Hyvinvointipäivä. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

Transkriptio

1 Hyvinvointipäivä Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki Käsikirjoitus Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Marja Snellman-Aittola Kokeilun toteuttanut työryhmä Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijät Paula Mattila, Susanna Pajala ja Mirka Pajunen Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Jenni Helenius Hyvinvointi- ja terveystyön päällikkö Seppo Soine-Rajanummi Kiitokset Anttolan yhtenäiskoulu, Mikkeli Merenkurkun koulu, Vaasa Mustasaaren keskuskoulu, Mustasaari Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli Veikkolan koulu, Kirkkonummi Graafikko Tarja Petrell Kannen kuva Eeva Mehto Mannerheimin Lastensuojeluliitto

3 Sisällysluettelo: Hyvinvointipäivän järjestäjälle Hyvinvointipäivän kuvaus Mikä on hyvinvointipäivä? Miksi hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivän rakenne Hyvinvointipäivän suunnittelu ja yhteistyötahot Esimerkkejä hyvinvointipäivän toteuttamistavoista Hyvinvointipäivä pajamallina Hyvinvointipäivä messutapahtumana Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Liitteet 1. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista Ilmoitus hyvinvointipäivän järjestämisestä Materiaalia sisältöihin ja harjoituksiin Kutsu vanhempainiltaan Kutsu nuorten ja vanhempien yhteiseen hyvinvointitapahtumaan Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 3

4 Hyvinvointipäivän järjestäjälle Tervetuloa järjestämään hyvinvointipäivää! Hyvinvointipäivä on innostava ja mielenkiintoinen tapa käsitellä tärkeitä hyvinvointiin liittyviä asioita niin nuorten kuin heidän vanhempiensa kanssa. Hyvinvointipäivän aikana haastetaan nuoria pohtimaan heidän oman toimintansa vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan myös ennaltaehkäisevästi nuorten päihteiden kokeilemiseen ja käyttöön. Päivän aikana nuori saa monipuolista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä välineitä arjessa jaksamiseen. Hyvinvointipäivästä voidaan tehdä myös vuorovaikutteinen tapahtuma nuorille ja heidän vanhemmilleen. Vanhemmat ovat keskeisimmät vaikuttajat lastensa hyvinvointiin. Tapahtumassa vanhemmat saavat tietoa ja lisäymmärrystä nuorten kasvuun, kehittymiseen ja elämänpiiriin liittyvistä asioista ja nuoret kuulevat vanhempien ajatuksia käsiteltävistä aiheista. Hyvinvointitapahtuma tarjoaa vanhemmille tilaisuuden pohtia omien elämäntapojen merkitystä koko perheen hyvinvoinnille. Tavoitteena on lisätä vanhempien tietämystä siitä, miten he voivat toiminnallaan ehkäistä lastensa päihteidenkäyttöä. Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) toimintaa. Hyvinvointi ymmärretään laajana ja moniulotteisena ilmiönä, jonka merkitys saattaa vaihdella erilaisten ihmisten, heidän arvojensa ja asenteidensa sekä ajan, paikan tai kulttuurin mukaan. Hyvinvoinnin perustan luovat tietyt asiat, kuten työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, viihtyisä asuin- ja elinympäristö sekä vahva sosiaalinen verkosto. Hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt hyvinvointipäivämallin osana ehkäisevän päihdetyön hanketta. Hanke pyrkii vahvistamaan lasten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Hyvinvointipäivän järjestämisestä on saatu hyvää palautetta niin kouluilta kuin vanhemmiltakin. Teemapäivä tuo iloa ja vaihtelua arkeen! Innostavaa hyvinvointipäivää! MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hanke 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 1. Hyvinvointipäivän kuvaus 1.1. Mikä on hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivä on kouluilla järjestettävä tai kouluille suunnattu teemapäivä. Päivän voi järjestää koulun oman henkilökunnan voimin tai kutsumalla paikalle nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Päivän voi toteuttaa myös jokin muu taho, esimerkiksi nuorisotoimi. Moni taho pohtii lasten ja nuorten hyvinvointia ja on halukas tekemään yhteistyötä koulun kanssa. Hyvinvointipäivän aikana koulun on mahdollisuus koota nuorten parissa työskenteleviä vierailijoita hyvinvointiteeman ympärille. Päivään voidaan kutsua asiantuntijoita, esimerkiksi poliisi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä ja päihdetyöntekijä, kertomaan hyvinvoinnin osa-alueista. Myös tukioppilaita voi käyttää päivän toteuttamisessa. Hyvinvointipäivän aikana herätellään ajatuksia ja saadaan mielenkiintoista tietoa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Teemapäivän sisältö kannattaa rakentaa ottamalla huomioon koulun tarpeet ja kouluvuoden teemat. Tämän lisäksi on hyvä huomioida paikkakunnan ominaispiirteet, olemassa olevat projektit sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden osaaminen. Hyvinvointi on käsitteenä laaja, joten teemapäivään on mahdollisuus ottaa varsin erilaisia osa-alueita. Hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvaksi muun muassa uni, ravinto, mielenterveys, päihteettömyys, myönteinen minäkuva, ihmissuhteet, harrastukset, seksuaaliterveys ja turvallisuus. Hyvinvointipäivä sopii sekä ala- että yläkouluissa toteutettavaksi. Päivä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: pajamallina, messutapahtumana tai vanhempien ja nuorten yhteisenä tapahtumana. Päivää on pilotoitu seitsemänsillä luokilla kevään 2008 aikana MLL:n valtakunnallisessa ehkäisevän päihdetyön hankkeessa. Tästä syystä käytämme esimerkeissämme yläkoulun luokkia Miksi hyvinvointipäivä? Nuorille: Teemapäivä innostaa nuoria pohtimaan, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvinvointiinsa ja miksi hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä. Päivän tarkoituksena on lisätä nuorten hyvinvointi- ja terveysosaamista sekä ehkäistä nuorten päihdekokeiluja ja päihteiden käyttöä. Vanhemmille: Vanhemmat ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmilla on ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, terveyteen ja päihteisiin liittyvistä asioista. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyy muun muassa suosituksia siitä, paljonko nuoren pitäisi päivittäin liikkua tai nukkua voidakseen hyvin ja jaksaakseen koululaiselle asetetut tehtävät. Riittävä liikunta, uni ja selkeä päivärytmi ovat tärkeitä sekä pienille että isoille koululaisille. Vanhempien on tärkeää olla tietoisia lastensa vapaa-ajan viettotavoista ja ajankäytöstä sekä kuulla lasten omia näkemyksiä hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tapahtuman tavoitteena on, että vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja tunnistavat omia mahdollisuuksiaan ehkäistä lastensa päihteiden käyttöä. Tapahtumassa vanhempien on mahdollista saada vertaistukea muilta vanhemmilta, kun he keskustelevat lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista toisten vanhempien kanssa. Hyvinvointipäivän kohdistaminen vanhemmille vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhemmille ja nuorille: Hyvinvointipäivän voi suunnata vanhempien ja nuorten yhteiseksi, vuorovaikutteiseksi tapahtumaksi. Yhteinen tapahtuma antaa vanhemmille ja nuorille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja lisää heidän keskinäistä ymmärrystään ja vuorovaikutustaan. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 5

6 1.3. Hyvinvointipäivän rakenne Aloitus: Hyvinvointitapahtuma voidaan aloittaa yhteisellä tilaisuudella, johon koko koulun oppilaiden ja heidän vanhempiensa on mahdollista osallistua. Erityisesti vanhemmille suunnatussa tilaisuudessa hyvinvointiteemaan voidaan virittäytyä oppilaiden esityksellä. Päivän päätteeksi voi järjestää myös yhteisen salitilaisuuden, jossa kootaan päivän teemaa. a. Pajarakenne Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokat jakautuvat pajoihin, jotka tehdään mahdollisimman toiminnallisiksi. Pajoja voi olla kolmesta kuuteen kappaletta ja niissä käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. Jokaiselle pajalle on varattu oma tila (luokka), joissa oppilaat kiertävät opettajan johdolla. Pajoihin osallistuvien luokkien määrää voi olla järkevää rajata ajankäytöllisistä syistä. Voidaan esimerkiksi sopia, että vuosittain yksi luokkaaste pääsee kiertämään pajoissa. Pajat voivat kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi minuuttia. Pajoissa on mahdollista käyttää apuna oppilaita. b. Messutapahtuma-rakenne Juhlasaliin (tai muuhun isoon tilaan) on järjestetty pisteitä, joissa oppilaat kiertävät. Oppilaat saavat passit, joihin he keräävät merkintöjä suoritetusta pisteestä. Kullekin luokka-asteelle on hyvä varata 1,5 tuntia pisteissä kiertämiseen. Messutapahtuma soveltuu hyvin suuremmallekin porukalle. c. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Vanhempien ja nuorten yhteinen hyvinvointitapahtuma on hyvä järjestää osana vanhempainiltaa, avointen ovien päivänä tai kodin ja koulun yhteistyöpäivänä. Kodin ja koulun yhteistyöpäivä voidaan järjestää koulujen lauantaityöpäivänä, jotta mahdollisimman moni pääsee paikalle. Yhteisen aloituksen jälkeen vanhemmat ja nuoret jaetaan kahteen osaan luokittain siten, että osa jää juhlasaliin (esimerkiksi luokkien a-c nuoret ja vanhemmat) kuuntelemaan luentoa ja kouluun liittyvää informaatiota ja osa lähtee tukioppilaiden/opettajien kanssa kiertämään pajoja (esimerkiksi luokat d-f). Pajoja kiertävät henkilöt jaetaan vielä pienempiin ryhmiin luokkien mukaan (luokat d, e ja f kiertävät pajoissa omina ryhminään). Kukin paja kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi minuuttia. Pajoilla toimintaa voivat esitellä oppilaat ja paikalle kutsutut asiantuntijat/opettajat. Sopivassa kohdassa iltaa tarjotaan kahvit. Jälkikäsittely: Hyvinvointipäivän tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua nuorten, vanhempien ja opettajien kanssa. Päivän teemoja on hyvä käsitellä tapahtuman jälkeen niin oppitunneilla kuin kotonakin, jotta käsitellyt aiheet jäävät paremmin mieleen. Hyvinvointipäivän päätteeksi voi oppilaille antaa pohdintatehtäviä kotiin ja kehottaa vanhempia keskustelemaan hyvinvointiteemoista lastensa kanssa Hyvinvointipäivän suunnittelu ja yhteistyötahot Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä. On kaikkien etu yhdistää voimavaroja ja hyödyntää eri toimijoiden tietotaitoa. Koulujen omia voimavaroja ja asiantuntemusta kannattaa kartoittaa ja hyödyntää esimerkiksi terveydenhoitajan, koulukuraattorin tai opettajien erityistietoja ja -taitoja. Mukaan tapahtuman järjestämiseen ja toteuttamiseen kannattaa kutsua yhteistyökumppaneita, joita voivat olla muun muassa nuorisotoimi, seurakunta, kouluja kotiyhdistys, vanhempainyhdistys, paikkakunnalla toimivat järjestöt, kunnan hyvinvointiin liittyvien projektien työntekijät, poliisitoimi ja sosiaalitoimi. Yhdessä tekemällä luodaan verkostoja ja lujitetaan yhteistyötä. Tapahtuman toteuttamisen ajankohdasta, kohderyhmästä ja vastuuhenkilöistä kannattaa päättää hyvissä ajoin, mieluiten jo heti koulujen alkamisaikoihin. Tällöin tapahtuma voidaan liittää osaksi kouluilla laadittavia lukuvuosisuunnitelmia ja se on jo lukuvuoden alussa koulun henkilökunnan tiedossa. Hyvinvointipäivän järjestämisessä on tärkeintä huolellinen suunnittelu ja vastuunjako (liite 1). Hyvinvointipäivää järjestävästä työryhmästä valitaan vastuuhenkilö, joka huolehtii yhteistyökumppaneiden koolle kutsumisesta ja ottaa kokonaisvastuun tapahtuman järjestämisestä. Vastuuhenkilön tueksi voi pyytää esimerkiksi paikallisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita. Tapahtuman järjestämiselle on tärkeää varata riittävästi suunnitteluaikaa. Opettajien toimiessa suunnittelijoina olisi tärkeää saada tapahtuman suunnittelu- ja järjestelymahdollisuus koulupäivän aikana esimerkiksi YT-ajan puitteissa. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 2. Esimerkkejä hyvinvointipäivän toteuttamistavoista 2.1. Hyvinvointipäivä pajamallina Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret kiinnostuvat siitä, miten he pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan hyvinvointiinsa. Toteutus: Päivä aloitetaan aamulla yhteisellä salitilaisuudella, johon kokoontuvat koululta luokat seitsemästä yhdeksänteen. Rehtori toivottaa kaikki tervetulleeksi hyvinvointipäivään ja kertoo päivän ohjelmasta. Tukioppilaat ovat valmistelleet draaman, jossa käsitellään kaveruutta ja kiusaamista (liite 2). Tämän jälkeen terveydenhoitaja herättelee ajatuksia erilaisuudesta ja toisten huomioonottamisesta sekä jokaisen vastuusta kiusaamisen ehkäisyssä. Yhteinen osuus päätetään tukioppilaiden järjestämään halausleikkiin (liite 2). Yhteisen osuuden jälkeen seitsemännet luokat jakautuvat pajoihin. Pajoja järjestetään yhtä monta kuin on luokkia. Jos seitsemänsiä luokkia on viisi kappaletta, pajoja on saman verran. Opettajat kulkevat oman ryhmänsä kanssa pajalta toiselle. Opettajalla on hyvä olla monistettuna aikataulu luokkien siirtymisistä. Yhden pajan kesto on noin 20 minuuttia. Aikataulutuksessa on huomioitu pajojen välillä 5 minuutin siirtymä, mikä antaa joustavuutta päivän aikatauluihin. Päivän rakennetta voi muuttaa koulun tarpeiden mukaan. Esimerkkitapauksessa hyvinvointipäivän yhteiselle aloitukselle on varattu aikaa kokonainen oppitunti, koska aloitukseen on kaikkien luokka-asteiden mahdollista osallistua. Pajat alkavat välitunnin jälkeen. Vinkki järjestäjälle: Hyvän ilmapiirin luomiseen kannattaa panostaa! Yhteishenkeä ja hyvää ilmapiiriä tapahtumaan saa mainostamalla tapahtumaa näyttävästi, esimerkiksi järjestämällä hauskoja tietoiskuja keskusradion kautta ennen tapahtumaa ja tekemällä huomiota herättäviä mainoksia seinille (liite 3). Hyvä ilmapiiri lähtee opettajien ja ohjaajien asenteesta. Opettajien aktiivinen osallistuminen antaa oppilaille viestin, että asia on tärkeä. Mukavaa ilmapiiriä tapahtumaan saa tekemällä näyttävät opasteet seinille ja sopimalla tapahtumien järjestäjien yhtenäisestä pukeutumisesta. Taulukko 1. Esimerkki päivän kulusta ja ryhmien kulkemisesta eri pisteillä Toiminta/Klo Sali, yhteinen hyvinvointipäivän aloitus Kaikki ryhmät A, B, C, D, E osallistuvat Päihdepaja A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä Riittääkö rohkeus E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä Laillisuus D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä Tunteella C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä Voi hyvin B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 7

8 Pajojen aiheet: 1. Päihdepaja Päihdepaja toteutetaan yhdessä paikkakunnan päihdetyöntekijän kanssa. Pajassa on päihteisiin liittyvä tietoisku ja keskustelua päihteisiin liittyvistä asioista. 2. Riittääkö rohkeus -paja Nuoret pääsevät eläytymään vuorovaikutteisen tarinan avulla päihteiden tarjoamiseen, niistä kieltäytymiseen ja kaveripiiriin liittyvään tilanteeseen nuorisotyöntekijän avustuksella. 3. Laillisuus-paja Mikä on laillista ja mikä laitonta? Poliisi käsittelee erilaisia esimerkkitilanteita, joissa laillisuuden rajoja koetellaan. Oppilaat pohtivat poliisin johdolla ylittyykö laillisuuden raja ja mitä mahdollisia seuraamuksia tilanteesta voi tulla. 4. Tunteella-paja Koulukuraattori johdattaa pohtimaan erästä kiusaamistilannetta videon pohjalta (liite 4). Oppilaat keskustelevat tilanteesta, siihen liittyvistä tunnetiloista ja reaktioista. Nuoret pohtivat, millaisella toiminnalla saavutettaisiin tilanteessa paras lopputulos. Lopuksi koulukuraattori kertoo työstään ja siitä, miten hän ratkoo vastaavanlaisia tilanteita ja kohtaa oppilaita. 5. Voi hyvin -paja Nuoret miettivät, mikä auttaa nuorta jaksamaan päivittäiset askareet. Entä mitä tehdä silloin, kun mieltä painavia asioita on liikaa? Terveydenhoitaja kertoo muun muassa säännöllisen ja terveellisen ruokailun, unen, liikunnan ja ihmissuhteiden vaikutuksesta päivittäiseen jaksamiseen. Oppilaat tekevät ryhmissä minikollaasin, johon keräävät asioita hyvinvoivaan ja energiseen päivään Hyvinvointipäivä messutapahtumana Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret kiinnostuvat siitä, miten he itse pystyvät vaikuttamaan toiminnallaan hyvinvointiinsa. Toteutus: Hyvinvointipäivä alkaa omissa luokissa, jossa oppilaat saavat passin hyvinvointipäivän toimipisteiden tutustumista ja kiertämistä varten. Luokat siirtyvät juhlasaliin pystytettyyn messutapahtumaan aikataulun mukaisesti. Hyvinvointipäivään osallistuu yksi luokka-aste kerrallaan. Jokaiselle luokka-asteelle on varattu aikaa yhteensä 1,5 tuntia pisteisiin tutustumista sekä päihdepajaa varten. Taulukko 2: Esimerkki hyvinvointipäivän aikataulusta luokittain (liikuntasalissa) Toiminta/Klo Liikuntasalin toimipisteet luokat luokat luokat Oppilaat kiertävät pisteitä omatoimisesti. Pisteen suorittamisen jälkeen oppilas saa merkinnän passiinsa pisteen vastuuhenkilöltä. Puolentoista tunnin aikana oppilaiden pitää kerätä kolme merkintää passiinsa. Jokainen luokka osallistuu messutapahtuman aikana päihdepajaan. Opettaja kulkee oppilaiden mukana tapahtumassa ja huolehtii päihdepajaan osallistumisesta sille varattuna ajankohtana. Pajan kesto on noin 20 minuuttia. Pisteiden ja päihdepajan pitäjille on huomioitu aikatauluun noin 30 minuuttia lounastauko kello Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 Taulukko 3: Esimerkki päihdepajan aikatauluista luokittain Toiminta/Klo Päihdepaja a b c d e a b c Toiminta/Klo Päihdepaja d e a b c d e Taulukko 4: Esimerkki messutapahtuman toimipisteistä ja paikoista liikuntasalissa Toiminta Aika Paikka Mitä tehdään? Terveys ry:n päihdepaja Luokka Hyvän mielen -paja Liikuntasali Unipaja Liikuntasali Päihdeasiaa! Terveys ry:n työntekijä herättelee ajatuksia päihteisiin liittyvistä asioista. Kesto 20 minuuttia. Mistä on hyvä mieli tehty? Nuoriso-ohjaajan johdolla pohditaan, mikä tuo elämään hyvää mieltä. Tehdään hyvän mielen kukka -harjoitus (liite 3). Tukioppilaat toteuttavat uniaiheisen tietovisan terveydenhoitajan ohjauksessa. Ravintopaja Liikuntasali Kotitalousopettaja ohjaa ravintopajaa, jossa kootaan lautasmallin mukainen ateria ja keskustellaan terveellisen ravinnon merkityksestä. Liikunnan iloa -paja Liikuntasali Pajassa liikunnan harrastajat kertovat, miten liikunnasta saa hyvää oloa. Esitellään paikkakunnan liikunnallisia harrastusmahdollisia. MLL:n ehkäisevän päihdetyön hanke Liikuntasali Päihdetietovisa, MLL:n Lapselle selvä elämä -ohjelman esittely, tietopaketti tupakasta. Turvallisuus-paja Liikuntasali Tunteella-paja Liikuntasali Poliisi kertoo turvallisuuteen ja laillisuuteen liittyvistä asioista. Virittäydytään aiheeseen tunteiden tori -harjoituksen avulla (liite 2) Mitä tehdä, jos mieli on jatkuvasti maassa, elämä solmussa eikä tiedä kenen kanssa puhua? Oppilaat keskustelevat aiheesta kuraattorin johdolla ja ymmärtävät mistä ja miten apua on saatavissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 9

10 2.3. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Tavoitteet: Vanhemmat ja nuoret kuulevat toistensa ajatuksia ja pääsevät keskustelemaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista. He saavat ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöistä, elämänpiiristä, päihteistä ja terveyteen liittyvistä asioista. Vanhemmat ymmärtävät oman toimintansa ja asenteidensa vaikutukset lapseen. Vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja päihteiden käytön ehkäisemiseen. Vinkki järjestäjälle: Hyvinvointitapahtuma on loistava tapa viettää avointen ovien päivää tai koulun ja kodin yhteistyöpäivää. Opettajat kuulevat sekä vanhempien että nuorten ajatuksia hyvinvointiteemoista ja saavat tietoa heidän keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi tapahtuma vahvistaa koulun ja kodin yhteistyötä. Hyvinvointitapahtuman voi järjestää osana koulun vanhempainiltaa. Koulun ajankohtaisille asioille varataan aikaa aloituksen jälkeiseen osioon. Tarvittaessa yksi pajoista voidaan varata luokan omien asioiden käsittelylle. Hyvinvointitapahtuman voi suunnata tilanteen ja koulun tarpeiden mukaan vaihtoehtoisesti pelkästään vanhemmille (liite 5). Tapahtumalle voi hakea näkyvyyttä ilmoittamalla siitä paikkakunnan medioille hyvissä ajoin. Yhteistyö median kanssa voi osaltaan tukea nuorten terveitä elämäntapoja. Seuraavassa esitellään esimerkki hyvinvointitapahtumasta vanhemmille ja nuorille osana vanhempainiltaa (liite 6). Toteutus: Hyvinvointitapahtuma alkaa aulassa kello kahvitarjoilulla. Yhteinen aloitus on koulun juhlasalissa kello Rehtori toivottaa kaikki tervetulleiksi hyvinvointiaiheeseen vanhempainiltaan. Oppilaat esittävät johdatteluna aiheeseen draaman Nuoren elämää. Draamassa käsitellään nuorten elämäntapoja, kaveruutta, päihteitä ja kaveripiirin painostusta. Vanhemmat ja nuoret jakautuvat kahteen ryhmään luokittain. Toinen ryhmä lähtee kiertelemään pajoja (esimerkiksi luokkien a, b ja c vanhemmat ja nuoret) ja toinen (d, e ja f) jää koulun juhlasaliin kuuntelemaan rehtorin tiedotuksia koulun ajankohtaisista asioista. Tämän jälkeen poliisi esittelee turvallisuuteen ja nuorten elämänpiiriin liittyviä ilmiöitä. Pajoja kiertävät henkilöt jaetaan vielä pienempiin ryhmiin luokkien mukaan (a, b ja c kiertävät pajoissa omina ryhminään). Pajoissa käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. Kukin paja kestää noin 15 minuuttia. Pajoilla toimintaa voivat esitellä oppilaat sekä paikalle kutsutut asiantuntijat/opettajat. Pajojen aiheet: 1. Vapaa-aika Vanhemmat ja nuoret keskustelevat perheen yhteisen vapaaajan merkityksestä nuoren hyvinvoinnille koulukuraattorin johdolla. Pajassa toiminnallisena osuutena vedetään yhtä köyttä (liite 2). 2. Terveelliset elämäntavat Terveydenhoitaja ohjaa keskustelua riittävän unen, liikunnan ja terveellisen ravinnon merkityksestä nuoren jaksamiselle. 3. Päihteet Kunnan päihdetyöntekijä kertoo tutkimustietoa ja havaintoja nuorten päihteiden käytöstä ja herättää keskustelua aiheesta. Pohditaan, miten vanhemmat ja ympäristön toimintakulttuuri voivat vahvistaa ja tukea nuorten päihteetöntä elämäntapaa. Taulukko 5: Esimerkki hyvinvointitapahtuman aikatauluista Toiminta Klo Klo Klo Yhteinen aloitus (10 min) Kaikki Kouluinfo (25 min) poliisin luento (25 min) Pajat 1 3: Vapaa-aika, terveelliset elämäntavat, päihteet RYHMÄ 1 Luokkien (d, e ja f) vanhemmat RYHMÄ 2 Luokkien (a, b ja c) vanhemmat RYHMÄ 2 Luokkien (a, b ja c) vanhemmat RYHMÄ 1 Luokkien (d, e ja f) vanhemmat 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 Liite 1 Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus 1. Hyvinvointipäivän työryhmän ja vastuuhenkilön valitseminen Työryhmä valitaan. Työryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön. Työryhmän valinta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan heti lukukauden alussa. 2. Hyvinvointipäivän ajankohdan sopiminen Ajankohta sovitaan hyvissä ajoin lukukauden alussa, esimerkiksi suunnittelupäivänä tai lukuvuosisuunnitelman teon yhteydessä. 3. Hyvinvointipäivän rakenteen päättäminen Työryhmä päättää, miten hyvinvointipäivä järjestetään. Käytetäänkö paja- vai messumallia, järjestetäänkö yhteinen salitilaisuus vai suunnataanko tapahtuma vanhemmille ja nuorille esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyöpäivänä. 4. Päätetään hyvinvointipäivän pajatoimintaan osallistuvat luokat Osallistuvia luokkia valittaessa on hyvä huomioida, että pajamallissa järjestelyjä helpottaa, mikäli luokkia ja järjestettäviä pajoja on yhtä paljon. 5. Hyvinvointipäivän teema-alueiden päättäminen Työryhmä valitsee hyvinvointipäivän teema-alueet, jotka voivat olla esimerkiksi päihteet, ihmissuhteet, mielenterveys, vapaa-aika, terveys, turvallisuus, uni. 6. Työryhmä kysyy mukaan yhteistyötahoja Kartoitetaan mahdollisia yhteistyötahoja paikkakunnalta. Yhteistyötahoina voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, koulukuraattori, poliisi, nuorisotoimi, raittiustyö, erilaiset yhdistykset ja järjestöt, erityisnuorisotyö, oppilaitokset ja seurakunta. 7. Työryhmä sopii pajojen sisällöstä yhteistyötahojen kanssa Yhteistyötahojen varmennuttua sovitaan tarkemmin pajojen sisällöstä ja niiden kestosta. 8. Aikataulun muokkaaminen hyvinvointipäivälle Työryhmä muokkaa aikataulun ja suunnittelee luokkien siirtymiset pajojen keston (esimerkiksi 20 minuuttia) mukaan. 9. Päivän aikataulusta tiedottaminen Työryhmä huolehtii, että päivästä tiedotetaan hyvissä ajoin koulun henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen. (liitettä 2 käytetään kutsuttaessa tapahtumaan ainoastaan vanhemmat, liitettä 3 kutsuna vanhempien ja nuorten tapahtumaan). 10. Muut käytännön järjestelyt Työryhmä huolehtii, että tilat ovat käytössä päivän ohjelmaa varten. Työryhmä tekee tarvittavat tilavaraukset. Huolehditaan välineet (videotykki, piirtoheitin ynnä muut) paikalle esitystä varten. Ilmoittaa tapahtumasta paikalliselle medialle (noin kolme viikkoa ennen tapahtuman toteuttamista). Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 11

12 Liite 2 Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista 1. Halausleikki Jokaisella oppilaalla on askarreltuna pahvinen sydän. Sydämeen yritetään saada mahdollisimman monta nimeä halaamalla toisia. Muistetaan aina kysyä ensin: Saako halata?. Sydämestä jää oppilaalle mukava muisto. 2. Hyvän mielen kukka Oppilaat miettivät asioita, jotka tuovat elämään hyvää mieltä. Jokainen miettii yhden tai useamman hyvän teon, jonka on tehnyt viimeisen viikon aikana. Tämän jälkeen jokainen saa terälehden muotoisen paperin, johon kirjoittaa tekemänsä hyvän mielen -teot. Lopuksi kaikki terälehdet kerätään seinälle suuriksi kukiksi ja huomataan, että pienilläkin teoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. 3. Hymyn ryöväys Ryhmäläiset ovat piirissä niin, että kaikki voivat nähdä toisensa. Leikin aloittaja aluksi hymyilee ja katsoo muita silmiin. Tämän jälkeen hän pyyhkäisee hymyn huuliltaan ja heittää sen jollekin toiselle ryhmäläiselle. Hymyn saanut ottaa hymyn kasvoilleen, katsoo muita, pyyhkii hymyn pois ja heittää seuraavalle. Ainoastaan hymyn kulloinenkin haltija saa hymyillä, muiden on oltava vakavia. Ne, jotka eivät pysty pitämään pokkaansa, putoavat kisasta. 4. Toiminnallinen köysiharjoitus Ryhmille jaetaan köysi, johon on tehty keskelle solmu. Jokainen ottaa yhdellä kädellä kiinni köydestä. Tavoitteena on saada solmu aukeamaan siten, ettei kukaan irrota kättä köydestä. Harjoituksen voi tehdä myös toisinpäin: ryhmäläisten tulee tehdä solmu keskelle köyttä siten, etteivät he irrota otettaan köydestä. 5. Toiminnallinen kepin lasku Ryhmän tehtävänä on saada laskettua keppi maahan siten, ettei se kertaakaan putoa. Keppiä pidetään niin, että jokainen koskettaa koko ajan keppiä ja kannattelee sitä ainoastaan yhdellä etusormellaan. Ryhmä järjestäytyy kahteen lähekkäiseen jonoon, niin että vasemmanpuoleisessa jonossa seisovat koskettavat keppiin vasemmalla etusormellaan ja oikeassa jonossa seisovat koskettavat keppiä oikealla etusormellaan. Aloitustilanteessa keppi asetetaan silmien korkeudelle. 6. Etsi ystävä! Jokainen ottaa itselleen parin, jonka kanssa on vaatetuksessa jotain saman väristä. Kun parit ovat löytyneet, ohjaaja sanoo esimerkiksi: Etusormi kyynärpäähän. Tällöin jokaisen on laitettava etusormensa parin kyynärpäähän. Kummankin parin jäsenistä pitää suorittaa liike yhtä aikaa. Tehtävänantoja voi vaikeuttaa vähitellen (kyynärpää varpaisiin, varvas polveen ja niin edelleen). Muutaman tehtävänannon jälkeen ohjaaja huutaa: Etsi ystävä!, jolloin kaikki vaihtavat nopeasti pareja. Ohjaaja voi sanoa myös heti ensimmäisellä kerralla: Etsi ystävä. Saman parin kanssa ei saa olla kahta kertaa pelin aikana. Se, joka jää ilman paria, on seuraavaksi ohjeitten antaja. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

13 Liite 2 Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista 7. Tunteiden tori Ohjaaja pudottaa nenäliinan. Ennen kuin nenäliina koskettaa maata, ohjaaja sanoo jonkin tunnetilan, jota muut esittävät, esimerkiksi alakuloinen, riemastunut, surullinen, vihainen, pelästynyt, epäileväinen, innostunut, stressaantunut. Nenäliinan koskettaessa lattiaa kaikki jähmettyvät paikalleen ja yrittävät pitää ilmeensä peruslukemilla. Toistetaan pari kertaa. Leikki sopii hyvin virittelyksi tunteiden käsittelyyn. 8. Kiusaamis-draama Tukioppilaat esittävät alla olevan näytelmän. Tämän jälkeen keskustellaan yleisön kanssa siitä, mitä kukin olisi voinut tehdä toisin. Keskustelun jälkeen tukioppilaat esittävät hyvän mielen kohtauksen, jossa esimerkiksi yksinäinen jääkin Riikan luo ja heistä tulee hyviä ystäviä tai Riikka pyytää kiusattuja mukaansa esimerkiksi kahville ja kaikki näyttelijät poistuvat tilasta yhdessä iloisesti jutellen. Tapahtuu koulun jälkeen Henkilöt: Kiusaaja Kiusaajan apuri Riikka, kiusattu Reija, yksinäinen ulkopuolinen Kaksi kiusaajaa tulee lavalle. He haukkuvat luokkatoveriaan Riikkaa. Taustalla yksinäinen tyttö piirtää lehtiöönsä ja kuuntelee samalla kiusaajien juttuja. Riikka tulee paikalle, jolloin toinen kiusaajista huudahtaa: Hei, nyt se tulee! Kiusaajat vaihtavat välittömästi puheenaihetta ja alkavat jutella Unelmien poikamies -sarjasta. Riikka yrittää päästä juttuun mukaan: Hei, mäkin näin sen kohdan. Kiusaajat eivät ole huomaavinaankaan Riikan yrityksiä ottaa osaa keskusteluun. Taustalla oleva yksinäinen alkaa jutella Riikan kanssa televisiosarjan tapahtumista, mutta kiusaajat vaientavat yksinäisen nopeasti katseellaan. Kiusaajat suunnittelevat menevänsä kaupungille, jolloin Riikka pyytää: Saanks mäkin tulla teidän kans?. Kiusaajat vastaavat: Ai, meidän kans, vai? ja jatkavat: Ei sulla oo varaa tulla niihin kauppoihin, jonne me mennään. Riikka: On mulla rahaa, äiti antoi eilen. Kiusaaja: No, sun rahoillas saa vain halppis-toppeja. Me ollaan laadukkaampia, ei sulla oo sellaseen varaa. (naurua) Kiusaajat lähtevät paikalta ilman Riikkaa, joka istuu masentuneena pää käsien välissä. Taustalla ollut yksinäinen menee Riikan luokse ja on juuri laittamassa kättä lohduttavasti Riikan olkapäälle, kun kiusaajat huutavat: Hei, tuutsä meidän kans! Yksinäinen lähtee nopeasti kiusaajien matkaan ja jättää Riikan yksin istumaan murheellisena. Apukysymyksiä keskusteluun: Mitä tapahtui? Ketä tilanteen henkilöt ovat ja mitkä ovat heidän suhteensa? Mitä on tapahtunut hetkeä aikaisemmin / puoli tuntia sitten / viikko sitten? Mitä kiusaajan päässä liikkuu? Mitä kiusattu / kiusaaja / ulkopuolinen mahtaa miettiä? Miltä kuvan henkilöistä tuntuu? Missä oikeissa paikoissa kiusaamista esiintyy? Mitä aikuiset voisivat tehdä, jotta kiusaaminen vähenisi? Miten kiusaamista voidaan parhaiten ehkäistä? Miten kukin roolihenkilö olisi voinut estää kiusaamista? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 13

14 Liite 3 Kohta koittaa koulullamme Hyvinvointipäivä (Aika) TULOSSA: Unijuttua Ravintotietoa Hyvän mielen vinkkejä Päihdeasiaa Liikunnan iloa Vierailijoita ja paljon muuta! ÄLÄ MISSAA TÄTÄ!!! 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

15 Liite 4 Materiaaleja sisältöihin ja harjoituksiin Päihdeasiaan liittyviä materiaaleja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Irti huumeista ry: Youth Against Drugs: Huumeitta ry: Päihdelinkin tietopankki: Terveys ry: Koulukiusaamiseen liittyvää materiaalia: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: MLL:n kiusaamisaiheinen dvd: Ettei kukaan jää yksin. Tuotetta voi tilata MLL:n verkkokaupasta. Draamaesityksiin: Draamapohjia: Leikkiohjeita pajoihin seuraavista kirjoista: Aalto, Mikko (2000) Ryppäästä ryhmäksi. Helsinki: My Generation Oy Terve elämä! Miten opetan terveystietoa luokille 3 6, Mervi Kemppainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 15

16 Liite 5 Hyvät vanhemmat Olette tervetulleita koulullamme järjestettävään vanhempainiltaan! Miten ohjata nuorta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä valinnoissa (Aika ja paikka) Vanhempainillassa keskustellaan ja saadaan ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, päihteisiin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Illan aikana on oppilaiden järjestämää ohjelmaa. Vanhempainillassa ovat mukana: Tervetuloa! Rehtori Tukioppilaat Luokanopettaja/ luokanvalvoja Palauta lomake luokanvalvojalle mennessä. Oppilaan nimi ja luokka: Perheestämme osallistuu: huoltajaa. Huoltajan allekirjoitus: 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

17 Liite 6 Kutsu Olette tervetulleita koulullamme järjestettävään nuorten ja vanhempien yhteiseen Hyvinvointitapahtumaan (Aika ja paikka) Illan aikana oppilaiden järjestämää ohjelmaa sekä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja päihteettömyydestä. Tapahtumassa ovat mukana: Tervetuloa! Rehtori Luokanopettaja/ luokanvalvoja Tukioppilaat Palauta lomake luokanvalvojalle mennessä. Oppilaan nimi ja luokka: Perheestämme osallistuu: huoltajaa. Perheestämme osallistuu: oppilasta. Huoltajan allekirjoitus: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 17

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto