Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa BIONURMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa BIONURMI"

Transkriptio

1 Hankkeen loppuraportti rahoittajalle Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten liikenteen biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa Päätösnumero: Dnro: 476/ BIONURMI Hankkeen toteuttaja: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Yhteenveto hankkeesta: Bionurmi-hankkeessa on selvitetty millä edellytyksillä nurmesta voitaisiin tuottaa biokaasua kestävästi Hämeen, uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Hankkeessa on luotu toimintamalli nurmea hyödyntävälle biokaasulaitokselle, joka toimii nykyistä maatilamittakaavaa suuremmassa mittakaavassa. Hankkessa on esitetty nurmenviljelyn merkitys viljelykierrossa ja tarkasteltu nurmisopimustuotannon malleja sekä biokaasulaitoksen että kasvinviljelytilan näkökulmasta. Taloudellisin laskelmin on selvitetty, millä ehdoin kasvinviljelytilan on taloudellisesti mielekästä lähteä biokaasunurmen sopimustuottajaksi. Hankkeessa on luotu nurmibiokaasutuotannon tuotantokustannuslaskelma ja arvioitu taloudellisten kannustimien tarve ja luotu ehdotus tukijärjestelmän toteutuksesta. Lisäksi on laskettu toiminnan vaikutus vaihtotaseeseen ja valtion verotuloihin. Nurmibiomassan tuotantopotentiaali on laskettu ja ehdotukset laitossijaintipaikoiksi luotu GIS-paikannusta hyödyntäen. Jatkokehitystarpeiksi on tunnistettu nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia, tarve pienentää biokaasulaitoksen investointikustannuksia teknisen kehityksen avulla ja tarve kehittää käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista. 1

2 Sisältö Hankkeen tavoitteet... 3 Kansalliset tavoitteet, joihin tämä hanke vastaa... 3 Hankkeen liittyminen MTT:n muihin hankkeisiin... 3 Bionurmi-hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toteutus... 4 Toimenpiteet ja aikataulu... 4 Toteutuksen organisaatio... 5 Kustannukset ja rahoitus... 6 Raportointi ja seuranta... 6 Toteutusoletukset ja riskit... 7 Hankkeet tulokset ja vaikutukset... 7 Kokonaiskuva nurmibiokaasun tuotannosta... 7 Loppuraportti, diasarjat ja nettisivut... 7 Hankkeen julkaisut:... 8 Lehdistötiedotteet:... 8 Esitelmät, esiintymiset... 9 Haastattelut: Hankkeen muu vaikuttavuus: Yhteenveto hankkeen onnistumisesta Esitykset jatkotoimenpiteiksi Nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia Investointikustannusten pienentäminen Käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista tulee edistää Biomassa-Atlas Biomassojen kestävän käytön ja suunnittelun työkalu Säilörehusadon vaihteluun varautuminen rehusäilöntää kehittämällä Biologisen typensidonnan hyödyn kohdentaminen mädätysjäännöksen kautta Nurmibiokaasun brändääminen osana tuotantokonseptia, lisäarvoa kuluttajalle Viljelykiertovaikutusten selvittäminen tietokantojen avulla Kiitokset Allekirjoittajat ja päiväys

3 Hankkeen tavoitteet Kansalliset tavoitteet, joihin tämä hanke vastaa Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä pyritään lisäämään sekä EU:ssa että kansallisesti. Tavoitteena on vastata kestävästi paitsi taloudellisiin tarpeisiin, myös ilmasto- ja ympäristövaatimuksiin. Samalla uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätystä pyritään lisäämään materiaalikiertoja sulkemalla. Suomen tavoitteena on tuottaa 38 % energiasta ja 20 % liikenteen biopolttoaineista uusiutuvista raakaaineista vuoteen 2020 mennessä. Hankkeen liittyminen MTT:n muihin hankkeisiin Bionurmi-hanke on toteutettu Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista tutkimusalueella, jossa rakennetaan perinteiset tuotantoalueiden rajat ylittävää biotalouden mallia. Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueen teemoja ovat: Resurssitehokkuuden edistäminen tuotannossa Uusiutuvien biopohjaisten materiaalien ja energian kestävä tuotanto, jalostaminen ja hyödyntäminen Ruokajärjestelmän sekä non-food-tuotannon älykäs tehostaminen Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja niitä tukevat ohjauskeinot Bionurmi-hanke on hyvin täydentänyt kokonaisuutta, jota lähellä olevia muita MTT:n tutkimushankkeita ovat mm.: Nurmen tuotannon ja biokaasuteknologian tehokas ja kestävä integrointi (ValueGrass) Maatilojen mahdollisuudet biokaasuteknologian hyödyntämiseen Maito-Suomessa (BIOTILA) Biomassa-atlas Biokaasulaskentatyökalu (Biokaasulaskuri) Kasviperäisten biopolttoaineiden kestävä ja laajamittainen tuotanto ja käyttö (AGROFUELS) Hoidettu viljelemätön pelto biokaasuksi Peltoenergia tulevaisuuden energialiiketoiminnan osana VuoGas-toimintaympäristö Mainituista hankkeista osa on jo päättynyt ja osa on meneillään. Tutkimus näissä teemoissa tulee jatkumaan uudessa Luonnonvarakeskuksessa, joka aloittaa toimintansa , kun MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi. Bionurmi-hankkeen tavoitteet Biokaasuteknologia mahdollistaa sekä uusiutuvan energian että ravinnekiertojen energia- ja ympäristötehokkaan sulkemisen. Peltobiomassojen biokaasupotentiaaliksi on arvioitu jopa 9 TWh ilman, että ruoan- tai rehuntuotanto vaarantuu. Nurmesta tuotettava biometaani voisi näin ollen muodostaa merkittävän osuuden kansallisesta liikenteen biopolttoainetavoitteesta. Lisäksi nähtävissä on muitakin globaaleja muutostekijöitä, jotka luovat nurmen viljelyn biokaasukäyttöön aiempaa kiinnostavammaksi. Nurmentuotannon laajentaminen on myös keino vähentää yksipuolisen rehuviljan viljelyn haittoja maatalouden kannattavuudelle ja ympäristölle. 3

4 Bionurmi-hankkeen tavoitteena oli selvittää Millä edellytyksillä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueelle voisi syntyä paikallisia nurmibiomassaa hyödyntäviä biokaasulaitoksia (taloudellinen kannattavuus ja optimaalinen sijainti, tukipolitiikka) Nurmibiomassaa hyödyntävien paikallisten biokaasulaitosten vaikutukset kohdealueen maatiloille, aluetaloudelle, kansantaloudelle ja ruuantuotannon kilpailukyvylle Mahdollisuudet tehokkaaseen nurmibiomassan tuotantoon Nurmen sopimustuotantoon ja nurmirehukauppaan liittyvät käytännöt ja luodaan ohjeistuksia nurmensopimustuotantoon kerättyjen tietojen pohjalta Nurmibiomassaa hyödyntävän biokaasulaitoksen vaikutukset ympäristöön, kun huomioidaan viljelyn monipuolistumisen ja ravinnekierron vaikutukset sekä Viedä hankkeessa kertynyt tieto nurmibiomassaa hyödyntävien biokaasulaitosten tarjoamista mahdollisuuksista alueen päättäjille, maatalousyrittäjille ja biokaasualan toimijoille Hankkeen toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Hankkeen monivuotiset kasvinviljelykokeet perustettiin kesällä Hankkeen muut toimenpiteet pääsivät alkamaan elokuussa 2010, kun myönteinen rahoituspäätös saatiin Hämeen ELY:stä. Hankkeen toteutus oli jaettu kuuteen osakokonaisuuteen, jotka etenivät rinnakkain koko hankkeen ajan muodostaen kokonaiskuvan nurmea hyödyntävän Biokaasulaitoksen toimintaympäristöstä hankealueella. Hankkeen toteutukselle saatiin jatkoaikaa saakka. Hankkeen toimenpiteet on saatu toteutettua myönnetyn ajan puitteissa. Hankkeen osiot: Osio 1: Viljelyn monipuolistuminen ja ravinnekierrot Osio sisälsi kirjallisuus- ja tietokantaselvityksen, kasvinviljelykokeet kohdealueella (4 koepaikkaa) ja kokeellista tutkimusta käsittelyjäännöksen ravinteiden käyttökelpoisuudesta. Osio 2: Nurmenkorjuuketju ja säilöntä Tehokkaimpien nurmenkorjuuketjujen työteho mitattiin käytännön olosuhteissa toteutetulla työntutkimuksella. Kirjallisuudesta saatavaa tietoa täydennettiin kokeellisella tutkimuksella säilönnän ja nurmen kehitysasteen vaikutuksesta nurmen arvoon metaanin raaka-aineena. Osio 3. Nurmikauppa Nurmikaupan pelisääntöjä selvitettiin haastattelututkimuksilla ja nurmen sopimustuotantoon luotiin malleja yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Osio 4: Nurmen tuotannon lisäämisen taloudelliset vaikutukset eri tasoilla Taloustieteissä käytettävien laskentamallien avulla selvitettiin nurmen tuotannon lisäämisen taloudelliset vaikutukset tilatasolla ja biokaasuliiketoiminnan taloudelliset reunaehdot. Alueelliset vaikutukset pellonkäyttöön ja maataloustuloon arvioitiin ja lisäksi arvioitiin mahdollisen muutoksen vaikutus verotuloihin ja vaihtotaseeseen. 4

5 Osio 5: Nurmibiokaasuliiketoiminnan mahdollisuudet ja potentiaali kohdealueella Paikkatietojärjestelmiä hyödyntäen tuotettiin karttapohjia, joiden avulla arvioitiin eri kohteiden soveltuvuutta nurmeen perustuvan biokaasuliiketoiminnan sijoituspaikaksi. Osio 6: Tiedonsiirto Lehdistötiedotteet, pellonpiennarpäivät, seminaariesiintymiset, lehtiartikkelit ja hankkeen nettisivut yhdessä varmistavat hankkeen riittävän tiedotuksen hankkeen aikana ja tiedon saatavuuden myös hankkeen päätyttyä. Tulokset esitetään kootusti loppuraportissa, joka julkaistaan MTT:n raporttisarjassa. Toteutuksen organisaatio MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus on vastannut hankkeen toteutuksesta, raportoinnista ja hankehallinnosta sekä myös hankkeen tiedottamisesta sekä tulosten julkaisemisesta. MTT on lisäksi ostanut jotain palveluja, mm. standardityöaikajärjestemän mukaisen työsaavutuksen mittauksen Työtehoseuralta. Tiedotusosion tilaisuuksien toteutuksessa MTT on saanut apua seminaarien järjestelyihin mm. Uusimaaseutu-hankkeelta, Lappeenrannan tekniseltä yliopistolta, Nastolan kunnalta, Biovakalta ja Gasumilta, Kymen Bioenergialta, Hämeen Ammattikorkeakoululta ja Västankvarnin peltopäivän järjestäjiltä. Lisäksi hankkeen ohjausryhmä on tukenut hankkeen toteutumista kokemuksellaan ja osaamisellaan. Kiitämme saamastamme avusta. Haluamme kiittää Mustialan Maatalousoppilaitosta, Harjun Oppimiskeskusta ja Kvästänkvarnin koetilaa koepaikkojen järjestämisestä ja hyvästä ja avuliaasta yhteistyöstä hankkeen aikana. 5

6 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti oli Kustannukset ovat jakautuneet eri kustannusluokkiin hankkeen aikana ( ) seuraavan taulukon mukaisesti: Kululaji Raportoitu yhteensä Budjetoitu YHTEENSÄ Palkkakulut Ostopalvelut Vuokrat Kokouspalkkiot Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Muut kustannukset Kokonaiskustannukset Raportointi ja seuranta Rahoittajan vaatimat raportit on toimitettu vuosittain rahoittajalle kunkin vuoden osalta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tämä lisäksi ohjausryhmälle on tiedotettu hankkeen edistymisestä puolivuosittain. Vuosi 2010: Hankkeen taloushallintoon liittyvä aloituskokous Hämeen ELY-keskuksella Ohjausryhmän kokous Vuosi 2011: Vuosi 2012: Vuosi 2013: Ohjausryhmän kokous pidettiin sähköpostitse maaliskuussa Ohjausryhmän kokous Hämeenlinnassa Hankkeen tutkijakokous Vihdissä. Tutkijakokous Jokioisilla Ohjausryhmän kokous Hämeenlinnassa Ohjausryhmän kokous pidettiin sähköpostitse kesäkuussa Tutkijakokous Jokioisilla Ohjausryhmän kokous 8. tammikuuta 2013 Tutkijakokous 22. huhtikuuta Turussa Ohjausryhmän kokous 4. syyskuuta 2013 Vuosi 2014: Loppuseminaari Säätytalolla Helsingissä Viimeinen ohjausryhmän kokous on sovittu pidettäväksi Lahdessa 6

7 Toteutusoletukset ja riskit Bionurmi-hanke on ollut monitieteellinen kehittämishanke, jonka onnistuneen lopputuloksen edellytyksenä on ollut eri alojen tutkijoiden välinen yhteistyö laskelmien taustatietojen tuottamisessa ja kokonaiskuvan muodostamisessa nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintaedellytyksistä. Oletuksena on ollut lisäksi, että biokaasutuotannon talouslaskelmia varten tarvittavat taustatiedot pystytään hankkimaan/arvioimaan riittävän luotettavasti. Hankeen toteutus pääsi käynnistymään suunniteltua myöhemmin ja hankkeen toteutukselle jouduttiin anomaan jatkoaikaa, jonka puitteissa hanke pystyttiin toteuttamaan onnistuneesti. Koetoiminnan riskeihin kuuluvat kasvintuotantokokeiden ja nurmibiomassan tuotanto- ja säilöntäkokeiden osalta haasteelliset sääolot sekä peltokokeissa tarvittavien koneiden ja laitteiden mahdolliset tekniset ongelmat. Merkittäviä viivästyksiä em. syystä ei kuitenkaan ole ollut. Hankkeen aikana on tapahtunut kaksi henkilövaihdosta, mutta niihin on pystytty varautumaan ja osittain hoitamaan ostopalveluna, joten hankkeen toteutus ei ole vaarantunut. Hankkeet tulokset ja vaikutukset Kokonaiskuva nurmibiokaasun tuotannosta Hankkeen keskeinen tulos on kokonaiskuvan luominen nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintaedellytyksistä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Kokonaiskuva muodostuu seuraavista osakokonaisuuksista, joiden kaikkien osaamista tarvitaan luotaessa uudenlaista toimintaa nurmirehun hyödyntämisen saralle. - viljelijöiden toimintaympäristö, mukaan lukien maataloustuet - nurmenviljelyn osaaminen - orgaanisen lannoitevalmisteen hyödyntäminen peltoviljelyssä - energiapolitiikan ohjauskeinot - biokaasulaitoksen toiminta ja talous - biokaasun käyttö liikennepolttoaineena Hankkeen tuloksiin kuuluvat seuraavat osiot, jotka on yksityiskohtaisesti kuvattu sisällöllisessä loppuraportissa (liite 1). - Nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toimintakonseptin kuvaus - Nurmen merkitys kasvinviljelytilan viljelykierrossa on arvioitu sekä kirjallisuuden että koetulosten valossa - Taloudellinen arvio, millä ehdoin biokaasunurmen tuottaminen kiinnostaa kasvinviljelytilaa - Nurmibiokaasun tuotannon talousselvitys, kannattavan tuotannon edellytykset - Nurmibiokaasun tuotannon vaikutus vaihtotaseeseen ja verotuloihin - Nurmibiokaasutuotannon käynnistysvaiheessa tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja ehdotus tukijärjestelmästä - Laitossijaintipaikkojen ehdotukset ja tuotantopotentiaalin arviointi - Tulevaisuuden kehitystarpeiden tunnistaminen Loppuraportti, diasarjat ja nettisivut Hankkeen sisällöllinen loppuraportti (liite 1) julkaistaan MTT:n Raportti-sarjassa. Se tulee olemaan julkinen ja kaikkien saatavissa sekä MTT:n julkaisuhaun kautta, että hankkeen nettisivuilla. ( Hankkeen nettisivuille on koottu hankkeen keskeisimmistä tuloksista diaesitykset ja hankkeen julkaisut. 7

8 Hankkeen julkaisut: Bionurmi -Hanke-esite, jota on jaettu tilaisuuksissa, joissa hankeen tutkijoita on ollut mukana Seppälä, A Urakoitsijakyselyn tuloksia: Kapasiteettia riittää uusille asiakkaille. Maito ja me 23, Ojala Niina Nurmirehujen markkinat : Nurmirehun hinnoitteluperiaatteet ja nurmenkorjuuurakoitsijoiden hinnoittelu- ja sopimuskäytännöt. AMK-Opinnäytetyö, HAMK. Seppälä, A., Kässi, P., Paavola, T Nurmen mahdollisuudet polttoaineen lähteenä ovat kasvussa. Maaseudun Tiede 68, 3( ). 3. Seppälä, A., Ojala, N., Kässi, P., Aro-Heinilä, E. & Paavola, T. 2012: Nurmirehun hankinta biokaasulaitoksen syötemateriaaliksi. Maataloustieteenpäivät 2012 (sähköinen julkaisu: KÄSSI, P., SEPPÄLÄ, A Production cost of excess silage for bioenergy in Finnish cattle farms. In: Proceedings of the XVI international silage conference, Hämeenlinna, Finland, 2-4 July 2012 / Edited by K.Kuoppala, M.Rinne and A.Vanhatalo. Jokioinen, Helsinki: p e/isc2012_proceedings_5july2012.pdf Niemeläinen, O., Jauhiainen, L., Keskitalo, M., Nurmet ovat samoilla lohkoilla lähes vuodesta toiseen. Maaseudun Tiede 3( ): KESKITALO, M., JAUHIAINEN, L., NIEMELÄINEN O Kasvinviljelytilan nurmiala riippuu tilan koosta. Käytännön Maamies 6/2013. pp Niskala, L Bionurmen ravinnetaseet. Hämeen Ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Mustiala p. Seppälä, A., Kässi, P., Ervasti, S., Kuoppala, K. Sormunen-Cristian, R., Särkijärvi, S., Heikkilä, T., Luostarinen, S. and Rinne, M. 2013: Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover silages harvested at different stages of maturity. In: Helgadóttir, Á. and Hopkins, A. (Eds.) The Role of Grasslands in a Green Future, Threats and Perspective in Less Favoured Areas. Proceedings of the 17th Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland June pp Seppälä, A. ja Kässi, P Nurmesta biokaasua. Käytännön maamies 1/2014. Winquist, E. ja Seppälä, A Bionurmi-hankkeen loppuseminaarissa myönteinen vire nurmibiokaasulle. Biokaasu-lehti 1/2014. Seppälä, A., Lehtonen, H., Winquist, E., Lehtonen, E. ja Aro-Heinilä, E Lappeenrannassa mietittiin nurmibiokaasun mahdollisuuksia. Maaseudun tiede 1/2014, s. 9. Lehdistötiedotteet: Lehdistötiedote hankkeen alkamisesta julkaistiin Hankkeen aloitustiedotetta julkaistiin laajasti maakuntalehdissä eri puolilla Suomea. Lehdistötiedote hankkeen loppuseminaarista julkaistiin Tämä lehdistötiedote huomioitiin mm. MTV3:n nettisivuilla, Kauppalehdessä, Turun sanomissa, Maaseudun tulevaisuudessa ja Turun sanomissa. 8

9 Esitelmät, esiintymiset 2010: Paavola, T. Suomen Biokaasuyhdistys ry:n Biokaasussa on potkua! seminaarissa ( , Helsingin messukeskus). Seppälä, A. Opiskelijaryhmän (HAMK Mustiala) vierailu MTT:llä, : Paavola, T. Viljatilan viheraloista biokaasua. Viljamarkkinat hallintaan, , Anjala. Seppälä, A. ja Ojala, N. Urakoitsijakoulutus, helmikuu Paavola, T. Bionurmi Nurmentuotannon mahdollisuudet aluetalouden vahvistamisessa ja kansallisten biopolttoainetavoitteiden saavuttamisessa. Nurmibiokaasuhankkeiden työpaja, , Jokioinen. Paavola, T. Suomen kaasuyhdistyksen seminaari Metaanit hyötykäyttöön, , Helsinki Paavola, T. Hankkeen esittely irlantilaiselle Teagascin edustajalle (Owen Carton), vierailu MTT:llä, Seppälä, A. ja Paavola, T. Bionurmi-hankkeen esittelyständi. Energiamessut, , Hyvinkää. Seppälä, A. Nurmibiokaasutoiminnan mahdollisuudet, Investointitukikoulutus viljelijöille., Lahti , Seppälä, A. Nurmibiokaasutoiminnan mahdollisuudet. Keskustapuolueen paikallisosaston tilaisuus, paikalla mm. kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila., Jokioinen, : Seppälä, A. Nurmirehun hankinta biokaasulaitoksen syötemateriaaliksi. Maataloustieteen Päivät 2012, Posteri Niemeläinen, O. ja Keskitalo, M. Nurmi viljelykierrossa työpaja MTT Jokioinen, Datum, klo Seppälä, A Virolahti, Hamina. Nurmirehua biokaasulaitokselle. 30 minuuttia. Haminan energian järjestämä viljelijätilaisuus. (noin 50 henkeä). Seppälä, A Jokioinen. Grass silage a potential source for renewable energy in Finland. 20 minuuttia (noin 20 henkeä). XVI International Silage Conference, Mid congress tour Jokioisille. Seppälä, A Nurmentuotannon mahdollisuudet Uudellamaalla, 1 tunti. Biokaasuinfo. HAMK, Uusimaaseutu-hanke. (noin 50 henkilöä). Seppälä. A Cork, Irlanti. Bionurmi-hankkeen esittely (noin 15 henkilöä), 20 minuuttia. Green Grass-hankkeen ja Valuegrass-hankkeen yhteinen tapaaminen. 2013: Niemeläinen, O. Bionurmi- ja muiden nurmi- ja biokaasuhankkeiden tuloksia. Nurmesta lisäelinkeinoksi seminaari-ilta Kyrönmaalla Seppälä, A. Biochemical methane potential of timothy, tall fescue and red clover silages harvested at different stages of maturity. Kongressiesitys. 17th Symposium of the European Grassland Federation, Akureyri, Iceland June pp Kesällä 2013 Bionurmi hanke oli esillä seuraavissa tilaisuuksissa: Farmari-näyttely, Seinajoki 6.7. Peltopäivät, Västankvarn Nurmipäivä, Mustiala

10 Biokaasupäivä Hyvinkää Esitykset nauhoitettiin ja ovat lisäksi pdf-muodossa em. osoitteessa. Arja Seppälä.Nurmirehusta biokaasua, minkälaisesta toiminnasta on kyse? Heikki Lehtonen. Kiinnostaako biokaasunurmen tuotanto viljatilaa? Millaiset maatilat voivat hyötyä nurmen viljelystä biokaasuksi? Esa Aro-Heinilä. Kannattavan liikennebiokaasutuotannon edellytykset Uudellamaalla. Marjo Keskitalo. Säästääkö monipuolinen viljelykierto tuotantopanoksia ja energiaaa? 2014 Maataloustieteen Päivillä , Sessio: Enemmän kuin energiaa biokaasua maatilalta (noin 50 osallistujaa) Arja Seppälä: Nurmibiokaasun monet kasvot Pellervo Kässi: Millaisten maatilojen kannattaa tuottaa nurmea biokaasuksi? Bionurmi-hankkeen työpaja, Lappeenranta klo Lappeenrannan teknillinen yliopisto, (31 osallistujaa) Ohjelma: 10:00 Prof. Mika Horttanainen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Biokaasututkimus teknillisessä yliopistossa 10:20 Tutkija MMM Arja Seppälä, MTT: Nurmenviljely hoitaa maaperää ja tekee hyvää viljelykierrolle 10:35 Tutkija MMM Esa Aro-Heinilä, MTT: Kannattaako nurmesta tuottaa biokaasua? 10:50 Tutkija FM Eeva Lehtonen, MTT: Riittääkö pelto? Missä biokaasuntuotantoon sopivaa nurmea kasvaa? 11:05 Prof. TkT Heikki Lehtonen, MTT: Millaisen tilan kannattaa tuottaa nurmea biokaasulaitokselle? 11:20 Toimitusjohtaja Markku Tommiska, Kymen bioenergia, Kokemuksia nurmen käytöstä biokaasulaitoksessa 11: 40 Liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri, Gasum, Biokaasun jakelu 12:00 LOUNAS (omakustanteinen) 13:00 Ryhmätyöt (facilitaattorit) johdattelevat sanat Arja ryhmiin (4 kpl) jako arvotaan, esim. saliin tulojärjestyksen mukaan Ryhmät (1,2,3 ja 5) kiertävät aiheesta toiseen, viipyen yhden aiheen parissa 15 min facilitaattori kirjaa näkökulmat ja ylläpitää keskustelua esittämällä kysymyksiä Maatilanäkökulma miksi lähtisin tuottamaan nurmea biokaasulaitokselle? (Heikki) Biokaasulaitos meidän naapuriin paikallisnäkökulma (Eeva) Mitä se oikeasti tarkoittaa? Biokaasulaitos tulee meidän kuntaan! (Arja) Kannattaako se? Ja kuka maksaa? (Esa) Klo 14 yhteenveto- loppukeskustelu kustakin aiheesta facilitaattorit vetävät aiheittain antaen tilaa myös muiden puheenvuoroille min/aihe Klo 14:55 Kiitoksia ja päätössanat tulevien tilaisuuksien mainostus, Arja Bionurmi-hankkeen työpaja, Nastola, , (25 osallistujaa) Ohjelma: 10:00 Tilaisuuden avaus, Arja Seppälä 10:02 Nastolan kunnan tervehdys, Kunnanjohtaja Pauli Syyrakki 10:15 Miksi juuri nurmisäilörehu olisi sopiva liikennepolttoaineen raaka-aine? Arja Seppälä 10:25 Nurmi viljelykierrossa, Oiva Niemeläinen 10: 40 Eri korjuuketjut biokaasunurmen korjuussa, Matts Nysand 10:50 Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Pellervo Kässi 10

11 11:10 Ryhmäkeskustelu: Kiinnostaisiko tämä toiminta viljelijöitä? Olisiko nurmea tarjolla? 12:00 Lounas 13:00 Mille talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Arja Seppälä ja Pellervo Kässi 13:20 Kokemuksia viljelijöiden halukkuudesta raaka-ainetoimituksiin ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseen. Jyrki Heilä, Biovakka 13:50 Ryhmäkeskustelu: Miten tämmöinen toiminta saadaan käynnistymään oikeasti? Mitä vielä tarvitaan? Bionurmi-hankkeen loppuseminaari, Nurmesta biokaasua liikennepolttoaineeksi? (82 osallistujaa) Säätytalo, Helsinki, Ohjelma: Tilaisuuden avaus: Erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT Hankkeen rahoittajan saatesanat, Asiantuntija Antti Pitkänen, Hämeen ELY-keskus Miksi juuri nurmisäilörehu olisi sopiva liikennepolttoaineen raaka-aine? Tutkija Arja Seppälä, MTT Nurmi viljelykierrossa ja viherkesantojen ja luonnonhoitopeltojen biomassa biokaasun syöteresurssina, Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, MTT Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Professori Heikki Lehtonen, MTT Viljelijöiden terveiset päättäjille, Tutkija Pellervo Kässi, MTT Miltä talousluvut näyttävät, tuleeko nurmesta liikennepolttoainetta? Tutkija, Esa Aro-Heinilä, MTT Paneelikeskustelu: Miten liikennebiokaasun tuotanto nurmibiomassoista saataisiin toiminnaksi? Panelisteina Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Ilkka Herlin, MTK:n 3. puheenjohtaja ja maanviljelijä Markus Eerola, Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari, ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriöstä, Kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, Keskusta ja Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy. Yhteenveto: Erikoistutkija Sari Luostarinen, MTT Haastattelut: - Radio Lahti, helmikuu 2014 (viikkoa ennen Nastolan tilaisuutta) -MTT Elo, maaliskuu Ympäristöasiantuntija-lehti, maaliskuu LOA Tidningen, huhtikuu Hankkeen muu vaikuttavuus: Hankkeessa kertynyttä osaamista on hyödynnetty mm. Turun kaupungille tehdyssä selvityksessä peltobiomassojen hankinnasta. Julkaisu: Rasi, S., Lehtonen, E., Seppälä, A., Kässi, P., Peltobiomassat biometaanin raaka-aineena: Syntyvän jäännöksen hyötykäyttö Turun seudulla. Maataloustieteen päivät

12 Yhteenveto hankkeen onnistumisesta Sisällöllinen onnistuminen Bionurmi-hankkeessa keskeistä on ollut biologisilta, teknisiltä ja taloudellisilta yksityiskohdiltaan perustellun toimintamallin ja kokonaiskuvan luominen nurmea hyödyntävän biokaasulaitoksen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä Hämeen, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueella. Tutkijaryhmän yhteistyönä muodostettu kokonaiskuva perusteineen on esitetty loppuraportissa ja lyhyemmässä muodossa esitysmateriaaleissa, joita on esillä hankkeen nettisivuilla ( Työssä tarvittiin osaamista monelta eri alalta ja osaamisen johdonmukaista yhdistämistä. Perusteiden, kokonaiskuvan ja toimintaedellytysten esittäminen valmiina helpottaa viljelijöiden, energia-alan yritysten ja julkisen vallan toimijoiden päätöksentekoa ja tarvittavia jatkoselvityksiä myös jatkossa. Biokaasuntuotantoon nurmesta liittyy jonkin verran puutteellisia tai vääristyneitä käsityksiä, joita hankkeemme on osaltaan pyrkinyt poistamaan. Esimerkkeinä seuraavat (oikaistut) huomiot: - Nurmirehu ei ole ilmaista raaka-ainetta, vaikka sitä jää pelloille hyödyntämättä - Viljelijöiden saamat maataloustuet eivät yksinään riitä motivaatioksi nurmirehun tuottamiseen - Tuotannon heikkoa kannattavuutta maatiloilla ei voida paikata myymällä kierrätysravinteita, jollei jostain tule ravinteita takaisin raaka-ainetta tuottaville pelloille. - Nurmirehun tuottaminen biokaasulaitokselle ei tarkoita, että täytyy hankkia omat nurmenviljelykoneet. Kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen välillä on jo nykyisin nurmen sopimustuotantoa, jonka toimintamalleja voidaan soveltaa biokaasulaitoksen raaka-ainehankintaan. Biokaasunurmi voi tarjota erilaisia suoria ja epäsuoria hyötyjä niitä eri tavoin arvostaville viljelijöille. Viljelijätyöpajoissa kertyneet kommentit on otettu kiitollisena vastaan ja niitä on tiivistettynä kirjattu loppuraporttiin. Perehtymällä niihin on mahdollista ennakoida niitä haasteita, joita helposti syntyy, jos ei tunneta eri sopimusosapuolten toiminnan rajoitteita ja päämääriä. Toiminnan käynnistymisen kannalta kriittinen tekijä on taloudellinen kestävyys, jonka saavuttaminen vaatii parannuksia useammalla kuin yhdellä toiminnan osa-alueella, ja on siksi on nykyisellään haasteellista. Bionurmi-hankkeen talousosiossa on käsitelty nurmibiokaasutuotannon alkuvaiheessa tarvittavan taloudellisen tuen määrää ja tuotannon vaikutusta vaihtotaseeseen. Näistä laskelmista sekä esitetyistä jatkotoimista toimintamallien kehittämiseen on todennäköisesti apua toimijoille ja myös poliittisille päättäjille. Tiedotuksen onnistuminen Bionurmi hanke on tuottanut sisältöä muiden hankkeiden järjestämiin tilaisuuksiin, jotka pääosin ovat olleet hankealueella. Tällaisia esiintymisiä on hankkeen aikana ollut yhteensä 26 kappaletta. Julkaisuja hankkeen aikana on tehty 13 kappaletta. Bionurmi-hanke järjesti viimeisenä hankevuotena kolme tilaisuutta, joihin osallistui monipuolisesti ihmisiä eri taustaryhmistä (Kuvat 1a, 1b ja 1c). Lappeenrannassa ja Nastolassa pidettyjen työpajojen osallistujista noin puolella oli maatilatausta (Kuvat 2a ja 2 b). On huomattava, että nykyisin monet maatilat ovat sivutoimisia, mikä osaltaan rajoittaa merkittävästi tilaisuuksiin osallistumista. 12

13 Lappeenranta Nastola Loppuseminaari Kuvat 1a,b ja c. Bionurmi-hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden taustayhteisöt ilmoittautumistietojen perusteella. 13

14 Lappeenranta kerros- tai rivitalo omakotitalo maatila, kasvinviljely maatila, lypsykarja maatila, muu kotieläin Nastola kerros- tai rivitalo omakotitalo maatila, kasvinviljely maatila, lypsykarja maatila, muu kotieläin Kuvat 2a ja 2b. Lappeenrannan ja Nastolan työpajoihin osallistuneiden asumismuoto kyselylomakkeen perusteella. Esitykset jatkotoimenpiteiksi Nurmirehun arvokomponenttien erottaminen ennen biokaasuprosessia Suomalaisessa nurmisäilörehussa on keskimäärin valkuaista 150 g/kg ka ja maitohappoa 45 g/kg ka, muita käymishappoja 13 g/kg ka, sokereita 61 g/kg ka, fosforia 2,8 g/kg ka, potentiaalisesti sulavaa kuitua 462 g/kg ka, kun kuitua (NDF) on 541 g/kg ka (Salo ym. 2013, Nyholm ym. 2014). Valkuaisesta jopa 67 % voi olla varsin helposti erotettavassa muodossa, eli aminohappoina, peptideinä ja liukoisena valkuaisena (Choi et al.2003). Myös käymistuotteet ja sokerit ovat liukoisia ja säilörehun puristenesteen ympäristövaikusten perusteella tiedämme myös, että fosforin liukoisuus säilörehussa on korkea. 14

15 Valkuainen, maitohappo, sokerit ja fosfori ovat arvokkaita kotieläinten ruokinnassa, sen sijaan niiden arvo biokaasuprosessissa perustuu yksinomaan niiden energiasisältöön. Tutkimus tulisi suunnata yksinkertaiseen fraktiointiin, jossa tavoitteena on sikojen liemirehuruokintaan soveltuva nestejae kiintoaineksen jäädessä biokaasuprosessin syötteeksi. Todennäköisesti varsin yksinkertainen jopa tilaolosuhteissa toteutettavissa oleva prosessi riittäisi tähän tarkoitukseen. Tavoitteena on fraktioinnin avulla parantaa sikatilojen valkuaisomavaraisuutta ja pienentää tiloille kertyvää fosforiylijäämää. Mahdollisesti prosessoinnin avulla tuotettu uusi rehukomponentti voisi olla myös luomukelpoinen uusi valkuaisrehu. Säilörehun fraktiointiin liittyen on tehty esiselvityshanke Valion ja TEKES:n rahoituksella ( ) ja useita rahoitushakemuksia on valmisteilla kansallisiin ja kansainvälisiin rahoitushakuihin. Investointikustannusten pienentäminen Nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta noin 1000 nurmihehtaarin kokoluokassa 28 % on biokaasulaitoksen pääomakustannusta, josta noin puolet on biokaasulaitoksen kustannusta ja toinen puoli kaasunjalostusta. Nurmisäilörehu on biokaasulaitoksen syötteenä biologisesti ja teknisesti haasteellisempi materiaali kuin esim. maissisäilörehu. Maissisäilörehu hydrolysoituu nurmisäilörehua helpommin, jolloin nurmisäilörehulle ominaista kellumista ja hidasta hajoamista ei maissiprosesseissa tapahdu. Erityisesti korsiintunut nurmirehu voi osoittautua hankalaksi märkäprosessissa. Nestefaasin sekoituksessa tehontarve kasvaa, jos kuitua kertyy reaktoriin ja reaktorisisällön kuiva-ainepitoisuus nousee. Tämän ongelman välttämiseksi on ehdotettu mm. kuituisen nurmirehun voimakasta esihienontamista, mikä sekin lisää prosessin sisäistä energiankulutusta. Vaihtoehdoksi märkäprosessille on ehdotettu kuivaprosessia, jossa prosessin kuiva-ainepitoisuus on tarkoituksella korkea ja hajoamista edesautetaan esimerkiksi kierrättämällä mikrobeja sisältävää nestettä kiinteän säilörehufaasin läpi. Tällainen reaktori voisi tehostaa monien nykyisin hyödyntämättömien biomassojen energiasisällön hyödyntämistä (esim. luonnonhoitopeltojen korsiintuneet biomassat, kuivalannat, olki, tienvierien niittojätteet, järviruoko). Kuivaprosesseja on useanlaisia kehitteillä ja niitä toivottavasti voidaan ottaa jatkossa käyttöön erilaisiin käyttötarkoituksiin ja eri laitoskokoluokkiin. Kuivaprosessissa reaktori on myös mahdollista toteuttaa siten, että se mahdollistaa pitkän (jopa yksi vuosi) täyttövälin, jolloin laitoksen hoitotyö minimoituu. (haastattelu Erkki Kalmari, Metener). Biokaasuprosessin tekniseen toimivuuteen liittyvien haasteiden voittaminen on keskeinen kehityskohde, mikäli halutaan luoda runsaskuituisia biomassoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia. Luottamuksen puute tekniseen toimivuuteen on yksi merkittävä hidaste toiminnan yleistymisessä. Teknisen kehityksen ohella pitää pyrkiä pienentämään pääomakustannuksen osuutta, joka erityisesti pienessä yksikössä nousee suureksi. MTT Sotkamossa tänä kesänä rakennettava moderni, kuivamädätysteknologiaan perustuva biokaasulaitos käyttää syötteenä ensisijaisesti peltobiomassaa. Laitos rakentuu moduleista, siihen voidaan liittää yritysten kehitteillä olevia laitteita ja se on suunniteltu tuotekehityskäyttöön. Hanke toimii esimerkkinä uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisestä. Käsittelyjäännöksen ravinteiden tuotteistamista tulee edistää Biokaasuntuotannossa on paljon nurmirehun kuljetusta laitokselle että käsittelyjäännöksen palauttamista peltoviljelyyn. Kumpaankin suuntaan liikkuu merkittävä määrä vettä sitoutuneena biomassaan. Tämän hankkeen laskelmissa on oletettu, että laitoksella ei lisätä prosessiin vettä, vaan sitä pystytään tehokkaasti kierrättämään laitoksen sisällä. 15

16 Talouslaskelmissa nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta 1000 ha laitoskokoluokassa noin 56 % muodostui nurmibiomassan hankinnasta. Nurmibiomassaan liittyvistä kustannuksista puolestaan 21 % muodostui käsittelyjäännöksen logistiikasta ja levityksestä (15 % separoinnin nestejakeesta ja 6 % kuivajakeesta). Mikäli käsittelyjäännöksen ravinteet pystyttäisiin kokonaisuudessaan tuotteistamaan ja myymään, käsittelyjäännöksen kuljetuksen ja levityksen kustannuksilta olisi mahdollisuus välttyä, mikä siis vastaa liki 12 % nurmibiokaasun tuotantokustannuksesta. Lisäsäästöjä voisi olla saavutettavissa, mikäli käsittelyjäännöksen talvivarastojen kokoa voitaisiin lisäksi tuotteistamisen kautta pienentää. Käsittelyjäännöksen siirtoon ja levitykseen liittyy myös sääriski, johon laitos joutuu varautumaan esim. ylimääräisellä varastokapasiteetilla. Ravinteiden talteenottoon on jo olemassa lukuisia ratkaisuja, mutta niiden laajamittainen käyttöönotto on vasta edessä. Toisaalta nämä ratkaisut vaativat lisäinvestointeja, jotka puolestaan kohottavat pääomakustannusta. Tavoitetilana voidaan esittää, että ainakin osa nurmibiokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen vedestä voitaisiin puhdistaa niin puhtaaksi, että se voidaan laskea vesistöön. Nurmibiokaasulaitosten ravinteiden tuotteistamista jatkohankkeistetaan sekä kuiva- että nestejakeen prosessointimenetelmien osalta. Jäännöksen taloudellisesti mielekäs kuljettaminen alueille, joilla niille on tarvetta, edellyttää jäännöksen ravinnepitoisuuksien konsentrointia prosessoinnin avulla. Nestejakeessa laimeana pitoisuutena oleva typpi voidaan jalostaa konsentroiduksi typpilannoitteeksi. Kuivajakeen sisältämän fosforin tuotteistamisessa tehdään kehitystyötä erityisesti lämpökemiallisten menetelmien parissa. Biojalostamon tuottamat lannoitteet tulee tuotteistaa ja ominaisuudet optimoida maatalouden tarpeiden näkökulmasta. Biomassa-Atlas Biomassojen kestävän käytön ja suunnittelun työkalu Bionurmi-hankkeessa kehitettyä biomassojen paikkatietopohjaista arviointimenetelmää voidaan hyödyntää Biomassa-Atlas-hankkeessa. Biomassa-Atlas on konsepti avoimesta tietokannasta, jossa valtakunnalliset tiedot erilaisten biomassojen saatavuudesta, määrästä ja sijainnista esitetään paikkatietoon sidotussa visuaalisessa laskennan ja mallinnuksen mahdollistavassa muodossa. Biomassa-Atlas edistää biomassoja koskevan luonnonvara- ja ympäristötiedon hyödyntämistä. Erilaisia maatalouden, metsien, vesistöjen ja yhdyskuntien biomassoja koskevia tietoja kootaan, lasketaan ja arvioidaan nykyisin tutkimuslaitoksissa useissa eri hankkeissa, mutta massojen kaupallisen hyödyntämisen tai investointien tueksi olevaa paikkatietoon sidottua biomassatietoa ei ole toimijoiden käytössä eikä tutkimuksen tuloksia hyödynnetä täysimääräisesti. Lisäksi lähtöaineistojen ja laskentaperiaatteiden heterogeenisuus sekä tarkan, kansallisesti kattavan biomassa-paikkatiedon puute vaikeuttavat analyysitulosten vertailemista, biomassojen kehityksen seuraamista sekä tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Maa- ja Metsätalousministeriön (MMM) rahoittama Biomassa-Atlas -esiselvityshanke käynnistyi helmikuussa Hanketta toteuttavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus (Syke), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Itä- Suomen yliopisto ja Vaasan yliopiston Levón-instituutti. Hankkeessa tullaan tekemään lisäksi yhteistyötä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kanssa. Selvityshankkeen tavoitteena on luoda perusta tietokannan ja karttaliittymän toteuttamiselle kartoittamalla olemassa olevat aineistot ja niiden kehittämistarpeet, sekä alan toimijoiden tarpeet. Esiselvityshankeen sisältää kolme teemaa, joiden tulokset kootaan loppuraporttiin marraskuussa Teemat ovat: 16

17 1. Tietosisällöt Kuvataan olemassa olevat tietokannat, niiden tietosisällöt, tiedonkeräysmenetelmät sekä harmonisointitarpeet. Lisäksi selvitetään aineistojen saatavuuteen liittyvät kehittämistarpeet. Toteutetaan yhteistyössä hankeryhmän ja biomassadatan tuottajien kesken. Keskeisiä biomassa-aineistoja ovat muun muassa Metlan VMI-aineisto, GTK:n turvevarojen tilinpitopalvelu sekä Maaseutuviraston ja Eviran pelto- ja eläinrekisteritiedot ja jätteitä koskeva Vahti-tietokanta. 2. Sidosryhmät Tunnistetaan tärkeimmät toimijaryhmät (katto- ja etujärjestöt) sekä biomassojen potentiaaliset käyttäjät; toimijoiden tavoite- ja tarvekartoitus. Toteutetaan sidosryhmien kanssa järjestettävinä työpajoina ja internet -kyselyinä. 3. Tiekartta Selvitetään toteutusvaihtoehdot toiminnallisen internet -karttasovelluksen perustamiseksi. Tiekartta sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksen toteutuksen vastuutahoista. Tässä vaiheessa meneillään on siis vasta esiselvityshanke ja varsinaisen Biomassa Atlaksen luomisesta ei vielä ole päätetty. Säilörehusadon vaihteluun varautuminen rehusäilöntää kehittämällä Huolimatta huomattavasta ylimääräisestä nurmirehuntuotantopotentiaalista, jo hieman tavallista kuivempi kesä voi johtaa paikalliseen niukkuuteen rehusta. Nurmirehukauppaa käydään lähinnä paalirehulla, jonka hintaa nostaa yksittäisten paalien kääriminen muoviin. Toinen haaste on se, että tyypillisesti erityisesti ylivuotinen paalirehu on laadun osalta arvoitus, koska jo pienet reiät paalimuovissa johtavat rehun pilaantumiseen. Näin ollen ylimääräisen rehun varastointi yksittäisissä paaleissa huonon vuoden varalle ei käytännössä ole osoittautunut kovinkaan varmaksi ratkaisuksi. Nykytilanteessa, kun nurmirehun tuotanto ei ole kovin intensiivistä, rehutarpeeseen voidaan reagoida vielä kesken kasvukautta esim. lisäämällä lannoitusta, tai korjaamalla tarvittaessa jopa luonnohoitopeltojen kasvusto rehuksi, jos on ennakoitavissa, että rehusta tulee puutetta. Mikäli tämä puskuri olisikin jo valmiiksi laskettu biokaasulaitoksen raaka-aineeksi, tulee heikkoihin satovuosiin varautua muilla keinoin, ensisijaisesti pitämällä aina jonkin verran ylimääräistä rehua varastossa eli ylimitoittamalla siilokapasiteetti. Myös nurmibiomassan siirrettävyyttä ja markkinakelposuutta voidaan kehittää. Tämä puolestaan voisi edistää myös kaukana biokaasulaitoksesta olevien esim. suojavyöhykkeiden nurmisadon hyödyntämistä. Yhtenä ratkaisuna tähän on esitetty kanttipaalien aumaamista, jolloin muovinmenekkiä voidaan olennaisesti pienentää. Menetelmään liittyy kuitenkin haasteita, eikä siitä ole riittävästi tutkimustuloksia. Satotason vaihteluihin varautuminen myös parantaa maataloutemme mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin Biologisen typensidonnan hyödyn kohdentaminen mädätysjäännöksen kautta Biologisen typensidonnan avulla nurmista voidaan saada suuria satoja ilman merkittävää typpilannoitusta. Tämä biologisesti sidottu typpi on mädätyksen jälkeen käytettävissä typpilannoitteen kasveille, joilla ei ole biologista typensidontaa. Biokaasuprosessin sivutuotteena tuotettu kierrätysravinne siis mahdollistaa biologisen typensidonnan vaikutuksen nykyistä laajemman hyödyntämisen, eli hyöty ei rajoitu siihen lohkoon, jossa typensitojakasvia on viljelty. Biokaasulaitosten avulla voidaan merkittävästi lisätä biologisesti sidotun typen käyttöä suomalaisessa kasvintuotannossa ja vähentää fossiiliseen energiaan perustuvaa lannoitteiden käyttöä. Tällä on myös suotuisat vaikutukset kasvintuotannon kas- 17

18 vihuonekaasutaseeseen. Kasvihuonekaasutaselaskelmia tulisi tuottaa erilaisiin biokaasuntuotannon ja kasvinviljelytuotannon yhdistelmiin. Nurmibiokaasun brändääminen osana tuotantokonseptia, lisäarvoa kuluttajalle Uudenlaiseksi avaukseksi uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi ehdotetaan toimintamallia, jossa biokaasuntuotantoon ja kierrätysravinteiden käyttöön sitoutuneet yritykset muodostavat liiketoiminnallisen kokonaisuuden, joka brändää tuotantotavan (luomutuotannon tyyppisesti) ekologiseksi tuotannoksi, joka edistää päätuotteen myyntiä ja hintaa. Raaka-aineen tuottajat saisivat viljasta tai lihasta ao. sopimuskumppanilta hieman korkeamman hinnan ja leipomo/lihanjalostamo voisi erottua markkinoilla uusiutuvaa energiaa ja ravinteiden kierrätystä hyödyntävänä yrityksenä. Konseptin pilotointi, joka sisältäisi ao. liiketoimintakokonaisuuden kehittämistä ja sen markkinointia, voisi olla sopiva aihe uudeksi hankkeeksi tulevalla hankekaudella. Viljelykiertovaikutusten selvittäminen tietokantojen avulla Bionurmi-hankkeessa selvitettiin nurmen roolia viljelykierrossa hyödyntäen MAVI:n peltolohkorekisteriä. Kehitettyä toimintamallia on tarkoitus hyödyntää edelleen tulevissa hankkeissa siten, että lohkotietopankista etsitään tietynlaisen viljelyhistorian omaavat pellot, joille tutkittavat käsittelyt ja näytteenotot kohdistetaan. Kiitokset Haluamme kiittää Mustialan Maatalousoppilaitosta, Harjun Oppimiskeskusta ja Västankvarnin koetilaa koepaikkojen järjestämisestä ja hyvästä ja avuliaasta yhteistyöstä hankkeen aikana. Kiitämme myös hankkeen ohjausryhmää hyvistä neuvoista hankkeen toteutukseen. Kiitokset yhteistyöstä Työtehoseuralle, Uusimaaseutu-hankkeelle, Lappeenrannan tekniselle yliopistolle, Nastolan kunnalle, Biovakalle, Gasumille ja Kymen Bioenergialle. Allekirjoittajat ja päiväys Jokioinen Arja Seppälä, projektipäällikkö, MTT 18

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

MTT Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.kassi@mtt.fi

MTT Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.kassi@mtt.fi Peltobiomassat biometaanin raaka-aineena: Syntyvän jäännöksen hyötykäyttö Turun seudulla Saija Rasi 1, Eeva Lehtonen 2, Pellervo Kässi 3, Arja Seppälä 1 1) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Jätteestä liikennepolttoaineeksi

Jätteestä liikennepolttoaineeksi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Jätteestä liikennepolttoaineeksi Hanke-esittely Saija Rasi, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 12.03.2012 MTT lyhyesti MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke)

Raportti 1 (6) Alueraportti Keuruu. Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 1 (6) 10.12.2015 Alueraportti Keuruu Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen (BiKa-hanke) Raportti 2 (6) Sisällys 1 Tausta 3 2 Alueelliset ominaispiirteet 3 3 Biokaasuntuotantoon soveltuvat

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki

Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Kierrätysravinteita erilaisiin käyttötarkoituksiin Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biokaasuyhdistyksen seminaari 11.10.2012 Messukeskus, Helsinki Biovakan toiminta-ajatuksena on tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari 31.1.2019 Ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin työpajaosuudessa pohdittiin kolmea ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvää teemaa: 1. Lounaissuomalaisen

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi Sampsa Heinonen BERAS Implementation Communications Manager sampsa.heinonen (at) beras.eu Maaseutututkijoiden tapaaminen, Kaarina 18.8.2011

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Maitotilan resurssitehokkuus

Maitotilan resurssitehokkuus Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset

POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset POVERIA BIOMASSASTA Toteutus ja tulokset 11.6.2018 Antti Niemi PIKES Oy OHJELMA 13:15 Poveria biomassasta -hankkeen yhteenveto, Antti Niemi, PIKES Oy 13:35 Poveria auringosta -hankkeen yhteenveto, Kim

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Lisätiedot

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1 Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi Maatalouden ohjaus muuttuvassa ilmastossa Biokaasu, ravinnekierto ja peltomaan saatavuus

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline

Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Biomassa-atlas Biomassojen kestävän hyödyntämisen työväline Eeva Lehtonen, MTT Biomassa-atlas Keskeiset biomassatietovarannot paikkatietona + Aineistoja kestävän käytön arviointiin Avoin karttakäyttöliittymä

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.

Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11. Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019

Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019 Biokaasusektorin viestit vaaleihin 2019 Yhteiskunnallinen tavoite: Suomi on hiilineutraali 2030-luvulla ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Täällä ympäristö ja ihmiset voivat hyvin tinkimättä tulevien

Lisätiedot

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi Elina Virkkunen, Luke Kainuu elina.virkkunen@luke.fi Ilmastonmuutos maaseudulla 26.3.2019, Kajaani Kuvat Elina Virkkunen,

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi

Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020. Lausunnon antaja: Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus

Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Biokaasun tuotanto ja hyödyntäminen - tilannekatsaus Sanna Marttinen Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere 5.-6.10.2011 Biokaasun energiapotentiaali Suomessa Teoreettinen 24,4 TWh (metaania

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot