Innovaatio nimeltä DUUDSONIT!

Transkriptio

1 Lehti Raahen seudun yrityksistä ja yrityspalveluista 1/2012 Innovaatio nimeltä DUUDSONIT!

2 Pääkirjoitus Innovoiva ilmapiiri on mahdollisuus Innovaatiot ovat perustaltaan ihmisen uteliaisuuteen ja luovuuteen sekä sosiaalisiin suhteisiin perustuvaa toimintaa. Innovaatiot syntyvät yleisimmin varsin käytäntölähtöisesti. On ratkaistava jokin ongelma, jokin voisi toimia paremmin kuin nyt tai tarvitaan jotain aivan uutta. Innovaation syntyminen edellyttää yhteistyötä. Tarvitaan sosiaalista pääomaa, vahvoja linkkejä eri osapuolten välille, mutta samalla erilaisuutta silloittavaa sosiaalista pääomaa. Innovaatio edellyttää myös rajoja. Jos edessä on vain tyhjä taulu ja rajattomasti mahdollisuuksia, ei tahdo syntyä mitään. Jos omalta mukavuusalueelta ei haluta poistua, on vaikea saada aikaan uutta. Tarvitaan painetta, että alkaa tapahtua. Paine voi tulla lainsäädännöstä, maailman muutoksesta tai asiakkaasta. Innovaatio kyseenalaistaa totuttuja tapoja ja tuttuja asioita. Tarvitaan motivaatiota, unelmia, kokeilua ja epäonnistumista sekä systemaattista työtä. Monesti innovaatio on myös sattuman tulosta. hen seudun rakenteet ovat kunnossa. Seudulta löytyy pysyvää, motivoitunutta, edullista ja monitaitoista työvoimaa. Asumisen laatu on hyvä ja ympäristö on rauhallinen, turvallinen ja miellyttävä. Oppilaitokset ja T&K-toimijat ovat lähellä ja tuottavat ensiluokkaisia palveluita. Samoin lyhyiden etäisyyksien personoituneet henkilöstöverkostot ja epämuodolliset sosiaaliset suhteet on syytä nähdä tässä yhteydessä voimavarana. Näin ollen Raahen seutukunnalla on kaikki mahdollisuudet uusien innovointien synnyttämiseen. Innovaatiotoiminnan kehittäminen Myönteisellä kehittämisilmapiirillä on suuri merkitys innovaatiotoiminnan edistämiselle. Kulttuuri, normit, arvot ja rakenteet joko tukevat tai estävät luovuuden kehittymistä innovatiivisiksi palveluiksi ja tuotteiksi, mikä tekee innovatiivisuudesta yhteiskunnallisen asian. Samoin paikallisilla kehittämisorganisaatioilla on merkittävä rooli innovaatiotoiminnan kokoavana ja aktivoivana voimana. Raahen seudun yrityspalvelut tekee asian eteen parhaillaan kehittämistyötä Oulun seudun ammattikorkeakoulun Raahen kampuksen ja Oulun yliopiston Raahen toimipisteen sekä Raahen Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa innovaatioiden syntymistä tuomalla paikallinen ICT-alan T&K-osaaminen lähemmäksi yritysten arkipäivää mahdollistaen uusien ideoiden nopeamman evaluoinnin ja mahdollisen jatkokehittämisen. Kyseessä on yleinen alueellisen innovaatiotoiminnan malli. Sen sovittaminen Raahen seutukuntaan saadaan valmiiksi syksyyn mennessä, minkä jälkeen siirrytään kokeilemaan mallia käytännössä. Jukka Rantakari ICT-toimialan kehittämispäällikkö, Softpoliksen uusi aalto -hanke Raaseli Raahen seudun yrityksistä ja niille suunnatuista palveluista kertova lehti Raahen seudun yrityksille. Ilmestyy painettuna kaksi kertaa vuodessa. Sähköinen pdf-versio luettavissa Julkaisija: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen seudun yrityspalvelut, Rantakatu 8 D, RAAHE Toimituskunta: Päätoimittaja Risto Pietilä, Lauri Laajala, Leena Harju, Tuula Kukkola-Räinä Toimitus: Viestintätoimisto Klar Ulkoasu ja taitto: Idea Illuusia Kuvat: Yritykset, Jaakko Mylly, Raahen Seutu Raahen seudun yrityspalvelut Raahen seudun yrityspalvelujen tavoitteena on edistää mahdollisimman hyvin seudun yritysten toimintaa, kilpailukykyä ja kasvua, ja parantaa siten koko seudun elinvoimaisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen tehtävä on toteuttaa Raahen kaupungin sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien yhdessä sopimaa kehittämisen strategiaa. Lisäksi sen tehtäviä ovat alueellinen edunvalvonta, elinkeino- Innovointitoiminnan perusedellytykset Maantieteellisellä sijainnilla ei välttämättä ole suurta merkitystä itse innovaatiotoiminnalle, mutta se asettaa rakenteiden kautta tietyt peruspuitteet ja ehdot seutukunnan innovaatiotoiminnalle. Raapalvelut sekä vahvistettujen seutukunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien täytäntöönpano. YRITTÄJÄ päivitäthän tietosi Raahen seudun yrityspalvelujen Yrityshakemistoon 2

3 Ristiin pölytyksellä kohti uusia innovaatioita Innovaatioiden syntyä voidaan edistää ennen kaikkea erilaisten ihmisten, kokemusten ja maailmojen yhteistyöllä ja keskustelulla. Ristiin pölytyksellä kuten innovaatioprofessori Vesa Harmaakorpi sanoo. Innovaatiokyvykkyyttä voidaan edistää Uusien innovaatioiden syntyminen on elintärkeää koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Vastuu innovaatioista on Lappeenrannan teknillisen yliopiston innovaatiojärjestelmistä vastaavan professori Vesa Harmaakorven mukaan meillä jokaisella, ei esimerkiksi vain tiedemaailmalla. Harmaakorpi puhuu innovaatiokyvykkyydestä kyvystä rakentaa mahdollisia maailmoja eri asioita yhdistelemällä, kuten esimerkiksi Applen perustaja Steve Jobs teki. Tämä kyky koostuu kyvystä vaistota asiakkaiden tarpeita sekä saada eritaustaiset ihmiset tekemään yhteistyötä yhteisen tavoitteen hyväksi. Esimerkiksi yrityksiltä tämä vaatii kykyä johtaa ja luoda uudenlaisia toimintakulttuureja, joissa ihmiset voivat avoimesti tuoda esille erilaisia ideoitaan, hän sanoo. Käytäntöön otettu uudiste Harmaakorpi korostaa, että innovaatio toimii aina käytännössä. Se on käytäntöön otettu uudiste. Uusi tuote, versio, palvelu tai tapa toimia. Idea on innovaatio vasta, kun se on pantu käytäntöön. Esimerkiksi patentoitu keksintö ei ole vielä innovaatio, hän sanoo. Viime aikojen uusia maailmanlaajuisia innovaatioita ovat olleet esimerkiksi kosketusnäyttöpuhelimet. Innovaatio voi olla Harmaakorven mukaan myös uusi toimintamalli, kuten hitsauskoneita valmistavan Kempin ja henkilöstövuokrausyritys Baronan kehittämä valmista hitsaussaumaa, ei koneita ja henkilöstöä erikseen, asiakkaalle myyvä konsepti. Virrasta löytyvät helmet Harmaakorpi pitää suomalaisten innovointikykyä tällä hetkellä tyydyttävänä, mutta näkee valtavasti käyttämätöntä potentiaalia niin yrityksissä kuin muuallakin. Yrityksiä hän kehottaa pyrkimään tilanteisiin, niin yrityksen sisällä kun ulkopuolellakin, joissa altistuu erilaisille ajatuksille älyllisen ristiin pölytyksen areenoille. Tietysti yrityksellä pitää olla halua kasvaa ja olla paras. Jos sitä on, voi innovointia edistää pyrkimällä avoimeen, erilaisuutta ja uusia ideoita sietävään toimintakulttuuriin. Kaikki yrityksen työntekijät kannattaa ottaa mukaan kehitystyöhön, Harmaakorpi sanoo. Lisäksi hän kehottaa yrityksiä tutkimaan heikkoja signaaleja. Parhaat innovaatiot eivät ole syntyneet asiakastutkimusten, vaan vaiston perusteella. Parhaimmillaan lukuisista ideoista syntyy suuri virta ja jostain virran keskeltä syntyy helmi uusi innovaatio, joka menestyy. Budjetin riittämättömyys ei ole syy olla edistämättä innovaatioita yrityksissä, sillä siihen löytyy myös rahoitusta, sanoo innovaatioprofessori Vesa Harmaakorpi. Budjetin riittämättömyys ei ole syy olla edistämättä innovaatioita yrityksissä, sillä siihen löytyy myös rahoitusta, sanoo innovaatioprofessori Vesa Harmaakorpi. 3

4 Insinööriosaamista maailmalle Pyhäjoelta Aito kiinnostus ratkaista asiakkaan ongelma sekä palo uusiin haasteisiin ovat olleet aina Pyhäjoella asuvan pitkän linjan yrittäjän Ingmar Westerlundin pääperiaatteita. Insinööri uskoo yhä paperiteollisuuteen, vaikka ala onkin siirtymässä maailmalle. Westerlundin noin 10 vuotta toimineen, paperiteollisuuteen suunnattujen levittävien telojen asiantuntijayritys PR Rollsin päätoimipaikka on Pyhäjoella. Yrityksen asiantuntijat tekevät työnsä pääosin asiakkaiden luona ympäri maailmaa. Yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa PR Rolls tarjoaa luotettavan kokonaisratkaisun levittävien telojen optimaalisen toiminnan takaamiseksi. Yrityksen asiakaskunta löytyy paperi- ja osin myös energiateollisuudesta. Yrityksen vahvuus on erikoisosaamisessa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa niin tutkimuslaitosten kuin muidenkin asiantuntijoiden kanssa. Jokainen ongelma on uniikki ja ratkaisu haetaan sieltä, mistä tietoa saadaan. Olemme vahvasti erikoistunut asiantuntijayritys ja valmiita olemaan asiakkaan luona, kun tarvitaan. Siksi olemme pärjänneetkin, Westerlund sanoo. Omaan osaamiseen luotettava Onnistuminen on Ingmar Westerlundn mukaan paljolti sitä, että uskoo omaan osaamiseensa ja on valmis ottamaan selvää asioista, jos itse ei osaa. Ei kannata kiertää vaan samaa rinkiä uudestaan vaan ottaa uusia haasteita ja oppia niistä. Siksi liikumme jatkuvasti maailmalla ja seuraamme, mitä alalla tapahtuu, Westerlund sanoo. Hän sanoo olevansa myös kilpailuhenkinen. Halu keksiä ratkaisu asiakkaan ongelmiin ajaa eteenpäin. Onneksi on kyse teknologiasta. Siinä pätee kuitenkin yleensä looginen syy- ja seuraussuhde, Westerlund naurahtaa. Muutkin yrityksen työntekijät ovat yrittäjän kaltaisia. Lisäksi vaaditaan kielitaitoa ja vahvaa teknistä osaamista. Työntekijöitä on ollut haasteellista löytää. Moni asuukin muualla kuin Pyhäjoella. Toivottavasti uudet energiahankkeet tuovat parannusta myös rekrytointiin, Westerlund sanoo. 4

5 Duudsoneille mikään ei ole mahrotonta Teinipoikien hullutuksia, itsensä alttiiksi laittamista jopa loukkaantumisen uhalla, mutta ennen kaikkea hauskanpitoa yhdessä kaverien kesken. Maailmanlaajuisestikin menestynyt nelihenkinen Duudsonit-ryhmä on onnistunut tekemään tästä kaikesta menestyskonseptin. Yrittäjyys on ollut Duudsonien toiminnassa mukana alusta asti. Nyt konseptia pyörittää kaksi yritystä: filmituotantoa tekevä Rabbit Films Oy, joka oli alun perin sen nykyisen toimitusjohtaja Duudsoni-Jarno Laasalan toiminiminimiyritys. Toinen yritys Rabbit Merchandising Oy vastaa muun muassa Duudsonit oheistuotteista ja lisensoinneista. Työntekijöitä Duudsonit-konsepti työllistää yhteensä 15. Duudsoneista Jukka Hildén vastaa kansainvälisestä yhteistyöstä ja kaikki vastaavat Jarno Laasalan johdolla sisällöstä. Lupa mokata Duudsonit aloittivat 1990-luvun puolivälissä omien hullujen temppujensa kuvaamisesta ja oman ohjelman tuottamisesta Moon-TV:lle. Perusohjelman teko jatkuu yhä. Myöhemmin on syntynyt elokuva, viimeksi lastenkirja ja uusi tv-ohjelmakonsepti, jossa Duudsonit jalkautuvat perheisiin. Näiden lisäksi Duudsonit myyvät lukuisia oheistuotteita pipoista omaan Jopo-polkupyörään. Duudsonien perusasenne on, eteläpohjalaisista juuristako lie johtuen, että mikään ei ole mahrotonta. Lähtökohta ideoille on, että haluamme kehittää jotain uniikkia, joka luo positiivista anarkiaa ihmiskuntaan. Seuraamme, mitä ympärillä tapahtuu, istumme välillä alas ja tuomme uudella kulmalla asioita esille. Meillä on myös lupa mokata, niin bisneksissä kuin ideoissakin. Niin rajat poistuvat ja voimme kokeilla hullunkurisiakin ideoita, Jukka Hilden sanoo. Ideasta tekoihin Duudsoneille tyypillistä on ollut myös ideoiden vieminen nopeasti suoraan käytäntöön. Hildén kertoo, että tv-ohjelmien teosta Duudsonit eivät aikoinaan tienneet mitään, mutta tekemällä opittiin. Meille on tyypillistä, että kun tulee ajatus, kerrotaan muille ja aletaan vaan tekemään. Epäonnistumisista sisuunnutaan ja koetetaan uudestaan. Menemme myös rohkeasti sinne missä ovat parhaat tekijät ja toimijat, Hilden sanoo. Rajoja on vuosien saatossa kokeiltu ja sama meno jatkuu. Jonkinlainen sisäinen palo tässä hommassa täytyy olla! 5

6 Tutkimusta ja tuotekehitystä uusien innovaatioiden edistämiseksi Raahen seudulla Yhteistyökumppani Raaseli 1/12 Oamk, VTT, Oulun yliopisto Pehr Brahe ICT-keskus yritysten palveluksessa Raahen seudulla toimii kolmen merkittävän koulutus- tai tutkimusorganisaation VTT:n, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun paikallisyksiköt. Ne kaikki tarjoavat alueen yrityksille tukea ja apua uusien innovaatioiden kehittämiseen tutkimuksen, tuotekehityksen ja muiden palvelujensa kautta. Pehr Brahe ICT-keskus (PBOL) on Raahessa tehtävän ICT-alan soveltavan tutkimuksen sateenvarjo-organisaatio, jonka toiminnassa VTT:n, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) osaaminen yhdistyy seudun yritysten hyväksi. Keskuksen toiminta organisoituu pääasiassa projekteiksi, joiden rahoittajia ovat muun muassa EU, Tekes, mukana olevat yritykset. Työnteki- jöitä organisaatiossa on projekteista riippuen noin Tuotekehitystä, tutkimustietoa ja verkostoja PBOL tarjoaa yrityksille monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää ICT:n avulla omaa liiketoimintaansa. Keskuksen tutkimusorganisaatioiden erityisvahvuuksia yhdistelemällä alueen yritysten on mahdollista saada omalle palvelu- ja tuotekehitykselleen poikkeuksellisen vahva ulkoinen tukijalka. Oamk tuo keskukseen käytännönläheisyyttä sekä osaamistaan tekniikan kehittämisessä ja koulutuksessa. VTT:n vahvuuksia taas on soveltava tutkimus, yritystoimeksiantojen toteutus sekä vahva projektiosaaminen ja Oulun yliopiston roolina on teoriaosaaminen, uudet ideat ja konseptit. Se on myös linkki tiedemaailmaan. Pehr Brahe ICT-keskuksen yhteistyössä ovat mukana myös Raahen kaupunki ja seutukunta, jotka tuovat toimintaan paikallista näkökulmaa. Yritysten tarpeista lähtevää tutkimusta Tällä hetkellä meneillään olevia projekteja ovat muun muassa arkielämän palveluiden saatavuutta tutkiva ja kehittävä RYH- TI sekä energian säästöön tähtäävä langatonta mittaustekniikkaa hyödyntävä ELKE. Keskus on ollut vuosien varrella mukana kehittämässä myös hyvinvointiteknologiaa, josta esimerkkinä on lääkkeiden oikea-aikaisesta ottamisesta huolehtiva älykäs lääkeannostelija. Jokaisessa keskuksen tutkimusprojektissa on mukana useita yrityksiä, jotka osaltaan ohjaavat niissä tehtävää kehittämistä ja toimivat tarvittaessa myös osarahoittajina. Pääsääntöisesti yrityksiä on pyydetty tapauskohtaisesti mukaan hankkeisiin tutkimusaiheiden sopivuuden perusteella. ICT:tä voidaan kuitenkin soveltaa hyvin monenlaisessa liiketoiminnassa, joten alueen yrityksiltä toimialasta riippumatta toivotaan myös niiden omia ehdotuksia uusista tutkimusaiheista. Ainutlaatuinen toimintamalli Pehr Brahe ICT-keskus aloitti toimintansa vuoden 2001 alussa Pehr Brahe Ohjelmistolaboratorion nimellä. Alkuperäinen toimintakonsepti, jossa yliopisto, ammattikorkeakoulu ja VTT rahoittivat yhteisiä resursseja, oli aikanaan hyvin edistyksellinen ja mallia on myöhemmin kopioitu muun muassa Oulun Innovaatioallianssissa. Vuoden 2010 alusta Ohjelmistolaboratorio muutti nimensä Pehr Brahe ICT-keskukseksi ja yhteistyömallia samalla kevennettiin. Nykyisellään osapuolet toimivat hyvin itsenäisesti ilman yhteistä rahoitusta. Yliopiston yhteyshenkilö: puh Oamk:n yhteyshenkilö: Markku Korhonen, puh VTT:n yhteyshenkilö: Heli Helaakoski, puh

7 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu pyrkii lisäämään yhteistyötä Raahen seudun yritysten kanssa muun muassa tarjoamalla opiskelijoita työssä oppimiseen seudun yrityksiin. Tämä tarjoaa yrityksille erinomaisen keinon toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, kuten kartoittaa uuden tekniikan, menetelmän tai muun konseptin käyttömahdollisuuksia liiketoimintansa kehittämisessä. Työn tekee alan opiskelija, jolla on tukenaan koko Oamkin opetushenkilöstö. Opiskelijoiden työssä oppiminen keskittyy tällä hetkellä Oamkin Raahessa olevien koulutusohjelmien mukaisiin aloihin eli kone- ja tuotantotekniikkaan, tietotekniikkaan ja liiketalouteen mutta voi jatkossa sisältää muitakin aloja. Opiskelijaprojekti voi toimia ponnahduslautana yrityksen tutkimus- ja kehitystyössä. Seuraava vaihe voi olla uuden tekniikan tai menetelmän käyttöönotto, jolloin tarvitaan ehkä jo syvällisempää asiantuntemusta ja kokemusta yritystoiminnasta. Tällöin kyseeseen voi tulla joko toimeksiantoprojekti tai julkinen t&k-projekti, johon osallistuu useampia yrityksiä, joilla on yhteisiä tai samansuuntaisia tavoitteita toimintansa kehittämiseen. Oamk tekee Raahessa tutkimus- ja kehitystoimintaa ICT- ja metallitoimialoilla. ICT-projekteissa tyypillisiä teknologioita ovat langattomat tietojärjestelmät, joita sovelletaan esimerkiksi teollisuuden mittaus- ja tiedonkeruujärjestelmissä, energiankulutuksen mittauksessa ja muussa kodin automaatiossa. Oamkin nykyaikaisissa laboratorioissa voidaan toteuttaa ja testata elektroniikkalaitteiden prototyyppejä ja metallitekniikan tuotantostudiossa on mahdollista toteuttaa mm. materiaalien lujuustutkimusta ja testata hitsattavuutta. Oulun yliopisto Oulun yliopiston Raahen toimipiste tuo koko yliopiston osaamisen Raahen seudun yritysten käyttöön. Yksikössä on tällä hetkellä asiantuntemusta erityisesti tietotekniikassa, tietojenkäsittelytieteissä, terveystieteessä ja lääketieteen tekniikassa. Yrityksille yhteistyö Raahen toimipisteen kanssa avaa mahdollisuuden uusimman tieteellisen tiedon hyödyntämiseen liiketoiminnassa. Tutkimushankkeissa mukana oleminen tarkoittaa yrityksille pitkäjänteistä strategista kehittämistä, ei esimerkiksi niinkään nopeaa yksittäisen tuotteen kehittämistä. Raahen yksikön toiminta muodostuu pääasiassa määräaikaisista projekteista, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston tiedeyksiköiden kanssa. Nyt meneillään olevat projektit ovat joko tutkimus- tai aluekehittämishankkeita. Täydennyskoulutus onnistuu tarvittaessa. Kaikissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on aina mukana useita yrityksiä joko yhteistyökumppaneina tai toiminnan kohteina. Osallistumalla tutkimushankkeisiin yritykset pääsevät ohjaamaan uusimman tieteellisen tiedon soveltamista oman toimialansa kehittämiseen. Aluekehittämisessä yliopiston Raahen yksikön painotus on ollut vahvasti ICTtoimialaan liittyvässä kehittämisessä. Esimerkiksi Raahen seudun yrityspalvelujen vetämässä Softpoliksen uusi aalto -hankkeessa yliopisto on muun muassa mukana ICT-toimialan alueellisen innovaatiotoiminnan mallin käyttöönotossa. Uutta aluekehittämistoiminnassa on energia ja ympäristö -teema, joka keskittyy energiantuotantoon toimialana ja siihen liittyvän tutkimustoiminnan edistämiseen Raahen seutukunnassa. Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja. Tutkimusta tehdään kaikissa yliopiston laitoksissa, osastoissa ja laboratorioissa. Lisäksi yliopistossa toimii tiedekuntien välisiä erikoisalojen tutkimusyksiköitä. VTT Raahessa VTT on Pohjois-Euroopan suurin soveltavaa tutkimusta tekevä organisaatio, joka tuottaa monipuolisia innovaatio-, teknologia- ja tutkimuspalveluja sekä kotimaisille että kansainvälisille asiakkailleen, yrityksille ja julkiselle sektorille. VTT:n Raahen toimisto on osa VTT:n ICT-klusteria, jonka pääpaikka on Oulu. ICT-klusterin henkilöstömäärä on noin 500, jotka sijoittuvat useille eri paikkakunnille Suomessa ja ulkomailla. Tällä hetkellä VTT:n Raahen toimistossa työskentelee 3-5 tutkijaa tutkimus- ja kehitystehtävissä. Raahessa VTT keskittyy teollisuuden ICT-asiantuntijapalveluihin joko toimeksiantoina tai tutkimushankkeiden kautta. Tutkimus ja kehitys painottuvat erityisesti erikokoisten yritysten toiminnan tehostamiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen tietojärjestelmien, yhteistoiminnallisuuden, tiedonhallinnan ja mobiiliratkaisujen avulla. VTT:n laajan teknologia- ja toimialueosaamisen lisäksi, myös projektiosaaminen on vahvaa. VTT:n toiminta onkin organisoitu suunnitelmallisiksi projekteiksi, joissa tutkimus-, asiakas- ja yritysyhteistyö on tiivistä ja tuottaa tulosta yrityksille. Edessä vasemmalta: Minna Latvastenmäki, Jari Sarja, Tarja Limingoja, Leo Ilkko, Veikko Halonen, Vadym Kramar, Yury Sergeev ja Pekka Ala-Siuru. Takana vasemmalta: Heli Helaakoski, Jere Backman, Jukka Kiuttu ja Pasi Maliniemi. 7

8 R-tasossa ideointi on osa yrityskulttuuria Raahelaisessa teollisuuden kulkutierakenteita suunnittelevassa ja valmistavassa R-taso Oy:ssä kaikki työntekijät osallistuvat kehitystyöhön. Lisäksi yritys tekee yhteistyötä eri tahojen, kuten Oulun yliopiston, Aalto-yliopiston sekä eri tutkimuslaitosten kanssa ja seuraa aktiivisesti toimialaansa. Avoin toimintakulttuuri näkyy menestyksenä. R-taso on vuosia kasvanut tasaisesti ja palkittu useilla yrityspalkinnoilla. Viimeksi Valtakunnallisella Työsuojelupalkinnolla Avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta R-tason varatoimitusjohtaja Ville Törmänen pitää kaikkien työntekijöiden osallistumista tuotekehitykseen yrityksen suurimpana vahvuutena. 13 eritaustaista asiantuntijaa ja metalliammattilaista vastaavat suunnittelusta ja valmistuksesta alihankintaverkoston hoitaessa komponenttien toimituksen. Halu kehittämiseen täytyy tulla sisältäpäin. Meillä työntekijät tuovat avoimesti ja ennakkoluulottomasti ideoitaan esille. Suurin osa ideoista ei tietenkään toteudu, osa voidaan toteuttaa myöhemmin, mutta näistä syntyy myös uusia innovaatioita. Viimeksi uusi 3D-suunnittelujärjestelmämme, Ville Törmänen sanoo. Halu olla paras Yksi R-tason menestystekijöistä ja tärkeää myös tuotekehityksessä on Törmäsen mukaan halu olla paras. Meillä kaikki haluavat olla edelläkävijöitä, minkä eteen tehdään yhdessä töitä. Myös arvot laatu ja turvallisuus näkyvät koko yrityksen toiminnassa. Tärkeitä ovat myös oman toimialan seuranta ja tulevaisuuden ennakointi, Törmänen sanoo. Nämä kaikki yrityksen toimintatavat näkyvät esimerkiksi R-tason kehittämässä, alalla ainutlaatuisessa 3D-suunnittelujärjestelmässä, jota yritys alkoi kehittää 2000-luvun puolivälissä. Järjestelmän avulla asiakas saa yrityksen tuotteista tarkan 3D-mallin, joka voidaan liittää suoraan virtuaalisesti rakennettavaan tehtaan 3D-layout-malliin. Ajatus järjestelmään lähti Törmäsen mukaan halusta automatisoida suunnittelua ja tuoda 3D-teknologia uudella tavalla mukaan jo suunnitteluvaiheeseen. Järjestelmä on tuonut meille erinomaisen aseman ja edelläkävijän roolin markkinoilla, Ville Törmänen sanoo. R-tasossa innovointi lähtee ilmapiiristä. Kun keskustelu on avointa, ja työntekijöitä kuunnellaan ja arvostetaan, halutaan tuoda uusia ideoita esille, varatoimitusjohtaja Ville Törmänen sanoo. R-tason suunnittelujärjestelmästä saatava havainnollinen 3D-malli parantaa vuorovaikutusta projekteissa. Kuva: Aki Roukala 8

9 Raahelaislähtöistä ICT-osaamista Paperi-, metalli- ja konepajateollisuudelle ohjelmistotuotteita ja asiantuntijapalveluja tarjoava Brandsoft Oy on kehittyvä kasvuyhtiö sekä tavoiteltu asiantuntija niin työpaikkana kuin yhteistyökumppaninakin. Yhtiön pääpaikka on Raahen Softpoliksessa sekä toimipaikat myös Oulussa ja Jyväskylässä. Brandsoftin kolme vahvinta osaamisaluetta ovat palvelin- ja webteknologiapohjaiset tuotannon ja kunnossapidon prosessi-informaatiojärjestelmät, turvallisuusriskien hallintaohjelmistot sekä korkean teknologian optiset mittausjärjestelmät. Innovatiivisia konenäköratkaisuja Brandsoft toimii sillanrakentajana tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Edistyksellisen valaisuoptiikan sekä sensori- ja kuvantamistekniikoiden osaajina olemme merkittävä yritys myös kansainvälisesti, toteaa toimitusjohtaja Mika Kittilä Brandsoft Oy:stä. Brandsoft Oy:n optiset konenäköratkaisut keräävät tietoa ja säätävät tuotantoprosessia vaativissa olosuhteissa tuottaen käyntivarmuutta, vähentäen tuotantokustannuksia sekä tapaturmariskien mahdollisuutta. Brandsoftin konenäköteknologiaa on sovellettu muun muassa esinauhakelauksen prosessin valvontaan Ruukki Metalsin Raahen tehtaalla. Nykyiset konenäkösovellukset ovat sovellettavissa myös vaativiin raskaan teollisuuden kohteisiin, joissa tarvitaan väsymätöntä visuaalista havainnointia sekä niiden pohjalta tehtäviä hyvin nopeita päätöksiä ja jatkotoimenpiteitä, kertoo Section Manager Markku Kotajärvi Ruukki Metalsin Raahen tehtaalta. Säästöjä ja työturvallisuutta Yksi Brandsoftin avaintuote on teollisuuden vianhakuun ja valvontaan erikoistunut Andi-järjestelmä, jolla voidaan saavuttaa merkittävää taloudellista hyötyä nopeassa aikataulussa. Esimerkiksi järjestelmää käyttävä Stora Enso laajentaa tällä hetkellä Andi-järjestelmän käyttöä Suomessa. Merkittävimmät tuotot Andi-järjestelmällä saadaan, kun tuotantolinjan käytettävyys paranee vianhakuun käytettävän ajan vähenemisen myötä. Säästöjä saavutetaan myös automatisoimalla valvonta- ja raportointitehtäviä. Brandsoftin tarjoama ratkaisu on pitkälle tuotteistettu, skaalautuva ja modulaarinen. Viimeisin uusi järjestelmään lisätty moduuli on Rita, työturvallisuuden ja työturvallisuusriskien hallintatyökalu. Järjestelmän keskeisin vahvuus on kuitenkin integraatio. Järjestelmä keskustelee nimittäin sujuvasti kaikkien tunnettujen ohjausjärjestelmien (mm. Honeywell, Metso, ABB ja Siemens) kanssa. Lisäksi järjestelmää voidaan haluttaessa käyttää nykyaikaiseen tapaan pilvipalveluna. 9

10 Siikajoen apteekki myy lääkkeitä verkossa Siikajoen apteekki aloitti lääkkeiden myynnin verkkokaupassa 13. kesäkuuta 2011 yhtenä ensimmäisistä apteekeista koko Suomessa. Osoitteessa toimiva apteekki myy tällä hetkellä itsehoitolääkkeitä eri puolille Suomea. Reseptilääkkeetkin ovat tulossa myyntiin mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana. Lääkkeet tilataan ja maksetaan verkkokaupasta ja ne toimitetaan postipakettina tai Matkahuollon kautta. Toiminta on lähtenyt apteekkari Heikki Pitkäsen mukaan käyntiin vähitellen, kun asiakkaat ovat löytäneet verkkoapteekin mahdollisuudet. Uuden opettelua asiakkaalle ja apteekkarille Osin verkkoapteekin haasteet ovat samat kuin normaalin apteekkitoiminnan, kuten lääkeinfon antamisvelvollisuus, jota saa tarvittaessa puhelimitse. Lisäksi jotkut lääkevalmisteet vaativat erityissäilytysolosuhteita ja ne on toimitettava asiakkaille siten, ettei lääkevalmisteiden laatu kärsi kuljetuksen aikana. Näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen on varmasti suurimpia haasteita näin alussa. Kyse on aivan uudenlaisesta tavasta hankkia lääkkeitä. Siihen tottuminen vaatii aikaa ja meiltä paljon työtä, Pitkänen sanoo. Jatkuvaa kehittämistä Apteekkari Heikki Pitkänen on kokenut yrittäjä ja työskennellyt aiemmin lääketeollisuuden parissa. Siikajoen apteekin apteekkarina hän on toiminut lokakuusta 2008 lähtien. Verkkokaupan mahdollisuudet kiinnostivat heti, kun lainsäädäntö mahdollisti sen. Kaitpa tämä jatkuva kehittäminen kuuluu luonteeseeni, enkä osaa jäädä paikalleni polkemaan. Uutta on mielenkiintoista kehittää. Toisaalta se, että päädyin apteekkariksi vasta nyt, toi ulkopuolista näkemystä koko alan kehittämiseen, Pitkänen toteaa. Verkkokauppa jos mikä vaatii kehittämistä. Teknologia ja verkkomarkkinointi kehittyvät nopeaa vauhtia ja niissä olisi pysyttävä mukana. Pitkänen vastaa verkkokaupan ja apteekin liiketoiminnan kehittämisestä pääosin yksin, eikä apteekkihenkilökunta osallistu varsinaiseen kehittämistyöhön. Sen sijaan apteekin henkilökunnan tehtävänä on huolehtia kaikista suomiapteekki.fi:n käytännön toiminnoista lääketilauksesta toimitukseen. Verkkokauppa vaatii tällä hetkellä noin yhden henkilön päivittäisen työn. Lisäksi Siikajoen apteekilla on palvelupisteet Lumijoella ja Siikajoenkylällä. Palvelupisteet toimivat Salen yhteydessä ja niistä voidaan toimittaa sekä ilman reseptiä myytäviä lääkevalmisteita että tilauksesta myös reseptilääkkeitä. Ruukin Yrityspuisto rakentaa Ruukissa sijaitseva Siikajoen kunnan omistama Ruukin Yrityspuisto valmistelee alkukesällä aloitettavaa rakennusprojektia, jossa MTT:n Ruukin toimipisteen yhteyteen nousee kesän aikana uusi tutkimusnavetta. Hanke on saanut rahoitusta Europan aluekehitysrahastosta EAKR:sta ja sen tavoitteena on saada aikaan korkeatasoinen lihanautakarjan tutkimusympäristö. Vastaavaa lihanautakarjan tutkimusta ei Suomessa muualla tehdä, joten hanke on kansallisestikin mielenkiintoinen. Pohjois-Suomi on otollinen alue lihakarjan kasvatukselle, hanketta tuleekin hyödyntämään voimakkaasti koko liha-ala kasvattajista teollisuuteen saakka. Tutkimusympäristöön tulee monipuolinen tutkimuslaitteisto, jolla voidaan seurata nautojen ruokailutottumuksia ja käyttäytymistä yksilöllisesti. Rakentaminen aloitetaan kesäkuun alussa ja syksyllä voidaan 120-päinen tutkimuskarja jo viedä navettaan sisään. Syksyn ajan loppulaitteita asennetaan ja koekäytetään ja projekti saataneen päätökseen keväällä Ennen loppuvuonna vietettäviä vihkiäisiä pidetään tutkimusympäristössä avoimien ovien tapahtuma, jolloin siihen pääsevät tutustumaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Ruukin Yrityspuiston tilojen käyttöaste on kohtuullinen, noin 80 %, mutta uusia yrityksiä otetaan ilolla vastaan. Kesäkuun lopussa yrityspuistossa vapautuu noin 2000 m² sekä kylmiä että puolilämpimiä varastotiloja. Vapaana on myös korkeatasoista teollisuustilaa ja toimistotiloja. Vanhoissa, perinteikkäissä rakennuksissa löytyy varastotiloja moniin tarkoituksiin ja puunjalostushallissa on vielä tilaa uusille puuyrittäjille. Tarvittaessa alueelle rakennetaan uusia, yritysten erityistarpeita palvelevia tiloja vuokralaisten toiveiden mukaan, kuten nyt tehdään karjankasvatukseen ja tutkimukseen suunnattua tutkimusnavettaa. 10

11 Taustaa Raahen seudun yrityspalvelujen asiakastyytyväisyyttä selvitetään noin kahden vuoden välein tehtävällä asiakaskyselyllä. Kysely tehtiin aiempaan tapaan puhelinhaastatteluna ja käytännön toteutuksesta vastasivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijat Piret Halonen, Jesse Niva ja Toni Taskila. Kysely tehtiin välisenä aikana. Kyselyn tavoitteena oli saada vastaukset sadalta yritykseltä ja tältä osin tavoite saavutettiin täysimääräisenä. Asiakaskysely piti sisällään 17 kysymystä, joten kyselyä voidaan pitää laajahkona. Asiakaskyselyyn vastasi tällä kertaa aiempaa enemmän pieniä yrityksiä seutukunnan jokaisesta kunnasta ja Raahen kaupungista. jatkossakin. Raahen seudun yrityspalvelut on panostanut toiminnassaan muutoinkin oman toiminnan kehittämiseen: Käytössä on Laatuja toimintakäsikirja, kirjallisesti kuvatut palveluprosessit, asiakashallintajärjestelmä, brändikirja, kirjallinen yrityspalvelusopimus kahdentoista yhteistyökumppanin kanssa, sekä viimeisimpänä Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä Yritys-Suomi status. Määrätietoisen ja pitkäjänteisen kehitystyön tavoitteena on parantaa seudullisia yrityspalveluja aina vain paremmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Lisätietoja aiheesta: elinkeinojohtaja Risto Pietilä Palaute Laadullisessa palautteessa yrityspalvelut koettiin edelliseen kyselyyn verrattuna jonkin verran yrityslähtöisemmäksi ja asiantuntevammaksi. Laadullisissa arvioinneissa yritykset antoivat hyvän palautteen yrityspalvelujen toiminnasta muutoinkin. Raahen seudun yrityspalvelujen palvelutarjonta on asiakaskyselyn mukaan varsin kohdallaan, sillä 90 % vastaajista ei toivonut palveluvalikoimaan muutosta. Tärkeimmäksi palveluksi koettiin alkavien yrittäjien neuvonta, mutta muutkin palvelut nähtiin tärkeinä. Etenkin rahoituspalveluja, asiantuntijapalveluiden välitystä, sekä yhteistyöverkostojen kehittämistä pidettiin erittäin tärkeinä. Yhtäkään kysytyistä palvelukokonaisuuksista ei pidetty tarpeettomana, vaan kaikki palvelumuodot saivat positiivista palautetta. Lähes 70 % vastaajista tunnisti yrityspalvelujen yhteyshenkilön nimeltä, mitä voidaan pitää hyvänä palautteena asiantuntijapalvelujen tarjonnassa. Kaikista vastanneista 97 % uskoi käyttävänsä Raahen seudun yrityspalvelujen palveluja jatkossakin. Lähes neljännes vastaajista antoi lisäksi avointa palautetta toiminnasta. Innovaatiotoiminta nousi saadun palautteen mukaan selvästi aiempaa enemmän esille, joten yrityspalvelut tarttui haasteeseen mm. tällä Raaselin innovaatio-teemanumerolla. Toukokuussa pidetty Innovaatio- ja kansainvälisyysseminaari oli myös vastaus saatuun palautteeseen. Aihetta on tarkoitus pitää esillä Softpoliksen uusi elämä! Rantakatu 8 on nykyisellään monialainen, elävä ja kehittyvä yhdistelmä yrittäjyyttä ja julkisia palveluita. Tervetuloa tutustumaan Raahen Softpolikseen keskiviikkona klo Kutsumme seutukunnan yrittäjät, yritysten edustajat, päättäjät ja yhteistyötahot tutustumaan tiloihin ja toimijoihin. Ohjelmassa yritysesittelyjä, musiikkia, pikkusuolaista, ohjattuja tutustumiskäyntejä Steelpolis tuotantostudion tiloihin ja julkisten toimijoiden uusien tilojen esittelyä. Raahen seudun yrityspalvelut esittelee laajan valikoiman yritystoimintaa tukevia tapoja, joilla pystymme palvelemaan seutukunnan yrittäjiä. Paikalla on myös osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen kilpailuttamista asiantuntijapalveluja tarjoavista yrityksistä mm. käännöspalveluista ja lakiasiainpalveluista. Tapahtuman tekevät Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Raahen seudun yrityspalvelut, Raahepolis Oy, Raahen kaupungin ATK-osasto ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy. 11

12 Tällä palstalla Raahen seudun yritykset voivat kertoa ilmaiseksi ajankohtaisista asioistaan. Yhden uutisen maksimipituus on 350 merkkiä. Ilmoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Mainoksia ei julkaista. Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy:n henkilöstömäärä on edelleen kasvanut ja tällä hetkellä toimistossa työskentelee kuusi lakimiestä. Henkilökunnalta löytyy erityisosaamista kaikilta oikeuden aloilta. Raahen toimisto on avoinna keskiviikkoisin kello ja lisäksi tarpeen mukaan. ALTE -konserni mukana Kaivos 12 -messuilla. ALTE -konserni on lisännyt panostustaan hyvien näkymien siivittämänä kaivos- ja energiateollisuussektoreilla. Osallistumme koko konsernin voimin Ouluhallissa järjestettäville Kaivos 12 -messuille. Idea Illuusia on valittu Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen asiantuntijapalvelujen kilpailutuksen kautta jatkamaan sopimusmainostoimistona seuraavan kaksivuotiskauden. Uusi kausi jatkaa jo vuodesta 2003 jatkunutta yhteistyötä seutukunnan kuntien ja yritysten näkyvyyden hyväksi. www. ideailluusia.com Viskaalin lähi- ja luomuruokaa saa myös Raahen seudulla. Tammikuun alussa aloittanut verkkokaupan yksi noutopiste on Pulla- Pirtti Teboil Express Pattijoki. fi/kauppa Leipurin Keitaan eli Pulla-Pirtti Teboil Express Pattijoen lounaiden raaka-aineina käytetään jatkossa yhä enemmän paikallista tuotantoa. Lounasaika klo Katso ruokalistat Muista myös kokouspullat! Kisakontti liikunta- ja hyvinvointipalveluiden asiantuntija Ilkka Kontinaho toimii Raahen Vesan maratonkoulun ja juoksukoulun kouluttajana vuonna Juoksukoulujen sisältö voidaan räätälöidä myös yrityksien tarpeiden mukaan. Lisätietoja Ilkka Kontinaho Living Fitness täyttää 2 vuotta. Suuret kiitokset kaikille Living Fitness tunneilla vuosien varrella liikkuneille. Tunnit pyörivät myös kesällä. Katso lisätiedot: Nyt majoitusta Iso-Kraaselin saaren luotsituvassa ja purjevajoissa. Saaressa luontopolku, sauna, kesävesijohto, keittokatos ja nuotiopaikka. Saareen pääsee meloen, moottori-, purje- tai kirkkoveneellä sekä Meripelastusseuran pelastusalus Niilo Saarisella. Tilauksesta myös ateriat ja nokipannukahvit. Pikkulahden Luontopalvelut Ky, p Pro Clean Raahe palvelee kasvavaa asiakaskuntaansa Raahen seutukunnan alueella. Yritys tarjoaa siivouspalvelut yksilöllisesti, ammattitaidolla sekä yritys- että kotitalousasiakkaille. Puhtauden puolesta! sään kokouksessa valinnut Sauli Mankisen yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Mankinen on toiminut aiemmin Raahen ammattiopistossa LVI-alan lehtorina. Mankinen aloitti tehtävässään Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO kouluttaa rakennusalalla toimivia toimihenkilöitä ja työntekijöitä, myös yritysjohtoa. Järjestämme koulutusta ja tutkintoja valtakunnallisesti ympäri Suomea. RATEKOn Pohjois-Suomen toimipiste sijaitsee Oulussa. P janne.maenpaa@rateko.fi Raahen Ratsastuskoulu. Yrittäjille ratsastuskoulun tiloja työntekijöiden virkistämiseen, kokouksiin ja muuhun vapaa-aikaan. Myös ratsastus onnistuu, esim. ratsastushetki kentällä ohjaajan vetämänä tai tunti kokeneemmille ratsastajille. Varusteet meiltä. Kahvit tarvittaessa. R-taso Oy on saanut merkittävän tilauksen sellutehdasprojektiin Uruguayhin. Yritys toimittaa sellutehtaan kuitulinjan kulkutierakenteet, kuten hoitotasot ja porrastornit. Kaupan arvo on n. 1,5 milj. euroa. Tehdas tulee käynnistyessään alkuvuonna 2013 tuottamaan 1,3 miljoonaa tonnia sellua/vuosi. Hotelli Tiiranlinna on hankkinut 50 huoneeseen kalusteet, jääkaapit ja televisiot. Hotellin uusi varausjärjestelmä on pian internetissä, jossa huonevarauksen voi tehdä ja maksaa itse parhailla hinnoilla. Kokousvieraiden käytössä on nyt 3 suurkuvaprojektoria. Viihteessä pääpaino on tähtiesiintyjillä. Raahen Tili- ja Atk-palvelu Ky ja Raahen Tilitiimi yhdistivät voimavarojaan. Raahen Tilitiimi siirtyi uusittuihin tiloihin Laivurinkatu 19 A 1:een. Samalla Sari Kehus siirtyi Raahen Tili- ja Atk-palvelu Ky:n palvelukseen. Menestystä yhteistyölle. Raahen seutukunnan talousalueella Elisan yrityspalveluiden edustajana on aloittanut Niina Tokola. Asiakkaitamme ovat yrittäjät ja yritykset vasta-alkajista suuryrityksiin. Kilpailuta nyt liittymäsi! Yhteystietoni ovat puh ja sähköpostitse niina.tokola@ viestimaa.fi. liittymat Rusinastudio, tekstiilimuotoilualan yritys. Suunnittelen ja valmistan sisustus-ja lahjatavaratuotteita. Raahesarjan museokassin tuotanto jatkuu. Tervantuoksuinen saunavihta/ vasta tuoksuu tervalle. Suunnittelen sisustustekstiilejä/taidetekstiilejä Kylmäniemessä. Avoinna sopimuksen mukaan. Osoite: Länsi-Iivari 3, Raahe/ saunatuotteet.fi Lilli Vanhatalo perusti nopeasti kasvavan yrityksensä vuosi sitten työllistäen jo nyt runsaasti ihmisiä. Tarjoamme erittäin laadukkaita ihonhoitotuotteita ja lisäravinteita nettikaupan kautta. Tiimiimme kuuluu jo 30 edustajaa ja määrä kasvaa kaikenaikaa sillä rekrytointi on käynnissä ympäri Suomea. Pyhäjoen Puu Oy on saanut Raahen seudun yrityspalvelujen hallinnoiman Puus- Pyhäjokisuun Vesi Oy:lle uusi toimitusjohtaja. Yhtiön hallitus on pitämästa Pitkälle -hankkeen myötä avatuksi Turkin vientimarkkinat. Viime vuonna aloitettu kauppasuhde on saanut jatkoa tälle vuodelle. Lisäksi on uusi maahantuoja tilannut ensimmäisen kontillisen Naturalli-tuotteita. Mukana menee myös useiden lähiseudun yritysten tuotteita näyte-erinä. Jalka-ja kauneushoitola Merikaisla Raahessa, kauppakeskus Mastossa. Hoitoja sekä laadukkaita, edullisia tuotteita. Opastusta kaikkissa ihonhoitoon liittyvissä asioissa. SKY kosmetologi Jaana Pernu. Raahen Tase uudisti taloushallinnon ohjelmansa. Uuden järjestelmän avulla yritys palvelee asiakkaitaan hoitamalla sähköiset myyntilaskut, ostolaskujen kierrätyksen ja siihen liittyen maksatuksen. Antamalla tilitoimiston hoitaa laskujen käsittelyn pienikin yritys pystyy vaivattomasti siirtymään sähköisten laskujen aikaan. Sijaisvanhemmille tarkoitettu Facebook-ryhmä keskusteluun sekä ajatusten ja kokemusten jakamiseen. Ryhmä on suljettu ja sitä hallinnoi Monivertaistukitoiminta Mirja Lehtelä. Lähetä kaveripyyntö Mirjalle Facebookissa, mainitse samalla esim. olen sijaisvanhempi. Lisätietoja: ,mirja.lehtela@monivertaistuki.com Raahen oppisopimuskeskus ohjaa henkilökohtaisesti yksityishenkilöitä ja yrityksiä kaikissa oppisopimukseen liittyvissä asioissa. Varaa aika tapaamiseen, soita tai oppiopimus@raahenaiku.fi Kumppaniuutisia SOS-lapsikyläyhdistys täyttää 50 ja Vihannin SOS-lapsikylä 30 vuotta. Yrityksillä on aina ollut iso rooli toiminnan tukijoina, sanoo yhdistyksen viestintäpäällikkö Aija Rikala. Apua tarvitsevien lasten määrä Suomessa on jatkuvasti kasvanut ja siksi SOS-Lapsikylä panostaa sijaishuollon ohella perheiden ja nuorten tukemiseen. Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy/ Steelpolis muutti uusiin tiloihin Softpolikseen. Löydät meidät osoitteesta Rantakatu 8 C. Hankerintamalla uutta on syksyllä käynnistynyt Bothnian Arc Metal&Steel Interreg IV A Nord -hanke.tarkemmat yhteystietomme ja tietoa kaikista käynnissä olevista kehittämishankkeistamme löydät osoitteesta Pyhäjoen lukion 2. lk järjestää jälleen perinteiset syysmessut 18. kerran Messujen avulla lukiolaiset keräävät varoja kevään 2013 opintomatkaa varten. Yrityksillä on mahdollisuus tulla mukaan projektiin loosien, mainosten sekä yhteistyökumppanuuden muodossa. Pyhäjoen syysmessut ja markkinat ovatkin oiva mahdollisuus tuoda yrityksesi esille! Lisätiedot: jemina. backman@pyhajoki.fi,