SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI 5/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI 5/2004"

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI 5/2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TALOUDELLISET JA TALOUS- POLIITTISET KATSAUKSET

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Heiskanen Raija Malmström ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy HELSINKI 2004

3 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, marraskuu 2004 Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Kansantalousosasto SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOI- DEN UUDISTAMISEKSI Julkaisu on saatavissa internetistä osoitteesta /julkaisut Asiasanat EU, talouspolitiikka, rakennepolitiikka Julkaisusarjan nimi ja numero TALOUDELLISET JA TALOUSPOLIITTISET KATSAUKSET 5 /2004 ISSN Sivuja 30 ISBN Kieli Suomi (nid.) (pdf.) Hinta Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, kansantalousosasto, puh. (09) Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Euroopan unionin jäsenvaltiot laativat vuosittain kertomuksen toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi (ns. Cardiffraportti). Raportit toimivat aineistona, kun EU:n piirissä arvioidaan vuosittain jäsenvaltioiden rakennepolitiikkaa sekä Lissabonin strategian täytäntöönpanoa. Raportti sisältää informaatiota viimeaikaisista rakenneuudistuksista eri politiikkalohkoilla. Raportissa tarkastellaan myös kilpailuympäristöä ja sen muutoksia sen jälkeen, kun kilpailulainsäädäntöä on uudistettu ja viranomaisten toimivaltaa on vahvistettu. Raportin liitteenä on Eurostatin tilastoon perustuva tarkastelu Suomen suhteelliseen hintatasosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

4 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, November 2004 Author (s) Economics Department, Title of publication Product and capital market reforms in Finland Parts of publication/ other versions released The publication is available on the Internet at the web-site /english Keywords EU, economic policy, structural policy Publications series and number ECONOMIC AND ECONOMIC POLICY SURVEYS, 6/2004 Identifications ISSN ISBN (nid.) (pdf.) No. of pages 30 Language English Price Sales distribution Printing place and year Ministry of Finance, Economics Department, phone Edita Prima Plc, Helsinki 2004 Abstract The EU Member States prepare annually reports on capital and product markets reforms (Cardiff reports). These assessments of structural policies and the implementation of the Lisbon strategy is in the EU context. The report contains information on recent structural reforms in different policy areas. Changes in the competitive environment induced by the renewed competition legislation and increased powers of the authorities are also studied. The annex of the report contains a study on relative price level in Finland and factors affecting it based on Eurostat statistics.

5 Sisällys Yhteenveto Johdanto Tuottavuus ja yrityssektorin dynamiikan lisääminen Tuottavuuden kehitys ja talouskasvu Kilpailu hyödyke- ja palvelumarkkinoilla ja sisämarkkinat Uusien markkinoiden avaaminen ja taloudellisen integraation edistäminen Kilpailu- ja sääntelypolitiikka, ml. verostotoimialat Liiketoimintaympäristö Investoinnit ja tietoon ja innovaatioihin Pääomamarkkinat ja rahoituspalvelut Sääntely- ja valvontakehikko Markkinoiden kehitys Ympäristön kestävyys Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Johtopäätökset...22 Liite 1 Rakenteellisia indikaattoreita...24 Liite 2 Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suositukset...25 Liite 3 Suhteelliset hintatasot...28

6 Yhteenveto YHTEENVETO Euroopan unionin jäsenvaltiot laativat vuosittain kertomuksen toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi (ns. Cardiff-raportti). Raportit toimivat aineistona, kun EU:n piirissä arvioidaan vuosittain jäsenvaltioiden rakennepolitiikkaa sekä Lissabonin strategian täytäntöönpanoa. Suomessa uudistuspolitiikan keskeinen väline ovat hallituksen käynnistämät politiikkahjelmat, jotka liittyvät yrittäjyyttä, tietoyhteiskuntaa, työllisyyttä ja tuottavuutta koskevien rakennetavoitteiden edistämiseen. Hallitusohjelma korostaa lisäksi kilpailupolitiikan ja kuluttajanäkökulman vahvistamista. Toukokuussa 2004 voimaan astunut uudistettu kilpailulainsäädäntö on vahvistanut kilpailuviranomaisten asemaa ja kilpailupolitiikan merkitystä. Näihin kysymyksiin raportissa kiinnitetään erityistä huomiota. Raportti sisältää monia myönteisiä havaintoja Suomen rakenneuudistusten tuloksista. Yrittäjyyden politiikkaohjelma on tuottanut konkreettisia toimenpiteitä ja arviot liiketoimintaympäristöstä ovat myönteisiä. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta on lisätty. Kuluva vuosi muodostaa taitekohdan laajakaistayhteyksien leviämisen kannalta. Julkisessa palvelutuotannossa sähköiset palvelut lisääntyvät ja tukevat asetettuja tuottavuustavoitteita. Ilmastostrategian vaikeudet liittyvät vesivoimatilanteeseen, johon on luvassa parannusta. Toimenpiteet taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi tuottavat tuloksia esimerkiksi ammatillisen aikuiskoulutuksen (Noste-ohjelma) alueella. Kilpailuympäristöllä on vaikutus kulutuksen hintatasoon ja kansalaisten ostovoimaan, joten kilpailupolitiikalla ja markkinoiden toiminnalla on keskeinen merkitys myös yleisen talouspolitiikan kannalta. Tätä yhteyttä tulisi vahvistaa. Eräät yksittäisten markkinoiden vapauttamista (alkoholi, lääke-aineet, taksiliikenne) ja liikkeiden aukioloaikoja koskevat kysymykset ovat tulossa uudelleen arvioitaviksi. Samalla olisi arvioinnin kohteeksi otettava myös laajempi ongelmakokonaisuus, joka koskee sääntelyä ja sääntely-ympäristön kehittämistä. Suomessa valittu lähestymistapa on tuottanut hyviä tuloksia mm. televiestinnässä ja energiatuotannossa. Kilpailuympäristöä sekä markkinakohtaisten sääntelyelinten toimintaperiaatteita ja politiikkoja koskevaa selvitystyötä on jatkettava. Raportin liitteenä on Eurostatin tilastoon perustuva tarkastelu Suomen suhteelliseen hintatasosta, joka oli v lähes neljänneksen EU15-alueen hintatasoa korkeampi. Kuluttajan ostovoiman kannalta ongelmallisimpia ovat asuminen, kuljetus- ja liikennesektori sekä virkistys- ja kulttuuritoimiala. Alkoholin ja autojen tuontia ja verotusta koskevat toimet ovat tosin jossain määrin kaventaneet eroa. 9

7 1 Johdanto 1 JOHDANTO Hallituksen talouspolitiikka perustuu vakauden ja kestävyyden edistämiseen sekä osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistamiseen. Kilpailukyvystä huolehditaan pitäen painopisteinä tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämistä, väestön koulutustason kohottamista, julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistä sekä vakaan talous- ja ansiokehityksen tukemista jatkamalla tulopoliittista yhteistyötä. Hallitusohjelman tavoitteena on edistää kilpailua ja vahvistaa kuluttajanäkökulmaa päätöksenteossa. Kilpailuympäristöä on viime aikoina parannettu toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja lisäämällä kilpailuviranomaisten toimivaltaa. Kilpailu edistää talouden vakautta ja kasvua parantamalla markkinoiden toimivuutta. Toimiva kilpailuympäristö tukee myös kasvupotentiaalia kannustamalla yrityksiä innovatiiviseen toimintaan ja tehostamalla resurssien kohdentumista. Jatkossa kilpailupolitiikka on tarkoitus kytkeä entistä johdonmukaisemmaksi osaksi muuta talouspolitiikkaan. Hallitus jatkaa uudistuspolitiikkaansa. Hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä käynnistetyt, poikkihallinnollisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyvät politiikkaohjelmat ovat tässä keskeisellä sijalla. Hyödykemarkkinoiden uudistamisessa tärkeitä ovat erityisesti tietoyhteiskuntaohjelma sekä yrittäjyyden politiikkaohjelma. Myös työllisyysohjelma kytkeytyy rakennepolitiikan kokonaisuuteen. Hallituskauden aikana toteutetaan julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuusohjelma, jossa etsitään keinoja tehostaa julkista palvelutuotantoa ja julkisen sektorin tuottavuutta. Komission vuoden 2003 talouspolitiikan suuntaviivoja koskevassa täytäntöönpanoraportissa todettiin, että Suomi on vastannut suuntaviivoissa esitettyihin politiikkahaasteisiin. Arvio toteaa, että verkostotoimialoilla ja palvelusektorilla on edistetty kilpailua. Samoin julkisen sektorin tehokkuuden parantamiseksi oli ryhdytty toimenpiteisiin suositusten mukaisesti. Vuoden 2004 suuntaviivoissa Suomelle ei kohdistettu uusia suosituksia. Myös EU:n talouspoliittisen komitean tämän vuoden vuosiraportissa pannaan merkille tuottavuusohjelman käynnistyminen ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Samoin todetaan kilpailulainsäädännön uudistaminen. Toisaalta painotetaan kilpailun vahvistamisen tarvetta eräillä aloilla (rakentaminen, elintarvikesektori ja eräät palvelualat) sekä julkisen sektorin uudistushankkeiden täytäntöönpanoa. (Liitteessä 1 on tarkasteltu vuosien kehitystä rakenneindikaattoreiden valossa ja liitteessä 2 palautetaan mieliin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suositukset vuosille ) 10

8 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... 2 TUOTTAVUUS JA YRITYSSEKTORIN DYNAMIIKAN LISÄÄMINEN 2.1 Tuottavuuden kehitys ja talouskasvu Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomen talouskasvu on ollut nopeampaa kuin keskimäärin EU-alueella. Myönteisen työllisyyskehityksen lisäksi kasvun taustalla oli tuottavuuden kohoaminen, joka oli nopeaa erityisesti tietoon perustuvilla toimialoilla. Tämä on perustunut sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen että koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman käyttöön. Haasteena on edelleen informaatioteknologiaan perustuvien tuottavuushyötyjen levittäminen muille toimialoilla ja yhteiskuntaan yleisemmin. Huolimatta myönteisestä kehityksestä työvoiman käyttöaste on kuitenkin edelleen suhteellisen alhainen, vaikkakin EU15-alueen keskimääräisen tason yläpuolella. Myös hintataso on korkea, vaikka henkeä kohti laskettu reaalinen BKT olikin vain hieman EU15- tason yläpuolella. (Hintatasoeroista liitteessä 3.) Joitakin korkean tuottavuuden aloja lukuun ottamatta keskimääräinen työn tuottavuus on työssä olevaa työntekijää kohti EU:n keskitasoa. Kun otetaan huomioon suuret rakenteelliset muutokset viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Suomen taloutta voidaan kuitenkin luonnehtia dynaamiseksi. Tuottavuuden osalta 1990-luvulla tapahtui selkeää kiinniottoa. Viime vuosikymmen alun lama käynnisti rakennemuutos- ja toimialarationalisointiprosessin, joka heijastui huipputeknologiaa tuottavien toimialojen ja tuottavuuden nopeana kasvuna. Henkilöä kohden mitattuna on työtuntien määrä Suomessa verraten korkea ja tuottavuus tehtyä työtuntia kohden edelleen hieman EU15-tason alapuolella. Toisaalta tuntia kohden mitatun työn tuottavuuden trendikasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin useimmissa muissa EU-maissa, erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuosina työn tuottavuuden nousu teollisuudessa jatkuu keskimääräistä 5 prosentin vauhtia. 11

9 2 Tuottavuus ja yrityssektorin Kilpailu hyödyke- ja palvelumarkkinoilla ja sisämarkkinat Uusien markkinoiden avaaminen ja taloudellisen integraation edistäminen Pienenä avoimena taloutena Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Tämä ei johdu vain viennin ja mittakaavaetujen hyödyntämisestä vaan myös tuonnin kautta syntyvillä kilpailupaineilla on keskeinen merkitys kansantalouden kannalta. Pienillä, rajoitetuilla markkinoilla uhkana on se, että määräävää markkina-asemaa voidaan käyttää väärin. Talouden avoimuudella ja kaupan esteiden purkamisella on tässä ennaltaehkäisevä merkitys. Markkinoiden toimintaa kuvaavien indikaattoreiden viestit ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa. Markkinaosuuksia tai tuonnin penetraatiota kuvaavat tunnusluvut riippuvat paljolti ao. maan koosta ja tuotannon rakenteesta. Suomen osalta markkinoiden avoimuutta kuvaavat tunnusluvut viittaavat siihen, että yli rajojen ulottuva kilpailu on edelleen heikkoa. On otettava huomioon, että teollisuuden rakenteen vuoksi ristikkäiskaupan osuus on Suomessa muihin EU-maihin nähden suhteellisen alhainen. Myös suoria sijoituksia koskevat tiedot ovat vaikeasti tulkittavissa, koska ne liittyvät enemmänkin yritysstrategioihin ja markkinoiden kokoon kuin investointiesteiden olemassaoloon. Kun kaksi kolmasosaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kohdistuu palvelualoihin, on vaikea nähdä, että näilläkään aloilla kaupan ja investointien esteet olisivat vaikuttaneet sijoitusten määrään ja suuntautumiseen. Syvenevä eurooppalainen integraatio ja sisämarkkinalainsäädännön korkea täytäntöönpanoaste viittaavat siihen, että merkittäviä yli rajojen ulottuvia, sääntelyyn liittyviä kilpailuesteitä ei ole. Eri asia on se, muodostuuko olemassa olevasta toimialarakenteesta tai markkinoilla toimivien yritysten käyttäytymisestä esteitä, joilla on vaikutusta kilpailuympäristöön. Jakelusektorin piirissä esiintyvät horisontaaliset kytkennät tai vertikaaliset yhteydet tuotannon ja kaupan välillä voivat vääristää kilpailua ja hintatasoa. Tällöin ei ulkoa tuleva kilpailu välttämättä johda matalampaan hintatasoon tai muuta kilpailukäyttäytymistä. Ulkomaisen kilpailun lisääntyminen ei heijastu hintatasoon, jos markkinoille tulijat sopeutuvat olemassa olevaan hintatasoon ja tyytyvät sen mahdollistamiin voittoihin. Näin on eräiltä osin käynyt myös Suomessa. Toisaalta tuoreen selvityksen mukaan myös suomalaiset elintarvikeviejät ovat kyenneet toimittamaan tuotteitaan sikäläisellä hintatasolla Viron markkinoille. Eurostatin tietojen mukaan elintarvikkeiden hintataso on Virossa noin 40 % Suomen tasoa matalampi. Markkinoiden toiminnassa näyttää olevan suuria eroavaisuuksia sektoreiden välillä. Huonosti toimivien rinnalla on myös erityisen tehokkaasti toimivia markkinoita kuten televiestintä, jossa kilpailun varhaisesta avaamisesta johtuen on voitu vastata kulutta- 12

10 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... jien tarpeisiin ja saavutettu eurooppalaisittain alhainen hintataso. Suhteellisten hintojen ja hintarakenteiden hitaan lähentymisen takana on kansallisia tekijöitä. Erityisesti palvelujen tuotannossa ei voida luottaa siihen, että kilpailuolosuhteiden vääristyessä yli rajojen ulottuva tarjonta automaattisesti korjaisi hintatasoa. Teollisuuden osalta uusimmat tiedot alan keskittyneisyydestä eivät viittaa huolestuttavaan markkinavoimaan. Keskimäärin tilanne ei ole juurikaan muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana. Viime vuosina keskittyneisyys on lisääntynyt talouden suurista sektoreista jonkin verran mm. tietoliikennevälineiden valmistuksessa sekä paperi- ja selluteollisuudessa. Nämä alat ovat kuitenkin kansainvälisesti voimakkaasti kilpailtuja eivätkä muodosta Suomessa erillistä markkinaa. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa on keskittyminen lisääntynyt. Energia-alan kilpailun edistäminen on yksi painopisteistä. Suomi on avannut verkostotoimialat erityisesti sähkö- ja telemarkkinat kilpailulle EU:n eturintamassa. Myös toimilupakäytäntö on kansainvälisesti verraten vapaata Kilpailu- ja sääntelypolitiikka, ml. verkostotoimialat Huolimatta siitä, että talouskasvu on ollut EU:n keskimääräistä kasvua nopeampaa on kuluttajahintojen nousu ollut Suomessa verrattain kohtuullista aina v alkaneesta EUjäsenyydestä lähtien. BKT:n keskikasvu on ollut 3,7 %, kun taas kuluttajahintaindeksi on samanaikaisesti noussut keskimäärin 1,8 %. Vuonna 2004 BKT:n ennustetaan kohoavan 2,9 % ja kuluttajahintojen 0,2 %, joten nousuvauhti on edelleen hidastunut. Kuluttajahintojen nousu on ollut vaimeata jo aiempina vuosina. On todennäköistä, että kuluttajahintojen lähentyminen kohti EU-tasoa jatkuu. Hintamaltti on seurausta useista tekijöistä. Ensinnäkin Suomen vientiteollisuudessa, jossa televiestinnällä on suuri merkitys, hintakehitys on ollut aleneva. Toiseksi, rajat ylittävän hintaja verokilpailun paine on kasvanut erityisesti EU:n laajentumiseen jälkeen. Kolmanneksi, ulkomaisten yritysten tulo vähittäiskauppamarkkinoille on lisääntynyt viime aikoina. Neljänneksi, kilpailu- ja sääntely-ympäristöä koskevat muutokset ovat lisänneet kilpailupaineita suojatulla sektorilla, ml. verkostotoimialat. Käytettyjen ja uusien henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien verotusta leikattiin % toukokuussa Alkoholijuomaveroja alennettiin keskimäärin 33 % maaliskuussa Toimenpiteiden hintatasoa alentava vaikutus on yhteensä 1,3 prosenttiyksikköä. Myös rinnakkaisten lääketuotteiden pääsy markkinoille huhtikuussa 2003 on merkinnyt huomattavia säästöjä ja lisäännyt kilpailua. Tämä on hidastanut mutta ei pysäyttänyt hintojen nousua, koska markkinoille on tullut uusia kalliita lääketuotteita. Yllä mainitut vero- ym. toimenpiteet kohdistuivat toimialoille, joissa suomalainen kuluttajahintojen taso on ollut erityisen korkea EU-tason vertailussa. Ulkomainen kilpailu on ollut vähittäiskaupassa melko vähäistä aina viime aikoihin saakka huolimatta väitetyistä korkeista katteista ja alalle tulon esteiden puuttumisesta. Markkinoita on pidetty etäisinä, pieninä ja hajanaisina sekä olemassa olevien ryhmi- 13

11 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... en dominoimina. Kuva on muuttumassa. Useat skandinaaviset ketjut ovat laajentaneet myyntiään Suomeen ja saavuttaneet huomattavia markkinaosuuksia vaatetus-, huonekalu- ja muiden kestävien kulutustavaroiden kaupassa. Saksalainen ryhmittymä on lyhyessä ajassa luonut maan kattavan yli 70 liikkeen päivittäistavaraketjun. Ulkomaisten yritysten tulo on kiihdyttänyt kilpailua ja hillinnyt hintojen nousua. Hintatasoero Suomen ja EU15-maiden välillä on kaventunut. Joillakin kapeilla toimialoilla hintaerot ovat yhä hyvin suuria joko sääntelyn tai kilpailun puutteen vuoksi. Monissa pääryhmissä kuten elintarvikesektorissa hinnat ovat lähentyneet. Jäljellä olevaa hintatasoeroa voidaan vain osittain selittää arvonlisäverolla, joka elintarvikkeilla on 17 %. Silti eräät perustuotteet - kuten leipä - ovat kalliita EU:n hintatasoon verrattuna. Suomi avasi eräät verkostotoimialansa kilpailulle muita EU-maita aiemmin. Paikallisilla, myöhemmin alueellisilla, teleyrityksillä ja sähköntuottajilla on ollut suurempi merkitys kuin muissa EU-maissa. Kilpailevia, rinnakkaisia kansallisia verkostoja esiintyi jo ennen kuin ne avattiin kilpailulle 90-luvun puolivälissä ja jälkipuoliskolla. Matkaviestinteknologian varhainen leviäminen on parantanut palvelua ja lisännyt kilpailua televiestintäsektorilla. Eräillä verkostotoimialoilla (kaasu, rautatiet, posti) kilpailun aikaansaamista ovat vaikeuttaneet erityiset olosuhteet (yksi tarjoaja, maantieteellinen eriytyneisyys, yleispalveluvelvoite, harva asutus). Kilpailun varhaisen vapauttamisen seurauksena telepalvelujen ja sähkön hinnat ovat olleet Suomessa selvästi EU-tason alapuolella. Tämä etu on osin kaventunut, kun puheluhinnat ovat pysyneet pääosin ennallaan ja sähkön hinta on noussut yhteispohjoismaisilla markkinoilla vesivoiman kannalta epäedullisten sääolojen vuoksi. Matkaviestinpalvelujen hintaetu on edelleen tuntuva. Kilpailua on edistänyt kesäkuussa 2003 toteutunut puhelinnumeroiden siirrettävyys. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös yhteenliittymismaksuista syyskuussa 2004 voi parantaa tilannetta. Internetin liittymismaksut ovat olleet verrattain korkeita, mutta tilanne on muuttumassa, mikä on näkynyt laajakaistaliittymien nopeana kasvuna. Sääntelyviranomaisilla on televiestinnän ja sähköntuotannon alueella kuitenkin verraten vähäiset resurssit taloudelliseen sääntelyyn markkinoilla, joilla on suuri määrä toimijoita. Eräissä viime aikaisissa arvioinneissa suomalaista sääntelyä on kuvattu kevyeksi ja luonteeltaan jälkikäteen tapahtuvaksi verrattuna eräisiin muihin EU-maihin. Valitut ratkaisut, jotka perustuvat markkinaperusteiseen toimintaan ja korostavat erityisesti kilpailupolitiikan merkitystä, antavat mahdollisuuden kehittää markkinoiden toimintaa. Ne ovat tehokkaita erityisesti markkinoilla, joilla on suuri määrä toimijoita. Julkiset palvelut muodostavat lähes kolmanneksen koko palvelusektorin tuotannosta ja valtaosan julkisista palveluista tuottaa paikallishallinto. Paikallishallinnon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen on yksi hallituksen keskeisistä politiikkatavoitteista. Julkisen sektorin tuotavuutta parannetaan eri ministeriöiden tuottavuushankkeilla. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen yhteydessä toteutettava toimintatapojen ja rakenteiden uudistaminen on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä ja sen 14

12 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... avulla arvioidaan saavutettavan 200 milj. euron hyödyt vuodessa. Vuoden 2005 talousarvioon on otettu määräraha tuottavuusinvestointien tukemiseksi. Vuonna 2002 perustettiin markkinatuomioistuin erityistuomioistuimeksi käsittelemään kilpailulainsäädännön ja julkisten hankintojen piiriin liittyviä asioita. Kilpailuvirasto toimii täytäntöön panevana viranomaisena suhteellisen pienin resurssein. Vuoden 2005 talousarviossa esitetäänkin resurssien vahvistamista. Vaikka kilpailuvirasto toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena, on se toiminnallaan saavuttanut de facto itsenäisen aseman. Toiminnan tehostumista ja toimivallan muuttumista kuvaa tutkittavana olevien kartellitapausten määrän lisääntyminen viime aikoina. Suomen kilpailulainsäädäntöön toteutetut huomattavat muutokset tulivat voimaan toukokuussa Laki kilpailurajoituksista harmonisointiin EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti (artiklat 81 ja 82). Järjestelmä ei salli enää yksittäisiä poikkeuksia. Kansalliseen lainsäädäntöön lisättiin myös ensimmäisenä kartellin paljastaneelle annettava mahdollisuus vapautua seuraamuksista. Valtiontuet, joista kolme neljännestä suuntautuu maatalouteen, ovat säilyneet koko 2000-luvun nimellisesti samalla tasolla. Vuonna 2003 niiden BKT-osuus oli 1,3 %. Periaatteena on ollut painottaa suoria tukia, jotka ovat läpinäkyviä, ja välttää verotukia. 2.3 Liiketoimintaympäristö Suomen liiketoimintaympäristö on todettu monessa viime aikaisessa arvioinnissa toimivaksi. Hallitus jatkaa v käynnistämäänsä yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitemmälläkin ajalla ennustettava kehitys ja kohentaa yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Politiikkaohjelman paino on yrittäjyyttä tukevissa käytännön hankkeissa, joista mm. seuraavat on jo toteutettu tai valmistumassa: - Vuoden 2004 alussa käynnisti toimintansa neuvonta- ja palvelupiste, jonka tehtävänä on edistää julkisen sektorin valmiuksia hyödyntää yksityistä palvelusektoria julkisten palveluiden tuottamisessa. - Yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelma valmistui keväällä Ohjelman mukaisesti yrittäjyyskasvatusta tehostetaan eri oppilaitoksissa. - Alkuvaiheen riskipääomarahoitusta on lisätty Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimesta. Teknologian kehittämiskeskus on aloittanut uuden alkuvaiheen teknologiayritysten rahoitukseen keskittyvän ohjelman. - Yrittäjyyden toimintaympäristöä koskevat säädökset on arvioitu. Samalla on käynnistetty lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia koskeva projekti. - Julkisin varoin toteutettava yritysneuvonta on arvioitu ja sen uudelleenorganisoinnin valmistelu aloitetaan lähiaikoina. - Julkisia hankintoja koskevaa lakiuudistusta valmistellaan. 15

13 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... - Kasvuyrittäjyyttä selvittävä neuvonantoryhmä asetettiin kesällä Tavoitteena on tehostaa kasvuyritysten toimintaympäristöön vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. - Naisyrittäjyyden edistämiseksi tarvittavia lisätoimenpiteitä selvitetään vuoden 2004 loppuun mennessä. - Hallitus on antanut esityksen pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä. Pientyönantajille suunniteltu maksuton palvelu, joka toimii Internetissä, on aloitettu. Palvelun tavoitteena on yksinkertaistaa työnantajasuoritusten hoitamista niin, että työnantaja voi hoitaa kaikki työnantajavelvoitteensa vakuutusyhtiöille ja verohallinnolle yhden palvelun kautta. Palvelu pyritään saamaan käyttöön vuoden 2005 alkupuolella. Vuoden 2005 alusta yhteisöverokanta alenee 29 prosentista 26 prosenttiin. Verouudistuksella vahvistetaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä. Verotuksen keventämisen odotetaan kannustavan investointeja ja talouskasvua. 2.4 Investoinnit tietoon ja innovaatioihin Vuonna 2003 Suomessa käytettiin tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen arviolta 5 mrd. euroa, joka on 3,5 % BKT:stä. Yritykset vastasivat edelleen lähes 70 prosentin osuudella rahoituksesta. Julkisen sektorin rahoitus oli noin prosentin BKT:stä. Vuonna 2003 uusi hallitus päätti julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen noin 20 prosentin tasokorotuksesta vuoteen 2007 mennessä verrattuna vuoden 2002 tasoon, joka oli 1,4 mrd. euroa. Lisärahoituksella vahvistetaan kaikkia tutkimusjärjestelmän osa-alueita, sekä perustutkimusta ja tukijakoulutusta että teknologian kehittämistä ja soveltamista sekä innovaatiotoimintaa. Toimenpiteitä suunnataan teknologian kehittämisestä innovaatioiden edistämiseen. Myös yliopistojen perusrahoitusta on päätetty lisätä. Suomen innovaatiojärjestelmää, jota on arvioitu useissa eri selvityksissä viime vuosina, on pidetty hyvin toimivana. Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu koko julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteen arviointi. Hallituksen viime vuonna käynnistämä tietoyhteiskuntaohjelma jatkuu. Ohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen asema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä. Se perustuu julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Uusi koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on mm. kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavat tietoliikenneyhteydet ulotetaan kaikkiin oppilaitoksiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Tietoyhteiskuntaa koskevasta lainsäädännöstä uudistuksen kohteena ovat olleet työelämän tietosuojalainsäädäntö, sähköisen viestinnän tietosuojalaki sekä tekijänoikeuslainsäädäntö. 16

14 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... Hallitus on hyväksynyt kansallisen laajakaistastrategian, jonka tavoitteena on miljoona laajakaistayhteyttä vuoden 2005 loppuun mennessä. Laajakaistaliittymien määrä on lisääntynyt hyvin nopeasti. Vuoden 2004 elokuussa niitä oli lähes kotitaloudessa eli useammassa kuin joka neljännessä taloudessa. Vuoden 2003 lopussa matkapuhelinliittymiä oli 91 liittymää 100 asukasta kohden. Internetin käyttö ja verkkokauppa kasvavat Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen tammi-helmikuussa 2004 keräämien tietojen mukaan noin 70 % vuotiaista oli käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana ja noin 15 % oli tilannut jotakin verkon kautta yksityiskäyttöön. Verkkokaupan arvo ylittää kaksi miljardia euroa vuodessa. Sähköposti ja pankkiasioiden hoito ovat yleisimpiä Internetin käyttötarkoituksia. Käytännössä lähes kaikilla valtion virastoilla on omat Internet-sivut tai organisaatio on mukana hallinnonalan tai muun viranomaisen yhteisportaalissa. Valtion viranomaisten tarjoamien sähköisten palvelujen määrä kasvoi viime vuonna noin 30 %. Myös kaikilla kunnilla on omat Internet-sivustonsa. Syksyllä 2003 käynnistyi Julkiset palvelut verkkoon -hanke, jolla lisätään erityisesti kunnallisten sähköisten palvelujen määrää. Sähköinen viranomaisasiointi kasvoi viime vuonna merkittävästi. Sähköisesti ilmoitettavia viranomaistietoja ovat mm. alv-ilmoitukset, työnantajasuoritukset, työeläke-, palkka- ja työnantajailmoitukset. Esimerkiksi kuukausittaisista alv-ilmoituksista 16,5 % tuli sähköisesti. 2.5 Pääomamarkkinat ja rahoituspalvelut Sääntely- ja valvontakehikko Vuonna 2004 on tullut voimaan ja valmisteltu useita rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja valvontaa tehostavia lakeja, joista useimmat liittyvät EU:n rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Huhtikuun 2004 alusta on saatettu voimaan uusi sijoitusrahastolainsäädäntö. Keskeisin uudistus koskee sijoitusrahastojen sijoitustoiminnan laajentamista: rahastot voivat nykyisin sijoittaa varojaan suuremmassa määrin johdannaissopimuksiin, toisten rahastojen osuuksiin, talletuksiin sekä rahamarkkinavälineisiin, ja indeksirahastojen perustaminen on helpottunut. Lisäksi rahastoyhtiöiden toiminnan harjoittamisen edellytykset on harmonisoitu ja niiden toimiala laajennettu eräisiin sijoituspalveluihin, kuten omaisuudenhoitoon ja sijoitusneuvontapalveluihin. Rahastoyhtiöillä on nykyisin myös velvollisuus laatia yksinkertaistettu rahastoesite kustakin sijoitusrahastosta. 17

15 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... Elokuussa voimaan tulleella uudella lailla rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta pantiin täytäntöön finanssiryhmittymien valvonnasta annetun direktiivin määräykset. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on laissa säädetty pakollinen vakavaraisuusvaatimus ja lakisääteinen suuria asiakasriskejä koskeva rajoitus. Lisäksi laissa on säädetty monikansallisten ryhmittymien valvontavastuun jakautumisesta. Lakiin lisättiin samassa yhteydessä myös luottolaitosten lähipiiriluotonantoa koskevat säännökset ja kumottiin talletuspankkien kassavarantosuhdetta koskeva vaatimus. Toimintasuunnitelmaan liittyen on luottolaitoslainsäädäntöön huhtikuun lopussa implementoitu myös luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annettu direktiivi, jonka seurauksena on täsmennetty erityisesti eräitä viranomaisvelvollisuuksia. Ainoastaan kotivaltion viranomaiset ovat toimivaltaisia päättämään luottolaitoksen toiminnan tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista Euroopan talousalueella. Näihin tilanteisiin ja niiden oikeusvaikutuksiin sovellettaisiin yleensä luottolaitoksen kotivaltion lakia. Samoin on täsmennetty rajat ylittävissä tilanteissa Rahoitustarkastuksen ja valtiovarainministeriön sekä selvitysmiehen ja pesänhoitajan velvollisuuksia ilmoittaa ja tiedottaa menettelyjen aloittamisesta. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annetun direktiivin implementoimiseksi. Markkinoiden väärinkäytöksiä ja sisäpiiririkkomuksia koskevia määritelmiä arvopaperimarkkinalaissa täsmennetään ja Rahoitustarkastuksesta annettua lakia muutetaan Rahoitustarkastuksen uusien valvontavaltuuksien ja hallinnollisten seuraamuksien toteuttamiseksi. Kansainvälisten kirjanpitostandardien (IAS) käyttöönottoon liittyen valmisteltavana on lokakuussa 2004 eduskunnalle annettavaa lainsäädäntöä, jonka seurauksen Rahoitustarkastuksen tehtävänä olisi sen nykyisten tehtävien lisäksi valvoa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuja tilinpäätöksiä. Samoin on valmisteilla hallituksen esitys laiksi Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta. Syksyllä eduskunnan käsiteltäväksi annettavan uudistuksen tavoitteena on lainsäädäntö, joka täyttää veronluonteiselle maksulle perustuslaissa asetetut vaatimukset ja joka turvaa Rahoitustarkastuksen toiminnan rahoituksen. Rahoitustarkastuksen toiminta rahoitettaisiin Rahoitustarkastuksen valvottavilta ja muilta maksuvelvollisilta perittävillä valvontamaksuilla ja toimenpidemaksuilla kuten nykyisinkin. Kuluvana vuonna on myös jatkettu valmisteluja, jotka liittyvät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistukseen EU-tasolla. Hankkeessa on selvitetty uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia kotimaiseen lainsäädäntöön. Joulukuussa 2003 raporttinsa antanut säästö-, sijoitus- ja henkivakuutustuotteiden keskinäisten kilpailuedellytysten tasapuolisuutta selvittänyt SIVA-työryhmä päätyi ehdottamaan, että sidottua pitkäaikaissäästämistä tulisi Suomessa edistää säilyttämällä eläkesäästämiseen liittyvä verokannuste ja lisäämällä kilpailua pitkäaikaissäästämiseen soveltuvien tuotteiden tarjonnassa. Työryhmä tehostaisi kilpailua laajentamalla nykyistä 18

16 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... eläkevakuutuksia koskevaa verovähennysoikeutta rahasto-osuuksiin, pankkitilille tapahtuvaan säästämiseen sekä sijoituspalveluyritysten ja talletuspankkien kautta tapahtuvaan suoraan arvopaperisäästämiseen. Työryhmä ehdotti erillistä sidottua pitkäaikaissäästämistä koskevaa lakia (PS-laki), jolla luotaisiin yleiset edellytykset sellaisten vapaaehtoiselle yksilölliselle eläkevakuutukselle vaihtoehtoisten säästämismuotojen tarjoamiselle, joihin voisi liittyä myös verokannusteita. Työryhmän ehdotuksia ei ole toistaiseksi jatkovalmisteltu Markkinoiden kehitys Rahoitusalan toimijoiden joukossa pankit ovat edelleen tärkeässä asemassa kokonsa ja merkityksensä vuoksi. Kaiken kaikkiaan Suomen pankkimarkkinat ovat rakenteeltaan tällä hetkellä varsin keskittyneet. Suomessa toimii suurimpana pankkina Nordea, joka on huomattava toimija myös muissa pohjoismaissa, ja lisäksi markkinoilla on iso pankkikonserni osana finanssitavarataloa sekä yksi iso pankkiryhmä. Muiden pankkien markkinaosuudet ovat oleellisesti pienempiä, mutta ne ovat pystyneet kasvamaan osin markkinoita nopeammin 2000-luvun alkupuolella. Suomalaiset pankki- ja vakuutusmarkkinat ovat hyvin keskittyneet, jolloin suuret fuusiot suomalaisen pankkisektorin sisällä eivät juuri ole enää mahdollisia. Jäljelle ovat jääneet rahoituspalvelusektorien väliset tai kansainväliset fuusiot. Ulkomaisten luottolaitosten markkinaosuus Suomessa on edelleen pieni. On kuitenkin mahdollista, että skaalaetujen esiintulo uuden tekniikan ja rahoitusmarkkinamuutosten myötä saa pankit etsimään laajemmin kumppaneita rajojen ulkopuolelta. Pitkät korot ovat Suomessa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Korot todennäköisesti nousevat, kun talouskasvuodotukset toteutuvat. Suomen osakemarkkinoilla kurssit ovat laskeneet, mikä on ollut seurausta korkealla pysyneestä öljyn hinnasta. Osakemarkkinoiden heilahtelut ovat kuitenkin olleet suhteellisen vähäisiä. Suomalais-ruotsalaisen arvopaperikeskuksen (NCSD) luominen helpottaa sääntöjen ja selvitysmenettelyjen harmonisointia sekä edistää yhteisen teknologia-alustan kehittämistä, mikä nopeuttaa eri maiden selvitystoimintojen yhdentymistä. Vuosi on myös talouskehitys huomioonottaen ollut suhteellisen hyvä pääomasijoitustoimialan kannalta. Viime vuosien taloustilanteesta huolimatta rahoitus- ja pankkiryhmien tulokset Suomessa ovat pysyneet vakaina. Positiiviseen kehitykseen on vaikuttanut kuluttajien luottamus oman taloudellisen tilanteensa kehittymiseen, joka on pysytellyt vahvana. Tähän on vaikuttanut asuntolainojen kysyntää ylläpitänyt matala korkotaso. Uusia asuntolainoja on nostettu runsaasti, ja viimeisen vuoden aikana julkinen keskustelu lainoihin liittyvistä riskeistä on toisinaan ollut vilkasta sekä lainanottajien että pankkien osalta. Myös 19

17 3 Ympäristön kestävyys talletuksista suurin osa on toistaiseksi edelleen kotitalouksilta. Luottotappiot ovat pysyneet vähäisinä. Kilpailu lainamarkkinoilla on supistanut varainhankinnan ja luottojen marginaalia, mikä on pienentänyt pankkien rahoituskatetta. 3 YMPÄRISTÖN KESTÄVYYS Hiilidioksidipäästöjen määrä on vaihdellut viime vuosina tuntuvasti vesivoimatilanteen heilahdellessa pohjoismaiden markkinoilla. Päästökaupan ulkopuolisilla aloilla kasvihuonekaasupäästöjen määrä on sitä vastoin pysynyt verrattain vakaana. Liikenteen CO2- päästöt ylittävät tällä hetkellä lievästi vuoden 1990 määrän. Talouden energiaintensiteetti pieneni vuodesta 1994 aina vuoteen 2000, minkä jälkeen se on lievästi kasvanut lähinnä sähkön lauhdetuotannon suuren määrän vuoksi. Kasvuhuonepäästöjen rajoittamiseksi laadittiin v kansallinen ilmastostrategia. Strategian laadinnan jälkeen on päätetty viidennen ydinvoimayksikön rakentamisesta. Laitoksen arvioidaan vähentävän vuositasolla kansantalouden CO2-päästöjä 7-10 miljoonaa tonnia. Kun tämä päätös ja muut vähennystoimet otetaan huomioon, Suomen kasvihuonekaasujen päästöt kasvaisivat viimeisimmän skenaarion (WM) mukaan jo päätetyt vähennystoimet huomioon ottaen noin 83 miljoonaan tonniin CO2-ekvivalenttia v. 2010, kun Suomen velvoite vastaavasti on 76,8 Mt CO2-ekvivalenttia. Velvoitteen ylittävät päästöt tulee leikata muilla toimilla, ml. päästökaupalla, jota ei alkuperäisessä ilmastostrategiassa voitu vielä ottaa huomioon. Myös uusiutuvien energialähteiden sekä energiasäästöjen edistämisohjelma on uusittu ilmastostrategian laadinnan jälkeen. Hallitus uusii kansallista ilmastostrategiaa. Syinä tähän ovat ydinvoimapäätöksen lisäksi muun muassa Kioton mekanismien sisällyttäminen strategiaan sekä EU:n päästökaupan aiheuttamat muutostarpeet. Päästökauppajärjestelmän vaatima lainsäädäntö astui voimaan elokuussa 2004, minkä jälkeen komissiolle toimitettiin Suomen esitys suunnitelmaksi päästöoikeuksien jakamiseksi. Uudistettu ilmastostrategia annetaan eduskunnalle keväällä Parhaillaan valmisteilla ovat energiaverotukseen ja energiatukiin päästökaupasta aiheutuvat muutostarpeet sekä päästökauppasektorin ulkopuolisilla talouden sektoreilla, kuten liikenteessä, maataloudessa ja talokohtaisessa lämmityksessä, tarvittavat linjaukset. Käynnissä on mm. selvitystyö liikennesektorin verotuksen uudistamiseksi. Energiaveroja kiristettiin v runsaalla 5 prosentilla. Maakaasun liikennekäytöltä energiaverot on poistettu lähes kokonaan. Tuotannon rakenteen vuoksi CO2-päästöjen vähentäminen on Suomessa joidenkin arvioiden mukaan kolmanneksi kalleinta EU15:n joukossa. Makrotaloudellisten analyysien mukaan taakanjakovelvoitteen täyttäminen aiheuttaa tuotannon ja kulutuksen pienenemistä huolimatta ydinvoimakapasiteetin kasvusta. Negatiivinen vaikutus BKT:n ta- 20

18 4 Taloudellinen ja sosiaalinen yhteen... soon muodostuisi laskemien mukaan 0,4-0,7 prosentiksi v päästöoikeuden hinnasta riippuen. Negatiiviset vaikutukset voivat eräillä päästökaupan sektoreilla olla selvästi suuremmat. Toisaalta päästökauppa pienentää velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia verrattuna pelkästään kotimaisiin toimiin. Ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö asettivat syksyllä 2003 laajapohjaisen toimikunnan valmistelemaan hallitukselle ehdotusta kansalliseksi kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaksi. Tavoitteena on lisätä materiaalien ja energian käytön tehokkuutta tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa sekä edistää ympäristökasvatusta ja ympäristöteknologiaan perustuvaa tuotantoa ja osaamista. 4 TALOUDELLINEN JA SOSIAALINEN YHTEENKUULUVUUS Suomessa väestön keskimääräinen koulutustaso on korkea. Hallitusohjelman tavoite on, että jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan jatko-opintopaikka. Korkea-asteen koulutukseen osallistuvien ikäluokkaosuudessa Suomi kuuluu OECD-maiden kärki-joukkoon. Hallituksen työllisyysohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Ammatillisen koulutuksen ennakointia parannetaan niin, että koulutustarjonta saadaan paremmin vastaamaan työelämän tarpeita. Aikuis-koulutusta järjestää yli oppilaitosta, joiden opetukseen osallistuu noin viidesosa väestöstä. Tarkoitus on lisätä aikuisten oppisopimuskoulutusta ja työvoimapoliittista aikuiskoulutusta yhteishankintana yritysten kanssa. Ammatillisen lisäkoulutuksen resurssit turvataan. Aikuisten kouluttautumisaikoja lyhennetään ja kynnystä hakeutua koulutukseen madalletaan. Tavoitteena on edistää työvoiman liikkuvuutta. Aikuisten koulutustason nostamiseksi on v käynnistetty yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa vuosille ajoittuva Noste-ohjelma, joka kohdistuu vähiten koulutusta saaneisiin aikuisiin. Tavoitteena on parantaa heidän mahdollisuuksiaan pysyä työelämässä ja edetä urallaan. Ohjelmalla pyritään myös vaikuttamaan työllisyyteen ja lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta. Vuonna 2004 arviolta henkilöä aloittaa koulutuksen ja jatkossa määrä noussee henkilöön vuodessa. Hallitus panostaa vahvasti tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseen. Tavoitteena on, että nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla vuoden 2005 loppuun mennessä. Jokaisessa kunnassa on jo Internet-palvelu ja suurimmassa osassa on kansalaisten käytössä olevia palvelupisteitä. Toisen asteen oppilaitoksista lähes kaikilla ja peruskouluissa 2/3:lla on laajakaistayh- 21

19 5 Johtopäätökset teydet. Hallitus tukee laajakaistayhteyksien rakentamista erillisrahoituksella. Tavoitteena on saada yhteydet kaikkiin kouluihin vuoden 2005 loppuun mennessä. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Hyväksyessään raportin hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamisesta hallituksen EU-ministerivaliokunta keskusteli Suomelle osoitetuista kilpailua ja kilpailuympäristöä koskevista politiikkasuosituksista. Monet eri yhteyksissä tehdyt ehdotukset kuten kauppojen aukioloaikojen sekä alkoholin ja lääkkeiden myynnin vapauttaminen ovat tulossa uudelleenarvioitaviksi. Myös selvitystyö taksiliikenteen vapauttamiseksi jatkuu. Laajempi periaatteellinen kysymys, joka on noussut esille ja johon on palattava, liittyy sääntelyn ja sääntely-ympäristön kehittämiseen. Tämä on pienellä markkina-alueella erityinen ongelma. Viime kädessä tuotettujen palvelujen edullinen hintataso ja laatu perustelevat Suomessa valittua lähestymistapaa, joka perustuu jälkikäteen tapahtuvaan sääntelyyn. Etukäteissääntelyä voidaan harkita aloilla, joissa ns. luonnollisten monopolien vuoksi kilpailun aikaansaaminen on ongelmallista. Jatkossa olisi pohdittava sekä sääntelyn tarvetta ja luonnetta eri markkinoilla että markkinakohtaisten sääntelyelinten asemaa ja toimintaperiaatteita. Kilpailupolitiikkaa tehostettaessa olisi selvitettävä, saadaanko valvontaviranomaisten toimintaa kehittämällä synergiaetuja. Suomen korkea suhteellinen hintataso antaa aiheen paneutua markkinoiden toiminnan esteisiin ja ongelmiin tarkemmin. Hintatason korkeus ei ole vain rakennepolitiikan vaan myös yleisemmin talouspolitiikan ongelma, sillä se on yksi keskeinen syy palkkojen heikkoon ostovoimaan. Suomen ja muiden EU-maiden väliset hintatasoerot vaihtelevat kuitenkin merkittävästi eri hyödykeryhmissä, mikä antaa lisätukea arviolle, että korkean hintatason ongelmaa on haettava markkinoiden toiminnasta ja talouden rakenteista. Ilmeisin ongelma liittyy asumisen hintatasoon. Tätä ei voida selittää panosten hinnalla, sillä sekä rakentamisen hintataso että osin myös asumiskustannuksiin liittyvät panokset kuten lämmitysenergia eivät näyttäisi olevan olennaisesti muita EU-maita kalliimpia. Usein viitataan kaavoituksen ongelmiin ja paikallistason toimintatapoihin sekä valtion ja kuntien taloussuhteisiin, joita ollaan uudistamassa. Tarkastelun kohteeksi on otettava myös kustannuksia nostavat ja kilpailevaa tuontia vaikeuttavat kansalliset standardit. Uusi kilpailurajoituslaki, joka tuli voimaan toukokuussa 2004, on muuttanut kilpailupolitiikan asemaa ja vahvistanut viranomaisten toimivaltaa. Uusi tilanne, joka on jo nyt antanut viranomaisille mahdollisuuden kohdistaa huomionsa räikeimpiin kilpailurikkomuksiin, lisännee kilpailupolitiikan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Julkinen sektori vaikuttaa kilpailun kehittymiseen kilpailulainsäädännön ja valvonnan lisäksi myös muilla tavoin mm. alalle pääsyn ehtoihin ja yrittäjyyden edellytyksiin kilpailuttamisen lisääntyessä. Yksi keino, jolla julkisen sektorin tuottavuuden toimenpideohjelman puitteissa voi- 22

20 5 Johtopäätökset daan parantaa tuottavuutta ja samalla edistää yrittäjyyttä, on yksityisten palvelutuottajien kytkeminen julkiseen palvelutuotantoon sekä julkisten hankintojen avaaminen nykyistä enemmän kilpailulle. Samalla on tärkeä määrittää julkisten palvelujen laatu ja laajuus nykyistä täsmällisemmin. Suomen liiketoimintaympäristö on todettu monesti toimivaksi. Hallitus jatkaa v käynnistämäänsä yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Tietoyhteiskuntaan panostetaan monin eri tavoin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus nousi v ,5 % BKT:stä. Tutkimusrahoituksen kasvattamisesta koko hallituskauden ajan on tehty päätös. Lisäksi on hyväksytty kansallinen laajakaistastrategia tavoitteena miljoona laajakaistayhteyttä vuoden 2005 loppuun mennessä. Tässä suhteessa onkin tapahtunut läpimurto. Viranomaisten tarjoamien sähköisten palvelujen määrä kasvoi viime vuonna noin 30 %. Syksyllä 2003 käynnistyi Julkiset palvelut verkkoon -hanke, jolla lisätään erityisesti kunnallisten sähköisten palvelujen määrää. Sähköinen viranomaisasiointi on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2004 on tullut voimaan ja valmisteltu useita rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja valvontaa tehostavia lakeja, joista useimmat liittyvät EU:n rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Näitä ovat mm. sijoitusrahastolainsäädäntö, laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta, luottolaitoslainsäädäntöön sisällytetty direktiivi. Käsiteltävänä tai valmisteilla ovat mm. esitykset sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annetun direktiivin täytäntöön panemiseksi sekä kansainvälisen kirjanpitostandardin käyttöönottoon liittyvää lainsäädäntöä. Rahoitusmarkkinoiden kehitys on ollut vakaata ja rahoitus- ja pankkiryhmien tuloskehitys on kansainvälisestä taloustilanteesta huolimatta tyydyttävää. Hallitus uusii kansallista ilmastostrategiaa. Syinä tähän ovat ydinvoimapäätöksen lisäksi Kioton mekanismien sisällyttäminen strategiaan sekä EU:n päästökaupan aiheuttamat muutostarpeet. Päästökauppajärjestelmän vaatima lainsäädäntö astui voimaan elokuussa Uudistettu ilmastostrategia annetaan eduskunnalle keväällä Parhaillaan käynnissä olevassa työssä on esillä päästökaupan aiheuttamat muutostarpeet energiaverotukseen ja energiatukiin sekä päästökauppasektorin ulkopuolisilla talouden sektoreilla. Käynnissä on mm. selvitystyö liikennesektorin verotuksen uudistamiseksi. Aikuisten koulutustason nostamiseksi on v käynnistetty vuosille ajoittuva Noste-ohjelma, joka kohdistuu vähiten koulutusta saaneisiin aikuisiin. Tavoitteena on parantaa heidän mahdollisuuksiaan pysyä työelämässä ja edetä urallaan. Ohjelmalla, jolla edistetään taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, vaikutetaan työllisyyteen ja lievennetään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta. On sovittu, että ammatillisen lisäkoulutuksen resurssit turvataan. 23

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus

Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Silja Hiironniemi Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot