KORTTELIN 202 OSAA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak )

Transkriptio

1 KORTTELIN 202 OSAA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue

2 1

3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Selostuksen liiteasiakirjat LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaupunkikuva Yhdyskuntatekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava ja tonttijako Rakennusjärjestys Kiinteistörekisteri ja pohjakartta Kaavatyötä varten käytettävissä olevat suunnitelmat ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletulo Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS Kaavan rakenne ja muutokset nykyiseen kaavaan Aluevaraukset ja niitä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, rakennuskulttuuriin ja rakennettuun ympäristöön Taloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN

4 3

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot - Nimi: Korttelin 202 osaa koskeva asemakaavan muutos, tunnus ak Koskee Suonenjoen kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 202 tonttia 2 ja 3. kaupunginosan katualueen osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa korttelista Laatija: Suonenjoen kaupungin maankäytön ja suunnittelun palvelualue, kaavoittaja Timo Kortelainen, PL 13, Suonenjoki, puh Tekninen lautakunta hyväksynyt: pp.kk Voimaantulo: pp.kk Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suonenjoen keskustassa, Rautalammintien ja Herralantien kulmauksessa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 0,1050 ha ja siihen kuuluu kiinteistö kokonaan ja osa 3. kaupunginosan katualueesta. 1.3 Kaavan tarkoitus Kuva 1. Kaava-alueen sijainti. Kaavamuutoksella muutetaan tontin asemakaavan mukainen käyttötarkoitus nykyisestä liikerakennusten korttelialueesta KL-15, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi AL. Muutoksella mahdollistetaan kiinteistön käyttö myös asumiseen, sillä siinä on jo olemassa 4

6 liiketilojen lisäksi kolme asuinhuoneistoa. Suunniteltu käyttötarkoitus AL, mahdollistaa kiinteistön monipuolisen käytön ja edesauttaa siten kiinteistön pysymisen käytössä ja kunnossa. Kaavamuutoksen yhteydessä poistetaan vanha rakennusalan raja, muutetaan kerrosluku ja rakennusoikeus vastaamaan nykytilannetta. Samalla muutetaan katualueen ja korttelin 202 rajaa niin, että rakennus tulee kokonaan tontille. Nykyisin tontilla oleva rakennus sijoittuu osin katualueelle. Kaavamuutoksen yhteydessä laaditaan myös tonttijaon muutos. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on vaikutukseltaan vähäinen, joten sen hyväksyminen on Suonenjoen kaupungin hallintosäännön 66 :n mukaan teknisen lautakunnan toimivallassa. - Kaavamuutoksen vireilletulo: tekninen lautakunta Vireille tulosta ja luonnoksen nähtävillä olosta ilmoitettu kuulutuksella pp.kk.2019 paikallislehti Sisä-Savossa ja kaupungin Internet sivuilla, suonenjoki.fi - Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaika: pp.kk. pp.kk Teknisen lautakunnan päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta pp.kk Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaika: pp.kk. pp.kk Teknisen lautakunnan päätös kaavan ja sen yhteydessä laaditun tonttijaon hyväksymisestä pp.kk Selostuksen liiteasiakirjat 1. Asemakaavakartta 2. Tonttijakokartta (mukana ehdotusvaiheessa) 3. Asemakaavan seurantalomake (mukana ehdotusvaiheessa) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaupunkikuva Alue sijaitsee kaupungin keskustassa pääkadun Rautalammintien ja Herralantien kulmauksessa. Eteläpuolelta tontti rajoittuu toriin ja entiseen Säästöpankin kiinteistöön, joka on nykyisin liikeja toimistotiloina. Viereinen kiinteistö länsipuolella on ns. Juhlatalon liikekiinteistö. Ympäristö on rakennettua kaupungin ydinkeskustaa valmistunut rakennus on yksi Suonenjoen keskustan maamerkeistä ja tunnettu Laineenkulman nimellä. Iisvedentieltä keskustaan tultaessa rakennus muodostaa viereisen Juhlatalon kanssa näkymän vuosikymmeniä vanhasta Suonenjoen keskustan rakennustyylistä, ja on siten hallitseva osa katunäkymää ja kaupunkikuvaa matalamallisten liikerakennusten joukossa. Rakennuksen pohjoinen sivu sijaitsee osittain katualueella Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueella on kadut ja yhdyskuntatekniikan verkostot rakennettu. 5

7 2.1.4 Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne Kiinteistön omistaa yksityinen yritys, Suonenjoen kaupunki omistaa 3. kaupunginosan katualueen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, - toimia kaavoituksen ennakoivan ja vuorovaikutteisen viranomaistyön välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä sekä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto Maankäyttö- ja rakennuslain (24 ) mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suonenjoella on voimassa vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ja Pohjois- Savon maakuntakaava vaihe on tullut voimaan Suunnittelualueella on voimassa Taajama-alueiden osayleiskaava, voimaantulo Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi C. Kaavamääräyksen mukaan Alue varataan palveluja, hallintoa ja keskusta-asumista varten. Alueelle saa rakentaa kerrostaloja, joiden kerrosluku on enintään 5. 6

8 Ote yleiskaavasta Asemakaava ja tonttijako Alueen nykyinen asemakaava on vahvistettu Alue on osoitettu asemakaavassa liikerakennusten korttelialueeksi KL-15, kaavamääräys: Autopaikkojen vähimmäismäärät tonteilla: yksi autopaikka jokaista liikehuoneistoalan 75 m2 kohden. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä eikä pysäköintiin ja jotka eivät ole säilyneet luonnontilassa on istutettava yhtenäisesti. Tontin rakennusoikeus on 400 k-m2. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu yleiselle jalankululle varattu korttelin osa. Kaava-alueella on voimassa sitova tonttijako, joka on hyväksytty Ote asemakaavasta. 7

9 2.2.5 Rakennusjärjestys Suonenjoen rakennusjärjestys on tullut voimaan Alue ei ole asemakaavan laatimista varten rakennuskiellossa Kiinteistörekisteri ja pohjakartta Alue kuuluu kokonaisuudessaan kaupungin pitämään kiinteistörekisteriin. Kaavan pohjakartta on Suonenjoen kaupungin ylläpitämä ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :ssä säädetyt vaatimukset Kaavatyötä varten käytettävissä olevat suunnitelmat Kaavatyössä tukeudutaan olemassa oleviin suunnitelmiin joita ovat: - Suonenjoen ydinkeskustan kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Suonenjoen Taajama-alueiden yleiskaava, Finnish Consulting Group Suonenjoen asemanseudun kaupunkikuvallinen kehittämissuunnitelma, Sito 2014 Uusia selvityksiä laaditaan, mikäli kaavatyön edetessä ilmenee tarvetta. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen kohteena oleva liikekiinteistö on voimassa olevassa, 1975 vahvistetussa asemakaavassa suunniteltu purettavaksi. Rautalammintien katulinjaus on merkitty osittain rakennuksen päälle ja rakennusoikeus (400 k-m2) on merkitty pienemmäksi kuin olemassa oleva rakennus. Rakennusta ei kuitenkaan ole vuosikymmenien saatossa purettu, vaan se on toiminut paria viimevuotta lukuun ottamatta liikekiinteistönä, jossa on myös asuntoja. Uudella omistajalla on tarkoitus käyttää kiinteistöä liiketiloina ja myös asumiseen. Rakennus on päässyt käyttämättömänä jonkin verran rapistumaan, mutta ulkopuolen korjaukset on jo aloitettu ja sisäpuolella on jo tehty viemärijohtojen saneerausta. Asemakaavatyön tavoitteena on mahdollistaa asumis- ja liiketoiminta vanhassa liikerakennuksessa keskeisellä paikalla kaupungin keskustassa. Sallimalla liiketoiminnan lisäksi myös toimistokäyttö ja asuminen, kiinteistöä voidaan käyttää monipuolisesti ja käytössä oleva rakennus pysyy yleensä myös kunnossa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja vireilletulo Kiinteistöä hallitseva yksityinen yritys on hakenut asemakaavan muutosta päivätyllä hakemuksella. Jotta yrityksen suunnittelema toiminta olisi ko. kiinteistöllä mahdollista, edellyttää se asemakaavan muuttamista. Kaavahanke on tullut vireille, kun tekninen lautakunta on päättänyt asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. 8

10 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeen osallisia ja sidosryhmiä ovat - Maanomistaja sekä naapurimaanomistajat ja -haltijat - Suonenjoen kaupunki, tekniset palvelut - Alueelliset rakennusvalvontapalvelut Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheen nähtävilläolo (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan paikallislehti Sisä-Savossa ja kaupungin kotisivuilla julkaistavalla kuulutuksella. Kaavaluonnoksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot ja kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus lausua tekniselle lautakunnalle mielipiteensä kaavaluonnoksesta ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk Kaavaluonnoksesta on annettu seuraavat lausunnot ja mielipiteet: (täydennetään myöhemmin) Asemakaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRL 65 ) - Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta valmistellaan asemakaavaehdotus, jonka tekninen lautakunta asettaa nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus jättää muistutus kaavaehdotuksesta tekniselle lautakunnalle nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä pp.kk. pp.kk Asemakaavaehdotuksesta on annettu seuraavat lausunnot ja muistutukset: (täydennetään myöhemmin) Asemakaavan hyväksyminen - Tavoitteena on, että tekninen lautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen syksyn 2019 aikana Viranomaisyhteistyö Kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan rakennusvalvontaviranomaisia. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita tavoitteita, joiden käsittelemiseksi tulisi järjestää viranomaisneuvottelu Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa (MRL 66 2 mom). Viranomaisia kuullaan luonnos- ja ehdotusvaiheissa. 9

11 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja muutokset nykyiseen kaavaan Asemakaavaratkaisu toteuttaa maankäytön osalta voimassa olevaa yleiskaavaa, C keskustatoimintojen alue. Käyttötarkoituksen muutoksen lisäksi korttelin 202 rajaa laajennetaan katualueelle siten, että rakennus saadaan sijoittumaan kokonaan omalle tontille. Kerrosluku on 1/1kIIu1/2, joka mahdollistaa pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittamisen maanpinnan alapuolelle kellarikerrokseen ja osittain myös ullakolle. Rakennusoikeus muutetaan vastaamaan nykyistä tilannetta 2100 k-m2. Pysäköintipaikkoja ei kaavassa osoiteta tontille. Sisäpihalle ja rakennuksen torinpuoleiseen päätyyn on mahdollista sijoittaa yhteensä enimmillään 4-5 autopaikkaa. Nämä paikat voivat olla asukkaiden ja työntekijöiden käytössä. Asiakaspysäköinti tapahtuu ympäristön yleisillä parkkipaikoilla. Yleiselle jalankululle varattua alueen osaa on kavennettu 4 metriin. 5.2 Aluevaraukset ja niitä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Yleiset kaavamääräykset Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. - Kaikessa rakentamisessa ja rakennusten peruskorjauksissa on käytettävä sellaisia rakennusaineita sekä väri- ja kattamisaineita, jotka soveltuvat rakennettuun ympäristöön ja rakennuksen ominaisluonteeseen. - Kerrosalasta saa käyttää enintään 1/3 asuinhuoneistoja varten. Muut kaavamerkinnät on osoitettu kaavakartassa. 5.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa kiinteistön monipuolinen käyttö mahdollistamalla myös asuminen, koska nykyisessä rakennuksessa on jo asuinhuoneistoja. Käyttötarkoituksen muutoksen osalta ei vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ole ollut tarpeen esittää. Sen sijaan korttelin 202 rajauksessa pohdittiin aluksi pysymistä olevassa tilanteessa, jossa osa rakennuksesta on Rautalammintien katualueella. Kiinteistöteknisesti päästään parempaan lopputulokseen, kun rakennus saadaan kokonaan tontin puolelle, joten kaavaa muutetaan siten, että katualuetta liitetään tarpeelliselta osalta tonttiin. Katualueen liittäminen tonttiin ei näy muutoksena katukuvassa eikä katutilan käytössä. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustassa valmiiksi rakennettujen katujen ja muun kunnallistekniikan piirissä. Kaavamuutoksen tuloksena kiinteistöä voidaan kehittää monipuolisesti 10

12 asuin-. liike- ja toimistokäyttöön. Rapistuneen rakennuksen korjaustoimenpiteet ovat jo alkaneet ja sillä on positiivinen vaikutus kaupunkikuvaan. Toiminta kiinteistöllä vilkastuu ja kaupungin keskeinen liikepaikka säilyy osana elinvoimaista keskustaa. Asumisen osalta kiinteistö on erityinen kohde. Asuntojen käyttöönotto palauttaa rakennuksen siltäkin osin vuosikymmenien takaiseen käyttöön. Elinoloihin ja elinympäristöön kaavamuutos vaikuttaa positiivisesti. 6.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksen mahdollistava toiminta sijoittuu olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja käyttää hyväksi jo rakennettua kunnallisteknistä verkostoa ja olemassa olevaa rakennusta. Vaikutus on yhdyskuntarakenteen kannalta positiivinen. 6.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan, rakennuskulttuuriin ja rakennettuun ympäristöön Voimassa olevassa asemakaavassa nykyinen rakennus on suunniteltu purettavaksi ja tilalle on kaava mahdollistanut 400 k-m2 liikerakennuksen. Nykyisen kaavan vahvistamisesta (v. 1975) on kulunut 44 vuotta eikä kaava ole toteutunut. Keskusteluissa keskustan kehittämisestä on yhtenä vaihtoehtona ollut nyt kyseessä olevan rakennuksen purkaminen ja torin laajentaminen sen tontille. Samoin Rautalammintien, Iisvedentien ja Herralantien risteykset yhdistävän liikenneympyrän rakentaminen on ollut puheissa ja ko. tontti olisi ollut osa risteysaluetta. Kumpaakaan ideaa ei ole kuitenkaan viety suunnitelmatasolle. Keskustan alueen kehittämisestä on tehty kaksi suunnitelmaa Suunnittelukeskus Oy 2001 ja Sito Kummassakin suunnitelmassa on lähdetty siitä, että ns. Laineen liikekiinteistö jää paikoilleen. Tämän kaavamuutoksen toteuduttua voidaan torin ja em. risteysalueen kehittämisessä lähteä siitä, että Laineen talon tontti ei ole käytettävissä torin tai risteyksen alueisiin. Viimevuosina Suonenjoen katukuvasta on purettu kaupunkikuvaan merkittävästi vaikuttaneita rakennuksia kuten vanha yläaste ja Kutvosen huonekalutehdas Herralantien varrelta. Purkaminen jatkuu tänä vuonna vanhan Kaatron koulun, vanhan ammattikoulun asuntolan ja terveyskeskuksen korttelissa olevan lääkärientalon purkamisella. Tämä kaavamuutos mahdollistaa Laineen talon säilymisen kaupunkikuvassa tulevaisuudessakin ja voidaan odottaa, että rakennettu ympäristö kohenee tehtävien korjauksien myötä. Rakennuskulttuurin kannalta on hyvä, että eräs Suonenjoen keskustan vanhimmista vielä jäljellä olevista liikerakennuksista säilyy toimivana. 11

13 Yllä valokuva Laineen talosta ja havainnekuva torista, Suunnittelukeskus Oy Ote torin alueen kehityskuvasta, Sito

14 6.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavahanke tukee kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita. Kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattuja strategisia painopisteitä on muun muassa kannustava elinkeinopolitiikka, johon pyritään turvaamalla olemassa olevien ja uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Kaavahankkeen myötä kiinteistön toimintaedellytykset paranevat. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan saatua lainvoiman, kaupunki myy yritykselle tonttiin kuuluvan määräalan katualueesta ja tontinlohkomisen jälkeen kiinteistölle on mahdollista myöntää tarvittaessa rakennuslupa. Suonenjoella Timo Kortelainen kaavoittaja 13