Hyvinvointipäivä. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointipäivä. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke"

Transkriptio

1 Hyvinvointipäivä Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki Käsikirjoitus Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Marja Snellman-Aittola Kokeilun toteuttanut työryhmä Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijät Paula Mattila, Susanna Pajala ja Mirka Pajunen Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Jenni Helenius Hyvinvointi- ja terveystyön päällikkö Seppo Soine-Rajanummi Kiitokset Anttolan yhtenäiskoulu, Mikkeli Merenkurkun koulu, Vaasa Mustasaaren keskuskoulu, Mustasaari Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli Veikkolan koulu, Kirkkonummi Graafikko Tarja Petrell Kannen kuva Eeva Mehto Mannerheimin Lastensuojeluliitto

3 Sisällysluettelo: Hyvinvointipäivän järjestäjälle Hyvinvointipäivän kuvaus Mikä on hyvinvointipäivä? Miksi hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivän rakenne Hyvinvointipäivän suunnittelu ja yhteistyötahot Esimerkkejä hyvinvointipäivän toteuttamistavoista Hyvinvointipäivä pajamallina Hyvinvointipäivä messutapahtumana Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Liitteet 1. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista Ilmoitus hyvinvointipäivän järjestämisestä Materiaalia sisältöihin ja harjoituksiin Kutsu vanhempainiltaan Kutsu nuorten ja vanhempien yhteiseen hyvinvointitapahtumaan Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 3

4 Hyvinvointipäivän järjestäjälle Tervetuloa järjestämään hyvinvointipäivää! Hyvinvointipäivä on innostava ja mielenkiintoinen tapa käsitellä tärkeitä hyvinvointiin liittyviä asioita niin nuorten kuin heidän vanhempiensa kanssa. Hyvinvointipäivän aikana haastetaan nuoria pohtimaan heidän oman toimintansa vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan myös ennaltaehkäisevästi nuorten päihteiden kokeilemiseen ja käyttöön. Päivän aikana nuori saa monipuolista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä välineitä arjessa jaksamiseen. Hyvinvointipäivästä voidaan tehdä myös vuorovaikutteinen tapahtuma nuorille ja heidän vanhemmilleen. Vanhemmat ovat keskeisimmät vaikuttajat lastensa hyvinvointiin. Tapahtumassa vanhemmat saavat tietoa ja lisäymmärrystä nuorten kasvuun, kehittymiseen ja elämänpiiriin liittyvistä asioista ja nuoret kuulevat vanhempien ajatuksia käsiteltävistä aiheista. Hyvinvointitapahtuma tarjoaa vanhemmille tilaisuuden pohtia omien elämäntapojen merkitystä koko perheen hyvinvoinnille. Tavoitteena on lisätä vanhempien tietämystä siitä, miten he voivat toiminnallaan ehkäistä lastensa päihteidenkäyttöä. Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) toimintaa. Hyvinvointi ymmärretään laajana ja moniulotteisena ilmiönä, jonka merkitys saattaa vaihdella erilaisten ihmisten, heidän arvojensa ja asenteidensa sekä ajan, paikan tai kulttuurin mukaan. Hyvinvoinnin perustan luovat tietyt asiat, kuten työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, viihtyisä asuin- ja elinympäristö sekä vahva sosiaalinen verkosto. Hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt hyvinvointipäivämallin osana ehkäisevän päihdetyön hanketta. Hanke pyrkii vahvistamaan lasten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Hyvinvointipäivän järjestämisestä on saatu hyvää palautetta niin kouluilta kuin vanhemmiltakin. Teemapäivä tuo iloa ja vaihtelua arkeen! Innostavaa hyvinvointipäivää! MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hanke 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 1. Hyvinvointipäivän kuvaus 1.1. Mikä on hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivä on kouluilla järjestettävä tai kouluille suunnattu teemapäivä. Päivän voi järjestää koulun oman henkilökunnan voimin tai kutsumalla paikalle nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Päivän voi toteuttaa myös jokin muu taho, esimerkiksi nuorisotoimi. Moni taho pohtii lasten ja nuorten hyvinvointia ja on halukas tekemään yhteistyötä koulun kanssa. Hyvinvointipäivän aikana koulun on mahdollisuus koota nuorten parissa työskenteleviä vierailijoita hyvinvointiteeman ympärille. Päivään voidaan kutsua asiantuntijoita, esimerkiksi poliisi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä ja päihdetyöntekijä, kertomaan hyvinvoinnin osa-alueista. Myös tukioppilaita voi käyttää päivän toteuttamisessa. Hyvinvointipäivän aikana herätellään ajatuksia ja saadaan mielenkiintoista tietoa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Teemapäivän sisältö kannattaa rakentaa ottamalla huomioon koulun tarpeet ja kouluvuoden teemat. Tämän lisäksi on hyvä huomioida paikkakunnan ominaispiirteet, olemassa olevat projektit sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden osaaminen. Hyvinvointi on käsitteenä laaja, joten teemapäivään on mahdollisuus ottaa varsin erilaisia osa-alueita. Hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvaksi muun muassa uni, ravinto, mielenterveys, päihteettömyys, myönteinen minäkuva, ihmissuhteet, harrastukset, seksuaaliterveys ja turvallisuus. Hyvinvointipäivä sopii sekä ala- että yläkouluissa toteutettavaksi. Päivä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: pajamallina, messutapahtumana tai vanhempien ja nuorten yhteisenä tapahtumana. Päivää on pilotoitu seitsemänsillä luokilla kevään 2008 aikana MLL:n valtakunnallisessa ehkäisevän päihdetyön hankkeessa. Tästä syystä käytämme esimerkeissämme yläkoulun luokkia Miksi hyvinvointipäivä? Nuorille: Teemapäivä innostaa nuoria pohtimaan, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvinvointiinsa ja miksi hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä. Päivän tarkoituksena on lisätä nuorten hyvinvointi- ja terveysosaamista sekä ehkäistä nuorten päihdekokeiluja ja päihteiden käyttöä. Vanhemmille: Vanhemmat ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmilla on ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, terveyteen ja päihteisiin liittyvistä asioista. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyy muun muassa suosituksia siitä, paljonko nuoren pitäisi päivittäin liikkua tai nukkua voidakseen hyvin ja jaksaakseen koululaiselle asetetut tehtävät. Riittävä liikunta, uni ja selkeä päivärytmi ovat tärkeitä sekä pienille että isoille koululaisille. Vanhempien on tärkeää olla tietoisia lastensa vapaa-ajan viettotavoista ja ajankäytöstä sekä kuulla lasten omia näkemyksiä hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tapahtuman tavoitteena on, että vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja tunnistavat omia mahdollisuuksiaan ehkäistä lastensa päihteiden käyttöä. Tapahtumassa vanhempien on mahdollista saada vertaistukea muilta vanhemmilta, kun he keskustelevat lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista toisten vanhempien kanssa. Hyvinvointipäivän kohdistaminen vanhemmille vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhemmille ja nuorille: Hyvinvointipäivän voi suunnata vanhempien ja nuorten yhteiseksi, vuorovaikutteiseksi tapahtumaksi. Yhteinen tapahtuma antaa vanhemmille ja nuorille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja lisää heidän keskinäistä ymmärrystään ja vuorovaikutustaan. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 5

6 1.3. Hyvinvointipäivän rakenne Aloitus: Hyvinvointitapahtuma voidaan aloittaa yhteisellä tilaisuudella, johon koko koulun oppilaiden ja heidän vanhempiensa on mahdollista osallistua. Erityisesti vanhemmille suunnatussa tilaisuudessa hyvinvointiteemaan voidaan virittäytyä oppilaiden esityksellä. Päivän päätteeksi voi järjestää myös yhteisen salitilaisuuden, jossa kootaan päivän teemaa. a. Pajarakenne Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokat jakautuvat pajoihin, jotka tehdään mahdollisimman toiminnallisiksi. Pajoja voi olla kolmesta kuuteen kappaletta ja niissä käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. Jokaiselle pajalle on varattu oma tila (luokka), joissa oppilaat kiertävät opettajan johdolla. Pajoihin osallistuvien luokkien määrää voi olla järkevää rajata ajankäytöllisistä syistä. Voidaan esimerkiksi sopia, että vuosittain yksi luokkaaste pääsee kiertämään pajoissa. Pajat voivat kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi minuuttia. Pajoissa on mahdollista käyttää apuna oppilaita. b. Messutapahtuma-rakenne Juhlasaliin (tai muuhun isoon tilaan) on järjestetty pisteitä, joissa oppilaat kiertävät. Oppilaat saavat passit, joihin he keräävät merkintöjä suoritetusta pisteestä. Kullekin luokka-asteelle on hyvä varata 1,5 tuntia pisteissä kiertämiseen. Messutapahtuma soveltuu hyvin suuremmallekin porukalle. c. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Vanhempien ja nuorten yhteinen hyvinvointitapahtuma on hyvä järjestää osana vanhempainiltaa, avointen ovien päivänä tai kodin ja koulun yhteistyöpäivänä. Kodin ja koulun yhteistyöpäivä voidaan järjestää koulujen lauantaityöpäivänä, jotta mahdollisimman moni pääsee paikalle. Yhteisen aloituksen jälkeen vanhemmat ja nuoret jaetaan kahteen osaan luokittain siten, että osa jää juhlasaliin (esimerkiksi luokkien a-c nuoret ja vanhemmat) kuuntelemaan luentoa ja kouluun liittyvää informaatiota ja osa lähtee tukioppilaiden/opettajien kanssa kiertämään pajoja (esimerkiksi luokat d-f). Pajoja kiertävät henkilöt jaetaan vielä pienempiin ryhmiin luokkien mukaan (luokat d, e ja f kiertävät pajoissa omina ryhminään). Kukin paja kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi minuuttia. Pajoilla toimintaa voivat esitellä oppilaat ja paikalle kutsutut asiantuntijat/opettajat. Sopivassa kohdassa iltaa tarjotaan kahvit. Jälkikäsittely: Hyvinvointipäivän tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua nuorten, vanhempien ja opettajien kanssa. Päivän teemoja on hyvä käsitellä tapahtuman jälkeen niin oppitunneilla kuin kotonakin, jotta käsitellyt aiheet jäävät paremmin mieleen. Hyvinvointipäivän päätteeksi voi oppilaille antaa pohdintatehtäviä kotiin ja kehottaa vanhempia keskustelemaan hyvinvointiteemoista lastensa kanssa Hyvinvointipäivän suunnittelu ja yhteistyötahot Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä. On kaikkien etu yhdistää voimavaroja ja hyödyntää eri toimijoiden tietotaitoa. Koulujen omia voimavaroja ja asiantuntemusta kannattaa kartoittaa ja hyödyntää esimerkiksi terveydenhoitajan, koulukuraattorin tai opettajien erityistietoja ja -taitoja. Mukaan tapahtuman järjestämiseen ja toteuttamiseen kannattaa kutsua yhteistyökumppaneita, joita voivat olla muun muassa nuorisotoimi, seurakunta, kouluja kotiyhdistys, vanhempainyhdistys, paikkakunnalla toimivat järjestöt, kunnan hyvinvointiin liittyvien projektien työntekijät, poliisitoimi ja sosiaalitoimi. Yhdessä tekemällä luodaan verkostoja ja lujitetaan yhteistyötä. Tapahtuman toteuttamisen ajankohdasta, kohderyhmästä ja vastuuhenkilöistä kannattaa päättää hyvissä ajoin, mieluiten jo heti koulujen alkamisaikoihin. Tällöin tapahtuma voidaan liittää osaksi kouluilla laadittavia lukuvuosisuunnitelmia ja se on jo lukuvuoden alussa koulun henkilökunnan tiedossa. Hyvinvointipäivän järjestämisessä on tärkeintä huolellinen suunnittelu ja vastuunjako (liite 1). Hyvinvointipäivää järjestävästä työryhmästä valitaan vastuuhenkilö, joka huolehtii yhteistyökumppaneiden koolle kutsumisesta ja ottaa kokonaisvastuun tapahtuman järjestämisestä. Vastuuhenkilön tueksi voi pyytää esimerkiksi paikallisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita. Tapahtuman järjestämiselle on tärkeää varata riittävästi suunnitteluaikaa. Opettajien toimiessa suunnittelijoina olisi tärkeää saada tapahtuman suunnittelu- ja järjestelymahdollisuus koulupäivän aikana esimerkiksi YT-ajan puitteissa. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 2. Esimerkkejä hyvinvointipäivän toteuttamistavoista 2.1. Hyvinvointipäivä pajamallina Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret kiinnostuvat siitä, miten he pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan hyvinvointiinsa. Toteutus: Päivä aloitetaan aamulla yhteisellä salitilaisuudella, johon kokoontuvat koululta luokat seitsemästä yhdeksänteen. Rehtori toivottaa kaikki tervetulleeksi hyvinvointipäivään ja kertoo päivän ohjelmasta. Tukioppilaat ovat valmistelleet draaman, jossa käsitellään kaveruutta ja kiusaamista (liite 2). Tämän jälkeen terveydenhoitaja herättelee ajatuksia erilaisuudesta ja toisten huomioonottamisesta sekä jokaisen vastuusta kiusaamisen ehkäisyssä. Yhteinen osuus päätetään tukioppilaiden järjestämään halausleikkiin (liite 2). Yhteisen osuuden jälkeen seitsemännet luokat jakautuvat pajoihin. Pajoja järjestetään yhtä monta kuin on luokkia. Jos seitsemänsiä luokkia on viisi kappaletta, pajoja on saman verran. Opettajat kulkevat oman ryhmänsä kanssa pajalta toiselle. Opettajalla on hyvä olla monistettuna aikataulu luokkien siirtymisistä. Yhden pajan kesto on noin 20 minuuttia. Aikataulutuksessa on huomioitu pajojen välillä 5 minuutin siirtymä, mikä antaa joustavuutta päivän aikatauluihin. Päivän rakennetta voi muuttaa koulun tarpeiden mukaan. Esimerkkitapauksessa hyvinvointipäivän yhteiselle aloitukselle on varattu aikaa kokonainen oppitunti, koska aloitukseen on kaikkien luokka-asteiden mahdollista osallistua. Pajat alkavat välitunnin jälkeen. Vinkki järjestäjälle: Hyvän ilmapiirin luomiseen kannattaa panostaa! Yhteishenkeä ja hyvää ilmapiiriä tapahtumaan saa mainostamalla tapahtumaa näyttävästi, esimerkiksi järjestämällä hauskoja tietoiskuja keskusradion kautta ennen tapahtumaa ja tekemällä huomiota herättäviä mainoksia seinille (liite 3). Hyvä ilmapiiri lähtee opettajien ja ohjaajien asenteesta. Opettajien aktiivinen osallistuminen antaa oppilaille viestin, että asia on tärkeä. Mukavaa ilmapiiriä tapahtumaan saa tekemällä näyttävät opasteet seinille ja sopimalla tapahtumien järjestäjien yhtenäisestä pukeutumisesta. Taulukko 1. Esimerkki päivän kulusta ja ryhmien kulkemisesta eri pisteillä Toiminta/Klo Sali, yhteinen hyvinvointipäivän aloitus Kaikki ryhmät A, B, C, D, E osallistuvat Päihdepaja A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä Riittääkö rohkeus E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä Laillisuus D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä Tunteella C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä Voi hyvin B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 7

8 Pajojen aiheet: 1. Päihdepaja Päihdepaja toteutetaan yhdessä paikkakunnan päihdetyöntekijän kanssa. Pajassa on päihteisiin liittyvä tietoisku ja keskustelua päihteisiin liittyvistä asioista. 2. Riittääkö rohkeus -paja Nuoret pääsevät eläytymään vuorovaikutteisen tarinan avulla päihteiden tarjoamiseen, niistä kieltäytymiseen ja kaveripiiriin liittyvään tilanteeseen nuorisotyöntekijän avustuksella. 3. Laillisuus-paja Mikä on laillista ja mikä laitonta? Poliisi käsittelee erilaisia esimerkkitilanteita, joissa laillisuuden rajoja koetellaan. Oppilaat pohtivat poliisin johdolla ylittyykö laillisuuden raja ja mitä mahdollisia seuraamuksia tilanteesta voi tulla. 4. Tunteella-paja Koulukuraattori johdattaa pohtimaan erästä kiusaamistilannetta videon pohjalta (liite 4). Oppilaat keskustelevat tilanteesta, siihen liittyvistä tunnetiloista ja reaktioista. Nuoret pohtivat, millaisella toiminnalla saavutettaisiin tilanteessa paras lopputulos. Lopuksi koulukuraattori kertoo työstään ja siitä, miten hän ratkoo vastaavanlaisia tilanteita ja kohtaa oppilaita. 5. Voi hyvin -paja Nuoret miettivät, mikä auttaa nuorta jaksamaan päivittäiset askareet. Entä mitä tehdä silloin, kun mieltä painavia asioita on liikaa? Terveydenhoitaja kertoo muun muassa säännöllisen ja terveellisen ruokailun, unen, liikunnan ja ihmissuhteiden vaikutuksesta päivittäiseen jaksamiseen. Oppilaat tekevät ryhmissä minikollaasin, johon keräävät asioita hyvinvoivaan ja energiseen päivään Hyvinvointipäivä messutapahtumana Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret kiinnostuvat siitä, miten he itse pystyvät vaikuttamaan toiminnallaan hyvinvointiinsa. Toteutus: Hyvinvointipäivä alkaa omissa luokissa, jossa oppilaat saavat passin hyvinvointipäivän toimipisteiden tutustumista ja kiertämistä varten. Luokat siirtyvät juhlasaliin pystytettyyn messutapahtumaan aikataulun mukaisesti. Hyvinvointipäivään osallistuu yksi luokka-aste kerrallaan. Jokaiselle luokka-asteelle on varattu aikaa yhteensä 1,5 tuntia pisteisiin tutustumista sekä päihdepajaa varten. Taulukko 2: Esimerkki hyvinvointipäivän aikataulusta luokittain (liikuntasalissa) Toiminta/Klo Liikuntasalin toimipisteet luokat luokat luokat Oppilaat kiertävät pisteitä omatoimisesti. Pisteen suorittamisen jälkeen oppilas saa merkinnän passiinsa pisteen vastuuhenkilöltä. Puolentoista tunnin aikana oppilaiden pitää kerätä kolme merkintää passiinsa. Jokainen luokka osallistuu messutapahtuman aikana päihdepajaan. Opettaja kulkee oppilaiden mukana tapahtumassa ja huolehtii päihdepajaan osallistumisesta sille varattuna ajankohtana. Pajan kesto on noin 20 minuuttia. Pisteiden ja päihdepajan pitäjille on huomioitu aikatauluun noin 30 minuuttia lounastauko kello Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 Taulukko 3: Esimerkki päihdepajan aikatauluista luokittain Toiminta/Klo Päihdepaja a b c d e a b c Toiminta/Klo Päihdepaja d e a b c d e Taulukko 4: Esimerkki messutapahtuman toimipisteistä ja paikoista liikuntasalissa Toiminta Aika Paikka Mitä tehdään? Terveys ry:n päihdepaja Luokka Hyvän mielen -paja Liikuntasali Unipaja Liikuntasali Päihdeasiaa! Terveys ry:n työntekijä herättelee ajatuksia päihteisiin liittyvistä asioista. Kesto 20 minuuttia. Mistä on hyvä mieli tehty? Nuoriso-ohjaajan johdolla pohditaan, mikä tuo elämään hyvää mieltä. Tehdään hyvän mielen kukka -harjoitus (liite 3). Tukioppilaat toteuttavat uniaiheisen tietovisan terveydenhoitajan ohjauksessa. Ravintopaja Liikuntasali Kotitalousopettaja ohjaa ravintopajaa, jossa kootaan lautasmallin mukainen ateria ja keskustellaan terveellisen ravinnon merkityksestä. Liikunnan iloa -paja Liikuntasali Pajassa liikunnan harrastajat kertovat, miten liikunnasta saa hyvää oloa. Esitellään paikkakunnan liikunnallisia harrastusmahdollisia. MLL:n ehkäisevän päihdetyön hanke Liikuntasali Päihdetietovisa, MLL:n Lapselle selvä elämä -ohjelman esittely, tietopaketti tupakasta. Turvallisuus-paja Liikuntasali Tunteella-paja Liikuntasali Poliisi kertoo turvallisuuteen ja laillisuuteen liittyvistä asioista. Virittäydytään aiheeseen tunteiden tori -harjoituksen avulla (liite 2) Mitä tehdä, jos mieli on jatkuvasti maassa, elämä solmussa eikä tiedä kenen kanssa puhua? Oppilaat keskustelevat aiheesta kuraattorin johdolla ja ymmärtävät mistä ja miten apua on saatavissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 9

10 2.3. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Tavoitteet: Vanhemmat ja nuoret kuulevat toistensa ajatuksia ja pääsevät keskustelemaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista. He saavat ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöistä, elämänpiiristä, päihteistä ja terveyteen liittyvistä asioista. Vanhemmat ymmärtävät oman toimintansa ja asenteidensa vaikutukset lapseen. Vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja päihteiden käytön ehkäisemiseen. Vinkki järjestäjälle: Hyvinvointitapahtuma on loistava tapa viettää avointen ovien päivää tai koulun ja kodin yhteistyöpäivää. Opettajat kuulevat sekä vanhempien että nuorten ajatuksia hyvinvointiteemoista ja saavat tietoa heidän keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi tapahtuma vahvistaa koulun ja kodin yhteistyötä. Hyvinvointitapahtuman voi järjestää osana koulun vanhempainiltaa. Koulun ajankohtaisille asioille varataan aikaa aloituksen jälkeiseen osioon. Tarvittaessa yksi pajoista voidaan varata luokan omien asioiden käsittelylle. Hyvinvointitapahtuman voi suunnata tilanteen ja koulun tarpeiden mukaan vaihtoehtoisesti pelkästään vanhemmille (liite 5). Tapahtumalle voi hakea näkyvyyttä ilmoittamalla siitä paikkakunnan medioille hyvissä ajoin. Yhteistyö median kanssa voi osaltaan tukea nuorten terveitä elämäntapoja. Seuraavassa esitellään esimerkki hyvinvointitapahtumasta vanhemmille ja nuorille osana vanhempainiltaa (liite 6). Toteutus: Hyvinvointitapahtuma alkaa aulassa kello kahvitarjoilulla. Yhteinen aloitus on koulun juhlasalissa kello Rehtori toivottaa kaikki tervetulleiksi hyvinvointiaiheeseen vanhempainiltaan. Oppilaat esittävät johdatteluna aiheeseen draaman Nuoren elämää. Draamassa käsitellään nuorten elämäntapoja, kaveruutta, päihteitä ja kaveripiirin painostusta. Vanhemmat ja nuoret jakautuvat kahteen ryhmään luokittain. Toinen ryhmä lähtee kiertelemään pajoja (esimerkiksi luokkien a, b ja c vanhemmat ja nuoret) ja toinen (d, e ja f) jää koulun juhlasaliin kuuntelemaan rehtorin tiedotuksia koulun ajankohtaisista asioista. Tämän jälkeen poliisi esittelee turvallisuuteen ja nuorten elämänpiiriin liittyviä ilmiöitä. Pajoja kiertävät henkilöt jaetaan vielä pienempiin ryhmiin luokkien mukaan (a, b ja c kiertävät pajoissa omina ryhminään). Pajoissa käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. Kukin paja kestää noin 15 minuuttia. Pajoilla toimintaa voivat esitellä oppilaat sekä paikalle kutsutut asiantuntijat/opettajat. Pajojen aiheet: 1. Vapaa-aika Vanhemmat ja nuoret keskustelevat perheen yhteisen vapaaajan merkityksestä nuoren hyvinvoinnille koulukuraattorin johdolla. Pajassa toiminnallisena osuutena vedetään yhtä köyttä (liite 2). 2. Terveelliset elämäntavat Terveydenhoitaja ohjaa keskustelua riittävän unen, liikunnan ja terveellisen ravinnon merkityksestä nuoren jaksamiselle. 3. Päihteet Kunnan päihdetyöntekijä kertoo tutkimustietoa ja havaintoja nuorten päihteiden käytöstä ja herättää keskustelua aiheesta. Pohditaan, miten vanhemmat ja ympäristön toimintakulttuuri voivat vahvistaa ja tukea nuorten päihteetöntä elämäntapaa. Taulukko 5: Esimerkki hyvinvointitapahtuman aikatauluista Toiminta Klo Klo Klo Yhteinen aloitus (10 min) Kaikki Kouluinfo (25 min) poliisin luento (25 min) Pajat 1 3: Vapaa-aika, terveelliset elämäntavat, päihteet RYHMÄ 1 Luokkien (d, e ja f) vanhemmat RYHMÄ 2 Luokkien (a, b ja c) vanhemmat RYHMÄ 2 Luokkien (a, b ja c) vanhemmat RYHMÄ 1 Luokkien (d, e ja f) vanhemmat 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 Liite 1 Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus 1. Hyvinvointipäivän työryhmän ja vastuuhenkilön valitseminen Työryhmä valitaan. Työryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön. Työryhmän valinta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan heti lukukauden alussa. 2. Hyvinvointipäivän ajankohdan sopiminen Ajankohta sovitaan hyvissä ajoin lukukauden alussa, esimerkiksi suunnittelupäivänä tai lukuvuosisuunnitelman teon yhteydessä. 3. Hyvinvointipäivän rakenteen päättäminen Työryhmä päättää, miten hyvinvointipäivä järjestetään. Käytetäänkö paja- vai messumallia, järjestetäänkö yhteinen salitilaisuus vai suunnataanko tapahtuma vanhemmille ja nuorille esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyöpäivänä. 4. Päätetään hyvinvointipäivän pajatoimintaan osallistuvat luokat Osallistuvia luokkia valittaessa on hyvä huomioida, että pajamallissa järjestelyjä helpottaa, mikäli luokkia ja järjestettäviä pajoja on yhtä paljon. 5. Hyvinvointipäivän teema-alueiden päättäminen Työryhmä valitsee hyvinvointipäivän teema-alueet, jotka voivat olla esimerkiksi päihteet, ihmissuhteet, mielenterveys, vapaa-aika, terveys, turvallisuus, uni. 6. Työryhmä kysyy mukaan yhteistyötahoja Kartoitetaan mahdollisia yhteistyötahoja paikkakunnalta. Yhteistyötahoina voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, koulukuraattori, poliisi, nuorisotoimi, raittiustyö, erilaiset yhdistykset ja järjestöt, erityisnuorisotyö, oppilaitokset ja seurakunta. 7. Työryhmä sopii pajojen sisällöstä yhteistyötahojen kanssa Yhteistyötahojen varmennuttua sovitaan tarkemmin pajojen sisällöstä ja niiden kestosta. 8. Aikataulun muokkaaminen hyvinvointipäivälle Työryhmä muokkaa aikataulun ja suunnittelee luokkien siirtymiset pajojen keston (esimerkiksi 20 minuuttia) mukaan. 9. Päivän aikataulusta tiedottaminen Työryhmä huolehtii, että päivästä tiedotetaan hyvissä ajoin koulun henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen. (liitettä 2 käytetään kutsuttaessa tapahtumaan ainoastaan vanhemmat, liitettä 3 kutsuna vanhempien ja nuorten tapahtumaan). 10. Muut käytännön järjestelyt Työryhmä huolehtii, että tilat ovat käytössä päivän ohjelmaa varten. Työryhmä tekee tarvittavat tilavaraukset. Huolehditaan välineet (videotykki, piirtoheitin ynnä muut) paikalle esitystä varten. Ilmoittaa tapahtumasta paikalliselle medialle (noin kolme viikkoa ennen tapahtuman toteuttamista). Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 11

12 Liite 2 Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista 1. Halausleikki Jokaisella oppilaalla on askarreltuna pahvinen sydän. Sydämeen yritetään saada mahdollisimman monta nimeä halaamalla toisia. Muistetaan aina kysyä ensin: Saako halata?. Sydämestä jää oppilaalle mukava muisto. 2. Hyvän mielen kukka Oppilaat miettivät asioita, jotka tuovat elämään hyvää mieltä. Jokainen miettii yhden tai useamman hyvän teon, jonka on tehnyt viimeisen viikon aikana. Tämän jälkeen jokainen saa terälehden muotoisen paperin, johon kirjoittaa tekemänsä hyvän mielen -teot. Lopuksi kaikki terälehdet kerätään seinälle suuriksi kukiksi ja huomataan, että pienilläkin teoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. 3. Hymyn ryöväys Ryhmäläiset ovat piirissä niin, että kaikki voivat nähdä toisensa. Leikin aloittaja aluksi hymyilee ja katsoo muita silmiin. Tämän jälkeen hän pyyhkäisee hymyn huuliltaan ja heittää sen jollekin toiselle ryhmäläiselle. Hymyn saanut ottaa hymyn kasvoilleen, katsoo muita, pyyhkii hymyn pois ja heittää seuraavalle. Ainoastaan hymyn kulloinenkin haltija saa hymyillä, muiden on oltava vakavia. Ne, jotka eivät pysty pitämään pokkaansa, putoavat kisasta. 4. Toiminnallinen köysiharjoitus Ryhmille jaetaan köysi, johon on tehty keskelle solmu. Jokainen ottaa yhdellä kädellä kiinni köydestä. Tavoitteena on saada solmu aukeamaan siten, ettei kukaan irrota kättä köydestä. Harjoituksen voi tehdä myös toisinpäin: ryhmäläisten tulee tehdä solmu keskelle köyttä siten, etteivät he irrota otettaan köydestä. 5. Toiminnallinen kepin lasku Ryhmän tehtävänä on saada laskettua keppi maahan siten, ettei se kertaakaan putoa. Keppiä pidetään niin, että jokainen koskettaa koko ajan keppiä ja kannattelee sitä ainoastaan yhdellä etusormellaan. Ryhmä järjestäytyy kahteen lähekkäiseen jonoon, niin että vasemmanpuoleisessa jonossa seisovat koskettavat keppiin vasemmalla etusormellaan ja oikeassa jonossa seisovat koskettavat keppiä oikealla etusormellaan. Aloitustilanteessa keppi asetetaan silmien korkeudelle. 6. Etsi ystävä! Jokainen ottaa itselleen parin, jonka kanssa on vaatetuksessa jotain saman väristä. Kun parit ovat löytyneet, ohjaaja sanoo esimerkiksi: Etusormi kyynärpäähän. Tällöin jokaisen on laitettava etusormensa parin kyynärpäähän. Kummankin parin jäsenistä pitää suorittaa liike yhtä aikaa. Tehtävänantoja voi vaikeuttaa vähitellen (kyynärpää varpaisiin, varvas polveen ja niin edelleen). Muutaman tehtävänannon jälkeen ohjaaja huutaa: Etsi ystävä!, jolloin kaikki vaihtavat nopeasti pareja. Ohjaaja voi sanoa myös heti ensimmäisellä kerralla: Etsi ystävä. Saman parin kanssa ei saa olla kahta kertaa pelin aikana. Se, joka jää ilman paria, on seuraavaksi ohjeitten antaja. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

13 Liite 2 Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista 7. Tunteiden tori Ohjaaja pudottaa nenäliinan. Ennen kuin nenäliina koskettaa maata, ohjaaja sanoo jonkin tunnetilan, jota muut esittävät, esimerkiksi alakuloinen, riemastunut, surullinen, vihainen, pelästynyt, epäileväinen, innostunut, stressaantunut. Nenäliinan koskettaessa lattiaa kaikki jähmettyvät paikalleen ja yrittävät pitää ilmeensä peruslukemilla. Toistetaan pari kertaa. Leikki sopii hyvin virittelyksi tunteiden käsittelyyn. 8. Kiusaamis-draama Tukioppilaat esittävät alla olevan näytelmän. Tämän jälkeen keskustellaan yleisön kanssa siitä, mitä kukin olisi voinut tehdä toisin. Keskustelun jälkeen tukioppilaat esittävät hyvän mielen kohtauksen, jossa esimerkiksi yksinäinen jääkin Riikan luo ja heistä tulee hyviä ystäviä tai Riikka pyytää kiusattuja mukaansa esimerkiksi kahville ja kaikki näyttelijät poistuvat tilasta yhdessä iloisesti jutellen. Tapahtuu koulun jälkeen Henkilöt: Kiusaaja Kiusaajan apuri Riikka, kiusattu Reija, yksinäinen ulkopuolinen Kaksi kiusaajaa tulee lavalle. He haukkuvat luokkatoveriaan Riikkaa. Taustalla yksinäinen tyttö piirtää lehtiöönsä ja kuuntelee samalla kiusaajien juttuja. Riikka tulee paikalle, jolloin toinen kiusaajista huudahtaa: Hei, nyt se tulee! Kiusaajat vaihtavat välittömästi puheenaihetta ja alkavat jutella Unelmien poikamies -sarjasta. Riikka yrittää päästä juttuun mukaan: Hei, mäkin näin sen kohdan. Kiusaajat eivät ole huomaavinaankaan Riikan yrityksiä ottaa osaa keskusteluun. Taustalla oleva yksinäinen alkaa jutella Riikan kanssa televisiosarjan tapahtumista, mutta kiusaajat vaientavat yksinäisen nopeasti katseellaan. Kiusaajat suunnittelevat menevänsä kaupungille, jolloin Riikka pyytää: Saanks mäkin tulla teidän kans?. Kiusaajat vastaavat: Ai, meidän kans, vai? ja jatkavat: Ei sulla oo varaa tulla niihin kauppoihin, jonne me mennään. Riikka: On mulla rahaa, äiti antoi eilen. Kiusaaja: No, sun rahoillas saa vain halppis-toppeja. Me ollaan laadukkaampia, ei sulla oo sellaseen varaa. (naurua) Kiusaajat lähtevät paikalta ilman Riikkaa, joka istuu masentuneena pää käsien välissä. Taustalla ollut yksinäinen menee Riikan luokse ja on juuri laittamassa kättä lohduttavasti Riikan olkapäälle, kun kiusaajat huutavat: Hei, tuutsä meidän kans! Yksinäinen lähtee nopeasti kiusaajien matkaan ja jättää Riikan yksin istumaan murheellisena. Apukysymyksiä keskusteluun: Mitä tapahtui? Ketä tilanteen henkilöt ovat ja mitkä ovat heidän suhteensa? Mitä on tapahtunut hetkeä aikaisemmin / puoli tuntia sitten / viikko sitten? Mitä kiusaajan päässä liikkuu? Mitä kiusattu / kiusaaja / ulkopuolinen mahtaa miettiä? Miltä kuvan henkilöistä tuntuu? Missä oikeissa paikoissa kiusaamista esiintyy? Mitä aikuiset voisivat tehdä, jotta kiusaaminen vähenisi? Miten kiusaamista voidaan parhaiten ehkäistä? Miten kukin roolihenkilö olisi voinut estää kiusaamista? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 13

14 Liite 3 Kohta koittaa koulullamme Hyvinvointipäivä (Aika) TULOSSA: Unijuttua Ravintotietoa Hyvän mielen vinkkejä Päihdeasiaa Liikunnan iloa Vierailijoita ja paljon muuta! ÄLÄ MISSAA TÄTÄ!!! 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

15 Liite 4 Materiaaleja sisältöihin ja harjoituksiin Päihdeasiaan liittyviä materiaaleja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Irti huumeista ry: Youth Against Drugs: Huumeitta ry: Päihdelinkin tietopankki: Terveys ry: Koulukiusaamiseen liittyvää materiaalia: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: MLL:n kiusaamisaiheinen dvd: Ettei kukaan jää yksin. Tuotetta voi tilata MLL:n verkkokaupasta. Draamaesityksiin: Draamapohjia: Leikkiohjeita pajoihin seuraavista kirjoista: Aalto, Mikko (2000) Ryppäästä ryhmäksi. Helsinki: My Generation Oy Terve elämä! Miten opetan terveystietoa luokille 3 6, Mervi Kemppainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 15

16 Liite 5 Hyvät vanhemmat Olette tervetulleita koulullamme järjestettävään vanhempainiltaan! Miten ohjata nuorta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä valinnoissa (Aika ja paikka) Vanhempainillassa keskustellaan ja saadaan ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, päihteisiin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Illan aikana on oppilaiden järjestämää ohjelmaa. Vanhempainillassa ovat mukana: Tervetuloa! Rehtori Tukioppilaat Luokanopettaja/ luokanvalvoja Palauta lomake luokanvalvojalle mennessä. Oppilaan nimi ja luokka: Perheestämme osallistuu: huoltajaa. Huoltajan allekirjoitus: 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

17 Liite 6 Kutsu Olette tervetulleita koulullamme järjestettävään nuorten ja vanhempien yhteiseen Hyvinvointitapahtumaan (Aika ja paikka) Illan aikana oppilaiden järjestämää ohjelmaa sekä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja päihteettömyydestä. Tapahtumassa ovat mukana: Tervetuloa! Rehtori Luokanopettaja/ luokanvalvoja Tukioppilaat Palauta lomake luokanvalvojalle mennessä. Oppilaan nimi ja luokka: Perheestämme osallistuu: huoltajaa. Perheestämme osallistuu: oppilasta. Huoltajan allekirjoitus: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 17

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu 61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU

Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU Meidän koulu on kiusaamisen vastainen koulu KIVA KOULU ja meillä myös sovitellaan Verso-toiminta Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli Kastellin koulu 22.11.2011 1 Mitä kiusaaminen on? Kiusaamisella tarkoitetaan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

Oppilaskysely2017 Hatsalan klassillinen koulu Oppilaskysely07 Hatsalan klassillinen koulu 0.4.07 Taustatiedot I. Valitsesi oma koulusi seuraavista... Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET

KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET KESKI-POHJANMAAN LIIKUNNAN LIIKKUVA KOULU TUKIPAKETIT JA KOULUTUKSET 2017-2018 Lasten- ja nuorten koulutuksista vastaa nuoriso-ja koulutuspäällikkö. Koulutukset järjestetään pääsääntöisesti tilauskoulutuksina.

Lisätiedot

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen. Ylöjärven kaupunki

Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen. Ylöjärven kaupunki Kouluruokailutyöryhmästä vauhtia yhdessä tekemiseen Hyvä käytäntö Pirkanmaalla ruokailutoimikuntamalli valittiin keväällä 2017 sote- ja maakuntauudistuksen hyte seminaarissa yhdeksi Pirkanmaan hyvistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Huoltajakysely2017 Hatsalan klassillinen koulu

Huoltajakysely2017 Hatsalan klassillinen koulu Huoltajakysely07 Hatsalan klassillinen koulu..07 Taustatiedot I. Koulun nimi Alavan koulu Haapaniemen koulu Hiltulanlahden koulu Juankosken koulu Jynkän koulu Kaislastenlahden koulu Karttulan Kissakuusen

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot