Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa"

Transkriptio

1 Ystea-lehti 2/2012 Julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti Ystea ry on Toimihenkilöliitto Erto ry:n jäsenyhdistys, Ystea on myös Facebookissa. Päätoimittaja: Matti Ojamo, puheenjohtaja YSTEA ry Toimitussihteeri: Reijo Partanen, lehtivastaava Viestintätyöryhmä: Soili Vivolin, Arja Lehtonen, Virva Ryynänen, Reijo Partanen Ulkoasu ja taitto: Vitale Ay, Taina Leino Painopaikka: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa ISSN-L X ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Kannen kuva: Lentokoneteollisuutta Oululaisittain. Jaakko Siika-Aho (sivu 2) Puheenjohtajalta Henkilöstömitoitusten on koskettava koko henkilökuntaa Vanhuspalvelulaki ja erityisesti siihen mahdollisesti tulevat säädökset hoitajien määristä hoidettavien suhteen ovat puhuttaneet. Erilaiset intressipiirit ovat antaneet lausuntonsa ja mielipide-erot ovat suuret. Koulutettujen hoitajienkin mahtavat liitot ovat erimielisiä asiasta: Tehy vastustaa, mutta Super ja Sairaanhoitajaliitto ovat puolesta. ERTO ja Ystea olivat ainoat, jotka olivat kiinnostuneita muunkin henkilökunnan hyvinvoinnista kuin vain sairaanhoitajista. Meidän jäsenemme työskentelevät yksityisellä sosiaali- ja terveysalalla erilaisia avustavissa tehtävissä, vastaanotossa, hallinnossa, huollossa mutta myös asiakastyössä. Jos hoitajien määrä mitoitetaan, voi se johtaa siihen, että näitä palkataan lisää ja avustavaa henkilökuntaa vähennetään. Koska töiden määrä ja

2 sisältö ja tule muuttumaan miksikään, joutuvat korkeasti koulutetut ErikoisSairaanHoitajat (YAMK, terveydenhuollon maisteri) tekemään muitakin töitä kun valvomaan lääkkeiden annostusta ja hoitotoimenpiteitä. Asiakas tässä viimekädessä kärsii kun hoitolaitosten muutenkin erittäin jäykkää ja byrokraattista työnjakoa järkytetään. ERTO puheenjohtajansa Juri Aaltosen kautta antoi asiasta julkilausuman heinäkuussa Siinä tuodaan julki meidän huolemme vanhuspalvelujen laadun säilyttämisestä. Vain lakitasoisella säädöksellä voidaan tässä maassa pitää markkinavoimat kurissa. Kilpailuttaminen on jo nyt johtanut henkilökunnan määrän alimitoitukseen. Silloin henkilöstö kuormittuu ja palvelun taso laskee. Olemme huolissamme KOKO henkilökunnan riittävästä määrästä, mukaan lukien vähemmän koulutetut henkilöt. Pienissä hoitolaitoksissa ja palvelupisteissä kaikki tekevät kaikkea työtä. Vesittämismahdollisuudet ovat monet. Mitoitukset ovat sitovia vain JOS ne on mainittu laissa. JOS mitoitukset tulevat asetukseen, joka on lakia alempitasoinen säädös, ei niillä ole lainvoimaa ja ne voidaan kiertää. Jos valtiolla ei ole rahaa tai kun kuntien talous ei kestä tällaisia, jäävät mitoitukset toteutumatta. Kuitenkin kaikki tietävät, että rahaa on julkisellakin vallalla. Kysymys on tahdosta ja sitä kautta politiikasta, mihin ne laitetaan. Aikanaan opin laskusäännön: yksi kilometri moottoritietä ja yhden päiväkodin rakentaminen aiheuttavat kumpikin yhden miljoonan markan välittömät kulut. Tähän tulevat hoito- ja ylläpitokulut tietysti päälle. Voidaanko kaikkea aina vertailla rahassa? Oleellista on havaita, millaiset arvot ovat päätösten takana. Minkälaiset ihmiset hyötyvät investoinneista? Tässä esimerkissä on helppo päätellä miten erilaisia intressejä nuo hankkeet palvelevat ja miten erilaisille joukoille hyödyt tulevat. Molempia tietysti tarvitaan. Hallitus valitsi sen kaikkein helpoimman tien: päähallituspuolueet antoivat epätäsmällisiä lausuntoja ja lopulta lykkäsivät koko hankkeen seuraavaan vuoteen. Kun lyhytnäköinen ja kylmä kamreeriajattelu ja vanhoista ihmisistä huolehtimisen aate kohtasivat, ei voittajasta ole epäselvyyttä. ERTO ja YSTEA eivät vanhuspalvelulakia aio unohtaa. Me valvomme koko henkilöstön etuja ja toimintamahdollisuuksia. Vaikka kukaan muu ei olisi kiinnostunut muiden kuin koulutetun henkilökunnan hyvinvoinnista, me olemme. Matti Ojamo (sivu 3) Koko ei ole tärkeintä Niin Erton kuin muidenkin ammattiliittojen olennaisin sääntöihin kirjattu tarkoitus on edistää jäsenten taloudellisia ja ammatillisia etuja. Tarkoitusta toteuttaakseen liitot pyrkivät olemaan mahdollisimman vahvoja. Klassisin väittelyn aihe on liiton kokonaisjäsenmäärän merkitys ammattiliiton vahvuuden mittarina. Minkä kokoinen liitto pystyy hoitamaan edunvalvonnan? Onko koolla merkitystä? Isoja liittofuusioita perustellaan useimmiten suuren koon tuomalla vahvuudella edunvalvonnassa. Minun mielestäni peruste ontuu pahasti ja raskaasti. Liittokoon

3 erinomaisuutta mietittäessä pitää erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: 1) jäsenpalvelut ja hallinto sekä 2) neuvottelutoiminnalla saavutettavat edut. Liiton koolla on merkitystä laadukkaiden, monipuolisten ja kustannustehokkaiden jäsenpalvelujen tuottamiselle. Jos jäsenmäärä on hyvin pieni, makaa liiton toimiston palvelut muutaman työntekijän osaamisen ja työssä olon varassa. Toimistossa ei tällöin voi olla kovin laajaa osaamista eikä jäsenpalvelut kestä laisinkaan erilaisia vastoinkäymisiä kuten sairastapauksia. Pieni liitto ei myöskään voi tehokkaasti järjestää jäsenetuja paikallisesti. Vaikkapa koulutustilaisuuden järjestäminen on mahdotonta, jos jonkin alueen kokonaisjäsenmäärä lasketaan kymmenissä. Ns. elinkelpoisuuden liitto saavuttaa noin maksavan jäsenen kasvavalla määrällä. Tuon kokoisena liiton iskunkestävyys on edelleen heikko, mutta selviytyminen on täysin mahdollista. On täysin virheellistä väittää neuvottelutoiminnan edellyttävän suurta jäsenmäärää. Olennaista ei ole jäsenten yhteenlaskettu määrä, vaan jäsenten edustavuus omalla alalla ja työpaikalla. Edustavuus tarkoittaa sitä kuinka suuri osa jonkin tietyn alan työntekijöistä on liiton jäsenenä. Pelkistäen voi todeta, että laivasähköttäjien liiton kokonaisjäsenmäärällä ei kauheasti aikanaan ollut merkitystä. Jokainen laivasähköttäjä taisi olla liiton jäsen. Jos lakko alkoi, jäivät kaikki laivat satamiin. Liiton voima oli huima pienestä jäsenmäärästä huolimatta. Ilman edustavuutta edunvalvonta on erittäin haasteellista. Edustavuus on ongelma erityisesti ns. sopimuksettomilla aloilla. Esimerkiksi ERTO on pitkään tavoitellut työehtosopimusta asianajotoimistojen sihteereille ja assistenteille. Asiassa ei olla edistytty ja suurin syy on liian pieni edustavuus. Alan järjestäytymisaste on sen verran pieni, ettemme ole toistaiseksi saaneet työnantajapuolta painostettua neuvotteluihin. Jos ja kun edustavuus saadaan kuntoon, edistytään myös työehtosopimusrintamalla. Tunnettu kansainvälinen työoikeusjuristi kirjoitti aikanaan, että neuvottelutoiminta ilman lakko-oikeutta muuttaa neuvottelemisen kollektiiviseksi kerjäämiseksi. Tuossa toteamuksessa tiivistyy neuvottelutoiminnan ja edustavuuden olennaisuus. Voima työehtosopimustoimintaan tulee edustavuudesta, ei liiton kokonaisjäsenmäärästä. Jos alan työntekijöistä vaikkapa 80 % on liiton jäsenenä, on tuon liiton kanssa käytännössä pakko sopia alan työehdoista. Jos järjestäytymisaste on vaikkapa alle 10 %, ei neuvotteluissa pystytä etenemään. Liiton koko ei ole edunvalvonnan kannalta tärkeintä. Olennaisinta on liiton edustavuus alalla ja yksittäisellä työpaikalla. Esimerkiksi logistiikassa järjestäytymisaste ERTOon on riittävän korkea ja mahdollistaa tarvittaessa painostustoimiin ryhtymisen osana neuvottelutoimintaa. Muistakaamme, että liitto on työkalu, jota jäsenet voivat käyttää tavoitteensa toteuttamiseen. Mitä useampi tuota työkalua heiluttaa sitä parempia tuloksia se saa aikaiseksi. Syksyisin terveisin, Juri Aaltonen pj, Erto.

4 (sivut 4-7) TUUNATAAN TYÖTÄ HED-risteily heilutti asenteita ja osallistujia Mistä on hyvät Henkilöstön Edustajat tehty? Arvoista, aktiivisuudesta, osallistumisvalmiudesta ja oikeudenmukaisuudesta - ja syyskuisena viikonloppuna YSTEAN HED-risteilyyn osallistujia seurattuani lisään listaan ilon, niin paljon naurua ja hersyviä keskusteluja matkaan sisältyi asiakeskustelun lomassa. YSTEAN jo perinteiselle HED-risteilylle osallistui henkilöstön edustajia eri puolelta maata ja kaikki kolme sopimusalaammekin olivat edustettuina. Puheenjohtajamme Matti Ojamon tervetulotoivotuksen jälkeen koulutuspaketin aloitti yhteiskuntavaikuttaja Nasima Razmyar, joka tuli suuren yleisön tietoon tultuaan valituksi Vuoden Pakolaisnaiseksi Afgaanisyntyinen Nasima kertoi taustastaan ja kasvuvuosistaan Suomessa, aiemmasta työstään Monika-Naiset liitossa ja muistutti niistä resursseista, joita maahanmuuttajilla on: suuri joukko ammattitaitoisia, työikäisiä henkilöitä on syrjäytymässä puutteellisen kielitaidon vuoksi. Kun ei osaa kieltä, ei pysty verkostoitumaan eikä solmimaan tarpeellisia kontakteja. Jos ihminen kokee jatkuvaa ovien sulkeutumista edessään, passivoituu osaavakin henkilö nopeasti. Nuorten syrjäytymisen ollessa nyt valtakunnallisestikin puheenaiheena, on hyvä tiedostaa, että maahanmuuttajanuorilla syrjäytymisriski on viisinkertainen kantaväestöön nähden. Nasima muistutti myös kuulijoita siitä, ettei kukaan voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain; ja kun kaikki tekevät vähän, tuleekin kaikki tehdyksi. Aina aurinkoisen monitoimimiehemme Pekka Laukkasen saateltua Nasiman laivalta juhlistimme lähtöä tervetulomaljalla. Sitten alkoikin panostaminen osaamiseen kouluttaja Satu Tiitan kertoessa osallistujille millaisten kehittämiskeskustelujen tulisi olla ja kuinka HEDit voivat tukea koko työyhteisön hyvinvointia - ja taisivatpa kuulijat saada vinkkejä omiakin keskustelujaan varten. Alustuksen jälkeen mietimme ryhmissä, miksi keket ovat tärkeitä ja kuinka niistä saataisiin vielä enemmän hyötyä sekä työnantajille että työntekijöille. Totesimme, että työpaikoilla on lähes yhtä monta mallia kekeille kuin on esimiehiäkin, mutta samalla tämä monimuotoisuus nähtiin myös mahdollisuutena; ei ole syytä puristaa moniammatillisia työpaikkoja yksillä mittareilla arvioitaviksi. HEDien aktiivisuutta kehityskeskustelujen hyvän kulttuurin luomisessa pidettiin ryhmissä tärkeänä ja etuna myös työnantajille. Keskustelu jatkui vilkkaana illallisen lomassa lähes myrskyksi yltyneestä tuulesta huolimatta. Lakimies Johanna Tykkä avasi lauantaiaamun ajankohtaiskatsauksella TES-asioihin. Paikallisen erän sopimisesta hän muistutti, ettei erää saa käyttää työnantajan palkkauksessa tekemien virheiden korjaamiseen esimerkiksi työn vaativuuden kohdalla. Johanna herätti kuulijoiden mielenkiinnon esimerkeillä työsuhteen purkamisista ja irtisanomisista, joissa yleisö sai maalaisjärjellä päätellä, millaiseen ratkaisuun oikeus oli päätynyt. HEDit olivat aktiivisesti mukana, joissain tapauksissa oikeuden perustelut eivät tätä joukkoa vakuuttaneet, mutta Johannan viesti tuli selväksi: työsopimukseen kirjatut yksityiskohdat ovat tärkeitä, työnantajalla on kuitenkin aina työnjohto-oikeus eikä

5 annetuista työtehtävistä voi suoraan kieltäytyä. Toisaalta laki ei tunne sääntöä kolmesta varoituksesta; jos varoituksia työpaikalla annetaan työntekijän mielestä aiheetta, siihen tulee reagoida ja riittävä reagointi on vaikkapa sähköposti, jossa ilmaistaan varoituksen olevan aiheeton ja lyhyt perustelu. ERTON puheenjohtaja Juri Aaltonen muistutti sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksen sisältävän velvoitteen henkilökohtaisen palkanlisän perusteiden selvittämiseen vuosittain ja jatkoi katsauksella talous- ja työmarkkinatilanteeseen. Raamisopimuksessa ollut koulutuspaketti (3 päivää / vuosi) on ollut vaikea hyväksyä työnantajapuolella, ja kolmannen sektorin työnantajille on hyväksytty alennus työttömyysvakuutusmaksuista helpottamaan kustannusten kasvua näiltä osin; yrityksillehän koulutuskulut ovat vähennyskelpoisia kuluja tuloverotuksessa. Pätkätyöntekijöiden asemaa helpottaa työssäoloehdon keveneminen v 2013 alusta, aiemmin vaadittu 10 kk työssäoloehto ansiosidonnaisen päivärahan saamiseksi laskee 8 kuukauteen. Eläkeiän nosto ei ole todellinen vaihtoehto työvoiman saannille; yhden vuoden nosto pidentäisi laskelmien mukaan työuria noin 3 kk. Kun pidennystarve on tällä hetkellä 3 vuotta, on ainoa mahdollisuus parantaa työhyvinvointia siten, että työssä viihtyy ja pystyy olemaan eläkeikään saakka. Eurokriisin Juri totesi olleen ja olevan tällä tasolla hyväksi suomalaisille kotitalouksille, sillä korkotuotto valuuttakurssien viennille edullisista vaihteluista on noin 2,5 mrd euroa vuodessa. Työelämän totuuksien jälkeen olimmekin valmiita vapaalle, ja aurinkoisen Tukholman museot ja kaupat saivat innokkaan joukkomme asiakkaikseen. Paluu laivalle läpi puolimaratonille valmistautuvan keskustan oli kokemus sekin. Iltapäivän aloitti puheenjohtajamme Matin ansiokas kertaus YSTEAN olemassaolon perusteista ja paikasta tässä universumissa, kerros kerrokselta pureutuen vaikutusmahdollisuuksiimme työpaikalla, paikallisjärjestöissä, ERTOSSA ja edelleen STTK:ssa. YSTEAN jäsenistön jakautuminen usealle sopimusalalle ja aloittain erittäin hajanaisiin työpaikkoihin tuo oman haasteensa toiminnallemme, mutta me näymme, osaamme ja vaikutamme eri alueilla sen mukaan, miten paljon aktiiveja jäseniä toiminnassa on mukana. Vertaistuki muilta HEDeiltä ja jäseniltä on voimavara, joka auttaa jaksamaan työssä. ERTON toimialapäällikkö Pia Saunavaara päätti koulutusosuuden kertomalla kevään jäsenkyselyn tuloksista yleisesti ja YSTEAN osalta vielä tarkemmin. Vastauksia tuli kaikkiaan kpl, ja ystealaisten osuus oli valtakunnalliselta jakaumaltaan laajin. Vastanneista jäsenistämme 18% toimii HEDeinä, ja lähes 80% vastanneista oli kuullut YSTEASTA joko työpaikkansa HEDiltä tai työkaveriltaan. Nuorista vastaajista lähes 25% on kiinnostunut toimimaan HEDinä tulevaisuudessa, mikä erityisesti ilahdutti paikalla olleita konkareita. HED-intraa kehitetään edelleen, ja siitä pyritään saamaan entistä monipuolisempi työkalu aktiivien käyttöön. Jäsenedut koettiin kyselyssä tärkeiksi, ja varsinkin jäsenkoulutuksen osalta esiin nousivat työhyvinvointikoulutukset, työyhteisölle suunnatut koulutukset ja oman alan ammatilliset koulutukset. Vuoden 2013 painopistealueita ERTOSSA ovat HED- ja jäsenkoulutusten uusiminen, työpaikkatason toiminnan tukeminen, työpaikka- ja aluetilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja aluejärjestöjen kanssa, jäsenetujen päivittäminen ja erityisen tärkeänä 45- vuotisjuhlat, joiden valmistelu on jo hyvässä vauhdissa. Kun jäsenkyselyyn vastanneista 96% oli sitä mieltä, että ERTON jäsenyyttä voi suositella kaverillekin, miksipä emme tekisi niin?

6 Soili Vivolin Haastattelut: Kysymykset: 1. Kuka olet ja mistä tulet? 2. Mikä sai Sinut mukaan HED-toimintaan? 3. Mikä on ollut parasta? 4. Millainen kokonaiskuva risteilystä jäi? A: 1. Eila Leonoff, Muistiliitto ry, työsuojeluvaltuutettu vuoden 2012 alusta. 2. Kun omassa arvomaailmassa oikeudenmukaisuus on korkealla, samoin oikeus puolustaa oikeuksiaan, niin lähdin mukaan. Toisaalta pitää muistaa, että ei tämä liian vakavaa saa olla, asioista pystyy sopimaan, kun ei anna tapahtumien henkilöityä. 3. Kehityskeskustelu-osio, siitä sain monipuolista tietoa jota voi hyödyntää vaikkapa palkkaa koskevissa neuvotteluissa. 4. No, tämä oli ensimmäinen kerta, ja mielestäni kokonaisuutena ohjelman rakenne oli hyvä. YSTEAN hallituksen jäseniin on helpompaa ottaa yhteyttä, kun olemme tutustuneet. B: 1. Pirjo Hentunen, Lääkäriasema Aava, työsuojeluvaltuutettu 16 vuoden ajan 2. Kiinnostus henkilökunnan hyvinvointia kohtaan sai mukaan, kysymys siitä, kuinka työnantaja huolehtii meistä alaisistaan, 3. Kehityskeskustelu-osio; kuinka sen saa muodostumaan avoimeksi vuorovaikutukseksi esimiehen kanssa. Esimiehet tarvitsevat koulutusta myös jotta tunnistaa kehitystarpeet ja osaa suunnitella toimivan toteutuksen. Työsuojeluvaltuutetulla ei ole riittäviä ajallisia resusseja hoitaa tehtäväänsä tai jos työpaikan HEDien tieto-taitoa ei hyödynnetä ja arvosteta riittävästi, työyhteisössä on vaikea päästä vaikuttamaan. 4. Kokonaisuus oli rakennettu hyvin, ohjelmaa ei ollut liikaa muttei myöskään tyhjiä kohtia. Tämä toimi hyvin, vaikka kauppakeskuksessa aikaa ei riittävästi ollutkaan. MIKÄ ON HED? Tutustu: HED-intra saat tietoa, miten juuri SINÄ voit päästä henkilöstön edustajaksi. HEDinä pääset vaikuttamaan työpaikkasi asioihin. löydät lähimmän HEDisi, esim. työpaikan perusteella. henkilöstön edustajana pääset kirjautumaan sisään, jolloin sinulle avautuu mahdollisuus keskusteluihin ja pääset käsiksi mm. kattavaan materiaalipankkiin.

7 ******************************************************************************************************* (sivut 8 9) Vammaistutkimuksen kiehtovassa maailmassa Lehdessämme on aika harvoin ollut puhetta vammaisista ja pitkäaikaissairaista ja siitä työstä mitä osa jäsenistämme tekee tällä sektorilla. Yhdistyksiä ja liittoja on lukematon määrä näillä alueilla. Osassa hallinto on omaisten ja muiden läheisten käsissä ja osassa niistä vammaiset tai pitkäaikaissairaat ovat itse näkyvästi hallinnossa mukana. Palveluntuotannon ohella vertaistuki on keskeinen elementti. Tutkimus ja tuotekehittely kuuluu tietysti järjestöjen toimenkuvaan. Pääasiassa se on kuntoutustutkimusta, jossa alan ammattilaiset (vammattomat) pohtivat ja hankkivat erilaisilla kokeiluilla tietoa miten erilaiset interventiot tehoavat mahdollisimman hyvin ja miten saadaan vähät resurssit mitoitettua oikein. Kuka määrittää normaalisuuden? Toisenlaisen näkökulman aiheeseen tarjoaa akateeminen vammaistutkimus. Erityisesti yhteiskuntatieteellinen tutkimus tarkastelee vammaisten elämää ja vammaisuutta kansalaisen ja ihmisarvon näkökulmasta. Psykologit ja kasvatustieteilijät enemmänkin tarkastelevat vammaisia järjestelmästä käsin, he etsivät tapoja sopeuttaa vammaiset yhteiskuntaan ja kasvattaa heistä normaaleja kansalaisia. Vammaistutkijat ovat hyvin verkostoituneet. Suomen verkostossa on aika hiljaista, mutta pohjoismainen verkosto järjestää joka toinen vuosi konferenssin, joka kokoaa aiheesta kiinnostunutta tutkijaa ja vammaista aktivistia yhteen. Englannissa järjestetään vuosittain konferenssi. Viimeksi kokoonnuimme Lancasterin yliopistolle Luoteis-Englantiin. Paikalla oli 250 henkilöä, vammaiset aktivistit olivat hyvin näkyvässä roolissa niin esitelmöitsijöinä kuin yleisönkin joukossa. Kuinka suhtautua vammaisiin? Suhtautumisessa vammaisiin kansalaisiin havaitaan monenlaisia kerrostumia ja nämä näkyvät tutkimuksien aiheissa ja metodeissa. Perinteisin malli on yksilöllis-medikalistinen. Vammaisuus on yksilön ongelma, joka pitää ensin diagnosoida ja sitten parantaa. Kun yksilö kovasti ja sisukkaasti yrittää, pääsee hän pitkälle yhteiskunnan normaaliksi jäseneksi. Tämän ajattelutavan on jo osittain syrjäyttänyt vammaisuuden sosiaalinen malli, jonka mukaan vammaisuus ei ole mikään yksilön ongelma ja olotila, vaan yhteiskunta vammauttaa toiset ihmiset. Vammaisuus on siten seurausta siitä että sen rakenteet on tehty vammattomien ehdoilla. Edellytetään kaikilta tavanomaista kykyä liikkumiseen, kuulemiseen ja näkemiseen, sekä ymmärrykseen ja muistinkin pitäisi pelata. Ne, joiden toimintakyky on jollain osa-alueella alentunut, ovat pulassa ja oikeutettuja erityispalveluihin, kuntoutukseen ja tukeen. Uusin malli on poliittinen malli. Sen mukaan vammaisten pitää ihmisarvonsa kautta saada samat olosuhteet ja oikeudet kuin muillakin kansalaisilla on. Heidän pitää vaatia tasa-arvoa ja politiikan on tehtävä se mahdolliseksi.

8 Aktivistit esiin Lancasterin konferenssin ilmapiiri oli avara ja siellä sai hyvän käsityksen uusimmasta vammaistutkimuksesta. Ihmisarvojen korostaminen oli vahvasti esillä. Jonkin verran oli edelleenkin palvelutuotannon tehokkuudesta huolestuneiden kasvatustieteilijöiden jorinoitakin esillä, mutta muutos on vahvasti kohti vammaisten aktivoitumista. Luennot pidettiin 8-10 rinnakkaisistunnossa, joten n 180 esitelmästä oli mahdollista seurata vain n 20 esitystä. Valinta oli vaikeaa. Ympäristönä uudehko yliopistoalue oli toimiva. Asuimme opiskelija-asuntolassa. Valitettavasti vanhan Lancasterin kaupungin lukemattomiin viihtyisiin Pubeihin oli 5km:n matka. Mokiakin tapahtui. Viimeinen yleisluennoitsija unohti että salissa oli ainakin viisi näkövammaista. Hän ei vaivautunut lukemaan mitä PowerPoint-diassa luki, vaan totesi: tässä diassa ovat keskeisimmät tutkimukseni tulokset??? Alkeellinen virhe. AINA pitää kertoa diojen sisältö. Seuraavaksi tapaamme Turussa Suomen verkostolla on kunnia järjestää seuraava vammaistutkimuksen konferenssi. Toivottavasti toukokuussa Turussa NNDR:n (www.nndr.fi) konferenssissa on mukana suuri joukko alalla toimijoita, mutta myös tutkimustoiminnasta kiinnostuneita ja ennen kaikkea vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä. Tieto on valtaa! Matti Ojamo Joukossa on voimaa Viittomakielen ohjaajat Vihdoin ja viimein marraskuussa 2009 Viittomakielen Ohjaajat ry sai rekisterinumeronsa ja yhdistyksestä tuli virallinen. Ajatus viittomakielen ohjaajien omasta yhdistyksestä oli ollut ilmassa niin kauan kuin ohjaajia oli koulutettu. Syksyllä 2008 kolme ohjaajaopiskelijaa päätti ottaa härkää sarvista ja perustaa opinnäytetyönään yhdistyksen. Keväällä 2009 tytöt saivat opinnäytteensä kiitettävästi valmiiksi ja yhdistys odotti Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyntää. Marraskuussa 2009 vastarekrytoitu hallituksemme matkusti Turkuun pitämään ensimmäistä virallista kokousta ja aloittamaan yhteistyötä ERTOn ja YSTEAn kanssa; tuoreena rekisteröitynä yhdistyksenä. Yhdistys perustettiin ajatuksella "joukossa on voimaa". Ajatuksemme on, että rekisteröity yhdistys voi ajaa paremmin ammattinimikkeemme asemaa ja työhömme liittyviä asioita, kuin yksi henkilö. Yhdistyksen perustamisajatuksia oli myös kokemuksien jakaminen ja

9 toiselta oppiminen. Haaveenamme on järjestää viittomakielen ohjaajien tapaamisia, jotta voisimme jakaa kokemuksiamme tältä kymmeneltä vuodelta, joiden aikana ohjaajia on maassamme nyt koulutettu. Tarkoituksenamme oli ja on edelleen saada mahdollisimman monta viittomakielen ohjaajaa jäseneksi. Jäsenhankinta on haasteellista, mutta onnistuneiden oppilaitosvierailujen jälkeen olemme esimerkiksi vuoden 2012 aikana moninkertaistaneet jäsenmäärämme. Kaiken tämänpäiväisen tietotekniikan aikana on ollut hienoa oivaltaa, kuinka henkilökohtainen lähestyminen koetaan edelleen sähköposteja ja nettisivupäivityksiä paremmaksi. Tottakai internetsivustomme toimii yhdistyksemme erittäin tärkeänä viestintäkanavana, kun jäsenistömme on ripoteltu ympäri Suomea. Tuntuu, että näiden kolmen vuoden aikana, jotka yhdistys on elänyt, olemme ehtineet tehdä jo vaikka ja mitä. Vuosi sitten maaliskuussa osallistuimme Suomen Kuurosokeat ry:n Helsingissä järjestämään seminaariin, jossa loimme suhteita asiakkaisiin ja työkentällämme työskenteleviin ammattilaisiin. Tänä vuonna viittomakielisen ohjauksen perustutkinto täyttää kymmenen vuotta. Oppilaitokset ovat juhlistaneet kulunutta vuosikymmentä suurluokkakokouksin, joihin meillä on yhdistyksenä ollut kunnia osallistua. Juuri tällaiset kokoukset ovat sitä, mitä me yhdistyksessämme haluamme: Mahdollisuus tiedon ja kokemuksen jakamiseen. Kuluneiden kolmen vuoden aikana olemme tarttuneet rohkeasti moniin tärkeisiin kysymyksiin, epäkohtiin ja asioihin. Olemme esimerkiksi tavanneet SVT:n (Suomen Viittomakielen Tulkit ry) edustajistoa ja keskustelleet heidän kanssaan ammattikuntiemme mahdollisuuksista. Olemme myös ottaneet yhteyttä Sosiaali- ja terveysministeriöön oman ammattimme tilaan liittyen. Myös erilaisia lausuntoja suuntaan ja toiseen on jaeltu ahkerasti. Tällä hetkellä työstämme viittomakielen ohjaajien palkkakyselyä yhteistyössä ERTOn kanssa. Jokaisella toimivalla yhdistyksellä täytyy olla osuva lyhenne. Pitkän pohdinnan ja pähkäilyn jälkeen päädymme vuosi sitten syyskokouksessa lyhenteeseen VIKO eli ViittomaKielen Ohjaajat. Lisää yhdistyksestämme voit lukea osoitteesta:

10 (sivut 10 11) Mielenterveyskuntoutujien yhteydenpito edistää mielenterveyttä Vuoden 2011 Ystea-stipendin saaja on jyväskyläläinen lähihoitaja ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Pirjo Kallio. Hän teki opinnäytetyönsä Mielenterveyskuntoutujien kokemuksista klubitalon yhteydenpidosta. Tutkimus oli laaja ja perusteellinen ja senkin vuoksi oli mukavaa jutustella aiheesta pizzan ja salaatin ääressä jyväskyläläisessä ravintolassa. Mikä sitten sai Pirjon, tuttavallisemmin Pipsan, kiinnostumaan aiheesta ja tekemään siitä opinnäytetyön? Tein kuntoutuksen ohjaajan opintoihin liittyen kahden kuukauden edeltävän harjoittelun Klubitalolla. Harjoittelun aikana pääsin sisälle toimintamalliin käytännön kautta ja siten oli helpompaa lähteä aihetta työstämään kun oli jo pohjatieto olemassa ja tunsin ihmisiä. Siitä virisi ajatus tehdä opinnäytetyö ja varsinkin kun sain yhteistyökuviot sovittua ja toimeksiannon tutkimukselle. Aikaisempaa tietoa klubitalosta ei itselläni ollut ja siksi siitä kiinnostuinkin. Pipsa kertoo. Tutkimus liittyi kuntoutujien yhteydenpitoon ja mikä on hyvin omintakeinen toimintamalli klubitalolle. Asiakkaat ovat mielenterveyskuntoutujia klubitalon muodostaessa yhteisön ja kuntoutujia kutsutaan jäseniksi. Kun asiakkaat kiinnostuvat toiminnasta ja liittyvät jäseniksi niin heiltä kysytään ovatko he suostuvaisia ja halukkaita siihen, että heihin pidetään yhteyttä esimerkiksi pitempien käyntitaukojen aikana. Asianomaiset saavat itse määritellä myös yhteydenpitotiheyden, kuten kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Jäsenten säännöllisen klubitalolla käynnin keskeyttäviä taukoja voivat olla esim. akuutit sairaalajaksot. Tällöin suostumuksen saatuaan talon muut jäsenet ottavat heihin koordinoidusti yhteyttä eri tavoin. Käytössä ovat esim. postikortit, sähköpostit, tekstiviestit ja puhelinsoitot. Kysytään mitä kuuluu, milloin pääset käymään taas ja tiedotetaan klubitalon tapahtumista. Tällä pyritään jäsenten aktivoimiseen myös käyntitaukojen aikana. Tutkimus tehtiin jäsenlähtöisesti ja nimenomaan niiden kannalta, jotka ovat vastaanottaneet yhteydenpitoa. Sinällään tutkimus ei sisältänyt uutta tutkimustietoa, vaan vahvisti käsitystä että yhteydenpito ja sitä kautta saatu vertaistuki on hyödyllinen klubitalotoiminnan muoto. Kehittämistarpeita kartoittaessani selvitin, miten toimintaa voisi edelleen kehittää sekä mitä konkreettisia hyötyjä jäsenet ovat kokeneet yhteydenpidosta itselleen saaneensa.. Pipsa toteaa. Mielenterveyskuntoutujien kiinnostuessa toiminnasta, klubitalon jäsenyys on elinikäinen. Ainut kriteeri on, että pitää olla diagnosoitu, psyykkinen sairaus. Heille tehdään myös tulohaastattelu jossa kartoitetaan että ei ole esim. vaaraksi ympäristölleen eikä ole päihteiden väärinkäyttöä. Jäsenillä siis on diagnoosit, mutta itse toiminnassa ei painotu sairauskeskeisyys. Talolla ei hoideta medikaalisesti sairauksia eikä terapoida, vaan se on sosiaalista kuntoutusta ja yhteisökuntoutusta. Tulohaastattelulla pyritään turvaamaan yhteisön turvallisuus ja sen toiminta. Pitää pystyä toimimaan joukossa, toiminta on vapaaehtoista ja heillä on myös oikeus milloin vain halutessaan lopettaa käynnit talolla. Itse Klubitalotoiminta on lähtenyt liikkeelle Yhdysvalloista 1940-luvulla ja on nykyisin kansainvälistä. Klubitalojen toimintaa pyörittää ICCD katto-organisaatio ja nykyisin toimintaa on yli 30:ssa eri maassa ja yksin Suomessa on enemmän kuin 20 klubitaloa.

11 Suomen oloissa tällainen klubitalomäärä on havaittu tarpeelliseksi, mikä kertonee suomalaisten mielenterveysongelmien laajuudesta, määrästä ja tarpeesta sekä klubitalomallin toimivuudesta myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansainvälisessä vertailussa Suomen talojen määrä on suuri verrattuna useisiin muihin maihin. Itse talojen sijaintipaikat pyritään aina valitsemaan keskeisille alueille siten, että jäsenten on helppo tulla. Itselläni on ohjaajatausta ja Klubitalon toimintamalli oli aivan uusi itselleni. Minua kiinnosti mallissa myös se, että toiminta perustuu tasavertaisuuteen ja jäsenten osallistuminen vapaaehtoisuuteen. Toki paikalla on myös palkattuja ohjaajia, mutta heidän määrä ei tarkoituksellisesti ole riittävä kattamaan arjen sujumista. Päivittäiset rutiinit ja toiminta eivät pyöri ohjaajavetoisesti, vaan jäsenet osallistuvat omalla työpanoksellaan yhteisen hyvän eteen. Klubitalossa on esim. oma keittiöyksikkö, missä tehdään lounasta ja jos kenelläkään ei ole kiinnostusta tulla töihin keittiöön, niin ruokaa ei valmistu sinä päivänä. Tässäkin kohtaa jäsenten motivaatio ja osallisuus korostuvat. Jäsenille ei tule itse toiminnasta juuri kustannuksia. Marginaaliset maksut ovat olemassa esim. kahvista, lounaasta ja pienet omavastuut vapaa-ajan virkistystoiminnasta. Klubitalo toimii virkaaikaan ja siellä on kolme eri toimintayksikköä: Viestintäyksikkö, keittiöyksikkö sekä työ- ja opintoyksikkö. Jokaisessa yksikössä työskentelee yhdestä kahteen ohjaajaa. Toki toiminta vaatii myös varoja. Jyväskylässä rahoittajina ovat kaupunki, Muuramen kunta sekä Raha-automaattiyhdistys. Useimmissa muissa maissa klubitaloja pyöritetään lahjoitusvaroin ja oman varainhankinnan kautta. Pipsa selvittää. Vatsat alkavat täyttyä pizzasta ja salaatista ja on aika suunnata kohti Jyväskylän keskustaa. Kysyn vielä Pipsalta hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan: Toivon ensisijaisesti työllistyväni kuntoutuksen ohjaus- ja suunnittelutehtäviin Kansaneläkelaitoksen palvelukseen tai julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Erityisryhmien kanssa tehtävä työ kiinnostaa minua myös edelleen, jonka vuoksi työni painotus pysynee jatkossakin heidän hyväkseen tehtävässä työssä. Jos kenttää pitäisi laajentaa, niin ehkäpä sitten omaishoidon tai vanhustyön saralle. Lopuksi Pipsa haluaa lähettää terveiset Ertolle ja Ystealle: Olen ollut kohta 10 vuotta jäsen ja olen ollut erittäin tyytyväinen liittoon olen saanut hyvin vastinetta maksamilleni jäsenmaksuille. Pipsa lopettaa kun tallustamme kohti keskustassa olevaa kahvilaa. Jälkiruokakahvi kun jäi pizzeriassa juomatta. Reijo Partanen YSTEA-stipendi 2013 Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset YSTEA ry palkitsee vuosittain stipendillä parhaan sosiaali- ja terveysalaa tai ammattiyhdistystoimintaa käsittelevän opinnäytetyön. Opinnäytetyö voi olla empiirinen tai käsitteellinen kirjallinen teos tai muu tuotos, esimerkiksi kehittämishanke tai tapahtuman järjestäminen.

12 Stipendin tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yksityistä sosiaali- ja terveysalaa, lisätä työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta sekä ay-toiminnan tunnettavuutta ja kehittää järjestöosaamista. Stipendin saannin perusteena on, että opinnäytetyö on suunnattu yksityiselle sosiaali- ja terveysalalle tai ammattiyhdistystoimintaan tai yleisesti järjestökentän kehittämiseen. Arvostamme: työelämälähtöisyyttä kehittävää ja innovatiivista otetta tuoreita näkökulmia laadukasta toteutusta yhteisöllisyyttä kehittävää näkökulmaa Stipendi on arvoltaan 500. Lisäksi stipendin saajalle tarjotaan mahdollisuutta esitellä työtään YSTEA-lehdessä. Voittajan nimi ja tiedot opinnäytetyöstä julkaistaan YSTEAlehdessä ja YSTEAN nettisivuilla. Stipendi myönnetään toukokuussa Kisaan voi lähettää valmistuneita opinnäytetöitä. Kisaan jätettävien töiden tulee olla oppilaitoksen tai ohjaavan opettajan vähintään muodollisesti hyväksymiä. Opinnäytetyöt tai selvitys hankkeesta/tapahtumasta tms. yhteystietoineen lähetetään mennessä sähköisesti osoitteella Arviointiryhmään kuuluvat YSTEAN hallituksen edustajat. YSTEA pidättää oikeuden olla myöntämättä stipendiä, mikäli kriteerit täyttäviä opinnäytetöitä ei ole. Stipendin perusteet tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja: (sivut 12 13) STTK:n työhyvinvointiseminaari kokosi henkilöstön edustajat yhteen - Ei riitä, että panostamme työssä jaksamiseen, vaan meidän pitää panostaa ihmisten voimavarojen hyödyntämiseen ja työssä viihtymiseen. Meidän tulee siis panostaa työn imuun. Näillä sanoilla Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen kuvasi STTK:n työhyvinvointiseminaarin tämän vuoden teemaa Mistä lisää imua työhön. Esityksiä ja paneelikeskustelua työn imusta oli kokoontunut kuuntelemaan lähes 700 STTK:laista henkilöstön edustajaa Helsingin Messukeskukseen. 19. huhtikuuta järjestetty tilaisuus oli kolmas STTK:n yhteinen vuosittainen yhteistapahtuma henkilöstön edustajille. - Työhyvinvointi sen eri tekijöineen on erittäin tärkeä osa tämän päivän työelämää. Seminaarin suosio ja korkean tason puhujat antavat loistavat edellytykset kulloisenkin

13 teeman käsittelyyn, tilaisuuden juontajana toiminut STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen kertoi seminaarin tavoitteista. Tuunaa oma työsi Omassa puheenvuorossaan työn imusta Jari Hakanen kehotti ottamaan mallia bussikuskeista oman työnsä tuunaamisessa. - Joku bussikuski laulaa työssään, toinen kertoo tarinoita ja toivottaa matkustajille kuuluvasti hyvää päivää tai kyselee heidän kuulumisistaan. Hyvän palvelun lisäksi he tekevät näin omasta työstään hauskempaa myös itselleen. Tuunaamisen avulla voimme siis muokata työmme rajoja ja tehdä siitä innostuneempaa ja hauskempaa, Hakanen korosti.. Hakanen myös kannusti työntekijöitä kysymään ohjaavia neuvoja työnsä tuunaamiselle omilta esimiehiltään. - Innostunut työntekijä paitsi saa enemmän aikaan työssään, levittää innostusta myös työyhteisössään. Täten työnantajien kannattaa panostaa työntekijän kokemaan työn imuun. Se on itse asiassa parasta työhyvinvointia. Hakanen muistutti. - Ihmisten pitää päästä itsenäisesti käyttämään omia vahvuuksiaan omassa työssään. Hyvä esimies kyllä ymmärtää tämän ja antaa työntekijöille tilaa työnsä kehittämiseen, Hakanen kertoi. Paneeli keskusteli ikärasisimista Vaikka ikääntyneiden työssäolo Suomessa on lisääntynyt, on epävarmuus työn jatkuvuudesta ja tunne oman työpanoksensa vähättelystä samalla yleistynyt yli 50- vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa. Tämä työelämän ristiriita nousi esille paneelikeskustelussa johon osallistuivat STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen, EK:n ylilääkäri Jan Schugk, valtiosihteeri Janne Metsämäki ja tutkija Katri Halen. - Ikääntyneiden työssäolo on kyllä kasvanut, mutta asenteissa työpaikoilla olisi parannettavaa Schugk kuvasi nykytilannetta. Helsingin yliopistolle ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamisesta väitöskirjaa tekevä Halen kertoi heidän kokevan nuoret esimiehensä usein liian itsekkäiksi. - Nuoret esimiehet koetaan usein lyhytnäköisiksi ja narsistisiksi. Heidän puutteikseen katsotaan usein myös huonot ihmissuhdetaidot ja liika vallanhalu, Halen kuvasi sukupolvien konflikteja. Panelistit uskoivat kuitenkin muutoksen olevan edessä. - Asenteiden on yksinkertaisesti pakko muuttua, hyvällä tai pahalla. Suomen väestö ikääntyy ja ikääntyvien työntekijöiden osuus työvoimasta kasvaa. Muutenkin työelämässä eri-ikäiset ja eri taustan omaavat työntekijät on pakko ottaa

14 tulevaisuudessa paremmin huomioon. Hyvä työpaikka tähän pystyy ja koko työyhteisö siitä silloin hyötyy, STTK:n Kostiainen kuvaili tulevaisuuden työelämää. Suomeen Euroopan paras työelämä Maan hallituksen kunnianhimoista hanketta saada Suomeen Euroopan paras työelämä kävi esittelemässä STM:n työsuojeluosaston osastopäällikkö Leo Suomaa. Suomaa käsitteli puheessaan työsuojelun roolia tämän varsin kunniahimoisen tavoitteen saavuttamisessa. - Suomessa työsuojeluvalvonta perustuu samalle ajatukselle kuin työsuojelun säädösvalmistelu ja työehtoneuvottelut: mitä yhdessä valmistellaan ja mistä ollaan yhtä mieltä, pannaan yhdessä myös täytäntöön. Avainasemassa on eri osapuolten luottamus. Mahdolliset rangaistukset eivät ole valvonnan ensisijainen keino, Suomaa muistutti realiteeteista. Suomaa myös korosti yhteistyön voimaa työsuojelutavoitteiden saavuttamisessa. - Suomessa on erilaisiin työsuojelutehtäviin nimettyjä henkilöitä työpaikoilla noin Työsuojeluhallinnossa on puolestaan vain alle 500 henkilötyövuoden voimavarat. - Vuonna 2015 tavoitteena on noin työsuojelutarkastusta. Keskimäärin tarkastukset ovat hieman yli 2 tunnin kestoisia. Tämä työsuojelutarkastajien yhteenlaskettu työsuojelupanostus vastaa vain reilun tunnin panostusta vuosittain jokaiselta noin työsuojelutehtäviin nimitetyiltä henkilöiltä suomalaisilla työpaikoilla, Suomaa muistutti STTK:laisia henkilöstön edustajia heidän potentiaalisesta panoksestaan. Esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on Suomaan mukaan asia johon työpaikkojen tulisi puuttua itsenäisemmin ja aikaisemmin, eikä vain odottaa työsuojeluviranomaisten toimia. - Miksi työyhteisömme sallii niin usein työpaikkakiusaamisen puuttumatta siihen, Suomaa kritisoi. Osaamisen kehittämiseen ja luottamuksen rakentamiseen panostettava STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää nosti osaamisen kehittämisen sekä työntekijöiden ja työnantajien välisen luottamuksen rakentamisen pääpainoalueiksi suomalaisen työelämän kehittämisessä. - Työpaikoilla tulee hakea luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välillä aktiivisesti. Ilman luottamusta emme voi hakea ratkaisuja työelämän haasteisiin yhdessä, Mäenpää painotti. Mäenpää myös muistutti, että vaikka suomalaisen palkansaajaliikkeen asema on vahva, tulee sen muuttuvassa maailmassa olla valmis muutokseen ja asioiden aktiiviseen kehittämiseen. - Yhteistyössä ja sopimisessa on voimaa. Emme saa ajautua pysyvään oppositioon kuten useissa Euroopan maissa on käynyt. Meidän tulee yhdessä työnantajien ja

15 valtiovallan kanssa katsoa kuinka Suomi menestyy, Mäenpää linjasi ay-liikkeen haasteita. - Teidän osuutenne työpaikkojen arjessa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä on ratkaiseva. Te ansaitsette parhaat kiitokset jo tehdystä työstä, sekä välineitä ja intoa tuleviin koitoksiin nykypäivän hektisessä ja haasteellisessa työympäristössä. Tässä työssä omat liittonne sekä STTK haluavat teitä kaikin tavoin tukea. Päivän päätteeksi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kiitti puheenvuorossaan työmarkkinajärjestöjä kevään työurasopimuksesta. Risikko muistutti samalla työurien alkupään vaikutuksesta työurien pituuteen. - Työurien loppupään asiat ovat korostuneet julkisessa keskustelussa viime aikoina. Kuitenkin etenkin ylä-asteen loppuvaiheen koululaisiin tulisi panostaa nykyistä enemmän syrjäytymisen estämiseksi ja työurien pidentämiseksi, Risikko muistutti nuorten syrjäytymisen vaaroista. ERTOn koulutusstipendi haettavissa syys-lokakuussa Kenelle ja millaisiin opintoihin? ERTOn hallitus kohdistaa vuoden 2012 koulutusstipendin ertolaisten alojen ammatilliseen ja lisä- ja täydennyskoulutukseen. Vuoden 2012 koulutusstipendien hakuaika Yhden koulutusstipendin suuruus on Stipendi voidaan hakea vuonna 2012 tapahtuviin opintoihin. Stipendin voi saada opintoihin, jos opiskelijalle jää itse maksettavaksi kustannuksia. Kustannuksina huomioidaan kurssi- ja tutkintomaksu sekä matka- ja majoituskulut. Stipendiä ei myönnetä kustannuksiin, jotka maksaa muu taho esim. työnantaja tai Kela. Koulutusstipendiä voi hakea vähintään vuoden ERTOn varsinaisena maksavana jäsenenä ollut. Myöntämiseen vaikuttavat opiskelun laatu, kustannukset, sosiaaliset erityisolosuhteet (työttömyys, yksinhuoltajuus, osa-aikaisuus, työsuhteen määräaikaisuus, invaliditeetti yms.) ja ay-toiminta. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Miten haetaan? Stipendien hakuaika on Opiskelutodistus ja kuitit tai muu pätevä selvitys itse maksetuista kustannuksista on toimitettava stipendimaksatuksen yhteydessä. Tosite on stipendin maksun edellytys. Täytä hakemus huolellisesti, puutteellisia hakemuksia emme voi käsitellä. Lisätietoja saa liiton toimistosta Pia Saunavaaralta, p. (09) Täytä hakemus alla Erton nettisivuilla olevasta linkistä ja lähetä liitteineen liiton toimistoon.

16 (sivut 14 15) Rennot jäsenpäivät Oulussa Oulussa pidetyt ERTOn jäsenpäivät pullautti sisuksistaan kylläisiä ihmisiä. Eri puolilta maata saapuneita jäseniä hellittiin kolmen ässän voimin. Sopan lisäksi tarjolla oli seksuaalisuutta sekä hersyvää sielunhoitoa. Elokuun ensimmäisenä lauantaina Oulun Rauhalaan kokoontuneet ertolaiset saivat eteensä letkeän kattauksen. ERTOn Pohjanmaan aluejärjestö oli valmistautunut päivään huolella. Kaikki toimi aina säätä myöten. Virkistäytymisen ja tuttujen tapaamisen lisäksi päivään oli koottu myös leikkisiä kilpailuja ja vakavampaa asiaa. Väljäksi jätetyn ohjelman piti kasassa loistava juontaja Satu. Haussa on rehti, hyväselkäinen mies pesemään parvekelaseja ruokapalkalla, tunnustaa itsestään tietoinen diiva heti kärkeen ja saa rehellisyydestään palkkioksi raikuvat aplodit. Huolta myös heikommista ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltosta huoletti yhden totuuden politiikan lisäksi eurokriisi. Suomi on monelta osin älyttömän hyvä yhteiskunta. Jos tuetaan voimakkaasti yhtä yritystä, tuetaan eriarvoisuutta. Osalla suomalaisista menee varmasti jatkossakin hyvin. On pidettävä huoli myös niistä, joilla menee heikosti. Euron kriisi tarkoittaa tavalliselle asuntovelalliselle matalaa lainan korkoa, mikä on ihan hyvä juttu, miettii Juri Aaltonen. Elämänmittainen seksuaalisuus Seksuaaliterapeutti Tanja Roth korosti seksuaalisuutta osana persoonaa ja identiteettiä. Asiakaspalvelussakin on helpompi ymmärtää erilaisia ihmisiä, jos on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa, sanoo ertolainen Tanja Roth. Seksin terveysvaikutuksiin ihmiset listasivat innokkaina muun muassa kalorin polttamisen, itsetunnon paranemisen ja stressin helpottumisen. Iltapaivällä käytiin tosissaan leikkimielinen joukkuekisa, joka huipentui Ainolan puistossa nostettuun yhteinen maljaan. Jokainen löysi jotakin Jo 1990-luvulla ensimmäistä kertaa jäsenpäivillä ollut Virpi Pelttari Sastamalasta oli tyytyväinen päivään Yhdessäolon lisäksi täällä oli myös asiaa. Kommentteja tuli niin Nokian ja Oulun välisistä suhteista kuin ensi vuonna odotettavasta keskitetystä neuvotteluratkaisustakin. Yksipäiväisenä kesäpäivät toimivat hyvin. Olisin toivonut mukaan enemmän paikallisia ertolaisia. Tapahtuma oli rento ja kiva, suosittelen kaikille, sanoo Virpi Pelttari. Jaakko Siika-Aho ******************************************************************************************************* (sivu 16)

17 Mikä pitää kiinni? Olen jo pitkään miettinyt, mikä pitää aktiivitoiminnassa mukana vuosi vuoden jälkeen näissä ay-toiminnan kuvioissa. Toisinaan tulee sellainen olo, että antaa olla ja olen jo osani tehnyt, mutta sitten iskee päähän taas joku kummallinen kipinä ja into. Tulee eteen innostavia ja kiinnostavia asioita, tilanteita ja ihmisiä. Kiinnostavia asioita Melkein kaikki olemme työelämässä suuren osan elämäämme ja elämme sitä arkipäivää, jossa tulee eteen työsuhteisiin, työsopimuksiin, työpaikkaan ja työkavereihin liittyviä pulmatilanteita. Työkaverit ja työyhteisöt tarvitsevat apua ja yhteistyötä ongelmatilanteiden hoitamiseen. Ja kaikki asiat eivät ole ongelmia; työpaikoilla tapahtuu myös paljon hyviä asioita, kehitystä työyhteisön hyvinvoinnin ja työturvallisuuden suhteen sekä parempia suhteita työnantajaan ja lisäksi vielä vaikutuskanavia työpaikan organisaatiossa. Hyvien asioiden eteen tehdään myös työtä. Tässä kaikessa olemme kaikki osallisia. Siitä saa positiivista voimaa. Välittäminen vaikeuksissa Haastavia tilanteita tulee eteen työkuvioissa, jolloin keskustelemalla ja pohtimalla yhdessä nämä usein vaikeatkin asiat voidaan hoitaa ja ne asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Meillä on käytettävissämme oman yhdistyksemme ja liittomme ammattiauttajia. Emme ole yksin näissä hankalissa tilanteissa. Työpaikalla tarvitaan niitä aktiivisia ihmisiä, jotka löytävät ne oikeat auttamistavat ja ottavat asioista selvää. Yhtä selvää kuin se, että olemme eri luontoisia ihmisiä, on myös se että olemme erilaisia auttamisen, asioihin tarttumisen ja rohkeuden suhteen. Nämä auttajat saavat varmasti tyydytystä omiin tarpeisiinsa vaikuttaa, auttaa ja olla osallisina tapahtumissa ja tilanteissa. Näin ehkä kaikki hyötyvät ja ollaan tyytyväisempiä, kuin että kukaan ei välittäisi. Ihmiset ovat voimavara Ihmissuhteet ovat meille elintärkeitä. Meillä on lähiomaiset, ystävät ja työkaverit, joiden kanssa olemme jatkuvasti tekemisissä. Ay-toiminnan piirissä tapaa ihmisiä, jotka ajattelevat ja toimivat samojen tavoitteiden eteen ja samoilla periaatteilla. Tulin itse mukaan aktiivitoimintaan jo 1980-luvun alussa ja olen vuosien mittaan tavannut paljon ihania ihmisiä ja saanut näistä kuvioista myös ystäviä. On ollut upeaa tehdä yhteistyötä, saada ideoita, joskus myös tuottaa niitä ja pohtia työelämän solmukohtia yhdessä mitä erilaisimpien porukoiden kanssa. Olen kokous- ja seminaaritilaisuuksien puitteissa saanut nähdä monia sellaisia paikkoja, joissa muuten en olisi varmasti koskaan käynyt. Tämä on tuottanut paljon iloa ja väriä elämään.

18 Kieltämättä ay-toiminnassa joutuu pistämään itsensä likoon ja tekemään myös paljon työtä omalla vapaa-ajallaan, mutta sanon, että se on kannattanut. Elämäni olisi varmaan ollut köyhempää ilman tätä harrastusta ja toimintamuotoa. Toisilla on toiset harrastukset, joista he hakevat iloa ja tyydytystä. Eivät ne ole yhtään vähempiarvoisia. Tämä ei ole testamentti, olen vankasti kiinni vielä toiminnassa ja haluan innostaa nuoria lähtemään toimintaan. Jos se ottaa niin paljon se antaakin. Arja Lehtonen (sivu 17) Hoivakulttuurista ihmisoikeuksiin Yksisuuntaisesta hoivaamisesta pitäisi vähitellen päästä kohti kahdensuuntaista, vuorovaikutteista voimaannuttamista, jolloin asiakkaiden autonomia ja itsemääräämisoikeus säilyisi mahdollisimman pitkään. Koko sosiaali- ja terveyssektori on alun alkujaan syntynyt hoivan ja suojan tarjoamisesta. Julkisten maksuttomien palvelujen taustalla on hoitamisen ja puolestatekemisen käsite. Jotkut valistuneet ns. säätyläiset alkoivat tuntea sääliä huonompiosaisia ressukoita kohtaan ja järjestivät yleensä vapaaehtoistyöhön perustuvia järjestelmiä, joiden rahoitus oli varsin kirjavaa. Hyväntekeväisyyden taustalla on säälin tunne. Köyhäinhoito käsitti varattomien lisäksi myös rampojen, hourujen, orpojen ja muista huono-osaisista välittämisen. Tällöin avun kohteena olevat olivat pelkkiä objekteja. Ei tullut kuuloonkaan, että heidän mielipidettään hoidon ja hoivan laadusta ja määrästä olisi kyselty. Olkoot tyytyväisiä kun jotain edes saavat. Kunnan jauhoista on ajatuksellisesti ja aikajanallakin melko lyhyt matka nykyaikaiseen toimeentulotukijärjestelmään. Omin käsin onneen? Yhteiskunnissa on aina ollut hyväosaisia henkilöitä, joiden mielestä jokaisen pitää tulla toimeen omillaan. Sisulla ja yrittämisellä, neuvokkuudella ja oikeilla suhteilla voi jokainen hankkia itselleen sellaisen elintason kuin haluaa. Ilmainen apu laiskistuttaa ja vierottaa sen saajat rehellisestä työstä. Nykyisin vallalla oleva uusliberalistinen ajattelu lähtee samasta taustasta. Julkisen sektorin ei pitäisi perustaa laajoja verovaroin ylläpidettäviä tukijärjestelmiä, vaan julkisen tuen pitäisi kattaa ainoastaan välttämättömät peruspalvelut. Veroja pitäisi laskea, jotta käteen jäisi enemmän rahaa, millä ITSE voi hankkia tarvitsemansa tarvikkeet ja palvelut. On yllättävää, kuinka yleistä on edellä kuvatun kaltainen pohjavire päättäjiemme keskuudessa. Avun vastaanottamista pidetään häpeällisenä. Ei ymmärretä kuinka omavastuuosuudetkin voivat olla monille ylipääsemätön este hakeutua palvelujen pariin. Joukossamme on henkilöitä, jotka sairauden, onnettomuuden, vian tai vamman vuoksi eivät pysty tulemaan omillaan toimeen ja joiden toimintarajoitteet ovat pysyviä ja haittaavat jokapäiväistä elämää. Myös korkean iän mukanaan tuomat toiminnanrajoitteet aiheuttavat

19 avun tarvetta. Alun perin vammaistutkimuksen piirissä on yhä enemmän saanut jalansijaa valtaistumis- ja edelleen ihmisoikeusajattelu. Ei ole tavoitteena tarjota kaikkea valmiina, vaan saada henkilö jälleen valtaistumaan ja kykeneväksi pärjäämään. Ei anneta kalaa vaan opetetaan kalastamaan. Etsitään ne langanpäät, joista vetämällä henkilö pääsee eteenpäin ja voi itse arvioida mitä tarvitsee. Tällöin tavoitteena ovat ihmisoikeudet ja vammaiset ovat oman elämänsä subjekteja. Hyväntekeväisyysperusteisessa hoivassa henkilöt ovat passiivisia objekteja. Onko vanhuksen autonomia mahdollinen? Samanlainen ajattelutapa pätee vanhustenkin huoltoon. Alimitoitettu henkilöstö ei pysty käyttämään vanhusasiakkaisiin niin paljon aikaa kuin tarvittaisiin, vaan hoito on varsin suoraviivaista eikä ihmisarvoa kunnioittavasta asiakaskontaktista voi puhua. Yksisuuntaisesta hoivasta pitäisi päästä kohti suurempaa vanhuksen autonomiaa. Vanhuksella pitää olla itsemääräämisoikeus mahdollisimman pitkään. Sen ylläpito toki edellyttää palveluja ja tukitoimia vanhuksen omassa ympäristössä. Hoivapainotteinen kohtelu on perusteltua vasta sitten kun elinkaaren loppupäässä alkaa toimintakyky olla mennyttä ja kontaktit ulkomaailmaan ovat vähäisiä. Keskustelu vanhuspalvelulaista käy edelleen kuumana. Vallitsee erimielisyyttä ja epäselvyyttäkin mikä tulee olemaan lain vaikutusala ja millaiset velvoitteet hoidon tarjoajille asetetaan. Uusliberalistisen näkemyksen mukaan lailla ei saa antaa liian tiukkoja määräyksiä, vaan palvelujentuottajilla pitää olla harkintavaltaa palvelujen laadun ja määrän suhteen. Henkilöstömitoituksiin ei saa puuttua. Yksityisiä palvelujentuottajia kiinnostaa lähinnä markkinoiden koko ja kasvunäkymät, asiakasmäärät ja voitto-odotukset. Julkisen rahan käytöstä tietenkin riidellään. ERTOssa ja Ysteassa olemme huolissamme yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla työskentelevien jäsentemme työoloista. Riittävällä resursoinnilla pitää työhyvinvointi turvata. Jos henkilömitoitukset tulevat lakiin tai asetuksiin, on niiden koskettava koko laitoksen henkilökuntaa eikä vain koulutettua väkeä. Matti Ojamo (sivut 18 19) Kummilapsiyhteisömme kuulumisia Ugandan Nabuyogasta Tämän vuoden YSTEA-lehdissä olemme luvanneet kertoa jäsenistölle hieman tarkemmin tukemistamme kummilapsiyhteisöistä Sri Lankan Kalpitiyassa ja Ugandan Nabuyogassa. Tässä lehdessä on lisätietoa tukemastamme Ugandan Nabuyogan aluekehitysohjelmasta. Nabuyogan aluekehitysohjelma pähkinänkuoressa Nabuyogan aluekehitysohjelmassa on 37 kyläyhteisöä. Kohderyhmänä on alueen asukasta, joista yli puolet on alle 18-vuotiaita. Erityisesti ohjelma tukee nuoria, orpoja ja riskiryhmään kuuluvia lapsia, naisia, aidsia sairastavia ja heidän perheitään.

20 Vuonna 2007 tehty uudistavan kehityksen alkukartoitus paljasti, että Nabuyogan alueen lasten terveystilanteessa on vakavia puutteita. Yli neljäkymmentä prosenttia lapsista oli sairastanut ripulia selvitystä edeltävän kahden viikon aikana. Lapsille tarjolla oleva ravinto ei ole riittävän monipuolista, ja noin 40 prosenttia alueen lapsista on kitukasvuisia. Vesipisteitä ei ole riittävästi, ja koulupäivän jälkeen lasten aika kuluu pitkiin vedenkantomatkoihin. Mitä kehitysohjelmassa tehdään? Kouluttamalla paikallisia ihmisiä ja rakentamalla työtä alusta lähtien heidän varaansa taataan työn pysyvyys ja tulosten kestävyys alueella. Kylissä koulutetaan vapaaehtoisia terveystyöntekijöitä ja kyläkätilöitä. Heidän ansiostaan turvallisten synnytysten määrä on viiden vuoden aikana kohonnut merkittävästi. Aikaisemmin ammattilaisen avustamana syntyi kolme kymmenestä Nabuyogan lapsesta, nyt kahdeksan kymmenestä lapsesta. Sekä aikuisia että lapsia koulutetaan lasten oikeuksista, ja alueen asukkaita motivoidaan vaatimaan paikallishallinnolta laatua koulutukseen ja terveyspalveluihin. Kun asukkaat tietävät esimerkiksi terveyshenkilökunnan koulutusvaatimukset, he kykenevät keskustelemaan valtion viranomaisten kanssa ja vaatimaan keskuksiin pätevää henkilökuntaa. Tätä kautta on saatu parannettua myös opettajien sukupuolijakaumaa. Koulutusta kohennetaan rakentamalla ja kunnostamalla peruskoulujen luokkahuoneita, vessoja sekä opettajien asuntoloita. Koulujen yhteyteen rakennetut kaivot ovat jo parantaneet alueen hygieniatilannetta ja lasten koulunkäynnin mahdollisuuksia. Myös aikuisille tarjotaan lukutaitokursseja. Pitkäkestoisella kehitysyhteistyöllä saadaan tuloksia aikaan Parantuneet viljelymenetelmät ovat lisänneet satoa ja auttaneet perheitä hankkimaan lisätuloja. Hiv-pandemian vaikutuksia vastaan työskennellään lisäämällä ihmisten tietoisuutta hivistä ja aidsista, edistämällä tyttöjen oikeuksien toteutumista sekä järjestämällä vapaaehtoisia testausmahdollisuuksia ja yhteisöllisiä toimintoja aidsin aiheuttaman masennuksen hoitoon. Koulutetut vapaaehtoiset tekevät kotivierailuja haavoittuvimmassa asemassa oleviin perheisiin. Tehty hiv-työ on jo vähentänyt tautiin liitettyä leimautumista ja voimaannuttanut alueella asuvia hiv-positiivisia. Suomen World Visionin pääyhteistyökumppani alueella on Ugandan World Vision, joka vastaa ohjelman toteuttamisesta. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat myös hyödynsaajat, jotka osallistuvat aktiivisesti aluekehitysohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä erityisesti paikallishallinnon ja muiden järjestöjen kanssa. YSTEA on näin ollen kummiudellaan ollut pienellä panoksellaan, yksityisen sosiaali- ja terveysalan edelläkävijänä, aidosti edistämässä köyhyyden vähentymistä ja vahvistamassa yhteiskunnallisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämistä. Lisäksi olemme, kansainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön tavoitteidemme mukaisesti, tukemassa kehitysmaan omien pyrkimysten tukemista ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatteen tukemista. Vahvistamme kehitysyhteistyömme kautta myös kehitysmaiden

21 oman kansalaistoiminnan tukemista ja kehittämistä omaehtoisuuden ja oma-aloitteisuuden pohjalta. Pekka Laukkanen ja World Vision ******************************************************************************************************* (sivu 20) Maailma kylässä -festivaali rikkoi kävijäennätyksen syynä joko aurinkoinen sää, hyvä tunnelma ja Jukka Poika tai YSTEAn mahtavat messuvapaaehtoiset Kolmastoista Maailma kylässä -festivaali järjestettiin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina kello ja sunnuntaina kello Festivaalin pääjärjestäjä on Kepa ry. YSTEA on Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPAn jäsenjärjestö. Maailma kylässä -festivaali keräsi ennätysyleisön Helsingin Kaisaniemen puistoon ja Rautatientorille. Monipuolisesta ohjelmistosta ja aurinkoisesta säästä nautti viikonlopun aikana arviolta ihmistä. Lauantaina festivaalikansan hurmasivat arabipopin supertähti Natacha Atlas ja vastikään 31. levynsä julkaissut Paula Koivuniemi. Sunnuntaina algerialais-ranskalaisen El Gaflan ja suomalaisen räppäri Asan yhteiskeikka tanssitti täyttä telttaa. Sunnuntaina Jukka Poika & Sound Explosionin keikan aikana yleisöä oli jopa niin paljon, että järjestäjät joutuivat rajoittamaan pääsyä festivaalialueelle. Kävijämäärän lisäksi ennätyksiä rikottiin myös näytteilleasettajien määrässä: näytteilleasettajia oli kaikkiaan 450, joista 60 on ruokamyyjiä. YSTEA kiittää lämpöisesti kaikkia messuosastollemme pistäytyneitä jäseniämme ja toiminnastamme kiinnostuneita, uusia jäseniämme sekä messuvapaaehtoisina toimineita jäseniämme. Kiitos! Tapaamme jälleen ensi keväänä, Maailma kylässä -tapahtuman merkeissä. Mikäli sinua kiinnostaa jo tässä vaiheessa toimia ensi keväänä messuvapaaehtoisena tai osallistua messuosastomme sisällön suunnitteluun, ota yhteyttä Pekka Laukkaseen (p tai s-posti: Pekka Laukkanen Vuoden 2011 työpaikkaosastot palkittiin Tällä kertaa juhlavuoden 2011 kunniaksi Ystean kunniakirjan ja lisämäärärahan saivat kaikki kolme hakijaa eli Kuurojen Palvelusäätiön Metsolan Palvelukeskuksen työpaikkaosasto, Muistiliiton Muistiklubi ja SPR:n Keskustoimiston työpaikkaosasto.

22 Ystealaisten työpaikkaosastojen palkintoperusteet olivat seuraavat: Kuurojen Palvelusäätiön Palvelukeskus Metsolan työpaikkaosasto: Moniammatillisen palveluyksikön työntekijöiden sitoutuneisuus YSTEAN toimintaan on jo vuosien ajan ollut aktiivista, ja jäsenten edunvalvontatyön ulottaminen yli työpaikkarajojen on edistänyt YSTEAN ja ERTON tunnettuutta alueella erinomaisesti. Muistiliitto ry:n työpaikkaosasto Muistiklubi Osasto on ansioitunut jäsenhankinnassaan työpaikalla sataprosenttisesti. Jäsenten monipuolinen ja aktiivinen tuki on edistänyt yhteistyötä työnantajan kanssa ja siten koko työyhteisön hyvinvointia. Suomen Punaisen Ristin keskustoimiston työpaikkaosasto:. Osaston pitkäaikainen toiminta on kehittynyt sopimusalan muutoksien mukana, vahvistaen työpaikan yhteisöllisyyttä ja työntekijöiden tietoisuutta oman alansa työehdoista ja edunvalvonnasta. ***************************************************************************************************** (sivu 21) YSTEA teki ammattiyhdistystoimintaa tutuksi messuvieraille TERVE- SOS 2012-tapahtumassa Tämän vuoden TERVE-SOS-tapahtuman teemana oli Aktiivinen kansalainen vireä elämä. Alan suurtapahtuma Tampere-talossa toukokuuta kokosi paikalle hyvin laaja-alaisesti alan toimijoita. Päivien ohjelmassa oli puheenvuoroja politiikan ja alan hallinnon huipulta sekä eri tahoilla kentällä toimivilta ja alan asiantuntijoilta. Kysymys oli oppimisesta, verkostoitumisesta sekä uusien hyvien käytäntöjen levittämisestä seminaareissa ja alan messuilla. Koulutustapahtuman seminaareissa teemaa lähestyttiin monista näkökulmista. Esimerkiksi isolla osalla oli halutessaan mahdollisuus etsiä tietoa hyvinvointiinsa ja terveyteensä, tehdä elämässään valintoja, mutta toisaalta myös vastuuta itsestään ja läheisistään. Koskevatko mahdollisuudet ja velvollisuudet kaikkia? Kuka määrittelee, mitä vireä elämä on? Entä kun asiakas tietää ammattilaista enemmän? Muun muassa näistä asioista tapahtumassa oli kyse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjesti tapahtuman yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Messut toteutti THL:n toimeksiannosta Confedent International. Messuilla oli esillä yli 100 näytteilleasettajaa, monipuolista tapahtumalavan ohjelmaa ja tietoiskuja. YSTEAn esittelypisteellä vieraili kahden messupäivän aikana satoja ammattiyhdistystoiminnasta ja YSTEAn jäsenyydestä kiinnostuneita. Tarjosimme kaikille jäsenillemme pullakahvit paikalla olikin välillä jonoksi saakka ystealaisia jäseniämme jäsenkortit kädessään.

23 Kiitos kaikille messuosastollamme pistäytyneille. Tavataan seuraavan TERVE SOStapahtuman yhteydessä Turussa toukokuussa ETSINTÄKUULUTUS Ilmianna vuoden työpaikkaosasto! Pekka Laukkanen Työpaikkaosasto- tai työpaikkaklubitoiminta on Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan ammattilaisten eli Ystealaisten edustajien eri-ikäistä seuraa, jossa esimerkiksi: viljellään hurttia huumoria tai harrastetaan vakavaa pohdiskelua ei haittaa vaikka siellä työryhmät ahertaa tai uskaltautuvat uusiin haasteisiin ja ennen kaikkea nauttivat täysin siemauksin onnistumisen ilosta! Vuoden työpaikkaosasto palkitaan YSTEAn kevätkokouksessa 2013 (sivu 22) Pekka ERTOn opiskelija- ja nuorisotoimikunnan puheenjohtajaksi YSTEAn hallituksen jäsen ja nuoriso- ja opiskelijatoiminnan vastaava Pekka Laukkanen on valittu ERTOn opiskelija- ja nuorisotoimikunnan puheenjohtajaksi. Mikäli sinulla on ideoita tai ajatuksia opiskelija- ja nuorisotoiminnan kehittämiseksi, lähesty Pekkaa joko puhelimitse, sähköpostitse tai hihasta vetämällä vaikkapa syyskokouksen yhteydessä. YSTEAn Facebook-ryhmän kautta voit myös antaa kommentteja ja kehittämisideoitasi. ERTO järjesti opiskelija- ja nuorisoristeilyn Tallinnaan ERTO järjesti 16.kesäkuuta päivän mittaisen risteilyn Tallinnaan. Risteily oli suunnattu ERTOn opiskelija- ja nuorisoikäisille jäsenille. Risteilylle osallistui yhteensä reilut viisikymmentä aktiivista osallistujaa. Kaikista ertolaisista yhdistyksistä oli osallistujia. Päivän sisältönä oli ammattiyhdistystoiminnan ajankohtaisia kuulumisia ERTOsta ja tutustumista toisten yhdistysten jäseniin, hyvää ruokaa, aurinkoista ostosmatkailua Tallinnassa sekä hauskan pitoa ja verkostoitumista laatuseurassa. Muistakaa päivittää mahdollisesti muuttuvat yhteystietonne, jotta pysytte mukana postituslistallamme. Kiitos vielä kerran kaikille tapahtumaan osallistuneille. Muistakaa tarkkailla syksyn toimintakalenteria myös ERTOn nettisivuilla.

24 Jäsenmaksu kierto ERTOssa 2012: ******************************************************************************************************* (sivu 23) ERTO 45 v -synttärijuhlat Linnanmäellä lauantaina ! Tervetuloa juhlimaan 45-vuotiasta ERTOa Linnanmäelle! Ota mukaan perheesi ja muut tärkeät henkilöt! Juhlan kunniaksi saat ERTO-rannekkeet koko porukalle 10 eurolla per henkilö. ERTO-rannekkeella Linnanmäen Pohjoismaiden suurin laitevalikoima on vapaasti käytössänne. Linnanmäki on varattuna ertolaisten yksityiskäyttöön lauantaina klo Portit aukeavat klo Juhlaohjelmaa on tiedossa sekä ohjelmalavalla että ympäri puistoa. Toimi näin - ilmoittautuminen on käynnissä! 1. Ilmoittaudu Erton nettisivujen kautta: Tarvitset ilmoittautuessasi ERTOn jäsennumerosi, joten ota jäsenkorttisi valmiiksi esille. 2. Maksa 10 per ilmoittamasi henkilö ERTOn tilille Sampo FI Kirjoita viestikenttään sana Lintsi ja jäsennumerosi. (Jos ilmoitit esim. 3 hlöä, maksat siis 3 x 10 = 30.)

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot