Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri"

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri Ammatillisen täydennyskoulutuksen vienti Venäjälle kehitysohjelma Imatra Lappeenranta Kouvola Kotka Pietari Kirjoittajat: Päivi Korhonen (PDGE Project Development Group Europe Oy) Grigori Dementjev (EduStroi Finland Oy) Jarmo Kinnula (ComDe Oy) Virve Obolgogiani (ComDe Oy) Tilaajan edustajat: Markku Saari, Katja Ruutu (Kouvola Innovation Oy)

2 Johdanto Kaakkois-Suomen koulutusviennin klusterikehitystyön taustalla on valtioneuvoston koulutusvientistrategian linjauksen mukainen missio, jonka mukaan koulutuksen ja osaamisen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä. Koulutusviennin mahdollisuudesta on luotavissa kestävä vientiala, joka tuo tuloja ja työpaikkoja niin Kaakkois-Suomeen kuin koko valtakunnan tasolle. Tulevaisuudessa koulutusosaamisen merkityksen odotetaan kasvavan suomalaisissa vientiklustereissa osana teollisia tuotteita sekä palvelutuotteita. Koulutuksen osaamisen odotetaan tukevan myös muita viennin sektoreita. Suomessa jo toteutuneista koulutusviennin kokeiluista oppien, kaakkoissuomalaista koulutusvientiä on lähdetty rakentamaan klusterimaisen mallin mukaisesti painottaen liiketoiminnallista lähtökohtaa. Klusterimainen toimintatapa tuo koulutusviennin pienet toimijat yhteen. Kaakkoissuomalaisen koulutusosaamisen vientitoimijoiden pääosin pieni koko edellyttääkin verkostoitumista, yhteistyötä ja verkoston tehokasta organisointia kansainvälisten markkinoiden vaatimusten mukaiseksi. Käynnistyvän vientitoiminnan keskiössä on Suomen hyvä koulutusjärjestelmä, joka on viime vuosina ollut kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Nuorten osaamista vertailevien tutkimusten tulokset ovat nostaneet suomalaisen koulutusjärjestelmän tunnettavuutta maailmalla. Tulokset ovat nostaneet erityisesti peruskoulun mainetta, mutta kansainvälisen kiinnostuksen kohteita on muitakin, kuten esimerkiksi korkeakoulutus ja ennen kaikkea ammatillinen koulutus. Venäjällä nähdään tärkeänä panostaa tulevina vuosina ammatilliseen koulutukseen, sillä tällä hetkellä koulutustarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä eivät siellä kohtaa. Monilla aloilla on puutetta osaavasta ammatillisesta työvoimasta. Esimerkkinä rakennusala, jossa Finedu-säätiö ja sen operatiivinen toimijayhtiö Edustroi Finland Oy on jo aloittanut rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden koulutukset Venäjällä. Asiakirja on kirjoitettu kaakkoissuomalaisen koulutusviennin lähtökohdista, unohtamatta valtakunnallista tasoa. Aluksi raportissa luodaan katsaus kansalliseen ja kaakkoissuomalaiseen koulutusvientiin ja näiden kehittämiskohteisiin ja haasteisiin. Asiakirjan toisessa osassa luodaan katsaus Venäjään koulutusviennin kohdemaana. Siinä käydään läpi Venäjän lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutusviennin kannalta. Lisäksi siinä luodaan katsaus Venäjän koulutustarpeisiin ja kysyntään sekä potentiaalisiin asiakkaisiin ja yhteistyöverkostoon. Kolmannessa ja neljännessä osiossa paneudutaan kaakkoissuomalaisen koulutusviennin rakentamiseen, jossa keskeisintä on klusterimainen toimintatapa ja integrattoriyritysten rooli. Koulutusvientiklusterille asetettuja tavoitteita toteuttamaan tarvitaan projekteja. Nämä on esitelty teemakokonaisuuksina viimeisessä luvussa. Yhteystiedot: Kouvolan DigiOSKE Paraatikenttä 4, Kouvola Markku Saari Puh , Kouvola Innovation Oy Paraatikenttä 4, Kouvola Pasi Miettinen Puh ,

3 Sisällysluettelo Johdanto... Sisällysluettelo Koulutusviennin haasteet Venäjä koulutusviennin kohdemaana Lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutuspalveluiden tuottamiseen Venäjän koulutustarpeet ja kysyntä Koulutusviennin potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyöverkostot Venäjällä Venäjä-toimintojen kehittäminen Kaakkoissuomalainen koulutusvienti ja klusterimallinen toimintatapa Klusterin tavoitteet Klusterikuvaus ja klusterin rakenne Klusterin tarjoamat ratkaisut koulutusviennin haasteisiin Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina pelkistetyn liikeidean operatiivinen kuvaus Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina Integraattorin pelkistetty liikeidea Integraattorin toimintamalli ja ansaintalogiikka Esimerkkejä integraattorin ansaintamalleista Seuraavassa esimerkkejä Koulutusintegraattorin palveluista Klusterin tavoitteita toteuttavat projektit Kehittämisaskeleet ja visio Keskeisiä Kaakkois-Suomen koulutusviennin toimijoita Lopuksi Liitteet... 26

4 1. Koulutusviennin haasteet Kansainvälisillä markkinoilla koulutusvienti on osa vakiintunutta palveluvientiä. Suomessa ollaan virallisen, kansalliseen strategiaan tukeutuvan koulutusviennin osalta alkuvaiheessa. Koulutusvientiä tai sen luonteista toimintaa on maassamme toki harjoitettu tätä ennenkin. Yritykset ovat vieneet oppimisratkaisuja, konsulttitalot ovat myyneet opetussektorin asiantuntujakonsultaatioita, täydennyskoulutusta on myyty monille ostajille eri maihin ja koulutusviennin rajapintaan liittyviä hankemuotoisia koulutus- ja kehitysinterventioita on tehty runsaasti. Koulututusvientiä ja sen mahdollisuuksia tarkastellaan kuitenkin edelleen pääosin liian suppeasta näkökulmasta, keskittyen koulutusorganisaatioiden opetustarjonnan myyntiin omana suorana vientinä ulkomaiselle asiakkaalle. Laajasti ajatellen koulutusviennin ansaintamahdollisuudet voivat avautua esim. seuraavien liiketoimintaalueiden kautta: 1. Kv. kehityskonsultaatio opetussektorilla 2. Konsultointipalvelut oppimisen, oppimisympäristöjen ja järjestelmien kehittämisessä 3. Täydennyskoulutus julkisille asiakkaille 4. Suomalaiset tutkinnot 5. Henkilöstökoulutus suomalaisille kv. yrityksille 6. Suomalaisten yritysten asiakkaiden koulutus 7. Modernit oppimisympäristöt ja e-oppiminen 8. Oppimispelit 9. Sosiaalinen media (yhteisöt) 10. Langattomat koulutuspalvelut ja -ratkaisut 11. Oppikirjat ja opetusmateriaalit 12. Osaavan työvoiman kouluttaminen suomalaisyrityksille 13. Seminaarit ja konferenssit, oppimistapahtumat 14. Koulutuksen tutkimus 15. Konseptien kehitys 16. Oppilaitos ja leikkikenttäinfrastruktuuri 17. Teollisuuden työntekijöiden ja työnjohtajien ammatillinen täydennyskoulutus (Lähde: Timo Juntunen) Koulutusala on kansallisesti rahoitettua julkista palvelua. Sitä ei vielä kunnolla tunnisteta potentiaaliseksi liiketoiminnaksi edes ulkomaille suuntautuvassa koulutustarjonnassa. Vientiliiketoimintana koulutusvienti rikkoo ja muovaa perinteisiä julkisen palvelun ja liiketoiminnan rajoja. Keskeiset kehittämishaasteet koulutusviennissä liittyvät sen tuotteistamiseen, rahoitukseen, myyntiin ja markkinointiin. 1 4 Nykytilanteessa oppilaitoksilta useimmiten puuttuu tarvittava liiketoimintaosaaminen ja motivaatio. Koulutustuotteet on totuttu kehittämään julkisella rahoituksella ilman riskiä ja antamaan ne muiden käyttöön käytännössä veloituksetta tai hinnoittelulla, joka ei perustu aitoihin liiketoimintalaskentamalleihin. Oppilaitoksissa kansainvälisenä koulutusalan asiantuntijana toimimista ei nähdä luontevana osana omaa urakehitystä, eikä sille vielä anneta valmiuksia opettajakoulutuksessa, rehtorikoulutuksessa tai opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että esimerkiksi peruskoulutusjärjestelmää on hankalaa viedä täysin toiseen ympäristöön. Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan alueen koulutusorganisaatioiden valmiudet koulutusosaamisen kaupalliseen toteuttamiseen ovat heikot.1 Tämä pätee suurelta osin myös Kaakkois-Suomeen. Tuotteistaminen, markkinointi ja myyntiosaaminen kansainvälisille markkinoille ovat suurelta osin kehittymätöntä ja heikosti resursoitua. Koulutusvientiä harjoitetaan enimmäkseen muun toiminnan ohessa, eikä sille ole varattu pysyviä resursseja. Parhaimmillaan on palkattu muutama koko- tai puolipäiväinen henkilö koulutusvientiin. Muutamaan korkeakouluun on palkattu päätoiminen henkilö koulutusvientiä edistämään, paikalliseen koulutus- ja kehittämiskeskukseen tms. ja usein hankerahalla. Rakennerahastoista rahoitettuja kehittämishankkeita on käynnistetty ja perustettu organisaatioiden sisäisiä koulutusvientiryhmiä. Oppilaitoksiin ollaan suunnittelemassa koulutusvientistrategioita ja keskitettyjä toimintoja. On myös oppilaitoksia, joilla ei ole vielä minkäänlaista kokemusta tai suunnitelmaa koulutusviennin suhteen. UEF:n selvitys Itä-Suomen koulutusvientipotentiaalista 2012.

5 Julkisin varoin toimivien oppilaitosten lisäksi myös yrityksiltä puuttuu osaamista ja resursseja tuot- sovellutukset, nuorten ja aikuisten näyttötutkinnot, oppimisympäristöt ja syvimmillään oppimiskäsitys. teistamiseen sekä kansainvälistymiseen. Valtaosa Muistettava kuitenkin on, että tällä hetkellä niillä palvelupotentiaalia omaavista yrityksistä on pieniä. koulutuksen kehittämisen kysyntä on suurinta, nykyisin olemassa olevista koulutusviennin tuote- tai Työ ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen koulutusviennin markkinoilla joissa ammatillisen koulutuksen tarve ylittää usein tilaajan maksukyvyn tai maksuhalun. Koulutuksen lisäarvo ja mukaan potentiaaliset vientitoimijat odottavatkin takaisinmaksuaika jää usein selvittämättä. seen, esim. kärkihankkeiden ja tarjouspyyntöjen Kaakkoissuomalaisessa koulutusvientistrategiassa on kohdemaan paikallisten avainhenkilöiden löytä- ottaen vielä muotoutumassa eikä koulutusosaami- konkreettisia toimenpiteitä viennin käynnistämivälittämistä, tietoa tarjouskilpailuista, avustamista misessä, tapaamisten paikallisten järjestelyiden huomioitu, että hinnoittelun käytännöt ovat yleisesti sen myynnistä ole pyritty tekemään välttämättä sopimisista jne. voitollista toimintaa. Yleensä pyrkimyksenä on Myös suomalaisia asiantuntijoita, jotka kykenevät valla on toistaiseksi selkeät hinnoitteluperiaatteet koulutusviennin tehtävissä, on vähän. Suurimmat kotimaisen myynnin käytäntöihin. laadukkaasti työskentelemään ulkomailla vaativissa koulutusviennin haasteet ovatkin organisaation kuitenkin katteellinen toiminta, vaikka vain har- tai katetavoitteet. Hinnoitteluosaaminen perustuu resursoinnissa koulutusvientitoimiin, kansainvälisessä Maksullisesta koulutustarjonnasta huomattavan osan sekä markkinatuntemuksessa. Muut selvityksessä dennyskoulutus. Täydennyskoulutusta on suunniteltu myynti- ja markkinointiosaamisessa, rahoituksessa muodostaa eri alojen ammattilaisille tarjottava täy- mainitut haasteet liittyvät kilpailun vääristämiseen mm. sairaanhoitajien osaamistason nostamiseksi, organisoitumiseen ja verkostojen kokoamiseen, tysten johdon ja muun henkilöstön kouluttamiseen. ja koulutusviennin sekavaan tilanteeseen Suomessa, liiketoimintamalleihin, asennoitumiseen sekä lainsäädäntöön. Näillä argumenteilla Kaakkois-Suomessa on oppilaitosten rehtorien pätevöittämiseen sekä yri- Myös erilaisia lyhytkursseja, maisterikoulutuksia sekä monentasoisia asiantuntijapalveluja ja koko- naisratkaisuja on tarjonnassa mukana. lähdetty rakentamaan koulutusvientiä yhteistyön Toteutuneet kaupat ovat useimmiten täydennys- koulutusvientimarkkinoille pyrkiessään kilpailla insinöörikoulutusta) tai yrityskoulutuksia Suo- ja verkostoitumisen voimin. Toimijoiden ei pidä keskenään, vaan tehdä yhteistyötä ja kilpailla yhdessä kansainvälisillä markkinoilla sekä verkostoitua aidosti ensin kotimaassa. Tämä edellyttää toimijoilta vahvaa koulutuspaketteja (mm. sairaanhoitaja, johtaja ja messa tai verkko-opetuksena. Myös vierailuja ja asiantuntijapalveluja (ministeriöiden, aluehallinnon ja korkeakoulutuksen kehittäminen) on myyty. asennemuutosta ja yhteisten tavoitteiden ja intressien Tilauskoulutuksia on suunniteltu asiakkaiden tar- ensiarvoisen tärkeää. Puutteet laadunhallinnassa on toteutettu projekteja ja koulutuksia, jotka eivät tunnistamista. Myös osaamisen varmistaminen on voivat johtaa suomalaisten toimijoiden maineen vahingoittumiseen. Pahimmillaan aloitettavien vientihankkeiden epäonnistuminen voi vahingoittaa Suomen mainetta ja heikentää edellytyksiä laajentaa toimintaa koulutusosaamisen markkinoilla. Koulutusvientikeskustelusta on puuttunut lähes kokonaan ammatillinen koulutus ja sen vahvuudet: työelämälähtöisyys, ennakointiosaaminen, peiden pohjalta. Myös kehitysyhteistyön nimissä kuitenkaan ensisijaisesti ole tähdänneet kaupalliseen toimintaan. Keskeiset kehittämishaasteet koulutusviennissä liittyvät sen tuotteistamiseen, rahoitukseen, myyntiin ja markkinointiin. elinikäisen oppimisen periaatteiden käytännön 5

6 2. Venäjä koulutusviennin kohdemaana Venäjän talouden ja teollisuuden suurin kehityksen este on asiantuntijoiden ja osaajien puute. Kaakkoissuomalaisille koulutusalan organisaatioille ja yrityksille tämä luo edellytykset kehittää toimintaa Venäjällä erityisesti yhdessä venäläisten partnereiden kanssa ja saada tähän toimintaan tarvittava poliittinen tuki ja rahoitus. Venäjällä valmistuneissa eri alojen markkinaselvityksissä korostetaan tarvetta sijoittaa varoja inhimilliseen pääomaan, erityisesti koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi Strategian 2020-raportin kirjoittajat muistuttavat, että suhteessa maan BKT:hen Venäjä käyttää koulutukseen 1,5 2 % vähemmän rahaa kuin OECDmaat keskimäärin. Terveydenhuollossa ero on 3 4 %. Koulutuksen ja terveydenhuollon lisäksi yhteiskunnan heikompien asemaa pitäisi parantaa, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on Venäjällä pysynyt merkittävänä, vaikka keskimääräinen tulotaso on noussut. Samanaikaisesti raportissa korostetaan keskiluokan tarpeita, koska sillä on keskeinen rooli uuden luovan ja innovatiivisen talousmallin kehittämisessä.2 On yleisesti tunnustettu, että Venäjän talouden kilpailukyky ja kehitys eivät perustu kovin korkeaan innovaatiotasoon. Öljy ja kaasuteollisuuden tuottaessa BKT:sta edelleen yli kaksi kolmasosaa, ei Venäjän talouden vanhakantaisuutta suhteessa kehittyviin maihin voida saavuttaa ilman innovaatiopolitiikkaa, joka keskittyy laatuun, koulutukseen, uusiin standardeihin ja organisaatiomuutoksiin. Venäjän tiede- ja teknologiateollisuuden sekä tutkimus-ja kehitystoiminnan nousu on siten hyvin riippuvainen poliittisen vallan kyvystä panna toimeen haluttuja ja suunniteltuja rakenteellisia uudistuksia.3 Toistaiseksi Venäjällä ei kuitenkaan ole vielä omaksuttu tutkimus, kehitys ja koulutussektoreilla radikaalia strategista muutosta, vaan pikemminkin lähtökohtana on ollut vähittäinen muutosstrategia. Tämä asetelma luo potentiaaliset markkinat Suomen koulutusviennille Venäjälle, koska voidaan tarjota kehittynyttä koulutustoimintaa. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää myös uutta Venäjän opetuslakia. 2.1 Lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutuspalveluiden tuottamiseen Seuraavassa osiossa tarkastellaan koulutusvientiin Venäjälle vaikuttavia lainsäädännöllisiä tekijöitä. Venäjällä koulutusalasta säätäviä lakeja on erityisesti perustuslaki, laki koulutuksesta, laki lisensioinnista sekä kuluttajasuojalaki. Lisäksi vuonna 2012 julkaistu Putinin työryhmän Strategia 2020-asiakirja luo puitteet koulutuksen tulevaisuuden kehittämiskohteille. Osioissa esitellään kolme eri tapaa, jolla ulkomaalainen yritys voi harjoittaa koulutusvientiä Venäjälle. Luvanvarainen toiminta Koulutuspalvelujen tarjoaminen Venäjällä edellyttää toimintalisenssiä, jonka myöntää joko Venäjän opetusministeriö tai valtuutettu alueellinen opetuskomitea. Ilman lisenssiä voi lain mukaan järjestää vai yksittäisiä tapahtumia ja seminaareja sekä lyhytaikaisia koulutustapahtumia.4 Laissa on määritelty myös vaatimuksia koulutuspalvelujen tarjoajalle, palveluja voi tarjota vain paikallinen voittoa tavoittelematon organisaatio. Tämän lisäksi organisaatiossa pitää olla riittävät resurssit toteuttaa koulutusta mm. riittävät tilat ja henkilöstö. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin tai sen jäsenten toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Venäjällä 2 Lähde: Venäjän uusi talouspoliittikka- Strategia 2020, Miksi Neuvostoliitto laahaa teknologisesti USA:ta jäljessä? Tutkimuksen, kehityksen ja modernisaatioprosessien merkitys nyky-venäjällä, Arto Luukkanen, 4/2010 Electronic Publications of Pan European Institute 4 Lähde: Laki koulutuksesta, lakikohta 33.1 sekä laki lisenssioinnista 99-F3 3 6

7 koulutuspalvelujen tarjoamiseksi on hankittava toimintalisenssi. Verkostomainen koulutus Toinen vaihtoehto tarjota koulutuspalveluja Venäjällä on verkostomuotoinen koulutus. Verkostomuotoisessa koulutusohjelmien toteuttamisessa opiskelijoille annetaan mahdollisuus osallistua koulutusohjelmaan käyttämällä useamman koulutustoimintaa harjoittavan organisaation resursseja, muun muassa ulkomaalaisten organisaatioiden, samoin kuin käyttämällä tarvittaessa myös muiden organisaatioiden resursseja.5 Koulutusohjelmat toteutetaan verkostokoulutuksena organisaatioiden välisen sopimuksen perusteella eli koulutustoimintaa harjoittavien koulutusorganisaatioiden, tiedeorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden, joilla on koulutukseen tarvittavat resurssit. Toteutettaessa koulutusohjelmat verkostokoulutuksena yhdessä useamman koulutustoimintaa harjoittavan organisaation kanssa, nämä organisaatiot yhdessä työstävät ja vahvistavat käytettävät koulutusohjelmat. Käytännössä ulkomaalainen yritys voi tarjota koulutuspalveluja Venäjällä ilman lisenssiä yhteistyösopimuksen turvin yhdessä venäläisen koulutuslisenssin omaavan organisaation kanssa. (etä-) yhteistoiminnassa.6 Kun koulutusohjelmia toteutetaan käyttämällä verkko-opetusta ja etäopetusteknologioita, koulutustoiminnan toteuttamispaikkana lain mukaan pidetään koulutustoimintaa toteuttavan organisaation sijaintipaikkaa tai sen toimipisteen sijaintipaikkaa opiskelijoiden sijaintipaikasta riippumatta. Koulutus voidaan myös toteuttaa eri koulutus- ja opetusmuotojen yhdistelmänä. Tämä lainkohta mahdollistaa etäkoulutuspalvelujen tarjoamisen venäläisille asiakkaille ilman lisenssiä, kunhan koulutusta tarjoava organisaatio sijaitsee ulkomailla. Strategia 2020-asiakirja koulutuksen kehittämisestä Putinin asettama asiantuntijatyöryhmä julkaisi vuonna 2012 Strategia 2020-raportin, jossa käsiteltiin talousuudistusten lisäksi myös mm. koulutuksen tulevaisuuden näkymiä. Strategiatyöryhmän ehdottamat uudistukset kattavat kaikki koulutusasteet; perus-, ammatti- ja korkeakoulut sekä täydennyskoulutuskeskukset. Ensisijaisesti uudistukset koskevat koulutusjärjestelmän laadun parantamista ja vähemmässä määrin koulutustarjonnan lisäämistä. Koulutuksen kansainvälistä kilpailukykyä on raportin mukaan kehitettävä, muuten uutta innovaatioihin perustuvaa kasvumallia ei voida toteuttaa.5 Verkko-opetus Kolmas vaihtoehto koulutuspalvelujen tarjoamiseksi Venäjällä on verkko-opetus. Verkko- Venäjä aloitti koulutusjärjestelmänsä moderniopetuksella tarkoitetaan koulutustoiminnan sointiohjelman vuonna Korkeakoulujen järjestämistä käyttämällä teknisiä laitteita sekä osalta on toteutettu kaksi merkittävää uudistusta; tieto- ja telekommunikaatioverkostoja, joiden on otettu käyttöön yhtenäinen ylioppilastutkinto avulla tietoa välitetään, samoin kuin opiskeli- ja on siirrytty kansainväliseen kaksiasteiseen joiden ja opetushenkilökunnan yhteistoimintaa. korkeakoulumalliin (kandidaatin ja maisterin Etäopetusteknologioilla tarkoitetaan koulutus- tutkinnot). Korkeakoulujen määrää on myös teknologioita, joita toteutetaan pääasiallisesti karsittu ja yliopistot on pantu paremmuusjärkäyttäen tieto- ja telekommunikaatioverkostoja jestykseen. Parhaat kymmenen yliopistoa on opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillisessä luokiteltu kansallisiksi tutkimusyliopistoiksi. 5 Verkostokoulutuksena voi koulutustoimintaa harjoittavien organisaatioiden lisäksi koulutukseen osallistua tiedettä harjoittavat organisaatiot, lääketieteelliset organisaatiot, kulttuuri-, liikunta- ja urheiluorganisaatiot ja muut organisaatiot, joilla on vastaavassa koulutusohjelmassa edellytetyt koulutuksen toteuttamiseen, opetus- ja tuotantoharjoittelun pitämiseen sekä muun opetustoiminnan toteuttamiseen tarvittavat välttämättömät resurssit. 6 Koulutuslain 16 pykälän mukaan jos koulutusohjelmia toteutetaan yksinomaan verkko-opetuksena ja etäopetusteknologioita käyttäen, on koulutustoiminnan toteuttavassa organisaatiossa oltava puitteet toimivalle sähköiselle tieto- ja koulutusympäristölle, johon luetaan sähköiset tietoresurssit, sähköiset koulutusresurssit, informaatio- ja telekommunikaatioteknologioiden sekä vastaavien teknologisten laitteiden kokonaisuus, mikä takaa koulutusohjelman omaksumisen kokonaisuudessaan opiskelijoiden sijaintipaikasta riippumatta. 7

8 Strategia 2020 raportissa ehdotetaan mm. kou- salaisten hyvinvoinnin lisäämisen ja talouden lujen välisen kilpailun lisäämistä, kehittämistä modernisaation. Käskyissään hän listasi hyvin ja uuden arviointijärjestelmän luomista. Tämän konkreettiset määrälliset tavoitteet. lisäksi kannatetaan osallistumista kansainvälisiin vertailuihin (PIRLS, TIMMS, PISA, ICILS) Vuoteen 2020 mennessä tulee luoda 25 miljoonaa ja niiden tulosten hyödyntämistä laadun kehit- uutta modernia työpaikkaa, ja vuoteen 2018 tämisessä. Samanaikaisesti laatuvaatimusten mennessä työn tehokkuus tulee nostaa 1,5-kerkorottamisen kanssa on nostettava myös opet- taiseksi nykyisestä. Kokonaisinvestointien määrä tajien palkkatasoa. Opettajien palkan tulisi olla tulee nostaa nykyisestä noin 20 prosentista 27 kilpailukykyinen vapailla työmarkkinoilla. Tämä prosenttiin bkt:sta ja Venäjän sijoitusta Maailtarkoittaa raportin arvion mukaan palkkatason manpankin liiketoimintaympäristöä mittaavassa korottamista noin 1,3 1,7 -kertaiseksi. Palkan- Doing Business -vertailussa tulee nostaa nykyiseltä korotus pitäisi toteuttaa samalla, kun opetuksen sijalta 120 sijalle 20. laadullisia kriteerejä tiukennetaan. Lisäksi Putin määräsi hallituksen toteuttamaan Työryhmä ehdottaa myös ammatillisen koulutuksen viime vuonna hyväksytyn innovaatiostrategian lisäämistä, koska koulutustarjonta ja työmarkki- 2020, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysmenot noiden kysyntä eivät tällä hetkellä kohtaa. Lisäksi kaksinkertaistetaan ja korkean teknologian tuomonilla aloilla on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Uusi innovaatiotalousmalli vaatii myös tutkimusalan kehitystä. Työryhmä ehdottaa tutkimuslaitosten ja -yliopistojen kaupallisen toiminnan lisäämistä, korkeakoulujen erikoistumista ja yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja työmarkkinainstituutioiden välillä.7 tanto 1,3-kertaistetaan vuoteen 2020 mennessä. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus on valmistelemassa useaa uutta ohjelmaa. Pelkästään liiketoimintaympäristön kehittämiseksi ja Venäjän sijoituksen parantamiseksi Doing Business -vertailussa on valmisteilla 20 eri ohjelmaa Venäjän koulutustarpeet ja kysyntä Strategiaraportissa tuodaan hyvin esiin koulu- Venäjän koulutustarpeiden ja kysynnän määtusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet. Puute rittämiseksi on analysoitu suurkaupunkien ei ole koulutuksen määrästä, vaan sen laadusta ja tämänhetkistä työmarkkinatilannetta. Lisäksi on kehityksen suunnasta. Koulutuksen suunnittelijoiden haastateltu Pietarin täydennyskoulutuskeskuksien olisi tehtävä enemmän yhteistyötä työmarkkina- edustajia, jotta voitaisiin saada tietoa, minkälaisista järjestöjen kanssa. Samaten tutkimuslaitosten olisi ja minkä alan osaajista ja koulutusohjelmista on kehitettävä yhteistyötä yritysmaailman kanssa. suurin kysyntä Venäjällä. Myös kansainvälistä yhteistyötä olisi strategian mukaan lisättävä. Näitä tavoitteita onkin huomioitu osana koulutusjärjestelmän uudistusta.6 Virkaanastujaispäivänään 7. toukokuuta 2012 presidentti Putin antoi uudelle hallitukselle 10 käskyä. Ne sisälsivät strategiset tavoitteet vuoteen 2020 koskien talous-, ulko- ja sosiaalipolitiikkaa, terveydenhuoltoa, koulutusta, asumista, demografista kehitystä sekä valtionhallinnon ja puolustusvoimien uudistusta. Talouspolitiikassa Putin asetti keskeisimmiksi tavoitteiksi kan7 Lähde: 8 Lähde: 8 Tulevina vuosina tulee olemaan suuri tarve kaikista perusasteen ammattikoulutuksen saaneista henkilöistä. Venäjän uusi talouspolitiikka- Strategia 2020, Taloudellisen ulkosuhteiden aikakauslehti Kauppapolitiikka, Raportit, Suomen suurlähetystö, Moskova

9 Venäjän talouden globalisoituminen, työn alhainen tuottavuus sekä uusien teknologioiden hidas käyttöönotto ovat tekijöitä, joiden johdosta erityisesti ammattikoulutukselta vaaditaan korkeampaa tasoa kaikilla ammattikoulutusasteilla. Esimerkkinä sektorikohtaisista kehittämistarpeista, sensä vauhdittamiseksi. Samoin omille lapsille halutaan turvata laadukas ja monipuolinen koulutus. Vuosi vuodelta yksityisten oppilaitos- ten määrä kasvaa. Vaikka tällaisten oppilaitosten tarjoama koulutus voi olla sangen kallista, kysyntä tarjonnalle ei kuitenkaan vähene. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterissa on jo Asiantuntijoiden mukaan lähitulevaisuudessa perus- ja ammattikoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulu- kelijoiden määrää tulee lisääntymään. Ongelmana talouden realiteetteja. Se ei johdu pelkästään mikä omalta osaltaan laskee ammattitutkinnon arvoa. huomioitu, että Venäjän rakennus- ja kiinteistöalan tuksen rakenne ei vastaa tänä päivänä nyky-venäjän opistoasteen ammattitutkintoa tavoittelevien opison, että korkeakoulututkinto on helposti saatavissa, henkilöpulasta ja oppilaitosten vanhentuneesta Ylitarjonta korkeakoulututkinnon omaavista asian- yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden asen- huonontumisen aikana. Rekrytointiyritykset ovat teknisestä varustuksesta vaan myös valtiovallan, teista ja toimintakulttuurista. tuntijoista tuli vielä paremmin esille taloustilanteen jo pitkään puhuneet työvoimapulasta ammateissa kuten sähköasentaja, puu- ja metalliseppä sekä Tarve keskiasteen ammattikoulutukselle tulee olemaan LVI-asentaja.10 lukuun ottamatta humanistisia tieteitä ja talouden ja hallinnon koulutusohjelmia. Erityisen suuri tarve 2.3 Koulutusviennin potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyöverkostot Venäjällä saaneista henkilöistä erikoisalana metallurgia, Venäjällä erittäin tärkeänä tekijänä on erilaisten veluala, energetiikka, voimakoneenrakentaminen isontaalisesti. Yritysten on pystyttävä hallitsemaan sekä rakentaminen ja arkkitehtuuri. Tulevina vuo- ketjuansa tehokkaasti. Ulkomaalaiselle yritykselle ammattikoulutuksen saaneista henkilöistä. suosittu tapa markkinoille pääsemiseksi Venäjällä. korkea käytännössä kaikissa koulutusohjelmissa, tulee olemaan keskiasteen ammattikoulutuksen koneenrakentaminen ja metallintyöstäminen, pal- ja sähkötekniikka, kemiantekniikka, bioteknologia sina tulee olemaan suuri tarve kaikista perusasteen suhteiden luominen, niin vertikaalisesti kuin hor- raskas byrokratia sekä kyettävä johtamaan toimitusstrategisesta kumppanuudesta onkin tullut erittäin Terveydenhoitoalan henkilökunnan vaje Venäjällä Partnerisuhteen avulla yritykset pystyvät hajautta- on terveyskeskuksissa ja avohoitolaitoksissa. Maa- resursseja sekä saavuttamaan parempaa osaamista. on tällä hetkellä noin 30 %. Pahin henkilöstöpula maan riskiä, helpottamaan byrokratiaa, jakamaan seudulla terveydenhoitoalan yksiköissä on vain Lisäksi pitkäkestoinen yhteistyösuhde auttaa yri- Erityisen ajankohtainen ongelma on insinööri- ja ulkopuolisia kilpailijoita vastaan.11 kolmasosa tarvittavasta henkilökunnasta. 9 teknisen työvoiman pulan ratkaiseminen. Venäjä tyksiä kilpailemaan tehokkaammin partnerisuhteen tarvitsee kouriintuntuvasti ammattitaitoisia insinöörejä ja tekniikoita, jotka ovat olleet kotimaisen tuotannon tukipylväitä. Kaakkoissuomalaisen koulutusviennin rakentamisessa on tiedostettu, että täydennys- ja jatkokoulutuksen kysyntä on selkeästi kasvanut Venäjällä. Yhä suurempi joukko venäläisiä haluaa Oikeiden palvelukokonaisuuksien määrittämisen kannalta tärkeä asia on palveluiden ja asiakkaiden luokittelu asiakasryhmittäin. parantaa ammatillista osaamistaan urakehityk- 9 Avohoitoon tarvittaisiin henkilöä lisää. Keskiasteen terveydenhoitoalan henkilökuntaa on Venäjän sairaaloissa henkilöä vähemmän kuin mitä tarve vaatii. 10 Petrovski Kolledzin rehtori Evgeni Ivanov. 11 Lähde: Strategisen partnerin valintaprosessin erityispiirteet Venäjällä, Tommi Lahtinen 9

10 Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin toiminnan näkökulmasta yhteistyöorganisaatiot voidaan jakaa neljään pääryhmään; julkiset organisaatiot, liitot ja yhdistykset sekä koulutuskeskukset ja yritykset. Hyvä viranomaisyhteistyö on yksi sujuvan toiminnan edellytyksistä Venäjällä, mutta yhteistyö yritysten kanssa on erityinen painopiste. Klusterin pitää luoda hyvät kontaktit ministeriöihin ja alueellisiin toimielimiin. Isot liitot ja yhdistykset avaavat hyviä markkinointikanavia ja tällaisten organisaatioiden budjeteissa on yleensä varattu rahaa kansainväliselle toiminnalle. On oletettavissa, että kansainvälinen yhteistyö koulutuskeskuksien kanssa antaa hyvät mahdollisuudet koulutusviennille. Uuden opetuslain myötä yhteistyö venäläisten koulutuskeskuksien kanssa luo paremmat edellytykset suomalaisten koulutuspalvelujen tarjonnalle Venäjällä. Tärkeimpinä yhteistyön tavoitteina voidaan nähdä uusien koulutusohjelmien ja koulutusmateriaalien kehittäminen ja tarjonta, kansainväliset kehitysprojektit, opettaja- ja oppilasvaihdot sekä yhteiset seminaarit. Oikeiden palvelukokonaisuuksien määrittämisen kannalta tärkeätä on palveluiden ja asiakkaiden luokittelu asiakasryhmittäin. Potentiaaliset asiakkaat voidaan ryhmitellä monella eri tavalla esimerkiksi koon, sijainnin, omistusmuodon ja toiminta-alan mukaan. Tässä raportissa asiakkaat on jaettu kahteen pääryhmään mahdollisen yhteistoimintamuodon mukaan. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin toiminnan kannalta asiakkaat voivat olla joko suoria eli itselleen konkreettisen palvelun tilaavia yrityksiä tai välittäjäorganisaatioita eli toisille osapuolille palveluita välittäviä organisaatioita. Taulukossa on esitetty asiakasryhmät sekä palvelut, jotka voisivat luoda toimintaperustan KaakkoisSuomen koulutusvientiklusterille Venäjällä. PALVELUT SUORAT ASIAKKAAT VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT Suuryritykset PK-yritykset Yliopistot ja koulutuskeskukset Tiede- ja teknologiapuistot Koulutuskeskukset ja konsulttiyritykset Liitot ja yhdistykset Työvoimatoimistot, rekrytointiyritykset ja komiteat Koulutuskeskuskonseptit Koulutus -palvelut Kansainväliset kehitysprojektit Kansainväliset kehityshankkeet ja projektit Konsultointipalvelut Seminaarit ja tapahtumat Koulutuspalvelut Tutkimuspalvelut Koulutusmatkat Koulutuskonseptit Koulutusmatkat Kouluttajien koulutus Koulutuspalvelut Tutkimukset ja selvitykset Opiskelija- ja opettajavaihdot Julkiset ja KV-hankkeet Viranomaisyhteistyö Konsultointipalvelut Tutkimukset ja selvitykset Sertifikointi ja akkreditointipalvelut Koulutusmatkat 10

11 2.4 Venäjä-toimintojen kehittäminen Kuten edellä on jo todettu, koulutusvientimahdol- Finpron Future Learning Finlandin tekemän laajan kyselyn mukaan oppilaitokset ovat valmiita har- lisuudet Venäjälle ovat laajat. Venäjän kiinnostus joittamaan Venäjälle suuntautuvaa koulutusvientiä, viime aikoina kasvanut voimakkaasti johtuen maan tunneta juuri minkäänlaista kiinnostusta Venäjän kansainvälistymiseen opetus- ja koulutusalalla on ja yhteiskunnan omasta nopeasta kehitysvaiheesta. Esimerkiksi täydennyskoulutuksen ja ammatillisen sen sijaan saman kyselyn mukaan yrityksissä ei koulutusvientitoimia kohtaan.tämän oppilaitosten osoittaman kiinnostuksen konkretisoimiseksi vien- aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa voimakkaasti. titoimiksi ja yritysten kiinnostuksen herättämiseksi, ja simulaatioiden hyödyntäminen opetuksessa sekä ryhdytty uusiin toimiin. Uutena ilmiönä opetus- ja koulutusalalla ovat pelien etäopiskelu. Uutta osaamista tarvitaan erityisesti rakentamisessa, on Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterissa Klusteri luo toiminnalle kehyksen, jonka sisällä eri toimijoiden välisissä projekteissa voidaan kehittää ITC-alalla, kaupallishallinnollisella alalla, tervey- Venäjän markkinoille tuotteita ja toimintamalleja kuljetuksessa ja logistiikassa, palvelualoilla sekä teita ja palveluita tuomalla yhteen asiakkaat ja denhuollossa, vesi-ja jätevesihuollon kehittämisessä, energiatehokkuuden kehittämisessä. Lisäksi inf- rastruktuurihankkeet ovat loputon kehityskohde sekä luoda liiketoiminnallisesti kannattavia tuot- palveluntoimittajat. Venäjällä. Näihin kaikkiin Venäjän koulutusalan Tarkoitus on, että klusteri kykenee tunnistamaan kysynnän, tukemaan kiinnostuksen ostopäätökseksi koulutusvientiliiketoiminta on toistaiseksi kuitenkin Erityisen tärkeää on, että myyntiä ja koulutus- Venäjän markkinoiden laajuus ja markkinoille päällä Venäjällä. Kestävä pohja luodaan parhaiten tarpeisiin on Kaakkois-Suomessa mahdollista vastata. Suomalaisten toimijoiden Venäjälle suuntautunut ollut melko vaatimatonta. Osaltaan tätä selittää menemisen hankaluus, toisaalta puhtaasti koulutus- viennin Venäjä-osaamiseen tarvittavan tietotaidon riittävän yksityiskohtaisesti kiinnostuksen ja sekä auttamaan toimijoita tarjoaman valmistelussa. viennin toteutuksen tukea voidaan hoitaa paikan liiketoiminnallisesti kannattavilla toimintamalleilla. puuttuminen. Venäjää kohtaan tunnetaan kuitenkin suurta kiinnostusta oppilaitoksissa. 11

12 3. Kaakkoissuomalainen koulutusvienti ja klusterimallinen toimintatapa Kouvola Innovation Oy / DigiOske Kouvola on vuodesta 2009 valmistellut Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteria ja yhteistyöverkostoa organisoidakseen alueelta tapahtuvaa konkreettista koulutusliiketoimintaa ja vientiä. Kouvola Innovation on osallistunut Finpron mukana ENPI-rahotteisessa Ednet-projektissa, johtamaan kansalliseen koulutusviennin val- jossa kehitetään virtuaalista koulutusalustaa misteluprojektiin, Future Learning Finland. yhdessä venäläisten partnereiden kanssa. Käytännön toimena koulutusviennin edistämisestä rakennustoimialalla Kouvola Innovation Viimeisimpinä kaakkoissuomalaisen koulutusoy oli tietoinen yhteistoimintakumppaninsa vientiklusterin toimintana alueen toimijoiden Talonrakennusteollisuuden Lahti-Kymen piiri verkostotoimintaan on luotu yhteistä näkemystä ry:n tavoitteesta toteuttaa kehitysprojektinsa Kouvola Innovationin alulle panemissa koulutusosahankkeena rakennus-, kiinteistö- ja ympäristöalan täydennyskoulutukseen panostavan valtakunnallisen Finedu-vientikoulutussäätiön perustamisesta vuonna Tähän liittyen Kouvola Innovation/DigiOske oli tukemassa osahankkeessa ensimmäisten rakennusalan venäjänkielisten multimediaalisten työmenetelmäkuvausten, DigiRatu tiedoston, käyttöönottoa Suomessa ja Venäjällä. Venäjälle suunnatun Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin perustamismahdollisuuksista ja toimintaedellytyksistä annettiin toimeksianto Finnish Consulting Group Oy:lle vuonna Vähän myöhemmin Mimino Oy teki tarkennetun selvityksen koskien kaakkoissuomalaisen koulutusviennin markkinoita Venäjällä ja alueellisen integraattoriyrityksen perustamista. Finedu-säätiön operatiivinen toimijayhtiö Edustroi Finland Oy perustettiin vuonna 2011 Kouvolaan ja samassa yhteydessä käynnistyi säätiön ja yhtiön edustuston toiminta Pietarissa. Vuonna 2010 alkoi Kouvola Innovationin hallinnoima DigiEduET-hanke, jonka turvin on kolmen vuoden aikana valmistettu vironkieliset talonrakennusteollisuuden DigiRatut Central Baltic Interreg IV A rahoituksen turvin. Vuonna 2012 koulutusvientiin tarkoitettu integraattoriyritys ComDe Oy:n perustettiin Kouvolaan. Yritys on 12 vientityöpajoissa, jossa on ollut edustettuna suurin osa alueen koulutuslaitoksista, kuten Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan aikuiskoulutuskeskus, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi mukaan on kutsuttu koulutusviennistä kiinnostuneita alueen yrittäjiä. Työryhmissä on teemaryhmittäin keskusteltu koulutusviennin tarpeista ja toimenpiteistä, lisäksi osallistujia on aloitettu sitouttaa verkostotoimintaan ja klusteritoimintaan. 3.1 Klusterin tavoitteet Klusterin tavoitteena on yhdistää vientiin ja kansainväliseen liiketoimintaan tähtääviä organisaatioita sekä luoda niiden välille strateginen yhteistyö ja kumppanuus. Yhdistämällä toimijoita se luo arvoverkkoja ja ratkaisumalleja koulutusosaamisen vientiin. Klusterin tehtävänä on: vahvistaa ja tukea Kaakkois-Suomen koulutusvientitoimijoiden kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla - erityisesti Venäjällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteilla lisätä kaakkoisuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden liikevaihtoa ja kannattavuutta

13 tukea ja kehittää julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyötä luoda uusia koulutusvienti-innovaatioita, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja kehittää koulutusosaamisen vientiin arvoketjuja lisätä kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoimaa alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana tuottaa laadukasta koulutusviennin tutkimusja arviointitietoa hyödyntää sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena (Allegro-junayhteyksien hyödyntäminen) 3.2 Klusterikuvaus ja klusterin rakenne Klusterissa muodostetaan alueellinen oppimis-, innovaatio- kehittämis- ja liiketoimintaverkosto, joka organisoidaan kehittämään ja tukemaan kumppanuustoimijoiden vientiliiketoimintaa ja kilpailukykyä. Klusterin jäsenten yhteistyö konkretisoituu yhteisten palveluiden hyödyntämisessä ja lisäarvon tuottamisessa koulutusvientiliiketoimintaan. Alueellisesti klusterin tarkoituksena on olla merkittävä kehityksen ja liiketoiminnan promoottori. Se luo uusia koulutusinnovaatioita ja yrittäjyyttä sekä parantaa alueen vetovoimaa. Klusterin fokus on erityisesti ammatillisen täydennyskoulutuksen viennissä Venäjälle. Klusteri voi laajentaa toimintansa myös kansalliselle tasolle ja toimia Venäjä-toimintojen kokoajana ja ohjaajana. Klusteri rakentuu kolmesta tasosta: 1. Ohjausryhmä, joka ohjaa klusterin toimintaa 2. Projektit, joissa toimijat yhteistyössä kehittävät ja toteuttavat liiketoimintaa 3. Klusterin toimijat, jotka osallistuvat omien tarpeidensa mukaisesti projekteihin, joita pitävät oman liiketoimintansa kannalta hyödyllisinä. Klusteri konkretisoituu projekteissa, jotka erillisinä kokonaisuuksina luovat niihin osallistuville toimijoille kannattavaa liiketoimintaa. Esimerkkinä projektista on suunnitelma Kouvolassa 13 järjestettävästä koulutusvientitapahtumasta, johon kootaan venäläisiä ostajia ja heille sopivia koulutuskokonaisuuksia tarjoavia toimijoita. Klusterin toimijoita ovat: sisällön tuottajat, joilla on oman alansa koulutusosaamista oppilaitokset ja muut koulutusorganisaatiot toimijat, jotka tarjoavat sisällön tuottajien tarvitsemia tukitoimintoja, esim. oppimateriaalien tuotantoa (graafinen suunnittelu, painatus, multimediakokonaisuuksien toteutus), koulutusvientiosaamisen kehittämistä (esim. tuotteistus, tuotteiden kehittäminen Venäjän tai muiden maiden markkinoille sopiviksi), markkinointiin ja rahoitukseen liittyvät palvelut muut palvelun tuottajat, esim. oppilaitosten rakentamiseen liittyvät palvelut integraattorit, jotka yhdistävät eri toimijoita, esim. sisällön tuottajat ja oppimateriaalien tekijät ja luovat vientikelpoisia kokonaisuuksia sekä tarjoavat koulutustoimijoille markkinaalueen (Venäjä) osaamista ja kontaktiverkostoa kohdemaassa avaamaan markkinointi- ja myyntimahdollisuuksia 3.3 Klusterin tarjoamat ratkaisut koulutusviennin haasteisiin Hyvin mallien monistaminen Klusteri kokoaa eri toimijat yhteen, jolloin ne voivat oppia toistensa kokemuksesta. Yhteistyön myötä hyvät käytännöt voidaan monistaa eri toimialoille ja alueille. Näin rakennetaan koulutusvientitoiminnan kokonaisuus, strategia ja vientimallit. Tuotteistaminen Onnistuneiden tuotteiden luominen uusille markkinoille edellyttää laaja-alaista markkinoiden tuntemista. Klusteri auttaa koulutusviennistä kiinnostuneita substanssiosaajia löytämään asiantuntijapalveluita tuotteistamiseen klusterin verkoston sisältä. Eri organisaatioiden osaamista yhdistämällä syntyvät tehokkaimmin sopivat tuotekokonaisuudet.

14 Tukipalvelut Tukipalvelut kehittävät osallistujien liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä kaupallistamaan tuotteitaan. Näin koulutusorganisaatiot voivat keskittyä oman substanssiosaamisensa tarjoomaan koulutusviennissä. Vientioperaatioiden tukipalveluina klusterin sisältä ne löytävät mm. markkinatutkimuksen, opetuksen teknisten ratkaisujen, rahoituksen, laadun arvioinnin ja markkinoinnin asiantuntijoita. Myös venäläisten toimijoiden ja mm. rahoitusinstrumenttien tunteminen on tärkeää. Klusteri tarjoaa omassa verkostossaan myös valmiita kontakteja Venäjälle. Tukipalvelut kehittävät osallistujien liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä kaupallistamaan tuotteitaan. 14

15 4. Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina pelkistetyn liikeidean operatiivinen kuvaus Integraattori on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen koulutusalan tuotteita ja palveluita, joissa yhdistetään eri toimijoiden palvelutuotteita. Tuotteet ovat vientikelpoisia kokonaispalveluita yhdistäen koulutuksen valmistuotteita ja asiakkailleen räätälöityjä kokonaisuuksia Kaakkois-Suomesta. Integraattori tarjoaa asiakkailleen Suomessa ja Venäjällä alueensa osaamista ja kontaktiverkostoa kohdemaassa avaamaan asiakkailleen markkinointija myyntimahdollisuuksia sekä toteuttamaan koulutuspalveluitaan. Esimerkkinä palvelusta voi olla asiakkaalle räätälöity koulutustapahtuma, jossa yhdistetään koulutussuunnittelijoiden, kouluttajien, opettajien, tulkkien, oppimateriaalien valmistajien sekä koulutuksen ja matkailun palveluntuottajien tuotteita. Koulutusklusterissa voi toimia yhtäaikaisesti useita integraattoreita ja pääosaa koulutusklusterin koordinoivista tehtävistä voivat hoitaa myös integraattorit. Koulutusintegraattorin rooli koulutusklusterissa on ensisijaisesti operatiivinen, käytännön tasolla koulutuspalveluita suunnitteleva, myyvä ja järjestävä. Klusterin jäsenenä integraattori toimii muiden jäsenten tavoin strategisessa roolissa, klusterin tarpeita, toimintaa, vuosisuunnitelmia ja resursointia valmistelevana ja mahdollistavana yhtiönä. Klusterin ja integraattorin roolit täydentävät toisiaan. Klusteri kokoaa eri toimijat yhteen, jolloin ne voivat oppia toistensa kokemuksesta ja hyvät käytännöt voidaan monistaa eri toimialoille ja koulutusintegraattori kokoaa hyviä käytäntöjä, kirjaa ja arvioi niitä ja lopulta hyödyntää hyviä käytäntöjä sekä asiakaskoulutuksessa että toteutettavassa koulutuspalveluissa klusterin jäsenten ja asiakkaitten eduksi Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina Kuten aiemmin mainittua, klusterin tavoitteena on yhdistää koulutusvientiin tähtääviä organisaatioita sekä luoda niiden välille strateginen yhteistyö ja kumppanuus. Vastaavasti integraattoriyrityksen tehtävä on toteuttaa palveluita, joissa edellä mainittua koulutusvientiin tähtääviä yhteistyötä ja kumppanuutta toteutetaan. Kaakkois-Suomen koulutusklusterin tavoitteiden suuntaisesti, integraattori: tarjoaa asiantuntijapalveluita koulutusvientitoimijoiden kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, pääomittamisen ja liiketoimintaosaamisen tukemiseksi Suomessa ja Venäjällä huomioi erityisesti asiantuntijapalveluissaan ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteet, - sisällöt ja mahdollisuudet toteuttaa asiantuntijapalveluissaan julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyötä pyrkii luomaan uusia koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja yhdessä alan ja erityisesti kaakkoissuomalaisen ja venäläisten alan toimijoiden kanssa kokoaa koulutuksen ja koulutusviennin hyviä käytäntöjä, kirjaa ja arvioi niitä ja lopulta hyödyntää hyviä käytäntöjä sekä asiakaskoulutuksessa että toteutettavassa koulutuspalveluissa esittää mainonnassaan, viestinnässään ja palveluissaan kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoimaa kotimaisille ja ulkomaisille asiakkailleen osallistuu Kaakkois-Suomen koulutusklusterin jäsenenä koulutusviennin tutkimustiedon tuotantoon

16 hyödyntää palveluissaan Kaakkois-Suomen sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena 4.2. Integraattorin pelkistetty liikeidea Liiketoimintamalliin tarvitaan sekä liiketoiminnan perusajatus eli idea että tapa suunnitella ja hallita aikaansaatua liiketoimintaa sekä toteuttaa liiketoimintaa. Integraattorin liiketoimintamalli perustuu palvelu- ja asiantuntijatuotteisiin, joita integraattori toteuttaa yhdessä yhteistyöhön osallistuvien tahojen kanssa. Liiketoimintamalli pyrkii optimoimaan koulutustuotteen sisällön ja laadun asiakkailleen, suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, tarpeisiin ja kohdeasiakkaisiin. Liikeidea on tuottaa asiakkaille korkealaatuisia koulutus- ja asiantuntijapalveluita ja mahdollistaa integraattorin asiakkaitten oman liiketoiminnan suotuisa kehittyminen. 4.4 Esimerkkejä integraattorin ansaintamalleista Koulutusviennin ja integraattorin ansaintamallit Koulutusklusterilla jäsenillä ja koulutuksen alalla toimivilla tahoilla on useita ansaintamalleja, joita he voivat toteuttaa itse, yhteistyökumppaniensa kanssa tai palvelutoimiston kautta. Koulutusintegraattorilla on samoin useita ansaintamalleja ja käytettävä ansaintamalli riippuu mm. siitä on koulutuksen alasta, koulutuspaikasta, tuotteesta jne. Klusterin jäsenten tulonhankintamalli on jäsenen sisäinen asia. Pääosa klusterin kautta menevästä palvelutuotannon arvosta jakautuu koulutuksen sisällöntuottajille, kouluttajille ja palveluntuottajille. Koulutusintegraattorin päätulonlähteitä ovat palvelupalkkiot, koulutuksen osuustuotot ja 4.3 Integraattorin toimintamalli ja tuotot omista tuotteista. Tavoitteena on kanansaintalogiikka nattava liiketoiminta, yli 20 %:n tuotto omalle Klusterin integraattori-toiminta tapahtuu Kaakkois- pääomalle, vähintään 30 %:n omavaraisuusaste Suomesta käsin ja tarjoaa koulutuspalveluita Suo- ja käyttää vähintään 15 %:n nettotuloksesta messa ja Venäjällä. Integraattori toimii Kaakkois- tuotekehitykseen. Hyödynnämme alan yhteistyö Suomessa koulutuksen palvelutuotannossa sekä ja kasvumahdollisuuksia kaikille keskeisillä klusterin jäsenille mutta tarvittaessa ja tuotteen palvelualueilla. sitä edellyttäessä myös koko Suomessa koulutusmarkkinoilla. Integraattorilla voi olla myös omia, Arvioimme koulutusvientiin sopivista sen erityisosaamiseen perustuvia koulutustuotteita, malleista: joita toteutetaan kokonaan tai osittain yhdessä paikallisten palveluntoimittajien kanssa. Integraat Kauppiasmalli tori toimii palveluissaan kustannusperusteisesti ja Kauppiasmallin (Merchant model) palveluntoiedellyttää liiketaloudellista kannattavuutta sekä mittaja toimii tukku- tai vähittäiskauppiaana investoi jatkuvaan tuotekehitykseen. tuotteille tai palveluille sekä voi rakentaa niistä uusia jatkotuotteista yhdistelmänä toisiin tuotteikoulutusintegraattorin toimintamalli perustuu siin. Myynti voi tapahtua niin kertaluonteisilla, yhteistyöhön ja verkostoitumiseen sekä palvelui- kiinteillä hinnoilla kuin asiakassopimuksillakin. den arvoketjuihin. Ansaintalogiikka perustuu Ansainta tapahtuu ottamalla kiinteä osuus myykoulutustuotteiden korkeaan laatuun sekä oikeaan tävien tuotteiden tai palveluiden hinnasta. Mallia kohdistamiseen asiakkaille sekä verkostoitumisen voi hyödyntää sekä perinteiset fyysiset palvelut kustannustehokkuuteen. (brick-and-mortar), joilla on myös verkossa toimiva palvelu. Klusterin jäsenten tulonhankintamalli on jäsenen sisäinen asia. Pääosa klusterin kautta menevästä Palveluiden välittäjämalli palvelutuotannon arvosta jakautuu koulutuksen Välittäjämallissa (Brokerage model) välittäjä tuo sisällöntuottajille, kouluttajille ja palveluntuottajille. ostajat ja myyjät samaan paikkaan ja järjestää 16

17 niiden välisen vuorovaikutuksen, jolloin se toimii kaupan välittävänä osapuolena (broker). Mallin sisälle voidaan asettaa eri tyyppisiä palveluita: mm. muiden yritysten tuotteita myyvät palvelut. Tuotot saadaan tyypillisesti toteutuneista koulutuksista saaduista palkkioista tai ilmoituksen/mainoksen asettamisesta perittävästä maksusta. Palvelu voi lisäksi myydä välitykseen liittyviä oheispalveluita, kuten laskutusta ja lähetysten seurantaa. rajoitetaan palvelun ominaisuuksia, käyttöaikaa, kapasiteettia ja käyttäjämääriä (Kincaid, 2009). Rajoitukset voivat tapahtua myös käyttäjäryhmän perusteella, jolloin palvelu voi esimerkiksi olla ilmainen opiskelijoille, mutta maksullinen yritysasiakkaille. Jäsenyyden avulla käyttäjälle voidaan esimerkiksi tarjota lisää sisältöä ja ominaisuuksia, poistaa käyttörajoituksia (esim. Spotify) ja lisätä kapasiteettia Sisällön välittäjämalli Koulutuksen ja tiedon välittäjämallissa (Infomediary model) palvelu kerää koulutettavista ja heidän tavoistaan tietoa, jotka voidaan välittää siitä maksaville yrityksille. Usein palvelu tarjoaa ilmaiseksi tietyn tuotteen tai palvelun (esim. virtuaaliyhteisön jäsenyys), jota vastaan käyttäjä antaa omat tietonsa. Malli yhdistetään usein Mainostulot Mainostuloihin ja sponsorointiin perustuva malli on perinteinen ansaintamalli myös koulutuksessa ja konsultoinnissa. Mainostusmalli sekä jaettavassa painetussa että Online - materiaalissa että on verrattavissa perinteiseen mediaan - tarjotaan sisältöä ja palveluita, joiden sekaan asetetaan mainosviestejä. Se toimii tehokkaimmin, kun perinteiseen mainostusmalliin, jolloin käyttäjille voidaan markkinoida kohdennetusti suoraan palvelun sisällä Suoramyynti Suoramyyntimallissa (Manufacturer model) tuotteen valmistaja on verkkopalvelun avulla suorassa yhteydessä asiakkaaseen ilman välillisiä toimijoita. Ansainta perustuu esimerkiksi palvelun kautta tapahtuvaan myyntiin tai vuokraukseen. Valmistajan ollessa läheisessä yhteydessä asiakkaisiin pyritään usein ymmärtämään paremmin kuluttajia ja panostamaan asiakaspalveluun, joiden avulla asiakas voidaan sitouttaa markkinoitavaan brändiin ja tuotteisiin. Tässäkin tapauksessa itse koulutuksen toteutuksessa kouluttaja saattaa tarvita koulutuksen järjestämispalvelua Jäsenyys Jäsenyyteen perustuvassa ansaintamallissa (Subscription model) tulot saadaan tarjoamalla käyttäjille maksullista jäsenyyttä tietyksi ajanjaksoksi, jolloin sisältö on saatavilla. Usein käyttäjälle kuitenkin tarjotaan jonkin verran ilmaista sisältöä, joka toimii sisäänheittäjänä käyttäjän tutustuttamiseksi palveluun. Tätä niin kutsuttua freemium-mallia soveltavassa verkkopalvelussa tarjotaan tietty määrä tai rajoitetun ajan ilmaisia palveluita, mutta laajempiin tai monipuolisempiin palveluihin pääsy on maksullista. Tyypillisesti freemium-mallissa 17 kävijöiden määrä on suuri tai he ovat kiinnostuneet jostakin tietystä erikoisalueesta, jolloin mainonta on helppo kohdentaa ja verkkopalvelu voi myydä mainostilaa suoraan yrityksille. Automaattisesti kohdennettu mainonta mahdollistaa mainosten esittämisen käyttäjälle hänen toimintansa tai esittämisympäristön perusteella (esim. tekstin sisältämät sanat) Palveluiden käyttömäärä Käyttämisen määrään (lähinnä verkkopalvelun sisältö) perustuvassa ansaintamallissa (Utility model) palvelun maksu tapahtuu käytön määrän mukaan, jota mitataan eri perustein. Mitattavina suureina voivat toimia esimerkiksi palvelun käyttöaika tai käyttäjän kuluttama kapasiteetti. Ansainta on siis mallissa verrattavissa sähkön tai veden jakeluun. Esimerkiksi pilvipalvelut (cloud services) ovat mahdollistaneet käyttöpohjaisen liiketoimintamallin hyödyntämisen yhä tehokkaammin. 4.5 Seuraavassa esimerkkejä Koulutusintegraattorin palveluista Koulutusklusterin laaja partneriverkosto Suomessa ja Venäjällä sekä osaava henkilöstö mahdollistavat vaativienkin tehtävien toteuttamisen. Seuraavassa esimerkkejä suunnitelluista ja osin jo nyt toteutetuista palveluista:

18 A. Koulutusseminaarit Koulutusklusterin järjestää koulutusseminaareja ajankohtaisista aiheista ja tukee sillä alan yhteis- Liiketoimintakonsultointi Tietotekniikan konsultointi Julkishallinnon konsultointi työn rakentamista, tiedonsiirtoa ja verkottumista, Konsultointipalvelut tehdään yhteistyössä suoma- koulutuksen ja koulutustuotteiden laadunvalvon- Suomessa ja Pietarissa. Kouluttajina käytettään vientitoimintaan. mistetaan koulutustilaisuuksiin sopivaksi. B. Markkinaselvitykset F. Projektitoiminta koulutuksen vientiosaamista ja tuotteistamista, taa sekä koulutusalan toimijoiden aktivoimista laisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa alan asiantuntijoita Suomesta, oppimateriaali val- Suomen ja Pietarin toimistot tekevät jäsenil- Kansainvälisten projektien toteutus ja hallinta on Tutkimukset ja selvitykset tehdään yhteistyössä Palvelutoiminto toteuttaa Koulutusviennin alan kanssa. Selvitykset jaetaan kaikille jäsenille sekä veluita asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille. leen markkinointiselvityksiä koulutuksen alalta. suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien niistä kiinnostuneille. C. Markkinointi- ja myyntipalvelut Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia koulutuksen markkinointipalveluita: Markkinoinnin asiantuntija Markkinointisuunnittelu Verkkomarkkinointi Myynti- ja markkinointi tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien yksi tärkeimmistä Koulutusklusterin palveluista. projektit itse sekä tarjoaa projektijohtamisen pal- G. Koulutuksen materiaalintuotanto Oppimateriaalien tuotanto Venäjälle ja Venäjällä toteutetaan ensisijaisesti omiin tuotteisiin ja koulutuksiin mutta sen lisäksi tutkitaan ja toteutetaan suomalaisen oppimateriaalin tuotantoa venäjäksi. Palvelutoiminto toteuttaa tuotannon projektimuotoisesti itse sekä ostaa tarpeen mukaan palveluita projekteihin, asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille. kanssa Suomessa ja Pietarissa. H. Koulutuksen operatiivinen toiminta ja järjestelyt D. Koulutuspalvelut ja ulkopuoliselle toimijoille mm. seuraavia koulu- Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraa- via koulutuspalveluita laajasti koulutuksen alalta: Päiväkoulutuksia 3-7 päivän koulutusseminaarit Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat jäsenilleen tuspalveluita laajasti koulutuksen järjestämiseksi: Koulutussuunnittelu materiaalintuotanto, kääntäminen, monistaminen sekä jakelu Jatkuvia koulutusohjelmia Etä- ja virtuaalioppimisen välineet ja sisäl- Räätälöityjä koulutuksia Todistukset Koulutusmessuja Koulutukset tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa Suomessa ja Pietarissa. Kouluttajina käytettään alan asian- tuntijoita Suomesta, oppimateriaali valmistetaan koulutustilaisuuksiin sopivaksi. E. Asiantuntijapalvelut Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia konsultointipalveluita laajasti koulutuksen ja liiketoiminnan alalta: Asiantuntijakonsultointi Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän alan konsultointi 18 löntuotanto Tilat, tietotekniikka, ruokailut I. Koulutuksen tuotekehitys Yhdessä jäsentensä kanssa koulutuksen palvelutoimisto tekee koulutuksen tuotekehitystä Suomessa ja Venäjällä. Kehitystyö tehdään projekteina sekä kaupallisesti että julkisrahoitteisesti: Koulutussisällöt Materiaalintuotanto Etä- ja virtuaalioppiminen Hyvät käytännöt J. Business matkat, seminaarit ja tapahtumat

19 5. Klusterin tavoitteita toteuttavat projektit Projektit klusterin toteuttamisen tukena Klusterin liikkeellelähtöä tuetaan vuosina toteutettavilla projekteilla, jotka muodostavat dynaamisen ohjelmamuotoisen rakenteen. Projektien rahoituksessa voidaan käyttää laajasti kansallisia, Euroopan unionin ja muiden rahoittajien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkkejä mahdollisista rahoituslähteistä esitellään tämän dokumentin liitteessä. Projektien tuloksena: Kaakkois-Suomen koulutusvientitoimijat toimivat taloudellisesti kannattavasti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, erityisesti Venäjällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteilla. Kaakkoissuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden liikevaihto ja kannattavuus on lisääntynyt. Julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyö on toimivaa. Tarjonnassa on koulutusvienti-innovaatioita, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja. 19 Kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoima alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana on lisääntynyt. Alueella tuotetaan laadukasta koulutusviennin tutkimus- ja arviointitietoa. Sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena hyödynnetään optimaalisesti. Näihin tavoitteisiin ohjaudutaan seuraavalla projektikokonaisuudella vuosina Kunkin kolmen teeman sisälle kehittyvä projektijoukko on dynaaminen ja sitä täydennetään toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti:

20 Teema 1: Toimiva koulutusvientiliiketoiminnan kokonaisuus Rakennetaan public-private kumppanuutena toimivat liiketoimintamallit Venäjälle suuntautuvalle ammatillisen täydennyskoulutuksen vientitoiminnalle sisältäen tuote- ja palvelutarjonta, kaupallistaminen, liiketoimintaosaaminen. Toteutettavat projektit: Pilotointi Venäjälle suuntautuvan ammatillisen täydennyskoulutuksen koulutusvientitoiminnan mallintamisesta ; rahoitushakemus jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön, hakijana Finedu-säätiö. Pilotointikoulutusjaksoon liittyvien kokemusten siirtäminen käytäntöön seuraavissa hankkeissa: Laajemman koulutustarjonnan varmistaminen koulutusmateriaaleja valmistamalla ja kääntämällä venäläiseen toimintaympäristöön soveltuvana. Suomalais-venäläisten, suomea ja venäjää osaavien kouluttajien valmennus lyhytaikaisten koulutusjaksojen suorittamiseen Venäjällä ja venäjänkieliseen koulutukseen Suomessa. Digitaalisen koulutusmateriaalin käytön toimintaesteiden tunnistaminen ja käytön käynnistäminen venäläisessä toimintaympäristössä (hosting-palvelu). Pietarin palvelutoimiston resursointi vankemmalle tasolle henkilöstön (vakituiset ja oto- verkosto) sekä luentotilojen ja harjoitustilojen osalta. Pietarin seudun suomalaisen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen käynnistäminen. Suomalaisen ammatillisen koulutuksen imagon ja tunnetuksi tekemisen sekä haluttavuuden nostaminen. Koulutusvientiin ja koulutusosaamisen vientiin tähtäävien vientirenkaiden perustaminen ja käynnistäminen. Kokemukseen perustuen hankkeiden sisällöt perustuvat lähtökohtaisesti suomalaisen koulutusmateriaalin hyödyntämiseen, suomalaisten koulutusmenetelmien ja näyttötutkintojen soveltamiseen venäläiseen toimintaympäristöön sekä digitaalisen materiaalin internet-jakeluun kaupallisin lähtökohdin. Koulutushankkeiden taustalla on suomalaisen rakennusteollisuuden (Rakennusteollisuus ry) ja venäläisen rakennusalan keskusjärjestön (Nostroy) sekä Pietarin alueen rakennusjärjestön (SSOO) väliset sopimukset yhteistoiminnan kehittämisestä suomalaisen ammatillisen koulutuksen ja työmaateknologian siirtämisestä venäläisen rakennusalan käyttöön rakentamisen tehokkuuden ja laadun kehittämiseksi. Kaakkoissuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden toimivan liiketoimintayhteistyön kehittäminen Koulutusviennin skaalautuvien palvelutuotteiden ja ratkaisumyyntikonseptien kehittäminen. Esimerkkinä skaalautuvasta palvelutuotteesta pilotoidaan projektina koulutusviennin tapahtuma, jota on suunniteltu Kouvola Innovation Oy:ssa osana koulutusviennin mahdollisuuksista tehtyjä selvityksiä. Tälle kokonaisuudelle haetaan EAKR- ja ESR-rahoitusta, selvitetään avautuvien Itämeri- ja ENI-ohjelmien mahdollisuudet,sekä käytetään optimaalisesti kansallisia vientiliiketoiminnan rahoitusinstrumentteja. 20

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Future Learning Lapland

Future Learning Lapland Future Learning Lapland LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN KANSAINVÄLINEN KOULUTUSVIENTI Hankkeen tavoitteet ja toiminta Heikki Konttaniemi Projektipäällikkö Miksi koulutusvientiä? Taustalla OPM:n 2009 julkaistu

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ( ) KIINNOSTUKSESTA KYSYNNÄKSI JA TUOTTEIKSI - SUOMEN KOULUTUSVIENNIN STRATEGISET LINJAUKSET.

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS ( ) KIINNOSTUKSESTA KYSYNNÄKSI JA TUOTTEIKSI - SUOMEN KOULUTUSVIENNIN STRATEGISET LINJAUKSET. VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS (29.4.2010) KIINNOSTUKSESTA KYSYNNÄKSI JA TUOTTEIKSI - SUOMEN KOULUTUSVIENNIN STRATEGISET LINJAUKSET Johdanto Koulutusvienti on osa maailman palvelukauppaa. Linjauksissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Saimaan ammattiopisto Sampo 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015

Saimaan ammattiopisto Sampo 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015 Digitaalisuutta koneohjaukseen Etelä-Karjalassa, Koulutuspäällikkö Kirsi Kouvo Rakennus- ja pintakäsittelyala 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS ESR-hanke S12700 7.4.2014 31.5.2015 1 3D-KONEOHJAUKSEN ESISELVITYS

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen Maija Mikkilä 26.7.2012 1 Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Toteuttajaverkosto: Kotka Hamina Pyhtää Virolahti-Miehikkälä Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot