ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11262 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi ICT-portti Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun AMK, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Projektin vastuuhenkilön nimi Aulikki Holma Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Marika Ruohola Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta ICT-alalle on luonteenomaisia nopea tekninen kehitys sekä pula kehityksen kärkialueiden osaajista, sillä koulutus pystyy vastaamaan tarpeeseen vain viiveellä. Lisäksi kärkialueet ovat usein kapeita ja erikoistuneita, ja korkeakoulutus antaa usein hyvät perusteet mutta ei yrityksen tai henkilökohtaisiin intresseihin liittyvää erikoisosaamista. Koulutusta suunniteltaessa on vaikea ennakoida, mitä uusia kehityksen kärkialueita syntyy ja minkälaista osaamista ne vaativat. Tietotekniikkaa ei voida pitää irrallaan muusta liiketoiminnasta, vaan osaajilta vaaditaan yhä monipuolisempia taitoja jatkuvaa päivittämistä vaativien teknisten taitojen lisäksi. Tämä laaja-alaisen osaamisen viestikin on selkeä sekä yritysmaailmasta että tutkimuksen ja koulutuksen suunnasta. Käytännön toimenpiteiden kehittäminen vain on usein melko hidas prosessi. Yhtenä ajatuksena on opiskelijalähtöisen koulutuksen perusedellytysten luominen, jolloin IT-alan laajaan osaamistarpeeseen voitaisiin yrittää vastata opiskelijan intressit paremmin huomioiden. Tässä tausta-ajatus EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 on, että opiskelijan intressillä on kytkös reaalimaailmaan ja elinkeinoelämään, jolloin ICT-portti voi tukea tätä yhteyttä, ja tarvittaessa osin luoda sitä esimerkiksi auttaen opiskelijaa verkostoitumaan sopivasti koulutuksenkin kannalta. Siten kokemuksemme perusteella lähtökohta IT-alan korkeakoulutuksen laadukkaaseen sisällölliseen ja menetelmälliseen kehittämiseen on henkilökohtaisuus ja työelämälähtöisyys. Uudessa opetuksessa opiskelija on keskiössä ja toimintaan osallistuvat lisäksi loppuasiakkaat, IT-toimijat ja opettajat/tutkijat. Kaikkien läsnäolo on välttämätöntä onnistumisen kannalta. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet oppivat ja hyötyvät. Hyötynäkökulma on erittäin tärkeä, koska muutoin osapuolten sitoutuminen ja sisällöllinen laatu vaarantuvat. Määrällisesti ICT-alan työvoiman saatavuus on hyvä, mutta yritysten on vaikeaa löytää tarpeisiinsa sopivaa moniosaajaa. Työmarkkinoilla laadullinen osaamisvaje on määrällistä henkilöstövajetta huomattavasti monimutkaisempi ongelma, jonka ratkaisu vaatii julkisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. (Meristö, Leppimäki & Tammi 2002: ICT-osaaminen 2010.) Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiinkin jäykän poliittis-hallinnollisen top down- eli ylhäältä alas annetun mallin sijaan joustavaa ja proaktiivista eli ennakoivaa käytännön tasolta lähtevää markkina- ja työelämälähtöistä mallia, jossa elinkeinoelämä ja korkeakoulut panostavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön oikeanlaisen osaamisen saatavuuden varmistamiseksi (esim. Naumanen 2009). Tärkeintä on lähentää korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä ja yhteistä toimintaa, jotta eri alojen opiskelijat pääsevät toimimaan monialaisissa projektiryhmissä ja saavat paitsi kattavampaa projektiosaamista, myös ymmärrystä muista aloista. Projektien tulee olla autenttisia asiakasprojekteja, jotka toteutetaan yhteistyössä loppuasiakkaiden ja IT-toimijoiden kanssa opettajien ohjauksessa. Näistä projekteista opiskelijat saavat kokemusta todellisista tilanteista ja niiden tietotyön ja IT-alan monimutkaisuudesta, asiakastoiminnan herkkyydestä, tekemisen hektisyydestä, menetelmien ja sisällön laadun mittaamisen epävarmuudesta jne., jolloin myös siirtyminen työelämään opintojen jälkeen helpottuu. Näin alueen IT-toimittajayritykset pystyvät myös helpommin rekrytoimaan osaavaa työvoimaa jo projekteista tutuksi tulleista opiskelijoista. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehittää alueen pk-yritysten liiketaloudellisia edellytyksiä IT-teknologiaa tarkoituksenmukaisemmin hyödyntämällä. Onnistunut projekti on sellainen, jossa asiakasyritys on muuttanut toimintatapaansa ja tietotekniikan käyttöä positiivisella tavalla (esim. ajansäästö, laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, osaaminen, jaksaminen jne.). Kehitysprojektien keskeisin onnistumiseen vaikuttava ominaisuus oli siten muutoksen toteuttamisen hitaus/hankaluus. Tähän asiakasprojekteissa kiinnitettiin hyvin paljon huomiota, ja tulokset olivat hyviä sekä asiakkaille että opiskelijoille. Kehittämispalvelut räätälöidäänkin aina yrityksen koon ja kehittämistarpeiden mukaan sopiviksi ja myöhemmin monistettaviksi. Lisäksi tavoitteena oli Turun AMK:n ja yliopiston yhteisen oppimisympäristön kehittäminen ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 suuntaaminen työelämälähtöisemmäksi elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Välillisenä kohderyhmänä ovat sekä opiskelijat että opettajat. Oppimisympäristössä ovat koulutusorganisaatioiden lisäksi mukana Turku Science Park Oy, alueen yrittäjäjärjestöjä sekä pk-yrityksiä. TScP:n osallisuus vahvistaa myös korkeakoulujen muodostamaa osaamiskeskittymää ja asiantuntijaverkostoa sekä parantaa hankkeen tunnettuutta. Korkeakoulujen ja maakunnan kannalta hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa korkeakouluista valmistuvien ICT-alan opiskelijoiden työllistymistä. Tällä hetkellä yritykset ja korkeakouluista valmistuva työvoima eivät kohtaa toisiaan, koska vain harva yritys on valmis palkkaamaan vastavalmistuneen. (Turun ICT-tekijät eivät löydä toisiaan. TS ; ICT-alan osaajat karkaavat Turusta pääkaupunkiseudulle. TS ). ICT-portti tarjoaa alan opiskelijoille mahdollisuuden siirtyä joustavammin työelämään tässä hankkeessa hankittujen yrityskontaktien kautta. Työtä IT-tekijöille riittää, sillä uusimman tutkimuksen mukaan pk-sektori käyttää työntuntia kuussa it-vikojen ratkomiseen (http://www.digitoday.fi/data/2008/09/22). Kokonaisuutena ICT-portti on onnistunut tuottamaan hyvin määritellyt palvelut kaikille osapuolille (opiskelijat, opettajat, yritykset ja IT-kumppanit sekä muut aluetoimijat). Tulokset ovat rohkaisevia, mutta ICT-portin palvelufunktio ei yksin riitä. Se tarvitsee koulutusohjelmien ja opettajien töiden uudelleenjärjestelyjä siten, että työelämälähtöisen opetuksen ja opiskelun käytänteet ovat kestävällä pohjalla riittävän laajasti ja vaikuttavasti. Tulokset puhuvat puolestaan, mutta muutoshitaus näkyy myös korkeakoulujen prosesseissa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistujien ja yhteistyötahojen valinta ja nimeäminen Hanketta oli suunnittelemassa kaikki hankkeen toteuttamiseen osallistuneet partnerit eli Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Turku Science Park Oy. Turun ammattikorkeakoulusta mukana hankkeessa oli projektipäällikkö Riikka Kulmala, projektikoordinaattori Marika Ruohola sekä opettajat Taisto Suominen, Keijo Leinonen, Maria Leivo, Virpi Raivonen ja Tuomo Helo. Kaikki hankkeessa mukana olleet henkilöt valittiin oman osaamistaustansa perusteella. Hankkeessa mukana olleet opettajat olivat mukana hankkeen asiakasprojekteissa ohjaamassa opiskelijoita sekä kehittämässä ICT-portin toimintaa. Projektikoordinaattori ja projektipäällikkö vastasivat niin ikään opiskelijoiden ohjauksesta ja lisäksi hankkeen taloudenseurannasta, maksatusten koonnista Euraan sekä hankkeen hallinnoinnista. Turun yliopistosta mukana hankkeessa oli lehtori Antti Tuomisto, jonka vastuulla oli yliopiston osatoteutus. Tuomisto oli mukana hankkeen asiakasprojekteissa ohjaamassa yliopiston opiskelijoita, kehitti hankkeen toimintamallia ja yhteistyötä alueen IT-yritysten kanssa yhdessä IT-toimijoiden kanssa sekä vastasi yliopiston maksatuksen koonnista. Hankkeessa asiakasprojektipäällikkönä oli Jesse Kaukola. Lisäksi EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 hankkeessa oli mukana tutkija Tuomas Mäkilä, joka ohjasi IT-toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut Code Campit sekä IT-toimijoille suunnatut asiakasprojektit. Tutkimusjohtaja Timo Knuutila tarkasteli Mäkilän IT-toimijakontekstia laajemmin ja kehitti osaltaan IT-toimijaverkoston palvelu- tai yhteistyömallia, integrointia korkeakouluopetukseen sekä Portin toimintojen koordinointia. Turku Science Park Oy:stä hankkeen alussa mukana oli Kalle Luhtinen, joka vastasi Tutka-konsulttien kilpailutuksesta. Kallen siirtyessä muihin tehtäviin TScP:n osatoteutuksesta vastasi Sami Uusitalo. Lotta Kujanpään tullessa takaisin äitiyslomalta, siirtyi Kujanpää osatoteutusvastuuseen TScP:n osuudesta. Kujanpään ja Uusitalon tehtävinä olivat Tutka-konsultointien markkinointi ja koordinointi sekä TScP:n maksatuksen koonti. Hankkeen toimintaa valvoi ohjausryhmä, joka koostui toteuttajaorganisaatioiden ja työelämän edustajista. Turun ammattikorkeakoulua edusti Marika Ruohola, Riikka Kulmala, Esko Vainikka/Patric Granholm ja Maria Leivo. Turun yliopistoa ja Turku Science Park Oy:tä edusti Janne Lahtiranta. Kari Mattsson edusti Trivore Oy:tä, Minna Vesterinen/Jere Koskinen edusti Elan IT:tä, Heikki Pylkkänen edusti Fujitsu Services Oy:tä ja Marja-Leena Kostiainen/Pekka Stenfors toimi rahoittajan edustajana. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projekti toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin kanssa. Projektin toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi, mutta suuri osa ICT-portin asiakasyrityksistä oli Turun alueelta. Hankkeen alussa tehtiin sidosryhmäanalyysi projektisuunnitelman pohjalta, jossa huomioitiin kaikki hankkeen sidosryhmät, näiden intressit ja arvot, merkitys hankkeelle ja toisinpäin sekä sidosryhmien tiedon tarpeet. Hankkeen sidosryhmät jaoteltiin seuraavasti: 1. Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat 2. ICT-portin partnerit 3. IT-alan toimijat 4. IT-alan opiskelijat ja opettajat 5. Tahot, joiden kanssa ICT-portti tekee yhteistyötä (alueelliset toimijat) Kaikkien sidosryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä koko hankkeen ajan. Asiakkaiden kanssa tehtiin hankkeen aikana yhteensä 68 asiakasprojektia, joissa oli siis mukana Varsinais-Suomen alueen yritykset ja IT-alan toimijat. ICT-portin partnereiden Elan IT:n, Trivore Oy:n ja Fujitsu Services Finlandin kanssa kehitettiin hankkeen toimintaa ja sitä kautta IT-alan opetusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. IT-alan opiskelijat olivat mukana toteuttamassa asiakasprojekteja opettajien ohjaamana. Alueellisten toimijoiden kanssa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia alueen yrityksille sekä tehtiin muuta yhteistyötä. Näitä olivat mm. Potkuri, Kauppakamarin ICT-valiokunta ja Boost Turku ry. EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle tehtiin vuosittainen viestintäsuunnitelma, jonka mukaan hankkeesta tiedotettiin ja viestittiin. ICT-portin tiedottamisessa hyödynnettiin kunkin partnerin organisaation viestintäosaamista ja -kanavia. ICT-portista tiedotettiin hankkeen yhteistyökumppanien ja omien verkostojen kautta sekä lehtimainonnalla. Lisäksi paikallisia yrittäjäjärjestöjä informoitiin hankkeen toiminnasta ja tarjoamista palveluista. Potkurin kanssa järjestettiin useita tilaisuuksissa Varsinais-Suomen alueen yrityksille erilaisin teemoin, joita olivat mm. sosiaalinen media ja verkkomarkkinointi. Hankkeen aikana osallistuttiin myös useihin muihin tapahtumiin, kuten Yrityssensseille, EDE-päiville ja ICT Showroomiin. Tilaisuuksissa esiteltiin hankkeen tuomia mahdollisuuksia sekä hankkeen edetessä jaettiin jo osallistuneiden yritysten kokemuksia. Tilaisuuksissa tapahtuvaa viestintää tukemaan ICT-portille suunniteltiin esite, käyntikortti sekä useita postereita. ICT-portti -projektille rakennettiin oma internet-palveluportaali, jonka kautta yritysten on helpompaa löytää tarjolla olevia palveluja sekä ottaa yhteyttä hankkeen toimijoihin. Sivustolla on palveluiden esittelyiden lisäksi referenssejä toteutetuista projekteista, jolloin asiakkaiden on helpompi saada lisätietoa ja näkemyksiä muiden projekteista. Hankkeesta kirjoitettiin 12 kpl lehdistötiedotteita, joita julkaistiin partnereiden viestintäkanavissa, hankkeen sivuilla sekä paikallisissa lehdissä, kuten Turun Sanomissa, Turkupostissa ja Maniassa. Hankkeelle ostettiin myös mainokset Maniasta ja Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehdestä, joiden avulla mainostettiin Tutkapalvelua. Kuitenkin hankkeen aikana huomattiin, että paras tapa kontaktoida potentiaalisia asiakkaita on tavata heidät kasvokkain erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi tiedotusväylänä toimivat toteuttajatahojen omat internetsivut: Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen aikana huomattiin, että suurinta osaa asiakasyrityksistä kiinnosti selkeä konkreettinen toteutus, jossa lopputulos eli positiivinen muutos vanhaan tilanteeseen oli nähtävissä asiakasprojektin päätyttyä. Konsultointityyppiset kehittämisehdotukset liiketoiminnan kehittämiseen IT:n näkökulmasta eivät kiinnostaneet varsinkaan pieniä yrityksiä. Tilanne on toki toinen, jos puhutaan mikroyrityksiä suuremmista yrityksistä ja näissä päästiinkin hyviin tuloksiin myös konsultointipuolella. EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 Asiakasprojekteissa oli normaaleja projektiongelmia tavoitteiden, tulosten ja aikataulujen kanssa, mutta ne eivät olleet merkittäviä. Tämä on tärkeää, sillä toiminnassa koordinoidaan neljän omiin tapoihinsa tottuneen tahon kalentereita: opiskelijat, asiakkaat, opettajat, IT-kumppanit. Silti onnistuimme tekemään tulosta. Projektin toimenpiteillä on edelleen suuri tarve ja kysyntä yritysten keskuudessa, joten ICT-portin palvelut halutaan turvata myös tulevaisuudessa. Integrointi toimivaksi ja merkitykselliseksi osaksi korkeakouluopetusta on hidas prosessi ja sisäiset käytännöt vaativat vielä kehittämistä vaikka asiakasrajapinta ja palvelut ovatkin jo hyvin määriteltyjä. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi ICT-portin kehittämä palvelurajapinta on ehdottoman toimiva ja kytkee jo nyt uutta luovalla tavalla korkeakouluopiskelijat ja elinkeinoelämän yhteen. Perusasiat ovat nyt kunnossa, mutta selvää on että palvelujen toteuttaminen ja kokemusten siirto osaksi opetusta ja sisäisiä prosesseja on vasta alkanut. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että prosessin tätä osiota (sisäiset prosessit) voitaisiin edelleen kehittää vaikkapa opettajien työelämälähtöisen opetus/kehitysmenetelmien kehittämisen puitteissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Tiivistettynä ICT-portti -hankkeen viisi päätavoitetta ovat: 1) yritysten tieto- ja informaatiotekniikan osaamisen edistäminen ja tätä kautta liiketoiminnan edellytysten parantaminen 2) asiantuntijaverkoston ja osaamiskeskittymän vahvistaminen ja korkeakoulujen yhteistyön kehittäminen 3) IT-alan opetuksen kehittäminen, toiminnallisen oppimisympäristön synnyttäminen yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä alueen pk-yritysten välille 4) opiskelijoiden yrityskontaktien kasvattaminen, IT-alan työkokemuksen kartuttaminen ja siten parantuneet työllistymismahdollisuudet 5) alueen kehittäminen Hanke ylitti suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet. Hankkeen palveluista kiinnostuneiden asiakasyritysten määrä kasvoi koko hankkeen ajan ja erityisesti projektin viimeisenä toteutusvuotena ICT-portin tunnettuuden kasvaessa. Hankkeen yhtenä positiivisimmista puolista oli aktiivinen ja toimiva hanketiimi kolmesta toteuttajaorganisaatiosta. Asiakasyritysten näkökulmasta koettiin positiivisena mm. se, että toteutukset koordinoitiin ICT-portin projektihenkilöstön toimesta ja heille etsittiin asiakkaan kannalta paras toteuttajatiimi. Yhden luukun periaate toimi siis loistavasti. ICT- portti osasi koordinoida uudella tavalla kokonaisten koulutusohjelmien osaamisen ja koulutustarpeet asiakasorganisaatioiden palveluiksi opiskelijav. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 ja työelämälähtöisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana toteutettiin 68 asiakasprojektia. Kilpailutettujen IT-yritysten toteuttamat TUTKA-konsultoinnit eivät teoreettisempina toteutuksina houkutelleet aivan suunnitteluvaiheessa tavoiteltua asiakasmäärää, mutta hankkeen puolivälissä asetettu realistisempi 20 toimeksiannon tavoite saavutettiin. Sen sijaan konkreettisemmat käytännön toteutukset olivat hyvin suosittuja erityisesti pienten yritysten keskuudessa. Pk-yritykset ja erityisesti pienet yritykset ovatkin yksi keskeisimmistä kohderyhmistä, joille tällaisia toimivia tuettuja kehityspalveluja korkeakoulujen tulee tarjota osana oman alan koulutusta. Tämä ei tarkoita sitä, että isot organisaatiot jätettäisiin sivuun, vaan ICT-portti on kehittänyt omia palveluja toimintatapoineen myös isommille asiakkaille, jolloin voidaan tarjota laajempia koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöprojekteja. Alueen IT-yritysten vastaanotto on ollut hyvin positiivista ja he ovat nähneet ICT-portin tärkeyden mm. koulutuksen työelämälähtöisyyden ja sisältöjen kehittämistehtävänä, verkostoitumiskanavana ja esimerkiksi sellaisten pienten yritysten tukijana, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Lisäksi tutkimusyhteistyö on yksi mahdollinen toimintamuoto, jota ICT-portti voi tukea. Parhaimmillaan Portin asiakasyritys on hanketoteutuksen jälkeen päätynyt alueella toimivan IT-yrityksen asiakkaaksi ja jatkanut IT:n kehittämistä liiketoiminnassaan pysyvämmästä näkökulmasta. Ilman ICT-portin matalan kynnyksen yhteydenottoa moni yritys olisi todennäköisesti jättänyt toteutuksen tekemättä. IT-yrittäjät ovat myös kiitelleet hankkeen käytännön asiakastoteutuksia siitä näkökulmasta, että saavat nyt ja jatkossa rekrytoitua osaavampaa ja asiakastyötä ymmärtävää työvoimaa yrityksiinsä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin aikana kehitettiin uusi pedagoginen aktiivista oppimista tukeva malli, joka hyödyntää projektioppimisen pedagogiikkaa. Projektioppimisen ja ongelmaperustaisen oppimisen viitekehyksessä opiskelijat toimivat projektioppimisympäristössä, joka on yrityksen kaltainen tila Turun ammattikorkeakoulun tiloissa, ja toteuttavat autenttisia asiakasprojekteja ICT-portin hengessä. ICT-portin aikana saavutettu alueellinen tunnettuus takaa asiakaskunnan eli alueen pääasiassa Pk-yritysasiakkaiden riittävyyden. Hankkeen alussa voitiin todeta että yritysmaailmassa korkeakoulujen palvelut eivät ole lainkaan niin hyvin tunnettuja kuin korkeakoulut itse luulivat. ICT-portti paransi yleistä tilannetta paljon ja toi tähän selkeällä konseptilla ja konkreettisilla toimenpiteillä hyvää näkyvyyttä, joka on parantanut tilannetta yleisesti. ICT-portin toimintamalli ja palvelut itsessään ovat tietyssä mielessä uutta. ICT-portti vastasi hyvin asiakastarpeisiin ja pystyi tarjoamaan palveluja, joilla oli vaikutusta ja merkitystä. Myös korkeakoulujen sisäisiin prosesseihin ICT-portti pystyi luomaan onnistuneita liittymiä. Muiden kumppanien (esim. Potkuri, Projektiässä, Turun oppisopimustoimisto) kanssa yhteistyö oli luonnollista ja kaikkia hyödyntävää. Asiakas- ja opiskelijalähtöisyys tuotti erinomaisen palvelun, jota yritykset voivat hyödyntää. Onnistumisen takana ovat IC EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa mukana olleissa yrityksissä, IT-toimijoissa, opettajissa ja opiskelijoissa oli sekä naisia että miehiä. Opettajien ja opiskelijoiden osalta hankkeeseen mukaan tulleet henkilöt valittiin kunkin osaamistaustan perusteella tasa-arvoisesti. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen aikana kehitettiin uusi pedagoginen aktiivista oppimista tukeva malli, sekä tähän liittyen tarpeelliset asiakasprojektien dokumenttipohjat, prosessinäkökulmat ja kokonaisvaltainen uudenlaisen oppimisympäristön toimintamalli. Hankkeen aikana löydetyt hyvät käytänteet on hyvin dokumentoitu ja ne on mahdollista levittää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimintamalli on hankkeen aikana kehitetty IT-alan ympärille, mutta malli on myös helppoa siirtää muille aloille. Sisäisesti hankkeen toiminnasta ja tuloksista on viestitty sisäisiä väyliä pitkin sekä käyty esittelemässä hankkeen toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa. Ulkoisesti hankkeen toiminnasta ja hyvistä käytänteistä on viestitty ulkoisia väyliä pitkin sekä käyty esittelemässä hankkeen toimintaa monissa tilaisuuksissa. Hankkeen aikana kehitetty toimintamalli on suunniteltu vietäväksi Puolaan, Saksaan ja Portugaliin. Tähän on haettu ulkoista tukea Lifelong Learning Programmesta. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Asiakaspalvelujen osalta ICT-portti toimii toistaiseksi lähes kuten hankkeen aikana. Toiminnan kehitys, mm.sisäiset prosessit, on kuitenkin vaarassa hidastua ja sitä kautta myös toiminnan vaikutukset hidastuvat ja/tai jäävät tavoiteltua pienemmäksi. ICT-portti on kuitenkin selväsi vaikuttanut toiminnallaan ja palveluillaan siihen, millaisia työelämäprojekteja tehdään ja miten niitä tehdään. Yhteistyö on saanut paljon uusia malleja. Kokemusten siirtäminen ja levittäminen tiedotuksen (julkaisut) ja tutkimuksen (artikkelit) kautta on suunnitteilla, kuten myös muu kehitys/koulutusmateriaali oppilaitoksille. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 74 % ,47 75 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,57 17 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 10 % ,36 8 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Tiivistettynä ICT-portti -hankkeen viisi päätavoitetta ovat: 1) yritysten tieto- ja informaatiotekniikan osaamisen edistäminen ja tätä kautta liiketoiminnan edellytysten parantaminen 2) asiantuntijaverkoston ja osaamiskeskittymän vahvistaminen ja korkeakoulujen yhteistyön kehittäminen 3) IT-alan opetuksen kehittäminen, toiminnallisen oppimisympäristön synnyttäminen yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä alueen pk-yritysten välille 4) opiskelijoiden yrityskontaktien kasvattaminen, IT-alan työkokemuksen kartuttaminen ja siten parantuneet työllistymismahdollisuudet 5) alueen kehittäminen Hanke ylitti suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet. Hankkeen palveluista kiinnostuneiden asiakasyritysten määrä kasvoi koko hankkeen ajan ja erityisesti projektin viimeisenä toteutusvuotena ICT-portin tunnettuuden kasvaessa. Hankkeen yhtenä positiivisimmista puolista oli aktiivinen ja toimiva hanketiimi kolmesta toteuttajaorganisaatiosta. Asiakasyritysten näkökulmasta koettiin positiivisena mm. se, että toteutukset koordinoitiin ICT-portin projektihenkilöstön toimesta ja heille etsittiin asiakkaan kannalta paras toteuttajatiimi. Yhden luukun periaate toimi siis loistavasti. ICT- portti osasi koordinoida uudella tavalla kokonaisten koulutusohjelmien osaamisen ja koulutustarpeet asiakasorganisaatioiden palveluiksi opiskelijaja työelämälähtöisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana toteutettiin 68 asiakasprojektia. Kilpailutettujen IT-yritysten toteuttamat TUTKA-konsultoinnit eivät teoreettisempina toteutuksina houkutelleet aivan suunnitteluvaiheessa tavoiteltua asiakasmäärää, mutta hankkeen puolivälissä asetettu realistisempi 20 toimeksiannon tavoite saavutettiin. Sen sijaan konkreettisemmat käytännön toteutukset olivat hyvin suosittuja erityisesti pienten yritysten keskuudessa. Pk-yritykset ja erityisesti pienet yritykset ovatkin yksi keskeisimmistä kohderyhmistä, joille tällaisia toimivia tuettuja kehityspalveluja korkeakoulujen tulee tarjota osana oman alan koulutusta. Tämä ei tarkoita sitä, että isot organisaatiot jätettäisiin sivuun, vaan ICT-portti on kehittänyt omia palveluja toimintatapoineen myös isommille asiakkaille, jolloin voidaan tarjota laajempia koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöprojekteja. Alueen IT-yritysten vastaanotto on ollut hyvin positiivista ja he ovat nähneet ICT-portin tärkeyden mm. koulutuksen työelämälähtöisyyden ja sisältöjen kehittämistehtävänä, verkostoitumiskanavana ja esimerkiksi sellaisten pienten yritysten tukijana, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Lisäksi tutkimusyhteistyö on yksi mahdollinen toimintamuoto, jota ICT-portti voi tukea. Parhaimmillaan Portin asiakasyritys on hanketoteutuksen jälkeen päätynyt alueella toimivan IT-yrityksen asiakkaaksi ja EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 jatkanut IT:n kehittämistä liiketoiminnassaan pysyvämmästä näkökulmasta. Ilman ICT-portin matalan kynnyksen yhteydenottoa moni yritys olisi todennäköisesti jättänyt toteutuksen tekemättä. IT-yrittäjät ovat myös kiitelleet hankkeen käytännön asiakastoteutuksia siitä näkökulmasta, että saavat nyt ja jatkossa rekrytoitua osaavampaa ja asiakastyötä ymmärtävää työvoimaa yrityksiinsä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektipartnerit vastaavat kukin omasta projektiarkistoinnistaan ESR-viranomaisten ohjeiden mukaisesti projektitoiminnan aikana. Turun ammattikorkeakoulun paloturvallinen arkisto sijaitsee osoitteessa Sepänkatu 1, johon projektin arkisto siirretään säilytettäväksi toiminnan päätyttyä. Päiväys ja allekirjoitus Juha Kettunen Rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 10/10

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 02.04.2012 Diaarinumero EPOELY/141/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi

COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen. www.turkuamk.fi COSMOS NETWORK asiantuntijoiden työkäytäntöjen ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen Toteutusaika 1.1.2010-31.12.2012 Toteuttajaorganisaatio Turun ammattikorkeakoulu, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10245 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11

Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan. Sanna Putila 10.11.11 Tieto työnantajayhteistyöstä kulkemaan Sanna Putila 10.11.11 Haussa tulevaisuuden osaajia, oikeanlaista osaamista, kumppaneita (tutkimus)yhteistyöhön Haussa tulevaisuuden työnantajia, oikeanlaista osaamista,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 09.09.2011 Diaarinumero POHELY/2210/04.00.05.0/2010 Käsittelijä Muotio Marko Puhelinnumero 040 531 8809 Projektikoodi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI EAKR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 23.10.2012 Diaarinumero 21/2010 Käsittelijä Sirpa Törhönen Puhelinnumero 08-61554203 Projektikoodi A31183 Tila Valmis

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10813 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa -

Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012. - Huomisen logistiikkaa - Etelä-Suomen Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen 2009-2012 - Huomisen logistiikkaa - Yhteistyössä Tausta: Etelä-Suomen EAKRohjelma Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKRohjelman

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.09.2010 Diaarinumero POHELY/533/05.02.07/2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero 050 3128 589 Projektikoodi

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013 EUROOPAN UNIONI Euroopan sosiaalirahasto ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.9. 31.12.2008 (kohteena ei henkilöitä) RAKENNERAHASTOKAUSI 2007-2013 1. Taustatiedot 1.1 Projektin nimi Samapalkkaisuus, tasa-arvo

Lisätiedot

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT

TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi. Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Tietojärjestelmien monialaisen oppimisympäristön kehittäminen ja pilotointi Päivi Ovaska Projektipäällikkö, yliopettaja, TkT TIKLI Taustaa Tietojärjestelmien käyttöönotto ja hyödyntäminen nähdään

Lisätiedot

ICT-portti III. Loppuraportti

ICT-portti III. Loppuraportti ICT-portti III Loppuraportti 19.2.2015 Contents 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ... 1 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 1 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 2 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10801 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 21.06.2012 Diaarinumero SATELY/611/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Ritva Annala Puhelinnumero 0295 022 109 Projektikoodi

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.01.2012 Diaarinumero POHELY/2199/05.02.07/2010 Käsittelijä Jouni Kytösaari Puhelinnumero 050 3128 589 Projektikoodi

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot