ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11262 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi ICT-portti Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Turun AMK, Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Projektin vastuuhenkilön nimi Aulikki Holma Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Marika Ruohola Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta ICT-alalle on luonteenomaisia nopea tekninen kehitys sekä pula kehityksen kärkialueiden osaajista, sillä koulutus pystyy vastaamaan tarpeeseen vain viiveellä. Lisäksi kärkialueet ovat usein kapeita ja erikoistuneita, ja korkeakoulutus antaa usein hyvät perusteet mutta ei yrityksen tai henkilökohtaisiin intresseihin liittyvää erikoisosaamista. Koulutusta suunniteltaessa on vaikea ennakoida, mitä uusia kehityksen kärkialueita syntyy ja minkälaista osaamista ne vaativat. Tietotekniikkaa ei voida pitää irrallaan muusta liiketoiminnasta, vaan osaajilta vaaditaan yhä monipuolisempia taitoja jatkuvaa päivittämistä vaativien teknisten taitojen lisäksi. Tämä laaja-alaisen osaamisen viestikin on selkeä sekä yritysmaailmasta että tutkimuksen ja koulutuksen suunnasta. Käytännön toimenpiteiden kehittäminen vain on usein melko hidas prosessi. Yhtenä ajatuksena on opiskelijalähtöisen koulutuksen perusedellytysten luominen, jolloin IT-alan laajaan osaamistarpeeseen voitaisiin yrittää vastata opiskelijan intressit paremmin huomioiden. Tässä tausta-ajatus EURA JÄRJESTELMÄ 1/10

2 on, että opiskelijan intressillä on kytkös reaalimaailmaan ja elinkeinoelämään, jolloin ICT-portti voi tukea tätä yhteyttä, ja tarvittaessa osin luoda sitä esimerkiksi auttaen opiskelijaa verkostoitumaan sopivasti koulutuksenkin kannalta. Siten kokemuksemme perusteella lähtökohta IT-alan korkeakoulutuksen laadukkaaseen sisällölliseen ja menetelmälliseen kehittämiseen on henkilökohtaisuus ja työelämälähtöisyys. Uudessa opetuksessa opiskelija on keskiössä ja toimintaan osallistuvat lisäksi loppuasiakkaat, IT-toimijat ja opettajat/tutkijat. Kaikkien läsnäolo on välttämätöntä onnistumisen kannalta. Tavoitteena on, että kaikki osapuolet oppivat ja hyötyvät. Hyötynäkökulma on erittäin tärkeä, koska muutoin osapuolten sitoutuminen ja sisällöllinen laatu vaarantuvat. Määrällisesti ICT-alan työvoiman saatavuus on hyvä, mutta yritysten on vaikeaa löytää tarpeisiinsa sopivaa moniosaajaa. Työmarkkinoilla laadullinen osaamisvaje on määrällistä henkilöstövajetta huomattavasti monimutkaisempi ongelma, jonka ratkaisu vaatii julkisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. (Meristö, Leppimäki & Tammi 2002: ICT-osaaminen 2010.) Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiinkin jäykän poliittis-hallinnollisen top down- eli ylhäältä alas annetun mallin sijaan joustavaa ja proaktiivista eli ennakoivaa käytännön tasolta lähtevää markkina- ja työelämälähtöistä mallia, jossa elinkeinoelämä ja korkeakoulut panostavat yhä tiiviimpään yhteistyöhön oikeanlaisen osaamisen saatavuuden varmistamiseksi (esim. Naumanen 2009). Tärkeintä on lähentää korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välistä ja yhteistä toimintaa, jotta eri alojen opiskelijat pääsevät toimimaan monialaisissa projektiryhmissä ja saavat paitsi kattavampaa projektiosaamista, myös ymmärrystä muista aloista. Projektien tulee olla autenttisia asiakasprojekteja, jotka toteutetaan yhteistyössä loppuasiakkaiden ja IT-toimijoiden kanssa opettajien ohjauksessa. Näistä projekteista opiskelijat saavat kokemusta todellisista tilanteista ja niiden tietotyön ja IT-alan monimutkaisuudesta, asiakastoiminnan herkkyydestä, tekemisen hektisyydestä, menetelmien ja sisällön laadun mittaamisen epävarmuudesta jne., jolloin myös siirtyminen työelämään opintojen jälkeen helpottuu. Näin alueen IT-toimittajayritykset pystyvät myös helpommin rekrytoimaan osaavaa työvoimaa jo projekteista tutuksi tulleista opiskelijoista. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehittää alueen pk-yritysten liiketaloudellisia edellytyksiä IT-teknologiaa tarkoituksenmukaisemmin hyödyntämällä. Onnistunut projekti on sellainen, jossa asiakasyritys on muuttanut toimintatapaansa ja tietotekniikan käyttöä positiivisella tavalla (esim. ajansäästö, laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, osaaminen, jaksaminen jne.). Kehitysprojektien keskeisin onnistumiseen vaikuttava ominaisuus oli siten muutoksen toteuttamisen hitaus/hankaluus. Tähän asiakasprojekteissa kiinnitettiin hyvin paljon huomiota, ja tulokset olivat hyviä sekä asiakkaille että opiskelijoille. Kehittämispalvelut räätälöidäänkin aina yrityksen koon ja kehittämistarpeiden mukaan sopiviksi ja myöhemmin monistettaviksi. Lisäksi tavoitteena oli Turun AMK:n ja yliopiston yhteisen oppimisympäristön kehittäminen ja EURA JÄRJESTELMÄ 2/10

3 suuntaaminen työelämälähtöisemmäksi elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Välillisenä kohderyhmänä ovat sekä opiskelijat että opettajat. Oppimisympäristössä ovat koulutusorganisaatioiden lisäksi mukana Turku Science Park Oy, alueen yrittäjäjärjestöjä sekä pk-yrityksiä. TScP:n osallisuus vahvistaa myös korkeakoulujen muodostamaa osaamiskeskittymää ja asiantuntijaverkostoa sekä parantaa hankkeen tunnettuutta. Korkeakoulujen ja maakunnan kannalta hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa korkeakouluista valmistuvien ICT-alan opiskelijoiden työllistymistä. Tällä hetkellä yritykset ja korkeakouluista valmistuva työvoima eivät kohtaa toisiaan, koska vain harva yritys on valmis palkkaamaan vastavalmistuneen. (Turun ICT-tekijät eivät löydä toisiaan. TS ; ICT-alan osaajat karkaavat Turusta pääkaupunkiseudulle. TS ). ICT-portti tarjoaa alan opiskelijoille mahdollisuuden siirtyä joustavammin työelämään tässä hankkeessa hankittujen yrityskontaktien kautta. Työtä IT-tekijöille riittää, sillä uusimman tutkimuksen mukaan pk-sektori käyttää työntuntia kuussa it-vikojen ratkomiseen (http://www.digitoday.fi/data/2008/09/22). Kokonaisuutena ICT-portti on onnistunut tuottamaan hyvin määritellyt palvelut kaikille osapuolille (opiskelijat, opettajat, yritykset ja IT-kumppanit sekä muut aluetoimijat). Tulokset ovat rohkaisevia, mutta ICT-portin palvelufunktio ei yksin riitä. Se tarvitsee koulutusohjelmien ja opettajien töiden uudelleenjärjestelyjä siten, että työelämälähtöisen opetuksen ja opiskelun käytänteet ovat kestävällä pohjalla riittävän laajasti ja vaikuttavasti. Tulokset puhuvat puolestaan, mutta muutoshitaus näkyy myös korkeakoulujen prosesseissa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Osallistujien ja yhteistyötahojen valinta ja nimeäminen Hanketta oli suunnittelemassa kaikki hankkeen toteuttamiseen osallistuneet partnerit eli Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Turku Science Park Oy. Turun ammattikorkeakoulusta mukana hankkeessa oli projektipäällikkö Riikka Kulmala, projektikoordinaattori Marika Ruohola sekä opettajat Taisto Suominen, Keijo Leinonen, Maria Leivo, Virpi Raivonen ja Tuomo Helo. Kaikki hankkeessa mukana olleet henkilöt valittiin oman osaamistaustansa perusteella. Hankkeessa mukana olleet opettajat olivat mukana hankkeen asiakasprojekteissa ohjaamassa opiskelijoita sekä kehittämässä ICT-portin toimintaa. Projektikoordinaattori ja projektipäällikkö vastasivat niin ikään opiskelijoiden ohjauksesta ja lisäksi hankkeen taloudenseurannasta, maksatusten koonnista Euraan sekä hankkeen hallinnoinnista. Turun yliopistosta mukana hankkeessa oli lehtori Antti Tuomisto, jonka vastuulla oli yliopiston osatoteutus. Tuomisto oli mukana hankkeen asiakasprojekteissa ohjaamassa yliopiston opiskelijoita, kehitti hankkeen toimintamallia ja yhteistyötä alueen IT-yritysten kanssa yhdessä IT-toimijoiden kanssa sekä vastasi yliopiston maksatuksen koonnista. Hankkeessa asiakasprojektipäällikkönä oli Jesse Kaukola. Lisäksi EURA JÄRJESTELMÄ 3/10

4 hankkeessa oli mukana tutkija Tuomas Mäkilä, joka ohjasi IT-toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut Code Campit sekä IT-toimijoille suunnatut asiakasprojektit. Tutkimusjohtaja Timo Knuutila tarkasteli Mäkilän IT-toimijakontekstia laajemmin ja kehitti osaltaan IT-toimijaverkoston palvelu- tai yhteistyömallia, integrointia korkeakouluopetukseen sekä Portin toimintojen koordinointia. Turku Science Park Oy:stä hankkeen alussa mukana oli Kalle Luhtinen, joka vastasi Tutka-konsulttien kilpailutuksesta. Kallen siirtyessä muihin tehtäviin TScP:n osatoteutuksesta vastasi Sami Uusitalo. Lotta Kujanpään tullessa takaisin äitiyslomalta, siirtyi Kujanpää osatoteutusvastuuseen TScP:n osuudesta. Kujanpään ja Uusitalon tehtävinä olivat Tutka-konsultointien markkinointi ja koordinointi sekä TScP:n maksatuksen koonti. Hankkeen toimintaa valvoi ohjausryhmä, joka koostui toteuttajaorganisaatioiden ja työelämän edustajista. Turun ammattikorkeakoulua edusti Marika Ruohola, Riikka Kulmala, Esko Vainikka/Patric Granholm ja Maria Leivo. Turun yliopistoa ja Turku Science Park Oy:tä edusti Janne Lahtiranta. Kari Mattsson edusti Trivore Oy:tä, Minna Vesterinen/Jere Koskinen edusti Elan IT:tä, Heikki Pylkkänen edusti Fujitsu Services Oy:tä ja Marja-Leena Kostiainen/Pekka Stenfors toimi rahoittajan edustajana. Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa Projekti toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin kanssa. Projektin toiminta-alueena oli Varsinais-Suomi, mutta suuri osa ICT-portin asiakasyrityksistä oli Turun alueelta. Hankkeen alussa tehtiin sidosryhmäanalyysi projektisuunnitelman pohjalta, jossa huomioitiin kaikki hankkeen sidosryhmät, näiden intressit ja arvot, merkitys hankkeelle ja toisinpäin sekä sidosryhmien tiedon tarpeet. Hankkeen sidosryhmät jaoteltiin seuraavasti: 1. Asiakkaat ja potentiaaliset asiakkaat 2. ICT-portin partnerit 3. IT-alan toimijat 4. IT-alan opiskelijat ja opettajat 5. Tahot, joiden kanssa ICT-portti tekee yhteistyötä (alueelliset toimijat) Kaikkien sidosryhmien kanssa tehtiin yhteistyötä koko hankkeen ajan. Asiakkaiden kanssa tehtiin hankkeen aikana yhteensä 68 asiakasprojektia, joissa oli siis mukana Varsinais-Suomen alueen yritykset ja IT-alan toimijat. ICT-portin partnereiden Elan IT:n, Trivore Oy:n ja Fujitsu Services Finlandin kanssa kehitettiin hankkeen toimintaa ja sitä kautta IT-alan opetusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. IT-alan opiskelijat olivat mukana toteuttamassa asiakasprojekteja opettajien ohjaamana. Alueellisten toimijoiden kanssa järjestettiin erilaisia tilaisuuksia alueen yrityksille sekä tehtiin muuta yhteistyötä. Näitä olivat mm. Potkuri, Kauppakamarin ICT-valiokunta ja Boost Turku ry. EURA JÄRJESTELMÄ 4/10

5 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeelle tehtiin vuosittainen viestintäsuunnitelma, jonka mukaan hankkeesta tiedotettiin ja viestittiin. ICT-portin tiedottamisessa hyödynnettiin kunkin partnerin organisaation viestintäosaamista ja -kanavia. ICT-portista tiedotettiin hankkeen yhteistyökumppanien ja omien verkostojen kautta sekä lehtimainonnalla. Lisäksi paikallisia yrittäjäjärjestöjä informoitiin hankkeen toiminnasta ja tarjoamista palveluista. Potkurin kanssa järjestettiin useita tilaisuuksissa Varsinais-Suomen alueen yrityksille erilaisin teemoin, joita olivat mm. sosiaalinen media ja verkkomarkkinointi. Hankkeen aikana osallistuttiin myös useihin muihin tapahtumiin, kuten Yrityssensseille, EDE-päiville ja ICT Showroomiin. Tilaisuuksissa esiteltiin hankkeen tuomia mahdollisuuksia sekä hankkeen edetessä jaettiin jo osallistuneiden yritysten kokemuksia. Tilaisuuksissa tapahtuvaa viestintää tukemaan ICT-portille suunniteltiin esite, käyntikortti sekä useita postereita. ICT-portti -projektille rakennettiin oma internet-palveluportaali, jonka kautta yritysten on helpompaa löytää tarjolla olevia palveluja sekä ottaa yhteyttä hankkeen toimijoihin. Sivustolla on palveluiden esittelyiden lisäksi referenssejä toteutetuista projekteista, jolloin asiakkaiden on helpompi saada lisätietoa ja näkemyksiä muiden projekteista. Hankkeesta kirjoitettiin 12 kpl lehdistötiedotteita, joita julkaistiin partnereiden viestintäkanavissa, hankkeen sivuilla sekä paikallisissa lehdissä, kuten Turun Sanomissa, Turkupostissa ja Maniassa. Hankkeelle ostettiin myös mainokset Maniasta ja Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehdestä, joiden avulla mainostettiin Tutkapalvelua. Kuitenkin hankkeen aikana huomattiin, että paras tapa kontaktoida potentiaalisia asiakkaita on tavata heidät kasvokkain erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi tiedotusväylänä toimivat toteuttajatahojen omat internetsivut: Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmat projektin toteutuksessa Hankkeen aikana huomattiin, että suurinta osaa asiakasyrityksistä kiinnosti selkeä konkreettinen toteutus, jossa lopputulos eli positiivinen muutos vanhaan tilanteeseen oli nähtävissä asiakasprojektin päätyttyä. Konsultointityyppiset kehittämisehdotukset liiketoiminnan kehittämiseen IT:n näkökulmasta eivät kiinnostaneet varsinkaan pieniä yrityksiä. Tilanne on toki toinen, jos puhutaan mikroyrityksiä suuremmista yrityksistä ja näissä päästiinkin hyviin tuloksiin myös konsultointipuolella. EURA JÄRJESTELMÄ 5/10

6 Asiakasprojekteissa oli normaaleja projektiongelmia tavoitteiden, tulosten ja aikataulujen kanssa, mutta ne eivät olleet merkittäviä. Tämä on tärkeää, sillä toiminnassa koordinoidaan neljän omiin tapoihinsa tottuneen tahon kalentereita: opiskelijat, asiakkaat, opettajat, IT-kumppanit. Silti onnistuimme tekemään tulosta. Projektin toimenpiteillä on edelleen suuri tarve ja kysyntä yritysten keskuudessa, joten ICT-portin palvelut halutaan turvata myös tulevaisuudessa. Integrointi toimivaksi ja merkitykselliseksi osaksi korkeakouluopetusta on hidas prosessi ja sisäiset käytännöt vaativat vielä kehittämistä vaikka asiakasrajapinta ja palvelut ovatkin jo hyvin määriteltyjä. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi ICT-portin kehittämä palvelurajapinta on ehdottoman toimiva ja kytkee jo nyt uutta luovalla tavalla korkeakouluopiskelijat ja elinkeinoelämän yhteen. Perusasiat ovat nyt kunnossa, mutta selvää on että palvelujen toteuttaminen ja kokemusten siirto osaksi opetusta ja sisäisiä prosesseja on vasta alkanut. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että prosessin tätä osiota (sisäiset prosessit) voitaisiin edelleen kehittää vaikkapa opettajien työelämälähtöisen opetus/kehitysmenetelmien kehittämisen puitteissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Tiivistettynä ICT-portti -hankkeen viisi päätavoitetta ovat: 1) yritysten tieto- ja informaatiotekniikan osaamisen edistäminen ja tätä kautta liiketoiminnan edellytysten parantaminen 2) asiantuntijaverkoston ja osaamiskeskittymän vahvistaminen ja korkeakoulujen yhteistyön kehittäminen 3) IT-alan opetuksen kehittäminen, toiminnallisen oppimisympäristön synnyttäminen yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä alueen pk-yritysten välille 4) opiskelijoiden yrityskontaktien kasvattaminen, IT-alan työkokemuksen kartuttaminen ja siten parantuneet työllistymismahdollisuudet 5) alueen kehittäminen Hanke ylitti suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet. Hankkeen palveluista kiinnostuneiden asiakasyritysten määrä kasvoi koko hankkeen ajan ja erityisesti projektin viimeisenä toteutusvuotena ICT-portin tunnettuuden kasvaessa. Hankkeen yhtenä positiivisimmista puolista oli aktiivinen ja toimiva hanketiimi kolmesta toteuttajaorganisaatiosta. Asiakasyritysten näkökulmasta koettiin positiivisena mm. se, että toteutukset koordinoitiin ICT-portin projektihenkilöstön toimesta ja heille etsittiin asiakkaan kannalta paras toteuttajatiimi. Yhden luukun periaate toimi siis loistavasti. ICT- portti osasi koordinoida uudella tavalla kokonaisten koulutusohjelmien osaamisen ja koulutustarpeet asiakasorganisaatioiden palveluiksi opiskelijav. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 6/10

7 ja työelämälähtöisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana toteutettiin 68 asiakasprojektia. Kilpailutettujen IT-yritysten toteuttamat TUTKA-konsultoinnit eivät teoreettisempina toteutuksina houkutelleet aivan suunnitteluvaiheessa tavoiteltua asiakasmäärää, mutta hankkeen puolivälissä asetettu realistisempi 20 toimeksiannon tavoite saavutettiin. Sen sijaan konkreettisemmat käytännön toteutukset olivat hyvin suosittuja erityisesti pienten yritysten keskuudessa. Pk-yritykset ja erityisesti pienet yritykset ovatkin yksi keskeisimmistä kohderyhmistä, joille tällaisia toimivia tuettuja kehityspalveluja korkeakoulujen tulee tarjota osana oman alan koulutusta. Tämä ei tarkoita sitä, että isot organisaatiot jätettäisiin sivuun, vaan ICT-portti on kehittänyt omia palveluja toimintatapoineen myös isommille asiakkaille, jolloin voidaan tarjota laajempia koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöprojekteja. Alueen IT-yritysten vastaanotto on ollut hyvin positiivista ja he ovat nähneet ICT-portin tärkeyden mm. koulutuksen työelämälähtöisyyden ja sisältöjen kehittämistehtävänä, verkostoitumiskanavana ja esimerkiksi sellaisten pienten yritysten tukijana, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Lisäksi tutkimusyhteistyö on yksi mahdollinen toimintamuoto, jota ICT-portti voi tukea. Parhaimmillaan Portin asiakasyritys on hanketoteutuksen jälkeen päätynyt alueella toimivan IT-yrityksen asiakkaaksi ja jatkanut IT:n kehittämistä liiketoiminnassaan pysyvämmästä näkökulmasta. Ilman ICT-portin matalan kynnyksen yhteydenottoa moni yritys olisi todennäköisesti jättänyt toteutuksen tekemättä. IT-yrittäjät ovat myös kiitelleet hankkeen käytännön asiakastoteutuksia siitä näkökulmasta, että saavat nyt ja jatkossa rekrytoitua osaavampaa ja asiakastyötä ymmärtävää työvoimaa yrityksiinsä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin aikana kehitettiin uusi pedagoginen aktiivista oppimista tukeva malli, joka hyödyntää projektioppimisen pedagogiikkaa. Projektioppimisen ja ongelmaperustaisen oppimisen viitekehyksessä opiskelijat toimivat projektioppimisympäristössä, joka on yrityksen kaltainen tila Turun ammattikorkeakoulun tiloissa, ja toteuttavat autenttisia asiakasprojekteja ICT-portin hengessä. ICT-portin aikana saavutettu alueellinen tunnettuus takaa asiakaskunnan eli alueen pääasiassa Pk-yritysasiakkaiden riittävyyden. Hankkeen alussa voitiin todeta että yritysmaailmassa korkeakoulujen palvelut eivät ole lainkaan niin hyvin tunnettuja kuin korkeakoulut itse luulivat. ICT-portti paransi yleistä tilannetta paljon ja toi tähän selkeällä konseptilla ja konkreettisilla toimenpiteillä hyvää näkyvyyttä, joka on parantanut tilannetta yleisesti. ICT-portin toimintamalli ja palvelut itsessään ovat tietyssä mielessä uutta. ICT-portti vastasi hyvin asiakastarpeisiin ja pystyi tarjoamaan palveluja, joilla oli vaikutusta ja merkitystä. Myös korkeakoulujen sisäisiin prosesseihin ICT-portti pystyi luomaan onnistuneita liittymiä. Muiden kumppanien (esim. Potkuri, Projektiässä, Turun oppisopimustoimisto) kanssa yhteistyö oli luonnollista ja kaikkia hyödyntävää. Asiakas- ja opiskelijalähtöisyys tuotti erinomaisen palvelun, jota yritykset voivat hyödyntää. Onnistumisen takana ovat IC EURA JÄRJESTELMÄ 7/10

8 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeessa mukana olleissa yrityksissä, IT-toimijoissa, opettajissa ja opiskelijoissa oli sekä naisia että miehiä. Opettajien ja opiskelijoiden osalta hankkeeseen mukaan tulleet henkilöt valittiin kunkin osaamistaustan perusteella tasa-arvoisesti. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen aikana kehitettiin uusi pedagoginen aktiivista oppimista tukeva malli, sekä tähän liittyen tarpeelliset asiakasprojektien dokumenttipohjat, prosessinäkökulmat ja kokonaisvaltainen uudenlaisen oppimisympäristön toimintamalli. Hankkeen aikana löydetyt hyvät käytänteet on hyvin dokumentoitu ja ne on mahdollista levittää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Toimintamalli on hankkeen aikana kehitetty IT-alan ympärille, mutta malli on myös helppoa siirtää muille aloille. Sisäisesti hankkeen toiminnasta ja tuloksista on viestitty sisäisiä väyliä pitkin sekä käyty esittelemässä hankkeen toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa. Ulkoisesti hankkeen toiminnasta ja hyvistä käytänteistä on viestitty ulkoisia väyliä pitkin sekä käyty esittelemässä hankkeen toimintaa monissa tilaisuuksissa. Hankkeen aikana kehitetty toimintamalli on suunniteltu vietäväksi Puolaan, Saksaan ja Portugaliin. Tähän on haettu ulkoista tukea Lifelong Learning Programmesta. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Asiakaspalvelujen osalta ICT-portti toimii toistaiseksi lähes kuten hankkeen aikana. Toiminnan kehitys, mm.sisäiset prosessit, on kuitenkin vaarassa hidastua ja sitä kautta myös toiminnan vaikutukset hidastuvat ja/tai jäävät tavoiteltua pienemmäksi. ICT-portti on kuitenkin selväsi vaikuttanut toiminnallaan ja palveluillaan siihen, millaisia työelämäprojekteja tehdään ja miten niitä tehdään. Yhteistyö on saanut paljon uusia malleja. Kokemusten siirtäminen ja levittäminen tiedotuksen (julkaisut) ja tutkimuksen (artikkelit) kautta on suunnitteilla, kuten myös muu kehitys/koulutusmateriaali oppilaitoksille. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 74 % ,47 75 % Kuntien rahoitus ,00 16 % ,57 17 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus ,00 10 % ,36 8 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 8/10

9 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Tiivistettynä ICT-portti -hankkeen viisi päätavoitetta ovat: 1) yritysten tieto- ja informaatiotekniikan osaamisen edistäminen ja tätä kautta liiketoiminnan edellytysten parantaminen 2) asiantuntijaverkoston ja osaamiskeskittymän vahvistaminen ja korkeakoulujen yhteistyön kehittäminen 3) IT-alan opetuksen kehittäminen, toiminnallisen oppimisympäristön synnyttäminen yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä alueen pk-yritysten välille 4) opiskelijoiden yrityskontaktien kasvattaminen, IT-alan työkokemuksen kartuttaminen ja siten parantuneet työllistymismahdollisuudet 5) alueen kehittäminen Hanke ylitti suunnitteluvaiheessa asetetut tavoitteet. Hankkeen palveluista kiinnostuneiden asiakasyritysten määrä kasvoi koko hankkeen ajan ja erityisesti projektin viimeisenä toteutusvuotena ICT-portin tunnettuuden kasvaessa. Hankkeen yhtenä positiivisimmista puolista oli aktiivinen ja toimiva hanketiimi kolmesta toteuttajaorganisaatiosta. Asiakasyritysten näkökulmasta koettiin positiivisena mm. se, että toteutukset koordinoitiin ICT-portin projektihenkilöstön toimesta ja heille etsittiin asiakkaan kannalta paras toteuttajatiimi. Yhden luukun periaate toimi siis loistavasti. ICT- portti osasi koordinoida uudella tavalla kokonaisten koulutusohjelmien osaamisen ja koulutustarpeet asiakasorganisaatioiden palveluiksi opiskelijaja työelämälähtöisesti. Kaiken kaikkiaan hankkeen aikana toteutettiin 68 asiakasprojektia. Kilpailutettujen IT-yritysten toteuttamat TUTKA-konsultoinnit eivät teoreettisempina toteutuksina houkutelleet aivan suunnitteluvaiheessa tavoiteltua asiakasmäärää, mutta hankkeen puolivälissä asetettu realistisempi 20 toimeksiannon tavoite saavutettiin. Sen sijaan konkreettisemmat käytännön toteutukset olivat hyvin suosittuja erityisesti pienten yritysten keskuudessa. Pk-yritykset ja erityisesti pienet yritykset ovatkin yksi keskeisimmistä kohderyhmistä, joille tällaisia toimivia tuettuja kehityspalveluja korkeakoulujen tulee tarjota osana oman alan koulutusta. Tämä ei tarkoita sitä, että isot organisaatiot jätettäisiin sivuun, vaan ICT-portti on kehittänyt omia palveluja toimintatapoineen myös isommille asiakkaille, jolloin voidaan tarjota laajempia koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöprojekteja. Alueen IT-yritysten vastaanotto on ollut hyvin positiivista ja he ovat nähneet ICT-portin tärkeyden mm. koulutuksen työelämälähtöisyyden ja sisältöjen kehittämistehtävänä, verkostoitumiskanavana ja esimerkiksi sellaisten pienten yritysten tukijana, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet hyödyntää IT:tä liiketoiminnassaan. Lisäksi tutkimusyhteistyö on yksi mahdollinen toimintamuoto, jota ICT-portti voi tukea. Parhaimmillaan Portin asiakasyritys on hanketoteutuksen jälkeen päätynyt alueella toimivan IT-yrityksen asiakkaaksi ja EURA JÄRJESTELMÄ 9/10

10 jatkanut IT:n kehittämistä liiketoiminnassaan pysyvämmästä näkökulmasta. Ilman ICT-portin matalan kynnyksen yhteydenottoa moni yritys olisi todennäköisesti jättänyt toteutuksen tekemättä. IT-yrittäjät ovat myös kiitelleet hankkeen käytännön asiakastoteutuksia siitä näkökulmasta, että saavat nyt ja jatkossa rekrytoitua osaavampaa ja asiakastyötä ymmärtävää työvoimaa yrityksiinsä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektipartnerit vastaavat kukin omasta projektiarkistoinnistaan ESR-viranomaisten ohjeiden mukaisesti projektitoiminnan aikana. Turun ammattikorkeakoulun paloturvallinen arkisto sijaitsee osoitteessa Sepänkatu 1, johon projektin arkisto siirretään säilytettäväksi toiminnan päätyttyä. Päiväys ja allekirjoitus Juha Kettunen Rehtori EURA JÄRJESTELMÄ 10/10

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen

Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen ELY-keskuksen kehittämishankerahoitus: EAKR & ESR Hankeinfo Kajaani Verna Mustonen EAKR-kehittämishankkeet (YM:n hallinnonala) ELY-keskus rahoittaa ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämishankkeita;

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Iloa ohjaukseen, voimaa verkostosta -seminaari Lappeenranta 8.6.2010 Projektisuunnittelija Anna-Kaisa Tiihonen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla

Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla Aikuisopiskelun hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelumalli Pohjois-Pohjanmaalla OpinTorin projektipäällikkö Kati Korento OSUMAn projektikoordinaattori Helena Ylisirniö Esittelijä Teea Oja KM, kasvatuspsykologi,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Uraa ja osaamista rakentamassa!

Uraa ja osaamista rakentamassa! Uraa ja osaamista rakentamassa! 18.4.2016 Projektipäällikkö, KT, Liisa Marttila http://uraseurannat.fi Mikä? AMKista uralle! -hankkeen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen valmiuksia edistää opiskelijoidensa

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot