SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 22.10.2003"

Transkriptio

1 SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ Minna Ahonen Kati Honkala Opinnäytetyö Marraskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) AHONEN Minna HONKALA Kati Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 55 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI Kirsi Toimeksiantaja(t) Suoalan uuden osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi hanke Tiivistelmä Suomen ensimmäinen suourheiluseminaari pidettiin Jyväskylässä Suourheiluseminaariin osallistui 80 henkilöä. Suourheiluseminaarin ensisijaisena tarkoituksena oli saattaa yhteen suourheilutapahtumien järjestäjät ja Suoalan uuden osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi hankkeessa mukana olevat yrittäjät. Seminaarin päätavoitteina olivat suourheilutapahtumien esille tuominen ja osallistujien innostaminen suotapahtuman järjestämiseen. Seminaarissa esittäytyivät Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat, siellä jaettiin tietoa Suopotkupallon MM kilpailujen järjestämisestä ja paneuduttiin tapahtuman hyödyntämiseen matkailussa. Lisäksi kuultiin, miten yrittäjä toteuttaa suourheilusta ohjelmapalvelun, kuinka ympäristövastuullisuus otetaan huomioon suourheilutapahtumaa järjestettäessä ja ideoitiin uusia urheilulajeja suolle. Päivän päätteeksi suourheilutapahtumien järjestäjät kokoontuivat pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Suourheiluseminaarin yhteydessä oli Suotori tapahtuma, jossa seminaariin osallistujilla oli mahdollisuus esitellä toimintaansa. Seminaaripäivä oli palautteen perusteella onnistunut. Seminaaripäivän tuloksena suoalan ihmiset verkostoituivat ja suourheilutapahtumien järjestäjät päättivät vuosittaisesta tapaamisesta, jossa käytäisiin läpi edellisen kesän kisojen onnistumista ja mietittäisiin uusia yhteistyömahdollisuuksia. Avainsanat (asiasanat) Suourheilu, tapahtumat, suomatkailu, seminaari, projekti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) AHONEN, Minna HONKALA, Kati Type of Publication Dissertation Pages 55 Confidential Language Finnish Title SEMINAR ON BOG SPORTS IN JYVÄSKYLÄ 22 OCTOBER 2003 Until Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by The Project Product Development and Marketing of Peatland-based Tourism Abstract The first seminar on bog sports was held in Jyväskylä 22 on October The primary goal of the seminar was to offer a meeting point for the organisers and entrepreneurs of the bog sports events, focusing on the marketing and product development of the bogs. A secondary goal of the seminar was to give an introduction to the bog sports events, bog tourism and activating the participants. This dissertation deals with the planning and arranging of the seminar. The main agenda of the seminar focused on the bog sports events and their effects to the local tourism industry. All Finnish bog sports events were introduced in the seminar, also the organising and marketing of the next bog football world championship games. Several smaller topics, such as nature conservation in bog sports, conceptualisation of bog sports and new ideas for bog sports, were introduced. The day ended with a big discussion of the bog event organisers on the future co-operation possibilities. The seminar also included a bog Market, where the participants of the seminar introduced their special knowledge and products. The seminar turned out to be a success when considering all the feedback received from the 80 attendees. As a result of the seminar, people operating in bog industry created a network. They also decided to organise a seminar every year, where they could analyse the previous year s bog events and consider new co-operation possibilities. Keywords Bog sports, events, bog tourism, seminar, project Miscellaneous

4 Suuri suo, matala mänty mesimöykky männyn päässä Suomalainen sananparsi

5 SISÄLTÖ 1 1 SUOURHEILUSEMINAARI TAPAHTUMAT MATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Matkailun toimintaympäristö Tapahtumien jaottelu Tapahtuman hyödyntäminen matkailussa Urheilutapahtumien alueellinen merkitys Suourheilutapahtumien erityispiirteitä Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat SUOURHEILUSTA PUHTIA YRITYSTOIMINTAAN SUOURHEILUSEMINAARI PROJEKTINA Suourheiluseminaarin ideointi ja visiointi Suourheilutapahtumien taustaselvitykset Seminaaripäivän tavoitteet Toimintasuunnitelman laatiminen Suourheiluseminaarin toteutus Vaihe 1: Seminaaripäivän ohjelman työstäminen Vaihe 2: Seminaarin käytännön järjestelyä Vaihe 3: Viime hetken valmistelut SEMINAARIN PÄÄTTÄMINEN Aikataulun toteutuminen Suoseminaarin taloudellinen onnistuminen Suourheiluseminaarin osallistujien loppuarviointi SUOURHEILUSEMINAARISTA JOKAVUOTINEN TAPAHTUMA LÄHTEET... 33

6 2 LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko tapahtumanjärjestäjille...35 Liite 2. Toimintasuunnitelma suourheiluseminaariin...36 Liite. 3. Seminaaripäivän ohjelma...38 Liite 4. Sähköisen ennakkotiedotteen malli...39 Liite 5. Sähköisen kutsukirjeen malli...40 Liite 6. Seminaaripäivän puhujien esittely...41 Liite7. Kirjallisen kutsukirjeen malli...48 Liite 8. Palautelomake suourheiluseminaarista...49 Liite 9. Seminaarin työstäminen prosessikaaviona...50 Liite 10. Kuvia suourheiluseminaarista...51 KUVIOT KUVIO 1. Matkailuilmiön synty...5 KUVIO 2. Projektin päävaiheet...15 KUVIO 3. Suourheiluseminaarin onnistuminen...29 KUVIO 4. Suourheiluseminaarin aiheiden kiinnostavuus...30 KUVAT KUVA 1. Tupasvilla.12 KUVA 2. Suosählyä Leivonmäellä..13 KUVA 3. Tupasvilla-käsityöhankkeen tuotteita..25 TAULUKKO TAULUKKO 1. Suourheiluseminaarin kustannukset..28

7 3 1 SUOURHEILUSEMINAARI Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Jussin suokuokka on vaihtunut sählymailaan tai jalkapalloon; totista työtä, mutta paljon hauskempaa. Jyväskylässä järjestettiin Suomen ensimmäinen suourheiluseminaari , jossa esittäytyivät Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat. Seminaarissa käsiteltiin tapahtuman hyödyntämistä matkailussa ja suourheilutapahtuman järjestämistä sekä tuotiin esille ympäristövastuullisuuden merkitys tapahtumaa järjestettäessä. Päivän aikana ideoitiin uusien urheilulajien mahdollisuuksista suoympäristössä ja ohjelmapalveluyrittäjän puheenvuorossa kuultiin, kuinka suourheilusta tuotteistetaan ohjelmapalvelu. Seminaarin yhteydessä järjestettiin suotori tapahtuma, jossa tilaisuuteen osallistujilla oli mahdollisuus esitellä organisaatiotaan. Seminaari järjestettiin opinnäytetyönä, jonka toimeksiantajana oli Suoalan uuden osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi hanke. S.U.O.-hankkeen projektipäällikkönä toimii Susanna Markkola ja hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö. Suourheiluseminaarin päätavoitteina olivat suourheilutapahtumien esille tuominen ja osallistujien innostaminen suotapahtuman järjestämiseen. Ajankohdaksi valittiin syksy, jolloin kesän suourheilutapahtumien järjestelyt olivat vielä järjestäjien tuoreessa muistissa. Seminaari järjestettiin S.U.O.- hankkeessa mukana oleville yrityksille, suourheilutapahtumien järjestäjille, soihin tukeutuvasta matkailusta sekä suourheilutapahtuman järjestämisestä kiinnostuneille henkilöille sekä yhteisöjen edustajille. Yhteistyökumppaneina toimivat Maaseudun sivistysliitto, Kurkiauran koulu, Tupasvilla-käsityöhanke Leivonmäeltä ja sanomalehti Keskisuomalainen. Opinnäytetyön raportointiosan tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa samantapaisten tilaisuuksien järjestämistä. Seminaaria on työstetty projektina ja liitteenä on työn vaiheista prosessikaavio. Teoriaosassa käsitellään aluksi matkailua ilmiönä. Siinä tarkastellaan matkailun toimintaympäristöä ja sen kansantaloudellista merkitystä sekä suon matkailullista vetovoimaa. Seuraavaksi määritellään tapahtumat matkailun toimintaympäristössä ja käsitellään tapahtuman hyödyntämistä matkailussa. Työssä tutkitaan myös urheilutapahtumien alueellista merkitystä ja suourheilutapahtumien erityispiirteitä.

8 4 Luvussa suourheilusta puhtia yritystoimintaan määritellään seminaari ja esitellään suourheiluseminaari. Tämän jälkeen käsitellään suourheiluseminaaria projektina ja päätetään seminaari loppuraporttiin. Pohdinnassa mietitään suoseminaarien jatkuvuutta. Suourheiluseminaari kesti ainoastaan yhden päivän, mutta sen valmistelu vaati puolen vuoden esityön. Seminaarivastaavien tavoitteena oli järjestää asiapitoinen ja kokonaisuudessaan visuaalisesti näyttävä seminaari. Aikaa käytettiin runsaasti seminaaripäivän ohjelman sisällön ja ulkoasun luomiseen, joita muokattiin useita viikkoja. Suourheiluseminaarin ennakkotiedotteet ja kutsut sekä puhujien ja suourheilutapahtuman järjestäjien seminaarikansioihin liitettävät esittelyt olivat suuritöisiä. Opinnäytetyön liitteistä käyvät ilmi seminaarin järjestämiseen liittyneet esityöt.

9 2 TAPAHTUMAT MATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 WTO:n mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajan vietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa. Matkailu on ilmiönä monitahoinen. Matkailun edistämiskeskus määrittelee matkailun ilmiöiden summaksi, jotka aiheutuvat matkailijoiden, matkailupalveluiden tarjoajien, viranomaisten sekä kohdealueen väestön ja sen ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta siinä prosessissa, joka perustuu kohteen kykyyn vetää matkailijoita puoleensa. MATKAILUILMIÖN SYNTY KANSA Kyky ja halu matkustaa TIEDON VÄLITYS Markkinointi KULJETUS Määrä ja laatu VETOVOIMA Esim. luonto ja kulttuuri PALVELUT Hotellit, ravintolat, ohjelmapalvelut ja tapahtumat KUVIO 1. Matkailuilmiön synty Matkailuilmiön syntyminen saa alkunsa lähtöalueella olevasta kansasta, jolla on kyky ja halu matkustaa. Kohdealueen vetovoimatekijöinä ovat luonto tai kulttuuri, joiden ympärille muodostuvat palvelut, kuten hotelli- ja ravintolapalvelut, virkistys- kulttuuri ja viihdepalvelut sekä vähittäiskauppa. Perusrakenteen lähtökohtana ovat lähtöalueen kysyntä ja kohdealueen tarjonta, joiden välillä toimivat kuljetuspalvelut sekä lähtöalueelle tapahtuva markkinointi ja tiedonvälitys. (Kallioniemi, 2000)

10 6 Matkailun vetovoimatekijät jaetaan luontoon tai kulttuuriin perustuviin tekijöihin. Luonnon vetovoimatekijät voivat olla yleisiä, kuten saaristo- ja tunturimaisema tai erityisiä, kuten suo, lampi tai tunturi. Kulttuuriin perustuvat tekijät jakaantuvat myös yleisiin ja erityisiin vetovoimatekijöihin. Yleisiä tekijöitä ovat esimerkiksi saamelaiskulttuuri ja erityisiä ovat museot, tapahtumat ja viihde. (Emt.) 2.1 Matkailun toimintaympäristö Tässä työssä matkailun toimintaympäristöä tarkastellaan klusterin näkökulmasta, jossa toisiaan tukevat yritykset ja organisaatiot verkostoituvat. Klusteri on osaamiskeskittymä, jossa keskeisinä tekijöinä ovat yritysten palveluiden toimittajien, asiakkaiden sekä esimerkiksi viranomaisten ja tutkimuslaitosten välinen vuorovaikutus. Matkailuelinkeinon klusteri on niiden elinkeinojen ja palvelujen kokonaisuus, jotka toiminnassaan hyödyntävät toinen toisiaan. (Puustinen, 2000.) Suomen Matkailun Kehitys Oy:n mukaan Suomen matkailun klusterin pääalueina ovat palvelujen tuotanto, viihdeteollisuus, myynti ja markkinointi ja tuotannon ja markkinoinnin tuki. Palvelujen tuotantoon kuuluvat majoituspalvelut, ravitsemuspalvelut, kuljetus ja ohjelmapalvelut. Vähittäiskauppa sekä liikunta ja urheilu ovat palvelutuotantoon rinnastettavia klusterin osia. (Hokkanen ym. 2000, 12). Matkailun toimintaympäristöön vaikuttavat erilaiset sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset sekä teknologiset tekijät. Sosiaalisia tekijöitä ovat muun muassa ikääntyvän väestön lisääntyminen. Perherakenteet ovat muuttuneet ja matkailun lähtöalueet painottuvat korkean väestön tiheyden alueisiin. (Albanese & Boedeker 2002, ) Lomia pidetään lyhyemmissä jaksoissa. Matkailijoiden informaation tarve kasvaa matkailukokemusten kokemusten ja tiedon lisääntymisen myötä. Matkailijat haluavat osallistua matkansa aikana aktiviteetteihin ja kiinnittävät huomiota enemmän hyvinvointiin ja terveyteen. (Hokkanen ym. 2000, 15.) Kansainvälistyminen, ympäristötietoisuus ja matkailuturvallisuusasioiden korostuminen ovat poliittisista muuttujista tärkeimpiä. Poliittisina tekijöinä voidaan pitää myös yhteiskuntapolitiikkaan liittyvää työajan muutosta, jonka seurauksena ihmisten vapaaaika on lisääntynyt. Taloudellisen kehityksen vaikutukset heijastuvat matkailuun. Ta-

11 7 loudellisista muuttujista tärkeimpiä ovat suhdannevaihtelut ja hintojen sekä valuuttakurssien muutokset. (Albanese & Boedeker 2002, ) Vaikka matkailijoilla on aiempaa enemmän rahaa käytettävissä, on myös hintatietoisuus lisääntynyt. Hintavertailu EU:n sisällä voi kiristää alueellista kilpailua euron tulon myötä. Teknologisista tekijöistä tärkeimpänä voidaan pitää internetiä. Matkailupalveluiden hankkiminen internetin kautta lisääntyy varausjärjestelmien kehityksen myötä. Matkailutuotteiden markkinoiminen ja tiedon saannin helppous internetin välityksellä tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja matkailuyritysten tuotteiden esille tuomiseen. (Hokkanen ym. 2000, ) Matkailu on tilastojen mukaan yksi maailman nopeimmin kasvava elinkeinoala. Suomessa matkailu työllistää osa-aikaiset ja kausityöläiset mukaan luettuina useita satoja tuhansia henkilöitä. Suurimpana työllistäjä toimivat kuljetuspalvelut. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin viisi prosenttia, kotimaanmatkailu mukaan lukien. Suomen matkustustase on negatiivinen. Tämä johtuu syrjäisestä sijainnista ja ilmastooloista, sillä matkailun valtavirta suuntautuu pohjoisesta lämpimään etelään. (Hokkanen ym.2000, ) Suomella ei ole mahdollisuutta kehittyä massaturismikohteeksi, mutta luontomatkailun kehittymiselle on hyvät mahdollisuudet. Luonnon vetovoiman ja luontoaktiviteettien merkitys matkailussa kasvaa huomattavasti. Luontomatkailun osuus kansantaloudesta on noin 0,6 prosenttia. On arvioitu, että luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön työpaikat kaksinkertaistuvat vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä. Lukuina tämä merkitsee työpaikkojen lisääntymistä työpaikkaan. (Ympäristöministeriö 2002, 39.) Luontoon perustuva matkailu on matkailun muodoista nopeimmin kasvava segmentti (Saarinen & Järviluoma 2002, 11). 2.2 Tapahtumien jaottelu Kulttuuritoiminta kattaa eri taiteen lajien, kuten musiikin ja kirjallisuuden lisäksi myös juhlat, tapahtumat, urheilun ja liikunnan (Juurakko ym.2002, 11). Erikoistapahtuma on yksittäinen tapahtuma, joka on suunniteltu täyttämään tietyn tarpeen (Watt 2001, 1).

12 8 Suomen Matkailun Kehitys Oy:n tekemän Suomen matkailun klusterin mukaan tapahtumat luetaan viihdeteollisuuteen kuuluviksi. Tapahtumat voidaan yleensä jakaa tarkoituksen perusteella puhtaasti viihteellisiin tapahtumiin, aktiiviharrastajien tapahtumiin ja hyötyperustaisiin tapahtumiin. Viihteellisille tapahtumille ovat tunnusomaisia avoin ja laajahko kohderyhmä, sekä oheisohjelman runsaus. Viihteellinen tapahtuma tyydyttää osallistujien sosiaalista tarvetta antamalla yhteenkuuluvuuden tunteen kanssaosallistujiin. Aktiiviharrastajien tapahtumissa tarkoituksena on harrastustoiminnan ylläpitäminen ja edistäminen. Hyötyperustaiset tapahtumat ja niihin osallistuminen tuottavat selkeän hyödyn ja niihin osallistuminen on selkeästi perusteltua. (Antikainen & Sutinen 1996, 16.) Tapahtumat luokitellaan koon mukaan mega-, hallmark-, major- ja paikallistapahtumiin. Megatapahtumassa, esim. olympialaisissa tai maailmannäyttelyssä, on yli miljoona kävijää ja ne näkyvät maailmanlaajuisesti mediassa. Megatapahtuman taloudellinen vaikutus alueelle on erittäin merkittävä. Hallmark-tapahtumat ovat vahvasti kylän, kaupungin tai alueen identiteettiin kuuluvia. Tällöin tapahtuman nimestä tulee synonyymi alueelle. Nämä tapahtumat ovat kansainvälisesti tunnettuja ja paikkaan sidottuja. Niitä ovat esim. Rio de Janeiron karnevaalit tai Oktober-festivaalit. Näiden tapahtumien taloudellinen merkitys on huomattava alueelle. (Allen ym. 2002, ) Major-tapahtumiin kuuluvat tunnetut urheilu- ja kulttuuritapahtumat ja kansainväliset kongressit (emt ). Paikallistapahtumat voidaan määritellä toimintana, johon paikallinen väestö osallistuu. Osallistujat jakavat yhdessä kokemuksiaan yhteiseksi hyväksi. (Watt 2001, 1.) Paikallistapahtumat vaikuttavat kohdealueella. Ne luokitellaan yhdeksään kategoriaan: kotiseutujuhlat, musiikkijuhlat, vuodenaikaan liittyvät tapahtumat, markkinat, uskonnolliset ja kirkolliset juhlat, teatteritapahtumat, yhteiskunnallisesti sävyttyneet tilaisuudet, kuvataiteen tapahtumat ja muut tapahtumat. Paikallistapahtumat ovat usein omaperäisiä. Tapahtuman aiheena voi olla melkein mikä tahansa akankannosta suosählyyn. (Juurakko ym. 2002, 12.) 2.3 Tapahtuman hyödyntäminen matkailussa Tapahtumalla on matkailullisista merkitystä, sillä se lisää kunnan tunnettuutta ja kohottaa imagoa elinvoimaisena asuinpaikkana. Tämän toivotaan lisäävän kiinnostusta

13 9 elinkeinoelämän piirissä ja tuovan investointeja kuntaan. (Juurakko ym. 2002, 11.) Tapahtuma luo kasvot paikkakunnalle, kuten Tangomarkkinat Seinäjoelle, Pori-jazz Porille ja Savonlinnan oopperajuhlat Savonlinnalle. Tapahtuman järjestämisellä tulisi olla myös paikallisen väestön hyväksyntä. (Elomaa, 2003.) Matkailijat käyttävät alueen palveluja, kuten majoitus- ja ravitsemispalveluja. Muita tapahtumasta hyötyjiä ovat muun muassa huoltoasemat ja vähittäiskauppa. Käyttämällä alueen palveluja matkailijat lisäävät kunnan verotuloja. Tapahtumaltakin odotetaan nykyään samantapaista, rahassa mitattavaa tuottavuutta kuin esimerkiksi teollisuudelta. Tapahtuman tuottavuutta on kuitenkin vaikeampi mitata kuin teollisuuslaitoksen, sillä on epäselvää, mikä osa yleisön rahankäytöstä aiheutuu suoraan tapahtumasta. (Juurakko ym. 2002, 11.) Tapahtumilla on sekä positiivisia että negatiivisia alueellisia vaikutuksia. Tapahtuman vaikutukset ovat sosiaalisia ja kulttuurisia, poliittisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä. Tapahtuman järjestäjän tehtävänä on ottaa huomioon eri vaikutukset. Positiivisia vaikutuksia ovat esimerkiksi osallistujien ja alueen yhteisön jaettu kokemus ja kulttuurisen tietämyksen laajeneminen. Väestön yhteisöllisen ylpeyden kohoaminen ja yh- teistyön lisääntyminen ovat luomassa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tapahtumat vahvistavat alueen imagoa ja luovat työpaikkoja. Isommat tapahtumat voivat toimia myös alueen matkailun kehittäjinä. (Allen ym. 2002, ) Tapahtumien negatiivisia vaikutuksia voivat olla huonon imagon ja maineen tuominen alueelle sekä yhteisön jakaminen ja muokkaaminen. Tapahtuma voi epäonnistua tai maksuvalmius puuttuu. Paikallinen väestö voi menettää alueen hallintaa ja omistusoikeutta. Tapahtuma-alueen ympäristöä voi tuhoutua, melu ja saaste lisääntyvät liikenteen myötä. Vaikka tapahtumat tuovat taloudellista hyötyä alueelle, päättäjien pitäisi osata arvioida tapahtuman hyödyt ja kustannukset ja päättää sen perusteella, minkälaisilla resursseilla toimitaan. (Emt ) 2.4 Urheilutapahtumien alueellinen merkitys Urheilumatkailua (sport tourism) on matkustaminen, johon liittyy urheiluun osallistuminen, urheilutapahtuman katsominen tai urheiluaktiviteeteilla huvittelu, virkistäyty-

14 10 minen, kuntoilu ja vapaa-ajan vietto tai näihin liittyvät tuotteet. (Pitts & Ayers 2000, 390.) Opinnäytetyössä käsitellään suolla tapahtuvaa urheilua eli suourheilua ja suourheilutapahtumia osana urheilumatkailua. Urheilun suosiota katsojatapahtumana tai yleisöaktiivisuuden suhteen mitattuna ei voi kieltää. Esimerkiksi Barcelonan olympialaisissa 1992 oli kävijää ja tämän lisäksi television välityksellä kisoja seurasi yli puolet maailman väestöstä. (Stevens 1999, 108.) Lisätäkseen alueen matkailullista vetovoimaa kaupungit ja kunnat ympäri maailmaa hakevat oikeutta suurten urheilutapahtumien, kuten maailmanmestaruuskisojen järjestämiseen. Urheilutapahtumat, urheilujoukkueet ja stadionit vaikuttavat myös kotikaupunkinsa imagoon. (De Knop & Standeven 1999, 112.) Tapahtuman järjestäjän on tärkeää muokata tapahtumaohjelmasta mielenkiintoinen, jotta tapahtuma saavuttaa mahdollisimman suuren yleisön niin ulkomailta kuin kotimaasta. Kilpailujen tuoma hyöty pitää optimoida, jotta sen järjestämisestä saadaan suurin taloudellinen ja matkailullinen tulos. Suuret urheilutapahtumat hyödyttävät taloudellisesti koko aluetta. Palvelujen tarve voi nousta moninkertaiseksi lähialueilla, mikäli kilpailuorganisaation ja elinkeinojen välillä on yhteistyötä. (Stevens 1999, ) Useimmat urheilutapahtumat ovat melko pieniä, osallistujia ja katsojia on joitain satoja ja vain harva heistä yöpyy alueella. Suurin osa kävijöistä on päiväkävijöitä, joiden matka tapahtumapaikalle kestää alle 24 tuntia ja jotka oleskelevat oman paikkakuntansa ulkopuolella yöpymättä. Päiväkävijä ei välttämättä joudu käyttämään alueen ravitsemis- ja muita palveluita ja jättää todennäköisesti vähemmän rahaa alueelle kuin matkailija, joka yöpyy paikkakunnalla.(albanese & Boedeker 2002, 17.) Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa tehdystä opinnäytetyöstä urheilumatkailijan kuluttajakäyttäytymisestä Puijon World Cup Grand Ski Opening kisoissa käy ilmi, että yli puolet (52.4%) kävijöistä oli päiväkävijöitä. Heidän käyttämänsä rahamäärä oli yhteensä vuorokaudessa, josta ravitsemispalveluiden osuus oli Hotellissa yöpyjien käyttämä rahamäärä oli yhteensä , josta ravitsemispalvelujen osuus oli 19. Päiväkävijöiden kisa-alueella käyttämä rahamäärä oli lähes kolminkertainen hotellissa yöpyjiin verrattuna (Ihalainen & Saastamoinen 2002, 53.) Suurin osa Puijon Grand Ski Openingin -tapahtuman katsojista oli kuopiolaisia (66,4 %). Seuraavaksi eniten katsojia saapui Kuopion rajakunnista ja muualta

15 Itä-Suomen läänistä. Tapahtuma ei siis houkutellut juurikaan kauempaa saapuvia vierailijoita. Kolme prosenttia vastanneista oli ulkomaalaisia. (Emt. 55.) Suourheilutapahtumien erityispiirteitä Suomatkailu on luontomatkailun erikoisalue, jolloin se sisältää muun muassa matkailun kohdistumisen luonnonympäristöön ja elämyksellisyyden. (Kallioniemi ym.2002, 17.) Elämykset jaetaan neljään pääryhmään sen mukaan, miten aktiivisesti tai passiivisesti matkailija osallistuu elämyksen syntymiseen. Toisessa päässä on passiivinen osallistuminen, jossa matkailija tarkastelee tapahtumaa ulkopuolelta ja toisessa ääripäässä matkailija on itse luomassa tapahtumaa, joka tuottaa elämyksen. (Boxgerg & Komppula 2002, ) Intensiivisyyden ja elämyksen synnyn perusteella aktiviteetit voidaan luokitella ensimmäisen ja toisen luokan aktiviteetteihin. Dynaamiset aktiviteetit muodostavat ensimmäisen luokan, johon kuuluvat esimerkiksi laskettelu, avantouinti tai jääkiipeily. Näihin aktiviteetteihin yhdistyvät usein äärielämysten tavoittelu, seikkailu, jännitys ja eksotiikka. Aktiviteetti itsessään muodostaa fyysisen rasituksen kautta elämyksen, joka on hetkellistä ja äärituntemuksia aiheuttavaa. Toisen luokan muodostavat rauhallisemmat aktiviteetit, kuten retkeily ja vaeltaminen, joita nimitetään luontoaktiviteeteiksi niiden keskeisen luontoyhteyden takia. Aktiviteetin ohella luonto ja ympäristö muodostavat elämyksen, joka ilmenee myös henkisenä, yksilöllisenä ja emotionaalisena kokemisena. (Järviluoma & Saarinen, 2002, ) Suohon liittyy paljon monipuolisia voimavaroja ja vastakohtaisia elementtejä. Ne voidaan kokea synkkinä ja ahdistavina tai avarina ja valoisina. Suomatkailukohteen vetovoimatekijöitä voivat olla luonnonrauha ja erämaisuus, johon liittyvät värimaailma, tuoksut, marjat ja eläimet. Suon kiinnostavuus matkailukohteena voi perustua sen vaarallisuuden tuntuun; erilaisten elämysten etsiminen ja omien rajojen löytäminen vetävät matkailijoita puoleensa. (Kallioniemi ym. 2002, ) Suonluonnon vetovoima urheilutapahtumassa eroaa muusta suolla tapahtuvasta retkeilystä ja liikkumisesta. Suolla järjestetty urheilutapahtuma perustuu kulttuurisiin vetovoimatekijöihin luonnon vetovoiman ollessa toissijainen. Suo on kisapaikkana eksoottinen ja uusi, mutta urheilutapahtumaan osallistuja hakee suoympäristöstä muuta kuin luonnonrauhaa. Yleisö

16 haluaa nähdä vaativassa ja eksoottisessa ympäristössä järjestetty kisa ja kokea tapahtuman tuoma jännitys ja yleisön sosiaalinen yhteenkuuluvuus. 12 Suo on matkailualueena ainutkertainen ja suotapahtumia järjestettäessä ympäristövastuullisuus korostuu. Turvetta ei enää muodostu uusille alueille, koska soistumiselle otollisilla paikoilla on jo suo. Olemassa olevat turvekerrokset sen sijaan paksuuntuvat vähitellen. Suomen soilla elää runsas ja monipuolinen eläimistö ja kasvillisuus. Soita onkin kutsutta Suomen monimuotoisimmiksi ekosysteemiksi. ( Hallanaro ym. 1996, ) Suosta etsitään voimaa maaseudun uusien elinkeinojen kehittämiseen. Suoluonnossa on monia varteenotettavia tekijöitä, jotka tiedostamalla ja tuotteistamalla erilaisiksi palvelupaketeiksi voidaan suoympäristöä tehdä matkailijoita houkuttelevaksi. Soiden harvinaisuus ja uutuus matkailutuotteena sekä suoekosysteemin ainutlaatuisuus ja suoluonnon erityispiirteet voivat viehättää matkailijoita. (Kukkola ym. 2002, 8.) KUVA 1. Tupasvilla 2.6 Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat Suomessa on tällä hetkellä viisi suourheilutapahtumaa: Suojuoksun MM kilpailut Pylkönmäellä, Suosähly Köyliössä, Suosählyn SM kilpailut Leivonmäellä, Suopotkupallon MM -kilpailut Hyrynsalmella ja ensi kesänä pelattava Suolentopallon SM - kilpailu Haukivuorella. Urheilutapahtumat ovat kehitys elinkaarensa eri vaiheissa. Pylkönmäen suojuoksu tapahtuma on järjestetty vuodesta Se on elinkaarensa loppupuolella ja se kaipaa uudistumista. Köyliön suosähly tapahtuma on järjestetty ensi kerran vuonna Se on EU hankkeen tukemana. Tämä tapahtuma on elinkaarensa alkuvaiheessa ja sen järjestäjä sekä Köyliön kyläyhteisö on innostunutta järjestämään tapahtumaa, mutta he kaipaavat perustietoa tapahtuman järjestämisestä ja tuotteistamisesta.

17 13 Leivonmäen Suosählyn SM kilpailuja on järjestetty vuodesta 1999 ja kisa on vakiinnuttanut paikkansa. Tapahtumaa ei ole tähän mennessä markkinoitu ulkopuolisille. Ensi kesänä tapahtumaan tavoitellaan katsojia paikalle. Suopotkupallon MM kilpailuja Hyrynsalmella on järjestetty vuodesta 1998 lähtien. Se on suourheilutapahtumista suurin ja tapahtuma on tavoittanut yleisönsä. Kesällä 2003 kisoissa oli arviolta kävijöitä noin henkeä. Ensi kesänä 2004 järjestetään Suolentiksen SM kilpailut oheisohjelmineen Haukivuorella ja EU hanke tukee tapahtumaa. Suolentiksen SM - kilpailuista on tarkoitus tehdä koko Etelä- Savon matkailun kärkituote. KUVA 2. Suosählyä Leivonmäellä 3 SUOURHEILUSTA PUHTIA YRITYSTOIMINTAAN Suoalan uuden osaamisen tuotteistamisen ja markkinointi hankkeen projektipäällikkö Susanna Markkola tilasi suourheiluseminaarin järjestämisen opinnäytetyönä. S.U.O hankkeessa on mukana kymmenen kärkiyritystä ja kaksikymmentä yhteistyöyritystä Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnista. Hankkeen tavoitteina ovat soihin tukeutuvien matkailutuotteita tarjoavien yritysten tuotekehitystyön ja markkinoinnin tukeminen, hankkeessa mukana olevien yritysten verkottaminen ja soihin tukeutuvien matkailutuotteiden tunnettuuden edistäminen. S.U.O.-hankkeen toimintasuunnitelman mukaan järjestetään muutamia suoaiheisia seminaareja, joista suourheiluseminaari toteutettiin ensimmäisenä. Muiden seminaarien aiheet tarkistetaan olemassa olevien ja uusien tarpeiden pohjalta. Seminaari on osa kokous- ja kongressipalveluja ja se on kasvava liikematkailun osaalue. Seminaarissa määrätystä aihepiiristä kiinnostuneet asiantuntijat, joilla on erilaisia taitoja, kokoontuvat yhteen oppiakseen jotain uutta. Tavoitteena on lisätä osallistujien taitoja. (Rautiainen & Siiskonen 2002, 27.) Lähes kaikilla kongresseilla ja kokouksilla on jokin pääteema - yleensä tieteellinen, taloudellinen tai kulttuurillinen. Puhujiksi kutsutaan aihealueen huippuosaajia, kuten tutkijoita ja talouselämän vaikuttajia.(emt.

18 14 21.) Suourheiluseminaarin pääteemana olivat suourheilutapahtumat ja tapahtuma alueellisen matkailuelinkeinon piristäjänä. Seminaarin idean ja tavoitteiden myötä syntyi slogan; Yritystoiminaan puhtia suourheilusta! Seminaaripäivän aikana tutustuttiin Suomessa järjestettäviin suourheilutapahtumiin, annettiin tietoa Suopotkupallon MM-kilpailujen järjestämisestä ja paneuduttiin tapahtuman hyödyntämiseen matkailussa. Lisäksi kuultiin, miten yrittäjä toteuttaa suourheilusta ohjelmapalvelun ja kuinka ympäristövastuullisuus otetaan huomioon suourheilutapahtumaa järjestettäessä. Lopuksi ideoitiin uusia urheilulajeja suolle. Virallisen ohjelman päätyttyä kokoontuivat suourheilutapahtumien järjestäjät pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Seminaariin kutsuttiin S.U.O -hankkeessa mukana olevia yrityksiä ja hankealueella toimivia välillisesti tapahtumasta hyötyviä yrityksiä sekä kuntien matkailun kehittäjiä ja vapaa-ajan toiminnan järjestäjiä, sekä suolla toteutuskelpoisten urheilulajien liittojen edustajia. 4 SUOURHEILUSEMINAARI PROJEKTINA Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt voimavarat ja panokset. (Juurakko ym. 2002, 24.) Onnistunut projekti edellyttää systemaattista työskentelyä, projektityön muotoa ja menetelmää noudatetaan kurinalaisesti. Menestyksellisesti toteutettu projekti on myös jälkikäteen arvokas sekä järjestäjille että osallistujille. (Rissanen 2002, 15.) Projektilla pyritään saamaan aikaan parannusta tai haetaan ratkaisua johonkin havaittuun ongelmaan. Suourheiluseminaari järjestettiin projektityönä, koska seminaari oli pienimuotoinen ja se soveltui projektityöksi. Seminaaria työstettiin alusta loppuun asti noudattaen Tapio Rissasen (2002) projektityön vaiheita. Projektin esityö alkaa ideoinnilla, johon tulisi käyttää aikaa ja energiaa. Projektin tulisi palvella tarkoitustaan ja tavoitteiden tulisi olla oikeat ongelmaan nähden. Varsinai-

19 15 nen projektityö alkaa visioinnista, joka on mielikuva halutusta päämäärästä. Visiointiin kannattaa panostaa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Alkupäässä tehdyt virheet paljastuvat usein vasta projektin lopussa. (Emt. 34.) Projektiin kuuluvat myös taustaselvitysten tekeminen riittävässä laajuudessa. Taustaselvitystiedot täydentävät ideoinnin ja visioinnin lisäksi perustietoja projektin vaikutusalueesta. Taustaselvityksessä tulisi olla riittävästi tietoa asiakkaasta tai tulevasta edunsaajasta, jotta projekti ei perustuisi vain sen tekijöiden tarpeisiin. Rissasen mukaan (2002, 50) tavoitteiden asettaminen on projektin tärkein vaihe, jossa projektin suunta ja tavoitteet ovat selkeästi määriteltyinä. Ennen tavoitteiden asettamista on oltava tarkasti selvitettynä ongelma, johon ratkaisua haetaan. Perustamispäätöksestä projekti alkaa vasta toteutua, usein esivalmisteluja suorittaneiden toimesta. Päätös on tehtävä huolellisesti, jolloin valmisteluvaiheiden tulokset hyödynnetään. Edellä mainittujen esitöiden jälkeen laaditaan projektisuunnitelma, joka toimii apuvälineenä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Projektisuunnitelman laajuus ja tarkkuus on riippuvainen projektin luonteesta. Johtoryhmä ja projektipäällikkö muodostavat projektin toiminnallisen hallinnon. Johtoryhmän avulla projektityöntekijät tai tiimit ryhtyvät toteuttamaan suunnitelmaa. Projektin hyödyllisyys mitataan sillä, kuinka hyvin tulokset saadaan asiakkaalle tai muille edunsaajille siirrettyä. Projekti tulisi suunnitella alusta loppuun saakka etukäteen. Projektin päättämisen toimenpiteitä ovat muun muassa tulosten siirtäminen edunsaajille ja loppuraportin laatiminen. (Emt. 171.) KUVIO 2. Projektin päävaiheet

20 Suourheiluseminaarin ideointi ja visiointi Projektin ideointi on visioinnin esivaihe. Se voi olla vapaamuotoista ja spontaania tai systemaattista. Suunnittelusta voi olla eniten hyötyä projektin kannalta, sillä yleisötapahtuman järjestäminen vaatii järjestelmällistä miettimistä ja työskentelyä. (Juurakko ym. 2002, 27.) Swot -analyysi on paljon käytetty työkalu punnittaessa organisaation ideoiden vahvuuksia ja ympäristön heikkouksia sekä ympäristön tuomia uhkia ja mahdollisuuksia. Projektin esiselvityksen aikana tehdään myös strategisia valintoja. Ideointiin liittyviä strategisia valintoja ovat toimintalinjat, yhteistyökumppanit ja projektihenkilöt. Virheelliset strategiavalinnat ovat uhkia projektin onnistumiselle. Visio on mielikuva tavoitteista ja keinoista, miten päämäärä saavutetaan. Ihmisten vuorovaikutuksen ja työstämisen myötä visio muotoutuu tavoitelluksi päämääräksi. Vision rakentamisen lähtökohtana on projektiin liittyvän monipuolisen tiedon hankkiminen. Visiointi tuottaa useita tavoitetiloja ja mielikuvia tulevasta. Hyvän vision tulisi olla tavoitteellinen ja samalla realistinen. Siinä tulisi näkyä projektin tarpeellisuuden perustelut. Vision on tuotava esille lisäarvo, jonka asiakkaat, sidosryhmät tai projektin toteuttajat saavat projektista. (Rissanen 2002, 36.) Suourheiluseminaarin ideointi ja visiointi oli tehty johtoryhmän toimesta ennen seminaarivastaavien tuloa projektiin mukaan. Suoteemaiset seminaarit on kirjattu S.U.O.- hankkeen toimintasuunnitelmaan, jonka tietojen perusteella projektityöntekijät tutustuivat aiheeseen heti toimeksiannon saatuaan Ensimmäisen yhteydenottojen yhteydessä saatiin tietoa johtoryhmässä tehdyistä ideoista ja visioista, joista kävi selville suourheiluseminaarin perustiedot, kuten ajankohta, seminaarin kesto ja paikka. Seminaarin sisällön pääpiirteet ja kutsuttava yleisö oli jo hahmoteltuna valmiiksi. 4.2 Suourheilutapahtumien taustaselvitykset Rissanen (2002, 40-41) toteaa hyvän ja toimivan projektisuunnitelman edellyttävän riittäviä taustatietoja, jotta tavoitteet pystytään määrittelemään oikeiksi ja realistisiksi. Taustaselvitykseen voi laatia työsuunnitelman, jossa voi ottaa huomioon muun muassa perehtymisen muiden toimijoiden vastaaviin projekteihin, kartoittaa sopivia projekti-

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen

Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Tervetuloa mukaan Helsingin kaupunkibrändin kehittämiseen Outi Leppälä, Helsingin Lauri kaupunkimarkkinointiyksikkö Rotko 2014 Outi Leppälä Markkinointipäällikkö Kaupunkimarkkinointiyksikkö Elinkeino-osasto

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ryhmäkeskusteluhankeideoista 1. Muodostakaa pienet ryhmät(kolme hankeideaa/ryhmä) 2. Esitelkää

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015

ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 ORIENTAATIOKOULUTUS Hämeenlinna 20.2.2015 TUOTTEISTAMISEN PERUSTEKIJÄT 1. Palvelun/tuotteen nimi 2. Asiakas (kenelle tarjotaan B2B/B2C) ja minkä haasteen palvelu/tuote ratkaisee + mahdollinen palvelulupaus

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto

KIRJASTO & MARKKINOINTI. Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto KIRJASTO & MARKKINOINTI Roosa Kallio markkinointipäällikkö Helsingin kaupunginkirjasto 26.3.2015 OHJELMA & TAVOITE Lyhyt esittely - mitä markkinointi on Miten markkinointi eroaa viestinnästä? Esimerkkejä

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset.

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset. 13.11.2014 Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 24-25.10.2014 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta oli 31.10 9.11.2014 Kyselyn kohderyhmänä

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot