Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Keski-Suomi Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen Capful Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Keski-Suomi. 16.05.2012 Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen Capful Oy"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Keski-Suomi Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Keski-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Keski-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 26% (48 / 186 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 82 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. MAHDOLLISTAVA RAHOITUS, JOKA ON SAATAVILLA HALLINNOLLISESTI KEVYIN MENETTELYIN (yht. 60) Villi kortti: Sopimuksia rahoitukseen päätösten sijaan (20) Yhden luukun periaatteen kehittäminen rahoituksessa (18) Tiedon kokoaminen Yrittäjien palvelu Villi kortti: kokeiluseteli, esim (11) Hallinnollisesti kevyt menettely (=sopimus) Yritykselle 50% Yleishyödyllisille yhteisöille 90% Kokeiluihin rahaa kevyellä menettelyllä, myös pieniin hankkeisiin (6) Tavoitteen mukainen rahoitus hakijasta riippumatta (julkinen, ohjelmarahoitus ) (5) Villi kortti: Yksi sanktioton konkurssi per yrittäjä sallitaan, ellei taustalla ole rikosta (4) Henkilökohtainen omaisuus säilyy Yrityksen verat ja varat nollautuvat Uudelleenkoulutus Rakennemuutoksen jälkihoidon rahoitus palveluita ihmisille tarpeen mukaisesti kuntauudistuksen pyörteissä 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ, STRATEGIOIDEN YHDISTÄMISELLÄ JA IMAGOMARKKINOINILLA (yht. 22) Strategioiden yhdistäminen (12) Keski-Suomi on nähtävä yhtenä kokonaisuutena Varmistaa sen, että maaseudun kehittämistä ei marginalisoida pelkästään maaseuturahastolle Kannustava, monimuotoisuuden salliva ja mahdollistava strategia Keski-Suomeen Imagomarkkinointi ja yhteinen tahtotila (6) Asenteiden muutos, yritystoiminnan tukeminen, kuluttajiin vaikuttaminen Uudet rajoja rikkovat ajattelu- ja yhteistyömallit (2) Uusia toimijoita mukaan kehittämistyöhön (esim. nelikanta toimintaryhmien hallituksiin) Asenteisiin vaikuttaminen Ideapajat (esim. yhden ongelman ympärille rakennetut laajapohjaiset työpajat) Maaseutu-hub Sähköinen alusta ideoiden tuomiseksi esille Opiskelijoiden luovuuden hyödyntäminen Hankementorointi (kattavasti eri rahastojen hankkeiden virittelyä varten) Rohkaiseva asenneilmapiiri Villi kortti: Strategiayhteiskunnasta sopimusyhteiskuntaan (2)

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. INNOVATIIVISUUDEN JA DYNAAMISUUDEN MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄMISKONSEPTIT JA TYÖKALUT (ERITYISESTI UUSYRITTÄJYYDEN TUKEMISEKSI) (yht. 20) Uudet yrittämisen mallit ja arvonmuodostus (8) Osuuskunta-yrittäjyyden kehittäminen (riskien jakaminen, osa-aikainen yrittäjyys) Green Care Stailaus asiakkaat ja kehittäjät itse Verkkoasioinnin kehittäminen luo kansainvälistymisen mahdollisuuksia Villi kortti: Sähköinen virtuaalinen kansainvälinen uusyrittäjyyden ideoiden ja palveluiden jalostamo ja kiitorata (4) Saavutettavuus ja kohtaanto paranevat Kv-näkökulma lähtökohtana ja tavoitteena Maaseutu-Protomo kehittämiskonseptin luominen (3) Keskeneräisten ideoiden luotettava testausympäristö Ideapankki Konkreettinen speden paja Tuotteille uudet asiakaslähtöiset kauppatavat (1) Sähköiset kanavat Yhteistyö (tuotepaketti) Uusien työtapojen löytäminen Asenne uusyrittäjyyden kehittämiseen (4) Asiakaslähtöinen Ammattitaitoinen Pois turvallisuushakuisesta kehittämisestä ja toiminnasta Sallivuus ja avoimuus rohkeille, uusille kokeiluille Reilusti ylpeä maalaisuus Erilaisen osaamisen hyödyntäminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 4. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN JA GREEN CARE (yht. 16) Keskisuomen perusluonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi (6) Ekosysteemipalvelun turvaaminen Kannustava kasvu Maaseutu green care/ green power alueena (5) Tulevaisuuden toimeentulon mahdollistajana Sisältää voimaa, virkistystä, hoitoa, hoivaa ja ympäristön hoitoa Paikallisten (kulttuuri) vahvuuksien hyödyntäminen Tulovirtaa maaseudulle Suljetun ravinnekierron yhdyskunta (5) Esim. muoviton Keski-Suomi 5. YRITYSTEN TUKEMINEN NEUVONTA- JA ASIANTUNTIJAJÄRJESTELMIEN AVULLA (yht. 15) Neuvonta- ja tukijärjestelmien uudistaminen (4) Mahdollistetaan kokeiluluontoinen yrittäjyys keventämällä byrokratiaa Aloittavan ja käynnistävän yrittäjän tukeminen Neuvontapalvelujen jäntevöittäminen ja palvelumuotoilu Neuvonnan työvälineiden ja ohjelmien kehittäminen ja integroiminen Tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen (4) Aitoa vuoropuhelua Yrityksiä suoraan hyödyttävää Hankesäännöt muutettava sellaiseksi, että voidaan tehdä suoraan yrittäjää ja yritystä koskevaa ja hyödyttävää tutkimus- ja kehittämistyötä Asiakkaat ovat jossain (4) Asiantuntija/neuvontajärjestelmän uudistaminen (3) Tehokkuus Ilmaiset palvelut loppu Kasvuyritysten ja yrittäjien tunnistaminen Asiakasvastaavat Tuki, arviointi ja seuranta

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUISSA JA LIIKETOIMINNASSA (yht. 13) Palvelujen ja toimeentulon mahdollistajana Vapaa-ajan asukkaista vakituisemmiksi palvelujen käyttöä etänä: etätyöhotelli, palvelutalo, ruokahuolto Verkkoliiketoiminnasta uutta potentiaalia kysynnän kasvamiseen Villi kortti: Lande birdit eli virtuaalinen Keski-Suomen maaseutupeli 7. MYÖNTEISET ASENTEET JA ARVOT (yht. 5) Arvot ja asenteet kuntoon (5) Ihmislähtöiset arjen arvot avoin asenneilmasto, sallivuus ja myönteisyys 8. MAASEUTUJAOSTOLLE RIITTÄVÄT RESURSSIT JA PÄÄTÖSVALTA (yht. 2) Sihteeri/sihteeristö Jaostolle maaseudun kehittämisen johtajuus Keski-Suomessa Hankkeiden yhteensovitus ja kokonaisuuden hallinta Jaoston jäseniksi oikeat ihmiset 9. MATKAILU- JA PALVELUYRITYSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (yht. 1) Tavoitteena maaseudun palvelu- ja matkailukeskittymät Uudet tavoitteet ja verkostot 10. MONIPUOLISET ASUMISMUODOT JA ENERGIARATKAISUT. MUUTTOVIRRAN VARMISTAMINEN JA TYÖN JA ASUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN (yht. 1) Muuttovirtaa: uusia asukkaista saatava maaseudulle ja kylille (1) Työperäinen maahanmuutto Vapaa-ajan maaseutu: mökkiasumisen muuttaminen vakituiseksi Asuinpaikkojen löytäminen: kaikki keinot käyttöön Monipuoliset asumismuodot Työn ja asumisen yhdistäminen Vapaus valita Proto-kokeilut: kokeiluasunnot, väliaikaiset ja vuokra asunnot, senioritalot palveluineen Kylätaloilla palvelutoimintaa Villi kortti: maaseutuasumisen energiaratkaisujen kokeilupilotit kaupalliset protokokeilut Bioenergia, vesivoima, tuuli, aurinko, hevosenlanta, biojäte jne. Esim. omakotitalo, maatilaratkaisut, rivitalot, kerrostalot, vapaa-ajan asunnot (Living lab)

12 12 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet MAHDOLLISTAVA RAHOITUS, JOKA ON SAATAVILLA HALLINNOLLISESTI KEVYIN MENETTELYIN MAASEUDUN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ, STRATEGIOIDEN YHDISTÄMISELLÄ JA IMAGOMARKKINOINILLA INNOVATIIVISUUDEN JA DYNAAMISUUDEN MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄMISKONSEPTIT JA TYÖKALUT LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN Toimialat Maa- ja metsätalous Palvelusektori Läpäisevät osaamisalueet Elintarvikkeiden jalostus Matkailu Bioenergia

13 13 OSA 3 Keski-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

14 14 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

16 16 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

17 17 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne E N N U S T E T T A V U U S PIENI EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Metsien käyttö Tietoliikenneyhteydet Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Tieverkko/liikenneinfra Bio- ja lähienergian tuotanto Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseudun elinkeinorakenne Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Energian hinta Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Globalisaatio ja kansainvälistyminen Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Kuntarakenteen muutokset Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Ympäristö ja ilmastonmuutos Suomen talous ja kilpailukyky Suomen vientimarkkinoiden kehitys Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 4 PIENI V A I K U T T A V U U S SUURI 10

18 18 OSA 4 Keski-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet

19 19 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Vahva maa- ja metsätalous: yhteistyötä ja osaavaa elintarviketuotantoa (lisävahvuutena alueen meijeri ja teurastamo) Monipuolinen ja puhdas luonnonympäristö Runsaat hyödynnettävät luonnonvarat ja niitä jalostava teollisuus Yrittäjyyshenki ja monipuolinen yritystoiminta Maaseudun rauhallinen ja turvallinen asuinympäristö Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Runsaat puhtaat vesistöt Osaaminen ja aktiivinen kehittämistoiminta Kohtuulliset palvelut Elinvoimaiset kylät ja kunnat Sijainti keskellä suomea: hyvä saavutettavuus Luomu- ja lähiruoan tuotanto Matkailupotentiaali Paikalliskulttuuri Tyydyttävä infrastruktuuri Suhteellisen hyvä ikärakenne Kesäasukkaat Maatalouden kannattavuuden ongelmat: pieni tilakoko, peltolohkojen hajanaisuus, sukupolvenvaihdokset ja epävarma tukipolitiikka Asenteisiin ja arvostukseen liittyvät ongelmat: yhteistyön ja kehitysilmapiirin puutteet Heikot liikenneyhteydet ja tiestön huono kunto Väestön vähentyminen, nuorisokato ja harventuva asutus Väestön ikääntyminen Talouden kiristyminen ja yritysosaamisen sekä investointien vähäisyys Pitkät välimatkat ja markkinoiden kaukaisuus Hallinnon ja politiikan luomat rajoitteet: keskittämispolitiikka ja kehitystyön hajanaisuus Palvelujen väheneminen ja loitontuminen Vesistöjen saastuminen turpeennoston vaikutuksesta Työttömyys Heikot tietoliikenneyhteydet R A J O I T T E E T

20 20 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

21 21 Learning Café Keski-Suomi 7 kpl pöytää ja teemaa (toimialaa, joiden kehitystä pitäisi mahdollistaa, mutta miten?) Pöydän kattajat Kohtalon kysymys Ulkoinen toimintaympäristö Alueen maaseutu Asumisen maaseutu ihmislähtöinen maaseutu Kuntatalouden ahdinko kutistaa palveluja, pakottaa pois maaseudulta Ihmisten maaseututoiveet ja realistinen taloudellinen tilanne lyövät toisiaan korville: realismia, esteiden purkua, hallinnollinen sääntely Pohjoismaiden maaseudun vahvuus: maalla ja kaupungissa voidaan elää samalla tavalla: mahdollisuus asiakaslähtöisyyteen Olemassa olevan yrittäjyyden kehittäminen Infran kunnossapito ja turvaaminen (=edellytykset) Global Grant yritysrahoitukseen Ymmärryksen lisääminen: yrittäjien todellisten tarpeiden tunnistaminen ja tarjontaan saattaminen Kasvuyritysten palvelutarjonnan ajantasaistaminen = johtopäätöksenä Yrittäjyyden/-yritystoiminnan palvelumuotoilun kehittäminen yritysten tulevaisuuden tarpeisiin! Kansainvälisyys Follow-up (seuranta): Kehittämistyöhön osallistuneiden yritysten jatkoyhteydenpito, kiinteän suhteen luominen Eija Heinonen pj Mari Puro Hilkka Laine pj Tiina Seppälä Risto Piesala pj Arja-Leena Pieponen 4 Uusyrittäjyyden kehittäminen Yrittäjyyden /yritystoiminnan siirto ja uusien yrittäjien /yrittäjyyden/ -liiketoiminnan käynnistäminen. Sukupolvenvaihdokset Yrittäjyyskasvatus ja asenne (Good to Great!) Pienet yritykset Tarja Niemelä pj Leena Anttila

22 22 Learning Café Keski-Suomi 7 kpl pöytää ja teemaa (toimialaa, joiden kehitystä pitäisi mahdollistaa, mutta miten?) Pöydän kattajat Luonnonvarojen ja luonnon hyödyntäminen Maisemahinnoittelupalvelut (Keski-Suomen brändi-mielikuva) Vahvuuksien esiin kaivaminen (esim. vesi, nykyisten luonnonvarojen parempi hyödyntäminen) Pienille tuotteille uusia liiketoimintatapoja käyttöön (tarvitaan uusia vaikutteita) Asiakaslähtöiset toimintaverkostot, uudet arvot esiin LUVAlle maailman parhaat luonnonvara-asiantuntijat töihin ja sitten käytäntöön Uudistuva kehittäminen kehittämistoiminnan kehittäminen Sovelletaan säädöksiä aina yritys- ja asiakaslähtöisesti Yrittäjälähtöisyys? Maaseutukäsitteen ja kytkentöjen hahmottaminen: kategorisoinnin vaarat ja riskit Nuorten osallistaminen kehittämistyössä, kouluyhteistyötä (TET), ideaa Millaisia vaikutuksia tavoittelemme? Uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden rajapinnoilla Kohtaavatko alue,- kunta,- elinkeino,- maaseutu,- kylä,- leader-strategiat? Aluekehittäminen Jyväskylän ulkopuolella= maaseudun kehittämistä! Löydettävä keinot yhteen sovittaa eri rahastojen resursseja Yhteenvetona edellisistä: Tarvitaanko erikseen omia eri ohjelmia ja strategioita, tarvitaanko erikseen Maaseutustrategiaa, Maaseutuohjelmaa..? Ja jos yhteen sovitamme, niin yhteensopivuus pitäisi näkyä ja tuntua yhteisessä strategiassa! Uusien rahoitusmallien kehittäminen Välineet joustaviksi (rahoitus, luvat, riskirahoitus, kokeilut) Yhden luukun Keski-Suomi (rajat pois yrityspalveluiden, neuvonnan, kehittäjien ym. väliltä, yhteydenotto yrittäjiin päin) Uudet rahoitusmallit -julkisen lisäksi (säätiöt, osakeyhtiöt, bisnesenkelit, kummiyritystoiminta, yrittäjien yhteistyö) Yhteinen tahtotila ja mahdollistava asenne! Matti Sipponen pj Risto Janhunen Veli Koski pj Hanna-Mari Kuhmonen Ulla Mehto-Hämäläinen pj Raisa- Saarilahti-Kulju

23 23 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (1/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Kohtalonkysymyksiä: Asukkaat vähenevät, ikärakenteen vinoutuminen kulutusta vähemmän mitä tarkoittaa tuotannolle ja yrittäjyydelle? Voiko Keski-Suomessa nähdä 20 vuoden kuluttua lehmän tai muuta maataloutta? Onko puulle kysyntää, mille määrälle, mihin rahat menevät? Mihin puuta käytetään? Voidaanko ajella ilman nelivetomaasturia pikiteiden ulkopuolella? (etenkin metsätalouden kohtalonkysymys) Tietoliikenneyhteyksien edistyminen? Kuka pitää huolen kulttuuriympäristöistä? Säästetäänkö itsemme hengiltä palvelutuotannossa, säästetäänkö väärin päin? Saako maaseudulle enää rakentaa? alkaako säännöstely, kun palveluita pitää tuottaa? Koulut, päivähoito, yhdyskuntarakenteen keskittäminen? Voiko joku muu tuottaa palveluita kuin kunta / valtio? Mitä rajoitteita ilmastonmuutos tuo, onko huomioitu? Miten puun jalostus ja energiakäyttö kehittyy? - Jalostusarvon näkökulmasta puun energiakäyttö huono - Metsäteollisuus uhanalainen laji, energiakysymys voi hidastaa - Metsänomistajuus kaupungeissa, tulo tulee kaupunkiin - Miten saadaan jalostusarvo korkeammaksi? Miten saadaan raha kiertämään? Onko maaseudulta oikeat yhteydet globaalisti oikeisiin tahoihin? Osataanko etsiä oikeaa tietoa, oikeita asiantuntijoita, uusia asiakkaita? Mikä on jyväskylän tulevaisuus eli keskuskaupungin kohtalo? (menestymättömyys säteilee maaseudulle, win win tilanne) Nähdäänkö meille tavanomaiset asiat erikoisina, liian lähellä meitä? Kuinka kaukana on, että kotimaastakin löytyy uusi asiakasryhmä? luontoa ei tunneta Uusmetsänomistajat; harrastus, erilaiset hoitotavat? Elämäntapavalintojen merkitys? Miten tieto omista hyvistä kokemuksista on jaettavissa? Viimeinenkö sammuttaa valot? Oikea asennoituminen ja yhteinen tahtotila käyttöön? Kohtalonkysymysten tiivistys: Asenne ja tahtotila: mitä halutaan yhdessä, nähdäänkö maaseudun mahdollisuudet? Yrittäjyys: väestön väheneminen vaikuttaa tuotantotoimintaan? Infra: tieverkoston, tietoliikenneverkoston, maaseutuasumisen, kulttuuriympäristön tila? Jyväskylän tulevaisuus (maakunnan tulevaisuus?)

24 24 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (2/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Johtopäätöksiä kohtalonkysymyksistä: Keskustelua johtopäätöksistä: Byrokratia, säädösten purkaminen, esteiden raivaaminen (terveisiä isolle kirkolle) Tieverkoston kunto ja kulkumahdollisuudet. Kulkemisen tavat harvaan asutulla maaseudulla Alkutuotantotuotteiden jatkojalostus, pieni kunniaan Ruokapiirikoordinaattoreiden yhteistyö keskenään ja suoramyynnin kanssa Potentiaaliset asiakkaat tunnistettava Lopulliset strategiset johtopäätökset: Asiakkaat ovat jossain muualla! Uusien työtapojen löytäminen! Asenteet kuntoon, arvo(perintö) myös! Kuinka isoa uhkaa odotetaan ennen yhteistyötä? Villi kortti: Strategiayhteiskunnasta sopimusyhteiskuntaan! Jos ollaan samaa mieltä, ei olla keksimässä mitään uutta Pitää olla haastajia ajattelemaan uudella tavalla Arvoketjut suurteollisuuteen perustuvia, määrittelee toimintaympäristön arvoketjujen logiikkaa pitäisi muuttaa Miten opetetaan ostamisen kulttuuria, luodaan kysyntää Rahoituksessa riskien ottaminen, riskeihin kannustaminen Juuret käyttöön, kotiseuturakkaus Start-up yritysten rahoitusmahdollisuus, kasvuhalukkaita yrittäjiä Mitä jos ihmisellä olisi jo syntyessään y-tunnus Pienyrittäjyys kunniaan, miten houkutellaan kasvuun Byrokratiaesteet esim. lähiruoassa, kotikutoista Säädökset on tehty isoille yrityksille Vastuullinen kuluttaminen kasvaa, yrityksille mahdollisuus tuottaa Ruoan alkuperämerkinnät näkyvät jo joissain tuotteissa Viranomaisilla tulee olla yhteinen tahtotila Valtakunnan tasolla eri ministeriöiden taistelu pois, kuka sanoo Viimeisen sanan Mitä raporteista seuraa, luetaanko niitä, otetaanko opiksi Mikä on turhaa, ei enää tätä päivää, säästetään ketjun alapäästä Arvoketjujen haltuunotto ja logiikka; lämmitys globaalisti öljyllä, arvoketju otettu paikalliseen energiaan, lähiruoka; Ferraria ei saa Ladan hinnalla Paikallisen kaupallisen toiminnan edistäminen, kannustaminen, tukeminen Case äitien vakuutus, yhdessä rahaa tietylle tilille, josta lasten sairauskulut Mihin varat suunnataan liikkumisessa, infrassa; onko todella pakko muuttaa kaupunkiin, tarvitaanko lentokenttää, junayhteyksiä Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu seuraavassa diassa

25 25 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (3/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu: Kulkeminen maaseudulla, miten järjestetään liikkuminen harvaan asutulta maaseudulta palvelujen ääreen Matkakustannusten korvaukset, maaseudulla ei mahdollisuutta julkisiin yhteyksiin Alkutuotantotuotteiden jatkojalostus ja saatavuus Pienuuden ihannointi, kevyemmällä byrokratia Järviosaaminen, talviosaaminen (esim. lentokenttähoito) Luontoarvot meille itsestään selvää, liiankin selvää? Kuinka paljon maksaisi rakentaa idyllinen kylä? Olemme riippuvaisia infrasta Liian paljon yrittäjyyden esteitä byrokratiaa Riskinottoa ei oikeasti kannusteta Tuotannonrakenteet ja arvoketjut rakennettu suuryrityksiä varten Yrittäjä ei ajattele tulevaa sukupolvea; ei myönteistä puhetta, pakko olla yrittäjä Tarvitaanko tukiverkostoja, kuka niitä markkinoi, miten yrittäjä ne löytää Muutosvastaisuus; vanhanaikaiseen voi luottaa, se on ainakin toiminut. Vai onko? Ei haluta maaseudun asuttamista; asiat on oikeasti ratkaistavissa, uudet Palvelutuotannon mallit vrt. äitien vakuutus Asenne; yhteiskunta tuottaa kaiken, tarvitaan uudenlaista ajattelua, uusia Keksintöjä, ongelmanratkaisuun kasvatusta Silmälle kaunis maakunta tarvitaan Yhteisiä teemoja, jolla ihmiset kytketään yhteen Luodaan strategiavapaa Keski-Suomi Ennakkoluulottomuutta; erilaisuuden hyväksyminen kaikenikäisten ja eri kulttuurien yhdessä toimiva Keski-Suomi Voittajajoukkueiden sanomaa: me oltiin yhtä, miten saadaan vaikka kuntien ja kylien välille Keski-Suomi eri heimojen sulatusuuni, jossa ei kuitenkaan ole yhteistä identiteettiä Yhteiset uhat yhdistää, eikö niitä jo ole tarpeeksi Mitä voidaan tehdä sellaista, jota voidaan viedä? Suljettu ravinnekierto, palattaisiin pieneen, kierrättämään ravinteet ja hyödyntämään, omavaraisuus Luonnon varaan matkailun rakentaminen, luo edellytyksiä puhtaalle tuotannolle Matkailu; ei ajatella resurssilähtöisesti vaan asiakaslähtöisesti, mitä halutaan Vetovoimainen maaseutu, miten saadaan tienvarret puhtaaksi pusikoista, yhteinen tahtotila, resurssit ja voimat palkitaan puhtaimmat kylät, luoda laadulliset brändit Tienvarsien hoidolle tietyt kriteerit, biomassa hyötykäyttöön, jolloin hoito paranee Kokonaisvaltaisemmat hoitomallit, kokonaisuudet (esim.laukaa ja Luhanka esimerkit käyttöön) Yrittämisen ja yrittäjyyden kehittäminen, kunnallinen ja valtiollinen päätöksenteko mahdollistava eikä tappava Pitäisikö palata juurilleen; maa- ja metsätalouden tuotanto, maidosta vientituote Keskitettyä tuotantoa maataloudessa, riski jakaantuu Maaseudusta bisnestä, ei pelkkä virkistymispaikka Metsälaidunnuksen alue, luomu- ja lähituotteiden mahdollisuus, luonnontuotteiden hyödyntäminen Ei tarvita hurlumheitä matkailussa; hiljaisuus, luonnon läheisyys Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu seuraavassa diassa

26 26 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (4/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu: Esim. hunajatuotanto, miten innovatiivisesti voidaan jalostaa innovaatiojärjestelmän kehittäminen, löytyykö sparraajia esim. hunajatuotteen kehittämiseen Metsäapteekki; villiruoka osattava hyödyntää Yliopistotutkimus ja amk mukaan yrittäjien ja tuottajien tueksi, miten tutkimus siirretään käytäntöön Luonnonhyödyntäminen; Keski-Suomi vihreän hoivan keskus, metsä, järvi, ruoka Green Care edelläkävijäksi, vaatii kyllä jo pikaisia toimenpiteitä, ollaan maakuntana jäljessä Green Care = Green Power Jos ei meillä ole maakuntaa, onko toimeentulon edunvalvontamahdollisuuksia, miten käy maaseudun? Oma edunvalvonta hajautuu, alue hajaantuu maakunta kokenut kovia; ei saatu tiemäärärahoja, varuskuntien lakkautukset, työttömyysluvut, hätäkeskus, sairaanhoitopiirin pirstaloituminen Onko Keski- Suomi uhanalainen maakunta? syntynyt paloista, kenties herkästi paloiteltavissa Maaseudun näkökulmasta huoli ei ole aiheeton kuntauudistuksessa, maaseudun kokoisia hallintoyksikköjä tarvitaan edunvalvontaan Miten saadaan vuorovaikutusta maaseutu / kaupunki, maaseutu mahdollistaa Jyväskylän suuret yritykset, jotka ovat maaseutulähtöisiä Vahva riippuvuussuhde maaseudulla eri toimijoilla, toimijat tunnetaan ja apua odotetaan, kaupunkikeskus pyörii itseriittoisemmin Yhteenhiilenpuhaltamisen käytäntö; Pohjoisen Keski-Suomen jory (kuntien yhteistyö) Pystyykö maaseutu ylläpitämään ja kehittämään peruselinkeinoja, niidenkin pitää kehittyä! Arvostuksen lisääminen maataloudessa, samaa yrittäjyyttä kuin mikä tahansa muukin Jalasjärvellä maanviljelijät yrittäjäyhdistyksen jäseniä, saatava vahvemmin myös kehittämisyhtiöiden asiakkaiksi kuten muutkin yrittäjät Sallivuus ja mahdollistavuus; klustereihin menee kaikki arvostus, muut kärsivät arvostuksen puutteesta Kokeileva, salliva ja erilaistava strategia Elämyspalvelut mennään metsään Muutama juttu, johon laitetaan voimat: kokonaisuuksia tarjolla Kokeiluasunto maaseudulla Asiakkaat täytyy hakea muualta, rahaa täytyy tulla ulkopuolelta, paikallinen kierto ei riitä Metsäraaka-aineiden hyödyntäminen ja jatkojalostus Opiskelijat eivät löydä täältä työpaikkaa, meillä ei saada työvoimaa käyttöön Mitä Tallinnan lentoreitti voisi tuoda? juna Pietarista? Täällä kehitetty yritystoimintaa, joka siirretään muualle, estettävä Turvallisuus; hätäkeskus, puolustusvoimat, hoiva poistuneiden työpaikkojen väki uuteen käyttöön, venäjämahdollisuus Kameralennokkia kehitelty, miten hyödynnetään Verkoston avulla tuotetut kokonaisvaltaiset palvelut Hautomoita verkostoitumiseen Maahanmuuttajat tarvitsevat yhteisön tukea, maaseutu voi olla liian hiljainen Tekemätön työ näkyviin

27 27 Keski-Suomen maaseudun vahvuudet ja heikkoudet ja strategiset johtopäätökset (1/8) Pöytä 2: Asumisen maaseutu ihmislähtöinen maaseutu Vahvuudet Luonto ja maisemat, vesistöt ja järvet Turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö Sosiaaliset verkostot ja yhteisöllisyys, perhe ja suku lähellä, naapuriapu lähellä Asuminen ja työ vielä yhdistettävissä jollain tavoin etäisyys maakuntakeskukseen suhteellisen lyhyt pääosasta maakuntaa Erityiset vahvuudet Kesä-asukkaat tuovat uutta ajattelutapaa ja mahdollisuuksia Yrittäjyyshenki ja monipuolinen yritystoiminta Metsät ja järvet, maiseman vaihtelevuus Meillä maakunnassa on vielä varaa valita asuinpaikkoja suhteellisen hyvin Toimeentuloa mahdollisuus saada matkailusta, jolle hyvä luonnonolosuhteet Paikalliskulttuuri, kesäteatterit, ruoka ym. Puutteet Työmahdollisuudet vähäisiä tietyillä ammattiryhmillä, toimeentulomahdollisuudet vähentyneet Maakunnan äärirajoilta liian pitkä matka maakuntakeskukseen työssäkäyntiin Tekijät alkavat vähentyä ikääntymisen myötä sekä yrityksissä että sosiaalisissa yhteisöissä ja yhdistyksissä Asiakkaiden kysyntä ja maaseudun tarjonta eivät aina kohtaa Tietoliikenneyhteydet vielä paikoin huonot Kehittämistoimet Toimeentulomahdollisuuksien lisääminen kunkin alueen omista vahvuuksista käsin, työtä on oltava kohtuullisen matkan päässä. Järjestöjen voimien yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen, harrastusmahdollisuuksien säilyttäminen ja lisääminen Uusien asukkaiden saaminen kylille Kysynnän, tarpeiden ja toiveiden huomioiminen, halutaanko ja osataanko vastata kysyntään? Tuotteita kehitettävä tavallisille kuluttajille (matkailun tuotteistaminen) Asumismuotojen kehittäminen monipuolisemmaksi, vapaus valita Yritysvakoilun lisääminen uusien avausten löytämiseksi ja toimentulon lisäämiseksi Matkailun kehittäminen, tulovirtojen saaminen Suomen ulkopuolelta Green care kysyntä toimeentulon tulevaisuuden mahdollistajana Viestintäosaamisen lisääminen ja näkyminen oikeissa paikoissa Käyttäjälähtöisyyden tuominen kaikkeen kehittämiseen ja toimintaan Tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen asiakaslähtöisesti Työn- ja asumisen yhdistävien asumismuotojen edistäminen Strategiset johtopäätökset Maaseutu Green care alueena: tulevaisuuden toimeentulon yksi mahdollistaja Tietoliikenneyhteydet palvelujen ja toimeentulon mahdollistajana Muuttovirtaa: uusia asukkaita saatava maaseudulle ja kylille Monipuoliset asumismuodot: työn ja asumisen yhdistyminen ja uudet kokeilut Villi kortti: Erilaiset maaseudun asumismuotojen kaupalliseen käyttöön helposti tuotavat energiakokeilut

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa SeAMK Foorumi 9.2.2017 Harri Jokiranta Osallisuus ja elinvoimakunta Kokonaisreformi Uuden rakenne uudet osaamiset? Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot