Poliitikkoja ei kiinnosta rakennettu ympa risto

Transkriptio

1 Poliitikkoja ei kiinnosta rakennettu ympa risto Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä, kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan. Kehittämistä ei mietitä, vaikka rakennettu ympäristö työllistää viidenneksen suomalaisista ja kuluttaa liikenne mukaan lukien 60 prosenttia energiasta, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kummeksuu. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on selvittänyt eduskuntapuolueiden linjauksia rakennetun ympäristön teemoihin liittyen. Vaikka rakennetun ympäristön toimivuus on työllisyyden, Suomen kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta pääroolissa, on teema jäänyt päivänpolitiikan marginaaliin. Kankea hallinto vähentää investointeja Puolueet tunnistavat tarpeen keventää hitaita kaavoitus- ja lupaprosesseja, mutta konkreettisia toimia ei juuri ole esitetty ja metropolihallinnon kehittäminenkin on jäämässä taka-alalle. Metropolialueella pula kohtuuhintaisista asunnoista on melkein pysäyttänyt elinkeinoelämän kasvun - pääsyiksi Pipatti näkee tonttipulan sekä liian tiukat ja yksityiskohtaiset kaavamääräykset. Viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa heti, jotta käsittelyajat lyhenevät. Tarvitsemme yhden luukun periaatteen julkiseen asiointiin. Lupa- ja kaavoitusprosessit tulee hoitaa rinnakkain ja viranomaisten keskinäisten valitusten toistensa päätöksistä tulee loppua.

2 Kuntien välisen epäterveen kaavakilpailun lopettamiseksi maankäyttö- ja liikenneasiat metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa pitää päättää jatkossa työssäkäyntialueittain yli kuntarajojen. Valtiovallan täytyy ohjata kehitystä tähän suuntaan rahoituksella ja säädösmuutoksilla. Rakennetusta ympäristöstä Suomen vetovoimatekijä Yhteiskunta on keskellä suurta murrosta tiedon vallankumous ja digitalisaatio muuttavat rakennetun ympäristön älykkääksi ja muuttavat nopeasti yhteiskuntaa. Ihmisten toimintatavat, työn tekemisen paikat ja sisältö, liikkuminen ja vapaa-ajan vietto, tieto- ja energiaverkot ja tuotantorakenne uudistuvat. Suomessa on huippuosaamista kaikilla toimintatapojen muutokseen liittyvillä aloilla. KIRA-foorumi uskoo, että Suomesta pystytään luomaan maailman kilpailukykyisin toiminta-alusta yrityksille. Älykkään rakennetun elinympäristön kehittäminen vaatii kuitenkin myös puolueiden heräämisen ja nopean asennemuutoksen onnistuakseen. Kaikki rakennettua ympäristöä koskeva julkinen tietoaineisto tulee avata yritysten ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Julkisia hankintoja on kohdennettava uusien palveluiden ja innovaatioiden luomiseen. Tietomallien käyttöä tulee laajentaa julkisissa hankinnoissa kattamaan koko rakennetun ympäristön elinkaaren hallinta. Lisäksi rakennus- ja ICT-alan yhteisiä tutkimushankkeita pitää jatkossa tehdä enemmän, selvityksen tekoa ohjannut Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen sanoo. Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava aina Suomen kansallisvarallisuudesta peräti 70 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa. Tehdyn selvityksen perusteella poliitikkojen suhtautuminen jatkuviin ylläpidon menoleikkauksiin vaihtelee riippuen siitä, kuuluiko puolue hallitukseen vai oppositioon. Pipatti nostaa esille pidemmän aikavälin seuraukset: Leikkaamalla määrärahoja julkisten kiinteistöjen ja infrastruktuurin hoidosta ja ylläpidosta tuhoamme Suomen kansallisvarallisuutta. Laiminlyönneistä aiheutuu vaurioita, joiden korjaaminen on monin verroin kalliimpaa kuin leikkauksista saadut säästöt. Valtion ja kuntien tulee ottaa vastuu omistamansa kansallisvarallisuuden asianmukaisesta ja riittävästä ylläpidosta ja hoidosta, jotta tilojen ja infrastruktuurin turvallisuus, terveellisyys ja kunto voidaan säilyttää tai palauttaa. Koko raportti löytyy tästä linkistä:

3 SKOL tekee uutta strategiaa muuttuvaan toimintaympa risto o n Suomen talouden rakenne on murroksessa joka vaikuttaa kaikilla toimialoilla. Myös suunnittelu ja konsultointi muuttuvat jatkuvasti, joten SKOLin toimintastrategian tarkastelu ja uudistaminen on ajankohtaista. Jäsenille ja sidosryhmille suunnatun strategiakyselyn vastauksissa korostuvat monet toimintaympäristön muutokset. Politiikassa kotimaisia epävarmuustekijöitä ovat ennakoimattomuus, populismi, pitkäjänteisyyden puute, päätöksenteon jumiutuminen ja hankkeiden vaikutusten epävarmuus. Kansainvälisessä politiikassa muutostekijöitä ovat EU:n ja Venäjän suhteiden kehitys sekä Aasian painoarvon kasvu globalisaation seurauksena. Taloudessa julkisen sektorin (kunnat, Suomi, EU) ongelmat ja heikko talouskasvu sekä näiden vaikutus investointeihin ja kysyntään olivat ylivoimaisesti suurin epävarmuustekijä. Myös suunnittelutyön siirtyminen halvempiin maihin, ylikireä hintakilpailu ja rahoitusmahdollisuuksien kiristyminen tunnistettiin muutostekijöiksi. Sosiaalisista muutoksista pinnalle nousivat osaavan työvoiman saatavuus, väestön ikääntyminen sekä sosiaalinen epävarmuus ja nuorten syrjäytyminen. Teknologisista muutostekijöistä tärkeimpinä tunnistettiin uudet ohjelmistot, automaatio ja ICT yleisemmin, vihreän teknologian nousu, sekä työskentelytapojen muutokset kuten etätyö ja digitalisaation tuomat uudet toimintatavat. Ympäristöregulaation nähdään kiristyvän, mikä lisää jatkuvasti suunnittelu- ja konsultointialan työmäärää. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen torjuminen näkyy jo lähes kaikissa toimeksiannoissa, mutta myös yrityksen omassa toiminnassa. Lainsäädännön osalta EU-byrokratian ja sääntelyn ylipäätään nähdään hankaloittavan ja hidastavan toimintaa. Kiristyvät energiamääräykset ja ilmastonmuutokseen liittyvä muu lainsäädäntö vaikuttavat suunnittelumenetelmiin ja -ratkaisuihin. Sidosryhmät pitävät kaikkia SKOLin tehtäviä tärkeinä Sidosryhmien vastauksista ilmenee, että kaikki SKOLin nykyiset tehtävät nähdään tärkeinä. Tärkeimpänä tehtävänä sidosryhmät pitävät alan hankintamenettelyjen, pelisääntöjen ja sopimusehtojen kehittämistä yhdessä tilaajatahojen kanssa (arvosana 4,72 asteikolla 1-5), toiseksi tärkeimpänä hyvän suunnittelun merkityksestä ja vaikuttavuudesta viestintää (4,59) ja kolmantena jäsenten toimintaympäristöstä huolehtimista (4,38). Myös vaikuttamista ja osallistumista lakien ja säädösten valmistelutyöhön Suomessa ja EU-tasolla, alan tilastointija ennakointitoiminnasta huolehtimista sekä yritysten ja yliopistojen/ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä pidettiin tärkeinä. Jäsenten vastaukset olivat hyvin samansuuntaiset kuin sidosryhmien, mutta hienoinen yllätys oli että sidosryhmät pitävät tehtäviä vielä aavistuksen verran tärkeämpinä kuin

4 jäsenet. Uuden strategian tekemisen kannalta on kuitenkin kaiken kaikkiaan rohkaisevaa, että järjestön tehtävät koetaan tärkeiksi sekä jäsenten että sidosryhmien keskuudessa. Yhteinen agenda parantaa olennaisesti mahdollisuuksia todelliseen vaikuttamiseen. Uusi strategia muokataan syksyyn mennessä Strategiakyselyn vastauksia on mietitty toukokuun aikana teollisuus-, talo- ja infratoimialojen työpajoissa. Hallitus työsti strategiaa työpajoissa muokatun aineiston pohjalta kesäkuun kokouksessaan, ja kesän aikana aineistosta muokataan uusi strategialuonnos. Keskeisiä esillä olevia teemoja ovat hyvän suunnittelun merkityksen ja vaikuttavuuden eli asiakashyötyjen esilletuonti, kumppanuusajattelun palauttaminen suunnitteluun ja konsultointiin, sekä alan tulevaisuuden osaajien varmistaminen huolehtimalla alan kannattavuudesta ja kiinnostavuudesta. Kaikki suunnitellaan ensin joko hyvin tai huonosti. Maapallomme kestävän tulevaisuuden kannalta ensimmäinen vaihtoehto on parempi. SKOLin hallitus työstämässä uutta strategiaa, fasilitaattorina EERA

5 KSE 2013 on ka a nnetty nyt myo s englanniksi ja ruotsiksi. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013 valmistuivat alkuvuodesta ja nyt ne ovat saatavissa myös englanniksi ja ruotsiksi. KSE 2013 sopimusehdot ovat tilaajien (RAKLI) ja suunnittelijoiden (SKOL, ATL) yhdessä neuvottelemat sopimusehdot, jotka on tehty nimenomaan asiantuntijapalveluja koskevia sopimuksia varten. Ne soveltuvat käytettäviksi tilaajan ja konsultin välisissä toimeksiannoissa mm. muotoilun, tuotekehitystyön, rakentamissektorin, teollisuussektorin sekä yhdyskuntien tutkimus-, selvitys-, suunnittelu-, konsultointi-, rakennuttamis- ja valvontatehtävissä. Uudet sopimusehdot on nyt saatavissa myös englanniksi ja ruotsiksi verkkokaupasta RT General conditions for consulting KSE Saatavilla myös muissa tietopalveluissa: LVI , SIT , Infra RT Allmänna avtalsvillkor för konsultverksamhet KSE Saatavilla myös muissa tietopalveluissa: LVI , SIT , Infra Lisätietoja: Matti Kiiskinen Kehityspäällikkö; suunnittelu ja konsultointi Puh etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi

6 Suomen teollinen pohja on murenemassa EVAn Mistä Suomi elää-foorumissa etsittiin tietä uuteen kasvuun. ETLAn tekemä Kuka Suomessa kasvaa raportti kertoo, että tehdasteollisuuden osuus Suomen BKT:sta on pienentynyt 2000-luvun alun 25 prosentista nykyiseen 15 prosenttiin. Tilastokeskuksen aineiston mukaan myös teollisuuden kokonaistuotantokapasiteetti on pienentynyt vuodesta 2008 yli 20 %. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Lisäksi teollisuuden pääoma kuluu Suomessa enemmän kuin tänne investoidaan. Esimerkiksi metsäteollisuuden tänä vuonna julkistamat (mahdolliset) uusinvestoinnit korvaavat vain alle puolet pääoman kulumisesta metsäteollisuudessa viimeisten 10 vuoden aikana. Vuodesta 2009 alkaen pääoman kuluminen Suomessa sijaitsevassa teollisuudessa on vuosittain ollut keskimäärin miljardin suurempi kuin investoinnit. Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014

7 Teollisuudesta on vähentynyt kymmenessä vuodessa työpaikkaa, joista puolet on ulkoistettu palveluyrityksiin. Palvelualoilla on samassa ajassa syntynyt uutta työpaikkaa. Suomi ei kuitenkaan pärjää ilman vientiteollisuutta - teollinen vienti on Suomen hyvinvoinnin perusta, kuten työministeri Lauri Ihalainen totesi EVA-foorumissa. Lähde: EVA fakta 2014: Tästä Suomi elää Mitä pitää tehdä? Suomen kilpailukykyä on parannettava eri tavoin, jotta vienti saadaan uuteen nousuun. Nopeita ja yksinkertaisia keinoja ei ole. Lyhyen tähtäimen kustannuskilpailukykyä on parannettava supistamalla ylisuureksi kasvaneen julkisen sektorin yrityksille aiheuttamaa verotaakkaa, sekä alentamalla työllistämisen sivukuluja ja muita kustannuksia. Tämä edellyttää pitkää ja kivuliasta julkisen sektorin sopeutusta ja myös saavutetuista eduista luopumista. Pitkän tähtäimen rakenteellinen kilpailukyky on Suomessa hyvällä tasolla, eräiden arvioiden mukaan maailman kärkeä. Meillä on hyvin koulutettu ja osaava väestö, koulutusjärjestelmä toimii hyvin ja Suomi on toimintaympäristönä turvallinen, luotettava ja kohtuullisen toimintavarma. Teknologinen osaaminen on korkealla tasolla, terveydenhuolto ja oikeuslaitos toimivat, ja lainsäädäntö on ainakin aiemmin ollut ennustettavaa. Suurimpana heikkoutena kansainvälisissä vertailuissa pidetään työmarkkinoiden jäykkyyttä. Suomen vahvuuksista on pidettävä huolta myös jatkossa sijoittamalla koulutukseen kaikilla tasoilla, edistämällä ja rahoittamalla tutkimus- ja innovaatiotoimintaa uusien korkean jalostusasteen tuotteiden ja palvelujen synnyttämiseksi, sekä poistamalla säätelyä, byrokratiaa ja muita elinkeinotoiminnan esteitä. Nuorten yritysten kasvua kannattaa tukea uusien työpaikkojen synnyttämiseksi esimerkiksi parantamalla riskirahoituksen saatavuutta. Myös työmarkkinoiden jäykkyyksiä pitää poistaa. Älykäs teollisuus voi palata Suomeen, mutta se edellyttää, että toimintaympäristö on houkutteleva ja osaamisemme säilyy huipputasolla.

8 Osmo Taulu Sähkösuunnittelualan vaikuttaja ja kehittäjä Insinööri Osmo Taulu kuoli 70-vuotiaana äkilliseen sairauskohtaukseen lomamatkallaan Teneriffalle Osmo syntyi Jyväskylässä Sähköinsinööriksi hän valmistui Tampereen Teknillisestä opistosta vuonna Lyhyen asennusinsinööriuran jälkeen Osmo siirtyi suunnittelutehtäviin aluksi projektipäällikkönä Insinööritoimisto Kupari Oy:n palvelukseen ( ), jossa hän eteni sähkösuunnitteluosaston päälliköksi. Hänen osaamisensa näkyi hyvin niin laadullisen kehityksen kuin yrityksen voimakkaan kasvunkin taustalla. Vuonna 1990 tapahtuneen yrityskaupan myötä hän jatkoi Pöyry Building Services Oy:n Sähkö- ja Tietojärjestelmäyksikön johtajana. Suunnittelu ja suunnittelutoiminnan johtaminen sopivat Osmo Taululle erinomaisesti. Hyvä ja selkeä kommunikointi- ja neuvottelukyky sekä luovuus toimivien teknisten ratkaisujen hahmotuksessa; hän oli omassa elementissään. Myös nuorten kehittyvien suunnittelijoiden ohjaus ja innostaminen kehittämään osaamistaan oli merkillepantavaa. Osmo Taulun halu omaksua ja kehittää uutta tuli hyvin esiin hänen tahdostaan ottaa vielä ennen eläkkeelle siirtymistä kahden merkittävän maanalaisen liikenneväylän sähkön, viestintä- ja turvajärjestelmien suunnittelun johto. E18 Muurla-Lohja-moottoritien tunnelit ja RHK/Vantaa Kehärata ovat vaativuudessaan mittavat eikä vastaavia ole maassamme aikaisemmin toteutettu. Työuran lisäksi Osmo toimi aktiivisesti alan järjestöissä mm. SNIL:n eri luottamustehtävissä. Vaativan työn vastapainoksi Osmo pelasi säännöllisesti tennistä ja golfia aina viime vuosiin saakka. Markku Kaskimies Ystävä ja esimies