Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Keski-Suomi Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen Capful Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Transforming. strategies. Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti. Keski-Suomi. 16.05.2012 Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen Capful Oy"

Transkriptio

1 Transforming strategies Maaseudun alueellinen tulevaisuustyöpaja Raportti Keski-Suomi Kimmo Kivinen, Nette Lehtinen Capful Oy

2 2 S I S Ä L T Ö OSA 1 Johdanto OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset OSA 3 Keski-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät OSA 4 Keski-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

3 3 OSA 1 Johdanto

4 4 Johdanto Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Tulevaisuustyöpajan tulosten on tarkoitus toimia syötteenä ja yhtenä lähtökohtana alueen maaseudun tulevan kehittämisen suuntaamisessa. Työpajassa syntynyt tulos on tilaisuuteen osallistuvien henkilöiden näkemys alueen maaseudun kehittämisestä. Alueellista työpajaa edelsi ennakkokysely alueen maaseudun voimavaroista ja rajoitteista sekä ulkoisen toimintaympäristön muutostekijöistä. Kyselyn vastausprosentti oli 26% (48 / 186 vastaajaa) Tulevaisuustyöpajassa käsiteltiin alueen maaseudun nykyisiä voimavaroja ja rajoitteita sekä pohdittiin toimintaympäristön tulevaisuutta. Tämän pohjalta tehtiin strategisia johtopäätöksiä ja nostettiin esiin tärkeimpiä kehittämisteemoja. Työpajaan osallistui kaikkiaan 82 henkeä.

5 5 Tilaisuuden tarkoitus ja tavoitteet TAVOITTEET Systemaattinen alueelta lähtevä työskentely valtakunnallisen ohjelmatyön tueksi Aluetyön jatkosta sopiminen alueen toimijoiden kanssa Tulevaisuuspajoja edeltävä ennakkokysely Kerätä alueilta lähtöaineisto tulevaisuustyöpajojen työskentelyn pohjaksi Tunnistaa alueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä muutostekijöitä: Mitä kysyntää maaseudulla on tulevaisuudessa? Kuvata alueen maaseudun nykytilassa tapahtuneita muutoksia: Voimavarat ja rajoitteet vastata kysyntään. Tulevaisuustyöpajat Määrittää alueiden tulevaisuuden toimintaympäristön muutosten vaikutukset maaseutuun ja sen kehittämiseen uudet mahdollisuudet ja välttämättömät toimenpiteet Kerätä nykytilanteesta nousevia kehittämistarpeita ja parantamisehdotuksia Jatkojalostaa ja priorisoida tunnistettuja kehittämisteemoja Raportointi Kuvata alueiden työpajojen tulokset jäsennetysti ja havainnollisesti

6 6 Projektin viitekehys Ulkoinen toimintaympäristö Maaseudun toimijoiden tahto ja strateginen näkemys Maaseudun trendit ja kehityskulut Toimintaympäristön kehitys Nykyisyys LUOVA JÄNNITE Tulevaisuus Alueen maaseudun nykytila-analyysit Alueen maaseudun voimavarat ja rajoitteet Johtopäätökset Mitä kysyntää maaseudulle? Miten kysyntään vastataan ja miten hyödynnetään tämän ja tulevan kauden rahoitusmahdollisuudet ja eri EU-rahastot? Alueen maaseutu

7 7 OSA 2 Työpajan keskeiset tulokset

8 8 Keskeisiä kehittämisteemoja (1/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 1. MAHDOLLISTAVA RAHOITUS, JOKA ON SAATAVILLA HALLINNOLLISESTI KEVYIN MENETTELYIN (yht. 60) Villi kortti: Sopimuksia rahoitukseen päätösten sijaan (20) Yhden luukun periaatteen kehittäminen rahoituksessa (18) Tiedon kokoaminen Yrittäjien palvelu Villi kortti: kokeiluseteli, esim (11) Hallinnollisesti kevyt menettely (=sopimus) Yritykselle 50% Yleishyödyllisille yhteisöille 90% Kokeiluihin rahaa kevyellä menettelyllä, myös pieniin hankkeisiin (6) Tavoitteen mukainen rahoitus hakijasta riippumatta (julkinen, ohjelmarahoitus ) (5) Villi kortti: Yksi sanktioton konkurssi per yrittäjä sallitaan, ellei taustalla ole rikosta (4) Henkilökohtainen omaisuus säilyy Yrityksen verat ja varat nollautuvat Uudelleenkoulutus Rakennemuutoksen jälkihoidon rahoitus palveluita ihmisille tarpeen mukaisesti kuntauudistuksen pyörteissä 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ, STRATEGIOIDEN YHDISTÄMISELLÄ JA IMAGOMARKKINOINILLA (yht. 22) Strategioiden yhdistäminen (12) Keski-Suomi on nähtävä yhtenä kokonaisuutena Varmistaa sen, että maaseudun kehittämistä ei marginalisoida pelkästään maaseuturahastolle Kannustava, monimuotoisuuden salliva ja mahdollistava strategia Keski-Suomeen Imagomarkkinointi ja yhteinen tahtotila (6) Asenteiden muutos, yritystoiminnan tukeminen, kuluttajiin vaikuttaminen Uudet rajoja rikkovat ajattelu- ja yhteistyömallit (2) Uusia toimijoita mukaan kehittämistyöhön (esim. nelikanta toimintaryhmien hallituksiin) Asenteisiin vaikuttaminen Ideapajat (esim. yhden ongelman ympärille rakennetut laajapohjaiset työpajat) Maaseutu-hub Sähköinen alusta ideoiden tuomiseksi esille Opiskelijoiden luovuuden hyödyntäminen Hankementorointi (kattavasti eri rahastojen hankkeiden virittelyä varten) Rohkaiseva asenneilmapiiri Villi kortti: Strategiayhteiskunnasta sopimusyhteiskuntaan (2)

9 9 Keskeisiä kehittämisteemoja (2/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 3. INNOVATIIVISUUDEN JA DYNAAMISUUDEN MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄMISKONSEPTIT JA TYÖKALUT (ERITYISESTI UUSYRITTÄJYYDEN TUKEMISEKSI) (yht. 20) Uudet yrittämisen mallit ja arvonmuodostus (8) Osuuskunta-yrittäjyyden kehittäminen (riskien jakaminen, osa-aikainen yrittäjyys) Green Care Stailaus asiakkaat ja kehittäjät itse Verkkoasioinnin kehittäminen luo kansainvälistymisen mahdollisuuksia Villi kortti: Sähköinen virtuaalinen kansainvälinen uusyrittäjyyden ideoiden ja palveluiden jalostamo ja kiitorata (4) Saavutettavuus ja kohtaanto paranevat Kv-näkökulma lähtökohtana ja tavoitteena Maaseutu-Protomo kehittämiskonseptin luominen (3) Keskeneräisten ideoiden luotettava testausympäristö Ideapankki Konkreettinen speden paja Tuotteille uudet asiakaslähtöiset kauppatavat (1) Sähköiset kanavat Yhteistyö (tuotepaketti) Uusien työtapojen löytäminen Asenne uusyrittäjyyden kehittämiseen (4) Asiakaslähtöinen Ammattitaitoinen Pois turvallisuushakuisesta kehittämisestä ja toiminnasta Sallivuus ja avoimuus rohkeille, uusille kokeiluille Reilusti ylpeä maalaisuus Erilaisen osaamisen hyödyntäminen

10 10 Keskeisiä kehittämisteemoja (3/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 4. LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN JA GREEN CARE (yht. 16) Keskisuomen perusluonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi (6) Ekosysteemipalvelun turvaaminen Kannustava kasvu Maaseutu green care/ green power alueena (5) Tulevaisuuden toimeentulon mahdollistajana Sisältää voimaa, virkistystä, hoitoa, hoivaa ja ympäristön hoitoa Paikallisten (kulttuuri) vahvuuksien hyödyntäminen Tulovirtaa maaseudulle Suljetun ravinnekierron yhdyskunta (5) Esim. muoviton Keski-Suomi 5. YRITYSTEN TUKEMINEN NEUVONTA- JA ASIANTUNTIJAJÄRJESTELMIEN AVULLA (yht. 15) Neuvonta- ja tukijärjestelmien uudistaminen (4) Mahdollistetaan kokeiluluontoinen yrittäjyys keventämällä byrokratiaa Aloittavan ja käynnistävän yrittäjän tukeminen Neuvontapalvelujen jäntevöittäminen ja palvelumuotoilu Neuvonnan työvälineiden ja ohjelmien kehittäminen ja integroiminen Tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen (4) Aitoa vuoropuhelua Yrityksiä suoraan hyödyttävää Hankesäännöt muutettava sellaiseksi, että voidaan tehdä suoraan yrittäjää ja yritystä koskevaa ja hyödyttävää tutkimus- ja kehittämistyötä Asiakkaat ovat jossain (4) Asiantuntija/neuvontajärjestelmän uudistaminen (3) Tehokkuus Ilmaiset palvelut loppu Kasvuyritysten ja yrittäjien tunnistaminen Asiakasvastaavat Tuki, arviointi ja seuranta

11 11 Keskeisiä kehittämisteemoja (4/4) TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYKSEN SEKÄ ALUEEN VOIMAVAROJEN JA RAJOITTEIDEN POHJALTA TEHDYT STRATEGISET JOHTOPÄÄTÖKSET (suluissa priorisointiäänestyksessä annetut äänet) 6. TIETOLIIKENNEYHTEYKSIEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUISSA JA LIIKETOIMINNASSA (yht. 13) Palvelujen ja toimeentulon mahdollistajana Vapaa-ajan asukkaista vakituisemmiksi palvelujen käyttöä etänä: etätyöhotelli, palvelutalo, ruokahuolto Verkkoliiketoiminnasta uutta potentiaalia kysynnän kasvamiseen Villi kortti: Lande birdit eli virtuaalinen Keski-Suomen maaseutupeli 7. MYÖNTEISET ASENTEET JA ARVOT (yht. 5) Arvot ja asenteet kuntoon (5) Ihmislähtöiset arjen arvot avoin asenneilmasto, sallivuus ja myönteisyys 8. MAASEUTUJAOSTOLLE RIITTÄVÄT RESURSSIT JA PÄÄTÖSVALTA (yht. 2) Sihteeri/sihteeristö Jaostolle maaseudun kehittämisen johtajuus Keski-Suomessa Hankkeiden yhteensovitus ja kokonaisuuden hallinta Jaoston jäseniksi oikeat ihmiset 9. MATKAILU- JA PALVELUYRITYSTEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (yht. 1) Tavoitteena maaseudun palvelu- ja matkailukeskittymät Uudet tavoitteet ja verkostot 10. MONIPUOLISET ASUMISMUODOT JA ENERGIARATKAISUT. MUUTTOVIRRAN VARMISTAMINEN JA TYÖN JA ASUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN (yht. 1) Muuttovirtaa: uusia asukkaista saatava maaseudulle ja kylille (1) Työperäinen maahanmuutto Vapaa-ajan maaseutu: mökkiasumisen muuttaminen vakituiseksi Asuinpaikkojen löytäminen: kaikki keinot käyttöön Monipuoliset asumismuodot Työn ja asumisen yhdistäminen Vapaus valita Proto-kokeilut: kokeiluasunnot, väliaikaiset ja vuokra asunnot, senioritalot palveluineen Kylätaloilla palvelutoimintaa Villi kortti: maaseutuasumisen energiaratkaisujen kokeilupilotit kaupalliset protokokeilut Bioenergia, vesivoima, tuuli, aurinko, hevosenlanta, biojäte jne. Esim. omakotitalo, maatilaratkaisut, rivitalot, kerrostalot, vapaa-ajan asunnot (Living lab)

12 12 Alueen maaseudun kehittämisen ulottuvuudet MAHDOLLISTAVA RAHOITUS, JOKA ON SAATAVILLA HALLINNOLLISESTI KEVYIN MENETTELYIN MAASEUDUN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖLLÄ, STRATEGIOIDEN YHDISTÄMISELLÄ JA IMAGOMARKKINOINILLA INNOVATIIVISUUDEN JA DYNAAMISUUDEN MAHDOLLISTAVAT KEHITTÄMISKONSEPTIT JA TYÖKALUT LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN Toimialat Maa- ja metsätalous Palvelusektori Läpäisevät osaamisalueet Elintarvikkeiden jalostus Matkailu Bioenergia

13 13 OSA 3 Keski-Suomen maaseudun toimintaympäristön muutostekijät

14 14 Muutostekijöiden tunnistaminen Arvot Geopolittiikka Kontekstuaalinen toimintaympäristö (Factors) Välitön toimintaympäristö (Actors) Sisäinen toimintaympäristö (Actions) Media Väestö EU -politiikka Maaseudun väestö ja työvoima Osaaminen ja koulutus Ilmastonmuutos Aluekehityspolitiikka Lainsäädäntö Maaseudun elinkeinorakenne Tuotantomuodot Kansallinen politiikka Maaseudun kehittäminen Kehittämisohjelmat ja - toimenpiteet Teknologia Maaseudun yrittäjyys Maaseudun palvelut Talous Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät

15 15 Muutostekijöiden tunnistamisessa käytetyt lähteet Elinkeinoelämän valtuuskunta (2009): EVAn globaalit skenaariot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2009): Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (2006): Suomen maaseutu 2015 Maaseudun kehittämistyön toimintaympäristön tulevaisuus Pihlaja, R., Helsingin yliopisto (2010): Kolmas sektori maaseutukunnissa Sitra: Maamerkit-ohjelman aineistot TEM (2011): Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategia-asiakirja vuosille

16 16 Muutostekijät Maaseudun ulkoinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖÄ MUOKKAAVAT TEKIJÄT 1. Globalisaatio ja kansainvälistyminen 2. Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla 3. Suomen vientimarkkinoiden kehitys 4. Ympäristö ja ilmastonmuutos 5. Energian hinta 6. Raaka-aineiden kansainvälinen hintataso 7. Euroopan talouden kehitys 8. Suomen talous ja kilpailukyky 9. Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus 10. EU:n poliittinen kehitys 11. Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 12. Kuntarakenteen muutokset 13. Kuntatalous ja palveluiden rahoitus 14. Kolmannen sektorin rooli 15. Tieverkko ja muu liikenneinfrastruktuuri 16. Tietoliikenneyhteydet 17. Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne 18. Vapaa-ajan asuminen maaseudulla 19. Kuluttajien ikääntyminen Suomessa 20. Maahanmuuttajat maaseudulla 21. Maaseudun elinkeinorakenne 22. Työntekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat 23. Metsien käyttö 24. Muutokset elintarvikeketjussa (maatilalta kauppaan) 25. Luomu- ja lähiruoan suosio 26. Maaseutumatkailun kysyntä 27. Bio- ja lähienergian tuotanto 28. Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset 29. Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset (Muutostekijät eivät ole tärkeysjärjestyksessä)

17 17 Muutostekijät Tekijöiden vaikuttavuus ja ennustettavuus 10 SUURI 9 Kuluttajien ikääntyminen Suomessa Maaseudun väestön määrä ja ikärakenne E N N U S T E T T A V U U S PIENI EU:n poliittinen kehitys Euroopan talouden kehitys Metsien käyttö Tietoliikenneyhteydet Vapaa-ajan asuminen maaseudulla Maaseutumatkailun kysyntä Tieverkko/liikenneinfra Bio- ja lähienergian tuotanto Luomu- ja lähiruoan suosio Maaseudun työllisyystilanne ja työvoiman saatavuus Maaseudun elinkeinorakenne Ammatti- ja korkeakoulutuskentän muutokset Muutokset elintarvikeketjussa Energian hinta Raaka-aineiden kysyntä ja hinta Lokalisaation korostuminen globalisaation rinnalla Kuntatalous ja palveluiden rahoitus Globalisaatio ja kansainvälistyminen Työn tekemisen ja yrittäjyyden muodot ja tavat Kuntarakenteen muutokset Ihmisten asenteet ja kulutustottumukset Ympäristö ja ilmastonmuutos Suomen talous ja kilpailukyky Suomen vientimarkkinoiden kehitys Maahanmuuttajat maaseudulla Kolmannen sektorin rooli Valtion ja kuntien poliittinen päätöksenteko 4 PIENI V A I K U T T A V U U S SUURI 10

18 18 OSA 4 Keski-Suomen maaseudun voimavarat ja rajoitteet

19 19 Alueen maaseudun vahvuudet/voimavarat ja heikkoudet/rajoitteet ALUEEN MAASEUDUN SISÄISET V O I M A V A R A T Vahva maa- ja metsätalous: yhteistyötä ja osaavaa elintarviketuotantoa (lisävahvuutena alueen meijeri ja teurastamo) Monipuolinen ja puhdas luonnonympäristö Runsaat hyödynnettävät luonnonvarat ja niitä jalostava teollisuus Yrittäjyyshenki ja monipuolinen yritystoiminta Maaseudun rauhallinen ja turvallinen asuinympäristö Yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset Runsaat puhtaat vesistöt Osaaminen ja aktiivinen kehittämistoiminta Kohtuulliset palvelut Elinvoimaiset kylät ja kunnat Sijainti keskellä suomea: hyvä saavutettavuus Luomu- ja lähiruoan tuotanto Matkailupotentiaali Paikalliskulttuuri Tyydyttävä infrastruktuuri Suhteellisen hyvä ikärakenne Kesäasukkaat Maatalouden kannattavuuden ongelmat: pieni tilakoko, peltolohkojen hajanaisuus, sukupolvenvaihdokset ja epävarma tukipolitiikka Asenteisiin ja arvostukseen liittyvät ongelmat: yhteistyön ja kehitysilmapiirin puutteet Heikot liikenneyhteydet ja tiestön huono kunto Väestön vähentyminen, nuorisokato ja harventuva asutus Väestön ikääntyminen Talouden kiristyminen ja yritysosaamisen sekä investointien vähäisyys Pitkät välimatkat ja markkinoiden kaukaisuus Hallinnon ja politiikan luomat rajoitteet: keskittämispolitiikka ja kehitystyön hajanaisuus Palvelujen väheneminen ja loitontuminen Vesistöjen saastuminen turpeennoston vaikutuksesta Työttömyys Heikot tietoliikenneyhteydet R A J O I T T E E T

20 20 LIITE Tulevaisuustyöpajan aineistoja

21 21 Learning Café Keski-Suomi 7 kpl pöytää ja teemaa (toimialaa, joiden kehitystä pitäisi mahdollistaa, mutta miten?) Pöydän kattajat Kohtalon kysymys Ulkoinen toimintaympäristö Alueen maaseutu Asumisen maaseutu ihmislähtöinen maaseutu Kuntatalouden ahdinko kutistaa palveluja, pakottaa pois maaseudulta Ihmisten maaseututoiveet ja realistinen taloudellinen tilanne lyövät toisiaan korville: realismia, esteiden purkua, hallinnollinen sääntely Pohjoismaiden maaseudun vahvuus: maalla ja kaupungissa voidaan elää samalla tavalla: mahdollisuus asiakaslähtöisyyteen Olemassa olevan yrittäjyyden kehittäminen Infran kunnossapito ja turvaaminen (=edellytykset) Global Grant yritysrahoitukseen Ymmärryksen lisääminen: yrittäjien todellisten tarpeiden tunnistaminen ja tarjontaan saattaminen Kasvuyritysten palvelutarjonnan ajantasaistaminen = johtopäätöksenä Yrittäjyyden/-yritystoiminnan palvelumuotoilun kehittäminen yritysten tulevaisuuden tarpeisiin! Kansainvälisyys Follow-up (seuranta): Kehittämistyöhön osallistuneiden yritysten jatkoyhteydenpito, kiinteän suhteen luominen Eija Heinonen pj Mari Puro Hilkka Laine pj Tiina Seppälä Risto Piesala pj Arja-Leena Pieponen 4 Uusyrittäjyyden kehittäminen Yrittäjyyden /yritystoiminnan siirto ja uusien yrittäjien /yrittäjyyden/ -liiketoiminnan käynnistäminen. Sukupolvenvaihdokset Yrittäjyyskasvatus ja asenne (Good to Great!) Pienet yritykset Tarja Niemelä pj Leena Anttila

22 22 Learning Café Keski-Suomi 7 kpl pöytää ja teemaa (toimialaa, joiden kehitystä pitäisi mahdollistaa, mutta miten?) Pöydän kattajat Luonnonvarojen ja luonnon hyödyntäminen Maisemahinnoittelupalvelut (Keski-Suomen brändi-mielikuva) Vahvuuksien esiin kaivaminen (esim. vesi, nykyisten luonnonvarojen parempi hyödyntäminen) Pienille tuotteille uusia liiketoimintatapoja käyttöön (tarvitaan uusia vaikutteita) Asiakaslähtöiset toimintaverkostot, uudet arvot esiin LUVAlle maailman parhaat luonnonvara-asiantuntijat töihin ja sitten käytäntöön Uudistuva kehittäminen kehittämistoiminnan kehittäminen Sovelletaan säädöksiä aina yritys- ja asiakaslähtöisesti Yrittäjälähtöisyys? Maaseutukäsitteen ja kytkentöjen hahmottaminen: kategorisoinnin vaarat ja riskit Nuorten osallistaminen kehittämistyössä, kouluyhteistyötä (TET), ideaa Millaisia vaikutuksia tavoittelemme? Uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden rajapinnoilla Kohtaavatko alue,- kunta,- elinkeino,- maaseutu,- kylä,- leader-strategiat? Aluekehittäminen Jyväskylän ulkopuolella= maaseudun kehittämistä! Löydettävä keinot yhteen sovittaa eri rahastojen resursseja Yhteenvetona edellisistä: Tarvitaanko erikseen omia eri ohjelmia ja strategioita, tarvitaanko erikseen Maaseutustrategiaa, Maaseutuohjelmaa..? Ja jos yhteen sovitamme, niin yhteensopivuus pitäisi näkyä ja tuntua yhteisessä strategiassa! Uusien rahoitusmallien kehittäminen Välineet joustaviksi (rahoitus, luvat, riskirahoitus, kokeilut) Yhden luukun Keski-Suomi (rajat pois yrityspalveluiden, neuvonnan, kehittäjien ym. väliltä, yhteydenotto yrittäjiin päin) Uudet rahoitusmallit -julkisen lisäksi (säätiöt, osakeyhtiöt, bisnesenkelit, kummiyritystoiminta, yrittäjien yhteistyö) Yhteinen tahtotila ja mahdollistava asenne! Matti Sipponen pj Risto Janhunen Veli Koski pj Hanna-Mari Kuhmonen Ulla Mehto-Hämäläinen pj Raisa- Saarilahti-Kulju

23 23 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (1/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Kohtalonkysymyksiä: Asukkaat vähenevät, ikärakenteen vinoutuminen kulutusta vähemmän mitä tarkoittaa tuotannolle ja yrittäjyydelle? Voiko Keski-Suomessa nähdä 20 vuoden kuluttua lehmän tai muuta maataloutta? Onko puulle kysyntää, mille määrälle, mihin rahat menevät? Mihin puuta käytetään? Voidaanko ajella ilman nelivetomaasturia pikiteiden ulkopuolella? (etenkin metsätalouden kohtalonkysymys) Tietoliikenneyhteyksien edistyminen? Kuka pitää huolen kulttuuriympäristöistä? Säästetäänkö itsemme hengiltä palvelutuotannossa, säästetäänkö väärin päin? Saako maaseudulle enää rakentaa? alkaako säännöstely, kun palveluita pitää tuottaa? Koulut, päivähoito, yhdyskuntarakenteen keskittäminen? Voiko joku muu tuottaa palveluita kuin kunta / valtio? Mitä rajoitteita ilmastonmuutos tuo, onko huomioitu? Miten puun jalostus ja energiakäyttö kehittyy? - Jalostusarvon näkökulmasta puun energiakäyttö huono - Metsäteollisuus uhanalainen laji, energiakysymys voi hidastaa - Metsänomistajuus kaupungeissa, tulo tulee kaupunkiin - Miten saadaan jalostusarvo korkeammaksi? Miten saadaan raha kiertämään? Onko maaseudulta oikeat yhteydet globaalisti oikeisiin tahoihin? Osataanko etsiä oikeaa tietoa, oikeita asiantuntijoita, uusia asiakkaita? Mikä on jyväskylän tulevaisuus eli keskuskaupungin kohtalo? (menestymättömyys säteilee maaseudulle, win win tilanne) Nähdäänkö meille tavanomaiset asiat erikoisina, liian lähellä meitä? Kuinka kaukana on, että kotimaastakin löytyy uusi asiakasryhmä? luontoa ei tunneta Uusmetsänomistajat; harrastus, erilaiset hoitotavat? Elämäntapavalintojen merkitys? Miten tieto omista hyvistä kokemuksista on jaettavissa? Viimeinenkö sammuttaa valot? Oikea asennoituminen ja yhteinen tahtotila käyttöön? Kohtalonkysymysten tiivistys: Asenne ja tahtotila: mitä halutaan yhdessä, nähdäänkö maaseudun mahdollisuudet? Yrittäjyys: väestön väheneminen vaikuttaa tuotantotoimintaan? Infra: tieverkoston, tietoliikenneverkoston, maaseutuasumisen, kulttuuriympäristön tila? Jyväskylän tulevaisuus (maakunnan tulevaisuus?)

24 24 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (2/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Johtopäätöksiä kohtalonkysymyksistä: Keskustelua johtopäätöksistä: Byrokratia, säädösten purkaminen, esteiden raivaaminen (terveisiä isolle kirkolle) Tieverkoston kunto ja kulkumahdollisuudet. Kulkemisen tavat harvaan asutulla maaseudulla Alkutuotantotuotteiden jatkojalostus, pieni kunniaan Ruokapiirikoordinaattoreiden yhteistyö keskenään ja suoramyynnin kanssa Potentiaaliset asiakkaat tunnistettava Lopulliset strategiset johtopäätökset: Asiakkaat ovat jossain muualla! Uusien työtapojen löytäminen! Asenteet kuntoon, arvo(perintö) myös! Kuinka isoa uhkaa odotetaan ennen yhteistyötä? Villi kortti: Strategiayhteiskunnasta sopimusyhteiskuntaan! Jos ollaan samaa mieltä, ei olla keksimässä mitään uutta Pitää olla haastajia ajattelemaan uudella tavalla Arvoketjut suurteollisuuteen perustuvia, määrittelee toimintaympäristön arvoketjujen logiikkaa pitäisi muuttaa Miten opetetaan ostamisen kulttuuria, luodaan kysyntää Rahoituksessa riskien ottaminen, riskeihin kannustaminen Juuret käyttöön, kotiseuturakkaus Start-up yritysten rahoitusmahdollisuus, kasvuhalukkaita yrittäjiä Mitä jos ihmisellä olisi jo syntyessään y-tunnus Pienyrittäjyys kunniaan, miten houkutellaan kasvuun Byrokratiaesteet esim. lähiruoassa, kotikutoista Säädökset on tehty isoille yrityksille Vastuullinen kuluttaminen kasvaa, yrityksille mahdollisuus tuottaa Ruoan alkuperämerkinnät näkyvät jo joissain tuotteissa Viranomaisilla tulee olla yhteinen tahtotila Valtakunnan tasolla eri ministeriöiden taistelu pois, kuka sanoo Viimeisen sanan Mitä raporteista seuraa, luetaanko niitä, otetaanko opiksi Mikä on turhaa, ei enää tätä päivää, säästetään ketjun alapäästä Arvoketjujen haltuunotto ja logiikka; lämmitys globaalisti öljyllä, arvoketju otettu paikalliseen energiaan, lähiruoka; Ferraria ei saa Ladan hinnalla Paikallisen kaupallisen toiminnan edistäminen, kannustaminen, tukeminen Case äitien vakuutus, yhdessä rahaa tietylle tilille, josta lasten sairauskulut Mihin varat suunnataan liikkumisessa, infrassa; onko todella pakko muuttaa kaupunkiin, tarvitaanko lentokenttää, junayhteyksiä Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu seuraavassa diassa

25 25 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (3/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu: Kulkeminen maaseudulla, miten järjestetään liikkuminen harvaan asutulta maaseudulta palvelujen ääreen Matkakustannusten korvaukset, maaseudulla ei mahdollisuutta julkisiin yhteyksiin Alkutuotantotuotteiden jatkojalostus ja saatavuus Pienuuden ihannointi, kevyemmällä byrokratia Järviosaaminen, talviosaaminen (esim. lentokenttähoito) Luontoarvot meille itsestään selvää, liiankin selvää? Kuinka paljon maksaisi rakentaa idyllinen kylä? Olemme riippuvaisia infrasta Liian paljon yrittäjyyden esteitä byrokratiaa Riskinottoa ei oikeasti kannusteta Tuotannonrakenteet ja arvoketjut rakennettu suuryrityksiä varten Yrittäjä ei ajattele tulevaa sukupolvea; ei myönteistä puhetta, pakko olla yrittäjä Tarvitaanko tukiverkostoja, kuka niitä markkinoi, miten yrittäjä ne löytää Muutosvastaisuus; vanhanaikaiseen voi luottaa, se on ainakin toiminut. Vai onko? Ei haluta maaseudun asuttamista; asiat on oikeasti ratkaistavissa, uudet Palvelutuotannon mallit vrt. äitien vakuutus Asenne; yhteiskunta tuottaa kaiken, tarvitaan uudenlaista ajattelua, uusia Keksintöjä, ongelmanratkaisuun kasvatusta Silmälle kaunis maakunta tarvitaan Yhteisiä teemoja, jolla ihmiset kytketään yhteen Luodaan strategiavapaa Keski-Suomi Ennakkoluulottomuutta; erilaisuuden hyväksyminen kaikenikäisten ja eri kulttuurien yhdessä toimiva Keski-Suomi Voittajajoukkueiden sanomaa: me oltiin yhtä, miten saadaan vaikka kuntien ja kylien välille Keski-Suomi eri heimojen sulatusuuni, jossa ei kuitenkaan ole yhteistä identiteettiä Yhteiset uhat yhdistää, eikö niitä jo ole tarpeeksi Mitä voidaan tehdä sellaista, jota voidaan viedä? Suljettu ravinnekierto, palattaisiin pieneen, kierrättämään ravinteet ja hyödyntämään, omavaraisuus Luonnon varaan matkailun rakentaminen, luo edellytyksiä puhtaalle tuotannolle Matkailu; ei ajatella resurssilähtöisesti vaan asiakaslähtöisesti, mitä halutaan Vetovoimainen maaseutu, miten saadaan tienvarret puhtaaksi pusikoista, yhteinen tahtotila, resurssit ja voimat palkitaan puhtaimmat kylät, luoda laadulliset brändit Tienvarsien hoidolle tietyt kriteerit, biomassa hyötykäyttöön, jolloin hoito paranee Kokonaisvaltaisemmat hoitomallit, kokonaisuudet (esim.laukaa ja Luhanka esimerkit käyttöön) Yrittämisen ja yrittäjyyden kehittäminen, kunnallinen ja valtiollinen päätöksenteko mahdollistava eikä tappava Pitäisikö palata juurilleen; maa- ja metsätalouden tuotanto, maidosta vientituote Keskitettyä tuotantoa maataloudessa, riski jakaantuu Maaseudusta bisnestä, ei pelkkä virkistymispaikka Metsälaidunnuksen alue, luomu- ja lähituotteiden mahdollisuus, luonnontuotteiden hyödyntäminen Ei tarvita hurlumheitä matkailussa; hiljaisuus, luonnon läheisyys Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu seuraavassa diassa

26 26 Keski-Suomen maaseudun kohtalonkysymykset (4/4) Pöytä 1: Kohtalonkysymykset Keskustelu johtopäätöksistä jatkuu: Esim. hunajatuotanto, miten innovatiivisesti voidaan jalostaa innovaatiojärjestelmän kehittäminen, löytyykö sparraajia esim. hunajatuotteen kehittämiseen Metsäapteekki; villiruoka osattava hyödyntää Yliopistotutkimus ja amk mukaan yrittäjien ja tuottajien tueksi, miten tutkimus siirretään käytäntöön Luonnonhyödyntäminen; Keski-Suomi vihreän hoivan keskus, metsä, järvi, ruoka Green Care edelläkävijäksi, vaatii kyllä jo pikaisia toimenpiteitä, ollaan maakuntana jäljessä Green Care = Green Power Jos ei meillä ole maakuntaa, onko toimeentulon edunvalvontamahdollisuuksia, miten käy maaseudun? Oma edunvalvonta hajautuu, alue hajaantuu maakunta kokenut kovia; ei saatu tiemäärärahoja, varuskuntien lakkautukset, työttömyysluvut, hätäkeskus, sairaanhoitopiirin pirstaloituminen Onko Keski- Suomi uhanalainen maakunta? syntynyt paloista, kenties herkästi paloiteltavissa Maaseudun näkökulmasta huoli ei ole aiheeton kuntauudistuksessa, maaseudun kokoisia hallintoyksikköjä tarvitaan edunvalvontaan Miten saadaan vuorovaikutusta maaseutu / kaupunki, maaseutu mahdollistaa Jyväskylän suuret yritykset, jotka ovat maaseutulähtöisiä Vahva riippuvuussuhde maaseudulla eri toimijoilla, toimijat tunnetaan ja apua odotetaan, kaupunkikeskus pyörii itseriittoisemmin Yhteenhiilenpuhaltamisen käytäntö; Pohjoisen Keski-Suomen jory (kuntien yhteistyö) Pystyykö maaseutu ylläpitämään ja kehittämään peruselinkeinoja, niidenkin pitää kehittyä! Arvostuksen lisääminen maataloudessa, samaa yrittäjyyttä kuin mikä tahansa muukin Jalasjärvellä maanviljelijät yrittäjäyhdistyksen jäseniä, saatava vahvemmin myös kehittämisyhtiöiden asiakkaiksi kuten muutkin yrittäjät Sallivuus ja mahdollistavuus; klustereihin menee kaikki arvostus, muut kärsivät arvostuksen puutteesta Kokeileva, salliva ja erilaistava strategia Elämyspalvelut mennään metsään Muutama juttu, johon laitetaan voimat: kokonaisuuksia tarjolla Kokeiluasunto maaseudulla Asiakkaat täytyy hakea muualta, rahaa täytyy tulla ulkopuolelta, paikallinen kierto ei riitä Metsäraaka-aineiden hyödyntäminen ja jatkojalostus Opiskelijat eivät löydä täältä työpaikkaa, meillä ei saada työvoimaa käyttöön Mitä Tallinnan lentoreitti voisi tuoda? juna Pietarista? Täällä kehitetty yritystoimintaa, joka siirretään muualle, estettävä Turvallisuus; hätäkeskus, puolustusvoimat, hoiva poistuneiden työpaikkojen väki uuteen käyttöön, venäjämahdollisuus Kameralennokkia kehitelty, miten hyödynnetään Verkoston avulla tuotetut kokonaisvaltaiset palvelut Hautomoita verkostoitumiseen Maahanmuuttajat tarvitsevat yhteisön tukea, maaseutu voi olla liian hiljainen Tekemätön työ näkyviin

27 27 Keski-Suomen maaseudun vahvuudet ja heikkoudet ja strategiset johtopäätökset (1/8) Pöytä 2: Asumisen maaseutu ihmislähtöinen maaseutu Vahvuudet Luonto ja maisemat, vesistöt ja järvet Turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö Sosiaaliset verkostot ja yhteisöllisyys, perhe ja suku lähellä, naapuriapu lähellä Asuminen ja työ vielä yhdistettävissä jollain tavoin etäisyys maakuntakeskukseen suhteellisen lyhyt pääosasta maakuntaa Erityiset vahvuudet Kesä-asukkaat tuovat uutta ajattelutapaa ja mahdollisuuksia Yrittäjyyshenki ja monipuolinen yritystoiminta Metsät ja järvet, maiseman vaihtelevuus Meillä maakunnassa on vielä varaa valita asuinpaikkoja suhteellisen hyvin Toimeentuloa mahdollisuus saada matkailusta, jolle hyvä luonnonolosuhteet Paikalliskulttuuri, kesäteatterit, ruoka ym. Puutteet Työmahdollisuudet vähäisiä tietyillä ammattiryhmillä, toimeentulomahdollisuudet vähentyneet Maakunnan äärirajoilta liian pitkä matka maakuntakeskukseen työssäkäyntiin Tekijät alkavat vähentyä ikääntymisen myötä sekä yrityksissä että sosiaalisissa yhteisöissä ja yhdistyksissä Asiakkaiden kysyntä ja maaseudun tarjonta eivät aina kohtaa Tietoliikenneyhteydet vielä paikoin huonot Kehittämistoimet Toimeentulomahdollisuuksien lisääminen kunkin alueen omista vahvuuksista käsin, työtä on oltava kohtuullisen matkan päässä. Järjestöjen voimien yhdistäminen ja yhteistyön lisääminen ja vahvistaminen, harrastusmahdollisuuksien säilyttäminen ja lisääminen Uusien asukkaiden saaminen kylille Kysynnän, tarpeiden ja toiveiden huomioiminen, halutaanko ja osataanko vastata kysyntään? Tuotteita kehitettävä tavallisille kuluttajille (matkailun tuotteistaminen) Asumismuotojen kehittäminen monipuolisemmaksi, vapaus valita Yritysvakoilun lisääminen uusien avausten löytämiseksi ja toimentulon lisäämiseksi Matkailun kehittäminen, tulovirtojen saaminen Suomen ulkopuolelta Green care kysyntä toimeentulon tulevaisuuden mahdollistajana Viestintäosaamisen lisääminen ja näkyminen oikeissa paikoissa Käyttäjälähtöisyyden tuominen kaikkeen kehittämiseen ja toimintaan Tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen asiakaslähtöisesti Työn- ja asumisen yhdistävien asumismuotojen edistäminen Strategiset johtopäätökset Maaseutu Green care alueena: tulevaisuuden toimeentulon yksi mahdollistaja Tietoliikenneyhteydet palvelujen ja toimeentulon mahdollistajana Muuttovirtaa: uusia asukkaita saatava maaseudulle ja kylille Monipuoliset asumismuodot: työn ja asumisen yhdistyminen ja uudet kokeilut Villi kortti: Erilaiset maaseudun asumismuotojen kaupalliseen käyttöön helposti tuotavat energiakokeilut

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia

Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot