Millainen on älykäs kaupunki? Kielletyt kartat avautuivat Uusi Maankäyttötieteiden laitos päivänvaloon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Millainen on älykäs kaupunki? Kielletyt kartat avautuivat Uusi Maankäyttötieteiden laitos päivänvaloon"

Transkriptio

1 1/2012 Millainen on älykäs kaupunki? Kielletyt kartat avautuivat Uusi Maankäyttötieteiden laitos päivänvaloon K i i n t e i s tö a r v i o i n n i n s o s i a a l i p s y ko lo g i a a R at k a i s u j a Ko r j au s v e l k a k r i i s i i n

2

3 s i s ä l t ö 1/ Ari Laitala (pääkirjoitus) Älykkäät kaupungit älykäs kuntauudistus? 6 Jori Heinonen (haastattelu) Maankäyttötieteiden laitoksesta tuli totta 10 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Smart City Kilpailukykyinen ja energisoiva kaupunki 14 Ari Laitala Korjausvelkakriisiin haettiin ratkaisua Tampereella 16 Sampo Hatunen Kiinteistö Arvioinnin sosiaali psykologiaa 18 Pekka Lehtonen Kielletyistä kartoista avoimeen verkkopalveluun A R I L A I TA L A S. 14 Kenen käteen Musta Pekka lopulta jää? SAMPO HATUNEN S. 16 tapaukseen oli pyydetty usealta arviomieheltä arviot, ennen kuin saatiin sopiva lausunto. JARRUMIES S. 25 Suomi alkaa Kehä III:n jälkeen. Siellä avautuvat pellot ja metsät ja suot 22 FIG-UUTISIA 23 RA JALINJALLA 24 MAANMITTAUSTA TALLENTAMASSA 25 JARRUMIES 29 UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 31 Matti Holopainen Kohtuullista asumista siedet tävään hintaan pääkaupunkiseudullako? MAT TI HOLOPAINEN S. 31 Näyttää siltä, että kaikki yhteiskunnan tukirahat valuvat asuntojen hintoihin. 32 UUTISIA 43 HÄRKÄÄ SARVISTA 44 IN MEMORIAM 46 RESUME 48 PALVELUHAKEMISTO RAIMO KOIVISTOINEN S. 43 Erilainen käytäntö rautateillä ja maanteillä ei voi johtua turvallisuusriskien eroista vaan pelkästään eri viranomaisten asenteista. Kustanta jat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkea koulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Ari Laitala, sähköposti: paatoimittaja maankaytto.fi, puh Kansi: Strateginen maankäyttö ja sosiaalinen kestävyys kuuluvat tämän päivän keskeiseen sanavarastoon. Mikäpä muu voisi näitä käsitteitä tähän vuodenaikaan paremmin ilmentää kuin lasten talvinen pulkkamäki. Voiko sen strategisempaa olla? Kuva Ari Laitala.

4 Ilmoittaudu heti!

5 P Ä Ä K I R J O I T U S Älykkäät kaupungit älykäs kuntauudistus? Ei ole vaikea arvailla, mikä viime päivien uutisista pysyy otsi koissa vielä pitkään. Se on epäilemättä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän raportti Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Itsekin ajattelin aihetta hiukan syvällisemmin raapaista, mutta tulin toisiin ajatuksiin aloittaessani tutustumisen työryhmän raporttiin. Noin kuusisataasivuinen kaksiosainen teos ei houkutellut tutustumaan aiheeseen sen perusteellisemmin. Tietysti aiheeseen voisi ottaa kantaa kevyinkin perustein tai vaikkapa kolikkoa heittämällä, kuten monet varmaan tulevat tekemäänkin. Tämä kuuluu demokratiassa kuitenkin pelin henkeen. Hatusta vedetty katsantokanta on ainakin vaaliuurnilla yhtä arvokas kuin asiasta vaikkapa elämäntyönsä tehneen asiantuntijan näkemys. Jäin kuitenkin pohtimaan asiaa ammattikuntamme näkökulmasta. Toteutuessaan edes osittain uudistus tarkoittaisi melkoista urakkaa ammattikunnallemme. Mutta kuinka melkoista? Selaillessani Maankäytön nettiarkistoa eteeni osui Mauri Asmundelan juttu kuntaliitosten vaikutuksista kiinteistörekisterin pitoon (numero 3/2008). Jutussa arvioitiin, että voimaan tulleiden kuntaliitosten (99 kunnasta 32) johdosta noin puoli miljoonaa rekisteriyksikköä olisi käytävä läpi. Ja kiinteistörekisterin pito voitaneen vielä katsoa varsin pieneksi otoksesi siitä, mitä kaikkea olisikaan tehtävä. Urakka vaikuttaa valtavalta. Uudistusten tekeminen hallinnollisesti ja paperilla saadaan kyllä onnistumaan, mutta hommassa ei ole järkeä, ennen kuin toiminnan tuottavuutta on pystytty kestävällä tavalla lisäämään. On kuitenkin selvää, että kuntienkin täytyy tulevaisuudessa selvitä suhteellisesti niukemmilla resursseilla, tuottavuutta kasvattaen. Eräs keino tuottavuuden parantamiseen on tutkimustoiminta. Pitkässä juoksussa sen voidaan jopa sanoa olevan ainoa tie. Yhden lähestymiskulman tutkimustoiminnan mahdollisuuksiin tarjoaa nousussa olevan älykkään kaupungin tutkimusteema, jota tässä numerossa mielestäni kovin kiinnostavasti käsitellään. On selvää, että tuohon älykkääseen suuntaan on niin kaupungeissa kuin pienemmissäkin kunnissa edettävä, olkoonpa kuntarakenne mikä hyvänsä. Lopuksi en malta olla vielä palaamatta edellisen numeron pääkirjoitukseen, jossa Lehtosen Pekka muisteli kirjoituskoneaikoja. Paperiliimasta ja saksista sekä liuskojen latomisesta (mitähän se on, jotain gutenbergiläistä?) on suhteellisen lyhyessä ajassa edetty huima harppaus. Ei ole kuitenkaan perusteita uskoa, että tekniikan kehittyminen mitenkään pysähtyisi tai edes hidastuisi. Tätä kirjoitusta suunnitellessani pohdin, mikä voisi olla vaikein mahdollinen aihe. Tulin johtopäätökseen, että se olisi ennusteen laatiminen siitä, miten lehden tekemiseen ja varsinkin lukemiseen liittyvä tekniikka tulee lähivuosina kehittymään. Kovin rohkeita visioita hologrammina nenän edessä loistavasta Maankäytöstä vuonna 2020 en uskalla ennustaa, mutta pidän varmana sitä, että sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Ehkäpä jotkut sosiaalisen median komponentit löytävät Maankäyttöönkin lähivuosina tiensä. Kuulemani mukaan Maankäytön nykyiset pdf-versiot taipuvat joihinkin tabletteihin jo varsin miellyttävästi. Tekniikka tarjoaisi jo nyt monenlaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Etenemme Maankäytössä kuitenkin maltilla muiden kokemuksista oppien. Ja sitä paitsi uskon siihen, että postiluukusta kolahtava painettu versio tulee pitämään pintansa vielä kauan vaikka ohessa muitakin toiminnallisuuksia tarjottaisiin. Ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. A r i L a i t a l a ari. laitala maank aytto. fi Maankäyttö

6 Ikimuistoisista ajoista lähtien on Maanmittaustieteiden laitoksen ja sen edeltäjien nimessä esiintynyt sana mittaus jossain muodossa. Vuodenvaihteessa tapahtui kuitenkin Maankäyttö onnittelee uutta Maankäyttötieteiden laitosta osuvasta nimen valinnasta! Maankäyttötieteiden laitoksesta tuli totta Teksti ja haastattelut: Jori Heinonen historialliseksi luonnehdittava muutos, kun Aalto-yliopiston Maanmittaustieteiden laitos ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK yhdistyivät muodostaen uuden Maankäyttötieteiden laitoksen. Muutoksen myötä uudistunut laitos seisoo nyt kolmella tukijalalla. Kiinteistötalouden ja geomatiikan tutkimusryhmille seuraa tekee yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä. Toistaiseksi kiinteistötalous ja geomatiikka säilyvät vielä kuitenkin uuden laitoksen koulutusohjelmina, joihin opiskelijat vielä kerran hakevat sisään. Aalto-yliopistossa myllertävä kandidaatin tutkintouudistus muuttaa kuitenkin kaiken jo ensi vuodesta lukien. Koulutusohjel mien rakenteet, sisäänhakukohteet, maisteriohjelmiin valikoituminen jne. ovat menossa varsin totaaliseen remonttiin. Uutisia uusista uudistuksista odotellessa Maankäyttö lähti selvittämään, millaisia taustoja yhdistymiseen liittyy ja mitä haasteita uudella laitoksella on voitettavanaan. Uuden laitoksen johtajana aloittanut ja edeltävää Maanmittaustieteiden laitostakin johtanut professori Kauko Viitanen ja laitoksen varajohtajaksi nimitetty professori Raine Mäntysalo kertovat seuraavassa haastattelussa mitä mieltä he ovat yhdistymisestä ja miten siihen päädyttiin. AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULU PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU KAUPPA- KORKEAKOULU TAITEIDEN JA SUUNNIT. KORKEAKOULU Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Maankäy ö- eteiden laitos Rakenne- ja rakennust. laitos Yhdyskunta- ja ymp.tek. laitos Kiinteistötalouden tutkimusryhmä Geoma ikan tutkimusryhmä Yhdyskuntasuunni elun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Maankäyttötieteiden laitos, osa Aalto-yliopistoa. 6 Maankäyttö

7 Vaihtoehtoja oli oikeastaan kaksi, joko maanmittaukseen tai arkkitehtuuriin. Kun arkkitehtuurin laitosta oltiin yhdistämässä Taideteollisen korkeakoulun kanssa uudeksi laitoksi, olisi Insinööritieteiden korkeakoulun yhteys yhdyskuntasuunnitteluun etääntynyt, jos YTK olisi liittynyt arkkitehtuurin laitokseen ja siirtynyt samalla toiseen korkeakouluun. Kun insinööritieteiden korkeakoulu näki YTK:n tärkeänä osana oma toimintaansa ja kun YTK:n henkilökunta ja johtokin kannattivat YTK:n säilyttämistä Insinööritieteiden korkeakoulussa, lopputulos aika selvä. Maanmittaustieteiden laitos omaltaan osaltaan suhtautui myötämielisesti yhdistymiseen ja näki siinä synergiaetuja. K a u ko V i i t a n e n H a a s tat te lussa Maanmittaustieteiden laitos ja YTK yhdistyivät vuoden alussa uudeksi Maankäyttötieteiden laitokseksi. Millainen tapahtumien kulku on johtanut tällaiseen järjestelyyn? Ensisijaisesti kysymys liittyy Aallon politiikkaan, jonka mukaan kaikki tutkivat ja kaikki opettavat. Siten erilliset tutkimusyksiköt eivät ole Aallon strategian mukaisia rakenteita. Lisäksi opetuksella tarkoitetaan perusopetusta eikä täydennyskoulutusta. Seuraava vaihe tässä liittyy siihen, mitä sitten YTK:lle pitäisi tehdä. Vaihtoehtoina olivat periaatteessa tietenkin lopettaminen, muuttaminen peruslaitokseksi, yhdistäminen jo toimivaan peruslaitokseen tai yhdistäminen Aallon täydennyskoulutusyksikköihin. Näistä ensimmäinen ei tietenkään ole lähtökohta, jos vain muita vaihtoehtoja on, koska ei hyvää osaamista pidä heittää menemään. Viimeinen ei taas tullut kyseeseen samasta syystä, koska valtaosa YTK:n toiminnasta oli tutkimusta eikä täydennyskoulutusta. Muuttaminen peruslaitokseksi ei myöskään ollut käytännössä mahdollista YTK:n tässä mielessä pienen koon ja poikkeavan henkilöstörakenteen takia. Yhdistäminen vain toimivaan peruslaitokseen oli siis mahdollista. Nyt sitten oli kysymys mihin. Maankäyttötieteiden laitoksen englanninkielinen nimi on käännetty muotoon Department of Surveying and Planning. Käännöksellä tuntuisi olevan hiukan eri merkitys suomenkieliseen nimeen verrattuna. Miksi näin? Kumpi termeistä on mielestäsi osuvampi? Maankäyttötieteet on suomenkielisenä terminä varsin hyvä kuvaamaan syntynyttä kokonaisuutta. Se ei kuitenkaan käänny suoraan englanniksi samassa merkityksessä, koska land use sciences kuvaa enemmin maa(perä)n käyttöön liittyvää tiedettä siis esimerkiksi maataloustyylisiä merkityksiä kuin yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä merkityksiä. Englanninkielistä termiä piti siis hakea toiminnan osia kuvaavista termeistä, koska suoraa termiä ei tuntunut löytyvän. Esillä oli yhdistelmä real estate, planning and geoinformatics (tai geo-it), joka olisi kuvannut toiminnan sisältöä varsin hyvin ja kattavasti. Nimen ongelmaksi taas muodostui sen pituus. Korkeakoulu ei katsonut noin pitkää laitoksen nimeä mahdolliseksi. Siksi toiminnan keskeiset elementit sisältävä lyhyempi versio tuli valituksi, vaikka sillä ei kansainvälisesti oikeastaan ole tunnettuutta. Nimi kuitenkin kuvaa oikein laitoksen sisältöä ja lienee pääosin myös riittävän ymmärrettävä englanniksi. Uusi laitos on tällä hetkellä hajasijoitettuna siten, että YTK:n tutkimusryhmä jatkaa vanhoissa tiloissaan, kun taas kiinteistötalouden ja geomatiikan tutkimusryhmät ovat muuttaneet Falcon Business Parkiin. Fyysistä etäisyyttä yksiköiden välillä on kilometrin verran. Millainen ongelma tämä on? Onko tilanteeseen näköpiirissä muutosta? Ongelmaa jakautuneesta sijainnista on toki sekä laitoksen sisäisessä toiminnassa että myös opiskelijoihin liittyen sikäli, että maanmittauksen puoli on aika kaukana muista opetustiloista. Hallinnollisesti jakautunut sijainti vaikeuttaa henkilökunnan keskinäistä kanssakäymistä. Siten työntekijät eivät opi tuntemaan toisiaan eikä uusia tavoiteltavia avauksia synny niin helposti kuin olisi tavoitteena. Jakautumisesta aiheutuu myös tarve pitää hieman raskaampaa hallintostruktuuria kuin muuten ehkä olisi tarpeen. Laitoksen tavoitteena on saada yhteiset tilat tavalla tai toisella mahdollisimman pian. Miten ja milloin laitosten yhdistyminen alkaa näkyä uuden laitoksen opetuksessa? Yhdistyminen näkyy jo nyt siten, että YTK:n henkilöt osallistuvat laitoksen kurssien opettamiseen ja opinnäytetöiden ohjaamiseen sekä ovat ottaneet jopa vastuun joidenkin kurssien kokonaishoita- Maankäyttö

8 misesta. Yhdyskuntasuunnitteluun ja kaupunkitutkimukseen liittyen tultaneen perustamaan uusi pääaine jo ensi syksystä lähtien kiinteistötalouden koulutusohjelman maisteriopintoihin ja Aallon kandidaattikoulutuksen uudistamisen yhteydessä syksystä 2013 lähtien laitos toimii jo kokonaisvaltaisesti yhdessä. Laajempi vaikutus toki odottaa vielä uusien professuurien saamista osana Aallon urajärjestelmää. Koulutasolla professuuripaikkojen avaamista on esitetty, mutta Aallon johto ei vielä ole tehnyt asiassa päätöksiä. Aallossa näyttää olevan suorastaan elinehtona se, että laitos menestyy tutkimuksessaan myös kansainvälisesti. Onko vaarana nyt se, että tutkimuksella on liian monta fokusta? En näe tässä konkreettisia vaaroja. Maanmittaustieteiden laitoksen ja YTK:n tutkimusalueet ovat varsin lähekkäisiä ja itse asiassa ne täydentävät hyvin toisiaan. Tutkimusalueet ovat monitieteisiä ja uuden laitoksen osaamisprofiilit tukevat erittäin hyvin monitieteistä tutkimusta. YTK:lla on myös ollut tutkimusyhteistyötä jo pidemmän aikaa sekä kiinteistötalouden että geomatiikan puolella. Tieteen uskotaan yleisesti edistyvän parhaiten eri tutkimusalueiden rajapinnoilla ja siihen uudella rakenteella on käsitykseni mukaan entistä paremmat mahdollisuudet vastata. Voi jopa olla, että yhdistyminen vahvistaa tutkimuksen täysin uudelle tasolle. Laitoksen johtajana pyrin mahdollisuuksien mukaan edesauttamaan juuri tällaista kehitystä. Organisaatioiden yhdistäminen on lähtökohtaisesti haastava tehtävä. Voiko jokin mennä pieleen (vrt. Murphyn laki)? Tietysti aina jokin voi mennä pieleen tässäkin asiassa, mutta todennäköisesti se tarkoittaisi vain, että jokin muu ratkaisu olisi jotain vielä parempaa. Itse näen suurimmat uhat siinä, että emme saa Aallon ja koulun johtoa vakuuttuneeksi siitä, että pystymme riittävän hyvin edistämään Aallon ja koulun tavoitteita maailman huipulle pääsemisessä emmekä saa uusia tarpeellisia resursseja eli professuureja, ja siinä, että laitoksen henkilökunta äänestää jaloillaan, jolloin laitos menettää sen hyvän osaamispohjan, joka sillä nyt on. Käytännössä nämä asiat voivat liittyä hyvinkin vahvasti toisiinsa eli olla voimakkaassa riippuvuussuhteessa. Toisaalta en myöskään näe, että olisimme voineet edetä entisellä pohjalla erillisinä laitoksina menestyksellisesti. Siten näen tämän nykyisen kehityksen välttämättömänä edellytyksenä menestymiselle. Jos olen väärässä tai en pysty johtamaan tätä menetyksellisesti, minun täytyy vetäytyä johdosta ja keskittyä oman tutkimusalueeni hoitamiseen. Nykyinen kauteni laitoksen johtajana kestää kesään Raine Mäntysalo Uuden laitoksen koko on työntekijämäärällä mitattuna jo noin 130 henkilötyövuotta. Kuinka vaativaa on tällaisen organisaation sivutoiminen johtaminen oman opetus- ja tutkimustoiminnan ohella? Toki se on haastavaa ja tehtävää ainakin tässä alkuvaiheessa riittäisi kokopäiväisestikin asiassa. Fakta tietenkin on, että jokin osio väkisinkin kärsii, kun kaikkiin tehtäviin ei riitä täysipäiväisesti aikaa. Tämä on kuitenkin normaaliongelma rakenteessa, jossa substanssiasiantuntijat hoitavat myös johtamistehtävät omassa organisaatiossaan ilman, että omaan asiantuntijatehtävään palkataan sijaisia. H a a s tat te lussa 8 Maankäyttö

9 Olet vuoden alussa aloittanut uuden Maankäyttötieteiden laitoksen varajohtajana. Kerrotko hiukan itsestäsi ja taustastasi. Olen 48-vuotias arkkitehti, tekniikan tohtori ja professori Aaltoyliopistossa, alana strateginen kaupunkisuunnittelu. Opiskelin Oulun yliopistossa, missä suoritin myös tohtorin tutkinnon v. 2001; väitökseni aiheena oli maankäytön suunnittelu organisaatioiden välisenä oppimisena. Olen ollut monitieteisen tutkimusyhteistyön kannattaja maankäytön suunnittelun alalla 1990-luvun puolivälistä lähtien, jolloin sain siihen ensikosketuksen jatko-opiskelijana Miljöörakentamisen tohtorinkoulutusohjelmassa. Kun YTK:ssa vuonna 2007 minulle tarjoutui tutkimuspäällikön viransijaisuus, paikka tuntui minulle hyvin luontevalta juuri YTK:n monitieteisyyden ja tiiviin käytäntöyhteyden vuoksi. Vuotta myöhemmin sain professuurin, johon sisältyi myös YTK:n johtajan tehtävät. Myös vuoden alusta toimintansa aloittanut Maankäyttötieteiden laitos on olemuksellisesti monitieteinen. Yhteistä taivalta on nyt takana kuukauden verran. Mitkä ovat ensivaikutelmat uuden laitoksen toiminnan käynnistymisestä? Millaisten asioiden ratkaiseminen tai tekeminen on kaikkein kiireellisintä? YTK:n asema Aalto-yliopistossa oli pitkään epäselvä ja sidoksissa Arkkitehtuurin laitoksen sijoittumista koskevaan päätökseen, joka pitkittyi. Kun Aallon hallituksen päätös Arkkitehtuurin laitoksen ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämisestä lopulta saatiin viime vuoden kesäkuun puolivälissä, asetelma selkiytyi, ja pääsimme toden teolla valmistelemaan YTK:n ja Maanmittaustieteiden laitoksen yhdistymistä. Kiire vain oli valtava: jo lokakuuksi piti saada aikaiseksi uuden laitoksen strategia ja tiekartta. Kiire on jatkunut professuurini siirtämisellä Arkkitehtuurin laitoksen yhteydestä Maanmittaustieteiden laitoksen yhteyteen ja uuden tutkimusalan (maankäytön suunnittelu ja kaupunkitutkimus) perustamisella, uusien opintokokonaisuuksien suunnittelemisella alalle, nykyisten kurssien opetustehtäviin osallistumisella sekä yhdyskuntasuunnittelun opetusyhteistyön suunnittelemisella Arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Lisäksi käynnistimme viime syksynä uuden englanninkielisen Managing spatial change -maisteriohjelman YTK:n, Maanmittaustieteiden laitoksen ja Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen yhteistyönä. Tästä kiireestä on tähän asti kuitenkin yhteisesti selvitty, mikä sinänsä on erinomainen osoitus yhteistyökyvystä yhdistyneiden laitososapuolten välillä. Strategiassamme tunnistimme myös lupaavia poikkitieteisiä tutkimuksen painoaloja kohdentamaan tulevaa tutkimusyhteistyötämme. Todellinen käytännön laitosintegraatio on kuitenkin vasta alussa, ja olemme vasta luoneet rakenteet tämän integraation mahdollistamiseksi. YTK on organisoitunut uuden laitoksen alle omaksi tutkimusryhmäkseen kiinteistötalouden ja Geo(infor) matiikan tutkimusryhmien rinnalla. YTK:n oli ilmeisesti mahdollista valita, lähteäkö arkkitehtien mukana uuteen Taiteiden ja suunnit telun korkeakouluun vaiko jäädä Insinööri tieteiden korkeakouluun osaksi uutta Maankäyttötieteiden laitosta? Mikä ratkaisi valintanne? Kun erillislaitoksena jatkaminen ei ollut YTK:lle enää mahdollista, oli meidän pohdittava, mihin nk. peruslaitokseen yhdistyisimme. Arkkitehtuurin laitos ja Maanmittaustieteiden laitos olivat meitä akateemisesti lähinnä. Kun Arkkitehtuurin laitoksen yhdistyminen Taideteollisen korkeakoulun kanssa varmistui, asetelma muuttui niin, että laitosvalinta tarkoitti myös korkeakouluvalintaa. Valinta korkeakoulujen välillä lopulta ratkaisi myös valintamme laitosten välillä. YTK:ssa oli laaja konsensus siitä, että haluamme sijoittua tiedekorkeakouluun. YTK:n tutkimus on tiedeperustaista eikä YTK:ssa harjoiteta taiteellista toimintaa. Ennakoimme, että profiilimme soveltuu paremmin Insinööritieteiden korkeakouluun. YTK:n sijoittumisesta päätettäessä sovittiin kuitenkin myös, että YTK toimii yhteistyöalustana koulujen erityisesti Maankäyttötieteiden ja Arkkitehtuurin laitosten välillä yhdyskuntasuunnittelussa. Tämä sopii YTK:n integroivaan luonteeseen hyvin. YTK on ollut tunnettu täydennyskoulutuksestaan. Onko tämä nyt kokonaan loppumassa? Integroituuko YTK:n tutkimusryhmä antamaan tutkintokoulutusta nykyisiin tutkinto-ohjelmiin vai onko suunnitelmissa lanseerata jotain aivan uutta? Maankäytön suunnittelun ja kaupunkitutkimuksen alalle on tarkoitus luoda uusia tutkintokoulutuksen opintokokonaisuuksia, mutta suunnitelmat tältä osin ovat vielä kesken. Paljon riippuu myös siitä, saammeko uusia professuureja alalle, kuten tavoittelemme. YTK:n täydennyskoulutus on aika luontevasti muunnettavissa ylemmän tutkintoasteen koulutukseksi, mutta siihen tarvitaan asianmukaisia opetusresursseja. Kandiohjelmatasolla rakennamme yhdyskuntasuunnittelun sivuainetta yhdessä Arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Pyrimme kaikin tavoin myös siihen, että yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutus voisi jatkua Aallossa ja tutkijoidemme ja kouluttajiamme osaamista voitaisiin hyödyntää siinä. Tältäkin osin suunnitelmat ovat vielä kesken. K i r j o i t t a j a J o r i H e i n o n e n t y ö s k e n t e l e e assistenttina Maank äyttötieteiden laitoksella. Maankäyttö

10 Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Smart City Kilpailukykyinen ja energisoiva kaupunki Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Älykkäät kaupungit ovat ihmisläheisiä ja avoimempia ympäristöjä tarjoten tietoa ja palveluita edistämään kaupunkilaisten hyvinvointia sekä yhteiskunnallista keskustelua. Kaupungin tuottamien uudenlaisten palveluiden ja aktiviteettien avulla voidaan parantaa asukkaiden elämisen laatua. Kaupungista on tullut ekosysteemi, joka vetää puoleensa tai hylkii asukkaita. Vuorovaikutteisuus asukkaiden ja päätöksentekijöiden kesken vaatii kaikilta toimijoilta raikasta ajattelua myös toimintatavoissa. 10 Maankäyttö

11 Puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa Suurin osa maapallon väestöstä elää kaupunkialueilla. Kaupungistumisen alkuaikoina 1900-luvun alussa vain noin joka kymmenes maailman ihmisistä asui kaupungissa. Vuonna 2008 kaupungeissa asui jo puolet maailman väestöstä ja vuonna 2050 kaupunkilaisia on YK:n mukaan jo 75 %. Afrikassa ja Aasiassa kaupungistuminen on vielä nopeampaa kuin Euroopassa. Kaupunkien vanhentunut infrastruktuuri ja alati laajenevat asutuskeskukset, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen jatkuva kulutus luovat paineita innovaatioiden ja teknologian uudenlaiselle hyödyntämiselle. Elämisen laadun parantaminen suunnittelun taustalla: Mitä ovat älykkäät kaupungit? Rakennetun ympäristön suunnittelussa tavoitteena on parantaa elintasoa kehittämällä asukkaat ja ympäristön huomioivaa, taloudellisesti vakaalla pohjalla olevaa kaupunkia. Älykästä kaupunkikulttuuria on toteutettu laajasti mm. Barcelonassa, Manchesterissa, Amsterdamissa ja Lontoossa. Euroopassa asiantuntijoiden ja asukkaiden osaamista on yhdistetty ja uskallettu ottaa askel kohti tulevaisuutta. Älykäs kaupunki on tila, jossa myös ajattelulle ja tiedon jalostumiselle on varattava oma paikkansa. Yleisesti kuvattaessa älykästä kaupunkia siinä yhdistyvät erilaiset palvelut, talous-, liikenne-, turvallisuus-, terveydenhuolto- ja koulutusnäkökulmat. Kaupungit kehittävät jatkuvasti luovia ja innovatiivisia ratkaisuja vähentääkseen mm. energian- ja vedenkulutusta, luonnonvarojen käyttöä, jätevuoria sekä saastumista. Suomessa, kuten useissa muissa maissa, haasteena on myös nuorisotyöttömyys ja ikääntyvä väestö muuttuvine tarpeineen. Vuorovaikutteisuus, sosiaalinen media ja yhdessä tekeminen auttavat ideoiden työstämisessä ja haastavat jo perinteeksi muodostuneen toiminnan. Esimerkkinä Forum Virium (Helsinki) on osaltaan mukana Älykäs kaupunki -hankkeissa tarjoten mm. nopeita pilottiprojekteja, joissa käyttäjät otetaan alusta alkaen mukaan palveluiden kehittämistyöhön. Älyliikenne ja turvallisuus Älyliikenteellä parannetaan liikenteen, matkustamisen ja kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta tieto- ja viestintätekniikan avulla sekä vähennetään ympäristön kuormitusta. Ihmisten ja tavaroiden siirtyminen vie aikaa ja kuluttaa energiaa. Logistiset prosessit, paikannus- ja karttateknologian hyödyntäminen reittien optimoinnissa, joukkoliikenteen informaatioratkaisut, ohjaus- ja maksujärjestelmät sekä autojen ja infrastruktuurin välinen tiedonvaihto ovat osa älykästä liikennettä. Kuljetuksilla on rajapinta muihin älykkään kaupungin toimintoihin. Tulevaisuudessa järjestelmät reagoivat nopeasti ja ennakoivat tilanteita. Älykkään liikennejärjestelmän ansiosta Tukholman kaupungin ruuhkat vähenivät 20 ja päästöt 12 prosenttia. Asukas hyötyy tulevaisuudessa yhdistetyistä tietorekistereistä parantuneena ja nopeutuneena palveluna. Älykkäät kaupungit varautuvat myös suuriin turvallisuusuhkiin kuten rikollisuuteen, tulviin, myrskyihin ja maanjäristyksiin. Tulevaisuuden mallintaminen tehdään erilaisten skenaarioiden ja aikasarjojen avulla. Koulutus ja älykkäät tilat mahdollistavat elinikäistä oppimista Koulutuksessa siirrytään myös yliopistoissa pelkästä opitun tiedon mittaamisesta hiljalleen kohti teorian hyödyntämistaitoja ja tietojen Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo Maankäyttö

12 Virtuaalinen ja fyysinen tila luovat uutta liiketoimintaa sekä lisäävät tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista. Hannu Hyyppä ja Marika Ahlavuo kasvattamiseen yhdessä tekemisen kautta. Koulutuspalveluita voidaan tarkastella paitsi tuotettujen tutkintojen määränä myös taitoina ja kykynä jatkaa oppimista koko elämänkaaren aikana. Huomisen työntekijät ovat koulunpenkillä nyt. Virtuaalimaailmat ja tilat osaaminen ja tekeminen näkyvät uusina toimintoina Tavoitteena on edistää tiloihin liittyviä uusia palvelukonsepteja, kuten tilan muuntautumiskykyä. Virtuaalinen ja fyysinen tila luovat uutta liiketoimintaa sekä lisäävät tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista. Myös luokka- ja luentotilat kaipaavat edelleen interaktiivisia toimintoja ja virtuaalisia oppimisympäristöjä. Älykkään kaupungin runko voi olla myös todellisuutta vastaava virtuaalikaupunki, joka on geometrisesti oikea ja visuaalisesti riittävän aidon tuntuinen. Uusilla kaavoitusalueilla on mahdollista, että tulevat asukkaat osallistuvat uuden kaupunginosan suunnitteluun virtuaalimaailman kautta. Kaupungin viranomaiset voivat siirtää suunnitelmansa ja toteutuksensa tähän ympäristöön, jolloin voidaan myös päättää, mitä tästä tiedosta jaetaan kaupungin tietokantoihin ja missä muodossa tieto tavoittaa asukkaat. Virtuaalinen kaupunki tarjoaa mahdollisuuden tehdä tarkkoja paikkatietoanalyysejä ja yhdistää niitä asukkailta saatavan palautteen kanssa. Viranomaiset saavat näin jatkuvasti lisätietoa kaupungin viihtyvyyttä ja tyytyväisyyttä edistäviin tekijöihin. Virtuaalimalleista voidaan tuottaa myös esteettömyyskarttoja, yhdistää siihen nähtävyydet, tapahtumat sekä tarjota muita erilaisia paikkaan sidottuja palveluita. Uudet visualisoinnit tehokkuuden analysoinnissa Kaupungin sisällä tapahtuvaa toimintaa ja vetovoimaisuutta on mahdollisuus parantaa seuraamalla ajallisesti ja alueellisesti laajojen asiakasryhmien matkapuhelintietoja, luottokorttiostoja, etukorttien käyttöä ja ostotapahtumia, kuitenkin tietoturvaa ja yksityisyyttä loukkaamatta. Tällöin pystytään kohdentamaan ja sijoittamaan palveluita oikeisiin paikkoihin. Osaajista kilpaillaan varsinkin yliopistokaupungeissa Otaniemen rooli osana Espoota on merkittävä. Maankäyttötieteiden laitoksen yhtenä tutkimuksen painopistealueena on älykkäät kaupungit (Smart Cities). Muuttuva ympäristö haastaa alan toimijat, nykyiset ja tulevat, hiomaan prosessejaan vastaamaan kysyntää. Älykkään kaupungin kehittäminen kyseenalaistaa perinteisen tutkimuksellisen tavan toimia. Yliopiston tehtävä maanmittaustieteiden alalla on toimia sillanrakentajana tutkimusja yritysmaailman välillä. Tutkimustuloksia halutaan hyödyntää nopeammin myös alueellisesti ja yliopistoja halutaan mukaan arjen päätöksentekoon. Uudenlainen ajattelutapa ja tuloksellinen toimiminen vaativat myös opetukselta vahvan teorian lisäksi käytännön soveltamista. 12 Maankäyttö

13 Käynnistymässä oleva monen toimijan Energizing Urban Ecosystem -hanke luo puitteita pääkaupunkialueen toimivuudelle innovatiivisena keskittymänä. Vanhat tavat toimia ovat edelleen olemassa, mutta uudenlainen tekeminen tulee näkymään asukkaille yhä miellyttävämpänä elinympäristönä, jonka toimintoihin voi aidosti vaikuttaa. Julkiset, yksityiset ja akateemiset toimijat panostavat yhdessä kansalaisten kanssa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhdyskunnan luomiseen. Uudet asenteet suuressa roolissa Uudet toimintatavat ja yhdessä tekeminen ovat avainasemassa kaupunkien muuttumisessa ajanmukaisiksi ja reaaliaikaisiksi ekosysteemeiksi. Se tapahtuu pääasiassa ihmislähtöisyyden pohjalta ja uusien periaatteiden omaksumisen sekä tekniikan kehittymisen myötä. Professori Pekka Himasen sanoin: Yhdessä tekeminen vaatii luottamuksen lisäksi rikastuttavaa yhteistyötä, luovuutta ja unelmia. Asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupungin tarpeet ohjaavat uudenlaisen palvelun tuotteistamista. Teknologian avulla ihminen voi ratkaista tulevaisuuden haasteita koneet ovat avuksi, mutta ihmisen on löydettävä uusia tapoja yhdistää ja jakaa omaa osaamistaan ja tietojaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Älykästä kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan toivottavasti asukkaiden tarpeisiin. Hannu Hyyppä työskentelee tutkimusjohtajana Aalto-yliopistossa Insinööritieteiden korkea koulussa maankäyttötieteiden laitoksessa ja toimii rakennetun ympäristön mit tauksen ja mallinnuksen instituutissa johtajana. Sähköposti: hannu.hyyppa aalto.fi. Marika Ahlavuo toimii Aalto-yliopistossa Insinööri tieteiden korkeakoulussa maankäyttötieteiden laitoksessa Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutissa koordinaattorina. Sähköposti: marika.ahlavuo aalto.fi. Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti ja Geodeettinen laitos ovat yhdessä luomassa konseptia alueelliseen tietomallintamiseen. Siinä huomioidaan uudella tavalla tiedon hyödyntäminen ja tietotekniikan mahdollisuudet. Paikannus- ja navigointitietoja yhdistetään digitaalisiin kuviin visuaalisen mittatarkan aineiston saamiseksi päätöksenteon tueksi. Instituutti edistää eri osapuolten tutkimuksen uusiutumista sekä ryhmien välistä yhteistyötä. Vaikuttavuutta kasvatetaan kehittämällä yritysten kanssa uusia tuotekonsepteja. Instituutti on perustettu vuonna 2007 edistämään toiminnallaan kansainvälisen huipputason tutkimus- ja kehitystyötä maanmittaustekniikan alalla rakennus- ja ympäristötekniikan tarpeisiin.

14 Korjausvelkakriisiin haettiin ratkaisua Tampereella Ari Laitala Ari Laitala Asuinlähiöiden peruskorjausvelka lasketaan miljardeissa euroissa, ehkä jopa kymmenissä. Asuntojen arvonmuodostukseen nämä asunto-osakeyhtiön taseen ulkopuoliset erät eivät kuitenkaan näytä juuri vaikuttavan. Markkinoilla mennään kuin laput silmillä, jos koulutuspäivän antia on uskominen. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n JA AUktorisoidut kiinteistöarvioijat ry:n järjestämä koulutustilaisuus keräsi kolmisenkymmentä osanottajaa marraskuun alkupuolella Tampereen hotelli Rosendahliin. Näkökulmana oli peruskorjausvelan huomioiminen kiinteistöarvioinnissa. Keskustelu lähiöiden peruskorjausvelasta on viime vuosina noussut jo varsin arkipäiväiseksi puheenaiheeksi, mutta näkökulmat markkinoiden toimintalogiikkaan, asuntojen arvonmuodostukseen ja arviointiin ovat olleet niukkoja. Mitä markkinoilla tapahtuu? Seminaariväen herättely oli uskottu toimitusjohtaja Mikko Peltokorvelle Matinkylän Huollosta. Värikkäänä ja suorasanaisena esiintyjänä tunnettu Mikko sai paitsi pitkänmatkalaiset hereille myös koko yleisön virittäytymään keskustelevaan tunnelmaan. Korjausvelalla ja teknisillä asioilla ei ole mitään merkitystä ostopäätöksiä tehtäessä, oli yksi Mikon väittämistä. Vaikka sanavalinta oli epäilemättä karrikoitu, ei yleisöltä vastaväitteitä herunut. Mikko lausui mielipiteensä myös asunto-osakeyhtiöille kehitetystä kuntoarvioinnista ja sitä osoittavasta kuntotodistuksesta. Mikko totesi kuntotodistuksen tausta-ajatuksen olleen kauniin ja tarkoituksen hyvän, mutta epäili vahvasti tiedon lisäävän tuskaa. 14 Maankäyttö

15 Kuka haluaisi maksaa tuhansia euroja kuntotodistuksesta, jossa olisi ihan mustaa valkoisella siitä, kuinka huono tää mökki on? Tämäkin väite tuntui vaikeuksitta saavuttavan seminaariyleisön hyväksynnän. Kukapa haluaisi lähteä lisäämään painetta ehkä mittaviinkin peruskorjauksiin ja siten huomattaviin vastikkeen nostoihin. On kuitenkin vaikea nähdä vaihtoehtoja pidemmällä tähtäimellä. Ehkäpä kuntotodistukselle löytyy tarvetta vasta sitten, kun kalliita korjauksia joudutaan tekemään sitä mukaa, kun paikat pettävät. Ehkä sitten huomataan, että edullisempikin lähestymistapa olisi ollut tarjolla. Monille uutinen oli varmasti myös se, että Mikon mukaan uusissakin asuinrakennuksissa voi olla vakavia rakennusvirheitä. Esimerkeistä tuntui jälleen kerran olevan runsauden pulaa. Parhaiten kuulijoiden mieleen jäi varmasti tapaus, jossa yläkerran WC:n viemäriputki ei johtanutkaan mihinkään muualle kuin alakerran asunnon väliseinän sisään. Mikko antoi sapiskaa myös omilleen. Miten voi olla uskottava taloyhtiön toimitusjohtaja, jos isännöitsijällä on hoidettavanaan 25 taloyhtiötä? Rivien välistä tuntui lähtevän viesti myös taloyhtiöille. Monissa taloyhtiöissä isännöinti kilpailutetaan pelkästään hinnalla. Lopputuloksena on tällöin pikemminkin sihteeripalvelu kuin toimitusjohtajapalvelu, Mikko ohjeisti. Ja sitten vielä välittäjät pääsevät mielikuvineen sotkemaan pakkaa ihan turhaan ja vaikuttavat siihen, etteivät huonot talot erotu hyvistä, päätti Mikko oman osuutensa. Edessä vapaaehtoisia pakkomuuttoja? Mikko ennusti taloyhtiöissä eriävää kehitystä. On taloyhtiöitä, joissa asiat halutaan ja kyetään hoitamaan kuntoon. Sitten on taloyhtiöitä, joissa ollaan välinpitämättömiä. Vaikeita asioita ei haluta nostaa pöydälle eikä investointeja haluta eikä kyetä suunnittelemaan saatikka toteuttamaan. Tämä voi Mikon mukaan johtaa kehitykseen, jossa omaisuutensa arvon kehityksestä tai vähintäänkin säilymisestä kiinnostuneet osakkaat muuttavat toisentyyppiseen taloyhtiöön. Vastaavasti korjausinvestointeja tekevistä taloyhtiöistä muuttavat ne asukkaat pois, jotka eivät halua tai kykene sitoutumaan korkeampiin vastikkeisiin. Ja sitten on taloyhtiöitä, joissa kehitys voi kääntyä kumpaan suuntaan tahansa, Mikko jatkoi. Kehityksen suunta voi olla pienestä kiinni, esim. siitä, kuinka aktiivisia ja sitoutuneita puheenjohtajia hallituksiin sattuu päätymään. Markkinoilla jako kahteen? Mielenkiintoisen teesin esitti Talotakuu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Tola. Hänen mukaansa markkinoilla on jo alkanut tapahtua eriytymistä jyviin ja akanoihin. Heikosti hoidetut ja johdetut taloyhtiöt alkavat olla tilanteessa, jossa korjausvelka jo selvästi näkyy, myös asunnon ostoa harkitseville. Tolan mukaan ostajakunnassa on kuitenkin vielä paljon tiedon tai ymmärryksen puutetta. Talotakuu on kehittänyt pilotointivaiheeseen edennyttä taloyhtiöiden luokitusjärjestelmää, joka yhdistää taloyhtiöiden taloudellisen ja teknisen kunnon näkökulmat. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan palvelun kehittymistä ja leviämistä. Pankeilta turha odottaa apupaketteja Hypoteekkiyhdistyksestä koulutusyleisöä valistamaan oli kutsuttu varatoimitusjohtaja Ari Pauna. Paunan esityksen näkökulmana oli asunto-osakeyhtiöiden lainoittaminen. Markkinaa voitaneen kuvailla lainoittajan näkökulmasta mielenkiintoiseksi ainakin lainanottotarpeita tuntuu olevan enemmän kuin tarpeeksi. Samalla kuitenkin riskit tuntuvat olevan kasvussa. Paunan perusviesti oli erittäin selkeä. Rahoituksen hinta tulee kallistumaan. Ihan varmasti. Myös rahoituksen ehdot tulevat tiukkenemaan. Yleisöstä haluttiin asiaan vielä varmennus kysymällä, saako asuntoosakeyhtiö lainaa esim. putkiremonttiin, jos se sijaitsee pienehköllä taantuvalla muuttotappioalueella muutaman kilometrin keskustasta? Ei saa, ainakaan meiltä, totesi Pauna. Tosin Pauna jatkoi, että he operoivat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta epäili myös muiden pankkien näkemysten olevan muutoksessa. Korjausvelkakriisiin tuskin pikaista ratkaisua Loppukeskustelussa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut AKA ry:n pj. Jukka Lahtinen nosti esille myös markkinoinnin näkökulman. Myyntiargumentiksi välillä nostettu kohteessa edullinen vastike saattaa olla suorastaan harhaanjohtavaa markkinointia, jonka pitäisi herkistää asunnonostajan tuntosarvet. Kyseessä voi siis olla tilanne, jossa asunto-osakeyhtiön asioista ei ole huolehdittu ja se näkyy kertyneenä korjausvelkana. Yhteenvedon perusteella seminaariyleisö tuntui varsin tyytyväiseltä koulutuspäivän antiin. Selväksi kuitenkin kävi, että aihe on erittäin laaja ja monitahoinen. Ratkaisujen sijaan päästiin pikemminkin vaiheeseen, jossa problematiikkaa ollaan kunnolla vasta avaamassa. Aiheeseen palattaneen lähivuosina vielä useasti arviointiyhteisön piirissä. Niinpä. Eihän Kreikkaakaan päivässä lainoitettu. Kirjoittaja työskentelee Maankäyttötieteiden laitoksella tohtorikoulutettavana tutkimusalueenaan vihreiden kiinteistöjen arvonmuodostus ja kiinteistöarviointi. K e n e n k ä t e e n M u s t a P e k k a l o p u l t a j ä ä? O m at a j at u k s e n i palasivat vielä osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön eroihin. Osakeyhtiöissä yhtiön omistajat eli osakkaat eivät vastaa yhtiön veloista. Asunto-osakeyhtiössä tilanne onkin toinen. Osakkaat ovat velvollisia suorittamaan yhtiölle vastiketta, myös yhtiön velkoihin liittyen (Asunto-osakeyhtiölaki /1599, kolmas luku). Asunto-osakeyhtiön osakkeita hankkimalla saadaan siis tavallaan oikeus yhtiön varoihin ja velkoihin. Korjausvelka vaikuttaisi vielä toistaiseksi olevan suhteellisen näkymätön mörkö, joka on vasta hiipimässä uuden asuntoosakeyhtiölain mukaisiin kunnossapidon tarpeen selvityksiin. Sitä mukaa, kun korjaaviin toimiin ryhdytään, realisoituu se oikeaksi velaksi yhtiöiden taseisiin. Toisaalta myös rakennusten kirjanpitoarvot nousevat taseessa. Asian ydin ei kuitenkaan ole tasearvoissa eikä taseessa ylipäänsä vaan esim. siinä, että euron putkiremontti ei nosta asunnon markkina-arvoa vastaavasti. Onko tämä myös se perimmäinen syy siihen, miksi korjausvelkaa kertyy? Pelissä näyttää olevan mukana Musta Pekka. Jääkö se niiden käteen, jotka sattuvat olemaan osakkaina silloin, kun korjausvelka realisoituu yhtiön velaksi? Taloudellista omistaja-arvoa kun näyttäisi investoinnin myötä tuhoutuvan, eikä päinvastoin. Olisikohan aihepiiriä syytä lähestyä myös tutkimuksen keinoin? Maankäyttö

16 Antero Aaltonen Kiinteistö arvioinnin sosiaali psykologiaa Sampo Hatunen Amerikk alainen tutkija Knox päätyi vuonna 1968 tulokseen, että raveissa totokupongin jättämisen jälkeen veikkaaja oli luottavaisempi veikkaamansa hevosen voittoon kuin juuri ennen veikkaamista. Hevosen mahdollisuudet eivät tietenkään muutu juuri veikkaushetkellä, mutta niin vain veikkaajan mielessä hevosen mahdollisuudet paranivat merkittävästi veikkaamisen jälkeen. Samanlaisen tuloksen samana vuonna sai myös Inkster sekä myöhemmin muutamat muut tutkijat. Tätä ilmiötä kutsutaan sitoutumiseksi ja johdonmukaisuudeksi. Arviointiin ja mihin tahansa harkinnanvaraiseen asiaan tämä ilmiö liittyy siten, että esim. kiinteistön arvoa määrittäessään arviomiehellä saattaa pahimmillaan myllertää ajatuksissa arvoja lähes maan ja taivaan välillä, kun kyseessä on hyvin haastava kohde. Siis kohde, jolle ei ole saatavissa juurikaan markkinatietoutta tai sitten tieto on hyvin ristiriitaista, jollaisesta hyvänä esimerkkinä on asemakaavoittaman maan arviointi ns. Marja-Vantaan alueella. Joka tapauksessa, kun arviointi- tai muu päätös on tehty, jonkin toisen jälkeenpäin tekemä arvio tai oikeuden päätös, tuntuu usein kovasti väärältä, jos päätös poikkeaa itse tehdystä ratkaisusta. Fyysinen vetovoima ja läheisyys Yleisesti tiedetään, että hyvännäköiset ihmiset saavat paremmat paikat ja korkeampaa palkkaa. Kanadalainen tutkimus osoitti, että hyvännäköiset ehdokkaat saivat vaaleissa 2,5 -kertaa enemmän ääniä kuin vähemmän kauniit tai komeat. Siitä huolimatta ¾ äänestäjistä ilmoitti, ettei ulkonäöllä ollut heidän ratkaisuunsa vaikutusta. Oikeuskäytännön puolelta taas 74 tutkitussa tapauksessa syytetty määrättiin maksamaan uhrille kaksi kertaa korkeammat korvaukset, jos uhri oli komeampi kuin syytetty. 16 Maankäyttö

17 Vaikka kysymyksessä ei varsinaisesti olisi juridisessa mielessä liian läheisestä suhteesta arvioitavan kohteen omistajaan ja lunastusarvioinnin puolella lunastajaan tai sen edustajaan ja siis korvauksen maksajaan, saattaa vuosia tai kymmeniä vuosia jatkunut yhteistyö syödä arviomiehen objektiivisuutta, kun asiaa tarkastellaan ulkopuolelta. Selvimmin tämä ilmenee edellä mainituissa vaikeasti arvioitavien kohteiden arvioinnissa. Tilannetta on vaikea monessakin tapauksessa korjata, koska osaavien henkilöiden määrä yksikössä on rajallinen eikä esim. maanmittaustoimistossa pakkolunastusasioita hoitavia henkilöitä ole mahdollista helposti siirtää muihin töihin ja vastaavasti kouluttaa muita lunastustehtäviin, koska yksikön tuloksellisuus kärsisi tai olisi ainakin vaarassa kärsiä. Hyvin yleistä on erilaisten arvioiden käyttäminen oikeudessa. Useimmiten esiintyviä ovat rakennuksen korjaamis- tai rakentamiskustannusten arviot, mutta usein esiintyy myös tavallisia kiinteistöjen arvioita esim. kaupan purku- tai kauppahinnan alennusjutuissa. Enpä kertaakaan törmännyt maaoikeusinsinöörinä ollessani arvioon, joka olisi ollut arvion laatijan päämiehen kannalta epäedullinen. Olen kyllä kuullut jälkeenpäin, että johonkin tapaukseen oli pyydetty usealta arviomieheltä arviot, ennen kuin saatiin sopiva lausunto. Vaikka kuinka yrität olla objektiivinen, päämiehen pienetkin vihjeet antavat alitajunnalle suuntaa, millainen arvion tulee olla. Suurimmillaan minulla edessä olleissa arvioissa ero on ollut mk/ mk ja pakkohuutokaupassa tarkoitushakuinen arvio oli mk ja pakkohuutokaupan hinta mk. Edellä selostetut vaikuttamiset ovat useimmiten alitajuisia eikä niitä huomaa, ellei aseta koko ajan omaa toimintaansa ja objektiivisuuttansa itsensä arvioitavaksi eikä sittenkään voida olla varmoja fyysisen vetovoiman tai läheisen suhteen vaikutuksen eliminoimisesta. Niin hienovaraista vaikutus on. Oma ryhmänsä tietenkin on oman puoluekannan tai muun ryhmittymän etujen suosimisessa arvioinnissa, mutta tällöin ei kyllä voida puhua puolueettomasta arviomiehestä. Esimerkin tai auktoriteetin voima Tällaisesta onkin runsaasti tutkimustuloksia. Esimerkiksi juuri äskettäin televisiossa oli ohjelma, jossa testihenkilöiden joukossa oli tutkijoiden oma, tuloksiin vaikutusta yrittävä henkilö, dominantti. Esimerkiksi pituuden tai etäisyyden arvioinnissa dominantti esitti oman suuresti oikeasta poikkeavan arvion hyvin painokkaasti, jolloin testiryhmän arviot noudattivat suuresti dominantin mielipidettä verrattuna tilanteeseen, jossa kukaan ei ollut ääneen esittänyt mielipidettään arvioitavasta asiasta. Itselle on mm. käynyt niin, että arvioin etäisyyttä puussa istuneeseen teereen ja katsoin etäisyyden olevan 100 metriä, kun taas jahtikaverini arvioi etäisyyden 200 metriksi, koska näki vain kauempana puussa istuneen toisen teeren eikä lähempänä ollutta. Niinpä kaverini etäisyysarvio vaikutti tähtäyspisteeni valintaan siten, että ainakin sen laukauksen jälkeen teeri jatkoi valpasta linnun elämäänsä Litokairassa. Erikoisia tutkimustuloksia on saatu Phillipsin tutkimuksessa USA:ssa, missä sanomalehdessä ja televisiossa näyttävästi käsitellyn itsemurhan jälkeen itsemurhien määrä kohosi merkittävästi noin kuukaudeksi, mutta niin myös kaupallisten lentoyhtiöiden onnettomuuksissa sekä moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuolleiden määrä. Samantapaisen esimerkin voima -syyn on Leonardo da Vinci : oletettu olleen pastori Jim Jonesin Ihmisten temppeli -nimisen uskonlahkon 910 jäsenen itsemurhassa Guyanassa. Itsemurhat tehtiin pastorin määräyksestä ja ensimmäisen itsemurhan jälkeen lähes kaikki tappoivat itsensä. Vain muutama lahkon jäsen pystyi, sanoisin minä, ajattelemaan omilla aivoillaan paeten viidakkoon ja kertoen tapahtuneesta medialle. Paljon siteerattu on myös tutkimus, jossa testihenkilöt luulivat antavansa muille koehenkilöille hengenvaarallisia sähköiskuja, koska testin vetäjä auktoriteettina näin käski. Kysymys on auktoriteetin vaikutuksesta rahvaan mielipiteeseen ja siitäpä vasta onkin paljon huonoja esimerkkejä esim. Pohjois-Koreasta, Neuvostoliitosta, Natsi-Saksasta tai sitten vaikkapa lääkärin selvästä virhearviosta, johon alaiset eivät uskalla auktoriteettiasemasta johtuen puuttua ja millä saattaa olla potilaalle kohtalokkaat seuraukset. Kiinteistöarvioinnin osalta lienee monelle tuttu ilmiö se, että saatuaan käsiinsä kohteesta jo laaditun arviolausunnon tai päätöksen sen arvosta, tämä arvio vaikuttaa omaan arvioon merkittävällä tavalla. Onko tämä sitten hyvä vai huono asia, sitä kukin pohtikoon mielessään, mutta enpä kutsuisi sitä kaikissa tilanteissa enää riippumattomaksi arvioksi. Niukkuus Tämä on kiinteistöarvioinnissa hyvin tuttu ilmiö. Kun tiedetään, että esimerkiksi lomakiinteistönä käytettävistä merenrantatonteista on todella vähän tarjontaa, se on kysynnän kasvamisen johdosta hintatasoa voimakkaasti nostava tekijä. Kasvukeskusten ulkopuolella puree hintatasoa alentavasti taas kysynnän vähäisyys. Muiden hyödykkeiden kohdalla niukkuus-tekijää pyritään käyttämään hyväksi siten, että yritetään saada sellainen mielikuva, että tuotteesta on niukkuutta ja osto- tai hankintapäätös on syytä tehdä todella nopeasti. Tästä tätä kirjoitettaessa on mielestäni karmeana esimerkkinä Guggenheim -museon hanke Helsinkiin, josta pitäisi tehdä päätös nopeasti ilman perusteellista perehtymistä hankkeen faktoihin. Niukkuus-periaate on lähellä ns. Romeo ja Julia -efektiä, jossa vanhempien yritys kieltää nuorten liitto vaikutti päinvastaisesti. Tästäkin on mielenkiintoisia tutkimustuloksia USA:sta, jossa avioliitot olivat sitä pysyvämpiä, mitä enemmän vanhemmat vastustivat liittoa, siis psykologinen reaktanssi ja lapsillahan se on uhmaikä. Juuri tällä ei liene yhtymäkohtaa kiinteistöarvioinnin kysymysten kanssa. Osa siteeraamistani tutkimustuloksista ja paljon muuta mielenkiintoista sisältyy teokseen Vaikutusvalta suostuttelun psykolo giaa Robert B. Cialdini, uudistettu painos vuodelta Kirjoittaja on emeritus maaoikeusinsinööri, sähköposti sampo.hatunen kolumbus.fi. On helpompi vastustaa alussa kuin lopussa. Maankäyttö

18 Kielletyistä kartoista avoimeen verkkopalveluun Pekka Lehtonen Karjalan kartat ovat osa kansakunnan kollektiivista muistia. Maanmittauslaitoksen verkkopalvelu tuo ne kaikkien ulottuville. Löysin arkistostani joskus 1990-luvulla suomalaisen tiekartan, joka ulottui myös Karjalaan. Olin merkinnyt siihen Kannaksen paikannimiä ja piirtänyt myös isäni rykmentin taipaleen Jatkosodassa. Se kulki samaa reittiä kuin Tuntemattomankin rykmentti JR 8: Värtsilän korkeudelta läpi Karjalan korpien Petroskoihin ja vielä Syvärillekin. Neuvostoaikana ei karttaa voinut kuljettaa rajan yli. Pääministeri Aleksei Kosygin sanoi, että jokainen ulkomaalainen on potentiaalinen vakoilija. Kartta ulkomaalaisen hallussa tietysti vahvisti tätä harkittua vainoharhaa ja Karjalan paikkatieto piti vain muistaa. Paikkojen nimienkin kerääminen oli useiden lähteiden takana. Kun sain ensimmäistä kertaa kopioita Karjalan kielletyistä kartoista, tuntui kuin olisi päässyt aikamatkalle sinne, mitä ei enää ole. Liittoutuneiden valvontakomissio esitti lokakuussa 1944 vaatimukset Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden kartta-aineistojen, ilmakuvien, painolevyjen jne. luovuttamisesta. Vaaditut kartat, 16 miljoonaa lehteä ja 8 junanvaunullista luovutettiin lyhyessä määräajassa. Tämä koski mm. mittakaavoissa 1: : olevia karttoja. Jopa uuden valtakunnanrajan karttalehdet leikattiin luovuttamista varten kahtia rajaa myöten. Jäljellejääneet kartat joutuivat julkaisukieltoon. Karttoja jäi arkistoihin ja yksityishenkilöiden haltuun. Niitä palautui myös arkistoihin, kun armeijan yksiköitä kotiutettiin sodan jälkeen. Niistä tuli kiellettyjä karttoja. Muistetaan, kuinka Maanmittaushallituksen karttavaraston hoitaja oli tarkkana siitä, ettei vanhoihin karttoihin kukaan päässyt käsiksi. Tarinan mukaan edes pääjohtaja Lauri Kantee, Muolaan mies, ei saanut Karjalan karttoja nähtäväkseen. Varovaisuutta pidettiin karttavarastonhoitajan luonteenpiirteenä, mutta arvelenpa hänen saaneen ohjeet varjella tätä kiellettyä aineistoa. Yksityishenkilöiden haltuun ja vähän muuallekin jäi kuitenkin karttoja, joista otetut kopiot kiersivät kädestä käteen kuin salaostettu viinapullo. Kartan avulla saattoi ajatuksissa palata kotiseudulle. Pekka Lehtonen 18 Maankäyttö

19 Juuret Jaakkimassa kiinnostavat Jyrki Tiittasta Karjalan kartat - verkko palvelu julkistettiin Karjalaisilla kesäjuhlilla Kuopiossa v Karjalanliiton puheenjohtaja Markku laukkanen (oik.) kiittää kulttuuriteosta, jota Maanmittauslaitoksen tiedottaja Suvi Kärkkäinen ja sovellutusasiantuntija Jyrki Tiittanen esittelivät. Jyrki Tiittasen rooli oli tärkeä nimistön koodaajana nettipalvelua tehtäessä. Jyrki työskentelee Maanmittauslaitoksen Kehittämiskeskuksessa sovellutusasiantuntijana. Nimistöurakkaan ajautumisestaan Jyrki kertoo: Kävin ensimmäistä kertaa isäni synnyinseudulla Jaakkimassa liki kymmenen vuotta isäni kuoleman jälkeen silloisessa Neuvostoliitossa 1990-luvun alussa. Tätini johdatuksella tein tuttavuutta Jaakkiman ja Sortavalan maisemiin. Serkusten kesken päätettiin ryhtyä tutkimaan suvun juuria, jotka jostain syystä tähän saakka olivat olleet hämärän peitossa. Homma tuntui jotenkin vaan sukeutuvan minulle luonnostaan: olin saanut jonkin verran jo kokemusta tutustuttuani aiemmin äitini sukuselvityksiin. Jyrki huomasi, että maantieteen ja paikallishistorian hallinta on keskeinen osa sukututkimusta, ja alkoi pian laatia ensimmäisiä karttoja Laatokan luoteisrannikon tuntumasta. Neuvostoliiton romahduksen aikaan työskentelin atk-asiantuntijana Topografikunnassa, puolustusvoimien karttalaitoksessa. Melko pian tapahtuman jälkeen vanhat ns. kielletyt kartat ilmaantuivat näkyviin tiskien alta. Tajusin pian olevani avainpaikalla Karjalan karttojen suhteen niiden hyödyntämisessä sukututkimukseen. Tuohon aikaan internet oli vielä lapsen kengissä, eikä Jyrkin MS-DOS-kotikoneessakaan ollut edes kunnollista karttaohjelmaa. Topografiset kartat 1:20 000, jotka oli valmistettu ja 1930-luvuilla, osoittautuivat ihanteellisiksi sukututkimusta varten. Laatokan pohjoispuolen kartat oli laadittu kkj-järjestelmän 4. kaistassa ja karttalehdissä oli kilometriruudusto. Sukujen asuinpaikkojen hahmottamisen kannalta keskeistä oli myös, että talot oli tällä alueella nimetty pääsääntöisesti asukkaiden sukunimen mukaan, savokarjalaisen tavan mukaisesti. Aluksi ryhdyin keräämään karttanimistöä muutaman peruskarttalehden alueelta löytääkseni haluamani kohteet nopeammin. Insinööritaidoillani väänsin nopeasti Fortrankääntäjälläni lomakeohjelman, jonka avulla nimien keräys sujui rutiininomaisesti. Nimien syöttö tapahtui Notepad-ohjelmalla avattuun esitäytetyn lomakkeen koordinaattiruutuihin ilman sen kummempia apuvälineitä, digitointialustaa tai karttanäyttöä. Lomakkeesta lehdittäin kerätyt tiedot purettiin ASCII-muotoiseen hakemistoon, jossa nimen lisäksi oli nimen karkea tyyppi, koordinaatit km:n tarkkuudella sekä karttalehden tunnus ja nimi. Koska keräystapa osoittautui varsin tehokkaaksi, alkoi nälkä kasvaa, ja alue laajeni pikkuhiljaa. Tässä vaiheessa Jyrki törmäsi nykyisen AtlasArtin toimitusjohtajaan Risto Pekkaseen, joka tuolloin työskenteli WSOY:n leivissä ja hän elätteli jo tuolloin ajatusta Karjalan karttojen julkaisemisesta kirjamuodossa. Hänen järjestämällään tuella jatkoin nimien keräämistä. Keräystyö tapahtui kaikkineen työajan ulkopuolella. Nimet saatiin pian kasaan, mutta kirjan julkaisu jäi vielä tuossa vaiheessa toteutumatta. Nimiaineisto oli jo olemassa, kun Karjalan kartat päätettiin digitoida 2000-luvun alussa. Olin kuitenkin tässä vaiheessa siirtynyt jo pois Topografikunnasta, eikä hakemistoni löytänyt vielä tietään Karjalan karttojen CD-julkaisuun. Kun AtlasArt julkaisi Kielletyt kartat -kirjasarjansa, osallistuin sen työstämiseen. Samaa aineistoa hyödynnettiin Karjalankartat.fi-sivustoa laadittaessa. Jyrkin merkittävästä työstä Karjalan liitto palkitsi hänet hopeisella ansiomerkillään. Maankäyttö

20 Maanmittauslaitos Ta i pa l e e n j o k i Kartat kertovat tarinoita. Tässä Vuoksen tarinaa topografiselta kartalta 1: katsottuna. Vuoksi virtasi aikanaan Äyräpään ja Räisälän läpi pohjoiseen Sakkolan Kiviniemessä (kartan ulkopuolella 4 5 km länteen) ja laski Käkisalmen linnan vierestä Laatokkaan. Itään, lähelle Laatokkaa, pisti pitkä Suvannonjärvi kuin umpisuoli. Se oli 10 metriä korkeammalla kuin Laatokan vedenpinta. Sen erotti Laatokasta Taipaleen kannas samannimisen kylän lähistöllä. Isännät olivat kaivaneet vähäisen ojan harjukannakselle tulvavesien vuoksi ja siitä tulvavesi mursi myrskyllä ryskyen uuden uoman, josta syntyi 4 kilometriä pitkä Taipaleenjoki. Tammikuussa 1818 Suvannon veden pinta aleni 10 metriä, paljastui hehtaaria hyvää peltomaata. Vuoksen yhteys itään katkesi Kiviniemessä kokonaan. Kiviniemen koski räjäytettiin 1857 (Saimaan kanavan rakentajat ammattimiehet; kanava oli valmistunut v. 1856), jolloin Vuoksi alkoi virrata pääasiassa itään Taipaleenjokena Laatokkaan. Vanha haarakin säilyi mutta virtaama siellä tietysti aleni. Näin suuren joen kulku muuttui geologisesti hämmästyttävän äskettäin. Taipaleenjoki liittyy myös talvisodan ankariin vaiheisiin. Taipaleenjoella taistelivat keskisuomalaiset ja pohjalaiset. Runoilija Yrjö Jylhä, soinilaisten komppanianpäällikkö, kirjoitti kokemuksistaan koskettavan runokokoelman Kiirastuli. Kartalla näkyvät mm. Terenttilän aukeat ja Kirvesmäki, jotka liittyvät talvisodan tunnettuihin paikkoihin ja mainitaan Jylhän runoissa. Kartan keskellä näkyy Sakkolan Haparainen. Siellä asui Antero Rokan esikuva Viljam Pylkäs, pienviljelijä Kannakselta. Kartalla näkyvällä Keljan lohkolla kerrotaan tapahtuneen se kohtaus talvisodassa joulunaikaan 1939, jonka Linna siirsi Tuntemattomaan ja jatkosotaan siis kohtaus, jossa Rokka (Pylkäs) ampuu öiselle pellolle vihollista. Talvisodassa Vuoksi oli osa Mannerheim-linjaa ja jatkosodassa siihen kiertyivät suomalaisten 2 puolustuslinjaa (Vammelsuu Taipale, eli VT-linja ja Viipuri Kuparsaari Taipale eli VKT-linja). Se on elämän ja kuoleman virta, josta Jylhäkin runon kirjoitti. 20 Maankäyttö

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä

Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä Kun älykkäät koneet ja muu teknologinen kehitys yhdistyvät asiantuntijatyössä Dosentti Osmo Kuusi Aalto-yliopisto, Turun Yliopisto 11/15/16 Professiot asiantuntevuuden ydinryhmä Perinteisesti professiolla

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös

Osakkeen arvonmääritys. Onnistunut sijoituspäätös Osakkeen arvonmääritys Onnistunut sijoituspäätös Teos pohjautuu osittain aiemmin useana painoksena nimillä Yrityksen arvonmääritys ja Uusi yrityksen arvonmääritys ilmestyneeseen teokseen. Copyright 2012

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Turvallisuus, nopeus vai hinta?

Turvallisuus, nopeus vai hinta? Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä maksutavoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik

Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Maankäyttötieteiden päivä 2014

Maankäyttötieteiden päivä 2014 30.10.2014 Tieteiden talo Sali 104 Maankäyttötieteiden päivä 2014 Maanmittaustieteiden Seura ry Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIEDOT Maankäyttötieteiden päivän 2014 normaalihintainen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen VBE2 Loppuraportin yhteenveto Jarmo Laitinen Projektin toteutus Projektin sisällön toteutuminen Projekti edistyi ja saavutti asetetut tavoitteet tälle vaiheelle. Tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Hyrynsalmi ja muuttoliike

Hyrynsalmi ja muuttoliike Aluekehitykseltään erityyppisten kuntien puheenvuorot 17.11.2010 Hyrynsalmi ja muuttoliike Kunnanjohtaja Heimo Keränen Hyrynsalmen kunnan visio: Hyrynsalmi on itsenäinen kehittyvä kunta, jolla on hyvät

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja

Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja Erilaisia tapoja tuottaa sukukirjoja monisteina pieniä määriä muutamasta muutamaan kymmeneen kirjapainossa suuria määriä kymmenistä satoihin valokuvakirjaohjelmalla muutamasta muutamaan kymmeneen Monisteina

Lisätiedot

Urapalvelut. CHEM & ENG Susanna Saarinen, koordinaattori career-tech@aalto.fi. into.aalto.fi/careerweb

Urapalvelut. CHEM & ENG Susanna Saarinen, koordinaattori career-tech@aalto.fi. into.aalto.fi/careerweb Urapalvelut CHEM & ENG Susanna Saarinen, koordinaattori career-tech@aalto.fi into.aalto.fi/careerweb Mistä löydän vinkkejä työnhakuun? Kandiopiskelijan CV ja hakukirje Urapalvelut Apua työnhakuun - Aalto

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12. Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot