TERVALAMMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
|
|
- Urho Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERVALAMMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE Helsingin kaupungin oistaat tilat Vihdin kunnassa: Hiiska 1:322 Teirlä 2:52 Eriksberg 3:403 Rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto 2007
2 2
3 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 3 ALKUSANAT SUUNNITTELUALUE SUUNNITELMAN LAATIMINEN Suunnitteluenetelä Suunnitelan hyäksyinen HISTORIAA MAANKÄYTTÖ Kaaoitustilanne Vuokratut alueet LUONNONSUOJELU METSIEN INVENTOINTITIEDOT Maastoinentointi Inentointitiedot Maankäytöllinen luokittelu Ikäluokkajakaua etsä- ja kituaalla Kasupaikat Puusto Puuston äärä LUONNONHOIDON TAVOITTEET HOITOSUUNNITELMA 10-VUOTISKAUDEKSI Ohjeistus suunnitelan toteuttaiseksi Pellot ja niityt Hakkuut hoidon piirissä oleilla alueilla Hoitotyöt Puuston kehitysennuste Talous Yleiskustannukset Tulot ja enot LIITTEET
4 ALKUSANAT Tää Teralaen luonnonhoitosuunnitela on laadittu Helsingin kaupungin oistuksessa oleille Vihdin kunnassa sijaitseille tiloille Hiiska 1:322, Teirlä 2:52 ja Eriksberg 3:403. ojen pinta-ala on yhteensä 269,7 ha. ojen keskus on Teralaen kartanon kuntoutuskeskus, jonka kiinteistöirasto on uokrannut sisäisesti sosiaaliiraston käyttöön. Pelloista osa on uokrattu paikallisille aatalousyrittäjille ja osa heostalliyrittäjälle, jolla on yös kartanon ieressä sijaitseat tallirakennukset. Suunnitelassa tarkastellaan luonnonhoitoa sosiaalisten, esteettisten, ekologisten ja ekonoisten arojen pohjalta. Alueen käyttäjien tarpeita on selitetty ja otettu suunnitelassa huoioon. Ypäristön luonne ja kulttuuriaikutukset alueen luontoon oat erkittäiä. Teralaen kartanolla on pitkä historia. Ypäröiät etsät oat olleet uosikyeniä tehokkaassa hoidossa. Maiseallisia aroja on kuitenkin arostettu ja niistä huolehtiinen on yksi tään suunnitelan päätaoitteista. Luonnonhoitosuunnitela noudattaa Helsingin luonnonhoidon linjausta. Teralaen alue peltoalueineen uodostaa kyläkeskuksen, joka on arsin kehityskelpoinen, kun ottaa huoioon yös sen läheisen sijainnin pääkaupunkiseutuun. Vihdin kunta on laatiassa alueelle osayleiskaaaa, jonka uoksi alueella on rakennuskielto oiassa. Kaaoitusta arten tehdyn luontoselityksen arokkaat luontokohteet on otettu suunnittelussa huoioon. Teralaen kartanon aista erotetut luonnonsuojelullisesti arokkaiat alueet oat nykyään osa Nuuksion kansallispuistoa, jonka laaja etsäanner sijaitsee Teralaen itäpuolella. Luonnonhoitosuunnitela sisältää hakkuu- ja hoitotyöehdotuksia, joiden kustannukset eiät ole kaupungille taloudellisesti ylioiaisia etenkin, kun lasketaan yhteen suunnitelan toteuttaisesta syntyät tulot ja enot. Helsingillä ei ole tuottotaoitteita oistailleen etsille, utta hoitotöistä saataan puutaaran yyisellä järkeällä taalla, oidaan ajatella, että saataat tulot peittäät hoitotöiden aiheuttaia kustannuksia. Kaupungin kokonaistaloudessa pysytään näin tasapainossa, aikka kustannukset irastotasolla budjetoidaankin eri taalla. Luonnonhoidon keinoin oidaan alueet säilyttää oniuotoisina, tulean käytön ja kulttuuriperinnön säilyttäinä sekä aisean kauneuden ja ulkoilun huoioon ottaalla taalla. 4
5 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Vihdin kunnassa Nuuksion kansallispuiston länsipuolella. 2 SUUNNITELMAN LAATIMINEN Suunnitela on laadittu rakennusiraston katu- ja puisto-osastolla. Suunnitela noudattaa saoja periaatteita, itä Helsingin kaupungin oistaien Nuuksion ulkoilualueiden luonnonhoitosuunnitelassa on käytetty. Metsien onikäytön ja kaaoituksen näkökohdat on otettu suunnitelassa huoioon. Osa alueista on jätetty hoidon ulkopuolelle luonnonsuojelullisin perustein ja osalla alueista otetaan aisealliset taoitteet huoioon. Metsikön sisällä oleat pienialaiset kohteet otetaan huoioon niin sanotun lä- 5
6 päisyperiaatteen ukaisesti. Metsien hoitoon aikuttaa yös kaaoitus ja Vihdin kunnalla on juuri käynnissä osayleiskaaan laatiinen Teralaen alueelle. Vihdin kunnan kaaoituksen ja ypäristötoien kanssa on oltu yhteydessä alueiden kaaoituksen ja suojelukohteiden selittäiseksi. Katu- ja puisto-osastolla on käytössään Tforest -etsätietojärjestelä, jonne on tallennettu kaikki suunnitelaa arten kerätyt palsta- ja kuiokohtaiset tiedot. Suunnittelun aikana selitettiin kiinteistöiraston tonttiosaston aanhankintatoiistosta alueiden sisäiset uokraukset ja neuoteltiin Teralaen kartanon kuntoutuskeskuksen kanssa alueiden hoidon taoitteista. Suunnitela asetettiin näytteille rakennusiraston infoon ennen suunnitelan esittelyä yleisten töiden lautakunnalle. Suunnittelun projektinjohtajana toii etsäsuunnittelija Tio Virtanen. 2.1 Suunnitteluenetelä Suunnittelu käynnistyi etsien inentointityöllä, joka tilattiin Rannikon etsäkeskukselta syksyllä Inentointityön ja alustaat hoitotyöehdotukset laati etsäkeskuksen suunnittelija Markus Holstein. Hakkuuehdotukset ja hoitotyöehdotukset tarkistettiin aastossa ja iieisteltiin alueen sijainnin ja luonteen ukaan ääriteltyjen taoitteiden ukaisesti. Metsälain ukaiset arokkaat luontokohteet kartoitettiin inentoinnin yhteydessä. Suoen ypäristökeskuksen tietokannasta selitettiin sinne tallennetut luontotiedot. Suunnitelaluonnoksesta tiedotettiin alueen asukkaille ja käyttäjille lehti-iloituksin sekä asetettiin luonnos nähtäille rakennusiraston asiakaspalelun tiloihin. Suunnitela oli esillä yös internetissä. Suunnittelijat oliat taattaissa ja esitteliät suunnitelaa Teralaen koululla Suunnitelan hyäksyinen Suunnitela esiteltiin yleisten töiden lautakunnalle Lautakunta palautti suunnitelan alistelijalle. Suunnitelaan haluttiin tarkennuksia. siitä itkä alueet on hoidettaa luontoa säästäin enetelin ja karttojen luettauutta haluttiin pareaksi. Myös kustannusten esitystapaa esitettiin uutettaaksi, koska tarkkoja suia ei oi esittää suunnitelakauden kestäessä 10 uotta ja puunhintojen ja kustannustason uuttuessa koko ajan. Suunnitelaan tehtiin lisäyksiä. kappaleet 7.1 ja 7.2, jotka tarkentaat toteutuksen ohjeita. Suunnitela ietiin uutosten jälkeen uudelleen yleisten töiden lautakunnan päätettääksi ja lautakunta hyäksyi luonnonhoitosuunnitelan ohjeellisena noudatettaaksi. 3 HISTORIAA Teralaen kartanon historia ulottuu uoteen 1660, jolloin kartano uodostettiin. Alueen oistajat tiedetään uodesta 1641 lähtien. Nykyinen päärakennus on uodelta 1830 ja sen uskotaan olean Carl Engelin suunnittelea. Teralaen kartano on ollut erkittää osa alueen historiaa jo uosisatoja. Sosiaalipoliittinen historia alkaa uodesta 1936, jolloin kartanosta tehtiin työlaitos. Ypäröiiä etsiä hoidettiin sosiaaliiraston Teralaen oalla asiakaskunnalla. Kuntoutuksen ohessa tuli tehdyksi etsänhoitotyöt ja hakkuut. Laitos sai yös käyttöönsä puunyyntitulot. Töiden toteutuksesta ja 6
7 alonnasta astasi laitoksen oa työnjohtaja. Hoitotöiden suunnitteluun antoi asiantuntija apua silloinen kiinteistöiraston etsä ja aatalousosasto. Laitoksen asukkaiden tereydentila ei yöhein enää ahdollistanut oana työnä tehtyjä hoitotoiia, joten etsien hoito siirtyi aluksi hoitosopiuksella Tehdaspuulle uonna Vuonna 1996 aihdettiin Teralaen itäosan etsät (326 ha) Nuuksion kansallispuistoon ja saassa yhteydessä hoitosopius päättyi ja hoitoastuu siirtyi ensin kiinteistöiraston etsä- ja aatalousosaston astuulle ja organisaatiouudistusten yötä rakennusirastoon. Myöhein Helsinki aihtoi jäljelle jääneistä länsiosan etsistään pohjoisosan Diakonissalaitoksen kanssa Luukkaan pohjoispuoliseen Skogbyn etsäalueeseen. Vaihtojen jälkeen Teralaen aista jäi jäljelle nykyinen aanoistus 269,7 ha. Teralaen etsäsuunnitelatietoja on aikaisein esitelty kirjallisesti jo uonna Sen jälkeen etsäosasto on laatinut suunnitelia Teralaen työlaitoksen aille uosina 1968 ja 1975 sekä uosille Viieisin Teralain alueelle laadittu etsäsuunnitela tehtiin uosille Hiiskan alue ostettiin kaupungille uonna Teralaen alueen eteläpuolella sijaitseasta Hiiskan alueesta keskiosa aihdettiin kansallispuiston aluejärjestelyjen yhteydessä yksityiselle aanoistajalle. Alueen hoito hankaloitui aihdossa katkenneiden tieyhteyksien takia. 4 MAANKÄYTTÖ 4.1 Kaaoitustilanne Teralaen ja Oraalan kylän tiloja koskee Vihdin kunnan oikeusaikutukseton yleiskaaa ( ). Teralapeen kuuluat tilat (Hiiska, Teirlä, Eriksberg) on kaaoituksessa äärätty pääasiassa aa- ja etsätalousalueiksi, kyläkeskuksen alueiksi, julkisten paleluiden ja hallinnon alueiksi sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi. Lisäksi kaikkia Teralaella sijaitseia tiloja koskee kaaaerkintä pohjaeden kertyäalueesta, joka äärää, että alueella on ältettää pohjaeden laatuun ja äärään aikuttaia toienpiteitä. Teralaen alueelle on käynnistynyt osayleiskaaan laadinta, jonka uoksi alueelle on äärätty rakennuskielto saakka. Rakennuskieltoalueella ahdollisia hakkuita arten on haettaa aiseatyölupa. Vihdin kunta on tehnyt kaaoitusta arten asukaskyselyn ja teettänyt Maa ja Vesi Oy:llä luontoselityksen uonna Palstalla 3:403/3 Siuntionjoen itäpuolella Yliäki ja sen itäpuoleinen alue kuuluu Vihdin osayleiskaaaan, joka koskee osia Teralaen, Hulttilan, Ojakkalan, Ollilan, Salen ja Härkälän kylistä. Osayleiskaaa on Vihdin kunnanaltuuston hyäksyä ja se on pääosiltaan ahistettu ypäristöinisteriön päätöksellä Tään osayleiskaaan alueella sijaitsea Helsingin oistaa alue on kaaaerkinnällä VR-3, joka on retkeily ja ulkoilualuetta. Tällä alueella oidaan kasatushakkuut toteuttaa etsänkäyttöiloituksella, utta puuston aohakkuita tai uuta siihen errattaaa toienpidettä ei saa tehdä ilan aiseatyölupaa. 7
8 4.2 Vuokratut alueet Teralaen kartano Helsingin kaupungin kiinteistöirasto on uokrannut kartanon piha-alueen rakennuksineen sosiaaliirastolle. (Kartta kohde A) Lisäksi sosiaaliirastolle on uokrattu 5 rakennuspaikkaa, joista kole sijaitsee Teralaen rannassa. (Kohteet B, C, D, E, F, G) Vihdin Ratsutalli Oy Marika Lahtisen uonna 1997 perustaalle Vihdin Ratsastustalli osakeyhtiölle on uokrattu Kartanon ieressä olea ratsastustalli ja osa kartanon entisistä pelloista ja laituista. Pellot Kartanon pellot oat pääosin uokrattu kahdelle paikalliselle aaniljelijälle ja Vihdin ratsastustallille. Uiaranta Vihdin kunnalle on uokrattu Poikkipuoliaisen rannasta noin 2 hehtaarin alue kunnan uiarannaksi. Pururata Vihdin kunnalle on uokrattu yös koulun lähietsässä kiertää pururata. 8
9 5 LUONNONSUOJELU Teralaen alueet rajoittuat kaakkoisosaltaan Nuuksion kansallispuistoon, joka kuuluu Natura erkoston kohteeseen Nuuksio (FI ). Metsälain ukaiset tärkeät elinypäristöt kartoitettiin inentoinnin yhteydessä. Metsälain täyttäiä kohteita löytyi. lähteitä, puroja, noroja ja tihkupintoja. Nää ja uut tärkeät kohteet on otettu huoioon oina kuioinaan ja jätetty suunnitelassa luonnontilaan. Kartanon pohjoispuolella ratsastustalleille eneän tien eteläpuolella on pienialainen aahteraetsikkö, josta hoitaalla, aahteraa suosien, kehittyy arokas jalopuuetsikkö. Teralaen osayleiskaaan laatiista arten tehdyssä luontoselityksessä on kohteita, jotka on otettu luonnonhoitosuunnitelassa huoioon (Teralaen osayleiskaaa, Luontoselitys, Vihdin kunta. Maa ja Vesi, F Rk Kai Vuorinen 1998). 1. (Kohde 14). Teirilänäki on todettu linnustoselityksen ukaan erityisen arokkaaksi. Suunnitelassa kuionuerot 83, 84, 184, 185, 186, 188, 190 jätetään luonnontilaan. 2. (Kohde 29). Myllyojan suisto on onipuolinen alue, jossa ruoikkoa, rantaluhtaa ja kalliojyrkänteellä. äntykukkaa. Suunnitelassa kuio 84 jätetään luonnontilaan. 3. (Kohde 30). Siuntionjoen suistoalueella on runsaasti luetta, järikaislaa, järikortetta ja pensasaisia lehtipuita. Alue siuaa pieneltä osin Helsingin oistaia aita. Suunnitelassa kuio 98 on pellon ja rannan älissä olea teraleppäaltainen reheä rantaetsä, jolla on luonnonsuojelullista erkitystä ja jätetään luonnontilaan. 4. (Kohde 13). Siuntionjoen luhta on pensaikkoista, osittain aointa, reheää aluetta, jolla on linnustollisesti suuri erkitys. Peltoalueet luhdan ieressä oat heostallin käytössä. Suunnitelassa kuiot 45 ja 100 jätetään luonnontilaan. Karttaan on erkitty arokkaat elinypäristöt ja Teralaen osayleiskaaan luontoselityksen kohteiden rajaukset. Luonnonhoitosuunnitelassa luonnontilaan kehittyään jätetyt alueet on erkitty sinisellä. Maiseallisesti arokkaat alueet on erkitty ihreällä rasterilla. Näillä kohteilla rajoitetaan uudistaishakkuita ja hoitotoiissa otetaan huoioon alueen erkitys lähi- ja kaukoaiseassa. Peltojen reunaetsissä otetaan huoioon iljelyn tarpeet ja reunapuuston ei anneta leitä pellon puolelle. Ojien arret pidetään aoiina, utta esi. Siuntionjoen arret oiat kehittyä luonnontilassa. Suunnitelan toteutuksessa noudatetaan läpäisyperiaatetta (Liite 2), jonka ukaan pienialaisetkin kohteet otetaan hoidossa huoioon, aikka siitä ei olisikaan erillistä ainintaa kuiotiedoissa. Kuiotiedoissa on yös aininta, jos kohteella on käytettää erityisesti luontoa säästäiä työeneteliä. Niittyjen hoidolla oidaan lisätä esi. perhosten elinolosuhteita. Niittyjen hoidossa laiduntainen on suositeltaa enetelä ja se oidaan parhaiten toteuttaa sopialla paikallisten toiijoiden kanssa. Peltojen reunat ja suojayöhykkeet oat arokkaita luonnon oniuotoisuuden kannalta. Suojayöhykkeillä parannetaan yös esistöjen tilaa. 9
10 Lannoitteiden käytössä on yös pysyttää suosituksissa. Torjunta-aineiden käytössä on noudatettaa niistä annettuja säädöksiä ja suosituksia. Eläiistö Teralaen alueella on runsas ja etenkin eri lintulajeista on onia haaintoja. Nuuksion kansallispuiston läheisyydellä oi olla oa aikutuksensa, utta Teralaen ja Poikkipuoliaisen rannat ja ruoikot sekä Siuntionjoen Luhta oat linnustollisesti erkittäiä ja siellä on haaittu. nuolihaukka, kanahaukka, haraapäätikka, palokärki, lehtopöllö turkinkyyhky, idänuunilintu, korppi, rytikerttunen ja pensassirkkalintu. Teralaen osayleiskaaatyön liitteenä olea linnustoselitys on kuitenkin elko anha ja tulisi päiittää nykyhetken ukaiseksi. Merkittäiin piennisäkkäisiin lukeutuaa liito-oraaa ei ole haaittu tään suunnitelan alueilta. Tään suunnitelan alueella noudatetaan ns. läpäisyperiaatetta, joka on liitteenä 2. 10
11 6 METSIEN INVENTOINTITIEDOT 6.1 Maastoinentointi Aluetta koskeat luonnonsuojeluohjelien aineisto ja kaaoitustieto kerättiin aastoinentoinnin ja suunnittelun tausta-aineistoksi. Lisäksi koottiin luonto- ja lajistotietoa luontoselitysten, iranoaisten, luontoharrastajien ja järjestöjen jo oleassa oleista lähteistä. Erillistä aastoinentointia lajistotiedosta ei tehty. Rannikon etsäkeskuksen konsulttityönä tekeät aastoinentoinnin kenttätyöt saatiin päätökseen arraskuussa Inentoinnissa selitettiin perustiedot kasupaikoista ja puustosta. Lisäksi kartoitettiin etsälakikohteet, luonnonsuojelulain ukaiset kohteet ja uut arokkaat luontokohteet. Maastoinentointia täydennettiin ja tarkistettiin uoden 2005 aikana. Maastotöissä oli käytössä äri-infraortokuat, joiden aulla kartoitus kuionrajojen osalta saatiin tarkaksi. Pääosan aastotöistä sekä etsälain erityisen tärkeiden elinypäristöjen kartoituksen koko alueelta teki etsätalousinsinööri Markus Holstein. 6.2 Inentointitiedot Maankäytöllinen luokittelu Luonnonhoidon taoitteita noudattaa aankäytöllinen luokittelu jakaa Teralaen alueet neljään pääluokkaan. Lisäksi on eroteltu tiet ja sähkölinjat, joita ei ole taulukossa: Hoidon piirissä oleat alueet 110,45 ha 42 % Luonnonsuojelutarkoituksiin aratut alueet 17,98 ha 7 % Kartanoalue, tontit, uiaranta 18,70 ha 7 % Pellot ja niityt 109,15 ha 42 % Muut aat 4,25 ha 2 % yhteensä 260,53 ha Luonnonsuojelutarkoituksiin arattuihin alueisiin sisältyät Metsälain ukaiset arokkaat luontokohteet ja uut arokkaat kohteet sekä läpäisyperiaatteella luonnontilaan jätettäät kohteet Ikäluokkajakaua etsä- ja kituaalla Ikäluokkajakauassa on ukana kaikki ne alueet, joilta nyt tehdyssä inentoinnissa kerättiin puustotiedot. 11
12 PUUSTO IKÄLUOKITTAIN METSÄ- ja KITUM AALLA Hehtaaria Ikäluokka Puulajiosuus ikäluokassa 100 % 90 % 80 % 3 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Muu Koiu Kuusi Mänty 20 % 10 % 0 % Aukea Ikäluokka Kasupaikat Inentoidulla alueella etsäaan kasupaikat oat elko reheiä. Noin 2/3 osaa etsäaasta on tuoreita kankaita tai reheäpiä. Kuiahkoja ja karupia kasupaikkoja on loppu kolannes kasupaikoista. 12
13 Kasupaikat kangasailla ja tureailla Kituaat 2 % Kuiahkot kankaat 28 % Joutoaat 7 % Lehdot 5 % Lehtoaiset kankaat 23 % Tuoreet kankaat 35 % Puusto Puusto puulajeittain etsä- ja kituaalla Haraaleppä 1 % Hieskoiu 4 % Rauduskoiu 10 % Haapa 3 % Teraleppä 1 % Jalo lehtipuu 0 % Muu haupuu 1 % Muu lehtipuu 2 % Mänty 37 % Mänty Kuusi Rauduskoiu Hieskoiu Haapa Haraaleppä Teraleppä Jalo lehtipuu Muu haupuu Kuusi 41 % Muu lehtipuu Puuston äärä Nykypuuston äärä on etsäaalla keskiäärin 198 ³/ha. Puuston kasu on noin 7 ³/ha/ eli kasuprosentti on 3,5 %. 13
14 7 LUONNONHOIDON TAVOITTEET Helsingin kaupungin oistaia etsäalueita hoidetaan rakennusiraston laatian Luonnonhoidon linjauksen ukaisesti. Linjaus on laadittu laajassa uoroaikutuksessa eri sidosryhien kanssa ja siinä esitetään luonnonhoidon taoitteet ja toienpiteet niiden saauttaiseksi. Linjauksen ukaisesti tässä suunnitelassa on ääritelty kuiokohtaisesti eri etsiköille hakkuu ja hoitotoienpiteet tai jätetty hoidon ulkopuolelle esi. luonnonsuojelullisista syistä. Suunnitelassa on otettu huoioon yös kaaoitus ja Teralaen kuntoutuskeskuksen tarpeet. Teralaen kylästä on kehittyässä pieni taajaa, joka aikuttaa osaltaan irkistyskäytön lisääntyisenä alueen lähietsissä. Maisealliset ja kulttuuriypäristön aikutukset on yös otettu suunnitelassa huoioon. Alueiden nykytila on seurausta pitkään jatkuneesta suunnitelallisesta hoidosta. Suurin osa etsistä on ollut tehokkaassa käytössä ja hoidossa sukupolien ajan. Luonnonsuojelullisesti erkittäiät alueet on liitetty Nuuksion kansallispuistoon, utta yös jäljelle jääneissä alueissa on pienialaisia arokkaita luontokohteita ja linnustollisesti erkittäiä alueita. Näiden jättäisellä hoidon ulkopuolelle tuetaan luonnon oniuotoisuutta. Uudistushakkuita rajoitetaan. Varsalanäen etelärinteellä, joka on aiseallisesti erkittää alue katsottaessa Teralaelta pohjoiseen päin. Pienpuustoa hoitaalla aataan näkyiä puuston älistä Teralaelle päin ja tuodaan kauniit äntyjen rungot näkyille. Peltojen pitäinen iljelyksessä säilyttää alueen kulttuuriperintöä. Pienten iljelystä tai laidunnuksesta pois jääneiden peltoheittojen säilyttäinen niittyinä tuoat oan lisänsä alueiden onipuolistajana ja lisääät luonnon oniuotoisuutta. Keskeisiä taoitteita tässä suunnitelassa oat: Alueet suunnitellaan ahistettuja kaaoja noudattaen ja hoidetaan niille asetettujen aankäyttötaoitteiden ukaisesti. Luonnon oniuotoisuuskohteet otetaan huoioon etsien hoidossa. Peltoalueet säilytetään iljelyksessä uokraaalla niitä aaniljelijöille. Hoidettujen niittyjen pinta-alaa pyritään lisääään Peltoalueiden reunayöhykkeiden ahdollisuuksia toiia luonnon ja aisean oniuotoisuuden parantajana lisätään. Metsien reunayöhykkeitä hoidetaan luonnollisina ja onikerroksisina, tarittaessa tehdään näkyäaauksia. Metsien luontaisia puulajisuhteita käytetään kasupaikkojen ja aisean onipuolisuuden ilentäjänä. Maisean ja kulttuuriypäristön kohokohtia otetaan esiin hoitotoiin, kuten näkyäaauksilla, harennuksilla ja pienpuuston hoidolla, ja niitä ylläpidetään säännöllisesti. Metsien harennukset ja uudistainen tehdään ajoissa ja riittään oiakkaina siten, että puuston elinoiaisuus ja kestäyys säilyät. 14
15 HOITOSUUNNITELMA 10-VUOTISKAUDEKSI 7.1 Ohjeistus suunnitelan toteuttaiseksi Luonnonhoitosuunnitelassa esitettyjen töiden toteuttaisessa tulee noudattaa etsäsertifioinnin kriteerejä ja laatujärjesteliä siten, että työjälki aastossa on Helsingin kaupungin taoitteiden ukainen. Aroilla kohteilla, joissa luonnonarot ja aisealliset arot oat tärkeitä, tulee käyttää luontoa säästäiä työeneteliä. Miestyöenetelää käytetään. Siuntionjoen itäpuolisilla alueilla, Teralaen kartanon ypäristössä ja Varsalanäellä. Maiseahakkuissa käytetään yös aroaisia eneteliä. Kuiokohtaisissa ohjeissa on aininta tarpeesta käyttää luontoa säästäää enetelää. Ulkoilu- ja irkistyskäytön kannalta tärkeiden polkujen ja reittien pitäinen auki hoitotöiden yhteydessä on otettaa huoioon sekä hakkuiden että hoitotöiden yhteydessä. Uudistaisen yhteydessä ei käytetä järeitä eneteliä, aan uokkaus tehdään tarittaessa laikutuksena tai istutuksen yhteydessä kuokalla. Ennen suunnitelan toteutusta tiedotetaan paikallisille asukkaille työaasta ja huolehditaan työaiden turallisuudesta. 7.2 Pellot ja niityt Taoitteiden ukaisesti pellot tulee säilyttää iljelyksessä. Peltojen hoidon taso on oltaa riittään hyä, jotta kartanoypäristön aro ja aisea säilyät. Peltojen hoidossa on jätettää riittäät suojayöhykkeet esistöjen suojeleiseksi. Lannoitteiden käytössä tulee noudattaa niistä annettuja suosituksia ja ääräyksiä. Saoin torjunta-aineiden käyttö tulee olla hyäksyttyjen rajojen puitteissa. Niittyjen hoito oidaan järjestää sopialla siitä paikallisten toiijoiden kanssa. Laiduntainen olisi suositeltaa tapa, jos siihen on ahdollisuuksia. Minii taoite niittojen hoidossa on niitto kerran kesässä. 7.3 Hakkuut hoidon piirissä oleilla alueilla Taoitteiden ukaan laadittujen kuiokohtaisten toienpide-ehdotusten tuloksena hoidon piirissä oleasta 110,5 hehtaarin etsäalueesta 55,7 hehtaarin osalle tehtiin erilaisia hakkuuehdotuksia, jotka toteutetaan seuraaan kyenuotiskauden aikana. Seuraaassa taulukossa näkyy eri hakkuulajien jakaua eri hakkuutapoihin. Suurin osa hakkuista on kasatushakkuita, joiden seurauksena puuston elinoiaisuus säilyy ja etsien irkistyskäyttöaro paranee. Uudistaiseen tähtääät hakkuut oat pienialaisia ja niiden toteutuksessa suositaan luontaista uudistaista. Hakkuista ensiäisellä 5- uotiskaudella on suunniteltu toteutettaaksi 31 ha ja toisella 5 -uotiskaudella 24,7 ha. Karttaliitteessä 1 on teeakartta seuraaan 10 -uotiskauden hakkuutoienpiteistä. 15
16 Teralapi, toienpiteet hakkuutaoittain ha Ylispuustoisen taiikon hoito 10 7,3 5,2 5 2,3 1,4 2,3 2,1 0 Ensiharennus Harennus Uudistainen iljeleällä Yksittäisten puiden poisto Suojuspuuhakkuu Luontainen uudistainen Maiseanhoito 7.4 Hoitotyöt Metsänhoitotöitä tehdään suunnitelakaudella yhteensä 57,4 hehtaarin alalla. Ne jakautuat kiireellisyyden ukaan siten, että heti tehtäiä on 7,8 ha, ensiäisellä 5- uotiskaudella 25,3 ha ja toisella 5-uotiskaudella 24,3 hehtaaria. Seuraaassa taulukossa on hoitotöiden jakautuinen eri työlajeihin. Teeakartta hoitotöistä on karttaliitteenä 2. 16
17 Teralapi, Hiiska METSÄNHOITOTYÖT YHTEENSÄ Heti tehtäät Kauden alkupuolella Kauden loppupuolella Metsänhoitotyöt yhteensä Työlaji Pinta-ala ha Pinta-ala ha Pinta-ala ha Pinta-ala ha Pienpuustonhoito 5,0 17,3 6,5 28,8 Uudistaisen alistelu 4,6 7,1 Istutus -ku 2,8 3,4 6,2 -ko 1,2 1,2 Taiikonhoito T1 0,2 0,2 Taiikonhoito T2 1,3 5,9 7,2 Nuoren etsän kunnostus 4,2 2,5 6,7 Yhteensä 7,8 25,3 24,3 57,4 7.5 Puuston kehitysennuste Suunnitelan ukaan toiittaessa oidaan laskea ennuste siitä iten puusto tulee kehittyään seuraaan 10 uoden kuluessa. Taulukossa on nykypuusto ikäluokittain ja ieressä laskennallinen ennuste 10 uoden kuluttua. Taulukkoa tulkitsealla oidaan nähdä, että anhojen ikäluokkien osuus tulee kasaaan aikka heikkokuntoisia etsiä joudutaankin jonkin erran uudistaaan. Ikärakenne on kuitenkin tasapainoinen ja etsät tuleat säilyään onipuolisina ja elinoiaisina. Puuston kehitysennuste % uoden kuluttua Aukea Ikäluokat 17
18 7.6 Talous Yleiskustannukset Alueiden hoidon järjestäinen on tällä hetkellä rakennusiraston katu- ja puisto-osaston astuulla. Suunnitelien laatiisesta astaa suunnittelutoiisto, jonka toiintasuunnitelassa on ollut Teralaen luonnonhoitosuunnitelan laatiinen. Suunnitelien toteutuksesta astaa ylläpitotoiisto, joka tilaa toteutukseen liittyät työnjohtopalelut rakennusiraston ypäristötuotannon luonnonhoitoyksiköltä. Työnjohto ja iranoaistehtäien hoito uodostaat noin % koko suunnitelan toteutuksen kustannuksista Tulot ja enot Suunnitelaa toteutettaessa hakkuissa syntyä puuaines yydään rakennusiraston kilpailutuksen kautta yhdelle puunostajalle, joka aksaa käyän hinnan saaastaan raaka-aineesta. Tulot eneät kaupungin tilille. Tulot oidaan arioida laskennallisesti arioidun poistuan perusteella ja se on suuntaa antaa. Tulojen äärä on riippuainen toteutushetken hintatasosta. Hakkuista ja hoitotöistä syntyy kustannuksia, jotka oidaan arioida työlajeittain ja esi. taiienekin ja keskihintojen perusteella. Suunnitelassa oidaan laskennallisesti arioida enoja etsätietojärjestelään syötettyjen keskihintojen perusteella. Miestyöenetelien käyttö hakkuissa lisää kustannuksia. Laskennallisesti oidaan kuitenkin arioida, että hoitotöiden yhteydessä syntyän puutaaran yynnistä saaduilla tuloilla katetaan hoitotöistä aiheutuat kustannukset. Hoitotöiden rahoitus tapahtuu kuitenkin rakennusiraston katu- ja puisto-osaston toiintasuunnitelan kautta. 18
19 8 LIITTEET Liite 1 :Toienpidealikko hoidon piirissä oleilla alueilla. Liite 2 : Läpäisyperiaate. Liite 3: Kuioluettelo Karttaliite 1. Hakkuut 10 -uotiskaudella Karttaliite 2. Hoitotoienpiteet 10 uotiskaudella Karttaliite 3. a- ja kuiokartta 19
20 Toienpidealikko hoidon piirissä oleilla alueilla LIITE 1 Tässä on kuattu käytettäät etsänhoitotoiet. Se, ihin hoitotoiet kohdistuat ja iten laajoja ne oat tulealla suunnitelakaudella, ääritellään tarkein kuiokohtaisesti inentointitietojen pohjalta. Taiikonhoito Taiikon hoidon taoitteena on parantaa alueen kulkukelpoisuutta sekä aartaa aiseaa niin, että taiikot oat aloisia ja niissä on hyä näkyyys. Taiikon hoidolla edistetään yös onipuolisen puulajiston syntyistä. Taiikon hoidossa alitaan kasaaan jääät puulajit ja yksittäiset puut sekä annetaan niille lisää kasutilaa. Tällöin puiden latukset säilyät tereinä ja elinoiaisina. Puulajit alitaan kasupaikan rainteisuuden ja aiseatekijöiden ukaan. Valinnassa suositaan harinaisten ja jalojen lehtipuiden taiia. Taiikon hoito alkaa tarittaessa heinäntorjunnalla, jossa saalla poistetaan yös esakkoa, jos se haittaa kasatettaia taiia. Heinittyistä torjutaan tarpeen ukaan 1 4 ensiäisen kasukauden aikana. Varsinaisesti taiikkoa harennetaan yhden tai useaan kerran kasupaikan ukaan. Heinäntorjunta ja taiikonhoito tehdään ekaanisesti, keiallisia eneteliä ei käytetä. Kannot sahataan ahdollisian lyhyiksi ja katkaistut puut kaadetaan aahan asti. Kulkuäylät, polut, ojat ja purot pidetään apaina kaadetuista puista. Taiikonhoidon yhteydessä säilytetään etsän luontaista aihtelua; kasillisuuden tiheyttä ja rytitystä uutellaan pinnanuotojen ja uiden aiseatekijöiden ukaan. Taiikonhoidossa luodaan latuskerrokseen aihtelua jättäällä etsikköön eripituisia puita. Tässä on syytä ottaa huoioon puulajien erilainen kasunopeus ja alon tare. Pienpuuston hoito Pienpuuston hoidon taoitteena on lisätä näkyyyttä ja parantaa kulkukelpoisuutta sekä luoda aiseaan hoidettu ile. Pienpuustoa hoidetaan yös etsänuudistaiskohteissa uusien taiien syntyisen edistäiseksi. arsilla ja oleskelupaikkojen reunoilla. Aoiilta alueilta, kuten niityiltä ja kedoilta, pienpuustoa poistetaan, jotta elinypäristö säilyy edelleen aoiena. Myös hoitotöiden yhteydessä aurioitunut pienpuusto kaadetaan. Pienpuustoa hoidetaan aktiiisiin käytetyillä alueilla, kuten ulkoilureittien Ulkoiluäylien arsien etsiköissä otetaan aiseatekijöiden lisäksi huoi- 20
21 oon tura- ja käyttöaatiukset. Erityisesti risteyksissä ja kaarteissa on pidettää näkyät auki. Tasaista raiaaista tietyltä leeydeltä ei tehdä. Pienpuustoa ei koskaan poisteta kauttaaltaan eikä rutiininoaisesti. Hoidettujen alojen loaan jätetään käsitteleättöiä, aihteleanuotoisia laikkuja. Kaadettu pienpuusto jätetään lahoaaan aastoon silloin, kun siitä ei ole haittaa irkistyskäytölle. Metsän harentainen Metsän harentaisen taoitteena on aiseien aaruus, näkyyys ja aloisuus sekä aluskasillisuuden kulutuskestäyys. Harennuksella oidaan tuoda esiin yös lähiaiseien yksityiskohtia. Harentaisella aikutetaan etsän puulajisuhteisiin ja oidaan näin luoda aiseaan aihtelua. Tuleissa luontaisen uudistaisen kohteissa harennusta taritaan uuden taiiaineksen syntyiseksi. Metsäarjojen satoisuus lisääntyy harennetuissa etsissä, kun arpukasillisuus saa eneän aloa. Metsää harentaalla annetaan lisää kasutilaa kasaaan jääille puille sekä ähennetään puiden älistä kilpailua alosta ja rainteista. Harennusten ansiosta puiden latukset pysyät tereinä ja elinoiaisina. Harentaista ei tehdä tasaälein ja latuskerrokseen luodaan aihtelua jättäällä eripituisia puita. Reheillä kasupaikoilla puustoa harennetaan yleensä useapaan kertaan kuin karuilla. Valoa aatiia lehtipuuetsiköitä harennetaan oiakkaain kuin parein arjostusta sietäiä kuusikoita. Harennuksissa suositaan aikaisean puusukupolen yksilöitä, jaloja lehtipuita sekä kookkaita haapoja ja raitoja. Kun puut saaat lisää elinoiaa, lahopuuta ei kehity yhtä helposti kuin harentaattoassa etsässä. Siksi harennuksissa jätetään etsään yös kuolleita ja kuoleia puita, lahotyeyksiä. Sopiissa kohteissa edistetään puiden pystyyn kuoleista esierkiksi kaulaaalla. Metsien uudistainen Uudistaisen taoitteena on saada aikaan eri-ikäisiä, puustoltaan elinoiaisia etsiköitä ja niiden tuoaa aihtelua aiseaan. Näin pidetään yllä etsien jatkuuutta, kestäyyttä ja kerroksellisuutta. Metsää uudistetaan tällä suunnitelakaudella pääasiassa huonokuntoisissa, aktiiisen hoidon piirissä olleissa kuusikoissa. Luonnonetsissä etsiköt uudistuat joko kerralla suuren tuhon aikutuksesta tai ähitellen anhan etsän alle. Suuria tuhoja luonnonetsissä aiheuttaat hyönteiset, yrskyt ja etsäpalot. Vähitellen uudistuissa 21
22 etsissä yksittäisten kuolleiden puiden alle tai tuulenkaatojen jättäiin aukkoihin alkaa syntyä taiia. Uudistaisala rajataan aiseaan sopiasti aaston uotoja noudattaen. Se oidaan rajata luontaisiin tai jo oleassa oleiin aukioihin, polkuihin, puuryhiin, nuorepiin etsiköihin tai uihin sopiiin kohteisiin. Metsiä uudistetaan pieniuotoisesti, jotta aiseaaikutukset oat ähäisepiä. Joillakin alueilla on perusteltua uudistaa kerralla laajepia alueita, koska aloa aatiat lajit eiät arjostuksessa uudistu luontaisesti. Tällaisissa kohteissa oidaan uudistaisen yhteydessä käyttää yös kulotusta. Kulotettaien uudistuskohteiden tule olla turallisuuden ja toteutettauuden takia uita uudistusaloja suurepia, noin 2 4 hehtaaria. Uudistusenetelinä oidaan käyttää joko luontaista uudistaista tai etsäniljelyä eli uusien taiien istutusta tai sieenten kyläistä. Usein käytetään yös näiden yhdistelää. Eri puulajit poikkeaat ratkaiseasti toisistaan sekä uudistaiseneteliltään että tarpeiltaan. Männiköiden elinoiaisuus säilyy pitepään kuin koiikoiden tai kuusikoiden ja ännikön kiertoaika oi olla pidepi. tuottaiselle ja niiden itäiselle sekä taiien kasulle. Kuusikoihin jätetään luontaisen uudistaisen taiettuisaiheessa elko runsaasti eopuita, kun taas änniköihin ja koiikoihin niitä jätetään selästi äheän. Jättäällä kasaaan talousetsien hoitosuosituksia suurepi äärä sieentäiä puita säilytetään etsäinen aisea sekä ähennetään taiettuiselle haitallista ruohottuista. Kun luontaisen uudistaisen kohteeseen syntyy riittää äärä taiia, taiikkoa apautetaan ähentäällä eopuustoa useaassa aiheessa; joskus kertaähennyskin riittää. Suuret puut tuottaat luontaisen uudistaisen kohteisiin taiien sieenet, utta toisaalta haittaaat taiien kehittyistä. Luontainen uudistuinen kestää tällä taoin noin uotta. Luontaisessa uudistaisessa oidaan käyttää yös ns. reikäenetelää, jossa anhasta etsästä poistetaan suuria puita taiiryhien ypäriltä. Reikiä suurennetaan taiettuisen edetessä. Menetelää käytetään erityisesti aiseallisesti herkiillä alueilla. Uudistainen tällä taoin kestää uotta ja aatii usein toistuaa hoitoa. Luontainen uudistainen aatii onnistuakseen elinoiaisen eopuuston ja otollisen aapohjan, jotta syntyy hyä taiiaines. Luontaisen uudistaisen alistelu alkaa jo iieisen harennuksen yhteydessä. Harentaalla puustoa riittäästi saadaan lisää aloa ja läpöä aan pinnalle, ja juuriston kilpailu kasutilasta ähenee. Tällöin saadaan sopiat olosuhteet sieenten Luontainen uudistainen alitaan uudistuseneteläksi silloin, kun etsikössä on aliina luontaisesti syntyneitä ja kehityskelpoisia taiia. Mitä eneän alista taiiainesta esiintyy, sitä todennäköisein luontainen uudistainen tulee onnistuaan. Luontaisella uudistaisella syntyneitä taiikoita oidaan tarittaessa täydentää istuttaalla. 22
23 Jos etsikössä ei ole edellytyksiä luontaiseen uudistaiseen, turaudutaan etsänistutukseen tai kylöön. Myös puulajin aihto oi tulla kyseeseen esierkiksi juurikäään saastuttaissa tai karujen aiden kuusikoissa. Kun etsää uudistetaan istuttaalla tai kyläällä, uudistaiskohteesta poistetaan lähes kaikki puut. Uudistaisalalle jätetään kuitenkin aina joitakin puuyksilöitä tai -ryhiä säästö- ja aiseapuuksi. Lisäksi uudistaisalalle jätetään huonokuntoisia puita kehittyään pökkelöiksi ja keloiksi taiikon keskelle. Uudistusalalta poistetaan yös taiien kehitystä haittaaaa pienpuustoa. Istutus- tai kylöalalta on useiiten tarpeen paljastaa kiennäisaata aanuokkauksella heinittyisen ja esakoituisen estäiseksi. Rikottu aanpinta edistää taiien syntyistä sekä luo pareat ahdollisuudet luonnontaiien kehittyiselle. Maanuokkauksessa käytetään keyitä eneteliä, ja sen tare harkitaan tapauskohtaisesti. Istutuksissa ja kylöissä käytetään ainoastaan aantieteelliseltä alkuperältään sopiia taiia ja sieeniä. Rieihin istuttaista ältetään. Istutustiheys alitaan istutettaan puulajin oinaisuuksien ukaisesti. Jos on todennäköistä, että luonnontaiia syntyy täydentäään istutusta, taiet istutetaan harepaan. Ylispuustoisen taiikon hoito Ylispuustoisen taiikon hoidon taoitteena on turata luontaisella uudistaisella aikaansaadun taiikon jatkokehitys. kpl hehtaarille. Säästöpuut lisääät alueen oniuotoisuutta ja aiseallisia aroja. Puun taiille annetaan kasutilaa ähentäällä arjostaia ylispuita taiikon kasun edellyttäässä tahdissa, yhdessä tai useaassa aiheessa. Taiikon apauttaisen tarpeeseen aikuttaat paitsi alla kasaan taiikon kehittyistarpeet ja puulaji yös ylispuustona kasaien puiden äärä ja puulaji. Kuusen taiet sietäät koiua ja äntyä eneän ylispuiden aiheuttaaa arjostusta, utta toisaalta kuusen luontaisen uudistaisen kohteisiin jätetään eniten sieenpuita. Kaikkia ylispuita ei poisteta, aan niistä jätetään säästöpuiksi ähintään
24 Läpäisyperiaate LIITE 2 Läpäisyperiaatteella tarkoitetaan, että tietyt erityiskohteet rajataan aina hoitotoiien ulkopuolelle, aikka kohteet sijaitsisiat uuten hoidon piirissä olealla alueella. Seuraaassa esitetyt läpäisyperiaatekohteiden kuaukset oat lainauksia Ypäristöinisteriön, Museoiraston ja Metsä astaa portaalin www-siuilta. Metsälain erityisen tärkeät elinypäristöt Metsälain 10. pykälässä on lueteltu etsien oniuotoisuuden säilyisen kannalta erityisen tärkeät elinypäristöt. Niiden tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selästi ypäristöstään erottuia ja lisäksi yleensä pienialaisia. 1) Lähteiden, purojen ja pysyän edenjuoksu-uoan uodostaien norojen sekä pienten lapien älittöät lähiypäristöt 2) Ruoho- ja heinäkoret, saniaiskoret sekä lehtokoret ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitseat letot 3) Reheät lehtolaikut 4) Pienet kangasetsäsaarekkeet ojittaattoilla soilla 5) Rotkot ja kurut 6) Jyrkänteet ja niiden älittöät alusetsät 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti ähätuottoiseat hietikot, kalliot, kiikot, louhikot, ähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Luonnonsuojelulain luontotyypit Luonnonsuojelulaissa (29 ) luetellaan yhdeksän suojeltua luontotyyppiä, joita ei saa uuttaa niin, että luontotyypin oinaispiirteiden säilyinen aarantuu. Nää luontotyypit oat harinaisia ja pienialaisia. a) Metsäiset luontotyypit 1. Jalopuuetsiköt Suojellut jalopuuetsiköt oat syntyneet luontaisesti, ja niissä kasaa hehtaarilla ähintään 20 runkoaista jaloa lehtipuuta. Jalopuuetsikön alueen tulee olla yhtenäinen. Jaloja lehtipuita oat tai, saarni, aahtera, lehus, kynäjalaa ja uorijalaa. 2. Pähkinäpensaslehdot Pähkinäpensaslehdoissa kasaa ähintään kaksi etriä korkeita tai leeitä pähkinäpensaita ainakin 20 kappaletta hehtaarilla. Pähkinäpensaat kasaat yhtenä tai useapana lähekkäisenä ryhänä yhtenäisellä alueella. Puustona on lehtipuita, haupuita tai olepia. 3. Teraleppäkoret Teraleppäkoret oat luhtaisia tai lähteisiä. Valtapuuna on teraleppä. Aluskasillisuutena on hiirenporrasta, neaiarretta ja uita suuria saniaisia. Kosteissa äliköissä kasaa tyypillisesti ehkaa ja kurjeniekkaa. b) Perinneluontotyypit 7. Katajakedot Suojellut katajakedot oat syntyneet pitkään, jopa uosisatoja jatkuneen niiton ja laidunnuksen seurauksena. Maiseassa katajakedot 24
25 tunnistaa kookkaista katajista, joiden loassa on atalaa niitty- ja kalliokasillisuutta. Katajaketo on usein pieni, alle hehtaarin kokoinen. 8. Lehdesniityt Suojellut lehdesniityt oat syntyneet perinteisen karjanhoidon aikutuksesta. Lehdesniityn puista on katkottu lehdeksiä karjan rehuksi. Lehdesniittyjä on niitetty tai laidunnettu. Suojellulla lehdesniityllä on ähintään iisi lehdestettyä puuta hehtaarilla. Lehdesniityillä on niittyäisiä ja puita kasaia osia. 9. Yksittäiset suuret aiseapuut Suojellut ännyt ja taet oat rinnankorkeusläpiitaltaan ähintään 60 senttietriä, uut suojellut puut ähintään 40 senttietriä saalta korkeudelta itattuna. Tällaiset puut oat iäkkäitä ja järeärunkoisia. Suojeltuun puuryhään kuuluu enintään iisi lähekkäistä puuyksilöä. Vanhat järeät puut oat aisean koistuksia ja onien lintujen, hyönteisten, saalien ja sienien elinypäristöjä. Uhanalaiset lajit Luonnonsuojelulain (47 ) ukaan on kiellettyä häittää erityisesti suojeltaan lajin säilyiselle tärkeä esiintyispaikka tai heikentää sellaista. Erityisen suojeltaaksi lajiksi oidaan äärätä laji, jonka häiäisuhka on ileinen. Näistä lajeista on säädetty asetuksella. Erityisen suojeltaien lajien luettelo sisältää suurian osan erittäin uhanalaisista ja aarantuneista lajeista sekä joitakin nopeasti taantuneita tai kansainälisesti erkittäiä silälläpidettäiä lajeja. Valtakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintyistiedot kootaan Suoen ypäristökeskuksen ylläpitäään uhanalaisten eliölajien tietorekisteriin (UHEX). Muut arokkaat luontokohteet Metsissä oi olla yös alueellisesti tai paikallisesti arokkaita elinypäristöjä, jotka eiät täytä etsälaissa ääritellyn erityisen tärkeän elinypäristön tai luonnonsuojelulain ukaisen suojellun luontotyypin aatiuksia. Maanoistaja oi päättää, säilytetäänkö näiden elinypäristöjen oinaispiirteet. Tällaisia oisiat olla esierkiksi aarniaiset etsät. Muinaisjäännökset Kaikki kiinteät uinaisjäännökset oat uinaisuistolain (295/63) ukaisesti autoaattisesti rauhoitettuja. Niiden kaiainen ja peittäinen sekä uu niihin kajoainen on laissa kielletty. Laissa ei ääritellä uinaisuistoja iän ukaan aan käytetään ilaisuja uinainen, uinaisilta ajoilta peräisin olea, pakanuuden aikainen jne. Lain suojaaia uinaisjäännöksiä oat. uinaiset hautaröykkiöt, kalistot, asuinpaikat, kallioaalaukset, uhrikiet ja uut palontapaikat, linnauoret ja huoattaien rakennusten rauniot. Pohjaesialueet Pohjaesialueet aiheuttaat eräitä rajoituksia ahdollisiin toienpiteisiin. Alueet tuleat inentoitaaksi irkateitse. 25
26 Geologiset pienkohteet Hiidenkirnut, pirunpellot, luolat Kallioalueet Kitu- ja joutoaan kalliot Suot Kitu- ja joutoaan suot sekä kaikki luonnontilaiset suot Pienedet Metsälain 10. pykälässä ainittujen lisäksi luonnontilaiset edet, joita on käsitelty, ahdollisesti kaiettu tai perattu ihisen toiesta. 26
27 LIITE 3 KUVIOLUETTELO Kunta: 927 VIHTI Suunnittelualue: 141 VIHTI Helsingin kaupunki Lohko: 1 a: Oistaja: Eriksberg HELSINGIN KAUPUNKI Metsikkökuiot: 1 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Pinta-ala: 0.78 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 3/ha 2/ha Lp c Rauduskoiu Kuusi Pinta-ala: 0.26 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty Kuusi Hieskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus Pinta-ala: 0.06 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Kuusi Kuusi Hieskoiu /ha - 1 -
28 5 Pinta-ala: 0.83 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Kuusen istutus Laikkuätästys Pinta-ala: 0.83 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus Pinta-ala: 0.74 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Mänty Kuusi Kuusi Hieskoiu Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Uudistainen iljeleällä Kuusen istutus Laikutus /ha Koiut ja uutaa änty säästetään ylispuiksi kuion pohjoisosaan. Luontaisen uudistaisen ahdollisuus tutkitaan ielä ennen toteutusta. 8 Pinta-ala: 0.96 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Mänty Hieskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus Nuoren etsän hoito /ha - 2 -
29 9 Pinta-ala: 1.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Mänty Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ylispuustoisen taiikon hoito Heti Taiikonhoito /ha Kohteella jätetään äntyjä ja koiuja ylispuiksi siten, että aiseassa säilyy ylepi latuskerros. Koiut saaat lahota aikanaan paikoilleen, ikä on otettaa huoioon tienarressa. 10 Pinta-ala: 2.34 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Kuusi /ha Moniuotoisuus: Katajia. Paikoin runsaasti katajaa. 11 Pinta-ala: 0.27 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Pinta-ala: 1.93 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu Kuusi Muu lehtipuu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Maiseanhoito Mekaaninen raiaus /ha Toienpide lähinnä aarallisten puiden poistoa sekä paikoin jo syntyneiden ja osittain taiettuneidenkin pienaukkojen reunapuiden poistoa, jolla autetaan taiiryhien kehittyistä. Jos etsikön kunto heikenee nopeasti, on uudistaista harkittaa erikseen tiellä kulkijoiden turallisuuden uoksi. Kuion hoitotyöt tehdään aroaisin iestyöenetelin taiien säästäiseksi
30 13 Pinta-ala: 0.38 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Haraaleppä Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus Pinta-ala: 0.49 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c Kuusi Rauduskoiu /ha Myös uutaia haapoja. 15 Pinta-ala: 0.53 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Mänty Kuusi Hieskoiu Haapa Pihlaja Kuusi Haapa Haraaleppä Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Pienpuuston hoito /ha Harahko, heikkokuntoinen taiikko, jonka kehitystä seurattaa. 16 Pinta-ala: 1.46 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Haraaleppä Hieskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Suojuspuuhakkuu Männyn luontainen uudistainen Rauduskoiun luontainen uudistainen Mekaaninen raiaus Laikutus /ha - 4 -
31 Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Järeitä äntyjä ja koiuja jätetään suojuspuuston tiheyteen. 17 Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Lehtikuusi 2/ha Lp c Lehtikuusi Hieskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus /ha Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Tuulenkaatopuita sähkölinjan reunassa. 18 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Muu etsätalousaa Pääpuulaji: Moniuotoisuus: B2 Maiseaniitty. Niitty/Lehdesniitty. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Entinen pelto tai laidun. Nykyisin aoaluetta / niittyä. Sähkölinja, traktoritien kääntöpaikka, reitti enelaiturille. Osittain esottuassa. Säilytetään aoalueena. 19 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Teraleppä Rauduskoiu Haapa /ha Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta Muutaa kookas haapa kuion reunassa. 20 Pinta-ala: 1.21 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Kuusi Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Mekaaninen perkaus Ylispuut jätetään ikipuiksi. Taiikon kehittyistä seurattaa. 3/ha - 5 -
32 21 Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Lehto Pääpuulaji: Haraaleppä 2/ha Lp c Haraaleppä Kuusi Teraleppä /ha Moniuotoisuus: Puro (Metsälain tärkeä elinypäristö). LTJ1 Lehtoaisessa, lehtipuualtaisessa notkossa irtaaa puro. Laskee pellon pohjoispuolelta entisen pellon reunaa yöten jären rantaan. 22 Pinta-ala: 0.20 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Haraaleppä 2/ha Lp c Mänty Kuusi Hieskoiu Haraaleppä Muu lehtipuu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus /ha Moniuotoisuus: E Erityisalue. Vuokrattu Vihdin kunnalle uiaranta 23 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Teraleppä 2/ha Lp c Teraleppä Hieskoiu Muu lehtipuu /ha LTJ1 Rantakaistaa. Jätetään luonnontilaan. 24 Pinta-ala: 0.56 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Hieskoiu Kuusi Kuusi Mänty Hieskoiu Kuusi Hieskoiu /ha Maiseanhoito - 6 -
33 Yläpuolisen uudistusalan kulissi järellepäin. Ei toienpiteitä toistaiseksi. 25 Pinta-ala: 0.43 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 2/ha Lp c Rauduskoiu Mänty Kuusi Haapa Pinta-ala: 0.01 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha Lp 2/ha c 3/ha Kuusi Moniuotoisuus: Lähde (Muu arokas elinypäristö). LTJ1 Lähde rinteen alla, pellon reunassa. Pellonreunan oja ja aieat etsänhoitotoienpiteet aikuttaneet luonnontilaan. 27 Pinta-ala: 1.53 Kasupaikka: Maatalousaa Pääpuulaji: Pelto, niitty tai laidunaa. Vuokrattu Vihdin ratsutalli Oy:lle 28 Pinta-ala: 0.34 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi Lp 2/ha c 3/ha Kuusi Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Heti 29 Pinta-ala: 0.72 Kasupaikka: Lehtoainen kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c 3/ha Mänty Kuusi Rauduskoiu Haapa Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Haapoja pellonreunassa
34 30 Pinta-ala: 0.11 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Kuusi Kuusi Rauduskoiu Mänty /ha Moniuotoisuus: Tuoia. Vaahteroita. Sekalaista jäännöspuustoa tienarren rinteessä/notkossa. Paikoin lehtopensaikkoa ja aahteranesoja. Ei toienpiteitä. 31 Pinta-ala: 1.38 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Hieskoiu Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Taiikonhoito Pinta-ala: 0.17 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu 3/ha Lp 2/ha c 3/ha Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Taiikonhoito Pinta-ala: 0.39 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Rauduskoiu Lp 2/ha c 3/ha Rauduskoiu Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Muu lehtipuu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ensiharennus /ha - 8 -
35 Mekaaninen raiaus Pinta-ala: 0.24 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Pinta-ala: 0.13 Kasupaikka: Kuiahko kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Haapa Muu lehtipuu Mänty Kuusi Muu lehtipuu Mänty Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Nuoren etsän hoito /ha Pihaaan jatkeena, sekaapuustoinen. 37 Pinta-ala: 0.30 Kasupaikka: Tontti Pääpuulaji: Vuokrattu Sos. Piha-alue. 38 Pinta-ala: 0.23 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 2/ha Lp c Mänty Rauduskoiu Muu lehtipuu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus /ha Moniuotoisuus: Vaahteroita. Osittain jo ensiharennettu. Muutaia aahteroita
36 39 Pinta-ala: 0.16 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 2/ha Lp c Kuusi Muu lehtipuu Kuusi Rauduskoiu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Ylispuustoisen taiikon hoito Taiikonhoito Pinta-ala: 1.70 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Mänty 3/ha 2/ha Lp c Mänty Kuusi Rauduskoiu Muu lehtipuu Pihlaja Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Mekaaninen raiaus Pinta-ala: 1.55 Kasupaikka: Tuore kangas Pääpuulaji: Kuusi 3/ha 2/ha Lp c 3/ha Mänty Kuusi Mänty Kuusi Rauduskoiu Haapa Kuusi Muu lehtipuu Muu lehtipuu Toienpiteet: Toienpide Kiireellisyys Harennus Heti Ennakkoraiaus Heti Moniuotoisuus: Vaahteroita. Paikoin aahteroita
KÄPYLÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019
KÄPYLÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2009 Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto Käpylän luonnonhoitosuunnitela
LisätiedotMAUNULAN LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2021
MAUNULAN LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2021 Helsingin kaupunki Rakennusirasto 2012 Helsingin kaupunki Rakennusirasto Maunulan luonnonhoidon toteutussuunnitela uosille 2012-2021 SISÄLTÖ
LisätiedotALA- MALMIN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
ALA- MALMIN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2019 He l s i ngi n ka upungi n r a k e nnus i r a s to Ka tu- ja pui s to- os a s to 2 00 9 Helsingin kaupungin rakennusirasto, katu- ja puisto-osasto
LisätiedotLiite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio
Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto
LisätiedotVARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011
VARIKONNIEMEN PUUSTOINVENTOINTI 2011 Varikonnieen hoitotalkoot uonna 2006/ Häeenlinnan kaupunki Tforest 04.12.2013 METSIKKÖTULOSTE Kunta: 109 HÄMEENLINNA Suunnittelualue: 28 Aulanko Lohko: 5 a: Oistaja:
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 51 Taulasalo Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Anne Tuoinen
LisätiedotPUKINMÄKI, TAPANILA, TAPANINVAINIO, YLÄ-MALMI LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2017
PUKINMÄKI, TAPANILA, TAPANINVAINIO, YLÄ-MALMI LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2008 2017 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2008 LUONNONHOITOSUUNNITELMA uosille 2008 2017 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4
LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,
LisätiedotLillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Liite 13: Kuvioluettelo
Lillhemt Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2014 2024 Liite 13: Kuioluettelo 05.12.2014 Siu 1 ESPOO / Alue 1 / Metsäsuunnitelma 34 / Lillhemt / Palsta 1 / Lohko 34 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka
LisätiedotOIVALAN METSÄNHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2023
OIVALAN METSÄNHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014 2023 Markus Holstein 2013 Oialan etsänhoitosuunnitela 2014 2023 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO... 3 2. SUUNNITTELUMENETELMÄ... 4 3. OIVALAN LUONTOALUEET...
LisätiedotMUNKKINIEMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2020
MUNKKINIEMEN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2020 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2011 Munkkinieen luonnonhoitosuunnitela uosille 2011 2020 1. SISÄLLYSLUETTELO 1. SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) 27.5.2019 luettelo 1130 1,2 Vortui 106-403-103-5 pururata 1131 0,1 Vortui 106-403-103-5 lla on yyty leiikko. tilauus ³/kuio ³/ ³/ ³/ kpl/ ²/ kasu ³// Yhteensä 39 209 169 73 93 21.6 19.9 495
LisätiedotKauniaisten luonnonhoitosuunnitelma 2012-2021
Kauniaisten luonnonhoitosuunnitela 2012-2021 Sisällys 1 Suunnitela-alue 1.1 Suunnitelan periaatteet 2 Suunnitelan toteutus 2.1 Tiedottainen keväällä 2010 ja koenttipyyntö asukkaille 2.2 Maastoinventointi
Lisätiedot257 449 2 623 / 0 257 449 2 671 / 7 119 257 449 2 538 / 8 174 257 449 2 152 / 1
TAPIO ForestKIT 6.11.2015 257 449 2 538 / 9 99 500 m 88 87 100 85 80 76 77 78 79 138 257 449 2 118 / 0 141142 257 449 2 152 / 0 140 143 145 146 147 149 139144 150 148 257 449 2 671 / 8 153 151 257 449
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotPeruskuvioluettelo. Pituus m. Määrä/ha m 3 tai kpl. Kuusi 64 5,7 27 kpl 0. Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1. keskiarvo 64 5,9 242 kpl 0
Peruskuioluettelo Kuio 71 1,9 ha Inentoitu Joutoaa, äntyaltainen räe Kuusi 64 5,7 27 kpl 0 3 /ha Mänty 64 6,0 220 kpl 0 0,1 Yhteensä 6 3 keskiaro 64 5,9 242 kpl 0 ja /ha Kuio 72 2,3 ha kuiahko kangas,
LisätiedotMyllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015
Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) 27.5.2019 luettelo 30 0,5 Paaolan puistoalueet 106- tilauus ³/kuio ³/ ³/ ³/ kpl/ ²/ kasu ³// Yhteensä 35 4 7 0 7 20.8 13.9 30 1.0 0.7 Mänty 35 0 1 0 1 21.0 14.0 2 0.1 0.1 Kuusi 35 0 1 0 1 15.0
LisätiedotMetsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt
Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotVahteronmäki ja Pyydysmäki
Vahteronäki ja Pyydysäki Mittakaaa 1:10000 Hakkuut, yksinkertaistettu 1 Copyright Maanittauslaitos 2017/Copyright Lantäterierket 2017 Koordinaatisto ETRS-TM35FIN Keskipiste (485091, 6746263) Tulostettu
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotUlkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) 13.3.2015
Siu 20 (1) 13.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla 20 0,7 Metsämaa Lehtomainen
Lisätiedot,95 ha ,26 ha
402-416-3-74 24,95 402-416-3-90 9,26 402-416-3-74 24,95 402-416-3-90 9,26 Teirimäki kt. 402-416-3-74 Teerisuo kt. 402-416-3-90 Peruskartta Mittakaaa 1:5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) 26.10.2017 luettelo 26 2,9 SAVILAMPI 139-409-96-1 tilauus ³/kuio ³/ ³/ ³/ kpl/ ²/ kasu ³// Yhteensä 63 98 34 1 32 17.1 12.0 300 6.1 0.5 Kuusi 67 17 6 0 5 15.5 11.5 62 1.0 0.1 Hieskoiu 62 81
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotTeisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille
Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 57 Kaanaa Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto
LisätiedotMetsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotSOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄSUUNNITELMA SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO METSÄSUUNNITELMA KUVIOKIRJA KUVIOITTAISET TOIMENPITEET KUVIOKARTAT. Suunnitelmanro: 001
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO METSÄSUUNNITELMA KUVIOKIRJA KUVIOITTAISET TOIMENPITEET KUVIOKARTAT ARVOMETSÄ METSÄSUUNNITELMA..6 KUNTA TILA REK.NRO -46-89- Suunnitelanro: LAATIJA: Aleksi Vihonen, Metsäasiantuntija
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) Barkolli 434-479-2-20 26.9.2017 Kuioluettelo Kuio Kiinteistön nii ja tunnus, pääryhä, kasupaikka, aalaji, kehitysluokka ja saautettauus 25 3,4 Barkolli 434-479-2-20 Kiinen keskikarkea tai karkea
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
Lisätiedot,14 ha
593-429- 63,14 593-429- 63,14 Letenselänne kt. 593-429- Peruskartta Mittakaaa 1:10000 1 Copyright Maanmittauslaitos /Copyright Lantmäterierket Koordinaatisto ETRS-TM35FIN Keskipiste (492574, 6890138) Tulostettu
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 2 (1) 27.5.219 luettelo 3,5 Kruununpuiston puistoalueet 16-1-993- Kuiahko kangas, astaaa suo ja puolukkaturekangas Aina tilauus ³/kuio ³/ ³/ ³/ kpl/ ²/ kasu ³// Yhteensä 69 57 116 25 88 27.4 22.8 25
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) 30.10.2017 Kuioluettelo Kuio Kiinteistön nii ja tunnus, pääryhä, kasupaikka, aalaji, kehitysluokka, saautettauus ja etsikön laatu 544 0,6 MIELAKKA I 286-404-4-67 Lehtoainen kangas, astaaa suo
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotPÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) 27.5.2019 luettelo 150 1,5 SALOMETSÄ 106-401-4-70 Hienojakoinen lajittunut aalaji Kuusikon raiaus pois? 151 0,7 ILOMÄKI 106-401-4-19 Hienoainesoreeni Jonkin erran keloja ja tuulenkaatoja. Moniuotoisuutta
LisätiedotMetsäohjelma 2016 16.11.2015
Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotRiihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma
Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotYhteensä 70 185 204 114 88 25.0 21.0 485 21.0 5.2 Mänty 70 160 176 105 70 25.0 21.0 414 18.0 4.6 Hieskoivu 70 25 28 9 18 25.0 21.0 71 3.0 0.
Siu 20 (1) Nimetön 623-423-5-127 24.9.2014 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotKuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.
Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva
LisätiedotPIHLAJAMÄKI PIHLAJISTO - SAVELA LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE
PIHLAJAMÄKI PIHLAJISTO - SAVELA LUONNONHOIDON TOTEUTUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2022 Helsingin kaupunki Rakennusirasto 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. LUONNONHOITOTÖIDEN TOTEUTUS 3. KUVIOITTAINEN SUUNNITELMA
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha. Yhteensä Mänty
Siu 20 (1) HAVUSUO 172-417-112-2 21.3.2018 luettelo 500 1,5 HAVUSUO 172-417-112-2 T1 - Taiikko alle 1,3 tilauus ³/kuio ³/ ³/ ³/ kpl/ Yhteensä 0 7 5 0 0 0.0 0.0 2000 0.0 Mänty 2 7 5 0 0 0.0 0.5 2000 0.0
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotMetsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.
Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) SUORANTA 623-425-2-14 10.5.2017 Kuioluettelo Kuio Kiinteistön nii ja tunnus, pääryhä, kasupaikka, aalaji, kehitysluokka ja saautettauus 1 1,1 SUORANTA 623-425-2-14 ja ustikkaturekangas T2 -
LisätiedotILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015
ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) WOHLS 257-490-1-142 4.9.2017 luettelo 8 0,5 WOHLS 257-490-1-142 Kiinen keskikarkea tai karkea kangasaa Aina Pähkinäpensas Lahopuuta rakseltaan. 9 3,2 WOHLS 257-490-1-142 Maatalousaa tilauus
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3
Kuioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuio Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku,
LisätiedotMaisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
Lisätiedotmetriä LIITE 5 PÄÄPUULAJI Pääpuulajit (kpl) Mittakaava 1:15 000 MANKKAA - NIITTYKUMPU LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
LIITE 5 PÄÄPUULAJI 122 122 121 121 118 118 120 120 117 117 116 113 113 116 103 103 105 104 104 105 110 110 116 116 112 112 102 102 100 100 114 114 111 111 TURUNVÄYLÄ 119 119 109 109 115 115 124 124 101
LisätiedotROIHUVUOREN JA HERTTONIEMENRANNAN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE
ROIHUVUOREN JA HERTTONIEMENRANNAN LUONNONHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2006 2015 Helsingin kaupungin rakennusirasto Katu- ja puisto-osasto 2008 Roihuuoren luonnonhoitosuunnitela uosille 2006 2015 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHakkuut kuvioittain vuosina 2015-2024
Sivu 13 12.5.2015 Hakkuut kuvioittain vuna 2015-2024 Kuvio Hakkuutapa Korjuu- Ehdotettu Pinta- Hakkuumäärä yhteensä ja puutavaralajeittain Lisäksi energiapuuta, m³ Tulot ja menot, 20 Harvennus Talvi 2015
LisätiedotR a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4
Sivu 1/10 Arviointi-pvm: 01.01.2013... 31.12.2013 R a p o r t i t Muut ehdot : arvioijan organisaatio = 'Kaikki metsäkeskukset' Talousmetsien luonnonhoidon laadunseuranta - RAPORTTI 13:15:45 Arviointiaineiston
LisätiedotETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA 1.2.2019 luettelo Sisältää kuiokohtaiset puustotiedot ja toienpide-ehdotukset Siu 20 (1) Etelä-Espoon LM 49-12- 25.1.2019 luettelo 1 0,6 Etelä-Espoon LM
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotMetsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn
Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) Puustotiedot
Siu 20 (1) 24.9.2019 luettelo tilauus ³/kuio ³/ ³/ ³/ kpl/ ²/ kasu ³// Toienpiteet kuiolla 1 0,4 K45-T1 286-401-35-13 Tontti Harennus 2020, Ennakkoraiaus 2020 R Maankäytön uutosalue 2 0,4 K45-T2 286-401-35-14
LisätiedotKONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
LisätiedotPuustotiedot. tukkia, m³/ha. kuitua, m³/ha
Siu 20 (1) Halkoiita 263-410-10-47 24.10.2017 Kuioluettelo Kuio Kiinteistön nii ja tunnus, pääryhä, kasupaikka, aalaji, kehitysluokka, saautettauus ja etsikön laatu 1 3,5 Halkoiita 263-410-10-47 Kuia kangas,
Lisätiedot