Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri"

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri Ammatillisen täydennyskoulutuksen vienti Venäjälle kehitysohjelma Imatra Lappeenranta Kouvola Kotka Pietari Kirjoittajat: Päivi Korhonen (PDGE Project Development Group Europe Oy) Grigori Dementjev (EduStroi Finland Oy) Jarmo Kinnula (ComDe Oy) Virve Obolgogiani (ComDe Oy) Tilaajan edustajat: Markku Saari, Katja Ruutu (Kouvola Innovation Oy)

2 Johdanto Kaakkois-Suomen koulutusviennin klusterikehitystyön taustalla on valtioneuvoston koulutusvientistrategian linjauksen mukainen missio, jonka mukaan koulutuksen ja osaamisen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Koulutusviennin mahdollisuudesta on luotavissa kestävä vientiala, joka tuo tuloja ja työpaikkoja niin Kaakkois-Suomeen kuin koko valtakunnan tasolle. Tulevaisuudessa koulutusosaamisen merkityksen odotetaan kasvavan suomalaisissa vientiklustereissa osana teollisia tuotteita sekä palvelutuotteita. Koulutuksen osaamisen odotetaan tukevan myös muita viennin sektoreita. Suomessa jo toteutuneista koulutusviennin kokeiluista oppien, kaakkoissuomalaista koulutusvientiä on lähdetty rakentamaan klusterimaisen mallin mukaisesti painottaen liiketoiminnallista lähtökohtaa. Klusterimainen toimintatapa tuo koulutusviennin pienet toimijat yhteen. Kaakkoissuomalaisen koulutusosaamisen vientitoimijoiden pääosin pieni koko edellyttääkin verkostoitumista, yhteistyötä ja verkoston tehokasta organisointia kansainvälisten markkinoiden vaatimusten mukaiseksi. Käynnistyvän vientitoiminnan keskiössä on Suomen hyvä koulutusjärjestelmä, joka on viime vuosina ollut kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Nuorten osaamista vertailevien tutkimusten tulokset ovat nostaneet suomalaisen koulutusjärjestelmän tunnettavuutta maailmalla. Tulokset ovat nostaneet erityisesti peruskoulun mainetta, mutta kansainvälisen kiinnostuksen kohteita on muitakin, kuten esimerkiksi korkeakoulutus ja ennen kaikkea ammatillinen koulutus. Venäjällä nähdään tärkeänä panostaa tulevina vuosina ammatilliseen koulutukseen, sillä tällä hetkellä koulutustarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä eivät siellä kohtaa. Monilla aloilla on puutetta osaavasta ammatillisesta työvoimasta. Esimerkkinä rakennusala, jossa Finedu-säätiö ja sen operatiivinen toimijayhtiö Edustroi Finland Oy on jo aloittanut rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden koulutukset Venäjällä. Asiakirja on kirjoitettu kaakkoissuomalaisen koulutusviennin lähtökohdista, unohtamatta valtakunnallista tasoa. Aluksi raportissa luodaan katsaus kansalliseen ja kaakkoissuomalaiseen koulutusvientiin ja näiden kehittämiskohteisiin ja haasteisiin. Asiakirjan toisessa osassa luodaan katsaus Venäjään koulutusviennin kohdemaana. Siinä käydään läpi Venäjän lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutusviennin kannalta. Lisäksi siinä luodaan katsaus Venäjän koulutustarpeisiin ja kysyntään sekä potentiaalisiin asiakkaisiin ja yhteistyöverkostoon. Kolmannessa ja neljännessä osiossa paneudutaan kaakkoissuomalaisen koulutusviennin rakentamiseen, jossa keskeisintä on klusterimainen toimintatapa ja integrattoriyritysten rooli. Koulutusvientiklusterille asetettuja tavoitteita toteuttamaan tarvitaan projekteja. Nämä on esitelty teemakokonaisuuksina viimeisessä luvussa. Yhteystiedot: Kouvolan DigiOSKE Paraatikenttä 4, Kouvola Markku Saari Puh , Kouvola Innovation Oy Paraatikenttä 4, Kouvola Pasi Miettinen Puh ,

3 Sisällysluettelo Johdanto... Sisällysluettelo Koulutusviennin haasteet Venäjä koulutusviennin kohdemaana Lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutuspalveluiden tuottamiseen Venäjän koulutustarpeet ja kysyntä Koulutusviennin potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyöverkostot Venäjällä Venäjä-toimintojen kehittäminen Kaakkoissuomalainen koulutusvienti ja klusterimallinen toimintatapa Klusterin tavoitteet Klusterikuvaus ja klusterin rakenne Klusterin tarjoamat ratkaisut koulutusviennin haasteisiin Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina pelkistetyn liikeidean operatiivinen kuvaus Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina Integraattorin pelkistetty liikeidea Integraattorin toimintamalli ja ansaintalogiikka Esimerkkejä integraattorin ansaintamalleista Seuraavassa esimerkkejä Koulutusintegraattorin palveluista Klusterin tavoitteita toteuttavat projektit Kehittämisaskeleet ja visio Keskeisiä Kaakkois-Suomen koulutusviennin toimijoita Lopuksi Liitteet... 26

4 1. Koulutusviennin haasteet Kansainvälisillä markkinoilla koulutusvienti on osa vakiintunutta palveluvientiä. Suomessa ollaan virallisen, kansalliseen strategiaan tukeutuvan koulutusviennin osalta alkuvaiheessa. Koulutusvientiä tai sen luonteista toimintaa on maassamme toki harjoitettu tätä ennenkin. Yritykset ovat vieneet oppimisratkaisuja, konsulttitalot ovat myyneet opetussektorin asiantuntujakonsultaatioita, täydennyskoulutusta on myyty monille ostajille eri maihin ja koulutusviennin rajapintaan liittyviä hankemuotoisia koulutus- ja kehitysinterventioita on tehty runsaasti. Koulututusvientiä ja sen mahdollisuuksia tarkastellaan kuitenkin edelleen pääosin liian suppeasta näkökulmasta, keskittyen koulutusorganisaatioiden opetustarjonnan myyntiin omana suorana vientinä ulkomaiselle asiakkaalle. Laajasti ajatellen koulutusviennin ansaintamahdollisuudet voivat avautua esim. seuraavien liiketoimintaalueiden kautta: 1. Kv. kehityskonsultaatio opetussektorilla 2. Konsultointipalvelut oppimisen, oppimisympäristöjen ja järjestelmien kehittämisessä 3. Täydennyskoulutus julkisille asiakkaille 4. Suomalaiset tutkinnot 5. Henkilöstökoulutus suomalaisille kv. yrityksille 6. Suomalaisten yritysten asiakkaiden koulutus 7. Modernit oppimisympäristöt ja e-oppiminen 8. Oppimispelit 9. Sosiaalinen media (yhteisöt) 10. Langattomat koulutuspalvelut ja -ratkaisut 11. Oppikirjat ja opetusmateriaalit 12. Osaavan työvoiman kouluttaminen suomalaisyrityksille 13. Seminaarit ja konferenssit, oppimistapahtumat 14. Koulutuksen tutkimus 15. Konseptien kehitys 16. Oppilaitos ja leikkikenttäinfrastruktuuri 17. Teollisuuden työntekijöiden ja työnjohtajien ammatillinen täydennyskoulutus (Lähde: Timo Juntunen) Koulutusala on kansallisesti rahoitettua julkista palvelua. Sitä ei vielä kunnolla tunnisteta potentiaaliseksi liiketoiminnaksi edes ulkomaille suuntautuvassa koulutustarjonnassa. Vientiliiketoimintana koulutusvienti rikkoo ja muovaa perinteisiä julkisen palvelun ja liiketoiminnan rajoja. Keskeiset kehittämishaasteet koulutusviennissä liittyvät sen tuotteistamiseen, rahoitukseen, myyntiin ja markkinointiin. 1 4 Nykytilanteessa oppilaitoksilta useimmiten puuttuu tarvittava liiketoimintaosaaminen ja motivaatio. Koulutustuotteet on totuttu kehittämään julkisella rahoituksella ilman riskiä ja antamaan ne muiden käyttöön käytännössä veloituksetta tai hinnoittelulla, joka ei perustu aitoihin liiketoimintalaskentamalleihin. Oppilaitoksissa kansainvälisenä koulutusalan asiantuntijana toimimista ei nähdä luontevana osana omaa urakehitystä, eikä sille vielä anneta valmiuksia opettajakoulutuksessa, rehtorikoulutuksessa tai opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että esimerkiksi peruskoulutusjärjestelmää on hankalaa viedä täysin toiseen ympäristöön. Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan alueen koulutusorganisaatioiden valmiudet koulutusosaamisen kaupalliseen toteuttamiseen ovat heikot.1 Tämä pätee suurelta osin myös Kaakkois-Suomeen. Tuotteistaminen, markkinointi ja myyntiosaaminen kansainvälisille markkinoille ovat suurelta osin kehittymätöntä ja heikosti resursoitua. Koulutusvientiä harjoitetaan enimmäkseen muun toiminnan ohessa, eikä sille ole varattu pysyviä resursseja. Parhaimmillaan on palkattu muutama koko- tai puolipäiväinen henkilö koulutusvientiin. Muutamaan korkeakouluun on palkattu päätoiminen henkilö koulutusvientiä edistämään, paikalliseen koulutus- ja kehittämiskeskukseen tms. ja usein hankerahalla. Rakennerahastoista rahoitettuja kehittämishankkeita on käynnistetty ja perustettu organisaatioiden sisäisiä koulutusvientiryhmiä. Oppilaitoksiin ollaan suunnittelemassa koulutusvientistrategioita ja keskitettyjä toimintoja. On myös oppilaitoksia, joilla ei ole vielä minkäänlaista kokemusta tai suunnitelmaa koulutusviennin suhteen. UEF:n selvitys Itä-Suomen koulutusvientipotentiaalista 2012.

5 Julkisin varoin toimivien oppilaitosten lisäksi myös yrityksiltä puuttuu osaamista ja resursseja tuot- sovellutukset, nuorten ja aikuisten näyttötutkinnot, oppimisympäristöt ja syvimmillään oppimiskäsitys. teistamiseen sekä kansainvälistymiseen. Valtaosa Muistettava kuitenkin on, että tällä hetkellä niillä palvelupotentiaalia omaavista yrityksistä on pieniä. koulutuksen kehittämisen kysyntä on suurinta, nykyisin olemassa olevista koulutusviennin tuote- tai Työ ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen koulutusviennin markkinoilla joissa ammatillisen koulutuksen tarve ylittää usein tilaajan maksukyvyn tai maksuhalun. Koulutuksen lisäarvo ja mukaan potentiaaliset vientitoimijat odottavatkin takaisinmaksuaika jää usein selvittämättä. seen, esim. kärkihankkeiden ja tarjouspyyntöjen Kaakkoissuomalaisessa koulutusvientistrategiassa on kohdemaan paikallisten avainhenkilöiden löytä- ottaen vielä muotoutumassa eikä koulutusosaami- konkreettisia toimenpiteitä viennin käynnistämivälittämistä, tietoa tarjouskilpailuista, avustamista misessä, tapaamisten paikallisten järjestelyiden huomioitu, että hinnoittelun käytännöt ovat yleisesti sen myynnistä ole pyritty tekemään välttämättä sopimisista jne. voitollista toimintaa. Yleensä pyrkimyksenä on Myös suomalaisia asiantuntijoita, jotka kykenevät valla on toistaiseksi selkeät hinnoitteluperiaatteet koulutusviennin tehtävissä, on vähän. Suurimmat kotimaisen myynnin käytäntöihin. laadukkaasti työskentelemään ulkomailla vaativissa koulutusviennin haasteet ovatkin organisaation kuitenkin katteellinen toiminta, vaikka vain har- tai katetavoitteet. Hinnoitteluosaaminen perustuu resursoinnissa koulutusvientitoimiin, kansainvälisessä Maksullisesta koulutustarjonnasta huomattavan osan sekä markkinatuntemuksessa. Muut selvityksessä dennyskoulutus. Täydennyskoulutusta on suunniteltu myynti- ja markkinointiosaamisessa, rahoituksessa muodostaa eri alojen ammattilaisille tarjottava täy- mainitut haasteet liittyvät kilpailun vääristämiseen mm. sairaanhoitajien osaamistason nostamiseksi, organisoitumiseen ja verkostojen kokoamiseen, tysten johdon ja muun henkilöstön kouluttamiseen. ja koulutusviennin sekavaan tilanteeseen Suomessa, liiketoimintamalleihin, asennoitumiseen sekä lainsäädäntöön. Näillä argumenteilla Kaakkois-Suomessa on oppilaitosten rehtorien pätevöittämiseen sekä yri- Myös erilaisia lyhytkursseja, maisterikoulutuksia sekä monentasoisia asiantuntijapalveluja ja koko- naisratkaisuja on tarjonnassa mukana. lähdetty rakentamaan koulutusvientiä yhteistyön Toteutuneet kaupat ovat useimmiten täydennys- koulutusvientimarkkinoille pyrkiessään kilpailla insinöörikoulutusta) tai yrityskoulutuksia Suo- ja verkostoitumisen voimin. Toimijoiden ei pidä keskenään, vaan tehdä yhteistyötä ja kilpailla yhdessä kansainvälisillä markkinoilla sekä verkostoitua aidosti ensin kotimaassa. Tämä edellyttää toimijoilta vahvaa koulutuspaketteja (mm. sairaanhoitaja, johtaja ja messa tai verkko-opetuksena. Myös vierailuja ja asiantuntijapalveluja (ministeriöiden, aluehallinnon ja korkeakoulutuksen kehittäminen) on myyty. asennemuutosta ja yhteisten tavoitteiden ja intressien Tilauskoulutuksia on suunniteltu asiakkaiden tar- ensiarvoisen tärkeää. Puutteet laadunhallinnassa on toteutettu projekteja ja koulutuksia, jotka eivät tunnistamista. Myös osaamisen varmistaminen on voivat johtaa suomalaisten toimijoiden maineen vahingoittumiseen. Pahimmillaan aloitettavien vientihankkeiden epäonnistuminen voi vahingoittaa Suomen mainetta ja heikentää edellytyksiä laajentaa toimintaa koulutusosaamisen markkinoilla. Koulutusvientikeskustelusta on puuttunut lähes kokonaan ammatillinen koulutus ja sen vahvuudet: työelämälähtöisyys, ennakointiosaaminen, peiden pohjalta. Myös kehitysyhteistyön nimissä kuitenkaan ensisijaisesti ole tähdänneet kaupalliseen toimintaan. Keskeiset kehittämishaasteet koulutusviennissä liittyvät sen tuotteistamiseen, rahoitukseen, myyntiin ja markkinointiin. elinikäisen oppimisen periaatteiden käytännön 5

6 2. Venäjä koulutusviennin kohdemaana Venäjän talouden ja teollisuuden suurin kehityksen este on asiantuntijoiden ja osaajien puute. Kaakkoissuomalaisille koulutusalan organisaatioille ja yrityksille tämä luo edellytykset kehittää toimintaa Venäjällä erityisesti yhdessä venäläisten partnereiden kanssa ja saada tähän toimintaan tarvittava poliittinen tuki ja rahoitus. Venäjällä valmistuneissa eri alojen markkinaselvityksissä korostetaan tarvetta sijoittaa varoja inhimilliseen pääomaan, erityisesti koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi Strategian 2020-raportin kirjoittajat muistuttavat, että suhteessa maan BKT:hen Venäjä käyttää koulutukseen 1,5 2 % vähemmän rahaa kuin OECDmaat keskimäärin. Terveydenhuollossa ero on 3 4 %. Koulutuksen ja terveydenhuollon lisäksi yhteiskunnan heikompien asemaa pitäisi parantaa, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on Venäjällä pysynyt merkittävänä, vaikka keskimääräinen tulotaso on noussut. Samanaikaisesti raportissa korostetaan keskiluokan tarpeita, koska sillä on keskeinen rooli uuden luovan ja innovatiivisen talousmallin kehittämisessä.2 On yleisesti tunnustettu, että Venäjän talouden kilpailukyky ja kehitys eivät perustu kovin korkeaan innovaatiotasoon. Öljy ja kaasuteollisuuden tuottaessa BKT:sta edelleen yli kaksi kolmasosaa, ei Venäjän talouden vanhakantaisuutta suhteessa kehittyviin maihin voida saavuttaa ilman innovaatiopolitiikkaa, joka keskittyy laatuun, koulutukseen, uusiin standardeihin ja organisaatiomuutoksiin. Venäjän tiede- ja teknologiateollisuuden sekä tutkimus-ja kehitystoiminnan nousu on siten hyvin riippuvainen poliittisen vallan kyvystä panna toimeen haluttuja ja suunniteltuja rakenteellisia uudistuksia.3 Toistaiseksi Venäjällä ei kuitenkaan ole vielä omaksuttu tutkimus, kehitys ja koulutussektoreilla radikaalia strategista muutosta, vaan pikemminkin lähtökohtana on ollut vähittäinen muutosstrategia. Tämä asetelma luo potentiaaliset markkinat Suomen koulutusviennille Venäjälle, koska voidaan tarjota kehittynyttä koulutustoimintaa. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää myös uutta Venäjän opetuslakia. 2.1 Lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutuspalveluiden tuottamiseen Seuraavassa osiossa tarkastellaan koulutusvientiin Venäjälle vaikuttavia lainsäädännöllisiä tekijöitä. Venäjällä koulutusalasta säätäviä lakeja on erityisesti perustuslaki, laki koulutuksesta, laki lisensioinnista sekä kuluttajasuojalaki. Lisäksi vuonna 2012 julkaistu Putinin työryhmän Strategia 2020-asiakirja luo puitteet koulutuksen tulevaisuuden kehittämiskohteille. Osioissa esitellään kolme eri tapaa, jolla ulkomaalainen yritys voi harjoittaa koulutusvientiä Venäjälle. Luvanvarainen toiminta Koulutuspalvelujen tarjoaminen Venäjällä edellyttää toimintalisenssiä, jonka myöntää joko Venäjän opetusministeriö tai valtuutettu alueellinen opetuskomitea. Ilman lisenssiä voi lain mukaan järjestää vai yksittäisiä tapahtumia ja seminaareja sekä lyhytaikaisia koulutustapahtumia.4 Laissa on määritelty myös vaatimuksia koulutuspalvelujen tarjoajalle, palveluja voi tarjota vain paikallinen voittoa tavoittelematon organisaatio. Tämän lisäksi organisaatiossa pitää olla riittävät resurssit toteuttaa koulutusta mm. riittävät tilat ja henkilöstö. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin tai sen jäsenten toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Venäjällä 2 Lähde: Venäjän uusi talouspoliittikka- Strategia 2020, Miksi Neuvostoliitto laahaa teknologisesti USA:ta jäljessä? Tutkimuksen, kehityksen ja modernisaatioprosessien merkitys nyky-venäjällä, Arto Luukkanen, 4/2010 Electronic Publications of Pan European Institute 4 Lähde: Laki koulutuksesta, lakikohta 33.1 sekä laki lisenssioinnista 99-F3 3 6

7 koulutuspalvelujen tarjoamiseksi on hankittava toimintalisenssi. Verkostomainen koulutus Toinen vaihtoehto tarjota koulutuspalveluja Venäjällä on verkostomuotoinen koulutus. Verkostomuotoisessa koulutusohjelmien toteuttamisessa opiskelijoille annetaan mahdollisuus osallistua koulutusohjelmaan käyttämällä useamman koulutustoimintaa harjoittavan organisaation resursseja, muun muassa ulkomaalaisten organisaatioiden, samoin kuin käyttämällä tarvittaessa myös muiden organisaatioiden resursseja.5 Koulutusohjelmat toteutetaan verkostokoulutuksena organisaatioiden välisen sopimuksen perusteella eli koulutustoimintaa harjoittavien koulutusorganisaatioiden, tiedeorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden, joilla on koulutukseen tarvittavat resurssit. Toteutettaessa koulutusohjelmat verkostokoulutuksena yhdessä useamman koulutustoimintaa harjoittavan organisaation kanssa, nämä organisaatiot yhdessä työstävät ja vahvistavat käytettävät koulutusohjelmat. Käytännössä ulkomaalainen yritys voi tarjota koulutuspalveluja Venäjällä ilman lisenssiä yhteistyösopimuksen turvin yhdessä venäläisen koulutuslisenssin omaavan organisaation kanssa. (etä-) yhteistoiminnassa.6 Kun koulutusohjelmia toteutetaan käyttämällä verkko-opetusta ja etäopetusteknologioita, koulutustoiminnan toteuttamispaikkana lain mukaan pidetään koulutustoimintaa toteuttavan organisaation sijaintipaikkaa tai sen toimipisteen sijaintipaikkaa opiskelijoiden sijaintipaikasta riippumatta. Koulutus voidaan myös toteuttaa eri koulutus- ja opetusmuotojen yhdistelmänä. Tämä lainkohta mahdollistaa etäkoulutuspalvelujen tarjoamisen venäläisille asiakkaille ilman lisenssiä, kunhan koulutusta tarjoava organisaatio sijaitsee ulkomailla. Strategia 2020-asiakirja koulutuksen kehittämisestä Putinin asettama asiantuntijatyöryhmä julkaisi vuonna 2012 Strategia 2020-raportin, jossa käsiteltiin talousuudistusten lisäksi myös mm. koulutuksen tulevaisuuden näkymiä. Strategiatyöryhmän ehdottamat uudistukset kattavat kaikki koulutusasteet; perus-, ammatti- ja korkeakoulut sekä täydennyskoulutuskeskukset. Ensisijaisesti uudistukset koskevat koulutusjärjestelmän laadun parantamista ja vähemmässä määrin koulutustarjonnan lisäämistä. Koulutuksen kansainvälistä kilpailukykyä on raportin mukaan kehitettävä, muuten uutta innovaatioihin perustuvaa kasvumallia ei voida toteuttaa.5 Verkko-opetus Kolmas vaihtoehto koulutuspalvelujen tarjoamiseksi Venäjällä on verkko-opetus. Verkko- Venäjä aloitti koulutusjärjestelmänsä moderniopetuksella tarkoitetaan koulutustoiminnan sointiohjelman vuonna Korkeakoulujen järjestämistä käyttämällä teknisiä laitteita sekä osalta on toteutettu kaksi merkittävää uudistusta; tieto- ja telekommunikaatioverkostoja, joiden on otettu käyttöön yhtenäinen ylioppilastutkinto avulla tietoa välitetään, samoin kuin opiskeli- ja on siirrytty kansainväliseen kaksiasteiseen joiden ja opetushenkilökunnan yhteistoimintaa. korkeakoulumalliin (kandidaatin ja maisterin Etäopetusteknologioilla tarkoitetaan koulutus- tutkinnot). Korkeakoulujen määrää on myös teknologioita, joita toteutetaan pääasiallisesti karsittu ja yliopistot on pantu paremmuusjärkäyttäen tieto- ja telekommunikaatioverkostoja jestykseen. Parhaat kymmenen yliopistoa on opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillisessä luokiteltu kansallisiksi tutkimusyliopistoiksi. 5 Verkostokoulutuksena voi koulutustoimintaa harjoittavien organisaatioiden lisäksi koulutukseen osallistua tiedettä harjoittavat organisaatiot, lääketieteelliset organisaatiot, kulttuuri-, liikunta- ja urheiluorganisaatiot ja muut organisaatiot, joilla on vastaavassa koulutusohjelmassa edellytetyt koulutuksen toteuttamiseen, opetus- ja tuotantoharjoittelun pitämiseen sekä muun opetustoiminnan toteuttamiseen tarvittavat välttämättömät resurssit. 6 Koulutuslain 16 pykälän mukaan jos koulutusohjelmia toteutetaan yksinomaan verkko-opetuksena ja etäopetusteknologioita käyttäen, on koulutustoiminnan toteuttavassa organisaatiossa oltava puitteet toimivalle sähköiselle tieto- ja koulutusympäristölle, johon luetaan sähköiset tietoresurssit, sähköiset koulutusresurssit, informaatio- ja telekommunikaatioteknologioiden sekä vastaavien teknologisten laitteiden kokonaisuus, mikä takaa koulutusohjelman omaksumisen kokonaisuudessaan opiskelijoiden sijaintipaikasta riippumatta. 7

8 Strategia 2020 raportissa ehdotetaan mm. kou- salaisten hyvinvoinnin lisäämisen ja talouden lujen välisen kilpailun lisäämistä, kehittämistä modernisaation. Käskyissään hän listasi hyvin ja uuden arviointijärjestelmän luomista. Tämän konkreettiset määrälliset tavoitteet. lisäksi kannatetaan osallistumista kansainvälisiin vertailuihin (PIRLS, TIMMS, PISA, ICILS) Vuoteen 2020 mennessä tulee luoda 25 miljoonaa ja niiden tulosten hyödyntämistä laadun kehit- uutta modernia työpaikkaa, ja vuoteen 2018 tämisessä. Samanaikaisesti laatuvaatimusten mennessä työn tehokkuus tulee nostaa 1,5-kerkorottamisen kanssa on nostettava myös opet- taiseksi nykyisestä. Kokonaisinvestointien määrä tajien palkkatasoa. Opettajien palkan tulisi olla tulee nostaa nykyisestä noin 20 prosentista 27 kilpailukykyinen vapailla työmarkkinoilla. Tämä prosenttiin bkt:sta ja Venäjän sijoitusta Maailtarkoittaa raportin arvion mukaan palkkatason manpankin liiketoimintaympäristöä mittaavassa korottamista noin 1,3 1,7 -kertaiseksi. Palkan- Doing Business -vertailussa tulee nostaa nykyiseltä korotus pitäisi toteuttaa samalla, kun opetuksen sijalta 120 sijalle 20. laadullisia kriteerejä tiukennetaan. Lisäksi Putin määräsi hallituksen toteuttamaan Työryhmä ehdottaa myös ammatillisen koulutuksen viime vuonna hyväksytyn innovaatiostrategian lisäämistä, koska koulutustarjonta ja työmarkki- 2020, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysmenot noiden kysyntä eivät tällä hetkellä kohtaa. Lisäksi kaksinkertaistetaan ja korkean teknologian tuomonilla aloilla on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Uusi innovaatiotalousmalli vaatii myös tutkimusalan kehitystä. Työryhmä ehdottaa tutkimuslaitosten ja -yliopistojen kaupallisen toiminnan lisäämistä, korkeakoulujen erikoistumista ja yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja työmarkkinainstituutioiden välillä.7 tanto 1,3-kertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus on valmistelemassa useaa uutta ohjelmaa. Pelkästään liiketoimintaympäristön kehittämiseksi ja Venäjän sijoituksen parantamiseksi Doing Business -vertailussa on valmisteilla 20 eri ohjelmaa Venäjän koulutustarpeet ja kysyntä Strategiaraportissa tuodaan hyvin esiin koulu- Venäjän koulutustarpeiden ja kysynnän määtusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet. Puute rittämiseksi on analysoitu suurkaupunkien ei ole koulutuksen määrästä, vaan sen laadusta ja tämänhetkistä työmarkkinatilannetta. Lisäksi on kehityksen suunnasta. Koulutuksen suunnittelijoiden haastateltu Pietarin täydennyskoulutuskeskuksien olisi tehtävä enemmän yhteistyötä työmarkkina- edustajia, jotta voitaisiin saada tietoa, minkälaisista järjestöjen kanssa. Samaten tutkimuslaitosten olisi ja minkä alan osaajista ja koulutusohjelmista on kehitettävä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. suurin kysyntä Venäjällä. Myös kansainvälistä yhteistyötä olisi strategian mukaan lisättävä. Näitä tavoitteita onkin huomioitu osana koulutusjärjestelmän uudistusta.6 Virkaanastujaispäivänään 7. toukokuuta 2012 presidentti Putin antoi uudelle hallitukselle 10 käskyä. Ne sisälsivät strategiset tavoitteet vuoteen 2020 koskien talous-, ulko- ja sosiaalipolitiikkaa, terveydenhuoltoa, koulutusta, asumista, demografista kehitystä sekä valtionhallinnon ja puolustusvoimien uudistusta. Talouspolitiikassa Putin asetti keskeisimmiksi tavoitteiksi kan7 Lähde: 8 Lähde: 8 Tulevina vuosina tulee olemaan suuri tarve kaikista perusasteen ammattikoulutuksen saaneista henkilöistä. Venäjän uusi talouspolitiikka- Strategia 2020, Taloudellisen ulkosuhteiden aikakauslehti Kauppapolitiikka, Raportit, Suomen suurlähetystö, Moskova

9 Venäjän talouden globalisoituminen, työn alhainen tuottavuus sekä uusien teknologioiden hidas käyttöönotto ovat tekijöitä, joiden johdosta erityisesti ammattikoulutukselta vaaditaan korkeampaa tasoa kaikilla ammattikoulutusasteilla. Esimerkkinä sektorikohtaisista kehittämistarpeista, sensä vauhdittamiseksi. Samoin omille lapsille halutaan turvata laadukas ja monipuolinen koulutus. Vuosi vuodelta yksityisten oppilaitos- ten määrä kasvaa. Vaikka tällaisten oppilaitosten tarjoama koulutus voi olla sangen kallista, kysyntä tarjonnalle ei kuitenkaan vähene. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterissa on jo Asiantuntijoiden mukaan lähitulevaisuudessa perus- ja ammattikoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulu- kelijoiden määrää tulee lisääntymään. Ongelmana talouden realiteetteja. Se ei johdu pelkästään mikä omalta osaltaan laskee ammattitutkinnon arvoa. huomioitu, että Venäjän rakennus- ja kiinteistöalan tuksen rakenne ei vastaa tänä päivänä nyky-venäjän opistoasteen ammattitutkintoa tavoittelevien opison, että korkeakoulututkinto on helposti saatavissa, henkilöpulasta ja oppilaitosten vanhentuneesta Ylitarjonta korkeakoulututkinnon omaavista asian- yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden asen- huonontumisen aikana. Rekrytointiyritykset ovat teknisestä varustuksesta vaan myös valtiovallan, teista ja toimintakulttuurista. tuntijoista tuli vielä paremmin esille taloustilanteen jo pitkään puhuneet työvoimapulasta ammateissa kuten sähköasentaja, puu- ja metalliseppä sekä Tarve keskiasteen ammattikoulutukselle tulee olemaan LVI-asentaja.10 lukuun ottamatta humanistisia tieteitä ja talouden ja hallinnon koulutusohjelmia. Erityisen suuri tarve 2.3 Koulutusviennin potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyöverkostot Venäjällä saaneista henkilöistä erikoisalana metallurgia, Venäjällä erittäin tärkeänä tekijänä on erilaisten veluala, energetiikka, voimakoneenrakentaminen isontaalisesti. Yritysten on pystyttävä hallitsemaan sekä rakentaminen ja arkkitehtuuri. Tulevina vuo- ketjuansa tehokkaasti. Ulkomaalaiselle yritykselle ammattikoulutuksen saaneista henkilöistä. suosittu tapa markkinoille pääsemiseksi Venäjällä. korkea käytännössä kaikissa koulutusohjelmissa, tulee olemaan keskiasteen ammattikoulutuksen koneenrakentaminen ja metallintyöstäminen, pal- ja sähkötekniikka, kemiantekniikka, bioteknologia sina tulee olemaan suuri tarve kaikista perusasteen suhteiden luominen, niin vertikaalisesti kuin hor- raskas byrokratia sekä kyettävä johtamaan toimitusstrategisesta kumppanuudesta onkin tullut erittäin Terveydenhoitoalan henkilökunnan vaje Venäjällä Partnerisuhteen avulla yritykset pystyvät hajautta- on terveyskeskuksissa ja avohoitolaitoksissa. Maa- resursseja sekä saavuttamaan parempaa osaamista. on tällä hetkellä noin 30 %. Pahin henkilöstöpula maan riskiä, helpottamaan byrokratiaa, jakamaan seudulla terveydenhoitoalan yksiköissä on vain Lisäksi pitkäkestoinen yhteistyösuhde auttaa yri- Erityisen ajankohtainen ongelma on insinööri- ja ulkopuolisia kilpailijoita vastaan.11 kolmasosa tarvittavasta henkilökunnasta. 9 teknisen työvoiman pulan ratkaiseminen. Venäjä tyksiä kilpailemaan tehokkaammin partnerisuhteen tarvitsee kouriintuntuvasti ammattitaitoisia insinöörejä ja tekniikoita, jotka ovat olleet kotimaisen tuotannon tukipylväitä. Kaakkoissuomalaisen koulutusviennin rakentamisessa on tiedostettu, että täydennys- ja jatkokoulutuksen kysyntä on selkeästi kasvanut Venäjällä. Yhä suurempi joukko venäläisiä haluaa Oikeiden palvelukokonaisuuksien määrittämisen kannalta tärkeä asia on palveluiden ja asiakkaiden luokittelu asiakasryhmittäin. parantaa ammatillista osaamistaan urakehityk- 9 Avohoitoon tarvittaisiin henkilöä lisää. Keskiasteen terveydenhoitoalan henkilökuntaa on Venäjän sairaaloissa henkilöä vähemmän kuin mitä tarve vaatii. 10 Petrovski Kolledzin rehtori Evgeni Ivanov. 11 Lähde: Strategisen partnerin valintaprosessin erityispiirteet Venäjällä, Tommi Lahtinen 9

10 Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin toiminnan näkökulmasta yhteistyöorganisaatiot voidaan jakaa neljään pääryhmään; julkiset organisaatiot, liitot ja yhdistykset sekä koulutuskeskukset ja yritykset. Hyvä viranomaisyhteistyö on yksi sujuvan toiminnan edellytyksistä Venäjällä, mutta yhteistyö yritysten kanssa on erityinen painopiste. Klusterin pitää luoda hyvät kontaktit ministeriöihin ja alueellisiin toimielimiin. Isot liitot ja yhdistykset avaavat hyviä markkinointikanavia ja tällaisten organisaatioiden budjeteissa on yleensä varattu rahaa kansainväliselle toiminnalle. On oletettavissa, että kansainvälinen yhteistyö koulutuskeskuksien kanssa antaa hyvät mahdollisuudet koulutusviennille. Uuden opetuslain myötä yhteistyö venäläisten koulutuskeskuksien kanssa luo paremmat edellytykset suomalaisten koulutuspalvelujen tarjonnalle Venäjällä. Tärkeimpinä yhteistyön tavoitteina voidaan nähdä uusien koulutusohjelmien ja koulutusmateriaalien kehittäminen ja tarjonta, kansainväliset kehitysprojektit, opettaja- ja oppilasvaihdot sekä yhteiset seminaarit. Oikeiden palvelukokonaisuuksien määrittämisen kannalta tärkeätä on palveluiden ja asiakkaiden luokittelu asiakasryhmittäin. Potentiaaliset asiakkaat voidaan ryhmitellä monella eri tavalla esimerkiksi koon, sijainnin, omistusmuodon ja toiminta-alan mukaan. Tässä raportissa asiakkaat on jaettu kahteen pääryhmään mahdollisen yhteistoimintamuodon mukaan. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin toiminnan kannalta asiakkaat voivat olla joko suoria eli itselleen konkreettisen palvelun tilaavia yrityksiä tai välittäjäorganisaatioita eli toisille osapuolille palveluita välittäviä organisaatioita. Taulukossa on esitetty asiakasryhmät sekä palvelut, jotka voisivat luoda toimintaperustan KaakkoisSuomen koulutusvientiklusterille Venäjällä. PALVELUT SUORAT ASIAKKAAT VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT Suuryritykset PK-yritykset Yliopistot ja koulutuskeskukset Tiede- ja teknologiapuistot Koulutuskeskukset ja konsulttiyritykset Liitot ja yhdistykset Työvoimatoimistot, rekrytointiyritykset ja komiteat Koulutuskeskuskonseptit Koulutus -palvelut Kansainväliset kehitysprojektit Kansainväliset kehityshankkeet ja projektit Konsultointipalvelut Seminaarit ja tapahtumat Koulutuspalvelut Tutkimuspalvelut Koulutusmatkat Koulutuskonseptit Koulutusmatkat Kouluttajien koulutus Koulutuspalvelut Tutkimukset ja selvitykset Opiskelija- ja opettajavaihdot Julkiset ja KV-hankkeet Viranomaisyhteistyö Konsultointipalvelut Tutkimukset ja selvitykset Sertifikointi ja akkreditointipalvelut Koulutusmatkat 10

11 2.4 Venäjä-toimintojen kehittäminen Kuten edellä on jo todettu, koulutusvientimahdol- Finpron Future Learning Finlandin tekemän laajan kyselyn mukaan oppilaitokset ovat valmiita har- lisuudet Venäjälle ovat laajat. Venäjän kiinnostus joittamaan Venäjälle suuntautuvaa koulutusvientiä, viime aikoina kasvanut voimakkaasti johtuen maan tunneta juuri minkäänlaista kiinnostusta Venäjän kansainvälistymiseen opetus- ja koulutusalalla on ja yhteiskunnan omasta nopeasta kehitysvaiheesta. Esimerkiksi täydennyskoulutuksen ja ammatillisen sen sijaan saman kyselyn mukaan yrityksissä ei koulutusvientitoimia kohtaan.tämän oppilaitosten osoittaman kiinnostuksen konkretisoimiseksi vien- aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa voimakkaasti. titoimiksi ja yritysten kiinnostuksen herättämiseksi, ja simulaatioiden hyödyntäminen opetuksessa sekä ryhdytty uusiin toimiin. Uutena ilmiönä opetus- ja koulutusalalla ovat pelien etäopiskelu. Uutta osaamista tarvitaan erityisesti rakentamisessa, on Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterissa Klusteri luo toiminnalle kehyksen, jonka sisällä eri toimijoiden välisissä projekteissa voidaan kehittää ITC-alalla, kaupallishallinnollisella alalla, tervey- Venäjän markkinoille tuotteita ja toimintamalleja kuljetuksessa ja logistiikassa, palvelualoilla sekä teita ja palveluita tuomalla yhteen asiakkaat ja denhuollossa, vesi-ja jätevesihuollon kehittämisessä, energiatehokkuuden kehittämisessä. Lisäksi inf- rastruktuurihankkeet ovat loputon kehityskohde sekä luoda liiketoiminnallisesti kannattavia tuot- palveluntoimittajat. Venäjällä. Näihin kaikkiin Venäjän koulutusalan Tarkoitus on, että klusteri kykenee tunnistamaan kysynnän, tukemaan kiinnostuksen ostopäätökseksi koulutusvientiliiketoiminta on toistaiseksi kuitenkin Erityisen tärkeää on, että myyntiä ja koulutus- Venäjän markkinoiden laajuus ja markkinoille päällä Venäjällä. Kestävä pohja luodaan parhaiten tarpeisiin on Kaakkois-Suomessa mahdollista vastata. Suomalaisten toimijoiden Venäjälle suuntautunut ollut melko vaatimatonta. Osaltaan tätä selittää menemisen hankaluus, toisaalta puhtaasti koulutus- viennin Venäjä-osaamiseen tarvittavan tietotaidon riittävän yksityiskohtaisesti kiinnostuksen ja sekä auttamaan toimijoita tarjoaman valmistelussa. viennin toteutuksen tukea voidaan hoitaa paikan liiketoiminnallisesti kannattavilla toimintamalleilla. puuttuminen. Venäjää kohtaan tunnetaan kuitenkin suurta kiinnostusta oppilaitoksissa. 11

12 3. Kaakkoissuomalainen koulutusvienti ja klusterimallinen toimintatapa Kouvola Innovation Oy / DigiOske Kouvola on vuodesta 2009 valmistellut Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteria ja yhteistyöverkostoa organisoidakseen alueelta tapahtuvaa konkreettista koulutusliiketoimintaa ja vientiä. Kouvola Innovation on osallistunut Finpron mukana ENPI-rahotteisessa Ednet-projektissa, johtamaan kansalliseen koulutusviennin val- jossa kehitetään virtuaalista koulutusalustaa misteluprojektiin, Future Learning Finland. yhdessä venäläisten partnereiden kanssa. Käytännön toimena koulutusviennin edistämisestä rakennustoimialalla Kouvola Innovation Viimeisimpinä kaakkoissuomalaisen koulutusoy oli tietoinen yhteistoimintakumppaninsa vientiklusterin toimintana alueen toimijoiden Talonrakennusteollisuuden Lahti-Kymen piiri verkostotoimintaan on luotu yhteistä näkemystä ry:n tavoitteesta toteuttaa kehitysprojektinsa Kouvola Innovationin alulle panemissa koulutusosahankkeena rakennus-, kiinteistö- ja ympäristöalan täydennyskoulutukseen panostavan valtakunnallisen Finedu-vientikoulutussäätiön perustamisesta vuonna Tähän liittyen Kouvola Innovation/DigiOske oli tukemassa osahankkeessa ensimmäisten rakennusalan venäjänkielisten multimediaalisten työmenetelmäkuvausten, DigiRatu tiedoston, käyttöönottoa Suomessa ja Venäjällä. Venäjälle suunnatun Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin perustamismahdollisuuksista ja toimintaedellytyksistä annettiin toimeksianto Finnish Consulting Group Oy:lle vuonna Vähän myöhemmin Mimino Oy teki tarkennetun selvityksen koskien kaakkoissuomalaisen koulutusviennin markkinoita Venäjällä ja alueellisen integraattoriyrityksen perustamista. Finedu-säätiön operatiivinen toimijayhtiö Edustroi Finland Oy perustettiin vuonna 2011 Kouvolaan ja samassa yhteydessä käynnistyi säätiön ja yhtiön edustuston toiminta Pietarissa. Vuonna 2010 alkoi Kouvola Innovationin hallinnoima DigiEduET-hanke, jonka turvin on kolmen vuoden aikana valmistettu vironkieliset talonrakennusteollisuuden DigiRatut Central Baltic Interreg IV A rahoituksen turvin. Vuonna 2012 koulutusvientiin tarkoitettu integraattoriyritys ComDe Oy:n perustettiin Kouvolaan. Yritys on 12 vientityöpajoissa, jossa on ollut edustettuna suurin osa alueen koulutuslaitoksista, kuten Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan aikuiskoulutuskeskus, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi mukaan on kutsuttu koulutusviennistä kiinnostuneita alueen yrittäjiä. Työryhmissä on teemaryhmittäin keskusteltu koulutusviennin tarpeista ja toimenpiteistä, lisäksi osallistujia on aloitettu sitouttaa verkostotoimintaan ja klusteritoimintaan. 3.1 Klusterin tavoitteet Klusterin tavoitteena on yhdistää vientiin ja kansainväliseen liiketoimintaan tähtääviä organisaatioita sekä luoda niiden välille strateginen yhteistyö ja kumppanuus. Yhdistämällä toimijoita se luo arvoverkkoja ja ratkaisumalleja koulutusosaamisen vientiin. Klusterin tehtävänä on: vahvistaa ja tukea Kaakkois-Suomen koulutusvientitoimijoiden kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla - erityisesti Venäjällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteilla lisätä kaakkoisuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden liikevaihtoa ja kannattavuutta

13 tukea ja kehittää julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyötä luoda uusia koulutusvienti-innovaatioita, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja kehittää koulutusosaamisen vientiin arvoketjuja lisätä kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoimaa alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana tuottaa laadukasta koulutusviennin tutkimusja arviointitietoa hyödyntää sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena (Allegro-junayhteyksien hyödyntäminen) 3.2 Klusterikuvaus ja klusterin rakenne Klusterissa muodostetaan alueellinen oppimis-, innovaatio- kehittämis- ja liiketoimintaverkosto, joka organisoidaan kehittämään ja tukemaan kumppanuustoimijoiden vientiliiketoimintaa ja kilpailukykyä. Klusterin jäsenten yhteistyö konkretisoituu yhteisten palveluiden hyödyntämisessä ja lisäarvon tuottamisessa koulutusvientiliiketoimintaan. Alueellisesti klusterin tarkoituksena on olla merkittävä kehityksen ja liiketoiminnan promoottori. Se luo uusia koulutusinnovaatioita ja yrittäjyyttä sekä parantaa alueen vetovoimaa. Klusterin fokus on erityisesti ammatillisen täydennyskoulutuksen viennissä Venäjälle. Klusteri voi laajentaa toimintansa myös kansalliselle tasolle ja toimia Venäjä-toimintojen kokoajana ja ohjaajana. Klusteri rakentuu kolmesta tasosta: 1. Ohjausryhmä, joka ohjaa klusterin toimintaa 2. Projektit, joissa toimijat yhteistyössä kehittävät ja toteuttavat liiketoimintaa 3. Klusterin toimijat, jotka osallistuvat omien tarpeidensa mukaisesti projekteihin, joita pitävät oman liiketoimintansa kannalta hyödyllisinä. Klusteri konkretisoituu projekteissa, jotka erillisinä kokonaisuuksina luovat niihin osallistuville toimijoille kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkkinä projektista on suunnitelma Kouvolassa 13 järjestettävästä koulutusvientitapahtumasta, johon kootaan venäläisiä ostajia ja heille sopivia koulutuskokonaisuuksia tarjoavia toimijoita. Klusterin toimijoita ovat: sisällön tuottajat, joilla on oman alansa koulutusosaamista oppilaitokset ja muut koulutusorganisaatiot toimijat, jotka tarjoavat sisällön tuottajien tarvitsemia tukitoimintoja, esim. oppimateriaalien tuotantoa (graafinen suunnittelu, painatus, multimediakokonaisuuksien toteutus), koulutusvientiosaamisen kehittämistä (esim. tuotteistus, tuotteiden kehittäminen Venäjän tai muiden maiden markkinoille sopiviksi), markkinointiin ja rahoitukseen liittyvät palvelut muut palvelun tuottajat, esim. oppilaitosten rakentamiseen liittyvät palvelut integraattorit, jotka yhdistävät eri toimijoita, esim. sisällön tuottajat ja oppimateriaalien tekijät ja luovat vientikelpoisia kokonaisuuksia sekä tarjoavat koulutustoimijoille markkinaalueen (Venäjä) osaamista ja kontaktiverkostoa kohdemaassa avaamaan markkinointi- ja myyntimahdollisuuksia 3.3 Klusterin tarjoamat ratkaisut koulutusviennin haasteisiin Hyvin mallien monistaminen Klusteri kokoaa eri toimijat yhteen, jolloin ne voivat oppia toistensa kokemuksesta. Yhteistyön myötä hyvät käytännöt voidaan monistaa eri toimialoille ja alueille. Näin rakennetaan koulutusvientitoiminnan kokonaisuus, strategia ja vientimallit. Tuotteistaminen Onnistuneiden tuotteiden luominen uusille markkinoille edellyttää laaja-alaista markkinoiden tuntemista. Klusteri auttaa koulutusviennistä kiinnostuneita substanssiosaajia löytämään asiantuntijapalveluita tuotteistamiseen klusterin verkoston sisältä. Eri organisaatioiden osaamista yhdistämällä syntyvät tehokkaimmin sopivat tuotekokonaisuudet.

14 Tukipalvelut Tukipalvelut kehittävät osallistujien liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä kaupallistamaan tuotteitaan. Näin koulutusorganisaatiot voivat keskittyä oman substanssiosaamisensa tarjoomaan koulutusviennissä. Vientioperaatioiden tukipalveluina klusterin sisältä ne löytävät mm. markkinatutkimuksen, opetuksen teknisten ratkaisujen, rahoituksen, laadun arvioinnin ja markkinoinnin asiantuntijoita. Myös venäläisten toimijoiden ja mm. rahoitusinstrumenttien tunteminen on tärkeää. Klusteri tarjoaa omassa verkostossaan myös valmiita kontakteja Venäjälle. Tukipalvelut kehittävät osallistujien liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä kaupallistamaan tuotteitaan. 14

15 4. Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina pelkistetyn liikeidean operatiivinen kuvaus Integraattori on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen koulutusalan tuotteita ja palveluita, joissa yhdistetään eri toimijoiden palvelutuotteita. Tuotteet ovat vientikelpoisia kokonaispalveluita yhdistäen koulutuksen valmistuotteita ja asiakkailleen räätälöityjä kokonaisuuksia Kaakkois-Suomesta. Integraattori tarjoaa asiakkailleen Suomessa ja Venäjällä alueensa osaamista ja kontaktiverkostoa kohdemaassa avaamaan asiakkailleen markkinointija myyntimahdollisuuksia sekä toteuttamaan koulutuspalveluitaan. Esimerkkinä palvelusta voi olla asiakkaalle räätälöity koulutustapahtuma, jossa yhdistetään koulutussuunnittelijoiden, kouluttajien, opettajien, tulkkien, oppimateriaalien valmistajien sekä koulutuksen ja matkailun palveluntuottajien tuotteita. Koulutusklusterissa voi toimia yhtäaikaisesti useita integraattoreita ja pääosaa koulutusklusterin koordinoivista tehtävistä voivat hoitaa myös integraattorit. Koulutusintegraattorin rooli koulutusklusterissa on ensisijaisesti operatiivinen, käytännön tasolla koulutuspalveluita suunnitteleva, myyvä ja järjestävä. Klusterin jäsenenä integraattori toimii muiden jäsenten tavoin strategisessa roolissa, klusterin tarpeita, toimintaa, vuosisuunnitelmia ja resursointia valmistelevana ja mahdollistavana yhtiönä. Klusterin ja integraattorin roolit täydentävät toisiaan. Klusteri kokoaa eri toimijat yhteen, jolloin ne voivat oppia toistensa kokemuksesta ja hyvät käytännöt voidaan monistaa eri toimialoille ja koulutusintegraattori kokoaa hyviä käytäntöjä, kirjaa ja arvioi niitä ja lopulta hyödyntää hyviä käytäntöjä sekä asiakaskoulutuksessa että toteutettavassa koulutuspalveluissa klusterin jäsenten ja asiakkaitten eduksi Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina Kuten aiemmin mainittua, klusterin tavoitteena on yhdistää koulutusvientiin tähtääviä organisaatioita sekä luoda niiden välille strateginen yhteistyö ja kumppanuus. Vastaavasti integraattoriyrityksen tehtävä on toteuttaa palveluita, joissa edellä mainittua koulutusvientiin tähtääviä yhteistyötä ja kumppanuutta toteutetaan. Kaakkois-Suomen koulutusklusterin tavoitteiden suuntaisesti, integraattori: tarjoaa asiantuntijapalveluita koulutusvientitoimijoiden kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, pääomittamisen ja liiketoimintaosaamisen tukemiseksi Suomessa ja Venäjällä huomioi erityisesti asiantuntijapalveluissaan ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteet, - sisällöt ja mahdollisuudet toteuttaa asiantuntijapalveluissaan julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyötä pyrkii luomaan uusia koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja yhdessä alan ja erityisesti kaakkoissuomalaisen ja venäläisten alan toimijoiden kanssa kokoaa koulutuksen ja koulutusviennin hyviä käytäntöjä, kirjaa ja arvioi niitä ja lopulta hyödyntää hyviä käytäntöjä sekä asiakaskoulutuksessa että toteutettavassa koulutuspalveluissa esittää mainonnassaan, viestinnässään ja palveluissaan kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoimaa kotimaisille ja ulkomaisille asiakkailleen osallistuu Kaakkois-Suomen koulutusklusterin jäsenenä koulutusviennin tutkimustiedon tuotantoon

16 hyödyntää palveluissaan Kaakkois-Suomen sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena 4.2. Integraattorin pelkistetty liikeidea Liiketoimintamalliin tarvitaan sekä liiketoiminnan perusajatus eli idea että tapa suunnitella ja hallita aikaansaatua liiketoimintaa sekä toteuttaa liiketoimintaa. Integraattorin liiketoimintamalli perustuu palvelu- ja asiantuntijatuotteisiin, joita integraattori toteuttaa yhdessä yhteistyöhön osallistuvien tahojen kanssa. Liiketoimintamalli pyrkii optimoimaan koulutustuotteen sisällön ja laadun asiakkailleen, suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, tarpeisiin ja kohdeasiakkaisiin. Liikeidea on tuottaa asiakkaille korkealaatuisia koulutus- ja asiantuntijapalveluita ja mahdollistaa integraattorin asiakkaitten oman liiketoiminnan suotuisa kehittyminen. 4.4 Esimerkkejä integraattorin ansaintamalleista Koulutusviennin ja integraattorin ansaintamallit Koulutusklusterilla jäsenillä ja koulutuksen alalla toimivilla tahoilla on useita ansaintamalleja, joita he voivat toteuttaa itse, yhteistyökumppaniensa kanssa tai palvelutoimiston kautta. Koulutusintegraattorilla on samoin useita ansaintamalleja ja käytettävä ansaintamalli riippuu mm. siitä on koulutuksen alasta, koulutuspaikasta, tuotteesta jne. Klusterin jäsenten tulonhankintamalli on jäsenen sisäinen asia. Pääosa klusterin kautta menevästä palvelutuotannon arvosta jakautuu koulutuksen sisällöntuottajille, kouluttajille ja palveluntuottajille. Koulutusintegraattorin päätulonlähteitä ovat palvelupalkkiot, koulutuksen osuustuotot ja 4.3 Integraattorin toimintamalli ja tuotot omista tuotteista. Tavoitteena on kanansaintalogiikka nattava liiketoiminta, yli 20 %:n tuotto omalle Klusterin integraattori-toiminta tapahtuu Kaakkois- pääomalle, vähintään 30 %:n omavaraisuusaste Suomesta käsin ja tarjoaa koulutuspalveluita Suo- ja käyttää vähintään 15 %:n nettotuloksesta messa ja Venäjällä. Integraattori toimii Kaakkois- tuotekehitykseen. Hyödynnämme alan yhteistyö Suomessa koulutuksen palvelutuotannossa sekä ja kasvumahdollisuuksia kaikille keskeisillä klusterin jäsenille mutta tarvittaessa ja tuotteen palvelualueilla. sitä edellyttäessä myös koko Suomessa koulutusmarkkinoilla. Integraattorilla voi olla myös omia, Arvioimme koulutusvientiin sopivista sen erityisosaamiseen perustuvia koulutustuotteita, malleista: joita toteutetaan kokonaan tai osittain yhdessä paikallisten palveluntoimittajien kanssa. Integraat Kauppiasmalli tori toimii palveluissaan kustannusperusteisesti ja Kauppiasmallin (Merchant model) palveluntoiedellyttää liiketaloudellista kannattavuutta sekä mittaja toimii tukku- tai vähittäiskauppiaana investoi jatkuvaan tuotekehitykseen. tuotteille tai palveluille sekä voi rakentaa niistä uusia jatkotuotteista yhdistelmänä toisiin tuotteikoulutusintegraattorin toimintamalli perustuu siin. Myynti voi tapahtua niin kertaluonteisilla, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen sekä palvelui- kiinteillä hinnoilla kuin asiakassopimuksillakin. den arvoketjuihin. Ansaintalogiikka perustuu Ansainta tapahtuu ottamalla kiinteä osuus myykoulutustuotteiden korkeaan laatuun sekä oikeaan tävien tuotteiden tai palveluiden hinnasta. Mallia kohdistamiseen asiakkaille sekä verkostoitumisen voi hyödyntää sekä perinteiset fyysiset palvelut kustannustehokkuuteen. (brick-and-mortar), joilla on myös verkossa toimiva palvelu. Klusterin jäsenten tulonhankintamalli on jäsenen sisäinen asia. Pääosa klusterin kautta menevästä Palveluiden välittäjämalli palvelutuotannon arvosta jakautuu koulutuksen Välittäjämallissa (Brokerage model) välittäjä tuo sisällöntuottajille, kouluttajille ja palveluntuottajille. ostajat ja myyjät samaan paikkaan ja järjestää 16

17 niiden välisen vuorovaikutuksen, jolloin se toimii kaupan välittävänä osapuolena (broker). Mallin sisälle voidaan asettaa eri tyyppisiä palveluita: mm. muiden yritysten tuotteita myyvät palvelut. Tuotot saadaan tyypillisesti toteutuneista koulutuksista saaduista palkkioista tai ilmoituksen/mainoksen asettamisesta perittävästä maksusta. Palvelu voi lisäksi myydä välitykseen liittyviä oheispalveluita, kuten laskutusta ja lähetysten seurantaa. rajoitetaan palvelun ominaisuuksia, käyttöaikaa, kapasiteettia ja käyttäjämääriä (Kincaid, 2009). Rajoitukset voivat tapahtua myös käyttäjäryhmän perusteella, jolloin palvelu voi esimerkiksi olla ilmainen opiskelijoille, mutta maksullinen yritysasiakkaille. Jäsenyyden avulla käyttäjälle voidaan esimerkiksi tarjota lisää sisältöä ja ominaisuuksia, poistaa käyttörajoituksia (esim. Spotify) ja lisätä kapasiteettia Sisällön välittäjämalli Koulutuksen ja tiedon välittäjämallissa (Infomediary model) palvelu kerää koulutettavista ja heidän tavoistaan tietoa, jotka voidaan välittää siitä maksaville yrityksille. Usein palvelu tarjoaa ilmaiseksi tietyn tuotteen tai palvelun (esim. virtuaaliyhteisön jäsenyys), jota vastaan käyttäjä antaa omat tietonsa. Malli yhdistetään usein Mainostulot Mainostuloihin ja sponsorointiin perustuva malli on perinteinen ansaintamalli myös koulutuksessa ja konsultoinnissa. Mainostusmalli sekä jaettavassa painetussa että Online - materiaalissa että on verrattavissa perinteiseen mediaan - tarjotaan sisältöä ja palveluita, joiden sekaan asetetaan mainosviestejä. Se toimii tehokkaimmin, kun perinteiseen mainostusmalliin, jolloin käyttäjille voidaan markkinoida kohdennetusti suoraan palvelun sisällä Suoramyynti Suoramyyntimallissa (Manufacturer model) tuotteen valmistaja on verkkopalvelun avulla suorassa yhteydessä asiakkaaseen ilman välillisiä toimijoita. Ansainta perustuu esimerkiksi palvelun kautta tapahtuvaan myyntiin tai vuokraukseen. Valmistajan ollessa läheisessä yhteydessä asiakkaisiin pyritään usein ymmärtämään paremmin kuluttajia ja panostamaan asiakaspalveluun, joiden avulla asiakas voidaan sitouttaa markkinoitavaan brändiin ja tuotteisiin. Tässäkin tapauksessa itse koulutuksen toteutuksessa kouluttaja saattaa tarvita koulutuksen järjestämispalvelua Jäsenyys Jäsenyyteen perustuvassa ansaintamallissa (Subscription model) tulot saadaan tarjoamalla käyttäjille maksullista jäsenyyttä tietyksi ajanjaksoksi, jolloin sisältö on saatavilla. Usein käyttäjälle kuitenkin tarjotaan jonkin verran ilmaista sisältöä, joka toimii sisäänheittäjänä käyttäjän tutustuttamiseksi palveluun. Tätä niin kutsuttua freemium-mallia soveltavassa verkkopalvelussa tarjotaan tietty määrä tai rajoitetun ajan ilmaisia palveluita, mutta laajempiin tai monipuolisempiin palveluihin pääsy on maksullista. Tyypillisesti freemium-mallissa 17 kävijöiden määrä on suuri tai he ovat kiinnostuneet jostakin tietystä erikoisalueesta, jolloin mainonta on helppo kohdentaa ja verkkopalvelu voi myydä mainostilaa suoraan yrityksille. Automaattisesti kohdennettu mainonta mahdollistaa mainosten esittämisen käyttäjälle hänen toimintansa tai esittämisympäristön perusteella (esim. tekstin sisältämät sanat) Palveluiden käyttömäärä Käyttämisen määrään (lähinnä verkkopalvelun sisältö) perustuvassa ansaintamallissa (Utility model) palvelun maksu tapahtuu käytön määrän mukaan, jota mitataan eri perustein. Mitattavina suureina voivat toimia esimerkiksi palvelun käyttöaika tai käyttäjän kuluttama kapasiteetti. Ansainta on siis mallissa verrattavissa sähkön tai veden jakeluun. Esimerkiksi pilvipalvelut (cloud services) ovat mahdollistaneet käyttöpohjaisen liiketoimintamallin hyödyntämisen yhä tehokkaammin. 4.5 Seuraavassa esimerkkejä Koulutusintegraattorin palveluista Koulutusklusterin laaja partneriverkosto Suomessa ja Venäjällä sekä osaava henkilöstö mahdollistavat vaativienkin tehtävien toteuttamisen. Seuraavassa esimerkkejä suunnitelluista ja osin jo nyt toteutetuista palveluista:

18 A. Koulutusseminaarit Koulutusklusterin järjestää koulutusseminaareja ajankohtaisista aiheista ja tukee sillä alan yhteis- Liiketoimintakonsultointi Tietotekniikan konsultointi Julkishallinnon konsultointi työn rakentamista, tiedonsiirtoa ja verkottumista, Konsultointipalvelut tehdään yhteistyössä suoma- koulutuksen ja koulutustuotteiden laadunvalvon- Suomessa ja Pietarissa. Kouluttajina käytettään vientitoimintaan. mistetaan koulutustilaisuuksiin sopivaksi. B. Markkinaselvitykset F. Projektitoiminta koulutuksen vientiosaamista ja tuotteistamista, taa sekä koulutusalan toimijoiden aktivoimista laisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa alan asiantuntijoita Suomesta, oppimateriaali val- Suomen ja Pietarin toimistot tekevät jäsenil- Kansainvälisten projektien toteutus ja hallinta on Tutkimukset ja selvitykset tehdään yhteistyössä Palvelutoiminto toteuttaa Koulutusviennin alan kanssa. Selvitykset jaetaan kaikille jäsenille sekä veluita asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille. leen markkinointiselvityksiä koulutuksen alalta. suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien niistä kiinnostuneille. C. Markkinointi- ja myyntipalvelut Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia koulutuksen markkinointipalveluita: Markkinoinnin asiantuntija Markkinointisuunnittelu Verkkomarkkinointi Myynti- ja markkinointi tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien yksi tärkeimmistä Koulutusklusterin palveluista. projektit itse sekä tarjoaa projektijohtamisen pal- G. Koulutuksen materiaalintuotanto Oppimateriaalien tuotanto Venäjälle ja Venäjällä toteutetaan ensisijaisesti omiin tuotteisiin ja koulutuksiin mutta sen lisäksi tutkitaan ja toteutetaan suomalaisen oppimateriaalin tuotantoa venäjäksi. Palvelutoiminto toteuttaa tuotannon projektimuotoisesti itse sekä ostaa tarpeen mukaan palveluita projekteihin, asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille. kanssa Suomessa ja Pietarissa. H. Koulutuksen operatiivinen toiminta ja järjestelyt D. Koulutuspalvelut ja ulkopuoliselle toimijoille mm. seuraavia koulu- Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraa- via koulutuspalveluita laajasti koulutuksen alalta: Päiväkoulutuksia 3-7 päivän koulutusseminaarit Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat jäsenilleen tuspalveluita laajasti koulutuksen järjestämiseksi: Koulutussuunnittelu materiaalintuotanto, kääntäminen, monistaminen sekä jakelu Jatkuvia koulutusohjelmia Etä- ja virtuaalioppimisen välineet ja sisäl- Räätälöityjä koulutuksia Todistukset Koulutusmessuja Koulutukset tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa Suomessa ja Pietarissa. Kouluttajina käytettään alan asian- tuntijoita Suomesta, oppimateriaali valmistetaan koulutustilaisuuksiin sopivaksi. E. Asiantuntijapalvelut Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia konsultointipalveluita laajasti koulutuksen ja liiketoiminnan alalta: Asiantuntijakonsultointi Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän alan konsultointi 18 löntuotanto Tilat, tietotekniikka, ruokailut I. Koulutuksen tuotekehitys Yhdessä jäsentensä kanssa koulutuksen palvelutoimisto tekee koulutuksen tuotekehitystä Suomessa ja Venäjällä. Kehitystyö tehdään projekteina sekä kaupallisesti että julkisrahoitteisesti: Koulutussisällöt Materiaalintuotanto Etä- ja virtuaalioppiminen Hyvät käytännöt J. Business matkat, seminaarit ja tapahtumat

19 5. Klusterin tavoitteita toteuttavat projektit Projektit klusterin toteuttamisen tukena Klusterin liikkeellelähtöä tuetaan vuosina toteutettavilla projekteilla, jotka muodostavat dynaamisen ohjelmamuotoisen rakenteen. Projektien rahoituksessa voidaan käyttää laajasti kansallisia, Euroopan unionin ja muiden rahoittajien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkkejä mahdollisista rahoituslähteistä esitellään tämän dokumentin liitteessä. Projektien tuloksena: Kaakkois-Suomen koulutusvientitoimijat toimivat taloudellisesti kannattavasti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, erityisesti Venäjällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteilla. Kaakkoissuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden liikevaihto ja kannattavuus on lisääntynyt. Julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyö on toimivaa. Tarjonnassa on koulutusvienti-innovaatioita, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja. 19 Kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoima alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana on lisääntynyt. Alueella tuotetaan laadukasta koulutusviennin tutkimus- ja arviointitietoa. Sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena hyödynnetään optimaalisesti. Näihin tavoitteisiin ohjaudutaan seuraavalla projektikokonaisuudella vuosina Kunkin kolmen teeman sisälle kehittyvä projektijoukko on dynaaminen ja sitä täydennetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti:

20 Teema 1: Toimiva koulutusvientiliiketoiminnan kokonaisuus Rakennetaan public-private kumppanuutena toimivat liiketoimintamallit Venäjälle suuntautuvalle ammatillisen täydennyskoulutuksen vientitoiminnalle sisältäen tuote- ja palvelutarjonta, kaupallistaminen, liiketoimintaosaaminen. Toteutettavat projektit: Pilotointi Venäjälle suuntautuvan ammatillisen täydennyskoulutuksen koulutusvientitoiminnan mallintamisesta ; rahoitushakemus jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön, hakijana Finedu-säätiö. Pilotointikoulutusjaksoon liittyvien kokemusten siirtäminen käytäntöön seuraavissa hankkeissa: Laajemman koulutustarjonnan varmistaminen koulutusmateriaaleja valmistamalla ja kääntämällä venäläiseen toimintaympäristöön soveltuvana. Suomalais-venäläisten, suomea ja venäjää osaavien kouluttajien valmennus lyhytaikaisten koulutusjaksojen suorittamiseen Venäjällä ja venäjänkieliseen koulutukseen Suomessa. Digitaalisen koulutusmateriaalin käytön toimintaesteiden tunnistaminen ja käytön käynnistäminen venäläisessä toimintaympäristössä (hosting-palvelu). Pietarin palvelutoimiston resursointi vankemmalle tasolle henkilöstön (vakituiset ja oto- verkosto) sekä luentotilojen ja harjoitustilojen osalta. Pietarin seudun suomalaisen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen käynnistäminen. Suomalaisen ammatillisen koulutuksen imagon ja tunnetuksi tekemisen sekä haluttavuuden nostaminen. Koulutusvientiin ja koulutusosaamisen vientiin tähtäävien vientirenkaiden perustaminen ja käynnistäminen. Kokemukseen perustuen hankkeiden sisällöt perustuvat lähtökohtaisesti suomalaisen koulutusmateriaalin hyödyntämiseen, suomalaisten koulutusmenetelmien ja näyttötutkintojen soveltamiseen venäläiseen toimintaympäristöön sekä digitaalisen materiaalin internet-jakeluun kaupallisin lähtökohdin. Koulutushankkeiden taustalla on suomalaisen rakennusteollisuuden (Rakennusteollisuus ry) ja venäläisen rakennusalan keskusjärjestön (Nostroy) sekä Pietarin alueen rakennusjärjestön (SSOO) väliset sopimukset yhteistoiminnan kehittämisestä suomalaisen ammatillisen koulutuksen ja työmaateknologian siirtämisestä venäläisen rakennusalan käyttöön rakentamisen tehokkuuden ja laadun kehittämiseksi. Kaakkoissuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden toimivan liiketoimintayhteistyön kehittäminen Koulutusviennin skaalautuvien palvelutuotteiden ja ratkaisumyyntikonseptien kehittäminen. Esimerkkinä skaalautuvasta palvelutuotteesta pilotoidaan projektina koulutusviennin tapahtuma, jota on suunniteltu Kouvola Innovation Oy:ssa osana koulutusviennin mahdollisuuksista tehtyjä selvityksiä. Tälle kokonaisuudelle haetaan EAKR- ja ESR-rahoitusta, selvitetään avautuvien Itämeri- ja ENI-ohjelmien mahdollisuudet,sekä käytetään optimaalisesti kansallisia vientiliiketoiminnan rahoitusinstrumentteja. 20

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset

Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi Suomen koulutusviennin strategiset linjaukset Valtioneuvoston periaatepäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:11 Kiinnostuksesta kysynnäksi ja tuotteiksi

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Logistiikka-alan Ennakointikamari

Logistiikka-alan Ennakointikamari Logistiikka-alan Ennakointikamari 31.1.2014, Taitotalo, Helsinki Oikea tie osaamiseen Timo Karkola rehtori Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Lähes 40 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta Vuonna

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa KansainväliSYYSpäivät 2013 5.11.2013 Jyväskylä Päivi Puutio Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Taustalla Tampereen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro

Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Etelä-Savosta kansainvälisille markkinoille kommenttipuheenvuoro Kilpailuetua viennistä ja kansainvälistymisestä Ville Paasonen Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa Miktech Oy MISSIO: Miktech tuottaa

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

in cooperation with EduCluster Finland

in cooperation with EduCluster Finland Koulutusklusterin kehittäminen in cooperation with EduCluster Finland OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISALUE Koulutustoimiala erikoistumisala Toimialoja tarkasteltaessa selkeä erikoistumisala metsäklusterin

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys vietti 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat 14. 15.9.2011 Mika Silvennoinen Miia Vahlsten WSOYpro Oy on Suomen suurin painettujen ja sähköisten oppimateriaalien sekä työelämäpalveluiden tuottaja. Alan johtavana toimijana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa. www.franchising.fi Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa Suomen Franchising-Yhdistys ry. (SFY) Yhdistys on perustettu 1988 Vuonna 2013 yhdistys viettää 25-juhlavuotta teemalla 1000 uutta yritystä

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Tervetuloa Rakennusteollisuuteen!

Tervetuloa Rakennusteollisuuteen! Tervetuloa Rakennusteollisuuteen! on keskusliitto, johon kuuluu 5 toimialaa: Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi. RT:n jäseninä ovat kaikki keskeiset talonrakennustoimintaa,

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot