Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Uusiutuva energia Toimialaraportti Markku Alm 4/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2012 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Markku Alm Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Uusiutuvan energian toimialaraportti Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli 905 miljoonaa euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 911 yrityksessä, jotka työllistivät yhteensä 6566 henkilöä. Yrityksistä 94,5 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 43,5 % ja työpaikoista 43,6%. Vuonna 2011 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä 12,2 % oli vesi- ja tuulivoiman käyttöä, 16,2 % pienpuun käyttöä, 29,5 % teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, metsäteollisuuden jäteliemien käyttöä 34 % ja 8,1 % muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Muiden energialähteiden ryhmä sisältää lämpöpumppujen tuottaman energian, kierrätyspolttoaineet, biokaasun ja muiden biopolttoaineiden käytön osuuden. Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä oli noin 33 %, kun vuoden 2020 velvoite on 38 %. Suurin osa uusiutuvan energian yrityksistä on hyvin pieniä mikroyrityksiä. Toimialan yrityksistä vain harva on kansainvälistynyt merkittävästi. Suuren ryhmän tällä toimialalla toimivista yrityksistä muodostavat maatilat, joilla maatalouden toiminnan ohella harjoitetaan lämpöyrittäjätoimintaa tai energiaraakaaineiden tuotantoa. Puuperäiset energia raaka-aineet muodostavat merkittävän osan uusiutuvan energian kokonaistuotannostamme tällä hetkellä ja näin on myös tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian yritykset toimivat pääsääntöisesti kotimarkkinoilla ja erityisen usein alueellisella tai enintään maakunnallisella tasolla. Merkittävin vientituote on ollut puupelletti. Vuoden 2011 kotimaan tonnin tuotannosta tonnia eli 44 % vietiin ulkomaille, lähinnä Ruotsin ja Tanskan pellettimarkkinoille. Pelletin tuonti Suomeen on sen sijaan laskenut tonnista tonniin vuosien 2009 ja 2011 välillä. EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi vahvistamat velvoitteet eri jäsenmaille luovat merkittävän kasvumahdollisuuden uusiutuvan energian alan toimijoille. Suomessa biokaasun, etanolin ja puudieselin tuotanto sekä peltobiomassojen hyödyntäminen ovat edelleen vasta toiminnan alku- ja kehittelyvaiheessa. ELY-keskuksen yhteyshenkilö: Markku Alm, markku.alm@ely-keskus.fi, puh TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, puh Asiasanat ISSN Kokonaissivumäärä 1 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2012 Författare Markku Alm Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Förnybar energi Referat Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter uppgick bruttovärdet av produktionen hos företagsgrupperna inom sektorn för förnybar energi till 905 miljoner euro år Verksamhet inom sektorn för förnybar energi bedrevs vid sammanlagt 911 företag, vilka sysselsatte totalt 6566 personer. Hela 94,5 % av företagen var mikroföretag som sysselsätter färre än 10 personer. Mikroföretagen svarade för 43,5 % av omsättningen och för 43,6 % av arbetsplatserna inom sektorn. År 2011 svarade användningen av vatten- och vindkraft för 12,2 %, användningen av klenvirke för 16,2 %, användningen av trä inom industrin och energiproduktionen för 29,5 %, användningen av industrins avfallslut för 34 % och användningen av andra förnybara energikällor för 8,1 % av den totala användningen av förnybar energi. Gruppen andra förnybara energikällor inbegriper andelen energi som produceras med hjälp av värmepumpar, återvinningsbränslen, biogas och andra biobränslen. Den förnybara energins andel av slutförbrukningen av energi var cirka 33%, medan åtagandet för år 2020 är 38 %. Den stora majoriteten av företagen inom sektorn för förnybar energi är mycket små mikroföretag. Endast mycket få av företagen inom sektorn bedriver internationell verksamhet i någon betydlig utsträckning. Gårdsbruksenheterna bildar en stor grupp bland de företag som är verksamma inom sektorn. Vid sidan av jordbruksproduktion bedriver de dessutom företagsverksamhet i form av värmeproduktion eller produktion av energiråvaror. För närvarande, och också i framtiden, har träbaserade energiråvaror en betydande roll i vår totala produktion av förnybar energi. Företagen inom sektorn för förnybar energi opererar huvudsakligen på hemmamarknaden och särskilt ofta på den regionala nivån eller på sin höjd på landskapsnivån. Träpelletar har varit den viktigaste exportprodukten. Av 2011 års inhemska produktion på ton exporterades ton, dvs. 44 %, till utlandet, närmast till pelletmarknaden i Sverige och Danmark. Importen av pelletar till Finland däremot har minskat från ton till ton mellan åren 2009 och De åtaganden för främjande av användningen av förnybara energikällor som EU fastställt för medlemsstaterna skapar betydande tillväxtmöjligheter för aktörerna inom sektorn för förnybar energi. I Finland befinner sig produktionen av biogas, etanol och trädiesel samt utnyttjandet av åkerbiomassa ännu i ett initial- och utvecklingsskede. Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Markku Alm, markku.alm@ely-keskus.fi, tfn Kontaktperson vid ANM/Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, tfn Nyckelord ISSN Sidoantal Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäin Henkilöstön määrä Toimialan alueellinen jakauma Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Puupolttoaineet Peltobiomassat Viljelemätön biomassa Biokaasu Biodiesel ja etanoli Lämpöyrittäjyys Tuulivoima Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Investoinnit, rahoitus ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Bioenergiaryhmä Lämpöyrittäjäryhmä Hakeyrittäjäryhmä Energiapuuyrittäjäryhmä Tuulivoimayrittäjäryhmä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

7 6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehit tämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kotimarkkinat Vientimarkkinat Koulutus ja kehitystoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ELY-keskuksen palvelut Tekes-palvelut Finnvera Oyj:n palvelut Finpron palvelut Lähteet Liitteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritystenpäätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportinkohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssamuodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Tämä toimialaraportti käsittelee uusiutuvan energian yritysryhmiä, jotka on koottu työvoima- ja elin keinoministeriön (TEM) ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) energiatukija yritysrahoituksen asiakasrekistereistä. Yritysryhmää on täydennetty alan eri toimijoiden ja edunval vonnan omista yritysrekistereistä. Raporttiin sisältyvät erillisinä yritysryhminä tuulivoiman tuotanto, energiapuun korjuu, hakkeen tuotanto, lämpöyrittäjyys sekä edellisiä sektoriryhmiä laajempi bioenergiaryhmä. Tuulivoiman tuotanto on raportissa mukana ensimmäistä kertaa, ja samalla raportin nimi on muuttunut uusiutuvan energian toimialaraportiksi. Uusiutuvan energian kokonaiskäyttö lisääntyy merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suurin osa lisäyksestä saadaan puubiomassoista. Uusiutuva energia on merkittävin vaihtoehto fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee koko ajan fossiilisten polttoaineiden hintojen noustessa päästökaupan ja energiaverotuksen kiristämisestä johtuen. Uusiutuvan energian ala on merkittävä ja kasvava osa suomalaista maa- ja met sätaloutta, metsäteollisuutta sekä energia- että ympäristöteknologian teollisuutta. Alan tuotan tolaitokset ovat sijoittuneet eri puolille maata tarjoten näin merkittävästi toimeentuloa ja työtä myös kasvukes kusten ulkopuolisille maaseudun alueille. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

9 Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia tämän raportin laatimiseen myötävaikuttaneita sekä erityi sesti siinä kannustaneita. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa vasta aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Salossa Markku Alm Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

10 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aal loista ja vuoroveden liikkeistä saatavaa energiaa. Uusiutuvien energialähteiden merkittävimmät edut uusiutumattomiin energialähteisiin verrattuna ovat niiden pienemmät ympäristövaikutukset (ekologiset hyödyt) ja kestävän kehityksen periaatteisiin perustuva käyttö (uusiutuvuus). Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita taas kutsutaan biopolttoaineiksi. Bioenergia on biopolttoaineista saatua energiaa. Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Bioenergia on osa uusiutuvia energialähteitä. Suomessa bioenergian käyttö on noin neljännes koko maan energiankulutuksesta. Bioenergia edustaa lähes 90 % uusiutuvista energialähteistä. Tämä toimialaraportti koostuu viidestä raporttia varten kootusta yritysryhmästä: hakkeen tuotanto energiapuun korjuu lämpöyrittäjyys tuulivoiman tuotanto muu bioenergiayrittäjyys (biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotanto, peltobiomassan tuotanto, polttopuiden ja pellettien tuotanto) Kuhunkin yritysryhmään kuuluu vain keskisuuria (alle 250 työntekijää, liikevaihto alle 50 miljoonaa euroa), pieniä (alle 50 työntekijää, liikevaihto alle 10 miljoonaa euroa) ja mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää, liikevaihto alle 2 miljoonaa euroa). Suuret yri tykset (yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa) on jätetty tämän raportin tarkastelun ulkopuolelle. Uusiutuvan energian toimialaa ei ole luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Kaikki yhteiskunnassa hyödyntävät energiaa. Energian käytöllä on vaikutuksia ja riippuvuutta ympäristöstä. Energiaklusterin rajaus onkin klusterin laajuuden vuoksi ongelmallista. Klusteri myös leik kaa muita klustereita. Ongelmia aiheuttaa myös se, että klusterin suurimmat toimijat kuuluvat myös johonkin muuhun toimialaan, esimerkiksi metsäklusteriin (energian kulutus ja tuotto) tai metalliklusteriin (energiateknologia). Toisaalta myös ympäristöklusteri koskettaa kaikkia toimialoja. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

11 Suomalaisen energiaklusterin ympärille on muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla pe rustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja ke hittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Markkinoiden vapautumisen ja ilmastonmuutoksen torjunta luovat uudenlaisia ja kasva via mahdollisuuksia suomalaiselle energiatekniikalle, erityisesti uusiutuvan energian ja energian käytön teknologioille. Energiaklusteri on kaksijakoinen ja muodostuu energiateknologian ja energialiiketoiminnan osa klustereista. Energiateknologian osaklusteri kattaa energian tuotannon ja jakelun, koneita, laitteita ja järjestelmiä tuottavan teollisuuden ja konsultoinnin. Osaklusteri on vientivetoinen ja pitkälti suurten monikan sallisten yritysten omistuksessa. Energialiiketoiminnan osaklusteri sisältää energian tuotannon, muunnon ja jakelun sekä energian ja polttoaineen jalostuksen. Osaklusteri toimii kotimarkkinoilla, mutta sen tuotteiden kilpailukykyi syys luo kilpailuedun suomalaiselle vientiteollisuudelle. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen energialiiketoimintaklusteri on osoittautunut hyvin kilpailukykyiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta luo pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan tarpeen uudistaa energian tuotantoa vähäpäästöisemmäksi ja energiatehokkaammaksi. Tästä seuraa uusia ja kasvavia mahdollisuuksia energiateknologialle. Päästökauppa luo tulevaisuudessa uutta kysyntää hyvin perinteisillekin ratkaisuille. Eniten korostuvat kuitenkin uusiutuvan energian ratkaisut niin kehittyneissä kuin kehittyvissäkin maissa. Ilmastonmuutoksen torjunta aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia, jotka heijastuvat päästömak suina ja veropaineina kuluttajille. Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta luo uusia työpaikkoja myös haja-asutusalueille. Tulevaisuuden ratkaisut perustuvat kestävään kehitykseen, vähemmän päästöjä ja vähemmän resursseja vaativaan suuntaan. Samaa kehitystä edustavat ympäristöperusteiset polttoainevalinnat ja uusiutuvat energialähteet. Energian suhteellinen hinta ja sen merkitys tuotannontekijänä korostuvat. Tietotekniikkaa hyödyntämällä voidaan parantaa hyötysuhteita uusissa ratkai suissa ja mahdollistaa entistä hajautetumpi sekä paikallisempi ja paikallisiin polttoaineisiin perus tuva energiantuotanto. Hajautetun energian tuotannon järjestelmät perustuvat samalla myös älyk käisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tietotekniikan soveltaminen ja älykkäät tuotteet auttavat myös matala-arvoisten tai ympäristön kannalta vaativien polttoaineiden ja energialähteiden hyödyntämisen. Materiaalitekniikka on avainasemassa parannettaessa prosessien hyötysuhteita ja laitteiden elinikää sekä energian varastointia ja kierrätettäväksi sopimattomien jätteiden energiakäyttöä. Bioteknologia tarjoaa mahdollisuuksia energiantuotantoon etenkin polttoaineiden bioteknisessä tuotannossa ja jalos tamisessa. Perinteisesti uusiutuvan energian ala on hahmotettu kiinteäksi osaksi metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Tu levaisuudessakin puuperäiset raaka-aineet muodostavat merkittävimmän osuuden uusiutuvasta energiasta, mutta myös ympäristö- ja jätehuoltoon liittyvillä ratkaisuilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Näitä ovat esimerkiksi elintarviketeollisuuden sivuvir rat, haja-asutusalueiden jätevesilietteet ja kotieläintalouksista peräisin oleva lanta. Lähitulevaisuudessa nopeasti kehittyviä energian tuotantomuotoja ovat maalämpö, tuulivoima ja aurinkoenergia. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

12 Kuva 1. Energiateknologian klusteri Suomessa Hajautettu energiant uotanto Sähkön jakelu ja käyt tö MERINOVA Pohjanmaa Sähkön ja lämmöntuotantoteknologiat HERMIA Pirkanmaa VISIO 2013 Suomala is en e ne rgia teknologiak luste rin a sema ka ns ainv älisesti k asv avilla e ne rgia teknologian a lueilla on me rkittäv ä. Ka sv ua vauhdittava t te ollis uuslähtöis et tutkimus-, kehitys - ja k oulutusympäristöt. Tulevaisuuden perusenergiat Materiaalitekniikka PRIZZTECH Sat akunta Bioenergia Metsäteollisuud en energian käyttö JYVÄSKYLÄ INNOVATION Keski-Suomi Biopolttoainetuotanto CO 2 -vapaat teknologiat JOENSUUN TIEDEPUISTO / Varkau s Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo Lähde: Energiateknologian klusteriohjelma TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

13 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Suomessa oli 911 uusiutuvan energian pk-yritystä vuonna Yritysten määrän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,8 prosenttia. Vuoden 2010 tilastotietojen mukaan toimialalla oli 1371 toimi paikkaa, kasvua edellisvuodesta 12,1 prosenttia (kuva 2). Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Suu rimman ryhmän muodostavat mikroyritykset. Mikroyrityksiä alan yrityksistä oli 94,5 prosenttia, pie niä ja keskisuuria yrityksiä oli yhteensä 9,5 prosenttia. Pienien ja keskisuurien yritysten lukumäärää ei ole erikseen eritelty lähdeaineistossa. Vuoden 2011 yritys- ja toimipaikkatiedot valmistuvat tilastokeskuksessa vasta tämän raportin julkaisemisen jälkeen. Kuva 2. Uusiutuvan energian alan toimipaikkojen lukumäärän kehitys vuonna Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimintansa aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä ei voida raportoida, koska tilastokeskuksen toimipaikka- ja yritysrekisteristä ei voida tuottaa näitä tie toja. Tilastointi edellyttäisi, että tilastokeskuksen toimiala luokitus (TOL 2008) sisältäisi erillisen uusiutuvan energian alan toimialaluokan alatoimialoineen. Luokitukset perustuvat Suomessa ja muissakin jäsenmaissa EU:n määrittelemiin (Eurostat) tilastorakenteisiin. Nykyisessä toimialaluokituksessa (TOL 2008) ei ole erityistä uusiutuvan energian tai bioenergia-alan luokittelua. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

14 2.3 Liikevaihto toimipaikoittain ja yritysryhmittäin Vuonna 2011 toimialan yritysryhmittäin yhteenlaskettu liikevaihto oli 905 miljoonaa euroa (788 miljoonaa euroa vuonna 2010). Liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 14,8 %. Liikevaihdon kasvuun ovat vaikuttaneet uusiutuvien energianlähteiden käytön tavoitteet ja velvoitteet. Merkittävämpää kasvua rajoitti vuonna 2011 teollisuustuotannon lasku ja lämmin loppuvuosi. Alan liikevaihdosta 43,5 % syntyi yli 10 hen kilöä työllistävissä pkyrityksissä ja 56,5 % alle 10 henkilöä työllistävissä mikroyrityksissä. Toimipaikoittainen liikevaihto on vaihdellut varsin merkittävästi yritysryhmittäin (kuva 3). Alhai simmat toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ovat bioenergiayritysryhmässä vaihdellen vuo sittain eurosta euroon. Lämpöyrittäjäryhmän liikevaihdot ovat kasvaneet vuodesta 2006 alkaen, vaihdellen eurosta aina euroon vuonna Tuulivoiman toimipaikkakohtainen liikevaihto on vaihdellut eurosta euroon vuosien 2007 ja 2010 välillä. Hakeyritysryhmän vuosiliikevaihto on ollut laskussa vuodesta 2006 lähtien ja päätyi euroon vuonna Samansuuntainen kehitys on nähtävissä myös energiapuuyritysryhmän liikevaihdossa. Näiden kahden ryhmän välillä on selvä kausaalisuhde molempien toimiessa metsäteollisuuden logistiikkaketjun osana. Liikevaihdon määrä on suoraan sidoksissa vuosittaiseen metsän kokonaishakkuumäärään. Kuva 3. Uusiutuvan energian alan yritysryhmien liikevaihto/toimipaikka (tuhatta ) vuosina Energiapuu Bioryhmä Hake Lämpö Tuulivoima Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

15 Lämpöyritysryhmän yritysten liikevaihdot (kuva 4) ovat kehittyneet vuoden 2006 loppupuolelta lähtien tuulivoiman ohella kaikista viidestä yritysryhmästä voimakkaimmin. Kasvu on ollut tasaisen nousujohteista koko 2000-luvun. Lämpöryhmän liikevaihtojen kehitykseen vuoden 2009 taantuma vaikutti tarkastelluista yritysryhmistä vähiten. Vuonna 2011 lämpöyritysryhmän liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia edellisvuodesta. Kasvu laantui vuotta aiemmasta, sillä 2010 vuosikasvu oli 19,1 prosenttia. Syynä tähän oli leuto ja lämmin syksy, jolloin lämmöntarve kiinteistöissä oli vähäinen normaaliin vuoteen verrattuna. Kuva 4. Liikevaihdon kehitys lämpöyrittäjäryhmässä vuosina huhtikuu. Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Hakeyritysryhmän (kuva 5) liikevaihto on viime vuosina kehittynyt huomattavasti lämpöyritysryhmää maltillisemmin. Vuonna 2010 yritysryhmän liikevaihto supistui ainoana tarkasteltavista yritysryhmistä vuoteen 2009 verrattuna. Vuonna 2011 ainoastaan bioenergiaryhmä kasvoi hitaammin kuin 2,5 prosenttia kasvanut hakeyritysryhmä. Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon kasvu oli 17,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tämä selittyy pääosin alkuvuoden kireästä pakkaskaudesta, jolloin lämmöntarve oli huipussaan. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

16 Kuva 5. Liikevaihdon kehitys hakeyritysryhmässä vuosina huhtikuu. Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Energiapuu-yritysryhmässä (kuva 6) liikevaihto on ollut tasaisessa nousussa koko 2000-luvun. Ryhmässä liikevaihdon kehitys kääntyi ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla vuonna Tällöin yritysryhmän liikevaihto supistui taantuman puristuksessa 10,6 prosenttia vuoden takaisesta. Vuosi 2010 oli energiapuu-yritysryhmässä ripeän kasvun vuosi. Myös 2011 oli yritysryhmässä muutamaa kuukautta lukuun ottamatta nopean kasvun aikaa. Vuositasolla kasvua kertyi 12,1 prosenttia vuodesta Energiapuu-ryhmä on kasvanut tarkasteltavista yritysryhmistä nopeimmin taantumavuosien jälkeen. Kuva 6. Liikevaihdon kehitys energiapuu-yritysryhmässä vuosina huhtikuu. Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

17 Bioenergian yritysryhmässä (kuva 7) yleistaloudellinen taantuman vaikutus näkyi liikevaihdon hienoisena laskuna. Vuonna 2010 liikevaihdon kehitys oli jo myönteistä. Liikevaihdon vuosikasvuksi kirjattiin 9,9 prosenttia. Bioenergiaryhmän vuoden 2011 liikevaihdon kasvu oli 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kasvu oli näin ollen kaikista yritysryhmistä hitainta. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna kasvu hidastui jokaisella neljänneksellä vuoden loppua lähestyttäessä. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 1,2 prosenttia vuoden 2011 tammi-maaliskuusta. Kuva 7. Liikevaihdon kehitys bioenergiayritysryhmässä vuosina huhtikuu. Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tuulivoimayritysryhmässä (kuva 8) oli tarkastelujaksolla (vuoden 2000 alusta) huomattavasti muita ryhmiä vähemmän yrityksiä. Tästä johtuen ryhmässä tapahtui suuria vaihteluita liikevaihdon kehityksessä yksittäisten yritysten vaikuttaessa yritysryhmän indeksiin merkittävästi. Tuulivoiman yritysryhmä on kasvanut selvästi nopeammin kuin muut yritysryhmät, kun verrataan indeksin perusvuoteen Vuositasolla tarkasteltuna tuulivoimayritysryhmän liikevaihto kasvoi 32 prosenttia vuonna Syynä tähän on tuulisuudeltaan keskimääräistä parempi vuosi verrattuna esimerkiksi vuoteen 2010, joka oli koko Euroopassa tuulisuuden kannalta erittäin huono. Neljännesvuositarkastelu paljastaa kuitenkin suuria vaihteluja kalenterivuoden sisällä. Tämä johtuu vuodenaikojen tuuliolosuhteiden vaihtelusta. Tuulisinta on talvikaudella, ja heikoimmat tuulet ja sitenalhaisimmat liikevaihdot ajoittuvat kesäkaudelle 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

18 Kuva 8. Liikevaihdon kehitys tuulivoimayritysryhmässä vuosina huhtikuu. Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvassa 9 on esitetty kaikkien yritysryhmien trendikuvaajat samassa kuvassa. Taloustaantuman (vuosi 2008) vaikutus näkyy hake- ja energiapuuyritysryhmissä. Erityisesti hakeyritysryhmässä liikevaihto on palannut takaisin kasvu-uralle taantumajakson jälkeen vasta vuoden 2011 aikana. Sitä vastoin energiapuuryhmässä lyhyen notkahduksen jälkeen vuonna 2009 on tapahtunut erittäin nopeaa kasvua aina vuoden 2012 ensimmäiseen neljännekseen saakka. Lämpöyrittäjä- ja bioenergiayritysryhmässä taloustaantuman vaikutusta ei ole nähtävissä. Tuulivoimaryhmän trendikuvaajan vaihtelut johtuvat pääosin luonnonolosuhteiden vuosittaisesta vaihtelusta. Kaikelle voimaloiden tuottamalle sähköenergialle löytyy markkinoilta aina ostaja. Tulevaisuudessa trendikuvaajaan vaikuttaa sähkön syöttötariffin syklisyys, kun tuotantotuki maksetaan tuulivoimalaitoksille aina jälkikäteen 3 kuukauden tuotantojakson spot-hinnan keskiarvoon perustuen. Tässä yhteydessä esitetyt indeksit mittaavat liikevaihdon muutosta suhteutettuna vuoden 2005 tasoon. Aineistona on verohallinnon maksuvalvonta-aineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään tilastokeskuksen omaa kuukausittaista tiedon suorakeruuta sekä vuositilastoja. Liikevaihto tarkoittaa arvonlisäveroaineistosta saatuja myyntitietoja, josta on poistettu muun muassa käyttöomaisuuden myynnit ja muita varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä. Liikevaihdossa on mukana sekä kotimaan myynti että vienti. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

19 Kuva 9. Liikevaihdon trendivertailu uusiutuvan energian toimialan eri yritysryhmissä vuosina Lähde: Tilastokeskus asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2.4 Henkilöstön määrä Uusiutuvan energian alan henkilöstön (kaikkien viiden yritysryhmän) määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2010 uusiutuvan energian toimiala työllisti 6188 henkilöä, kun edellisen vuoden määrä oli Työntekijöiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 23 prosenttia (kuva 10). Alan työpaikoista 56,4 % on yli 10 henkilöä ja 43,6 % alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Kuva 10. Henkilöstön määrä uusiutuvan energian alalla vuosina Lähde: Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

20 2.5 Toimialan alueellinen jakauma Vuonna 2010 suurin uusiutuvan energian yritysryhmistä oli bioyritysryhmä, jonka toimipaikkoja oli yhteensä 703 kappaletta. Liikevaihdon määrä on 274 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä yhteensä 3431 (taulukko 1). Pienin ryhmistä on lämpöyrittäjäryhmä, jonka toimipaikkoja oli vuonna 2010 tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen mukaan 107 kappaletta. Liikevaihdon määrä oli noin 30 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä yhteensä 882. Taulukko 1. Bioenergia-alan yritysryhmien toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2010 Ryhmä Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Bioenergia Energiapuu Hake Lämpö Tuulivoima Yhteensä Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna toimialan painopistealueita ovat Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnat (taulukko 2). Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen ja henkilöstön lukumäärissä edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet merkittäviä. Toimiala työllistää eniten Keski-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Kainuussa. Liikevaihdolla mi tattuna suurimpia ovat Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa ja Keski-Suomi. Taulukoissa 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 on esitetty eri yritysryhmien toimipaikkojen lukumäärät, liike vaihto ja henkilöstö koko maassa yhteensä sekä ELY-keskusalueittain, mikäli se havaintoyksiköiden lukumäärän perusteella on ollut mah dollista. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

21 Taulukko 2. Koko uusiutuvan energian alan toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä ELY-keskuksittain vuonna 2010 Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Bioenergiaryhmän liikevaihdon ja henkilöstön kokonaismäärän perusteella toiminta on merkittävintä Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, ja Pirkanmaalla. Bioenergiaryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstömäärä on esitetty ELY-keskuksittain taulukossa 3. Tilastokeskukseen toimi tetun bioenergiayrittäjäryhmän kato tilinpäätöstietoja kiinnitettäessä oli merkittävää. Asiaa selittää se, että suuri osa bioenergiayrittäjyydestä tapahtuu maatalouden harjoittamisen ohella luonnollisena henkilönä. Tämä toiminta ei tilastoidu tilastokeskuksen tilinpää töstietoihin tai yritys- ja toimipaikkarekisteri tietoihin. Sama ilmiö koskee myös hakeyrittäjäryhmää, energiapuuyrittäjyyttä ja osin lämpöyrittäjyyttä. Taulukko 3. Bioenergiaryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2010 Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

22 Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Lämpöyrittäjäryhmän toiminta oli merkittävintä Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjan maalla. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkare kisteristä löytyivät vain taulukon 4 mukaiset toimipaikkatiedot. Ilmiö johtuu samasta seikasta kuin bioenergiayritysryhmässä. Merkittävää osaa lämpöyrittäjätoiminnasta harjoitetaan maatalouden tuotanto toiminnan ohella ja näin ollen liiketoiminnan tiedot eivät välity tilipäätöstietoihin tai yritys- ja toi mipaikkarekisterin tietoihin. Edellä mainitusta ongelmasta hyvänä esimerkkinä käy Etelä-Pohjanmaan toimipaikkojen määrä. Laitosten kokonaismäärä Etelä-Pohjanmaalla on todellisuudessa yli 70. Työtehoseuran ylläpitämän ja puuenergianeuvojien keräämän vuosittaisen lämpöyrittäjärekisterin mukaan yksittäiset yrittäjät vastasivat lämmöntuotannosta 170 laitoksessa vuoden 2010 lopulla. Osakeyhtiöt vastasivat lämmöntuotannosta 173 laitoksessa. Yhdellä yrityksellä on yleisesti hoidossaan useampia laitoksia. Taulukko 4. Lämpöyrittäjäryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2010 Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuen Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Energiapuuryhmän toiminta on keskittynyt Etelä-Savoon, Etelä-Pohjanmaalle, Pohjois-Savoon ja Keski-Suomeen. (taulukko 5). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

23 Taulukko 5. Energiapuuryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2010 Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuen Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Hakeyritysryhmän toiminta on merkittävimmin keskittynyt Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Savoon, Pohjois-Savoon ja Etelä-Pohjanmaalle (taulukko 6). Taulukko 6. Hakeyritysryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2010 Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuen Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

24 Tuulivoimayritysryhmän tiedot keskittyvät Uudellemaalle johtuen siitä, että tuulivoimayritysten kotipaikaksi on rekisteröity pääsääntöisesti Helsinki. Ryhmän tiedot ovat hyvin vajaat, koska tässä ryhmässä on muutama suuri alan tilastotietoja dominoiva yritys (taulukko 7). Taulukko 7. Tuulivoimayritysryhmän toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2010 Ely-keskus Toimipaikat Liikevaihto, 1000 Henkilöstö Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta 2.. Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä tietoa ei ole saatavissa havaintojen vähäisestä määrästä johtuen Lähde: Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

25 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Suomessa uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut huomattavasti suurempi kuin maailmassa keskimäärin. Tavoitteet uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi entisestään ovat myös kunniahimoisia. Tämän vuoksi Suomella on myös erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa alan vientituloja. Uusiutuvan energian tuotantoon, teknologioihin ja kulutukseen liittyvät markkinat ovat globaalisti voimakkaassa kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän kasvihuonekaasujen määrän puolittamista nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Samalla siirrytään hiilivapaaseen energiajärjestelmään pitkällä aikavälillä. Tämän toteuttamiseksi arvioidaan tarvittavan 1000 miljardin euron vuosittaiset investoinnit. Nopeimmin tulevaisuudessa kasvavat aurinko- ja tuulivoimateknologioiden markkinat. Globaaleja markkinoita muokkaavat jatkossa USA:n ja EU:n ohella suurten kehittyvien talouksien, erityisesti Kiinan ja Intian, nopean talouskasvun synnyttämät energiatarpeet. Vuonna 2011 maailman primäärienergian kulutuksesta raaka-aineittain pääosan (88 %) muodostivat öljy, maakaasu ja kivihiili. Näiden raaka-aineiden osuus on ollut myös jatkuvasti kasvussa. Noin 12 % osuuden muodostivat suuruusjärjestyksessä vesivoima, ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet. Uusiutuvan energian osuus koko maailman energiankulutuksesta on tässä vaiheessa vain muutaman prosentin (kuva 11). Kuva 11. Maailman primäärienergian kulutus energian lähteittäin vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

26 Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen energiayhteistyöhön. EU:n vuonna 1997 julkistama Valkoinen kirja asetti tavoitteeksi kaksinkertaistaa uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan ener gian osuuden, kolminkertaistaa bioenergian käytön ja kymmenkertaistaa biosähkön tuotannon vuoteen USA julkisti vastaavan ohjelman. Myös siellä oli tavoitteena kolminkertaistaa bioenergian käyttö vuoteen 2010 mennessä. Kioton pöytäkirjan ilmasto- ja ympäristösopimukset ja niiden jatkokäsit tely vaikuttavat voimakkaasti kansainväliseen kauppaan, maitten energiapolitiikkaan sekä ympä ristöystävällisemmän ja energiatehokkaamman teknologian kehittämiseen ja käyttöönoton. Varsinkin Pohjoismainen ja EU:n sisäinen yhteistyö on voimistunut viime vuosina, ja energia-ala onvoimakkaasti globalisoitunut. Energiatiekartta Euroopan komission vuonna 2011 julkistama tiedonanto, Energiatiekartta 2050, merkitsisi täydellistä muutosta Euroopan energiajärjestelmiin. Komissio on arvioinut, että nykyisillä toimenpiteillä energia-alan kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät vain 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tämän vuoksi tulevina vuosikymmeninä tarvitaan erittäin huomattavia muutoksia energian kysyntään ja tarjontaan. Energiatehokkuuden parantaminen on keskeistä näihin päästövähennyksiin pyrittäessä. Samalla se osoittaa sähkön olevan tärkeässä asemassa, kun EU tavoittelee 85 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä energiankäytössä vuoteen 2050 mennessä. Tehty tarkastelu tukee käsitystä, että pidemmällä aikavälillä tehokkain vaihtoehto niin ilmastohaasteen hoitamisessa kuin EU:n kilpailukyvyn turvaamisessa on monipuolinen tuotantovalikoima, jonka kehitystä ohjaa päästökauppajärjestelmä. Tiekartassa on tutkittu viittä eri skenaariota, jotka kaikki johtavat tavoiteltuun kasvihuonepäästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoskenaariot osoittavat selvästi, että valittava tie vaikuttaa merkittävästi sähkön hintaan ja tätä kautta EU-kansalaisten hyvinvointiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Komissio on asettanut tavoitteeksi sähkön merkityksen kasvattamisen energiatehokkuuden lisäämiseksi kokonaisenergian loppukäytöstä prosenttiin vuoteen 2050 mennessä nykyisestä noin 20 prosentista. Tiukka tavoite edellyttää vahvaa panostusta päästöttömään sähköntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä ja ydinvoimalla. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on myös yksi mahdollisuus, mutta siihen liittyy vielä suuria epävarmuustekijöitä. Kaikesta sähköntuotannosta päästötöntä tulisi tiekartan mukaan olla yli 95 prosenttia vuonna 2050, kun nyt osuus on 45 prosenttia. Samalla kun kokonaisenergian käyttö EU:ssa laskee kasvavan energiatehokkuuden seurauksena peräti prosenttia, kasvaa sähkönkäyttö nykyisestä noin 1,5-kertaiseksi. Tiekartan tulisi korostaa vielä enemmän sähkön ja lämmön yhteistuotannon merkitystä energiatehokkuuden parantamisessa. Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen selittää merkittävän osan sähkönkäytön kasvusta ja energiatehokkuuden parantumisesta. Sähkön osuuden henkilöautoliikenteen energiankäytöstä arvioidaan olevan 65 prosenttia vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

27 Massiivisten tuotanto- ja verkkoinvestointien vuoksi komissio arvioi sähkön hinnan nousevan vuoteen 2030 asti, mutta sen jälkeen kääntyvän laskuun. Sähkön hintaan ja energiasta aiheutuviin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi tuleva poliittinen ohjaus ja investointimahdollisuudet. Eri vaihtoehtojen välillä saattaa vuonna 2050 olla EU-tasolla jopa miljardin euron suuruinen vuotuinen kustannusero pelkästään sähkön osalta. Suomen tasolla vastaava ero voi olla vuosittain 6 7 miljardia euroa. Kustannustehokkain vaihtoehto tiekartan mukaan onkin monimuotoiseen tuotantoon perustuva kokonaisuus, jossa päästökauppa on keskeisenä ohjauskeinona, ja jossa käytetään myös ydinvoimaa päästöjen vähentämiseksi. Kaikki skenaariot on laadittu olettaen, että ilmastokysymyksen hoitamiseen käytetään maailmanlaajuisia sopimuksia ja keinoja. Globaalien yhteistyömallien löytyminen on kuitenkin vielä varsin epävarmaa. Tämän vuoksi tiekartassa olisi tarkasteltava kehitystietä myös toimintaympäristössä, jossa ilmastokysymyksiä ei hoideta maailmanlaajuisena yhteistyönä. Tiekartassa on esitetty vain jäsenmaittain hajautetun uusiutuvan energian tuotannon tavoitteita ja ohjauskeinojen kielteisiä vaikutuksia kustannuksiin tai markkinoihin. Olisi tärkeää, että uusiutuvien energialähteiden pirstoutuneesta tukijärjestelmästä päästäisiin EU:ssa pikaisesti yhtenäisiin tukijärjestelmiin. Pitkällä aikavälillä tavoitteena pitää olla kustannustehokas ja markkinaehtoinen energiajärjestelmä, jossa tuista luovutaan ja päästökauppa toimii tehokkaana ohjauskeinona. Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh (terawattituntia) vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Sähkön kulutus oli 84,4 TWh, (87,5), mikä oli 3,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Energian kulutusta vähensivät teollisuustuotannon lasku ja pienempi rakennusten lämmitystarve, joka johtui lämpimästä loppuvuodesta. Sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi lähes 32 prosenttia osaltaan Pohjoismaiden hyvän vesivoimatilanteen vuoksi (kuva 12). Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt pienenivät yli 11 prosenttia, mikä johtui fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisestä 11 prosentilla ja turpeen käytön vähenemisestä 8 prosentilla. Uusiutuvan energian käyttö laski 3 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus oli vajaa 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta vuoden 2011 ennakkotietojen mukaan. Yksittäisistä energialähteistä hiilen kulutus väheni määrällisesti eniten, 21 prosentilla, ja toiseksi eniten väheni öljyn kulutus, yli 5 prosentilla. Maakaasun kulutus väheni 10 prosentilla. Sähkön nettotuonti kasvoi noin 32 prosenttia, ja ydinenergian kulutus kasvoi lähes kaksi prosenttia. Tuulivoimatuotanto kasvoi 64 prosenttia. Tuulivoiman osuus on edelleen 0,1 prosenttia koko energian kokonaiskulutuksesta. Puupolttoaineilla katettiin yli viidesosa Suomen kokonaisenergian kulutuksesta. Puupolttoaineen käyttö pieneni ennakkolaskelman mukaan yli 3 prosenttia. Käytön pienentyminen johtui puujalostusteollisuuden jäteliemien käytön vähenemisestä ja lämmitystarpeen pienenemisestä. Energian loppukäyttö väheni kolme prosenttia. Teollisuuden osuus energian loppukäytöstä oli ennakkotiedon mukaan 47 prosenttia, joka oli puoli prosenttia pienempi vuonna 2011 vuotta aiempaan. Rakennusten lämmityksen osuus on vajaa neljäsosa energian loppukäytöstä, joka pieneni kymmenen prosenttia vuonna Liikenteen energian käytön osuus pysyi edellisvuoden tasolla. 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

28 Suomessa kulutetusta sähköstä 16 prosenttia katettiin tuontisähköllä. Sähkön kotimainen tuotanto laski lähes 9 prosenttia. Lauhdevoiman tuotanto väheni 32 prosenttia, mikä johtui osaltaan vesivoiman paremmasta saatavuudesta Ruotsissa ja Norjassa sekä Ruotsin ydinvoimaloiden tuotannon kasvusta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto väheni lähes 8 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto kasvoi teollisuuden yhteistuotantolaitoksissa määrällisesti 7 prosenttia, mutta pieneni kaukolämpölaitoksissa yli 16 prosenttia. Suomessa vesivoimalla tuotettiin 3 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aiemmin. Viime kesästä lähtien sähkön vienti Suomesta Pohjoismaisille markkinoille kääntyi nettotuonniksi. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 13,5 miljardin euron arvosta, joka oli 37 prosenttia enemmän kuin vuonna Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 5,5 miljardin euron arvosta, joka oli 29 prosenttia enemmän verrattuna vuotta aiempaan. Suomeen tuotiin lähes kaikkia energiatuotteita myös määrällisesti enemmän kuin vuonna Kivihiilivarastot olivat joulukuussa noin 35 TWh eli yli 40 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Turpeen varastotilanne oli joulukuussa noin 11 TWh, joka oli noin 6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Kuva 12. Energian kulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (muutos vuodesta 2010) Muut energialähteet 2,2 % Puupolttoaineet 22,2 % (- 3 %) Turve 6,5 % (+1,3 %) Vesi- ja tuulivoima 3,3 % (0 %) Sähkön nettotuonti 3,6 % (+32 %) Ydinenergia 17,5 % (2 %) Öljy 24,1 % (- 1,6 %) Hiili 10,8 % (- 21 %) Maakaasu 9,6 % (-10 %) Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko Uusiutuvan energian osuus oli koko energian kokonaiskulutuksesta vajaa 28 prosenttia eli 108 TWh vuoden 2011 ennakkotietojen mukaan. Vesi- ja tuulivoiman osuus uusiutuvan energian tuotannosta oli 12,2 %, metsäteollisuuden jäteliemien 34 %, teollisuuden puutähteiden 29,5 %, puun pienpolton 16,2 % ja muun 8,1 % (kuva 13). EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen. Tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

29 Kuva 13. Uusiutuvien energialähteiden käytön jakautuminen vuonna 2011, % Muu uusiutuva 8,1 % (-3,7 %) Vesi- ja tuulivoima 12,2 % (-1,0 %) Puun pienpoltto 16,2 % (-0,4 %) Teollisuuden puutähteet 29,5 % (+1,6 %) Metsäteollisuuden jäteliemet 34 % (+3,5 %) Lähde: Tilastokeskus, energiaennakko Pelletti Pellettien kysyntä oli Euroopassa noin 10,8 miljoonaa tonnia ja muualla maailmassa 2 miljoonaa tonnia vuonna Vuonna 2010 Euroopan pelletin tuotantokapasiteetti oli 14,8 miljoonaa tonnia ja tuotanto 9,2 miljoonaa tonnia. Pellettiä tuotiin Euroopan ulkopuolelta yhteensä 2,5 miljoonaa tonnia. Suurimmat tuojat olivat Kanada (926 tuhatta tonnia), USA (736) ja Venäjä (396). Vuonna 2011 Euroopan pelletin kysynnän arvioidaan olevan 13 miljoonaa tonnia ja tuotannon 11 miljoonaa tonnia. Kysynnän kattamiseen tarvittaisiin yhteensä 2 miljoonan tonnin tuontimäärä. Euroopassa on yli 499 pelletin tuotantolaitosta, ja Suomessa laitoksia on tällä hetkellä 26 kappaletta. Viipurin liepeillä aloitti maailman suurin pellettitehdas joulukuussa Tehtaan tuotantokapasiteetti on tonnia. Kanadan tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 2,9 miljoonaa tonnia ja se tuottaa nyt noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Eurooppaan tuotiin tästä määrästä 0,9 miljoonaa tonnia. Raaka-ainetta Kanadassa olisi jopa 20 miljoonan tonnin tuotantoon. Lisäksi reservissä on 675 miljoonaa kuutiota mäntykuoriaisen (mountain beatle) tuhoamaa puuta. Saastunut metsäala on yhtensä noin 16 miljoonaa hehtaaria. Polttoainepellettejä valmistava Vapo sulki Ilomantsin, Haapaveden ja Kaskisten pellettitehtaat tuotannon tappiollisuuden vuoksi vuonna Vapo on luopunut myös satamaterminaalista Riiassa ja aikoo sopeuttaa tuotantoaan Ruotsissa. Vapon mukaan pellettituotanto on syvästi tappiollista. Markkinahinta on laskenut tasolle, joka ei kata usein edes tuotanto- ja rahtikustannuksia. Suomessa sijaitsevat pelletintuotantolaitokset on esitetty kuvassa 12. Kartalla kuvatuista laitoksista Parkanon Pellet Oy on aloittanut toimintansa uudelleen vuoden 2011 aikana. Kartalta puuttuu Yläneen bioenergia Oy (Pöytyä). Suurimmat pelletintuottajat maailmassa vuonna 2010 olivat Kanada (2,0 Mtn), Saksa (1,75 Mtn), Ruotsi (1,645 Mtn) ) ja USA (1,6 Mtn). Suurimmat kuluttajat olivat Ruotsi (2,2 Mtn), Tanska (1,6 Mtn), Saksa (1,2 Mtn), Belgia (0,92 Mtn) ja Hollanti (0,91 Mtn). 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

30 Kuva 14. Pelletin tuotantolaitosten sijoittuminen Suomessa vuonna Lähde: VTT. Metla, Pellcert-hanke Biokaasun tuotanto ja käyttö EU:ssa EU:n suurimpana biokaasun raaka-ainelähteenä ovat eläinten lanta, elintarviketeollisuuden sivujakeet ja peltobiomassat. Kaatopaikkakaasua tuotettiin energiakäyttöön 34 TWh vastaava määrä. Jätevedenpuhdistamoilla tuotettiin biokaasua 12,5 TWh ja maatalouden laitoksissa, kiinteän jätteen käsittelylaitoksissa sekä keskitetyissä yhteismädättämöissä yhteensä 80,6 TWh. Eri jäsenvaltioissa on kuitenkin varsin suuria eroja raaka-ainelähteiden hyödyntämisessä. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa suurin osa biokaasusta tuotetaan maatalouden raaka-aineista, kuten lannasta ja peltobiomassoista. Englannissa, Espanjas- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

31 sa ja Italiassa tuotetaan kaatopaikkakaasua, ja Ruotsissa puolestaan jätevedenpuhdistamojen biokaasu on merkittävin raaka-ainelähde. Vuoden 2010 tilastojen mukaan kaksi suurinta biokaasuntuottajamaata (sähkön tuotanto) olivat Saksa (16205 GWh) ja Englanti (5740 GWh), joiden sähköntuotanto oli 72 % koko EU:n tuotannosta (kuva 15). Kaksi muuta suurempaa biokaasusähköntuottajaa olivat Italia (2054 GWh) ja Ranska (1078 GWh). Esimerkiksi Saksassa biokaasulaitoksia on jo 7000 kappaletta ja niiden yhteen laskettu sähköteho oli 2728 MW. Vuonna 2010 Saksa oli selvästi Euroopan suurin biokaasuntuottaja. Ripeä kasvu on ollut erityisesti toteutetun syöttötariffijärjestelmän ansiota. Vuoden 2012 loppuun mennessä Saksassa arvioidaan olevan noin 8000 biokaasulaitosta ja tätä vastaava sähköteho on 2728 MW. Kuva 15. EU-alueen biokaasusähkön tuotanto jäsenmaittain vuonna 2010, GWh Lähde: Eurobserver Biodieselin tuotanto EU:n alueella Biodieselin tuotanto oli EU:n alueella vuonna 2011 yhteensä 9325 tuhatta tonnia (9570 tuhatta tonnia vuonna 2010). Tuotanto supistui edellisestä vuodesta 2,5 prosenttia. Suurimmat tuottajamaat ovat Saksa 1844 (2861), Ranska 1750 (1910), Espanja 1241 (925) ja Ita lia 1107 (706) tuhatta tonnia. Saksan tuotanto on supistunut 35 prosenttia ja Ranskan 8 prosenttia vuodesta 2010, muissa maissa muutokset ovat pieniä. Euroopan kokonaistuotantokapasiteetti mahdollistaisi tällä hetkellä yhteensä 22,2 miljoonan tonnin tuotannon (21,9 milj. tonnia). Neste Oilin 1940 tuhannen tonnin tuotantokapasiteetista oli vuonna 2011 käytössä 675 tuhatta tonnia. Neste Oilin tuotantokapasiteetti on kasvanut Singaporeen ja Rotterdamiin valmistuneiden investointien johdosta 1940 tuhanteen tonniin vuoden 2011 syyskuussa. Nesteellä on täten käytettävissään Euroopan toiseksi suurin biodieselin valmistuskapasiteetti. Suurin tuotantokapasiteetti tonnia on ranskalaisella Diester Industrilla. Teollisuusmittakaavan tuotantolaitoksia oli EU:n alueella vuonna 2009 yhteen- 30 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

32 sä 276 kappaletta. Kuvassa 16 on esitetty biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2011 ja taulukossa 8 suurimmat Euroopassa toimivat biodieseliä valmistavat yritykset ja niiden Euroopan tuotantokapasiteetti. Kuva 16. EU-alueen biodieselin tuotanto jäsenmaittain vuonna 2010, 1000 tonnia Germany Franc e Spain Italy Belgium Poland Netherlands Austria Portugal Finland Denmark/Sweden Czech Republic Hungary United Kingdom Slovakia Lithuania Romania Latvia Greece Bulgaria Ireland Slovenia Cyprus Estonia Malta Luxembourg Lähde: Eur observer Taulukko 8. Suurimmat biodieselyritykset ja niiden tuotantokapasiteetti Euroopassa vuonna 2011 Suurimmat biodieselin valmistajat Euroopassa vuonna 2011 Yritys Maa Tuotantokapasiteetti Diester Industry Ranska Neste Oil Suomi ADM Biodiesel Saksa Infinita Espanja Natura/Biocarburantes Espanja Biopetrol Industries Sveitsi Marsegila group Italia Entaban/Eolia/NMAS Espanja Vergio AG Saksa Cargill/Agravis Saksa Acciona Energia Espanja Lähde: Eur observer TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

33 Saksassa biodieselin kulutukseen on merkittävästi vaikuttanut veropolitiikka. Verohelpotukset ovat määräaikaisina asteittain poistumassa, ja samalla myös biodieselin kulutus on vähentynyt merkittä västi. Vuodesta 2012 alkaen polttoainekäyttöön tarkoitetun biodieselin ja kasviöljyn hintaan sisäl tyy samansuuruinen polttoainevero, 45 senttiä litralta. Taulukossa 7 on ku vattu Saksan polttoaineverojen kohdentuminen biodieselille ja kasviöl jyille ajanjaksolla Taulukko 9. Biodieselin ja kasviöljyn polttoaineverojen suuruus Saksassa vuosina Vuosi Biodiesel senttiä/litra Kasviöljy senttiä/litra Lähde: Biofuel in Germany Etanolin tuotanto Maailman etanolituotanto on laskenut 25 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2011, jolloin kokonaistuotanto oli 84,6 miljardia litraa. Suurimpia tuottajamaita ovat USA (52,6 mrd. ltr), Brasilia (21,1 mrd. ltr) ja EU-alue (4,4 mrd. ltr). Vielä vuonna 2005 USA:n ja Brasilian tuotanto olivat samalla tasolla (16 mrd. ltr). Nyt USA on kirinyt selvään johtoasemaan maailman etanolin tuotannossa. Amerikassa etanolituotanto työllistää suoraan henkilöä ja välillisesti henkilöä. Tuotantolaitoksia on kaikkiaan 209 kappaletta, ja uusia laitoksia on rakenteilla 2 kappaletta. Yleismaailmallisesti biopolttoaineiden tuotannon osuus kasvoi vuonna 2011 vain 0,7 %. Tämä on pienin vuosittainen lisäys vuoden 2001 jälkeen. USA:ssa etanolituotanto perustuu maissiraaka-aineen käyttöön. Sitä vastoin Brasilian tuotanto perustuu sokeriruokoon. Brasilia aikoo rakentaa 103 uutta sokeriruokotehdasta vuoteen 2019 mennessä. Tällöin myös etanolin tuotannon kapasiteettia aiotaan kasvattaa aiemmasta. Brasilian etanolituotannon määrään vaikuttaa merkittävästi sokerin maailmanmarkkinahinta. Brasiliassa tehdään etanolia, kun sokerin hinta on alhaalla, ja sokerin hinnan noustessa maailman markkinoilla tehdään Brasiliassa sokeria etanolin sijasta. Etanolin tuotantoa kuvaavat tuotantoluvut on esitetty kuvassa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

34 Kuva 17. Maailman etanolin tuotanto maanosittain vuonna 2011, miljoonaa litraa USA Etelä-Amerikka Euroopan Unioni Aasia Australia 329 Lähde: F.O. Lichts Suurin etanolin tuotantokapasiteetti Euroopassa on Abengoa-nimisellä yrityksellä (Espanja), 3180 miljoonaa litraa. Sillä on tuotantoa Espanjassa, Amerikassa, Ranskassa ja Brasiliassa yhteensä 14 tuotantolaitoksessa. Toiseksi suurin yritys on Tereos (Ranska) 1700 miljoonan litran tuotantokapasiteetilla. Sen 14 tuotantoyksikköä sijaitsevat Ranskassa, Brasiliassa, Belgiassa ja Tsekissä. Etanolin tuotanto oli EU:n alueella vuonna 2011 yhteensä 4,39 miljardia litraa (kuva 18). Tuotanto kasvoi edellisestä vuodesta noin 2,9 prosenttia. Etanolin tuotantokapasiteetti EU:n alueella oli vuonna 2011 yhteensä 7721 miljoonaa litraa. Suurimmat tuottajamaat ovat Ranska (1007 miljoonaa litraa) Saksa (770), Espanja (463) ja Belgia (400) (kuva 19). Teollisessa mittakaavassa toimivia etanolitehtaita oli vuonna 2009 yhteensä 69 kappaletta. Kuva 18. EU:n etanolin tuotanto vuosina , miljoonaa litraa Lähde: Eur observer TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

35 Kuva 19. Etanolin tuotanto Euroopassa maittain vuonna 2011, miljoonaa litraa Saksa Espanja Belgia Englanti Ruotsi Hollanti Itävalta Unkari Puola Tsekki Romania Italia Liettua Suomi Bulgaria Irlanti Tanska Latvia Lähde: Eur observer 3.2 Kotimaan markkinat Maamme pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja uusiutuvan energian käytön lisääminen tukevat toisiaan. Tavoitteena on fossii listen polttoaineiden käytön vähentäminen. Metsäteollisuus hyödyntää energiantuotannossaan tehokkaasti biopolttoai neita. Yhdyskuntien biolämmöntuotantoon on kehitetty korkealuokkaista teknologiaa ja osaamista. Myös sahat ovat kiinnostuneita CHP-tuotannon (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) mahdollisuudesta. Sähköntuotannossa energiayhtiöitä kiinnostavat biopolttoai neiden hyvät seospoltto-ominaisuudet ja vihreä imago. Tulisija- ja pienkattilateknologia on kehittynyt huomattavasti, mikä näkyy lisääntyneenä käyttökiinnostuksena. Myös ilmaston ja ympäristön suojeluvaateet sekä Euroopan unionin RES-direktiivin tavoitteet vaativat biopolttoaineiden voimakasta ja nopeaa lisäämistä. Uusiutuvan energian käytön myönteiset vaikutukset ympäristö- ja ilmastokysymyksiin ovatkin Suomelle ratkaisevan tärkeitä. Uusiutuva energia ei vielä yllä taloudellisella kilpailukyvyllään perinteisten energiamuotojen tasolle, mutta uusiutuvan energian hinta alenee teknologisen kehityksen myötä. Toisaalta fossiilisten polttoaineiden hinnan kallistuminen ei ole vain hetkellinen trendi, joten uusiutuvan energian hintakilpailukyky paranee vääjäämättä tulevaisuudessa. Huoli ilmastonmuutoksesta, ympäristönsuojelun vaatimukset, ekologisen valistuneisuus, uusien teknologioiden tulo markkinoille, uusiutuvan energian myönteisyys ja hyvä imago sekä toisaalta sähkömarkkinoiden vapautuminen ja samalla kilpailun laajentuminen koko EU:ssa vaikuttavat voimakkaasti energiantuotantojärjestelyihin lähitulevaisuudessa. EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uu siutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkit tävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Seuraavana kahdeksana vuotena uusiutuvan 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

36 energian lisäystarve on samaa suuruusluokka, mutta muiden markkinatoimijoiden on toteutettava se ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua. Suomen öljylämmitteisissä rakennuksissa on uusiutuvalla energialla korvattavaa kapasiteettia yli 10 terawattitunnin edestä. Tämän kapasiteetin osittainenkin korvaaminen lisää uusiutuvan energian osuutta, enimmillään jopa 3 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Tämä lisää uusiutuvan energian raaka-aineiden markkinapotentiaalia merkittävästi. Lisäksi julkisilla investointituki- ja energiatukijärjestelmillä on edistetty ja nopeutettu merkittävästi uusiutuvan energian investointeja ja tätä kautta edistetty uusiutuvien energiamuotojen kysyntää. EU:n sitovan 10 prosentin ja Suomen sittemmin kansallisesti korottaman 20 prosentin käyttövelvoitteen saavuttaminen liikennepolttonesteissä edellyttää alku vaiheessa myös tuontia kotimarkkinoiden laajenevan tuotannon ohella. Biomassan laaja energiakäyttö aiheuttaa markkinoilla myös niukkuutta, jolloin käytettävän uusiutuvan ener gian raaka-aineen hinta nousee. Tämä luo mahdollisuuksia sektorin laajamittai semmallekin kehittämiselle. Elintar vike- ja metsäteollisuu den sivutuotteita raaka-aineinaan käyttävien toisen sukupolven biopolttoainei den tuotanto luo merkittäviä mahdollisuuksia kotimark kinoilla toimiville yrityksille Puupolttoaineet Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2011 oli tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh (401 TWh vuonna 2010), 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui teollisuustuotannon alenemisesta ja lämpimästä loppuvuodesta Yksittäisistä energialähteistä määrällisesti eniten lisääntyivät sähkön nettotuonti ja ydinenergian kulutus, kun taas fossiilisten polttoaineiden (öljytuotteet, hiili ja maakaasu) sekä turpeen käyttö vähentyi. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 86 TWh, yli viidennes energian kokonaiskulutuksesta (kuva 20). Puun kulutus väheni edellisvuodesta 3 prosenttia metsäteollisuuden jäteliemien (mustalipeä) ja puun pienkäytön vähenemisestä johtuen. Metsäteollisuuden jäteliemiä käytettiin energiantuotannossa 37 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 49 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului lämpö- ja voimalaitoksissa 32 TWh (16,8 milj. m³) ja pientaloissa (liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset) 17 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista puu kattaa 75 prosenttia ja teollisuuden kaikkien toimialojen tehdaspolttoaineista yli 40 prosenttia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

37 Kuva 20. Energian kulutus (TWh) Suomessa energialähteittäin vuonna Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Öljytuotteet Puupolttoaineet Ydinenergia Hiili Maakaasu Turve Sähkön nettotuonti Vesi- ja tuulivoima Muu Kiinteät puupolttoaineet Lämpö- ja voimalaitokset Puun pienkäyttö 38 TWh 32 TWh 17 TWh Terawattituntia TWh Metsähake 6,8 Teollisuuden puutähdehake 0,9 Sahanpuru 1,9 Muu 0,6 Jätepuu 1,3 Metsähake 0,7 Kuori 6,6 Halot, pilkeet ja klapit 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 16,8 milj. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Lähde: Metla Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2011 ennätykselliset 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä (taulukko 10). Käyttö lisääntyi edellisvuodesta 0,8 miljoonaa kuutiometriä eli 5 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 32 terawattituntia (TWh), liki 40 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja 8 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Metsähakkeen käytössä saavutettiin jälleen uusi ennätys. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiometriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Eniten poltettiin kuorta, 6,6 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,9 miljoonaa kuutiometriä (-6 %), erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,9 miljoonaa kuutiometriä (+10 %). Alueittain tarkastellen kiinteiden puupolttoaineiden käyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin lähes kolmasosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella ja Lapissa. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella; suhteellisesti suurin käytön lisäys tapahtui Lapissa. 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

38 Taulukko 10. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina Puupoltoaine Muutos 2011/ milj. m³ 2010 % Energiasisältö 2011 TWh Käyttö kohteita muutos kpl vuodesta 2010 Käyttö yhteensä 12,02 12,15 13,01 13,39 14,43 13,66 14,78 13,04 14,34 13,46 16,02 16, ,3 Metsähake 0,79 0,96 1,27 1,72 2,31 2,61 3,06 2,66 4,03 5,42 6,24 6, , Metsäteollisuuden sivutuotepuu 11,04 10,94 11,33 11,13 11,56 10,37 11,03 10,03 9,51 7,52 9,24 9, ,3 - Teollisuuden puutähdehake 0,64 0,85 0,79 0,88 0,98 1,01 0,95 0,87 0,76 0,8 0,91 0,86-6 1, Sahanpuru ja muut purut 2,78 2,18 2,12 2,25 2,17 1,72 1,69 1,71 1,61 1,34 1,75 1, , Kuori 7,6 7,86 8,42 7,97 8,38 7,62 8,39 7,46 7,09 5,37 6,58 6, , Muu puupolttoaine 0,01 0,05 0,01 0,03 0,02 0,01 0,00 0,00 0,06 0,00 0,00 0, Puupelletit ja -briketit 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,04 0,03 0,04 0,05 0,07 0,08 0, , Kierrätyspuu 0,17 0,22 0,38 0,53 0,54 0,65 0,66 0,31 0,73 0,45 0,47 0, , vuodesta 2007 alkaen purkupuu ei sisälly kierrätyspuuhun Lähde: Metla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

39 Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Pientalojen polttopuun käyttötutkimuksen mukaan pientaloissa poltettiin metsähaketta 0,7 milj. m³ lämmityskaudella Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi kaikkiaan 7,5 miljoonaan kuutiometriin vuonna Kansallisessa metsäohjelmassa 2010 metsähakkeelle oli asetettu tavoitteeksi 5 milj. m³:n vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä, mikä ylitettiin selvästi. Tarkistetussa Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 vuotuinen käyttötavoite kasvatettiin miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän julkaisemassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen lämpö- ja voimalaitoskäyttö miljoonaan kuutiometriin (25TWh) vuoteen 2020 mennessä. Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2011 ennätysmäärä kiinteitä puupolttoaineita (taulukko 11), kaikkiaan 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Myös metsähakkeen käyttö jatkoi kasvuaan: vuonna 2011 lämpö- ja voimalaitokset polttivat sitä 6,85 miljoonaa kiintokuutiometriä, 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

40 Taulukko 11. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina Muutos % 2011/ m³ Käyttökohteita Kokonaiskäyttö Lämpö- ja sähkövoimalat Sähkön ja lämmön yhteis-tuotanto Lämmön-tutanto Pientalot Lämmöntuotanto kattaa myös lämpöyrittäjien hoitamat laitokset Lähde: Metla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

41 Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeelle on asetettu tavoitteeksi 8 12 miljoonan kuution vuotuinen käyttö vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena nostaa metsähakkeen vuotuinen käyttö 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Lämmityskautena 2011 pientalot polttivat metsähaketta noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsä hakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2011 kaikkiaan 7,5 miljoonaan kuutiometriin (kuva 21). Kuva 21. Metsähakkeen kokonaiskäyttö vuosina , 1000 m³ Lähde: Metla Pientalot Lämpö- ja voimalaitokset Merkittävin osa metsähakkeen raaka-aineesta on aiemmasta poiketen peräisin pienpuusta. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta 45 pro senttia valmistettiin pienpuusta vuonna Avohakkuualueilta ke rättävästä oksa- ja latvusmassasta (hakkuutähteet) valmistettavan hakkeen osuus oli toiseksi suurin 33 prosentin osuudellaan. Kantojen ja juurakoiden käytön osuus metsähakkeeksi väheni edellisestä vuodesta kolmella prosentilla 14 prosenttiin. Vuonna 2011 järeän runkopuun käytön osuus (8 %) hakkeen raaka-aineena pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla (Taulukko 12). Metsähakkeen tärkein raaka-aine oli pienpuu (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu), jota vuonna 2011 käytettiin jo toisen kerran enemmän kuin hakkuutähteitä. Pienpuun käyttö kasvoi edellisvuodesta liki neljänneksen 3,1 miljoonaan kuutiometriin. Järeän runkopuun (0,5 milj. m³), joka koostuu erilaisesta tukki- ja kuitupuusta, käyttö lisääntyi vain 9 prosenttia edellisvuodesta. Hakkuutähteiden (2,2 milj. m³) käyttö lisääntyi myös lievästi. Sen sijaan kantojen ja juurakoiden (1,0 milj. m³) käyttö supistui edellisestä vuodesta. 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

42 Taulukko 12. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet vuosina Muutos 1000 m³ 2011/2010 % Yhteensä Pienpuu ,0 Järeä runkopuu ,0 Hakkutähteet ,0 Kannot ja juurakot ,0 Erittelemätön Osuus 2011 % Lähde: Metla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

43 Nykyisellään pientaloissa käytetään polttopuuta, metsä hake mukaan lukien, kaikkiaan 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pientalojen polttopuun käyttö 6,7 miljoonaa kuutiometriä on kasvanut seitsemässä vuodessa 9 prosenttia. Polttopuusta on raakapuuta 5,4 ja erilaista jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientaloissa poltetaan lähes kymmenesosa Suomessa käytetystä kotimaisesta raakapuusta. Keskimäärin polttopuuta kuluu 4,6 kuutiometriä/talous vuodessa. Suomessa tuotettiin vuonna 2011 puupellettejä tonnia. Tuotanto kasvoi 6 prosenttia eli tonnia vuodesta Suurin pelletin tuotantomäärä tonnia saavutettiin Suomessa vuonna Puupellettien vienti sen sijaan väheni merkittävästi vuonna Viennin määrä putosi edellisvuodesta kaikkiaan tonnia Pelletintuotantoa koskevia tuotantolukuja on esitetty taulukossa 13. Taulukon tiedot kattavat pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin puupellettien valmistajien arvioon. Puupellettejä vietiin ulkomaille tonnia. Vienti väheni edellisvuodesta kaikkiaan 24 prosenttia. Merkittävimmät kohdemaat olivat Ruotsi ja Tanska, joiden osuus viennistä oli 73 prosenttia. Puupellettien keskimääräinen vientihinta (FOB) vuonna 2011 oli 127 euroa tonnilta ja viennin kokonaisarvo 17 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 viennin osuus kotimaisesta pellettituotannosta putosi 44 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 62 prosenttia. Puupellettien tuonti väheni edellisvuodesta lähes viidenneksen. Puupellettejä tuotiin vuonna 2011 kaikkiaan tonnia, josta 90 prosenttia tuli Venäjältä ja loput pääosin Ruotsista ja Tanskasta. Keskimääräinen tuontihinta (CIF) oli 148 euroa tonnilta. Kotimaiseen pellettin kulutus oli tonnia. Määrä kasvoi edellisvuodesta 4 prosenttia ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Koti- ja maatalouksien käyttämien kotimaisten pellettien määrä väheni hieman (-8 %). Lämpö- ja voimalaitosten puupellettien käyttö sen sijaan lisääntyi 14 % edellisvuodesta. Puupellettien laskennallinen kokonaiskulutus, tuonti mukaan lukien, oli yhteensä tonnia. Pelletin kulutus on lisääntynyt viime vuosina kotimaassa hitaasti. Nyt on kuitenkin selvästi nähtävissä, että myös pk-yritykset ovat alkaneet investoida pellettilaitteistojen hankintaan. Syynä tähän on ensisijaisesti korkea öljyn hinta, jonka kustannusrasitusta yritykset eivät kykene enää siirtämään tuotteidensa loppuhintoihin 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

44 Taulukko 13. Puupellettien kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti vuosina Puupelletit Vuosi Tuotanto Suomessa Tuonti Vienti Kotimainen kulutus t Yhteensä Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset ja suurkiinteistöt * 136* Muutos2011/2010 % *ennakkotieto (Tullihallitus, maaliskuu 2012) Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon. Lähde: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus; Tulli Tiedot puupellettien tuotannosta ja kotimaan kulutuksesta perustuvat pellettituottajilta kerättyihin tietoihin. Ne kerättiin 43 potentiaaliselta valmistajalta, joista 30:llä oli tuotantoa vuonna Tiedot kattavat yhteensä 34 tuotantolaitosta. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen kulutukseen perustuu pellettivalmistajien arvioihin. Ulkomaankauppatiedot perustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin ulkomaankauppatilastoihin (kuukausitilasto, ennakkotieto). Tätä aiemmin tiedot kerättiin pellettien valmistajilta ja tuojilta. Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2009 alusta puupelletin kuluttajahintoja osana kuukausittaista tuottajahintaindeksiään ( Tiedot kerätään 5 tonnin irtotoimituksista yhteensä 14 vähittäismyyntipisteestä ympäri Suomea. Viimeisin tilastoitu kuluttajahinta (marraskuu 2010) oli 250 euroa tonnilta. Pelletin hintakehitys on ollut 2000-luvulla suhteellisen vakaata huolimatta öljyn hinnan äkillisistä ja rajuistakin vaihteluista. Vuoden 2008 heinäkuussa öljyn hinta nousi 147 dollariin barrelilta ja tämän raportin kirjoitushetkellä hinta on vaihdellut dollarin välillä. Pelletin, sähkön ja öljyn hintakehitys pientalossa vuodesta 2002 alkaen vuoden 2012 elokuuhun saakka on esitetty seuraavassa kuvassa 22. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

45 Kuva 22. Pelletin, öljyn ja sähkön hintakehitys pienkiinteistössä vuosina , snt/kwh, (sis. alv) SÄHKÖ ÖLJY PELLETTI snt/kwh Lähde: Tilastokeskus, Bioenergiayhdistys ry Peltobiomassat Ruokohelvellä ja oljella on peltobiomassoista merkittävimmät raaka-ainepotentiaalit. Ruokohelven viljelyalan kasvu oli aiemmin varsin nopeaa. Vuonna 2008 EU:n energiakasvi tuen mukainen ruokohelven viljelyala oli Suomessa noin ha, kokonaisviljelyalan ollessa noin ha. Vuosina 2011 ja 2012 viljelyala on vakiintunut hehtaariin. Viljelyalueet keskittyvät lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomeen. Laajimmat viljelyalueet ovat käytöstä poistetuilla turvesoilla. Vuoteen 2014 mennessä tavoitteeksi on asetettu yhteensä hehtaarin viljely ala. Viljelypinta-alojen kasvua rajoitta vat kuitenkin eräät laajemman viljelyn myötä esiin tulleet tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat muun muassa kevään hankalat korjuuolosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalien kul jetuk sen kannattavuusongelmat, sadon varastoinnin järjestäminen sekä helven murskaus- ja sekoitustek niikkojen puutteellisuus. Todennäköistä onkin, että nämä ongelmat hidastavat ruokohelven sopimusalojen kasvua merkittävästi. VTT toteutti vuonna 2005 ruokohelven käyttökapasiteettiselvityksen Suomen voimalaitoksissa ja muissa mahdollisissa käyttökohteissa. Selvitys keskittyi tarkastelemaan suuria laitoksia, joissa käy tettävä polttoaine ja polttotekniikka soveltuvat ruokohelven vaatimaan seospolttoon. Parhaiten ruo kohelven polttoon katsotaan sopivan sellaisten leijukerroskattiloilla varustettujen voimalaitosten, jossa ruokohelpeä voidaan käyttää seoksena turpeen kanssa. Tietysti myös muut kattilatyypit ja seos polttoaineet ovat varauksin käyttökelpoisia. Selvityksessä oletettiin ruokohelven osuuden olevan seospoltossa maksimissaan 10 prosenttia koko seosmassasta. Selvityksessä tarkasteltiin lisäksi ruokohelven käytön ja jalostuksen kehitysnäkymiä, muun muassa voimalaitosmäärien kehitystä ja uusia käsittelytapoja kuten pelletöintiä sekä muiden peltoenergiakasvien käyttömahdollisuuksia. Selvityksessä käytiin läpi myös mahdollisten käyttökohteiden sijoittuminen, joka määrää myös potentiaalisten viljelyalu eiden si- 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

46 jainnin. Viljelyalueiden oletettiin sijaitsevan maksimissaan 70 kilometrin etäisyydellä käyttöpaikalta. Selvityksen mukaan suurten voimalaitosten maksimaalinen käyttökapasiteetti vastaa noin ruokohelpihehtaarin viljelyalaa. Ruokohelven seospolttoon soveltuvia laitoksia on kaikkialla Suomessa, mutta eniten kuitenkin Vaasa-Oulu-Joensuu-kolmion sisällä. Olkien energiakäyttö ei ole lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla, mutta oljen käytön lisäämismah dollisuuksia tutkitaan jatkuvasti eri tahoilla. Oljen käyttöä rajoittavat etenkin sen polttoon liittyvät tekniset ongelmat kuten savukaasujen korroosiovaikutukset sekä tuhkan määrän ja sulamispisteen aiheutta mat ongelmat. Oljen tarjonta etenkin suorakylvömenetelmällä viljellyiltä pelloilta näyttäisi kuiten kin olevan lisääntymässä, joten myös oljen käyttötekniikkaa tulisi kehittää. Mahdollisia kehittämis suuntia voisivat olla esimerkiksi olkimassan pelletöinti- tai briketöintitekniikat sekä oljen käyttöön soveltuvien suurempien polttolaitosten rakentaminen viljanviljelyseuduille. Peltobiomassojen ja puupellettien yhteiseksi käytön tavoitteeksi on pitkän ajanjakson ilmasto- ja energiastrategiassa asetettu yhteensä 3 TWh vuoteen 2020 mennessä Viljelemätön biomassa Etelä-Suomen rannikoiden noin hehtaarin laajuiseksi arvioidut ruovikot (järviruoko) muo dostavat merkittävän bio energiapotentiaalin. Huolellisesti suunniteltuna korjuu-tuotantoketjuna tämä olisi varteenotet tava lisä haketta ja turvetta käyttäville polttolaitoksille ja maa tiloille. Järviruoko on energiasisällöltään lähes puuhakkeen veroista, ja laskennalli sesti Etelä-Suo men ruovikot tuottaisivat biomassaa tonnia vuodessa. Energiaksi muutettuna tämä määrä vastaa 630 gigawattituntia (GWh). Kesällä vihreänä korjattava järviruoko sen sijaan soveltuu karjanlannan kanssa yhdistettynä biokaa sun tuotantoon. Vihermassan ansiosta energiantuotanto lisääntyy vastaavasti 10 prosenttia. Järviruoko on yksi merkittävä viljelemätön biomassava ranto, jonka hyödyntäminen vaikuttaa hajautetun energian tuotannon lisäksi myönteisesti vesistönhoitoon, luonnonmukaisen lannoitteen tuotantoon sekä paikalliseen työllisyyteen. Viljelemättömän biomassan tuotantoalueena voidaan pitää myös ympäristötukijärjestelmän mukaisia suojavyöhykkeitä sekä kosteikkoja. Maaseutuoh jelmakaudella on perustettu noin 2300 hehtaaria suojavyöhykkeitä 20-vuotisilla sopi muksilla. Suojavyöhykkeillä on hoitovelvoite, joka edellyttää niitetyn vihermassan poistoa. Viljelemättömien biomassojen hyödyntämistä on kokeiltu Vakka-Suomen seutukunnassa uusien aluelämpölaitosten sekä biokaasulaitosten energialähteenä Biokaasu Biokaasu määritellään yleensä lähinnä metaanista ja hiilidioksidista koostuvaksi anaerobisella käsitte lyllä tuotetuksi kaasuksi. Anaerobisessa käsittelyssä bakteerit hajottavat orgaanista ainesta ha petto missa olosuhteissa. Biokaasua voidaan tuottaa erityisissä reaktorilaitoksissa, joissa mädätetään or gaanista ainesta, kuten lantaa, kasvi- tai eläinperäisiä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

47 jätteitä tai yhdyskuntien jätevesilietteitä. Myös kaatopaikoilla muodostuu orgaanisten jätteiden hajotessa vastaavaa kaasua, jota yleensä nimitetään kaatopaikkakaasuksi. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina muun muassa rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Yleisimmin biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa. Lisäksi kaasu voi sisältää pieniä määriä muun muassa vesihöyryä, typpeä, happea ja rik kiyhdisteitä. Metaanipitoisuudella on vaikutusta biokaasun lämpöarvoon, joka tyypillisesti on noin 4 7 kwh/m³. Puhtaan metaanin lämpöarvo on 10 kwh/m³. Suomessa tuotettiin biokaasua yhteensä 145,5 milj. m³ vuonna Biokaasun määrä nousi vajaat 4 % vuoteen 2010 verrattuna (139,1 milj. m³). Hyödynnetyn biokaasun määrässä oli nousua edellisvuoteen verrattuna, hyödyntämisasteen noustessa vajaasta 66 %:sta lähes 79 %:iin. Vaikka reaktorilaitoksilla biokaasun tuotanto lisääntyikin, kaatopaikoilla jäätiin edellisvuoden tasolle. Kuvassa 23 on esitetty biokaasun tuotanto ja sen hyödyntäminen energian tuotannossa vuosina Kuva 23. Suomessa vuosina tuotettu biokaasun määrä ja sen hyödyntäminen. 150 hyödynnetty ylijäämäpoltettu milj. m 3 Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 15, Huttunen & Kuittinen 2011 Biokaasusta tuotettiin vuonna 2011 lämpöä 366 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 151 GWh (kuva 24). Biokaasulla tuotettu energiamäärä (517 GWh) on 1 prosentti Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian tuotannosta. Biokaasun hyödyntämisessä on parannettavaa, vaikka minimitavoitteeseen, eli 75 prosenttiin tuotetusta biokaasun kokonaisenergiamäärästä, päästiinkin. Vuonna 2011 ylijäämäpoltossa tuhlattiin energiaa 138 GWh. 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

48 Kuva 24. Biokaasulla Suomessa tuotettu energiamäärä vuosina sähköä lämpöä GWh Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 15, Huttunen & Kuittinen 2011 Ylijäämäpoltettu kaasu poltetaan soihdussa, jolloin kaasun energiasisältö hukataan, mutta toisaalta vältetään haitalliset metaanipäästöt. Metaanipitoisuus tarkoittaa metaanin osuutta biokaasun kaasuseoksen sisällöstä. Suurin osa loppupitoisuudesta on hiilidioksidia, josta ei energiaa saada. Vuonna 2011 kaatopaikkalaitoksilla kerättiin biokaasua talteen 102 milj. m³ (kuva 25). Biokaasua tuotettiin melkein täsmälleen sama määrä kuin vuonna Kaasun suhteellinen hyötykäyttö kuitenkin lisääntyi merkittävästi, määrän ollessa 32 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Pumpatusta biokaasusta 77,2 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 314,5 GWh. Kuva 25. Biokaasuntuotanto Suomessa laitostyypeittäin vuonna Maatalous Teollisuuden jvp Yhteismädätyslaitokset Yhdyskuntien jvp Kaatopaikat milj. m 3 Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 15, Huttunen & Kuittinen 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

49 Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä niin sanotut yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita. Vuonna 2011 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 41, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 13 (Kuva 23). Kaatopaikkakaasua kerättiin lisäksi 38 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 79 biokaasulaitosta. Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 33 biokaasulaitoshanketta, joista 15 on yhteismädättämöjä ja 17 maatilalaitoksia (kuva 26, oikeanpuoleinen kartta). Maa- ja metsätalousministeriön toteuttamien tukihakujen (syksy 2008 ja kesä 2010) kautta jätettiin yhteensä 43 biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Vuonna 2009 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 15 kappaletta ja 7 kappaletta vuonna Kuva 26. Suomessa vuonna 2011 toiminnassa ja suunnitteilla olevat biokaasulaitokset. Lähde: Suomen ympäristökeskus Kuva: Kirsi Merilehto Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä 39 biokaasulaitoshanketta ja rakenteilla kolme (kuva 27). Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2009 ja 2010 rahoittamista 22 hankkeesta on aktiivisesti vireillä enää 3 hanketta. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto viivästyi EU komission käsittelyn vuoksi (tariffi tuli voimaan ) Tällöin investointien toteuttajat jäivät arvuuttelemaan järjestelmän tukien vaikutusta laitosten kannattavuuteen suhteessa investointituen avulla toteutettuihin biokaasulaitoksiin. Näiden tukijärjestelmien välisen paremmuuden kunkin hakijan kohdalla ratkaisee kuitenkin sähkön tuleva markkina- 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

50 hintakehitys. Merkittävä vaikutus hankkeiden toteutumisessa on lisäksi rahoituksella. Tässä yhteydessä vakuuksien järjestäminen ja rahoitussuunnitelmien kokoaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on helpompaa investointituella toteutettavissa hankkeissa. Biokaasuteknologian hyödyntäminen Suomessa on ollut toistaiseksi vähäistä, mutta kiin nostus teknologiaa kohtaan on voimistunut viime vuosina. Syynä tähän ovat kiristyneet ympäristönor mit ja jätehuoltomääräykset sekä uusiutuvan energian ja liikenteen biopolttoaineiden edistämista voitteet. Näiden myötä mahdollisuudet teknologiseen kehitykseen, uuteen yritystoimintaan sekä työpaik kojen ja vientimahdollisuuksien lisääntymiseen ovat tällä alalla merkittävät, mutta niitä on toistai seksi hyö dynnetty luvattoman vähän. Kuva 27. Suomessa vuonna 2011 aktiivisesti vireillä ja rakenteilla olevat biokaasulaitokset. Lähde: Suomen ympäristökeskus, MMM Kuva: Kirsi Merilehto TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

51 3.2.5 Biodiesel ja etanoli Biodiesel Biodieselin tuotanto on laajemmin vasta alkamassa Suomessa. Biodieseliä kaupalliseen tuotantoon valmistavia laitoksia on vain muutama. Näistä Neste Oilin valmistama NExBTL polttoaine on ainoa maailman markkinoille laajemmin markkinoitava biodieselvalmiste. NExBTL on Neste Oilin ke hittämä korkealaatuinen uusiutuvista raaka-aineista (öljypalmu ja elintarviketeollisuuden kierrätysjakeet) valmistettava biodiesel. Ensimmäinen NExBTL-laitos otettiin käyttöön Porvoossa kesällä 2007, ja sen kapasiteetti on tonnia vuodessa. En simmäisen laitoksen viereen rakennettiin toinen samankokoinen laitos ja se valmistui vuonna Tämän lisäksi yhtiö on rakentanut tonnin laitok set Singaporeen ja Rotterdamiin. Singaporen laitos käynnistyi vuonna 2010 ja Rotterdamin lai tos lokakuussa Nesteen kokonaistuotantokapasiteetti on nyt tonnia. Laitok set perustuvat Neste Oilin kehittämään omaan NExBTL-tuotantotekno logiaan. NExBTL poikkeaa valmistusmenetelmältään hajautetun biodieseltuotannon laitoksista. Neste Oilin tuotantomenetelmä perustuu synteettiseen vetykäsittelyyn, jolloin käsittelyprosessissa ei synny merkittävästi sivutuotteita. Puudiesel Biopolttoaineiden kysynnän täyttämiseksi kotimaisella tuotannolla Suomeen tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesellaitosta. Toisen sukupolven teknologialla tarkoitetaan sitä, että tuotannon raaka-aineena ei käytetä elintarvikkeiden valmistukseen soveltuvia jakeita. Nämä suunnitellut biodiesellaitokset käyttäisivät raaka-aineenaan lähinnä hakkuutähteitä, joita syntyy saha- ja metsäteollisuuden ainespuun hakkuiden yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriö sai päättyneeseen määräaikaan mennessä neljä kansallista hakemusta EU:n uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviksi NER300-hankkeiksi. Hakemuksensa jättivät UPM-Kymmene Corporation, NSE Biofuels Oy Ltd ja Forest BtL Oy, jotka kaikki hakevat rahoitusta puupohjaiseen raaka-aineeseen perustuvaan biopolttolaitokseen. Neljäs esitys liittyi yleisemmin ilmastoystävälliseen teknologiaan. NSE Biofuels on Stora Enso Oyj:n ja Neste Oil Corporationin perustama yritys. Forest BtL Oy on Metsäliitto Groupin ja Vapo Oy:n perustamisvaiheessa oleva yhtiö. Hankkeissa esitetyt laitospaikkakunnat olivat Kemi (Vapo/Metsäliito), Rauma (UPM) ja Porvoo (NSE biofuels). UPM:n toisena vaihtoehtona sijoituspaikaksi on Strasbourgh. Hankkeiden rahoitus on tarkoitus hoitaa 3 miljoonan päästöoikeuden myynnillä, joista arveltiin vuonna 2011 saatavan tuloa 4,5 miljardia euroa. Sittemmin päästöoikeuden hinta on laskenut 6 7 euron tienoille. Tämä vähentää päätöksiin käytettävissä olevan rahamäärän noin 2,1 miljardiin euroon. Samalla rahoitettavien hankkeiden määrä vähenee merkittävästi. Päätökset NER 300-hankkeisiin saataneen vuoden 2012 lokakuun aikana. EU rahoittaa jokaisessa jäsenvaltiossa vähintään yhtä hanketta. 50 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

52 EU:n valmistelusta saatujen tietojen mukaisesti suomalaisten toimijoiden hankkeista rahoitettavien hankkeiden listalle ovat pääsemässä Vapo ja UPM. Matkalla on tullut kuitenkin muutoksia yritysten yhteistyöjärjestelyihin ja samalla NSE Biofuels on luopunut omasta tehdashankkeestaan kokonaan. Vapo vie hankettaan eteenpäin nyt yksin Metsä Groupin irtauduttua yhteistyöstä. Lisäksi Vapon rahoitusasema on sellainen, että se ei yksin kykene toteuttamaan hanketta sen merkittävän pääomavaltaisuuden vuoksi. Kemin laitoksen rakentaminen maksaa 500 miljoonaa euroa ja EU tukea hankkeeseen on saatavilla 100 miljoonaa euroa. Raaka-aineen vuosittainen tarve on 1,5 miljoonaa kuutiometriä puuta, lähinnä hakkuutähteitä. Vapon hanke eroaa muista hankkeista siten, että sen konsepti perustuu stand alone -malliin, eli tuotantolaitos voi toimia omillaan täysin erillisenä yksikkönä ilman yhteyttä selluteollisuuden tuotantoyksikköön. UPM:n laitos tulisi ensisijaisesti rakentaa Strasbourghiin. Sen varavaihtoehtona on Rauma. Rauman laitoksen rakentaminen maksaisi 400 miljoonaa euroa. Puun käyttö olisi vastaavasti 1 miljoonaa kuutiometriä. Raaka-aine olisi myös pääosin hakkuutähteitä. Laitosten mahdollinen rakentaminen ja tuotantotoiminnan aloittaminen vienee käytännössä vielä noin 4 5 vuotta. Vuoden 2020 velvoitteen täyttämiseen nämä hankkeet kuitenkin vielä ehtivät, ja siten niillä tulee olemaan suuri merkitys kokonaistavoitteen täyttämisessä. Yhden laitoksen suora työllistävä vaikutus on noin sata henkilöä ja raaka-aineen hankinnan välillinen vaikutus henkeä. Näiden edellä mainittujen hankkeiden lisäksi UPM rakentaa Lappeenrantaan puudieseljalostamoa sellutehtaan yhteyteen. Tuotantotoiminta perustuu raakamäntyöljyyn, jota syntyy sellutehtaalla sivutuotteena. Tehdas valmistuu 2014, ja rakentamisen kustannukset ovat 150 miljoonaa euroa. RME Perinteisen biodieselin, jossa bioöljy vaihtoesteröidään alkoholin kanssa, valmistusta on vaikeuttanut se, että perinteinen rypsibiodiesel (RME = rypsimetyyliesteri) on verottomalla tuotantokustannuk sella mitattuna ollut selvästi fossiilista dieseliä kalliimpaa. EU:ssa biodieselin tuotanto on kuitenkin kasvanut voimak kaasti viime vuosina. Pääraaka-aine on rypsi, ja suurimmat tuottajamaat ovat Saksa, Ranska ja Italia. Rypsibiodieselin valmistuksessa syntyy kaksi sivutuotetta. Öljyn puristuksen sivutuotteena syntyy rypsirehua ja RME:n tuotannossa raakaglyserolia. Rypsirehulla voidaan korvata soijarehua osittain sikojen ruokinnassa ja kokonaan nautojen ruokinnassa sekä samalla parantaa kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Niin RME:n tuotantotuet kuin markkinatkin ovat vahvasti sidoksissa maatalouteen ja harjoitettavaan maa talouspolitiikkaan. Ongelmana on lähinnä biodieseltuotannolle taloudellisesti riittävän kotimaisen viljelypinta-alan saavuttaminen. Kasvavan rypsialan myötä korkealaatuisin osa kotimaisesta rypsistä voisi koh dentua elintarvikekäyttöön ja loput polttoaineeksi. Suomessa rypsin markkinahinta on kiinteässä yhteydessä Ranskan raaka-ainepörssi MATIF:iin. Raaka-ainepörssissä rypsin hintaan vaikuttaa huomattavasti soijan ja soijaöljyn maailmanmarkkinahinta, jonka tärkein määrittäjä on USA:n soijasato. Rypsin maail- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

53 manmarkkinahinta on vaihdellut merkittävästi viime vuosina, vuoden 2005 alusta vuoden 2012 syyskuulle välillä euroa tonnilta. Tämän raportin kirjoitushetkellä Matif-pörssin noteeraus rypsille on 512 euroa tonnilta (375 euroa/tonni lokakuussa 2010 ja 434 euroa/tonni lokakuussa 2011 ). EU:n polttoainenormin EN 590 laatuvaatimusten mukaan polttoai neseoksessa saa käyttää biodieseliä maksimissaan viisi prosenttia. Ongelmia syntyy lähinnä moottorin sekundäärisissä osissa kuten letkuissa ja tiivisteissä, koska biodiesel on vahva liuotin. Lisäksi rypsibiodieselin kyl mäominaisuudet ovat huonommat kuin normaaleilla Suomessa käytettävillä talvilaatuisilla diesel polttoaineilla. Biodieselin hajautettuun tuotantoon liittyy vielä merkittäviä lopputuotteen laatuun liitty viä puutteita. Riittävän tasalaatuisen ja EU:n polttoainenormit täyttävän biodieselin valmistus edel lyttää tuotantolaitoksilta riittävän hyvää tekniikkaa, parempaa laadun varmistusta ja riittävää omavalvontaa. Biodieseliä on Suomessa saatavissa vain muutamalta pienvalmistajalta. Näistä suurin on Sybimar Oy ( litraa vuodessa), joka valmistaa Uudessakaupungissa biodieseliä pääosin kalanperkuujätteestä. Vuonna 2011 Suomessa käytettiin 2,87 miljoonaa tonnia dieseliä ja 1,98 miljoonaa tonnia kevyttä polttoöljyä. Jos rypsin koko tuotantopotentiaali valjastettaisiin käyttöön ja elintarvikekäyttö sekä rypsin tuonti pysyisivät ennallaan, RME-tuotannossa voitaisiin käyttää noin 75 miljoonaa kiloa rypsiöljyä. Tämä vastaa noin 1,4 prosenttia Suomen diesel- ja polttoöljyn vuosittaisesta kulutuksesta. Rypsin täysi omavaraisuus jättäisi RME:n tuotantoon 30 miljoonaa kiloa, joka vastaa diesel- ja polttoöljyn markkinoista noin 0,5 prosentin osuutta. Kannattavan öljykasvien käyttöön perustuvan biodieseltuotannon yhtenä edellytyksenä on, että kaikilla tuotannosta syntyvillä jakeilla on olemassa toimivat markkinat. Sivutuotteena syntyvän valkuaispitoisen rypsipuristeen hyvin toimivat markkinat parantavat koko tuotantoprosessin kannattavuutta. Tuotantoprosessin raaka-aineesta 3/4 osaa jää sivutuotteeksi, kun hyödynnettävän öljyn määrä on enintään 1/4. Lisäksi prosessissa muodostuvan toisen sivutuotteen glyserolin markkinat ovat huomattavasti rajallisem mat, joskaan sen vaikutukset vähäisestä mää rästä johtuen eivät ole yhtä dramaattiset RME:n tuotantokustannuksiin. Lisäksi glyseroli voidaan toissijaisesti polttaa energian lähteeksi. Etanoli On arvioitu, että Suomeen voitaisiin perustaa kaksi tai kolme viljaetanolitehdasta ilman, että ne vaarantaisivat elintarviketeollisuuden toimintaa ja raaka-aineen saantia. Altia Oy suun nitteli vuonna 2007 laitosta Koskenkorvalle, mutta hanke kaatui aivan loppuvaiheessa lähinnä kannattavuusselvityksiin ja etanolin tuotannon yhteydessä syntyvän rehuraaka-aineen markkinointi- ja logistiikkaongelmiin. Samanaikaisesti etanolitehtaita suunniteltiin useampia eri puolilla Suomea. Raaka-aineiksi kaavailtiin sokeri juurikasta tai ohraa. Nämä suunnitelmat eivät ole kuitenkaan toteutuneet lähinnä viljaraaka-aineen ennätyksellisen korkean hinnan vuoksi. Etanolin tuotantokustannus Suomessa on selvästi korkeampi kuin Brasiliassa ja jonkin verran korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Kotimaisen etanolituotannon mahdollisuuksia parantavat muiden kuin viljaperäisten energialähteiden ja rehuraaka-aineiden maailmanmark- 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

54 kinahintojen kohoaminen. Samoin kotimaisen uusiutuvan energian tuotannon tavoitteiden saavuttamisen välttämättömyys ja EU:n asettamat velvoitteet. Etanolituotannon keskittyminen lähes monopolistisesti Brasiliaan ja USA:han aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden näiden maiden talouksien kehityksestä ja kauppapolitiikasta. Jos etanolin käyttö polttoaineeksi laajenee maailmanlaajuisen sitoumuksen mukaisesti, ei edullista etanolia ole aina markkinoilla saatavissa. Tuotannon kannattavuus on riippuvainen koko tuotannon konseptista ja siitä, että myös syntyvät elintarvike- (esim. gluteiini) ja rehujakeet arvotetaan oikein. Tehtaan sijainti ja logistiset kysymykset vaikuttavat myös merkittävästi talouteen sekä ympäristöön. Lisäksi verotuksen tulee olla kilpailijamaiden tasolla. Merkittävimmäksi kysymykseksi on kuitenkin noussut etanolin tuotannon kestävyyskriteerit. Suomi toimitti komissioon kesällä 2010 kestävyyskriteerien arvioimiseksi tarvittavan laskelman. Suomessa saatavat viljasadot eivät kuitenkaan riitä kestävyyskriteerien täyttämiseen. Tällöin tuotantoprosessilta vaaditaan tavanomaista suurempaa energiatehokkuutta ja tehokkaampaa logistiikkaa Tätä raporttia kirjoitettaessa Suomessa on edelleen vireillä kolme etanolitehdashanketta. Hankkeita on tarkoitus rahoittaa osittain julkisilla yritystuilla. Viimeisten uutisten mukaan maailman viljasatoa uhkaavan kuivuuden vuoksi EU:n komissio olisi muuttamassa merkittävästi biopolttoaineiden kannustimia koskevia linjauksiaan. Vaakalaudalla ovat tällöin etenkin ruoantuotantoon soveltuvien raaka-aineiden ja maa-alueiden käyttö biopolttoaineiden tuotantoon (maissi, sokeriruoko, viljat). Suomessa etanolia valmistaa lähinnä St 1 Biofuels Oy. Emoyritys on valtakunnallinen bensiininjakelija ja toiminnan kokonaisliikevaihdosta osa kohdistuu uusiutuvien biopolttonesteiden valmistukseen. St 1 Biofuels panostaa kuitenkin merkittävästi biopolttonesteiden tuotekehittelyyn ja teknologian kehittämiseen. Tällä hetkellä etanolia valmistetaan lähinnä elintarviketeollisuuden sivutuotteista patentoidulla etanolix-menetelmällä. St 1 Oy ja VTT kehittivät menetelmän yhteistyönä. Tällä hetkellä etanolix-laitoksia on viisi kappaletta eri puolilla Suomea (Vantaa, Lahti, Närpiö, Lappeenranta ja Hamina). Haminassa sijaitsee lisäksi vedenerotuksen kannalta välttämätön väkevöintilaitos (absolutointilaitos). Lisäksi Hämeenlinnaan on valmistumassa etanolix-laitos, johon on yhdistetty myös biokaasulaitos. Autoille käyttökelpoinen etanoli ei voi Suomessa sisältää vettä sen jäätymisherkkyyden vuoksi. St 1 biofuelsin tavoitteena on tuottaa kuutiota etanolia vuonna Kuvassa 28 on kuvattu St 1:n biopolttoaineiden liiketoiminta-ajatus. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 53

55 Kuva 28. St 1:n etanolin valmistuksen ja jakelun liiketoimintakonsepti. Lähde: St 1 Energiaverodirektiiviin sisältyvän korvaavuusperiaatteen mukaan valmisteveroa on kannettava myös bioperäisistä biopolttoaineista, joita käytetään moottori- tai lämmityspolttoaineena. Veroa on siis kannettava korvaavasta tuotteesta samalla tavalla kuin tuotteesta, jolle on säädetty direktiivissä vähimmäisverotaso. Siten esimerkiksi moottoribensiiniin lisättävästä etanolista on suoritettava bensiinin valmistevero ja dieselöljyyn lisättävästä kasviöljystä dieselöljyn valmistevero. Uuden energiaverodirektiivin mukaisesti jäsenvaltio voi soveltaa verovapautta tai alennettua verokantaa erilaisiin eläin- ja kasvirasvoihin sekä biomassoista peräisin oleviin tuotteisiin. Veroetu voi koskea vain sitä osaa polttoaineesta tai polttoaineseoksesta, joka on kokonaan bioperäistä. Polttoaine voi siis olla kokonaan verotonta, jos se koostuu pelkästään bioperäisistä komponenteista. Veroedut voivat olla ainoastaan määräaikaisia. Jäsenvaltion on hyväksyttävä veroalennusohjelmat, joiden enimmäiskesto on kerrallaan kuusi vuotta. Veronalennusohjelman käyttöönottoon jäsenvaltiolla on mahdollisuus vuosina Biopolttoaineiden veroalennusohjelmiin tulevat sovellettaviksi myös Euroopan yhteisön verosyrjintää ja valtiontukia koskevat säännökset. Verosyrjintäsäännökset tarkoittavat lähinnä sitä, että mikään jäsenmaa ei voi asettaa suojaa omalle tuotannolleen määräämällä korkeampia välittömiä tai välillisiä maksuja muiden jäsenvaltioiden tuotteille. Veroetua ei siis voi myöntää vain kotimaista alkuperää oleville biopolttoaineille, vaan etu on myön- 54 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

56 nettävä myös muualta tuoduille, kotimaisten tuotteiden kanssa samanlaisille tai kilpaileville tuotteille. Veroalennusohjelmista on vuosittain raportoitava EU:n komissiolle Lämpöyrittäjyys Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista. Pääpolttoaineena on yrittäjän omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjä huolehtii lämpökeskuksen toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoon tuottamastaan energiasta. Lämpöyrittäminen on Työtehoseuran (TTS) selvitysten mukaan kasvanut tasaista vauhtia 2000 luvulla. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli toiminnassa 505 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Lähes kolmasosa laitoksista on aluelämpölaitoksia. Loput 335 laitosta ovat kiinteistökohtaisia laitoksia. Näistä 44 prosenttia lämmitti koulukiinteistöjä ja vajaa kolmannes yksityisiä kiinteistöjä. Lämpöyrityksiä on laitoksia vähemmän, sillä osa yrityksistä hoitaa useita laitoksia. Vuonna 2011 laitosten lukumäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 15:llä eli kolme prosenttia. Laitosten yhteenlaskettu kiinteän polttoaineen (kpa) kattilateho kasvoi 3,9 megawattia eli 1,3 prosenttia. Aluelämpölaitosten osuus laitoksista on noin kolmasosa. Loput 355 laitosta olivat kiinteistökohtaisia laitoksia. Näistä vajaa puolet lämmitti koulukiinteistöjä ja runsas neljäsosa yksityisiä kiinteistöjä. Yksittäiset yrittäjät vastasivat lämmöntuotannosta 178 laitoksessa, joiden kpa-kattilateho oli yhteensä 70 megawattia ja keskimäärin 0,42 megawattia (taulukko 12). Useamman yrittäjän muodostamat yrittäjärenkaat vastasivat lämmöntuotannosta 42 lämpölaitoksessa. Yli puolet kaikista laitoksista oli osakeyhtiöiden tai osuuskuntien hoitamia. Osakeyhtiöt vastasivat lämmöntuotannosta 181 laitoksessa ja osuuskunnat 102 laitoksessa. Lämpöyrittäjien energiaosuuskuntien laitokset olivat yleisimpiä Länsi-Suomessa ja osakeyhtiöiden Etelä-Suomessa. Osuuskuntien ja osakeyhtiöiden hoitamien lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho on lähes kaksinkertainen yksittäisten yrittäjien ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten kattilatehoon verrattuna. Osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoiset lämpöyritykset tuottivat runsaat kaksi kolmasosaa kaikesta lämpöyrittäjien tuottamasta lämmöstä. Tyypillisesti ne huolehtivat aluelämpölaitoksista. Vuosina osakeyhtiöiden ja osuuskuntien hoidossa olevien laitosten osuus on noussut ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten osuus vastaavasti laskenut. Vuonna 2011 käynnistyneistä laitoksista runsas kaksi kolmasosaa oli osakeyhtiömuotoisten lämpöyritysten hoitamia. Lämpölaitosten keskikoko on kasvanut. Vuosina laitosten keskimääräinen kpa-kattilateho kasvoi 0,32 megawatista 0,58 megawattiin (taulukko 14). Vuonna 2011 käynnistyneiden laitosten keskikoko oli noin yksi megawatti. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 55

57 Taulukko 14. Lämpöyrittäjälaitosten lukumäärä ja laitosten kiinteän polttoaineen kattilateho yhtiömuodoittain vuoden 2011 lopussa. Yhtiömuoto Lämpölaitosten määrä, kpl Kattilateho yhteensä, MW Kattilateho keskimäärin, MW Yrittäjä ,4 0,42 Yrittäjärengas 42 11,9 0,3 Osuuskunta ,6 0,69 Osakeyhtiö ,4 0,78 Muu 8 5,9 0,74 Yhteensä ,2 0,58 Lähde: Työtehoseura Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2011 lämmöntuotannossaan kaikkiaan noin 1,30 miljoonaa irtokuutiometriä kiinteitä biopolttoaineita. Puupolttoaineiden määrä oli noin 1,25 miljoonaa irtokuutiometriä (taulukko 15). Loput irtokuutiota olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta. Myös viljan lajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä poltettiin yhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisä- tai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissa oli yleensä polttoöljy. Taulukko 15. Lämpöyrittäjien puupolttoaineet vuonna 2011, i-m³. Polttoaine irto-m3/a Etelä- Suomi Länsi- Suomi Itä- Suomi Pohjois- Suomi Koko maa Metsähake Sahauspintahake 1) Puru ja kuori 2) Pelletti ja briketti Muu puupolttoaine 3) Yhteensä ) Sahauspinnoista, rimoista, tasauspätkistä yms. 2) Sahanpuru, kutterinlastu, hiontapöly, kuoret yms. 3) Kierrätyspuu, halko ym. Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2011 metsähaketta noin irtokuutiometriä (taulukko 13 ja kuva 29). Metsähakkeen käyttömäärä kasvoi hieman edellisen vuoden tasolta. Valtaosassa lämpöyrittäjien hoitamista lämpölaitoksista käytettiin pääpolttoaineena metsähaketta, jonka osuus oli 91 prosenttia laitosten puupolttoaineiden käytöstä. Metsähakkeen lisäksi käytettiin sahauspintahaketta noin irtokuutiometriä sekä muita kiinteitä puupolttoaineita noin irtokuutiometriä. 56 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

58 Kuva 29. Lämpöyrittäjien polttoaineet vuonna 2011, i-m³. Polttoaineen käyttömäärä, 1000 i -m Muu puupolttoaine Pelletti ja briketti Puru ja kuori Sahauspintahake 700 Metsähake Lähde: Työtehoseura Lämpöyrittäjien osuus lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeen kokonaismäärästä oli noin 7 prosenttia. Lämpöyrittäjillä valtaosa hakkeen raaka-aineesta on pienpuuta, lämmöntuotannossa ei juuri käytetä hakkuutähteitä tai kantoja ja juurakoita. Lämpöyrityksiä on Suomessa jo lähes kaksisataa. Lämpöenergian ostaja on aikaisemmin ollut useimmiten kunta, mutta yrityskohteiden määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi. Lämpöyrittäjien käyttämän metsähakkeen määrä on kymmenkertaistunut ajanjaksolla Samana ajanjaksona lämpölaitosten lukumäärä on viisinkertaistunut (kuva 30). Laitosta kohden laskettu metsähakkeen käyttömäärä oli vuonna 2011 keskimäärin noin irtokuutiometriä/laitos. Puuenergian hyötykäyttö tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon. Näin on mahdollista hyödyntää oman paikkakunnan bioenergiatarjontaa ja käyttää lähialueen yrittäjien palveluja. Lämpöliiketoiminnan rahavirrat tukevat lisäksi oman paikkakunnan taloudellista kehitystä. Bioenergialla on erittäin suuret lisäkäyttömahdollisuudet pienissä ja keskisuurissa lämpölaitoksissa. Suomessa on kaikkiaan noin 20 terawattitunnin laajuiset lämmitysmarkkinat, joissa lämmönlähteenä on tällä hetkellä jokin muu lämmitystapavaihtoehto kuin kaukoläm mitys tai polttopuut. Bioener gian hyötykäytön lisäämistä lähinnä pienessä kokoluokassa on hidastanut se, että kuluttajalle ei ole vielä tar jolla tar peeksi alan tietoa, osaamista ja palveluita. Bioenergian käyttöön siirtyminen koetaan liian han kalaksi. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden käyttöön siirtymiseksi tarvittaisiin yhteiskunnallisia ohjausvälineitä ja kannustimia. Kotitalousvähennyksen kaltaista kannustinta myös uusiutuvan energian laite- ja koneinvestointeihin, kuten pellettitakkojen hankintaan, tulisi harkita vakavasti. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 57

59 Kuva 30. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä ja metsähakkeen käyttömäärä Laitosten lukumäärä, kpl Metsähakkeen käyttömäärä, 1000 i-m Lämpölaitosten lukumäärä Metsähakkeen käyttömäärä Lähde: Työtehoseura Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee kaksi laitosta viidestä (kuva 31). Etelä-Suomessa sijaitsi 30 prosenttia, Itä-Suomessa viidesosa ja Pohjois-Suomessa kymmenesosa laitoksista. Aluelämpölaitosten osuus lämpöyrittäjien hoitamista laitoksista on suurin Pohjois-Suomessa. Kiinteistökohtaiset laitokset ovat yleisimpiä Etelä- ja Länsi- Suomessa. 58 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

60 Kuva 31. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten alueellinen jakautuminen vuoden 2011 lopulla. Lähde: Työtehoseura Kuva: Kaija Laaksonen Tuulivoima Tuulienergiaa on kaikkialla maapallolla. On arvioitu, että tuulivoimaloilla hyödynnettävissä olevat energiavarat, tuulienergiapotentiaali, on yli kymmenkertainen koko maailman sähkönkulutukseen verrattuna. On myös arvioitu, että tuulivoiman raakapotentiaalista voitaisiin hyödyntää runsaat 10 prosenttia. Euroopassa suurin tuulienergiapotentiaali on Britteinsaarilla, jossa tuulen keskinopeudet ovat suuria ja voimalaitosten rakentamiseen soveltuvia alueita on paljon. Erittäin potentiaalisia Euroopan maita ovat myös muun muassa Ranska ja Norja. Myös Islannissa tuulienergiapotentiaali on valtava, mutta maan muut suuret uusiutuvat energiavarat (vesivoima ja maalämpö) ovat toistaiseksi pitäneet islantilaisten mielenkiinnon tuulivoimaa kohtaan alhaisena. Suomen tuulioloista valmistui uusi Tuuliatlas marraskuussa Suomessa tuuliolot ovat varsin hyvät tuulivoiman tuottamiseen. Merialueella noin 100 m korkeudella tuulen vuotuinen keskinopeus on luokkaa 8,5 10 m/s, saaristossa ja rannikolla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 59

61 7,5 9,5 m/s, Lapin tuntureilla 6,5 8 m/s ja sisämaan mäkialueilla 6,5 7,5 m/s. Tulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, joten mitä korkeampi voimala on, sitä paremmat ovat sen tuuliolosuhteet. Esimerkiksi tuulivoiman mahtimaassa Saksassa tuuliolot sisämaan voimalapaikoilla ovat selvästi huonommat kuin Suomessa hyvillä sijoituspaikoilla. Tuulivoimaloiden vaatima maa-ala on hyvin pieni tuotettavaan tehoon verrattuna. Tuulipuistossa itse voimalat perustuksineen, yhdystiet, muuntamot ja huoltorakennukset vievät kokonaispinta-alasta vain pari prosenttia. Yhdelle neliökilometrille voidaan sijoittaa tuulivoimaa noin 10 MW nimellistehoa. Euroopan Tuulienergiayhdistys EWEA on laskenut, että tällä tavoin sijoitettuna 10 % Euroopan sähköntarpeesta pystytään tuottamaan Kreetan saaren kokoisella alueella. Tuulivoima on maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2008 EU maissa tuulivoimateollisuus työllisti suoraan henkeä ja välillisesti henkeä, yhteensä henkeä. 74 prosenttia tuulivoima-alan työntekijöistä oli Saksassa, Tanskassa ja Espanjassa. Suomessa tuulivoima työllisti vuonna 2008 suoraan noin henkilöä. Määrätietoisella tuulivoimateknologian kehittämisellä olisi mahdollista luoda myös Suomeen runsaasti uusia ja pysyviä työpaikkoja. Tuulivoiman työllisyysvaikutukset Suomessa muodostuvat tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden teollisesta valmistamisesta sekä Suomessa käytettävän tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapidosta. Esimerkiksi 500 MW tuulivoimakapasiteetin käyttö- ja kunnossapitotehtäviin tarvittaisiin noin henkilön vuosittainen työpanos. Teknologiateollisuus on arvioinut tiekartassaan 100 MW tuulipuiston työllistämisvaikutuksen olevan rakentamisvaiheessa 380 henkilötyövuotta ja voimalan elinkaaren aikana käyttö- ja kunnossapitotehtävissä 300 henkilötyövuotta. Suomalaisella teknologiateollisuudella on pitkä kokemus tuulivoimaloiden komponenttien sekä tuulivoimaloissa käytettävien materiaalien toimittajana. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat jo pitkään toimineet maailman johtavien tuulivoimalavalmistajien alihankkijoina. Suomalaisten generaattoreiden, vaihdelaatikoiden, lapa- ja tornimateriaalien toimittajien asema tuulivoimamarkkinoilla on vahva. Vuonna 2011 tuulivoimatoimialan (sisältää kone- ja laitevalmistuksen) liikevaihto oli noin miljardi euroa, josta viennin osuus oli noin 90 prosenttia. Riittävillä panostuksilla tuotekehitykseen ja markkinointiin voidaan varmistaa viennin määrän kasvu tulevaisuudessakin. Kaikki uusiutuvat luonnonvarat (paitsi vuorovesi ja maalämpö) ja fossiiliset polttoaineet syntyvät auringon vaikutuksesta. Auringon säteilyn teho ilmakehän ulkorajalla on suuruusluokkaa 1370 W/m2. Lähes puolet aurinkoenergiasta sitoutuu lämpönä maanpintaan ja meriin, josta se heijastuu takaisin avaruuteen pitkäaaltoisena lämpösäteilynä. Toinen puoli aurinkoenergiasta kuluu niin sanotun hydrologisen kierron ylläpitämiseen. Osa tästä kierrosta voidaan hyödyntää vesivoimana. Pieni osa (noin 9-kertainen maailman energiakulutukseen verrattuna) aurinkoenergiasta sitoutuu fotosynteesiin eli kasvi- ja puumassaan. Osa tästä voidaan hyödyntää bioenergiana. Noin kahdesta kolmeen prosenttia auringon energiasta muuttuu liike-energiaksi eli tuuleksi. Tämä on noin 40-kertainen energiamäärä verrattuna maailman tämänhetkiseen energiankulutukseen. 60 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

62 Tuuli Tuuli on ilmakehässä liikkuva maanpinnan suuntainen ilmavirtaus. Tuulen syntymiseen vaikuttaa maapallon epätasainen lämpeneminen ja jäähtyminen. Auringon säteily vaimenee ilmakehässä. Lähellä napa-alueita säteily kulkee pitemmän matkan ilmakehässä kuin päiväntasaajalla, jolloin säteily vaimenee sitä enemmän, mitä lähemmäksi napa-aluetta tullaan. Aurinko myös lämmittää maanpintaa eri tavoin eri leveysasteilla. Maapallon muodosta sekä auringon ja maapallon keskinäisestä sijainnista johtuen lähellä päiväntasaajaa olevat alueet saavat huomattavasti enemmän auringon säteilyä kuin napa-alueet. Epätasaisen lämpenemisen vaikutuksesta maapallo toimii kuin lämpöpumppu siirtäen lämmintä ilmaa napa-alueille ja viileämpää ilmaa päiväntasaajan suuntaan. Tuuliruusu Tuuliruusu kertoo tuulen suhteelliset osuudet eri suunnista. Sen avulla tarkastellaan tuulen suunnan ja nopeuden jakaumaa. Se on yleinen esitystapa esimerkiksi maiden ja alueiden ilmaston kuvauksissa. Tuulen suunta ilmoittaa, mistä ilmansuunnasta ilma tulee. Tuulen suunnan ollessa 90 astetta tuulee idästä, eli esimerkiksi tuulen mukana leviävät savut ja epäpuhtaudet etenevät länteen siis suuntaan 270 astetta. Alla kuvassa 32 on tuuliruusu ja siinä kuvattu tuulien jakautuminen eri suuntasektoreissa prosentteina. Kuva 32. Esimerkki tuuliruususta ja tuulien esiintymisestä eri suuntasektoreissa. Tuuliruusussa 360 astetta jaetaan samansuuruisiin suuntasektoreihin tarkoituksesta riippuen. Ilmastotarkasteluissa sektorijako voi olla pää- ja sivuilmasuuntia vastaava. Tuulienergia- ja epäpuhtauksien leviämistarkasteluissa käytetään usein 30 asteen sektoreita, jolloin TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 61

63 sektoreita on 12. Tällöin yleensä ensimmäinen sektori edustaa tuulensuuntaa astetta, toinen astetta ja niin edelleen. Säätilastoissa tuulen suunta perinteisesti ilmoitetaan 10 asteen tarkkuudella. Sen sijaan uusilla automaattisilla sääasemilla ja tutkimusasemilla sekä erityisesti tuulivoimatuotantoon liittyvissä mittauksissa tuulen suunta mitataan huomattavasti suuremmalla tarkkuudella, joten myös tuuliruusu voidaan jakaa useampaan tuulisektoriin. Oheisessa kuvassa (kuva 33) on WAsP-ohjelmistolla tehty analyysi erään paikan tuulijakaumasta: oikealla tuuliruusu ja vasemmalla nopeusjakauma kuvattuna tilastollisella Weibull-jakaumalla. Kuva osoittaa tuulten painottuvan lounaisille ilmansuunnille. Kuva 33. Esimerkki tuulijakaumasta WASP-ohjelmalla laskettuna Tuulivoimatuotannossa merkittäviä ovat tuulet lähellä maanpintaa, aina 200 m korkeuteen asti. Tässä ilmakerroksessa, joka tyypillisesti kuulu ilmakehän niin sanottuun rajakerrokseen, tuuli ja sen käyttäytyminen poikkeavat merkittävästi ylempänä olevan vapaan ilmakehän tuulesta. Rajakerroksessa tuuli riippuu merkittävästi ympäröivästä maastosta, sen peitteisyydestä ja siinä olevista erilaisista virtausesteistä. Vuoristossa ja tuntureilla tuulivoimalat sijaitsevat usein laajaa aluetta kuvaavan rajakerroksen yläpuolella. Tuuliatlas Suomen uusi tuuliatlas valmistui marraskuussa Tuuliatlaksessa kartoitettiin Suomen tuuliolosuhteet maalla ja merellä. Tuuliolosuhteet mallinnettiin ja mallinnuksen tulokset tarkistettiin mittauksin. Tietokonemallien perustana on historiallinen tieto tuuliolosuhteista. Tuuliatlaksen avulla voidaan selvitysvaiheessa karkeasti kartoittaa tuulivoimatuotannolle otollisia alueita (kuva 34). Parhaimmat tuuliolosuhteet ovat avomerellä ja rannikkolaueilla. Karkeana sääntönä kannattavalle tuulivoimatuotannolle voidaan pitää 6,5 metrin vuotuista keskituulta tuulivoimalan napakorkeudelta mitattuna. 62 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

64 Kuva 34. Tuuliatlas, tuulen keskinopeuden (m/s) jakauma 50 metrin korkeudella 2,5 x 2,5 neliökilometrin tarkkuudella. Tuulivoimatuotanto Tuulivoimalan tuottama energia riippuu olennaisesti tuulivoimalan lapojen piirtämällä ympyräalueella (pyyhkäisyala) vallitsevasta tuulen nopeudesta ja nopeuden jakaumasta. Tästä syystä voimalan sijoittelua suunniteltaessa on pyrittävä löytämään mahdollisimman tuulinen paikka. Tuulen nopeus kasvaa ylöspäin mentäessä tuulivoimaloiden kannalta merkittävissä korkeuksissa, eli voimalan tornin korkeutta lisäämällä päästään suurempiin tuulennopeuksiin. Kuvassa 35 on esitetty tuulivoimalan roottorikoon ja napakorkeuden kasvusta aiheutuva tuotannon lisäys sekä tuotantokustannusten alentuminen suhteessa investointikustannukseen verrattuna vuoden 2009 hintatasoon. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 63

65 Kuva 35. Roottorikoon ja tornin napakorkeuden kasvusta johtuvat muutokset voimalan tuotantotaloudessa. Korkeammilla voimaloilla kohti sisämaata Halkaisija (m) Napakorkeus (m) I Investointikustannus* t i tik t * % + 23 % Tuotto* % + 48 % Tuotantokustannus* - - 7% - 20% *verrattuna vuoteen 2009 Parempi tuotto mahdollistaa rakentamisen sisämaahan Km rantaviivasta MW:n tuulivoimalan kehitysnäkymä Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys Tuulivoimalan tuottoa arvioitaessa käytetään tuulen nopeutena yleensä voimalan konehuoneen (naselli) korkeudella, eli napakorkeudella, vallitsevaa tuulennopeutta. Lapojen piirtämällä alueella tuulennopeuden vertikaalisen muutoksen oletetaan noudattavan logaritmista tuuliprofiilia, mikä ei todellisuudessa kaikissa tilanteissa suinkaan pidä paikkaansa. Alla olevassa kuvassa 36 on esitetty erikokoisten 3-lapaisten tuulivoimaloiden vuotuista energiantuotantoa (MWh/vuodessa) voimalan napakorkeudella vallitsevan vuotuisen tuulen keskinopeuden (m/s) funktiona. 64 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

66 Kuva 36. Eri kokoisten (nimellisteho) voimaloiden tuotto 5-10 m/s tuulioloissa. Kuvasta voidaan todeta, että suuret voimalat nelinkertaistavat tuotantonsa (MWh/a) tällä nopeusalueella, kun tuulen keskinopeus kasvaa kaksinkertaiseksi. Kun keskinopeus nousee suureksi kasvaa myös ylisuurten tuulennopeuksien (> 25 m/s) todennäköisyys, jolloin voimalan seisonta-aika vastaavasti kasvaa. Isojen voimaloiden tyypillinen toiminta-alue on tuulen nopeuksilla 3 25 m/s. Sitä heikommilla ja kovemmilla tuulilla voimalat eivät tuota energiaa. Tuulivoiman teho on verrannollinen tuulen nopeuden kolmanteen potenssiin; eli kun tuulen nopeus kasvaa kaksinkertaiseksi, esimerkiksi arvosta 4 m/s arvoon 8 m/s kasvaa tuulen liike-energia nelinkertaiseksi ja tuulen teho kahdeksankertaiseksi. Betzin laki Betzin lain mukaan turbiini pystyy hyödyntämään korkeintaan 59,3 prosenttia ilmavirtauksen energiasta. Samalla kyseessä on tuulivoimalan kokonaishyötysuhteen teoreettinen yläraja. Käytännössä kokonaishyötysuhteet ovat voimaloilla maksimissaan noin 40 prosenttia. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli nimellisteholtaan vuoden 2011 lopulla 199 MW. Vuoden 2012 aikana on aloitettu useampia tuulivoimaprojekteja ja vuoden 2012 lopulla arvioitu tuulivoimakapasiteetti on noin 300 MW. Keskuun lopulla vuonna 2012 nimellisteho oli yhteensä 220 MW ja turbiinien kokonaismäärä oli 138 kappaletta (kuva 37). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 65

67 Kuva 37. Suomessa toimivat tuulivoimalat kesäkuussa 2012 Lähde: VTT Tuulivoimatilastot 66 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

68 Alla olevassa kuvassa 38 on esitetty tuulivoimatuotannon indeksejä vuodesta 1993 vuoteen Liukuva 12 kuukauden tuotanto on kehittynyt tasolle 500 GWh (gigawattituntia). Kuva 38. Suomen tuulivoimaloiden tuotantoindeksit vuosina Lähde: VTT Tuulivoimatilasto Pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategiassa on asetettu tuulivoiman tavoitteeksi vuonna 2020 yhteensä 6 terawattitunnin (TWh) tuotanto, joka vastaa 2500 MW asennettua nimellistehoa. Tämän tavoitteen varmistamiseksi valmisteltiin sähkön syöttötariffijärjestelmä. Tukijärjestelmä otettiin käyttöön pitkällisten EU-komission kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Tämä tuotantotukijärjestelmä takaa tuottajalle sähköstä takuuhinnan 12 vuoden ajaksi. Vuosina käytössä on nopean rakentajan lisäbonus, jolloin takuuhinta on 105,3 euroa megawattitunnilta. Vuodesta 2016 alkaen takuuhinnan määrä on 83,5 euroa megawattitunnilta. Tuotantotuen määrä on takuuhinnan ja sähköpörssin 3 kuukauden keskiarvon välinen erotus. Takuuhintaa ei kuitenkaan makseta jos sähköpörssin 3 kuukauden keskiarvohinta painuu alle 30 euron megawattitunnilta. Kuvassa 39 on esitetty takuuhinnan maksuun liittyvä mekanismi. Takuuhinta maksetaan valtion budjettiin varatuilla määrärahoilla. Käytännön työn hoitaa energiamarkkinavirasto (EMV) tuotantotuen maksatusjärjestelmän (SATU) kautta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 67

69 Kuva 39. Syöttötariffin mukaisen tuotantotuen muodostuminen pörssihinnan suhteen /MWh pvä (2008) Lähde: TEM Tuulivoimakehittäjillä on tällä hetkellä suunnitteilla Offshore-hankkeita yhteensä 3300 MW ja sisämaan (Onshore) tuulipuistohankkeita yhteensä 5000 MW:n kokonaismäärästä. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei ole päässyt kuitenkaan vielä kunnolla käyntiin. Vuoden 2011 tulokset olivat laihoja (9MW), eivätkä vuoden 2012 näkymätkään tuo merkittävää parannusta tilanteeseen. Uusia tuulivoimaloita ja -puistoja rakennettaneen siten, että nykyistä tuulivoiman tuotantokapasiteettia (197 MW) voidaan lisätä noin 100 MW:lla (297 MW) vuonna Nykyistä nopeampaa kehitystä jarruttavat hankkeiden kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi (YVA), lentoestelupakäytännöt ja puolustusvoimien vaatimat tutkaselvitykset. Selvitysmies Lauri Tarastin keväisen Tuulivoimaa edistämään -selvityksen mukaisista muutoksista ja ehdotuksista seitsemän on jo toteutettu. Tällä hetkellä merkittävin keskustelu tuulivoimatuotannon osalta kohdistuu voimaloiden aiheuttamaan ääneen. Valtioneuvoston päätöksessä melurajaksi on yöaikaan asuinalueilla asetettu 40 db. Rajaksi tietyissä tahoissa on esitetty 35 desibeliä. Voimaloiden rakentamisen lykkääntyminen on vaikuttanut myös kotimaiseen tuulivoimalatuotantoon. Laitevalmistajista Haminassa toimiva WinWind on käynnistänyt jo useampia YT-neuvotteluita, ja tällä hetkellä koko tuotantotoiminta on pysähdyksissä eikä jatkosta ole minkäänlaista varmuutta. Vaasalainen Mervento Oy on vasta hakemassa markkinoilta rahoitusta tuotantotoiminnan aloittamista varten. Ensimmäinen voimala on kuitenkin jo tuotantotesteissä Vaasan Öjenissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan voiman (EPV) kanssa. Euroopassa merkittävimmät asennetut tuulivoimakapasiteetit ovat Saksassa ja Espanjassa. Molempien maiden nimellistehot ylittävät megawattitunnin rajan. Saksan kapasiteetti on MW ja Espanjan MW. Vuonna 2011 eniten uutta tehoa on asennettu Saksaan (2007 MW) ja toiseksi eniten Isoon-Britanniaan (1162 MW). Suomeen asennettiin samanaikaisesti vain 9 MW uutta tehoa (taulukko 16). 68 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

70 Taulukko 16. Euroopan maiden tuulivoimakapasiteetti ja asennettu teho sekä tuotanto vuonna Maa Kokonaiskapasiteetti, MW Asennettu 2011, MW Tuotanto TWh Saksa ,5 Espanja ,06 Italia ,56 Ranska ,2 Iso-Britannia ,1 Portugal ,264 Tanska ,752 Ruotsi ,1 Hollanti ,82 Irlanti ,67 Kreikka ,58 Puola ,58 Itävalta ,3 Belgia ,09 Romania ,444 Bulgaria ,968 Unkari ,64 Tsekki ,397 Suomi ,483 Viro ,365 Liettua ,35 Kypros ,216 Luxemburg ,058 Latvia ,062 Slovakia ,006 Slovenia 0 0 Malta 0 0 Yhteensä ,6 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Euroopan velkakriisin pitkittyminen ja kotimaisen kysynnän kasvun hidastuminen pitävät pk-yritysten odotukset varovaisina. Lähimmän 12 kuukauden suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku pysyi nollassa, jonne se putosi edellisessä, alkuvuoden barometrissa. Lähes 40 prosenttia pk-yrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan lähimpien 12 kuukauden aikana. Kasvua odottavien osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin normaalioloissa. Yritysten liikevaihtonäkymiä ensi vuodelle on siis pidettävä varsin varovaisina. Suurilla pk-yrityksillä liikevaihdon näkymät ovat pieniä paremmat. Alle 10 hengen mikroyrityksistä vain runsas kolmannes näkee liikevaihtonsa nousevan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 69

71 Epävarma taloustilanne pidättelee kysyntää ja liikevaihtoa, mikä heijastuu selvästi yritysten kannattavuutta koskeviin odotuksiin. Barometrin koko 3900 yrityksen vastaajajoukon kannattavuusodotuksia peilaava saldoluku laski nyt neljättä kertaa peräkkäin ja painui lukemaan +6, mitä on pidettävä varsin matalana. Uusiutuvan energian yritykset ovat pääsääntöisesti vielä varsin pieniä kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Tällöin voimavarojen yhdistäminen on tarpeellista riittävän panostuksen ja resurssien aikaansaami seksi kansainväliseen kilpailuun. Lisäksi markkinoiden volyymi tulee olemaan niin suuri, että se tulee työl listämään tuhansia henkilöitä, etenkin pk-yrityksissä Vienti Pk-yritysbarometri 2/2011 tutkimuksen mukaan 5,1 %:lla uusiutuvan energian yrityksistä on vientitoimintaa, 94,9 %:lla yrityksistä ei ole vientitoimintaa. (Kuva 40). Kuva 40. Uusiutuvan energian yritysten vienti. Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Tuonti Tuonnin merkittävimpiä tuotteita ovat liikennepolttonesteisiin sekoi tettavat biokomponentit, etanoli ja biodiesel. Vuonna 2008 tuotiin ensimmäisen kerran pellettiä tonnia, ja vuonna 2009 jo tonnia (kuva 41), lähinnä Venäjän markkinoilta. Vuonna 2011 pelletin tuonti laski tonniin. Tähän raporttiin etanolin ja biodieselin tuontiosuuksia ei ole saatu. Lisäksi tuontimäärät liittyvät lähinnä Suomessa polttonesteiden vähittäiskauppaan ja teollista valmistusta harjoittavien suuryritysten (Neste Oil ja ST 1) toimintaan. Näiden suuryritysten toiminnan analysointi ei kuulu toimialaraporttiin, koska tässä raportissa käsitellään ainoastaan pk-yrityksiä. 70 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

72 Kuva 41. Pelletin vienti, tuonti ja kulutus Suomessa vuosina , tuhatta tonnia Kotimainen kulutus Tuonti Vienti Lähde: Metla, Tulli Pk-yritysbarometri 2/2012 -tutkimuksen mukaan 14,7 %:lla uusiutuvan energian yrityksistä on tuontitoimintaa, 85,3 %:lla ei ole. (Kuva 42). Kuva 42. Uusiutuvan energian yritysten tuonti. Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 71

73 4 Investoinnit, rahoitus ja kapasiteettitilanne 4.1 Investoinnit Muutokset pk-yritysten ulkoisen rahoituksen yleisyydessä ja rahoituksen hakuaikomuksissa ovat olleet melko pieniä, vaikka kriisiherkkyys ja säätelyn tiukkeneminen ovat leimanneet rahoitusmarkkinoita jo useita vuosia. Barometrin mukaan 47 prosentilla pk-yrityksistä on ulkoista rahoitusta yleisimmin teollisuudessa ja vähiten palvelualoilla. Rahoituksen hakuaikomukset vaihtelevat huomattavasti yritysten koon mukaan. Kaikkein vähiten rahoitussuunnitelmia on palvelualojen muutaman hengen yrityksillä. Niistä vain joka kymmenes suunnittelee ulkoisen rahoituksen hakemista. Tähän voi vaikuttaa se, että mikroyritysten luottokelpoisuus on sekä vakuuksien että liiketoiminnan näkymien osalta nykyoloissa tavallista heikompi. Varovaisuus investoinneissa näkyy myös rahoituksen kysynnässä. Teollisuudessa vain 16 prosenttia rahoitusta suunnittelevista pk-yrityksistä kertoo tarvitsevansa sitä ensisijaisesti laajennusinvestointeihin. Osuus on kuusi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisessä barometrissä. Yritysten käyttöpääoman tarve ei ole yhtä suuri kuin edellisissä barometreissä, mutta silti joka neljäs rahoituksen hakemista aikova yritys nimeää käyttöpääoman tarpeen tärkeimmäksi syyksi rahoituksen hakemiseen. Rahoituksen pankkikeskeisyys on säilynyt lähes ennallaan. Keskiarvoa vähemmän pankkirahoitusta aiotaan käyttää vahvasti kasvuhakuisissa ja suhteellisen uusissa yrityksissä. Finnveran osuudet rahoituksen hakukohteena ovat nyt hieman alemmat kuin kahdessa edellisessä barometrissa kaikilla päätoimialoilla ja myös erilaisen kasvuhalukkuuden omaavien yritysten kesken. Uusiutuvan energian yrityksiltä kysyttiin myös, mistä ne aikovat ottaa rahoitusta tulevan vuoden aikana rahoittaakseen kehittämistä tai investointeja. 85,2 prosenttia vastaajista aikoo ottaa lainaa pankista, 20,4 prosenttia vastaavasti rahoitusyhtiöltä. Vain noin 3,7 prosenttia vastaajista ilmoittaa hakevansa rahoitusta ELY-keskukselta ja samoin 3,7 prosenttia ilmoittaa vastaavasti hakevansa rahoitusta Finnveralta (kuva 43). 72 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

74 Kuva 43. Mistä yrityksenne aikoo hakea rahoitusta seuraavan vuoden aikana? Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Investoinnit pk-yrityksissä vähenevät ensi vuonna edelleen kaikilla päätoimialoilla. Odotusten yhteenlaskettu saldoluku on nyt yhden yksikön korkeampi kuin edellisessä barometrissä, mutta silti negatiivinen. Pieni nousu saldoluvussa tuli palvelualoilta, joilla nykyistä investointitahtia jatkavia on aiempaa enemmän. Investointien lisäyssuunnitelmat eivät ole nousseet tälläkään toimialalla. Pk-yritysbarometrin 2/2012 mukaan merkittävin investointikohde (kuva 44) on koneiden ja laitteiden laajennus- (60 %) ja korvausinvestoinnit (11,4 %). Kolmanneksi merkittävin kohde on yrityksen rakennusinvestoinnit (8,6 %) sekä toiminnan kehittäminen (8,6 %). Vastaukset kuvaavat hyvin alalla vallitsevia odotuksia markkinoiden kasvusta ja energiaraaka-aineiden laajenevasta kysynnästä liittyen uusiutuvien energialähteiden käyttötavoitteisiin seuraavien 10 vuoden aikana. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 73

75 Kuva 44. Mihin yrityksenne aikoo investoida ja hakea rahoitusta lähimmän vuoden aikana? Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Maksuvaikeuksia barometrin vastausten mukaan oli 16,4 prosentilla uusiutuvan energian yrityksistä. 83,6 prosenttia sitä vastoin vastasi, että maksuvaikeuksia ei ole ollut (kuva 45). Kuva 45. Onko yrityksellä ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana? Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 74 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

76 Uusiutuvan energian alan investoinnit ovat vaihdelleet (vuosina ) miljoonan euron välillä vuosittain. Investoinneissa on tapahtunut merkittävää laskua vuosien välillä. Vuonna 2009 inves toinnit olivat toimialalla yhteensä 90 milj. euroa ja tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ne kohosivat vuonna 2011 noin 171 miljoonaan euroon eli noin 19 prosenttiin uusiutuvan energian toimialan yhteenlaske tusta liikevaihdosta. Ku ten alla olevasta kuvasta 46 nähdään, ovat investoinnit olleet viimeisen kahden vuoden aikana yli 65 miljoonaa euroa poistoja suuremmat. Kuva 46. Investoinnit ja poistot, 1000 euroa Poistot Investoinnit Lähde: Tilastokeskus/Tilipäätösaineisto, vuosi 2011 ennakkotieto 4.2 Kapasiteettitilanne Talouden pitkittyneestä epävarmuudesta huolimatta lähes joka kymmenes pk-yritys ilmoittaa edelleen olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 38 prosenttia suunnittelee kasvavansa mahdollisuuksiensa mukaan. Kasvuhalukkuus on edelleen selvästi kolmen vuoden takaista vahvempi. Asemansa säilyttämiseen pyrkiviä on kolmasosa. Vaisut talousnäkymät eivät ole romuttaneet pk-yritysten kasvuhalukkuutta, vaikka hieman aikaisempaa useampi yritys pyrkii vain säilyttämään asemansa. Suomen yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä teettämän Pkyritysbarometrin 2/2012 mukaan uusiutuvan energian yritysten suhtautuvat lä himmän vuoden suhdannenäkymiin varsin varovaisesti. 27,9 yrityksistä ennakoi tilausten määrän kasvavan ja 61,6 % määrän pysyvän samalla tasolla. 10,5 prosenttia yrityksistä ennakoi tilausten määrän pienenevän lähimmän vuoden aikana (kuva 47). Lii kevaih don suhteen uusiutuvan energian yritykset ovat optimistisia, 35,6 prosenttia yrityksistä uskoo liikevaihdon kasvavan, kun taas 15,3 prosenttia uskoo liikevaihdon alenevan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 75

77 Kuva 47. Pk-bioenergiayritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana. 1=suurempi, 2=yhtä suuri, 3=pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Pk-yritysbarometrin mukaan lähimmän vuoden kuluessa uusiutuvan energian yrityksistä 26 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, 16,4 prosenttia olettaa suhdanteiden huononevan ja 57,6 prosenttia olettaa tilanteen pysyvän ennallaan (Kuva 48). Kuva 48. Uusiutuvan energian yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana. Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM 76 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

78 5 Taloudellinen tila 5.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Bioenergiaryhmä Bioenergiaryhmässä (taulukko 17) niin sanottujen pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoli set palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on viime vuosina ollut prosentin suu ruus luokkaa. Eli muihin kuluihin, kehittämiseen ja investointeihin on ollut käytettävissä yhteensä % liikevaihdosta. Tilanne on kohtuullinen, mutta tulos on heikentynyt vuodesta 2007 lähtien. Tilastokeskuksen vuo den 2011 ennakkotietojen mukaan ko konaistulos laskee 0 prosenttiin liikevaihdosta. Raaka-aineen osuus kustannuksista on laskenut noin 5 % vuodesta 2008 alkaen. Palkkakulut ovat nousseet samalla ajanjaksolla noin 10,3 prosenttia. Taulukko 17. Kustannusrakenne,bioenergiaryhmä (1 249 henkilöä) ** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim. 934,7 846,3 919, Liiketoiminnan muut tuotot 35,2 35,3 43,5 67 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 970,0 100,0 881,6 100,0 963,2 100, ,0 Aine- ja tarvikekäyttö -323,1-33,3-281,1-31,9-305,7-31, ,6 Ulkopuoliset palvelut -187,0-19,3-160,7-18,2-183,7-19, ,8 Palkat ja henkilösivukulut -159,7-16,5-165,1-18,7-196,7-20, ,8 Laskennallinen palkkakorjaus -6,6-0,7-6,1-0,7-9,1-0,9-9 -0,8 Liiketoiminnan muut kulut -138,5-14,3-145,8-16,5-150,1-15, ,9 Valmistevarastojen lisäys/vähennys 3,0 0,3 8,4 0,9-2,7-0,3 0 0,0 KÄYTTÖKATE 158,1 16,3 131,2 14,9 115,2 12, ,1 Poistot ja arvonalentumiset -66,7-6,9-71,9-8,2-72,3-7, ,5 LIIKETULOS 91,4 9,4 59,3 6,7 42,9 4,5 30 2,6 Rahoitustuotot 8,2 0,9 3,8 0,4 4,2 0,4 3 0,3 Rahoituskulut -15,7-1,6-18,8-2,1-15,7-1, ,4 Verot -32,8-3,4-12,4-1,4-13,4-1, ,9 NETTOTULOS 51,1 5,3 32,0 3,6 18,0 1,9 6 0,5 Satunnaiset tuotot ja kulut 42,5 4,4-1,6-0,2-0,7-0,1-6 -0,5 KOKONAISTULOS 93,6 9,7 30,3 3,4 17,3 1,8 0 0,0 Laskennallinen palkkakorjaus 6,6 0,7 6,1 0,7 9,1 0,9 9 0,8 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 100,0 10,3 36,2 4,1 28,6 3,0 15 1,3.. tietoa ei ole saatavissa ** tilastokeskuksen vuoden 2011 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 77

79 Bioenergiaryhmän yritysten kannattavuus on esitettynä ajanjaksona säilynyt ennallaan kokonaistuloksen vaihdellessa 0,9 ja 3,5 prosentin välillä ja kuluvasta vuodesta odotetaan vähintään samanlaista. Omavaraisuusaste on edelleen varsin alhainen, mutta paranee hieman vuosittain. Velkaantumisaste on laskenut vuodesta 2009 vuoteen Näiden merkitys korostuu vallitsevassa suhdannetilanteessa. Kokonaispääoman tuotto on puolittunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Kokonaispääoman tuotto jäänee tyydyttävälle tasolle myös vuonna 2011 (taulukko 18). Taulukko 18. Kannattavuus ja taloudellinen asema, bioenergiaryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 196,0 213,4 220,9 254,9 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 203,3 216,5 233,8 259,1 Jalostusarvo/yritys 1000e 92,8 88,7 92,2 92,5 Henkilöstön lkm/yritys 1,4 1,2 1,4.. Liikevaihto/henkilö 1000e 125,4 147,6 134,8.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 57,6 68,0 58,4.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,8 1,9 1,7 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 212,8 233,2 231,8 232,9 Myyntikate/yritys 1000e 130,7 136,6 143,3 146,7 Myyntikate-% 79,8 79,4 76,5 71,6 Käyttökate/yritys 1000e 36,4 37,3 37,5 31,6 Käyttökate-% 21,7 19,7 15,9 14,0 Rahoitustulos-% 15,6 15,2 12,0 11,0 Liiketulos-% 7,8 7,3 4,0 3,8 Nettotulos-% 3,4 2,7 0,8 1,0 Kokonaistulos-% 3,5 2,7 1,0 0,9 Tilikauden tulos-% 5,9 5,3 4,6 3,2 Kokonaíspääoman tuotto-% 7,5 5,1 3,7.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 2,0 1,6 Omavaraisuusaste-% 18,0 18,1 21,3 20,1 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 69,3 74,5 67,4.. Quick ratio 0,7 0,8 0,8.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2011 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Lämpöyrittäjäryhmä Lämpöyritystoiminnan kustannusrakenne (taulukko 19) on melko samankaltainen kuin bioener giayritysryhmänkin ja pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + hen kilöstökulut) osuus liikevaihdosta on vaihdellut viime vuosina %:n välillä. Ulkopuolisten palveluiden kustannusten osuus on noussut tarkastelujaksolla ja vuon- 78 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

80 na 2011 osuus oli jo 8 % liikevaihdosta. Myös aine- ja tarvikekäytön osuudessa on pientä nousua. Liiketulospro sentti on vaihdellut 8,6 prosentin ja 9,8 prosentin välillä, ja nettotulos on vastaavasti vaihdellut 3,7 ja 5,4 prosentin välillä vuosittain. Tosin viimeisen vuoden nettotulos on asettunut 3,7 prosenttiin. Tulos on kohtuullinen. Taulukko 19. Kustannusrakenne, lämpöyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja ** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim. 506,6 818,9 894,4 932 Liiketoiminnan muut tuotot 11,4 10,3 7,6 17 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 518,1 100,0 829,3 100,0 902,1 100, ,0 Aine- ja tarvikekäyttö -237,1-45,8-370,6-44,7-417,0-46, ,3 Ulkopuoliset palvelut -40,6-7,8-49,7-6,0-61,7-6, ,0 Palkat ja henkilösivukulut -89,6-17,3-114,6-13,8-114,0-12, ,0 Laskennallinen palkkakorjaus -2,7-0,5-4,7-0,6-5,4-0,6-5 -0,5 Liiketoiminnan muut kulut -59,1-11,4-107,9-13,0-118,9-13, ,0 Valmistevarastojen lisäys/vähennys 9,5 1,8 2,0 0,2 2,6 0,3 1 0,1 KÄYTTÖKATE 98,5 19,0 183,7 22,2 187,7 20, ,3 Poistot ja arvonalentumiset -49,6-9,6-104,3-12,6-99,0-11, ,7 LIIKETULOS 48,9 9,4 79,4 9,6 88,7 9,8 82 8,6 Rahoitustuotot 2,7 0,5 2,2 0,3 1,7 0,2 2 0,2 Rahoituskulut -20,6-4,0-42,9-5,2-34,3-3, ,4 Verot -8,5-1,6-4,2-0,5-7,3-0,8-7 -0,7 NETTOTULOS 22,6 4,4 34,5 4,2 48,8 5,4 35 3,7 Satunnaiset tuotot ja kulut -1,1-0,2 0,2 0,0 1,8 0,2 4 0,4 KOKONAISTULOS 21,5 4,1 34,7 4,2 50,6 5,6 38 4,0 Laskennallinen palkkakorjaus 2,7 0,5 4,7 0,6 5,4 0,6 5 0,5 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 24,3 4,7 13,7 1,7 8,3 0,9 16 1,7 ** tilastokeskuksen vuoden 2011 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Lämpöyrittäjyyden kannattavuutta (mediaani, taulukko 20) eri mittareilla mitattuna voidaan pitää tyy dyttävänä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa raskas. Omavaraisuusaste on varsin alhainen ja velkaantumisaste korkea, mikä aiheuttaa vaike uksia nykyisessä suhdannetilanteessa. Vuoden 2011 ennakkotietojen valossa velkaantumisasteessa on tapahtunut parannusta ja suhdeluku on laskenut alle 105 prosentin ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla. Henkilöä kohti laskettu liikevaihto on kasvanut tarkastelujaksolla euroon. Lämpöyrittäjäryhmän yritysten kokonaistulos on hieman parantunut, johtuen henkilöstökulujen vähentymisestä vuosittain. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 79

81 Taulukko 20. Kannattavuus ja taloudellinen asema, lämpöyrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 140,0 247,2 282,1 278,8 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 155,6 247,2 288,5 288,8 Jalostusarvo/yritys 1000e 41,7 68,2 81,1 85,7 Henkilöstön lkm/yritys 0,3 0,6 0,6.. Liikevaihto/henkilö 1000e 388,9 362,2 451,1.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 97,2 114,9 109,9.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 2,9 3,3 3,1 3,1 Taseen loppusumma/yritys 1000e 383,2 374,5 446,8 453,7 Myyntikate/yritys 1000e 66,1 140,7 153,6 155,2 Myyntikate-% 56,1 59,6 60,7 63,8 Käyttökate/yritys 1000e 29,3 44,7 46,7 55,1 Käyttökate-% 19,1 20,8 18,1 21,6 Rahoitustulos-% 12,7 16,0 13,3 14,9 Liiketulos-% 8,2 7,7 5,2 8,3 Nettotulos-% 1,5 2,5 2,3 2,5 Kokonaistulos-% 1,3 2,5 2,3 2,5 Tilikauden tulos-% 2,2 3,0 3,3 3,5 Kokonaíspääoman tuotto-% 3,2 3,7 4,1.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 14,2 18,4 19,4 19,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 135,5 121,1 104,7.. Quick ratio 1,5 1,2 1,1.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2011 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilast Hakeyrittäjäryhmä Hakeyrittäjäryhmän kustannusrakenne (taulukko 21) on melko samankaltainen kuin bioenergiayri tysten ja lämpöyrittäjäryhmän. Pakolliset kustannukset (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) ovat vaihdelleet tarkastelujaksona 70,9 prosentista 73,8 prosenttiin. Näiden kulujen osuus on noussut prosentin vuodessa. Lisäksi ulkopuolisten palveluiden prosentuaalinen osuus liikevaihdosta on kohonnut noin 24 prosenttiin liikevaihdosta. Palkat ovat nousseet samalla ajanjaksolla noin 4 prosenttia. Käyttökatteen taso on edellä mainituista syistä alentunut samassa suhteessa. Liiketulosprosentti on vastaa vana aikana laskenut 9,1 prosentista -0,4 prosenttiin. Tulos on heikko ja muutoksen suunta on huoles tuttava. Kokonaistuloksen kehitys on myös ollut samansuuntainen, vuoden ,9 prosentista on tultu alas -0,6 prosenttiin vuoden 2011 ennakkotietojen mukaisesti. 80 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

82 Taulukko 21. Kustannusrakenne, hakeyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja ** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim , , , Liiketoiminnan muut tuotot 17,1 26,9 36,5 39 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 1 318,1 100, ,4 100, ,1 100, ,0 Aine- ja tarvikekäyttö -442,5-33,6-369,4-31,2-393,5-31, ,8 Ulkopuoliset palvelut -293,2-22,2-270,2-22,8-286,8-23, ,7 Palkat ja henkilösivukulut -198,8-15,1-211,8-17,9-224,7-18, ,3 Laskennallinen palkkakorjaus -9,2-0,7-9,3-0,8-14,0-1, ,0 Liiketoiminnan muut kulut -168,6-12,8-172,9-14,6-197,3-15, ,7 Valmistevarastojen lisäys/vähennys -4,1-0,3 6,7 0,6-6,2-0,5 1 0,0 KÄYTTÖKATE 201,5 15,3 157,6 13,3 118,8 9, ,5 Poistot ja arvonalentumiset -81,5-6,2-85,1-7,2-101,6-8, ,9 LIIKETULOS 120,0 9,1 72,5 6,1 17,1 1,4-5 -0,4 Rahoitustuotot 5,6 0,4 2,7 0,2 3,3 0,3 4 0,4 Rahoituskulut -17,1-1,3-18,9-1,6-15,9-1, ,5 Verot -26,2-2,0-13,6-1,1-10,1-0,8-8 -0,7 NETTOTULOS 82,4 6,3 42,7 3,6-5,5-0, ,2 Satunnaiset tuotot ja kulut -2,4-0,2 1,2 0,1 1,4 0,1 0 0,0 KOKONAISTULOS 80,0 6,1 43,9 3,7-4,1-0, ,3 Laskennallinen palkkakorjaus 9,2 0,3 9,3 0,3 14,0 0,3 13 1,0 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 86,8 6,9 52,6 3,3 9,4-2,0-7 -0,6 ** tilastokeskuksen vuoden 2011 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Hakeyrittäjätoiminnan kannattavuutta (mediaani, taulukko 22) eri mittareilla mitattuna voidaan pitää heikkona. Lisäksi kannattavuus näyttää asettuneen aina edellistä vuotta alhaisemmalle ta solle vuosina Vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan kehitys on johtanut 1,2 prosentin nettotulokseen. Suhteellinen velkaantuneisuus on noin 67 prosenttia ja omavaraisuusaste on laskenut 12,7 prosenttiin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 81

83 Taulukko 22. Kannattavuus ja taloudellinen asema, hakeyrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 295,4 337,1 306,2 403,8 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 295,7 342,2 320,3 409,8 Jalostusarvo/yritys 1000e 143,5 132,5 123,1 153,1 Henkilöstön lkm/yritys 2,1 1,8 2,0.. Liikevaihto/henkilö 1000e 121,5 147,1 151,7.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 57,6 69,8 68,6.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 2,0 1,9 1,9 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 271,2 290,3 289,4 316,0 Myyntikate/yritys 1000e 203,4 219,9 217,9 264,9 Myyntikate-% 83,0 77,9 79,1 72,5 Käyttökate/yritys 1000e 52,1 55,2 64,9 68,0 Käyttökate-% 19,5 19,2 20,3 15,9 Rahoitustulos-% 15,9 15,4 16,7 12,1 Liiketulos-% 6,0 6,1 7,3 3,9 Nettotulos-% 2,8 2,5 2,7 1,2 Kokonaistulos-% 3,1 3,2 3,0 1,2 Tilikauden tulos-% 5,9 4,8 5,9 3,4 Kokonaíspääoman tuotto-% 7,2 8,9 7,7.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 2,2 Omavaraisuusaste-% 16,3 14,2 12,5 12,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 61,4 59,3 66,8.. Quick ratio 0,6 0,7 0,6.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2011 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Energiapuuyrittäjäryhmä Energiapuuyrittäjäryhmän kulurakenne (taulukko 23) poikkeaa muista edellä kuvatuista yritysryhmistä merkittä västi. Toiminnan luonteesta johtuen aine- ja tarvikekäyttö on muita ryhmiä huomattavasti vähäisempää. Sen sijaan henkilöstökulut ovat muita ryhmiä huomattavasti suuremmat. Yhteismäärältään pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on 61,7 70 %:n välillä. Merkittävää on kustannusryhmän ulkopuoliset palvelut ku lujen osuus liikevaihdosta. Vuonna 2011 ulkopuoliset palvelut olivat keskimäärin 22,7 % liikevaihdosta. Kustannusten nousua tässä ryhmässä on tapahtunut yhteensä 8,4 % tarkastelujaksolla. Vastaavasti käyttökate on laskenut noin 6,6 prosenttia samalla ajanjaksolla. 82 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

84 Taulukko 23. Kustannusrakenne, Energiapuuyrittäjäryhmä, keskiarvolukuja YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ ** % % % % Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim. 723,2 675,0 703,5 778 Liiketoiminnan muut tuotot 11,8 13,0 13,6 16 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 735,0 100,0 688,0 100,0 717,1 100, ,0 Aine- ja tarvikekäyttö -123,2-14,2-119,6-15,7-141,8-15, ,9 Ulkopuoliset palvelut -145,7-22,5-126,9-21,3-137,6-24, ,7 Palkat ja henkilösivukulut -191,9-25,0-182,3-27,0-186,2-26, ,5 Laskennallinen palkkakorjaus -6,9-0,9-5,9-0,7-11,1-0, ,4 Liiketoiminnan muut kulut -129,7-16,0-121,3-15,9-120,2-14, ,9 Valmistevarastojen lisäys/vähennys -0,7-0,1-0,2-0,1 0,4 0,1 0 0,0 KÄYTTÖKATE 137,1 21,2 131,8 19,3 120,6 18, ,6 Poistot ja arvonalentumiset -82,3-11,6-80,2-11,9-74,4-10, ,0 LIIKETULOS 54,7 9,6 51,6 7,4 46,3 7,8 36 4,5 Rahoitustuotot 0,9 0,2 1,2 0,3 0,4 0,1 1 0,1 Rahoituskulut -12,6-1,7-12,8-1,7-9,4-1, ,3 Verot -12,5-2,1-9,6-1,3-10,5-1,5-8 -1,0 NETTOTULOS 30,6 6,0 30,4 4,6 26,8 5,0 18 2,3 Satunnaiset tuotot ja kulut 1,6 0,2-0,6 0,0 0,6 0,1 1 0,2 KOKONAISTULOS 32,2 6,2 29,8 4,7 27,3 5,1 20 2,5 Laskennallinen palkkakorjaus 6,9 0,9 5,9 0,7 11,1 0,7 11 1,4 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 39,5 7,2 34,1 5,2 37,6 5,6 29 3,6 ** tilastokeskuksen vuoden 2011 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Energiapuuryhmän kannattavuutta eri mittareilla mitattuna (taulukko 24) voidaan pitää tyydyt tävänä, joskin kannattavuus näyttää asettuneen aina aiempia vuosia alhaisemmaksi, vuotta 2010 lukuun ottamatta. Nettotulos on vaihdellut 3,3 ja 0,7 prosentin välillä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Omavaraisuusaste on tyydyttävä ja suhteellinen vel kaantuneisuus on vaihdellut prosentin välillä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 83

85 Taulukko 24. Kannattavuus ja taloudellinen asema, Energiapuuyrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 323,6 301,7 284,9 295,5 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 323,8 304,2 291,2 304,4 Jalostusarvo/yritys 1000e 144,6 134,1 132,2 131,4 Henkilöstön lkm/yritys 2,3 1,9 2,2.. Liikevaihto/henkilö 1000e 111,6 129,2 120,2.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 58,4 64,7 58,7.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,8 1,9 1,6 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1000e 257,5 261,1 227,0 221,0 Myyntikate/yritys 1000e 243,0 214,6 207,5 202,6 Myyntikate-% 82,4 82,8 80,7 78,3 Käyttökate/yritys 1000e 67,9 62,2 50,2 46,5 Käyttökate-% 22,1 22,1 18,8 14,8 Rahoitustulos-% 18,3 18,3 15,2 12,0 Liiketulos-% 5,9 6,9 4,0 2,8 Nettotulos-% 2,6 3,3 1,7 0,7 Kokonaistulos-% 2,4 3,2 1,7 0,7 Tilikauden tulos-% 5,9 5,0 5,5 3,1 Kokonaíspääoman tuotto-% 7,3 6,9 5,1.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 3,1 1,7 Omavaraisuusaste-% 18,4 16,0 15,7 14,8 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 55,2 65,3 60,6.. Quick ratio 0,5 0,6 0,6.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2011 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Tuulivoimayrittäjäryhmä Tuulivoimayrittäjäryhmän kulurakenne (taulukko 25) poikkeaa muista edellä kuvatuista yritysryhmistä merkittävästi siinä mielessä, että henkilöstökulut ovat toiminnan luonteesta johtuen muita ryhmiä huomattavasti pienemmät. Yhteensä pakolliset kustannukset (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) ovat liikevaihdosta prosenttia tarkastelujaksolla. Merkittävää on kustannusryhmän ulkopuoliset palvelut ku lujen osuus liikevaihdosta. Vuonna 2011 ulkopuoliset palvelut olivat keskimäärin 6,2 % liikevaihdosta, kun sama kustannuserä oli vuonna 2007 keskimäärin 5,9 prosenttia liikevaihdosta. Kustannusten laskua tässä ryhmässä on tapahtunut yhteensä noin 11 % tarkastelujaksolla. Vastaavasti käyttökate on parantunut noin 11 prosenttia samalla ajanjaksolla. 84 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

86 Taulukko 25. Kustannusrakenne, tuulivoimayrittäjäryhmä, keskiarvolukuja ** YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ YHTEENSÄ Liikevaihto, 1000 euroa/yritys keskim. 776, ,3 % % % % 1 121, Liiketoiminnan muut tuotot 86,0 234,7 196,2 183 LIIKETOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 862,3 100, ,0 100, ,5 100, ,0 Aine- ja tarvikekäyttö -304,1-35,3-328,5-26,1-409,8-31, ,6 Ulkopuoliset palvelut -51,3-5,9-59,1-4,7-74,3-5, ,2 Palkat ja henkilösivukulut -53,8-6,2-54,7-4,3-58,8-4, ,0 Laskennallinen palkkakorjaus -7,9-0,9-7,2-0,6-4,9-0,4-5 -0,4 Liiketoiminnan muut kulut -114,5-13,3-322,7-25,6-283,4-21, ,6 Valmistevarastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 KÄYTTÖKATE 330,7 38,4 487,7 38,7 486,4 36, ,1 Poistot ja arvonalentumiset -217,8-25,3-329,0-26,1-374,1-28, ,5 LIIKETULOS 112,9 13,1 158,6 12,6 112,2 8, ,7 Rahoitustuotot 12,5 1,5 12,6 1,0 13,6 1,0 17 1,3 Rahoituskulut -102,3-11,9-125,4-10,0-103,5-7, ,3 Verot -11,3-1,3-12,9-1,0-19,5-1, ,1 NETTOTULOS 11,8 1,4 32,9 2,6 2,8 0,2 32 2,5 Satunnaiset tuotot ja kulut 49,6 5,8 0,1 0,0 4,9 0,4 18 1,5 KOKONAISTULOS 61,4 7,1 33,0 2,6 7,7 0,6 50 4,0 Laskennallinen palkkakorjaus 7,9 0,9 7,2 0,6 4,9 0,4 5 0,4 (palautus) TILIKAUDEN TULOS 33,6 3,9 33,8 2,7 63,8 4,8 12 1,0.. tietoa ei ole saatavissa ** tilastokeskuksen vuoden 2011 ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto Tuulivoimaryhmän kannattavuutta eri mittareilla mitattuna (taulukko 26) voidaan pitää tyydyttävänä. Kannattavuus näyttää asettuneen aina aiempia vuosia paremmalle tasolle. Nettotulos on vaihdellut 0 ja 7,6 prosentin välillä. Taloudellinen asema on tunnuslukujen valossa tyydyttävä. Omavaraisuusaste on tyydyttävä, mutta suhteellinen velkaantuneisuus on toimialan pääomavaltaisuudesta johtuen vaihdellut 282 ja 620 prosentin välillä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 85

87 Taulukko 26. Kannattavuus ja taloudellinen asema, tuulivoimayrittäjäryhmä, mediaanilukuja ** Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1000e 394,7 364,3 228,1 277,1 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1000e 452,9 415,9 481,3 326,8 Jalostusarvo/yritys 1000e 231,1 251,4 185,0 116,8 Henkilöstön lkm/yritys 0,3 0,4 0,2.. Liikevaihto/henkilö 1000e 589,4 616,2 693,8.. Jalostusarvo/henkilö 1000e 570,4 448,2 582,5.. Jalostusarvo/henkilöstökulut 14,9 14,9 13,5 20,5 Taseen loppusumma/yritys 1000e 1 711, , , ,1 Myyntikate/yritys 1000e 268,1 340,9 224,0 263,4 Myyntikate-% 90,6 97,8 96,1 97,5 Käyttökate/yritys 1000e 184,0 132,7 113,6 109,8 Käyttökate-% 55,9 43,9 51,6 46,4 Rahoitustulos-% 32,4 31,0 37,7 42,4 Liiketulos-% 15,4 4,3 6,0 12,9 Nettotulos-% 3,0 0,0 0,3 7,6 Kokonaistulos-% 3,1 0,0 1,2 14,1 Tilikauden tulos-% 4,8 0,0 1,2 3,0 Kokonaíspääoman tuotto-% 2,2 1,8 1,1.. Omistajan palkkakorjaus-% 0,0 0,0 0,0 0,0 Omavaraisuusaste-% 38,3 54,7 45,5 40,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 620,2 302,6 282,5.. Quick ratio 1,4 2,6 1,9.... tietoa ei ole saatavissa **vuosi 2011 = ennakkotieto, ei sisällä liikevaihto- ja jalostusarvo/henkilö tietoa eikä henkilöstön lukumäärätietoa Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilasto 86 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

88 6 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehit tämistarpeet 6.1 Menestystekijät Suomen vahvuuksia on, ettei se ole riippuvainen ainoastaan yh destä energialähteestä, vaan monilla eri energialähteillä on vahva asema. Fossiilisten polttoaineiden (hiili, maakaasu ja öljy) osuus koko Suomen energiatuotannosta on noin puolet. Koska Suomella on suu ret metsävarat, puupohjaisten polttoaineiden osuus on myös merkittävä. Niin kansalliset strategiat kuin kan sainväliset sopimukset ja säädöksetkin sekä EU:n tavoitteet ovat tärkeitä uusiutuvien energian käytön lisäämiseksi. Suomen päämääränä on nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuutta koko energian kulutuksesta 38 prosenttiin. Sähkön osuus Suomen koko energiankulutuksesta on noin neljäsosa ja rakennusten lämmitykseen energiasta kuluu noin viidesosa. Noin 37 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, ja puu pohjaisten polttoaineiden osuus on 12 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus lämmitykseen käytettävistä ener gialähteistä on hieman yli 11 prosenttia. Teolli suus kuluttaa suurimman osan sekä tuotetusta sähköstä että lämmöstä. Menestyvät yritykset seuraavat aktiivisesti toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia, panosta vat kehitystoimintaan ja ovat edelläkävijöitä uusien liiketoimintamallien soveltamisessa ja käyt töönotossa. Seuraavaan luetteloon on listattu muutamia menestyvien yritysten ominaispiirteitä: asiakkuuden ja jakeluverkon hallinta kilpailijoista poikkeavat liiketoiminta- ja palvelumallit tietotekniikan käyttö toiminnan ohjauksessa keskittyminen tiettyihin tuote- ja markkinasegmentteihin logistiikan hallinta tehokas tuotanto ja hallinto raaka-ainevirtojen hallinta ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 6.2 Keskeiset ongelmat Uusiutuvan energian markkinoiden ja tuotannon kehittymisen kannalta merkittävin ongelma on vielä usein ener gian kalliimpi hinta suhteessa muihin energiamuotoihin nähden. Kallis hinta johtuu monesta eri muuttujasta; tuotantoteknologia on uutta, raaka-aine on kallista, toimitusorganisaatioissa on puutteita, polttoaineiden vastaanotossa ja käsit telyssä on ongelmia sekä polttoaineen laatu on usein laadultaan riittämätöntä. Lisäksi uusiutuvan energian tuotantolaitosten huonommasta hyötysuhteesta johtuen on uusiutuva energia vielä perinteisempiä energiamuotoja kalliimpaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 87

89 Raaka-aineen korkea hinta johtuu pääosin puutteista korjuuteknologiassa ja logistiikassa. Kilpailu perinteisen metsäteollisuuden ja elintarviketeollisuuden kanssa on jossain määrin nostanut raaka-aineen kustannuksia. Metsäenergian raaka-aineina käytetään pääasiassa hakkuutähteitä, mutta esimerkiksi ensiharvennuksista kil paillaan perinteisen selluteollisuuden kanssa. Toisaalta kilpailu ei ole kummankaan osapuolen etu jen mukaista, vaan yhteistyöllä tulisi pyrkiä tehokkaisiin integroituihin korjuu ketjuihin, jolloin molempien osapuolten kustannukset saataisiin mahdollisimman alas ja molemmat osapuolet varmistaisivat tarvittavan raaka-aineen metsästä. Korjuuteknologian kehitykseen on panostettu voimakkaasti viime aikoina muun muassa Tekesin rahoittamin hankkein. Myös laitevalmistajat ovat tuotekehityksessä panostaneet energiapuun korjuutek nologiaan. Teknologian kehittymisen myötä uusiutuvan energian hintakilpailukyky raaka-aineesta on vähi tellen parantumassa. Elintarviketeollisuuden sivujakeiden hyödyntämistä biokaasulaitoksissa ja biodieselin valmistuk sessa vaikeuttavat erilaiset ja toisinaan ristiriitaisetkin viranomaismääräykset koskien prosessoita vasta materiaalista ja lopputuotteen olemuksesta sekä nimikkeistä. Lämpöyrittäjyyden keskeinen ongelma on, että kunnat eivät ole olleet aloitteellisia alueellisten lämpölaitosten toteutuksissa. Kuntien omistamat kiinteistöt muodostavat kriittisen massan, jolla alueellisista lämpölaitoksista voidaan saada liiketaloudellisesti kannattavia yksikköjä. Tästä syystä aloitteen tulisi tulla kunnilta. Aluetalouden ja työllisyyden kannalta näillä laitoksilla on myös suuri merkitys. Yhden keskikokoisen (1 MW) alueellisen lämpölaitoksen lasketaan työllistävän 4 henkilöä raaka-aineen hankinnassa ja kuljetuksessa. Lämpölaitosten investointikustannukset ovat myös korkeita ja merkittävä osuus kustannuksista kohdistuu lämmönjakoverkostoihin. Tästä syystä investoinnin tekeminen soveltuisi energiahuollon järjestämisen näkökulmasta paremmin kunnalle kuin yksityiselle yrittäjälle. Samoin investoinnin pitkä kuoletusaika (15 20 vuotta) sopii paremmin kunnallisen investoinnin kannattavuuden arviointiin kuin yrittäjävetoisen laitoksen liiketaloudelliseen kannattavuuden arviointiin. Biodieselin hajautettuun tuotantoon liittyvät lopputuotteen laatuongelmat tulisi ratkaista riittävän tasalaatuisen ja EU:n polttoainenormit täyttävän biodieselin valmistuksen osaavilla tuotantolaitok silla. Laadun varmistukseen liittyvällä tuotantoprosessin kriittisten pisteiden määrittelyllä ja riittä vällä omavalvonnalla voidaan taata tasalaatuinen ja turvallinen normit täyttävä polttoaine kulutta jille. Peltojen viljelykäytön näkökulmasta biodieselin raaka-aineen viljely ei ole mielekästä raaka-aineen rajallisuuden vuoksi. Nykyisillä rypsin ja rapsinviljelypinta-aloilla saavutettava biodieseltuotannon lisäys on marginaalinen liikennepolttonesteiden kokonaiskäyttöön ja biodieseltarpeeseen verrattuna. Peltobiomassojen käytön laajenemisen esteenä ovat lähinnä tietyt tuotteen loppukäyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa liittyvät tuotantotekniset ongelmat. Tällaisia ovat muun muassa kevään hankalat korjuu olosuhteet, suuri sadonkorjuuhävikki, keveiden ruokohelpipaalien kul jetuksen kannattavuusongel mat, sadon varastoinnin järjestäminen sekä helven murskaus- ja sekoi tustekniikkojen puutteellisuus. Suomessa on tällä hetkellä vain muutama lämpölaitos, joissa paalit voidaan polttaa kokonaisena. Lisäksi suurissa voimalaitoksissa ruokohelpeä ei voida polttoteknisten ominaisuuksien vuoksi käyttää kuin seospolttoaineena, enintään 5-10 prosentin osuuksina kokonaismassasta Tämä johtuu lä hinnä raaka- 88 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

90 aineen korroosiovaikutuksista, keveydestä ja alhaisesta kosteuspitoisuudesta. Laitoksilta edellytetään toimivaa paalinrepijätekniikkaa ja polttoaineiden tehokkaita sekoituslaitteistoja. Lopputuotteen hinnan tulee olla kilpailukykyinen markkinoilla. Tämä edel lyttää kaikkien biopolttoaineiden valmistuksessa riittävän tehokasta ja kustannuksiltaan kilpailukykyisen tuotantoteknologian kehittämistä sekä kustannustehokasta logistiikkaa. 6.3 Keskeiset kehittämistarpeet Pk-barometrissä kysyttiin yrityksiltä myös niiden kasvuhakuisuutta liittyen yleisessä taloudellisessa tilanteessa. Kuvasta 49 voimme havaita, että vastaajista vain 6,8 prosenttia kertoi olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja etsi kasvua omalle yritykselleen. 40,7 prosenttia vastaajista kertoi kasvavansa mahdollisuuksien mukaan ja 31,1 prosenttia koki nykyisen tilanteen ja aseman markkinoilla hyväksi. 12,2 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heillä ole kasvutavoitteita lainkaan. Kuva 49. Uusiutuvan energian alan yritysten kasvuhakuisuus Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Pk-yritysbarometrin mukaan (kuva 50) uusiutuvan energian yritysten kehittämisen pahimmat esteet ovat kireä kilpailutilanne (45,5 %), kysynnän riittämättömyys (22,7 %), julkisen sektorin toiminta (13,6) ja harmaa talous (9,1 %). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 89

91 Kuva 50. Uusiutuvan energian alan yritysten kehittämisen pahimmat esteet Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Yritysten toimintaedellytykset muuttuvat kiihtyvällä tahdilla talouden ja yhteiskunnan jatkuvan muutoksen seurauksena. Tämän vuoksi pk-yritysten on kehityttävä menestyäkseen kilpailussa. Uusiutuvan energian yritykset kokevat (kuva 51), että niiden suurin kehittämistarve on aiempaan tapaan tuotanto ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa sekä tuotekehityksessä (18,1 %) Seuraavaksi eniten tarpeita on myynnin ja markkinoinnin alueella (12,4 %). On kuitenkin yllättävää, että yrityksistä peräti 41,8 prosenttia kokee, ettei heillä ole minkäänlaisia kehittämistarpeita. Huolestuttavinta tilanteessa on se, että tällaisten yritysten määrä on kasvussa. Sen sijaan kasvuhakuisimmista lähes kaikki tunnistavat yrityksessään kehittämistarpeita. Näissä yrityksissä erityisesti kansainvälistymistä ja hallitustyöskentelyä pidetään tärkeimpänä kehittämisen kohteena. 90 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

92 Kuva 51. Millä osa-alueella yrityksessänne on eniten kehittämistarvetta? Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM Uusiutuvan energian kilpailukyvyn parantamiseksi on pyrittävä pienentämään investointikustannuksia. Uu sia tekniikoita tulisi kehittää korvaamaan nestemäisiä ja kaasumaisia fossiilisia polttoaineita bio polttoaineilla. Myös tiukentuvat päästömääräykset asettavat lisävaatimuksia uuden tekniikan kehi tykselle. Sarjavalmistuksen avulla voidaan pienentää valmistuksesta aiheutuvia kustannuksia ja tehdä bioenergiasta houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi fossiilisille polttoaineille. Li säksi uusien investointien sijaan voidaan muuttaa nykyisiä laitoksia biopolttoaineiden käyttöön so piviksi. Tulevan kymmenen vuoden aikana ikääntyviä fossiilisia polttoaineita käyttäviä CHP-voima loita (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) on paljon ja ne on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä kor vaamaan uuden tekniikan laitoksilla. CHP-voimaloiden sähköntuotannon osuutta voidaan pyrkiä nostamaan uusilla tekniikoilla, jotta raakaaineet saadaan hyödynnettyä paremmin. Koska uuden tekniikan avulla saavutetaan entistä pa rempi hyötysuhde, biopolttoaineilla voidaan lisätä sähkön tuotantoa huomattavasti. CHP tuo tan toa voidaan myös aloittaa entistä pienemmillä lämpökuor milla. Yksi tärkeimmistä päämääristä on bioenergiaraaka-aineen saatavuuden varmistaminen. Kun raaka-aineita on saatavilla ja tuotanto toimii nor maa lilla kapasiteetilla, turvataan myös bioenergian hinnan kilpailukyky verrattuna muihin energia muo toihin. Uusiutuvan energian käyttökustannuksia tulisi pienentää esimerkiksi tuotantolaitosten automa tisoin nilla ja kaukokäytöllä, jolloin henkilöstöme noissa saavutettaisiin säästöjä. Suomalaiset yritykset ovat uusiutuvan energian edelläkävijöitä, joten mahdollisuuksia suuriin markkinaosuuksiin on myös ener giateknologian alalla. Uusiutuvan energian alalla toimivien yritysten henkilöstön ammattitaitoa tulee kehittää, jotta var mistetaan alan TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 91

93 edelläkävijä asema myös tulevaisuudessa. Biopolttoaineiden tuotannon kehittämis kohteissa tarvitaan teknolo gian kehittämisen lisäksi liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Kehittämistoimet tulisi suunnata yrityksen kannattavuuden ja talou dellisen aseman kohentamiseen. Toiminnassa tulisi nykyistä enemmin siirtyä vo lyy miajatte lun sijasta kannattavuuden korostamiseen. Metsäenergiankäytön edut tulisi paremmin ymmärtää myös metsäteollisuuden piirissä. Pääasiassa hakkuutähteisiin ja markkinattomaan puuraaka-aineeseen perustuva puun keräily tulisi paremmin integroida ainespuun korjuuseen. Lisäksi ensiharvennuksista riittää raaka-ainetta sekä uusiutuvan energian että selluteollisuuden käyttöön. Kiihkeän kilpailutilanteen luominen ei ole kummankaan osapuolen etu jen mukaista. Korjuuteknologian kehitykseen on panostettava voimakkaasti. Myös laitevalmistajien on panostettava energiapuun korjuutek nologian tuotekehitykseen. Tehokkaamman teknologian kehittämisen myötä uusiutuvan energian sektorin hintakilpailukyky paranee fossiilisiin polttoaineisiin nähden. Lämpöyrittäjyyteen tulee kehittää uusia liiketoimintakonsepteja niin energiaketjun osiin (polttoai neen tuotanto ja myynti, lämmitysjärjestelmän suunnittelu ja myynti osana talotoimituksia, lämmi tysjärjestelmien asennus, huolto ja kunnossapito) kuin koko ketjun hallintaan pyrkiville yrityksille (energian tai polttoainejalosteen myynti loppuasiakkaalle). Liiketoiminnan kehittäminen joh taa ky synnän lisääntymiseen ja uusien tuotteiden tarpeeseen koko tuotantoketjussa ja siihen liittyvässä laitevalmistuksessa. Yhteistyön tarve uusiutuvan energian toimialalla korostuu erityisesti uusien järjestelmien demonstraatioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Biokaasuteknolo gialla on merkittävät maailmanlaajuiset vientimahdollisuudet. Biokaasuteknologian kehittäminen ja käyttöönotto moni puolistaa erityisesti maaseudun tuotantorakennetta ja luo siten uusia työpaikkoja paitsi osaamiskes kittymiin myös haja-asutusalueille, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueille. Biojätteiden käsittelyssä biokaasuteknologia tulisi priorisoida, koska pelkän energiankulutuksen sijaan se tuottaa energiaa (toisin kuin kompostointi) ja mahdollistaa ravinteiden kierrätyksen (toisin kuin massapoltto). Uusiutuvan energian julkisissa kannustimissa tulisi huomioida entistä voimakkaammin ympäristöperusteet. Biokaasu on todettu useissa tutkimuksissa ympäristövaikutuksiltaan paremmaksi polttoaineeksi kuin valtaosa muista uusiutuvista. Siten on perusteltua tukea biokaasun käyttöä vaikka sen tuotantokustannukset olisivat muita polttoaineita korkeammat. Tuotantotoiminnan lisäksi tulisi huomioida myös biokaasun jalostus, maakaasuverkot, tankkausasemat ja kierrätysravinteiden tuotteistaminen. Jo käyttöönotetulla syöttötariffitasolla ei biokaasulaitoksista saada liiketaloudellisesti kannattavia. Kannattavuusedellytysten saavuttaminen edellyttää merkittäviä tuloja porttimaksuista sekä prosessissa syntyvän lämpöenergian laajaa hyödyntämistä. Nyt käytössä olevat kannustimet eivät mahdollista parhaalla tavalla hajautetun tuotannon kehittämistä, toiminnan alkuun saattamista eikä laajemman kone- ja laitevalmistuksen alkamista maassamme. 92 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

94 7 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 7.1 Visio Riippuvuus öljystä ja muista fossiilisista polttoaineista on maailman laajuinen ongelma. Fos siilisten polttoaineiden yksi merkittävimmistä ongelmista on niiden rajallisuus. Fossiiliset poltto aineet tule vat aikaa myöten loppumaan. Tämä aiheuttaa vakavan poliittisen uhan monille maille, jotka ovat täysin riippuvaisia tuontiöljystä ja näin myös öljyn tuottajamaista. Toimiva energiahuolto on vakaan ja itsenäisen talouskasvun perusta. Fossiilisten polttoaineiden toinen merkittävä yhteiskunnallinen ongelma on niiden saastuttavuus. Vaikutus kasvihuoneilmiöön on kiistaton. Energia- ja ilmastopolitiikka on noussut Euroopan unionissa ja koko maailmassa merkittäväksi painopistealueeksi. Euroo pan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasuja 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta, kas vattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin, lisäämään energiatehokkuutta 20 prosentilla sekä nostamaan liikenteen biopolttoaineiden osuuden vähintään 10 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian lisääminen on keskeisessä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi sessä. Päästövähennyspotentiaalin lisäksi se edistää työllisyyttä ja parantaa energiahuollon var muutta. Suurin käytössä oleva uusiutuvan energian lähde on biomassa. Energia- ja ilmastokysymysten painoarvo on kasvanut myös kansallisesti. Tavoitteena on lisätä uusiutuvien ener gialähteiden käyttöä nykyisestä merkittävästi. Lisäksi uusiutuvan ja biopohjaisen ener gian käytön varmistamiseksi tarvitaan erillisiä edistämistoimia ja kannustimia. Edellä todetut EU:n tavoitteet yhdessä kansallisten tavoitteiden ja strategioiden kanssa luovat perustan uusiutuvan energian liiketoimintamahdollisuuksien kasvulle ja tuotantoteknologioiden kehittämiselle sekä uudistamiselle. Tavoitteisiin yltäminen edellyttää alan toimijoilta merkittävää yh teistyötä oman toimialan kehittämisessä sekä uusien toimintamallien omaksumista ja tunnista mista. Lähivuodet tulevat olemaan merkittävän kasvun aikaa edellyttäen, että osataan tarttua mahdol lisuuksiin ja tehdä tinkimätöntä työtä koko toimialan parhaaksi. Pelkkään oman edun tavoitteluun ei ole kuitenkaan varaa, vaan ensin on nähtävä koko toimialan etu. Tässä yhteydessä on edelleen hyvä muistaa vanha totuus siitä, että pienistä puroista muodostuvat suuret virrat. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian toive- eli tavoiteuralle päästään ainoastaan pienien ja suurien tekojen yhdistelmällä. Tällä hetkellä on toivottavaa, että tavoitteiden toteutuksessa ymmärretään kotimaisen raaka-ainetuotannon ja hankinnan työllistävä merkitys ja vaikutus koko kansantalouteen. Tuontiraaka-aineiden ja polttoaineiden käytöllä päästään uusiutuvan energian tavoitteisiin matemaattisesti samalla tavalla, mutta positiiviset aluetaloudelliset vaikutukset jäävät tällöin melko marginaalisiksi. Puhumattakaan kansantaloudellisista vaikutuksista, jotka ovat pääosin negatiivisia. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 93

95 7.2 Markkinoiden kehitys Kotimarkkinat Uusiutuvan energian alan kasvun voidaan ennakoida jatkuvan hyvänä myös vuonna Kasvun painopiste säilyy samoilla aloilla kuin tälläkin hetkellä. Merkittävin kasvu kohdistuu tuulivoiman tuotantoon ja puuperäisiin raaka-aineisiin, joiden hyödyntämisessä Suomessa on tuotannollisesti ja teknologisesti tällä hetkellä parhaat lähtöedellytykset. Uusiutuvan energian käytön ja tuotannon perustan muodostavat myös tulevaisuudessa metsästä saatavat puuraaka-aineet. Merkittävä muutos tapahtuu kuitenkin metsäteollisuuden suoraan käyttämässä uusiutuvassa energiassa alan supistaessa tuotantoaan Suomessa. Pitkän ajan Ilmasto- ja energiastrategian tavoiteuraan on kirjattu metsäteollisuuden uusiutuvan energian osuuden lasku 10 terawattitunnilla vuoteen 2006 verrattuna (taulukko 27). Tämän puuttuvan osuuden kattamiseen tarvitaan uutta yritystoimintaa. Vajeen täyttämiseksi on oletettu aloitettavan merkittävää biodieselin ja etanolin sekä tuulivoiman tuotantoa lähivuosina. Nestemäisten biopolttoaineiden ja tuulivoiman sekä aurinkoenergian yhteiseksi tavoiteosuudeksi on kirjattu 6 terawattitunnin tuotanto vuonna Taulukko 27. Uusiutuvan energian tavoitteet energialähteittäin ja loppukulutus tavoiteurassa, TWh Perusura Tavoiteura Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet Jäteliemet 36,7 43, Teollisuuden tähdepuu 23,1 26, Yhteensä 59,8 70, Politiikkatoimien kohteena olevat A. Ei tukitarvetta Vesivoima 13,6 11, Kierrätyspolttoaineet ja halvimmat biokaasut 1,7 1,9 2 3 B. Pieni tukitarve Metsähake 5,8 7, Puun pienkäyttö 13,4 13, Puupelletit ja peltobiomassat 0,1 0,1 0,7 3 Lämpöpumput 1,8 2,4 3 5 C. Korkea tukitarve Muu biokaasu 0 0 0,1 0,5 Nestemäiset biopolttoaineet 0,0 0,0 6 6 Tuulivoima ja aurinkoenergia 0,2 0,1 1 6 Yhteensä 94,9 102, josta puupolttoaineet yhteensä 19,4 19, Uusiutuvan energian loppukulutus Lähde: TEM; Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 94 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

96 Päästökauppa tuo fossiilista polttoainetta (kivihiili, maakaasu, öljy) ja turvetta käyttävälle energiantuotannolle lisäkustannuksen: jokaisen energiayksikön tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidipääs töjä, joiden kattamiseen tarvitaan päästöoikeuksia. Näin ollen päästökauppa parantaa sellaisten polttoaineiden kilpailukykyä, joiden käytöstä energiantuotannossa aiheutuu vähän tai ei lainkaan hiilidioksidia. Uusiutuvan energian hintakilpailukykyyn vaikuttaa merkittävästi se, mille tasolle päästöoikeuden hinta asettuu (euroa/hiilidioksiditonni). Lisäksi päästötöntä sähköä tai lämpöä markkinoille tuottava päästökauppalain soveltamisalaan kuuluva uusi laitos saa päästökaupassa jaettavien päästöoikeuksien avulla kilpailuedun samalla sektorilla toimiviin fossiilista polttoainetta käyttäviin laitoksiin. Nyt kuluvalta päästöoikeuskaudelta saatujen kokemusten valossa päästöoikeuden hinta on jäänyt hyvin alas (6 8 /tonni) ja vuonna 2013 alkavan uuden päästökauppakauden uskotaan tuovan parannusta tilanteeseen. Vuoden 2011 alusta toteutettu energiaverouudistus parantaa myös omalta uusiutuvan energian hintakilpailukykyä. Vero perustuu polttoaineen energiasisältöön ja poltosta aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin. Pitkän ajan kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ja sen tavoitteet: Eurooppa-neuvoston päätöksellä asetettiin raamit kansalliselle pitkän ajan ilmasto- ja energiastrategialle: Kasvihuonekaasuja tulisi vähentää 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla kasvihuonekaasujen vähennystavoite on 16 % vuoden 2005 tasosta Vähennystavoite nousee 30 prosenttiin, mikäli myös muut jäsenmaat vähentävät merkittävästi päästöjään Energiatehokkuustavoite 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien energialähteiden tavoiteosuus; uusiutuvan energian osuus EU:ssa on keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020, taakanjaossa Suomelle tuli 38 % osuus Liikenteen biopolttoaineiden osuuden tulisi olla 10 % vuonna 2020, kaikille jäsenmaille on sama tavoite. Suomi asetti itselleen haasteellisemman 20 % tavoiteosuuden vuonna 2020 Nykytoimet päästöjen vähentämisessä eivät riitä tavoitteisiin (perusura), tarvitaan lisää voimakkaita toimia (tavoiteura) Energiatehokkuutta ja energiansäästöä on lisättävä voimakkaasti Vuonna 2020 tavoiteuran mukainen energian loppukulutus on 310 TWh (-37 TWh perusurasta), sähkönkulutus 98 TWh (-5 TWh). Vuonna 2011 energian loppukulutus oli 386 TWh. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 95

97 Kuva 52. Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja käyttötavoite jäsenmaittain vuonna % loppukulutuksesta Lisäys Osuus vuonna M a lta Lu xe m b ur g B e lg ia Tš e k in t asa v al ta K y p r o s U nk a r i A la n k o m a a t Sl ova kia n ta sa va lt a Pu o la Y h d is ty n y t K u n in g a sk u n ta B u l g ar ia I rla n ti Ita lia Sa k sa K re ik k a EU Es panj a R an s k a Li e t u a Rom ani a V ir o S lo v e n ia T a n sk a Po rt u g al i Itä väl ta S u o m i L a tv ia R u o ts i Lähde: TEM, Pitkän aikavälin kansallinen ilmasto- ja energiastrategia EU:n hyväksymässä integroidussa ilmasto- ja energiapoliittisessa toimintasuunni telmassa asetettiin sitovaksi tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden nostaminen 20 prosent tiin EU:n energiankulu tuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi nykyisen runsaan 8,5 prosentin osuuden 2,5-kertaista mista. Suomen kansallinen osuus tästä EU:n sälyttämästä taakanjaosta on 38 prosenttia. EU:n jäsenmaiden välinen taakanjako uusiutuvien energialähteiden käytössä on esitetty kuvassa 52. Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden viennin reaaliarvo supistuivat vuonna Puun tuonti päätyi 10,8 miljoonaan kuutiometriin vuonna Metsäteollisuustuotteita vietiin 11,1 miljardin euron arvosta. Sekä puun tuonti että metsäteollisuustuotteiden vienti supistuivat edellisvuodesta. Puun tuonti väheni 11 prosentilla ja metsäteollisuustuotteiden viennin arvo laski reaalisesti 3 prosentilla. Paperin vientimäärä supistui 3 prosentilla ja kartongin lisääntyi prosentilla vuoden takaisesta. Molempien hinnat laskivat reaalisesti hieman edellisvuodesta, jonka seurauksena paperiviennin reaaliarvo supistui 6 prosenttia vuoden takaisesta ja kartonkiviennin säilyi ennallaan. Paperia ja kartonkia meni eniten Saksaan. Metsäteollisuustuotteet muodostivat viidenneksen Suomen tavaraviennin arvosta. Suomelle tärkein ulkomaisen puun lähde oli Venäjä, jonka osuus tuonnista ylsi 61 prosenttiin (6,6 milj. m³). Suomeen tulevasta tukista lähes neljä viidesosaa oli peräisin Venäjältä ja loput Ruotsista. Kuitupuussa Venäjän osuus jäi 58 prosenttiin. Seuraavaksi eniten puuta tuli Latviasta (1,7 milj. m³) ja Virosta (1,5 milj. m³). Kaikki edellä mainitut toimenpiteet ja tavoitteet luovat edellytyksiä uusiutuvan energian ky synnän lisääntymiselle kotimarkkinoilla. Myös biokaasun tuotannolla on merkittävän markkinapotentiaali, koska prosessissa voidaan hyödyntää materiaalia, joka on jonkin toisen prosessin sivujae tai vaikeasti muutoin hyödynnettävä kierrätysmateriaali. Liiketaloudelli sesti 96 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

98 kannattavan pienimuotoisen ja hajautetun (mikroyritys) biokaasutuotannon aloittaminen ei ole kuitenkaan mahdollista ilman syöttötariffijärjestelmää tai vaihtoehtoisesti riittävää investointitukea. Syöttötariffijärjestelmän lopullinen toteutus ja toi meenpano aloitettiin Suurempien teollisuusmittakaavaisten biokaasulaitosten ansaintalogiikka poikkeaa pienistä laitok sista. Laitosten taloudelliset toimintaedellytykset voidaan saavuttaa käsiteltävästä materiaalista saatavilla porttimaksuilla ja prosessoitavasta materiaalista erotettujen ravinteiden (rakeistettu fosfori ja typpivesi) sekä lämpö- ja sähköenergian myyntituotoilla. Näiden laitosten toimintaedellytyksiin syöttötariffijärjestelmällä ei ole kuitenkaan niin suurta merkitystä, koska ulos myytävän sähkön muodostama kassavirta on vähäinen suhteessa muihin tuotantotoiminnasta saataviin ja tavoiteltaviin kassavirtoihin. Yleisen uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen ohella on ase tettu erillinen sitova tavoite nostaa liikenteen biopolttoaineiden osuus vähintään 10 prosenttiin EU:n liikennepolttonesteiden kulu tuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomi on ottanut tavoitteekseen vielä kunnianhimoisemman osuuden, 20 prosentin. Tämä selittyy osin kuitenkin toisen sukupolven tuotannolla, jolloin saavutetut uusiutuvan energian käytön prosenttimäärät voidaan kertoa kahdella. Tämä tavoite luo hyvät markkinaedellytykset kotimaiselle biodie sel- ja etanolituotannolle edellyttäen että kotimainen tuotanto täyttää EU:n edellyttämät kestävyyskriteerit. Kehitteillä olevien toisen sukupolven biopolttonesteiden, kuten biodieselin, markkinat tulevat kasvamaan merkittävästi, jotta EU:n asettamat liikennepolttonesteiden tavoitteet vuonna 2020 voitaisiin saavuttaa. Suomessa on viimeisen 5 vuoden aikana panostettu toisen sukupolven biodieseltuotannon teollisen mittakaavan tuotantotoiminnan aloittamiseen. Kehitystoiminnan tuloksena pilottilaitoksia on jo toiminnassa, mutta vienee aikaa muutaman vuoden ennen kuin teollinen tuotanto suuressa mittakaavassa on mahdollista. Oman tuotannon aloittaminen on tärkeää myös huoltovarmuusnäkökulmasta, sillä Euroopan omalla tuotannolla ei vielä kyetä tyydyttämään kysyntää kaiken aikaa kasvavilla markkinoilla. Nykyisin Yhdysvaltojen ja Brasilian etanolituotannon ylijäämät riittävät kattamaan Euroopan markkinoiden alijäämän. Etanolitehtaan perustamiselle Suomeen on mahdollisen markkinatilanteen muutoksen lisäksi olemassa kestävät perusteet. Suomen viljataseen mukaan ainakin kahden tai kolmen etanolitehtaan raaka-aineen tarve pystyttäisiin vuosittain täyttämään Suomessa syntyvällä ylijäämäviljalla. Suomen viljan ylituotanto ja vientitarve on vuosittain tonnia, josta suurin osa tuotetaan Lounais- ja Etelä-Suomessa. Viljan kotimaisen käytön lisääminen olisi perusteltua siksi, että Suomessa on selkeästi viljan ylituotantoa ja viljamarkkinat toimivat huonosti. Etanolitehdashankkeen toteuttamisella voitaisiin vähentää merkittävästi myös valkuaisrehun tuontitarvetta. Tuotantotoiminnan aloittamisen keskeisimpänä edellytyksenä on kuitenkin EU:n kestävyyskriteerien täyttäminen. Esimerkiksi vehnää raaka-aineenaan käyttävän tehtaan raaka-ainetarve on noin tonnia vehnää. Tuotannolliseen toimintaan liittyvien taloudellisten riskien näkökulmasta vehnä on ainoa pörssissä suojattavissa oleva viljalaji. Lisäksi etanolin hinnoittelun perustuessa pörssihintoihin on raaka-aineen hinnan suojausmahdollisuus välttämätön edellytys jatkuvalle kannattavalle toiminnalle. Toinen edellytys on gluteenin erottaminen vehnä raaka-aineesta. Gluteenin maailmanmarkkinahinta on vaihdellut välillä euroa/tonni. Etanolin hinta on vastaavasti ollut noin 500 euroa tonnilta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 97

99 Uuteenkaupunkiin kaavaillusta vehnäetanolitehtaasta saataneen päätös tämän vuoden loka- marraskuussa. Hanketta vetävä Uusikaupunki etsii parhaillaan sopivia yrityksiä omistajiksi ja rahoittajiksi. Tehtaan rakentaminen maksaisi arviolta 70 miljoonaa euroa, ja koko hankkeen kustannusarvio on 90 miljoonaa euroa. Tehdas rakennettaisiin Uudenkaupungin Hangonsaareen Yaran lannoitetehtaan yhteyteen. Tehtaan käyttämä energia tuotettaisiin hakevoimalassa. Tehdas käyttäisi vuodessa tonnia vehnää ja etanolia valmistuisi tonnia. Lisäksi sivutuotteina syntyisi tonnia gluteenia ja tonnia valkuaispitoista rehua. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö on tarkoitus nostaa 7 terawattiin vuoteen 2020 mennessä liikennepolttoaineiden myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella. Tämän varmistamiseksi etanolin sekoitusvelvoite nostetaan asteittain 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (kuva 53). Jakeluvelvoitteen täyttämiseksi hyväksytään tulevaisuudessa vain kestävyyskriteerien mukaisesti tuotetut biopolttoaine-erät. Kriteerien täyttymisen tarkasteluvelvoite jää polttoaine-erittäin suoritettavaksi liikennepolttoaineiden jakelijoille ja myyjille. Kuva 53. Sekoitusvelvoitteen vaikutus etanolin kysyntään Suomessa vuonna Etanolin tarve liikennepolttoaineena Suomessa Bensiinin kulutus vuonna 2010 oli 2236 miljoonaa litraa Etanolin käyttö vuonna 2010 oli 188 miljoonaa litraa Käyttö kasvoi vuonna 2011 tasolle 220 miljoonaa litraa Käyttövelvoite vuonna 2020 on 450 miljoonaa litraa (sekoitusvelvoite biopolttoaineille 20 % energiasta) Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto, TEM Kysynnän täyttämiseksi kotimaisella tuotannolla Suomeen tavoitellaan kolmea toisen sukupolven biodiesellaitosta. Työ- ja elinkeinoministeriö sai päättyneeseen määräaikaan mennessä neljä kansallista hakemusta EU:n uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviksi NER300-hankkeiksi. Hakemuksensa jättivät UPM-Kymmene Corporation, NSE Biofuels Oy Ltd ja Forest BtL Oy, jotka kaikki hakevat rahoitusta puupohjaiseen raaka-aineeseen perustuvan biopolttolaitokseen. Neljäs esitys liittyy yleisemmin ilmastoystävälliseen teknologiaan. NSE Biofuels on Stora Enso Oyj:n ja Neste Oil Corporationin perustama yritys. Forest BtL Oy on Metsäliitto Groupin ja Vapo Oy:n perustamisvaiheessa oleva yhtiö. Hankkeet rahoitetaan 3 miljoonan päästöoikeuden myynnillä, joista arveltiin vuonna 2011 saatavan tuloa 4,5 miljardia euroa. Sittemmin päästöoikeuden hinta on laskenut 7 euron tienoille. Tämä vähentää päätöksiin käytettävissä olevan rahamäärän noin 2,1 miljardiin euroon. Samalla rahoitettavien hankkeiden määrä vähenee merkittävästi. Päätök- 98 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

100 set NER 300-hankkeisiin saataneen vuoden 2012 lokakuun aikana. EU rahoittaa jokaisessa jäsenvaltiossa vähintään yhtä hanketta. Suomeen tavoitellaan viljapohjaista bioetanolituotantoa tonnia. Arviolta noin 120 miljoonan euron investointeja voidaan rahoittaa yritystuilla. Tuen edellytyksenä tietysti on, että viljapohjainen bioetanolituotanto täyttää biopolttoaineiden kestävyyskriteerit Etanolitehtaiden perustamisesta on toivottu ratkaisua myös perusmaataloudessa jatkuneisiin kannattavuusongelmiin. Näin ei ole, vaan etanolituotannon kannattavuus perustuu halpaan viljaraaka-aineeseen. Viljan hinnan kohotessa vähenevät etanolituotannon edellytykset kannattavaan toimintaan merkittävästi. Etanolin tuotantokustannukseen vaikuttaa merkittävimmin viljaraaka-aineen hinta. Näin maanviljelijän saadessa hyvän hinnan viljastaan käy etanolin tuotanto yhä kannattamattomaksi ja päinvastoin. Ohraetanolin tuotantokustannuksen määräytyminen on esitetty kuvassa 54. Kuva 54. Ohraetanolin tuotantokustannuksen muutos vuosina , snt/l. 90,0 snt / l 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Ohra Sähkö Höyry Entsyymit, kemikaalit, vesi Huolto- ja ylläpito Vakuutukset Muut kustannukset Huoltotyö Työ Käyttöpääoman kustannus Pääomakustannus Lähde: Bioagre loppuraportti Vientimarkkinat Uusiutuvan energian pk-yritysten resurssit eivät riitä biodieselin kansainvälisille markkinoille. Tuo tantoteknologiasta johtuen kansainvälisten markkinoiden edellyttämät toimitusmäärät aiheuttaisivat sivujakeena syntyvän valkuaisrehun vyöryn, jolle ei ole markkinoita tuotantokustan nuksia vastaavaan hintaan. Vientimarkkinoille pääsy edellyttäisi tuotantoteknologialtaan Neste Oi lin kehittämän NexBTL-tuotannon kaltaista tuotantoteknologiaa, jossa ei synny merkittävästi sivujakeita biodie selin valmistusprosessissa. Neste Oilin tuotantomenetelmä perustuu synteettiseen vetykä sittelyyn. Uusiutuvan energian sektorin pk-yritysten ainoana merkittävänä vientituotteena on aiempina vuosina ollut pelletti. Vuonna 2011 pellettiä tuotettiin tonnia. Kotimainen kulutus lisääntyi 9 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, mutta silti 45 prosenttia pel letistä viedään edelleen ulkomaille, lähinnä Ruotsin ja Tanskan markkinoille. Metsäteollisuuden tuotannon laskettua merkittävästi ja hakkuiden jäätyä hyvin vähäisiksi oli pellettituottajien TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 99

101 keskuudessa raaka-ainepulaa vuonna Tästä syystä useat laitossuunnitelmat ovat jääneet kokonaan toteutumatta. Suomessa toimii tällä hetkellä 30 tuottajan 33 tuotantolaitosta. Vapo Oy sulki 2011 kolme tehdaslaitostaan Suomessa (Ilomantsi, Haapavesi ja Kaskinen). Syynä oli yhtiön oman ilmoituksen mukaan vientitoiminnan kannattamattomuus. Vientiin tarkoitetun pelletin hinta ei riitä kattamaan edes tuotantokustannuksia. Imex Wood ja Parkanon Puupelletti ovat puolestaan viimeisimmät tuotantotoiminnan aloittaneet. Pelletintuottajien tuotantokapasiteetti kotimaassa on näiden edellä mainittujen muutosten jälkeen noin tonnia aiemman tonnin kapasiteetin sijaan. Muutoksilla on merkitystä lähinnä kotimaan markkinoilla raaka-aineen saatavuuden parantuessa. 7.3 Koulutus ja kehitystoiminta Suomessa panostetaan voimakkaasti uusiutuvan energian koulutus- ja kehitystoimintaan. Meneil lään on valtakunnallisia, alueellisia ja seutukunnallisia kehittämishankkeita. Lisäksi uusituvan energian ala on mukana energiateknologian alan klusteriohjelmassa. Osa kehittämishankkeista on perusteltuja ja vastaa vat niille asetettuihin tavoitteisiin. Merkittävä osa hankkeista on kuitenkin lähtöisin koulutus- ja kehittämis organisaatioista, jolloin ei ole otettu riittävästi huomioon yritysten tarpeita, vaa timuksia ja resurs seja. EU:n ohjelmakautta koskevan lainsäädännön mukaisesti laajempien elinkeinollisten kehittämishankkeiden tuki ei saa muodostua valtiontueksi eli yritystueksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kehittämishankkeeseen osallistuvaa yritystä ei voida tukea siten, että sillä olisi välitön vaikutus yrityksen talouteen tai harjoitettavan toiminnan sopeuttamiseen. Hankerahoittajien toivoisikin käyttävän nykyistä enemmän asiantunte musta ja tarkastelevan hankkeita aiempaa kriittisemmin hankerahoituksesta päätettäessä. Toiminnan tulisi jatkua myös kehittämishankkeiden päätyttyä. Tavoitteena tulee olla innovatiivisten, kustannustehokkaiden ja pysyvien toimintamallien luominen uusiutuvan energian alalle, ei niinkään projektinaikaisen henkilöstön työllistäminen. Viime aikoina on edistetty ja toteutettu hajautettua energiantuotantoa. Näistä merkittävimpänä on uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän käyttöönotto maaliskuussa Tariffin käyttöönotto on kuitenkin tuulivoiman edistämisen osalta kangerrellut valtion viranomaistoiminnasta kumpuavien esteiden sekä lähinnä kaavoitukseen liittyvien ongelmien vuoksi. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö rahoitti hallitusohjelmaan kirjatuilla ja valtion budjettiin erikseen varatuilla vuosittaisilla bioenergiavaroilla valtakunnallisen kaksivuotisen ( ) bioenergia-alan koordinaatiohankkeen, jota jatkettiin vuonna 2011 vuoden 2013 loppuun saakka. Koordinaatiolla pyritään vahvistamaan julkisesti rahoitettujen toimien tuloksellisuutta ja taloudellisuutta sekä poistamaan päällekkäisiä edistämistoimia. Lisäksi koordinaation tehtävänä on ollut bioenergia-alan sähköisen palvelupaikan toteuttaminen. Palvelupaikka välittää laajasti bioenergia-alaan liittyvää tietoa. Palvelupaikan osoite on nykyisin TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

102 8 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa alan vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia. Seuraavassa taulukossa (taulukko 28) on lueteltu tekijöitä, jotka ovat merkittäviä uusiutuvan energian lisäämiseksi. Analyysin tuloksena nähddään, mihin asioihin tulee keskittyä, mitä tulee välttää ja minkä vai kutus tulee minimoida tai maksimoida. Samalla saadaan hahmotettua miten uhat saadaan käännettyä mahdollisuuksiksi. Taulukko 28. SWOT-analyysi Vahvuudet Hyvälaatuinen ja riittävä raaka-ainepohja Ekologiset hyödyt Tuotantoteknologian osaaminen Suomalaisten teknologiayritysten vahvuus viennissä Lisää kotimaisen energiantuotannon osuutta Parantaa työllisyyttä Meetsäpolitiikka Uusiutuvuus Mahdollisuudet Jätteiden hyödyntämismahdollisuus Hajautettu energian tuotanto EU:n tavoitteet ja velvoitteet Jakeluketjujen kehittäminen Raaka-aineen kotimaisuus Verotus Yhteistyön laajentaminen Heikkoudet Jätteissä vaikea kierrätettävyys Teknologia osin vielä kehittymätöntä Lopputuotteen laadun varmistus Jalostuksen kehittymättömyys Vähäinen yhteistyö Julkisten ohjaustoimien keskeneräisyys Riittämätön panostus kehitystyöhön Uhat Maailmantalouden yleinen kehitys Raaka-aineen kallistuminen Ympäristön asettamat rajat käytölle Viranomaismääräysten ristiriitaisuudet Raaka-aineen saatavuus ja liikkuvuus Sivutuotteiden käyttö Institutionaaliset riskit TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 101

103 9 Julkinen rahoitus 9.1 ELY-keskuksen palvelut ELY-keskusten tukevat kilpailu kykyisten pk-yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Tarjolla on laaja valikoima yri tysten elinkaaren eri vaiheisiin sopivia asiantuntijapalveluita sekä liikkeenjohdon ja henkilöstön koulutusta ja konsul tointia. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeita rahoittamalla edistetään samalla alueellista toimintaa. Keskuksen kautta saa käyttöön myös Teknologian kehittämiskeskuk sen (Tekes) laajan teknologia- asiantuntemuksen. Lisäksi palveluvalikkoon kuuluvat patentti- ja rekisteriasiat sekä yritysten kansain välistymiseen liittyvä neuvonta ja rahoitus. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön tuki energiainvestointeihin Uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät yritysten, kuntien tai muiden yhteisöjen investoinnit sekä selvitys hankkeet voivat hakea rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnoimasta energiatukijärjestelmästä kansalli sesti sekä EAKR -osarahoitteisina (Euroopan aluekehitysrahasto) alueellisesti. Energia tukeen sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), valtion talousarviota ja valtioneuvoston asetusta energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (625/2002). EY:n komissio on hyväksynyt energiatu kiohjelman ympäristönsuojelulle annettujen valtiontuen suuntaviivojen (EYVL C37/2001) perusteella. Energiatuen myöntämistä koskeva uusi valtioneuvoston asetus tuli voimaan vuonna Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutu van energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön te hostumista tai vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja tai muutoin edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. ELY-keskukset myöntävät energiatukea investointihankkeisiin, jotka ovat kustannuksiltaan enintään euroa ja selvityshankkeisiin, joiden kustannukset ovat enintään euroa. Näitä suurempien hank keiden tuesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta. Selvityshankkeella puolestaan tarkoitetaan energiakatselmuksia ja -analyysejä, muita inves tointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön tukea energiainvestointeihin voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei voida myöntää maatiloille. Enimmäistukitaso vaihtelee kohteesta ja käytettävän teknologian uutuusarvosta riippuen prosenttiin, eräissä kuntien ja maakuntaliittojen selvityshankkeissa enimmäistuki voi olla jopa 60 prosenttia. Myönnettävien tukien suuruus harkitaan aina hankekohtaisesti, ja pääosin ne ovat olleet huomattavasti enimmäistukiprosentteja pienempiä, keskimäärin 15 prosenttia siitä. 102 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

104 Kuva 55. Energiatuen myöntövaltuus ja uusiutuvan energian tuotantotuet Energia-avutukset lämmitystapamuutoksiin (YM) Uusiutuvan energian tuotantotuet Energiatuki (valtuus) 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 30,0 Milj. euroa ,0 79,3 30,0 124,7 30,0 30,0 166,2 187,0 211,9 207,6 235,6 265,3 292,8 310, ,0 120,0 60,1 78,1 64,1 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 70,0 16,1 31,2 31,2 31,2 31,2 30,2 30, Lähde: TEM; hallituksen esitys laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta Vuonna 2011 energiatuen myöntövaltuus oli 150 miljoonaa euroa ja vuoden 2012 myöntövaltuus on noin 153 miljoonaa euroa kuvasta poiketen (kuva 55). Myönteisiä tukipäätöksiä tehdään vuosittain noin , ja tukipäätökset ovat viime vuosina lisääntyneet. Energiatuella rahoitetaan hyvin mo nenlaisia hankkeita kuten puuta käyttäviä lämpö- ja voimalaitoksia, puupoltto aineen tuotantoa (esimerkiksi autohakkureita), pienvesivoimaa sekä energiakatselmuksia ja energian säästöön ja tehokkuuteen liittyviä investointeja. Valtion talousarvion mukaan energiatu essa etusija annetaan uuden teknologian kaupallistamista edistäville hankkeille. Hallituksen esityksessä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta on monia uudistuksia aiempaan tukipolitiikkaan verrattuna. Euromääräiset panostukset uusiutuvan energian tuotannon käynnistämiseen ovat moninkertaiset aiempiin vuosiin verrattuna. Uusiutuvan energian tuotannon käynnistämisen työllistävät vaikutukset saadaan kuitenkin varmistettua ainoastaan kustannustehokkaalla kotimaisella raaka-aineen tuotannolla ja hankinnalla. Satoihin miljooniin yltävien laitosinvestointien tuotannollinen työllistävä vaikutus jää marginaaliseksi suhteessa raaka-aineen tuotantoon ja logistiikkaan. Maatalouden tuet uusiutuvaan energiaan Suomessa on viljelykäytössä peltoa yhteensä noin 2,2 miljoonaa hehtaaria. Peltojen viljelyn ensisi jaisena tarkoituksena on turvata suomalaiselle ruokaketjulle kotimainen raaka-aine. Pelto viljelyn tulevaisuuden linjauksia käsitelleen työryhmän mukaan Suomessa on tällä het kellä riittävästi peltoalaa teollisuuden raaka-ainekysynnän tyydyttämiseksi sekä peltojen TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 103

105 vaihtoeh toiseen käyttöön. Tarvittaessa nykyisestä peltoalastamme voidaan noin hehtaaria ottaa energiatuotantoon. Kuten aikaisemmin on jo todettu sopivat monenlaiset eloperäiset raaka-aineet biokaasutuotantoon. Eläinten lanta on hyvä biokaasutuksen perusmateriaali, mutta lisäämällä prosessiin esimerkiksi peltobiomassaa saadaan siitä tehokkaampaa ja tuottoisampaa. Pääsääntöisesti kannustavuus peltobiomassan tuottamiseen tulisi löytyä markkinoilta kilpailukykyisinä raaka-aineen hintoina. Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalalla on useampia keinoja bioenergian tuotannon ja käy tön lisäämiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja kansalliset investointituet Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) energia- ja investointituilla rahoitetaan kehittämishankkeita, yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä sekä maatilojen energiainvestointeja. Rahoitus tulee paljolti EU-osarahoitteisena Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, mutta osaa maatilojen bioenergiainvestoinneista rahoitetaan myös kansallisilla investointituilla. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tehtävä kehittämistyö jakautuu kolmeen päätyyppiin: 1) innovaatiohankkeisiin, joihin sisältyy tutkimusta, kehitystoimia, neuvontaa ja koulutusta, 2) laajempaa yritys- tai toimijajoukkoa koskeviin maaseudun kehittämishankkeisiin sekä 3) maatila- tai yrityskohtaisiin kehittämishankkeisiin. Lisäksi bioenergiahankkeita voi soveltuvin osin rahoittaa niin sanotulla Leader -toimintatavalla. Innovaatiohankkeiden avulla edistetään uuden tiedon, tekniikoiden ja innovaatioiden käyttöönottoa ja siirtoa tuotantoon. Tämä toteutuu viljelijöiden, puuntuottajien, teollisuuden, tutkimuksen ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyöllä tai jalostusketjun kehittämistoi milla sekä kehittämällä tuotantoketjujen logistisia ratkaisuja. Maaseudun kehittämishankkeilla voidaan muun muassa edistää yritystoi mintaa sekä neuvonta- tai asiantuntijapalveluita. Kehit tämishankkeilla edistetään erityisesti usean tilan yhteislaitosten investointihank keita tai sellaisia tilakohtaisia hankkeita, joita on suunniteltu käytettävän myös tilan ulkopuolisten materiaalien kaupalliseen käsit telyyn. Uusiutuvan energian raaka-aineita ja polttoaineita jalostavat ja myyvät maaseudun mikroyritykset ovat voineet hakea tukea toimintaansa alueensa ELY-keskukselta. Tukea voidaan kohdentaa yritystoiminnan aloittamiseen ja laajentamiseen, uusiutuvan energian investointeihin sekä yritystoiminnan kehittämiseen. Tuen määrä vaihtelee prosentin välillä hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, tuettavasta toimenpiteestä ja tukialueesta riippuen. Investointihankkeiden tuki vaihtelee EU:n valtiotuki kartan mukaisesti prosentin välillä. Esimerkkinä tuetusta toiminnasta voidaan mai nita lämpöyrittäjyyteen liittyvät kehittämistoimet ja investoinnit sekä puun ja biomassan energiakäyttöön liittyvät investoinnit. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma voi myöntää investointitukea myös maatiloille, jotka tuottavat energiaa omaan käyttöönsä käyttäen polttoaineena erilaisia biopohjaisia raaka-aineita kuten kotieläinten lantaa, puuta ja peltobiomassoja. Kyseeseen voivat tulla biokaasun lisäksi myös maatilojen kiinteän polttoaineen (kpa) lämpö- 104 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

106 keskukset. Tämä maatilakohtainen tuki on osa maatalouden rakennetukijärjestelmää, joka tuli voimaan vuoden 2008 alusta. 9.2 Tekes-palvelut Tekesin rahoituksen avulla yritys voi käynnistää haasteellisia tutkimus- ja kehitysprojekteja ja jakaa niihin liittyviä riskejä. Tekes auttaa yrityksiä ja tutkimusyksiköitä myös kehittämään valmiuksiaan kansainväliseen teknologiayhteistyöhön sekä yksittäisissä projekteissa että teknologiaohjelmissa. Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille ja yhteisöille liiketoiminnan kehittämiseen teknologian avulla. Lisätietoja: Tekes, TE-keskusten teknologian kehittämisosastot, Finnvera Oyj:n palvelut Finnvera tarjoaa lainarahoitusta yrityksen eri vaiheisiin: perustamiseen ja investointeihin, kasvuun ja kehittämiseen. Finnvera tarjoaa yrityksen lainarahoitukseen ja pääomarakenteen vahvistamiseen soveltuvia omavelkaisia takauksia. Finnveran takauksia yritys voi käyttää vakuutena pankeilta, va kuutuslaitoksilta ja muilta rahoittajilta saamilleen luotoille. Finnveran monipuolisesta vientitakuu valikoimasta viejät ja rahoittajat löytävät ratkaisun vientikaupan riskien kattamiseksi ja rahoituson gelmien helpottamiseksi. Lisätietoja: Finnvera Oyj ja aluekonttorit, Finpron palvelut Finpro on konsultointiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää kansainvälistymiseen liittyviä riskejä. Osaamisen ja ammattitaidon takaavat kansainvä listymisen asiantuntijat, jotka työskentelevät yli 50 vientikeskuksessa eri puolilla maailmaa. Finp ron vientikeskukset tukevat yrityksiä mm. tekemällä kohdemarkkinoiden markkinaselvityksiä, aut tamalla uuden yrityksen perustamisessa, etsimällä ja arvioimalla uusia liikekumppaneita ja tu ke malla liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä. Asiakasneuvojat vastaavat kysymyksiin Finpron ta pahtumista ja tuotteista sekä neuvovat kansainvälisiä markkinoita ja ulkomaankaupan määräyksiä koskevissa asioissa. Lisätietoja: Finpro ja TE-keskusten vientiasiamiehet, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 105

107 10 Lähteet Asiakastieto Oy; Biodieselyhdistys; Biokaasuyhdistys; Energiatiekartta &aged=1&language=fi&guilanguage=fr ELY-keskukset; European biomass association, Europe s energy portal, Etla; Bioenergiayhdistys, Finnvera Oy; Finpro: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, RME maatilatuotannon kannattavuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Taloustutkimus, Bioagre- loppuraportti Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Peltobiomassat, liikenteen biopolttonesteet ja biokaasu-raportit Maa- ja metsätalousministeriö, Bioenergia maa- ja metsätalousministeriössä Metsäteho; Metsäntutkimuslaitos; Metsätilastotiedote 10/2012 ja 16/2012 Metsäteollisuus ry; Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos; Pellettienergiayhdistys; Pöyry Energy Oy: Biokaasun liikennekäytön potentiaali ja tukitarve. RFA, International Trade Commission, Suomen biokaasulaitosrekisteri N:o 14, Joensuun yliopisto STY, Suomen Tuulivoimayhdistys: Suomen ympäristökeskus: Biokaasun tuotanto Suomalaisessa tuotantoympäristössä Tekes; TEM; Arvio biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa TEM toimialaraportit: TEM, Suomen yrittäjät, Finnpro, Pk-yritysbarometri 2/ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

108 TEM, Biokaasulla tuotettavan sähkön syöttötariffi Suomessa 2007 TEM, Biokaasun syöttötariffi ja tuulivoimaa koskevat tarkennukset 2009 Tilastokeskus: Tullihallitus; Työtehoseura, Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2011, Tiedote 759 Valtioneuvosto, Valtionvarainministeriö; VTT, tuulivoimatilastot: Öljy- ja kaasualan keskusliitto, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 107

109 11 Liitteet Energiayksiköt Tehoyksiköt 1 kw kilowatti» tyypillisen mikroaaltouunin teho 1 MW megawatti = 1000 kw» suuren tuulivoimalan huipputeho Energiayksiköt 1 kwh kilowattitunti» tyypillisen jääkaapin sähkönkulutus vuorokaudessa. 1 MWh megawattitunti = 1000 kwh» pienen sähkökiukaan vuosikulutus, käyttö 3h/viikko 1 GWh gigawattitunti = 1000 MWh» 50 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutus 1 TWh terawattitunti = 1000 GWh» kotitalouksien vuotuinen sähkönkulutus Helsingissä 1 toe ekvivalenttinen öljytonni = raakaöljytonnin sisältämä energiamäärä = 11,63 MWh 1 ktoe 1000 toe = 11,63 GWh 1 Mtoe 1000 ktoe = 11,63 TWh 108 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

110 Tuulivoimasanastoa Tuotanto roottorin pyyhkäisypinta-alaa kohti e (kwh/m2): Tuotanto roottorin pyyhkäisypinta-alaa kohden kertoo, kuinka paljon energiaa on tuotettu roottorinpinta-alaan nähden. Nyrkkisääntönä on, että voimala on tuottanut hyvin, mikäli vuosituotannosta laskettu luku on yli 1000kWh/m2. Huipunkäyttöaika th (h): Termi huipunkäyttöaika on otettu käyttöön Suomessa perinteisestä energiantuotannosta, jossa laitokset tavallisesti ajavat tietyn ajan vuodesta laitoksen nimellisteholla. Tuulivoimaloiden energian tuotanto sen sijaan vaihtelee % välillä nimellistehosta. Tuulivoimaloidenyhteydessä vuotuinen huipunkäyttöaika kuvaa sen ajan pituutta, joka kuluisi vuodessa energian tuottamiseen, mikäli tuulivoimala toimisi koko ajan nimellistehollaan. Esimerkiksi 2500 tunnin huipunkäyttöaika ei merkitse sitä, että laitos tuottaa 2500 tuntia ja seisoo loppuajan vuodesta, vaan sitä että laitos on tuottanut vuoden aikana energiamäärän, jonka laitos tuottaisi toimiessaan nimellistehollaan 2500 tuntia. Mikäli tuulivoimalan vuotuinen huipunkäyttöaika on yli 2400 tuntia, on laitos tuottanut hyvin. Kapasiteettikerroin CF: Kapasiteettikerroin CF kertoo huipunkäyttöajan suhteessa vuoden tunteihin ja kuvaa siten oleellisesti samaa asiaa kuin huipunkäyttöaika. Kapasiteettikerroin on käytössä erityisesti englanninkielisessä kirjallisuudessa. Häiriöaika tunteina Häiriöaikana tuulivoimala on poissa tuotantovalmiudesta huollon, vian, ohimenevän häiriön tai muun pysäytyksen vuoksi. Häiriöaikaan ei lasketa laitoksen normaalitoimintaan kuuluvia aikoja, jolloin tuulen nopeus on alle laitoksen käynnistymisnopeuden tai yli myrskyrajan tai kun lämpötila on alle laitoksen toimintalämpötilarajan. Häiriöaikaan lasketaan mukaan sähköverkosta aiheutuneet seisokit, jotka eivät kuitenkaan vähennä laitoksen teknistä käytettävyyttä. Tekninen käytettävyys (%): Laitoksen tekninen käytettävyys ilmaisee, kuinka monta prosenttia tietyn ajan jakson, esimerkiksi vuoden, tunneista itse tuulivoimala oli valmiina tuottamaan sähköä. Keskimääräistä käytettävyyttä laskettaessa sähköverkkohäiriöt vähennetään täten kokonaishäiriöajasta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 109

111 Tuotantoindeksi (%) Tuotantoindeksi on sääasemilla mitattujen tuulennopeushavaintojen perusteella laskettu tuotanto suhteessa pitkän aikavälin havainnoista laskettuun keskimääräiseen tuotantoon. Suomentuulivoimatilastoissa keskimääräinen tuotanto on tällä hetkellä laskettu vuosien tuulennopeushavainnoista. Tuulennopeushavainnot muutetaan keskitehoksi käyttäen 1500 kw tuulivoimalaitoksen tehokäyrää ja huomioiden ilman tiheyden vaikutus tehontuotantoon. Tuotantoindeksiä tarvitaan kun halutaan selvittää, kuinka tuulinen jokin tietty ajanjakso oli suhteessa pitkän aikavälin keskimääräiseen tuulisuuteen. Asia on erityisen tärkeä tuulivoimainvestointien yhteydessä, jolloin on selvitettävä, mikä on voimalahankkeen koko eliniän tuotantoennuste. Napakorkeus Z (m) Napakorkeus on etäisyys maan pinnasta roottorin keskipisteeseen. Käynnistymistuulennopeus Käynnistymistuulennopeus on se tuulen nopeus, jolla tuulivoimalan generaattori alkaa tuottaa sähköä. Käynnistymistuulennopeus on tyypillisesti noin 3 m/s. Myrskyraja Myrskyraja on tuulennopeus, jolla tuulivoimala pysäytetään. Myrskyraja on tyypillisesti 25 m/s. Tuulivoimalat pysäytetään myrskyrajan kohdalla, koska ei ole taloudellisesti kannattavaa mitoittaa voimaloita kestämään erittäin voimakkaita ja samalla harvinaisia tuulennopeuksia. Toimintalämpötilaraja Tuulivoimaloilla on myös toimintalämpötilarajat. Suomessa käytössä olevien tuulivoimaloiden toimintalämpötilarajat vaihtelevat välillä -20ºC - +35ºC. Lämpötilan laskiessa toimintalämpötilarajan alle tuulivoimala pysäytetään. Lämpötilarajan sanelevat voimalan valmistamisessa tehdyt materiaali- ja komponenttivalinnat. Sähköverkkohäiriö Sähköverkkohäiriö on tuotannon keskeytys, joka johtuu sähköverkon häiriöstä esimerkiksi sähkökatkoksesta. 110 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

112 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Urugayssa mahdollisuudet Chilessä ja Uruguayssa TEM-Toimialaraportin liite Finpro Americas Heta Pyhälahti, Lotta Björkell, Pekka Horttanainen, Pasi Pekkanen, Ilkka Cafferata, Maria Ala-Kaila, Hannu Kivelä Finpro ry Lokakuu 2012

113 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa 1 Johdanto Suomalaiset bioenergia-alan yritykset ovat maailman kärkeä metsäenergian tuotantoon, keräämiseen ja hyödyntämiseen erikoistuneen teknologian tuottajina ja kehittäjinä. Maailmalla metsäenergia on kuitenkin vain yksi bioenergian monista raaka-aineista ja varsinkin maataloudessa tuotettavat biomassat ovat usein sitä tärkeämmässä roolissa. Suomessa peltobiomassojen hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa. Vaikka ovatkin edistyksellisiää, suurin osa suomalaisista bioenergia-alan yrityksistä on pieniä. PKyritysten haasteita tulevaisuudessa on mahdollisimman tehokkaasti monipuolisia bioraaka-aineita hyödyntävän ja markkinoiden tarpeita vastaavan teknologian kehittäminen. Yritysten toiminnan haasteiksi voitaisiin mainita myös markkinoiden kehittymisen systemaattinen seuranta ja näiden tietojen soveltaminen omaan toimintaan sekä tuotekehitykseen. Bioenergian kokonaiskäyttö kasvaa maailmassa suuresti tulevaisuudessa. Suomalainen energiatekniikka samoin kuin uusiutuvien energioiden ja energian käytön teknologiat ovat korkeatasoisia ja osaamisemme on vietävissä myös kv-markkinoille. Toisaalta monet muutkin maat ovat kehittämässä omaa energiaklusteriaan ja pyrkimässä huippuosaamisen maaksi. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja yritysten on pyrittävä erottumaan kilpailijoistaan. Suomalaiseen teknologiaosaamiseen on pyrittävä yhdistämään tuotteen nopea kaupallistaminen ja oikeiden kanavien löytäminen kv-markkinoilla. Yhtenä kasvana sektorina voidaan myös havaita energiateollisuuteen liittyvän palvelusektorin tarjoamat mahdollisuudet. Latinalaisen Amerikan bioenergiamarkkinat ovat maailman suurimmat ja kehittyvät vauhdilla. Tämän analyysin tarkoituksena on kertoa lyhyesti Brasilian, Chilen ja Uruguain bioenergiasektoreista. Raportin toivotaan lisäävän suomalaisten pk-bioenergiayritysten tuntemusta näistä markkinoista ja herättää mielenkiintoa niiden tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan. 2 Latinalaisen Amerikan energiasektori Latinalaisen Amerikan tärkeimpien talouksien kasvu on ollut viime vuosina huomattavasti nopeampaa kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Keskeisiä mantereen talousmaita ovat Brasilia, Meksiko, Chile, Argentiina, Peru ja Kolombia sekä Uruguay. Päätalouksien inflaatio on pysynyt kohtuullisesti muutaman prosentin tasolla joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Talouksien kasvu on kasvattanut myös energian ja sähkönkulutusta, esimerkiksi Brasiliassa vuosittainen sähkönkulutuksen kasvu on noin 4 %, Chilessä 7 % ja Uruguayssa noin 4 % luokkaa. Latinalaisen Amerikan maat ovat keskenään varsin erilaisia energiavarantojensa ja energiapolitiikkansa suhteen. Tässä katsauksessa tarkastellaan Brasiliaa, joka on Latinalaisen Amerikan ylivoimaisesti suurin energiamarkkina sekä Chileä ja Uruguayta, joilla toisin kuin esim. Meksikolla ja Venezuelalla, ei ole merkittäviä fossiilisten polttoaineiden esiintymiä. Finpro Wednesday, November 07,

114 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Kuva 1: Sähkön hinta Etelä-Amerikan maissa Lähde: CADE, Brasilialla on maailman korkein uusiutuvan energian osuus maan kokonaisenergiantuotannosta Brasilian kokonaisenergian kulutus oli 257 miljoonaa öljyekvivalenttitonnia vuonna 2012 ja sen ennustetaan kasvavan 565 miljoonan öljyekvivalenttitonniin vuoten 2021 mennessä. Öljyn kulutuksen osuus kokonaiskäytöstä ennustetaan kasvavan nykyisestä 43 % noin 50 % vuoteen 2021 mennessä. Vaikka brasilia tuottaa itse huomattavia määriä öljyä ja kaasua, se on niiden nettotuoja. Brasilian primäärienergiankulutuksesta yli 44 % tuotetaan uusiutuvalla energialla. Valtakunnan verkkoon syötettävästä sähköstä noin 88 % on vesivoimaa. Kuva 2: Brasilian primaarienergian kulutus vuosina 2012 ja 2021 Muut uusiutu vat 4 % Puu 10 % Sokeriru oko 17 % Vesi 14 % Uraani 2 % Öljy 43 % Hiili 1 % Maakaa su 9 % Muut uusiutu Puu 5 % vat 4 % Uraani 1 % Hiili 2 % Sokeriru oko 17 % Vesi 9 % Öljy 50 % Maakaa su 12 % Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin sähkömarkkina. Sen sähkönkulutus on yli kaksinkertainen verrattuna Argentiinan, Bolivian, Chilen ja Uruguayn yhteenlaskettuun kulutukseen. Brasilian sähköntuotannon kapasiteetti on samaa luokkaa kuin Italian tai Iso-Britannian eli noin 115 GWh ja kasvaa koko ajan. Brasilian vesivarat ovat maailman suurimmat ja vesivoima vastaa noin 80 % maan sähköntuotannosta. Seuraavaksi merkittävin energialähde sähköntuotannosa on maakaasu. Finpro Wednesday, November 07,

115 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Brasilian energiankulutuksesta noin kolmannes käytetään liikenteessä ja toinen kolmannes teollisuudessa luvun öljykriisin seurauksena Brasilia päätti pienentää raakaöljyriippuvuuttaan korvaamalla mahdollisimman suuren osan kevyen liikenteen käyttämästä polttoaineesta etanolilla, mihin maalla oli erinomaiset edellytykset laajojen sokeriruokoviljelmiensä ansiosta. Etanolin seossuhdetta on asteittain lisätty, ja tällä hetkellä Brasiliassa on moottoripolttoaineeksi myytävän bensiinin ja etanolin seossuhteeksi määrätty vähintään 75/25. Brasilia on tänään Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurin etanolin tuottaja. Brasilian bioenergian suurin kuluttaja on teollisuus, joka käyttää yli 50 % kaikesta bioenergiasta. Seuraavaksi suurimmat kuluttajat ovat Liikenne (16 %), energiasektori (16 %) ja asuminen (11 %). Teollisuuden suurimmat bioenergian kuluttajat ovat puolestaan elintarviketeollisuus (55 %), sellu- ja paperiteollisuus (21 %) ja rauta- ja terästeollisuus (13 %). Elintarviketeollisuus käyttää paljon bagassijätettä lämmön ja sähkön tuotantoon. Kuva 3: Bioenergian käyttö Brasiliassa Maatalous; 4 % Julkinen sektori ja kauppa; 0 % Liikenne; 16 % Asuminen; 11 % Energiasektori; 16 % Teollisuus; 53 % Elintarvike teollisuus 55 % Rauta- ja terästeollisuus 13 % Sellu ja paperi 21 % Muu 1 % Sementti 3 % Keramiikka 7 % 3.1 Brasilian bioenergiapolitiikka Brasilian bioenergiapolitiikka jakautuu bioenergiaan ja muihin uusiutuviin energialähteisiin, kuten tuuleen, pienvesivoimaan, aaltoenergiaan ja aurinkosähköön. Bioenergiassa suurin painoarvo on sokeriruontuotannolla etanolin raaka-aineena ja bagassin hyödyntämisasteen nostamisessa. Brasilia on myös suuri soijapohjaisen biodieselin tuottaja. Vaikka Brasiliassa on runsaasti metsiä, niiden rooli bioenergian käytön lisäämisessa on potentiaaliin nähden vähäinen Uusiutuviin perustuvan sähkön tuotanto Brasiliassa Brasilian hallitus aloitti vuonna 2002 ns. PROINFA ohjelman (Programa de Incentivo as Fontes Alternativas de Energia Electica), joka tähtää uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvan sähkön tuotannon voimakkaaseen kasvattamiseen. Ohjelman puitteissa tuuli-, biomassa-, pienvesi- sekä aurinkovoimainvestoinnit saattoivat saada jopa 70 % investointituen. Ykkös-vaiheessa saavutettiin MW uutta tuotantokapasiteettia kaksi vuotta tavoiteaikaa etuajassa eli vuoteen 2005 mennessä. Tästä kapasiteetista tuulivoimaa oli 43 %, pienvesivoimaa 36 % ja biomassaa käyttävää 21 %. Ohjelman kakkos-vaiheessa tähdätään uusiutuvan energian nostamiseen 10 %:iin sähkön tuotannossa 20 vuoden sisällä, eli 2027 mennessä. Kapasiteetin kasvun lisäksi kakkos-vaiheessa Finpro Wednesday, November 07,

116 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Brasilia pyrkii edistämään hajautettua voimantuotantoa tavoitteenaan vähentää etenkin korkeajännitejakeluverkkoon kohdistuvaa rasitusta ja siten alentaa investointitarvetta ja verkon häiriöalttiutta. Politiikan seurauksena alle 30 MW:n tehoiset laitokset saavat 50 % alennuksen siirtotariffeissa. Tämän lisäksi laitokset, jotka käyttävät polttoaineena vähintään 50 % yhdyskuntajätettä, kaatopaikkakaasua tai muuten jätteestä tuotettua biokaasua, eivät maksa siirtomaksua ollenkaan ja ovat vapautetut velvollisuudesta käyttää 1 % liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. Edellä mainittujen investointitukien lisäksi sähköntuotannossa Brasiliassa sovelletaan ns. Net Metering periaatetta, eli pienvoimalan (<1 MW) omistajaa veloitetaan ainoastaan nettomääräisestä kulutuksesta. Mahdollisesta ylijäämästä ei makseta erillisen, korotetun ns. syöttötariffin mukaan. Järjestelyn houkuttelevuus perustuu sähkön korkeaan kuluttajahintaan, n. 150 /MWh, joka tekee omasta mikrotuotannosta kannattavaa Biopolttoaineiden tuotanto Brasiliassa Brasilia on säätänyt useita lakeja säätelemään bioenergian tuotantoa ja kulutusta. Näistä merkittävimpiä on 9.478/1997 laki Kansallisesta energiapolitiikasta, Kansallinen biodieselin tuotanto ja käyttöohjelma (PNPB), laki /2011 Biopolttoaineista sekä Kansallinen agroenergiasuunnitelma (PNA) ja Tieteen, teknologian ja innovaatioiden kansallinen toimenpidesuunnitelma PACTI. Yllä viitatut lait ja suunnitelmat keskittyvät pääasiassa maataloustuotannon kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja vahvistavat sokeriruon ja soijan asemaa Brasilian bioenergian pääraaka-aineina. Ohjelmien ja lakien tavoitteena on maaatalouden tueminen ja erityisesti sokeriruon tuotannon lisääminen, johon tähtää myös kaksi erillistä rahoitusinstrumenttia joiden avulla jaetaan rahaa yhteensä yli 3 miljardia euroa. 3.2 Brasilian bioenergian lähteet Puu ja metsät Brasilian metsäpinta-ala on noin 500 miljonaaa hehtaaria. Lisäksi Brasiliassa on yli 6 miljoonaa hehtaaria plantaaseja. Plantaasien pinta-alasta noin 4,5 miljoona hehtaaria on istutettu eucalyptukselle ja 1,8 miljoonaa hehtaaria männylle. Sellu- ja paperiteollisuus omistaa suoraan noin 1,8 miljoonaa hehtaaria eucalyptusplantaaseja. Brasilian plantaasien puuntuotanto on noin miljoonaa m3 vuodessa. Tästä määrästä noin 28 % käytetään polttopuuna (suuri osa käytetään puuhiilen valmistukseen 37 %, loppu asumisessa 25 %, keramiikkateollisuudessa ja maataloudessa), 36 % sellun valmistukseen, 15 % menee sahoille ja 10 % käytetään terästeollisuudessa, myös pääasiassa puuhiilenä. Brasilian erityispiirteenä on, että metsäteollisuuden ohella myös terästeollisuus on merkittävä plantaasien omistaja ja puunkäyttäjä. Metsäteollisuus käyttää sivutuotteensa sahoilla ja sellutehtailla energiantuotannossa. Mustalipeä vastaa 26 %:sta ja muu teollisuuden puujäte 4 %:sta kaikesta bioenergialla tuotetusta sähköstä. Seuraavien 10 vuoden aikana mustalipeän ja teollisuuden puujätteen käyttöön perustuvan sähkötuotantokapasiteetin rakentamiseksi on myönnetty lisenssejä noin MW:n edestä.tällä hetkellä kuitenkaan yhtään uutta laitosta ei ole rakenteilla. Vertailun vuoksi bagassiin perustuvalle kapasiteetille on myönnetty lisenssejä MW:n edestä ja rakenteilla on 750 MW. Finpro Wednesday, November 07,

117 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Metsäteollisuuden ulkopuolella puuta ei juuri käytetä teollisesti kaupallisessa sähkön ja lämmöntuotannossa eikä Brasilialla ole merkittäviä suunnitelmia puuta käyttävien, metsäteollisuudesta riippumattomien energialaitosten rakentamiseksi. Brasilian nykyinen puupelletintuotanto on vähäistä ja se on keskittynyt maan kaakkoisosiin. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä Suzano on investoimassa miljardi realia (380 Meuroa) rakentaakseen kaksi pellettitehdasta Maranhãon osavaltioon. Tehtaiden odotetaan valmistuvan vuonna 2014 ja tuottavan 2 miljoonaa tonnia pellettiä vuodessa. Pelletin pääraaka-aine on eucalyptus. Puuhiilen valmistus on toinen suuri energiapuun käyttäjä. Puuhiilen valmistajat hallitsevat noin 18,4 % eucalyptusplantaaseista ja vuosittain puuhiilen valmistukseen käytetään noin 36 miljoonaa kuutiota puuta. Tästä määrästä noin puolet tulee plantaaseilta ja puolet luonnonmetsistä. Puuhiilen suurin yksittäinen käyttäjä on terästeollisuus. Puuhiilen valmistus on keskittynyt Brasilian kaakkoisosiin Sokeriruoko Brasilia on maailman suurin sokeriruon tuottaja. Päätuotantoalueet sijaitsevat Keski-Brasilian eteläosissa, jonne on keskittynyt lähes 90 % viljelyksistä. Loppu 10 % viljelmistä sijaitsee Brasilian koillisosassa. Sokeriruon kasvatus on hyvin hajautettua ja viljelmien omistajia on noin Sokeriruokoa käytetään sokerin ja etanolin valmistukseen. Molemmissa prosesseissa sokeriruo osta tuotetaanpuristamalla mehua. Sivutuotteena on valtavat määrät puristusjätettä, bagassia. Bagassi on vielä tällä hetkellä huonosti hyödynnetty ja monin paikoin se hävitetään polttamalla. Sokeriruokoviljelyn sivutuotteena tuotettava maatalousjätteen ja bagassin energiasisältö on 40.5 TWh. Kuva 4: Sokeriruokoviljemien sijainti Brasiliassa Sugarcane Finpro Wednesday, November 07,

118 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Öljykasvit Soija on Brasilian merkittävin öljykasvi. Soijan lisäksi Brasiliassa kasvatetaan puuvillan siemeniä ja tutkitaan jathropaa bioöljyn tuottamiseksi. Brasilia on maailman toiseksi suurin soijan tuottaja. Soijaa viljellään 24,2 miljoonan hehtaarin alalla ja vuotuinen tuotanto on noin 75 miljoonaa tonnia. Lähes puolet soijaviljelmistä sijaitsee Mato Grosso do Sul:n ja Paranán osavaltioissa. Lähes 3 % Brasilian biodieselistä tehdään puuvillan siemenistä puristetusta öljystä. Puuvillan siementen tuotanto on keskittynyt Mato Grosso do Sul:n ja Bahian osavaltioihin. Puuvillan siementen ja niihin pohjautuvan öljyn tuotannon odotetaan kasvavan hitaasti kauden aikana. Brasilia on investoinut yli 8 miljoonaa euroa (21 MBRL) jathropan tutkimiseen. Massiiviseen projektiin on osallistunut yli 500 tutkijaa ja 68 organisaatiota. Tällä hetkellä Brasiliassa ei ole kaupallisia jathropa-viljelmiä, vaan maassa keskitytään geneettisen perimän parantamiseen, viljelymenetelmiin ja jatropan myrkyllisyyden vähentämiseen. Pitkällä aikavälillä palmuöljy saattaa nousta yhdeksi biodieselin raaka-aineista. Brasiliassa on menossa tutkimusohjelma palmuöljyn tuotannon kehittämiseksi. 3.3 Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuotanto Brasiliassa Brasilia suunnittelee lisäävänsä uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähkönkapasiteettiaan yli MW:lla vuoteen 2021 mennessä. Tästä lisäyksestä jo noin MW:sta on jo lisensoitu ja lähes MW on suunnitteilla. Vuonna 2012 bioenergia vastasi noin 10% Brasilian uusiutuvasta energiasta ja sillä tuotettiin 7,8 % kaikesta sähköstä. Biomassan avulla tuotetaan sähköä pääasiassa sokeriruokoteollisuudessa, joka vastaa 65 %:sta biomassalla tuotetusta sähköstä, ja metsäteollisuudessa (26 %). Tällä hetkellä Brasilian biomassaan perustuva sähköntuotantokapasiteetti on noin MW, rakenteilla on 871 MW ja lisenssejä on myönnetty yli 2000 MW kapasiteetin lisärakentamiseksi. Kuva 5: Biomassaan perustuvan sähkökapasiteetin kehitys MW Toiminnassa Rakenteilla Lisensoitu Finpro Wednesday, November 07,

119 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Brasilia on avannut uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaan sähköntuotantokapasiteettin lisäämiseksi huutokauppoja MW:n rakentamisesta kauden aikana. Tästä määrästä MW eli noin 7 % on avattu bagassin käyttöön perustuvana. Brasilia suunnitteleekin kaksinkertaistavansa bagassiin perustuvan sähköntuotantokapasiteettinsa seuraavien 10 vuoden aikana. Keskimääräinen sopimushinta biomassalla tuotetulle sähkölle oli 68 euroa (178,48 BRL) / MWh vuonna 2011 ja se laskee 64 euroon (168,14 BRL) /MWh kaudeksi Kuva 6: Biomassaan perustuvan sähkökapasiteetin kehitys lähteittäin Toiminnassa Rakenteilla Lisensoitu 3.4 Bioetanolin tuotanto Brasiliassa Brasilian etanolin tuotannon odotetaan kasvavan lähes kaksinkertaiseksi 10 vuoden kuluessa. Vastaavassa ajassa biodieselin odotetaan kasvavan 38 %. Tuotannon kasvuerot johtuvat investointien suuntaamisesta etanolia tuetaansekä poliittisesti että taloudellisesti. Kuva 7: Ennakoitu etanolin ja biodieselin tuotannon lisäys Brasiliassa M Ethanol Biodiesel Finpro Wednesday, November 07,

120 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Suurin osa etanolista tuotetaan eteläisen Brasilian sokeriruokoalueilla. Brasiliassa on nyt noin 440 etanolitehdasta, joiden omistajina on noin 150 eri yritystä ja organisaatiota. Brasilia on maailman suurin sokerin tuottaja, toiseksi suurin etanolin tuottaja ja suurin etaniolin viejä. Vuosien aikana avataan yhdeksän uutta etanolitehdasta ja vuosien aikana odotetaan syntyvän kymmenen uutta tehdasta joka vuosi. Kuva 8: Sokeriruon tuotantokapasiteetti Brasiliassa Carlos Lyra Tércio Wanderley São Martinho Lincoln Junqueira Usaçucar Guarani Bunge LDC/SEV ETH/Brenco Cosan/Shell miljoonaa tonnia Tällä hetkellä Brasilia on maailman johtavia etanolia hyödyntäviä maita. Brasilia tuottaa vuosittain n. 21 mrd litraa etanolia joka vastasi 25 % kaikesta moottoripolttoaineena käytettävästä etanolista vuonna Etanolituotanto kotimaisille markkinoille on kannattavuudeltaan heikkoa, sillä moottoripolttoaineena käytettävän etanolin hinta on säännösteltyä. Brasilian bioetanoliteollisuus hakee nyt tehokkaampia ja taloudellisempia tuotantomenetelmiä toisen ja kolmannen polven etanoli-jalostusmuodoista, käytännössä sekalaisesta biomassasta valmistettavasta etanolista, hyödyntämällä entsymaattista hydrolyysiä. Tavoitteena on lisätä erityisesti sokerin ja etanolin jalostusprosessista syntyvän jäämän, bagassin, hyödyntämistä. Bagassia ei potentiaalia biomassana hyödynnetä juuri ollenkaan, vaan se poltetaan jätteenä. Edistääkseen sokeriruo n viljenyn sivutuotteiden tehokkaampaaa hyödyntämistä, Brazilian Development Bank (BNDES) ja Research and Projects Financier (Finep) allekirjoittivat yhteistyösopimuksen rahoittaakseen sokerijalostusteollisuuden tutkimustoimintaa (PIASS Sugarbased Energy and Chemical Sectors). Ohjelman puitteissa käytettävissä on 1,3 mrd euroa (3 mrd BRL) vuosien aikana. Lisäksi BNDES rahoittaa 1,6 mrd eurolla (4 mrd BRL) vanhojen sokeriruokoviljelmien parantamista ja viljelyalojen laajentamista n. miljoonalla hehtaarilla. Tavoitteena on etanolituoton kasvattaminen 10 %:lla. Myös yksityiset tahot investoivat etanolituotantoon. Cosan, Brasilian johtava etanolintuottaja, investoi 0,9 mrd euroa vuonna 2012 tuotantokapasiteettiin. Bunge Brasil on ilmoittanut investoivansa yli 2 mrd euroa kahdeksan tehtaansa tuotannon kehittämisen vuosien aikana. Petrobras Biocombustível on julkaissut 1,5 mrd euron investointisuunnitelman vuosille Finpro Wednesday, November 07,

121 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa 3.5 Biodieselin tuotanto Brasiliassa Brasilian hallituksen 2003 aloittama ohjelma PNPB (Biodiesel Production and Use Program) tähtää biodieselin kotimaisen tuotannon lisäämiseen, tavoitteena kotimaisen biodieselpolttoaineen sekoitussuhteen kasvattamiseen 5 %:iin vuoteen 2010 mennessä. PNPB-ohjelmaa perusteltiin tuontipolttoaineen korvaamisella, öljykasvienviljelyn sosiaalisilla vaikutuksilla sekä päästövähennyksillä. Ohjelmassa ei mainita synteettisen dieselöljyn valmistusta pyrolyysillä, synkaasun avulla tai selluloosasta. Kuva 9: Biodieselin raaka-aineet Brasiliassa Muu Eläinrasva Puuvillaöljy Soijaöljy Vuonna 2011 Brasilian biodieselin tuotantokapasiteetti oli 6,8 miljoonaa m 3 ja toteutunut tuotanto 2,7 miljoonaa m 3 (39,5% kapasiteetista). Vuoteen 2021 mennessä tuotantokapasiteetin odotetaan nousevan 9 miljoonaan m 3 vuodessa. Biodieselin pääraaka-aine on soijaöljy. Kapasiteettin alhaisesta käyttöasteesta huolimatta biodieselin tuotantoon on suunniteltu 400 miljoonan investoinnit seuraavien 10 vuoden aikana. Koska raaka-aineen hinta muodostaa 80 % biodieselin valmistuskustannuksista, soijan hinnan vaihtelut saattavat vaikuttaa investointisuunnitelmiin. Kuva 10: Brasilian biodieselin tuottajat Finpro Wednesday, November 07,

122 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Others Cooperbio BSbios - Marialva Camera JBS Biocapital BSbios Fiagril Olfar ADM Brasil Ecodiesel Petrobras Oleoplan Caramuru Granol % kokonaismarkkinasta 3.6 Yhteenveto Brasilian bioenergiasektorista ja mahdollisuudet suomalaisille yrityksille Brasilia on siirtymävaiheessa pelkästä fermentointiin perustuvasta etanolituotannosta toisen ja kolmannen polven, biomassan entsymaattisen hydrolyysiin perustuvaan, tehostettuun etanolituotantoon. Brasilia on myös hajauttamassa sähköntuotantoaan, painottaen hajautettua pienja keskisuurta voimalakokoa. Uusiutuvia energialähteitä suositaan, samoin pienvoimaloita, jakeluverkkorasituksen pienentämiseksi. Brasiliassa on kysyntää osaamiselle mm. biomassan entsymaattisessa hydrolyysissa, sähkön tuotanto-, jakelu- ja mittarointitekniikassa, synteettisen biodiesel/bensiinin valmistuksessa jateknologiassa sekä muun uusiutuvan energian puolella mm. tuulivoimaloiden suunnittelussa ja komponenttien valmistuksessa. Noin 1/3 metsäplantaaseista suuntautuu terästeollisuuteen tai orgaanisen hiilen tuotantoon. Näiden metsien hallinta, hakkuu ja kuljetus sisältävät mahdollisuuksia suomalaiselle teknologialle. Metsäteollisuuden suunnitellaan lisäävän mustalipeän ja jätepuun hyädyntämistä sähköntuotannossa. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia energiateknologiateollisuudelle. Etanoliteollisuus etsii tuottavie investointeja 2. Ja 3. polven tuotantoteknologiasta. Kasvava etanoliteollisuus tarvitseee valtavasti prosessilaitteita, venttiilejä, taajuusmuuttajia, lämmönvaihtimia yms. Nykyisin tehtaita ajetaan yhtäjaksoisesti 8 kuukautta, jonka jälkeen niitä huolletaan 4 kuukautta. Tämä on johtanut kulttuuriin, jossa suositaan huonolaatuista paljon huoltoa vaativaa teknologiaa. Olisivatko suomalaiset kilpailukykyisiä tässä ympäristössä? Etanolitehtaat panostavat CHP laitoksiin ja bagassin käyttöön polttoaineena. Onko suomalaisilla tarjota kilpailukykyistä vaihtoehtoa? Finpro Wednesday, November 07,

123 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Brasilian hallitus tukee selluloosaetanolin tutkimustyötä ja investointeja. Päärahoittajat ovat Finep ja BNDES. Tällä hetkellä Metso, Kemira ja VTT osallistuvat tämän alan tutkimustyöhön Brasiliassa. Mukaan saattaisi mahtua myös PK yrityksiä. 4 Chilen energiasektorin rakenne Chile on Latinalaisen Amerikan maista taloudellisesti ja poliittisesti vakain ja kehittynein valtio. Chile suosii avointa kauppapolitiikkaa. Chilellä on vapaakauppasopimus noin 58 maan kanssa mukaan luettuna EU maat ja Kiina. Chile on OECD jäsen vuodesta Chilen talous on kasvanut viimevuosina 4-6% tahtia ja tällekin vuodelle 2012 on ennustettu 4,5% BKT kasvu. Chilen energiasektoria tarkastellessa on tärkeää huomioida Chilen eri osien maantieteelliset erot. Chile on noin 4200 km pitkä maa jossa asuu noin 17,2 miljoonaa ihmistä. Chilen energiantuotanto perustuu vesivoimaan ja fossiilisiin tuontipolttoaineisiin kuten kivihiili, öljy ja nestekaasu. Alla olevasta kuvasta selviävät alueelliset painotukset eri sähköverkkojen alueella. Kuva 11. Chilen sähköverkot CHILE CHILEN SÄHKÖVERKOT (2011) SING Tuotantokapasiteetti: MW Max kulutus: MW Sähkön tuotanto: 15,9 TWh Fossiilinen energian tuotanto: 100 % Asukkaista: 6 % SIC Tuotantokapasiteetti: MW Max kulutus: MW Sähkön tuotanto: 46,1 TWh Vesivoiman osuus: 45 % - 65 % Asukkaista: 92 % Aysén Tuotantokapasiteetti: 49 MW Max kulutus: 20 MW Sähkön tuotanto: 134 GWh Asiakkaista: 1 % Magallanes Tuotantokapasiteetti: 89 MW Max kulutus: 40 MW Sähkön tuotanto: 269 GWh Asukkaista: 1 % Finpro Wednesday, November 07,

124 Kuva 12. Chilen sähköntuotanto kokonaisuudessaan on 62TWh (2011) Maakaasu 22,9% Kivihiili 34,7% Suuret jokivoimalat 11,5% Chart Title Johdannaiset 7,1% Uusiutuva energia 2,9% Suurvesivoimalat (padot) 20,8% Tuulivoima 0,5% Bioenergia 1,5% Pienet vesivoimalat 0,9% Sähkön kulutus kasvaa noin 7 % vuosittain. Suurimman osan sähköstä kuluttaa Pohjois- Chilen kaivosteollisuus. Chilen kaivosteollisuudessa ovat menossa merkittävät investointiohjelmat, suunnitellut investoinnit noin 50 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä, mitkä lisäävät sähkön tarvetta. Sähkön hinta on Chilessä yksi Latinalaisen Amerikan korkeimmista ja yli OECD keskitason. Kuva 13. Sähkön hinnan kehitys Chilessä SIC ja SING verkoissa (kesäkuu 2006-elokuu 2012) Kuukausittaiset keskihinnat ja sähkön keskimääräiset marginaalikustannukset USD/MWh Alueellisuus on huomattavaa myös energiankulutuksen näkökulmasta, kaivosteollisuuden tärkeimmät alueet ovat Santiagosta pohjoiseen. Metsäteollisuus alkaa Santiagon eteläpuolelta ja jatkuu noin 1000 km etelään. Maanviljelystä on Santiagon ympäristössä laajasti jatkuen myös noin 1000 km etelään teollisessa mittakaavassa. Asutuksesta suurin osa on keskittynyt pääkaupungin Santiagon ympäristöön, mutta merkittävän kokoisia kaupunkeja kuten myös haja-asutusta on koko Chilen pituudella. Chilen ilmasto vaatii talojen lämmitystä talvisin.

125 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Kuva 14. Eri energialähteiden osuudet kokonaisenergiankulutuksesta Chilessä. Maan kokonaiskulutus (2011) = 28 Miljoonaa öljyekvivalenttitonnia 17% 10% 8% 45% Öljy Biomassa Hiili 20% Maakaasu Vesivoima Lähde: CNE 2011 Kun energian kokonaiskulutukseen lasketaan sekä sähkö- että lämpöenergia, tästä asumisen ja liiketoiminnan energiankulutus on neljännes kokonaismäärästä. Kuljetussektorin osuus on 37 % kun teollisuuden ja kaivosteollisuuden energiankulutus on 38 % 4.1 Chilen energiastrategia tähtää uusiutuvien energioiden osuuden kasvuun Chilen energiasektorin ongelmana on ollut pitkäjänteisen valtiollisen strategian puuttuminen. Vuonna 2012 julkistettiin kansallinen energiastrategia vuosille Valtio pyrkii aktivoimaan projekteja kehittämällä tarjouskilpailumekanismeja kuten esimerkkinä aurinkoenergiapuistoille suunnattujen alueiden tarjouskilpailut. Energiaministeriö tuottaa myös informaatiota eri energiatyyppien potentiaalista eri puolilla Chileä projektiyhtiöiden ja rahoittajien avuksi ja innostamiseksi. Bioenergian potentiaalia kuvaava kartta on työn alla. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pyritään kasvattamaan erilaisilla velvoitteilla.tästä johtuen, 5% energiatuotantoyhtiöiden uudesta tuotannosta tulee olla peräisin uusiutuvista energialähteistä. Prosenttiosuus tulee nousemaan asteittain 10 % tasolle vuoteen 2020 mennessä. Tätä kehitystä hidastaa kuitenkin kohtuullisen pitkät siirtymäajat ennen 2007 tehtyjen pitkien toimitussopimuksien ollessa velvoitteen ulkopuolella. Mikäli tuottajat eivät velvoitteita täytä, lankeavat USD /MWh sakot. Nämä kuitenkin siirtyvät helposti sähköstä riippuvaisten asiakkaiden, kuten kaivosteollisuuden maksettavaksi, mikä puolestaan on aktivoinut kaivosteollisuutta suosimaan uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Koska sähköä ei tarvitse tuottaa samassa verkossa kuin sitä käytetään, syntyy mahdollisuuksia myös bioenergian tuottajille myydä sähköä kaivosyhtiön uusiutuvien energioiden kiintiöön. Chilen markkinatalouden vapautta korostavaan politiikkaan eivät subventiot sovi, mutta korkeat markkinahinnat ovat avanneet eriomaisia mahdollisuuksia. Uusiutuvan energian rakentajat ovat pystyneet saamaan pitkiä sopimuksia kohtuullisella hinnalla esim. aurinkoenergiapuiston 120 USD / Finpro Wednesday, November 07,

126 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa MWh toimitussopimuksella. Sähkön hinnat, erityisesti spottihinnat, ovat nousseet korkeiksi, kun viime vuosien vähäisistä sateista johtuen vesivoimaa ei ole ollut riittävästi tarjolla. Tästä ovat hyötyneet mm. selluteollisuuden voimalaitokset, jotka voivat optimoida tuotantoaan markkinatilanteen mukaan. Varsinkin kohtuullisen pienille (9 MW) sähköntuottajille, jotka käyttävät uusiutuvia energiamuotoja tuotannossaan, on määritelty helpotuksia ja oikeuksia. Niillä on oikeus liittyä sähköverkkoon ja ne saavat helpotuksia jopa 100 % siirtomaksuista. Uusiutuvien energioiden tuottajilla on oikeus osallistua sähkömarkkinoille ja myydä sähköään spottimarkkinoilla. Alueellisten sähköverkkojen yhdistäminen nähdään mahdollisuutena ratkaista maantieteellinen ongelma, jossa edullinen energiantuotanto, kuten biomassavarat ja suuret joet, on etelässä ja suurin kulutus on pohjoisen kaivosalueella. Pohjois- Chilen SING ja Keski-Chilen SIC verkkojen yhdistämiseen tähtäävän projektin tarjouskilpailuja on alettu valmistella. Toisaalta yksi energiasektorille kaavailluista mittavista voimalaitoshankkeista on Hydro-Aysenin vesivoimahanke, joka toteutuessaan sijaitsisi Etelä-Chilessä ja vaatisi satojen kilometrien mittaisen voimansiirtolinjan rakentamisen asumattomien alueiden läpi liittyäkseen SIC verkkoon. Pitkään keskusteltua investointihanketta on jarruttanut alueen ja luonnonsuojelijoiden voimakas vastustus. 4.2 Bioenergian käyttö Chilessä Asennetussa sähköntuotantokapasiteetissa uusiutuvien energioiden osuus yhteensä on suurempi kuin fossiilisten energialähteiden osuus. Uusiutuvista energialähteistä bioenergian osuus on suurin. Vuonna 2012 kokonaissähköntuotantokapasiteetista (MW) bioenergialaitosten kapasiteetti on 2,21 %, tuulipuistojen 1,12 % ja pienten vesivoimalaitosten 1,56 %. Alla olevassa taulukossa on kuvattu uusiutuvien energioiden asennettu kapasiteetti sekä ympäristölupaprosessissa olevat voimalaitoshankkeet. Bioenergialaitoksia on lupien hakuprosessissa huomattavasti vähemmän kuin tuuli- ja aurinkoenergiahankkeita, joiden takana ovat usein kansainväliset yritykset. Finpro Wednesday, November 07,

127 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Lähde: SEIA, CDEC, CER, Lokakuu 2012 Taulukko 1. Uusiutuvilla energiamuodoilla sähköä tuottavat toimivat, rakenteilla ja lupaprosessissa olevat projektit. Chilen bioenergialaitoksista suurin osa liittyy metsäteollisuuden tuotantoon. Chilen 16 miljoonan hehtaarin metsäalasta 86 % on luonnonmetsää ja 14 % istutusmetsää. Noin 2,3 miljoonaa hehtaarin istutusmetsästä on lähes kaksi kolmannesta (64 %) montereynmäntyä ja alle kolmannes (28 %) eukalyptusta. Chilen metsäteollisuus hankkii 98 % raaka-aineestaan istutusmetsistä. Vuosittainen hakkuumäärä on tällä hetkellä noin 44 miljoonan m³ tasolla. Suurta osaa Chilen metsäteollisuuden tuotannosta hallitsevat chileläiset suuryritykset CMPC ja Arauco. Molemmilla on mittavat istutusmetsäalat sekä saha-, levy ja selluteollisuutta. Näiden yritysten voimalaitokset tuottavat myös suurimman osan bioenergiasta. Chilessä on myös pieniä metsäyrityksiä, joiden osuutta kuvaa esim. sahasektori. Maassa on noin 30 yli m³ tuottavia sahoja, mutta sahatavarasta 60 % tulee kuitenkin yli m³ sahoilta. Chileläisessä metsäteollisuuden bioenergiaketjussa on vielä kehitettävää mm. korjuuketjussa sekä harvennus ja hakkuutähteiden käyttössä. Kaikilla keskisuurilla tai pienillä sahoilla ei ole vielä riittävää sahatavaran kuivauskapasiteettia, mikä voi olla mahdollisuus pienille lämpövoimaloille. Finpro Wednesday, November 07,

128 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Kuva 15. Teollisuuden puunkulutus Chilessä (miljoonaa m³) Lähde: Infor 2010 Chileläiset metsäalan toimijat, kuten Infor (vastaa Metlaa Suomessa), pyrkivät aktiivisesti kehittämään luonnonmetsien käyttöä. Biomassapotentiaali ja bioenergian tuotanto nähdään hyvin tärkeäksi mahdollisuudeksi luoda luonnonmetsien ympärille uutta liiketoimintaa. Tällä hetkellä metsistä kerätyn polttopuun osuus on kohtuullisen suuri mutta se on omistuksen osalta hallitsematonta. Muun muassa ympäristöministeriö ja Infor työskentelevät polttopuun laadun ja sertifioinnin edistämiseksi. Kuva 16. Puunkäytön kehitys Chilessä (miljoonaa m³) Lähde: Infor 2010 Finpro Wednesday, November 07,

129 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Laitoksen nimi Alue Teknologia Netto potentiaali MW Sähköverkko Arauco VIII Biomassa 24 SIC 1996 Ampliación Arauco Biomassa Celco-Constitución VII Biomassa 8,0 SIC 1996 Cholguán VIII Biomassa 13,0 SIC 2003 Licantén VII Biomassa 4,0 SIC 2004 Valdivia XIV Biomassa 61,0 SIC 2004 Nueva Aldea I VIII Biomassa 14,0 SIC 2005 Laja VIII Biomassa 12,7 SIC 2006 Constitución VII Biomassa 11,1 SIC 2007 Escuadrón (ex FPC) VIII Biomassa 15,0 SIC 2007 Nueva Aldea III VIII Biomassa 37,0 SIC 2006 KDM Loma Los Colorados RM Biomassa 2,0 SIC 2009 Masisa VIII Biomassa 11,1 SIC 2010 Planta Biogas HBS Los Angeles VIII Biomassa 2,2 SIC 2011 Central Energía Pacífico VI Biomassa 15,6 SIC 2011 Loma Los Colorados II RM Biomassa 7,1 SIC 2011 Bioenergía Lautaro IX Biomassa 25,0 SIC 2011 Taulukko 2. Bioenergialaitokset Chilessä (2012) Liityytynyt verkkoon Pienimuotoisia, vain lämpöenergiaa tuottavia ja biomassaa polttavia kattiloita on vähitellen alettu ottaa käyttöön esim. ratkaisuna hotellien lämmittämisessä. Pellettien käyttö ei ole vielä yleistynyt. Joitakin maatalouden ja hedelmäviljelmien tähteitä polttoaineenaan käyttäviä kattiloita on asennettu. Talojen perinteistä ja yleistä lämmittämistä polttopuilla pidetään ongelmallisena sen hiukkaspäästöjen vuoksi. Talvisin Etelä-Chilen kaupungeissa on todellisia saasteongelmia puulämmityksen takia. Ongelma on tiedostettu terveysviranomaisten taholta kuten myös ympäristö- ja energiaministeriöissä sekä aluehallinnossa. Pääkaupungissa Santiagossa perinteinen puulämmitys on periaatteessa kielletty ja kamiinoiden päästöstandardeja on siellä kiristetty. Etelä- Chilen kaupungeissa ensimmäisiä kaukolämpöselvityksiä on aloiteltu haettaessa vaihtoehtoisia ratkaisuja puulämmityksen hiukkaspäästöongelmaan. 4.3 Yhteenveto Chilen bioenergiasektorista ja mahdollisuudet suomalaisille yrityksille Chile on Latinalaisen Amerikan maista taloudellisesti ja poliittisesti vakain ja kehittynein valtio, joka suosii avointa kauppapolitiikkaa. Sähkön hinta on Chilessä kallista johtuen oman tuotannon vähyydestä, jonka vuoksi vaihtoehtoisia energialähteitä tarvitaan. Chillen valtio on vähitellen aktivoitunut energiapolitiikan saralla ja pyrkii pienin askelin kannustamaan uusiutuvien energioiden tuotantoa ja käyttöä. Finpro Wednesday, November 07,

130 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Uusiutuvien energioiden osuutta energiatuotantoyhtiöiden uudesta tuotannosta pyritään nostamaan nykyisestä viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kaivosteollisuus käyttää pääosan sähköstä. Sähkön kulutuksen odotetaan kasvavan seitsemän prosentin vuosivauhtia. Vesivoiman siirtäminen eteläisestä Chilestä maan pohjoisosaan kaivosteollisuuden käyttöön on pulmallista. Tietotaito biopolttoaineiden tuotannosta ja käsittelystä on niukasti. Myös erityisasiantuntijuutta tutkimuksen ja kehityksen saralla tarvitaan. Paikallista bioenergiateknologiaa ei ole vielä kovin paljon tarjolla ja bioenergian liiketoimintamallien kaupallistamisessa on kehitettävää. Chileläisessä metsäteollisuuden bioenergiaketjussa on vielä kehitettävää esimerkiksi korjuuketjussa sekä harvennus ja hakkuutähteiden käyttössä. Biomassapotentiaali ja bioenergian tuotanto nähdään hyvin tärkeäksi mahdollisuudeksi luoda luonnonmetsien ympärille uutta liiketoimintaa Uusiutuvaa energiaa tuottavista projektejista suurin osa ovat luvan saaneita, mutta vielä rakentamatta olevia projekteja (5177 MW). 5 Uruguayn energiasektorilla tarvitaan muutosta Uruguay on 3,3 miljoonan asukasluvullaan verrattain pieni Latinalaisen Amerikan maa, joka kuuluu Brasilian ja Argentiinan kanssa samaan Mercosurin kauppavyöhykkeeseen. Talouden kasvu on ollut verrattain hyvää, noin 6 % luokkaa vuonna Suomalaisyrityksille Uruguay on noussut merkittäväksi kohdemaaksi suomalaisten sellutehdasinvestointien tuodessa vanavedessään laajan joukon suomalaisia alihakkija- ja urakoitsijayrityksiä. Uruguayssa vuonna 2010 primäärienergiasta 56 % tuotettiin öljyllä, 20 % vesivoimalla, 17 % biomassalla, 5 % tuontisähköllä ja 2 % maakaasulla. Biomassan osuus koostui polttopuusta, puunjalostuksen ja maatalouden sivutuotteista sekä jätteistä. UPM Kymmenen sellutehtaan yhteyteen vuonna 2007 rakennettu biomassavoimala muodostaa hyvin merkittävän osan bioenergian tuotannosta. Uruguaylla ei ole omia öljyvaroja joten se on riippuvainen tuonnista. Öljyn tuontimäärä vastaa noin 27 % Uruguayn kokonaistuonnista. Suurimmat energian käyttäjät ovat teollisuus 35 % osuudella kokonaisenergian tuotannosta, liikenne 28 %, kotitaloudet 21 %, palvelut 9 % sekä metsä- ja kalateollisuus 7 %. Kuva 17. Sähköntuotannon kehitys Uruguayssa (julkinen verkko) GWh Finpro Wednesday, November 07,

131 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Sähköntuotantokapasiteetti Uruguayn julkisessa sähköverkossa oli vuonna 2011 yhteensä 2430 MW. Lisäksi yksityisillä sähköntuottajilla on verkkoon liitettyä tuotantokapasiteettia noin 80 MW. Uruguayn sähköstä 60 % tuotetaan vesivoimalla ja loput tuontiöljyllä ja sähkön tuonnilla Argentiinasta ja Brasiliasta. Uruguay sähkön kulutus vuonna 2011 oli 7,96 miljoonaa MWh. Kulutuksen kasvu on ollut viime vuosina keskimäärin 4 % luokkaa. Sähkön hinta on naapurimaihin verrattuna kallista, hinta spot-markkinoilla vuoden 2012 elokuussa oli 197 USD/MWh. Valtion energiayhtiön maksamat uudet sopimushinnat uusiutuvien energioiden tuottajille ovat maltillisemmat. 5.1 Uruguayn biomassapotentiaali energiantuotantoon Metsäsektori on kasvanut merkittävästi Uruguayssa. Metsäplantaasien määrä on noussut noin hehtaariin. Luonnonmetsiä on lisäksi noin hehtaaria. Metsäalueiksi ensisijaisesti sopivaa maata on noin neljä miljoonaa hehtaaria, mikä on noin 23 % maanviljelys- ja karjankasvatusalueesta Uruguayssa. Metsänistutukseen sopivan maan hinta on noussut soijaviljelmien laajentuessa. Noin 70 % metsäistutuksista on Ecalyptusplantaaseja ja mäntyistutuksia on noin 28 %. Vuonna 2007 valmistuneen UPM:n sellutehtaan myötä Uruguayn metsäteollisuus on läpikäynyt rakennemuutoksen. Metsänkorjuu on koneistunut, ympäristönormit on rakennettu ja niitä on alettu valvomaan tarkemmin. Näiden lisäksi yliopisto-opetus on laajentunut kemialliseen metsäteollisuuteen ja metsäteollisuuden työntekijät ovat järjestäytyneet liitoksi. UPM:n sellutehtaan jälkeen suomalaisinvestoinnit jatkuvat Montes del Platan sellutehtaan myötä. Molemmissa tehtaissa on sellutehtaan sivutuotteita lämmöksi ja sähköksi jalostavat Andritzin toimittamat voimalaitokset. Näiden laitosten energiantuotantokapasiteetti on arvioitu olevan noin 260 MW, mistä tehtaiden prosesseissa käytetään noin puolet. Finpro Wednesday, November 07,

132 Mahdollisuuksia bioenergia-alan yrityksille Brasiliassa, Chilessä ja Uruguayssa Myös sahasektori on kehittynyt ja uusien investointien myötä on rakennettu suurempia ja moderninpia yksiköitä. Sahoja lasketaan olevan maassa noin 430 kappaletta. Sahateollisuuden sivutuotteiden laskennallinen sähköntuotantopotentiaali on laskettu olevan jopa yli 200 MW vuonna UPM:n voimalaitoksella on 162 MW energiatuotantolupa. Montes del Platan voimalaitos tulee tuottamaan noin 160 MW josta MW sähkössä syötetään julkiseen verkkoon. Ottamatta huomioon teollisuuden (kuten sahojen) biomassapotentiaalia, United Nations Food and Agriculture Organization (FAO) arvioi, että noin 120 MW sähköä voidaan tuottaa jätteillä. Valtaosa (67 %) jätteistä tulee metsätähteistä, mikä ilmenee alla olevasta kaaviosta. Muut pienemmät osuudet koostuvat kaupunkien jätteistä (19 %), maatalouden jätteistä (10 %) ja maatalouden jatkojalostuksesta (4 %). Kuva 18. Raaka-ainepotentiaali jätetyypeittäin sähkön tuottamiseen Uruguayssa (MW) Prosenttiosuus kokonaisjätteen energian tuotannosta. Teollisuutta ei ole tässä huomioitu. 22 MW 19 % 5 MW 4 % Metsätähteet Maatalous 78 MW 67 % Kaupungit 12 MW 10 % Maatalouden jatkojalustusteollisuus Lähde: Dirección Nacional de Energía & FAO Arvioiden mukaan pääkaupungin Montevideon kapasiteetti hyödyntää sen tuottamia kiinteitä jätteitä kattaa yli puolet koko maan vastaavasta kapasiteetista. Kaupunkien Canelones, San José ja Maldonadon kapasiteetti hyödyntää kiinteitä jätteitä tulee kasvamaan ja ne tulevat olemaan sisämaan parhaita kohteita kehittää bioenergialaitoksia. Näiden kolmen kaupungin ja Montevideon yhteenlaskettu pontentiaali on arvioitu olevan noin 26 MW. Vuonna 2013 käynnistetään Montevideon jätteitä biokaasuksi muuntava laitos. Sen on arvioitu polttavan 180 tonnia metaania kuukaudessa. 5.2 Uruguayn energiapolitiikka Uruguayn Parlamentin Energiakomissio hyväksyi vuonna 2010 kansallisen energiapolitiikan vuosille Sen päätavoitteena on monipuolistaa energiantuotantoa ja erityisesti lisätä kotimaisten uusiutuvien energialähteiden osuutta kokonaisenergiantuotannosta. Muita tavoitteita ovat kustannuksien vähentäminen, kansallisen energiateollisuuden aktivointi, öljyriippuvuuden vähentäminen sekä energiatehokkaiden ratkaisujen käytön suosiminen. Finpro Wednesday, November 07,

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Uusiutuva energia 29.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia 29.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia 29.11.2013 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian toimialaraportti Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Uusiutuva energia Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Uusiutuva energia 14.11.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia 14.11.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia 14.11.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksessa Tähän toimialaraporttiin koottu uusiutuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm

Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013. Toimialapäällikkö Markku Alm Lähienergiaa Varsinais-Suomesta LIETO 26.11.2013 Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat 879 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2012. laskua edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Uusiutuva energia Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Yritykset ja toimipaikat 871 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2013. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2017 Säätytalo Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2017 Säätytalo Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2017 Säätytalo 10.5.2017 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista

Lisätiedot

Toimialapalvelu. Energiavaikuttajaseminaari , Turku. Näkemyksestä menestystä.

Toimialapalvelu. Energiavaikuttajaseminaari , Turku. Näkemyksestä menestystä. Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu Energiavaikuttajaseminaari 23.11.2017, Turku TEM Toimialapalvelu Uusiutuvan energian toimialaraportti 2017 - Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri

POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT. Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka. - esittelyssä metalli -klusteri POHJOIS-POHJANMAAN SUHDANNETIEDOT Uusimmat tiedot joulukuulle 2014 saakka - esittelyssä metalli -klusteri Taitto: Etukannen kuva: Ari Näpänkangas Ruka (Ari Näpänkangas) 3 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017 Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys v. 2017 Rakennetiedot Jämsän matkailukeskus Laskettavan muuttujan vuositaso (YTR) Yritykset YTR:n mukaan Toimipaikat YTR:n mukaan Henkilöstömäärä (2015) 322 69 77

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot