Moduuli 3: Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moduuli 3: Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa"

Transkriptio

1 Moduuli 3: Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa Innovatiivisia yhteistyömenetelmiä hyödyntävä kehitysprojekti kouluille 1. Johdanto "EUBIS Eu-kansalaisen yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa" -projektin tavoitteena on lisätä oppilaiden osallistumista koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Projektin viisi osanottajamaata ovat tässä suhteessa aivan eri kehitysvaiheissa, mikä johtuu niiden erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista. Tätä nykyä myös nuoremmissa demokratioissa pyritään saavuttamaan yhteiset eurooppalaiset tavoitteet ja noudattamaan uusia eurooppalaisia toimintamalleja, joita ollaan valmiita soveltamaan myös koulumaailmaan. Tästä on monia selviä merkkejä: On laadittu suunnitelmia siitä, kuinka koululaitosta tulevaisuudessa johdetaan. Koulun ja yhteiskunnan yhteistyötä tuetaan, ja koulun kivettyneitä rakenteita puretaan. Opettajia kannustetaan heidän kehittäessään uusia keinoja yhteiskunnalliseen kasvatukseen. Itä-Euroopan poliittisen murroksen jälkeen koulun oli tarkoitus tarjota oppilaille turvallisuudentunnetta ja yleispäteviä arvoja, mutta nykyisin nuoret tarvitsevat pikemminkin tukea löytääkseen paikkansa uudenlaisessa yhteiskunnassa. Aikuisten on tarkistettava asenteitaan. Oppilaita on valmennettava kohtaamaan muuttuneet olosuhteet. On kehitettävä kompetensseja, joiden avulla oppilaat selviytyvät koulun ulkopuolisessa maailmassa, uskaltavat ottaa tiettyjä riskejä ja tehdä vastuullisia päätöksiä. Koulussa on sovellettava uusia elämänläheisiä metodeja ja oppimisstrategioita, jotka ylläpitävät oppimismotivaatiota. Tämän työn tuloksiin vaikuttavat monet tekijät. Koulun uusien menettelytapojen tiellä on usein monenlaisia, hankaliakin esteitä. Erilaisista sosioekonomisista olosuhteista ja perhekulttuureista tulevat oppilaat tarvitsevat opettajiltaan erilaisia kasvatustyylejä. Perheiden ja koulun välinen suhde aiheuttaa omat ongelmansa. Perinteinen perhemalli on murentunut jo vuosikymmenien ajan, minkä seurauksena perheiden kasvatustyylit poikkeavat toisistaan suuresti. Myös vanhempien suhtautumisessa kouluun on eroja. Osa vanhemmista on valmiita tukemaan koulun toimintaa ja käyttää mahdollisuuttaan osallistua päätöksentekoon, toiset taas vaikeuttavat opettajien työtä välinpitämättömällä tai nurjamielisellä asenteellaan. Tällaiset vanhemmat saattavat käyttäytyä torjuvasti, ylimielisesti tai kyynisesti. Heillä voi olla myös väärä käsitys eri osapuolten oikeuksista. Lisäongelmia aiheuttaa vielä yläkouluikäisten oppilaiden puberteetti, joka vaikuttaa sekä oppilaan ja opettajan että nuoren ja tä- 59

2 män vanhempien suhteeseen. Oppilaan, hänen vanhempiensa ja koulun välinen epäluottamus haittaa sekä koulutyötä että oppilaiden intergroitumista luokkaansa ja sitä suurempiin yhteisöihin. Kun usko yhteiskunnalliseen järjestykseen, oikeudenmukaisuuteen ja demokratian periaateisiin horjuu, koulu ei kykene täyttämään kasvatustehtäväänsä. 2. Tavoitteet Tukea tiivistä kumppanuussuhdetta vanhempien ja koulun välillä, koska se edesauttaa oppilaiden sosiaalisten kompetenssien kehitystä. Rakentaa uudenlaista yhteistyötä vanhempien, oppilaiden ja opettajien välille. Avata koulua aikuisten maailman suuntaan vanhempien avulla. Suunnitella aikuisten ja nuorten välistä yhteistyötä (innovatiiviset vanhempainillat, kaikkien osapuolten keskustelutilaisuudet). Perustelu: Vanhempien ja koulun yhteistyö muuttuu lapsen varttuessa. Alakoululaisten vanhemmat ja opettajat seuraavat lasten kehitystä yhdessä melko tiiviisti, mutta yläkoulun ylimmillä luokilla opettajan ja vanhempien yhteistyö on erittäin vähäistä vuotiailla nuorilla on luonnostaan kova tarve itsenäistyä, mistä seuraa usein kovia riitoja kotona, vääriä valintoja, epävarmuutta, neuvottomuutta ja pettymyksiä. Ääritapauksissa nuori voi ajautua välirikkoon perheensä kanssa ja/tai joutua huonoon, jopa rikolliseen seuraan tai tekemisiin huumeiden kanssa. Koulussa tilanne ei ole sen parempi. Murrosikäisille on tyypillistä, että heidän suhteensa kouluun muuttuu yhä huonommaksi. Tässä ikävaiheessa monet pinnaavat koulusta, käyttäytyvät huonosti ja suhtautuvat välinpitämättömästi koulutehtäviin. Oppilaista tuntuu, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa koulun sääntöihin. Opettajien mielipiteet herättävät yhä enemmän vastustusta. Varttuessaan oppilaat myös kokevat luokkansa ilmapiirin huonoksi. Tässä tilanteessa koulun on tehtävä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotta opetustyö voisi ylipäätään onnistua. Kun kaikki nuoren kasvatukseen osallistuvat osapuolet tekevät yhteistyötä, hän tuntee olonsa turvalliseksi. Yhteistyö myös vahvistaa oppilaan arvojen kehittymistä, rakentaa hänelle tietä suurempaan yhteisöön sekä opettaa eri sukupolvia suvaitsemaan ja kunnioittamaan toisiaan. Oppilaat tarvitsevat sekä kodin että koulun tukea löytääkseen oman paikkansa yhteiskunnassa. Tämän moduulin tavoitteena onkin auttaa vanhempia, opettajia ja oppilaita luomaan todellinen kumppanuussuhde, joka helpottaa nuorten siirtymistä koulusta yhteiskuntaan. 3. Toteutus 3.1. Sisällöt ja menetelmät Moduuli "Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa" innostaa kouluja ajattelemaan yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa uudelta kannalta. Se myös tarjoaa opettajille malleja ja materiaaleja, jotka auttavat heitä rakentamaan intensiivistä ja aktiivista yhteistyötä vanhempien, koulun ja oppilaiden välille. 60

3 Vanhemmat on saatava kiinnostumaan yhteistyöstä koulun kanssa myös lapsen alakouluvaiheen jälkeen. Heidän on ymmärrettävä yhteistyön tärkeys, jotta he panostaisivat siihen aktiivisesti. Alkuvaiheessa tilanne kartoitetaan kyselyllä: Millaisena vanhemmat näkevät suhteensa kouluun? Entä suhteensa lapseensa/lapsiinsa? Oppilaiden mielipiteen kysyminen on aivan yhtä välttämätöntä. Kyselyssä tiedustellaan myös vanhempien ja oppilaiden odotuksia. Kysymyksenasettelussa on tärkeää ottaa huomioon konkreettiset tilanteet, kansalliset ominaispiirteet ja tyypilliset ongelmat, jotta kyselyyn vastaajat kokevat, että heidän mielipiteillään on todellista merkitystä ja tuntevat tarvetta paneutua asiaan. (Materiaalien joukossa on esimerkki sekä vanhempien että oppilaiden kyselylomakkeista. Mukana on myös ehdotuksia sopivista yhteistyömenetelmistä.) Sitten järjestetään vanhempien, oppilaiden ja opettajien yhteinen tapaaminen, jossa käydään läpi kyselyjen tulokset ja aletaan suunnitella niiden pohjalta yhteistyötä. Vanhempien, oppilaiden ja opettajien keskustelutilaisuudessa esitellään kyselyjen tulokset, keskustellaan vapaasti tilanteesta, pyydetään vanhempia ja oppilaita esittämään ideoita ja ehdotuksia, suunnitellaan yhteisiä ohjelmia ja projekteja sekä suunnitellaan alustavasti ryhmäjakoa (kuhunkin pienryhmään tulee vanhempia ja oppilaita sekä mahdollisesti myös opettajia). Opettajien tulee valmistautua keskustelutilaisuuteen (tai tarvittaessa useaan tilaisuuteen) perusteellisesti. Tällainen uudenlainen yhteistyö vanhempien kanssa vaatii opettajalta erityisiä psykologisia ja metodisia valmiuksia, sillä koulutyön ongelmakohdista on kerrottava vanhemmille ymmärrettävästi, selkeästi ja hienotunteisesti. Opettajien on syytä ottaa huomioon, että vanhempien taustat ja käsitykset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Heidän sosiaaliset olosuhteensa, perhetraditionsa, kulttuuritaustansa ja uskontonsa ovat erilaisia. Heillä on omat käsityksensä koulusivistyksestä ja sen merkityksestä. Heillä on erilaiset odotukset koulun suhteen. Vanhempien halukkuus tarjota apuaan ja osallistua koulutoimintaan vaihtelee. Joillakin ei ole mahdollisuutta yhteistyöhön ajanpuutteen vuoksi, jotkut eivät ole edes kiinnostuneita yhteistyöstä. Heillä itsellään saattaa olla ongelmia yhteiskuntaan sopeutumisessa. Vanhemmat on saatava ymmärtämään, mitä kaikkien osapuolten yhteistyö merkitsee oppilaille: se vahvistaa heidän itseluottamustaan ja omanarvontuntoaan ja suo heille mahdollisuuden kehittää ongelmanratkaisutaitoaan. Kaikki tämä helpottaa oppilaiden integroitumista yhteiskuntaan. 61

4 Työryhmät valitaan käsiteltävien teemojen ja tavoitteiden mukaan. Vaihtoehtoja ovat pienet perheryhmät, pienryhmät, joihin kuuluvat vanhemmat, heidän oma lapsensa ja opettaja (yleensä luokanopettaja), suuremmat ryhmät, joissa on useita vanhempia ja oppilaita, yksi isä tai äiti ja useita oppilaita, vanhempien ja opettajien yhteinen ryhmä sekä suurryhmä, johon kuuluu vanhempia, oppilaita ja opettajia Yhteistyön konkreettisia teemoja Jos koulussa on jokin hätätilanne tai konkreettisia ongelmia, yhteistyössä keskitytään luonnollisesti niihin. Tässä lisäksi eräitä yleisiä teemoja. A/ Yhteistyö, jonka tavoitteena on nuorten henkisen hyvinvoinnin parantaminen perheessä ja koulussa. Nuorilla on usein ongelmia suhteessaan opettajiin, vanhempiin ja myös koulutovereihinsa. Erityisen vaikeissa tilanteissa tarvitaan ammattiauttajia. Monet lievemmät ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista opettajien, vanhempien ja oppilaiden johdonmukaisella yhteistyöllä. Selvitetään tärkeimmät ongelmien aiheuttajat (esim. vanhempien tai koulun liialliset vaatimukset ja niistä johtuva suorituspaine, pelot, masennus, luokan huono työskentelyilmapiiri, ongelmat suhteessa ystäviin ja luokkatovereihin, yhteistyökyvyn puute, oppimismotivaation puute, josta on seurauksena väärinkäsityksiä vanhempien ja opettajien kanssa, jne.) Järjestetään teemaistuntoja, joissa ongelmat nimetään ja niitä pohditaan. Yritetään ratkaista ongelmat (osapuolet tarkastelevat toisiaan uudesta näkökulmasta ja opettelevat näkemään toisissaan uusia puolia, jännitteitä puretaan keskustelemalla jne.) Oppilaita opetetaan pitämään määrätietoisesti puolensa tiukoissakin paikoissa. On tärkeää pitää huolta omista eduistaan, kestää sosiaalisia konflikteja ja tulla toisten kanssa toimeen myös vaikeissa tilanteissa (tätä voidaan mahdollisuuksien mukaan harjoitella sosiaalipedagogien opastuksella). 1 B/ Vanhempien tiedot ja kokemukset voivat olla oppilaille suureksi avuksi ja hyödyksi. Koska opettajat viettävät suurimman osan työurastaan koulussa, heidän oppilaille välittämänsä maailmankuva on tietyllä tapaa keinotekoinen. Vanhemmat voivat tuoda kouluun toisenlaisia näkemyksiä "ulkomaailmasta" ja kertoa omista käsityksistään. Vanhemmat voivat kertoa työelämästä ja erilaisista ammateista, sillä oppilaat tarvitsevat niistä käytännönläheistä tietoa ja ovat erityisen kiinnostuneita työelämän uusista tuulista. Paikallishallinnossa työskentelevät tai sen luottamustehtävissä toimivat vanhemmat voivat tutustuttaa oppilaat paikalliseen hallintojärjestelmään. 1 Németh Gáborné Doktor Andrea: A szociális kompetencia fejlesztésének lehetőségei az iskolában hu/oldal.php?tipus=cikk&kod= ta-nemeth-szocialis 62

5 Vanhemmat, joilla on kokemusta politiikasta tai oikeuslaitoksesta, voivat kertoa politiikasta kunnallisella ja valtiollisella tasolla. Muita kiinnostavia aiheita ovat EU ja oman maan suhde EU:hun. Aktiiviset järjestöihmiset voivat kertoa järjestönsä toiminnasta. Kansainvälisissä yrityksissä työskentelevät vanhemmat voivat korostaa ulkomaansuhteiden ja kielitaidon merkitystä. Vanhemmat, joiden työ liittyy verotukseen ja/tai pankkitoimintaan, voivat opastaa oppilaita käytännön raha-asioiden hoidossa (esim. pankkitilin avaaminen, rahan nostaminen, laskujen maksaminen, veroilmoituksen täyttäminen). Maailma muuttuu nopeasti. Uusia ammatteja syntyy jatkuvasti ja tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, joten opettajat ja murrosikäisten nuorten vanhemmat eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Tuoreinta tietoa voivat levittää erityisesti nuoret vanhemmat tai vaikkapa oppilaiden aikuiset sisarukset. C/ Vanhempien kautta oppilaat voivat tutustua myös harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintaan. Harrastusten parissa oppilailla on mahdollisuus nähdä koulukaveriensa vanhemmat uudessa valossa ja saada tärkeitä virikkeitä, jotka voivat vaikuttaa heidän koko elämäänsä. Vanhemmat, oppilaat ja opettajat voivat järjestää yhdessä esimerkiksi urheilupäiviä, näyttelyitä, tilaisuuksia tai yhteisiä tutkimusprojekteja. D/ Vanhemmat voivat osallistua projektipäiviin ja projektiviikkoihin. Vanhempien mukanaolo on opettavaista ja voi tuoda projektityöskentelyyn aivan uudenlaista intoa ja käytännöllisiä näkökulmia. Lisäksi oppilailla on tilaisuus keskustella uusien aikuisten kanssa sekä pitää heitä esikuvinaan ja roolimalleinaan. Vanhemmat voivat esittää omia ideoitaan, ottaa hoitaakseen tiettyjä projektitehtäviä, hankkia kirjoja, materiaalia ja työvälineitä, sopia tapaamisia yrityksiin, laitoksiin tai esim. kulttuurikohteisiin, ohjata pienryhmiä esim. omaan alaansa liittyvissä tehtävissä, tarjoutua haastateltavaksi, opettaa tiettyjä taitoja ja valmiuksia 2, tai yksinkertaisesti osallistua yhteiseen pohdiskeluun ja loppuarviointiin. E/ Vanhempien on erittäin tärkeää osallistua toimintaan, joka liittyy ympäristöystävälliseen toimintaan kotikunnassa ja lähialueella. Se vahvistaa nuorten sidettä lähiympäristöönsä. F/ Vanhempien tulisi osallistua myös yhteisiin terveyttä edistäviin sekä rikollisuuden ja huumei- 2 vgl. Textor

6 den vastaisiin hankkeisiin. Heidän mukana olonsa on eduksi sekä perheelle, koululle että yhteiskunnalle. Se, kuinka usein ja kuinka säännöllisesti vanhemmat tekevät yhteistyötä koulun kanssa, riippuu monista seikoista. Olosuhteet ja edellytykset vaihtelevat eri maissa, joten yleisiä ohjeita on vaikea antaa. Ihanteellista olisi, jos vanhemmille sopivaa toimintaa järjestettäisiin säännöllisesti kuukauden tai kahden välein. Silloin kaikki osapuolet kokisivat toiminnan jatkuvaksi ja voisivat nähdä työn tulokset. Vanhemmat kärsivät usein aikapulasta, joten heitä ei pidä rasittaa liikaa. Vanhempien kiireet tulisikin ottaa huomioon yhteisiä aikatauluja laadittaessa. Koulujen ongelmissa on maakohtaisia eroja, ja monet pulmat ilmaantuvat yllättäen ja menettävät yhtä nopeasti merkityksensä. Liitteenä olevat materiaalit ovat kuitenkin käyttökelpoisia kaikissa projektin maissa, sillä ne liittyvät koulumaailman yleisiin, aina ajankohtaisiin teemoihin Arviointi Kolmen osapuolen koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyötä voidaan arvioida monin tavoin. Kun jonkin yksittäisen teeman käsittely on päättynyt, kaikki voivat täyttää opettajien valmistelemat kysymyslomakkeet ja keskustella vastauksistaan yhdessä. Jos yhteistyöllä on saatu aikaan jokin konkreettinen tuotos, se voidaan asettaa näytteille yhdessä työprosessia koskevien pohdintojen kanssa. Yhteisessä loppukeskustelussa voidaan käsitellä yhteisiä elämyksiä ja projektissa karttuneita tietoja ja kokemuksia. Loppukeskustelussa on syytä pohtia myös yhteistyön mahdollista jatkoa. 4. Ideoita jatkotyöskentelyyn Liitteen työmateriaaleja voidaan käyttää mallina muiden ajankohtaisten teemojen käsittelyyn. Jos yhteistyö on sujunut hyvin ja tuottanut tulosta, koulu voi ottaa kolmen osapuolen yhteistyön osaksi strategiaansa, jolloin muilla kouluilla on mahdollisuus ottaa siitä esimerkiä. 5. Materiaaliluettelo 1 Kyselylomakkeet 2 Menetelmäideoita kolmen osapuolen yhteistyöhön 6. Lähdetiedot ja kirjallisuusviitteet Aszmann Anna Szabó Pál (1990): Serdülők önmagukról: Egy nemzetközi felmérés tanulságai. Pedagógiai Szemle, 9. sz Bagdy Emőke Telkes József (1990): Személyiségfejlesztő módszerek az iskolában. Tankönyvkiadó, Budapest. Gaskó Krisztina (2004): Az osztályfőnök, a szülők és az osztálytársak értékelésének hatása a tanuló önértékelésére. Iskolakultúra, Jámbori Szilvia (2003): Az iskolai környezet szerepe a serdülők jövőorientációjának alakulásában. Magyar Pedagógia, 4. sz Golnhofer Erzsébet(2003): Tanulóképek és iskolaelméletek. Iskolakultúra, sz. 64

7 Koncz István (1994): Videós önismeretfejlesztés: a videó felhasználási lehetőségei a éves tanulók önismeretre nevelésében. Fitt Image, Budapest. Krumm, Volker (1995): Schulleistung auch eine Leistung der Eltern. Die heimliche und die offene Zusammenarbeit von Eltern und Lehrern und wie sie verbessert werden kann. In: Specht, W., Thonhauser, J. (Hrsg.): Schulqualität. Innsbruck (S ) Mandátum, Társadalom és oktatás sorozat. Budapest, Nagy József (2000): XXI. század és nevelés. Osiris Kiadó, Budapest.Sallay Hedvig (2003): A szülői nevelés hatása serdülők jövőorientációjának alakulására. Magyar Pedagógia, 3. sz Németh Erzsébet(2002): Az önismeret és a kommunikációs készség fejlesztése. Orosz Judit Szitó Imre (1999): Az iskolai énkép a serdülőkorban. Gyermek, nevelés, pedagógusképzés. Trezor Kiadó, Budapest, Rapos Nóra: Az iskolai félelmek vizsgálata. Iskolakultúra, sz. Shepherd, G. (2003): A szociális készségek fejlesztése (SST). In Zsolnai Anikó (szerk.): Szociális kompetencia társas viselkedés. Gondolat Kiadó, Budapest, Schneider, B. H. (1993): Childrens social competence in context. Pergamon Press, Oxford. Sütőné Koczka Ágota (2005): Szociális készségek fejlesztése kamaszkorban. Trefort Kiadó, Budapest. Vámos Ágnes: Tanárkép, tanárfogalom a családban. Iskolakultúra, sz. Zsolnai Anikó (szerk.): Szociális kompetencia társas viselkedés. Gondolat Kiadó, Budapest. Linkit (viimeksi tarkistettu ) (viimeksi tarkistettu ) tarkistettu ) (viimeksi tarkistettu ) 7. Yhteystiedot Zita Margit Kis Nyugat-Magyarországi Egyetem/University of Western Hungary 9012 Győr Türr I. u. 5 65

8 8. Liite: Materiaalit 8.1. Materiaali 1/ Kyselylomakkeet 1. KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE (3.1. Alkukartoitus) 1. Mitä mieltä olet lapsesi suhteesta kouluunsa? 2. Onko se mielestäsi sellainen kuin pitää? 3. Millainen suhde sinulla itselläsi on lapsesi kouluun? 4. Tahtoisitko lisätä, vähentää tai muuten muuttaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä koulun kanssa? 5. Millaiset välit sinulla ja lapsellasi on? 6. Keskusteletko lapsesi kanssa säännöllisesti koulusta? 7. Jos et keskustele, mistä se johtuu? 8. Jos keskustelet, mitä kysyt useimmin? 9. Mitä odotat koululta? 10. Liittyykö omaan työhösi tai harrastuksiisi jotain sellaista, jonka arvelet kiinnostavan omaa lastasi tai muita koulun oppilaita? Mitä se voisi olla? 2. KYSELYLOMAKE OPPILAILLE (3.1 Alkukartoitus) 1. Kuinka viihdyt koulussa? 2. Millaiseksi koet luokkasi ilmapiirin? 3. Onko sinulla ongelmia opettajien kanssa? Millaisia? 4. Onko sinulla ongelmia muiden oppilaiden kanssa? Millaisia? 5. Oletko tyytyväinen koulusuorituksiisi? 6. Kuinka usein puhut vanhempiesi kanssa koulusta? 7. Ovatko nämä juttutuokiot mielestäsi mukavia, vai jättäisitkö ne mieluummin väliin? 8. Ovatko vanhempasi tyytyväisiä koulusuorituksiisi? 9. Onko vanhemmillasi selkeä ja oikea käsitys koulutyöstäsi? 10. Suhtautuvatko vanhempasi ymmärtäväisesti kaikkiin kysymyksiisi? 66

9 11. Oletko sitä mieltä, että koulu valmistaa sinua elämää varten? 12. Saatko riittävästi tietoa mielenkiintoisista aloista ja ammateista? 13. Voiko koulussa puhua vaikeista ongelmista? 14. Onko koulun kulttuuritarjonta runsasta ja monipuolista? 15. Voivatko koulusi oppilaat osallistua kuntanne/ alueenne yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kyselylomakkeiden käsittely ja jatkotoimet 1. Vastaukset ryhmitellään selvyyden vuoksi teemoittain. Vanhempien ja oppilaiden odotukset koulua kohtaan. Vanhempien ja heidän koulua käyvien lastensa välinen suhde. Mitä oppilaat kaipaavat koulussa. Vanhempien, koulun ja oppilaiden yhteistyömahdollisuudet pähkinänkuoressa. 2. Kaikkien osapuolten tapaamisessa vanhemmat ja oppilaat voivat laatia yhdessä kolme julistetta: positiivisia ehdotuksia, niiden vertailua sekä yhteisiä ratkaisuehdotuksia. Apuna toimii juontajapari (yksi äiti tai isä sekä yksi oppilas). Kyselylomakkeita voi muunnella ajankohtaisen tilanteen mukaan. Tulokset käsitellään ylläolevaan tapaan Materiaali 2 / Menetelmäideoita kolmen osapuolen yhteistyöhön Kohdan 3.2. A/ materiaalit 1. Sopuratkaisun etsiminen Opettaja kirjoittaa kahdelle fläppitaulun arkille otsikoita, joista jokainen kuvaa yhtä tiettyä ongelmaa (esim. "Nuori tulee kotiin liian myöhään"). Vanhempien ja oppilaiden ryhmät saavat samanlaiset arkit. Molemmat ryhmät lisäävät otsikoiden alle mielipiteitään ja ehdotuksiaan. Sen jälkeen ryhmät tutustuvat toistensa julisteisiin ja valitsevat hyväksymänsä ehdotukset. Lopuksi pyritään neuvottelemalla sopuratkaisuun. Tulokset kirjoitetaan yhteiselle arkille. (Yhteiset arkit voidaan jättää luokan seinälle.) Tarkoituksena on ottaa puheeksi sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa pienet paheet (oppilaat käyvät joka viikonloppu bileissä ja jättävät huoneensa siivoamatta, vanhemmat tekevät liikaa ylitöitä ja rähjäävät perheelleen). Samalla kannattaa kuitenkin keskustella myös suuremmista ongelmista, kuten ilkivallasta, graffiteista jne. 67

10 Tärkeää: Yhteistyön arviointi. Merkittävin kysymys kuuluu: onko neuvottelulla vaikutusta väleihinne? 2. Tilanteiden arviointi Vanhemmat ja oppilaat jakautuvat sekaryhmiin. Opettaja heijastaa valkokankaalle valokuvia, jotka kuvaavat epämiellyttäviä tilanteita (esim. epäkohteliasta käytöstä, väkivaltaa, luonnon saastuttamista). Ryhmät muodostavat mielipiteensä ja kertovat siitä suuressa ryhmässä. Tärkeää: Keskustelu mielipide-eroista. 3. Toimenpidesuunnitelma Muodostetaan sekaryhmiä, joissa on enemmän oppilaita kuin aikuisia. Ryhmät saavat kuvitteellisen tehtävän (niiden pitää esimerkiksi koota luokan oppilaista valokuva-albumi tai kirjoittaa artikkeli koulun ympäristöstä) ja suunnittelevat sen toteuttamista. Jokainen miettii, mitä kaikkea tehtävään kuuluu, ja valitsee itselleen osatehtävän. Sitten koko ryhmä pohtii yhdessä, onko kaikki otettu huomioon. Ryhmä esittelee suunnitelmansa. 4. Leikki: arvokilpailu Jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa paperilapulle asioita, joita hän pitää tärkeimpinä opiskelussa, perheelämässä ja elämässä yleensä (kunkin otsikon alle viisi asiaa). Laput kerätään ja arvot kirjoitetaan taululle (kukin vain yhteen kertaan). Jokainen ryhmäläinen valitsee taululta kymmenen itselleen tärkeintä arvoa ja kirjoittaa ne äänestyslapulle. Opettaja kerää laput yhdessä muutaman avustajan kanssa ja merkitsee oppilaiden antamat äänet käsitteiden viereen taululle esim. punaisella kynällä ja vanhempien äänet mustalla kynällä. Koko ryhmä yhdessä keskustelee oppilaiden ja vanhempien arvojen eroista. Tärkeää: Tiedostetaan arvomaailmojen erot, pohditaan eri sukupolvien asenteita. 5. Kommunikaatiota häiritsevien jännitteiden purkaminen Nuorilla on tapana esittää mielipiteitään (esimerkiksi koulusta, elämänasenteestaan, käyttäytymisestä, tavoista jne.) provosoivaan sävyyn. Vanhempien ryhmä kirjoittaa pahvikorteille erityisen ärsyttävinä pitämiään lastensa tokaisuja. Oppilaat puolestaan kirjoittavat korteille vanhempiensa sanontoja, joista he eivät pidä. Vanhempien kortit voivat olla vihreitä, oppilaiden oransseja. Muodostetaan kahdeksan hengen ryhmiä, joista puolet on vanhempia ja puolet oppilaita. Ryhmät istuutuvat pöytien ympärille siten, että joka toisella tuolilla istuu opettaja, joka toisella oppilas. Yksi oppilaista vetää vihreän kortin ja lukee siinä olevan mielipiteen ääneen. Viereinen aikuinen muotoilee mielipiteen uudestaan siten, että sen sisältö pysyy samana, mutta sävy on asiallinen, eikä lause herätä enää ärtymystä tai jännitteitä. Sen jälkeen sama aikuinen vetää oranssin kortin ja lukee siinä olevan lauseen ääneen. Tämän lauseen "oikaisee" seuraava oppilas. Kun kahdeksan korttia on luettu ja oikaistu, vanhemmat vetävät vuorostaan vihreät kortit ja oppilaat oranssit, joten jokainen tulee oikaisseeksi oman ikävänsävyisen tokaisunsa. Tärkeää: itse kunkin on päästävä eroon jännitteitä aiheuttavasta kommunikaatiosta, muuten tiimityö ei voi onnistua. 68

11 Kohdan 3.2. B/ materiaalit Vanhempia pyydetään tuomaan kouluun omaa osaamistaan. Heidät toivotetaan tervetulleiksi kertomaan oppilaille ja opettajille työstään, harrastuksistaan tai muista osaamisalueistaan. He voivat jakaa tietoa vaikkapa yhteiskunnallisesta toiminnastaan, terveellisestä elämäntavasta tai tavalliseen arkeen liittyvistä tärkeistä asioista. Kun vanhempien osallistumishalukkuus on kartoitettu, oppilaat saavat esittää teemoihin liittyviä kysymyksiä. Vanhemmilla on mahdollisuus järjestää esimerkiksi oppitunteja, keskustelu- tai kahvitilaisuuksia tai näyttelyitä, joissa he ottavat oppilaiden toiveet ja kysymykset huomioon. Oppilaat voivat auttaa esim. tietokoneen, projektorin tai muiden teknisten laitteiden käytössä. Jos teema on erityisen kiinnostava, oppilaat voivat kirjoittaa siitä koulun lehteen artikkelin tai tehdä haastattelun. Kohtien 3.2. C/, D/, E/ ja F/ materiaalit Näissä kohdissa mainittua toimintaa voi järjestää ilman sen kummempia metodeja. Tieto menee usein parhaiten perille, jos kertojana on tuttu ihminen, joka osaa esittää asiansa mielenkiintoisesti. Omat kokemukset ja mielenkiintoiset kertomukset ovat mielenkiintoisempia kuin kuiva luennointi. Esimerkiksi tupakkakokeiluja tekevien nuorten on hyvä kuulla, kuinka vaikeaa tupakoinnin lopettaminen on ja he sisäistävät asian paremmin, jos siitä kertoo heidän koulukaverinsa isä. Joku sydäninfarktin kokenut tuttu aikuinen voi puolestaan neuvoa oppilaita syömään terveellisesti ja harrastamaan liikuntaa nuoresta pitäen. Kohdan 3.3. materiaalit Arviointilomakkeet Oppilaille: Onko vanhempien osallistuminen koulutoimintaan vastannut odotuksiasi? Oletko saanut hyödyllistä tietoa ja oivalluksia? Onko yhteistyö vanhempien kanssa syventänyt tietämystäsi aihepiiristä? Tunsitko, että sinua kohdeltiin tasa-arvoisena yhteistyökumppanina? Pystyitko osallistumaan työhön aktiivisesti? Onko yhteistyö muuttanut käsitystäsi vanhemmista? Tahtoisitko osallistua muihin samankaltaisiin projekteihin? kyllä jonkin verran ei 69

12 Vanhemmille: kyllä jonkin verran ei Vastasiko yhteistyö oppilaiden kanssa odotuksiasi? Tuntuiko sinusta, että panoksestasi oli hyötyä? Oletko saanut työstäsi hyödyllisiä kokemuksia? Oliko yhteistyösi oppilaiden kanssa rakentavaa? Onko yhteistyö muuttanut käsitystäsi oppilaista/ omasta lapsestasi? Tahtoisitko osallistua muihin samankaltaisiin projekteihin? 70

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI

Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI Tapauskohtainen Lähestymistapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Tieto vanhemmille Diat koteihin Ratkaisukeskeinen tapa tukea hyvinvointia Ritaharjussa Vaikeiden

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet

3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet 3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN Sukupolvien välisiä todellisia siteitä voidaan vahvistaa järjestämällä toimintaa, jossa lapset ja ikäihmiset vaihtavat kokemuksia ja oppivat samassa tilassa. Seniorien

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen

Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Suunnitelma työpaikkavalmentajana toimimiseen Sisältö Työn räätälöinti on työn mukauttamista yksilöllisin edellytyksin Työelämän pelisäännöt ja työelämätaidot SWOT-analyysi: Mitä työpaikallani työntekijältä

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Osallistamisen käytännöt

Osallistamisen käytännöt Osallistamisen käytännöt Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto CHAMP-työpaja 4.5.2010, Tampere Esityksen sisältö Osallistaminen kuntien ilmastotyössä Keskustelutilaisuudet Tilaisuuksien fasilitointi

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU

NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU NUORISOTOIMINNTOJEN HAASTEET KLUBIEN JOHDOLLE UUDET SUKUPOLVET -PALVELU Miksi viides palveluväylä (uudet sukupolvet palvelu) - Mahdollistaa tehokkaan väylän paikkakunnan nuorten tukemiseen - Tarvitaan

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli:

Kohtaamisia ja kasvua arjessa koti, koulu ja paikallisyhdistykset kumppaneina hanke 2012-2014 Toimintamalli: Toimintamalli: NUORTEN UNELMAPAJA Toteutus pienryhmässä Aikuisten kehittämä nuorisotoiminta ei välttämättä sellaisenaan kiinnosta nuoria. Älä siis tee turhaa työtä, vaan järjestä nuorille mahdollisuus

Lisätiedot