Vuosikatsaus Lastensuojelun Keskusliitto. Armfeltintie 1, Helsinki puh. (09)

Transkriptio

1 Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus 2010 l a s t e n s u o j e l u n k e s k u s l i i t t o Armfeltintie 1, Helsinki puh. (09) toimisto@lskl.fi

2 Sisällysluettelo Toiminnanjohtajalta...2 Toimintaympäristö vuonna Lastensuojelun toimiala...3 Lastensuojelun neuvottelukunta...4 Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän työn toimiala...4 Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun neuvottelukunta...5 Lapsen koskemattomuus -toimiala...6 Lapsen koskemattomuus -toimikunta...6 Lapsiperheiden eropalveluiden kehittäminen...7 Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikan toimiala...8 Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikka -toimikunta...8 Maahanmuuttajalapset -toimiala...9 Maahanmuuttajalapset -neuvottelukunta...9 Kansainvälisten asiain toimiala...9 Kansainvälisten asiain neuvottelukunta...10 Lähialueyhteistyö Karjalassa...10 Viestintä...2 Lapsen Maailma - liiton lehti...13 Kirjasto ja tietopalvelu...15 Lapsitiedon Keskus...17 Talous ja rahoitus...17 Kiinteistö...18 Henkilöstö...19 Hallinto...20 Näkymät ja riskit...20 Liitteet...22 Jäsenyhteisöt...22 Hallitus Työvaliokunta Neuvottelu- ja toimikunnat...25 Maahanmuuttajalapset -neuvottelukunta...28 Lapsen koskemattomuus -toimikunta...28 Kansainvälisten asiain neuvottelukunta...29 Viestintäasiain toimikunta...30 Lapsen Maailma -lehden toimitusneuvosto...30 Kirjasto- ja tietopalvelutoimikunta...31 Historiatoimikunta...31 Kotimainen yhteistyö...31 Jäsenyys kotimaisissa yhteisöissä...32 Edustus kotimaisissa yhteisöissä...33 Jäsenyys kansainvälisissä yhteisöissä...35 Lausunnot, kannanotot, kuulemiset ja vaikuttajatoiminta...36 Koulutustilaisuudet, tapahtumat ja vierailut...38 Julkaisut...39 Huomionosoitukset...39 Henkilökunta...39

3 Toiminnanjohtajalta Lastensuojelun toimintaympäristö muuttuu, eikä lastensuojelu yksin tule selviämään sille kasautuvista velvoitteista. Nyt tarvitaan uusien toimintatapojen etsimistä ja käyttöönottoa sekä uusien kumppanuuksien kehittämistä. Lasten suojelun edistämiseksi on tehtävä paljon työtä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Keskusliitolla on siinä oma tehtävänsä ja sen omasta asemasta alan keskusjärjestönä on huolehdittava. Jäsenyhteisöjen työtä tulee tukea ja samalla varmistaa, että lastensuojelun tarve ja sen vaatimat resurssit saavat riittävän näkyvyyden yhteiskunnassamme. Keskusliiton tulee olla valppaana toimintaympäristön muutoksille ja varmistaa, että lasten ja nuorten oma ääni kuuluu päätöksenteossa. Henkilöstön asiantuntemusta on myös pystyttävä vahvistamaan ja hyödyntämään vaikuttamistoiminnassa. Välitön ja tuore asioihin reagointi on välttämätöntä, mikä asettaa uusia toiminnallisia haasteita henkilökunnalle. Keskusliitto on pyrkinyt entistä selvemmin tukemaan jäsenyhteisöjensä työtä. Vuoden keskeisiä tapahtumia ovat olleet järjestöjen yhteisen raportin valmistelu Lapsen oikeuksien komitean kuulemiseen vuonna 2011 sekä monet kannanotot ja lausunnot, materiaalin tuotanto maahanmuuttajien lastensuojelun tarpeisiin sekä onnistuneet koulutustilaisuudet. Ulkopuolisen rahoituksen (UM) turvin toteutettu lähialueyhteistyö Huolenpidon piiri Karjalan tasavallassa saatettiin loppuun, ja yhtäaikaisesti käynnistettiin samalla mallilla uusi hanke Menestyksen avaimet ehkäisevän lastensuojelun tukemiseksi. Uutena RAY:n rahoittama projektina alkoi myös Neuvokeskus (lapset erotilanteissa), joka vakiinnutti toimintansa Helsingin Pasilaan. Lastensuojelusta tiedottaminen on saavuttanut jäsenyhteisöt entistä paremmin. Runsaasti kiitosta ovat saaneet niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin tapahtumia ja toimintaa käsittelevät sähköpostitiedotteet. Keskusliiton työntekijöiden jalkautuminen jäsenyhteisövierailuille on tuonut runsaasti uusia kontakteja. Tämä toimintatapa jääkin pysyväksi. Keskeisistä henkilöstövaihdoksista (toiminnanjohtaja, ohjelmajohtaja, viestintäpäällikkö) on selvitty hyvin. Henkilöstöpolitiikkaa on vakautettu vakinaistamalla tilapäiset toimet projekteja lukuun ottamatta. Toimintavuonna päätettiin käynnistää sääntöjen ajantasaistaminen sekä etsiä keinoja hallinnon yksinkertaistamiseen. Myös välttämättömien korjausten suunnittelu toimitalossa aloitettiin (palo- ja rikosilmoitinjärjestelmä, ikkunaremontti). Talous on kehittynyt myönteisesti. Lasten Päivän säätiön avustus, hyvin järjestetyt koulutustapahtumat sekä keskusliiton julkaiseman Lapsen Maailma -lehden kehitys ovat olleet tässä merkittäviä tekijöitä. Myönteinen kehitys mahdollistaa myös uusien asioiden suunnittelun ja toteuttamisen. Seppo Sauro Toiminnanjohtaja Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

4 Toimintaympäristö vuonna 2010 Väistyvän laman varjo on leimannut vahvasti lasten suojelun todellisuutta vuonna Erityisesti siitä on kärsinyt suuri yhteiskuntaan kiinnittymättömien nuorten joukko, jolle ei ole löytynyt työtä eikä opiskelupaikkaa. Lapsiperheköyhyys erityisesti yksinhuoltajaperheissä rajaa monen osallistumismahdollisuuksia ja ilmeisesti korreloi myös koettuun yksinäisyyteen. Viidesosa yläasteen nuorista ei tunnista ketään hyväksi kaverikseen. Lastensuojelun tilastot ovat edelleen lohduttomat. Positiiviseksi uutiseksi kelpaa kuitenkin huostaanottolukujen kasvun on hienoinen tasaantuminen Mistään käänteestä ei voi vielä puhua. Rakennemuutos sijaishuollon sisällä on pahasti kesken ja resurssit kuluvat korjaavaan työhön. Monet puutteet ovat näkyvissä yhteiskunnassamme ja niiden korjaamiseen liittyvät toimenpiteet kuten hallituksen politiikkaohjelmat ja tehty lainsäädäntötyö ansaitsevat myönteisen huomion. Lastensuojelulain korjaukset, valmistelutyö perhehoitolainsäädännön uudistamiseksi, adoptiolainsäädäntötyön valmistelu sekä lukuisat muut lasten suojelua tukevat lakiuudistukset ovat pitkävaikutteisia toimia. Yhä vahvemmin on myös peräänkuulutettu ehkäisevän työn merkitystä ja todellisen muutoksen aikaansaamista nykytilanteeseen. Lastensuojelun toimiala Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestettiin lokakuussa Turussa. Päivien teemana oli Luovuus ja rohkeus ehkäisevän työn avaimiksi. Teema jakoi hieman mielipiteitä, joskin kolme neljästä (76 %) piti sitä erinomaisena tai hyvänä. Osallistujien valinnanvapautta osallistua eri päiville lisättiin siten, että osallistujien oli mahdollista osallistua koko tapahtumaan tai mille tahansa kahdelle tai yhdelle päivälle. Uudistusta voidaan pitää onnistuneena, sillä eri päivien osallistujamäärät jakautuivat edellisvuosia tasaisemmin. Päiville osallistui yhteensä 979 henkilöä. Valtakunnallisten päivien lisäksi järjestettiin uutena koulutusmuotona pienempi ja osallistumiskustannuksiltaan edullinen seminaari kesäkuussa Kouvolassa. Tapahtuman teemana oli Nuoret sijaishuollossa. Palaute seminaarista oli varsin positiivista, aiheita pidettiin ajankohtaisina ja hyödyllisinä. Seminaariin osallistui 270 henkilöä. Lastensuojelun Keskusliitto oli mukana yhteistyöverkostossa suunnittelemassa ja toteuttamassa Lastensuojelun laatupäivät seminaarisarjaa. Laatupäivien teemana oli Vaikuttavaa lastensuojelua. Keskusliiton edustajalla oli seminaarisarjassa yhdessä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen edustajan kanssa tilastoaineistoon perustuva puheenvuoro lastensuojelun alueellisista eroista. Valtakunnallisten sijaishuollon laatukriteerien tunnettavuuden lisäämiseksi ja niiden käytön vakiinnuttamiseksi järjestettiin laatuvalmentajakoulutus sijaishuoltopalveluja tuottaville jäsenyhteisöille. TtM, MQ ja Lead Auditor Tupu Holman toteuttama koulutus koostui kahdesta lähiopetusjaksosta sekä itsenäisestä työskentelystä. Koulutus tarjosi osallistujille välineitä suunnitelmalliseen, käytännönläheiseen ja pitkäjänteiseen laatutyöhön. Koulutukseen osallistui 13 jäsenyhteisöjen edustajaa kahdeksasta jäsenyhteisöstä sekä kaksi keskusliiton Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

5 edustajaa. Koulutus toteutettiin Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön apurahalla. Toimintavuonna perustettiin työryhmä työstämään opasta alaikäisten lasten ja nuorten haastattelijoille ja kuvaajille. Opas käsittelee eettisiä kysymyksiä, joita journalistista työtä tekevien on hyvä ottaa huomioon haastatellessaan ja kuvatessaan alaikäisiä lapsia ja nuoria. Oppaan työstämiseksi lopulliseen muotoonsa palkattiin toimittaja Ulla Ojala. Työryhmä toimii hänen työn tukena ja kommentoijana. Opas valmistuu huhtikuussa Keskusliitto järjesti yhteistyössä eri tahojen kanssa toukokuussa Lastensuojelu Suomessa Mikä on vaikuttavaa? -vaikuttajafoorumin. Seminaarin yhteydessä julkaistiin Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin? -julkaisu, jonka keskusliitto julkaisi yhdessä Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Käynnistettiin keskusliiton tuottamien sijaishuollon laatukriteerien (ns. Laituri-kriteerit) juurtumista koskevan selvityksen valmistelut. Selvityksen toteuttaa opinnäytetyönä kevään 2011 aikana kaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Amk-harjoittelijana työskennellyt Katarina Pursi kokosi tilastotietoa Pohjoismaiden sijaishuollon tasosta ja rakenteesta. Kooste selvityksen tuloksista valmistuu alkuvuodesta Keskusliiton edustaja osallistui FICE:n hallituksen ja liittoneuvoston kokouksiin Tallinnassa sekä järjestön yleiskokoukseen, liittoneuvoston kokoukseen ja kongressiin Stellenboschissa, Etelä-Afrikassa Kertomusvuonna luovuttiin FICE:n varapuheenjohtajan tehtävistä sekä järjestön hallituksen ja julkaisutoimikunnan jäsenyydestä. Toimintasuunnitelmaan kirjattu Keskusliiton edustajan osallistuminen IFCO:n koulutusseminaariin heinäkuussa Brightonissa ei aikataulullisista syistä onnistunut. Lastensuojelun neuvottelukunta Lastensuojelun neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita kuten aluehallintouudistuksen vaikutuksia sosiaalihuollon näkökulmasta sekä Valviran roolia sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Myös lasten asema vankilan perheosastolla, intensiivinen työ nuorten kanssa, adoptio ja lastensuojelu sekä Turun suomalais-venäläinen lastensuojeluselkkaus olivat esillä. Keskusliiton toimintaa esiteltiin muun muassa lapsen koskemattomuuden sekä lapsen oikeuksien ja kansainvälisen toiminnan haasteiden näkökulmasta. Neuvottelukunnalle esiteltiin myös Neuvokeskuksen toimintaa sekä lastensuojelun tietopakettia maahanmuuttajille (Lastensuojelu.info). Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän työn toimiala Keskusliitto otti yhdessä Lapsiasiavaltuutetun, Opettajien ammattijärjestö OAJ:n ja Suomen Vanhempainliiton kanssa kantaa varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen. Allekirjoittajat esittivät, että ministeri asettaisi laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistusta. Työryhmä laatisi ehdotuksen uudesta varhaiskasvatuslainsäädännöstä maan seuraavalle hallitukselle. Samalla se ottaisi kantaa myös päivähoidon hallinnonalakysymykseen. Kannanoton jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti, ettei nykyiseen päivähoitolakiin suunniteltuja muutoksia toteuteta tällä hallituskaudella, vaan varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistus jätetään seuraavalle hallituskaudelle. Keskusliiton edustajat osallistuivat varhaiskasvatuksen maailmanjärjestö OMEP:in maailmankongressiin Göteborgissa elokuussa. Kongressin teemana oli kestävä kehitys. Göteborgin kongressiin käynnistettiin maailmanlaajuisesti projekti, jotta saataisiin lapsen Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

6 ääni kuuluviin kestävästä kehityksestä. Kongressin logoa näyttämällä ja lapsia haastattelemalla saatiin kolmestakymmenestä OMEP:in jäsenmaasta yli lapselta määrittely kestävälle kehitykselle. Keskusliitto vahvisti osaamista ehkäisevän työn toimialalla. Varhaiskasvatuksen lisäksi osaamista vahvistettiin erityisesti nuorisotyön puolella. Nuorten hyvinvointia, pahoinvointia ja elinoloja kartoitettiin mm. osallistumalla moniin nuorisoa koskeviin seminaareihin. Lisäksi verkostoiduttiin laajasti ehkäisevän työn toimijoiden kanssa. Keskusliiton asiantuntija osallistui mm. syksyn aikana oppilashuollon toimijoiden koulutustilaisuuksiin sekä oppilashuollosta laajemmin käytävään vuoropuheluun. Loppuvuodesta käynnistettiin Raha-automaattiyhdistyksen aloitteesta Lapsen turvallinen elämä -ohjelmasuunnittelutyö. Työn tavoitteena oli selvittää lapsen turvallisen elämän edellytyksiä ja turvallisuutta uhkaavia riskejä. Sen lisäksi koottiin asiantuntijoiden näkemyksiä ohjelmakehittämisen mahdollisuuksista ja siitä, millainen ohjelmakehittäminen parhaiten edistää lapsen turvallista arkea. Varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän lastensuojelun neuvottelukunta Neuvottelukunnan kokouksissa tarkasteltiin työn ja perheen yhteensovittamista, ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksessa ja koulussa, ehkäisevää lastensuojelua ja varhaiskasvatuksen paikkaa siinä sekä käytännön esimerkkejä ehkäisevästä työstä. Johanna Lammi-Taskula esitteli vuoden 2009 lopussa julkistettua selvitystä Työ, perhe ja tasa-arvo. Neuvottelukunnassa toivottiin työelämän perheystävällisyyteen panostamista muutoinkin kuin erilaisten perheen ja työn yhteensovittamisen hankkeiden puitteissa. Lisäksi pohdittiin perheiden aikapulaa. Todettiin, ettei lapselle riitä vanhempien kotonaoloaika, vaan tarvitaan läsnäoloa lapsen elämässä: puhelimessa puhumista ja nettisurffaamista kritisoitiin. Korostettiin arjen ja yhdessäolon merkitystä. Kokouksen osanottajille jaettiin aiheeseen liittyvän kirjallisuuden luettelo, joka toimi samalla keskusliiton kirjaston markkinointina. Kirsti Salo esitteli Vihdissä toteutettua Kestävän kehityksen ympäristöt ulkona -projektia eli ns. Vihdin mallia. Ideana mallissa on laajentaa oppimisympäristöä koulua ja luokkahuonetta laajemmalle eli kasvimaalle, maatilalle ja lähimetsään. Olennaista on oppia tekemällä, learning by doing tai pikemminkin learning by gardening. Tekemällä oppiminen vaatii aina myös yhteistyötä muiden kanssa, joten se lisää yhteisöllisyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Neuvottelukunnassa pohdittiin myös Turun lastensuojelupäivillä julkaistua Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus -raporttia, jossa oli todettavissa päivähoidon irrallisuus ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Käydyssä keskustelussa todettiin selvityksen vastaavan käytännön käsityksiä. Lastensuojelulain ehkäisevän työn painotuksiin ei vielä ole koulutettu varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Tarvittaisiin yhteisiä koulutuksia lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen työntekijöille. Neuvottelukunnan jäsenyhteisöillä on kuitenkin meneillään monenlaisia ehkäisevän työn kehittämisprojekteja. Tämä oli todettavissa neuvottelukunnan viimeisessä kokouksessa, jossa esiteltiin erilaisia hyviä käytäntöjä. Neuvottelukunta arvioi myös omaa kolmivuotiskauttaan ja siinä erityisen merkittävänä korostui sen merkitys eri tahojen kohtaamispaikkana sekä yhteisöllinen ilmapiiri, joka on mahdollistanut vapaan ja vilkkaan keskustelun. Kokousten teemat todettiin erittäin hyviksi. Foorumi on ollut tärkeä. Sen kautta on saanut ajankohtaista tietoa erilaisista asioista. Neuvottelukunta on ollut hyvä tapa palvella jäsenyhteisöjä. Neuvottelukunnan toiminnalliseen piiriin kuului myös Suomen köyhyyden vastaisen Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

7 verkoston eli EAPN-FIN:in lapsiperheiden köyhyyttä pohtivan työryhmän toimintaan osallistuminen. Työryhmässä esiteltiin Eurochildin piirissä toteutettua lapsiköyhyyden poistamiseen suunnattua kampanjointia. Lisäksi koottiin eri tutkimuksista ja selvityksistä kooste Onko köyhällä lapsella varaa harrastaa? Tämän pohjalta EAPN-FIN laati kannanoton, joka esitti, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan lasten ja nuorten harrastustakuu. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastamiseen. Perheen vähävaraisuus ei saa estää lapsen harrastamista. Lapsen koskemattomuus toimiala Keskusliitolla on toimintavuoden aikana ollut edustus sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelmaa vuosille laativassa työryhmässä. Työryhmän ohjelma jätettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle Ohjelmassa on esitelty sangen laajalti Lastensuojelun Keskusliiton kuritusväkivaltaa koskevia tutkimuksia ja Älä lyö lasta -kampanjaa. Keskusliiton ensimmäisen kerran jo vuonna 1980 käyttämä Älä lyö lasta -kampanjanimi on omaksuttu nyt myös kansallisen kuritusväkivallan torjuntaohjelman nimeksi. Keskusliiton roolina kansallisen kampanjan toteuttamisessa on mm. kuritusväkivaltaan koskevien asenteiden kehityksen seuraaminen lähitulevaisuudessa. Keväällä tehtiin aloite Sexpo-säätiölle, jotta se tuottaisi poikien ympärileikkauksen vastaisen valistusmateriaalin ja käännättäisi sitä myös muille kielille. Sexpo tarttui hankkeeseen ja on käynnistämässä sitä Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Keskusliitto on ollut yhteistyökumppanina valmisteltaessa ISPCAN (International Society for the Prevention of Child Abuse and Neglect) Euroopan seminaaria Tampereelle. Seminaari järjestetään Yhteispohjoismaisen lapsiuhritutkimuksen jatkotyöstämiseen on osallistuttu yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Aineistosta on valmistunut useita artikkeleita vuoden aikana. Keskusliiton työntekijä on toiminut Suomen kansallisena koordinaattorina Itämerenmaiden neuvoston ylläpitämässä Children s house, Children at Risk in the Baltic Sea Region -verkostossa. Verkosto kouluttaa alan ammattilaisia muun muassa lapsikaupan torjunnassa. Lapsen koskemattomuus -toimikunta Toimintavuoden aikana aloitti uusi Lapsen koskemattomuus -toimikunta, joka kokoontui kaksi kertaa. Toimikunnan käynnistämisvaiheessa kartoitettiin alustavasti lasten koskemattomuuden uhkia ja kuultiin aiheeseen liittyviä tilannekatsauksia. Toimikunnan tehtäväksi on asetettu lapsen koskemattomuuden seuraaminen ja sitä koskevien uhkien torjuminen. Kuritusväkivalta on ollut keskusliiton toiminnassa keskeisellä sijalla, mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa muillekin alueille tarpeen mukaan. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

8 Lapsiperheiden eropalveluiden kehittäminen Neuvokeskus-projekti ( ) jatkoi Neuvo-projektin ( ) työtä pyrkien vahvistamaan ennaltaehkäisevää työtä eroavien lapsiperheiden tukemisessa. Myös uuden projektin päämääränä on lapsen aseman ja oikeuksien turvaaminen sekä lapsen menetysten minimoiminen vanhempien erotilanteessa. Tehtaankadulla toimineen Erovanhempien tukikeskuksen toimitilat irtisanottiin yllättäen projektin käynnistysvaiheessa. Tukikeskuksen nimi muutettiin Neuvokeskukseksi, ja se avattiin syyskuun lopussa Länsi-Pasilassa. Neuvokeskuksen tehtävänä on tarjota eri järjestöjen tuottamille eropalveluille yhden luukun palvelumalli. Neuvokeskuksen avaaminen herätti paljon kiinnostusta mediassa. Syksyllä 2010 Neuvokeskuksen palveluvalikoimaan kuuluivat Eroneuvo-tilaisuudet ja Vanhemman neuvo -ryhmät (Lastensuojelun Keskusliitto), Fisherin eroseminaarit (Kalliolan kansalaisopisto), eroperheiden lasten ja nuorten ryhmät (Kasvatus- ja perheneuvontaliitto) sekä uusperhe-pariskuntien ryhmät (Uusperheellisten liitto). Myös Barnavårdsföreningen i Finland on ollut mukana Neuvokeskuksen järjestöyhteistyössä alueenaan ruotsinkieliset eropalvelut. Järjestöt ovat vastanneet omasta palvelustaan. Neuvokeskus-projekti on huolehtinut keskitetysti palveluista, tiedottamisesta sekä tarjonnut ryhmille kokoontumistilat. Neuvokeskuksella oli keväällä käytössään 20 vapaaehtoista. Vuoden 2010 päättyessä toiminnassa oli mukana 17 vapaaehtoista. Muilla paikkakunnilla oli kuluneen vuoden aikana yhteensä 14 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten työnohjaustapaamisia toteutui kymmenen. Vanhemman neuvo -menetelmäkoulutuksista valmistui keväällä 15 uutta ohjaajaa ja Eroneuvo-menetelmäkoulutuksessa 11 ohjaajaa. Lokakuussa käynnistyi ensimmäinen maksullinen menetelmäkoulutus johon osallistui yhdeksän koulutettavaa. Koulutus päättyy keväällä Vanhemman neuvo -ohjaajien työnohjauksia pidettiin kertomusvuonna 31 kertaa. Suosittu, päivän mittainen Ero lapsiperheessä -koulutus järjestettiin jälleen vuoden parin vuoden tauon jälkeen Jyväskylän perheasiain neuvottelukeskuksessa marraskuussa. Täysin uutena koulutuksena kehitettiin sosiaali-, terveys-, ja kasvatusalan oppilaitoksille tarkoitettu Lapsi vanhempien erossa -luento. Ammattikulttuurista muutosta ja eroauttamisen palvelujärjestelmän muutosta palveleva alan kehittäjille, tutkijoille ja päätöksentekijöille tarkoitettu, järjestyksessä toinen Suomalainen Erofoorumi järjestettiin yhdessä Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa marraskuussa BioRexissä Lasipalatsissa. Erofoorumiin osallistui yli sata asiantuntijaa, toimittajaa ja päättäjää. Erofoorumissa julkistettiin professori Juha Hämäläisen Neuvokeskus-projektin toimeksiannosta tekemä Kalliit erot huoltoriitojen kustannusselvitys sekä yhdessä Lapsiasiavaltuutetun toimiston ja Väestöliiton kanssa tuotettu Lapsen paras etusijalle eropalveluja kehitettäessä ohjelma. Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Ohjelman teon yhteydessä Neuvokeskus keräsi yhteen alan keskeiset toimijat pyöreän pöydän palaveriin. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

9 Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikan toimiala Lastensuojelun Keskusliitto tekee työtä sen eteen, että lapsen oikeudet toteutuvat kansallisesti ja kansainvälisesti. Erityisesti tarkastellaan poliittisen päätöksenteon ja lapsen oikeuksien täytäntöönpanon välistä suhdetta ja toimitaan lasten osallisuuden edistämiseksi yhteiskunnassa. Myös lapsia koskevien kansainvälisten sopimusten ennen kaikkea YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen seuranta ja kehittäminen on tärkeää. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa tarkastelevan kansalaisjärjestöjen lisäraportin kokoaminen aloitettiin vuoden 2009 syksyllä. Työ jatkui keväällä jäsenjärjestöjen ja sidosryhmien lausuntojen kokoamisella. Toukokuussa valmistunutta raporttia täydennettiin syksyn aikana, ja se lähetettiin Geneveen Lapsen oikeuksien komitealle lokakuussa. Loppuvuodesta alkoivat myös valmistelut helmikuussa 2011 järjestettyyn YK-komitean kuulemiseen. Lastensuojelun Keskusliiton hallitus teki päätöksen kuulemiseen osallistuvan järjestövaltuuskunnan kokoonpanosta marraskuussa. Valtuuskunta ehti kokoontua kerran ennen vuodenvaihdetta. Osaamista ja asiantuntijuutta YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä hankittiin lisää osallistumalla lokakuussa Euroopan alueen lapsen oikeuksien sopimuksesta vastaavien tahojen tapaamiseen Firenzessa. Lastensuojelun Keskusliitto oli mukana Euroopan neuvoston lasten ja nuorten osallisuutta koskevan politiikka-arvioinnin kansallisessa työryhmässä. Politiikka-arviointia koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Arvioinnin loppuraportti valmistui ennen vuodenvaihdetta. Raportti antaa kattavasti tietoa lasten ja nuorten osallisuuden käytännön toteutumisesta Suomessa sekä suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Lapsen oikeudet ja lapsipolitiikka -toimikunta Toimikunta on koonnut työssään tietoa lapsen oikeuksien toteutumisesta ja tuonut esiin niihin liittyviä ongelmia. Loppuvuodesta ajankohtaisia kuulumisia lapsen oikeuksiin liittyvistä kansainvälisistä kysymyksistä vietiin myös muiden neuvottelukuntien tiedoksi. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuoden kokemuksia, lapsen oikeuksien kansallista viestintästrategiaa, pohjoismaisen perhekeskusseminaarin antia, Eurochildin opintomatkan antamia ideoita, ehkäisevän lastensuojelun tilaa ja kehittämistarpeita, kansallista lapsija nuorisopolitiikan koordinaatiota, Euroopan neuvoston työtä sekä sen lapsiohjelmaa Building a Europe for and with Children sekä EU:n lapsen oikeuksien strategiatyötä. Toimikunta järjesti viidennen lapsen oikeuksien seminaarin yhdessä ulkoasiainministeriön, lapsiasiavaltuutetun ja Suomen Unicefin kanssa. Seminaarin teemana oli lapsiköyhyys lapsen oikeuksien uhkana. Osallistujia oli 70. Seminaarin keskeinen viesti oli, että vaikka lapsiköyhyys on viime vuosina Suomessa lisääntynyt, sen poistaminen on vielä suhteellisen pieni ongelma. Lapsiköyhyys on enemmän moraalinen kuin taloudellinen kysymys. Vaikka aihe on noussut poliittisen keskusteluun, näköpiirissä ei ole, että lapsiköyhyyden kasvuun pyrittäisiin puuttumaan. Toimikunta antoi tärkeän panoksensa laadittaessa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kansalaisjärjestöjen lisäraporttia. Työ käynnistyi jo vuonna 2009 ja jatkui aktiivisena kevään 2010 aikana. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

10 Maahanmuuttajalapset -toimiala Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella valmisteltiin materiaalipaketti lastensuojelusta maahanmuuttajille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Lastensuojelu.info -verkkosivusto on tuotettu seitsemällä kielellä ja kaikki tekstit ovat myös kuunneltavissa. Alun perin sivusto suunniteltiin avattavaksi syksyllä, mutta monitahoinen prosessi viivästyi tuotantoteknisistä syistä. Sivusto avattiin alkuuvuodesta Toimintavuoden aikana uudistettiin kotouttamislakia. Se eriytettiin kahdeksi eri laiksi ja keskusliitolla oli myös edustus vastaanottolakia valmistelevassa ohjausryhmässä. Maahanmuuttajalasten asiat olivat lakivalmistelun lisäksi vaikuttamistyössä muutenkin esillä, esimerkiksi järjestöjen kommentoidessa Suomen neljättä maaraporttia YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Ilman huoltajaa tulleet lapset olivat edelleen näkyvä ryhmä vaikuttamisessa. Näissä asioissa yhteistyötä jatkettiin myös eurooppalaisella tasolla SCEP-verkostossa (Separated Children in Europe Programme). Maahanmuuttajalapset -neuvottelukunta Maahanmuuttajalapset-neuvottelukunta kokoontui varsinaisesti kaksi kertaa. Lisäksi kokoonnuttiin kerran arvioinnin merkeissä. Asialistalla oli erityisesti kotouttamislain uudistaminen. Kokouksissa käsiteltiin lastensuojelu.info -sivuston valmistelua. Sivuston toivottiin osaltaan pystyvän tarjoamaan työkaluja esimerkiksi suomalais-venäläisen lastensuojeluselkkauksen tyylisten kiistojen ennaltaehkäisyyn. Esillä oli myös turvapaikanhakijoiden tilanne ja pakolaisten kuntiin sijoittamisen vaikeudet sekä ilman huoltajaa tulleiden sijoittaminen. Neuvottelukunta muistutti Maahanmuuttoviraston edustajaa, että lastensuojelu koskee kaikkia. Jos turvapaikanhakijanuorta ei pystytä auttamaan vastaanottoyksikössä, on tehtävä lastensuojeluilmoitus, jolloin lastensuojelun palvelut saadaan käyttöön. Lastensuojeluyksikköön ei voida sijoittaa turvapaikanhakijalasta paitsi jos lapsella tai nuorella on todella lastensuojelun tarvetta. Kansainvälisten asiain toimiala Lapsen edun turvaaminen eurooppalaisessa lainsäädännössä, ohjelmissa ja sopimuksissa on keskeinen osa liiton kansainvälistä toimintaa. Lasten kokemaa köyhyyttä ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa seurataan EU:n näkökulmasta. Kansainvälistä toimintaa on kaikilla sisältöalueilla. Kansalaisjärjestöjen lisäraportin kokoaminen YK:lle ja Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden ohjelma määrittivät vuoden toimintaa. Kansainvälisten asiain toimialueella tehtiin tiivistä yhteistyötä lapsen oikeudet ja lapsipolitiikka -toimialueen kanssa. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoteen osallistuttiin yhteistyössä Eurochildin ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin kanssa. Eurochildin Stop lapsen köyhyys nyt! -kampanjaa markkinoitiin muun muassa -sivuston kautta. Lastensuojelun Keskusliitto oli myös edustettuna Belgian EU-puheenjohtajuuskauden lasten köyhyyttä ja hyvinvointia käsittelevässä seminaarissa ja EU:n perusoikeusviraston konferenssissa. Lastensuojelun Keskusliitto toimi koordinaattorina Eurochildin järjestämällä opintomatkalla Ruotsiin ja Tanskaan Matka kuului Eurochildin lasten ja perheiden tukemisen Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42 9/42

11 temaattisen työryhmän työhön. Keskusliitto hyväksyttiin kansalliseksi koordinaattoriksi, koska kiinnostuksemme aiheet vastasivat opintokäynnin ohjelmaa. Matkalla tutustuttiin Ruotsin ja Tanskan lapsi- ja perhepolitiikkaan sekä ehkäisevien palvelujen malleihin. Opintokäynnin tuloksia on hyödynnetty kansallisen perhevapaita suunnittelevan työryhmän työssä sekä perhekeskustoiminnan kehittämisessä. Lisäksi keskusliitto osallistui Eurochildin vuosiseminaariin marraskuussa ja lasten osallisuutta käsittelevän työryhmän tapaamiseen Örebrossa. EU:n vaikuttamistyössä keskeinen asia oli seurata lapsen oikeuksia koskevan strategian valmistelua. Lastensuojelun Keskusliitto antoi kommenttinsa Eurochildin lausuntoon EUtiedonannosta, jolla tähdätään strategian valmisteluun. Keskusliiton työntekijät osallistuivat myös EU:n ajankohtaisasioita käsittelevään tietoiskuun. Kansainvälisten asiain verkostoviestin toimittamista jatkettiin. Verkostoviestin nimi muutettiin Uutisia maailmalta kansainvälistä lastensuojelua -uutiskirjeeksi. Uutiskirjeeseen kootaan ajankohtaisia kansainvälisiä lasten asemaa ja lasten oikeuksia koskevia uutisia, tapahtumia ja julkaisuja. Uutiskirjeellä oli vuodenvaihteessa noin 500 lukijaa. Kansainvälisten asiain neuvottelukunta Kansainvälisten asiain neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa. Kokousten teemoja olivat: EU:n köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi 2010, Lissabonin sopimus ja EU 2020-strategia Lapsikaappaukset ja Haagin sopimus Euroopan neuvosto ja sen lapsiohjelma Building a Europe for and with children sekä EU:n tiedonanto lapsen oikeuksien strategian valmistelemiseksi Kolmannen valinnaisen pöytäkirjan valmistelu Lapsen oikeuksien sopimukseen valitusmekanismin saamiseksi ja Euroopan neuvoston toimintalinjaus ja suositus lapsiystävällisiksi oikeuskäytännöiksi. Keskusliiton työntekijät toteuttivat yhteensä 26 ulkomaanmatkaa (2009: 31) ja niihin käytettiin yhteensä 89 matkavuorokautta (2009: 110). Osa matkoista rahoitettiin ulkopuolisen rahoituksen turvin. Lähialueyhteistyö Karjalassa Syyskuussa päättyi kolmivuotinen lähialueyhteistyöhanke Huolenpidon piiri lastensuojelupalvelujen uusien muotojen kehittäminen Karjalan tasavallassa. Karhumäen piirissä toteutetun hankkeen viimeisenä toimintavuonna järjestettiin kaksi koulutusseminaaria. Seminaarien teemoja olivat projektin puitteissa omaksuttujen uusien lähestymistapojen ja työmenetelmien soveltamisesta saadut kokemukset sekä lastensuojelutyön arvot ja lastensuojelun laatukriteerit. Lisäksi hankkeen edustajat osallistuivat Petroskoissa Karjalan lasten sosiaalioikeudellisen kamarin, Petroskoin kaupungin ja Karjalan lapsiasiavaltuutetun järjestämään seminaariin "Lapsiystävällinen kaupunki." Syyskuun lopussa pidetyssä päätösseminaarissa tehtiin yhteenvetoa hankkeen tuloksista sekä julkistettiin hankkeen kokemusten pohjalta koottu venäjänkielinen kirja "Sovmestno na blago detej. Model vzaimodejstvija spetsialistov i blizkih v sfere zaščity detej" ( Yhteistuumin lapsen hyväksi lastensuojelun asiantuntijoiden ja läheisten yhteistyömalli ). Päätösseminaariin osallistuivat myös keskusliiton aikaisempien lähialueyhteistyöhankkeiden pilottipiirien edustajat Aunuksesta, Pitkärannasta, Prääsästä ja Segezhasta. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

12 Syyskuussa käynnistyi uusi kaksi- ja puolivuotinen hanke Menestyksen avaimet ennalta ehkäisevän lastensuojelun kehittämisen tukeminen Karjalan tasavallassa. Syksyn aikana täsmennettiin hankkeen vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa sekä koottiin projektiorganisaatio. Hankkeen suunnittelun tueksi toteutettiin kysely petroskoilaisille lapsille sekä järjestettiin ensimmäinen kyselyn tuloksia käsittelevästä kahdeksasta pyöreän pöydän keskustelusta. Koulutukseen osallistuville tehtiin kysely koulutustarpeista. Marras-joulukuun vaihteessa Suomessa vieraili Lastensuojelun Keskusliiton kutsumana kolmihenkinen delegaatio. Vierailun aikana allekirjoitettiin uutta hanketta koskeva aiepöytäkirja, tutustuttiin Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja yhteiset Lapsemme ry:n palveluihin sekä käsiteltiin hankkeen ajankohtaisia asioita. Lähialueyhteistyöhankkeisiin saatiin ulkoasiainministeriöstä avustusta. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

13 Viestintä Verkkoviestintä Toimintavuonna keskityttiin jäsen- ja verkkoviestinnän kehittämiseen. Uudet verkkosivut julkaistiin huhtikuussa. Verkkosivuilla esitellään toimintaa entistä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Vuosittaiset koulutuspäivät saivat sivuilla omat alisivunsa, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman verkkomarkkinoinnin. Myös kirjaston sivuja laajennettiin ja tehostettiin. Sivuilla aloitettiin myös blogi, jossa asiantuntijat kommentoivat ajankohtaisia aiheita. Verkkoivuilla on ollut n kävijää kuukaudessa. Uutiskirjeet Uusien verkkosivujen myötä aloitettiin sähköisten uutiskirjeiden toimittaminen syksyllä. Postia kentältä - lastensuojelussa tapahtuu -uutiskirjeeseen kerätään ajankohtaisia uutisia lastensuojelun kentältä, Lastensuojelun Keskusliitosta ja sen jäsenjärjestöistä. Uutiskirje lähetetään noin kerran viikossa. Uutisia maailmalta - kansainvälistä lastensuojelua -uutiskirjeeseen kootaan ajankohtaisia, kansainvälisiä lasten asemaa ja oikeuksia koskevia uutisia, tapahtumia ja julkaisuja. Uutiskirje lähetetään noin neljä kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin. Kirjaston ja tietopalvelun uutisia -uutiskirjeeseen kootaan valikoima kirjaston aikakausilehtien uusimmista artikkeleista sekä muuta ajankohtaista tietoa kirjaston palveluista. Uutiskirje lähetetään noin 4 6 kertaa vuodessa. Jäsentiedotteessa tiedotetaan ajankohtaisista aiheista keskusliiton jäsenyhteisöille tarpeen mukaan. Uutiskirjeiden tilaajiksi liittyi syys-joulukuun välillä 1676 tilaajaa. Postia kentältä -uutiskirjeitä lähetettiin syys-joulukuun välissä kymmenen kertaa, kirjaston- ja tietopalvelun uutisia kerran ja Uutisia maailmalta neljästi. Mediaseuranta Mediaseuranta uudistettiin ja siirrettiin sähköiseen muotoon, mikä mahdollistaa sen tehokkaamman hyödyntämisen asiantuntijatyössä. Samalla aloitettiin mediaseurannan yhteenvetojen toimittaminen hallitukselle kuukausittain. Keskusliiton entistä aktiivisempi rooli mediajulkisuudessa toteutui hyvin, ja saatu julkisuus oli positiivista. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä Turussa julkaistiin Ehkäisevän lastensuojelun kirjava todellisuus -raportti, joka sai hyvin valtakunnallista julkisuutta. Viestintäasiain toimikunnan järjestämä toimittajatapaaminen teemalla Kuinka kauan sinun lapsesi odottaisi noteerattiin myös hyvin julkisuudessa. Neuvokeskus oli esillä julkisuudessa erittäin paljon. Erityisesti Neuvokeskuksen julkaisema raportti huoltoriitojen kustannuksista ylitti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Asiantuntijoita haastateltiin useissa yhteyksissä ja toimittajien yhteydenotot lisääntyivät edellisistä vuosista. Toimintavuonna vahvistettiin ja solmittiin uusia toimittajakontakteja sekä palveltiin toimittajia heidän tiedontarpeissaan entistä useammin. Muuta Graafisen ohjeistuksen työstämistä jatkettiin. Suunniteltu kriisiviestinnän suunnitelma siirrettiin toteutettavaksi vuoden 2011 aikana. Keskusliitolle valittiin kesällä uusi viestintäpäällikkö, joka aloitti toimessaan syyskuussa. Viestintäasiain toimikunnassa oli kymmenen jäsentä, toimikunta kokoontui vuonna 2010 neljä kertaa. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

14 Lapsen Maailma - liiton lehti Lehtialaakin koetelleesta taantumasta huolimatta Lapsen Maailman tulos oli jälleen erinomainen. Sen levikki nousi 7,7 % ja oli (LT 2010). Lapsen Maailman levikin kehitys Lapsen Maailma osallistui edelleen KMT Lukija -tutkimukseen (Kansallinen Mediatutkimus). Lehden kuukausittaiseksi lukijamääräksi mitattiin ( %). KMT:n mukaan muutos on todennäköisesti kyselytutkimuksiin yleisesti liittyvää tilastollista sattumaa. Lehden ilmoitusmyyntitulot kasvoivat 8.5 % (2009: 40.9 %). Mediamainonnan muutos vuonna 2010 suomalaisissa aikakauslehdissä oli -3.2 %. Lapsen Maailman ilmoitusmyynti ei pitänyt toistaiseksi tarpeellisena toteuttaa tutkimusnumeroa ilmoitusten huomioarvojen mittaamiseksi. Lehden teemat vuonna 2010 olivat: Hyvää ruokahalua Unelmista totta Terveydeksi! Maailma on avara Uusi ihminen Ihan pihalla Mikä minusta tulee isona? Sua lemmin Ekoillaan estotta Parisuhteesta perheeksi Yhtä juhlaa! Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

15 Lehden perspektiivi kansainvälistyi entisestään mm. Lapsen Maailma maailmalla -sarjan myötä. Sen myötä on käyty: Shatilan pakolaisleirillä arvioimassa perhematkailua Goalla ja Toscanassa tutustumassa perheen ja työn yhteensovittamiseen Hollannissa tutkimassa Uuden-Seelannin lastensuojelutyötä perustamassa lastenkoti ja tyttökoulu Agraan Lastensuojelualan käytäntöä esiteltiin monipuolisesti Ruohonjuurella-sarjassa, joka käynnistyi huhtikuussa. Siinä esiteltiin: monipalvelukeskuksen johtava ohjaaja vaikeita kokeneiden nuorten taideterapeutti leikkipuistosetä turvatalon kriisi- ja perhehuollon työntekijä sosiaalitoimen tuki- ja jälkihuollon työntekijä saamenkielinen varhaiskasvatuksen ohjaaja nuorisotyötä tekevä lähipoliisi perhetukikeskuksen sosiaaliohjaaja Tietotulva-palsta uudistettiin kesä-heinäkuun numerossa sekä sisällöltään että ulkoasultaan. Keskusliiton työntekijät ovat osallistuneet sen tekemiseen aiempaa aktiivisemmin. Muita tärkeitä aihepiirejä olivat mm. nuorten ja lasten osallistuminen, monikulttuurisuus ja Suomen kansainvälistyminen sekä ekologinen elämäntapa. Kolumnisteina jatkoivat Heikki Hiilamo, Riina Katajavuori ja Päivi Storgård. Lehden avustajafoorumi varsinaissuomalaisille avustajille järjestettiin Turussa lastensuojelupäivien yhteydessä lokakuussa. Päivien osallistujille jaettiin Lapsen Maailma ja palautuskyselyssä osallistujat vastasivat nyt toista kertaa myös lehteä koskeviin kysymyksiin. Lapsen Maailma osallistui Aikakausmedian järjestämään Koulujen aikakauslehtipäivään toimittamalla kouluille lehtiä. Ruotsinkielistä materiaalia julkaistiin helmikuussa. Kovassa kilpailutilanteessa levikkimarkkinointi ja ilmoitusmyynti eivät pitäneet sitä tavoitteidensa kannalta oleellisena, joten jatkosta luovuttiin. Sekä medialle että lukijoille lähetettävän uutiskirjeen suunnittelu käynnistettiin. Uutiskirjeet päätettiin lanseerata lehden juhlavuonna Lapsen Maailman verkkosivujen keskimääräinen kuukausittainen kävijämäärä oli n Verkkoversioon tehtiin uudeksi osioksi Webvinkit. Käynnistettiin toimet lehden tilaamiseksi verkkopankkitunnuksilla osana julkaisutoiminnan sähköistä kehittämistä. Sivumäärä säilyi ennallaan, normaalikuukausina se oli 60 ja kesä heinäkuun numerossa 68 sivua. Levikkimarkkinoinnista vastasi edelleen puhelinmyyntiyritys Foxmedia. Sen saama palaute lukijoilta oli hyvää. Irtonumeromyynnissä lehti jatkoi yhteistyötä Lehtipisteen kanssa. Huonot myyntiluvut peruuttivat aiotun kampanjan ja irtonumeromyynnin siirtämistä Akateemiseen Kirjakauppaan alettiin selvittää. Näin palautusprosentin toivotaan jäävän huomattavasti pienemmäksi, mikä on tärkeää myös ekologisesti. Painotalo Punamustan kanssa solmittiin kilpailutuksen jälkeen peräti kolmen vuoden sopimus, jolla tavoitellaan entistä suurempaa kustannustehokkuutta. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

16 Lapsen Maailman toimitusneuvosto ei kokoontunut toimintavuonna kertaakaan, mutta toimitus piti joihinkin sen jäseniin yhteyttä suunniteltaessa muun muassa palstoja ja joitakin juttutyyppejä sekä ulkoasu-uudistusta. Kirjasto ja tietopalvelu Keskusliiton tietopalvelu seuraa lapsen asemaa, oikeuksia ja suojelua käsittelevää tiedontuotantoa. Painopisteenä on keskusliiton toimialojen ja lasten suojelun ajankohtaisia haasteita käsittelevä aineisto. Kirjasto ja tietopalvelu jäsentävät ja välittävät tätä tietoa jäsenistölle, asiantuntijoille, päättäjille ja muille tiedontarvitsijoille. Vision mukaan Lastensuojelun Keskusliiton tietopalvelu on Suomen asiantuntevin lapsitiedon keskus vuonna Toimintavuonna toteutettiin ja seurattiin ensimmäistä kertaa kirjasto- ja tietopalvelun kehittämissuunnitelmaa eli tietopalvelustrategiaa. Erityisenä painotuksena oli kirjaston ja tietopalvelun tunnetuksi tekeminen tiedontarvitsijoiden keskuudessa. Markkinointia suoritettiin keskusliiton kokousten ja tapahtumien yhteydessä sekä postin välityksellä erilaisille kohderyhmille. Tässä auttoi kirjaston ja tietopalvelun uusi painettu esite ja kirjaston kirjanmerkki sekä keskusliiton uudet verkkosivut. Verkkosivuilla oli nostettu kirjaston ja tietopalvelun näkyvyyttä mahdollistamalla kirjaston sivuille pääsy useasta eri valikosta. Numeerisesti voi todeta kirjaston käytön lisääntyneen niin lainauslukuina, uusien käyttäjien määränä kuin kirjaston verkkosivujen käyttönä. Näissä saavutettiin strategiaan kirjatut tavoitteet ja jopa ylitettiinkin. Lainauksen tavoitteeksi asetettu viiden prosentin kasvu ylitettiin roimasti (kasvua lähes 30 %) ja myös uusien käyttäjien viiden prosentin kasvu saavutettiin. Toiminnallisesti ei sen sijaan saavutettu kaikkea tavoitteeksi asetettua: artikkelikatsauksia ja aiheluetteloita oli suunniteltua vähemmän. Kirjasto kokosi Lapsen Maailma -lehden vuosittaisen sisällysluettelon sekä luetteloi ja asiasanoitti lehden artikkelit kirjaston tiedostoon, joka on myös verkon kautta kaikkien halukkaiden käytettävissä. Kirjasto osallistui ensimmäistä kertaa Kansalliseen kirjastonkäyttötutkimukseen, jonka toteuttaa Helsingin yliopiston kirjasto noin parin vuoden välein. Kirjasto onnistui käyttäjien mielestä hyvin seuraavissa asioissa: henkilökunta tuntee aihealueet, henkilökunta on palveluhakuista ja palvelut kokonaisuutena toimivat. Kritiikkiä sen sijaan saatiin tiloista, liian vähäisestä tiedottamisesta ja elektronisten aineistojen vähäisyydestä. Kehitysehdotuksina esitettiin markkinoinnin tehostamisesta. Kirjaston hankintakustannuksista suurimman osan ovat muodostaneet ulkomaisten lehtien tilaukset. Kirjasto- ja tietopalvelutoimikunnan ehdotuksesta tehtiin yhteistyössä Nuorisotiedon kirjaston kanssa keskusliiton lehtitilausten arviointi. Tilauksia karsittaessa käytettiin pääsääntöisesti kriteerinä lehden tilaaminen joko sähköisenä tai paperimuotoisena johonkin toiseen pääkaupunkiseudun tieteelliseen kirjastoon. Asiakaspalvelun näkökulmasta tämä katsottiin riittäväksi. Arvioinnin perusteella saatiin kustannuksia karsittua noin kolmannekseen. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

17 Kirjaston lainat ja hankinnat Verkkosivujen seurannassa (Google Analytics) alkuvuoden 2010 huima nousu taittui loppuvuotta kohden. Keskusliiton uudet kotisivut avattiin huhtikuussa. Kirjaston nettisivujen kävijämäärä Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

18 Lapsitiedon Keskus Toimintavuoden odotettiin olevan Lapsitiedon keskuksen palveluhakemiston läpimurtovuosi. Sen kehittämistä suunniteltiin laajassa yhteistyössä mm. Kuntaliiton kanssa. KuntaIThankkeena palveluhakemiston suunniteltiin olevan osa sähköistä kilpailuttamisjärjestelmää. Neuvotteluilla ei kuitenkaan saatu aikaan hanketta, johon olisi saatu rahoitusta. Samaan aikaan Lapsitiedon keskuksen kävijämäärä laski dramaattisesti. Loppuvuodesta käynnistettiin Lapsitiedon keskuksen Palve-tietokannan toimivuuden arviointi ja sen arviointi, millä edellytyksillä Lapsitiedon keskus on jatkossa hyödynnettävissä. Raha-automaattiyhdistyksen tuella kehitettiin Lapsitiedon keskukseen uutta työkalua, joka kerää internetistä ja sähköpostitiedotteista lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa tietoa yhteen paikkaan. Sinne kertyvästä tietovirrasta voidaan tehdä nopeasti kohdennettuja hakuja ja suodattaa oma uutisvirta itselle seurattavaksi. Lapsitiedon keskuksen tietovirta -työkalu tullaan julkaisemaan kevään 2011 aikana. Talous ja rahoitus Keskusliiton taloudellinen tilanne pysyi hyvänä koko toimintavuoden. Tuloslaskelman ylijäämäksi muodostui euroa. Hyvän tuloksen varmisti kulujen tarkka seuranta, onnistuneet koulutuspäivät Turussa ja Kouvolassa sekä Lapsen Maailma -lehden levikin kasvun myötä tapahtunut tuottojen kasvu ja myös varainhankinnan tuottojen pieni nousu. Kokonaistuotot olivat yhteensä euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli euroa (4,5 %). Tuottojen lisäystä kertyi eniten Lapsen Maailma -lehden tilausmaksuista. Omat koulutuspäivät onnistuivat hyvin myös taloudellisesti. Varainhankinnan merkittävin tulolähde on Lasten Päivän Säätiön avustus (Linnanmäki). RAY:n yleisavustus pysyi samana ja projektiavustukset hieman vähenivät. Muut avustukset ovat pysyneet lähes samoina Lapsen Maailma -lehti RAY-avustukset, projektit Muut tuotot Varainhankinta RAY, yleisavustus Satunnaiset tuotot Tuotot yhteensä Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

19 Toimintavuoden kokonaiskulut olivat euroa. Kokonaiskulut laskivat noin yhden prosenttiyksikön. Asiantuntijaorganisaatiossa kulut ovat pääasiassa henkilöstökuluja, muita merkittäviä kulueriä ovat yhteistyöhön ja vaikuttamiseen liittyvät kulut. Henkilöstökulut pienenivät euroa (2,2 %). Henkilöstökulujen vähennykseen vaikuttivat henkilöstövaihdokset sekä RAY-projektien pienempi henkilöstömäärä kuluvana vuonna. Muut toimintaan liittyvät kulut pysyivät lähes samoina Henkilöstökulut / toiminnan tuotot % 36,6 39,1 40,4 42,6 39,9 Muut kulut / toiminnan tuotot % 58, ,8 52,7 50,4 Tilikauden yli/alijäämä (1000 ) Keskusliitolla ei ole rahalaitos- tai muita lainoja. Maksuvalmius säilyi hyvänä koko toimintavuoden. Keskusliiton rahastosijoituksia hoitaa Sampo Pankki täyden valtakirjan varainhoitosopimuksella. Sijoittamista ohjaavana periaatteena on riskien minimoiminen. Eettisen sijoittamisen periaatteita tutkittiin ja todettiin nykyisen täyden valtakirjan rahastosalkun eettisyydestä, että SRI-politiikan perussääntöjen mukaisesti tietyt yhtiöt on eettisin perustein suljettu näiden rahastojen sijoitustoiminnan ulkopuolelle ja näin voidaan todeta, että eettisyys on otettu Lastensuojelun Keskusliiton sijoitustoiminnassa huomioon Tuotot Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos Kiinteistö Toimisto sijaitsee Eiran kaupunginosassa Helsingissä. Se on hankittu ostolla vuonna Kiinteistö on merkittävin osa keskusliiton varallisuutta. Neuvokeskus-projekti toimii Helsingin kaupungilta määräajaksi vuokratuissa tiloissa. Yksi projektityöntekijä työskentelee vuokratiloissa Turussa. Kiinteistöön ei tilikaudella tehty mainittavia investointeja. Lakisääteisessä ylimääräisessä palotarkastuksessa paloviranomaiset suosittelivat paloilmoitinjärjestelmän uusimista. Paloja rikosilmoitinjärjestelmän uusiminen aloitettiin vuoden lopussa ja kustannukset urakasta tulevat seuraavalle toimintavuodelle. Kiinteistön ikkunoiden kunnon tilan selvittämiseksi toteutettiin loppuvuodesta ikkunoiden kuntokartoitus. Kuntokartoituksen suoritti Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy. Kuntokartoituksen pohjalta aloitetaan ikkunoiden kunnostamisen suunnittelu ja toteutus vuoden 2011 puolella. Kulut mittavasta ikkunaremontista jakautuvat todennäköisesti useammalle vuodelle. Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42

20 Henkilöstö Keskusliiton palveluksessa oli vuonna 2010 keskimäärin 25 henkilöä, edellisvuonna 28. Vuoden aikana vakinaistettiin määräaikaiset työsuhteet. Vakituisia työsuhteita oli vuoden lopussa 19 ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 6 henkilöä. Määräaikaisissa työsuhteissa oleva henkilöstö työskenteli kehittämisprojekteissa. Henkilöstöstä naisia on 19 ja miehiä 6. Henkilöstöstä reilu kolmannes on yli 10 vuotta palvelleita. Lastensuojelun Keskusliitto panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Työterveyshuolto on järjestetty Eiran Sairaalan kanssa solmitulla työterveyshuoltosopimuksella. Lakisääteisen ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan lisäksi työterveyshuolto on laajempi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma uusittiin ja se on sellaisenaan voimassa vuosina Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ ja työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen tapahtuu yhdessä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa. Työterveyshuollon kustannukset olivat vuonna euroa, edellisvuonna euroa. Ehkäisevään terveydenhuoltoon ja henkilökunnan virkistykseen käytettiin euroa, edellisvuonna euroa. Sairauspäiviä kertyi toimintavuonna yhteensä 407, edellisvuonna 271. Koulutustunteja kertyi vuoden aikana yhteensä 673 tuntia. Tämä muutettuna henkilöstökuluksi on euroa. Kurssimaksut olivat yhteensä euroa, edellisvuonna euroa. Henkilöstön kanssa käynnistettiin toiminnan systemaattinen arviointi. Syksyn aikana pidettiin kaksi arviointityöpajaa, joissa työstettyjä tavoitteita arvioidaan vuonna 2011 toistettavissa työpajoissa. Lastensuojelun Keskusliitto työnantajana kuuluu Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliittoon (Elinkeinoelämän keskusliitto). Työsuojelun organisoinnin päälinjat on kirjattu työsuojelun toimintasuunnitelmaan, jossa työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Toimintavuoden aikana henkilökunnasta halukkaat saivat osallistua ensiapukurssille, joten työturvallisuuslain mukainen ensiapuvalmius parani. Työpaikalla toteutettiin loppuvuodesta työfysioterapeutin tekemä ergonomiakartoitus. Työsuojeluhenkilöt osallistuivat kolmen päivän mittaiseen työsuojelukoulutukseen. Henkilöstön ikäjakauma Lastensuojelun Keskusliitto Vuosikatsaus /42