SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI 5/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI 5/2004"

Transkriptio

1 SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOIDEN UUDISTAMISEKSI 5/2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ KANSANTALOUSOSASTO TALOUDELLISET JA TALOUS- POLIITTISET KATSAUKSET

2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Anitta Heiskanen Raija Malmström ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy HELSINKI 2004

3 KUVAILULEHTI Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, marraskuu 2004 Tekijät Julkaisun nimi Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Kansantalousosasto SUOMEN TOIMENPITEET HYÖDYKE- JA PÄÄOMAMARKKINOI- DEN UUDISTAMISEKSI Julkaisu on saatavissa internetistä osoitteesta /julkaisut Asiasanat EU, talouspolitiikka, rakennepolitiikka Julkaisusarjan nimi ja numero TALOUDELLISET JA TALOUSPOLIITTISET KATSAUKSET 5 /2004 ISSN Sivuja 30 ISBN Kieli Suomi (nid.) (pdf.) Hinta Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, kansantalousosasto, puh. (09) Painopaikka ja -aika Tiivistelmä Edita Prima Oy, Helsinki 2004 Euroopan unionin jäsenvaltiot laativat vuosittain kertomuksen toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi (ns. Cardiffraportti). Raportit toimivat aineistona, kun EU:n piirissä arvioidaan vuosittain jäsenvaltioiden rakennepolitiikkaa sekä Lissabonin strategian täytäntöönpanoa. Raportti sisältää informaatiota viimeaikaisista rakenneuudistuksista eri politiikkalohkoilla. Raportissa tarkastellaan myös kilpailuympäristöä ja sen muutoksia sen jälkeen, kun kilpailulainsäädäntöä on uudistettu ja viranomaisten toimivaltaa on vahvistettu. Raportin liitteenä on Eurostatin tilastoon perustuva tarkastelu Suomen suhteelliseen hintatasosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

4 FACT SHEET Publisher and date Ministry of Finance, November 2004 Author (s) Economics Department, Title of publication Product and capital market reforms in Finland Parts of publication/ other versions released The publication is available on the Internet at the web-site /english Keywords EU, economic policy, structural policy Publications series and number ECONOMIC AND ECONOMIC POLICY SURVEYS, 6/2004 Identifications ISSN ISBN (nid.) (pdf.) No. of pages 30 Language English Price Sales distribution Printing place and year Ministry of Finance, Economics Department, phone Edita Prima Plc, Helsinki 2004 Abstract The EU Member States prepare annually reports on capital and product markets reforms (Cardiff reports). These assessments of structural policies and the implementation of the Lisbon strategy is in the EU context. The report contains information on recent structural reforms in different policy areas. Changes in the competitive environment induced by the renewed competition legislation and increased powers of the authorities are also studied. The annex of the report contains a study on relative price level in Finland and factors affecting it based on Eurostat statistics.

5 Sisällys Yhteenveto Johdanto Tuottavuus ja yrityssektorin dynamiikan lisääminen Tuottavuuden kehitys ja talouskasvu Kilpailu hyödyke- ja palvelumarkkinoilla ja sisämarkkinat Uusien markkinoiden avaaminen ja taloudellisen integraation edistäminen Kilpailu- ja sääntelypolitiikka, ml. verostotoimialat Liiketoimintaympäristö Investoinnit ja tietoon ja innovaatioihin Pääomamarkkinat ja rahoituspalvelut Sääntely- ja valvontakehikko Markkinoiden kehitys Ympäristön kestävyys Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus Johtopäätökset...22 Liite 1 Rakenteellisia indikaattoreita...24 Liite 2 Talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suositukset...25 Liite 3 Suhteelliset hintatasot...28

6 Yhteenveto YHTEENVETO Euroopan unionin jäsenvaltiot laativat vuosittain kertomuksen toimenpiteistä hyödyke- ja pääomamarkkinoiden uudistamiseksi (ns. Cardiff-raportti). Raportit toimivat aineistona, kun EU:n piirissä arvioidaan vuosittain jäsenvaltioiden rakennepolitiikkaa sekä Lissabonin strategian täytäntöönpanoa. Suomessa uudistuspolitiikan keskeinen väline ovat hallituksen käynnistämät politiikkahjelmat, jotka liittyvät yrittäjyyttä, tietoyhteiskuntaa, työllisyyttä ja tuottavuutta koskevien rakennetavoitteiden edistämiseen. Hallitusohjelma korostaa lisäksi kilpailupolitiikan ja kuluttajanäkökulman vahvistamista. Toukokuussa 2004 voimaan astunut uudistettu kilpailulainsäädäntö on vahvistanut kilpailuviranomaisten asemaa ja kilpailupolitiikan merkitystä. Näihin kysymyksiin raportissa kiinnitetään erityistä huomiota. Raportti sisältää monia myönteisiä havaintoja Suomen rakenneuudistusten tuloksista. Yrittäjyyden politiikkaohjelma on tuottanut konkreettisia toimenpiteitä ja arviot liiketoimintaympäristöstä ovat myönteisiä. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta on lisätty. Kuluva vuosi muodostaa taitekohdan laajakaistayhteyksien leviämisen kannalta. Julkisessa palvelutuotannossa sähköiset palvelut lisääntyvät ja tukevat asetettuja tuottavuustavoitteita. Ilmastostrategian vaikeudet liittyvät vesivoimatilanteeseen, johon on luvassa parannusta. Toimenpiteet taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi tuottavat tuloksia esimerkiksi ammatillisen aikuiskoulutuksen (Noste-ohjelma) alueella. Kilpailuympäristöllä on vaikutus kulutuksen hintatasoon ja kansalaisten ostovoimaan, joten kilpailupolitiikalla ja markkinoiden toiminnalla on keskeinen merkitys myös yleisen talouspolitiikan kannalta. Tätä yhteyttä tulisi vahvistaa. Eräät yksittäisten markkinoiden vapauttamista (alkoholi, lääke-aineet, taksiliikenne) ja liikkeiden aukioloaikoja koskevat kysymykset ovat tulossa uudelleen arvioitaviksi. Samalla olisi arvioinnin kohteeksi otettava myös laajempi ongelmakokonaisuus, joka koskee sääntelyä ja sääntely-ympäristön kehittämistä. Suomessa valittu lähestymistapa on tuottanut hyviä tuloksia mm. televiestinnässä ja energiatuotannossa. Kilpailuympäristöä sekä markkinakohtaisten sääntelyelinten toimintaperiaatteita ja politiikkoja koskevaa selvitystyötä on jatkettava. Raportin liitteenä on Eurostatin tilastoon perustuva tarkastelu Suomen suhteelliseen hintatasosta, joka oli v lähes neljänneksen EU15-alueen hintatasoa korkeampi. Kuluttajan ostovoiman kannalta ongelmallisimpia ovat asuminen, kuljetus- ja liikennesektori sekä virkistys- ja kulttuuritoimiala. Alkoholin ja autojen tuontia ja verotusta koskevat toimet ovat tosin jossain määrin kaventaneet eroa. 9

7 1 Johdanto 1 JOHDANTO Hallituksen talouspolitiikka perustuu vakauden ja kestävyyden edistämiseen sekä osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistamiseen. Kilpailukyvystä huolehditaan pitäen painopisteinä tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämistä, väestön koulutustason kohottamista, julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistä sekä vakaan talous- ja ansiokehityksen tukemista jatkamalla tulopoliittista yhteistyötä. Hallitusohjelman tavoitteena on edistää kilpailua ja vahvistaa kuluttajanäkökulmaa päätöksenteossa. Kilpailuympäristöä on viime aikoina parannettu toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia ja lisäämällä kilpailuviranomaisten toimivaltaa. Kilpailu edistää talouden vakautta ja kasvua parantamalla markkinoiden toimivuutta. Toimiva kilpailuympäristö tukee myös kasvupotentiaalia kannustamalla yrityksiä innovatiiviseen toimintaan ja tehostamalla resurssien kohdentumista. Jatkossa kilpailupolitiikka on tarkoitus kytkeä entistä johdonmukaisemmaksi osaksi muuta talouspolitiikkaan. Hallitus jatkaa uudistuspolitiikkaansa. Hallitusohjelman hyväksymisen yhteydessä käynnistetyt, poikkihallinnollisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyvät politiikkaohjelmat ovat tässä keskeisellä sijalla. Hyödykemarkkinoiden uudistamisessa tärkeitä ovat erityisesti tietoyhteiskuntaohjelma sekä yrittäjyyden politiikkaohjelma. Myös työllisyysohjelma kytkeytyy rakennepolitiikan kokonaisuuteen. Hallituskauden aikana toteutetaan julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuusohjelma, jossa etsitään keinoja tehostaa julkista palvelutuotantoa ja julkisen sektorin tuottavuutta. Komission vuoden 2003 talouspolitiikan suuntaviivoja koskevassa täytäntöönpanoraportissa todettiin, että Suomi on vastannut suuntaviivoissa esitettyihin politiikkahaasteisiin. Arvio toteaa, että verkostotoimialoilla ja palvelusektorilla on edistetty kilpailua. Samoin julkisen sektorin tehokkuuden parantamiseksi oli ryhdytty toimenpiteisiin suositusten mukaisesti. Vuoden 2004 suuntaviivoissa Suomelle ei kohdistettu uusia suosituksia. Myös EU:n talouspoliittisen komitean tämän vuoden vuosiraportissa pannaan merkille tuottavuusohjelman käynnistyminen ja julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistaminen. Samoin todetaan kilpailulainsäädännön uudistaminen. Toisaalta painotetaan kilpailun vahvistamisen tarvetta eräillä aloilla (rakentaminen, elintarvikesektori ja eräät palvelualat) sekä julkisen sektorin uudistushankkeiden täytäntöönpanoa. (Liitteessä 1 on tarkasteltu vuosien kehitystä rakenneindikaattoreiden valossa ja liitteessä 2 palautetaan mieliin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen suositukset vuosille ) 10

8 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... 2 TUOTTAVUUS JA YRITYSSEKTORIN DYNAMIIKAN LISÄÄMINEN 2.1 Tuottavuuden kehitys ja talouskasvu Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Suomen talouskasvu on ollut nopeampaa kuin keskimäärin EU-alueella. Myönteisen työllisyyskehityksen lisäksi kasvun taustalla oli tuottavuuden kohoaminen, joka oli nopeaa erityisesti tietoon perustuvilla toimialoilla. Tämä on perustunut sekä tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen että koulutetun ja ammattitaitoisen työvoiman käyttöön. Haasteena on edelleen informaatioteknologiaan perustuvien tuottavuushyötyjen levittäminen muille toimialoilla ja yhteiskuntaan yleisemmin. Huolimatta myönteisestä kehityksestä työvoiman käyttöaste on kuitenkin edelleen suhteellisen alhainen, vaikkakin EU15-alueen keskimääräisen tason yläpuolella. Myös hintataso on korkea, vaikka henkeä kohti laskettu reaalinen BKT olikin vain hieman EU15- tason yläpuolella. (Hintatasoeroista liitteessä 3.) Joitakin korkean tuottavuuden aloja lukuun ottamatta keskimääräinen työn tuottavuus on työssä olevaa työntekijää kohti EU:n keskitasoa. Kun otetaan huomioon suuret rakenteelliset muutokset viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Suomen taloutta voidaan kuitenkin luonnehtia dynaamiseksi. Tuottavuuden osalta 1990-luvulla tapahtui selkeää kiinniottoa. Viime vuosikymmen alun lama käynnisti rakennemuutos- ja toimialarationalisointiprosessin, joka heijastui huipputeknologiaa tuottavien toimialojen ja tuottavuuden nopeana kasvuna. Henkilöä kohden mitattuna on työtuntien määrä Suomessa verraten korkea ja tuottavuus tehtyä työtuntia kohden edelleen hieman EU15-tason alapuolella. Toisaalta tuntia kohden mitatun työn tuottavuuden trendikasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin useimmissa muissa EU-maissa, erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vuosina työn tuottavuuden nousu teollisuudessa jatkuu keskimääräistä 5 prosentin vauhtia. 11

9 2 Tuottavuus ja yrityssektorin Kilpailu hyödyke- ja palvelumarkkinoilla ja sisämarkkinat Uusien markkinoiden avaaminen ja taloudellisen integraation edistäminen Pienenä avoimena taloutena Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Tämä ei johdu vain viennin ja mittakaavaetujen hyödyntämisestä vaan myös tuonnin kautta syntyvillä kilpailupaineilla on keskeinen merkitys kansantalouden kannalta. Pienillä, rajoitetuilla markkinoilla uhkana on se, että määräävää markkina-asemaa voidaan käyttää väärin. Talouden avoimuudella ja kaupan esteiden purkamisella on tässä ennaltaehkäisevä merkitys. Markkinoiden toimintaa kuvaavien indikaattoreiden viestit ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa. Markkinaosuuksia tai tuonnin penetraatiota kuvaavat tunnusluvut riippuvat paljolti ao. maan koosta ja tuotannon rakenteesta. Suomen osalta markkinoiden avoimuutta kuvaavat tunnusluvut viittaavat siihen, että yli rajojen ulottuva kilpailu on edelleen heikkoa. On otettava huomioon, että teollisuuden rakenteen vuoksi ristikkäiskaupan osuus on Suomessa muihin EU-maihin nähden suhteellisen alhainen. Myös suoria sijoituksia koskevat tiedot ovat vaikeasti tulkittavissa, koska ne liittyvät enemmänkin yritysstrategioihin ja markkinoiden kokoon kuin investointiesteiden olemassaoloon. Kun kaksi kolmasosaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kohdistuu palvelualoihin, on vaikea nähdä, että näilläkään aloilla kaupan ja investointien esteet olisivat vaikuttaneet sijoitusten määrään ja suuntautumiseen. Syvenevä eurooppalainen integraatio ja sisämarkkinalainsäädännön korkea täytäntöönpanoaste viittaavat siihen, että merkittäviä yli rajojen ulottuvia, sääntelyyn liittyviä kilpailuesteitä ei ole. Eri asia on se, muodostuuko olemassa olevasta toimialarakenteesta tai markkinoilla toimivien yritysten käyttäytymisestä esteitä, joilla on vaikutusta kilpailuympäristöön. Jakelusektorin piirissä esiintyvät horisontaaliset kytkennät tai vertikaaliset yhteydet tuotannon ja kaupan välillä voivat vääristää kilpailua ja hintatasoa. Tällöin ei ulkoa tuleva kilpailu välttämättä johda matalampaan hintatasoon tai muuta kilpailukäyttäytymistä. Ulkomaisen kilpailun lisääntyminen ei heijastu hintatasoon, jos markkinoille tulijat sopeutuvat olemassa olevaan hintatasoon ja tyytyvät sen mahdollistamiin voittoihin. Näin on eräiltä osin käynyt myös Suomessa. Toisaalta tuoreen selvityksen mukaan myös suomalaiset elintarvikeviejät ovat kyenneet toimittamaan tuotteitaan sikäläisellä hintatasolla Viron markkinoille. Eurostatin tietojen mukaan elintarvikkeiden hintataso on Virossa noin 40 % Suomen tasoa matalampi. Markkinoiden toiminnassa näyttää olevan suuria eroavaisuuksia sektoreiden välillä. Huonosti toimivien rinnalla on myös erityisen tehokkaasti toimivia markkinoita kuten televiestintä, jossa kilpailun varhaisesta avaamisesta johtuen on voitu vastata kulutta- 12

10 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... jien tarpeisiin ja saavutettu eurooppalaisittain alhainen hintataso. Suhteellisten hintojen ja hintarakenteiden hitaan lähentymisen takana on kansallisia tekijöitä. Erityisesti palvelujen tuotannossa ei voida luottaa siihen, että kilpailuolosuhteiden vääristyessä yli rajojen ulottuva tarjonta automaattisesti korjaisi hintatasoa. Teollisuuden osalta uusimmat tiedot alan keskittyneisyydestä eivät viittaa huolestuttavaan markkinavoimaan. Keskimäärin tilanne ei ole juurikaan muuttunut viimeisen 15 vuoden aikana. Viime vuosina keskittyneisyys on lisääntynyt talouden suurista sektoreista jonkin verran mm. tietoliikennevälineiden valmistuksessa sekä paperi- ja selluteollisuudessa. Nämä alat ovat kuitenkin kansainvälisesti voimakkaasti kilpailtuja eivätkä muodosta Suomessa erillistä markkinaa. Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa on keskittyminen lisääntynyt. Energia-alan kilpailun edistäminen on yksi painopisteistä. Suomi on avannut verkostotoimialat erityisesti sähkö- ja telemarkkinat kilpailulle EU:n eturintamassa. Myös toimilupakäytäntö on kansainvälisesti verraten vapaata Kilpailu- ja sääntelypolitiikka, ml. verkostotoimialat Huolimatta siitä, että talouskasvu on ollut EU:n keskimääräistä kasvua nopeampaa on kuluttajahintojen nousu ollut Suomessa verrattain kohtuullista aina v alkaneesta EUjäsenyydestä lähtien. BKT:n keskikasvu on ollut 3,7 %, kun taas kuluttajahintaindeksi on samanaikaisesti noussut keskimäärin 1,8 %. Vuonna 2004 BKT:n ennustetaan kohoavan 2,9 % ja kuluttajahintojen 0,2 %, joten nousuvauhti on edelleen hidastunut. Kuluttajahintojen nousu on ollut vaimeata jo aiempina vuosina. On todennäköistä, että kuluttajahintojen lähentyminen kohti EU-tasoa jatkuu. Hintamaltti on seurausta useista tekijöistä. Ensinnäkin Suomen vientiteollisuudessa, jossa televiestinnällä on suuri merkitys, hintakehitys on ollut aleneva. Toiseksi, rajat ylittävän hintaja verokilpailun paine on kasvanut erityisesti EU:n laajentumiseen jälkeen. Kolmanneksi, ulkomaisten yritysten tulo vähittäiskauppamarkkinoille on lisääntynyt viime aikoina. Neljänneksi, kilpailu- ja sääntely-ympäristöä koskevat muutokset ovat lisänneet kilpailupaineita suojatulla sektorilla, ml. verkostotoimialat. Käytettyjen ja uusien henkilö- ja pakettiautojen sekä moottoripyörien verotusta leikattiin % toukokuussa Alkoholijuomaveroja alennettiin keskimäärin 33 % maaliskuussa Toimenpiteiden hintatasoa alentava vaikutus on yhteensä 1,3 prosenttiyksikköä. Myös rinnakkaisten lääketuotteiden pääsy markkinoille huhtikuussa 2003 on merkinnyt huomattavia säästöjä ja lisäännyt kilpailua. Tämä on hidastanut mutta ei pysäyttänyt hintojen nousua, koska markkinoille on tullut uusia kalliita lääketuotteita. Yllä mainitut vero- ym. toimenpiteet kohdistuivat toimialoille, joissa suomalainen kuluttajahintojen taso on ollut erityisen korkea EU-tason vertailussa. Ulkomainen kilpailu on ollut vähittäiskaupassa melko vähäistä aina viime aikoihin saakka huolimatta väitetyistä korkeista katteista ja alalle tulon esteiden puuttumisesta. Markkinoita on pidetty etäisinä, pieninä ja hajanaisina sekä olemassa olevien ryhmi- 13

11 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... en dominoimina. Kuva on muuttumassa. Useat skandinaaviset ketjut ovat laajentaneet myyntiään Suomeen ja saavuttaneet huomattavia markkinaosuuksia vaatetus-, huonekalu- ja muiden kestävien kulutustavaroiden kaupassa. Saksalainen ryhmittymä on lyhyessä ajassa luonut maan kattavan yli 70 liikkeen päivittäistavaraketjun. Ulkomaisten yritysten tulo on kiihdyttänyt kilpailua ja hillinnyt hintojen nousua. Hintatasoero Suomen ja EU15-maiden välillä on kaventunut. Joillakin kapeilla toimialoilla hintaerot ovat yhä hyvin suuria joko sääntelyn tai kilpailun puutteen vuoksi. Monissa pääryhmissä kuten elintarvikesektorissa hinnat ovat lähentyneet. Jäljellä olevaa hintatasoeroa voidaan vain osittain selittää arvonlisäverolla, joka elintarvikkeilla on 17 %. Silti eräät perustuotteet - kuten leipä - ovat kalliita EU:n hintatasoon verrattuna. Suomi avasi eräät verkostotoimialansa kilpailulle muita EU-maita aiemmin. Paikallisilla, myöhemmin alueellisilla, teleyrityksillä ja sähköntuottajilla on ollut suurempi merkitys kuin muissa EU-maissa. Kilpailevia, rinnakkaisia kansallisia verkostoja esiintyi jo ennen kuin ne avattiin kilpailulle 90-luvun puolivälissä ja jälkipuoliskolla. Matkaviestinteknologian varhainen leviäminen on parantanut palvelua ja lisännyt kilpailua televiestintäsektorilla. Eräillä verkostotoimialoilla (kaasu, rautatiet, posti) kilpailun aikaansaamista ovat vaikeuttaneet erityiset olosuhteet (yksi tarjoaja, maantieteellinen eriytyneisyys, yleispalveluvelvoite, harva asutus). Kilpailun varhaisen vapauttamisen seurauksena telepalvelujen ja sähkön hinnat ovat olleet Suomessa selvästi EU-tason alapuolella. Tämä etu on osin kaventunut, kun puheluhinnat ovat pysyneet pääosin ennallaan ja sähkön hinta on noussut yhteispohjoismaisilla markkinoilla vesivoiman kannalta epäedullisten sääolojen vuoksi. Matkaviestinpalvelujen hintaetu on edelleen tuntuva. Kilpailua on edistänyt kesäkuussa 2003 toteutunut puhelinnumeroiden siirrettävyys. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös yhteenliittymismaksuista syyskuussa 2004 voi parantaa tilannetta. Internetin liittymismaksut ovat olleet verrattain korkeita, mutta tilanne on muuttumassa, mikä on näkynyt laajakaistaliittymien nopeana kasvuna. Sääntelyviranomaisilla on televiestinnän ja sähköntuotannon alueella kuitenkin verraten vähäiset resurssit taloudelliseen sääntelyyn markkinoilla, joilla on suuri määrä toimijoita. Eräissä viime aikaisissa arvioinneissa suomalaista sääntelyä on kuvattu kevyeksi ja luonteeltaan jälkikäteen tapahtuvaksi verrattuna eräisiin muihin EU-maihin. Valitut ratkaisut, jotka perustuvat markkinaperusteiseen toimintaan ja korostavat erityisesti kilpailupolitiikan merkitystä, antavat mahdollisuuden kehittää markkinoiden toimintaa. Ne ovat tehokkaita erityisesti markkinoilla, joilla on suuri määrä toimijoita. Julkiset palvelut muodostavat lähes kolmanneksen koko palvelusektorin tuotannosta ja valtaosan julkisista palveluista tuottaa paikallishallinto. Paikallishallinnon tuottavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen on yksi hallituksen keskeisistä politiikkatavoitteista. Julkisen sektorin tuotavuutta parannetaan eri ministeriöiden tuottavuushankkeilla. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen yhteydessä toteutettava toimintatapojen ja rakenteiden uudistaminen on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä ja sen 14

12 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... avulla arvioidaan saavutettavan 200 milj. euron hyödyt vuodessa. Vuoden 2005 talousarvioon on otettu määräraha tuottavuusinvestointien tukemiseksi. Vuonna 2002 perustettiin markkinatuomioistuin erityistuomioistuimeksi käsittelemään kilpailulainsäädännön ja julkisten hankintojen piiriin liittyviä asioita. Kilpailuvirasto toimii täytäntöön panevana viranomaisena suhteellisen pienin resurssein. Vuoden 2005 talousarviossa esitetäänkin resurssien vahvistamista. Vaikka kilpailuvirasto toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alaisena, on se toiminnallaan saavuttanut de facto itsenäisen aseman. Toiminnan tehostumista ja toimivallan muuttumista kuvaa tutkittavana olevien kartellitapausten määrän lisääntyminen viime aikoina. Suomen kilpailulainsäädäntöön toteutetut huomattavat muutokset tulivat voimaan toukokuussa Laki kilpailurajoituksista harmonisointiin EU:n kilpailusääntöjen mukaisesti (artiklat 81 ja 82). Järjestelmä ei salli enää yksittäisiä poikkeuksia. Kansalliseen lainsäädäntöön lisättiin myös ensimmäisenä kartellin paljastaneelle annettava mahdollisuus vapautua seuraamuksista. Valtiontuet, joista kolme neljännestä suuntautuu maatalouteen, ovat säilyneet koko 2000-luvun nimellisesti samalla tasolla. Vuonna 2003 niiden BKT-osuus oli 1,3 %. Periaatteena on ollut painottaa suoria tukia, jotka ovat läpinäkyviä, ja välttää verotukia. 2.3 Liiketoimintaympäristö Suomen liiketoimintaympäristö on todettu monessa viime aikaisessa arvioinnissa toimivaksi. Hallitus jatkaa v käynnistämäänsä yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitemmälläkin ajalla ennustettava kehitys ja kohentaa yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Politiikkaohjelman paino on yrittäjyyttä tukevissa käytännön hankkeissa, joista mm. seuraavat on jo toteutettu tai valmistumassa: - Vuoden 2004 alussa käynnisti toimintansa neuvonta- ja palvelupiste, jonka tehtävänä on edistää julkisen sektorin valmiuksia hyödyntää yksityistä palvelusektoria julkisten palveluiden tuottamisessa. - Yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelma valmistui keväällä Ohjelman mukaisesti yrittäjyyskasvatusta tehostetaan eri oppilaitoksissa. - Alkuvaiheen riskipääomarahoitusta on lisätty Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toimesta. Teknologian kehittämiskeskus on aloittanut uuden alkuvaiheen teknologiayritysten rahoitukseen keskittyvän ohjelman. - Yrittäjyyden toimintaympäristöä koskevat säädökset on arvioitu. Samalla on käynnistetty lainsäädännön yritysvaikutusten arviointia koskeva projekti. - Julkisin varoin toteutettava yritysneuvonta on arvioitu ja sen uudelleenorganisoinnin valmistelu aloitetaan lähiaikoina. - Julkisia hankintoja koskevaa lakiuudistusta valmistellaan. 15

13 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... - Kasvuyrittäjyyttä selvittävä neuvonantoryhmä asetettiin kesällä Tavoitteena on tehostaa kasvuyritysten toimintaympäristöön vaikuttavaa elinkeinopolitiikkaa. - Naisyrittäjyyden edistämiseksi tarvittavia lisätoimenpiteitä selvitetään vuoden 2004 loppuun mennessä. - Hallitus on antanut esityksen pientyönantajien maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä. Pientyönantajille suunniteltu maksuton palvelu, joka toimii Internetissä, on aloitettu. Palvelun tavoitteena on yksinkertaistaa työnantajasuoritusten hoitamista niin, että työnantaja voi hoitaa kaikki työnantajavelvoitteensa vakuutusyhtiöille ja verohallinnolle yhden palvelun kautta. Palvelu pyritään saamaan käyttöön vuoden 2005 alkupuolella. Vuoden 2005 alusta yhteisöverokanta alenee 29 prosentista 26 prosenttiin. Verouudistuksella vahvistetaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä. Verotuksen keventämisen odotetaan kannustavan investointeja ja talouskasvua. 2.4 Investoinnit tietoon ja innovaatioihin Vuonna 2003 Suomessa käytettiin tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen arviolta 5 mrd. euroa, joka on 3,5 % BKT:stä. Yritykset vastasivat edelleen lähes 70 prosentin osuudella rahoituksesta. Julkisen sektorin rahoitus oli noin prosentin BKT:stä. Vuonna 2003 uusi hallitus päätti julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen noin 20 prosentin tasokorotuksesta vuoteen 2007 mennessä verrattuna vuoden 2002 tasoon, joka oli 1,4 mrd. euroa. Lisärahoituksella vahvistetaan kaikkia tutkimusjärjestelmän osa-alueita, sekä perustutkimusta ja tukijakoulutusta että teknologian kehittämistä ja soveltamista sekä innovaatiotoimintaa. Toimenpiteitä suunnataan teknologian kehittämisestä innovaatioiden edistämiseen. Myös yliopistojen perusrahoitusta on päätetty lisätä. Suomen innovaatiojärjestelmää, jota on arvioitu useissa eri selvityksissä viime vuosina, on pidetty hyvin toimivana. Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu koko julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteen arviointi. Hallituksen viime vuonna käynnistämä tietoyhteiskuntaohjelma jatkuu. Ohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen asema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä. Se perustuu julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Uusi koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma valmistui keväällä Ohjelman tavoitteena on mm. kehittää kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja ja vahvistaa oppilaitosten mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Sähköisen asioinnin ja tiedonsiirron mahdollistavat tietoliikenneyhteydet ulotetaan kaikkiin oppilaitoksiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Tietoyhteiskuntaa koskevasta lainsäädännöstä uudistuksen kohteena ovat olleet työelämän tietosuojalainsäädäntö, sähköisen viestinnän tietosuojalaki sekä tekijänoikeuslainsäädäntö. 16

14 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... Hallitus on hyväksynyt kansallisen laajakaistastrategian, jonka tavoitteena on miljoona laajakaistayhteyttä vuoden 2005 loppuun mennessä. Laajakaistaliittymien määrä on lisääntynyt hyvin nopeasti. Vuoden 2004 elokuussa niitä oli lähes kotitaloudessa eli useammassa kuin joka neljännessä taloudessa. Vuoden 2003 lopussa matkapuhelinliittymiä oli 91 liittymää 100 asukasta kohden. Internetin käyttö ja verkkokauppa kasvavat Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen tammi-helmikuussa 2004 keräämien tietojen mukaan noin 70 % vuotiaista oli käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana ja noin 15 % oli tilannut jotakin verkon kautta yksityiskäyttöön. Verkkokaupan arvo ylittää kaksi miljardia euroa vuodessa. Sähköposti ja pankkiasioiden hoito ovat yleisimpiä Internetin käyttötarkoituksia. Käytännössä lähes kaikilla valtion virastoilla on omat Internet-sivut tai organisaatio on mukana hallinnonalan tai muun viranomaisen yhteisportaalissa. Valtion viranomaisten tarjoamien sähköisten palvelujen määrä kasvoi viime vuonna noin 30 %. Myös kaikilla kunnilla on omat Internet-sivustonsa. Syksyllä 2003 käynnistyi Julkiset palvelut verkkoon -hanke, jolla lisätään erityisesti kunnallisten sähköisten palvelujen määrää. Sähköinen viranomaisasiointi kasvoi viime vuonna merkittävästi. Sähköisesti ilmoitettavia viranomaistietoja ovat mm. alv-ilmoitukset, työnantajasuoritukset, työeläke-, palkka- ja työnantajailmoitukset. Esimerkiksi kuukausittaisista alv-ilmoituksista 16,5 % tuli sähköisesti. 2.5 Pääomamarkkinat ja rahoituspalvelut Sääntely- ja valvontakehikko Vuonna 2004 on tullut voimaan ja valmisteltu useita rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja valvontaa tehostavia lakeja, joista useimmat liittyvät EU:n rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Huhtikuun 2004 alusta on saatettu voimaan uusi sijoitusrahastolainsäädäntö. Keskeisin uudistus koskee sijoitusrahastojen sijoitustoiminnan laajentamista: rahastot voivat nykyisin sijoittaa varojaan suuremmassa määrin johdannaissopimuksiin, toisten rahastojen osuuksiin, talletuksiin sekä rahamarkkinavälineisiin, ja indeksirahastojen perustaminen on helpottunut. Lisäksi rahastoyhtiöiden toiminnan harjoittamisen edellytykset on harmonisoitu ja niiden toimiala laajennettu eräisiin sijoituspalveluihin, kuten omaisuudenhoitoon ja sijoitusneuvontapalveluihin. Rahastoyhtiöillä on nykyisin myös velvollisuus laatia yksinkertaistettu rahastoesite kustakin sijoitusrahastosta. 17

15 2 Tuottavuus ja yrityssektorin... Elokuussa voimaan tulleella uudella lailla rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta pantiin täytäntöön finanssiryhmittymien valvonnasta annetun direktiivin määräykset. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on laissa säädetty pakollinen vakavaraisuusvaatimus ja lakisääteinen suuria asiakasriskejä koskeva rajoitus. Lisäksi laissa on säädetty monikansallisten ryhmittymien valvontavastuun jakautumisesta. Lakiin lisättiin samassa yhteydessä myös luottolaitosten lähipiiriluotonantoa koskevat säännökset ja kumottiin talletuspankkien kassavarantosuhdetta koskeva vaatimus. Toimintasuunnitelmaan liittyen on luottolaitoslainsäädäntöön huhtikuun lopussa implementoitu myös luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annettu direktiivi, jonka seurauksena on täsmennetty erityisesti eräitä viranomaisvelvollisuuksia. Ainoastaan kotivaltion viranomaiset ovat toimivaltaisia päättämään luottolaitoksen toiminnan tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista Euroopan talousalueella. Näihin tilanteisiin ja niiden oikeusvaikutuksiin sovellettaisiin yleensä luottolaitoksen kotivaltion lakia. Samoin on täsmennetty rajat ylittävissä tilanteissa Rahoitustarkastuksen ja valtiovarainministeriön sekä selvitysmiehen ja pesänhoitajan velvollisuuksia ilmoittaa ja tiedottaa menettelyjen aloittamisesta. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista annetun direktiivin implementoimiseksi. Markkinoiden väärinkäytöksiä ja sisäpiiririkkomuksia koskevia määritelmiä arvopaperimarkkinalaissa täsmennetään ja Rahoitustarkastuksesta annettua lakia muutetaan Rahoitustarkastuksen uusien valvontavaltuuksien ja hallinnollisten seuraamuksien toteuttamiseksi. Kansainvälisten kirjanpitostandardien (IAS) käyttöönottoon liittyen valmisteltavana on lokakuussa 2004 eduskunnalle annettavaa lainsäädäntöä, jonka seurauksen Rahoitustarkastuksen tehtävänä olisi sen nykyisten tehtävien lisäksi valvoa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen laadittuja tilinpäätöksiä. Samoin on valmisteilla hallituksen esitys laiksi Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta. Syksyllä eduskunnan käsiteltäväksi annettavan uudistuksen tavoitteena on lainsäädäntö, joka täyttää veronluonteiselle maksulle perustuslaissa asetetut vaatimukset ja joka turvaa Rahoitustarkastuksen toiminnan rahoituksen. Rahoitustarkastuksen toiminta rahoitettaisiin Rahoitustarkastuksen valvottavilta ja muilta maksuvelvollisilta perittävillä valvontamaksuilla ja toimenpidemaksuilla kuten nykyisinkin. Kuluvana vuonna on myös jatkettu valmisteluja, jotka liittyvät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusuudistukseen EU-tasolla. Hankkeessa on selvitetty uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia kotimaiseen lainsäädäntöön. Joulukuussa 2003 raporttinsa antanut säästö-, sijoitus- ja henkivakuutustuotteiden keskinäisten kilpailuedellytysten tasapuolisuutta selvittänyt SIVA-työryhmä päätyi ehdottamaan, että sidottua pitkäaikaissäästämistä tulisi Suomessa edistää säilyttämällä eläkesäästämiseen liittyvä verokannuste ja lisäämällä kilpailua pitkäaikaissäästämiseen soveltuvien tuotteiden tarjonnassa. Työryhmä tehostaisi kilpailua laajentamalla nykyistä 18

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet:

Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Perustettu 1962 Aulis Ripatin toimesta Yritys tällä hetkellä Lpr talousalueen vanhin yksityinen yhtäjaksoisesti toiminut autoliike Päämiehet: Aro-Yhtymä Oy, Nissan Europe (valmistaja) ja Simetron Group

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun

Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun Kansantaloudellinen aikakauskirja 101. vsk. 4/2005 Toisin kuin valtioneuvoston selvitys väittää: Suomen hotelli- ja ravintolaalan työn tuottavuus kestää vertailun KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Heikki Lankinen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 10/2014

Määräykset ja ohjeet 10/2014 Määräykset ja ohjeet 10/2014 Julkistettavat tiedot varojen vakuussidonnaisuudesta ja varoista, jotka eivät ole vakuuskäytössä Dnro FIVA 15/01.00/2014 Antopäivä 4.12.2014 Voimaantulopäivä 27.12.2014 FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä

Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Hankinnan suunnittelu, hankinnoista ilmoittaminen ja viestintä Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies, VT Jonna Törnroos Sähköiset viestintävälineet Jäsenvaltioiden on huolehdittava

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot