SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 22.10.2003"

Transkriptio

1 SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ Minna Ahonen Kati Honkala Opinnäytetyö Marraskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) AHONEN Minna HONKALA Kati Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 55 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka SUOURHEILUSEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI Kirsi Toimeksiantaja(t) Suoalan uuden osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi hanke Tiivistelmä Suomen ensimmäinen suourheiluseminaari pidettiin Jyväskylässä Suourheiluseminaariin osallistui 80 henkilöä. Suourheiluseminaarin ensisijaisena tarkoituksena oli saattaa yhteen suourheilutapahtumien järjestäjät ja Suoalan uuden osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi hankkeessa mukana olevat yrittäjät. Seminaarin päätavoitteina olivat suourheilutapahtumien esille tuominen ja osallistujien innostaminen suotapahtuman järjestämiseen. Seminaarissa esittäytyivät Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat, siellä jaettiin tietoa Suopotkupallon MM kilpailujen järjestämisestä ja paneuduttiin tapahtuman hyödyntämiseen matkailussa. Lisäksi kuultiin, miten yrittäjä toteuttaa suourheilusta ohjelmapalvelun, kuinka ympäristövastuullisuus otetaan huomioon suourheilutapahtumaa järjestettäessä ja ideoitiin uusia urheilulajeja suolle. Päivän päätteeksi suourheilutapahtumien järjestäjät kokoontuivat pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Suourheiluseminaarin yhteydessä oli Suotori tapahtuma, jossa seminaariin osallistujilla oli mahdollisuus esitellä toimintaansa. Seminaaripäivä oli palautteen perusteella onnistunut. Seminaaripäivän tuloksena suoalan ihmiset verkostoituivat ja suourheilutapahtumien järjestäjät päättivät vuosittaisesta tapaamisesta, jossa käytäisiin läpi edellisen kesän kisojen onnistumista ja mietittäisiin uusia yhteistyömahdollisuuksia. Avainsanat (asiasanat) Suourheilu, tapahtumat, suomatkailu, seminaari, projekti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) AHONEN, Minna HONKALA, Kati Type of Publication Dissertation Pages 55 Confidential Language Finnish Title SEMINAR ON BOG SPORTS IN JYVÄSKYLÄ 22 OCTOBER 2003 Until Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by The Project Product Development and Marketing of Peatland-based Tourism Abstract The first seminar on bog sports was held in Jyväskylä 22 on October The primary goal of the seminar was to offer a meeting point for the organisers and entrepreneurs of the bog sports events, focusing on the marketing and product development of the bogs. A secondary goal of the seminar was to give an introduction to the bog sports events, bog tourism and activating the participants. This dissertation deals with the planning and arranging of the seminar. The main agenda of the seminar focused on the bog sports events and their effects to the local tourism industry. All Finnish bog sports events were introduced in the seminar, also the organising and marketing of the next bog football world championship games. Several smaller topics, such as nature conservation in bog sports, conceptualisation of bog sports and new ideas for bog sports, were introduced. The day ended with a big discussion of the bog event organisers on the future co-operation possibilities. The seminar also included a bog Market, where the participants of the seminar introduced their special knowledge and products. The seminar turned out to be a success when considering all the feedback received from the 80 attendees. As a result of the seminar, people operating in bog industry created a network. They also decided to organise a seminar every year, where they could analyse the previous year s bog events and consider new co-operation possibilities. Keywords Bog sports, events, bog tourism, seminar, project Miscellaneous

4 Suuri suo, matala mänty mesimöykky männyn päässä Suomalainen sananparsi

5 SISÄLTÖ 1 1 SUOURHEILUSEMINAARI TAPAHTUMAT MATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Matkailun toimintaympäristö Tapahtumien jaottelu Tapahtuman hyödyntäminen matkailussa Urheilutapahtumien alueellinen merkitys Suourheilutapahtumien erityispiirteitä Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat SUOURHEILUSTA PUHTIA YRITYSTOIMINTAAN SUOURHEILUSEMINAARI PROJEKTINA Suourheiluseminaarin ideointi ja visiointi Suourheilutapahtumien taustaselvitykset Seminaaripäivän tavoitteet Toimintasuunnitelman laatiminen Suourheiluseminaarin toteutus Vaihe 1: Seminaaripäivän ohjelman työstäminen Vaihe 2: Seminaarin käytännön järjestelyä Vaihe 3: Viime hetken valmistelut SEMINAARIN PÄÄTTÄMINEN Aikataulun toteutuminen Suoseminaarin taloudellinen onnistuminen Suourheiluseminaarin osallistujien loppuarviointi SUOURHEILUSEMINAARISTA JOKAVUOTINEN TAPAHTUMA LÄHTEET... 33

6 2 LIITTEET Liite 1. Haastattelurunko tapahtumanjärjestäjille...35 Liite 2. Toimintasuunnitelma suourheiluseminaariin...36 Liite. 3. Seminaaripäivän ohjelma...38 Liite 4. Sähköisen ennakkotiedotteen malli...39 Liite 5. Sähköisen kutsukirjeen malli...40 Liite 6. Seminaaripäivän puhujien esittely...41 Liite7. Kirjallisen kutsukirjeen malli...48 Liite 8. Palautelomake suourheiluseminaarista...49 Liite 9. Seminaarin työstäminen prosessikaaviona...50 Liite 10. Kuvia suourheiluseminaarista...51 KUVIOT KUVIO 1. Matkailuilmiön synty...5 KUVIO 2. Projektin päävaiheet...15 KUVIO 3. Suourheiluseminaarin onnistuminen...29 KUVIO 4. Suourheiluseminaarin aiheiden kiinnostavuus...30 KUVAT KUVA 1. Tupasvilla.12 KUVA 2. Suosählyä Leivonmäellä..13 KUVA 3. Tupasvilla-käsityöhankkeen tuotteita..25 TAULUKKO TAULUKKO 1. Suourheiluseminaarin kustannukset..28

7 3 1 SUOURHEILUSEMINAARI Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. Jussin suokuokka on vaihtunut sählymailaan tai jalkapalloon; totista työtä, mutta paljon hauskempaa. Jyväskylässä järjestettiin Suomen ensimmäinen suourheiluseminaari , jossa esittäytyivät Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat. Seminaarissa käsiteltiin tapahtuman hyödyntämistä matkailussa ja suourheilutapahtuman järjestämistä sekä tuotiin esille ympäristövastuullisuuden merkitys tapahtumaa järjestettäessä. Päivän aikana ideoitiin uusien urheilulajien mahdollisuuksista suoympäristössä ja ohjelmapalveluyrittäjän puheenvuorossa kuultiin, kuinka suourheilusta tuotteistetaan ohjelmapalvelu. Seminaarin yhteydessä järjestettiin suotori tapahtuma, jossa tilaisuuteen osallistujilla oli mahdollisuus esitellä organisaatiotaan. Seminaari järjestettiin opinnäytetyönä, jonka toimeksiantajana oli Suoalan uuden osaamisen tuotteistaminen ja markkinointi hanke. S.U.O.-hankkeen projektipäällikkönä toimii Susanna Markkola ja hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö. Suourheiluseminaarin päätavoitteina olivat suourheilutapahtumien esille tuominen ja osallistujien innostaminen suotapahtuman järjestämiseen. Ajankohdaksi valittiin syksy, jolloin kesän suourheilutapahtumien järjestelyt olivat vielä järjestäjien tuoreessa muistissa. Seminaari järjestettiin S.U.O.- hankkeessa mukana oleville yrityksille, suourheilutapahtumien järjestäjille, soihin tukeutuvasta matkailusta sekä suourheilutapahtuman järjestämisestä kiinnostuneille henkilöille sekä yhteisöjen edustajille. Yhteistyökumppaneina toimivat Maaseudun sivistysliitto, Kurkiauran koulu, Tupasvilla-käsityöhanke Leivonmäeltä ja sanomalehti Keskisuomalainen. Opinnäytetyön raportointiosan tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa samantapaisten tilaisuuksien järjestämistä. Seminaaria on työstetty projektina ja liitteenä on työn vaiheista prosessikaavio. Teoriaosassa käsitellään aluksi matkailua ilmiönä. Siinä tarkastellaan matkailun toimintaympäristöä ja sen kansantaloudellista merkitystä sekä suon matkailullista vetovoimaa. Seuraavaksi määritellään tapahtumat matkailun toimintaympäristössä ja käsitellään tapahtuman hyödyntämistä matkailussa. Työssä tutkitaan myös urheilutapahtumien alueellista merkitystä ja suourheilutapahtumien erityispiirteitä.

8 4 Luvussa suourheilusta puhtia yritystoimintaan määritellään seminaari ja esitellään suourheiluseminaari. Tämän jälkeen käsitellään suourheiluseminaaria projektina ja päätetään seminaari loppuraporttiin. Pohdinnassa mietitään suoseminaarien jatkuvuutta. Suourheiluseminaari kesti ainoastaan yhden päivän, mutta sen valmistelu vaati puolen vuoden esityön. Seminaarivastaavien tavoitteena oli järjestää asiapitoinen ja kokonaisuudessaan visuaalisesti näyttävä seminaari. Aikaa käytettiin runsaasti seminaaripäivän ohjelman sisällön ja ulkoasun luomiseen, joita muokattiin useita viikkoja. Suourheiluseminaarin ennakkotiedotteet ja kutsut sekä puhujien ja suourheilutapahtuman järjestäjien seminaarikansioihin liitettävät esittelyt olivat suuritöisiä. Opinnäytetyön liitteistä käyvät ilmi seminaarin järjestämiseen liittyneet esityöt.

9 2 TAPAHTUMAT MATKAILUN TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 WTO:n mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat ja oleskelevat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevassa paikassa korkeintaan yhden vuoden ajan vapaa-ajan vietto-, liikematka- tai muussa tarkoituksessa. Matkailu on ilmiönä monitahoinen. Matkailun edistämiskeskus määrittelee matkailun ilmiöiden summaksi, jotka aiheutuvat matkailijoiden, matkailupalveluiden tarjoajien, viranomaisten sekä kohdealueen väestön ja sen ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta siinä prosessissa, joka perustuu kohteen kykyyn vetää matkailijoita puoleensa. MATKAILUILMIÖN SYNTY KANSA Kyky ja halu matkustaa TIEDON VÄLITYS Markkinointi KULJETUS Määrä ja laatu VETOVOIMA Esim. luonto ja kulttuuri PALVELUT Hotellit, ravintolat, ohjelmapalvelut ja tapahtumat KUVIO 1. Matkailuilmiön synty Matkailuilmiön syntyminen saa alkunsa lähtöalueella olevasta kansasta, jolla on kyky ja halu matkustaa. Kohdealueen vetovoimatekijöinä ovat luonto tai kulttuuri, joiden ympärille muodostuvat palvelut, kuten hotelli- ja ravintolapalvelut, virkistys- kulttuuri ja viihdepalvelut sekä vähittäiskauppa. Perusrakenteen lähtökohtana ovat lähtöalueen kysyntä ja kohdealueen tarjonta, joiden välillä toimivat kuljetuspalvelut sekä lähtöalueelle tapahtuva markkinointi ja tiedonvälitys. (Kallioniemi, 2000)

10 6 Matkailun vetovoimatekijät jaetaan luontoon tai kulttuuriin perustuviin tekijöihin. Luonnon vetovoimatekijät voivat olla yleisiä, kuten saaristo- ja tunturimaisema tai erityisiä, kuten suo, lampi tai tunturi. Kulttuuriin perustuvat tekijät jakaantuvat myös yleisiin ja erityisiin vetovoimatekijöihin. Yleisiä tekijöitä ovat esimerkiksi saamelaiskulttuuri ja erityisiä ovat museot, tapahtumat ja viihde. (Emt.) 2.1 Matkailun toimintaympäristö Tässä työssä matkailun toimintaympäristöä tarkastellaan klusterin näkökulmasta, jossa toisiaan tukevat yritykset ja organisaatiot verkostoituvat. Klusteri on osaamiskeskittymä, jossa keskeisinä tekijöinä ovat yritysten palveluiden toimittajien, asiakkaiden sekä esimerkiksi viranomaisten ja tutkimuslaitosten välinen vuorovaikutus. Matkailuelinkeinon klusteri on niiden elinkeinojen ja palvelujen kokonaisuus, jotka toiminnassaan hyödyntävät toinen toisiaan. (Puustinen, 2000.) Suomen Matkailun Kehitys Oy:n mukaan Suomen matkailun klusterin pääalueina ovat palvelujen tuotanto, viihdeteollisuus, myynti ja markkinointi ja tuotannon ja markkinoinnin tuki. Palvelujen tuotantoon kuuluvat majoituspalvelut, ravitsemuspalvelut, kuljetus ja ohjelmapalvelut. Vähittäiskauppa sekä liikunta ja urheilu ovat palvelutuotantoon rinnastettavia klusterin osia. (Hokkanen ym. 2000, 12). Matkailun toimintaympäristöön vaikuttavat erilaiset sosiaaliset, poliittiset, taloudelliset sekä teknologiset tekijät. Sosiaalisia tekijöitä ovat muun muassa ikääntyvän väestön lisääntyminen. Perherakenteet ovat muuttuneet ja matkailun lähtöalueet painottuvat korkean väestön tiheyden alueisiin. (Albanese & Boedeker 2002, ) Lomia pidetään lyhyemmissä jaksoissa. Matkailijoiden informaation tarve kasvaa matkailukokemusten kokemusten ja tiedon lisääntymisen myötä. Matkailijat haluavat osallistua matkansa aikana aktiviteetteihin ja kiinnittävät huomiota enemmän hyvinvointiin ja terveyteen. (Hokkanen ym. 2000, 15.) Kansainvälistyminen, ympäristötietoisuus ja matkailuturvallisuusasioiden korostuminen ovat poliittisista muuttujista tärkeimpiä. Poliittisina tekijöinä voidaan pitää myös yhteiskuntapolitiikkaan liittyvää työajan muutosta, jonka seurauksena ihmisten vapaaaika on lisääntynyt. Taloudellisen kehityksen vaikutukset heijastuvat matkailuun. Ta-

11 7 loudellisista muuttujista tärkeimpiä ovat suhdannevaihtelut ja hintojen sekä valuuttakurssien muutokset. (Albanese & Boedeker 2002, ) Vaikka matkailijoilla on aiempaa enemmän rahaa käytettävissä, on myös hintatietoisuus lisääntynyt. Hintavertailu EU:n sisällä voi kiristää alueellista kilpailua euron tulon myötä. Teknologisista tekijöistä tärkeimpänä voidaan pitää internetiä. Matkailupalveluiden hankkiminen internetin kautta lisääntyy varausjärjestelmien kehityksen myötä. Matkailutuotteiden markkinoiminen ja tiedon saannin helppous internetin välityksellä tarjoavat erilaisia vaihtoehtoja matkailuyritysten tuotteiden esille tuomiseen. (Hokkanen ym. 2000, ) Matkailu on tilastojen mukaan yksi maailman nopeimmin kasvava elinkeinoala. Suomessa matkailu työllistää osa-aikaiset ja kausityöläiset mukaan luettuina useita satoja tuhansia henkilöitä. Suurimpana työllistäjä toimivat kuljetuspalvelut. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta on noin viisi prosenttia, kotimaanmatkailu mukaan lukien. Suomen matkustustase on negatiivinen. Tämä johtuu syrjäisestä sijainnista ja ilmastooloista, sillä matkailun valtavirta suuntautuu pohjoisesta lämpimään etelään. (Hokkanen ym.2000, ) Suomella ei ole mahdollisuutta kehittyä massaturismikohteeksi, mutta luontomatkailun kehittymiselle on hyvät mahdollisuudet. Luonnon vetovoiman ja luontoaktiviteettien merkitys matkailussa kasvaa huomattavasti. Luontomatkailun osuus kansantaloudesta on noin 0,6 prosenttia. On arvioitu, että luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön työpaikat kaksinkertaistuvat vuodesta 2000 vuoteen 2010 mennessä. Lukuina tämä merkitsee työpaikkojen lisääntymistä työpaikkaan. (Ympäristöministeriö 2002, 39.) Luontoon perustuva matkailu on matkailun muodoista nopeimmin kasvava segmentti (Saarinen & Järviluoma 2002, 11). 2.2 Tapahtumien jaottelu Kulttuuritoiminta kattaa eri taiteen lajien, kuten musiikin ja kirjallisuuden lisäksi myös juhlat, tapahtumat, urheilun ja liikunnan (Juurakko ym.2002, 11). Erikoistapahtuma on yksittäinen tapahtuma, joka on suunniteltu täyttämään tietyn tarpeen (Watt 2001, 1).

12 8 Suomen Matkailun Kehitys Oy:n tekemän Suomen matkailun klusterin mukaan tapahtumat luetaan viihdeteollisuuteen kuuluviksi. Tapahtumat voidaan yleensä jakaa tarkoituksen perusteella puhtaasti viihteellisiin tapahtumiin, aktiiviharrastajien tapahtumiin ja hyötyperustaisiin tapahtumiin. Viihteellisille tapahtumille ovat tunnusomaisia avoin ja laajahko kohderyhmä, sekä oheisohjelman runsaus. Viihteellinen tapahtuma tyydyttää osallistujien sosiaalista tarvetta antamalla yhteenkuuluvuuden tunteen kanssaosallistujiin. Aktiiviharrastajien tapahtumissa tarkoituksena on harrastustoiminnan ylläpitäminen ja edistäminen. Hyötyperustaiset tapahtumat ja niihin osallistuminen tuottavat selkeän hyödyn ja niihin osallistuminen on selkeästi perusteltua. (Antikainen & Sutinen 1996, 16.) Tapahtumat luokitellaan koon mukaan mega-, hallmark-, major- ja paikallistapahtumiin. Megatapahtumassa, esim. olympialaisissa tai maailmannäyttelyssä, on yli miljoona kävijää ja ne näkyvät maailmanlaajuisesti mediassa. Megatapahtuman taloudellinen vaikutus alueelle on erittäin merkittävä. Hallmark-tapahtumat ovat vahvasti kylän, kaupungin tai alueen identiteettiin kuuluvia. Tällöin tapahtuman nimestä tulee synonyymi alueelle. Nämä tapahtumat ovat kansainvälisesti tunnettuja ja paikkaan sidottuja. Niitä ovat esim. Rio de Janeiron karnevaalit tai Oktober-festivaalit. Näiden tapahtumien taloudellinen merkitys on huomattava alueelle. (Allen ym. 2002, ) Major-tapahtumiin kuuluvat tunnetut urheilu- ja kulttuuritapahtumat ja kansainväliset kongressit (emt ). Paikallistapahtumat voidaan määritellä toimintana, johon paikallinen väestö osallistuu. Osallistujat jakavat yhdessä kokemuksiaan yhteiseksi hyväksi. (Watt 2001, 1.) Paikallistapahtumat vaikuttavat kohdealueella. Ne luokitellaan yhdeksään kategoriaan: kotiseutujuhlat, musiikkijuhlat, vuodenaikaan liittyvät tapahtumat, markkinat, uskonnolliset ja kirkolliset juhlat, teatteritapahtumat, yhteiskunnallisesti sävyttyneet tilaisuudet, kuvataiteen tapahtumat ja muut tapahtumat. Paikallistapahtumat ovat usein omaperäisiä. Tapahtuman aiheena voi olla melkein mikä tahansa akankannosta suosählyyn. (Juurakko ym. 2002, 12.) 2.3 Tapahtuman hyödyntäminen matkailussa Tapahtumalla on matkailullisista merkitystä, sillä se lisää kunnan tunnettuutta ja kohottaa imagoa elinvoimaisena asuinpaikkana. Tämän toivotaan lisäävän kiinnostusta

13 9 elinkeinoelämän piirissä ja tuovan investointeja kuntaan. (Juurakko ym. 2002, 11.) Tapahtuma luo kasvot paikkakunnalle, kuten Tangomarkkinat Seinäjoelle, Pori-jazz Porille ja Savonlinnan oopperajuhlat Savonlinnalle. Tapahtuman järjestämisellä tulisi olla myös paikallisen väestön hyväksyntä. (Elomaa, 2003.) Matkailijat käyttävät alueen palveluja, kuten majoitus- ja ravitsemispalveluja. Muita tapahtumasta hyötyjiä ovat muun muassa huoltoasemat ja vähittäiskauppa. Käyttämällä alueen palveluja matkailijat lisäävät kunnan verotuloja. Tapahtumaltakin odotetaan nykyään samantapaista, rahassa mitattavaa tuottavuutta kuin esimerkiksi teollisuudelta. Tapahtuman tuottavuutta on kuitenkin vaikeampi mitata kuin teollisuuslaitoksen, sillä on epäselvää, mikä osa yleisön rahankäytöstä aiheutuu suoraan tapahtumasta. (Juurakko ym. 2002, 11.) Tapahtumilla on sekä positiivisia että negatiivisia alueellisia vaikutuksia. Tapahtuman vaikutukset ovat sosiaalisia ja kulttuurisia, poliittisia, taloudellisia ja ympäristöllisiä. Tapahtuman järjestäjän tehtävänä on ottaa huomioon eri vaikutukset. Positiivisia vaikutuksia ovat esimerkiksi osallistujien ja alueen yhteisön jaettu kokemus ja kulttuurisen tietämyksen laajeneminen. Väestön yhteisöllisen ylpeyden kohoaminen ja yh- teistyön lisääntyminen ovat luomassa yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tapahtumat vahvistavat alueen imagoa ja luovat työpaikkoja. Isommat tapahtumat voivat toimia myös alueen matkailun kehittäjinä. (Allen ym. 2002, ) Tapahtumien negatiivisia vaikutuksia voivat olla huonon imagon ja maineen tuominen alueelle sekä yhteisön jakaminen ja muokkaaminen. Tapahtuma voi epäonnistua tai maksuvalmius puuttuu. Paikallinen väestö voi menettää alueen hallintaa ja omistusoikeutta. Tapahtuma-alueen ympäristöä voi tuhoutua, melu ja saaste lisääntyvät liikenteen myötä. Vaikka tapahtumat tuovat taloudellista hyötyä alueelle, päättäjien pitäisi osata arvioida tapahtuman hyödyt ja kustannukset ja päättää sen perusteella, minkälaisilla resursseilla toimitaan. (Emt ) 2.4 Urheilutapahtumien alueellinen merkitys Urheilumatkailua (sport tourism) on matkustaminen, johon liittyy urheiluun osallistuminen, urheilutapahtuman katsominen tai urheiluaktiviteeteilla huvittelu, virkistäyty-

14 10 minen, kuntoilu ja vapaa-ajan vietto tai näihin liittyvät tuotteet. (Pitts & Ayers 2000, 390.) Opinnäytetyössä käsitellään suolla tapahtuvaa urheilua eli suourheilua ja suourheilutapahtumia osana urheilumatkailua. Urheilun suosiota katsojatapahtumana tai yleisöaktiivisuuden suhteen mitattuna ei voi kieltää. Esimerkiksi Barcelonan olympialaisissa 1992 oli kävijää ja tämän lisäksi television välityksellä kisoja seurasi yli puolet maailman väestöstä. (Stevens 1999, 108.) Lisätäkseen alueen matkailullista vetovoimaa kaupungit ja kunnat ympäri maailmaa hakevat oikeutta suurten urheilutapahtumien, kuten maailmanmestaruuskisojen järjestämiseen. Urheilutapahtumat, urheilujoukkueet ja stadionit vaikuttavat myös kotikaupunkinsa imagoon. (De Knop & Standeven 1999, 112.) Tapahtuman järjestäjän on tärkeää muokata tapahtumaohjelmasta mielenkiintoinen, jotta tapahtuma saavuttaa mahdollisimman suuren yleisön niin ulkomailta kuin kotimaasta. Kilpailujen tuoma hyöty pitää optimoida, jotta sen järjestämisestä saadaan suurin taloudellinen ja matkailullinen tulos. Suuret urheilutapahtumat hyödyttävät taloudellisesti koko aluetta. Palvelujen tarve voi nousta moninkertaiseksi lähialueilla, mikäli kilpailuorganisaation ja elinkeinojen välillä on yhteistyötä. (Stevens 1999, ) Useimmat urheilutapahtumat ovat melko pieniä, osallistujia ja katsojia on joitain satoja ja vain harva heistä yöpyy alueella. Suurin osa kävijöistä on päiväkävijöitä, joiden matka tapahtumapaikalle kestää alle 24 tuntia ja jotka oleskelevat oman paikkakuntansa ulkopuolella yöpymättä. Päiväkävijä ei välttämättä joudu käyttämään alueen ravitsemis- ja muita palveluita ja jättää todennäköisesti vähemmän rahaa alueelle kuin matkailija, joka yöpyy paikkakunnalla.(albanese & Boedeker 2002, 17.) Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa tehdystä opinnäytetyöstä urheilumatkailijan kuluttajakäyttäytymisestä Puijon World Cup Grand Ski Opening kisoissa käy ilmi, että yli puolet (52.4%) kävijöistä oli päiväkävijöitä. Heidän käyttämänsä rahamäärä oli yhteensä vuorokaudessa, josta ravitsemispalveluiden osuus oli Hotellissa yöpyjien käyttämä rahamäärä oli yhteensä , josta ravitsemispalvelujen osuus oli 19. Päiväkävijöiden kisa-alueella käyttämä rahamäärä oli lähes kolminkertainen hotellissa yöpyjiin verrattuna (Ihalainen & Saastamoinen 2002, 53.) Suurin osa Puijon Grand Ski Openingin -tapahtuman katsojista oli kuopiolaisia (66,4 %). Seuraavaksi eniten katsojia saapui Kuopion rajakunnista ja muualta

15 Itä-Suomen läänistä. Tapahtuma ei siis houkutellut juurikaan kauempaa saapuvia vierailijoita. Kolme prosenttia vastanneista oli ulkomaalaisia. (Emt. 55.) Suourheilutapahtumien erityispiirteitä Suomatkailu on luontomatkailun erikoisalue, jolloin se sisältää muun muassa matkailun kohdistumisen luonnonympäristöön ja elämyksellisyyden. (Kallioniemi ym.2002, 17.) Elämykset jaetaan neljään pääryhmään sen mukaan, miten aktiivisesti tai passiivisesti matkailija osallistuu elämyksen syntymiseen. Toisessa päässä on passiivinen osallistuminen, jossa matkailija tarkastelee tapahtumaa ulkopuolelta ja toisessa ääripäässä matkailija on itse luomassa tapahtumaa, joka tuottaa elämyksen. (Boxgerg & Komppula 2002, ) Intensiivisyyden ja elämyksen synnyn perusteella aktiviteetit voidaan luokitella ensimmäisen ja toisen luokan aktiviteetteihin. Dynaamiset aktiviteetit muodostavat ensimmäisen luokan, johon kuuluvat esimerkiksi laskettelu, avantouinti tai jääkiipeily. Näihin aktiviteetteihin yhdistyvät usein äärielämysten tavoittelu, seikkailu, jännitys ja eksotiikka. Aktiviteetti itsessään muodostaa fyysisen rasituksen kautta elämyksen, joka on hetkellistä ja äärituntemuksia aiheuttavaa. Toisen luokan muodostavat rauhallisemmat aktiviteetit, kuten retkeily ja vaeltaminen, joita nimitetään luontoaktiviteeteiksi niiden keskeisen luontoyhteyden takia. Aktiviteetin ohella luonto ja ympäristö muodostavat elämyksen, joka ilmenee myös henkisenä, yksilöllisenä ja emotionaalisena kokemisena. (Järviluoma & Saarinen, 2002, ) Suohon liittyy paljon monipuolisia voimavaroja ja vastakohtaisia elementtejä. Ne voidaan kokea synkkinä ja ahdistavina tai avarina ja valoisina. Suomatkailukohteen vetovoimatekijöitä voivat olla luonnonrauha ja erämaisuus, johon liittyvät värimaailma, tuoksut, marjat ja eläimet. Suon kiinnostavuus matkailukohteena voi perustua sen vaarallisuuden tuntuun; erilaisten elämysten etsiminen ja omien rajojen löytäminen vetävät matkailijoita puoleensa. (Kallioniemi ym. 2002, ) Suonluonnon vetovoima urheilutapahtumassa eroaa muusta suolla tapahtuvasta retkeilystä ja liikkumisesta. Suolla järjestetty urheilutapahtuma perustuu kulttuurisiin vetovoimatekijöihin luonnon vetovoiman ollessa toissijainen. Suo on kisapaikkana eksoottinen ja uusi, mutta urheilutapahtumaan osallistuja hakee suoympäristöstä muuta kuin luonnonrauhaa. Yleisö

16 haluaa nähdä vaativassa ja eksoottisessa ympäristössä järjestetty kisa ja kokea tapahtuman tuoma jännitys ja yleisön sosiaalinen yhteenkuuluvuus. 12 Suo on matkailualueena ainutkertainen ja suotapahtumia järjestettäessä ympäristövastuullisuus korostuu. Turvetta ei enää muodostu uusille alueille, koska soistumiselle otollisilla paikoilla on jo suo. Olemassa olevat turvekerrokset sen sijaan paksuuntuvat vähitellen. Suomen soilla elää runsas ja monipuolinen eläimistö ja kasvillisuus. Soita onkin kutsutta Suomen monimuotoisimmiksi ekosysteemiksi. ( Hallanaro ym. 1996, ) Suosta etsitään voimaa maaseudun uusien elinkeinojen kehittämiseen. Suoluonnossa on monia varteenotettavia tekijöitä, jotka tiedostamalla ja tuotteistamalla erilaisiksi palvelupaketeiksi voidaan suoympäristöä tehdä matkailijoita houkuttelevaksi. Soiden harvinaisuus ja uutuus matkailutuotteena sekä suoekosysteemin ainutlaatuisuus ja suoluonnon erityispiirteet voivat viehättää matkailijoita. (Kukkola ym. 2002, 8.) KUVA 1. Tupasvilla 2.6 Suomessa järjestettävät suourheilutapahtumat Suomessa on tällä hetkellä viisi suourheilutapahtumaa: Suojuoksun MM kilpailut Pylkönmäellä, Suosähly Köyliössä, Suosählyn SM kilpailut Leivonmäellä, Suopotkupallon MM -kilpailut Hyrynsalmella ja ensi kesänä pelattava Suolentopallon SM - kilpailu Haukivuorella. Urheilutapahtumat ovat kehitys elinkaarensa eri vaiheissa. Pylkönmäen suojuoksu tapahtuma on järjestetty vuodesta Se on elinkaarensa loppupuolella ja se kaipaa uudistumista. Köyliön suosähly tapahtuma on järjestetty ensi kerran vuonna Se on EU hankkeen tukemana. Tämä tapahtuma on elinkaarensa alkuvaiheessa ja sen järjestäjä sekä Köyliön kyläyhteisö on innostunutta järjestämään tapahtumaa, mutta he kaipaavat perustietoa tapahtuman järjestämisestä ja tuotteistamisesta.

17 13 Leivonmäen Suosählyn SM kilpailuja on järjestetty vuodesta 1999 ja kisa on vakiinnuttanut paikkansa. Tapahtumaa ei ole tähän mennessä markkinoitu ulkopuolisille. Ensi kesänä tapahtumaan tavoitellaan katsojia paikalle. Suopotkupallon MM kilpailuja Hyrynsalmella on järjestetty vuodesta 1998 lähtien. Se on suourheilutapahtumista suurin ja tapahtuma on tavoittanut yleisönsä. Kesällä 2003 kisoissa oli arviolta kävijöitä noin henkeä. Ensi kesänä 2004 järjestetään Suolentiksen SM kilpailut oheisohjelmineen Haukivuorella ja EU hanke tukee tapahtumaa. Suolentiksen SM - kilpailuista on tarkoitus tehdä koko Etelä- Savon matkailun kärkituote. KUVA 2. Suosählyä Leivonmäellä 3 SUOURHEILUSTA PUHTIA YRITYSTOIMINTAAN Suoalan uuden osaamisen tuotteistamisen ja markkinointi hankkeen projektipäällikkö Susanna Markkola tilasi suourheiluseminaarin järjestämisen opinnäytetyönä. S.U.O hankkeessa on mukana kymmenen kärkiyritystä ja kaksikymmentä yhteistyöyritystä Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnista. Hankkeen tavoitteina ovat soihin tukeutuvien matkailutuotteita tarjoavien yritysten tuotekehitystyön ja markkinoinnin tukeminen, hankkeessa mukana olevien yritysten verkottaminen ja soihin tukeutuvien matkailutuotteiden tunnettuuden edistäminen. S.U.O.-hankkeen toimintasuunnitelman mukaan järjestetään muutamia suoaiheisia seminaareja, joista suourheiluseminaari toteutettiin ensimmäisenä. Muiden seminaarien aiheet tarkistetaan olemassa olevien ja uusien tarpeiden pohjalta. Seminaari on osa kokous- ja kongressipalveluja ja se on kasvava liikematkailun osaalue. Seminaarissa määrätystä aihepiiristä kiinnostuneet asiantuntijat, joilla on erilaisia taitoja, kokoontuvat yhteen oppiakseen jotain uutta. Tavoitteena on lisätä osallistujien taitoja. (Rautiainen & Siiskonen 2002, 27.) Lähes kaikilla kongresseilla ja kokouksilla on jokin pääteema - yleensä tieteellinen, taloudellinen tai kulttuurillinen. Puhujiksi kutsutaan aihealueen huippuosaajia, kuten tutkijoita ja talouselämän vaikuttajia.(emt.

18 14 21.) Suourheiluseminaarin pääteemana olivat suourheilutapahtumat ja tapahtuma alueellisen matkailuelinkeinon piristäjänä. Seminaarin idean ja tavoitteiden myötä syntyi slogan; Yritystoiminaan puhtia suourheilusta! Seminaaripäivän aikana tutustuttiin Suomessa järjestettäviin suourheilutapahtumiin, annettiin tietoa Suopotkupallon MM-kilpailujen järjestämisestä ja paneuduttiin tapahtuman hyödyntämiseen matkailussa. Lisäksi kuultiin, miten yrittäjä toteuttaa suourheilusta ohjelmapalvelun ja kuinka ympäristövastuullisuus otetaan huomioon suourheilutapahtumaa järjestettäessä. Lopuksi ideoitiin uusia urheilulajeja suolle. Virallisen ohjelman päätyttyä kokoontuivat suourheilutapahtumien järjestäjät pohtimaan yhteistyömahdollisuuksia. Seminaariin kutsuttiin S.U.O -hankkeessa mukana olevia yrityksiä ja hankealueella toimivia välillisesti tapahtumasta hyötyviä yrityksiä sekä kuntien matkailun kehittäjiä ja vapaa-ajan toiminnan järjestäjiä, sekä suolla toteutuskelpoisten urheilulajien liittojen edustajia. 4 SUOURHEILUSEMINAARI PROJEKTINA Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä ja ajallisesti rajattu kertaluonteinen tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa varta vasten perustettu, johtosuhteiltaan selkeä organisaatio, jolla on käytettävissään selkeästi määritellyt voimavarat ja panokset. (Juurakko ym. 2002, 24.) Onnistunut projekti edellyttää systemaattista työskentelyä, projektityön muotoa ja menetelmää noudatetaan kurinalaisesti. Menestyksellisesti toteutettu projekti on myös jälkikäteen arvokas sekä järjestäjille että osallistujille. (Rissanen 2002, 15.) Projektilla pyritään saamaan aikaan parannusta tai haetaan ratkaisua johonkin havaittuun ongelmaan. Suourheiluseminaari järjestettiin projektityönä, koska seminaari oli pienimuotoinen ja se soveltui projektityöksi. Seminaaria työstettiin alusta loppuun asti noudattaen Tapio Rissasen (2002) projektityön vaiheita. Projektin esityö alkaa ideoinnilla, johon tulisi käyttää aikaa ja energiaa. Projektin tulisi palvella tarkoitustaan ja tavoitteiden tulisi olla oikeat ongelmaan nähden. Varsinai-

19 15 nen projektityö alkaa visioinnista, joka on mielikuva halutusta päämäärästä. Visiointiin kannattaa panostaa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Alkupäässä tehdyt virheet paljastuvat usein vasta projektin lopussa. (Emt. 34.) Projektiin kuuluvat myös taustaselvitysten tekeminen riittävässä laajuudessa. Taustaselvitystiedot täydentävät ideoinnin ja visioinnin lisäksi perustietoja projektin vaikutusalueesta. Taustaselvityksessä tulisi olla riittävästi tietoa asiakkaasta tai tulevasta edunsaajasta, jotta projekti ei perustuisi vain sen tekijöiden tarpeisiin. Rissasen mukaan (2002, 50) tavoitteiden asettaminen on projektin tärkein vaihe, jossa projektin suunta ja tavoitteet ovat selkeästi määriteltyinä. Ennen tavoitteiden asettamista on oltava tarkasti selvitettynä ongelma, johon ratkaisua haetaan. Perustamispäätöksestä projekti alkaa vasta toteutua, usein esivalmisteluja suorittaneiden toimesta. Päätös on tehtävä huolellisesti, jolloin valmisteluvaiheiden tulokset hyödynnetään. Edellä mainittujen esitöiden jälkeen laaditaan projektisuunnitelma, joka toimii apuvälineenä hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Projektisuunnitelman laajuus ja tarkkuus on riippuvainen projektin luonteesta. Johtoryhmä ja projektipäällikkö muodostavat projektin toiminnallisen hallinnon. Johtoryhmän avulla projektityöntekijät tai tiimit ryhtyvät toteuttamaan suunnitelmaa. Projektin hyödyllisyys mitataan sillä, kuinka hyvin tulokset saadaan asiakkaalle tai muille edunsaajille siirrettyä. Projekti tulisi suunnitella alusta loppuun saakka etukäteen. Projektin päättämisen toimenpiteitä ovat muun muassa tulosten siirtäminen edunsaajille ja loppuraportin laatiminen. (Emt. 171.) KUVIO 2. Projektin päävaiheet

20 Suourheiluseminaarin ideointi ja visiointi Projektin ideointi on visioinnin esivaihe. Se voi olla vapaamuotoista ja spontaania tai systemaattista. Suunnittelusta voi olla eniten hyötyä projektin kannalta, sillä yleisötapahtuman järjestäminen vaatii järjestelmällistä miettimistä ja työskentelyä. (Juurakko ym. 2002, 27.) Swot -analyysi on paljon käytetty työkalu punnittaessa organisaation ideoiden vahvuuksia ja ympäristön heikkouksia sekä ympäristön tuomia uhkia ja mahdollisuuksia. Projektin esiselvityksen aikana tehdään myös strategisia valintoja. Ideointiin liittyviä strategisia valintoja ovat toimintalinjat, yhteistyökumppanit ja projektihenkilöt. Virheelliset strategiavalinnat ovat uhkia projektin onnistumiselle. Visio on mielikuva tavoitteista ja keinoista, miten päämäärä saavutetaan. Ihmisten vuorovaikutuksen ja työstämisen myötä visio muotoutuu tavoitelluksi päämääräksi. Vision rakentamisen lähtökohtana on projektiin liittyvän monipuolisen tiedon hankkiminen. Visiointi tuottaa useita tavoitetiloja ja mielikuvia tulevasta. Hyvän vision tulisi olla tavoitteellinen ja samalla realistinen. Siinä tulisi näkyä projektin tarpeellisuuden perustelut. Vision on tuotava esille lisäarvo, jonka asiakkaat, sidosryhmät tai projektin toteuttajat saavat projektista. (Rissanen 2002, 36.) Suourheiluseminaarin ideointi ja visiointi oli tehty johtoryhmän toimesta ennen seminaarivastaavien tuloa projektiin mukaan. Suoteemaiset seminaarit on kirjattu S.U.O.- hankkeen toimintasuunnitelmaan, jonka tietojen perusteella projektityöntekijät tutustuivat aiheeseen heti toimeksiannon saatuaan Ensimmäisen yhteydenottojen yhteydessä saatiin tietoa johtoryhmässä tehdyistä ideoista ja visioista, joista kävi selville suourheiluseminaarin perustiedot, kuten ajankohta, seminaarin kesto ja paikka. Seminaarin sisällön pääpiirteet ja kutsuttava yleisö oli jo hahmoteltuna valmiiksi. 4.2 Suourheilutapahtumien taustaselvitykset Rissanen (2002, 40-41) toteaa hyvän ja toimivan projektisuunnitelman edellyttävän riittäviä taustatietoja, jotta tavoitteet pystytään määrittelemään oikeiksi ja realistisiksi. Taustaselvitykseen voi laatia työsuunnitelman, jossa voi ottaa huomioon muun muassa perehtymisen muiden toimijoiden vastaaviin projekteihin, kartoittaa sopivia projekti-

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh. 21.12.2012 646 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 3 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne...

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp SUOMEN KUNTAUITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

PETRA -hanke. Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari

PETRA -hanke. Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari PETRA -hanke Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari 29.11.2016 Merja Ylönen Hanke Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1

Parvinen Heli jäsen 3 Tiainen Jarmo 1. Saukkonen Mia jäsen - Jääskeläinen Juha-Matti 1 240 Maaseutuelinkeinolautakunta Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkiökohtainen Läsnä varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot