-care, education and administration and constructing ICT infrastructure. Investments e.g. in fibre optic networks generate high returns, but in order to reap the benefits it is essential that the solutions and applications are also adopted for use in society and begin to replace old patterns of behaviour. Boosting productivity So far, productivity improvements fostered by ICT have mainly been implemented within the ICT industry. Pressures to boost productivity will affect private sector investment also in other industries in the future. Investments geared toward new sectors With respect to public welfare, these may include IT applications to assist people living on their own, medical devices, software and systems. In industrial sectors strong candidates are smart grids, electric vehicle technology, mobile machinery utilizing electricity, security in other public systems, utilization of data reserves and sensor technology. In addition, Executive Summary 17

18 Finland is well placed to build a future business based on the Internet and mobile Internet, including games and virtual world applications. All of the above include the possibility of service business development, which offers a high potential for lucrative growth. Recommendations for decision-makers and companies ICT as a productivity improver and social reformist Public sector Finland must establish a national strategy aimed at fostering clusters, around which operate a large value network. The development of these value networks often systemic, complex solutions must be supported via e.g. innovative public procurement, or system pilots (e.g. smart grids, electric vehicles, large environmental projects). Companies It has been estimated that about 40 per cent of improvements in productivity in different sectors stem from utilization of information and communications technology. In order to benefit from this, ICT sector companies must actively engage in cooperation with companies in other sectors also at the international level. Digitalization should be exploited Public sector Finland must strongly promote development of the EU s common digital single market and the internal harmonization of EU legislation. The expansion of digital services developed in Finland has been hindered by, among other things, the fragmented nature of EU market. Digital services, such as e-learning applications, are a significant opportunity for Finnish companies. Companies In addition to their products, businesses should take into account the Internet, online services and development of related business models also in their processes (e.g. cloud services or use of social media in sales and marketing). Public sector needs to be modernized Public sector We must consider discontinuing the self-governance of municipalities in conjunction with developing government ICT systems, in order to effectively provide the private individuals, 18 Executive Summary

19 businesses and government with applications and services based on open interfaces. This would offer opportunities for large and small companies to create also export products. Data produced in the public sector should, taking into consideration protection of privacy, be made available for use both to make the operation of the public sector more effective and to provide business opportunities for further processing of the data. Companies Businesses must be able to offer the public sector mutually compatible services whose interfaces are as easy to use and intuitive as possible. Research and innovation policy as pillars of success Public sector The development of Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs) to the next level must be ensured by raising their public funding to meet the industry s willingness to invest, by improving their prerequisites for operations and internationalization and by allowing focused risk taking. The acquisition of the European Institute of Technology s ICT laboratory for Finland must be fully exploited and development of the ecosystem formed around the ICT laboratory must be ensured financially with new funds. Companies SMEs should actively seek close cooperation with polytechnics and Centres of Expertise (OSKE). From entrepreneurial policy to growth-oriented entrepreneurial policy Public sector Education on starting and growing a business should be further increased and ways developed to set up companies based on cooperation with universities and polytechnics (e.g. Protomo). Companies Growth-seeking companies should develop their own expertise in business and finance and see venture capitalists as an opportunity to achieve growth. Executive Summary 19

20 Finland s ICT vision 2020 The e-services of the digital economy era have evolved into a significant world-wide business sector involving two or three major Finnish companies and a great number of fast-growing SMEs. Finland is a leading country in mobile integrated information and communications technology and the development of related products, systems and services. In particular, digital services and services based on data reserves have emerged as a new global export growth engine, which is also related to equipment and systems solutions. The synergy benefits of ICT businesses in addition to those of top businesses in different sectors have been utilized and ICT is our most critical competitive advantage in Finnish strongholds: industrial automation and systems, intelligent machines and machine communication, information systems covering the lifespan of construction, buildings and urban infrastructure as well as energy and environmental technology. ICT has decisively improved productivity in various industries and public services. ICT has also been utilized in the comprehensive reform of some sectors, such as health and education services, and in bringing the old media into the new millennium. Finland provides a good home base for internationally active ICT businesses. It acts as an efficient development environment for ICT equipment, software, services and especially entire systems. The government and companies will jointly foster the competitiveness of the home base by safeguarding research, education, investment, financing and innovative competition. In 2020, ICT has become Finland s pride and joy. Finland is a model ICT country, and is always cited when referring to international examples of ICT producers and users. The Finns have emerged on the cutting edge of the world as ICT users and developers. 20 Executive Summary

Suurten kysymysten äärellä

Suurten kysymysten äärellä Esipuhe Suurten kysymysten äärellä Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa erityisesti tulevaisuuden. Vaikka ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla ennakoinnin

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Kiina China. Japani Japan

Kiina China. Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 212e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 212e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 BKT:n kasvu 212

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan

Kasvu keskimäärin / Average growth: +2,9 % Japani Japan Maailmantalouden kasvun jakautuminen 21e teknologiateollisuuden vientiosuuksin Breakdown of World Economic Growth in 21e with the Export Shares of Technology Industry 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 21

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

ProAgria. Opportunities For Success

ProAgria. Opportunities For Success ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product

Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 2=1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21e211e Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit globaalisti Global Manufacturing and Services Business Activity Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / No change on previous month Teollisuus

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Smart Industry SMARTTAMPERE.FI #SMARTTAMPERE

Smart Industry SMARTTAMPERE.FI #SMARTTAMPERE Smart Industry 22.5. 13.00 Tervetuloa, Smart Tampere - ohjelma, Tero Blomqvist Tampereen kaupunki 13.15 Smart Industry - teema, Arto Peltomaa DIMECC 14.00 Teollinen Internet, Markus Mäkelä Wapice 14.20

Lisätiedot

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.

Teollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries. Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone

Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Euroalueen teollisuustuotanto on alkanut supistua Industry Production Entering a Decline in Eurozone Viimeinen havainto lokakuu 211 / Last observation October 211. Lähde/Source: Markit, Eurostat Euroalueen

Lisätiedot

Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e Breakdown of World Economic Growth in 2011e

Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2011e Breakdown of World Economic Growth in 2011e Maailmantalouden kasvun jakautuminen 211e Breakdown of World Economic Growth in 211e 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 BKT:n kasvu 211 / GDP growth in 211, % Kasvu keskimäärin / Average growth: +4,4 % Pohjois-Amerikka

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Suomi nousuun tietotyön avulla! ELIT-iltapäivän avaus Jorma Turunen

Suomi nousuun tietotyön avulla! ELIT-iltapäivän avaus Jorma Turunen Suomi nousuun tietotyön avulla! ELIT-iltapäivän avaus Jorma Turunen 11.2.2013 Miksi tarvitaan uusia ideoita? Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa Productivity* Development in Finnish Technology

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Maailmantalouden kasvuennusteet 2014 World Economic Growth Forecasts in 2014

Maailmantalouden kasvuennusteet 2014 World Economic Growth Forecasts in 2014 Maailmantalouden kasvuennusteet 214 World Economic Growth Forecasts in 214 1 BKT:n kasvu 214 / GDP growth in 214, % 9 8 Kiina China 7 6 5 4 3 2 1 Pohjois-Amerikka North America Kasvu keskimäärin / Average

Lisätiedot

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year Lähde/Source: Consensus Economics R:\kvtalous\jpkv7af.ppt 28.12.29/jp Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Talouskasvu ja ilmastonmuutos Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2 Yleistä Suomen talouskehitys on 2010-luvulla ollut erittäin vaatimatonta Talous vihdoin kääntymässä nousuun Olemme silti jäljessä

Lisätiedot

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain

Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial production development by year 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1998=1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26e 27e 28e Kiina/China Etelä-Korea/Korea

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

SolarForum. An operation and business environment development project

SolarForum. An operation and business environment development project SolarForum An operation and business environment development project Dr. Suvi Karirinne, project manager, Head of the Environmental Engineering Degree Programme Solar Energy Finland -???? Approximately

Lisätiedot

Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus?

Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? Millaiselta näyttää suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? FuturICT Finland 2020 -projektin avaintuloksia Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Teknologiateollisuus, 13.1.2010 1 ICT-klusterin määritelmä Tuotannolliset

Lisätiedot

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,

Lisätiedot

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar

Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation

Lisätiedot

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto

Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat. Mika Aalto Yritykset, kasvuekosysteemit ja kasvuohjelmat Mika Aalto 31.8.2017 Kasvun agenda kasvupolitiikan tukena Kasvupolitiikan tavoitteena on elinkeinoelämän uudistuminen ja kannattava, korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Cloud, Convergence, Ubiquity ja muita uudissanoja - ICT toimialan näkymät 2011

Cloud, Convergence, Ubiquity ja muita uudissanoja - ICT toimialan näkymät 2011 Cloud, Convergence, Ubiquity ja muita uudissanoja - ICT toimialan näkymät 2011 Tietotekniikka-aamiainen 15.3.2011 Scandic Hotel Tampere Finpro Ry Kimmo Pekari seniorikonsultti Agenda 1. Lyhyt Finpro esittely

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma

Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Langattomat ubi-teknologiat sovelluksia ja liiketoimintamahdollisuuksia Juha Miettinen Ohjelmajohtaja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma Sisältö Jokapaikan tietotekniikan osamisklusteri? UBI-sovellusmarkkina

Lisätiedot

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu

Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia

Lisätiedot

The Federation of Finnish Technology Industries. Special Tools and Machining Group Dr Veli Matti Kuisma ISTMA Europe, Wiesbaden

The Federation of Finnish Technology Industries. Special Tools and Machining Group Dr Veli Matti Kuisma ISTMA Europe, Wiesbaden The Federation of Finnish Technology Industries Special Tools and Machining Group Dr Veli Matti Kuisma ISTMA Europe, Wiesbaden 28.11. 29.11.2011 The Technology Industry the Most Important Sector in Finland

Lisätiedot

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology

Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology Transport and Infrastructure what about the future? Professor Jorma Mäntynen Tampere University of Technology 1 Finland as a part of the World Kuva: NASA Globalisation and the structural change of trade

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT

Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin. Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT Liiketoimintaa ICT-osaamisesta vahvuuksilla eteenpäin Jussi Paakkari, teknologiajohtaja, VTT, R&D, ICT 2 Tietoliikenneosaamisen hyödyntäminen ja ylläpito Internetin lisääntyvä käyttö, palveluiden digitalisoituminen

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle? Ilmansuojeluyhdistys 40-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki 15.4.2016 Tiina Kähö, johtava asiantuntija Aikamme suurin systeeminen haaste

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski

Teknologiateollisuuden näkymiä. Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden näkymiä Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuuden päätoimialat Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Teknologiateollisuus Suurin teollisuudenala

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina Janne Peljo Sitra 5.10.2016 5 + 1 tärkeää Sitrasta 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, tutkija, visionääri,

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

VTT and growth oriented SME companies

VTT and growth oriented SME companies VTT and growth oriented SME companies 18.1.2012 2 Share of SMEs export - selected countries, 2007 100 % Share of products export of the country, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 44 51

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie

Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Riittääkö Aasian veto maailmantalouden pelastamiseen? Johtava asiantuntija Simo Karetie Taloudelliset ulkosuhteet Aasia maailmantaloudessa - merkitys Suomelle Kasvumarkkinat Toimintaympäristö ja kauppajärjestelmän

Lisätiedot