Hyvinvointipäivä. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointipäivä. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke"

Transkriptio

1 Hyvinvointipäivä Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus ala- ja yläkouluissa Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 1

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki Käsikirjoitus Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Marja Snellman-Aittola Kokeilun toteuttanut työryhmä Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijät Paula Mattila, Susanna Pajala ja Mirka Pajunen Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Jenni Helenius Hyvinvointi- ja terveystyön päällikkö Seppo Soine-Rajanummi Kiitokset Anttolan yhtenäiskoulu, Mikkeli Merenkurkun koulu, Vaasa Mustasaaren keskuskoulu, Mustasaari Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli Veikkolan koulu, Kirkkonummi Graafikko Tarja Petrell Kannen kuva Eeva Mehto Mannerheimin Lastensuojeluliitto

3 Sisällysluettelo: Hyvinvointipäivän järjestäjälle Hyvinvointipäivän kuvaus Mikä on hyvinvointipäivä? Miksi hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivän rakenne Hyvinvointipäivän suunnittelu ja yhteistyötahot Esimerkkejä hyvinvointipäivän toteuttamistavoista Hyvinvointipäivä pajamallina Hyvinvointipäivä messutapahtumana Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Liitteet 1. Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista Ilmoitus hyvinvointipäivän järjestämisestä Materiaalia sisältöihin ja harjoituksiin Kutsu vanhempainiltaan Kutsu nuorten ja vanhempien yhteiseen hyvinvointitapahtumaan Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 3

4 Hyvinvointipäivän järjestäjälle Tervetuloa järjestämään hyvinvointipäivää! Hyvinvointipäivä on innostava ja mielenkiintoinen tapa käsitellä tärkeitä hyvinvointiin liittyviä asioita niin nuorten kuin heidän vanhempiensa kanssa. Hyvinvointipäivän aikana haastetaan nuoria pohtimaan heidän oman toimintansa vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan myös ennaltaehkäisevästi nuorten päihteiden kokeilemiseen ja käyttöön. Päivän aikana nuori saa monipuolista tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä välineitä arjessa jaksamiseen. Hyvinvointipäivästä voidaan tehdä myös vuorovaikutteinen tapahtuma nuorille ja heidän vanhemmilleen. Vanhemmat ovat keskeisimmät vaikuttajat lastensa hyvinvointiin. Tapahtumassa vanhemmat saavat tietoa ja lisäymmärrystä nuorten kasvuun, kehittymiseen ja elämänpiiriin liittyvistä asioista ja nuoret kuulevat vanhempien ajatuksia käsiteltävistä aiheista. Hyvinvointitapahtuma tarjoaa vanhemmille tilaisuuden pohtia omien elämäntapojen merkitystä koko perheen hyvinvoinnille. Tavoitteena on lisätä vanhempien tietämystä siitä, miten he voivat toiminnallaan ehkäistä lastensa päihteidenkäyttöä. Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen on tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) toimintaa. Hyvinvointi ymmärretään laajana ja moniulotteisena ilmiönä, jonka merkitys saattaa vaihdella erilaisten ihmisten, heidän arvojensa ja asenteidensa sekä ajan, paikan tai kulttuurin mukaan. Hyvinvoinnin perustan luovat tietyt asiat, kuten työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus, viihtyisä asuin- ja elinympäristö sekä vahva sosiaalinen verkosto. Hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kehittänyt hyvinvointipäivämallin osana ehkäisevän päihdetyön hanketta. Hanke pyrkii vahvistamaan lasten ja perheiden hyvinvointia ehkäisemällä nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Hyvinvointipäivän järjestämisestä on saatu hyvää palautetta niin kouluilta kuin vanhemmiltakin. Teemapäivä tuo iloa ja vaihtelua arkeen! Innostavaa hyvinvointipäivää! MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hanke 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

5 1. Hyvinvointipäivän kuvaus 1.1. Mikä on hyvinvointipäivä? Hyvinvointipäivä on kouluilla järjestettävä tai kouluille suunnattu teemapäivä. Päivän voi järjestää koulun oman henkilökunnan voimin tai kutsumalla paikalle nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Päivän voi toteuttaa myös jokin muu taho, esimerkiksi nuorisotoimi. Moni taho pohtii lasten ja nuorten hyvinvointia ja on halukas tekemään yhteistyötä koulun kanssa. Hyvinvointipäivän aikana koulun on mahdollisuus koota nuorten parissa työskenteleviä vierailijoita hyvinvointiteeman ympärille. Päivään voidaan kutsua asiantuntijoita, esimerkiksi poliisi, terveydenhoitaja, nuorisotyöntekijä ja päihdetyöntekijä, kertomaan hyvinvoinnin osa-alueista. Myös tukioppilaita voi käyttää päivän toteuttamisessa. Hyvinvointipäivän aikana herätellään ajatuksia ja saadaan mielenkiintoista tietoa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Teemapäivän sisältö kannattaa rakentaa ottamalla huomioon koulun tarpeet ja kouluvuoden teemat. Tämän lisäksi on hyvä huomioida paikkakunnan ominaispiirteet, olemassa olevat projektit sekä mahdollisten yhteistyökumppaneiden osaaminen. Hyvinvointi on käsitteenä laaja, joten teemapäivään on mahdollisuus ottaa varsin erilaisia osa-alueita. Hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvaksi muun muassa uni, ravinto, mielenterveys, päihteettömyys, myönteinen minäkuva, ihmissuhteet, harrastukset, seksuaaliterveys ja turvallisuus. Hyvinvointipäivä sopii sekä ala- että yläkouluissa toteutettavaksi. Päivä voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: pajamallina, messutapahtumana tai vanhempien ja nuorten yhteisenä tapahtumana. Päivää on pilotoitu seitsemänsillä luokilla kevään 2008 aikana MLL:n valtakunnallisessa ehkäisevän päihdetyön hankkeessa. Tästä syystä käytämme esimerkeissämme yläkoulun luokkia Miksi hyvinvointipäivä? Nuorille: Teemapäivä innostaa nuoria pohtimaan, miten he voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvinvointiinsa ja miksi hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeitä. Päivän tarkoituksena on lisätä nuorten hyvinvointi- ja terveysosaamista sekä ehkäistä nuorten päihdekokeiluja ja päihteiden käyttöä. Vanhemmille: Vanhemmat ovat avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Tästä syystä on tärkeää, että vanhemmilla on ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, terveyteen ja päihteisiin liittyvistä asioista. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyy muun muassa suosituksia siitä, paljonko nuoren pitäisi päivittäin liikkua tai nukkua voidakseen hyvin ja jaksaakseen koululaiselle asetetut tehtävät. Riittävä liikunta, uni ja selkeä päivärytmi ovat tärkeitä sekä pienille että isoille koululaisille. Vanhempien on tärkeää olla tietoisia lastensa vapaa-ajan viettotavoista ja ajankäytöstä sekä kuulla lasten omia näkemyksiä hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tapahtuman tavoitteena on, että vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja tunnistavat omia mahdollisuuksiaan ehkäistä lastensa päihteiden käyttöä. Tapahtumassa vanhempien on mahdollista saada vertaistukea muilta vanhemmilta, kun he keskustelevat lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista toisten vanhempien kanssa. Hyvinvointipäivän kohdistaminen vanhemmille vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Vanhemmille ja nuorille: Hyvinvointipäivän voi suunnata vanhempien ja nuorten yhteiseksi, vuorovaikutteiseksi tapahtumaksi. Yhteinen tapahtuma antaa vanhemmille ja nuorille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista ja lisää heidän keskinäistä ymmärrystään ja vuorovaikutustaan. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 5

6 1.3. Hyvinvointipäivän rakenne Aloitus: Hyvinvointitapahtuma voidaan aloittaa yhteisellä tilaisuudella, johon koko koulun oppilaiden ja heidän vanhempiensa on mahdollista osallistua. Erityisesti vanhemmille suunnatussa tilaisuudessa hyvinvointiteemaan voidaan virittäytyä oppilaiden esityksellä. Päivän päätteeksi voi järjestää myös yhteisen salitilaisuuden, jossa kootaan päivän teemaa. a. Pajarakenne Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokat jakautuvat pajoihin, jotka tehdään mahdollisimman toiminnallisiksi. Pajoja voi olla kolmesta kuuteen kappaletta ja niissä käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. Jokaiselle pajalle on varattu oma tila (luokka), joissa oppilaat kiertävät opettajan johdolla. Pajoihin osallistuvien luokkien määrää voi olla järkevää rajata ajankäytöllisistä syistä. Voidaan esimerkiksi sopia, että vuosittain yksi luokkaaste pääsee kiertämään pajoissa. Pajat voivat kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi minuuttia. Pajoissa on mahdollista käyttää apuna oppilaita. b. Messutapahtuma-rakenne Juhlasaliin (tai muuhun isoon tilaan) on järjestetty pisteitä, joissa oppilaat kiertävät. Oppilaat saavat passit, joihin he keräävät merkintöjä suoritetusta pisteestä. Kullekin luokka-asteelle on hyvä varata 1,5 tuntia pisteissä kiertämiseen. Messutapahtuma soveltuu hyvin suuremmallekin porukalle. c. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Vanhempien ja nuorten yhteinen hyvinvointitapahtuma on hyvä järjestää osana vanhempainiltaa, avointen ovien päivänä tai kodin ja koulun yhteistyöpäivänä. Kodin ja koulun yhteistyöpäivä voidaan järjestää koulujen lauantaityöpäivänä, jotta mahdollisimman moni pääsee paikalle. Yhteisen aloituksen jälkeen vanhemmat ja nuoret jaetaan kahteen osaan luokittain siten, että osa jää juhlasaliin (esimerkiksi luokkien a-c nuoret ja vanhemmat) kuuntelemaan luentoa ja kouluun liittyvää informaatiota ja osa lähtee tukioppilaiden/opettajien kanssa kiertämään pajoja (esimerkiksi luokat d-f). Pajoja kiertävät henkilöt jaetaan vielä pienempiin ryhmiin luokkien mukaan (luokat d, e ja f kiertävät pajoissa omina ryhminään). Kukin paja kestää sopimuksen mukaan esimerkiksi minuuttia. Pajoilla toimintaa voivat esitellä oppilaat ja paikalle kutsutut asiantuntijat/opettajat. Sopivassa kohdassa iltaa tarjotaan kahvit. Jälkikäsittely: Hyvinvointipäivän tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua nuorten, vanhempien ja opettajien kanssa. Päivän teemoja on hyvä käsitellä tapahtuman jälkeen niin oppitunneilla kuin kotonakin, jotta käsitellyt aiheet jäävät paremmin mieleen. Hyvinvointipäivän päätteeksi voi oppilaille antaa pohdintatehtäviä kotiin ja kehottaa vanhempia keskustelemaan hyvinvointiteemoista lastensa kanssa Hyvinvointipäivän suunnittelu ja yhteistyötahot Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä. On kaikkien etu yhdistää voimavaroja ja hyödyntää eri toimijoiden tietotaitoa. Koulujen omia voimavaroja ja asiantuntemusta kannattaa kartoittaa ja hyödyntää esimerkiksi terveydenhoitajan, koulukuraattorin tai opettajien erityistietoja ja -taitoja. Mukaan tapahtuman järjestämiseen ja toteuttamiseen kannattaa kutsua yhteistyökumppaneita, joita voivat olla muun muassa nuorisotoimi, seurakunta, kouluja kotiyhdistys, vanhempainyhdistys, paikkakunnalla toimivat järjestöt, kunnan hyvinvointiin liittyvien projektien työntekijät, poliisitoimi ja sosiaalitoimi. Yhdessä tekemällä luodaan verkostoja ja lujitetaan yhteistyötä. Tapahtuman toteuttamisen ajankohdasta, kohderyhmästä ja vastuuhenkilöistä kannattaa päättää hyvissä ajoin, mieluiten jo heti koulujen alkamisaikoihin. Tällöin tapahtuma voidaan liittää osaksi kouluilla laadittavia lukuvuosisuunnitelmia ja se on jo lukuvuoden alussa koulun henkilökunnan tiedossa. Hyvinvointipäivän järjestämisessä on tärkeintä huolellinen suunnittelu ja vastuunjako (liite 1). Hyvinvointipäivää järjestävästä työryhmästä valitaan vastuuhenkilö, joka huolehtii yhteistyökumppaneiden koolle kutsumisesta ja ottaa kokonaisvastuun tapahtuman järjestämisestä. Vastuuhenkilön tueksi voi pyytää esimerkiksi paikallisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä tekeviä opiskelijoita. Tapahtuman järjestämiselle on tärkeää varata riittävästi suunnitteluaikaa. Opettajien toimiessa suunnittelijoina olisi tärkeää saada tapahtuman suunnittelu- ja järjestelymahdollisuus koulupäivän aikana esimerkiksi YT-ajan puitteissa. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

7 2. Esimerkkejä hyvinvointipäivän toteuttamistavoista 2.1. Hyvinvointipäivä pajamallina Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret kiinnostuvat siitä, miten he pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan hyvinvointiinsa. Toteutus: Päivä aloitetaan aamulla yhteisellä salitilaisuudella, johon kokoontuvat koululta luokat seitsemästä yhdeksänteen. Rehtori toivottaa kaikki tervetulleeksi hyvinvointipäivään ja kertoo päivän ohjelmasta. Tukioppilaat ovat valmistelleet draaman, jossa käsitellään kaveruutta ja kiusaamista (liite 2). Tämän jälkeen terveydenhoitaja herättelee ajatuksia erilaisuudesta ja toisten huomioonottamisesta sekä jokaisen vastuusta kiusaamisen ehkäisyssä. Yhteinen osuus päätetään tukioppilaiden järjestämään halausleikkiin (liite 2). Yhteisen osuuden jälkeen seitsemännet luokat jakautuvat pajoihin. Pajoja järjestetään yhtä monta kuin on luokkia. Jos seitsemänsiä luokkia on viisi kappaletta, pajoja on saman verran. Opettajat kulkevat oman ryhmänsä kanssa pajalta toiselle. Opettajalla on hyvä olla monistettuna aikataulu luokkien siirtymisistä. Yhden pajan kesto on noin 20 minuuttia. Aikataulutuksessa on huomioitu pajojen välillä 5 minuutin siirtymä, mikä antaa joustavuutta päivän aikatauluihin. Päivän rakennetta voi muuttaa koulun tarpeiden mukaan. Esimerkkitapauksessa hyvinvointipäivän yhteiselle aloitukselle on varattu aikaa kokonainen oppitunti, koska aloitukseen on kaikkien luokka-asteiden mahdollista osallistua. Pajat alkavat välitunnin jälkeen. Vinkki järjestäjälle: Hyvän ilmapiirin luomiseen kannattaa panostaa! Yhteishenkeä ja hyvää ilmapiiriä tapahtumaan saa mainostamalla tapahtumaa näyttävästi, esimerkiksi järjestämällä hauskoja tietoiskuja keskusradion kautta ennen tapahtumaa ja tekemällä huomiota herättäviä mainoksia seinille (liite 3). Hyvä ilmapiiri lähtee opettajien ja ohjaajien asenteesta. Opettajien aktiivinen osallistuminen antaa oppilaille viestin, että asia on tärkeä. Mukavaa ilmapiiriä tapahtumaan saa tekemällä näyttävät opasteet seinille ja sopimalla tapahtumien järjestäjien yhtenäisestä pukeutumisesta. Taulukko 1. Esimerkki päivän kulusta ja ryhmien kulkemisesta eri pisteillä Toiminta/Klo Sali, yhteinen hyvinvointipäivän aloitus Kaikki ryhmät A, B, C, D, E osallistuvat Päihdepaja A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä Riittääkö rohkeus E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä Laillisuus D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä C-ryhmä Tunteella C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä Voi hyvin B-ryhmä C-ryhmä D-ryhmä E-ryhmä A-ryhmä Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 7

8 Pajojen aiheet: 1. Päihdepaja Päihdepaja toteutetaan yhdessä paikkakunnan päihdetyöntekijän kanssa. Pajassa on päihteisiin liittyvä tietoisku ja keskustelua päihteisiin liittyvistä asioista. 2. Riittääkö rohkeus -paja Nuoret pääsevät eläytymään vuorovaikutteisen tarinan avulla päihteiden tarjoamiseen, niistä kieltäytymiseen ja kaveripiiriin liittyvään tilanteeseen nuorisotyöntekijän avustuksella. 3. Laillisuus-paja Mikä on laillista ja mikä laitonta? Poliisi käsittelee erilaisia esimerkkitilanteita, joissa laillisuuden rajoja koetellaan. Oppilaat pohtivat poliisin johdolla ylittyykö laillisuuden raja ja mitä mahdollisia seuraamuksia tilanteesta voi tulla. 4. Tunteella-paja Koulukuraattori johdattaa pohtimaan erästä kiusaamistilannetta videon pohjalta (liite 4). Oppilaat keskustelevat tilanteesta, siihen liittyvistä tunnetiloista ja reaktioista. Nuoret pohtivat, millaisella toiminnalla saavutettaisiin tilanteessa paras lopputulos. Lopuksi koulukuraattori kertoo työstään ja siitä, miten hän ratkoo vastaavanlaisia tilanteita ja kohtaa oppilaita. 5. Voi hyvin -paja Nuoret miettivät, mikä auttaa nuorta jaksamaan päivittäiset askareet. Entä mitä tehdä silloin, kun mieltä painavia asioita on liikaa? Terveydenhoitaja kertoo muun muassa säännöllisen ja terveellisen ruokailun, unen, liikunnan ja ihmissuhteiden vaikutuksesta päivittäiseen jaksamiseen. Oppilaat tekevät ryhmissä minikollaasin, johon keräävät asioita hyvinvoivaan ja energiseen päivään Hyvinvointipäivä messutapahtumana Tavoitteet: Nuoret saavat tietoa hyvinvointiin ja päihteisiin liittyvistä asioista. Nuoret kiinnostuvat siitä, miten he itse pystyvät vaikuttamaan toiminnallaan hyvinvointiinsa. Toteutus: Hyvinvointipäivä alkaa omissa luokissa, jossa oppilaat saavat passin hyvinvointipäivän toimipisteiden tutustumista ja kiertämistä varten. Luokat siirtyvät juhlasaliin pystytettyyn messutapahtumaan aikataulun mukaisesti. Hyvinvointipäivään osallistuu yksi luokka-aste kerrallaan. Jokaiselle luokka-asteelle on varattu aikaa yhteensä 1,5 tuntia pisteisiin tutustumista sekä päihdepajaa varten. Taulukko 2: Esimerkki hyvinvointipäivän aikataulusta luokittain (liikuntasalissa) Toiminta/Klo Liikuntasalin toimipisteet luokat luokat luokat Oppilaat kiertävät pisteitä omatoimisesti. Pisteen suorittamisen jälkeen oppilas saa merkinnän passiinsa pisteen vastuuhenkilöltä. Puolentoista tunnin aikana oppilaiden pitää kerätä kolme merkintää passiinsa. Jokainen luokka osallistuu messutapahtuman aikana päihdepajaan. Opettaja kulkee oppilaiden mukana tapahtumassa ja huolehtii päihdepajaan osallistumisesta sille varattuna ajankohtana. Pajan kesto on noin 20 minuuttia. Pisteiden ja päihdepajan pitäjille on huomioitu aikatauluun noin 30 minuuttia lounastauko kello Mannerheimin Lastensuojeluliitto

9 Taulukko 3: Esimerkki päihdepajan aikatauluista luokittain Toiminta/Klo Päihdepaja a b c d e a b c Toiminta/Klo Päihdepaja d e a b c d e Taulukko 4: Esimerkki messutapahtuman toimipisteistä ja paikoista liikuntasalissa Toiminta Aika Paikka Mitä tehdään? Terveys ry:n päihdepaja Luokka Hyvän mielen -paja Liikuntasali Unipaja Liikuntasali Päihdeasiaa! Terveys ry:n työntekijä herättelee ajatuksia päihteisiin liittyvistä asioista. Kesto 20 minuuttia. Mistä on hyvä mieli tehty? Nuoriso-ohjaajan johdolla pohditaan, mikä tuo elämään hyvää mieltä. Tehdään hyvän mielen kukka -harjoitus (liite 3). Tukioppilaat toteuttavat uniaiheisen tietovisan terveydenhoitajan ohjauksessa. Ravintopaja Liikuntasali Kotitalousopettaja ohjaa ravintopajaa, jossa kootaan lautasmallin mukainen ateria ja keskustellaan terveellisen ravinnon merkityksestä. Liikunnan iloa -paja Liikuntasali Pajassa liikunnan harrastajat kertovat, miten liikunnasta saa hyvää oloa. Esitellään paikkakunnan liikunnallisia harrastusmahdollisia. MLL:n ehkäisevän päihdetyön hanke Liikuntasali Päihdetietovisa, MLL:n Lapselle selvä elämä -ohjelman esittely, tietopaketti tupakasta. Turvallisuus-paja Liikuntasali Tunteella-paja Liikuntasali Poliisi kertoo turvallisuuteen ja laillisuuteen liittyvistä asioista. Virittäydytään aiheeseen tunteiden tori -harjoituksen avulla (liite 2) Mitä tehdä, jos mieli on jatkuvasti maassa, elämä solmussa eikä tiedä kenen kanssa puhua? Oppilaat keskustelevat aiheesta kuraattorin johdolla ja ymmärtävät mistä ja miten apua on saatavissa. Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 9

10 2.3. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille Tavoitteet: Vanhemmat ja nuoret kuulevat toistensa ajatuksia ja pääsevät keskustelemaan hyvinvointiin liittyvistä teemoista. He saavat ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöistä, elämänpiiristä, päihteistä ja terveyteen liittyvistä asioista. Vanhemmat ymmärtävät oman toimintansa ja asenteidensa vaikutukset lapseen. Vanhemmat saavat välineitä lastensa hyvinvoinnin parantamiseen ja päihteiden käytön ehkäisemiseen. Vinkki järjestäjälle: Hyvinvointitapahtuma on loistava tapa viettää avointen ovien päivää tai koulun ja kodin yhteistyöpäivää. Opettajat kuulevat sekä vanhempien että nuorten ajatuksia hyvinvointiteemoista ja saavat tietoa heidän keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Lisäksi tapahtuma vahvistaa koulun ja kodin yhteistyötä. Hyvinvointitapahtuman voi järjestää osana koulun vanhempainiltaa. Koulun ajankohtaisille asioille varataan aikaa aloituksen jälkeiseen osioon. Tarvittaessa yksi pajoista voidaan varata luokan omien asioiden käsittelylle. Hyvinvointitapahtuman voi suunnata tilanteen ja koulun tarpeiden mukaan vaihtoehtoisesti pelkästään vanhemmille (liite 5). Tapahtumalle voi hakea näkyvyyttä ilmoittamalla siitä paikkakunnan medioille hyvissä ajoin. Yhteistyö median kanssa voi osaltaan tukea nuorten terveitä elämäntapoja. Seuraavassa esitellään esimerkki hyvinvointitapahtumasta vanhemmille ja nuorille osana vanhempainiltaa (liite 6). Toteutus: Hyvinvointitapahtuma alkaa aulassa kello kahvitarjoilulla. Yhteinen aloitus on koulun juhlasalissa kello Rehtori toivottaa kaikki tervetulleiksi hyvinvointiaiheeseen vanhempainiltaan. Oppilaat esittävät johdatteluna aiheeseen draaman Nuoren elämää. Draamassa käsitellään nuorten elämäntapoja, kaveruutta, päihteitä ja kaveripiirin painostusta. Vanhemmat ja nuoret jakautuvat kahteen ryhmään luokittain. Toinen ryhmä lähtee kiertelemään pajoja (esimerkiksi luokkien a, b ja c vanhemmat ja nuoret) ja toinen (d, e ja f) jää koulun juhlasaliin kuuntelemaan rehtorin tiedotuksia koulun ajankohtaisista asioista. Tämän jälkeen poliisi esittelee turvallisuuteen ja nuorten elämänpiiriin liittyviä ilmiöitä. Pajoja kiertävät henkilöt jaetaan vielä pienempiin ryhmiin luokkien mukaan (a, b ja c kiertävät pajoissa omina ryhminään). Pajoissa käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia. Kukin paja kestää noin 15 minuuttia. Pajoilla toimintaa voivat esitellä oppilaat sekä paikalle kutsutut asiantuntijat/opettajat. Pajojen aiheet: 1. Vapaa-aika Vanhemmat ja nuoret keskustelevat perheen yhteisen vapaaajan merkityksestä nuoren hyvinvoinnille koulukuraattorin johdolla. Pajassa toiminnallisena osuutena vedetään yhtä köyttä (liite 2). 2. Terveelliset elämäntavat Terveydenhoitaja ohjaa keskustelua riittävän unen, liikunnan ja terveellisen ravinnon merkityksestä nuoren jaksamiselle. 3. Päihteet Kunnan päihdetyöntekijä kertoo tutkimustietoa ja havaintoja nuorten päihteiden käytöstä ja herättää keskustelua aiheesta. Pohditaan, miten vanhemmat ja ympäristön toimintakulttuuri voivat vahvistaa ja tukea nuorten päihteetöntä elämäntapaa. Taulukko 5: Esimerkki hyvinvointitapahtuman aikatauluista Toiminta Klo Klo Klo Yhteinen aloitus (10 min) Kaikki Kouluinfo (25 min) poliisin luento (25 min) Pajat 1 3: Vapaa-aika, terveelliset elämäntavat, päihteet RYHMÄ 1 Luokkien (d, e ja f) vanhemmat RYHMÄ 2 Luokkien (a, b ja c) vanhemmat RYHMÄ 2 Luokkien (a, b ja c) vanhemmat RYHMÄ 1 Luokkien (d, e ja f) vanhemmat 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

11 Liite 1 Hyvinvointipäivän suunnittelu ja toteutus 1. Hyvinvointipäivän työryhmän ja vastuuhenkilön valitseminen Työryhmä valitaan. Työryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön. Työryhmän valinta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan heti lukukauden alussa. 2. Hyvinvointipäivän ajankohdan sopiminen Ajankohta sovitaan hyvissä ajoin lukukauden alussa, esimerkiksi suunnittelupäivänä tai lukuvuosisuunnitelman teon yhteydessä. 3. Hyvinvointipäivän rakenteen päättäminen Työryhmä päättää, miten hyvinvointipäivä järjestetään. Käytetäänkö paja- vai messumallia, järjestetäänkö yhteinen salitilaisuus vai suunnataanko tapahtuma vanhemmille ja nuorille esimerkiksi koulun ja kodin yhteistyöpäivänä. 4. Päätetään hyvinvointipäivän pajatoimintaan osallistuvat luokat Osallistuvia luokkia valittaessa on hyvä huomioida, että pajamallissa järjestelyjä helpottaa, mikäli luokkia ja järjestettäviä pajoja on yhtä paljon. 5. Hyvinvointipäivän teema-alueiden päättäminen Työryhmä valitsee hyvinvointipäivän teema-alueet, jotka voivat olla esimerkiksi päihteet, ihmissuhteet, mielenterveys, vapaa-aika, terveys, turvallisuus, uni. 6. Työryhmä kysyy mukaan yhteistyötahoja Kartoitetaan mahdollisia yhteistyötahoja paikkakunnalta. Yhteistyötahoina voivat olla esimerkiksi terveydenhoitaja, koulukuraattori, poliisi, nuorisotoimi, raittiustyö, erilaiset yhdistykset ja järjestöt, erityisnuorisotyö, oppilaitokset ja seurakunta. 7. Työryhmä sopii pajojen sisällöstä yhteistyötahojen kanssa Yhteistyötahojen varmennuttua sovitaan tarkemmin pajojen sisällöstä ja niiden kestosta. 8. Aikataulun muokkaaminen hyvinvointipäivälle Työryhmä muokkaa aikataulun ja suunnittelee luokkien siirtymiset pajojen keston (esimerkiksi 20 minuuttia) mukaan. 9. Päivän aikataulusta tiedottaminen Työryhmä huolehtii, että päivästä tiedotetaan hyvissä ajoin koulun henkilökunnalle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen. (liitettä 2 käytetään kutsuttaessa tapahtumaan ainoastaan vanhemmat, liitettä 3 kutsuna vanhempien ja nuorten tapahtumaan). 10. Muut käytännön järjestelyt Työryhmä huolehtii, että tilat ovat käytössä päivän ohjelmaa varten. Työryhmä tekee tarvittavat tilavaraukset. Huolehditaan välineet (videotykki, piirtoheitin ynnä muut) paikalle esitystä varten. Ilmoittaa tapahtumasta paikalliselle medialle (noin kolme viikkoa ennen tapahtuman toteuttamista). Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 11

12 Liite 2 Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista 1. Halausleikki Jokaisella oppilaalla on askarreltuna pahvinen sydän. Sydämeen yritetään saada mahdollisimman monta nimeä halaamalla toisia. Muistetaan aina kysyä ensin: Saako halata?. Sydämestä jää oppilaalle mukava muisto. 2. Hyvän mielen kukka Oppilaat miettivät asioita, jotka tuovat elämään hyvää mieltä. Jokainen miettii yhden tai useamman hyvän teon, jonka on tehnyt viimeisen viikon aikana. Tämän jälkeen jokainen saa terälehden muotoisen paperin, johon kirjoittaa tekemänsä hyvän mielen -teot. Lopuksi kaikki terälehdet kerätään seinälle suuriksi kukiksi ja huomataan, että pienilläkin teoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta. 3. Hymyn ryöväys Ryhmäläiset ovat piirissä niin, että kaikki voivat nähdä toisensa. Leikin aloittaja aluksi hymyilee ja katsoo muita silmiin. Tämän jälkeen hän pyyhkäisee hymyn huuliltaan ja heittää sen jollekin toiselle ryhmäläiselle. Hymyn saanut ottaa hymyn kasvoilleen, katsoo muita, pyyhkii hymyn pois ja heittää seuraavalle. Ainoastaan hymyn kulloinenkin haltija saa hymyillä, muiden on oltava vakavia. Ne, jotka eivät pysty pitämään pokkaansa, putoavat kisasta. 4. Toiminnallinen köysiharjoitus Ryhmille jaetaan köysi, johon on tehty keskelle solmu. Jokainen ottaa yhdellä kädellä kiinni köydestä. Tavoitteena on saada solmu aukeamaan siten, ettei kukaan irrota kättä köydestä. Harjoituksen voi tehdä myös toisinpäin: ryhmäläisten tulee tehdä solmu keskelle köyttä siten, etteivät he irrota otettaan köydestä. 5. Toiminnallinen kepin lasku Ryhmän tehtävänä on saada laskettua keppi maahan siten, ettei se kertaakaan putoa. Keppiä pidetään niin, että jokainen koskettaa koko ajan keppiä ja kannattelee sitä ainoastaan yhdellä etusormellaan. Ryhmä järjestäytyy kahteen lähekkäiseen jonoon, niin että vasemmanpuoleisessa jonossa seisovat koskettavat keppiin vasemmalla etusormellaan ja oikeassa jonossa seisovat koskettavat keppiä oikealla etusormellaan. Aloitustilanteessa keppi asetetaan silmien korkeudelle. 6. Etsi ystävä! Jokainen ottaa itselleen parin, jonka kanssa on vaatetuksessa jotain saman väristä. Kun parit ovat löytyneet, ohjaaja sanoo esimerkiksi: Etusormi kyynärpäähän. Tällöin jokaisen on laitettava etusormensa parin kyynärpäähän. Kummankin parin jäsenistä pitää suorittaa liike yhtä aikaa. Tehtävänantoja voi vaikeuttaa vähitellen (kyynärpää varpaisiin, varvas polveen ja niin edelleen). Muutaman tehtävänannon jälkeen ohjaaja huutaa: Etsi ystävä!, jolloin kaikki vaihtavat nopeasti pareja. Ohjaaja voi sanoa myös heti ensimmäisellä kerralla: Etsi ystävä. Saman parin kanssa ei saa olla kahta kertaa pelin aikana. Se, joka jää ilman paria, on seuraavaksi ohjeitten antaja. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

13 Liite 2 Esimerkkejä hyvinvointipäivään sopivista harjoituksista 7. Tunteiden tori Ohjaaja pudottaa nenäliinan. Ennen kuin nenäliina koskettaa maata, ohjaaja sanoo jonkin tunnetilan, jota muut esittävät, esimerkiksi alakuloinen, riemastunut, surullinen, vihainen, pelästynyt, epäileväinen, innostunut, stressaantunut. Nenäliinan koskettaessa lattiaa kaikki jähmettyvät paikalleen ja yrittävät pitää ilmeensä peruslukemilla. Toistetaan pari kertaa. Leikki sopii hyvin virittelyksi tunteiden käsittelyyn. 8. Kiusaamis-draama Tukioppilaat esittävät alla olevan näytelmän. Tämän jälkeen keskustellaan yleisön kanssa siitä, mitä kukin olisi voinut tehdä toisin. Keskustelun jälkeen tukioppilaat esittävät hyvän mielen kohtauksen, jossa esimerkiksi yksinäinen jääkin Riikan luo ja heistä tulee hyviä ystäviä tai Riikka pyytää kiusattuja mukaansa esimerkiksi kahville ja kaikki näyttelijät poistuvat tilasta yhdessä iloisesti jutellen. Tapahtuu koulun jälkeen Henkilöt: Kiusaaja Kiusaajan apuri Riikka, kiusattu Reija, yksinäinen ulkopuolinen Kaksi kiusaajaa tulee lavalle. He haukkuvat luokkatoveriaan Riikkaa. Taustalla yksinäinen tyttö piirtää lehtiöönsä ja kuuntelee samalla kiusaajien juttuja. Riikka tulee paikalle, jolloin toinen kiusaajista huudahtaa: Hei, nyt se tulee! Kiusaajat vaihtavat välittömästi puheenaihetta ja alkavat jutella Unelmien poikamies -sarjasta. Riikka yrittää päästä juttuun mukaan: Hei, mäkin näin sen kohdan. Kiusaajat eivät ole huomaavinaankaan Riikan yrityksiä ottaa osaa keskusteluun. Taustalla oleva yksinäinen alkaa jutella Riikan kanssa televisiosarjan tapahtumista, mutta kiusaajat vaientavat yksinäisen nopeasti katseellaan. Kiusaajat suunnittelevat menevänsä kaupungille, jolloin Riikka pyytää: Saanks mäkin tulla teidän kans?. Kiusaajat vastaavat: Ai, meidän kans, vai? ja jatkavat: Ei sulla oo varaa tulla niihin kauppoihin, jonne me mennään. Riikka: On mulla rahaa, äiti antoi eilen. Kiusaaja: No, sun rahoillas saa vain halppis-toppeja. Me ollaan laadukkaampia, ei sulla oo sellaseen varaa. (naurua) Kiusaajat lähtevät paikalta ilman Riikkaa, joka istuu masentuneena pää käsien välissä. Taustalla ollut yksinäinen menee Riikan luokse ja on juuri laittamassa kättä lohduttavasti Riikan olkapäälle, kun kiusaajat huutavat: Hei, tuutsä meidän kans! Yksinäinen lähtee nopeasti kiusaajien matkaan ja jättää Riikan yksin istumaan murheellisena. Apukysymyksiä keskusteluun: Mitä tapahtui? Ketä tilanteen henkilöt ovat ja mitkä ovat heidän suhteensa? Mitä on tapahtunut hetkeä aikaisemmin / puoli tuntia sitten / viikko sitten? Mitä kiusaajan päässä liikkuu? Mitä kiusattu / kiusaaja / ulkopuolinen mahtaa miettiä? Miltä kuvan henkilöistä tuntuu? Missä oikeissa paikoissa kiusaamista esiintyy? Mitä aikuiset voisivat tehdä, jotta kiusaaminen vähenisi? Miten kiusaamista voidaan parhaiten ehkäistä? Miten kukin roolihenkilö olisi voinut estää kiusaamista? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 13

14 Liite 3 Kohta koittaa koulullamme Hyvinvointipäivä (Aika) TULOSSA: Unijuttua Ravintotietoa Hyvän mielen vinkkejä Päihdeasiaa Liikunnan iloa Vierailijoita ja paljon muuta! ÄLÄ MISSAA TÄTÄ!!! 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

15 Liite 4 Materiaaleja sisältöihin ja harjoituksiin Päihdeasiaan liittyviä materiaaleja: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Irti huumeista ry: Youth Against Drugs: Huumeitta ry: Päihdelinkin tietopankki: Terveys ry: Koulukiusaamiseen liittyvää materiaalia: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: MLL:n kiusaamisaiheinen dvd: Ettei kukaan jää yksin. Tuotetta voi tilata MLL:n verkkokaupasta. Draamaesityksiin: Draamapohjia: Leikkiohjeita pajoihin seuraavista kirjoista: Aalto, Mikko (2000) Ryppäästä ryhmäksi. Helsinki: My Generation Oy Terve elämä! Miten opetan terveystietoa luokille 3 6, Mervi Kemppainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 15

16 Liite 5 Hyvät vanhemmat Olette tervetulleita koulullamme järjestettävään vanhempainiltaan! Miten ohjata nuorta terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä valinnoissa (Aika ja paikka) Vanhempainillassa keskustellaan ja saadaan ajanmukaista tietoa nuoruuden ilmiöihin, päihteisiin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Illan aikana on oppilaiden järjestämää ohjelmaa. Vanhempainillassa ovat mukana: Tervetuloa! Rehtori Tukioppilaat Luokanopettaja/ luokanvalvoja Palauta lomake luokanvalvojalle mennessä. Oppilaan nimi ja luokka: Perheestämme osallistuu: huoltajaa. Huoltajan allekirjoitus: 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke

17 Liite 6 Kutsu Olette tervetulleita koulullamme järjestettävään nuorten ja vanhempien yhteiseen Hyvinvointitapahtumaan (Aika ja paikka) Illan aikana oppilaiden järjestämää ohjelmaa sekä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä ja päihteettömyydestä. Tapahtumassa ovat mukana: Tervetuloa! Rehtori Luokanopettaja/ luokanvalvoja Tukioppilaat Palauta lomake luokanvalvojalle mennessä. Oppilaan nimi ja luokka: Perheestämme osallistuu: huoltajaa. Perheestämme osallistuu: oppilasta. Huoltajan allekirjoitus: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Hyvinvointipäivä Ehkäisevän päihdetyön hanke 17

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu

OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ. Yläkoulu 1 OHJAUKSEN PALAUTE- JA ARVIOINTI- JÄRJESTELMÄ Yläkoulu 2 OPINTOJEN OHJAUKSEN ARVIOINTI- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ SIDOSRYHMÄ- PALAUTE OPISKELIJA- PALAUTE OPPILAAN OHJAUKSEN POLKU HENKILÖSTÖ- PALAUTE MÄÄRÄLLISET

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyömuotoja

Koulun ja nuorisotyön yhteistyömuotoja Koulun ja nuorisotyön yhteistyömuotoja Tuula Hohenthal, Centria amk Projektitutkija, Future School Research Second Wave, osahanke 1 b, Teppo Knuutinen, yhteisöpedagogiopiskelija Aineisto Esitys on koostettu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA

VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA VERTTI- VERTAISNUORISOTIEDOTUSTOIMINTA Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 3.- 4.10.2013 Seinäjoki MITÄ VERTTI-TOIMINTA ON? Seutukunnallista yläkoulun oppilaiden toteuttamaa nuorisotiedotusta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 0 Siv.ltk 24.5.2011 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Wiitaunioni Sivistystoimi 2011 1 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Ai- toiminta tarjoaa lapselle tutun ja turvallisen aikuisen

Lisätiedot