Moduuli 3: Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Moduuli 3: Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa"

Transkriptio

1 Moduuli 3: Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa Innovatiivisia yhteistyömenetelmiä hyödyntävä kehitysprojekti kouluille 1. Johdanto "EUBIS Eu-kansalaisen yhteiskunnallinen osallistuminen alkaa koulussa" -projektin tavoitteena on lisätä oppilaiden osallistumista koulun ja yhteiskunnan toimintaan. Projektin viisi osanottajamaata ovat tässä suhteessa aivan eri kehitysvaiheissa, mikä johtuu niiden erilaisista yhteiskunnallisista tilanteista. Tätä nykyä myös nuoremmissa demokratioissa pyritään saavuttamaan yhteiset eurooppalaiset tavoitteet ja noudattamaan uusia eurooppalaisia toimintamalleja, joita ollaan valmiita soveltamaan myös koulumaailmaan. Tästä on monia selviä merkkejä: On laadittu suunnitelmia siitä, kuinka koululaitosta tulevaisuudessa johdetaan. Koulun ja yhteiskunnan yhteistyötä tuetaan, ja koulun kivettyneitä rakenteita puretaan. Opettajia kannustetaan heidän kehittäessään uusia keinoja yhteiskunnalliseen kasvatukseen. Itä-Euroopan poliittisen murroksen jälkeen koulun oli tarkoitus tarjota oppilaille turvallisuudentunnetta ja yleispäteviä arvoja, mutta nykyisin nuoret tarvitsevat pikemminkin tukea löytääkseen paikkansa uudenlaisessa yhteiskunnassa. Aikuisten on tarkistettava asenteitaan. Oppilaita on valmennettava kohtaamaan muuttuneet olosuhteet. On kehitettävä kompetensseja, joiden avulla oppilaat selviytyvät koulun ulkopuolisessa maailmassa, uskaltavat ottaa tiettyjä riskejä ja tehdä vastuullisia päätöksiä. Koulussa on sovellettava uusia elämänläheisiä metodeja ja oppimisstrategioita, jotka ylläpitävät oppimismotivaatiota. Tämän työn tuloksiin vaikuttavat monet tekijät. Koulun uusien menettelytapojen tiellä on usein monenlaisia, hankaliakin esteitä. Erilaisista sosioekonomisista olosuhteista ja perhekulttuureista tulevat oppilaat tarvitsevat opettajiltaan erilaisia kasvatustyylejä. Perheiden ja koulun välinen suhde aiheuttaa omat ongelmansa. Perinteinen perhemalli on murentunut jo vuosikymmenien ajan, minkä seurauksena perheiden kasvatustyylit poikkeavat toisistaan suuresti. Myös vanhempien suhtautumisessa kouluun on eroja. Osa vanhemmista on valmiita tukemaan koulun toimintaa ja käyttää mahdollisuuttaan osallistua päätöksentekoon, toiset taas vaikeuttavat opettajien työtä välinpitämättömällä tai nurjamielisellä asenteellaan. Tällaiset vanhemmat saattavat käyttäytyä torjuvasti, ylimielisesti tai kyynisesti. Heillä voi olla myös väärä käsitys eri osapuolten oikeuksista. Lisäongelmia aiheuttaa vielä yläkouluikäisten oppilaiden puberteetti, joka vaikuttaa sekä oppilaan ja opettajan että nuoren ja tä- 59

2 män vanhempien suhteeseen. Oppilaan, hänen vanhempiensa ja koulun välinen epäluottamus haittaa sekä koulutyötä että oppilaiden intergroitumista luokkaansa ja sitä suurempiin yhteisöihin. Kun usko yhteiskunnalliseen järjestykseen, oikeudenmukaisuuteen ja demokratian periaateisiin horjuu, koulu ei kykene täyttämään kasvatustehtäväänsä. 2. Tavoitteet Tukea tiivistä kumppanuussuhdetta vanhempien ja koulun välillä, koska se edesauttaa oppilaiden sosiaalisten kompetenssien kehitystä. Rakentaa uudenlaista yhteistyötä vanhempien, oppilaiden ja opettajien välille. Avata koulua aikuisten maailman suuntaan vanhempien avulla. Suunnitella aikuisten ja nuorten välistä yhteistyötä (innovatiiviset vanhempainillat, kaikkien osapuolten keskustelutilaisuudet). Perustelu: Vanhempien ja koulun yhteistyö muuttuu lapsen varttuessa. Alakoululaisten vanhemmat ja opettajat seuraavat lasten kehitystä yhdessä melko tiiviisti, mutta yläkoulun ylimmillä luokilla opettajan ja vanhempien yhteistyö on erittäin vähäistä vuotiailla nuorilla on luonnostaan kova tarve itsenäistyä, mistä seuraa usein kovia riitoja kotona, vääriä valintoja, epävarmuutta, neuvottomuutta ja pettymyksiä. Ääritapauksissa nuori voi ajautua välirikkoon perheensä kanssa ja/tai joutua huonoon, jopa rikolliseen seuraan tai tekemisiin huumeiden kanssa. Koulussa tilanne ei ole sen parempi. Murrosikäisille on tyypillistä, että heidän suhteensa kouluun muuttuu yhä huonommaksi. Tässä ikävaiheessa monet pinnaavat koulusta, käyttäytyvät huonosti ja suhtautuvat välinpitämättömästi koulutehtäviin. Oppilaista tuntuu, ettei heillä ole mahdollisuutta vaikuttaa koulun sääntöihin. Opettajien mielipiteet herättävät yhä enemmän vastustusta. Varttuessaan oppilaat myös kokevat luokkansa ilmapiirin huonoksi. Tässä tilanteessa koulun on tehtävä yhteistyötä vanhempien kanssa, jotta opetustyö voisi ylipäätään onnistua. Kun kaikki nuoren kasvatukseen osallistuvat osapuolet tekevät yhteistyötä, hän tuntee olonsa turvalliseksi. Yhteistyö myös vahvistaa oppilaan arvojen kehittymistä, rakentaa hänelle tietä suurempaan yhteisöön sekä opettaa eri sukupolvia suvaitsemaan ja kunnioittamaan toisiaan. Oppilaat tarvitsevat sekä kodin että koulun tukea löytääkseen oman paikkansa yhteiskunnassa. Tämän moduulin tavoitteena onkin auttaa vanhempia, opettajia ja oppilaita luomaan todellinen kumppanuussuhde, joka helpottaa nuorten siirtymistä koulusta yhteiskuntaan. 3. Toteutus 3.1. Sisällöt ja menetelmät Moduuli "Koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyö nuorten sosiaalisessa kasvatuksessa" innostaa kouluja ajattelemaan yhteistyötä oppilaiden vanhempien kanssa uudelta kannalta. Se myös tarjoaa opettajille malleja ja materiaaleja, jotka auttavat heitä rakentamaan intensiivistä ja aktiivista yhteistyötä vanhempien, koulun ja oppilaiden välille. 60

3 Vanhemmat on saatava kiinnostumaan yhteistyöstä koulun kanssa myös lapsen alakouluvaiheen jälkeen. Heidän on ymmärrettävä yhteistyön tärkeys, jotta he panostaisivat siihen aktiivisesti. Alkuvaiheessa tilanne kartoitetaan kyselyllä: Millaisena vanhemmat näkevät suhteensa kouluun? Entä suhteensa lapseensa/lapsiinsa? Oppilaiden mielipiteen kysyminen on aivan yhtä välttämätöntä. Kyselyssä tiedustellaan myös vanhempien ja oppilaiden odotuksia. Kysymyksenasettelussa on tärkeää ottaa huomioon konkreettiset tilanteet, kansalliset ominaispiirteet ja tyypilliset ongelmat, jotta kyselyyn vastaajat kokevat, että heidän mielipiteillään on todellista merkitystä ja tuntevat tarvetta paneutua asiaan. (Materiaalien joukossa on esimerkki sekä vanhempien että oppilaiden kyselylomakkeista. Mukana on myös ehdotuksia sopivista yhteistyömenetelmistä.) Sitten järjestetään vanhempien, oppilaiden ja opettajien yhteinen tapaaminen, jossa käydään läpi kyselyjen tulokset ja aletaan suunnitella niiden pohjalta yhteistyötä. Vanhempien, oppilaiden ja opettajien keskustelutilaisuudessa esitellään kyselyjen tulokset, keskustellaan vapaasti tilanteesta, pyydetään vanhempia ja oppilaita esittämään ideoita ja ehdotuksia, suunnitellaan yhteisiä ohjelmia ja projekteja sekä suunnitellaan alustavasti ryhmäjakoa (kuhunkin pienryhmään tulee vanhempia ja oppilaita sekä mahdollisesti myös opettajia). Opettajien tulee valmistautua keskustelutilaisuuteen (tai tarvittaessa useaan tilaisuuteen) perusteellisesti. Tällainen uudenlainen yhteistyö vanhempien kanssa vaatii opettajalta erityisiä psykologisia ja metodisia valmiuksia, sillä koulutyön ongelmakohdista on kerrottava vanhemmille ymmärrettävästi, selkeästi ja hienotunteisesti. Opettajien on syytä ottaa huomioon, että vanhempien taustat ja käsitykset poikkeavat toisistaan huomattavasti. Heidän sosiaaliset olosuhteensa, perhetraditionsa, kulttuuritaustansa ja uskontonsa ovat erilaisia. Heillä on omat käsityksensä koulusivistyksestä ja sen merkityksestä. Heillä on erilaiset odotukset koulun suhteen. Vanhempien halukkuus tarjota apuaan ja osallistua koulutoimintaan vaihtelee. Joillakin ei ole mahdollisuutta yhteistyöhön ajanpuutteen vuoksi, jotkut eivät ole edes kiinnostuneita yhteistyöstä. Heillä itsellään saattaa olla ongelmia yhteiskuntaan sopeutumisessa. Vanhemmat on saatava ymmärtämään, mitä kaikkien osapuolten yhteistyö merkitsee oppilaille: se vahvistaa heidän itseluottamustaan ja omanarvontuntoaan ja suo heille mahdollisuuden kehittää ongelmanratkaisutaitoaan. Kaikki tämä helpottaa oppilaiden integroitumista yhteiskuntaan. 61

4 Työryhmät valitaan käsiteltävien teemojen ja tavoitteiden mukaan. Vaihtoehtoja ovat pienet perheryhmät, pienryhmät, joihin kuuluvat vanhemmat, heidän oma lapsensa ja opettaja (yleensä luokanopettaja), suuremmat ryhmät, joissa on useita vanhempia ja oppilaita, yksi isä tai äiti ja useita oppilaita, vanhempien ja opettajien yhteinen ryhmä sekä suurryhmä, johon kuuluu vanhempia, oppilaita ja opettajia Yhteistyön konkreettisia teemoja Jos koulussa on jokin hätätilanne tai konkreettisia ongelmia, yhteistyössä keskitytään luonnollisesti niihin. Tässä lisäksi eräitä yleisiä teemoja. A/ Yhteistyö, jonka tavoitteena on nuorten henkisen hyvinvoinnin parantaminen perheessä ja koulussa. Nuorilla on usein ongelmia suhteessaan opettajiin, vanhempiin ja myös koulutovereihinsa. Erityisen vaikeissa tilanteissa tarvitaan ammattiauttajia. Monet lievemmät ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista opettajien, vanhempien ja oppilaiden johdonmukaisella yhteistyöllä. Selvitetään tärkeimmät ongelmien aiheuttajat (esim. vanhempien tai koulun liialliset vaatimukset ja niistä johtuva suorituspaine, pelot, masennus, luokan huono työskentelyilmapiiri, ongelmat suhteessa ystäviin ja luokkatovereihin, yhteistyökyvyn puute, oppimismotivaation puute, josta on seurauksena väärinkäsityksiä vanhempien ja opettajien kanssa, jne.) Järjestetään teemaistuntoja, joissa ongelmat nimetään ja niitä pohditaan. Yritetään ratkaista ongelmat (osapuolet tarkastelevat toisiaan uudesta näkökulmasta ja opettelevat näkemään toisissaan uusia puolia, jännitteitä puretaan keskustelemalla jne.) Oppilaita opetetaan pitämään määrätietoisesti puolensa tiukoissakin paikoissa. On tärkeää pitää huolta omista eduistaan, kestää sosiaalisia konflikteja ja tulla toisten kanssa toimeen myös vaikeissa tilanteissa (tätä voidaan mahdollisuuksien mukaan harjoitella sosiaalipedagogien opastuksella). 1 B/ Vanhempien tiedot ja kokemukset voivat olla oppilaille suureksi avuksi ja hyödyksi. Koska opettajat viettävät suurimman osan työurastaan koulussa, heidän oppilaille välittämänsä maailmankuva on tietyllä tapaa keinotekoinen. Vanhemmat voivat tuoda kouluun toisenlaisia näkemyksiä "ulkomaailmasta" ja kertoa omista käsityksistään. Vanhemmat voivat kertoa työelämästä ja erilaisista ammateista, sillä oppilaat tarvitsevat niistä käytännönläheistä tietoa ja ovat erityisen kiinnostuneita työelämän uusista tuulista. Paikallishallinnossa työskentelevät tai sen luottamustehtävissä toimivat vanhemmat voivat tutustuttaa oppilaat paikalliseen hallintojärjestelmään. 1 Németh Gáborné Doktor Andrea: A szociális kompetencia fejlesztésének lehetőségei az iskolában hu/oldal.php?tipus=cikk&kod= ta-nemeth-szocialis 62

5 Vanhemmat, joilla on kokemusta politiikasta tai oikeuslaitoksesta, voivat kertoa politiikasta kunnallisella ja valtiollisella tasolla. Muita kiinnostavia aiheita ovat EU ja oman maan suhde EU:hun. Aktiiviset järjestöihmiset voivat kertoa järjestönsä toiminnasta. Kansainvälisissä yrityksissä työskentelevät vanhemmat voivat korostaa ulkomaansuhteiden ja kielitaidon merkitystä. Vanhemmat, joiden työ liittyy verotukseen ja/tai pankkitoimintaan, voivat opastaa oppilaita käytännön raha-asioiden hoidossa (esim. pankkitilin avaaminen, rahan nostaminen, laskujen maksaminen, veroilmoituksen täyttäminen). Maailma muuttuu nopeasti. Uusia ammatteja syntyy jatkuvasti ja tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, joten opettajat ja murrosikäisten nuorten vanhemmat eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Tuoreinta tietoa voivat levittää erityisesti nuoret vanhemmat tai vaikkapa oppilaiden aikuiset sisarukset. C/ Vanhempien kautta oppilaat voivat tutustua myös harrastuksiin ja vapaa-ajantoimintaan. Harrastusten parissa oppilailla on mahdollisuus nähdä koulukaveriensa vanhemmat uudessa valossa ja saada tärkeitä virikkeitä, jotka voivat vaikuttaa heidän koko elämäänsä. Vanhemmat, oppilaat ja opettajat voivat järjestää yhdessä esimerkiksi urheilupäiviä, näyttelyitä, tilaisuuksia tai yhteisiä tutkimusprojekteja. D/ Vanhemmat voivat osallistua projektipäiviin ja projektiviikkoihin. Vanhempien mukanaolo on opettavaista ja voi tuoda projektityöskentelyyn aivan uudenlaista intoa ja käytännöllisiä näkökulmia. Lisäksi oppilailla on tilaisuus keskustella uusien aikuisten kanssa sekä pitää heitä esikuvinaan ja roolimalleinaan. Vanhemmat voivat esittää omia ideoitaan, ottaa hoitaakseen tiettyjä projektitehtäviä, hankkia kirjoja, materiaalia ja työvälineitä, sopia tapaamisia yrityksiin, laitoksiin tai esim. kulttuurikohteisiin, ohjata pienryhmiä esim. omaan alaansa liittyvissä tehtävissä, tarjoutua haastateltavaksi, opettaa tiettyjä taitoja ja valmiuksia 2, tai yksinkertaisesti osallistua yhteiseen pohdiskeluun ja loppuarviointiin. E/ Vanhempien on erittäin tärkeää osallistua toimintaan, joka liittyy ympäristöystävälliseen toimintaan kotikunnassa ja lähialueella. Se vahvistaa nuorten sidettä lähiympäristöönsä. F/ Vanhempien tulisi osallistua myös yhteisiin terveyttä edistäviin sekä rikollisuuden ja huumei- 2 vgl. Textor

6 den vastaisiin hankkeisiin. Heidän mukana olonsa on eduksi sekä perheelle, koululle että yhteiskunnalle. Se, kuinka usein ja kuinka säännöllisesti vanhemmat tekevät yhteistyötä koulun kanssa, riippuu monista seikoista. Olosuhteet ja edellytykset vaihtelevat eri maissa, joten yleisiä ohjeita on vaikea antaa. Ihanteellista olisi, jos vanhemmille sopivaa toimintaa järjestettäisiin säännöllisesti kuukauden tai kahden välein. Silloin kaikki osapuolet kokisivat toiminnan jatkuvaksi ja voisivat nähdä työn tulokset. Vanhemmat kärsivät usein aikapulasta, joten heitä ei pidä rasittaa liikaa. Vanhempien kiireet tulisikin ottaa huomioon yhteisiä aikatauluja laadittaessa. Koulujen ongelmissa on maakohtaisia eroja, ja monet pulmat ilmaantuvat yllättäen ja menettävät yhtä nopeasti merkityksensä. Liitteenä olevat materiaalit ovat kuitenkin käyttökelpoisia kaikissa projektin maissa, sillä ne liittyvät koulumaailman yleisiin, aina ajankohtaisiin teemoihin Arviointi Kolmen osapuolen koulun, oppilaiden ja vanhempien yhteistyötä voidaan arvioida monin tavoin. Kun jonkin yksittäisen teeman käsittely on päättynyt, kaikki voivat täyttää opettajien valmistelemat kysymyslomakkeet ja keskustella vastauksistaan yhdessä. Jos yhteistyöllä on saatu aikaan jokin konkreettinen tuotos, se voidaan asettaa näytteille yhdessä työprosessia koskevien pohdintojen kanssa. Yhteisessä loppukeskustelussa voidaan käsitellä yhteisiä elämyksiä ja projektissa karttuneita tietoja ja kokemuksia. Loppukeskustelussa on syytä pohtia myös yhteistyön mahdollista jatkoa. 4. Ideoita jatkotyöskentelyyn Liitteen työmateriaaleja voidaan käyttää mallina muiden ajankohtaisten teemojen käsittelyyn. Jos yhteistyö on sujunut hyvin ja tuottanut tulosta, koulu voi ottaa kolmen osapuolen yhteistyön osaksi strategiaansa, jolloin muilla kouluilla on mahdollisuus ottaa siitä esimerkiä. 5. Materiaaliluettelo 1 Kyselylomakkeet 2 Menetelmäideoita kolmen osapuolen yhteistyöhön 6. Lähdetiedot ja kirjallisuusviitteet Aszmann Anna Szabó Pál (1990): Serdülők önmagukról: Egy nemzetközi felmérés tanulságai. Pedagógiai Szemle, 9. sz Bagdy Emőke Telkes József (1990): Személyiségfejlesztő módszerek az iskolában. Tankönyvkiadó, Budapest. Gaskó Krisztina (2004): Az osztályfőnök, a szülők és az osztálytársak értékelésének hatása a tanuló önértékelésére. Iskolakultúra, Jámbori Szilvia (2003): Az iskolai környezet szerepe a serdülők jövőorientációjának alakulásában. Magyar Pedagógia, 4. sz Golnhofer Erzsébet(2003): Tanulóképek és iskolaelméletek. Iskolakultúra, sz. 64

7 Koncz István (1994): Videós önismeretfejlesztés: a videó felhasználási lehetőségei a éves tanulók önismeretre nevelésében. Fitt Image, Budapest. Krumm, Volker (1995): Schulleistung auch eine Leistung der Eltern. Die heimliche und die offene Zusammenarbeit von Eltern und Lehrern und wie sie verbessert werden kann. In: Specht, W., Thonhauser, J. (Hrsg.): Schulqualität. Innsbruck (S ) Mandátum, Társadalom és oktatás sorozat. Budapest, Nagy József (2000): XXI. század és nevelés. Osiris Kiadó, Budapest.Sallay Hedvig (2003): A szülői nevelés hatása serdülők jövőorientációjának alakulására. Magyar Pedagógia, 3. sz Németh Erzsébet(2002): Az önismeret és a kommunikációs készség fejlesztése. Orosz Judit Szitó Imre (1999): Az iskolai énkép a serdülőkorban. Gyermek, nevelés, pedagógusképzés. Trezor Kiadó, Budapest, Rapos Nóra: Az iskolai félelmek vizsgálata. Iskolakultúra, sz. Shepherd, G. (2003): A szociális készségek fejlesztése (SST). In Zsolnai Anikó (szerk.): Szociális kompetencia társas viselkedés. Gondolat Kiadó, Budapest, Schneider, B. H. (1993): Childrens social competence in context. Pergamon Press, Oxford. Sütőné Koczka Ágota (2005): Szociális készségek fejlesztése kamaszkorban. Trefort Kiadó, Budapest. Vámos Ágnes: Tanárkép, tanárfogalom a családban. Iskolakultúra, sz. Zsolnai Anikó (szerk.): Szociális kompetencia társas viselkedés. Gondolat Kiadó, Budapest. Linkit (viimeksi tarkistettu ) (viimeksi tarkistettu ) tarkistettu ) (viimeksi tarkistettu ) 7. Yhteystiedot Zita Margit Kis Nyugat-Magyarországi Egyetem/University of Western Hungary 9012 Győr Türr I. u. 5 65

8 8. Liite: Materiaalit 8.1. Materiaali 1/ Kyselylomakkeet 1. KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE (3.1. Alkukartoitus) 1. Mitä mieltä olet lapsesi suhteesta kouluunsa? 2. Onko se mielestäsi sellainen kuin pitää? 3. Millainen suhde sinulla itselläsi on lapsesi kouluun? 4. Tahtoisitko lisätä, vähentää tai muuten muuttaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä koulun kanssa? 5. Millaiset välit sinulla ja lapsellasi on? 6. Keskusteletko lapsesi kanssa säännöllisesti koulusta? 7. Jos et keskustele, mistä se johtuu? 8. Jos keskustelet, mitä kysyt useimmin? 9. Mitä odotat koululta? 10. Liittyykö omaan työhösi tai harrastuksiisi jotain sellaista, jonka arvelet kiinnostavan omaa lastasi tai muita koulun oppilaita? Mitä se voisi olla? 2. KYSELYLOMAKE OPPILAILLE (3.1 Alkukartoitus) 1. Kuinka viihdyt koulussa? 2. Millaiseksi koet luokkasi ilmapiirin? 3. Onko sinulla ongelmia opettajien kanssa? Millaisia? 4. Onko sinulla ongelmia muiden oppilaiden kanssa? Millaisia? 5. Oletko tyytyväinen koulusuorituksiisi? 6. Kuinka usein puhut vanhempiesi kanssa koulusta? 7. Ovatko nämä juttutuokiot mielestäsi mukavia, vai jättäisitkö ne mieluummin väliin? 8. Ovatko vanhempasi tyytyväisiä koulusuorituksiisi? 9. Onko vanhemmillasi selkeä ja oikea käsitys koulutyöstäsi? 10. Suhtautuvatko vanhempasi ymmärtäväisesti kaikkiin kysymyksiisi? 66

9 11. Oletko sitä mieltä, että koulu valmistaa sinua elämää varten? 12. Saatko riittävästi tietoa mielenkiintoisista aloista ja ammateista? 13. Voiko koulussa puhua vaikeista ongelmista? 14. Onko koulun kulttuuritarjonta runsasta ja monipuolista? 15. Voivatko koulusi oppilaat osallistua kuntanne/ alueenne yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kyselylomakkeiden käsittely ja jatkotoimet 1. Vastaukset ryhmitellään selvyyden vuoksi teemoittain. Vanhempien ja oppilaiden odotukset koulua kohtaan. Vanhempien ja heidän koulua käyvien lastensa välinen suhde. Mitä oppilaat kaipaavat koulussa. Vanhempien, koulun ja oppilaiden yhteistyömahdollisuudet pähkinänkuoressa. 2. Kaikkien osapuolten tapaamisessa vanhemmat ja oppilaat voivat laatia yhdessä kolme julistetta: positiivisia ehdotuksia, niiden vertailua sekä yhteisiä ratkaisuehdotuksia. Apuna toimii juontajapari (yksi äiti tai isä sekä yksi oppilas). Kyselylomakkeita voi muunnella ajankohtaisen tilanteen mukaan. Tulokset käsitellään ylläolevaan tapaan Materiaali 2 / Menetelmäideoita kolmen osapuolen yhteistyöhön Kohdan 3.2. A/ materiaalit 1. Sopuratkaisun etsiminen Opettaja kirjoittaa kahdelle fläppitaulun arkille otsikoita, joista jokainen kuvaa yhtä tiettyä ongelmaa (esim. "Nuori tulee kotiin liian myöhään"). Vanhempien ja oppilaiden ryhmät saavat samanlaiset arkit. Molemmat ryhmät lisäävät otsikoiden alle mielipiteitään ja ehdotuksiaan. Sen jälkeen ryhmät tutustuvat toistensa julisteisiin ja valitsevat hyväksymänsä ehdotukset. Lopuksi pyritään neuvottelemalla sopuratkaisuun. Tulokset kirjoitetaan yhteiselle arkille. (Yhteiset arkit voidaan jättää luokan seinälle.) Tarkoituksena on ottaa puheeksi sekä oppilaiden että heidän vanhempiensa pienet paheet (oppilaat käyvät joka viikonloppu bileissä ja jättävät huoneensa siivoamatta, vanhemmat tekevät liikaa ylitöitä ja rähjäävät perheelleen). Samalla kannattaa kuitenkin keskustella myös suuremmista ongelmista, kuten ilkivallasta, graffiteista jne. 67

10 Tärkeää: Yhteistyön arviointi. Merkittävin kysymys kuuluu: onko neuvottelulla vaikutusta väleihinne? 2. Tilanteiden arviointi Vanhemmat ja oppilaat jakautuvat sekaryhmiin. Opettaja heijastaa valkokankaalle valokuvia, jotka kuvaavat epämiellyttäviä tilanteita (esim. epäkohteliasta käytöstä, väkivaltaa, luonnon saastuttamista). Ryhmät muodostavat mielipiteensä ja kertovat siitä suuressa ryhmässä. Tärkeää: Keskustelu mielipide-eroista. 3. Toimenpidesuunnitelma Muodostetaan sekaryhmiä, joissa on enemmän oppilaita kuin aikuisia. Ryhmät saavat kuvitteellisen tehtävän (niiden pitää esimerkiksi koota luokan oppilaista valokuva-albumi tai kirjoittaa artikkeli koulun ympäristöstä) ja suunnittelevat sen toteuttamista. Jokainen miettii, mitä kaikkea tehtävään kuuluu, ja valitsee itselleen osatehtävän. Sitten koko ryhmä pohtii yhdessä, onko kaikki otettu huomioon. Ryhmä esittelee suunnitelmansa. 4. Leikki: arvokilpailu Jokainen ryhmän jäsen kirjoittaa paperilapulle asioita, joita hän pitää tärkeimpinä opiskelussa, perheelämässä ja elämässä yleensä (kunkin otsikon alle viisi asiaa). Laput kerätään ja arvot kirjoitetaan taululle (kukin vain yhteen kertaan). Jokainen ryhmäläinen valitsee taululta kymmenen itselleen tärkeintä arvoa ja kirjoittaa ne äänestyslapulle. Opettaja kerää laput yhdessä muutaman avustajan kanssa ja merkitsee oppilaiden antamat äänet käsitteiden viereen taululle esim. punaisella kynällä ja vanhempien äänet mustalla kynällä. Koko ryhmä yhdessä keskustelee oppilaiden ja vanhempien arvojen eroista. Tärkeää: Tiedostetaan arvomaailmojen erot, pohditaan eri sukupolvien asenteita. 5. Kommunikaatiota häiritsevien jännitteiden purkaminen Nuorilla on tapana esittää mielipiteitään (esimerkiksi koulusta, elämänasenteestaan, käyttäytymisestä, tavoista jne.) provosoivaan sävyyn. Vanhempien ryhmä kirjoittaa pahvikorteille erityisen ärsyttävinä pitämiään lastensa tokaisuja. Oppilaat puolestaan kirjoittavat korteille vanhempiensa sanontoja, joista he eivät pidä. Vanhempien kortit voivat olla vihreitä, oppilaiden oransseja. Muodostetaan kahdeksan hengen ryhmiä, joista puolet on vanhempia ja puolet oppilaita. Ryhmät istuutuvat pöytien ympärille siten, että joka toisella tuolilla istuu opettaja, joka toisella oppilas. Yksi oppilaista vetää vihreän kortin ja lukee siinä olevan mielipiteen ääneen. Viereinen aikuinen muotoilee mielipiteen uudestaan siten, että sen sisältö pysyy samana, mutta sävy on asiallinen, eikä lause herätä enää ärtymystä tai jännitteitä. Sen jälkeen sama aikuinen vetää oranssin kortin ja lukee siinä olevan lauseen ääneen. Tämän lauseen "oikaisee" seuraava oppilas. Kun kahdeksan korttia on luettu ja oikaistu, vanhemmat vetävät vuorostaan vihreät kortit ja oppilaat oranssit, joten jokainen tulee oikaisseeksi oman ikävänsävyisen tokaisunsa. Tärkeää: itse kunkin on päästävä eroon jännitteitä aiheuttavasta kommunikaatiosta, muuten tiimityö ei voi onnistua. 68

11 Kohdan 3.2. B/ materiaalit Vanhempia pyydetään tuomaan kouluun omaa osaamistaan. Heidät toivotetaan tervetulleiksi kertomaan oppilaille ja opettajille työstään, harrastuksistaan tai muista osaamisalueistaan. He voivat jakaa tietoa vaikkapa yhteiskunnallisesta toiminnastaan, terveellisestä elämäntavasta tai tavalliseen arkeen liittyvistä tärkeistä asioista. Kun vanhempien osallistumishalukkuus on kartoitettu, oppilaat saavat esittää teemoihin liittyviä kysymyksiä. Vanhemmilla on mahdollisuus järjestää esimerkiksi oppitunteja, keskustelu- tai kahvitilaisuuksia tai näyttelyitä, joissa he ottavat oppilaiden toiveet ja kysymykset huomioon. Oppilaat voivat auttaa esim. tietokoneen, projektorin tai muiden teknisten laitteiden käytössä. Jos teema on erityisen kiinnostava, oppilaat voivat kirjoittaa siitä koulun lehteen artikkelin tai tehdä haastattelun. Kohtien 3.2. C/, D/, E/ ja F/ materiaalit Näissä kohdissa mainittua toimintaa voi järjestää ilman sen kummempia metodeja. Tieto menee usein parhaiten perille, jos kertojana on tuttu ihminen, joka osaa esittää asiansa mielenkiintoisesti. Omat kokemukset ja mielenkiintoiset kertomukset ovat mielenkiintoisempia kuin kuiva luennointi. Esimerkiksi tupakkakokeiluja tekevien nuorten on hyvä kuulla, kuinka vaikeaa tupakoinnin lopettaminen on ja he sisäistävät asian paremmin, jos siitä kertoo heidän koulukaverinsa isä. Joku sydäninfarktin kokenut tuttu aikuinen voi puolestaan neuvoa oppilaita syömään terveellisesti ja harrastamaan liikuntaa nuoresta pitäen. Kohdan 3.3. materiaalit Arviointilomakkeet Oppilaille: Onko vanhempien osallistuminen koulutoimintaan vastannut odotuksiasi? Oletko saanut hyödyllistä tietoa ja oivalluksia? Onko yhteistyö vanhempien kanssa syventänyt tietämystäsi aihepiiristä? Tunsitko, että sinua kohdeltiin tasa-arvoisena yhteistyökumppanina? Pystyitko osallistumaan työhön aktiivisesti? Onko yhteistyö muuttanut käsitystäsi vanhemmista? Tahtoisitko osallistua muihin samankaltaisiin projekteihin? kyllä jonkin verran ei 69

12 Vanhemmille: kyllä jonkin verran ei Vastasiko yhteistyö oppilaiden kanssa odotuksiasi? Tuntuiko sinusta, että panoksestasi oli hyötyä? Oletko saanut työstäsi hyödyllisiä kokemuksia? Oliko yhteistyösi oppilaiden kanssa rakentavaa? Onko yhteistyö muuttanut käsitystäsi oppilaista/ omasta lapsestasi? Tahtoisitko osallistua muihin samankaltaisiin projekteihin? 70

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Huoltajan kyselylomake (4-12 vuotta) Haluaisimme esittää teille muutamia kysymyksiä siitä, miten arvelette lapsenne kokevan elämän eri osa-alueeet, kuten

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet

3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet 3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN Sukupolvien välisiä todellisia siteitä voidaan vahvistaa järjestämällä toimintaa, jossa lapset ja ikäihmiset vaihtavat kokemuksia ja oppivat samassa tilassa. Seniorien

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016

KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI 2016 VASTAUKSIA KYSELYYN YHTEENSÄ VASTAUSPROSENTTI N.,% VASTAAJIEN JAKAUTUMINEN KYSYMYSTEN ARVIOINTIASTEIKKO OPPILAITA 6,% VANHEMPIA 9,% HENKILÖKUNTAA 9,% NAINEN/TYTTÖ 6,% MIES/POIKA,9% TÄYSIN ERI MIELTÄ MELKO

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA

KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22 KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/22 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Opettajasalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/22

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Fokusprosessia ohjeet

Fokusprosessia ohjeet Fokusprosessia Ohjeet ennen Fokusprosessia Tulokset ovat nyt valmiit ja edessä on prosessin tärkein osa, nimittäin työilmapiirinne kohentaminen. Aivan ensimmäiseksi teidän tulisi keskustella tuloksista

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot