Laajakaistatyöryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Laajakaistatyöryhmän loppuraportti Harri Lehtinen Tuula Hakkarainen Marko Kinnunen Kari Lehto Mirja Niemi Jarmo Parhiala Timo Rusanen Pertti Saarinen

2 Johdanto Saarijärven kaupunginhallitus kutsui kokoon työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää laajakaistayhteyksien saatavuus kaupungin alueella. Tehtävänannossa ratkaisuja ei rajoitettu. Selvityksessä käydään läpi kaupalliset ja rakennutettavat vaihtoehdot. Tämän selvityksen tarkoitus on tuoda kolmas vaihtoehto aikaisemmin käsittelyssä olleiden esitysten rinnalle: Aikaisemmin valtuustossa on käsitelty Kuuskaistan operaattorisopimuksen mukainen ja Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n ratkaisut. Työryhmänkokoonpano Harri Lehtinen (pj.) Tuula Hakkarainen, Marko Kinnunen, Kari Lehto, Mirja Niemi, Jarmo Parhiala, Timo Rusanen ja Pertti Saarinen (siht.) Työryhmä on kokoontunut syksyn aikana viisi kertaa. Tehtävän annosta muodostettiin kaksi ratkaisumallia, jotka keskittyivät haja-asutusalueisiin. Tämän lisäksi selvitettiin 4G LTE-verkon kattavuus nyt ja tulevaisuudessa kunnan alueella. Yhteenveto Saarijärvellä ei ole saatu toteutettua laajakaistan rakentamisratkaisua Laajakaista kaikille - hankkeen ehtojen mukaisesti. Laajakaista kaikille - hankkeen kustannustasoa /liittyjä on pidetty liian korkeana. Työryhmä selvitti vaihtoehtoisia toteuttamismalleja. Selvitystyön tavoitteena oli löytää kustannuksiltaan edullisempia toteuttamistapoja käyttäen hyväksi jo rakennettuja runkokuituverkkoja. Selvityksessä kävi esille, että Saarijärven alueella on merkittävässä määrin runkoverkostoa, jota voidaan hyödyntää tulevassa laajakaistarakentamisessa. Alustavat laskelmat laadittiin kahdelle vaihtoehdolle: hyödyntäen joko Soneran tai Pohjoisen Keski-Suomen verkkopalvelut Oy:n verkostoja ja laitteita. Työryhmä pyrki kartoittamaan niitä reunaehtoja, joiden toteutuminen mahdollistaisi verkoston rakentamisen. Tärkeimmäksi tekijäksi nousee liittyjämäärä. Liittyjämäärän tulee olla merkittävästi korkeampi kuin Laajakaista kaikille - hankkeessa, jotta liittymän hinta olisi kohtuullinen ja jotta rakentamisenaikaiset kulut saataisiin katettua liittymämaksutuloilla ja käyttömaksuilla. On myös huomattava, että koko laajakaistahankkeen yhteiskunnallinen merkitys jää heikoksi, jos esim. vain % asukkaista haluaa liittyä kiinteään tietoverkkoon. Työryhmä ehdottaa, että kaupunki lähtisi tukemaan laajakaistaverkon rakentamista vasta sitten, kun liittymämyynti kunkin alueen talouksista olisi vähintään 50 % alueen talouksista. Tällä varmistettaisiin hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen pohja. Tavoite perustuu muiden operaattoreiden kokemuksiin alueellisesta liittymämyynnistä. Saarijärven eri osissa on hyvin erilaiset mahdollisuudet ja tulevaisuuden näkymät tietoliikenneyhteyksiin liittyen. Saarijärven keskustassa ja osassa kyläkuntia on käyttäjiä, jotka ovat tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Vaikka näillä alueilla rakentaminen olisi halvempaa, on epävarmaa olisiko kiinteän verkon liittymille riittävästi ostajia. Osassa kylistä yhteydet ovat erittäin heikot, mutta kiinteän yhteyden rakentaminen on merkittävästi kalliimpaa, koska alueilta puuttuu runkoverkko. Työryhmän johtopäätös on, että Saarijärven ei kannata tavoitella laajakaistaverkon rakentamista samalla kertaa koko kaupungin alueelle yhtenä hankkeena. Liittymämyynnin saaminen riittävän korkealle tasolle koko kaupungissa ennen hankkeen aloittamista johtaa todennäköisesti hankkeen liialliseen viivästymiseen.

3 Työryhmä ehdottaa alueittaista etenemistä. Tämä vaihtoehto mahdollistaisi nopeamman etenemistien koko kaupungin laajuiseen hankkeeseen verrattuna. Kuituverkkoratkaisu 1. Hankkeet toteutetaan alueittain. 2. Kaupunki tukee hanketta ja hanke voi käynnistyä, kun tietyllä alueella saavutetaan 50 % liittymisaste 3. Rahoitusratkaisuehdotus: Kaupunki tukee laajakaistahankkeita 25 % investointituella sekä takaamalla hankkeen lainoja erikseen määriteltävällä tavalla. Liittyjiltä perittävä liittymismaksu kaikilla alueilla on 2000 /liittyjä. Tällä mallilla kaupungin tuki tulee olemaan noin 800k. Liitteenä kannattavuuslaskelma tuloslaskelman muodossa. 4. Kaupungin omistama yhteisö vastaa laajakaistahankkeiden rakentamisesta ja hallinnoinnista. Myös muut toteutusvaihtoehdot ovat mahdollisia. 5. Upottamiskustannusten minimoimiseksi rakentamishankkeet pyritään ajoittamaan Elenia Oy:n sähkökaapeli- tai vesi- ja viemärihankkeiden kanssa samanaikaisiksi. Myös kyläkohtaisella talkootyöllä voidaan pienentää kustannuksia ja siten liittymismaksuja. 6. Niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät pääse mukaan yhteishankkeeseen suoritetaan laajakaista tarpeiden pohjalta erityistarkastelu, jonka perusteella tehdään päätös laajakaistaratkaisun tukemisesta. 7. Saarijärven keskustan alueen laajakaistaratkaisua ei selvitetty, mutta se tulee selvittää myöhemmin. Punainen Runkoverkko, Sininen liityntäverkko ja Vihreä talokaapelointi 1. Kuitukeskus (aktiivilaitteet) 2. kiinteistöhaaroitus

4 Tehdyt selvitykset 1. Asiakaskartoitus Kyläkunnittain kartoitettiin yritykset, maatilat ja asuinkiinteistöt. Pohjana käytettiin SSYP Kehitys Oy:n yritys- ja maatilarekisteriä sekä kaupungin kaavoituksen kiinteistötietokantaa. Raakasuunnittelun pohjatietona käytettiin myös Soneran asiakasrekisteriä. Toteutussuunnittelun yhteydessä tulee tehdä tarkempi kartoitus laajakaistan tarpeesta ja liittymishalukkuudesta. Liitteenä kartat: Yritykset ja maatilat, asutut kiinteistöt. 2. Kuituverkkoselvitys Asiakaskartoituksen pohjalta valittiin esimerkkialueiksi 13 kyläkuntaa, joiden osalta tehtiin karkea suunnitelma kuiduttamisesta. Toinen selvitys pohjautui Soneran ja toinen Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n (PKSV) olemassa olevaan runkokuituverkkoon, laitetiloihin ja keskuksiin. Selvitysten pohjalta saatiin karkeat kustannusarviot samoille peittoalueille: Soneran runkoverkkoon pohjautuvat ratkaisut yhteensä 3,75 M, josta runkoverkko täydennysten osuus 0,57 M PKSV:n ratkaisut yhteensä 3,88 M, josta runkoverkon täydennyksen osuus 0,7 M Kustannukset perustuvat karkeaan suunnitteluun. Kustannukset tarkentuvat kun tiedossa on toteutusalue ja liittyjät. Suunnitelman alueilla on kaikkiaan asuttuja kiinteistöjä 1393, joista suunnitelma kattaa 1138 kiinteistöä. Tässä tarkastelussa erillisratkaisujen piiriin jäisi 416 kiinteistöä. Lopulliset rajaukset kuitualueista tehdään tarkemman suunnittelun yhteydessä liittymishalukkuuden selvittyä. Liitteenä kustannusvertailutaulukko. Ratkaisuihin liittyvät liiketoimintamallit 1. Soneran malli Olemassa olevat runkoverkot, verkon- ja asiakkaan aktiivilaitteet omistaa, ylläpitää ja käyttää Sonera. Uudet rakennettavat runkoverkot omistaa rakentava yhtiö Liittymäverkon omistaa kaupungin omistama yhtiö. ja asiakas tekee liittymäsopimuksen yhtiön kanssa Liittyjä tekee verkkopalvelu ja operaattorisopimuksen Soneran kanssa. Liittyjä saa erilaskun verkosta ja palvelusta Sonera maksaa liittymäkohtaista vuokraa kaupungin yhtiölle liittymäverkon käytöstä 2. Seutuverkkoon pohjautuva malli Kaupungin omistama yhtiö rakennuttaa liittymäverkon ja tarvittavan runkoverkon. Runkoverkon osalta voidaan hyödyntää PKSV:n omistuksessa olevaa seutuverkkoa vuokraamalla kapasiteettia siitä.

5 Kaupungin omistama yhtiö kilpailuttaa operaattorin, joka ylläpitää verkon ja asiakkaiden aktiivilaitteita. Kilpailutuksessa ja ylläpidossa voidaan tehdä yhteistyötä Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy:n kanssa. Liittymäverkon ja rakennettavan runkoverkon omistaa kaupungin omistama yhtiö. Asiakas tekee liittymäsopimuksen yhtiön kanssa. Liittyjä saa yhden laskun verkosta ja palvelusta Operaattori maksaa liittymäkohtaista vuokraa kaupungin yhtiölle liittymäverkon käytöstä. Kustannusten suhteen molemmat mallit ovat laskentatarkkuudessaan samanvertaiset. Soneran mallissa sitoudutaan yhteen operaattoriin. Seutuverkkoon pohjautuvassa mallissa operaattoria voidaan kilpailuttaa. Erikoisalueet Saarijärven keskustassa olemassa oleva Soneran kaapeli-tv verkko on lisäinvestoinneilla muutettavissa kaksisuuntaiseksi ja tällöin laajakaistaliittymät tarjoavat 200M yhteyden. Toinen vaihtoehto on hyödyntää kaupallista kuituverkkoa ja/tai kaupungin omistamaa kuituverkkoa. Elenia on kaapeloimassa Pylkönmäen keskustan sähköverkon 2015 kesällä ja tässä yhteydessä olisi mahdollista viedä kuitu samassa kaivannossa kiinteistöihin. Kalmarin alueella Elenia on suunnitellut aloittavansa sähkökaapeleiden kaivuun kiinteistöihin lähivuosina. Tässä tapauksessa kuitu voidaan viedä samassa kaivannossa kiinteistöihin. Mobiili ratkaisu Mobiili verkko kattaa tällä hetkellä suurelta osin koko kunnan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sen dataliikennepalvelut olisivat riittävät. Nykyinen 3G-verkko on osassa kyläkeskuksia ajoittain täysin tukossa, mikä ei ole hyväksyttävä tilanne. 4G-verkon kattavuus tällä hetkellä kunnan alueella keskittyy pääasiassa keskustan alueelle. Tähän tulee parannusta, kun operaattorit panostavat keskustan ulkopuolisten tukiasemien kalustamiseen 4G LTE tekniikalla ja tuovat keskustaan 4G 1800MHz tukiasemia. Tulevaisuudessa 4G-peitto tulee olemaan likimain sama tai parempi kuin nykyinen 3G 900MHz verkko. Tässäkin tapauksessa tulee jäämään yksittäisiä alueita, joissa verkko ei kuulu. Nämä alueet vaativat joko kuituyhteyden tai oman langattoman linkin. Tilanne haja-asutusalueella on mobiiliverkkojen kannalta tulevaisuudessa parempi, koska yhden tukiaseman alueella on vähemmän käyttäjiä kuin keskustoissa. 4G-ratkaisut Mobiililaajakaista verkkoja on tällä hetkellä neljällä toimijalla (Sonera, Elisa, DNA ja Ukkoverkot). Näistä Soneralla, Elisalla ja DNA:lla on taajuuslupaan sidottu velvoite: Matkaviestinverkko on rakennettava siten, että se kattaa (2017) 95 prosenttia Manner-Suomen väestöstä kolmen vuoden kuluessa toimilupakauden alkamisesta ja 2019 mennessä edellytetään Soneralta 99% ja muilta 97% peittoa Manner-Suomen väestöstä. (Viestintävirasto )

6 Operaattorikohtaisesti verkon rakentaminen vaihtelee suuresti. Olemme saaneet kahdelta operaattorilta seuraavat tiedot: Sonera tulee rakentamaan ensivuoden aikana Saarijärvelle Ranta-Hännilään ja Kusiaismäkeen 4G tukiasemat ( ) DNA:lla on tällä hetkellä yksi tukiasema keskustassa käytössä ja 2014 verkkoa laajennetaan keskustan alueelle kahdella 1800MHz tukiasemalla rakennetaan 800MHz tukiasemat Kusiaismäkeen, Pyyhkälään, Rajalaan ja Härkälähteentielle. DNA:n suunnitelmissa on kattaa koko kunnan alue 2016 loppuun mennessä. ( ) Elisa ei ole antanut tietoja omasta rakentamisaikataulustaan. ( ) Ukkoverkot tarjoavat 4G LTE 450M verkon palveluita koko maan kattavasti. Ukkoverkot ratkaisuna voi tulla kysymykseen alueilla, joissa muiden operaattoreiden verkot eivät toimi. Hyvä kiinteä 3G tai 4G yhteys vaatii ulkoantennin ja laadukkaan reitittimen. Näitä tarjoavat operaattorit ja esimerkiksi HajaKaista Oy. Yhteyden laatu riippuu antenneista ja käytettävästä operaattorista.

7 Jatkokehitys 4G LTE tekniikka kehittyy ja seuraava askel on keskustoihin tarkoitettu 4.5G, jossa teoreettinen maksimi siirtonopeus nousee 300M. Ensimmäiset 4.5G verkot ovat jo Suomessa käytössä. Haja-asutusalueelle kehitettävät antennitekniikat kasvattavat tukiasemien kapasiteettia. Lähitulevaisuudessa operaattorit keskittyvät peiton rakentamiseen ja kapasiteetin kasvattaminen haja-asutusalueella tulee tapahtumaan 4G LTE 700M verkoilla. Uusi 700MHz taajuusalue tulee vapautumaan maanpäällisen TV-lähetysverkon käytöstä 2017 ja se mahdollistaa lisäkapasiteetin rakentamisen haja-asutusalueelle. Ensimmäiset 4G LTE 700 verkot on otettu käyttöön maailmalla Liitteet: 1. Yritykset ja maatilat 2. Asutut kiinteistöt 3. Kustannusvertailutaulukko 4. 3G 900M peitto ja kuituverkon karkea suunnitelma 5. Kannattavuuslaskelma