Tampereen elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen elinkeinostrategia"

Transkriptio

1 Kyä lähtee! 1 Tampereen elinkeinostrategia alkuperäinen uudistettu tarkistettu osaamis- ja elinkeinolautakunnassa Menestys perustuu Osaamiseen Menestystekijöinä Hyvä toimintaympäristö osaamisintensiivisille yrityksille Elämän laatu osaaville ihmisille Eli innovatiivisuutta tukeva, kaikin puolin vetovoimainen ja juurruttava toimintaympäristö

2 Sisältö 2 1 Elinkeinostrategian lähtökohdat Menestyksen tiellä jatketaan Strategiamenetelmä ja laadintaprosessi Muutosten suunnat ja kilpailukykyajattelun perusteet Toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen elinkeinopolitiikkaan Infrastruktuuri - yritysten fyysinen toimintaympäristö Inhimilliset voimavarat Toimialojen ja klusterien kehittäminen Strategisten klusterien kehittäminen Asuin- ja elinympäristön laatu Viestintä Oppiminen Yhteistyökulttuuri ja verkostot Luova jännite Tampereen elinkeinovisio Elinkeinopolitiikan johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit Vaikuttavuusnäkökulma Uudistuminen Prosessit ja rakenteet Resurssit Strategian toteutus ja seuranta Strategian käyttöönotto Strategian toteutuksen yleiset periaatteet Strategian seuranta ja ajantasaistaminen Lähteet

3 3 1 Elinkeinostrategian lähtökohdat 1.1 Menestyksen tiellä jatketaan Tampere on profiloitunut koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin keskukseksi sekä kansainvälisesti merkittäväksi osaamisintensiivisen yritystoiminnan keskittymäksi. Tampere on myös profiloitumassa yhdeksi keskeisimmistä tietoyhteiskuntakehityksen vetureista maailmassa. Useiden viime aikoina tehtyjen tutkimusten 1 ja selvitysten 2 perusteella Tampereen kaupunkiseutu on halutuin asuinpaikka Suomessa ja maamme toiseksi halutuin haasteellisten työpaikkojen keskittymä koulutettujen osaajien näkökulmasta. Tampere on myös nuorten suosima opiskelupaikka, ja Tampere-talo valtakunnan suosituin kongressikeskus. Yksinkertaistaen on mahdollista todeta, että Tampere on vahvasti kiinni innovatiivisen miljöön kehittämisessä luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Tampereen kehitykselle on ollut ominaista väestön kasvu, osaamisintensiivisten työpaikkojen lisääntyminen, innovaatiotoiminnan laajeneminen, perinteisten teollisuusalojen uudistuminen, kaupallisten palvelujen monipuolistuminen ja hyvän imagon vahvistuminen. Näistä tekijöistä on syntynyt kehämäinen prosessi: hyvä imago tukee kaupungin vetovoimaisuuden parantumista, kaupungin hyvä vetovoima puolestaan tukee imagon kehitystä, joka taas vetää puoleensa uusia osaajia, houkuttelee uusia yrityksiä ja käynnistää uusia prosesseja, jotka vahvistavat imagoa. Yksikään kaupunki ei pysy itsestään positiivisessa kehityskulussa vaan kehitys edellyttää aktiivista tulevaisuuteen suuntautuvaa kehittämisotetta. Vahvasti positiivisessa kehityskulussa kehittämistoiminta on mahdollista perustaa perusasioiden hiomiseen entistä paremmalle tasolle ja uusien, tulevaisuuden kannalta tärkeiden keihäänkärkien luomiseen. Uusien keihäänkärkien luominen vahvistaa kehityskulussa pysymistä ja auttaa kehityskulkua uhkaavien voimien tunnistamisessa ja eliminoimisessa. Positiivisessa kehityskulussa on panostettava erityisesti osaamiseen, koska tietoyhteiskunnassa ja globaalissa taloudessa yritysten kilpailukyvyn ytimessä on kyky luoda, hankkia ja soveltaa tehokkaasti uutta tietoa. Tätä ominaisuutta kutsutaan Tampereen elinkeinostrategiassa osaamisintensiivisyydeksi. Osaamisintensiivisyys ei rajoitu vain tietyn tyyppisiin yrityksiin, vaan osaamisintensiivisiä voivat olla niin suuret, keskisuuret kuin pienetkin yritykset teollisuudessa tai palvelualoilla. Yhtälailla julkiset organisaatiot ja kolmannen sektorin toimijat voivat olla osaamisintensiivisiä. Osaamisintensiivisyyttä voidaan arvioida ja lähestyä seuraavilla kriteereillä: organisaation ja sen henkilöstön jatkuva halu ja kyky oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan (kaikki yritykset ja organisaatiot koosta ja toimialasta riippumatta) toimintaympäristön seurantaherkkyys (kaikki yritykset ja organisaatiot koosta ja toimialasta riippumatta) yrityksissä on suuri T&K -panostus suhteessa liikevaihtoon, esimerkiksi bioteknologian yritykset 1 Ks. esim. Raunio, Mika & Linnamaa, Reija Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 9/2000; Raunio, Mika Osaajat valintojen kentällä. Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 11/2001; Huovari, Janne & Kangasharju, Aki & Alanen, Aku Alueiden kilpailukyky. PTT:n raportteja no 176. Helsinki. 2 Ks. esim. Taloustutkimus Oy:n asuinviihtyvyyttä koskevat selvitykset ja vertailut viime vuosilta.

4 4 kilpailukyvyn ydin on korkeatasoisessa ja vaikeasti jäljiteltävässä tuoteteknologiassa, esimerkiksi gsm-puhelimet ja kallioporakoneet kilpailukyvyn ydin on korkeatasoisessa ja vaikeasti jäljiteltävässä tuotantoteknologiassa, esimerkiksi erikoispaperien valmistus henkilökunnan korkea koulutustaso, esimerkiksi suunnittelutoimistot organisaatiolla on läheinen yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa, esimerkiksi uudet tutkimuslähtöiset yritykset organisaatiolla on kyky tuottaa uusia teknologisia, sosiaalisia ja liikkeenjohdollisia innovaatioita, esimerkiksi franchising. Osaajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä ihmistä, joka on ammattitaitoinen ja jatkuvasti halukas kehittämään omaa osaamistaan. Osaaja on yleensä koulutettu ja hänen osaamiselleen on laajasti kysyntää. Peruslähtökohtana on näkemys nopeasta muutoksesta ja tätä muutosta hallitsevien ja organisaation toimintaa siihen sopeuttavien yksilöiden tärkeydestä organisaation kilpailukyvylle. Osaaja voi olla yksittäinen asiantuntija yrityksen T&K-osastolla, lääkäri tai sairaanhoitaja, opettaja, ohjelmoija tai palvelualan ammattilainen. Vastaavasti nykyaikaiseen teknologiakäsitteeseen kuuluvat tuotantoteknologioiden lisäksi esimerkiksi modernit palvelukonseptit. 1.2 Strategiamenetelmä ja laadintaprosessi 1990-luvun lopulla Tampereella aloitettiin kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan kehittäminen. Kaikem paree Tampere strategiassa on korostettu kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan keskeisiä asioita: laadukasta asuin- ja elinympäristöä, koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuutta, vetovoimaista yritysten toimintaympäristöä sekä verkostoja ja yhteistyötä. Tampereen elinkeinostrategia on kaupungin toimintastrategia, joka täsmentää ja syventää Kaikem paree Tampere strategiassa esitettyjä Tampereen kehittämisen linjauksia. Myös elinkeinostrategiassa sovelletaan muiden toimialojen tapaan tasapainoisen onnistumisen menetelmää, Balanced Scorecard mallia 3. Elinkeinostrategia laadittiin avoimessa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, joita olivat yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt, teknologian siirto-organisaatiot ja muut strategiset yhtiöt, yliopistot ja oppilaitokset, kaupunkiseudun muut kunnat, Pirkanmaan TE-keskus, Pirkanmaan liitto sekä muut keskeiset paikalliset, seudulliset ja alueelliset toimijat. Laadintaprosessista, aineiston keruusta ja kirjoitustyöstä on vastannut Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö, Sente. Strategian laadinta alkoi joulukuussa Keväällä 2002 järjestettiin kolme työseminaaria (14.2., ja 30.5.), joissa pohdittiin ja määriteltiin visiota, kriittisiä menestystekijöitä ja elinkeinopoliittisia suuntaviivoja yhdessä keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa. Strategian laadintaprosessin yhteydessä pidettiin myös avoin keskustelutilaisuus. Elinkeinostrategiasta käytiin lähetekeskustelu kaupunginhallituksessa Strategiasta pyydettiin kirjallinen lausunto vaikuttavuuden kannalta keskeisiltä sidosryhmiltä ja yhteistyötahoilta. Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi strategian Tätä strategiaa on uudistettu vuonna 2003 vuoden 2004 tavoitteita vastaavaksi. Uudistetun strategian elinkeinolautakunta päätti antaa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. 3 Tasapainoisen onnistumisen menetelmä TAON, teoksessa Määttä Seppo-Ojala Timo: Tasapainoisen onnistumisen haaste johtaminen julkisella sektorilla ja Balanced Scorecard, HAUSin julkaisut

5 5 Kaupungin hallitus hyväksyi uudistetun elinkeinostrategian Osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi tarkistukset elinkeinostrategiaan Muutosten suunnat ja kilpailukykyajattelun perusteet Elämme yhteiskunnallista murrosvaihetta tai ainakin sen alkuvaihetta. Näin uskotaan varsin yleisesti. Vaikka uuden yhteiskunnallisen kehitysvaiheen nimestä, keskeisistä kehityskuluista tai muutoksen ajankohdista ei olekaan syntynyt yhtä hallitsevaa näkemystä, vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että merkittävä muutos tai uuden käsitteistön muotoutuminen on tapahtumassa. Muutoksen suunta heijastuu siinä, että useimpiin uutta kehitysvaihetta kuvaaviin termeihin liittyy ajatus informaation, tiedon, teknologian, osaamisen ja oppimisen merkityksen kasvusta. Koska samalla erilaiset rajat heikkenevät, taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat aiempaa enemmän ensisijaisesti globaali tai vähintäänkin ylikansallinen yhdentyminen ja kilpailu. Samanaikaisesti myös paikallisista ratkaisuista ja aloitteellisuudesta on tullut entistä kriittisempi kilpailutekijä. Myös paikallisen osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden merkitys on korostunut. Taloudellisen kilpailun painopiste on siirtymässä hinta-, laatu- ja toimitusaikatekijöistä tuotteiden ja palveluiden innovatiivisuudesta kilpailemiseksi. Kilpailun kiristyessä myös kaupunkiseudut joutuvat entistä tarkemmin analysoimaan kilpailukykyisyyttään yritysten sijaintipaikkana ja asukkaiden elinympäristönä. Niukat resurssit tulisi kyetä kohdentamaan entistä tehokkaammin, samalla kun toimintatapoja pitäisi uudistaa jatkuvasti kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Tietoyhteiskuntakehitys ja globalisaatio muuttavat alueellisen kehittämisen luonnetta siirtämällä painopisteen erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Organisaatioiden kilpailukyky korostuu, sillä erilaiset informaatio-, teknologia- ja pääomavirrat liikkuvat dynaamisesti ja ohjautuvat niihin paikkoihin, joissa mahdollisuudet vaikuttavat parhailta. Yleiset elinkeinopolitiikkaa muuttavat kehityskulut on mahdollista tiivistää seuraavasti: Kehittyneet taloudet ovat siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseen yhteiskuntaan, jota varsin yleisesti kutsutaan tietoyhteiskunnaksi. Eräs keskeinen tietoyhteiskuntaa määrittävä piirre on tiedon muodostuminen tärkeimmäksi tuotannontekijäksi. Yhä yleisemmin kilpailukykyisyyden uskotaan riippuvan kyvystä tuottaa, prosessoida ja soveltaa tehokkaasti informaatiota ja tietoa. Näin kilpailukyvyn kehittämisen avainteemoiksi ovat nousseet osaaminen, oppiminen ja innovatiivisuus. Samalla hallinnollisia ja toiminnallisia rajoja ylittävän verkostomaisen yhteistyön merkitys on kasvanut. Globalisoituvalle taloudelle on ominaista kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimintojen limittyminen uudella tavalla. Aiemmin rajat alueiden, instituutioiden, sektoreiden ja organisaatioiden välillä määrittivät toimijoiden paikan ja aseman. Nyt kaupunkiseutujen ja organisaatioiden aseman määrittävät entistä useammin niiden osaaminen ja kyky jatkuvasti kehittää omia toimintoja. Kaupunkien kehittämisessä painopiste on siirtynyt erilaisista interventioista ja subventioista kilpailukyvyn kehittämiseen. Samalla kilpailukyvyn käsite on laajentunut perinteisestä yksinomaan yritysten kilpailukykyä korostavasta näkökulmasta kokonaisvaltaista näkemystä korostavaan suuntaan. Paikallisen toimintaympäristön ja kilpailukyvyn merkitys kasvavat. Kaupunkiseutujen strategiseksi haasteeksi on noussut oman roolin löytäminen globaaleissa verkostoissa. Käytännössä haasteena on luoda valituilla aloilla sellainen paikallinen toimintaympäristö, joka tarjoaa sekä yrityksille että osaaville ihmisille mahdollisuuksia luoda omaa tulevaisuuttaan.

6 6 Osaamisen ja innovatiivisuuden mukana inhimillisten resurssien eli osaavien ihmisten merkitys on korostunut niin yritysten kuin kaupunkiseutujenkin kehityksessä. Samalla asuin- ja elinympäristön laadun merkitys on kasvanut. Kaupunkiseutujen tulisi tukea teknologisen kompetenssin kehittymistä eli eri organisaatioiden kykyä hallita ja kehittää juuri niiden omien toimintojen kannalta tärkeitä teknologioita. Toiseksi kaupunkiseutujen tulisi tukea organisaatioiden kykyä integroida uudet teknologiat strategioihinsa. Kolmanneksi tulisi tukea oppimiskyvyn kehittymistä eli kykyä jatkuvasti kehittää ja uudistaa toimintoja siten, että uusin informaatio markkinoista ja teknologian kehittymisestä välittyisi toimintaan. Näistä lähtökohdista kaupunkiseutujen kilpailukyky voidaan määritellä kyvyksi 4 nivoa kaupunkiseutu toimijoineen mahdollisimman vahvasti kiinni mahdollisimman hyviin verkostoihin ylläpitää ja kehittää asukkaiden elämän laadun edellytyksiä kuten palveluita, koulutusta ja asuinympäristöä houkutella alueelle uusia, omilla markkinoillaan kilpailukykyisiä yrityksiä luoda sellaiset toimintaedellytykset, että alueella jo toimivien yritysten on mahdollista ylläpitää omaa kilpailukykyään ja kehittää sitä edelleen. Tampereen kehitykselle on siis olennaista vahvistaa kaupungin kilpailukykyä, mutta tämän lisäksi tulisi luoda kilpailuetuja eli sellaisia tekijöitä, joiden avulla on mahdollista erottua muista kaupunkiseuduista. Kilpailukyky ja kilpailuetu ovat joka tapauksessa toisiinsa kytkeytyneitä termejä. Kilpailukyky voidaan yleisesti määritellä sellaiseksi ominaisuudeksi, jolla Tampere pystyy osallistumaan kilpailuun itselleen tärkeistä asioista. Tampereen elinkeinostrategiassa kilpailukyky tarkoittaa erityisesti kykyä vetää puoleensa ja juurruttaa yritystoiminnalle tärkeitä asioita Tampereelle. Saavuttaakseen kilpailuetua Tampereella tulisi siis olla myös sellaisia ominaisuuksia, joiden avulla sen on mahdollista menestyä kilpailussa paremmin kuin muut. Tähän asti Tampere on saavuttanut kilpailuetua rohkeasta päätöksenteosta ja rohkeista panostuksista, korkeatasoisesta osaamisesta, uudistumiskykyisestä teollisuudesta sekä laadukkaasta asuin- ja elinympäristöstä. Yleistäen Tampere on kilpailukyinen, jos se vetää puoleensa kaupungin strategisille klustereille ja muille toimialoille tärkeitä informaatio-, teknologia-, pääoma-, kulttuuri-, ihmis- ja organisaatiovirtoja. Siten kaupunki mahdollistaa asukkaiden elämän laadun ja elintason ylläpidon ja kehittämisen sekä innovatiivisen toimintaympäristön luomisen kaupunkiseudun yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi. 3 Toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen elinkeinopolitiikkaan Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategiaa toteutetaan kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan avulla. Kokonaisvaltaisuus viittaa siihen, että niin elinkeinojen kehittyminen kuin yritysten ja osaavien ihmisten sitoutuminen Tampereen kaupunkiseudulle edellyttää monenlaisia toimenpiteitä, joita ei voida tarkastella ainoastaan yksittäin, ja että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Kaikkia tarvittavia toimenpiteitä ei välttämättä mielletä perinteisessä mielessä edes elinkeinopoliittisiksi. Kokonaisvaltaisessa elinkeinopolitiikassa kaupunkiseutua ja sen eri toimintoja ja niiden kehittämistä tarkastellaan siis elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Elinkeinopolitiikkaa ei toteuteta vain yhdellä 4 Sotarauta, Markku & Linnamaa, Reija Kaupunkiseudun elinkeinopolitiikka ja prosessien laatu. Tampere, Turku, Oulu, Seinäjoki, Vammala ja Parkano benchmarking-vertailussa. Tampereen yliopisto, Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos. Sarja A, 19.

7 7 kunnallisen toiminnan osa-alueella tai toimialalla, vaan läpäisyperiaatteella lähes kaikissa kuntien toiminnoissa. Kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka koostuu kymmenestä eri osa-alueesta, jotka liittyvät yritysten toimintaedellytyksiin, ihmisten elämisen edellytyksiin, viestintään sekä toimialojen ja uusien yritysten kehittämiseen. Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan lähtökohta on sama kuin valtakunnallisen elinkeinopolitiikankin eli ajatus tiedosta, osaamisesta ja teknologiasta yritysten kilpailukyvyn tärkeimpinä lähteinä sekä pyrkimys kehittää yritysten toimintaympäristöä ja -edellytyksiä ja vähentää markkinoiden toimintaongelmia. Tampereen kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan elementit on esitetty kuvassa 1. KUVA 1. Tampereen kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan elementit Seuraavassa on kuvattu yksityiskohtaisemmin kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan osa-alueita ja niiden sisältöä Tampereen kaupunkiseudulla. Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan eri elementtien kehittämisen johtavia periaatteita havainnollistetaan Tampere Unitedin mestaruuden (2001) kunniaksi jalkapalloaiheisilla esimerkeillä. 3.1 Infrastruktuuri - yritysten fyysinen toimintaympäristö Johtava periaate: Hyvä joukkue ja hyvät pelaajat ansaitsevat hyvän stadionin ja kentän sekä muut puitteet. Hyvät fyysiset puitteet vetävät puoleensa hyviä valmentajia ja hyviä pelaajia. Osana kokonaisvaltaista elinkeinopolitiikkaa infrastruktuurilla tarkoitetaan yritystoiminnalle olennaista fyysistä toimintaympäristöä. Yritysten fyysinen toimintaympäristö koostuu muun muassa kaavoista, tonteista, toimitiloista, energian ja veden saannista, liikenneyhteyksistä sekä tietoliikenneyhteyksistä. Tietoliikenneyhteydet ovat nousemassa keskeiseen asemaan tietoyhteiskunnassa. Tampereen kaupunkiseudulla liikenneyhteyksien osalta keskeisiä kehittämiskohteita ovat läntisen ohitustien rakentaminen, muiden ruuhkia aiheuttavien väylien sekä lentokentän ja lentoyhteyksien

8 8 kehittäminen. Tampereen toimintaympäristö on kansainvälinen ja kansainvälistyy jatkuvasti. Tämä luo tarpeita lentoliikenteen kehittämiseksi siten, että Tampereelta on mahdollisimman paljon suoria lentovuoroja keskeisille risteyskentille Euroopassa. Tällä hetkellä liikenne toimii Kööpenhaminaan, Tukholmaan, Lontooseen, Hahniin ja Riikaan. Lisäksi lentoliikenteen mahdollisuudet ja toimivuus ovat selkeitä imagokysymyksiä. Myös matkakeskushanke vahvistaa Tampereen logistista asemaa. Tietoliikenneyhteydet ovat pääsääntöisesti hyviä. Lisäksi ne ovat selvästi markkinoiden piirissä olevia asioita. Tulevaisuudessa tavoitteena on myös ylläpitää kansainvälisesti arvioituna korkeatasoinen tietoliikenneinfrastruktuuri. Infrastruktuurin kehittämisessä Tampereen on onnistuttava pitämään yritystoiminnan kannalta keskeiset perusasiat kunnossa vastaamaan yritysten kysyntään kaavoitus- ja tonttipolitiikalla poistamaan logistisia pullonkauloja, parantamaan ruuhkaisia väyliä, keskustapysäköintiä, saavutettavuutta, huoltoajon toimivuutta kehittämään lentoliikennettä pitämään veroprosentit, taksat ja maksut kilpailukykyisinä. 3.2 Inhimilliset voimavarat Johtava periaate: Yksikään joukkue ei menesty ilman loistavia yksilöitä Inhimillisillä voimavaroilla kaupungin kilpailukykytekijänä tarkoitetaan laajasti ottaen alueella asuvia, opiskelevia ja työssäkäyviä ihmisiä. Inhimillisten voimavarojen merkitys korostuu, koska yritykset sijaitsevat tulevaisuudessa sellaisilla kaupunkiseuduilla, joilla yritysten avainhenkilöiden ja yritysten tarpeet kohtaavat sopivalla tavalla. Inhimilliset voimavarat liittyvät Tampereen kaupunkiseudun kykyyn tarjota yrityksille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Yritysten tärkeimmäksi pääomaksi on noussut inhimillinen pääoma eli osaava, innovatiivinen ja korkeasti kouluttautunut työvoima. Yritysten menestyminen perustuu siis entistä enemmän ihmisiin, niin palvelualalla kuin teollisuudessakin. Niinpä yritykset hakeutuvat yhä useammin sinne, missä on saatavissa osaavaa työvoimaa. Työvoiman laadullisten tekijöiden rinnalla tärkeässä asemassa ovat työvoimakustannukset. Tietoyhteiskunnassa yhä tärkeämpään asemaan ovat kuitenkin nousseet työvoiman osaaminen ja työntekijöiden pysyvyys, joihin vaikuttavat työpaikan ohella erityisesti kaupunkiseudun tarjoama asuin- ja elinympäristön laatu. Tärkeä inhimillisiin voimavaroihin liittyvä tekijä on kaupunkiseudun koulutusjärjestelmän kyky kouluttaa sellaisia ihmisiä, joilla on hyvät valmiudet toimia globaalissa tietoyhteiskunnassa eli kyky kouluttaa oppimaan jatkuvasti uusia taitoja ja tietoja. Osaavan työvoiman saatavuus on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä yritysten sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. Osaavasta työvoimasta on jo puutetta monilla nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla ja tietyillä toimialoilla. Tampereella onkin huolehdittava siitä, että tarjolla on niin ammatillisella toisella asteella kuin korkea-asteellakin monipuolista ja laadukasta sekä määrältään ja sisällöltään oikein mitoitettua koulutusta. Toisaalta osaavan työvoiman sijoittumiseen vaikuttavat perinteisesti hyvät

9 9 paikalliset työmarkkinat eli osaajat sijoittuvat sinne, missä eniten on tarjolla sopivia työpaikkoja. Tällöin työn laatu korostuu. Mika Raunion 5 tutkimusten mukaan osaajia vetää puoleensa erityisesti niin kutsuttu luova ongelmanratkaisuympäristö eli laadukas innovaatioympäristö. Käytännössä tällainen ympäristö tarkoittaa haasteellisia työtehtäviä ja mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Koska kaikille aloille ei ole mahdollista luoda huippuluokan innovaatioympäristöä, on elinkeinopolitiikan kärjen keskityttävä muutamaan klusteriin. Osaavan työvoiman saatavuus tulee todennäköisesti aiheuttamaan ongelmia jo lähitulevaisuudessa kaikilla toimialoilla, niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tällöin tärkeäksi tulee myös ulkomaalaisten osaajien houkuttelu ja juurruttaminen Suomeen. Tampereen on kyettävä nostamaan profiiliaan paitsi suomalaisten myös ulkomaalaisten osaajien silmissä. Raunion mukaan ulkomaalaisten osaajien mielestä Suomen vetovoimatekijöitä ovat perheystävällisyys, hyvät julkiset palvelut sekä mielenkiintoiset ja haastavat työtehtävät kärkialoilla. Toisaalta sellaiset kansalliset pullonkaulat kuin alhaiset palkat, korkea verotus, pienet työmarkkinat ja Suomen yleinen tuntemattomuus maailmalla ovat vakavia esteitä myös paikallisesti. Tampereen kaupunkiseudun on jatkossa kyettävä itse kouluttamaan osaajia, luomaan osaajia puoleensavetävä paikallinen toimintaympäristö sekä rakentamaan yhdessä valtion, yritysten ja muiden kaupunkien kanssa sellaisia konsepteja, jotka vetävät puoleensa ulkomaisia osaajia. Oman koulutustoiminnan tiivistämisessä jo olemassa olevien koulutuspalvelujen rinnalla on paikallisten yritysten ja Tampereen kauppakamarin ideoima ja käynnistämä Koulutusinstituuttiprojekti hyvä esimerkki toimenpiteestä, jolla ennakoidaan tulevia osaavan henkilöstön saatavuuteen liittyviä tarpeita ja nostetaan osaamisen tasoa. Koulutusinstituutti on yrityslähtöinen toimintamalli, jonka tarkoituksena on koota ja räätälöidä juuri kysynnän mukaiset koulutuspaketit ja opetusohjelmat yritysten henkilöstölle ja johdolle. Toiminnan rahoittajina ovat yritykset ja Pirkanmaan TE-keskus. Projekti kertoo myös laajasta yhteisestä näkemyksestä, joka on eri osapuolilla koskien osaavan työvoiman merkityksellisyyttä. Työllisyyden parantamiseksi inhimilliset voimavarat on saatava nykyistä laajemmin työmarkkinoiden käyttöön. Tämä edellyttää lisäponnistuksia erityisesti rakenteellisen työttömyyden osalta. Esimerkkinä tästä on alussa oleva Tampereen kaupungin vetämä Työn tiet hanke. Inhimillisten resurssien kehittämisessä Tampereen on onnistuttava turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus sekä yrityksissä että julkisissa organisaatioissa vahvistamaan ja laajentamaan eri alojen innovaatioympäristöjä luomaan ulkomaalaisille huippuosaajille vetovoimatekijöitä toimimaan aktiivisessa yhteistyössä korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa kehittämään kaupungin omia koulutuspalveluja siten, että ne tukevat yritysten ja koko kaupunkiseudun kehittymistä. 5 Raunio, Mika & Linnamaa, Reija Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 9/2000; Raunio, Mika Osaajat valintojen kentällä. Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seutujen vetovoimaisuus virtaavassa maailmassa. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 11/2001.

10 Toimialojen ja klusterien kehittäminen Johtava periaate: Tampereen uudet kärkinimet voivat syntyä missä lajissa tahansa, jos yleiset puitteet ovat kunnossa ja jos motivaatio kehittää omaa osaamista on korkealla. Huippujen kehittyminen tarvitsee laajan kasvualustan ja tehokkaan junioritoiminnan. Toimialojen ja klusterien kehittäminen tarkoittaa yritysten osaamisen kehittämistä toimialasta tai klusterista riippumatta. Tampereen kilpailukyvyn kehittämisessä tämä on tärkeää, koska kaupunkiseudulla jo toimiva yritystoiminta on ratkaisevassa asemassa myös Tampereen tulevassa kehityksessä. Osaamisintensiivisten palveluyritysten - knowledge intensive business services, KIBS - laadun ja määrän on todettu vaikuttavan positiivisesti sekä jo toimivien yritysten että uusien klusterien kehittymiseen. Pula osaavasta työvoimasta koskettaa lähitulevaisuudessa lähes kaikkia toimialoja. Myös perinteisten alojen ammattilaisten, esimerkiksi talotekniikka- ja metallialan osaajien saatavuus tulee aiheuttamaan ongelmia. Kyseessä on ensisijaisesti monien toimialojen huono imago: kädentaitoja vaativia töitä ei pidetä yhtä seksikkäinä kuin esimerkiksi kännykän valmistusta. Erilaisin paikallisin ja valtakunnallisin toimenpitein on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan näiden toimialojen imagon parantamiseen. Myös yritykset itse pystyvät vaikuttamaan monin eri tavoin oman alansa imagoon ja vetovoimaisuuteen. Toimialojen ja klusterien kehittämisessä ydinstrategiana on pitää yritysten yleiset toimintaedellytykset kunnossa, kehittää sisäistä yrittäjyyttä yrittäjyyskasvatuksella, tukea uuden yritystoiminnan syntymistä sekä edistää yritysten strategisen osaamisen kehittymistä tulevaisuuden yrittäjyys -konseptin mukaisesti (ks. liite 1). Tampereen kaupunkiseudulla syntyy suhteellisen paljon uusia yrityksiä. Uusien yritysten nettolisäys on viime vuosina ollut kuitenkin melko vähäistä. Alkavan yritystoiminnan ja yrittäjyysilmapiirin edistämiseen tarvitaan edelleenkin toimenpiteitä. Ajankohtainen haaste on ikääntyneiden yrittäjien yritystoiminnan jatkoedellytysten turvaaminen. Tampereella pidetään huolta siitä, ettei yrityksen perustaminen kaadu ainakaan perustamisrutiineihin ja liikeidean arvioinnin puutteeseen. Ensimetrissä autetaan vuosittain yli 2000 yrittäjäksi aikovaa. Tutkimus- ja teknologiakeskeisen uuden liiketoiminnan kehittämiseen on Tampereella hyvät edellytykset. Tampereella panostetaan vaativan tuotekehityksen tukemiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Tietointensiivisen yritystoiminnan alkuun saattamisessa auttavat muun muassa kaupungin strategiset yhtiöt, kukin osaamisalueensa mukaan. Myös etampere ohjelma vahvistaa osaamisperustaa ja synnyttää uutta ja uudenlaista yritystoimintaa. Myös elinkeinokeskus teettää tarvittaessa toimialakohtaisia kehitystarveselvityksiä. Niiden teemana voivat olla esimerkiksi uuden teknologian tai toimintatapojen soveltamismahdollisuudet perinteisillä toimialoilla. Erään tällaisen selvityksen tuloksena Tampereelle on syntynyt Tevanake- Innovaatiokeskus (tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäalat). Elinkeinokeskus yhteistyökumppaneineen on selvittänyt myös sähköisen liiketoiminnan edellytyksiä perinteisten toimialojen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Klustereiden ja toimialojen kehittämisessä Tampereen on onnistuttava luomaan sujuva ja luottamuksellinen yhteistyö kaupungin ja yritysten välillä

11 11 auttamaan yrityksiä osaamistason nostamisessa edistämään yrittäjyyttä ylläpitämään kaupungin kykyä vastaanottaa uusia yrityksiä luomaan yritysten kehittymistä tukeva innovaatioympäristö yhdessä kaupunkiseudun muiden kuntien kanssa edistämään korkeakoulujen ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. 3.4 Strategisten klusterien kehittäminen Johtava periaate: Yhdelläkään kaupunkiseudulla ei ole mahdollista pelata kaikkia mahdollisia pelejään huipulla. Siksi pitää valita ne pelit, joissa halutaan olla maailman kärjessä. Samalla tulee kuitenkin herkästi seurata toimintaympäristön muutosta ja nousussa olevia yllättäviäkin lajeja ja tähtiä. Vahvoihin painopistealueisiin panostamalla saadaan globaalisti kilpailukykyistä yritystoimintaa, joka synnyttää investointi- ja kulutuskysyntää ja edelleen hyvinvointia Tampereen alueelle. Klustereiden osana toimivat alihankintayritykset vahvistuvat ja myös uusien palveluyritysten tarve kasvaa. Työpaikkoja syntyy näin ollen lisää myös varsinaisten painopistealojen ulkopuolelle. Vahvuuksiin panostava elinkeinopolitiikka saa aikaan positiivista kierrettä ja on samalla parasta mahdollista työllisyyspolitiikkaa. Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuudelle strategiset klusterit ovat erityisen merkittäviä. Strategisten klusterien kehittäminen perustuu Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaan ja sen yhteydessä tehtyihin valintoihin. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma on strateginen ohjelma, joka osaltaan täsmentää ja toteuttaa elinkeinostrategiaa ja kaupungin strategiaa. Strategisia klustereita ovat koneenrakennus ja automaatio, informaatio- ja kommunikaatioteknologia, terveysteknologia, viestintä- ja mediapalvelut sekä osaamisintensiiviset yrityspalvelut. Näiden lisäksi strategisiin klustereihin kuuluu myös matkailu. Matkailustrategia osaltaan täsmentää ja toteuttaa elinkeinostrategiaa ja kaupungin strategiaa. Tässä yhteydessä klusteri ymmärretään taloudellisten toimijoiden muodostamaksi tiheäksi verkostoksi, jossa toimijat toimivat kiinteässä yhteistyössä ja niillä on intensiivisiä vaihtosuhteita keskenään. Osaamiskeskusohjelman käytännön toteutuksesta ja strategisten klusterien kehittämisestä vastaavat pääasiassa Tampereen Teknologiakeskus Oy (koneenrakennus ja automaatio sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologia), Finn-Medi Tutkimus Oy (terveysteknologia), Oy Media Tampere Ltd (viestintä ja mediapalvelut), Professia Oy (osaamisintensiiviset yrityspalvelut), Suomen Matkailun Kehitys Oy (matkailu) sekä yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Tulevaisuuden ydinkysymys liittyy uusiin, nouseviin klustereihin. Yksi näkyvissä oleva ja kiinnostava alue on bioalan yhdistäminen Tampereen vahvojen alojen kehitykseen. Uusia mahdollisuuksia tarjoaa myös uusmediaan liittyvä sisällöntuotanto, jota tukee alueen vahva ICT -osaaminen. Myös uuden terveysteknologian hyödyntämiseen liittyvät hoivapalvelut ovat tulevan kehityksen kannalta tärkeä alue, varsinkin jos syntyy vientiin kelpaavia palveluja ja teknologiaa yhdistäviä konsepteja. Kulttuurin ja viihteen tulevaisuuden menestystekijäksi taas on nousemassa elämyksellisyys. Näin ollen kiinnostava kysymys on, miten informaatioteknologia, sisällöntuotanto, viihde sekä kulttuuri

12 12 sulautetaan elämysklusteriksi. Yksittäisten yritysten tapaan myös klustereiden on erikoistuttava sisäisesti omien erityisvahvuuksiensa mukaisesti. Teknologinen muutos on globalisaation myötä huomattavasti nopeutunut ja tuotteiden elinkaaret ovat merkittävästi lyhentyneet. Yritysten tuotestrategiaa leimaa yhä useammin pitkälle menevä erikoistuminen yhä kapeampiin asiakassegmentteihin. Yritysten sisällä tämä on merkinnyt tarvetta madaltaa hierarkioita ja lisätä erilaisia toimintojen ja yksiköiden välisiä, organisaation sisäisiä verkostoja, jotta ulkoa tuleviin signaaleihin ja avautuviin mahdollisuuksiin kyetään vastaamaan riittävän nopeasti. Uusiin tuotteisiin on entistä enemmän integroitu erilaisia teknologioita, jotka usein pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Tällaisen osaamisen hallinta yksin on mahdotonta jopa suurille yrityksille. Näin erilaiset tuotantoon, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä markkinointiin liittyvät verkostot ja yhteistyösuhteet yritysten välillä ovat aiempaa tärkeämpiä. Samalla myös yritysten yhteistyö osaamisen tuottajien kanssa on lisääntynyt. Näitä yhteistyökumppaneita ovat julkiset ja yksityiset tutkimuslaboratoriot sekä yliopistot. Näistä lähtökohdista innovaatiojärjestelmän tehostaminen nousee keskeiseen asemaan. Innovaatiojärjestelmällä tarkoitetaan taloudellisesti käyttökelpoisen tietämyksen tuottamiseen, levittämiseen ja käyttöön osallistuvia erilaisia toimijoita ja näiden välisiä vuorovaikutussuhteita. Tampereen tulee siis jatkossakin kyetä kehittämään innovaatiojärjestelmää siten, että se tukee strategisten klustereiden kehitystä. Näin ollen strategiana on tehdä palvelurakenteesta ja palveluista yrityksille ja yrittäjille helposti lähestyttäviä ja hahmotettavia, nopeita ja joustavia. On myös varmistettava, että palveluja tarjoavien organisaatioiden resurssit ovat riittävät suhteessa niiden tehtäviin. Palveluja tarjoavien organisaatioiden on lisäksi edelleen tarkennettava ja terävöitettävä omaa ydinosaamistaan, jotta turhaa päällekkäistä työtä voidaan välttää ja yhteistyötä kyetään tehostamaan. Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän osia ovat: teknologiakeskukset (Hermia ja Finn-Medi) teknologian siirtoyhtiöt (Teknologiakeskus Hermia Oy, Hermian yrityskehitys Oy, Tuotekehitys Oy Tamlink, Finn-Medi Tutkimus Oy ja Oy Media Tampere Ltd) kehittämistoiminnan rahoittajat (Pirkanmaan TE-keskus, TEKES, Finnvera Oyj ja niin edelleen) pääomasijoittajat (Pikespo, Tasku ja Sentio) yliopistot ja tutkimuslaitokset (TTY, TaY, Tays, VTT ja UKK-instituutti) ammattikorkeakoulut (Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu) ammatilliset oppilaitokset (Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan Taitokeskus) täydennyskouluttajat (Edutech, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Tampereen aikuiskoulutuskeskus ja niin edelleen) alueen kehittäjät (Pirkanmaan liitto ja kuntien elinkeinoyksiköt) uuden yritystoiminnan kehittäjät (Ensimetri, Tampereen Seudun Osuustoimintakeskus ja yrityshautomot) toimintaympäristöjen kehittäjät (Tampere Science Parks Oy) Strategisten klustereiden kehittämisessä Tampereen on onnistuttava ylläpitämään ja kehittämään sellainen toimintaympäristö, jossa terveysteknologia klusteriin kuuluvien organisaatioiden on mahdollista kehittyä oman alansa kansainväliseen kärkeen

13 ylläpitämään ja kehittämään sellainen toimintaympäristö, jossa koneenrakennus ja automaatio klusteriin kuuluvien yritysten on mahdollista pysyä kansainvälisessä kärjessä ja selviytyä suurten ikäluokkien eläkkeellejäämisestä ylläpitämään ja kehittämään sellainen toimintaympäristö, jossa informaatio- ja kommunikaatioteknologia klusteriin kuuluvien yritysten on mahdollista kasvaa myös tulevaisuudessa ylläpitämään ja kehittämään sellainen toimintaympäristö, jossa viestintä- ja mediapalvelut toimialoihin kuuluvien organisaatioiden on mahdollista kehittyä oman alansa kansainväliseen kärkeen luomaan sellainen toimintaympäristö, joka tukee osaamisintensiivisten yrityspalveluyritysten kehitystä ja keskinäistä verkostoitumista ylläpitämään ja kehittämään Tampereen vetovoimaa matkailu- ja messukaupunkina kehittämään jatkuvasti innovaatiojärjestelmää yhteistyössä muiden innovaatiojärjestelmän toimijoiden kanssa siten, että yritysten uusien teknologioiden, tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja kansainvälinen kaupallistuminen nopeutuisivat Asuin- ja elinympäristön laatu Johtava periaate: Koko elämä ei ole jalkapalloa. Niin pelaajat, valmentajat kuin joukkueenjohtokin viihtyvät siellä, missä hyvän elämän edellytykset ovat kunnossa. Yksinkertaistaen on mahdollista todeta, että aiemmin työvoima meni sinne missä oli työpaikkoja. Tietoyhteiskunnassa tästä suhteesta on tullut monisyisempi ja erityisesti korkeaa osaamista vaativilla aloilla yritykset hakeutuvat niille kaupunkiseuduille, joissa on kyseisen yrityksen tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Näin ollen tietoyhteiskunnassa tärkeämpään asemaan nousee osaavia ihmisiä puoleensa vetävien ja juurruttavien voimien vahvistaminen Tampereella. Asuin- ja elinympäristö on kiistatta hyvin tärkeä kilpailukyvyn osa. Sen avulla on mahdollista saavuttaa myös kilpailuetua suhteessa muihin kaupunkiseutuihin. Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä kuten rakennetusta ympäristöstä ja luonnon ympäristöstä, toiminnallisesta ympäristöstä ja sen tarjoamista palveluista esimerkiksi terveydenhuolto, päivähoito, yleissivistävä koulutus, viihde- ja kulttuuripalvelut ja harrastusmahdollisuudet, taloudellisesta ympäristöstä eli elinkustannukset kuten palveluiden hinnat, asumiskustannukset, veroprosentti ja niin edelleen sekä sosiaalisesta ympäristöstä eli ihmisten välinen vuorovaikutus ja ne sosiaaliset verkostot, joissa ihminen päivittäin toimii. Asumisen laadulla on suuri merkitys ihmisten viihtyvyyteen ja kaupunkiseudun vetovoimaisuuteen sekä osaavien ihmisten juurruttamiseen Tampereen kaupunkiseudulle. Tällöin sellaiset kysymykset kuin onko kaupunkiseudulla tarjolla riittävästi monipuolisia, yksilöllisiä ja mielenkiintoisia asuinvaihtoehtoja sekä onko kaupungin keskusta viihtyisä asuin- ja vapaa-ajanviettopaikka nousevat myös elinkeinopolitiikan näkökulmasta keskeiseen asemaan. Monipuolisuuteen kuuluu esimerkiksi viihtyisä keskusta-asuminen, väljempi pientaloasuminen, asuminen rauhallisessa luonnonympäristössä, erilaisten omistusmuotojen mahdollistaminen sekä valintamahdollisuus hinnaltaan ja laadultaan eritasoisten asumismuotojen välillä. Tulevaisuudessa uusien asuntoalueiden suunnittelu ja rakentaminen vaatii yhä tiiviimpää kuntien välistä yhteistyötä, josta hyvänä esimerkkinä on Vuoreksen suunnittelu. Laadukkaan asumisen

14 14 osatekijöitä ovat myös kestävän kehityksen mukainen maankäytön suunnittelu, korkeatasoiset yhdyskuntatekniset palvelut kuten energia-, jäte- ja vesihuolto sekä asumisterveyteen ja elintarvikkeiden puhtauteen liittyvät palvelut. Hyvinvointipalvelujen ylläpidossa ja kehittämisessä merkittävässä asemassa ovat Tampereen kaupungin toimialat. Myös hyvinvointipalvelujen laatu nousee keskeiseen asemaan ihmisten juurruttamisessa Tampereelle. Hyvinvointipalvelut tarkoittavat ihmisten jokapäiväiseen elämään kuuluvia hyvinvointia luovia ja ylläpitäviä tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuollon palvelut, lasten päivähoito, yleissivistävä koulutus, viihde- ja kulttuuripalvelut sekä asuminen ja ympäristön puhtaus. Asuin- ja elinympäristöä tulee kehittää niin, että se vastaa osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuvan talouden haasteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi päiväkodeissa erilaisia vaihtoehtoja kielissä ja opetusmenetelmissä sekä joustavuutta ajoissa. Myös peruskoulutuksessa on jatkettava kielimahdollisuuksien, pedagogiikkojen ja painotusvaihtoehtojen lisäämistä ja sisällön kehittämistä. Terveydenhuollon palveluiden on oltava laadukkaita ja nopeasti saatavilla. Lisäksi palveluita on järjestettävä kustannustehokkaasti, jotta verotus voidaan pitää kilpailukykyisenä. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden merkitys vetovoimatekijänä kasvaa. Jotta esimerkiksi merkittävä kansainvälinen tai suomalainen yritys sijoittaisi Tampereelle tuotekehitysyksikön, edellyttää se usein yritystoimintaan suoraan liittyvien tekijöiden lisäksi kulttuuritarjontaa ja muita vapaa-ajan palveluita sekä trendikkäitä elämyspalveluita ja yhä useammin muilla kielillä kuin Suomen kielellä. On hyvin todennäköistä, että lähitulevaisuudessa erot kaupunkiseutujen kyvyssä järjestää asukkailleen laadukas asuin- ja elinympäristö tulevat kasvamaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmiset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota niin julkisten kuin yksityistenkin palvelujen sekä elinympäristön laatuun ja kustannuksiin. Asuin- ja elinympäristön kehittäminen vaatii runsaasti resursseja, kun tavoitteet on asetettu korkealle. Toisaalta se myös juurruttaa ihmiset ja sitä kautta yritykset kaupunkiseudulle ja tuo tuloja. Kysymys on ennen kaikkea oikeasta mitoituksesta ja arvoista. Heikkenevän hyvinvoinnin noidankehä on joka tapauksessa huonoin vaihtoehto kaupungin kehittymiselle. Asuin- ja elinympäristön kehittämisessä Tampereen on onnistuttava tarjoamaan kysynnän mukaisia laadukkaita asuinmuotoja: asumisvaihtoehdoissa on kyettävä turvaamaan monimuotoisuus eli monipuoliset, yksilölliset ja mielenkiintoiset vaihtoehdot järjestämään kysyntää vastaavat, toimivat ja laadukkaat hyvinvointipalvelut yksin ja yhdessä kumppaneiden eli muiden kuntien ja yritysten kanssa luomaan vetovoimaisia kokonaisuuksia myös ulkomaalaisille osaajille: kaupunkiseudun tulee tarjota korkealaatuisten työ- ja uramahdollisuuksien lisäksi korkealaatuista asumista, koulutusta ja palveluita säilyttämään kilpailuetu liikennejärjestelmän toimivuudessa.

15 Viestintä Johtava periaate: Jos et tiedä, että on olemassa peli nimeltä jalkapallo, et sitä koskaan pelaa tai katso televisiosta. Tietoyhteiskunnassa ei ole pulaa informaatiosta. Informaation määrä on valtava, mutta ihmisten kapasiteetti käsitellä asioita on yhä edelleen rajallinen. Tämä osaltaan johtaa siihen, että ihmisten käsitykset erilaisiin ilmiöihin pohjautuvat useammin mielikuviin kuin todellisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös elinkeinopolitiikassa korostuu viestinnän rooli. Vaikka Tampereen kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan elementit olisivat miten hyvällä tasolla tahansa, mutta Tampereen kannalta keskeiset kohderyhmät eivät sitä tiedosta, eivät myöskään elinkeinopoliittiset linjaukset toteudu toivotulla tavalla. Viestinnän tavoitteena on tukea Tampereen kehittämistä ja vakiinnuttaa sen asemaa lisäten tunnettuutta ja uskottavuutta sekä rakentaen tietoisesti vahvaa, Tampereen omiin vahvuuksiin perustuvaa profiilia. Profiili heijastaa yhteistyö- ja kohderyhmien odotuksia ja vaatimuksia ja sen avulla Tampere erottuu positiivisesti kilpailijoistaan. Tampereen viestinnän tärkeimmät kohderyhmät elinkeinopolitiikan näkökulmasta ovat a) muualla Suomessa ja ulkomailla toimivat kaupunkiseudun strategisten painopistealojen yritykset, jotka ovat potentiaalisia Tampereelle sijoittujia tai potentiaalisia alueen tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyökumppaneita, b) opiskelupaikkaa valitsevat nuoret ihmiset, c) strategisten klustereiden kannalta merkittävät osaajat, d) sellaiset maailman huippua edustavat tutkijat, kehittäjät ynnä muut sellaiset, jotka toimivat Tampereen kannalta strategisilla aloilla, e) kansainväliset ja kansalliset pääomasijoittajat sekä f) kotimaiset ja ulkomaiset päättäjät ja muut vaikuttajat, jotka vaikuttavat kaupunkiseutua kiinnostavien resurssien jakoon. Oman tärkeän kohderyhmänsä muodostavat matkailijat ja matkailuorganisaatiot. Markkinointiviestinnän keinoja ovat esimerkiksi verkkomarkkinointi Internetissä, messuosallistumiset, julkaisujen ja painotuotteiden jakaminen sekä henkilökohtaiset esittelyt. Olennaista on, että erilaisia välineitä käytetään monipuolisesti ja että kaikilla kanavilla esitetään samat viestit. Elinkeinopolitiikkaan kuuluu myös muuta viestintää kuin markkinointiviestintä. Muuta viestintää on esimerkiksi matkailun tiedottaminen ja turistineuvonta, opastukset sekä esimerkiksi yrityksille lainsäädännön muutoksista tiedottaminen. Tiedotusta hoidetaan kaupungin yleisten viestintäperiaatteiden mukaan. Tampereen elinkeinopoliittisen viestinnän perusperiaate on, että viestitään niin tehokkaasti kuin mahdollista todellisista asioista juuri oikeille kohderyhmille. Tämän periaatteen taustalla on ajatus siitä, että imago ei synny tyhjillä markkinointikampanjoilla vaan todellisella toiminnalla ja siitä kertomisella oikeille kohderyhmille. Elinkeinopoliittinen viestintä on Tampereella edelleen hajanaista ja panostukset suhteellisen vaatimattomia. Tampere tehostaa elinkeinopoliittista viestintää sekä Suomessa että ulkomailla. Viestintä suunnataan täsmäkohteisiin. Esimerkkinä tällaisesta täsmämarkkinoinnista on jo käynnistynyt Invest In Tampere Region hanke (Invest Promotion). Sen tavoitteena on: lisätä alueen osaamisen kuten yritysten ja tutkijoiden kansainvälistä tunnettuutta saada kansainvälisiä huippuprojekteja alueen yrityksille ja tutkijoille houkutella ulkomaisia investointeja alueelle kaupallistaa tutkimustuloksia ja tuotteistaa uusia teknologioita

16 aktivoida olemassa oleva yhteistyöpotentiaali 16 Viestinnässä Tampereen on onnistuttava panostamaan siihen riittävästi tunnistamaan oikeat kohderyhmät ja löytämään juuri oikeat viestinnän kanavat heidän tavoittamisekseen luomaan selkeä viestintäkonsepti, joka vastaa kysymyksiin, ketkä viestittävät, kenelle viestitetään ja mitä kanavia käytetään. 3.7 Oppiminen Johtava periaate: Jalkapallo kehittyy jatkuvasti. Vaikka koko ajan vähän pelaisikin, mutta jos ei jatkuvasti opi peliä uudestaan, joukkue löytää itsensä pian divarista. Jalkapallo on oppimisprosessi. Kilpailukyvyn elementeistä tärkein mutta samalla vaikeimmin kuvattava on kaupunkiseudun oppimiskyky. Oppimisen merkitys on korostunut, koska jatkuvasti muuttuvan verkostomaisen toimintaympäristön hallinnan ja kaupunkiseudun kilpailukyvyn luomisen avaintekijöiksi ovat nousseet uuden tiedon sekä uusien innovaatioiden luominen ja omaksuminen kilpailijoita nopeammin. Tässä yhteydessä oppiminen määritellään uusien tietojen tai taitojen hankkimiseksi ja toimintaan sulauttamiseksi opiskelemalla ja hyödyntämällä aiempia kokemuksia ja neuvoja. Olennaista on toimijan oma ajatteluprosessi, jossa uudet tiedot ja taidot oivalletaan ja sisäistetään. Näin kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan yhdeksi tärkeimmistä päämääristä nousee elinkeinopoliittisen ajattelun kehittyminen. Oppiminen viittaa siis ennen kaikkea uusien kompetenssien ja taitojen kehittämiseen eikä ainoastaan informaation hankintaan tai pääsyyn informaation lähteille. Oppimista voidaan tarkastella monista eri näkökulmista. Oppiminen voidaan nähdä sosiaalisena prosessina ja keinona ehkäistä syrjäytymistä. Samoin oppiminen on olennainen osa esimerkiksi tietoyhteiskuntakehitystä: tietoyhteiskuntavalmiuksien oppiminen on tulevaisuudessa kriittinen tekijä, koska ilman niiden omaksumista yksilöllä on suuri riski tipahtaa yhteiskunnan kehityksen ulkopuolelle. Oppimisen ja osaamisen ylläpitäminen sekä kehittäminen on nykyään jatkuvaa sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön. Eri kehitysvaiheissa olevat toimialat, yritysten ja osaajien koulutustarpeet sekä ammatillisten pätevyyksien ja osaamisen taitojen muutokset, jopa joidenkin ammattien katoaminen ja uusien ilmaantuminen, ovat esimerkkejä tekijöistä, joita on kyettävä ennakoimaan. Tampereen kaupunki osallistuu ennakointiin Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan TEkeskuksen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa. Pelkkä ennakointitieto ei riitä, vaan sillä on myös oltava ohjaava vaikutus. Tampereen on ylläpidettävä ja kehitettävä kokonaisvaltaista koulutustarjontaa, jossa ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuis- ja täydennyskoulutus ohjautuvat yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten ja ilmenevien tarpeiden mukaan. Elinkeinokeskus edistää oppilaitosten välistä yhteistyötä ja koulutussektorin sekä elinkeinoelämän vuoropuhelua virittämällä keskustelua tulevaisuuden teemoista

17 17 ja tarjoten keskustelufoorumeita eri osapuolille. Tavoitteena on, että kun yritys tai yksittäinen henkilö haluaa oppia, on ratkaisu tarpeeseen helppo löytää yrityksen koosta tai toimialasta tai yksilön iästä tai työmarkkina-asemasta riippumatta. Kehittyäkseen oppivaksi kaupungiksi Tampereen on onnistuttava edistämään osaamisen tason nostamista kaupungin omissa, kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan kannalta tärkeissä yksiköissä, strategisissa yhtiöissä ja kaupunkiseudun yrityksissä kehittämään elinkeinopoliittisten toimijoiden kompetenssit globaalin tietoyhteiskunnan edellytyksien mukaisiksi kehittämään kaupungin koulutustoimialan ja kuntalaisten kompetenssit globaalin tietoyhteiskunnan edellytyksien mukaisiksi. 3.8 Yhteistyökulttuuri ja verkostot Johtava periaate: Vaikka jalkapallo onkin joukkuelaji, joukkueenjohdon, valmentajien ja tähtipelaajien intressien ja tavoitteiden erilaisuuden vuoksi yhteistyö voi ajoittain osoittautua vaikeaksi. Erityisen vaikeaksi se muodostuu, jos joukkueen muiden jäsenten kuuntelemista ei koeta tarpeelliseksi. Verrattuna jalkapalloon kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka on siitä erikoinen peli, että siinä ei ole yhtä joukkueenjohtajaa, joka kasaa joukkueen, tai yhtä valmentajaa, joka päättää kuka pelaa ja kuka ei. Näin ollen yhteistyökulttuurin merkitys korostuu. Yhteistyökulttuuri viittaa kaupunkiseudun organisaatioiden kykyyn toimia verkostoissa sekä kykyyn tehdä luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Hyvästä yhteistyökulttuurista on tullut kilpailuetu, koska se antaa mahdollisuuden kaupunkiseudun resurssien ja vahvuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Huono yhteistyökulttuuri taas saattaa johtaa siihen, että elinkeinopolitiikka hajoaa pieniksi puroiksi ja niin vahvuudet kuin resurssitkin jäävät systemaattisesti hyödyntämättä. Tampereen kilpailukyvyn kannalta olennaista on, millaisia yrityksiä, tutkimus- ja oppilaitoksia ja julkisia organisaatioita kaupunkiseudulla on ja millaisiin verkostoihin ne ovat kiinnittyneet. Tällöin tärkeitä kysymyksiä kilpailukyvyn vahvistamisessa ovat, missä verkostoissa Tampereen toimijat ovat mukana, mikä on heidän asemansa verkostoissa: ovatko he verkostojen solmukohtia tai lisäarvon tuojia vaiko vain mukana olijoita, millaisia verkostoja Tampereelta käsin kyetään luomaan ja minkälainen lisäarvo verkostojen kautta välittyy Tampereelle. Tampereen elinkeinopolitiikalle tärkeitä ovat a) Tampereen kaupungin ja muiden elinkeinopoliittisten toimijoiden yhteistyö yritysten kanssa, b) seutuyhteistyö, c) Tampereen kaupunkiseudun ja muun Pirkanmaan välinen yhteistyö Tampereella olevan osaamisen siirtämisessä hyödyntämään koko Pirkanmaata sekä d) erityisesti kansainvälinen yhteistyö strategisten klustereiden kannalta maailman huippuosaajien kuten yrityksien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa. Verkostojen rakentamisessa, ylläpidossa ja hyödyntämisessä Tampere korostaa yhdessä tekemistä ja turhan hallinnoinnin ja organisoitumisen välttämistä. Tampereen kaupunkiseudun elinkeinopolitiikan

18 18 toteutus perustuu niin kutsuttuun mahdollistavaan malliin, jossa korostuu substanssiosaaminen (katso tarkemmin toimintamallista luvusta 7). Verkostojen luomisessa ja hyödyntämisessä Tampereen on onnistuttava ylläpitämään hyvät ja luottamukselliset suhteet yritysten kanssa luomaan joustava mutta tehokas seudullisen yhteistyön malli tunnistamaan parhaat mahdolliset kumppanit niin ulkomailta kuin Suomestakin ja luomaan sellaiset yhteistyön mallit, jotka tukevat sekä Tampereen strategioiden että yhteistyökumppaneiden strategioiden toteutumista. 3.9 Luova jännite Johtava periaate: Hyvä jalkapallojoukkue etsii aina mahdollisuuksia pelata paremmin. Se haluaa tulevaisuudelta jotain enemmän. Joukkueen suorituksen ja tulevaisuuden odotusten välillä on jännite, joka saa sen etsimään uusia tapoja kehittyä ja pelata. Elinkeinopolitiikassa hyvin keskeistä on se, että erilaiset ajatukset, näkemykset ja intressit luovat usein jännitteitä. Jännite on voima, jonka varassa kilpailukyvyn elementit elävät ja uudistuvat. Jos jännite saa aikaiseksi jotain uutta, se on luonteeltaan luovaa. Kehittyäkseen Tampereen on aika ajoin haastettava omat olemassa olevat ajattelu- ja toimintamallinsa. Luovalla jännitteellä tarkoitetaan sellaista tilaa, jolle on ominaista kiihtymys, epävarmuus tulevien tapahtumien ja toimintojen seurauksista ja jossa samanaikaisesti läsnäolevat toisilleen vastakkaiset tai riittävästi erilaiset voimat kyseenalaistavat vallitsevat ajattelu- ja toimintamallit. Luovan jännitteen seurauksena syntyy ennen kokemattomia ja omaperäisiä tuotteita, prosesseja, ajatuksia ja toimintamalleja. Luova jännite voi syntyä itsestään tai johtajuuden tuloksena. Tampereella on Kaikem paree Tampere strategian mukaan tekemisen meininkiä eli luovaa jännitettä. Pysyykö luova jännite yllä myös tulevaisuudessa? Luovaa jännitettä on mahdollista synnyttää esimerkiksi strategisilla projekteilla, uusilla ideoilla ja avauksilla sekä eri toimijoiden haastamisella mukaan suurien tavoitteiden toteuttamiseen, esimerkiksi etampere. Ylläpitääkseen luovaa jännitettä Tampereen on onnistuttava luomaan ja pitämään yllä analyyttistä ja erilaiset näkökulmat esille nostavaa keskustelua Tampereen tulevaisuudesta uudistamaan säännöllisin väliajoin kaupungin kehittämisen päämäärät keksimään itsensä ja toimintamallinsa aika ajoin uudestaan. 4 Tampereen elinkeinovisio Tampereen elinkeinovisio kuvaa Tampereen haluttua tulevaisuutta yritystoiminnan näkökulmasta. Vision tulee olla yhtä aikaa realistinen ja haastava. Visio on realistinen, jotta se koettaisiin

19 19 mahdolliseksi toteuttaa. Visio on haastava, jotta rima pysyisi korkealla ja toimijat on mahdollista houkutella venymään äärirajoilleen sen saavuttamiseksi. Visiota konkretisoivat edellä kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan yhteydessä esille nostetut asiat, joissa Tampereen ainakin tulisi onnistua. Visio Strategiat Tampereen kaupunkiseutu on yksi maailman vetovoimaisimmista osaamisintensiivisten yritysten toimintaympäristöistä ja osaavien ihmisten elinympäristöistä. Tampereella kehitetään strategisia klustereita toteuttamalla osaamiskeskusohjelmaa Tampereella edistetään tietoyhteiskuntakehitystä toteuttamalla etampere-ohjelmaa. Tampereella vahvistetaan bioteknologiatoimintaa kehitystä toteuttamalla BioneXt Tampere ohjelmaa. Tampereella nostetaan yritysten osaamisen tasoa kehityshankkeilla ja toteuttamalla yritysten tietoyhteiskuntaosaamista kehittävää palvelua sekä yrityshautomotoimintaa. Tampereella kehitetään yrittäjyyskulttuuria tuomalla sisäiseen yrittäjyyteen liittyvät ominaisuudet luonnolliseksi osaksi koulutusta ja vakiinnuttamalla Yrittäjän-päivän konsepti osana yrittäjyyden markkinointia. Tampereella turvataan osaavan työvoiman saatavuus edistämällä monipuolisten, mielenkiintoisten ja haasteellisten työmahdollisuuksien tarjonnan kasvua sekä houkutellaan ja juurrutetaan ulkomaalaisia osaajia täsmämarkkinoinnin avulla sekä kehittämällä kansainvälisesti vetovoimaisia, luovia ongelmanratkaisuympäristöjä eri toimialoille ja tarjoamalla sijoittujapalvelua. Tampereella edistetään toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä kehittämällä palvelualan yritysten toimintaympäristöä ja rohkaisemalla yksityisen ja julkisen sektorin kumppaneita ja kehittämällä vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Tampereella terävöitetään elinkeinopoliittista toimintamallia ja kehitetään toimijoiden osaamista, yhteistyötä ja viestintää. 5 Elinkeinopolitiikan johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmilla jäsennetään visiota ja kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toimintafilosofiaa, ja ne konkretisoidaan toteuttamiskelpoisiksi kokonaisuuksiksi. Näkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Elinkeinopolitiikassa haetaan ennen kaikkea vaikuttavuutta. Muut näkökulmat: uudistuminen, prosessit ja rakenteet sekä resurssit ovat mahdollistajia. Vaikuttavuus Vaikuttavuudella tarkoitetaan elinkeinopoliittisen toiminnan vaikutusta Tampereen kaupunkiseudun kehitykseen. Kriittisten menestystekijöiksi kirjattujen asioiden tulee näkyä kehityksenä ja muutoksina Tampereella. Vaikuttavuus siis muodostuu kaupunkiseudun kehityksen ja elinkeinopolitiikan tuotosten välisestä suhteesta. Visio Tampereen kaupunkiseutu on yksi maailman vetovoimaisimmista osaamisintensiivisten yritysten toimintaympäristöistä ja osaavien ihmisten elinympäristöistä.

20 20 Vaikuttavuus kriittiset menestystekijät 1. Strategisten klustereiden kehittäminen 2. Ohjelmaperusteisen kehittämispolitiikan jatkuminen 3. Yritysten osaaminen ja osaava työvoima 4. Hervannan vetovoima ja yhteisöllisyys 5. Työllistyminen, työvoima ja yritystoiminta Hervannassa Prosessit ja rakenteet kriittiset menestystekijät 1. Elinkeinopoliittinen viestintä 2. Tamperelainen toimintamalli verkottuminen VISIO Resurssit kriittiset menestystekijät 1. Inhimillisten ja taloudellisten resurssien turvaaminen 2. Maankäyttö ja toimitilat Uudistuminen kriittiset menestystekijät 1. Elinkeinopoliittisten toimijoiden osaaminen 2. Yrittäjyyskulttuurin kehittäminen 3. Palvelumarkkinoiden kehittäminen 1. Kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan johtamisnäkökulmat ja elinkeinostrategian ydin 6 Kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit Kuhunkin johtamisnäkökulmaan määritellään kriittiset menestystekijät, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin kaupungin menestykseen. Kriittiset menestystekijät ovat asioita, jotka ovat nousseet tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi strategian laadintaprosessin, sidosryhmäyhteistyön, strategiaperustan ja kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan osien tarkastelun pohjalta. Arviointikriteeri tarkoittaa keinoa, välinettä tai mittaria, joka kuvaa parhaiten kaupungin onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategiansa mukaisesti. Arviointikriteerien yhteydessä esille nostetut asiat ovat samalla strategisia projekteja. Kullekin arviointikriteerille asetetaan tulostavoite. Tavoitetason saavuttaminen osoittaa lyhyellä aikavälillä etenemistä strategian suuntaisesti. 6.1 Vaikuttavuusnäkökulma Kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka perustuu laaja-alaisen ja moninaisen kehittäjäverkoston toimintaan ja yhteistyöhön. Tällöin kaupungin elinkeinopoliittisen vaikuttavuuden seuranta ja arviointi ovat erityisen vaikeita toteuttaa käytännössä. Elinkeinopolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia kehitetään kiinteässä yhteistyössä strategisen toimijaverkoston kanssa palvelemaan elinkeinopolitiikan toteuttamista ja johtamista.

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI

ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI ALUEIDEN GRAVITAATIO SEMINAARI Maaseutu innovaatioympäristönä Antti Saartenoja 30.1.2008 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Maaseutu innovaatioympäristönä Mikä on innovaatio Innovaatioiden

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille. Vaasa 22.5.2014 Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Vaasa 22.5.2014 Miksi vahvempia kaupunkiseutuja? Kauniisti muotoillut kaupungit: toiminnallisilla kaupunkiseuduilla toimiva ja sujuva arki asukkaille

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot