Millainen on älykäs kaupunki? Kielletyt kartat avautuivat Uusi Maankäyttötieteiden laitos päivänvaloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen on älykäs kaupunki? Kielletyt kartat avautuivat Uusi Maankäyttötieteiden laitos päivänvaloon"

Transkriptio

1 1/2012 Millainen on älykäs kaupunki? Kielletyt kartat avautuivat Uusi Maankäyttötieteiden laitos päivänvaloon K i i n t e i s tö a r v i o i n n i n s o s i a a l i p s y ko lo g i a a R at k a i s u j a Ko r j au s v e l k a k r i i s i i n

2

3 s i s ä l t ö 1/ Ari Laitala (pääkirjoitus) Älykkäät kaupungit älykäs kuntauudistus? 6 Jori Heinonen (haastattelu) Maankäyttötieteiden laitoksesta tuli totta 10 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Smart City Kilpailukykyinen ja energisoiva kaupunki 14 Ari Laitala Korjausvelkakriisiin haettiin ratkaisua Tampereella 16 Sampo Hatunen Kiinteistö Arvioinnin sosiaali psykologiaa 18 Pekka Lehtonen Kielletyistä kartoista avoimeen verkkopalveluun A R I L A I TA L A S. 14 Kenen käteen Musta Pekka lopulta jää? SAMPO HATUNEN S. 16 tapaukseen oli pyydetty usealta arviomieheltä arviot, ennen kuin saatiin sopiva lausunto. JARRUMIES S. 25 Suomi alkaa Kehä III:n jälkeen. Siellä avautuvat pellot ja metsät ja suot 22 FIG-UUTISIA 23 RA JALINJALLA 24 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 25 JARRUMIES 29 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 31 Matti Holopainen Kohtuullista asumista siedet tävään hintaan pääkaupunkiseudullako? MAT TI HOLOPAINEN S. 31 Näyttää siltä, että kaikki yhteiskunnan tukirahat valuvat asuntojen hintoihin. 32 UUTISIA 43 HÄRKÄÄ SARVISTA 44 IN MEMORIAM 46 RESUME 48 PALVELUHAKEMISTO RAIMO KOIVISTOINEN S. 43 Erilainen käytäntö rautateillä ja maanteillä ei voi johtua turvallisuusriskien eroista vaan pelkästään eri viranomaisten asenteista. Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Strateginen maankäyttö ja sosiaalinen kestävyys kuuluvat tämän päivän keskeiseen sanavarastoon. Mikäpä muu voisi näitä käsitteitä tähän vuodenaikaan paremmin ilmentää kuin lasten talvinen pulkkamäki. Voiko sen strategisempaa olla? Kuva Ari Laitala.

4 Ilmoittaudu heti!

5 P Ä Ä K I R J O I T U S Älykkäät kaupungit älykäs kuntauudistus? Ei ole vaikea arvailla, mikä viime päivien uutisista pysyy otsi koissa vielä pitkään. Se on epäilemättä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän raportti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Itsekin ajattelin aihetta hiukan syvällisemmin raapaista, mutta tulin toisiin ajatuksiin aloittaessani tutustumisen työryhmän raporttiin. Noin kuusisataasivuinen kaksiosainen teos ei houkutellut tutustumaan aiheeseen sen perusteellisemmin. Tietysti aiheeseen voisi ottaa kantaa kevyinkin perustein tai vaikkapa kolikkoa heittämällä, kuten monet varmaan tulevat tekemäänkin. Tämä kuuluu demokratiassa kuitenkin pelin henkeen. Hatusta vedetty katsantokanta on ainakin vaaliuurnilla yhtä arvokas kuin asiasta vaikkapa elämäntyönsä tehneen asiantuntijan näkemys. Jäin kuitenkin pohtimaan asiaa ammattikuntamme näkökulmasta. Toteutuessaan edes osittain uudistus tarkoittaisi melkoista urakkaa ammattikunnallemme. Mutta kuinka melkoista? Selaillessani Maankäytön nettiarkistoa eteeni osui Mauri Asmundelan juttu kuntaliitosten vaikutuksista kiinteistörekisterin pitoon (numero 3/2008). Jutussa arvioitiin, että voimaan tulleiden kuntaliitosten (99 kunnasta 32) johdosta noin puoli miljoonaa rekisteriyksikköä olisi käytävä läpi. Ja kiinteistörekisterin pito voitaneen vielä katsoa varsin pieneksi otoksesi siitä, mitä kaikkea olisikaan tehtävä. Urakka vaikuttaa valtavalta. Uudistusten tekeminen hallinnollisesti ja paperilla saadaan kyllä onnistumaan, mutta hommassa ei ole järkeä, ennen kuin toiminnan tuottavuutta on pystytty kestävällä tavalla lisäämään. On kuitenkin selvää, että kuntienkin täytyy tulevaisuudessa selvitä suhteellisesti niukemmilla resursseilla, tuottavuutta kasvattaen. Eräs keino tuottavuuden parantamiseen on tutkimustoiminta. Pitkässä juoksussa sen voidaan jopa sanoa olevan ainoa tie. Yhden lähestymiskulman tutkimustoiminnan mahdollisuuksiin tarjoaa nousussa olevan älykkään kaupungin tutkimusteema, jota tässä numerossa mielestäni kovin kiinnostavasti käsitellään. On selvää, että tuohon älykkääseen suuntaan on niin kaupungeissa kuin pienemmissäkin kunnissa edettävä, olkoonpa kuntarakenne mikä hyvänsä. Lopuksi en malta olla vielä palaamatta edellisen numeron pääkirjoitukseen, jossa Lehtosen Pekka muisteli kirjoituskoneaikoja. Paperiliimasta ja saksista sekä liuskojen latomisesta (mitähän se on, jotain gutenbergiläistä?) on suhteellisen lyhyessä ajassa edetty huima harppaus. Ei ole kuitenkaan perusteita uskoa, että tekniikan kehittyminen mitenkään pysähtyisi tai edes hidastuisi. Tätä kirjoitusta suunnitellessani pohdin, mikä voisi olla vaikein mahdollinen aihe. Tulin johtopäätökseen, että se olisi ennusteen laatiminen siitä, miten lehden tekemiseen ja varsinkin lukemiseen liittyvä tekniikka tulee lähivuosina kehittymään. Kovin rohkeita visioita hologrammina nenän edessä loistavasta Maankäytöstä vuonna 2020 en uskalla ennustaa, mutta pidän varmana sitä, että sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Ehkäpä jotkut sosiaalisen median komponentit löytävät Maankäyttöönkin lähivuosina tiensä. Kuulemani mukaan Maankäytön nykyiset pdf-versiot taipuvat joihinkin tabletteihin jo varsin miellyttävästi. Tekniikka tarjoaisi jo nyt monenlaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Etenemme Maankäytössä kuitenkin maltilla muiden kokemuksista oppien. Ja sitä paitsi uskon siihen, että postiluukusta kolahtava painettu versio tulee pitämään pintansa vielä kauan vaikka ohessa muitakin toiminnallisuuksia tarjottaisiin. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. A r i L a i t a l a ari. laitala maank aytto. fi Maankäyttö

6 Ikimuistoisista ajoista lähtien on Maanmittaustieteiden laitoksen ja sen edeltäjien nimessä esiintynyt sana mittaus jossain muodossa. Vuodenvaihteessa tapahtui kuitenkin Maankäyttö onnittelee uutta Maankäyttötieteiden laitosta osuvasta nimen valinnasta! Maankäyttötieteiden laitoksesta tuli totta Teksti ja haastattelut: Jori Heinonen historialliseksi luonnehdittava muutos, kun Aalto-yliopiston Maanmittaustieteiden laitos ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyivät muodostaen uuden Maankäyttötieteiden laitoksen. Muutoksen myötä uudistunut laitos seisoo nyt kolmella tukijalalla. Kiinteistötalouden ja geomatiikan tutkimusryhmille seuraa tekee yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä. Toistaiseksi kiinteistötalous ja geomatiikka säilyvät vielä kuitenkin uuden laitoksen koulutusohjelmina, joihin opiskelijat vielä kerran hakevat sisään. Aalto-yliopistossa myllertävä kandidaatin tutkintouudistus muuttaa kuitenkin kaiken jo ensi vuodesta lukien. Koulutusohjel mien rakenteet, sisäänhakukohteet, maisteriohjelmiin valikoituminen jne. ovat menossa varsin totaaliseen remonttiin. Uutisia uusista uudistuksista odotellessa Maankäyttö lähti selvittämään, millaisia taustoja yhdistymiseen liittyy ja mitä haasteita uudella laitoksella on voitettavanaan. Uuden laitoksen johtajana aloittanut ja edeltävää Maanmittaustieteiden laitostakin johtanut professori Kauko Viitanen ja laitoksen varajohtajaksi nimitetty professori Raine Mäntysalo kertovat seuraavassa haastattelussa mitä mieltä he ovat yhdistymisestä ja miten siihen päädyttiin. AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULU PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU KAUPPA- KORKEAKOULU TAITEIDEN JA SUUNNIT. KORKEAKOULU Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Maankäy ö- eteiden laitos Rakenne- ja rakennust. laitos Yhdyskunta- ja ymp.tek. laitos Kiinteistötalouden tutkimusryhmä Geoma ikan tutkimusryhmä Yhdyskuntasuunni elun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Maankäyttötieteiden laitos, osa Aalto-yliopistoa. 6 Maankäyttö

7 Vaihtoehtoja oli oikeastaan kaksi, joko maanmittaukseen tai arkkitehtuuriin. Kun arkkitehtuurin laitosta oltiin yhdistämässä Taideteollisen korkeakoulun kanssa uudeksi laitoksi, olisi Insinööritieteiden korkeakoulun yhteys yhdyskuntasuunnitteluun etääntynyt, jos YTK olisi liittynyt arkkitehtuurin laitokseen ja siirtynyt samalla toiseen korkeakouluun. Kun insinööritieteiden korkeakoulu näki YTK:n tärkeänä osana oma toimintaansa ja kun YTK:n henkilökunta ja johtokin kannattivat YTK:n säilyttämistä Insinööritieteiden korkeakoulussa, lopputulos aika selvä. Maanmittaustieteiden laitos omaltaan osaltaan suhtautui myötämielisesti yhdistymiseen ja näki siinä synergiaetuja. K a u ko V i i t a n e n H a a s tat te lussa Maanmittaustieteiden laitos ja YTK yhdistyivät vuoden alussa uudeksi Maankäyttötieteiden laitokseksi. Millainen tapahtumien kulku on johtanut tällaiseen järjestelyyn? Ensisijaisesti kysymys liittyy Aallon politiikkaan, jonka mukaan kaikki tutkivat ja kaikki opettavat. Siten erilliset tutkimusyksiköt eivät ole Aallon strategian mukaisia rakenteita. Lisäksi opetuksella tarkoitetaan perusopetusta eikä täydennyskoulutusta. Seuraava vaihe tässä liittyy siihen, mitä sitten YTK:lle pitäisi tehdä. Vaihtoehtoina olivat periaatteessa tietenkin lopettaminen, muuttaminen peruslaitokseksi, yhdistäminen jo toimivaan peruslaitokseen tai yhdistäminen Aallon täydennyskoulutusyksikköihin. Näistä ensimmäinen ei tietenkään ole lähtökohta, jos vain muita vaihtoehtoja on, koska ei hyvää osaamista pidä heittää menemään. Viimeinen ei taas tullut kyseeseen samasta syystä, koska valtaosa YTK:n toiminnasta oli tutkimusta eikä täydennyskoulutusta. Muuttaminen peruslaitokseksi ei myöskään ollut käytännössä mahdollista YTK:n tässä mielessä pienen koon ja poikkeavan henkilöstörakenteen takia. Yhdistäminen vain toimivaan peruslaitokseen oli siis mahdollista. Nyt sitten oli kysymys mihin. Maankäyttötieteiden laitoksen englanninkielinen nimi on käännetty muotoon Department of Surveying and Planning. Käännöksellä tuntuisi olevan hiukan eri merkitys suomenkieliseen nimeen verrattuna. Miksi näin? Kumpi termeistä on mielestäsi osuvampi? Maankäyttötieteet on suomenkielisenä terminä varsin hyvä kuvaamaan syntynyttä kokonaisuutta. Se ei kuitenkaan käänny suoraan englanniksi samassa merkityksessä, koska land use sciences kuvaa enemmin maa(perä)n käyttöön liittyvää tiedettä siis esimerkiksi maataloustyylisiä merkityksiä kuin yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä merkityksiä. Englanninkielistä termiä piti siis hakea toiminnan osia kuvaavista termeistä, koska suoraa termiä ei tuntunut löytyvän. Esillä oli yhdistelmä real estate, planning and geoinformatics (tai geo-it), joka olisi kuvannut toiminnan sisältöä varsin hyvin ja kattavasti. Nimen ongelmaksi taas muodostui sen pituus. Korkeakoulu ei katsonut noin pitkää laitoksen nimeä mahdolliseksi. Siksi toiminnan keskeiset elementit sisältävä lyhyempi versio tuli valituksi, vaikka sillä ei kansainvälisesti oikeastaan ole tunnettuutta. Nimi kuitenkin kuvaa oikein laitoksen sisältöä ja lienee pääosin myös riittävän ymmärrettävä englanniksi. Uusi laitos on tällä hetkellä hajasijoitettuna siten, että YTK:n tutkimusryhmä jatkaa vanhoissa tiloissaan, kun taas kiinteistötalouden ja geomatiikan tutkimusryhmät ovat muuttaneet Falcon Business Parkiin. Fyysistä etäisyyttä yksiköiden välillä on kilometrin verran. Millainen ongelma tämä on? Onko tilanteeseen näköpiirissä muutosta? Ongelmaa jakautuneesta sijainnista on toki sekä laitoksen sisäisessä toiminnassa että myös opiskelijoihin liittyen sikäli, että maanmittauksen puoli on aika kaukana muista opetustiloista. Hallinnollisesti jakautunut sijainti vaikeuttaa henkilökunnan keskinäistä kanssakäymistä. Siten työntekijät eivät opi tuntemaan toisiaan eikä uusia tavoiteltavia avauksia synny niin helposti kuin olisi tavoitteena. Jakautumisesta aiheutuu myös tarve pitää hieman raskaampaa hallintostruktuuria kuin muuten ehkä olisi tarpeen. Laitoksen tavoitteena on saada yhteiset tilat tavalla tai toisella mahdollisimman pian. Miten ja milloin laitosten yhdistyminen alkaa näkyä uuden laitoksen opetuksessa? Yhdistyminen näkyy jo nyt siten, että YTK:n henkilöt osallistuvat laitoksen kurssien opettamiseen ja opinnäytetöiden ohjaamiseen sekä ovat ottaneet jopa vastuun joidenkin kurssien kokonaishoita- Maankäyttö

8 misesta. Yhdyskuntasuunnitteluun ja kaupunkitutkimukseen liittyen tultaneen perustamaan uusi pääaine jo ensi syksystä lähtien kiinteistötalouden koulutusohjelman maisteriopintoihin ja Aallon kandidaattikoulutuksen uudistamisen yhteydessä syksystä 2013 lähtien laitos toimii jo kokonaisvaltaisesti yhdessä. Laajempi vaikutus toki odottaa vielä uusien professuurien saamista osana Aallon urajärjestelmää. Koulutasolla professuuripaikkojen avaamista on esitetty, mutta Aallon johto ei vielä ole tehnyt asiassa päätöksiä. Aallossa näyttää olevan suorastaan elinehtona se, että laitos menestyy tutkimuksessaan myös kansainvälisesti. Onko vaarana nyt se, että tutkimuksella on liian monta fokusta? En näe tässä konkreettisia vaaroja. Maanmittaustieteiden laitoksen ja YTK:n tutkimusalueet ovat varsin lähekkäisiä ja itse asiassa ne täydentävät hyvin toisiaan. Tutkimusalueet ovat monitieteisiä ja uuden laitoksen osaamisprofiilit tukevat erittäin hyvin monitieteistä tutkimusta. YTK:lla on myös ollut tutkimusyhteistyötä jo pidemmän aikaa sekä kiinteistötalouden että geomatiikan puolella. Tieteen uskotaan yleisesti edistyvän parhaiten eri tutkimusalueiden rajapinnoilla ja siihen uudella rakenteella on käsitykseni mukaan entistä paremmat mahdollisuudet vastata. Voi jopa olla, että yhdistyminen vahvistaa tutkimuksen täysin uudelle tasolle. Laitoksen johtajana pyrin mahdollisuuksien mukaan edesauttamaan juuri tällaista kehitystä. Organisaatioiden yhdistäminen on lähtökohtaisesti haastava tehtävä. Voiko jokin mennä pieleen (vrt. Murphyn laki)? Tietysti aina jokin voi mennä pieleen tässäkin asiassa, mutta todennäköisesti se tarkoittaisi vain, että jokin muu ratkaisu olisi jotain vielä parempaa. Itse näen suurimmat uhat siinä, että emme saa Aallon ja koulun johtoa vakuuttuneeksi siitä, että pystymme riittävän hyvin edistämään Aallon ja koulun tavoitteita maailman huipulle pääsemisessä emmekä saa uusia tarpeellisia resursseja eli professuureja, ja siinä, että laitoksen henkilökunta äänestää jaloillaan, jolloin laitos menettää sen hyvän osaamispohjan, joka sillä nyt on. Käytännössä nämä asiat voivat liittyä hyvinkin vahvasti toisiinsa eli olla voimakkaassa riippuvuussuhteessa. Toisaalta en myöskään näe, että olisimme voineet edetä entisellä pohjalla erillisinä laitoksina menestyksellisesti. Siten näen tämän nykyisen kehityksen välttämättömänä edellytyksenä menestymiselle. Jos olen väärässä tai en pysty johtamaan tätä menetyksellisesti, minun täytyy vetäytyä johdosta ja keskittyä oman tutkimusalueeni hoitamiseen. Nykyinen kauteni laitoksen johtajana kestää kesään Raine Mäntysalo Uuden laitoksen koko on työntekijämäärällä mitattuna jo noin 130 henkilötyövuotta. Kuinka vaativaa on tällaisen organisaation sivutoiminen johtaminen oman opetus- ja tutkimustoiminnan ohella? Toki se on haastavaa ja tehtävää ainakin tässä alkuvaiheessa riittäisi kokopäiväisestikin asiassa. Fakta tietenkin on, että jokin osio väkisinkin kärsii, kun kaikkiin tehtäviin ei riitä täysipäiväisesti aikaa. Tämä on kuitenkin normaaliongelma rakenteessa, jossa substanssiasiantuntijat hoitavat myös johtamistehtävät omassa organisaatiossaan ilman, että omaan asiantuntijatehtävään palkataan sijaisia. H a a s tat te lussa 8 Maankäyttö

9 Olet vuoden alussa aloittanut uuden Maankäyttötieteiden laitoksen varajohtajana. Kerrotko hiukan itsestäsi ja taustastasi. Olen 48-vuotias arkkitehti, tekniikan tohtori ja professori Aaltoyliopistossa, alana strateginen kaupunkisuunnittelu. Opiskelin Oulun yliopistossa, missä suoritin myös tohtorin tutkinnon v. 2001; väitökseni aiheena oli maankäytön suunnittelu organisaatioiden välisenä oppimisena. Olen ollut monitieteisen tutkimusyhteistyön kannattaja maankäytön suunnittelun alalla 1990-luvun puolivälistä lähtien, jolloin sain siihen ensikosketuksen jatko-opiskelijana Miljöörakentamisen tohtorinkoulutusohjelmassa. Kun YTK:ssa vuonna 2007 minulle tarjoutui tutkimuspäällikön viransijaisuus, paikka tuntui minulle hyvin luontevalta juuri YTK:n monitieteisyyden ja tiiviin käytäntöyhteyden vuoksi. Vuotta myöhemmin sain professuurin, johon sisältyi myös YTK:n johtajan tehtävät. Myös vuoden alusta toimintansa aloittanut Maankäyttötieteiden laitos on olemuksellisesti monitieteinen. Yhteistä taivalta on nyt takana kuukauden verran. Mitkä ovat ensivaikutelmat uuden laitoksen toiminnan käynnistymisestä? Millaisten asioiden ratkaiseminen tai tekeminen on kaikkein kiireellisintä? YTK:n asema Aalto-yliopistossa oli pitkään epäselvä ja sidoksissa Arkkitehtuurin laitoksen sijoittumista koskevaan päätökseen, joka pitkittyi. Kun Aallon hallituksen päätös Arkkitehtuurin laitoksen ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämisestä lopulta saatiin viime vuoden kesäkuun puolivälissä, asetelma selkiytyi, ja pääsimme toden teolla valmistelemaan YTK:n ja Maanmittaustieteiden laitoksen yhdistymistä. Kiire vain oli valtava: jo lokakuuksi piti saada aikaiseksi uuden laitoksen strategia ja tiekartta. Kiire on jatkunut professuurini siirtämisellä Arkkitehtuurin laitoksen yhteydestä Maanmittaustieteiden laitoksen yhteyteen ja uuden tutkimusalan (maankäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus) perustamisella, uusien opintokokonaisuuksien suunnittelemisella alalle, nykyisten kurssien opetustehtäviin osallistumisella sekä yhdyskuntasuunnittelun opetusyhteistyön suunnittelemisella Arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Lisäksi käynnistimme viime syksynä uuden englanninkielisen Managing spatial change -maisteriohjelman YTK:n, Maanmittaustieteiden laitoksen ja Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen yhteistyönä. Tästä kiireestä on tähän asti kuitenkin yhteisesti selvitty, mikä sinänsä on erinomainen osoitus yhteistyökyvystä yhdistyneiden laitososapuolten välillä. Strategiassamme tunnistimme myös lupaavia poikkitieteisiä tutkimuksen painoaloja kohdentamaan tulevaa tutkimusyhteistyötämme. Todellinen käytännön laitosintegraatio on kuitenkin vasta alussa, ja olemme vasta luoneet rakenteet tämän integraation mahdollistamiseksi. YTK on organisoitunut uuden laitoksen alle omaksi tutkimusryhmäkseen kiinteistötalouden ja Geo(infor) matiikan tutkimusryhmien rinnalla. YTK:n oli ilmeisesti mahdollista valita, lähteäkö arkkitehtien mukana uuteen Taiteiden ja suunnit telun korkeakouluun vaiko jäädä Insinööri tieteiden korkeakouluun osaksi uutta Maankäyttötieteiden laitosta? Mikä ratkaisi valintanne? Kun erillislaitoksena jatkaminen ei ollut YTK:lle enää mahdollista, oli meidän pohdittava, mihin nk. peruslaitokseen yhdistyisimme. Arkkitehtuurin laitos ja Maanmittaustieteiden laitos olivat meitä akateemisesti lähinnä. Kun Arkkitehtuurin laitoksen yhdistyminen Taideteollisen korkeakoulun kanssa varmistui, asetelma muuttui niin, että laitosvalinta tarkoitti myös korkeakouluvalintaa. Valinta korkeakoulujen välillä lopulta ratkaisi myös valintamme laitosten välillä. YTK:ssa oli laaja konsensus siitä, että haluamme sijoittua tiedekorkeakouluun. YTK:n tutkimus on tiedeperustaista eikä YTK:ssa harjoiteta taiteellista toimintaa. Ennakoimme, että profiilimme soveltuu paremmin Insinööritieteiden korkeakouluun. YTK:n sijoittumisesta päätettäessä sovittiin kuitenkin myös, että YTK toimii yhteistyöalustana koulujen erityisesti Maankäyttötieteiden ja Arkkitehtuurin laitosten välillä yhdyskuntasuunnittelussa. Tämä sopii YTK:n integroivaan luonteeseen hyvin. YTK on ollut tunnettu täydennyskoulutuksestaan. Onko tämä nyt kokonaan loppumassa? Integroituuko YTK:n tutkimusryhmä antamaan tutkintokoulutusta nykyisiin tutkinto-ohjelmiin vai onko suunnitelmissa lanseerata jotain aivan uutta? Maankäytön suunnittelun ja kaupunkitutkimuksen alalle on tarkoitus luoda uusia tutkintokoulutuksen opintokokonaisuuksia, mutta suunnitelmat tältä osin ovat vielä kesken. Paljon riippuu myös siitä, saammeko uusia professuureja alalle, kuten tavoittelemme. YTK:n täydennyskoulutus on aika luontevasti muunnettavissa ylemmän tutkintoasteen koulutukseksi, mutta siihen tarvitaan asianmukaisia opetusresursseja. Kandiohjelmatasolla rakennamme yhdyskuntasuunnittelun sivuainetta yhdessä Arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Pyrimme kaikin tavoin myös siihen, että yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutus voisi jatkua Aallossa ja tutkijoidemme ja kouluttajiamme osaamista voitaisiin hyödyntää siinä. Tältäkin osin suunnitelmat ovat vielä kesken. K i r j o i t t a j a J o r i H e i n o n e n t y ö s k e n t e l e e assistenttina Maank äyttötieteiden laitoksella. Maankäyttö

10 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Smart City Kilpailukykyinen ja energisoiva kaupunki Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Älykkäät kaupungit ovat ihmisläheisiä ja avoimempia ympäristöjä tarjoten tietoa ja palveluita edistämään kaupunkilaisten hyvinvointia sekä yhteiskunnallista keskustelua. Kaupungin tuottamien uudenlaisten palveluiden ja aktiviteettien avulla voidaan parantaa asukkaiden elämisen laatua. Kaupungista on tullut ekosysteemi, joka vetää puoleensa tai hylkii asukkaita. Vuorovaikutteisuus asukkaiden ja päätöksentekijöiden kesken vaatii kaikilta toimijoilta raikasta ajattelua myös toimintatavoissa. 10 Maankäyttö

11 Puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa Suurin osa maapallon väestöstä elää kaupunkialueilla. Kaupungistumisen alkuaikoina 1900-luvun alussa vain noin joka kymmenes maailman ihmisistä asui kaupungissa. Vuonna 2008 kaupungeissa asui jo puolet maailman väestöstä ja vuonna 2050 kaupunkilaisia on YK:n mukaan jo 75 %. Afrikassa ja Aasiassa kaupungistuminen on vielä nopeampaa kuin Euroopassa. Kaupunkien vanhentunut infrastruktuuri ja alati laajenevat asutuskeskukset, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen jatkuva kulutus luovat paineita innovaatioiden ja teknologian uudenlaiselle hyödyntämiselle. Elämisen laadun parantaminen suunnittelun taustalla: Mitä ovat älykkäät kaupungit? Rakennetun ympäristön suunnittelussa tavoitteena on parantaa elintasoa kehittämällä asukkaat ja ympäristön huomioivaa, taloudellisesti vakaalla pohjalla olevaa kaupunkia. Älykästä kaupunkikulttuuria on toteutettu laajasti mm. Barcelonassa, Manchesterissa, Amsterdamissa ja Lontoossa. Euroopassa asiantuntijoiden ja asukkaiden osaamista on yhdistetty ja uskallettu ottaa askel kohti tulevaisuutta. Älykäs kaupunki on tila, jossa myös ajattelulle ja tiedon jalostumiselle on varattava oma paikkansa. Yleisesti kuvattaessa älykästä kaupunkia siinä yhdistyvät erilaiset palvelut, talous-, liikenne-, turvallisuus-, terveydenhuolto- ja koulutusnäkökulmat. Kaupungit kehittävät jatkuvasti luovia ja innovatiivisia ratkaisuja vähentääkseen mm. energian- ja vedenkulutusta, luonnonvarojen käyttöä, jätevuoria sekä saastumista. Suomessa, kuten useissa muissa maissa, haasteena on myös nuorisotyöttömyys ja ikääntyvä väestö muuttuvine tarpeineen. Vuorovaikutteisuus, sosiaalinen media ja yhdessä tekeminen auttavat ideoiden työstämisessä ja haastavat jo perinteeksi muodostuneen toiminnan. Esimerkkinä Forum Virium (Helsinki) on osaltaan mukana Älykäs kaupunki -hankkeissa tarjoten mm. nopeita pilottiprojekteja, joissa käyttäjät otetaan alusta alkaen mukaan palveluiden kehittämistyöhön. Älyliikenne ja turvallisuus Älyliikenteellä parannetaan liikenteen, matkustamisen ja kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla sekä vähennetään ympäristön kuormitusta. Ihmisten ja tavaroiden siirtyminen vie aikaa ja kuluttaa energiaa. Logistiset prosessit, paikannus- ja karttateknologian hyödyntäminen reittien optimoinnissa, joukkoliikenteen informaatioratkaisut, ohjaus- ja maksujärjestelmät sekä autojen ja infrastruktuurin välinen tiedonvaihto ovat osa älykästä liikennettä. Kuljetuksilla on rajapinta muihin älykkään kaupungin toimintoihin. Tulevaisuudessa järjestelmät reagoivat nopeasti ja ennakoivat tilanteita. Älykkään liikennejärjestelmän ansiosta Tukholman kaupungin ruuhkat vähenivät 20 ja päästöt 12 prosenttia. Asukas hyötyy tulevaisuudessa yhdistetyistä tietorekistereistä parantuneena ja nopeutuneena palveluna. Älykkäät kaupungit varautuvat myös suuriin turvallisuusuhkiin kuten rikollisuuteen, tulviin, myrskyihin ja maanjäristyksiin. Tulevaisuuden mallintaminen tehdään erilaisten skenaarioiden ja aikasarjojen avulla. Koulutus ja älykkäät tilat mahdollistavat elinikäistä oppimista Koulutuksessa siirrytään myös yliopistoissa pelkästä opitun tiedon mittaamisesta hiljalleen kohti teorian hyödyntämistaitoja ja tietojen Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Maankäyttö

12 Virtuaalinen ja fyysinen tila luovat uutta liiketoimintaa sekä lisäävät tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista. Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo kasvattamiseen yhdessä tekemisen kautta. Koulutuspalveluita voidaan tarkastella paitsi tuotettujen tutkintojen määränä myös taitoina ja kykynä jatkaa oppimista koko elämänkaaren aikana. Huomisen työntekijät ovat koulunpenkillä nyt. Virtuaalimaailmat ja tilat osaaminen ja tekeminen näkyvät uusina toimintoina Tavoitteena on edistää tiloihin liittyviä uusia palvelukonsepteja, kuten tilan muuntautumiskykyä. Virtuaalinen ja fyysinen tila luovat uutta liiketoimintaa sekä lisäävät tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista. Myös luokka- ja luentotilat kaipaavat edelleen interaktiivisia toimintoja ja virtuaalisia oppimisympäristöjä. Älykkään kaupungin runko voi olla myös todellisuutta vastaava virtuaalikaupunki, joka on geometrisesti oikea ja visuaalisesti riittävän aidon tuntuinen. Uusilla kaavoitusalueilla on mahdollista, että tulevat asukkaat osallistuvat uuden kaupunginosan suunnitteluun virtuaalimaailman kautta. Kaupungin viranomaiset voivat siirtää suunnitelmansa ja toteutuksensa tähän ympäristöön, jolloin voidaan myös päättää, mitä tästä tiedosta jaetaan kaupungin tietokantoihin ja missä muodossa tieto tavoittaa asukkaat. Virtuaalinen kaupunki tarjoaa mahdollisuuden tehdä tarkkoja paikkatietoanalyysejä ja yhdistää niitä asukkailta saatavan palautteen kanssa. Viranomaiset saavat näin jatkuvasti lisätietoa kaupungin viihtyvyyttä ja tyytyväisyyttä edistäviin tekijöihin. Virtuaalimalleista voidaan tuottaa myös esteettömyyskarttoja, yhdistää siihen nähtävyydet, tapahtumat sekä tarjota muita erilaisia paikkaan sidottuja palveluita. Uudet visualisoinnit tehokkuuden analysoinnissa Kaupungin sisällä tapahtuvaa toimintaa ja vetovoimaisuutta on mahdollisuus parantaa seuraamalla ajallisesti ja alueellisesti laajojen asiakasryhmien matkapuhelintietoja, luottokorttiostoja, etukorttien käyttöä ja ostotapahtumia, kuitenkin tietoturvaa ja yksityisyyttä loukkaamatta. Tällöin pystytään kohdentamaan ja sijoittamaan palveluita oikeisiin paikkoihin. Osaajista kilpaillaan varsinkin yliopistokaupungeissa Otaniemen rooli osana Espoota on merkittävä. Maankäyttötieteiden laitoksen yhtenä tutkimuksen painopistealueena on älykkäät kaupungit (Smart Cities). Muuttuva ympäristö haastaa alan toimijat, nykyiset ja tulevat, hiomaan prosessejaan vastaamaan kysyntää. Älykkään kaupungin kehittäminen kyseenalaistaa perinteisen tutkimuksellisen tavan toimia. Yliopiston tehtävä maanmittaustieteiden alalla on toimia sillanrakentajana tutkimusja yritysmaailman välillä. Tutkimustuloksia halutaan hyödyntää nopeammin myös alueellisesti ja yliopistoja halutaan mukaan arjen päätöksentekoon. Uudenlainen ajattelutapa ja tuloksellinen toimiminen vaativat myös opetukselta vahvan teorian lisäksi käytännön soveltamista. 12 Maankäyttö

13 Käynnistymässä oleva monen toimijan Energizing Urban Ecosystem -hanke luo puitteita pääkaupunkialueen toimivuudelle innovatiivisena keskittymänä. Vanhat tavat toimia ovat edelleen olemassa, mutta uudenlainen tekeminen tulee näkymään asukkaille yhä miellyttävämpänä elinympäristönä, jonka toimintoihin voi aidosti vaikuttaa. Julkiset, yksityiset ja akateemiset toimijat panostavat yhdessä kansalaisten kanssa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhdyskunnan luomiseen. Uudet asenteet suuressa roolissa Uudet toimintatavat ja yhdessä tekeminen ovat avainasemassa kaupunkien muuttumisessa ajanmukaisiksi ja reaaliaikaisiksi ekosysteemeiksi. Se tapahtuu pääasiassa ihmislähtöisyyden pohjalta ja uusien periaatteiden omaksumisen sekä tekniikan kehittymisen myötä. Professori Pekka Himasen sanoin: Yhdessä tekeminen vaatii luottamuksen lisäksi rikastuttavaa yhteistyötä, luovuutta ja unelmia. Asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupungin tarpeet ohjaavat uudenlaisen palvelun tuotteistamista. Teknologian avulla ihminen voi ratkaista tulevaisuuden haasteita koneet ovat avuksi, mutta ihmisen on löydettävä uusia tapoja yhdistää ja jakaa omaa osaamistaan ja tietojaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Älykästä kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan toivottavasti asukkaiden tarpeisiin. Hannu Hyyppä työskentelee tutkimusjohtajana Aalto-yliopistossa Insinööritieteiden korkea koulussa maankäyttötieteiden laitoksessa ja toimii rakennetun ympäristön mit tauksen ja mallinnuksen instituutissa johtajana. Sähköposti: hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii Aalto-yliopistossa Insinööri tieteiden korkeakoulussa maankäyttötieteiden laitoksessa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa koordinaattorina. Sähköposti: marika.ahlavuo aalto.fi. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti ja Geodeettinen laitos ovat yhdessä luomassa konseptia alueelliseen tietomallintamiseen. Siinä huomioidaan uudella tavalla tiedon hyödyntäminen ja tietotekniikan mahdollisuudet. Paikannus- ja navigointitietoja yhdistetään digitaalisiin kuviin visuaalisen mittatarkan aineiston saamiseksi päätöksenteon tueksi. Instituutti edistää eri osapuolten tutkimuksen uusiutumista sekä ryhmien välistä yhteistyötä. Vaikuttavuutta kasvatetaan kehittämällä yritysten kanssa uusia tuotekonsepteja. Instituutti on perustettu vuonna 2007 edistämään toiminnallaan kansainvälisen huipputason tutkimus- ja kehitystyötä maanmittaustekniikan alalla rakennus- ja ympäristötekniikan tarpeisiin.

14 Korjausvelkakriisiin haettiin ratkaisua Tampereella Ari Laitala Ari Laitala Asuinlähiöiden peruskorjausvelka lasketaan miljardeissa euroissa, ehkä jopa kymmenissä. Asuntojen arvonmuodostukseen nämä asunto-osakeyhtiön taseen ulkopuoliset erät eivät kuitenkaan näytä juuri vaikuttavan. Markkinoilla mennään kuin laput silmillä, jos koulutuspäivän antia on uskominen. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n JA AUktorisoidut kiinteistöarvioijat ry:n järjestämä koulutustilaisuus keräsi kolmisenkymmentä osanottajaa marraskuun alkupuolella Tampereen hotelli Rosendahliin. Näkökulmana oli peruskorjausvelan huomioiminen kiinteistöarvioinnissa. Keskustelu lähiöiden peruskorjausvelasta on viime vuosina noussut jo varsin arkipäiväiseksi puheenaiheeksi, mutta näkökulmat markkinoiden toimintalogiikkaan, asuntojen arvonmuodostukseen ja arviointiin ovat olleet niukkoja. Mitä markkinoilla tapahtuu? Seminaariväen herättely oli uskottu toimitusjohtaja Mikko Peltokorvelle Matinkylän Huollosta. Värikkäänä ja suorasanaisena esiintyjänä tunnettu Mikko sai paitsi pitkänmatkalaiset hereille myös koko yleisön virittäytymään keskustelevaan tunnelmaan. Korjausvelalla ja teknisillä asioilla ei ole mitään merkitystä ostopäätöksiä tehtäessä, oli yksi Mikon väittämistä. Vaikka sanavalinta oli epäilemättä karrikoitu, ei yleisöltä vastaväitteitä herunut. Mikko lausui mielipiteensä myös asunto-osakeyhtiöille kehitetystä kuntoarvioinnista ja sitä osoittavasta kuntotodistuksesta. Mikko totesi kuntotodistuksen tausta-ajatuksen olleen kauniin ja tarkoituksen hyvän, mutta epäili vahvasti tiedon lisäävän tuskaa. 14 Maankäyttö

15 Kuka haluaisi maksaa tuhansia euroja kuntotodistuksesta, jossa olisi ihan mustaa valkoisella siitä, kuinka huono tää mökki on? Tämäkin väite tuntui vaikeuksitta saavuttavan seminaariyleisön hyväksynnän. Kukapa haluaisi lähteä lisäämään painetta ehkä mittaviinkin peruskorjauksiin ja siten huomattaviin vastikkeen nostoihin. On kuitenkin vaikea nähdä vaihtoehtoja pidemmällä tähtäimellä. Ehkäpä kuntotodistukselle löytyy tarvetta vasta sitten, kun kalliita korjauksia joudutaan tekemään sitä mukaa, kun paikat pettävät. Ehkä sitten huomataan, että edullisempikin lähestymistapa olisi ollut tarjolla. Monille uutinen oli varmasti myös se, että Mikon mukaan uusissakin asuinrakennuksissa voi olla vakavia rakennusvirheitä. Esimerkeistä tuntui jälleen kerran olevan runsauden pulaa. Parhaiten kuulijoiden mieleen jäi varmasti tapaus, jossa yläkerran WC:n viemäriputki ei johtanutkaan mihinkään muualle kuin alakerran asunnon väliseinän sisään. Mikko antoi sapiskaa myös omilleen. Miten voi olla uskottava taloyhtiön toimitusjohtaja, jos isännöitsijällä on hoidettavanaan 25 taloyhtiötä? Rivien välistä tuntui lähtevän viesti myös taloyhtiöille. Monissa taloyhtiöissä isännöinti kilpailutetaan pelkästään hinnalla. Lopputuloksena on tällöin pikemminkin sihteeripalvelu kuin toimitusjohtajapalvelu, Mikko ohjeisti. Ja sitten vielä välittäjät pääsevät mielikuvineen sotkemaan pakkaa ihan turhaan ja vaikuttavat siihen, etteivät huonot talot erotu hyvistä, päätti Mikko oman osuutensa. Edessä vapaaehtoisia pakkomuuttoja? Mikko ennusti taloyhtiöissä eriävää kehitystä. On taloyhtiöitä, joissa asiat halutaan ja kyetään hoitamaan kuntoon. Sitten on taloyhtiöitä, joissa ollaan välinpitämättömiä. Vaikeita asioita ei haluta nostaa pöydälle eikä investointeja haluta eikä kyetä suunnittelemaan saatikka toteuttamaan. Tämä voi Mikon mukaan johtaa kehitykseen, jossa omaisuutensa arvon kehityksestä tai vähintäänkin säilymisestä kiinnostuneet osakkaat muuttavat toisentyyppiseen taloyhtiöön. Vastaavasti korjausinvestointeja tekevistä taloyhtiöistä muuttavat ne asukkaat pois, jotka eivät halua tai kykene sitoutumaan korkeampiin vastikkeisiin. Ja sitten on taloyhtiöitä, joissa kehitys voi kääntyä kumpaan suuntaan tahansa, Mikko jatkoi. Kehityksen suunta voi olla pienestä kiinni, esim. siitä, kuinka aktiivisia ja sitoutuneita puheenjohtajia hallituksiin sattuu päätymään. Markkinoilla jako kahteen? Mielenkiintoisen teesin esitti Talotakuu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Tola. Hänen mukaansa markkinoilla on jo alkanut tapahtua eriytymistä jyviin ja akanoihin. Heikosti hoidetut ja johdetut taloyhtiöt alkavat olla tilanteessa, jossa korjausvelka jo selvästi näkyy, myös asunnon ostoa harkitseville. Tolan mukaan ostajakunnassa on kuitenkin vielä paljon tiedon tai ymmärryksen puutetta. Talotakuu on kehittänyt pilotointivaiheeseen edennyttä taloyhtiöiden luokitusjärjestelmää, joka yhdistää taloyhtiöiden taloudellisen ja teknisen kunnon näkökulmat. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan palvelun kehittymistä ja leviämistä. Pankeilta turha odottaa apupaketteja Hypoteekkiyhdistyksestä koulutusyleisöä valistamaan oli kutsuttu varatoimitusjohtaja Ari Pauna. Paunan esityksen näkökulmana oli asunto-osakeyhtiöiden lainoittaminen. Markkinaa voitaneen kuvailla lainoittajan näkökulmasta mielenkiintoiseksi ainakin lainanottotarpeita tuntuu olevan enemmän kuin tarpeeksi. Samalla kuitenkin riskit tuntuvat olevan kasvussa. Paunan perusviesti oli erittäin selkeä. Rahoituksen hinta tulee kallistumaan. Ihan varmasti. Myös rahoituksen ehdot tulevat tiukkenemaan. Yleisöstä haluttiin asiaan vielä varmennus kysymällä, saako asuntoosakeyhtiö lainaa esim. putkiremonttiin, jos se sijaitsee pienehköllä taantuvalla muuttotappioalueella muutaman kilometrin keskustasta? Ei saa, ainakaan meiltä, totesi Pauna. Tosin Pauna jatkoi, että he operoivat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta epäili myös muiden pankkien näkemysten olevan muutoksessa. Korjausvelkakriisiin tuskin pikaista ratkaisua Loppukeskustelussa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut AKA ry:n pj. Jukka Lahtinen nosti esille myös markkinoinnin näkökulman. Myyntiargumentiksi välillä nostettu kohteessa edullinen vastike saattaa olla suorastaan harhaanjohtavaa markkinointia, jonka pitäisi herkistää asunnonostajan tuntosarvet. Kyseessä voi siis olla tilanne, jossa asunto-osakeyhtiön asioista ei ole huolehdittu ja se näkyy kertyneenä korjausvelkana. Yhteenvedon perusteella seminaariyleisö tuntui varsin tyytyväiseltä koulutuspäivän antiin. Selväksi kuitenkin kävi, että aihe on erittäin laaja ja monitahoinen. Ratkaisujen sijaan päästiin pikemminkin vaiheeseen, jossa problematiikkaa ollaan kunnolla vasta avaamassa. Aiheeseen palattaneen lähivuosina vielä useasti arviointiyhteisön piirissä. Niinpä. Eihän Kreikkaakaan päivässä lainoitettu. Kirjoittaja työskentelee Maankäyttötieteiden laitoksella tohtorikoulutettavana tutkimusalueenaan vihreiden kiinteistöjen arvonmuodostus ja kiinteistöarviointi. K e n e n k ä t e e n M u s t a P e k k a l o p u l t a j ä ä? O m at a j at u k s e n i palasivat vielä osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön eroihin. Osakeyhtiöissä yhtiön omistajat eli osakkaat eivät vastaa yhtiön veloista. Asunto-osakeyhtiössä tilanne onkin toinen. Osakkaat ovat velvollisia suorittamaan yhtiölle vastiketta, myös yhtiön velkoihin liittyen (Asunto-osakeyhtiölaki /1599, kolmas luku). Asunto-osakeyhtiön osakkeita hankkimalla saadaan siis tavallaan oikeus yhtiön varoihin ja velkoihin. Korjausvelka vaikuttaisi vielä toistaiseksi olevan suhteellisen näkymätön mörkö, joka on vasta hiipimässä uuden asuntoosakeyhtiölain mukaisiin kunnossapidon tarpeen selvityksiin. Sitä mukaa, kun korjaaviin toimiin ryhdytään, realisoituu se oikeaksi velaksi yhtiöiden taseisiin. Toisaalta myös rakennusten kirjanpitoarvot nousevat taseessa. Asian ydin ei kuitenkaan ole tasearvoissa eikä taseessa ylipäänsä vaan esim. siinä, että euron putkiremontti ei nosta asunnon markkina-arvoa vastaavasti. Onko tämä myös se perimmäinen syy siihen, miksi korjausvelkaa kertyy? Pelissä näyttää olevan mukana Musta Pekka. Jääkö se niiden käteen, jotka sattuvat olemaan osakkaina silloin, kun korjausvelka realisoituu yhtiön velaksi? Taloudellista omistaja-arvoa kun näyttäisi investoinnin myötä tuhoutuvan, eikä päinvastoin. Olisikohan aihepiiriä syytä lähestyä myös tutkimuksen keinoin? Maankäyttö

16 Antero Aaltonen Kiinteistö arvioinnin sosiaali psykologiaa Sampo Hatunen Amerikk alainen tutkija Knox päätyi vuonna 1968 tulokseen, että raveissa totokupongin jättämisen jälkeen veikkaaja oli luottavaisempi veikkaamansa hevosen voittoon kuin juuri ennen veikkaamista. Hevosen mahdollisuudet eivät tietenkään muutu juuri veikkaushetkellä, mutta niin vain veikkaajan mielessä hevosen mahdollisuudet paranivat merkittävästi veikkaamisen jälkeen. Samanlaisen tuloksen samana vuonna sai myös Inkster sekä myöhemmin muutamat muut tutkijat. Tätä ilmiötä kutsutaan sitoutumiseksi ja johdonmukaisuudeksi. Arviointiin ja mihin tahansa harkinnanvaraiseen asiaan tämä ilmiö liittyy siten, että esim. kiinteistön arvoa määrittäessään arviomiehellä saattaa pahimmillaan myllertää ajatuksissa arvoja lähes maan ja taivaan välillä, kun kyseessä on hyvin haastava kohde. Siis kohde, jolle ei ole saatavissa juurikaan markkinatietoutta tai sitten tieto on hyvin ristiriitaista, jollaisesta hyvänä esimerkkinä on asemakaavoittaman maan arviointi ns. Marja-Vantaan alueella. Joka tapauksessa, kun arviointi- tai muu päätös on tehty, jonkin toisen jälkeenpäin tekemä arvio tai oikeuden päätös, tuntuu usein kovasti väärältä, jos päätös poikkeaa itse tehdystä ratkaisusta. Fyysinen vetovoima ja läheisyys Yleisesti tiedetään, että hyvännäköiset ihmiset saavat paremmat paikat ja korkeampaa palkkaa. Kanadalainen tutkimus osoitti, että hyvännäköiset ehdokkaat saivat vaaleissa 2,5 -kertaa enemmän ääniä kuin vähemmän kauniit tai komeat. Siitä huolimatta ¾ äänestäjistä ilmoitti, ettei ulkonäöllä ollut heidän ratkaisuunsa vaikutusta. Oikeuskäytännön puolelta taas 74 tutkitussa tapauksessa syytetty määrättiin maksamaan uhrille kaksi kertaa korkeammat korvaukset, jos uhri oli komeampi kuin syytetty. 16 Maankäyttö

17 Vaikka kysymyksessä ei varsinaisesti olisi juridisessa mielessä liian läheisestä suhteesta arvioitavan kohteen omistajaan ja lunastusarvioinnin puolella lunastajaan tai sen edustajaan ja siis korvauksen maksajaan, saattaa vuosia tai kymmeniä vuosia jatkunut yhteistyö syödä arviomiehen objektiivisuutta, kun asiaa tarkastellaan ulkopuolelta. Selvimmin tämä ilmenee edellä mainituissa vaikeasti arvioitavien kohteiden arvioinnissa. Tilannetta on vaikea monessakin tapauksessa korjata, koska osaavien henkilöiden määrä yksikössä on rajallinen eikä esim. maanmittaustoimistossa pakkolunastusasioita hoitavia henkilöitä ole mahdollista helposti siirtää muihin töihin ja vastaavasti kouluttaa muita lunastustehtäviin, koska yksikön tuloksellisuus kärsisi tai olisi ainakin vaarassa kärsiä. Hyvin yleistä on erilaisten arvioiden käyttäminen oikeudessa. Useimmiten esiintyviä ovat rakennuksen korjaamis- tai rakentamiskustannusten arviot, mutta usein esiintyy myös tavallisia kiinteistöjen arvioita esim. kaupan purku- tai kauppahinnan alennusjutuissa. Enpä kertaakaan törmännyt maaoikeusinsinöörinä ollessani arvioon, joka olisi ollut arvion laatijan päämiehen kannalta epäedullinen. Olen kyllä kuullut jälkeenpäin, että johonkin tapaukseen oli pyydetty usealta arviomieheltä arviot, ennen kuin saatiin sopiva lausunto. Vaikka kuinka yrität olla objektiivinen, päämiehen pienetkin vihjeet antavat alitajunnalle suuntaa, millainen arvion tulee olla. Suurimmillaan minulla edessä olleissa arvioissa ero on ollut mk/ mk ja pakkohuutokaupassa tarkoitushakuinen arvio oli mk ja pakkohuutokaupan hinta mk. Edellä selostetut vaikuttamiset ovat useimmiten alitajuisia eikä niitä huomaa, ellei aseta koko ajan omaa toimintaansa ja objektiivisuuttansa itsensä arvioitavaksi eikä sittenkään voida olla varmoja fyysisen vetovoiman tai läheisen suhteen vaikutuksen eliminoimisesta. Niin hienovaraista vaikutus on. Oma ryhmänsä tietenkin on oman puoluekannan tai muun ryhmittymän etujen suosimisessa arvioinnissa, mutta tällöin ei kyllä voida puhua puolueettomasta arviomiehestä. Esimerkin tai auktoriteetin voima Tällaisesta onkin runsaasti tutkimustuloksia. Esimerkiksi juuri äskettäin televisiossa oli ohjelma, jossa testihenkilöiden joukossa oli tutkijoiden oma, tuloksiin vaikutusta yrittävä henkilö, dominantti. Esimerkiksi pituuden tai etäisyyden arvioinnissa dominantti esitti oman suuresti oikeasta poikkeavan arvion hyvin painokkaasti, jolloin testiryhmän arviot noudattivat suuresti dominantin mielipidettä verrattuna tilanteeseen, jossa kukaan ei ollut ääneen esittänyt mielipidettään arvioitavasta asiasta. Itselle on mm. käynyt niin, että arvioin etäisyyttä puussa istuneeseen teereen ja katsoin etäisyyden olevan 100 metriä, kun taas jahtikaverini arvioi etäisyyden 200 metriksi, koska näki vain kauempana puussa istuneen toisen teeren eikä lähempänä ollutta. Niinpä kaverini etäisyysarvio vaikutti tähtäyspisteeni valintaan siten, että ainakin sen laukauksen jälkeen teeri jatkoi valpasta linnun elämäänsä Litokairassa. Erikoisia tutkimustuloksia on saatu Phillipsin tutkimuksessa USA:ssa, missä sanomalehdessä ja televisiossa näyttävästi käsitellyn itsemurhan jälkeen itsemurhien määrä kohosi merkittävästi noin kuukaudeksi, mutta niin myös kaupallisten lentoyhtiöiden onnettomuuksissa sekä moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleiden määrä. Samantapaisen esimerkin voima -syyn on Leonardo da Vinci : oletettu olleen pastori Jim Jonesin Ihmisten temppeli -nimisen uskonlahkon 910 jäsenen itsemurhassa Guyanassa. Itsemurhat tehtiin pastorin määräyksestä ja ensimmäisen itsemurhan jälkeen lähes kaikki tappoivat itsensä. Vain muutama lahkon jäsen pystyi, sanoisin minä, ajattelemaan omilla aivoillaan paeten viidakkoon ja kertoen tapahtuneesta medialle. Paljon siteerattu on myös tutkimus, jossa testihenkilöt luulivat antavansa muille koehenkilöille hengenvaarallisia sähköiskuja, koska testin vetäjä auktoriteettina näin käski. Kysymys on auktoriteetin vaikutuksesta rahvaan mielipiteeseen ja siitäpä vasta onkin paljon huonoja esimerkkejä esim. Pohjois-Koreasta, Neuvostoliitosta, Natsi-Saksasta tai sitten vaikkapa lääkärin selvästä virhearviosta, johon alaiset eivät uskalla auktoriteettiasemasta johtuen puuttua ja millä saattaa olla potilaalle kohtalokkaat seuraukset. Kiinteistöarvioinnin osalta lienee monelle tuttu ilmiö se, että saatuaan käsiinsä kohteesta jo laaditun arviolausunnon tai päätöksen sen arvosta, tämä arvio vaikuttaa omaan arvioon merkittävällä tavalla. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia, sitä kukin pohtikoon mielessään, mutta enpä kutsuisi sitä kaikissa tilanteissa enää riippumattomaksi arvioksi. Niukkuus Tämä on kiinteistöarvioinnissa hyvin tuttu ilmiö. Kun tiedetään, että esimerkiksi lomakiinteistönä käytettävistä merenrantatonteista on todella vähän tarjontaa, se on kysynnän kasvamisen johdosta hintatasoa voimakkaasti nostava tekijä. Kasvukeskusten ulkopuolella puree hintatasoa alentavasti taas kysynnän vähäisyys. Muiden hyödykkeiden kohdalla niukkuus-tekijää pyritään käyttämään hyväksi siten, että yritetään saada sellainen mielikuva, että tuotteesta on niukkuutta ja osto- tai hankintapäätös on syytä tehdä todella nopeasti. Tästä tätä kirjoitettaessa on mielestäni karmeana esimerkkinä Guggenheim -museon hanke Helsinkiin, josta pitäisi tehdä päätös nopeasti ilman perusteellista perehtymistä hankkeen faktoihin. Niukkuus-periaate on lähellä ns. Romeo ja Julia -efektiä, jossa vanhempien yritys kieltää nuorten liitto vaikutti päinvastaisesti. Tästäkin on mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:sta, jossa avioliitot olivat sitä pysyvämpiä, mitä enemmän vanhemmat vastustivat liittoa, siis psykologinen reaktanssi ja lapsillahan se on uhmaikä. Juuri tällä ei liene yhtymäkohtaa kiinteistöarvioinnin kysymysten kanssa. Osa siteeraamistani tutkimustuloksista ja paljon muuta mielenkiintoista sisältyy teokseen Vaikutusvalta suostuttelun psykolo giaa Robert B. Cialdini, uudistettu painos vuodelta Kirjoittaja on emeritus maaoikeusinsinööri, sähköposti sampo.hatunen kolumbus.fi. On helpompi vastustaa alussa kuin lopussa. Maankäyttö

18 Kielletyistä kartoista avoimeen verkkopalveluun Pekka Lehtonen Karjalan kartat ovat osa kansakunnan kollektiivista muistia. Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu tuo ne kaikkien ulottuville. Löysin arkistostani joskus 1990-luvulla suomalaisen tiekartan, joka ulottui myös Karjalaan. Olin merkinnyt siihen Kannaksen paikannimiä ja piirtänyt myös isäni rykmentin taipaleen Jatkosodassa. Se kulki samaa reittiä kuin Tuntemattomankin rykmentti JR 8: Värtsilän korkeudelta läpi Karjalan korpien Petroskoihin ja vielä Syvärillekin. Neuvostoaikana ei karttaa voinut kuljettaa rajan yli. Pääministeri Aleksei Kosygin sanoi, että jokainen ulkomaalainen on potentiaalinen vakoilija. Kartta ulkomaalaisen hallussa tietysti vahvisti tätä harkittua vainoharhaa ja Karjalan paikkatieto piti vain muistaa. Paikkojen nimienkin kerääminen oli useiden lähteiden takana. Kun sain ensimmäistä kertaa kopioita Karjalan kielletyistä kartoista, tuntui kuin olisi päässyt aikamatkalle sinne, mitä ei enää ole. Liittoutuneiden valvontakomissio esitti lokakuussa 1944 vaatimukset Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kartta-aineistojen, ilmakuvien, painolevyjen jne. luovuttamisesta. Vaaditut kartat, 16 miljoonaa lehteä ja 8 junanvaunullista luovutettiin lyhyessä määräajassa. Tämä koski mm. mittakaavoissa 1: : olevia karttoja. Jopa uuden valtakunnanrajan karttalehdet leikattiin luovuttamista varten kahtia rajaa myöten. Jäljellejääneet kartat joutuivat julkaisukieltoon. Karttoja jäi arkistoihin ja yksityishenkilöiden haltuun. Niitä palautui myös arkistoihin, kun armeijan yksiköitä kotiutettiin sodan jälkeen. Niistä tuli kiellettyjä karttoja. Muistetaan, kuinka Maanmittaushallituksen karttavaraston hoitaja oli tarkkana siitä, ettei vanhoihin karttoihin kukaan päässyt käsiksi. Tarinan mukaan edes pääjohtaja Lauri Kantee, Muolaan mies, ei saanut Karjalan karttoja nähtäväkseen. Varovaisuutta pidettiin karttavarastonhoitajan luonteenpiirteenä, mutta arvelenpa hänen saaneen ohjeet varjella tätä kiellettyä aineistoa. Yksityishenkilöiden haltuun ja vähän muuallekin jäi kuitenkin karttoja, joista otetut kopiot kiersivät kädestä käteen kuin salaostettu viinapullo. Kartan avulla saattoi ajatuksissa palata kotiseudulle. Pekka Lehtonen 18 Maankäyttö

19 Juuret Jaakkimassa kiinnostavat Jyrki Tiittasta Karjalan kartat - verkko palvelu julkistettiin Karjalaisilla kesäjuhlilla Kuopiossa v Karjalanliiton puheenjohtaja Markku laukkanen (oik.) kiittää kulttuuriteosta, jota Maanmittauslaitoksen tiedottaja Suvi Kärkkäinen ja sovellutusasiantuntija Jyrki Tiittanen esittelivät. Jyrki Tiittasen rooli oli tärkeä nimistön koodaajana nettipalvelua tehtäessä. Jyrki työskentelee Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksessa sovellutusasiantuntijana. Nimistöurakkaan ajautumisestaan Jyrki kertoo: Kävin ensimmäistä kertaa isäni synnyinseudulla Jaakkimassa liki kymmenen vuotta isäni kuoleman jälkeen silloisessa Neuvostoliitossa 1990-luvun alussa. Tätini johdatuksella tein tuttavuutta Jaakkiman ja Sortavalan maisemiin. Serkusten kesken päätettiin ryhtyä tutkimaan suvun juuria, jotka jostain syystä tähän saakka olivat olleet hämärän peitossa. Homma tuntui jotenkin vaan sukeutuvan minulle luonnostaan: olin saanut jonkin verran jo kokemusta tutustuttuani aiemmin äitini sukuselvityksiin. Jyrki huomasi, että maantieteen ja paikallishistorian hallinta on keskeinen osa sukututkimusta, ja alkoi pian laatia ensimmäisiä karttoja Laatokan luoteisrannikon tuntumasta. Neuvostoliiton romahduksen aikaan työskentelin atk-asiantuntijana Topografikunnassa, puolustusvoimien karttalaitoksessa. Melko pian tapahtuman jälkeen vanhat ns. kielletyt kartat ilmaantuivat näkyviin tiskien alta. Tajusin pian olevani avainpaikalla Karjalan karttojen suhteen niiden hyödyntämisessä sukututkimukseen. Tuohon aikaan internet oli vielä lapsen kengissä, eikä Jyrkin MS-DOS-kotikoneessakaan ollut edes kunnollista karttaohjelmaa. Topografiset kartat 1:20 000, jotka oli valmistettu ja 1930-luvuilla, osoittautuivat ihanteellisiksi sukututkimusta varten. Laatokan pohjoispuolen kartat oli laadittu kkj-järjestelmän 4. kaistassa ja karttalehdissä oli kilometriruudusto. Sukujen asuinpaikkojen hahmottamisen kannalta keskeistä oli myös, että talot oli tällä alueella nimetty pääsääntöisesti asukkaiden sukunimen mukaan, savokarjalaisen tavan mukaisesti. Aluksi ryhdyin keräämään karttanimistöä muutaman peruskarttalehden alueelta löytääkseni haluamani kohteet nopeammin. Insinööritaidoillani väänsin nopeasti Fortrankääntäjälläni lomakeohjelman, jonka avulla nimien keräys sujui rutiininomaisesti. Nimien syöttö tapahtui Notepad-ohjelmalla avattuun esitäytetyn lomakkeen koordinaattiruutuihin ilman sen kummempia apuvälineitä, digitointialustaa tai karttanäyttöä. Lomakkeesta lehdittäin kerätyt tiedot purettiin ASCII-muotoiseen hakemistoon, jossa nimen lisäksi oli nimen karkea tyyppi, koordinaatit km:n tarkkuudella sekä karttalehden tunnus ja nimi. Koska keräystapa osoittautui varsin tehokkaaksi, alkoi nälkä kasvaa, ja alue laajeni pikkuhiljaa. Tässä vaiheessa Jyrki törmäsi nykyisen AtlasArtin toimitusjohtajaan Risto Pekkaseen, joka tuolloin työskenteli WSOY:n leivissä ja hän elätteli jo tuolloin ajatusta Karjalan karttojen julkaisemisesta kirjamuodossa. Hänen järjestämällään tuella jatkoin nimien keräämistä. Keräystyö tapahtui kaikkineen työajan ulkopuolella. Nimet saatiin pian kasaan, mutta kirjan julkaisu jäi vielä tuossa vaiheessa toteutumatta. Nimiaineisto oli jo olemassa, kun Karjalan kartat päätettiin digitoida 2000-luvun alussa. Olin kuitenkin tässä vaiheessa siirtynyt jo pois Topografikunnasta, eikä hakemistoni löytänyt vielä tietään Karjalan karttojen CD-julkaisuun. Kun AtlasArt julkaisi Kielletyt kartat -kirjasarjansa, osallistuin sen työstämiseen. Samaa aineistoa hyödynnettiin Karjalankartat.fi-sivustoa laadittaessa. Jyrkin merkittävästä työstä Karjalan liitto palkitsi hänet hopeisella ansiomerkillään. Maankäyttö

20 Maanmittauslaitos Ta i pa l e e n j o k i Kartat kertovat tarinoita. Tässä Vuoksen tarinaa topografiselta kartalta 1: katsottuna. Vuoksi virtasi aikanaan Äyräpään ja Räisälän läpi pohjoiseen Sakkolan Kiviniemessä (kartan ulkopuolella 4 5 km länteen) ja laski Käkisalmen linnan vierestä Laatokkaan. Itään, lähelle Laatokkaa, pisti pitkä Suvannonjärvi kuin umpisuoli. Se oli 10 metriä korkeammalla kuin Laatokan vedenpinta. Sen erotti Laatokasta Taipaleen kannas samannimisen kylän lähistöllä. Isännät olivat kaivaneet vähäisen ojan harjukannakselle tulvavesien vuoksi ja siitä tulvavesi mursi myrskyllä ryskyen uuden uoman, josta syntyi 4 kilometriä pitkä Taipaleenjoki. Tammikuussa 1818 Suvannon veden pinta aleni 10 metriä, paljastui hehtaaria hyvää peltomaata. Vuoksen yhteys itään katkesi Kiviniemessä kokonaan. Kiviniemen koski räjäytettiin 1857 (Saimaan kanavan rakentajat ammattimiehet; kanava oli valmistunut v. 1856), jolloin Vuoksi alkoi virrata pääasiassa itään Taipaleenjokena Laatokkaan. Vanha haarakin säilyi mutta virtaama siellä tietysti aleni. Näin suuren joen kulku muuttui geologisesti hämmästyttävän äskettäin. Taipaleenjoki liittyy myös talvisodan ankariin vaiheisiin. Taipaleenjoella taistelivat keskisuomalaiset ja pohjalaiset. Runoilija Yrjö Jylhä, soinilaisten komppanianpäällikkö, kirjoitti kokemuksistaan koskettavan runokokoelman Kiirastuli. Kartalla näkyvät mm. Terenttilän aukeat ja Kirvesmäki, jotka liittyvät talvisodan tunnettuihin paikkoihin ja mainitaan Jylhän runoissa. Kartan keskellä näkyy Sakkolan Haparainen. Siellä asui Antero Rokan esikuva Viljam Pylkäs, pienviljelijä Kannakselta. Kartalla näkyvällä Keljan lohkolla kerrotaan tapahtuneen se kohtaus talvisodassa joulunaikaan 1939, jonka Linna siirsi Tuntemattomaan ja jatkosotaan siis kohtaus, jossa Rokka (Pylkäs) ampuu öiselle pellolle vihollista. Talvisodassa Vuoksi oli osa Mannerheim-linjaa ja jatkosodassa siihen kiertyivät suomalaisten 2 puolustuslinjaa (Vammelsuu Taipale, eli VT-linja ja Viipuri Kuparsaari Taipale eli VKT-linja). Se on elämän ja kuoleman virta, josta Jylhäkin runon kirjoitti. 20 Maankäyttö

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen

Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä

pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Taideteollinen korkeakoulu Vaasan yliopisto Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA pk-yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn edistäjä Muotoilun mahdollisuuksia Mikä on Muova Perustettu 1988 1.1.2006 lähtien

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4

Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Ajankohta: Kick-off 1 7.1 2.201 3 klo 1 3 1 6, lähiopetuspäivä 7.1.201 4 klo 9 1 6, loppukoe 21.1.201 4 Paikka: Stella Business Park, Lars Sonckin kaari 1 0

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010 Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen TAMK lukuina 10 000 opiskelijaa 7 koulutusalaa 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä

Lisätiedot

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service

Liikkuminen palveluina Mobility as a Service Mobility as a Service Suomesta älyliikenteen innovaatioalusta Suomeen kehitetään maailman ensimmäinen avoin innovaatioalusta liikkumisen palveluille. Tekes kokoaa -yhteisön, johon mukaan tulevien yritysten

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Teknillinen korkeakoulu 8.10.2009 Hanna Mattila Koulutuspäällikkö, TkL 1 YTK:n koulutus,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot