BJÖRKLUND: ; IIVONEN: ; FAX: ; (sisäkansi) Kaavaehdotuksen havainnekuva
|
|
- Jukka-Pekka Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LOHJAN KAUPUNKI TALPELAN KYLÄ ISOTALON TILA 1:38 RANTA- ASEMAKAAVA ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU HELSINKI
2 BJÖRKLUND: ; IIVONEN: ; FAX: ; (sisäkansi) Kaavaehdotuksen havainnekuva 2
3 TALPELAN KYLÄ ISOTALO 1:38 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ RANTA-ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Dnro Ranta-asemakaava koskee Lohjan kaupungin Talpelan kylän tilaa 1:38. Kaavalla muodostuu maatilojen talouskeskusten, loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialueita sekä niihin liittyviä ja niitä palvelevia maa- ja metsätalous-, venevalkama- ja ranta-asemakaavatiealuetta. Ranta-asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella Ranta-asemakaavan laatimisesta on huolehtinut maanomistaja, joka on toimittanut ranta-asemakaavan sen laadinnan eri vaiheissa kunnalliseen hyväksymismenettelyyn - Ympäristölautakunta OAS julkisesti nähtävillä Ympäristölautakunta Luonnos julkisesti nähtävillä Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ehdotus julkisesti nähtävillä Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ranta-asemakaavan laadituttajat, maanomistajat: Esko Alanko Talpelantie 443, Lohja puhelin: (019) , Ranta-asemakaavan laatija: Asta Björklund, Risto Iivonen Arkkitehdit Oy Kuortaneenkatu 5, Helsinki puhelimet: Björklund: , Iivonen: , telefax: , arkkitehdit@bjorklund-iivonen.fi Asemakaavaa varten tehtyjen erillisselvitysten laatijat:: Moottoritien meluselvitys ( ): Ramboll Finland Oy / Olli-Matti Luhtinen Piispanmäentie 5 P.O.Box Espoo puh: Luontoselvitys ( , täydennetty ): Silvestris luontoselvitys oy / Esko Vuorinen Heikinkatu Karjaa puh Moottoritie- ja raideliikenteen yhteismeluselvitys ( ): WSP Finland Oy / Sirpa Lappalainen Heikkiläntie HELSINKI puh Vesihuoltosuunnitelma ( )
4 Insinööritoimisto Akvedukti Oy / Markku Kallio Malminkaari 23 D, Helsinki puh
5 1.2. Ranta-asemakaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Pohjois-Lohjalla Talpelan kylässä Talpelanlahden ja Sepänniemensalmen luoteisrannalla E-18 moottoritien kahden puolen. Etäisyys Lohjan keskustaan on linnuntietä n. 8 km Ranta-asemakaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan laatiminen tuli ajankohtaiseksi Helsinki-Turku moottoritien toteuttamisen myötä. Kaavoituksen kohteena olevan maatilan toimintaedellytykset heikkenivät, kun oleellisia osia tilasta joutui tien alle. Alueelle on aiemmin laadittu ranta-asemakaavaehdotus, jota koskevan kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen Korkein hallinto-oikeus kumosi naapurin valituksen seurauksena. Suunnittelualueen luoteisosan kalliot sijoittuvat Uudenmaan maakuntakaavassa merkinnän arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma alle. Alueen kaakkoisosan peltoaukeat kytkeytyvät avoimien maisematilojen jatkumoon, joka ulottuu koillisesta Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle. Karstun kylä ja ranta-alue ovat maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Tavoitteena on näistä lähtökohdista loma- ja omakotiasuntojen toteuttamisella sekä korvata tilan heikentyneitä toimintaedellytyksiä että turvata avoimien maisematilojen säilyminen Luettelo liiteasiakirjoista 1.Sijaintikartta (kansi) 2.Ote maakuntakaavasta 3.Mahdollisen Espoo-Lohja-Salo rautatien arvioitavat ratavaihtoehdot 4.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.Ympäristöselvitys (myös selostuksen liitteenä) 6.Valokuvia rakentamisen keskittymistä lähialueilla 7.Maisema-analyysi (myös selostuksen liitteenä) 8.Maisemarakenne; kaltevuudet (myös selostuksen liitteenä) 9.Luontoselvitys 10.Moottoritien meluselvitys 11.Mitoitustarkastelu (myös selostuksen liitteenä) 12.Ehdotusvaiheen havainnekuvat (myös selostuksen liitteenä) 13.Rakennustyyppien havainnekuvia (myös selostuksen liitteenä) 14.Alustavat luonnosvaihtoehdot havainnekuvina 15.Kantatilatarkastelu 16.Yhteismeluselvitys (myös selostuksen liitteenä) 17.Vesihuoltoselvitys 2. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan laatiminen tuli vireille Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Siitä ei esitetty mielipiteitä. Ympäristölautakunta Ranta-asemakaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä Siitä annettiin 9 lausuntoa ja 1 muistutus. Uudenmaan Ely-keskuksessa järjestettiin viranomaisneuvottelu ja työneuvottelu Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ranta-asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä Siitä annettiin 5 lausuntoa ja 1 muistutus. Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on osa koillis-lounassuuntaista avoimien maisematilojen jatkumoa, joka ulottuu Lohjanjärven Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle. Avoimet tilat muodostuvat sekä järvistä ja lammista että pelloista ja niityistä. Korkeat kallio- ja harjumuodostelmat rajaavat niitä. Maaston korkeuserot ovat suuret. Maasto nousee järven rannoilta yli 70 m siirryttäessä alueen korkeimmille lakialueille. Alueen koillisosassa E-18 moottoritie meluesteineen katkaisee avoimen rantavyöhykkeen. Luoteisosassa tie on tunnelissa Orosmäen alla. Nopean Helsinki-Turku ratayhteyden suunnittelussa alustavan yleissuunnitelman vaihtoehdoista kahden (M ja E) erkanemiskohta sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella ja kumpikin linja lävistää alueen pohjoiskulman moottoririen pohjoispuolella. Lopullinen linjaus päätetään myöhemmin vireillä olevan maakuntakaavaan uudistamisen yhteydessä Luonnonympäristö Alueen itäpuolella rantarinteillä on peltoa pienine metsäsaarekkeineen. Talpelanlahteen pistää metsäinen harjannemainen niemi. Länsipuoli on metsäinen Orosmäen alue. Sen lakialueilla näkyvissäolevat avokalliot ovat karuja, mutta niiden itäpuoleisten peltoihin ja Talpelanlahteen viettävien reunakallioiden monipuolinen kasvillisuus kertoo emäksisemmästä kivilajista. Myös peltojen välisissä metsiköissä ja rantametsissä on havaittavissa kalkkivaikutusta. Orosmäki on kallioalueen arvoluokaltaan alentunut osittain metsähakkuiden, mutta erityisesti moottoritien rakentamisen seurauksena. Suunnittelualue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle. Kasvilajistossa on vaateliaita eteläisiä lajeja ja siten se edustaa monin kohdin Lohjan seudulle tyypillistä rehevää kalkkivaikutteista luontoa. Laaditussa luontoselvityksessä on käytetty kuusiportaista arvoluokitusta (0-5). Alueen arvokkaimmissa luontokuviot ovat paikallisesti arvokkaita (2) ja paikallisesti erittäin arvokkaita (3). Viimemainitut sijaitsevat rannalla ja Orosmäen itäpuolisella reunakalliolla Rakennettu ympäristö Isotalon tilan talouskeskus sijaitsee suunnittelualueen lounaisreunalla osittain vanhan kylätontin alueella ja muodostaa rakentamisen keskittymän yhdessä naapurinsa (Juuti) kanssa. Alueen muita rakennuksia ovat mm. talousrakennus niityllä alueen keskellä ja kolme loma-asuntoa Talpelanlahteen pistävän niemen kaakkoisrinteessä suunnittelualueen ulkopuolella. Muuta rakennettua ympäristöä ovat Talpelantieltä Maimianniemeen johtava yksityistie ja siitä haarautuva Orosmäen laelle johtava tie. Moottoritien yhteydessä on lisäksi rakennettu liikennealueelle silta, meluesteitä ja -valleja sekä muokattu täytöin maastoa suunnittelualueella. Suunnittelualueen matala osa rantavyöhyke on Uudenmaan liiton inventoinnin (1995) mukainen arvokas kulttuuriympäristö. Tällä alueella sijaitsevat myös esihistoriallisen ajan muinaisjäännös ja em. historiallisesti merkittävä Talpela-Juuti kylätontti. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava on vahvistettu Siinä alueelle ei ole merkitty toimintoja. Orosmäen kalliot ovat arvokas harjualue tai muu geologinen muodostelma. Talpelantien tuntumaan on sijoitettu ulkoilureitti, josta erkanee haara Talpelanlahden eteläpuolitse Kisakallion urheiluopistolle. Liiteasiakirjoissa suunnittelualueelta on osoitettu kulttuuriympäristönä maakunnallisesti merkittävän Talpelan kylämaisemaan ja perinnemaisemaan kuuluva alue sekä esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksen sijainti. Vuoden 1992 ei-oikeusvaikutuksellisessa Lohjan kunnan yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta. Lohjan kaupunginvaltuuston hyväksymässä maankäytön kehityskuvassa 2025 suunnittelualue sisältyy Länsi-Lohjan osa-alueeseen. Lähin palveluja sisältävä kyläkeskus on Karstu (ala-aste ja seuratalo), jonne etäisyys on n. 3,5 km. Lohjan kaupunginvaltuusto on ( 53) hyväksynyt Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategian. Lohjan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on myös ollut käynnissä Hajarakentamisen ohjaamisen projekti, jonka maisemaselvitykset ovat valmistuneet (Leena Antikainen ja Anna Levonmaa). 6
7 Nopean Helsinki-Turku ratayhteyden YVA-menettely vietiin päätökseen vuoden 2010 aikana. Lähtökohtavaiheessa ja suunnittelun aikana on lisäksi laadittu seuraavat selvitykset: Maikkalanselkä Karstunlahti ympäristöselvitys, jossa on tarkasteltu avoimen maisematilan rajauksia, rakennusten keskittymiä alueella ja nykyistä rakeisuutta. Suunnittelualueen meluselvitys, jossa on tarkasteltu E-18 moottoritien vaikutuksia Selvitys tie- ja raideliikenteen yhteismeluvaikutuksesta Suunnittelualueen luontoselvitys Suunnittelualueen maisema-analyysi Suunnittelualueen maisemarakenne- ja kaltevuusselvitys Kantatilatarkastelu Ranta-asemakaavan mitoitusselvitys Ranta-asemakaavan vesihuoltoselvitys 3.3 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokarttaa (DWG). 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Aloitteen ranta-asemakaavan laatimisesta on tehnyt alueen yksityinen maanomistaja. Tavoitteena on loma- ja omakotiasuntojen toteuttamisella korvata tilan heikentyneitä toimintaedellytyksiä ja turvata avoimien maisematilojen säilyminen Osalliset ja yhteistyö Ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on määritelty seuraavat osalliset: Lähialueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Lohjan kaupunki - rakennusvalvonta - ympäristöyksikkö - kunnallistekninen suunnittelu - terveysvalvonta - johtava palotarkastaja Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Liikennevirasto 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat ja alueen oloista johdetut tavoitteet Ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Huomioon ottaminen ranta-asemakaavassa 1. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja E18 moottoritien vietyä edellytykset maataloudelta, loma-asuminen ja virkistys ovat harvoja alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintiin tukeutuvia kehittämisvaihtoehtoja.
8 sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Suunnittelualue sijaitsee Karstun kehitettävän kyläkeskuksen lähituntumassa ja sinne on hyvät yhteydet läheisiltä kaupunkimaisilta alueilta. Ympärivuotinen loma-asuminen vahvistaa lähialueen elinkeinoja ja kaupallisia palveluita. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueen raaka- ja jätevesihuolto järjestetään kaavaalueella siten, ettei se kuormita ympäristöä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueen loma-asuminen tukee lähialueen virkistys- ja matkailuelinkeinoja kuten Kisakalliota ja ratsutiloja. Osa uudisrakentamisesta täydentää Talpelan arvokasta kylätonttia ja osa jatkaa alueella viime vuosina voimistuneen korkealle rakentamisen perinnettä. Orosmäen kallioperä soveltuu erinomaisesti rakentamiseen. Sen rooli maakunnallisesti arvokkaana kallioalueena on otettu huomioon siten, että rakentaminen on tonttikohtaisesti rajattu hyvin pienelle alueelle. Sekä pysyvä että loma asuminen sijoittuvat E-18 moottoritien ja suunnitellun Espoo-Salo radan yhteismeluvaikutusalueen ulkopuolelle. Alueelle on luontevaa järjestää vesihuolto porakaivoilla ja lämmitys maalämmöllä. Jätevesihuolto ratkaistaan suunnittelualueelle laadittavan jätevesisuunnitelman mukaisesti 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan Kaavamääräyksillä turvataan Talpelan kylätontin vaikutusalueelle sijoittuvan täydennysrakentamisen yhteensopivuus olemassaolevan rakennuskannan kanssa. Kaikki alueen luontoselvityksessä esitetyt arvokkaat luontoalueet ja -kohteet sekä maalla että vedessä on varustettu luo-merkinnällä. Suunnitellut toiminnot eivät häiritse maakuntakaavaan merkityn ulkoilureitistön toteutusta alueen länsireunalle ja Talpelanlahden eteläpuolelle. 8
9 luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Orosmäki on kallioalueena osittain pirstottu E18 moottoritien rakentamisen myötä. Mahdollisen junaradan toteuttaminen vahvistaa tätä merkityksen vähenemistä. Uusien loma-asuntojen pihapiirit jossakin määrin heikentävät virkistyskäytön pinta-alaa, toisaalta niiden myötä turvataan kestävien kulkuyhteyksien ylläpito mäen lakialueella. Ranta-alueen uudisrakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeen ulkopuolelle metsään. Rantavyöhykkeellä kulkevan tien sijanti turvaa arvokkaan avoimen maisematilan arvojen säilymisen kaikille yhteisenä henkisenä pääomana. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Uuden loma-asumisen kulkuyhteytenä on maantie Alueen sisäiseen ajoneuvoliikenteeseen käytetään pääosin nykyisiä yksityisteitä. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa, uudet rautatieyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin sekä muita valtakunnallisesti merkittäviä väyliä. Ranta-asemakaava on sopeutettu yhteensopivaksi uudelle rautatieyhteydelle Helsingistä Turun suuntaan. 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Yleistavoitteet Erityistavoitteet Raideliikenneverkostoa laajennettaessa on otettava huomioon ympäröivä alueidenkäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet sekä maiseman erityispiirteet. Kaava ei häiritse nopean Helsinki-Turku raideliikenneyhteyden ja siihen kytkeytyvän Espoo- Nummela-Lohja radan toteuttamista. 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Erityistavoitteet Alue ei kuulu valtakunnallisesti erityisten aluekokonaisuuksien piiriin. Ranta-asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1. Yleiskaavan sisältövaatimukset 2. Huomioon ottaminen ranta-asekaavassa 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Kaavaratkaisu täydentää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Uudisrakennuspaikoilla on hyvät perustamisolosuhteet.
10 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön. Suunnittelualue sijaitsee Karstun kehitettävän kyläkeskuksen lähituntumassa. Uuden loma-asumisen kulkuyhteytenä on maantie Alueen sisäiseen ajoneuvoliikenteeseen käytetään pääosin nykyisiä teitä. Alueelle sijoittuva uusi asuminen tuo alueelle uusia palveluidentarvitsijoita ja näin hieman edesauttaa olemassaolevien palveluiden säilyvyyttä. Uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä. Energia-, vesi- ja jätehuolto on mahdollista toteuttaa kaava-alueella ilman että alueen ulkopuolelle kohdistuu rasituksia. Loma-asuminen on sijoitettu E-18 moottoritien ja suunnitellun Espoo-Salo radan yhteismeluvaikutusalueen ulkopuolelle. Uudisrakentaminen sijoittuu vähintään 70 metrin etäisyydelle naapurista. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Uusi ympärivuotinen loma-asuminen vahvistaa kunnan elinkeinoja ja kaupallisia palveluita. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Kaavamääräyksillä turvataan Talpelan kylätontin vaikutusalueelle sijoittuvan täydennysrakentamisen yhteensopivuus olemassaolevan rakennuskannan kanssa. Kaikki alueen luontoselvityksessä esitetyt arvokkaat luontoalueet ja - kohteet sekä maalla että vedessä on varustettu luo-merkinnällä. Suunnitellut toiminnot eivät häiritse maakuntakaavaan merkityn ulkoilureitistön toteutusta alueen länsireunalle ja Talpelanlahden eteläpuolelle. 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Ranta-alueen uudisrakentaminen sijoittuu rantavyöhykkeen ulkopuolelle metsään. Rantavyöhykkeellä sijaitseva tie turvaa arvokkaan avoimen maisematilan arvojen säilymisen kaikille yhteisinä. Lohjan haja-asutusalueiden kehitysstrategiassa esitetyssä visiossa on asetettu mm. seuraavia kehittämistavoitteita: Haja-asutusalueella asukasluvun kasvu on samaa suuruusluokkaa tai lievästi suurempaa kuin kaavoitetulla alueella Uusi asutus pyritään ohjaamaan nykyisiin kyläkeskuksiin kuitenkaan vaarantamatta haja-asutusalueiden maaseutumaista ilmettä. Mahdollisuus harvaan sijoittuvaan rakentamiseen säilytetään. Haja-asutusalueita kehitettään tasapuolisesti vaalien uusmaalaista kulttuurimaisemaa. Nykyinen julkinen ja yksityinen palveluverkko turvataan. Maatilatalouden, maatalouden liitännäiselinkeinojen, matkailun sekä pienimuotoisen yritystoiminnan toimintaedellytykset taataan erilaisilla aktiivisilla toimenpiteillä. Parannetaan etätyöskentelyn toimintaedellytyksiä Lohjan haja-asutusalueilla. 10
11 Rohkaistaan haja-asutusalueiden asukkaita alueidensa omaehtoiseen kehittämiseen sekä mahdollistetaan aktiivinen kylätoiminta. Kaikessa toiminnassa nojaudutaan kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin. Luonto- ja ympäristöarvojen merkitystä korostetaan. E-18 moottoritien rakentaminen poisti Isotalon tilalta edellytykset maatilatalouden harjoittamiseen ja tätä kautta vaaransi perinnemaiseman säilyttämisen. Ranta-asemakaavan tavoitteena on ympärivuotisen loma-asumisen ja sitä täydentävän pientaloasumisen avulla vahvistaa Talpelan kyläasutusta ja luoda taloudellinen perusta perinnemaiseman ylläpidolle. Länsi-Lohjan haja-asutusalueiden asukaslisäysennusteet ovat kehitysstrategian eri vaihtoehdoissa seuraavat: Vaihtoehto Lisäys asukkaita Lisäys asuinkuntia (keskikoko 3 henkeä) Keskitetty Tasapainoitettu Liikennepainotteinen Karstun ei-oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa oli 56 vapaata rakennuspaikkaa v Tasapainotetussa ja liikennepainotteisessa vaihtoehdossa kysyntää on ennakoitavissa myös osayleiskaava-alueen ulkopuolella. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Lähtökohtana on alueen maisemarakenne ja sen liittyminen suurmaisemaan. Liiteasiakirjassa 5A Ympäristöselvitys; nykytilanne on tutkittu rakentamisen sijoittumista Lohjanjärven Maikkalanselältä Hiukoonlammen kautta Karstunlahdelle ulottuvassa koillis-lounassuuntaisessa avoimien maisematilojen jatkumossa. Siinä avoimet tilat muodostuvat sekä järvistä ja lammista että pelloista ja niityistä, joita korkeat kallio- ja harjumuodostelmat rajaavat. Rakentaminen sijoittuu muutaman rakennuksen ryppäisiin joko laaksossa / rinteen alaosassa taikka kukkulalla / rinteen yläosassa. Suunnittelualueelle on sijoitettu Juuti-Talpelan ja Päivölän rakennusryhmiä täydentävä neljän talon kokonaisuus, jossa yksi rakennus sijoittuu rinteen alaosaan ja kolme rinteen yläosaan. Lisäksi Talpelaa on täydennetty pienellä lisärakentamismahdollisuudella. Ratkaisua on havainnollistettu liiteasiakirjassa 5B Ympäristöselvitys; suunnitelma. Alarinteen uudisrakennus sijaitsee jyrkässä metsäisessä rinteessä niityn rajan tuntumassa korkeuskäyrien suuntaisena järveltä tarkasteltuina puuston takana. Rinteen yläreunan talot asettuvat avokallioiden välisen metsävyöhykkeen tasanteille kapeat päädyt järvelle päin. Uudisrakennusten kaavamääräykset pohjautuvat kylätonttialueella sijaitsevien rakennusten ominaisuuksiin: loivasti vinot kattopinnat (½) ja suhteellisen kapea runkosyvyys. Ajoneuvoliikenne perustuu olemassaoleviin yksityisteihin, joita jalankulkijoiden oikopolut täydentävät. Rantavyöhyke on yleisessä käytössä, Talpelanlahdelle on osoitettu kaava-alueen yhteinen venevalkama. Luontoselvityksessä inventoidut arvokkaat luonnon monimuotoisuuden kohteet on rajattu maa- ja metsätalousalueiden osiksi. Alueen vesihuolto ja jätevesien käsittely järjestetään tonttikohtaisesti erillisen vesihuoltosuunnitelman mukaisesti. 5.2 Kaavan mitoitus Ilman ranta-asemakaavaa rantarakentamisen määrän mitoituslähtökohdat olisivat seuraavat (kantatilatarkastelu liite 15): Todellisen rantaviivan pituus on. n. 1,8 km. Uudenmaan Ely-keskuksen lausunnon mukaiseksi muunnettua rantaviivaa on n. 0,85 km. Mukaan ei ole laskettu alueita, joilla päivämelutaso ylittää 55 db tai yömelutaso 45 db eli pysyvän asumisen rajan (kaava-alueelle on luonnos- ja ehdotusvaiheissa hyväksytty pysyvää asumista). Näin ollen moottoritien ja sen pohjoispuoleisen kaava-alueen ranta rajautuu pois mitoittavasta rantaviivasta. Rantaan rajoittuvia lomarakennuksia on yhteensä 3, jolloin mitoitusluvuksi saadaan 3,5 loma-asuntoa / rantakilometri. Sallittu rakennuspaikkojen lukumäärä rantakilometriä kohti on 4-5 lomarakennusta eli ilman asemakaavaa voitaisiin rakentaa 1,5 omarantaista lomarakennusta. Lisäksi olisi säilytettävä n. 0,25 km:n levyinen yhtenäinen vapaa-alue.
12 Ranta-asemakaava on mitoitustarkastelussa jaettu kahteen erityyppiseen osaan: rantavyöhykkeeseen, joka rajoittuu Orosmäen rinteeseen (vyöhykkeen leveys metriä) ja ranta-alueeseen, joka muodostuu Orosmäen rinne ja lakialue. Uudisrakentaminen keskittyy rantavyöhykkeen ja lakialueen väliseen rinteeseen. Rantavyöhykkeellä sijaitsee tällä hetkellä kolme omarantaista loma-asuntotonttia ja maatilan talouskeskus, jolla ei kaavassa ole omaa rantaa. Vyöhykkeen raja-alueelle metsän puolelle on sijoitettu yksi ei-omarantainen lomaasuntotontti. Sen ja rannan välissä sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu alueen osa, avoimena säilytettävä niitty ja Talpelantieltä Maimianniemeen johtava yksityistie. Ranta-alueen rinteelle on sijoitettu kaksi loma-asuntotonttia ja yksi erillispientalotontti metrin etäisyydelle rantaviivasta. Esitetty uudisrakentaminen ei vähennä vapaan rantaviivan määrää. Uusi asuminen ei sijaitse rantavyöhykkeellä. Ranta-asemakaavalla 1,5 ilman kaavaa sallittua rantarakennuspaikkaa on muunnettu neljäksi ei-omarantaiseksi rakennuspaikaksi. Vapaasta rantaviivasta on omarantaisten rantatonttien lisäksi rajattu pois ensinnäkin alueet, joilla melutaso ei alita taajaman ulkopuolisten virkistysalueiden raja-arvoja (päiväaika 45 db ja yöaika 40 db). Lisäksi on rajattu pois Uudenmaan Ely-keskuksen lausunnon mukaisena käytännössä omarantaisena alueena venevalkama ja sen länsipuolinen rantaviiva, koska asuminen sijoittuu niiden tausta-alueelle. Tämän jälkeen vapaata rantaviivaa jää 750 metriä, josta pisin yhtenäinen osuus on 600 metriä Aluevaraukset Maatilojen talouskeskusten korttelialue, jonka ympäristö ja rakennuskanta tulee säilyttää (AM/s) - Alue on osa vanhaa kylätonttia, jolla saattaa sijaita kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tämän johdosta edellytetään, että alueelle tehtävistä rakennussuunnitelmista ollaan yhteydessä museoviranomaisiin. Korjaus- ja täydentämisrakentamisen tulee sopeutua nykyiseen miljööseen. Alueen rakennukset ovat harjakattoisia kattokulman ollessa suhteen ½ (26,6 ) kahden puolen. Tämän johdosta kattokulmaksi on määritelty Rakennusalat on rajattu nykyisten rakennusten mukaisiksi; lisäksi on osoitettu yksi täydennysrakennusmahdollisuus. Jotta maatilatalouden tulevaisuuden erilaiset suuntautumisvaihtoehdot olisivat toteutettavissa, rakennusten käyttötarkoituksia ei ole yksilöity. Erillispientalojen korttelialue (AO) - Kortteli on sijoitettu Orosmäen rinteeseen. Rakennusala asettuu pienelle tasanteelle. Koska maasto on jyrkkä ja maiseman kannalta puuston säilyttäminen mahdollisimman tuuheana tärkeää, rakennus on toteutettava ainakin osittain kaksikerroksisina ja myös kaikki aputilat keskitettävä rakennusalalle. Pystysuunnassa rakennusvolyymia on kevennettävä siten, että toinen kerros on rakennuksen suurin. Rakennukseen on määrätty loiva (7-27 ) harjatai pulpettikatto tai -katot. Kortteli on sijoitettu arvokkaiden luonnon monimuotoisuuden kohteiden ulkopuolelle paikkaan, joissa päivämelu on alle 45 db (LAeq) ja yömelu alle 40 db (LAeq). Loma-asuntojen korttelialueet (RA) - Korttelit on sijoitettu Orosmäen rinteeseen avokallioiden välisille metsäalueille. Koska maasto on jyrkkä ja maiseman kannalta puuston säilyttäminen mahdollisimman tuuheana tärkeää, rakennukset on toteutettava ainakin osittain kaksikerroksisina ja myös kaikki aputilat keskitettävä rakennusalalle. Pystysuunnassa rakennusvolyymia on kevennettävä siten, että toinen kerros on rakennuksen suurin. Suurin sallittu kerrosala perustuu Lohjan valmisteilla olevassa rakennusjärjestyksessä esitettyyn: loma-asunto 150 m², sauna 35 m² ja talousrakennus 50 m² eli Rakennuksiin on korttelissa 5 määrätty sama kattokulman vaihteluväli kuin naapurikorttelissa 1. Kortteleissa 3 ja 4 on määrätty samat loivemmat (7-27 ) harja- tai pulpettikatot kuin AO-korttelissa. Korttelit on sijoitettu arvokkaiden luonnon monimuotoisuuden kohteiden ulkopuolelle paikkoihin, joissa päivämelu on alle 45 db (LAeq) ja yömelu alle 40 db (Laeq). Mikäli Espoo-Salo ratayhteys toteutetaan YVA-selvityksen ratavaihtoehto M:n mukaisena, korttelissa 3 alle 45dB:n melutaso ulkotiloissa toteutuu loma-asunnon rakentamisen jälkeen. Venevalkama (LV/yk) - Alue on palvelee alueen asukkaiden ja heidän vieraidensa veneilyä. Maa- ja metsätalousalueet (M-1) - Alue on perinne- ja/tai kylämaiseman osa, joka on säilytettävä avoimena. Alueille sijoittuu useita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita sekä yksi muinaismuistolailla suojeltu muinaisjäännös. Maa- ja metsätalousalueet (M-2) Alueille sijoittuu useita arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita, Orosmäen arvokkaan geologisen muodostelman osia sekä E-18 moottoritien tunnelin ja suoja-alueen osia. Alueiden osat 12
13 - sm -merkinnällä on osoitettu muinaismuistolailla rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen sijainti - luo-2 -merkinnällä on rajattu alueet, joilla sijaitsee paikallisesti arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita (luontoselvityksen luokka 2) - luo 3 -merkinnällä on rajattu alueet, joilla sijaitsee paikallisesti erittäin arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kohteita (luontoselvityksen luokka 2). Merkintä sisältää toimenpiteiden rajoituksia. kma -merkinnällä on rajattu maakuntakaava-asiakirjoissa osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas kyläalue. su merkinnällä on osoitettu moottoritien suoja-alueeksi varattu alueen osa. LRV-merkinnällä on osoitettu Espoo-Salo oikoradan alustavan yleissuunnitelman mukainen ohjeellinen sijaintialue. Linjaus voi vielä muuttua suunnittelun tarkentuessa. 5.4 Vesihuollon järjestäminen (tämä kappale on referaatti Akvedukti Oy:n laatimasta vesihuoltosuunnitelmasta) Vesihuollon järjestämisen lähtökohdat Kolmen loma-asunnon ja yhden pysyvän asunnon jätevesiviemärijärjestelmän ja jätevesien käsittely järjestetään seuraavasti: Rakennusten käyttövesi saadaan rakennuskohtaisista porakaivoista. Rakennusalue on järvelle laskeva rinne jossa peruskallio on paikoitellen näkyvissä ja osittain pintamaan peitossa. Loma-asuntojen käymälät toteutetaan kuivakäymälöinä, ainoastaan ns. harmaat jätevedet käsitellään rakennusalueella. Pysyvän asumisen käymälät toteutetaan joko vesivessoina tai kuivakäymälöinä Jätevesikuormitus Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla todetaan: Asuinkiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä mitoitetaan tarpeen mukaan siten, että se täyttää asetetut vaatimukset elinkaarensa kaikissa todennäköisissä käyttötilanteissa; mitoituksen on perustuttava vähin Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d % g/p d % g/p d % Uloste ,6 30 1,5 10 Virtsa , ,5 80 Muu ,4 20 1,0 10 Kuormitusluku , Vaihtoehdossa A (kuivakäymälät) on viiden hengen kokonaiskuormitus/rakennus Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d g/p d g/p d Yhteensä 150 2,0 5,0 Vaihtoehdossa B (vesivessat) on viiden hengen kokonaiskuormitus/ rakennus Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine, BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d g/p d g/p d Yhteensä ,0 70, Jätevesijärjestelmän kuvaus Vaihtoehto A (kuivakäymälät): Jäteveden puhdistus perustuu biomoduuli imeytysjärjestelmiin. Jokaiselle rakennukselle rakennetaan oma erillinen järjestelmä. Järjestelmän komponentit:
14 Vaihtoehto B (vesivessat): Saostussäiliö, 2-osainen Siirtoputkisto säiliöstä imeytyskenttään Imeytysputkisto Biomoduulit Suodatinhiekka Keruuputkisto Kokoojakaivo (mahdollisuus fosforin saostukselle) Purkuputki Järjestelmän valmistaja, esim Labko Oy Lomarakennusten harmaiden jätevesien puhdistus perustuu biomoduuli imeytysjärjestelmiin. Jokaiselle rakennukselle rakennetaan oma erillinen järjestelmä. Komponentit kuten vaihtoehdossa A. Lomarakennusten wc-vedet johdetaan umpisäiliöön jonka tyhjentää auktorisoitu alan yrittäjä. Ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun rakennuksen jätevedet puhdistetaan tyyppihyväksyttyä pienpuhdistamoa käyttäen. Puhdistamo perustuu panospuhdistustekniikkaan; aktiivilieteprosessiin ja fosforin kemialliseen saostamiseen. Järjestelmän valmistaja esim. Uponor Puhdistetun jäteveden johtaminen maastoon Puhdistettu jätevesi imeytetään maastoon erillisiä imeytyskenttiä käyttäen. Imeytyskentät varustetaan ylivuotoputkistolla joka on putkitettu avo-ojaan. Imeytyskentän alapuolella ei saa olla kaivoja Jätevesijärjestelmän etäisyydet Imeytyskentän etäisyys rakennuksesta Imeytyskentän etäisyys viereisestä tontista Imeytyskentän etäisyys omasta kaivosta Imeytyskentän etäisyys naapurin kaivosta Imeytyskentän etäisyys rannasta min 5m 5m 30m 30m 30m 5.5 Kaavan vaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ranta-asemakaavan toteuttaminen ei muuta suunnittelun lähtökohtana olevaa maisemarakennetta eikä maisemakuvaa, koska arvokkaille kohteille ja niiden lähialueille ei ole esitetty rakentamista tai haittaavia käyttötarkoituksia. Kallioalueille on osoitettu kulkuyhteydet siten, että harvinaiset kasvilajit saavat olla rauhassa. Suunnittelualueen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia lähistöllä sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Suunnittelualueelle sijoittuva loma- ja pysyvä asuminen tukevat Lohjan kaupungin haja-asutusalueiden kehitysstrategiassa esitettyjen linjausten ja kehittämistavoitteiden kuten kyläyhteisöjen kehittämisen ja palveluiden turvaamisen toteutumista. Uudisrakentaminen on kytketty olemassaolevien rakennusryhmien jatkeiksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva ranta-asemakaava-alueesta (liite 12 ) Rakennustyyppien havainnekuvia (liite 13 ) 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 14
15 Ranta-asemakaavan toteutus on mahdollista aloittaa kaavan vahvistuttua ja saatua lain voiman.
LOHJAN KAUPUNKI TALPELAN KYLÄ ISOTALON TILA 1:38 RANTA-ASEMAKAAVA ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU 5 00520 HELSINKI
LOHJAN KAUPUNKI TALPELAN KYLÄ ISOTALON TILA 1:38 RANTA-ASEMAKAAVA ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU 5 00520 HELSINKI 21.01.2010 BJÖRKLUND: 0505601758; IIVONEN: 0505216122; FAX:
LisätiedotASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU 5 00520 HELSINKI 10.01.2011 BJÖRKLUND: 0505601758; IIVONEN: 0505216122; FAX: 09-7532256;
LOHJAN KAUPUNKI TALPELAN KYLÄ ISOTALON TILA 1:38 RANTA-ASEMAKAAVA ASTA BJÖRKLUND, RISTO IIVONEN ARKKITEHDIT OY KUORTANEENKATU 5 00520 HELSINKI 10.01.2011 BJÖRKLUND: 0505601758; IIVONEN: 0505216122; FAX:
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotJOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotVESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA
NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotVaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.
LisätiedotTOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotY-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.
LisätiedotAsemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43
Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki
LisätiedotVentelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus
Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS
PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN PIIPSJÄRVEN KYLÄN TILOJA SOUTULA 46:20 JA SURFIRANTA 46:12 KOSKEVA RANTA-ASEMAKAAVA Kaavan päiväys: 26.6.2012
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotSuunnittelualueen pinta-ala on n. 170 ha. Rantaviivaa suunnittelualueelle on n. 11 km ja muunnettua rantaviivaa n. 6,5 km.
1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotNUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24
1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
Lisätiedot1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue
9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVA VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA ESITETTYIHIN MIELIPITEISIIN
Asta Björklund, Risto Iivonen Arkkitehdit Oy Kuortaneenkatu 5, 00520 Helsinki puhelimet: Björklund: 050-5601758, Iivonen: 050-5216122, fax: 09-7532256 www.bjorklund-iivonen.fi e-mail: arkkitehdit@bjorklund-iivonen.fi
LisätiedotEtelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.
SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotPAIHOLAN OSAYLEISKAAVA
KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus 1.9.2014 PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA Lähde: http://www.paihola.net/fi/kuvagalleria.html PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA 2 (8) N TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotPYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotKeski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotAsemanseudun osayleiskaava
INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...
LisätiedotLOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA
MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.
kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)
ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotSeitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1
Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,
LisätiedotSuunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI
1 INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N 50170 MIKKELI RYTÖLÄ -RANTAMÄKI RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulosta ilmoitettu 3.10.2015 Tekninen lautakunta hyväksynyt,
LisätiedotNAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä. Työ: E26049. Turku, 25.3.2013
NAANTALIN KAUPUNKI Ajolan Kylä Ajolan-Kunstenniemen ranta-asemakaavan muutos Työ: E26049 Turku, 25.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
314-RAK1715 TAIVASSALON KUNTA POHJOLAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.2.2018 22.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa
Lisätiedot1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut
KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja
LisätiedotSeitap Oy Rovaniemi Jokilammen ranta-asemakaava. ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila
Seitap Oy Rovaniemi 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Jokilammen ranta-asemakaava Tila 698-401-35-6 SEITAP OY 2011-2016 Seitap Oy Rovaniemi 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2 TIIVISTELMÄ 5 3 LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotNILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI
Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen
LisätiedotKAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS
KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan
LisätiedotSIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos
SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön
LisätiedotHANKO, VESTERVIK RANTA-ASEMAKAAVA
1 MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 15.11.2013 HANKO, VESTERVIK RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne
LisätiedotPORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys
PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5
1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT
LisätiedotASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12
651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.
1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan
LisätiedotAsemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa
Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa 7.10.2016 kaavoitusarkkitehti Theodora Rissanen KUVA: Suunnittelualueen sijaintikartta (pohjassa on osoitekartta). Suunnittelualue
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
175-RAK1510 1 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös
LisätiedotTORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus
RAUTIO TORPPI Tornion kaupungin 15. Torpin kaupunginosan korttelin 19 asemakaavan muutoksen selostus 18.5.2016, ehdotus 2 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 18.5.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA.
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
LisätiedotIlmajoki Koskenkorvan yleiskaava
Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotKotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo
LisätiedotLEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotNUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotMUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8
MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa
LisätiedotKITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA
Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN
LisätiedotUuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS
1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja
Lisätiedotvähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan
KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotKURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
311-RAK1716 NAANTALIN KAUPUNKI KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaehdotus Versio 1.0 18.5.2018 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (11) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään kaupungin Korhoismajan kylän tilaa Kalliola 214-407-3-48 koskeva ranta-asemakaava. PIKKU-MATEEN RANTA-ASEMAKAAVA 3
KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Korhoismajan kylän tilaa Kalliola 214-407-3-48 koskeva ranta-asemakaava. PIKKU-MATEEN RANTA-ASEMAKAAVA 3 YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 31.3.2015 2 1 PERUS-
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS
KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien
Lisätiedot