Yliopistot vähentävät henkilöstöään sivu 8. Töissäkään ei välty. Ps. Hyvää kesää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yliopistot vähentävät henkilöstöään sivu 8. Töissäkään ei välty. Ps. Hyvää kesää!"

Transkriptio

1 Yliopistot vähentävät henkilöstöään sivu 8 Töissäkään ei välty TunTeilTa Ps. Hyvää kesää!

2 Päätoimittaja/ Huvudredaktör Satu Henttonen Toimitus Anne Nordström GSM Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Painos: kpl Paino: SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa 2014 ISSN SISÄLTÖ 2/2014 Leikki kuuluu kaikille Lapset leikkivät ja aikuiset harrastavat. Kuitenkin kyse on monesti samasta asiasta. Leikin ja harrastuksen pyörteissä on lupa nauttia. Se tuo mielihyvää. Se naurattaa. Leikki kuuluu elämäämme ja se kehittää luovuutta. Luova uskaltaa olla erilainen - uskaltaa leikkiä. Kesä kutsuu leikkiin! Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Universitetens och forskningssektorns personalförbund Assiociation of Finnish University and Research Establishment Staf Ratamestarinkatu 11, 7 krs Helsinki Banmästargatan 11, 7 vån Helsingfors Puheenjohtaja/ ordförande Satu Henttonen GSM Viestintäkoordinaattori/ Kommunikationskordinator Antti Sadinmaa GSM Sihteeri/ sekreterare Kristina Sten Yliopistosektori/ Yksityiset alat Neuvottelupäällikkö/ Förhandlingschef Katja Heikkilä GSM Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastot Asiamies/Ombudsman Aki Nieminen GSM Käännös, översättning, svenska Kerstin Holmström Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutus Kimmo Nordström 4 Palkankorotukset lukien Suomen Akatemian hallitus muuttuu Puntarissa paikallinen sopiminen 5 Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä Korkeakouluihin 3000 uutta aloituspaikkaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus sai johtajan Yliopistojen vuoropuhelu Tavoitteena selkeä ja yhtenäinen valtionhallinto Oletko valmis? Vesihuollon riskit halutaan vähentää 6 Mitalit arvokkaasta työstä työsuojelun edistämiseksi Työsuojelu otettava osaksi työpaikan arkea 7 Miten henkilöstö selviää yt-neuvotteluista? Opetusviraston toimintaedellytykset vaarassa 8 Voitollisia tuloksia tehneet yliopistot vähentävät henkilöstöä YHL ja Pardia suunnittelevat tukea yt-kokouksiin joutuville henkilöstön edustajille 12 Töissäkään ei välty tunteilta 14 Turussa riidat sovitellaan 15 Vuosiloman siirto sairauden takia Kolmen päivän koulutusoikeus Puhutaan tasa-arvon edistämisestä 16 Kesälomalaiset valtaavat kirjastot 17 Mittava työura YHL:ssä 18 SOVITAANKO NÄIN? 19 Kolumni: Lomalla loppiaisena luvun uussaaristolainen 22 Seilissä historian havinaa 23 YHL sai uuden työntekijän 24 Elämän nautintoja 25 Etätyöpäivä Ammattialatoimikunnat koolla 27 Yhdistykset tempasivat järjestäytymisen puolesta 27 Arviointiryhmän jäsenet ja luottamusmiehet kurssilla 28 LAYHY: koulutus ja jäsentapahtuma Levillä TIKI koulutuspäivä Rovaniemellä 29 HATO-päivät Känslorna är med också i arbetslivet Villkoren för alterneringsledigheten skärps Alterneringsledigheten inverkar på pensionsbeloppet 31 Summer is here Lisäeläketoimintaan tarkempaa sääntelyä Työssäkäyvien köyhyys halutaan torjua EU:lta vaaditaan uudistuksia

3 Pääkirjoitus Ledare? Kesän korvalla Tämä loppukevät on omalta osaltani sujunut toisin kuin suunnittelin, mutta niinhän elämä usein menee. Tulevaisuus tuo tullessaan asioita, joita emme osaa ennakoida. Yliopistojen yhteistoimintamenettelyt yllättävät edelleen, vaikka vuoden 2010 jälkeen ei yliopistoissa ole ollut rauhallista hetkeä. Juuri kun yhdestä asiasta on selvitty, on uusi asia edessä. Vain liike on pysyvää, mutta vaikka osassa yliopistoja yt-neuvottelut on aloitettu jo useaan kertaan, silti asioita hoidetaan kulmikkaasti. Tässä lehdessä käsitellään yliopistojen yhteistoimintaneuvotteluja omassa artikkelissa. Myöskin yliopistojen omistamissa yrityksissä on tehty työjärjestelyjä ja käyty niihin liittyviä yt-neuvotteluja eikä niistäkään voi kaikilta osin antaa hyvää arvosanaa. Yliopistot ovat tehneet voitollisia tuloksia tilivuonna 2013 ja vain yksi yliopisto on käyttänyt sijoitustoiminnan tuottoja. Yliopistoilla ei mene taloudellisesti huonosti. Suunnitelmallisuutta ja menokuria tarvitaan. Henkilöstö ei voi jatkuvasti olla ainoa joustava elementti yliopistoissa. Eläkeuudistustyöryhmä tekee työtään ja syksyn ratkaisuhetkiin kohdistuu jo paljon paineita. Julkisuudessa on käsitelty työeläkejärjestelmää monin tavoin. On peräänkuulutettu eläkekattoa, on arvioitu mistä lisäeläkkeet maksetaan. Pysäyttävää on mielestäni myös se, että yli 30 prosenttia työntekijöistä siirtyy eläkkeelle työttömyyden tai työttömyyseläkeputken kautta. Suomeen ei tullut työvoimapulaa suurten ikäluokkien eläköidyttyä vaan huoltosuhteen vajaus, kun kohta on eläkkeellä enemmän väkeä kuin töissä. Maan poliittinen tilanne on myös sekava. Puolueet vaihtavat pelaajaketjujaan ja kesällä on edessä mini-hallitusohjelmaneuvottelut. Suomen talouden nousua vielä odotellaan. Työllisten määrä ja työttömien määrä ovat lukuja, joita seurataan. Yliopistojen yt-toimet eivät tule näitä lukuja kaunistamaan ja huoli jokaisesta työtä vaille jäävästä jäsenestä on suuri. Toivottavasti kaikki yliopistojen työntekijät järjestäytyvät ammattiliittoihin. Muun henkilöstön paras järjestö on YHL. Me menemme yhdessä eteenpäin toisiamme tukien. Toivotan jäsenille hyvää kesää. Sommaren bakom hörnet Den här våren har för min del förlöpt på ett annat sätt än planerat, men så går det ju ofta i livet. Framtiden bär med sig saker vi inte kunnat förutse. Universitetens samarbetsförfaranden bjuder fortfarande på överraskningar, trots att man sedan år 2010 inte haft en lugn stund i universiteten. Just när man klarat av ett problem kommer det ett nytt i stället. Förändringen är bestående, endast farten varierar, men trots att samarbetsförhandlingar i en del av universiteten inletts redan flera gånger har förfarandet inte blivit smidigare. Universitetens samarbetsförhandlingar behandlas i en egen artikel i denna tidning. Också i universitetens egna företag har det gjorts omstruktureringar med tillhörande samarbetsförhandlingar, och inte heller här kan man ge ett odelat gott vitsord. Universiteten gick på vinst räkenskapsåret 2013 och bara ett universitet har använt avkastningen från sina placeringar. Ekonomiskt går det inte dåligt för universiteten. Vad man behöver är bättre planering och utgiftsdisciplin. Personalen kan inte vara det enda flexibla elementet i universiteten. Den arbetsgrupp som ser över pensionsreformen jobbar på, och det riktas redan stor press gentemot höstens avgöranden. Arbetspensionsreformen har behandlats i offentligheten ur många synvinklar. Somliga har efterlyst ett pensionstak, och många undrar hur tilläggspensionerna ska betalas. Också det att över 30 procent av de anställda kommer att gå i pension via arbetslöshet eller genom arbetspensionsprogram borde ge oss en tankeställare, tycker jag. Finland har inte drabbats av brist på arbetskraft på grund av de stora årsklassernas pensionering, i stället ser vi en försämring av försörjningskvoten när vi snart har fler pensionärer än aktiva i arbetslivet. Också landets politiska situation är rörig. Partierna byter ut sina spelarkedjor, och i sommar väntas nya mini-regeringsprogramförhandlingar äga rum. Konjunkturuppgången i Finland låter fortfarande vänta på sig. De nyckeltal som alla följer med är antalet sysselsatta och arbetslösa. Universitetens samarbetsåtgärder kommer inte att försköna siffrorna, och varje medlem som går utan arbete väcker bekymmer. Vi hoppas att alla universitetsanställda ska organisera sig fackligt. YHL är den bästa organisationen för den övriga personalen. Vi stöder alla varandra i vårt fortsatta arbete. Jag önskar alla medlemmar en god sommar. Puheenjohtaja Satu Henttonen Kuva: Nina Kellokoski Ordförande Satu Henttonen 3

4 Ajassa liikkuu Palkankorotukset lukien Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan palkkataulukoita korotetaan yleiskorotuksella siten, että tehtäväkohtaiset palkat korottuvat 20 eurolla kuukaudessa. Euromääräisiä palkkoja (muut kuin YPJ-palkat) korotetaan yleiskorotuksella, joka on 0,4 prosenttia tai vähintään 20 euroa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset vastaavat korotukset maksetaan myös valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan ja yrityskohtaisten työehtosopimusten mukaisesti. Satu Henttonen YHL:n puheenjohtaja Yliopistojen tarkistetut palkkataulukot löydät YHL:n tai Sivistystyönantajien nettisivuilta. - Edunvalvonta - Palkkausjärjestelmät - Yliopistot php Suomen Akatemian hallitus muuttuu Valtioneuvoston hyväksymä muutosesitys Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin muuttaa Akatemian hallituksen kokoonpanoa. Jatkossa tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat eivät enää ole hallituksen jäseniä, joskin heillä säilyy läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Myös Akatemian yhteyteen perustettavan strategisen tutkimuksen neuvoston sekä tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtajilla on hallituksessa samanlainen asema. Lakiesitys ei sisällä henkilöstön edustusta hallituksessa, jota pidettiin tarpeettomana Akatemian muista valtion virastoista poikkeavan toimenkuvan vuoksi. YHL:n opetus- ja kulttuuriministeriölle antaman lausunnon mukaan esitys on ristiriidassa valtion vi- rastojen yleisen henkilöstöpolitiikan kanssa, eikä se huomioi henkilöstöedustuksen keskeistä merkitystä erityisesti organisaatiomuutoksissa. Eduskunnan sivistysvaliokunta pyysi myös Pardialta ja STTK:lta lausunnot. Suomen Akatemian henkilökuntayhdistyksen puheenjohtaja Eläkeuudistus.fi Ritva Helle oli sivistysvaliokunnan kuultavana. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuun alussa. Antti Sadinmaa YHL:n viestintäkoordinaattori Neuvottelut työeläkejärjestelmän uudistamisesta on käynnissä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2017 alussa. Uudistuksen tavoitteista ja neuvotteluiden taustoista kerrotaan uudella nettisivustolla. Sivusto on osapuolten yhteinen tietokanava. Puntarissa paikallinen sopiminen Sivistystyönantajan ja pääsopijajärjestöjen paikallinen sopiminen -työryhmä järjesti maaliskuussa seminaarin, jossa kuultiin Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Tiia Tuomen ja JUKO:n pääluottamusmiehen Tapani Niemisen esitykset opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevasta paikallisesta palkkausjärjestelmäsopimuksesta. Sopimusta on sovellettu muutamia vuosia. Mitä mahdollisuuksia työehtosopimus antaa paikalliseen sopimiseen? Pohdittiin myös, onko halua ja mahdollisuuksia tehdä paikallisia sopimuksia ja mitkä ovat esteet sopimiselle. Työryhmän raportti on viimeistelyvaiheessa. Työryhmä ei esitä laajennuksia nykyisen työehtosopimuksen määräyksiin. Kuva ja teksti: Satu Henttonen Paikallisen sopimisen seminaari kokosi noin 60 pääluottamusmiestä ja työnantajan sekä liittojen edustajaa. Kuvassa eturivissä pääluottamusmiehet Juha Riepponen ISYHY ja Raimo Tervola OYHY. Takarivissä vasemmalla JUKO:n pääluottamusmies Antero Puhakka Itä-Suomen yliopisto 4

5 Ajassa liikkuu Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä Vuorotteluvapaa pienentää eläkettä. Mitä pitempään henkilö on vuorotteluvapaalla, sitä enemmän se pienentää eläkettä, koska eläkettä karttuu vuorotteluvapaan ajalta vähemmän kuin työssäoloajalta. Vuorotteluvapaan aikana ansioiksi lasketaan 55 % vuorottelukorvauksen pohjana olevista ansioista. Tästä ansioista eläkettä karttuu 1,5 % iästä riippumatta. Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu. Lue tarkemmin PardiaNyt 2/2014 -lehdestä. Korkeakouluihin 3000 uutta aloituspaikkaa Korkeakoulut saavat vuosina kolmetuhatta lisäaloituspaikkaa. Yliopistoihin tulee yhteensä 1507 ja ammattikorkeakouluihin 1493 uutta aloituspaikkaa. Aloituspaikkojen lisäämisellä ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisella pidennetään työuria ja vähennetään välivuosia vauhdittamalla opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin. Uudet aloituspaikat suunnataan työvoimatarpeiden sekä kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisille aloille. Yliopistojen koulutuslisäyksistä eniten suunnataan tekniikan ja kauppatieteiden aloille. Eri opettajankoulutuksiin kohdennetaan 260 uutta aloituspaikkaa. Lisäksi yliopistoissa lisätään mm. oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloituspaikkoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus sai johtajan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan virkaan on nimitetty kesäkuun alusta alkaen Harri Peltoniemi. Virka on uusi ja perustettu Korkeakoulujen arviointineuvosto, koulutuksen arviointineuvosto ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistyivät Kansalliseksi koulutuksen arviointikeskukseksi Yliopistojen vuoropuhelu Elinkeinoelämän keskusliiton yhdessä yliopistojen kanssa laatima raportti kuvaa konkreettisen mallin, millä tavalla työnantajien palautetta koulutuksen työelämävastaavuudesta voitaisiin hyödyntää yliopistokoulutuksessa. Tällä ns. työelämärelevanssilla tarkoitetaan yliopistojen kykyä vastata rekrytoinnin edellyttämiin osaamistarpeisiin sekä kykyä luoda uudenlaista työelämää, yrittäjyyttä ja innovaatioita. Työnantajapalautetta kehitettiin ja testattiin EK:n koordinoimassa ns. TYÖPALA-hankkeessa. Tavoitteena selkeä ja yhtenäinen valtionhallinto Talouden reunaehtojen kiristyminen, sähköisten toimintatapojen yleistyminen ja niukkenevat henkilöresurssit ovat yhteisiä haasteita valtion keskus- ja aluehallinnolle. Keskushallinnon virastoja on organisoitu eri hallinnonaloilla monin eri tavoin. Uuden keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen (VIRSU) tavoitteena on löytää ratkaisuja päällekkäisen työn vähentämiseen ja valtion resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Uudistamisella tavoitellaan 0,5 prosentin vuotuista tuottavuuden kasvua ja nykyistä selkeämpää ja yhtenäisempää hallintoa. Hankkeen määräaika on tämän vuoden loppuun saakka. Oletko valmis? Pienet ja suuret häiriötilanteet tulevat melkein aina yllättäen, ja siksi huomaammekin yhtäkkiä olevamme keskellä pulmaa. On yllättävää, mikä voi mennä pieleen, kun myrsky tai jokin muu häiriö rikkoo kodin perustoiminnan. Oma-aloitteinen kodin varautuminen mahdollisiin häiriötilanteisiin on jo lähes kansalaisvelvollisuus, sillä jo pienellä vaivalla ja valmistautumisella voit helpottaa suuresti viranomaisten työtä. Tee testi Vesihuollon riskit halutaan vähentää Vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin esitetään muutoksia. Muutoksilla halutaan varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten talousvesi- ja viemäröintipalvelujen saatavuus sekä estää taajamatulvien syntyminen. Lisäksi lievennettäisiin kiinteistön liittämisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen verkostoihin taajamien ulkopuolella. Muutosten on määrä astua voimaan syyskuun alussa. Vesihuoltoverkostojen osin puutteellinen ylläpito ja riittämätön peruskorjaus ovat Suomessa vakavia ongelmia. Vesihuoltolaitosten on kartoitettava toimintaansa liittyvät riskit ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin vesihuoltopalvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Esityksessä myös täsmennetään kunnan tehtäviä taajamien sade- ja sulamisvesien hallinnassa. Hallintaa halutaan parantaa, koska rankkasateiden ennakoidaan yleistyvän ja päällystettyjen pintojen ala kasvaa. Kaikkia valumavesiä ei voida johtaa putkiviemäreihin. Perjantai Perjantaina järjestettävän Tapaturmapäivän teemana on alkoholin aiheuttamat riskit. Tilastot näyttävät selvästi, että humalaisen tuuria ei ole olemassa. 5

6 Jaetaan ruusuja Martti Kyykoski ja Jari Tolvanen saivat mitalit Pardian ajankohtaispäivillä. Riitta Korhonen oli estynyt osallistumasta tilaisuuteen. Kuva: Pardia Mitalit arvokkaasta työstä työsuojelun edistämiseksi Pardian työsuojelun ajankohtaispäivillä palkittiin Riitta Korhonen (Itä-Suomen yliopisto), Martti Kyykoski (Aalto-yliopisto) ja Jari Tolvanen (Helsingin yliopisto) työstä työsuojelun edistämiseksi. Mitalit myöntää Tapaturmavakuutuslaitoksen liiton yhteydessä toimiva työympäristömitalitoimikunta. Martti Kyykoski on toiminut pitkään ja ansiokkaasti Helsingin kauppakorkeakoulun ja Aalto-yliopiston työsuojeluvaltuutettuna. Hän on huolehtinut työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnista järjestämällä monipuolista työpaikkaliikuntaa, tapahtumia ja koulutusta: Työtuntejaan säästämättä Martti on opastanut ergonomiasta, työympäristöön, työsuojeluun ja työterveyteen liittyvissä asioissa. Hän on myös toiminut valtakunnallisen yliopistojen liikuntaverkoston jäsenenä ja yhteistyössä Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa. Jari Tolvanen on toiminut HYHYn työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1998 alkaen. Tiivis yhteys omaan ammattijärjestöön ja kokemus muista henkilöstön edustajan tehtävistä on antanut eväitä ongelmien kokonaisvaltaiseen selvittelyyn. Jari on kouluttanut ja suunnitellut työsuojelukoulutusta sekä HYHY:ssä että YHL:ssä. Jaria pidetään tarkkana työsuojelijana, niin homeiden kuin työpaikkakiusaajien kauhuksi. Jari valittiin vuonna 2011 STTK:n vuoden työsuojeluvaltuutetuksi. Riitta Korhonen on toiminut ISYHY:n työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 1990 alkaen. Hän on hyvin perehtynyt yliopiston eri ammattikuntien työhön ja työoloihin, rakennuksiin, laboratorioihin ja työympäristöihin. Riitalla on paljon kokemusta ja koulutusta sisäilmaongelmiin, työilmapiiriasioihin, epäasialliseen käyttäytymiseen, kiusaamiseen ja työssä kuormittumisen hoitoon. Hänen aloitteestaan tutkittiin tarkemmin laboratoriohenkilöstön ergonomisia työskentelyolosuhteita ja se poiki muun muassa Työturvallisuuskeskuksen ohjekirjasen. Riitta valittiin vuonna 2009 STTK:n vuoden työsuojeluvaltuutetuksi. Tekstin lähde: Pardia Työsuojelu on otettava osaksi työpaikan arkea Työsuojelutyö painottuu monilla työpaikoilla työympäristön altisteisiin, kuormitustekijöihin ja yksittäisten ongelmien korjaamiseen. Työsuojelu koetaan muusta toiminnasta irrallisena. Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä. Toimintatapoja työpaikoilla pitäisikin muuttaa ja työsuojelu tulisi ottaa osaksi johtamista ja päivittäistä toimintaa. Tiedot käyvät ilmi Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho) -hankkeen tuloksista. TS-teho -hankkeessa selvitettiin työsuojeluja työhyvinvointitoimintaa teollisuudessa sekä työsuojelun valvonnassa käytetyn Halmeri-menetelmän soveltuvuutta työolojen arvioinnin välineenä. 6

7 Yhteistoiminta Upoksiin ei pidä mennä vaikka ympäröivä tilanne musertaa. Miten henkilöstö selviää yt-neuvotteluista? Organisaatiomuutosten, kuten tuotannon supistamiseen ja henkilöstön vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden, tuoma epävarmuus vaikuttaa usein haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Vaikutukset saattavat kestää jopa vuosia. Jotta jäljelle jäänyt henkilöstö pysyisi mahdollisimman hyvinvoivana ja sitä kautta tuottavana, koko organisaation on viestittävä avoimesti koko prosessin ajan ja tuettava niin työntekijöitä kuin esimiehiäkin. Myös henkilöstöllä on vastuu sopeutumisestaan irtisanomisten jälkeiseen työyhteisöön. Kun esimiehiltä saa tukea, työntekijöillä on hyvät välit keskenään ja hyvät henkilökohtaiset voimavarat ennen muutosprosessin alkua, on todennäköistä, että prosessi ei aiheuta ylitsepääsemättömiä ongelmia ja työntekijät kykenevät ylläpitämään hyvinvointiaan myös jatkossa. Tukea tarvitsevat myös henkilöstön edustajat, sillä he ovat taho, jonka puoleen työntekijät usein kääntyvät muutosprosessin aikana. Jos työntekijöiden työhyvinvointia aletaan pohtia vasta, kun muutokset on tehty, juna meni jo. Jos on aikaa, organisaatiota kannattaa vahvistaa jo ennakkoon. Vähintään pitää tehdä kunnollinen suunnitelma muutosten läpiviennistä. Opetushallituksen toimintaedellytykset vaarassa Opetushallituksessa on aloitettu koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on 3,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa. Opetushallituksessa on 279 työntekijää ja vähennystarpeeksi on ilmoitettu enintään 60 henkilöä. Olen huolissani Opetushallituksen tänään alkavien yhteistoimintaneuvottelujen seurauksista. On vaara, että Suomen tärkeimmän koulutuksen kehittämisviraston toimintamahdollisuudet heikkenevät eikä se pysty suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään, Pardian puheenjohtaja Niko Simola sanoo. Opetushallitus on ollut mallioppilas tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksien toteuttamisessa, mutta aivan viime vuosien henkilöstövähennyksiä ei ole pystytty tekemään, koska lakisääteiset tehtävät olisivat jääneet hoitamatta. Nyt on tultu tien päähän. Väkeä ei voida vähentää enempää ilman, että toiminta kärsii. Simola myös kyseenalaistaa, että samaan aikaan kun suunnitellaan lisäresursseja vaativia lakimuutoksia, niin henkilöstöä vähennetään. Esimerkiksi hallituksen kehyspäätöksen linjaus 6-vuotiaiden esiopetuksen velvoittavuudesta ja oppivelvollisuusiän nostamisesta 17 vuoteen lisäävät toteutuessaan Opetushallituksen tehtäviä. Nyt ollaan tekemässä monia merkittäviä ja kiireellisiä uudistuksia, joissa henkilöstön asiantuntijuutta tarvitaan. Henkilöstön vähentäminen tässä tilanteessa on riski. Simola muistuttaa, ettei Opetushallitus ole poikkeus, vaan samanlaista määrärahojen niukkuudesta johtuvaa poukkoilevaa henkilöstöpolitiikkaa on toteutettu muissakin valtion virastoissa. 7

8 Yhteistoiminta Tänä talvena olemme saaneet yliopistoista useita yt-uutisia. YT-neuvotteluja käydään eri perusteilla ja eri tavalla yliopistoissa. Yhdistävä tekijä on, että ne herättävät aina henkilöstössä pelkoja ja epävarmuutta. Joissakin yliopistossa yt-kierrokset lisääntyvät kuin Formula-kisassa, mutta yhtä paha katku on kaikissa ja kurveja oiotaan ikävä tavalla. 8

9 Yhteistoiminta Voitollisia tuloksia tehneet yliopistot vähentävät henkilöstöä Tällä hetkellä yt-neuvottelut ovat meneillään Aalto-yliopistossa. Neuvottelut koskevat noin palveluhenkilöä Aalto-yliopiston työntekijästä. Alustavien arvioiden mukaan vähennystarpeeksi arvioidaan 130 henkilöä. Tampereen teknillisessä yliopistossa viimeisimmät yt-neuvottelut päättyivät huhtikuun lopussa. Neuvottelut koskivat kolmen yksikön henkilöstöä ja niiden kohteena oli 173 työntekijää. Nämä yksiköt olivat tehneet alijäämäisen tuloksen viime vuonna. Henkilöstön vähentämistarpeeksi ilmoitettiin alunperin 60 henkilötyövuotta. Neuvottelujen aikana käytiin läpi erilaisia mahdollisia toimenpiteitä. Talouden tasapainottamisen toimenpiteinä oli henkilöstövaikutuksen lisäksi esillä muun muassa tilojen käytön tehostaminen ja matkakustannusten vähentäminen. Toukokuussa työnantaja vahvisti, että 14 tehtävää lakkautetaan ja näitä tehtäviä hoitavien työntekijöiden työsuhteet päättyvät. Nämä kohdistuvat opetus- ja tutkimushenkilöstön ryhmään. Lisäksi viisi muuta tehtävää lakkautetaan ja näitä tehtäviä hoitaneille henkilöille tarjotaan uutta tehtävää. Mikäli työntekijä ei ota tarjottua tehtävää vastaan, hänen työsuhteensa päättyy irtisanomisajan jälkeen. Yhden tehtävän sijoituspaikka muuttuu ja kuusi tehtävää osa-aikaistetaan. Tässä ryhmässä on mukana muun henkilöstön ryhmään kuuluvia. Kaikkia kohdennuksia ei ole ilmoitettu pääluottamusmiehelle, mutta työntekijät ovat itse saaneet päätökset. Lisäksi TTY:ssä toteutetaan alkaen tarvittaessa enintään 10 henkilön osa-aikaiset lomautukset arkkitehtuurin laitoksella. Lomautuksia kohdistetaan tarvittaessa professorien tehtäviin. Åbo Akademi sai yt-neuvottelunsa päätökseen vuodenvaihteessa, ja vaikka irtisanomisilta vältyttiin, edessä on monia leikkauksia ja toiminnan uudelleen järjestelyjä. Oulun yli- opiston yt-neuvottelut päättyivät pääsiäisen jälkeen, ja 5.5. yliopiston hallitus julkisti veret seisauttavat luvut. Yliopiston ilmoitti alustavaksi vähennystarpeeksi 130 henkilötyövuotta. Neuvottelut koskivat kaikkiaan henkilöä. Henkilöstövähennykset kohdistuvat suurelta osaltaan muuhun henkilöstöön (88) joko eläkkeelle siirtymisen tai irtisanomisen kautta. Kuinka paljon niistä kohdistuu YHL:n jäsenistöön, ei ole vielä tiedossa tätä artikkelia kirjoitettaessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto lomauttaa opetusta ja tutkimusta tukevan henkilöstön kahdeksi viikoksi kesän aikana. Suuri työmäärä on jo käytetty lomautusten ja kesälomien sovitteluun kullekin henkilölle sopivaan ajankohtaan. On myös palkattu työntekijä lomautusilmoituksia kirjoittamaan. Lomautusperusteena ei käytetty palkkausjärjestelmäryhmittelyä, vaan jaon suoritti yliopiston hallinto. Myös rehtori, dekaanit ja yliopiston johto ovat lomautuslistalla. Tuovatko lomautukset todellisia säästöjä vai onko niistä enemmän haittaa ja kuluja, jää nähtäväksi. Henkilöstön asema Henkilöstö on hyvin turhautunutta jatkuviin yt-menettelyihin ja vähennyksiin. Vähennysten kohteena on usein ollut muu henkilöstö. Tästä seuraa väistämättä, että tukitehtäviä tekevät jatkossa opetus- ja tutkimushenkilöstö. Tämä ei ole yliopistolain uudistamisessa perusteluna käytetty tarkoitus lainuudistukselle. Senhän piti vapauttaa voimavaroja päätehtävään. Onhan se ihan huippua, että yliopistojen tukipalvelujen tehokkuus ja laatu aina paranee sillä, että vähennetään tukipalveluhenkilöstöä. Kai se työ on laadukkaampaa ja tehokkaampaa professorien hoitamana. (luottamushenkilön toteamus) Yt-käytännöt ja tietojensaanti Eri yliopistojen käytännöt vaihtelevat menettelytavoissa. Yhdessä yliopistossa työnantaja toimittaa järjestöille vain omista jäsenistä tiedon, kun irtisanomiset on annettu työntekijöille. Toisessa yliopistossa järjestöt saavat kaikkien irtisanottujen nimet tietoonsa. Ytneuvottelujan päättymisen ja irtisanomisten välillä on aikaa, usein viikkoja ennen kuin irtisanomisilmoitukset jaetaan. Pääluottamusmiehen jämäkkyydellä saatiin eräässä yliopistossa kohdennukset tietoon kahdessa viikossa. Yt:n päättymisen ja irtisanomistietojen julkistamisen välisen ajan henkilöstö elää epävarmuudessa. Esimiehet kehottavat kuitenkin tekemään työn esimerkillisesti. Tähän voisi todeta, että ilman henkilöstön tunnollisuutta ja venymistä yliopistojen toiminta ei olisi sillä tasolla missä se nyt on. Henkilöstön vähennykset eivät lisää motivaatiota, vaan pelko seuraavasta kierroksesta johtaa uupumukseen lisäänty- 9

10 Yhteistoiminta Työn loppuminen on monelle hyppy tuntemattomaan. Jollekin se voi olla uuden alku, toiselle musertava asia. vän työtaakan alla. Yt-neuvotteluissa annetaan tietoja henkilöstön edustajille myös hyvin eri tavoin. Toiset ovat saaneet henkilöstöryhmittäin kokonaismäärät jo ennen yliopiston päätöstä ja toisille tämä tieto on annettu vasta neuvottelujen päätyttyä, mutta ennen sen julkistamista koko henkilöstölle. Mitä työnantajat pelkäävät? Viime kädessä päätösvalta on aina työnantajalla. Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys esitti, että henkilöstön vähentäminen hoidettaisiin maltillisesti luonnollisen poistuman kautta. Yliopiston vahva taloudellinen tilanne antaisi mahdollisuuden henkilöstövähennysten toteuttamisiin lähivuosina ainoastaan ns. luonnollisen poistuman turvin. Työnantaja ei suostunut henkilöstöjärjestöjen esitykseen. Voitolliset yliopistot OYHY esitti yt-neuvottelujen pöytäkirjaan liitetyssä eriävässä mielipiteessään hallituksen harkittavaksi mahdollisuutta sijoitustoiminnan tuottojen käyttämisestä yliopiston toiminnan kehittämiseen ja samalla tuloksentekokyvyn säilyttämiseen. Voitollisen tuloksen tekemisen ei tule olla tutkimukseen, opetukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen verrattavissa oleva yliopiston perustehtävät, sanotaan myös eriävässä mielipiteessä. Oulun yliopiston hallituksen tiukaan linjauksen mukaisesti tuotot lisätään pääomaan. Aalto yliopiston sijoitustoiminnantuotto oli viime vuonna 30,5 Meuroa, joka on 7,2 % liikevaihdosta. Aalto-yliopistossa ei ole käytetty vielä sijoitustoiminnan tuottoja, mutta tulevina vuosina ehkä joudutaan käyttämään. Henkilöstön on vaikea mieltää vähennyksiä, kun todellisia taloudellisia perusteita ei ole. Aaltoyliopistolla yt-prosessi on meneillään voitollisesta tuloksesta huolimatta. Sitä on perusteltu palvelutoiminnan uudelleen organisoinnilla. Yliopistot ovat tehneet voitollisia tuloksia tilivuonna Kauppalehti julkaisi 7.5. koko aukeaman jutun Yliopistot yllättävän ylijäämäisiä. Siitä kävi ilmi, että Svenska handelshögskolan oli ainoa yliopisto, joka paikkaili tulostaan sijoitustuotoilla. Hankenin tulos oli itse asiassa prosentuaalisesti kovinta luokkaa. Sijoitustuottojen käyttö yliopistojen kehittämiseen ei kuitenkaan ole toistaiseksi ollut keino, jota olisi haluttu käyttää. Monien yliopistojen hallitus on linjannut tarkkaan, miten sijoitustuotot saa käyttää. Vuonna 2013 Oulun yliopistossa sijoitustuotot olivat 9,4 Meuroa. OYHY: n pääluottamusmies Raimo Tervola käsitteli asiaa mielipidekirjoituksessaan (HS ). Oulun yliopistossa lääketieteellisen tiedekunnan ja eräiden muiden yksiköiden operatiiviset alijäämät ovat olleet perusteena henkilöstövähennyksille. Eikö strategisen suunnittelun kautta voi järkeistää toimintoja, pitääkö se aina tehdä henkilöstövähennysten kautta? Oulun yliopistossa olisi luonnollinen poistuma hoitanut asian muutamassa vuodessa. Itä-Suomen yliopistonkin ongelmallinen yksikkö on terveystieteiden tiedekunta. Lääketieteen ja terveystieteiden koulutuksen kulut ovat väistämättä suuremmat tieteenalan luonteen vuoksi kuin monella muulla alalla. Lääkärilehti on kiinnittänyt moneen otteeseen huomiota opiskelijoiden oikeusturvan vaarantumiseen. Onko meillä tulevaisuudessa yhtä päteviä lääkäreitä kuin nykyisin? Suomen terveydenhoito on puristuksessa sote-uudistuksenkin vuoksi. Onko niin, että vain laatua heikentämällä säilytettäisiin kattavuus. ERVA-alueiden muodostaminen yliopistollisten sairaaloiden ympärille toivottavasti takaa myös riittävät toimintaedellytykset. Yhteistoimintamalli yritysmaailmasta Tänä talvena on puhuttu yliopiston tuloksesta ja yksikkökohtaisesta tuloksesta. On löytynyt alijäämäisiä yksiköitä. On sanottu, että operatiivinen tulos on ollut miinusmerkkinen. Kertovatko nämä, että yliopistojen rahanjakomalli ei toimi? Onko yliopistoissa ollut liian heikko 10

11 Yhteistoiminta budjettikuri? Eikö kaikkien yksiköiden toiminta, taloudelliset edellytykset ja rahoitusmallit toimi keskenään? Nyt on arvioinnin paikka. Peruutuspeilistä näkyvät tilinpäätöstiedot saavat yliopiston tekemään peruuttamattomia ratkaisuja, vaikka yliopistoa tulisi strategisen suunnittelun avulla viedä tulevaisuuteen, sanoo Professoriliiton puheenjohtaja Maarit Valo (Acatiimi-lehti 3/2014). Hänen kirjoituksensa päättyy toteamukseen, että yliopiston tehtävänä ei ole tehdä tuottoa saati voittoa. Suomen tulisi päättää, mitä se yliopistoiltaan haluaa. Kehitetäänkö yliopistoja maisteri- ja tohtoritehtaiksi? Kohtaavatko työvoiman tarve, koulutus ja osaaminen? Tarvitaan keskustelua villakoiran ytimestä. Itä-Suomen yliopisto liittyi henkilöstöjärjestöille vihamieliseen rintamaan Itä-Suomen yliopiston merkillinen toiminta esteellisyyskysymyksessä vaikeuttaa yhteistoimintaa. Yliopiston yt-neuvottelut, joissa yliopisto pyrkii merkittävään henkilöstömäärän vähennykseen Terveystieteiden tiedekunnassa, käynnistyivät keskiviikkona Ensimmäisessä tapaamisessa henkilöstöjärjestöjen edustajat totesivat, että neuvottelut eivät ole lailliset. Pääluottamusmiehet katsoivat, että yliopiston hallituksen kokouksessa 9.4. rikottiin hallintolakia, minkä vuoksi hallituksen tekemä päätös neuvottelujen käynnistämiseen on lainvastainen. Henkilöstöjärjestöt katsovat tämän johdosta, ettei myöskään yhteistoimintalain mukainen neuvottelu vähintään kuuden viikon määräaikoineen ala kulumaan ennen kuin yliopiston hallitus tekee mahdollisen uuden laillisen päätöksen toimenpiteiden käynnistämisestä. Henkilöstöjärjestöjen edustajat tekivät eduskunnan oikeusasiamiehelle hallintokantelun hallituksen kokouksen päätöstä koskien. Pääluottamusmiehet katsoivat, että väitteet hallituksen jäsenenä toimivan (vara)pääluottamusmiehen avustus- ja edustusjääviydestä ja yhteisöjääviydestä ovat kestämättömiä. Tiedotteessaan Itä-Suomen yliopiston henkilöstönedustajat kertoivat, että pääluottamusmiesten esteellisyydestä on myös olemassa oikeustapauksia (KHO T 2274), josta yliopiston hallituksen esitysten valmistelijat olisivat löytäneet vastauksen esteellisyyspohdintaan. Kun olemassa olevia tietolähteitä ei kuitenkaan, ilmeisen tietoisesti, ole haluttu käyttää, YHL ja Pardia suunnittelevat tukea yt-kokouksiin joutuville henkilöstön edustajille YHL on esittänyt, että Pardiaan perustetaan esim. edunvalvontaosastoon Yt-tukiryhmä, jonka tehtävänä on toimia asiantuntija-apuna ja lainopillisena neuvojana paikallisille neuvottelijoille/pääluottamusmiehille yhteistoimintamenettelyissä, joiden tarkoituksena on vähentää työntekijöitä. Apua ja tukea tarvitaan näissä tilanteissa paikallisten neuvottelijoiden valmistautuessa yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin, neuvottelujen aikana ja neuvotteluiden jälkeen tapahtuvaan jälkihuoltoon. Työntekijöiden vähentämiseen liittyvästä yhteistoimintakäytännöstä voitaisiin tehdä prosessikuvaus, jossa kuvattaisiin henkilöstöedustajan muistilista asioista mitä pitää huomioida prosessin eri vaiheissa. Talousasiat, joilla henkilöstön vähennyksiä perustellaan, ovat usein monimutkaisia. Niihin perehdyttämistä tarvitaan myös. Tälle esitetylle toimintatavalle on varmasti tarvetta koko Pardian kentässä, mikä todettiin Yritysryhmässä. Asia etenee valmisteluun Pardiassa. SH joutuvat pääluottamusmiehet valitettavasti toteamaan, että Itä-Suomen yliopisto pyrkii vaikeuttamaan henkilöstöjärjestöjen toimintaa puuttumalla henkilöstön valitsemien edustajien toimintaan. Pääluottamusmiehet ihmettelevät yliopiston valitsemaa toimintalinjaa. JHL:n, Jukon ja YHL:n pääluottamusmiehet muistuttavat, että jokin aika sitten Aalto-yliopisto irtisanoi luottamusmiehen ilman laissa edellytettäviä toimintatapoja, ja kun Itä- Suomen yliopistokin näyttää olevan haluton noudattamaan lakia, kysyvät pääluottamusmiehet, onko tämä oire yleisemmästäkin yliopistomaailmassa olevasta ilmapiirin kovenemisesta. Henkilöstön edustajat ovat pettyneitä siihen, että myös Itä-Suomen yliopisto halusi liittyä tähän henkilöstöjärjestöille ja henkilöstön edustajille vihamieliseen rintamaan. sanovat pääluottamusmiehet tiedotteessa. Tämä herättää tosiaankin paljon kysymyksiä ja huolta, miten henkilöstön edunvalvonta ja vaikuttamismahdollisuudet kehittyvät yliopistoissa. Yritysmaailman lait sopivat huonosti yliopistoihin ja käytännöt vielä huonommin. Arvostavalla henkilöstöpolitiikalla saavutetaan enemmän kuin poissulkevalla. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja aito yhteistoiminta YHL edellyttää, että jatkossa yliopistotyönantajat perehtyvät hyvin yritysten yhteistoimintalakiin ja hallintolakiin. Asioitten käsittely yhteistoimintalain hengessä ja muodollisesti oikein on vaativa asia. Keskustelujen ja neuvottelujen tavoitteena on arvioida eri vaihtoehtoja. On turhauttavaa käydä yhteistoimintamenettelyjä, joiden lopputulos on jo päätetty. Tämä paistaa joistakin tänä talvena käydyistä menettelyistä selkeästi läpi. Se ei ole hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Satu Henttonen YHL:n puheenjohtaja (tietoja artikkeliin ovat antaneet eri yliopistojen neuvottelijat tai tiedot ovat yliopistojen tiedotteista) 11

12 Puheenaihe Eikä ole syytäkään. Päinvastoin niistä olisi syytä puhua enemmän, koska vaikeneminen johtaa yleensä vain ongelmien kärjistymiseen. Aivoissamme pitäisi olla kytkin. Työasennossa aivomme toimisivat tehokkaasti, ottaisivat työasiat työasioina eivätkä jäisi murehtimaan työkaverin ikävää huomautusta tai pomon kritiikkiä. Työpäivän päätteeksi neuronit napsautettaisiin vapaa-aikamoodiin, jossa työasiat unohtuisivat ja aivot virittyisivät nauttimaan elämästä ja huomiomaan läheisemme. Vai etkö muka ikinä ole kantanut työmurheitasi kotiin, koska niitä ei ole töissä päässyt purkamaan? Työyhteisöjä on toki niin erilaisia, ettei pidä yleistää liikaa, mutta aika monella työpaikalla taitaa päteä kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan tunteet eivät kuulu työmaalle, ainakaan ikävät tunteet. Tai ainakaan niitä ei pidä tuoda julki. Tällaiset jäänteet on syytä haudata. Paitsi että aivoissamme ei ole ylimääräisiä kytkimiä, negatiivisetkin tunteet voivat koitua koko työyhteisön hyväksi. 12 Kaikista tunteista voi olla hyötyä tai haittaa Näin uskotaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston NEMO-hankkeessa, joka pyrkii selvittämään, miten ristiriitaisia ja negatiivisia tunteita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi työilmapiirin tai asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Useimmat varmasti tunnistavat tilanteen: useista yhteydenotoista huolimatta nettiliittymä ei ole vieläkään auennut, palkka saapunut tilille tai putkiremontti alkanut. Kumpi ärsyttää langan päässä enemmän: asiakaspalvelija, joka vakuuttaa äänenkään värähtämättä, että ongelma on tiedossa ja se hoituu kyllä, vai ihminen, joka on itsekin ärtynyt ja pahoillaan siitä, että asiat eivät suju? Joskus omat tunteensa näyttämällä voi voittaa asiakkaan puolelleen. Se kertoo, ettei yritä vähätellä ongelmaa, tutkijatohtori Maiju Vuolle Tampereen teknillises-

13 Puheenaihe Töissäkään ei välty tunteilta tä yliopistosta kertoo. Vuonna 2009 Applied Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, että negatiiviset tunteet voivat johtaa monenlaiseen lopputulokseen. Tylsistyminen voi tarkoittaa hukattua aikaa, mutta se voi myös johtaa uusiin oivalluksiin tai työkavereiden auttamiseen. Syyllisyyskään ei ole mukava tunne, mutta joskus sitä seuraa vilpitön anteeksipyyntö tai muutos omissa toimintatavoissa. Toisin päin ilmiö toimii niin, että työkaverin auttamisesta voi tulla vihaiseksi, jos siitä ei saa minkäänlaista kiitosta. Vuolle ei silti halua antaa yleispäteviä ohjeita työn ja tunteiden yhdistämisestä. Työpaikkoja on niin monenlaisia, että on liian mustavalkoista eritellä, mitkä tunteet ovat sallittuja ja mitkä eivät. Tärkeää kuitenkin olisi, että työpaikan ilmapiiristä voisi keskustella avoimesti. Avoimuuden ja yhdessä tekemisen kulttuurin puolesta pitäisi puhua työyhteisön ylimmiltä portailta asti. Todellinen kiire vai yhteinen illuusio? Aina ongelmana ei silti välttämättä ole se, etteivätkö pomot hyväksyisi tunteista puhumista. Tutkija Anne Puolakanahon mukaan suomalaisessa työelämässä on vallalla uskomus, jonka mukaan kaikilla on tai ainakin pitäisi olla koko ajan kiire. Välttämättä se ei aina pidä paikkaansa, tai ainakaan sen ei tarvitsisi pitää, mutta tajuntaamme on jo ehtinyt iskostua ajatus, että hyvällä työntekijällä on koko ajan kiire. Omista tunteistaan puhuminen voi tuntua heikkoudelta, jos kiire ja tehokkuus ovat ainoita arvoja. Kyse on jonkinlaisen illuusion ylläpitämisestä. Aika rohkea on se, joka ääneen sanoo, ettei hänellä ole kiire töissä, Puolakanaho sanoo. Tämän illuusion takia moni ei uskalla sanoa, miltä oikeasti tuntuu. Kiire vie mennessään, kunnes työhön joku päivää uupuu. Työuupumustutkimuksista tiedetään, että uupumusta aiheuttavat sekä työolot että yksilölliset asenteet. Mutta toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi lähtevät nähdäkseni aina yksilöstä siitä, että uskalletaan puhua omista sisäisistäkin kokemuksista. Puolakanaho tutkii Jyväskylän yliopistossa MUUPU-tutkimuksessa, voidaanko työuupumuksen oireita helpottaa mindfulness-harjoitusten avulla. Hänen mukaansa jo avun hakeminen on askel kohti parempaa oman elämän ja työn hallintaa. Siitä seuraa tunne, että asioihin voi vaikuttaa. Jo pelkästään uupumuksen havaitseminen ja omassa mielessä esiin ottaminen saavat aikaan jotain, joka muuttaa suhdetta työuupumuskokemukseen. Mindfulnessissa on kyse tietoisesta läsnäolosta. Mindfulness-harjoitukset opastavat Puolakanahon mukaan keskittymään, tutkimaan omaa mieltä ja lopulta päästämään irti tarpeettomista mielen esteistä. Mielemme on täynnä pilviä, ja mindfulness auttaa poistamaan pilviä, jotka estävät suoran näkemisen ja kokemisen. Anna armoa myös itsellesi Jos työyhteisön ilmapiiri on sisäänpäin kääntynyt, voivat esimerkiksi yt-neuvottelut olla tavallistakin raskaampia. Odotus neuvottelujen lopputuloksesta ja mahdollisista irtisanomista voi tuntua jatkuvana taakkana. Samalla mielessä saattaa kuitenkin pyöriä ajatus, että itse voisi vielä vaikuttaa kohtaloonsa: ei vain saa näyttää heikolta! Erityisen vaikeita yt-neuvottelut ovat Anne Puolakanahon mukaan ihmisille, joille työ on iso osa identiteettiä. Työhön liittyvät uhat herättävät tällaisilla ihmisillä mielikuvia omaan itseen kohdistuvista uhkista. Tutkija Anne Puolakanahon mukaan omista tunteistaan puhuminen voi tuntua heikkoudelta, jos kiire ja tehokkuus ovat ainoita arvoja. Jos asioista puhuttaisiin avoimesti jo ennen kuin uupumus pakottaa sairauslomalle, pahimmat seuraukset voitaisiin välttää. Aina se ei riitä, mutta jos asian eteen ei ole itse tehnyt mitään, on paha syyttää pomoa tai työyhteisöäkään. Hyvin suuri osa tutkimukseemme osallistujista ei ollut kertonut työuupumuksestaan esimiehelleen eikä työterveyshuoltoon. He olivat pitäneet sitä omana puutteenaan. Aivoissamme ei ehkä ole kytkintä tunteiden poissulkemiseksi, mutta tunteiden kanssa toimimista helpottaa se, ettei sulje niitä sisäänsä. Myös Maiju Vuolle uskoo, että ihmisten olisi syytä ajatella enemmän itseään ja omia tunteitaan. Meidän olisi hyvä oppia myötätuntoa paitsi muita myös itseämme kohtaan. Välillä pitää taputtaa itseäänkin selkään, Vuolle toteaa. Teksti Tuomo Tamminen 13

14 Puheenaihe Turussa riidat sovitellaan Kun ihmissuhteet ovat työyhteisössä kriisissä, ongelmaan liittyy hyvin usein puhumattomuus. Kiistan osapuolet saattavat puhua toistensa selkien takana paljonkin, mutta keskenään ei vaihdeta yhtään ylimääräistä sanaa. Ikävimmillään joku palaa loppuun tai vaihtaa työpaikkaa. Turun yliopistossa konfliktit yritetään ratkaista saattamalla osapuolet saman pöydän ääreen. Yliopisto on kouluttanut vapaaehtoisia sovittelijoita, jotka auttavat työntekijöitä ratkomaan kiistansa. Vuoden 2007 jälkeen sovitteluprosessin läpi on kulkenut parisenkymmentä tapausta, ja tulokset ovat henkilöstön kehittämispäällikön Ismo Saarion mukaan olleet pääosin hyviä. Perinteinen tapa hoitaa tällaisia ongelmia on ollut kääntyä työterveyshuollon puoleen. Se tarkoittaa kuitenkin usein sitä, että toinen osapuoli otetaan yksilövastaanotolle, kun hän tarvitsee tukea tilanteesta selviytyäkseen, Saario kertoo. Mutta jotta itse tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa, ongelma pitää ratkaista työn maailmassa niiden kesken, joita ongelma koskee. Yleensä aloite sovitteluun tulee esimieheltä, mutta kuka tahansa muukin voi nostaa asian esille. Saario haastattelee ensin tämän pilliin viheltäjän ja selvittää, onko asia soviteltavissa, vai onko kyse esimerkiksi työehtosopimukseen liittyvästä kiistasta, joka vaatii oman väylänsä. Sen jälkeen osapuolet kutsutaan alkuinfoon, jossa kerrotaan sovitteluprosessista. Sovittelijoita on aina kaksi per tapaus. Osapuolet voivat ottaa mukaansa tukihenkilön, esimerkiksi luottamusmiehen, jos niin haluavat. Myös luottamushenkilöt on tärkeä perehdyttää sovitteluun, koska tässä on tarkoitus sopia asioista eikä ajaa päämiehen asiaa, Saario toteaa. On tärkeää tehdä selväksi, että sovittelijat eivät tee ratkaisua, vaan tukevat sovinnon saamisessa. Monesti oletusarvo on, että nyt ulkopuoliset asiantuntijat tulivat kertomaan, mitä meidän pitää tehdä. Sitten osapuolet haastatellaan ensin yksitellen, vasta sen jälkeen istutaan saman pöydän ääreen. Tavoitteena on tehdä sopimus esimer- 14 Henkilöstön kehittämispäällikön Ismo Saarion mukaan puhumattomuus on usein syynä työyhteisössä syntyviin ongelmiin. kiksi siitä, että asioista ei enää puhuta toisen selän takana vaan avoimesti. Tähän vaiheeseen pitäisi Saarion mukaan päästä alle kuukaudessa asian vireille saattamisesta. Lopuksi sovitaan vielä seurantatapaaminen parin kuukauden päähän, mutta tarvittaessa porukka voidaan kutsua koolle nopeamminkin, jos sopimuksesta livetään. Aina asia ei ratkea ensimmäisellä käsittelyllä. Voi olla, että ihmiset ovat antaneet samalle asialle erilaisen merkityksen. On yhdessä sovittu jotakin, muttei puhuttu riittävästi auki sitä, mitä sopimus tarkoittaa. Vaikka sopimusten on määrä olla hyvin konkreettisia, niillä ei ole mitään juridista painoa. Tavoitteena on, että sovitteluun tullaan vapaaehtoisesti, mutta työnantaja voi tarvittaessa myös edellyttää osallistumista. Lähes poikkeuksetta osapuolet ovat kuitenkin lähteneet sovitteluun vapaaehtoisesti, Saario lisää. Pääluottamusmies Ann-Mari Hirvosen mielestä työyhteisösovittelu vaikuttaa hyvältä keinolta ratkaista työyhteisössä syntyneitä kiistoja. Tätä pakottamista lukuun ottamatta järjestelmä vaikuttaa hyvältä, kommentoi pääluottamusmies Ann-Mari Hirvonen Turun yliopiston henkilökuntayhdistyksestä. Hirvosella on kokemusta riita- ja rikosasioiden sovittelijana, ja niissä vapaaehtoisuus on aina ehdoton vaatimus. Työyhteisösovittelu on tietenkin eri asia. Huolena on silti se, miten hyvin sovittelemaan pakotettu henkilö pystyy ottamaan vastuuta omista teoistaan ja miten hän sitoutuu muuttamaan käytöstään. Pakotettuna sovittelusta ei ehkä saada sen kaikkia hyötyjä esiin, Hirvonen pohtii. Uskon silti, että systeemi on taatusti hyvä ja että sillä on saatu ratkaistua monia asioita. Luottamusmiehenäkin on hyvä tietää, että tällaista voi ehdottaa. Teksti Tuomo Tamminen

15 Edunvalvonta Vuosiloman siirto sairauden takia Vuosilomalain 25 muuttui viime vuonna siten, että jos työntekijä on vuosilomalla työkyvytön, on loma siirrettävä hänen pyynnöstään myöhempään ajankohtaan. Samasta muutoksesta on sovittu tämän vuoden huhtikuun alussa voimaan tulleessa yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa. Lisäksi on sovittu, että siirto koskee kaikkea lomaa, myös vuosilomalain ylittäviä päiviä. Sivistystyönantajat ja henkilöstöä edustavat järjestöt Pardia, JUKO ja JHL ovat laatineet yhdessä ohjeen, miten vuosilomalla sairastuneen työntekijän tulee toimia saadakseen lomansa siirrettyä. Siirtoa on pyydettävä Ohjeistuksen mukaan, jos työntekijä sairastuu vuosilomallaan ja hän haluaa siirtää lomaansa sen vuoksi, on hänen sitä nimenomaisesti pyydettävä. Pelkkä sairauslomatodistuksen toimittaminen työnantajalle ei riitä. Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijöille kenelle työkyvyttömyydestä ilmoitetaan loman aikana, ja ilmoitustapa. Todistus esitettävä Vuosiloman siirtäminen edellyttää myös, että työntekijä toimittaa viipymättä työnantajalle lääkärintodistuksen, tai muun työnantajan hyväksymän luotettavan selvityksen sairaudestaan. Lomaa on oikeus siirtää heti ensimmäisestä sairastumispäivästä, mutta lääkärintodistus on oltava päivätty sille päivälle. Siirtoon oikeuttaa sellainen työkyvyttömyys, joka on sairausajanpalkanmaksun edellytyksenä. Työkyvyttömyyden päätyttyä vuosiloma jatkuu ja päättyy normaalisti alkuperäisen ilmoituksen mukaan. Työnantaja määrää sairauden takia siirtyneen vuosiloman ajankohdan lain ja työehtosopimuksen määrittelemissä rajoissa. Katja Heikkilä Pardian neuvottelupäällikkö Jos olet töissä valtion virastossa/laitoksessa tai yliopistoon liittyvässä yhtiössä, tarkista luottamusmieheltä, mitä virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu asiasta. YHL informoi uusittavilla nettisivuillaan asiasta syksyllä. Kolmen päivän koulutusoikeus Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Sen taustalla on marraskuussa 2011 sovitun raamisopimuksen kolme koulutuspäivää. Kyseinen laki on koulutuspäivistä syntyneen riidan kompromissi. Lain tavoitteena on lisätä työntekijöiden osaamisen kehittämiseen liittyvää toimintaa työpaikoilla ja tällä tavoin lisätä työntekijöiden osaamisen tasoa vastaamaan työn muuttuvia vaatimuksia, muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentämistä. Henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen panostavalla työnantajalla on lain mukaan oikeus lisävähennykseen verotuksessa. Lain mukaan koulutuksen on oltava suunnitelmallista ja perustuttava työpaikalla laadittuun koulutussuunnitelmaan. Työpaikan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Nykyiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatava uuden lain tasalle tämän vuoden aikana. Tähän liittyen työmarkkinakeskusjärjestöt ovat laatineet yhteisen mallin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi. Katja Heikkilä Mallista enemmän Puhutaan tasa-arvon edistämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii hankkeessa talouskriisin seurauksia äitien ja isien perhevapaiden käytön edellytyksille ja esteille sekä sukupuolten tasa-arvolle työ- ja perhe-elämässä. Tutkimus toteutetaan vuosina Hankkeen verkkosivuilla julkaistaan lyhyitä tulosnostoja kevään kuluessa. Ensimmäisen tulosnoston aiheena olivat vanhempien mielipiteet kotihoidon tuen jakamisesta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan, että nykyinen kotihoidon tuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille siten, että jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. THL:n ja Kelan tutkimusosaston yhteistyönä toteuttamassa Perhevapaat kyselyssä vain 11 prosenttia parivuotiaiden lasten äideistä ja 14 prosenttia isistä oli samaa mieltä siitä, että kotihoidon tukikausi pitäisi jakaa puoliksi äidin ja isän kesken. Eri mieltä ehdotuksesta oli 69 prosenttia äideistä ja 51 prosenttia isistä äitien enemmistö oli täysin eri mieltä eh- dotuksesta, isistäkin kolmannes. Äideistä joka viidennellä ja isistä joka kolmannella ei ollut kantaa asiaan. EU-komission suositukset palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi EU-komissio julkaisi maaliskuussa suosituksensa jäsenmaille palkkauksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Tarkoituksena on kaventaa sukupuolten palkkaeroa. Palkkasummien ja palkanmuodostuksen avoimuus on tärkeää, koska ilman sitä organisaatioiden palkkarakenteeseen sisältyvä eriarvoinen kohtelu ei tule ilmi. Oikeusasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Vivienne Redingin mukaan yrityksillä ei pitäisi olla mitään salattavaa, jos ne todella noudattavat samasta työstä maksettavan saman palkan periaatetta. Pirkko Janas Pardian lakimies Lisätietoja Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo tutkimushankkeesta Lisätietoja EU-komission suosituksesta: 15

16 Kesätunnelmissa Matti Matikainen Yleisradion uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä on ahkera kirjaston asiakas vuodenajasta riippumatta. Kesälomalaiset valtaavat kirjastot Rannalle viedään mieluummin pokkari kuin tabletti Suomalaisten lukutavat eivät muutu kesän myötä, arvioi Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola. - Työkirjallisuus jää vähemmälle, mutta pokkareiden myynti on nosteessa aina kesäisin, hän kertoo. Kesällä ei Jaakkolan mukaan lueta kevyempää kirjallisuutta kuin talvellakaan. Sen sijaan talvella lukematta jääneet kirjat luetaan kesällä. 16 Kaunokirjallisuuden myyntiluvut ovat säilyneet ennallaan viime vuoteen verrattuna. Tabletista tai koneelta luettavia e-kirjoja ostetaan vielä kovin vähän. Niin vähän, ettei myyntiä tilastoida. - Pokkari on helppo ottaa mukaan vaikkapa rannalle. Ei tarvitse pelätä, että se menee rikki tai varastetaan, kuten kallis lukulaite, Jaakkola toteaa. Tietokirja jää hyllylle, uutuudet kelpaavat Kesäasukkaat työllistävät loma-aikaan Mikkelin kaupunginkirjaston alla toimivaa 14 toimipistettä. - Kaupungin ulkopuolella olevista kirjastoista lainataan kesällä arviolta 20 prosenttia enemmän kuin muina vuodenaikoina. Tällaisia

17 Kesätunnelmissa kirjastoja on esimerkiksi Anttolassa ja Ristiinassa, Mikkelin kaupungin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen toteaa. Hänen mukaansa kaikenlainen kaunokirjallisuus on lainaajien suosiossa. Tietokirjat jäävät hyllyille. - Meiltä saa myös uudempia kirjoja. Niistä pääkaupunkiseutulaiset ovat mielissään, Launonen sanoo. Matti Rönkä heittäytyy lomakirjaan Yleisradion uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä puuhastelee kesällä mielellään omakotitalonsa pihamaalla. Rakentelu ja muu ulkona työskentely on hänestä mieluisaa, sillä hän sanoo olevansa maalaispoika, vaikka Helsingissä asuukin. Rönkä kertoo olevansa kirjaston kasvatti, Kuusjärven kirkonkylän sivukirjaston kirjastokortin numero 696:n haltija. Nykyisin kylä kuuluu Outokumpuun. Olin aina siellä koulun jälkeen. Muistan, kun opettaja Siiri Immonen katsoi minuun ja sanoi: Sinä Matti voit siirtyä isojen hyllyyn. Silloin maailma aukesi. Lukeminen ja kirjat ovat äärettömän tärkeitä minulle. Rönkä luonnehtii itseään heittäytyväksi, eianalyyttiseksi lukijaksi ja elokuvien katselijaksi. - Haluan nähdä ja kuulla muita tarinoita, Rönkä toteaa. Parhaillaan pinossa odottaa 5-10 kirjaa. Toiset teokset ovat materiaalia Röngän parastaikaa valmistuvalle kirjalle, toiset syksyllä julkaistuja uutuuskirjoja. Luvassa on Röngän sanoin epookkisukellusta ja tietokirjoja. Hyvä tarina ja kaunis kieli Rentouttavana kirjana Rönkä pitää sellaista, jonka maailmaan voi eläytyä ja heittäytyä. - Se voi olla myös tietokirja, joka vie toiseen aikakauteen tai maailmaan. Onko kirjailija kotimainen tai ulkomainen, sillä ei Röngälle ole väliä. Hyvä tarina tai kaunis kieli vievät mennessään. Kari Hotakaisen kirjoissa on joka sivulla lause, johon on palattava. Jari Tervon pulpfictionmaisessa taituruudessa monet langat kietoutuvat yhteen. Rönkä viihtyy myös Annie Proulxin laajan, kiertelevän kerronnan parissa. Samoin Reymond Chandlerin tarinoissa, joissa sivuhenkilöt ovat merkityksellisempiä kuin päähenkilöt. - Myös Mirkka Lappalaisen Jumalan vihan ruoska on suurta kirjallisuutta, vaikka se on tietokirja, nälkävuosista kertova. Mittava työura YHL:ssä Sihteeri Kristina Sten on tehnyt mittavan työuran YHL:ssä. Neljäkymmentä vuotta ammattijärjestötyössä tuli täyteen Kristina tuli nuorena ammattiliittotyöhön ja hänestä on kehkeytynyt taitava organisoija ja vastuunkantaja YHL:n toimiston monissa tehtävissä. Hän on hallinnon sihteeri ja hänen järjestelykykynsä on hallituksen ja jäsenistön tuki, kun yhl:läiset matkustavat kokouksiin ja koulutuksiin. Hänen iloinen ja valoisa luonteensa valaisee YHL:n toimistoa ja tilaisuuksia. Kristina on loistava verkoistoituja ja yhteistyökumppanimme toimivat mielellään hänen kanssaan. Olemme samanikäisiä - uskoisitteko? Toivon, että Kristina pysyy liiton palveluksessa ja eläköidytään sitten samaan aikaan. Teksti: Satu Henttonen puheenjohtaja Uutta kirjaa varten pitää lukea Parhaillaan Röngällä on työn alla uusi romaani, joka sijoittuu sodanjälkeiseen aikaan. Kaikkiaan Rönkä on julkaissut jo seitsemän kirjaa. - Tietyssä kirjoittamisen vaiheessa en voi lukea sen kanssa samantyyppistä kirjallisuutta. Tulee sellainen olo, että teksti tarttuu, tai sitten tunnen lukevani ylivertaista tekstiä. Kirjoittaminen pitää Röngän mielestä tahdittaa muun elämän mukaan, eikä kesä tuo tähänkään asiaan muutosta. Seuraava lukuelämys, Röngän skotlantilaiskollegan Ian Rankinin kirja odottaa avaamista. Samoin Kauko Röyhkän toimittama ja Juha Metson kuvaama kirja Ville Haapasalon varhaisista vuosista Venäjällä on lukulistalla. - Myös Henrik Meinanderin Suomi 1944 tulee luettavaksi, mutta se liittyy omaan työskentelyyni. Teksti UP/Tiina Tenkanen Punaisen Ristin uusi mobiilisovellus Suomen Punainen Risti on julkaissut uuden mobiilipalvelun, jonka avulla voi esimerkiksi tarkistaa ensiapuohjeet, etsiä verenluovutuspaikkoja ja tehdä lahjoituksia. Mobiilipalvelu on saatavilla maksutta sovelluskaupoista. Sen lataaminen on käyttäjille maksutonta. Varovaisuus valttia Allergia- ja astmaliitto kehottaa astmaatikkoja huolehtimaan riittävästä lääkityksestä flunssan oireillessa. Flunssa voi huonontaa astmaa merkittävästi. 17

18 Lakiasiaa SOVITAANKO NÄIN? Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Toisinaan kiistatilanteessa ei saavuteta edes sitä. Avoimet ja ratkaisemattomat asiat painavat mieltä. Moni harkitsee oikeudenkäynnin aloittamista, mutta perääntyy suunnitelmasta oikeudenkäyntikulujen pelon ja epävarman lopputuloksen vuoksi. Toisinaan riidan intressi rahassa on alhainen, mutta kokemus epäoikeudenmukaisuudesta siihen nähden moninkertainen. Voisiko oikeudenkäynnille olla tehokas vaihtoehto? Jo pelkän käräjätalon näkeminen sai minut visioimaan uusia keinoja, miten tämä riitatilanne saataisiin päättymään. Odottaessamme pääsyä tuomarin eteen olin jo päättänyt, etten tahdo tulla tänne enää koskaan uudestaan. Tämä ratkaistaan tänään. Näin kirjoitti eräs pro gradu-työtä varten vuonna 2006 haastattelemani henkilö, joka oli osallistunut maallikkona käräjäoikeuden järjestämään tuomioistuinsovitteluun. Riitaa oli ollut jo pitkään asuntokaupasta. Lakimiehiä ei ollut vielä palkattu, mutta osapuolet olivat käyttäneet jo kymmeniä tunteja toinen toistaan kitkerämpien kirjeiden ja vaatimusten laatimiseen. Vuoden kuluttua riidan alkamisesta toinen riidan osapuolista teki hakemuksen käräjäoikeuteen tuomioistuinsovittelun aloittamiseksi. Tuomari johtaa neuvotteluja Tuomioistuinsovittelussa riidan osapuolet pyrkivät löytämään sovintoratkaisun tuomarin 18 johdolla. Monissa käräjäoikeuksissa sovitteluja vetää varta vasten sovitteluun koulutettu tuomari. Tuomarin persoonalla ja aktiivisuudella onkin sovittelun onnistumiselle suuri merkitys. Onnistuneimmissa sovitteluissa tuomari käy yhteisneuvottelujen lisäksi myös erillisneuvotteluja siten, että välillä läsnä on vain toinen riidan osapuolista. Näin tuomari pystyy paremmin luomaan mielikuvan siitä, mikä on riidan ydinkysymys ja millaisilla edellytyksillä osapuolet olisivat valmiita sopimaan asian. Ensisijaisesti tuomari pyrkii auttamaan osapuolia löytämään itse sovintoratkaisun. Osapuolten niin pyytäessä voi tuomari tehdä itsekin sovintoesityksen. Mikäli se tulee hylätyksi, voidaan sovittelua kuitenkin edelleen jatkaa ja uusia sovintoesityksiä tehdä. Varsinkin naapuri- tai perintöriidoissa lopputulos saattaa olla sisällöltään hyvin innovatiivinen sellainen, jota ei voitaisi kanteella vaatia, eikä tuomiolla tuomita. Klassisessa esimerkissä veljekset riitelivät perinnöstä, mutta sopu löydettiin siirtämällä heinätallin paikkaa. Taitava sovittelija huomaa, jos riidan ydin onkin jossain aivan toisaalla. Sovittelu mahdollistaa myös kohtuusnäkökohtien huomioimisen aivan eri tavalla kuin perinteinen oikeudenkäynti ja laintulkinta. Vaihtoehto yksityishenkilöiden riidanratkaisuun Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppa-, työoikeus- ja vuokrasopimusriidoissa. Käräjäoikeuden tehtävänä on arvioida, soveltuuko riita soviteltavaksi tuomioistuimessa. Lisäksi sovitteluun tarvitaan aina molempien osapuolten suostumus. Perinteisissä oikeudenkäynneissä kuulee usein osapuolten epäilevän sitä, ymmärtääkö ratkaiseva tuomari riittävästi riidan aihepiiristä. Tuomioistuinsovittelussa osapuolet voivat pyytää mukaan tuomarin avustajaksi yhteisesti hyväksymänsä erityisalan asiantuntijan, esimerkiksi rakennusinsinöörin. Tällöin on kuitenkin varottava, ettei asiantuntijaa käytetä roolissaan väärin: sovittelun tarkoitus on kompromissin löytäminen, eikä oman kantansa oikeellisuuden vahvistaminen asiantuntijan lausunnolla. Sen sijaan perheoikeudellisissa sovitteluissa asiantuntijan rooli on luontevampi. Oikeusministeriö on käynnistänyt vuonna 2011 kokeilun, jossa huoltajuusriitojen tuomioistuinsovittelussa käytetään apuna esimerkiksi eroperhetyöskentelyyn perehtynyttä psykologia. Kokeiluhankkeen tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Hyvää halvalla Entä sitten sovittelun kustannukset? Tuomioistuinsovitteluun voi ja on tarkoituskin mennä ilman lakimiehiä. Näin ollen lakimiespalkkioihin ei tarvitse varata puolta omaisuutta. Käräjäoikeuden perimä sovittelumaksu on hieman yli 100 euroa. Jos tuomari käyttää avustajana erityisalan asiantuntijaa, vastaavat osapuolet yhdessä asiantuntijan kustannuksista. Vaikka lakimiehiä käytettäisiinkin, tuomioistuinsovittelussa osapuolet eivät voi vaatia toisiltaan korvausta lakimiespalkkioista. Tuomioistuinsovitteluun eivät kuulu oikeudenkäyntikirjelmät tai todistajien kuulemiset, joten nekään eivät vie aikaa tai rahaa. Siinäkään tapauksessa, että sovittelu epäonnistuisi ja asia ratkaistaisiin myöhemmin käräjillä, ei sovittelusta aiheutuneita kustannuksia voi vaatia toisen osapuolen maksettavaksi. Alhaisilla kustannuksilla juridisesti sitovaan lopputulokseen luulisi, että tuomioistuinsovittelusta olisi tullut äärimmäisen suosittu vaihtoehtoisen riidanratkaisun muoto. Näin ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, vaikkakin positiivista kehitystä on havaittavissa. Valitettavasti tuomioistuimet ryhtyvät mainostamaan tuomioistuinsovittelua osapuolille vasta sitten, kun perinteinen oikeudenkäynti on edennyt

19 Lakiasiaa Kolumni k o l u m n i Lomalla loppiaisena jo haasteen tiedoksiantoon tai pidemmälle kirjallisen valmisteluun. Tuolloin mukaan on palkattu usein jo lakimiehet: osapuolet ovat kaivautuneet juridisiin poteroihinsa, sitovat näkökannat on muodostettu ja eteenpäin vievänä motivaattorina toimii ajatus siitä, että hävinnyt osapuoli korvaa voittaneen osapuolen oikeudenkäyntikulut. Sovinnon edellytykset kaikkoavat hetki hetkeltä kauemmas. Mitäs me sovittiinkaan? Sovintoon päästiin, mutta vastapuoli jätti siitä huolimatta sovintosuorituksen tekemättä. Laitoin paperin ulosottoon. Esimerkkitapauksemme lopputulos oli vain osittain onnistunut. Tuomioistuinsovitteluista noin %:a päättyy vahvistettuun sovintoon. Vaikka sovitteluun osallistuminen onkin vapaaehtoista, ei sovittelun vahvistetun lopputuloksen noudattaminen sitä enää ole. Tuomioistuin vahvistaa sovinnon asiakirjalla, joka on lainvoimaisena täytäntöönpantavissa aivan kuten tuomiokin. Vaikka karkeat ulosottotoimet istuvat melko huonosti yhteen sovinnollisuuden ajatuksen kanssa, tulee osapuolten pystyä luottamaan myös vaihtoehtoisen riidanratkaisun lopputuloksen sitovuuteen. Tuomioistuinsovittelu on tämän vuoksi kilpailukykyinen vaihtoehto perinteiselle oikeudenkäynnille. On odotettavissa, että tuomioistuinsovittelu tavoittaa vuosi vuodelta enemmän niitä henkilöitä, joiden riidat jäisivät ratkaisematta ja oikeussuoja saamatta perinteisen oikeudenkäynnin ja sen riskien pelossa. Loppiaisen paikkaa on siirrelty suomalaisen työelämän historiassa pariinkin otteeseen. Julkiseen keskusteluun asia nousi jälleen viime talvena, kun työnantajakeskusjärjestöt alkoivat ajaa arkipyhien siirtämistä lauantaille. Kysymys koskettaa minua henkilökohtaisesti erityisesti, koska juhlin syntymäpäiviäni loppiaisena. Esitystä on perusteltu rikkinäisten viikkojen poistamisesta seuraavalla tehostumisella. Monissa töissä tehokkuutta kuitenkin lisää, kun kollegat ovat samaan aikaan poissa ja vastaavasti paikalla vaikkapa kun suurin osa toimiston väestä pitää vapaita esimerkiksi helatorstain yhteydessä. Ja ne harvat, jotka työpaikalle jäävät, iloitsevat kun voivat kerrankin tehdä keskittymistä vaativat hommansa ilman jatkuvia keskeytyksiä. Silti olen alkanut ajatella, että nyky-suomessa kirkkokalenteriin perustuvat arkipyhät tuntuvat vanhanaikaisilta. Niistähän pääsee nauttimaan myös jatkuvasti kasvava kirkosta eronneiden ja seurakuntaan koskaan kuulumattomien joukko. Ja toisaalta muihin uskontokuntiin kuuluvat joutuvat käyttämään lomapäiviään pyhiensä viettämiseen. Olenkin leikitellyt ajatuksella, että entä jos arkipyhät poistettaisiin, mutta lomapäivien määrää lisättäisiin vastaavasti. Tällöin jokainen voisi viettää haluamiaan pyhiä ja silti täysien viikkojen määrä työnantajan kalenterissa lisääntyisi. Käytännössä toki törmätään heti moniin ongelmiin, kuten siihen, olisiko työntekijällä automaattinen oikeus pitää vapaapäivä uskonnollisina pyhinään tai kerryttäisivätkö arkipyhävapaat lomarahaa. Ehkäpä ajatusleikkini on vielä liian radikaali, mutta työntekijäjärjestöjen on hyvä varautua siihen, millaisin argumentein uskonnollisesti moninaistuvassa ja toisaalta voimakkaasti maallistuneessa Suomessa arkipyhiä voidaan perustella. Itse näen, että arkipyhät tarjoavat erittäin arvokkaita hengähdyshetkiä. Mutta jos valinnan mahdollisuus olisi, voisin itse ripotella ne tasaisesti pitkin vuotta ja lennähtää lokakuussa Barcelonan lämpöön ilman, että kärsin lentoyhtiön vaikkapa pääsiäiseksi nostamista hinnoista ja silti jatkossakin lomailla syntymäpäivänäni loppiaisena. Tiina Kotti Aalto-yliopisto Asianajaja Johanna Naarala Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy 19

20 Työ saaristossa 2000-luvun uussaaristolainen Mieluisia töitä on monenlaisia. Jari Tattari on jo toistakymmentä vuotta ollut tyytyväinen työpaikkansa sijaintiin. Hän toimii huoltomiehenä Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasemalla Seilissä. Jari myös asuu saarella. Seili on ainoa laatuaan Suomessa työ- ja asuinpaikkana, hän toteaa. Jari Tattari on asunut Seilissä vakituisesti vuodesta 2006 saakka. Ensimmäinen työharjoittelu Seilissä oli keväällä Hän opiskeli tuolloin Turun ammattikorkeakoulussa Paraisten kalatalousinstituutissa luvun alun kesät kuluivat Seilissä. Kävin välillä vaihto-oppilaana Turkissa, josta sitten palasin kolmen kuukauden vaihtokauden jälkeen Suomeen, Jari Tattari kertoo. Valmistuin iktyonomiksi, ja sain vakituisen homman Seilissä. Sillä tiellä olen vielä!, hän nauraa. Saaressa pitää osata vähän kaikkea Saaristomeren tutkimuslaitoksella työskentelee ympäri vuoden kymmenkunta vakituista työntekijää. Kesäisin kenttäkauden aikana (touko-syys) henkilökuntaa on tuplasti, kun harjoittelijat ja kesäapulaiset tulevat saareen. Jari Tattari kertoo olevansa joka paikan höylä, jonka työnkuva sisältää tehtäviä aina rankametsässä työskentelemisestä vesinäytteenottoon ja ruohonleikkuusta tutkimusaluksen kipparointiin. Saareen on vaikeaa saada tarvittaessa nopeasti eri ammattiosaajia, joten tutkimuslaitoksen teknisellä henkilökunnalla on oltava perusosaamista vähän joka alueelta. Itse olen opiskellut viikonloppuhommina pätevyyskirjat, jotka oikeuttavat tutkimusja matkustaja-alustemme päällikkyyteen, hän kertoo. Jari Tattarin mielestä Suomessa tarvitaan ay-liikettä ajamaan työntekijöiden asioita. - Tämän päivän myllerryksessä on hyvä tietää, että joku auttaa ja valvoo että työelämän pelisääntöjä noudatetaan, hän sanoo. Jarin mielestä yksittäisen ihmisen on mahdotonta saada mielipiteitään kuuluville. Tarvitaan isompi liike viemään asioita eteenpäin. Siinä ay-liike on omiaan puolustamaan yksittäistä puurtajaa! 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Ajankohtaista työlainsäädäntö Luottamusmieskurssi 1 pv. lm, tsv, varat (ei mahd. toteudu) läpikäyntejä

Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Ajankohtaista työlainsäädäntö Luottamusmieskurssi 1 pv. lm, tsv, varat (ei mahd. toteudu) läpikäyntejä LIITTO Kurssi Ajankohta Sisältö Kohderyhmä Ajankohtaista työlainsäädäntö Luottamusmieskurssi 1 pv ja työehtosopimusaiheita, -varauksia 2 kpl lm, tsv, varat (kevät/syksy) luottamusmiestapausten (ei mahd.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa

Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa Yhteistoiminta Helsingin yliopistossa 13.2.2012 Henkilöstö- ja lakiasiat Jaana Sirkiä 13.2.2012 1 Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimus Yhteistoiminnan tavoitteena on edistää ja tiivistää työnantajan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi

Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi Liittojen yhteinen ohjeistus osaamisen kehittämistä koskevien määräysten soveltamiseksi 1 Taloudellisesti tuettu osaamisen kehittäminen Tarkoituksena on edistää suunnitelmallista työntekijöiden ammatillisen

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28

Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 Liite 2 TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto 65 08.03.1999 28 1728-1999 (102) Paikallinen virka- ja työehtosopimus noudatettavista palvelussuhteen ehdoista ja menettelytavoista,

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa

Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa Henkilöstön asema organisaation muutostilanteissa Joensuu 14.5.2007 Henkilöstöjärjestöjen edustaja Asiamies Satu Henttonen, Palkansaajajärjestö Pardia Lähteinä käytetty Valtioneuvoston periaatepäätös (VM

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työelämäasioiden edunvalvonnasta

Työelämäasioiden edunvalvonnasta Työelämäasioiden edunvalvonnasta - työhyvinvointi ja konfliktit Työelämäasiamies Marjatta Pitkänen OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ ry 7.3.2008 TYHY edunvalvonta / mapi 1 Työelämäasioiden edunvalvonta >

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry

Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Metsäteollisuus ry Puuliitto ry Neuvottelutulos 31.5.2016 klo 8.00 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSELLA Allekirjoittaneet liitot uudistavat työehtosopimuksensa

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet

Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet Yritysten yhteistyö- ja neuvottelusuhteet ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet YTT Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto, Suomen Akatemia) Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy?

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot