moduuliajattelua Riitta Lempiäinen ja Suvi Salmela tahtovat elinkaaren jäljitykseen s. 10 Motiva 20 v. 1/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "moduuliajattelua Riitta Lempiäinen ja Suvi Salmela tahtovat elinkaaren jäljitykseen s. 10 Motiva 20 v. 1/2013"

Transkriptio

1 Motiva 20 v. Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Riitta Lempiäinen ja Suvi Salmela tahtovat moduuliajattelua elinkaaren jäljitykseen s. 10 Motivan tie hankkeesta yhtiöksi s. 4 Tuulivoiman kaavoitus tapetilla s. 12 Rakennusten energiatodistukset s. 18

2 Sisällys Pääkirjoitus Ilmestymispäivä Kuva: Kimmo Haimi M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Motiva 20 vuotta 4 Hankkeesta yhtiöksi 5 Patteriverkoston perussäädöstä se alkoi Motivan oma lehti on nyt M+ 6 Kaikilla on oikeus tasaiseen lämpöön Ajassa 8 Kestävien hankintojen vuosiseminaarissa palkitaan edelläkävijöitä Resurssit haltuun teollisen symbioosin avulla Sähköä kuluu kodeissa entistä enemmän 9 Tiedä enemmän energiasta vieraskynä 9 Luottakaamme Ekotehokkuuteen Duunarit! Hyvin tehty 10 Kokonaisuus on osiensa summa Uusiutuva Energia 12 Innostusta ja ristiriitoja tuulivoiman kaavoituksessa 15 Yhteistyöstä voimaa lähienergiaan Mistä biokaasu on tehty Energiansäästö 17 Energiansäästöviikko laajeni maailmalle Energiatodistus 18 Rakennusten energiatodistukset uudistuvat 19 Neuvontamenettely käyttöön rakennusten ilmastointijärjestelmien tarkastuksissa Kuluttajien energianeuvonta 20 ENNE tietoa ja työkaluja kuluttajille Ruokahävikki 21 Ylijäävä ruoka jakoon naapurustossa Ympäristömerkintä 22 Joutsenmerkki kertoo myös energiankulutuksesta 23 Joutsenmerkki laajenee elintarvikkeisiin Motiva maailmalla 24 Taloustiikerin kynnet energiatehokkaaksi 25 Byung-Sam Kim: Tärkeintä on vaikuttaa ihmisen mieleen Liikenne 26 Fiksua liikkumista töihin ja töissä 28 Lapset liikkeelle Pyöräilevä ja kävelevä koulubussi? 29 Täti ja Setä Siniset vierailevat kouluissa näkökulma 29 Rebound-ilmiön kylmä kyyti Kytkennät 30 Elämänenergiaa Lahdessa Usko pois! Kylmääki Turus vai lämmintä? Valonia etsii vuoden 2013 ympäristötekoa 31 Uusiutuva energiateko 2013 Vuoden 2013 Ekoauto on Toyota Prius PHEV Energiansäästöviikko on tehokas tapa viestiä sisäisesti siitä, mihin me Metsossa uskomme, sanoo Laura Kantanen. Metso vei teemaviikon maailmalle. Kuva: Nina Kaverinen Vesa Itkonen korostaa suunnittelijan vastuuta lämmitysjärjestelmän toimivuudesta, s. 6. Kuva: Studio Pekka Kiirala Ky Energianeuvonta tarjoaa tietoja ja työkaluja kuluttajille, s. 20. Kuva: Ari Nakari Wäinö Aaltosen koulun oppilaat Turussa miettivät liikkumistaan pelin avulla, s. 28. Kuva: Maria Grönroos Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh , faksi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi Auranmaa, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh Julkaisutilaukset myös sähköpostilla M+ ilmestyy 4 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 2/13 ilmestyy kesäkuussa. ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Kannessa Riitta Lempiäinen ja Suvi Salmela. Kannen kuvasi Brendan Delany. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute piirros: Harri Tarkka Motiva Xpress -nimi jää historiaan. Lehden nimi on nyt M+. Se kuulemma symboloi Motivaa ja sen uusia liiketoimintoja. Eikö ne nyt mitään muuta keksineet? Vähemmästä enemmän kuvaa hyvin Motivan työn tavoitetta, sanoo Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnunen. Motiva on nuoren aikuisen ikäinen Motiva Oy täyttää tänä vuonna kaksikymmentä vuotta. Juhlan kunniaksi käsissänne on uudistettu ja uudelleen nimetty lehtemme M+. Toivomme, että lehtemme on palvellut ja palvelee teitä hyvin. * * * Motiva aloitti vuonna 1993 energiansäästöprojektina. Kolmen vuoden kuluttua arvioinnin jälkeen toimintaa päätettiin jatkaa. Vuonna 2000 perustettiin Motiva Oy. Tänä päivänä Motiva on konserni, johon kuuluu Motiva Oy:n täysin omistama tytäryhtiö Motiva Services Oy. Palvelujemme tavoitteena on asiakkaittemme energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen mahdollisimman järkevällä tavalla sekä kysynnän luominen ympäristömyötäisille tuotteille ja palveluille. Energiansäästö on laajentunut resurssitehokkuuteen. Kiitos hyvien asiakkaitten ja kumppanuuksien, olemme onnistuneet kasvamaan 70 asiantuntevan motivalaisen yritykseksi. Merkittävä osa palveluistamme liittyy energia- ja ilmastopolitiikan toteutukseen. Energiansäästön ja energiatehokkuuden merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on suurin. Niukentuvia luonnonvaroja on käytettävä kestävämmällä tavalla. Tätä varten Motivalla on materiaalitehokkuus. Materiaalitehokkuuden vaikuttavuus on lupaava kaikilla tavoin arvioituna. Vähemmästä enemmän kuvaa hyvin Motivan työn tavoitetta. Motivan palvelut nopeuttavat muutosta resurssitehokkaaseen huomiseen. On yhä tärkeämpää vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja käyttää rajallisia luonnonvaroja entistä viisaammin, jotta luomme itsellemme ja lapsillemme hyvän tulevaisuuden. Teollisuus, yritykset, kunnat ja entistä enemmän me kaikki kuluttajina olemme tässä keskeisessä roolissa. Tätä varten Motivan palvelut on tehty. * * * Kiitos osaavien motivalaisten ja vuosien varrella koeteltujen toimintatapojen ja tuotteiden, palveluillemme on kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Viemme suomalaista osaamista ja tuomme takaisin uutta tietoa ja taitoa. Tästä on hyötyä asiakkaillemme Suomessa. Kiitos kaikille teille, jotka olette myötävaikuttaneet Motivan menestykseen. Ennen kaikkea kiitos kaikille motivalaisille, yhdessä olemme pystyneet muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa paremmaksi. Jouko Kinnunen, toimitusjohtaja, Motiva 3

3 Motiva 20 vuotta Motiva 20 vuotta Patteriverkoston perussäädöstä se alkoi Motivan oma lehti on nyt M+ Hankkeesta yhtiöksi TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN KUVAt: Petri Artturi Asikainen, OLLI HÄKÄMIES, Marie Jose Jarry / STOCKFOOD / LEHTIKUVA Pienestä valtion tilaamasta energiansäästön palvelukeskus -hankkeesta on 20 vuodessa kasvanut keskisuuri valtionyritys Motiva. Päätös Motivan perustamisesta sai alkunsa valtioneuvoston energiansäästöohjelmasta vuosille Siihen oli kirjattu ajatus, jonka mukaan laajoille kohderyhmille tarkoitetut informaatiotehtävät ja katselmukset hoidetaan määräaikaisen palveluprojektin avulla. Energiansäästön palvelukeskus Motiva perustettiin, ja se sijoitettiin Otaniemessä toimineeseen VTT Technology Oy:öön, josta tuli myöhemmin Finntech Finnish Technology. Projektin vetäjäksi kutsuttiin Seppo Silvonen, joka aloitti työnsä Motivassa 4. huhtikuuta Ensimmäinen Motivan hanke oli rekrytoida asiantuntijat edistämään energiansäästöä valtakunnassa. Heikki Härkönen, Pirjo Jakobsson, Kirsti Kärkkäinen ja Heikki Väisänen tulivat mukaan luomaan uutta ener- gia-ajattelua Suomeen. Työlle ja toimille ei ollut malleja, hankkeelle piti rakentaa paikka ja rooli, vuonna 2011 Motivasta eläkkeelle jäänyt Seppo Silvonen muisteli. Oli innostavaa aloittaa jotain aivan uutta. Siinä sai toteuttaa itseään, ja meillä oli hyvä porukka luomassa perustaa työlle. Motivan tarina on menestys Motivasta muodostettiin valtionyhtiö syksyllä Siinä vaiheessa työntekijöitä oli 20, mutta suuntana oli selvästi yhtiön kasvu. Energiansäästön lisäksi tehtäväkenttään oli lisätty uusiutuvan energian edistäminen vuonna Olen itse ollut johtamassa Motivaa vuodesta Silloin meillä oli jo 26 työntekijää, ja liikevaihto oli kasvanut lähes neljään miljoonaan euroon, kertoo toimitusjohtaja Jouko Kinnunen. Seuraavana vuonna valmistui Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma, joka esitti perustettavaksi materiaalitehokkuuskeskuksen. Motiva sai työn tehtäväkseen kaksi vuotta myöhemmin. Motivasta muodostui konserni, kun syksyllä 2008 perustettiin tytäryhtiö Motiva Services Oy. Emoyhtiö Motiva Oy on jatkanut työtään valtion hallinnon sidosyksikkönä, ja tytäryhtiö on kehittänyt erityisesti konsernin kansainvälistä työkenttää. Yhtiö laajeni kertarysäyksellä 2011, kun Pohjoismainen ympäristömerkki ja EUympäristömerkki tulivat osaksi Motiva Services Oy:tä. Myös emoyhtiön työ on laajentunut: julkisia hankkijoita neuvotaan, liikkumisen ohjausta ja kuluttajien energianeuvontaa koordinoidaan. Motivan oman verkkosivun rinnalle on noussut eri verkostojen ja hankkeiden www-sivustoja melkein kuin sieniä sateella. Vuonna 2013 Motivan eri hankkeet ylläpitävät jo 20 tietosivustoa energiatehokkuusohjelmista ruokahävikin vähentämiseen. Kun Motiva täyttää huhtikuussa 20 vuotta, työntekijöitä on 70 ja liikevaihto lähestyy 10 miljoonaa euroa. Työtä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja resurssitehokkuuden edistämisessä tarvitaan entistä enemmän. Ympäristömerkintä, joka huomioi myös ympäristön kuormituksen vähentymisen, sopii näihin kuvioihin erittäin hyvin. Työmme on innostavaa ja erittäin motivoivaa, Kinnunen sanoo. Motivan LED-valotaulu asennettiin Hämäläisten talon seinään vuonna Vuonna 2003 perustettu Energiansäästön palvelukeskus Motiva keskittyi ensimmäisissä hankkeissaan katselmusten kehittämiseen. Energiansäästön palvelukeskus keskittyi aluksi katselmuksiin, ja Motiva 1 -projektina toteutettiin Oraksen kanssa asuinrakennusten patteriverkoston perussäätö. Se liittyi huhtikuussa 1992 julkistettuun Suomen energiastrategiaan, jossa todettiin, että asuinrakennusten perusparannuksen yhteydessä tehtäviä energiansäästötoimia edistetään pitkäjänteisesti. Olin itse aloittanut LVI-suunnittelijan työt 1990-luvun alussa, ja noihin Motivan perustamisen aikoihin suunnittelutyöt pysähtyivät lähes täysin. Kun ei rakennettu, erilaiset ylläpitoon ja perusparantamiseen liittyvät konsultaatiot tulivat ajankohtaiseksi. Säästöjen etsiminen oli tärkeää, muistelee nyt 20 vuotta myöhemmin Motivassa johtavana asiantuntijana työskentelevä Tapio Jalo. Patteriverkoston perussäädöllä pyritään varmistamaan, että kaikissa kiinteistön huoneistoissa on suunnitelmien mukainen huonelämpötila. Se vähentää tuuletustarvetta ja tehostaa energiankäyttöä. Kun energiaa säästyy, säästetään myös lämmityksessä selvää Tapio Jalo rahaa. On laskettu, että yhden asteen ylilämpötila merkitsee viiden prosentin lisäystä lämmityslaskussa. Alkutilanteessa arvioitiin, että Suomessa oli asuinkäytössä olevaa rivi- ja kerrostaloa ja niistä peräti 85 prosentissa oli tarpeen tehdä lämmitysverkoston perussäätö. Myös uusien talojen säädöissä todettiin olevan puutteita. Osallistuin itse energiakatselmoijakurssille 1997 opiskelemaan myös näitä perussäätöasioita, Jalo muistelee. Hankkeen tuloksia seurattiin ja vuonna 1997 arvioitiin, että energiaa oli seurantakohteissa säästynyt 18 prosenttia eli selvästi yli 15 prosentin tavoitteen. Juhlavuoden kunniaksi Motivassa päätettiin nimetä oma lehti uudelleen. Kädessäsi on nyt ihka ensimmäinen uudistunut M+-lehti. Motivan ensimmäinen lehti Motiva Xpress alkoi ilmestyä jo vuonna Se oli alun perin mustavalkoinen monisteen tapainen ja ilmestyi jopa kahdeksan kertaa vuodessa. Myöhemmin lehti vakiintui ilmestymään neljä kertaa vuodessa ja muovautui vähitellen tiedotuslehdestä aikakauslehdeksi. Lehden uusi nimi M+ kuvastaa Motivan työn laajenemista. Uudistuneena lehti pyrkii palvelemaan Motivan sidosryhmiä entistä monipuolisemmin. 4 5

4 Motiva 20 vuotta Motiva 20 vuotta Kaikilla on oikeus tasaiseen lämpöön Motiva työsti ensimmäisenä hankkeenaan 20 vuotta sitten Oraksen kanssa lämmitysverkoston perussäätöpalvelun. Asia on edelleen mitä ajankohtaisin, käy ilmi keskustelussa isännöitsijän ja LVI-suunnittelijan kanssa. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN kuvat: Studio Pekka Kiirala Ky 21,5 astetta on huonelämpötila, josta valitetaan kaikkein vähiten. Lämmitysverkostojen venttiilit ja perussäätölaitteet kehittyivät ratkaisevasti jo 1980-luvulla niin, että tarkempi säätö tuli mahdolliseksi. Motiva lähti 1990-luvun alussa ajamaan verkoston perussäätöä tärkeäksi asiaksi. Se toi jämäkkyyttä säätötyöhön, joka ei ollut 1980-luvulla oikein kenenkään vastuulla, sanoo LVI-suunnittelija toimitusjohtaja Mika Renholm. Oikein suunniteltu ja asennuksen jälkeen säädetty verkosto toimii niin, että kiinteistön eri osien lämpötilat eivät eroa astetta tai paria enempää ja patterit ovat äänettömät. Säätö antaa mahdollisuuden energiankulutuksen säästölle ja asumismukavuudelle. Sen takaamiseksi, että kaikki menee oikein, on tärkeätä, että vastuu on sillä, joka työn tekee. Eli suunnittelija suunnittelee toimivan verkoston, ja asennusliike asentaa ja vastaa asennuksesta ja säätää laitteet. Sen jälkeen suunnittelija suorittaa mittaukset ja varmistaa, että lopputulos vastaa suunniteltua. Suunnittelijan vastuuta korostaa myös isännöitsijä Vesa Itkonen, jonka isännöitsijätoimistossa Helsingissä keskustelemme. Tämä kannattaa ottaa ohjenuoraksi, kun työtä kehitetään jatkossa. Siis suunnittelija vastaa järjestelmän toimivuudesta, ei urakoitsija. Lämmitysjärjestelmä ei ole vielä valmis, kun asennusliikkeen auton perävalot näkyvät, Itkonen selittää. Seuranta on tärkeätä Motivan ja Oraksen yhteisesti tekemä ohjeistus perustui vesivirtaamien mittauksiin. Renholm on itse käytännön työssä päätynyt paine-erojen mittaamiseen. Vesa Itkonen (vas.) ja Mika Renholm tarkastelemassa kiinteistön putkiremontin edistymistä helsinkiläisessä taloyhtiössä. Mittaamalla varmistetaan se, onko verkolla mahdollisuus toimia niin kuin se on suunniteltu. Siihen on olemassa erilaisia työkaluja. Me olemme havainneet paine-erojen mittaamisen tehokkaammaksi kuin vesivirtaamien, hän selittää. Entä jos huomataan suuria lämpötilaeroja huoneistojen välillä? Asia pitää selvittää tapauskohtaisesti. Onko kyseessä säätöön liittyvä ongelma vai onko vika mahdollisesti rakenteessa, ilmanvaihdossa tai jossain aivan muussa. Selvittämällä ongelman syy voidaan tehdä oikeanlainen korjaustoimenpide. Myös huoneistojen käyttäjät voivat vaikuttaa suuriin eroihin. Olemme asentaneet isännöimiimme huoneistoihin LVIS-peruskorjausten yhteydessä lämpötila-anturit ja yhdistäneet ne tietojärjestelmiimme. Voimme napin painalluksella tarkistaa eri huoneistojen lämpötilat. Tällaisen yksinkertaisen ja käytännönläheisen järjestelmän hankintahinta on edullinen ja se maksaa itsensä nopeasti takaisin. Eräässä yhtiössä ihmettelimme suuria talon sisäisiä lämpötilaeroja. Kun tarkastimme asian, kävi ilmi, että yksi asukas halusi huoneiston lämpötilaksi 19 astetta. Toisella taas oli pienessä asunnossaan 800 asteeseen lämpiävä keramiikkauuni, Itkonen innostuu. Toivotut lämpötilat hilautuvat ylöspäin Seurantajärjestelmä auttaa kiinteistön hoitajia säätämään lämmityskäyrän oikealle halutulle tasolle, jolloin ei ylilämmitetä. Lämmitysverkoston perussäädön tarkoitus on tasata lämpötilat sille tasolle, jonka taloyhtiö on valinnut ja kaikille mahdollisimman lähelle tavoitetasoa. Vanha totuus on se, että yhden asteen korotus asuinlämpötilassa merkitsee noin viiden prosentin energiankulutuksen lisäystä. Lämmön nostaminen 21:stä 23 asteeseen on iso päätös. Nykyään käy usein niin, että yhtiökokouksessa halutaan säästöjä mutta samalla kuitenkin 23 asteen lämpötiloja. Vielä 1995 pyrittiin 21 asteen lämpötilaan, nyt taloyhtiöt pyytävät usein tavoitetasoksi 23 astetta. Kehitys on tapahtunut pikkuhiljaa, Renholm kertoo. Korkeampia lämpötiloja vaaditaan, vaikka 21,5 asteesta valitetaan Rakennuksen energiatodistuksen lisäksi on tärkeää tarkastella myös kiinteistön todellisia vuosikulutuksia. kaikkein vähiten. Asunnon korkea lämpötila on myös terveyshaitta, se edistää infektioita. Sain aikanaan Espoon ympäristökeskuksesta pyynnön laskea asuntojen lämpötiloja asteesta juuri terveyshaitan vuoksi, kun säätökäyrä ei ollut kohdallaan, Itkonen kertoo. Miesten mukaan ihmisillä on myös vääriä käsityksiä lämpötiloista, mikä johtuu siitä, että lämpimään tottuu nopeammin kuin kylmään. Eräs taloyhtiö päätti kevätkokouk sessaan, että asuntojen lämpötila on nostettava 21:sta 23:een. Asia siirrettiin kuitenkin syksyyn, ja siinä vaiheessa huomattiinkin, että lämpötilan nosto on turha. Kehityksessä myös takapakkeja Venttiilit ja pumpputeknologia ovat kehittyneet 20 vuodessa. Kestomagneetit, pumppausteknologia ja taajuusmuuttajat ovat auttaneet kehittämään pumppuja valtavasti. Mitoitusvesivirtaama saadaan nyt 1/20 teholla parin vuosikymmenen takaisiin pumppuihin verrattuna. Muistan miten tyytyväisiä oltiin noihin aikoihin, kun voitiin pudottaa kerrostalon kiertovesipumpun ottotehoja watista 300:aan. Nyt pumppujen ottoteho on wattia jopa useamman kerrostalon kiinteistössä, Renholm kertoo. Rakennusten ja asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan tehdä paljonkin, mutta mikä näyttäisi käytännön näkökulmasta lämmitysjärjestelmän perussäädön ohella kaikkein tehokkaimmalta tavalta. Vanhoissa rakennuksissa ikkunoiden ja vesihanojen vaihdolla saadaan paljon aikaan. Minusta esimerkiksi 1970-luvulla rakennettuja taloja moititaan ihan turhaan. Niissä on paljon hyvää, taloyhtiöt ovat isoja, ikkunat ovat samankokoisia ja rakennuksissa on kunnon kellarit. Sitten 1990-luvulla alettiin rakentaa hyvin monimuotoisesti, pieniä yksiköitä, pirstaleisesti, Renholm selittää. Ihanteellinen kiinteistön koko on Itkosenkin mielestä noin asuntoa. Pienempien yhtiöiden hallinto, huolto, erilliset lämpökeskukset ja muu tekniikka nostavat selvästi asumisen kustannuksia. Sekin, että rakennetaan tavallaan LVIS-teknisessä mielessä omakotitaloja päällekkäin ja rinnakkain, ei ole oikein viisasta. Isännöin nyt helsinkiläistä kiinteistöä, joka on rakennettu seitsemän vuotta sitten, mutta kuuluu valitettavasti energiatehokkuusluokkaan F. Mainitussa talossa on huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet, jotka on kytketty taloyhtiön sähköön. Asukkaat olivat vääntäneet ilmanvaihtokoneiden tuloilman 23 asteeseen, jolloin kaukolämmöllä lämpiävät patterit sulkeutuivat. Nyt Itkonen on ratkaissut ongelman niin, että ilmanvaihtokoneiden lämpö on lukittu 18 asteeseen. Ikävä kyllä pystyn helposti monessa tapauksessa osoittamaan, että uusi kiinteistö voi olla ihan samalla energiatehokkuuden tasolla kuin 100 vuotta vanha, Itkonen harmittelee. Liian hieno ja monimutkainen asuntokohtainen tekniikka ei välttämättä takaa kaupunkiasumisessa energiatehokkainta lopputulosta. Molemmat miehet peräänkuuluttavat rakentamiseen laatua ja kiinteistön hoitoon ja suunnitteluun kokonaisnäkemystä sekä korkealaatuisia kuntotarkastuksia. Tulevaisuuden haaste on saada asukkaat käyttämään asunnon teknisiä järjestelmiä oikein. Kaikenlaista markkinahenkeä on liikkeellä, luvataan vaikkapa -15 prosentin säästöjä. Kaikki markkinoidut järjestelmät eivät ole edes toimivia. Eivät uudet laitteet auta mitään, jos lämpötilat säädetään liian korkeiksi, miehet toteavat kuin yhdestä suusta. 6 7

5 Ajassa Kestävien hankintojen vuosiseminaarissa palkitaan edelläkävijöitä Ensimmäistä kertaa järjestettävä Kestävien hankintojen vuosiseminaari kokoaa yhteen julkisten hankintojen ammattilaiset Suomessa. Päättäjille, hankkijoille sekä palveluiden ja tuotteiden toimittajille on tarjolla uusinta tietoa tulevasta hankintalainsäädännöstä, kestäviin hankintoihin ohjaavista aloitteista ja ympäristöasioiden huomioimisesta käytännössä. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja ympäristöministeri Ville Niinistö. Vuosiseminaarissa julkistetaan ja palkitaan myös Kestävä julkinen Resurssit haltuun teollisen symbioosin avulla Suomessa testataan nyt ainutlaatuista menetelmää, jossa yritykset aktiivisesti verkottuvat keskenään ja luovat raaka-aineista tai hyödykkeiden sivuvirroista uutta liiketoimintaa. Teollisissa symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Näin toisen sivuvirta tai jäte muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia. Vuoden alussa käynnistyneessä hankkeessa selvitetään yhteistyössä Sitran ja muiden kumppaneiden kanssa, miten eri toimijoiden välisiä teollisia symbiooseja voitaisiin edistää kansallisella tasolla. Hankkeessa kokeillaan konkreettisia keinoja synergioiden lisäämiseksi esimerkiksi työpajatoiminnan ja resurssitietokannan avulla. Työpajoissa tunnistetaan synergiat Työpajassa materiaalien tarjoajat, hyödyntäjät ja palveluntuottajat saatetaan yhteen ja hankkija kilpailun voittajat. Kilpailussa etsitään esimerkkejä kestävää kehitystä edistävästä strategisesta hankintatoiminnasta. Toinen kilpailusarja nostaa esiin yksittäisiä hankintoja, joissa on sovellettu hankintamenettelyä siten, että se luo mahdollisuuksia kestävälle tuotekehitykselle. Hyvillä esimerkeillä halutaan innostaa hankkijoita kehittämään omaa hankintatoimintaa. Kestävien hankintojen vuosiseminaari Helsingissä Kuvat: Harri Hämäläinen, Jyrki Sahinoja / Vastavalo yritykset saavat asiantuntija-apua synergioiden tunnistamisessa ja niiden toteutumisen edistämisessä. Työpajoihin osallistuu James Woodcock Iso-Britannian National Industrial Symbiosis Programme -ohjelmasta (NISP). Sen avulla jo yritystä on menestyksekkäästi pystynyt optimoimaan ainekiertojaan. Työpajat on tarkoitettu erityisesti yritysten ja organisaatioiden tuotannosta, materiaali-, energia- tai jäteasioista ja toiminnan kehittämisestä vastaaville sekä resurssien käyttöä edistävien palvelujen tuottajille. Ensimmäinen työpaja pidettiin alkuvuodesta Helsingissä. Seuraava työpaja järjestetään 11. huhtikuuta Jyväskylässä. Paula Eskola, Motiva, , Kuva: Eero J. Laamanen / Vastavalo Sähköä kuluu kodeissa entistä enemmän Ekosuunnittelumääräykset ovat selvästi vähentäneet kodin laitteiden sähkönkäyttöä, mutta lämmitykseen ja lisälämmitykseen kuluu entistä enemmän sähköä. Kotitalouksien sähkönkäyttö on lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2011 yli kahdella terawattitunnilla liki 20 terawattituntiin. Lisäys on kokonaisuudessaan asuntojen lämmityksen sähkönkäyttöä. Kodin laitteisiin sen sijaan kuluu sähköä yhtä paljon kuin aiemmin: televisioiden ja valaistuksen sähkönkäytön lasku on kompensoinut muiden laiteryhmien kulutuksen kasvua. Valaistuksen osuus kotitalouksien sähkönkäytöstä väheni kahdeksaan prosenttiin aiemmasta 14:sta. Televisioiden valmiustilakulutusten rajaaminen on taittanut ruutukoon kasvun tuomaa kulutuksen lisäystä. Kulutusmuutosten taustalla ovat EU:n ekosuunnitteludirektiivin nojalla annetut asetukset. Kuitenkin tietotekniikan laitteiden sähkönkäyttö on viidessä vuodessa kaksinkertaistunut, koska laitteet ovat yleistyneet nopeasti eikä siirtyminen pöytäkoneista tehokkaampiin kannettaviin ole riittänyt kumoamaan volyymikasvua. Tietotekniikka ja televisiot oheislaitteineen kuluttavat tällä hetkellä yhtä paljon sähköä kuin kylmälaitteet. Lämmitys kasvattaa kotien sähkölaskua Sähkönkäyttö lisä- ja tukilämmitykseen on lisääntynyt erityisesti öljylämmitteisissä pientaloissa, joissa öljylämmityksen rinnalla käytetään ilma- ja ilmavesilämpöpumppuja. Ajassa Lämmitysjärjestelmien sähkönkäyttöä lisää myös uudisrakennusten lämmönjakotapana yleistynyt vesikiertoinen lattialämmitys, jonka kiertovesipumput kuluttavat noin 25 prosenttia enemmän energiaa kuin patterilämmityksen. Kulutusta kasvattaa myös koneellisen ilmanvaihdon yleistyminen. Tuloilmaa lämmitetään sähköllä myös kaukolämmöllä ja öljyllä lämmitetyissä taloissa. Tiedot ilmenevät helmikuussa julkistetusta Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksesta jonka on toteuttanut Adato Energia Oy. Tutkimusta ovat rahoittaneet työ- ja elinkeinoministeriö, Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus ry ja Energiateollisuus ry. Motiva Oy oli mukana tutkimuksen ohjausryhmässä. Tutkimuksessa selvitettiin koti talouksien sähkönkäyttöä ja sen jakaantumista eri laitteille sekä sähkönkäytön kehitystrendejä. Virve Rouhiainen, (09) , Adato Energia Oy Tiedä enemmän energiasta Kysy, keskustele, tiedä ja toimi. Kuluttajien energianeuvonta vahvistaa palvelujaan keväällä, jotta tieto järkevästä energiankäytöstä arjessa ja erilaisissa elämäntilanteissa tavoittaisi suomalaiset. Alueellista neuvontaa on tarjolla jo 16 maakunnassa, tiedonlähteille opastava eneuvonta.fi-portaali esitellään huhtikuussa ja samaan aikaan starttaa valtakunnallinen puhelinneuvonta. Neuvontaa annetaan asumisen ja kodin energiansäästöstä, kestävästä rakentamisesta, energiatehokkuutta lisäävästä remontoinnista sekä järkevästä liikkumisesta. Energianeuvojat voi tavata myös Oma Koti messujen neuvontapalvelu alueella. Tervetuloa Helsingin Messukeskukseen osastolle 2g61. Täältä löydät energianeuvontaa Etsi tietoa, kysy ja keskustele: Löydä oma energianeuvoja läheltäsi: Energianeuvontaa puhelimitse, puh * rakentamiseen ja remontointiin liittyen ma 9 12 ja ke asumiseen ja kodin energiansäästöön liittyen ti 9 12 ja to *) puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 6,91 snt/min. ja matkapuhelinverkosta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. Luottakaamme Ekotehokkuuteen Duunarit! vieraskynä Raimo Lovio professori Aalto-yliopisto Väitän, että me kaikki duunarit ammattiin ja asemaan katsomatta voimme luottaa ekotehokkuuteen tulevaisuuden työllisyyden hyvänä takaajana. Yksi esimerkki valaisee asiaa paremmin kuin kymmenen makrotalousfraasia. Kymmenen vuotta sitten tutkin Motivan kanssa ilmastomyötäisten innovaatioiden juurruttamista. Motivan teknologia-asiantuntija Heikki Härkönen suositti aiheeksi energiatehokkaita LED-tuotteita. Aihe tuntui hieman uudelta ja päädyin tutkimaan pellettejä ja ESCO-liiketoimintaa. Hyviä aiheita nekin, mutta kyllä Härkönen tiesi mistä puhui. Nykyisin hän toimii Suomen Valoteknillisen Seuran toimitusjohtajana. Kun seuran sivuilta alkaa perehtyä suomalaisiin LED-yrityksiin, niin päätyy pian pitkään listaukseen. Tässä alkua: Oversol ja Lumi Group Oy (perustettu 2000). Turkulainen alan pioneeriyritys, kehittänyt mm. saunoissa käytetyn ledlitin ja paljon muuta. Tytäryhtiö Lumi Group tuottaa katuvalaisimia. Ledil Oy (perustettu 2002). Salolainen Ledil työllistää jo 65 duunaria led-optiikan huipputeknologian kehittäjinä. Valittu kaksi kertaa Entrepreneur of the Year -kisan kaupan sarjan voittajaksi. Easy Led (perustettu 2006). Salossa toimii tämäkin yritys. Yli 10 duunaria työllistävä tuotekehitys- ja kokoonpanoyhtiö tekee isoja valaistusjärjestelmiä. Hella Lightning Finland Oy (perustettu 50-luvulla). Yritys on nykyisin Pohjoismaiden johtavia LED-tuotteiden valmistajia. Työllistää Perttelissä Salossa 170 duunaria. Greenlux Finland Oy (perustettu 2007). Noin 10 duunaria työllistävä yritys toimii Helsingissä ja Somerolla. Se tekee valaisimia mm. parkkihalleihin. Valopaa Oy (perustettu 2007). Oululainen yritys sai tammikuussa 2 miljoonan sijoituksen pääomasijoittajalta lisärahoitukseksi kasvun kiihdyttämiseen. Valoya Oy (perustettu 2009). Helsinkiläisessä yrityksessä yli 10 duunaria on kasvihuoneiden valaisun kimpussa. Listaa voisi jatkaa, mutta jo nämä työllistävät kohta yli 300 henkilöä. Aalto-yliopisto pyrkii tukemaan LED-yritysten menestystä. Esimerkiksi yliopiston energiatehokkuus-ohjelmassa tutkitaan professori Liisa Halosen johdolla LED-valojen käyttöä tieliikenteen valaistuksessa. Faktat puhuvat puolestaan, ja tämä on vain yksi esimerkki. Ekotehokkuus synnyttää kannattavaa liiketoimintaa, ja se työllistää. P.S. Motivan 20 vuotta jatkunut edelläkävijän työ ekotehokkuuden puolesta kantaa kaikkien duunareiden kouriin sopivia hedelmiä. Kuva: Jouni Juntunen 8 9

6 Hyvin tehty Hyvin tehty Kokonaisuus Moduuliajattelu auttaa, kun tuotteen elinkaarta ja jäljitettävyyttä selvitetään. Riitta Lempiäinen (vas.) havainnollistaa Suvi Salmelan kanssa ajattelua muovipalikoilla. on osiensa summa Ekosuunnittelussa on tärkeätä tutkia kokonaisuuksia, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Niin menetellen saadaan ote tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN KUVA: Brendan Delany Kun tuotteita ja palveluita kehitettäessä pyritään tekemään ympäristön kannalta kestäviä päätöksiä, tarvitaan taustalle monipuolista tietoa ja tiedon hallintaa. Tarkasteluissa on palattava tuotannon alkujuurille, raaka-aineisiin, niiden kuljetukseen, tuotannon eri vaiheisiin, välituotteisiin, käytettyyn energiaan, mahdollisiin tuotannosta syntyviin jätteisiin ja sivuvirtoihin. Vasta sitä kautta päästään kiinni elinkaariajatteluun. Kokonaisuuden hahmottamisessa ja tiedon hallinnassa auttaa systeeminen lähestymistapa, sanoo Motivassa TUORE-osaamisverkostoa koordinoiva asiantuntija Riitta Lempiäinen. Myös käytön jälkeinen vaihe mukaan tarkasteluihin Suunnittelussa on otettava huomioon myös tuotteen käytön jälkeinen vaihe. Uudelleenkäyttö, kierrättäminen ja hyödyntäminen ovat vaihtoehtoja hävittämiselle. Meillä on nykymaailmassa paljon melko kouriintuntuvia esimerkkejä siitä, mitä vaikutuksia tuotteilla on luonnonvarojen käytölle ja ympäristölle, jos niiden käytön jälkeistä vaihetta ei huomioida. Ajatellaanpa vaikkapa esimerkiksi käytettyjen elektroniikkalaitteiden päätymistä kehittyvien maiden markkinoille ja pahimmassa tapauksessa kaatopaikoille, joista laitteiden sisältämiä kalliita raaka-aineita päätyy ympäristömyrkyiksi. Lempiäisen mielestä on tärkeätä suunnitella jo tuotteen kehitysvaiheessa siihen käytettävien materiaalien jatkokäyttömahdollisuuksia. Luonnonvarojen rajallisuuteen on mielestäni monilla tahoilla herätty, ja nykyään löytyy jo useita toimijoita, jotka kehittävät tuotteitaan ja palveluitaan yhtenä kokonaisuutena. Jo suunnitteluvaiheessa on mahdollista tehdä päätöksiä, joilla edistetään resurssitehokasta ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioivaa toimintaa. Elinkaariajattelu suunnittelun lähtökohtana Ekosuunnittelu sekä uuden tuotteen kehittämisessä että tuotteiden ja toimintojen parantamisessa on osa suunnitteluprosessia, Lempiäinen korostaa. Lopullinen ratkaisu on aina kompromissi monista asioista. Niinpä päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon kovin erilaisia asioita, kuten Ekosuunnittelun tuloksia Hyvin tehty -artikkelisarjassa esitellään ekosuunnittelun toteutumista käytännössä, ja sitä, miten kestävän kehityksen periaatteet on otettu huomioon suunnittelussa. tuotteen käyttötarkoitus, siihen liittyvät tekniset vaatimukset, suorituskyky, liiketoiminnan riskit sekä taloudelliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Suunnittelussa on lähdettävä liikkeelle systeemien sisäisen rakenteen kuvaamisesta. Kaikissa tuoteketjun vaiheissa prosessiin syötetään materiaaleja, energiaa ja vettä. Varsinaisten tuotteiden lisäksi tuotannosta syntyy myös sivutuotteita, nestemäisiä tai kiinteitä jätteitä tai päästöjä. Elinkaaritarkasteluissa pyritään selvittämään koko tuoteketjun tai palvelun vaikutuksia ympäristöön. Se on myös taloudellisesti kannattavaa, Lempiäinen korostaa. Hyötyä kaikille Yritykset, asiakkaat ja erilaiset sidosryhmät voivat kaikki hyötyä ekosuunnittelun tuloksista. Kaikkia hyötyjä ei saavuteta lyhyellä aikavälillä, vaan niitä tulee esiin vasta pitemmän aikavälin tarkasteluissa. Yrityksen kilpailukyky voi esimerkiksi imagosyistä parantua tai kustannuksia pystytään pienentämään. Myös rahoittajien ja sijoittajien kiinnostus yritystä ja sen tuotteita ja palveluita kohtaan voi kasvaa. Kun tietämys tuotteesta ja sen ominaisuuksista lisääntyy, niin sekä tuotetta valmistava yritys että sen tuote voivat muuttua yhä useampien kuluttajien mielestä kiinnostavaksi. Kyllä tuote, jonka voidaan osoittaa aiheuttavan vähemmän haittaa ympäristölle, on monelle meistä luotettava ja turvallinen valinta, Lempiäinen vakuuttaa ja suosittelee osallistumista TUORE-osaamisverkoston aktiiviseen toimintaan. TUORE-osaamisverkosto edistää luotettavan, puolueettoman ja asiatietoihin perustuvan viestinnän toteutusta

7 Uusiutuva Energia Uusiutuva Energia Innostusta ja ristiriitoja tuulivoiman kaavoituksessa Valtioneuvosto edistää strategiansa mukaisesti tuulivoiman rakentamista ja ympäristöministeriö ohjeistaa, miten sitä pitäisi edistää kaavoituksessa. Maakuntakaavassa tuulivoimalle varattujen alueiden käytöstä päättää kuitenkin kunta. Tästä on kehittynyt joitakin ristiriitatilanteita, joista Muoniossa kunnan kaavapäätöksestä on tehty valitus hallinto-oikeuteen. Kaavoituksella halutaan ehkäistä tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat luonnolle ja ihmisten elinympäristölle. Ongelmia kuitenkin syntyy, kun kunta päättää rakennusluvasta. TEKSTI: HARRIET ÖSTER Kuvat: Studio Timo Heikkala Oy S uomen uudessa energia- ja ilmastostrategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa tuulivoiman sähköntuotanto yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Valtio ohjaa tuulivoimarakentamista etsimällä tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet ja samalla sovittamalla eri toiminnot yhteen kaavoituksen eri vaiheissa. Näin halutaan ehkäistä tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat luonnolle ja ihmisten elinympäristölle. Alueiden käytön suunnittelussa maakuntakaava ja yleiskaava edustavat yleispiirteistä tasoa, kun taas asemakaava määrittelee yksityiskohdat. Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto, yleis- ja asemakaavan laatii kunta. Useat kunnat voivat myös yhteistyössä laatia yhteisen yleiskaavan. Suurten tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa. Rakennusluvan voi myöntää asemakaavan, tai tietyin edellytyksin suoraan yleiskaavan perusteella. Kaavoituksen eri tasojen välille syntyy ristiriitaa, kun maakuntakaavassa jokin alue on varattu tuulivoimarakentamiselle, mutta kunta hylkää asemakaavaehdotuksen tuulipuiston rakentamisesta kyseiselle alueelle. Syntynyt tilanne on lainsäädännöllisesti tulkinnanvarainen, mutta mikään 12 1 /2013 ehdotus hylättiin, koska tuulipuiston rakentamisesta aiheutuu merkittäviä maisemahaittoja, jotka heijastuvat kestämättömällä tavalla luontomatkailuyritysten toimintaedellytyksiin kunnassa. Tuulivoimarakentaminen ei ole riittävän hyvin yhteen sovitettavissa alueen muun käytön kanssa, eikä kaavaehdotus vaali riittävällä tavalla alueella ja sen ympäristössä esiintyviä maisema- ja luontoarvoja. Kaikkea tätä oli jo selvitetty YVAmenettelyn yhteydessä, eikä silloin todettu sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka eivät olisi hyväksyttäviä ja siten estäisivät hankkeen toteuttamisedellytykset. Ennakoitavuuden puute suurin ongelma oikeusistuin ei vielä ole tulkinnut tämäntapaista tilannetta. Toisaalta maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleis- ja asemakaavaa. Viranomaisten on lain mukaan suunnittelussaan otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei vaikeuteta sen toteuttamista. Toisaalta kunnalla on lainmukainen itsemääräämisoikeus, myös asemakaavoituksen suhteen. Muonio käänsi yllättäen takkinsa Lokakuussa Muonion kunta hylkäsi Mielmukkavaaran alueen tuulipuiston asemakaavaehdotuksen. Lapin liiton teettämien selvitysten perusteella Mielmukkavaaran alue on Tunturi- Oulun Vihersaaren tuulivoimala katsottuna Koskikeskuksesta. Sivun taustakuvana on lausuntokierroksella parhaillaan oleva Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jossa on tuulivoimalle soveliaat alueet (tv) merkitty. Lapin maakuntakaavassa osoitettu nimenomaan tuulipuistolle. Neljä vuotta kestäneiden ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavamenettelyiden aikana ei tullut esiin mitään osoitettavissa olevaa estettä tuulipuiston rakentamiseen. Päinvastoin, hanke on selvitysten ja viranomaisten lausuntojen mukaan toteutuskelpoinen, sanoo hanke-esityksen takana olevan wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen. Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen tällaiselle hankkeelle edellyttää perusteellista arviointityötä. Sitten kunnanvaltuusto voi kuitenkin yht äkkiä hylätä kaiken ilman tarkempia perusteluja, Holttinen sanoo. Muonion kunnanvaltuuston kokouspöytäkirjan mukaan asemakaava- Mielmukkavaaran alue sijaitsee noin 16 kilometriä Muonion keskustasta, Kilpisjärven maantien varressa. Tuulipuistoon on suunniteltu rakennettavan 15 tuulivoimalaa, yhteisteholtaan 45 megawattia. Myllyjen on arvioitu tuottavan sähköä 110 gigawattituntia vuodessa, joka vastaisi noin neljännestä koko Tunturi-Lapin sähkönkulutuksesta. Jatkuu seuraavalla sivulla 1 /

8 Uusiutuva Energia Uusiutuva Energia Innostusta ja ristiriitoja tuulivoiman kaavoituksessa Wpd on valittanut Muonion kunnan päätöksestä Rovaniemen hallintooikeuteen. Yhtiön mukaan päätöksessä on sivuutettu, että kunnalla on lakisääteinen velvollisuus edistää maakuntakaavojen toteutumista. Wpd:n käsityksen mukaan kunnan päätös on perusteeton ja lainvastainen, ja siksi vaaditaan sen kumoamista. Lähdemme nyt oikeudessa testaamaan, missä vaiheessa kunnan itsemääräämisoikeus siirtyy mielivallan puolelle. Mikä merkitys on maakunnallisella suunnittelulla, jos kunta voi mielivaltaisesti päättää toisin? Asian ydin on menettelyn ennakoitavuuden puute. Kunnanhallitus oli koko ajan valmistellut kaavaluonnosta ja asemakaavaehdotusta, mutta hylkäsi kaiken, kun asia oli viimeisen kerran käsittelyssä, Holttinen toteaa. Hallinto-oikeudessa asian käsittely kestää arviolta vuoden verran. Korkein hallinto-oikeus ratkaisee viime kädessä Ympäristöministeriön puolelta ei kommentoida yksittäisten hankkeiden suunnittelua. Ristiriitatilanteita voi syntyä hyvin erilaisista syistä, eikä tapauksiin oteta julkista kantaa. Ristiriitatilanteessa lakia tulkitaan tapauskohtaisesti ja sen tekee viime kädessä korkein hallinto-oikeus, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Agneta Nylund. Nylund toteaa, että parhaillaan maakuntakaavoja tuulivoimaa varten on laadittavina lähes kaikissa maakuntien liitoissa ympäri Suomea. Myös kuntien tuulivoimakaavoitus on vilkasta. Innostus tuulivoiman rakentamiseen on selvästi näkyvissä. Joissakin tapauksissa suunnittelu etenee joustavasti, kun toisissa tulee eri syistä viivästyksiä ja tarvitaan lisää selvityksiä. On erittäin tärkeätä huomioida tuulivoimahankkeiden kaikkia mahdollisia vaikutuksia ja käydä vuoropuhelua jo kaavoituksen alkuvaiheessa, Nylund sanoo. Kaavoituksen lähtökohtina tuulivoima-alueiden valintaan ovat tietenkin tuuliolosuhteet sekä teknis-taloudelliset seikat. Heti alussa pitää myös ottaa huomioon ympäristönäkökohdat, kuten vaikutukset maisemaan ja linnustoon sekä ihmisten elinympäristöön ja asutukseen, eli lähinnä meluhaitat. Puolustusvoimien kanta vasta selkeään ehdotukseen Kolmannen ryhmän huomioitavia tekijöitä muodostavat liikenteen, lähinnä lentoliikenteen, ja puolustusvoimien toimintaedellytysten vaatimukset. Puolustusvoimat voi ottaa kantaa tuulivoimahankkeeseen vasta, kun voimalan ja sen sijainnin riittävän yksityiskohtaiset tiedot ovat olemassa, Nylund toteaa. Aikaisemmassa vaiheessa puolustusvoimat ei voi ottaa kantaa, koska tutkalaitteiden sijainti ei ole julkinen tieto. Työ- ja elinkeinoministeriössä keskustellaan tuulivoimayhtiöiltä ke- rättävästä rahastosta, josta puolustusvoimille korvattaisiin uuden tutkan rakentamiskulut, kun tuulivoimarakentamisesta aiheutuu haittaa. Rahastohanke on vasta aluillaan. Heti alusta alkaen tuulivoimarakentamisen suunnittelussa tarvitaan vuoropuhelua viranomaisten ja osallisten kesken. Koko suunnittelun aikana on pidettävä yhteyttä kaikkiin asianosaisiin: maanomistajiin, asukkaisiin, paikallisiin yhdistyksiin ja niin edelleen, Nylund sanoo. Jos suunnitelmiin tulee vastoinkäymisiä myöhäisessä vaiheessa, asioiden selvittäminen jälkikäteen jarruttaa turhaan suunnittelun etenemistä. Ristiriitatilanteessa lakia tulkitaan tapauskohtaisesti ja sen tekee viime kädessä korkein hallinto-oikeus. Tuulivoimavaraus maakuntakaavassa eduksi Tuulivoimarakentajien kokemukset voivat vaihdella paljonkin kohteesta toiseen. Kolme vuotta toimineella TuuliSaimaa Oy:lla on kymmeniä kehityshankkeita eri puolilla Suomea. Yhtiöllä on tavoitteena rakentaa Suomeen noin 200 MW tuulivoimaa. TuuliSaimaan toimitusjohtaja Petteri Laaksosella on myönteinen kuva tuulipuistohankkeiden etenemisestä, kun maakuntakaavassa on osoitettu alueita tuulivoimarakentamiselle. Silloin maakuntakaavasta on hyötyä ja kaavoitus sujuu helpommin. Kunnissa on pääsääntöisesti voimakas tahto toteuttaa tuulivoimahankkeita, Laaksonen sanoo. Ellei alueita ole maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimalle, tulee helposti ongelmia. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tuulivoimavarauksia ei maakuntakaavassa ole ja on päätetty, että kaikki yli seitsemän turbiinin tuulipuistoalueet on ensin merkattava siihen. Uuden maakuntakaavan laatiminen kestää kymmenkunta vuotta, joten tuulivoimahankkeet etenevät hyvin hitaasti. Laaksosen mielestä on ongelmallista, että maakuntakaavan vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö on kiristänyt otteensa ja vaatii entistä enemmän selvityksiä maakuntakaavaan merkityistä alueista. Esimerkiksi Etelä-Karjalan maakuntavaltuuston vahvistamasta maakuntakaavasta ympäristöministeriö karsi pois kaikki tuulivoimarakentamiselle osoitetut alueet. Lehtitietojen mukaan Etelä-Karjalaan suunnitellulla tuulivoima-alueella on löydetty merkittävän kokoinen kaakkuriyhdyskunta. Kaakkuri on uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä laji. Ympäristöministeriön toimilla kaavoitusvaltaa siirtyy pois kunnilta ja maakunnilta muutamalle virkamiehelle, Laaksonen sanoo. Samoin asemakaavan laadinnassa kunnalla on kaavoitusvalta, mutta ELY-keskus ohjeistaa, miten pitää tehdä. ELY-keskuksen virkamies päättää myös siitä, milloin hanke vaatii YVA-menettelyn. Yhteistyöstä voimaa lähienergiaan Uusiutuvan energian edunvalvojana ja edistäjänä Suomessa on monta erillistä yhdistystä. Yhteistä puolestapuhujaa oma- tai lähienergian tuotannon ratkaisuille ei ole ollut. Uusiutuvan energian pientuotannon esiinmarssi on ollut Suomessa hidasta ja palvelut osin kehittymättömät. Kuluttajan näkökulmasta se on ongelmallista, sillä tieto ja palvelut oman energiantuotannon mahdollisuuksista ovat hajallaan eikä päätösten tueksi ole saatavilla luotettavaa yhteistä näkemystä. Motiva halusi selvittää yhdessä Sitran kanssa uusiutuvan energian pientuotannon toimijoiden yhteisiä nimittäjiä. Selvityksen tekijäksi valittiin energia-alan monitoimimies Petri Koivula ja yhteistyön mahdollisuuksien ja merkitysten selvittäjäksi Vaikutustoimisto Freud Oy. Freud jätti hankkeen loppuraportin tammikuussa. Mistä biokaasu on tehty Motivan tuottama uusi opas sisältää perustietoja biokaasun tuotannon mahdollisuuksista maatilalla. Opas on suunnattu maatiloille ja muille biokaasun tuotannosta kiinnostuneille tahoille. Opas on päivittäen työstetty Fredrik Ekin kirjoittamasta Produktion av biogas på gården -oppaasta, jonka on julkaissut Svenska lantbrukssällskapens förbund. Motiva on tuottanut oppaan työ- ja elinkeinoministeriön tilaamana sekä suomeksi että ruotsiksi. Yhteinen brändi tarvitaan Eri tahoilla on hurjan paljon halua tehdä yhdessä. Mielestäni sellainen tahtotila on päällä, selittää Freudin toimitusjohtaja Rami Saarela. Yhteiselle toiminnalle on toki esteitäkin. Asiat nähdään vielä oman erikoisalan läpi ja sitä pidetään tärkeimpänä. Kun joku edustaa esimerkiksi aurinkoenergiaa, hän näkee oman teknologiansa erityisen tärkeänä. Nyt kuitenkin alalla on ymmärretty, että tietoa oma- tai lähienergian tuotannosta ja saatavilla olevista palveluista voitaisiin ja pitäisi tarjota yhdessä. Yhteisen tekemisen omistajuus on tähän asti puuttunut. Motivan tai Sitran tapaisille toimijoille se ei sovi, tarvitaan business-omistajuutta, Saarela selittää. Saarela toivoo, että ala pystyy luomaan yhtenäisen brändin, jonka alla eri uusiutuvan energian pientuotannon toimijat löytävät yhteisen toimintakentän. Toistaiseksi sellainen yhteinen yksi ääni puuttuu, kun on niin monta puhujaa, mutta nyt lähellä tuotetulle uusiutuvalle energialle ollaan luomassa yhteistä katto-organisaatiota ja toisaalla puuhataan yhteistä tietoportaalia. Produktion av biogas på gården Biokaasun tuotanto maatilalla Opas on saatavana sähköisenä osoitteesta

9 ENERGIANSÄÄSTÖ Energiansäästö Energiansäästöviikko laajeni maailmalle - Tarjosimme viikon aikana konkreettisia ideoita esimerkiksi energiansäästöstä, lajittelusta ja liikkumisesta, sanoo Laura Kantanen Metson Kestävän kehityksen tiimistä. Kansainvälinen teknologia- ja palvelutoimittaja Metso toteutti viime lokakuussa konserninlaajuisen energiansäästöviikon, jonka piirissä oli metsolaista yli 50 maassa. Teksti: Juha Kontu Kuva: Nina Kaverinen Toisen kerran maailmanlaajuisesti toteutettu teemaviikko onnistui hienosti. Metsolaiset lähtivät aktiivisesti mukaan. Energiansäästöviikolle oli selvä sosiaalinen tilaus. Ihmiset innostuivat ja kokivat asian omakseen. Eteenpäin konkretian kautta Energiansäästöviikon ideologia sopii hyvin yhteen Metson omien energiatehokkuustavoitteiden ja -ohjelman kanssa. Vähennämme oman tuotantomme energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2015 mennessä 15 prosenttia ja vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia. Teemaviikko vie osaltaan kohti tätä yhtiötason tavoitetta, sanoo Laura Kantanen Metson Kestävän kehityksen tiimistä. Energiansäästöviikko on tehokas tapa viestiä sisäisesti siitä, mihin me Metsossa uskomme. Samalla se levittää haluttua energiatehokkuussanomaa ja -ajattelua riippumatta siitä, missä maassa toimimme. Energiansäästöviikon suunnittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. Metson energiansäästöviikko toteutettiin jokaista koskettavilla konkreettisilla teemoilla. Punaisena lankana oli se, mitä jokainen voi tehdä energiankäytön tehostamiseksi ja turhan kulutuksen vähentämiseksi. Jätimme tarkoituksella pois maailmoja syleilevät linjaukset, jotka ovat toki tärkeitä, mutta jäävät helposti etäisiksi. Emme myöskään lähteneet opettamaan muita sormi pystyssä. Sen sijaan tarjosimme ideoita, joihin monet tarttuivat. Esimerkiksi menenkö pyörällä töihin? Lajittelenko energiajakeet? Sammutanko päivän päätteeksi valot? Käytännönläheiset asiat koskettavat meitä kaikkia. Pienillä teoilla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia silloin, kun riittävän suuri joukko väkeä lähtee mukaan. Paikallinen soveltaminen onnistumisen avain Konsernin Kestävän kehityksen tiimi Helsingissä suunnitteli ja tuotti viikon perusaineistot. Materiaalin sovittaminen paikallisesti tapahtui 150 markkinointiviestintäammattilaisen voimin. Kun Energiasäästöviikko toteutetaan 50 maassa, se merkitsee myös haasteita. Kriittisin tekijä on riittävän pitkä suunnittelu- ja toteutusaikataulu, Kantanen sanoo. Kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. On myös tunnistettava eri maiden erilaiset materiaalitarpeet. Kieliversioita täytyy olla mahdollisimman paljon, koska omalla äidinkielellä sanomat menevät parhaiten perille. Viikon päämediana käytettiin Metson globaalia Avenue-intranetpalvelua. Intrassa oli Energiasäästöviikolle oma sivu, jonka alle oli koottu runsaasti asiaan liittyvää materiaalia. Sivulla oli myös päivittäin vaihtuva teemanosto ja päivän vinkki. Viikon päätyttyä kokemuksia voitiin jakaa edelleen intran keskustelufoorumissa. Palautteen määrä ylitti odotukset, se osoittaa asian herättäneen kiinnostusta. Hyödynsimme myös sosiaalista mediaa ja pidimme Energiansäästöviikon esillä Twitterissä ja Facebookissa. Myös Metson ulkoisen verkkopalvelun yhteiskuntavastuunosio oli kytketty mukaan. Kokemukset sosiaalisen median käytöstä ovat positiiviset. Onnistumisen puolesta puhuu myös palautteen määrä, jota tuli moninkertaisesti siihen, mitä olimme odottaneet, Laura Kantanen iloitsee. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan ensi syksyn teemaviikkoa

10 Energiatodistus Energiatodistus Rakennusten energiatodistukset uudistuvat Rakennusten energiatodistukset uudistuvat laki rakennuksen energiatodistuksesta vahvistettiin 18. tammikuuta, ja se tulee voimaan kesäkuun alussa. Uudistuksen keskeinen muutos koskee vanhoja pientaloja, jotka tulevat vaiheittain energiatodistuksen piiriin. TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL Kuva: Hannu Laatunen / Vastavalo Energiatodistus tarvitaan kesäkuun 1. päivän jälkeen uudisrakentamisessa kuten aiemminkin: todistus laaditaan rakennuslupavaiheessa. Lakiuudistus tuo vanhat pientalot energiatodistuksen piiriin vaiheittain: ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan vasta 1. heinäkuuta Vanhoille pientaloille energiatodistus tarvitaan, kuten muillekin rakennuksille, rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Energiatodistusta ei kuitenkaan tarvita loma-asunnoille, alle 50 m 2 rakennuksille, suojelluille rakennuksille, lyhytaikaisesti vuokratuille rakennuksille, konsernin sisäisessä vuokrauksessa oleville rakennuksille eikä erikoisrakennuksille. Energiatodistus on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta aina rakennuskohtainen. Pientalon energiatodistuksen laatimiskustannus on arviolta euroa ja asuinkerrostalon noin euroa. Toteutuneet kustannukset ovat tapauskohtaisia. Energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Vertailussa rakennus, eivät käyttäjien tottumukset Rakennuksen energialuokitus perustuu E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Kertoimet ovat samat kuin uudisrakentamista koskevissa rakentamismääräyksissä. Energiatodistus tarjoaa ostajalle tai vuokraajalle rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin perustuvaa tietoa, joka ei ole riippuvainen käyttäjien käyttötottumuksista. Todistus auttaa vertailemaan rakennusta, ei sen nykyistä käyttäjää. Todistuksessa on ilmoitettava toteutunut ostoenergiankulutus, jos tieto on saatavilla. Olemassa olevalle rakennukselle laaditussa energiatodistuksessa ovat mukana kyseiselle rakennukselle tehdyt energiansäästösuositukset. Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt tekijä, jolta edellytetään rekisteröitymistä valvontaviranomaisen laatijarekisteriin. Pätevyystasoja on kaksi; korkeamman tason pätevyys tarvitaan yleensä vain koneellisesti jäähdytettyjen uudisrakennusten energiatodistusten laadintaan. Energialuokat esille Rakennuksen energialuokka esitetään myynti- ja vuokrausilmoituksissa tunnuksilla A G. Jos rakennuksella on voimassa oleva vanha energiatodistus, energialuokkaan lisätään alaindeksinä kumottuun energiatodistuslakiin viittaava vuosiluku (A2007 G2007). Energiatodistuksen on oltava nähtävillä myytävien tai vuokrattavien rakennusten tai tilojen näytöissä ja todistus on annettava ostajalle ja vuokralaiselle. Energiatodistuksen on oltava esillä yli 500 neliön yleisöpalvelutiloissa. Energiatodistusten laadintaa sekä pätevöityneitä tekijöitä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. ARA ylläpitää rekisteriä pätevistä tekijöistä ja valvoo laadittujen energiatodistusten laatua sekä todistusten käyttöä. Neuvontaa tarjolla Motiva tarjoaa energiatodistuksiin liittyvää neuvontapalvelua ympäristöministeriön toimeksiannosta. Neuvontapalvelu on verkossa osoitteessa www. motiva.fi/energiatodistus suomeksi ja ruotsiksi. Kysymyksiä voi esittää verkon kautta, sähköpostitse: tai ottamalla yhteyttä puhelinneuvontaan tiistaisin ja torstaisin klo 9 12 puh Energiatodistus tarvitaan uudisrakentamisessa lain voimaantulosta alkaen. Energiatodistus tarvitaan myynnin tai vuokrauksen yhteydessä: Asuinkerrostaloille sekä uudehkoille eli vuoden 1980 jälkeen rakennetuille pientaloille alkaen. Rivi- ja ketjutaloille sekä liike- ja toimistorakennuksille alkaen. Hoitoalan rakennuksille sekä kokoontumis- ja opetusrakennuksille alkaen. Vanhemmille eli ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille alkaen. Vanhat todistukset ovat voimassa voimassaoloaikansa mukaisesti, osana isännöitsijäntodistusta annetut energiatodistukset ovat voimassa 2014 loppuun asti. Vanhan lain mukaisesti energiatodistuksen laatijakokeen suorittaneiden pätevyydet ovat voimassa enintään vuoteen Neuvontamenettely käyttöön rakennusten ilmastointijärjestelmien tarkastuksissa Energiatodistuslainsäädännön muutosten yhteydessä kumottiin laki rakennuksen ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta. Suomessa otetaan käyttöön neuvontamenettely myös ilmastointijärjestelmien tarkastusmenettelyissä, lämmitysjärjestelmien kohdalla neuvontamenettelyä on hyödynnetty jo useampia vuosia. Energiatodistus kertoo energialuokan lisäksi myös toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Todistus tarvitaan myös olemassa oleville pientaloille myynnin tai vuokrauksen yhteydessä

11 Kuluttajien energianeuvonta Ruokahävikki ENNE tietoa ja työkaluja kuluttajille Vuoden alussa käynnistynyt Etelä-Karjalan energianeuvonta tsemppaa maakuntalaisia huolehtimaan järkevästä energiankäytöstä arjessa. Kuluttajaneuvonta on yksi osa toimenpidepalettia, jolla kunnat parantavat kokonaisenergiatehokkuutta, viihtyisyyttä ja elintasoa. Teksti: Leila Timonen Kuva: Ari Nakari Etelä-Karjalan energianeuvonnasta voi lainata lämpökameran, jos haluaa tutkailla pientalon lämpö- tai ilmavuotoja. Virpi Valkeapää ja Ville Reinikainen neuvovat asiakkaita lämpökameran käytössä. Etelä-Karjalan liiton aloitteesta ja Euroopan Rakennerahaston tuella startannut Etelä-Karjalan energianeuvonta, ENNE, on läheistä sukua Motivan koordinoimalle alueelliselle neuvonnalle. EU:n hankerahoitusta riittää kesään 2014 saakka, mutta jo tänä vuonna ENNE liittyy Motivan koordinoimaan valtakunnalliseen verkostoon. Emme ehtineet Motivan hakuun viime vuonna, mutta ajatusta kuluttajien energianeuvonnasta pidettiin niin hyvänä, että rahoitus toiminnan käynnistämiseen haettiin muualta, projektipäällikkö Ville Reinikainen Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta sanoo. Palvelua kuntalaisille Lappeenranta ja Imatra ovat maakunnan voimakeskuksia. Niillä on omat ilmasto-ohjelmat ja molemmat ovat liittyneet kuntien energiatehokkuussopimukseen. Pienemmistä naalaisia tarjoamalla tietoa energiakysymysten ratkaisemiseen inhimillisellä tasolla. Ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita ja haluavat tehdä kestäviä valintoja myös kustannusten pienentämiseksi, Imatran kaupunginjohtaja Pertti Lintunen arvioi. Ajankohtaisia energiaratkaisuja Imatra parantaa rakennetun ympäristön energiatehokkuutta kestävän kehityksen pohjalta. Edessä oleva kaukolämpöratkaisu on kokonaisenergiataloudellisesti merkittävä. Tavoitteemme on, että Imatralla on vuoteen 2015 mennessä käytössä ei-fossiilinen purikunnista Rautjärvi on mukana kuntien energiatehokkuusohjelmassa, Ruokolahti puolestaan innostui neuvontapalvelusta. Sopimustoiminta tarjoaa päättäjille pohjan edistää energia- ja ilmastoasioita. Haluamme olla kaupunkina energiatehokas ja palvella kaupunkipolttoaine ja kuluttajalle edullisempi kauko lämpö. Vaihtoehtoja ovat oman biopolttolaitoksen rakentaminen tai kaukolämmön tuotanto Stora-Enson jätevedestä, Lintunen kertoo. Lappeenrannan Kaukaan voimalaitos on Suomen suurin sataprosenttisesti uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä voimalaitos. Se toimittaa noin 85 prosenttia Lappeenrannan kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä. Reinikaisen mukaan Lappeenrannan Energia on myötämielinen myös hajautetulle pienenergiantuotannolle ja esimerkiksi pientalon aurinkopaneelien liittämiselle osaksi talon sähköverkkoa. Aurinkosähköjärjestelmien kiinnostavuutta voisi nyt aktivoida laajemminkin kuntalaisille yhteishankintamenettelyn avulla, hän arvelee. Lämpökamera lisää neuvontaa ENNE-energianeuvonta pitää majaa Lappeenrannan, Imatran ja Ruokolahden kunnantaloilla kahden energianeuvojan voimin. Parasta mainosta palvelulle ovat olleet kuntalaisille lainattavat lämpökamerat, projektipäällikkö toteaa. Myös sähkömittareiden etäluentaan ja lyhentyneeseen laskutusväliin siirtyminen on hämmentänyt eteläkarjalaisia. Olemme saaneet paljon tähän liittyviä kysymyksiä, Reinikainen kertoo neuvonnan ajankohtaisista puheenaiheista. Lisätietoa Etelä-Karjalan energianeuvonnasta: Kuluttajien energianeuvonnalla on uusia kumppaneita ja palvelua 16 maakunnassa. Tietoa neuvontapalveluista: Helsingin Roihuvuoressa käynnistyi viime vuoden marraskuussa kokeilu, jossa selvitettiin voisiko ruokahävikkiä vähentää jakamalla kotitalouksissa ylijäävä ruoka naapuruston kesken. TEKSTI: SUVI SALMELA Kuva: Andre Maslennikov / Lehtikuva Ylijäävä ruoka jakoon naapurustossa Kokeilusta vastaava Heikki Savonen palvelumuotoilutoimisto Palmusta kertoo epäilyksistä kokeilun alkaessa. Arvelimme, että nimenomaan ruoan hakeminen Herkkupesältä olisi ongelmallista. Ensimmäinen kysymys liittyi tietysti turvallisuuskysymyksiin ja pohdimme, uskaltavatko ihmiset ottaa toisten jättämää ruokaa. Kokeilun myötä olemme tehneet täysin vastakkaisen havainnon. Lähes kaikki ruoka, jota taloyhtiön kylmäkellariin on tuotu, on tehnyt kauppansa. Sen sijaan ruoan vieminen jaettavaksi ei luonnistu niin helposti kuin kuviteltiin. Ruoka tuppaa unohtumaan omaan kaappiin pilaantumaan ennen kuin sitä ehtii viemään kylmäkellariin. Toisaalta jaettavaksi päätyvät määrät ovat verrattain pieniä. Aktiivisuus Herkkupesällä on perustunut paljolti siihen, että lähikauppias on tuonut viimeisen käyttöpäivän tuotteita herkkupesälle jakoon, Savonen kertoo. Asukkaat ovat kirjanneet lokikirjaan viemänsä ja tuomansa ruoat. Siitä nähdään, että ruoka vaihtaa omistajaansa, mutta määrät ovat pieniä. Minne syntyy seuraava Herkkupesä? Osa kauppojen myymättä jääneestä ruoasta päätyy jo nyt hyväntekeväisyyteen ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on juuri tehnyt ohjeistuksen asiaa helpottamaan. Lähikauppiaan aktiivisuus todella herätti miettimään, kuinka ylijäävää ruokaa voisi jakaa tehokkaammin kauppojen avulla. Ne ovat keskeisiä logistisia solmukohtia, joille luontevasti sopisi myös ruoan jakajan rooli. Kauppiaan näkökulmasta kyse on markkinoinnista eikä rahaa tarvitsisi kaataa roskiin, Savonen pohtii. Jos ruoan jakaminen omassa taloyhtiössä kiinnostaa, sitä varten on koottu verkkoon ohje, mitä asioita kannattaa selvittää ja huomioida ennen toiminnan aloittamista. Oleellista on tietysti se, onko taloyhtiössä paikkaa, jossa ruokaa voi säilyttää, esimerkiksi kylmäkellaria tai jääkaappia. Jakaminen voisi mainiosti sopia myös ruokapiirin kylkeen. Facebookissakin voitaisiin jakaa ruokaa Kokeilussa ei päästy testaamaan Facebookin mahdollisuuksia, koska vain harva taloyhtiön asukas oli siellä. Mikään ei kuitenkaan estäisi ruoan jakamista sellaisissa taloyhtiöissä, joissa on asukkaiden käytössä yhteinen sosiaalisen median kanava. Sitä kautta välitettyä ruokaa varten ei tarvittaisi erillistä säilytyspaikkaa kun sen voisi hakea suoraan naapurilta. Kiinnostava kohde ruoan jakamiseen olisivat työpaikat. Kokeilimme sitä omalla toimistolla, mutta aktiivisuus jäi aika vähäiseksi. Ensimmäinen askel olisi tietysti se, että muistaisi edes itselleen tuoda evääksi ne illalliselta ylijääneet tähteet, Savonen miettii. MTT:n tutkijan Kirsi Silvennoisen mukaan kotitalouksista heitetään noin 20 kiloa henkeä kohti vuodessa ruokaa roskiin. Huomattavaa on, että 40 prosenttia tuosta määrästä oli täysin pilaantumatonta ja siis syötävää. Juuri tuolle ruoalle toivoisi löytyvän käyttöä roskiinjoutumisen sijaan. Vaikka ruoka tuntuu koko ajan kallistuvan, on sen osuus talousmenois ta pienentynyt jatkuvasti. Kolmessa vuosikymmenessä ruokaan käytettävä osuus tuloista on pienentynyt 20 prosentista noin kymmeneen prosenttiin. Jatkoa luvassa Untuvaisentie 7:ssä konkreettiset toimet ruokahävikin vähentämiseksi jatkuvat yhteisöllisissä merkeissä. Kokeilusta tuli puheenaihe naapurustossamme ja sen myötä olen myös tutustunut muutamaan uuteen naapuriin, kertoo Herkkupesän siivouksesta vastannut taloyhtiön asukas Päivi Aaltonen. Se on herättänyt tarkkailemaan myös roskiin päätyvän ruoan määrää omassa taloudessa. Olemme suunnitelleet toiminnan jatkamista kokeilun päättymisen jälkeen. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten tämä homma pyörii sitten kesällä ja syksyllä, kun taloyhtiössämme on muutenkin enemmän yhteisiä aktiviteetteja, Aaltonen kertoo

12 Ympäristömerkintä Ympäristömerkintä Joutsenmerkki kertoo myös energiankulutuksesta Joutsenmerkki on ympäristömerkki. Se kertoo tuotteen olevan ympäristön kannalta hyvä valinta. Mutta mitä kaikkea merkki pitää sisällään? TEKSTI: KIRSI AURANMAA Kuva: Maskot / Folio Images / Kuvatoimisto Gorilla Joutsenmerkki on kokonaisvaltainen ympäristömerkki. Se huomioi tuotteen koko elinkaaren ja hyvin kattavasti erilaiset ympäristövaikutukset. Ennen kuin Joutsenmerkin vaatimuksia jollekin tuoteryhmälle esimerkiksi tietokoneille lähdetään laatimaan, selvitetään elinkaariarvion avulla, kuinka paljon ja minkälaisia ympäristövaikutuksia tuoteryhmän tuotteilla on. Näin saadaan selville ne seikat, joihin vaikuttamalla saavutetaan suurin hyöty ympäristön kannalta. Niille asetetaan vaatimuksia. Mitä enemmän tuotetta käytettäessä kuluu tai sen valmistukseen tarvitaan energiaa, sitä suurempi rooli energiankulutukseen liittyvillä vaatimuksilla on. Jos siis tietokoneen kyljestä löytyy Joutsenmerkki, se kertoo laitteen olevan ympäristön kannalta hyvä valinta, joka täyttää myös tiukat energiankulutusta koskevat vaatimukset. Joutsenmerkki on siis myös eräänlainen energiamerkki, mutta samaan aikaan paljon muutakin kuin pelkkä energiamerkki. EU:n energiamerkintä vs. Joutsenmerkki Suurimmalle osalle suomalaisista lienee jo tuttu EU:n energiamerkintä, joka luokittelee laitteet energiankulutuksen mukaan luokkiin A G. Joissakin laiteryhmissä käytetään myös A- luokkaa parempia luokkia: A+, A++ ja A+++. EU:n energiamerkintä on pakollinen yhdeksässä laiteryhmässä, muun muassa kylmäsäilytyslaitteissa, pyykinpesukoneissa, astianpesukoneissa ja televisioissa. Nämä neljä ryhmää ovat myös Joutsenmerkin piirissä. Astianpesukoneiden sekä jääkaappien ja pakastimien joutsenmerkkivaatimuksissa viitataan EU:n energiamerkkiin. Joutsenmerkin saadakseen astianpesukoneiden on oltava vähintään A-luokkaa ja jääkaappien sekä pakastimien vähintään luokkaa A+. Televisioiden joutsenmerkkikriteerit ovat parhaillaan uusittavana. Ehdotuksen mukaan joutsenmerkityiltä televisioilta vaadittaisiin vähintään luokkaa A+. Pyykinpesukoneiden joutsenmerkkivaatimuksissa ei viitata EU:n energiamerkkiin vaan asetetaan yläraja pesuohjelmien energiankulutukselle. Energy Starin ja Sinisen Enkelin vaatimukset osviittana tietokoneissa ja konttorikoneissa Tietokoneet ja konttorikoneet kopiokoneet, kirjoittimet, faksit ja monitoimilaitteet eivät kuulu EU:n energiamerkinnän piiriin, joten niiden joutsenmerkkivaatimuksissa ei voida käyttää hyväksi EU:n laatimaa luokitusta. Sen sijaan viitataan Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston ylläpitämään Energy Star -merkkiin ja saksalaiseen Sininen Enkeli -ympäristömerkkiin. Tietokone, joka täyttää viimeisimmät Energy Star -vaatimukset, täyttää myös Joutsenmerkin energiankulutusvaatimukset. Konttorikoneiden joutsenmerkkikriteereissä katsotaan joko Energy Starin tai saksalaisen Sininen Enkeli -ympäristömerkin vaatimusten täyttymisen osoittavan laitteen olevan kyllin energiatehokas. Myös tietokoneiden ja konttorikoneiden joutsenmerkkivaatimuksia uusitaan parhaillaan. Ehdotukset uusiksi vaatimuksiksi olivat alkuvuodesta lausuntokierroksella. turvallisuudelle, laitteiden käytönaikaisille päästöille, purettavuudelle, kierrätettävyydelle, melutasolle ja ergonomialle. Myös laitteiden käyttöohjeille, takuuajalle ja varaosien saatavuudelle on vaatimuksia. Joutsenmerkki kertoo siis tuotteen olevan paitsi energiatehokas, myös valmistettu mahdollisimman turvallisista materiaaleista. Joutsenmerkitty laite on helposti purettavissa ja kierrätettävissä eikä sen käyttöturvallisuudesta ja -mukavuudesta ole tingitty. Myös Joutsenmerkityt palvelut ovat energiatehokkaita Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden lisäksi joutsenmerkinnän piiriin kuuluu monia muita tuoteryhmiä, joissa energiatehokkuudella on merkittävä rooli, kun tarkastellaan ympäristövaikutuksia. Tällaisia tuoteryhmiä ovat muun muassa lämpöpumput ja tulisijat. Joutsenmerkki voidaan myöntää tuotteiden lisäksi myös monille palveluille, kuten hotelleille, ravintoloille ja pesuloille. Energiankulutus on usein palveluiden yksi tärkeimmistä ympäristöä kuormittavista tekijöistä ja siitä johtuen palveluiden joutsenmerkkikriteereissä energiankulutukseen liittyvät vaatimukset ovat keskeisiä. Esimerkiksi hotellien joutsenmerkkivaatimuksissa on raja-arvo hotellin kokonaisenergiankulutukselle suhteutettuna joko kokonaispintaalaan tai yöpymisten määrään. Joutsenmerkityssä hotellissa myös suositaan uusiutuvan energian käyttöä sekä energiatehokkaita laitteita ja valaistusja taloteknisiä ratkaisuja. Joutsenmerkki laajenee elintarvikkeisiin Teksti: Antti Lehmuskoski Kuva: Crestock Ympäristön kannalta parhaat tuotteet on helppo tunnistaa Joutsenmerkistä. Pian Joutsenmerkki auttaa myös elintarvikkeiden valinnoissa. Joutsenmerkittyjä leipiä saatetaan nähdä kaupoissa vielä tämän vuoden puolella. Joutsenmerkin voi saada tuote, joka täyttää tiukat ympäristökriteerit. Leivälle ollaan juuri laatimassa näitä kriteereitä. Vaikka laadintatyö on vielä kesken, on jo nyt selvää että kriteerien vaatimukset tulevat keskittymään raaka-aineisiin ja leipomon energiankulutukseen. Selvityksiemme perusteella leipomoiden energiatehokkuuksissa on huomattavia eroja. Joutsenmerkki tulee asettamaan leipomon energiankulutukselle raja-arvon, eli leipomot saavat omalle kulutukselleen vertailukohteen. Toivomme, että tämä kannustaa leipomoita tehostamaan energiankulutustaan, sanoo ympäristömerkinnän kriteeripäällikkö Karin Bergbom. Valitse tulevaisuudessa Joutsenmerkitty leipä, niin olet mukana ohjaamassa leipomoteollisuutta entistä energiatehokkaampaan suuntaan! Joutsenmerkittyjä laitteita kotiin ja toimistoon Joutsenmerkki voidaan myöntää astianpesukoneille pyykinpesukoneille jääkaapeille ja pakastimille tietokoneille Joutsenmerkki kopiokoneille ja kirjoittimille AV-laitteille eli televisioille ja projektoreille Ei pelkkä energiamerkki Joutsenmerkin elinkaariperustaisuus erottaa sen puhtaista energiamerkeistä, kuten Energy Starista, ja esimerkiksi alkuperämerkeistä, jotka keskittyvät vain johonkin tuotteen elinkaaren vaiheista. Energiankulutuksen lisäksi Joutsenmerkki asettaa vaatimuksia myös esimerkiksi käytettyjen materiaalien RAAKA-AINEET TUOTANTO KÄYTTÖ JÄTE JOUTSENMERKKI on kokonaisvaltainen ympäristömerkki. Se huomioi hyvin kattavasti tuotteen koko elinkaaren aikaiset erilaiset ympäristövaikutukset raaka-aineista tuotannon ja käytön kautta jätteen käsittelyyn. Piirros: Jimmy Royal 22 23

13 Motiva maailmalla Motiva maailmalla Taloustiikerin kynnet energiatehokkaaksi Motiva Services Oy vie suomalaista energiatehokkuuden sanomaa Etelä-Koreaan. Erityyppisiä energiakatselmuksia on tehty jo kahdeksassa yrityksessä. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN KUVAT: KIMMO HAIMI E telä-korean talouskehitys on ollut hätkähdyttävän nopeaa. Maa on noussut vajaassa neljässä vuosikymmenessä köyhyydestä maailman suurten talousmahtien joukkoon. Voimakas ja monipuolinen teollisuussektori leikkaa energiankulutustaan ja energiatehokkuus on päivän sana. Motivan tytäryhtiölle Motiva Services Oy:lle tämä on avannut kiinnostavan liiketoimintamahdollisuuden. Olemme tehneet erityyppisiä energiakatselmuksia kahdeksassa yrityksessä Etelä-Koreassa. Joukossa on voimalaitoksia ja lähinnä metsäteollisuuden yrityksiä. Tavoitteena oli löytää käytännönläheisiä, konkreettisia suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi, kertoo Motiva Services Oy:n Jyväskylän yksikönpäällikkö Juha Pakarinen, joka on viime vuosina reissannut maahan viidesti. Pakarisen mukaan hyvä esimerkki on paperitehdas, jossa hän itse oli katselmoijana. Tehtaan säästöpotentiaaliksi saatiin yli euroa vuodessa. Eniten tehostamista oli paperikoneen alipainejärjestelmässä, höyry- ja lauhdejärjestelmässä sekä paperikoneen huuvan ilmastoinnissa ja lämmön talteenotossa. Toinen vakuuttava esimerkki on vastapainevoimalaitos, jossa pelkästään kattiloiden (2 kpl) nuohousjärjestelmän tehostamispotentiaali oli yli euroa vuodessa. Lisää säästömahdollisuuksia saatiin vielä syöttöveden esilämmitysjärjestelmän ja pumppujen sekä puhaltimien ohjauksen tehostamisesta. Tiedonvaihto on vastavuoroista Etelä-Korean markkinoille pääsyä on avittanut vuodesta 2010 lähtien tehty yhteistyö vaikutusvaltaisen ja tunnetun KMAC-konsulttiyrityksen (the Faktoja Etelä-Koreasta Tunnetuimpia korealaisia tuotemerkkeja ovat muun muassa SamSung, Hyundai, Kia ja LG. Tärkeimpiä teollisuuden aloja ovat auto- ja laivanrakennusteollisuus, tekstiili- ja jalkineteollisuus sekä elektroniikka- ja terästeollisuus. Etelä-Korean pitkän aikavälin tavoite on parantaa energiatehokkuutta 46 prosenttia ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 11 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Koreassa uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan 2,6 prosenttia kokonaisenergiasta. Kiinnostavimpina lähteinä pidetään merituulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Etelä-Koreassa luottamus ja henkilökohtaiset suhteet ovat valttia. Byung-Sam Kimin ja Juha Pakarisen yhteistyö sujuu letkeästi. Korea Management Association Consultants) kanssa. Katselmustoiminnan lisäksi olemme konsultoineet kahdeksaa muuta paikallista yritystä energiatehokkuuden johtamisjärjestelmiin liittyvissä asioissa. Olemme arvioineet järjestelmien nykytilaa, antaneet suosituksia niiden parantamiseksi ja jakaneet hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä muun muassa Suomesta, Pakarinen sanoo. Hänen mielestään on tärkeää muistaa, että Etelä-Korea on kehittynyt Byung-Sam Kim: Tärkeintä on vaikuttaa ihmisen mieleen maa ja tiedon virta on parhaimmillaan kaksisuuntaista. Yhteistyö tuottaa hyviä käytäntöjä energiatehokkuuden parantamiseksi myös Suomeen päin. Meidän työmme Etelä-Koreassa avaa mahdollisuuksia myös muille suomalaisille laitteiden ja palveluiden toimittajille. Vaikka olemme puolueettomia, tunnemme totta kai suomalaiset tuotteet ja palvelut usein ulkomaalaisia tuotteita paremmin ja siksi niistä kertominen on meille luonnollista. Juha Pakarinen, , Suomeen keskelle tammikuun paukkupakkasia saapunut Byung-Sam Kim on yhtä hymyä. Eteläkorealaisen KMAC-konsulttiyrityksen johtava konsultti kiittelee yhteistyön Motiva Services Oy:n kanssa sujuvan loistavasti. Tärkeintä on luottamus, hyvät henkilökohtaiset suhteet ja viestintä. Asiakkaan ja konsultin välinen yhteistyö perustuu aina luottamukseen. Se tekee meistä tiimin, Kim toteaa. Etelä-Korea on riippuvainen tuontienergiasta, minkä vuoksi huoltovarmuuden ja energiatehokkuuden parantaminen on maalle erityisen tärkeää. Maan nykyhallinto on sitoutunut vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Vihreän kasvun politiikassa nähdään myös liiketoiminnan mahdollisuus totta kai. KMAC suuntaa erityisesti Aasian markkinoille, mutta bisnestä haistellaan myös Euroopassa. Kahden kimpassa Motiva Services ja KMAC voivat hyödyntää toistensa tietämystä, vaihtaa asiantuntijoita ja palveluita sekä tietysti oppia toisiltaan. Etelä-Korea on elektroniikassa maailman johtavia maita. Esimerkiksi SamSung on yksi tärkeimpiä asiakkaitamme. Henkilöstössämme on syvällisesti elektroniikkaan perehtyneitä asiantuntijoita, mistä voisi olla hyötyä myös Suomelle. Kimin mukaan Etelä-Korean talous kasvaa erittäin nopeasti, mikä tuo tullessaan sekä hyvää että huonoa. Elektroniikka- ja terästeollisuus sekä petrokemian teollisuus ovat energiaintensiivisiä, ja parantamisen varaa on erityisesti niiden energiatehokkuudessa. Suomalaisista voisi olla apua etenkin paikallisen paperiteollisuuden prosessien tehostamisessa. Teknisessä ja systemaattisessa asioiden tarkastelussa Motiva Services onkin jo voinut auttaa. Tulevaisuudessa Kim uskoo yhteistyön tiivistyvän entisestään. Korealaisten yritysten ja ihmisten vahvuus piilee siinä, että korostamme ihmisten välisiä suhteita ja ihmisten merkitystä. Sieltä ammennamme ideoita myös energiatehokkuuteen. Suomalaisten lähestymistapa asiaan on selvästi teknisempi. Toteutatte analyyseja ja teette mittauksia järjestelmällisesti, mikä on hienoa. Sen lisäksi on kuitenkin pystyttävä vaikuttamaan tehtaissa ja työpaikoilla työskentelevien ihmisten mieliin ja asenteisiin, Kim muistuttaa

14 Liikenne Liikenne Fiksua liikkumista töihin ja töissä Veikkauksen viestinnässä työskentelevä Tero Talaslahti on intohimoinen pyöräilijä. Työliikkumisen suunnittelu tuo lisäarvoa ja mitattavia vaikutuksia yrityksen ympäristöjohtamiseen ja energiatehokkuusohjelmiin. Tämä on ymmärretty Veikkauksessa. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN KUVA: VEIKKAUS T yömatka- ja työasialiikkuminen kuuluu Veikkauksessa yhteiskuntavastuun keskeisiin osa-alueisiin. Työsuhdeautojen päästörajoja kiristettiin kuluvan vuoden alusta. Päätimme viime keväänä tiukentaa portaittain työsuhdeautojen hiilidioksidipäästörajoja. Tämän vuoden alusta raja on 150 g/km ja vuoteen 2015 mennessä tavoitteena on 130 g/ km. Järjestämme vuosittain myös taloudellisen ajotavan kurssin työsuhdeautoilijoille, kertoo Veikkauksen yhteiskuntavastuuasiantuntija Pauliina Siiskonen. Viisaan liikkumisen työtä tehdään aktiivisesti jo monilla työpaikoilla. Veikkaus on yksi edelläkävijöistä. Muita hyviä yritysesimerkkejä on Motivan tuoreissa työliikkumisen julkaisuissa. Motivan koordinoimassa Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä -hankkeessa (TYKELI) on luotu toimintamalleja kestävän liikkumisen edistämiseksi työpaikoilla ja aktivoitu työnantajia. Hankkeen pilottikohteita olivat Tuko Logistics Osk ja Itella Logistics Oy Keravalla, valtionhallinto (valtionvarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto, Ilmatieteen laitos ja Uudenmaan ELY-keskus) sekä Aviapoliksen alue ja NCC Plaza Business Park Vantaalla. Siiskosen mukaan tapahtumissa ja koulutuksissa suositaan yhteiskuljetuksia ja myös etätyön tekeminen on mahdollista, jos se sopii työtehtäviin. Suuntaviivoja uusille konkreettisille teoille lähdettiin viime syksynä hakemaan työmatkaliikkumiskyselyllä yhteistyössä HSL:n kanssa. Tulokset auttavat kehittämään työmatkaliikkumista. Tänä vuonna tarkoitus olisi innostaa henkilöstöä erityisesti työmatkapyöräilyyn ja satsata samalla työhyvinvointiin. Kuten muissakin ympäristöteoissa, niin myös viisaassa liikkumisessa ympäristön etu on useimmiten yhtä kuin taloudellinen hyöty. Esimerkiksi autojen päästörajojen tiukentaminen tuo suoraa säästöä polttoainekuluissa, Siiskonen lisää. Ekotiimi toiminut vuodesta 2004 Veikkauksessa on jo vuodesta 2004 toiminut henkilöstön Ekotiimi, joka nosti esiin myös järkevän liikkumisen edistämisen. Veikkauksen pääkonttori on ollut WWF Suomen Green Office -toimisto vuodesta 2007 asti. Tämän lisäksi yhtiö päätti vuonna 2010 sitoutua vähentämään hiilidioksidipäästöjään 35 prosenttia vuoden 2009 tasosta vuoden 2013 loppuun mennessä. Työmatkoilla ja työasioissa liikkumisen päästöt ovat yksi osa-alue, johon haluamme kiinnittää huomiota tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Liikkuminen on meillä monelle intohimo muutenkin. Jokainen askel viisaamman liikkumisen suuntaan on merkityksellinen. Kaikkea ei tarvitse tehdä heti, pienelläkin teolla pääsee alkuun. Yksi helppo ja hyvä tapa aloittamiseen on lähtötilanteen kartoittaminen. HSL:n kanssa tehdyllä kyselyllä saimme hyvää faktatietoa nykyhetkestä ja vinkkejä etenemiseen. Jokaisen yrityksen kannattaa nykyisin tiedostaa energiansäästämisen mahdollisuudet myös liikkumisessa. Työmatkaliikkumisen järkeistämisen voi aloittaa pienin askelin. Nykyaikaiset lipputuotteet, kuten työsuhdematkaliput tai työmatkasetelit, ovat yritykselle houkutteleva henkilöstöetu. Työsuhdeauton valinnalla taas on suuri merkitys Suomen tieliikenteen päästöihin, sillä Suomessa autojen käyttöikä on pitkä ja autokannan uudistuminen siksi hidasta. Kaikki hyötyvät Työ- ja työasiamatkojen suunnittelulla ja sopivilla kannusteilla on saavutettu maailmalla merkittäviä tuloksia. Henkilöauton käyttö on vähentynyt jopa 30 prosenttia ja sen myötä päästöt ja pysäköintipaikkojen kustannukset. Säästöjä on saatu aikaiseksi myös taloudellisella ajotavalla, energiapiheillä autoilla sekä etäneuvotteluilla. Työliikkumisen suunnittelu tukee yrityksen ympäristö-, energiatehokkuus- ja työhyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Se voi olla niin henkilöstöhallinnon, yhteiskuntavastuun kuin toimitilojen kehittämisenkin asia. Samalla yritys osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja kantaa vastuuta lähiympäristön viihtyisyydestä. Tätä arvostetaan sekä asiakkaiden, sidosryhmien että työntekijöiden keskuudessa. Työliikkumisen suunnittelu tuo lisäarvoa ja mitattavia vaikutuksia ympäristöjohtamiseen ja energiatehokkuusohjelmiin. Myös rakennusten ympäristösertifioinnissa, esimerkiksi Leed-, Bream- ja PromisE-ohjelmissa saa työmatkaliikenteen kestävyydestä ja hyvästä suunnittelusta lisäpisteitä. Mieti miten kuljet Motivan uusi esimerkkikortti Mieti miten kuljet työpaikalle, kotiin ja työssä esittelee Tukon, Itellan, NCC Plaza Business Parkin sekä valtionhallinnon toimijoiden työ- ja työasiamatkojen fiksuja käytäntöjä. Lisää esimerkkejä edelläkävijäyritysten saamista eduista on laajemmassa Kulje viisaasti työpaikalle, kotiin, työssä -esitteessä. Julkaisut ovat yksittäiskappaleina maksutta tilattavissa verkko-osoitteesta fi/julkaisut. Ne ovat verkossa myös sähköisinä versioina. Pauliina Siiskonen, puh

15 Liikenne Wäinö Aaltosen koulun oppilaat pelaavat Valonian Liikkumis- Alias-peliä. Liikenne Rebound-ilmiön kylmä kyyti näkökulma Jussi Laitinen tietokirjailija ja luennoitsija Lapset liikkeelle TEKSTI: SIRPA MUSTONEN KUVAT: MARIA GRÖNROOS Turussa Wäinö Aaltosen koululle laadittiin liikkumissuunnitelma, jonka tavoitteena on lisätä koululaisten omin voimin kävellen ja pyöräillen tekemiä koulumatkoja. Liikkumissuunnitelmaa varten selvitettiin koulun oppilaiden kulkutavat. Lapsista talvikautena kulki 81 prosenttia koulumatkan kävellen, pyörällä tai bussilla ja kesäkaudella määrä nousi 88 prosenttiin. Tulosta voidaan pitää todella hienona, kun sitä verrataan valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen urheiluseuroissa lisääntyy edelleen, mutta Pyöräilevä ja kävelevä koulubussi? Erilainen koulubussi starttaa liikkeelle, kun matka kouluun tai harrastukseen pyöräillään tai kävellään aikuisen johdolla ryhmässä. Matka tehdään ennalta sovitun reitin ja aikataulun mukaan ja matkan varrelta voi sovittujen pysäkkien kautta liittyä joukkoon. Isät ja äidit voivat vuoroaamuin luotsata bussia lastensa liikuttamiseksi. Tämä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Australiassa käytössä oleva keino on nyt otettu käyttöön myös Suomessa. Tähän mennessä mukana on ollut 19 koulua eri puolilta Suomea. Hanketta laajennetaan vuonna 2013 edelleen uusiin kouluihin yksittäisten koulujen kautta ja laajempana alueellisena toteutuksena Lounais-Suomessa. Liikkumisen ohjauksen ohjelmanhankkeesta vastaa Pyöräilykuntien verkosto. Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto, , omaehtoinen urheilu yksin tai kavereiden kanssa on vähentynyt. Tämä näkyy myös lasten ja nuorten kuntotestituloksissa. Liikunta on muuttunut arkiliikunnasta urheiluharrastuksiksi, ja ero aktiivisten paljon liikkuvien ja vähän liikkuvien välillä on kasvanut, Valonian ympäristökasvatuksen koordinaattori Pirjo Rinne toteaa. Tietoa, turvaa ja taitoa Viime lokakuussa Energiansäästöviikolla koko koulun voimin vietettiin Viisaan liikkumisen päivää. Sen järjestivät yhdessä Varsinais-Suomen kestävän kehityksen keskus Valonia ja koulun Vihreä lippu -tiimin opettajat. Ensin kuultiin yhdessä koulumatkakyselyn tulokset ja laulettiin liikennelaulu. Sen jälkeen siirryttiin tositoimintaan. Poliisilla oli heijastinaiheinen demonstraatio pimennetyssä huoneessa. Yhdessä pisteessä vastattiin liikennetietovisaan, ulkona oli pyörän taitoajorata ja renkaiden pumppaus, jossa rastia pitivät kuudesluokkalaiset. Valonia toi kehittämänsä Liikkumis-Alias-sanaselityspelin ja tietokoneluokassa pienet pelasivat isompien avustuksella Liikenneturvan Turvapupu-peliä. Oman opettajan kanssa piirrettiin kuva tai kirjoitettiin tarina koulumatkasta. Päivän hauskoihin tunnelmiin pääsee katsomalla koulun oman Wäiski-TV:n taltioinnin Youtubessa hakusanoilla: Wäiski-TV vko Pirjo Rinne, Valonia, , Tutkimusten karu viesti Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan kaikkien ikäryhmien jalankulku- ja pyöräilysuoritteet ovat vähentyneet. Eniten on vähentynyt mopoikäisten ja hieman tätä nuorempien jalankulku ja pyöräily. Myös eläkeikäiset ja eläkeikää lähestyvät kävelevät ja pyöräilevät entistä vähemmän. Nuorten kyyditysmatkat ovat vähentyneet, ja nuorten itsenäinen liikkuminen mopoilla ja mopoautoilla on lisääntynyt, mikä samalla vähentää vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. Samanaikaisesti jokainen koulunsa aloittava ikäluokka on vuosi vuodelta huonommassa kunnossa. Ylipainoisten nuorten määrä on Suomessa 20 viime vuoden aikana jopa kolminkertaistunut, ja lapsuusiässä alkanut lihavuus on usein paitsi mielipahan myös terveysriskien aiheuttaja. Lapsensa kaikkialle kyyditsevä vanhempi tekee jälkikasvulleen todellisen karhunpalveluksen. Täti ja Setä Siniset vierailevat kouluissa TEKSTI: SINIHANNELE MESILAAKSO Kuva: HSL Pääkaupunkiseudulla Helsingin seudun liikenne eli HSL kannustaa myös koululaisia kestävään liikkumiseen joukkoliikenteen käyttöön, pyöräilyyn ja kävelyyn. Eero Sauramäki on Setä Sinisenä opastanut Helsingin alakoululaisia. Työmuotoa on tarkoitus laajentaa koko HSL-alueelle tämän vuoden aikana, minkä vuoksi olemme rekrytoineet HSL:n sisältä uusia innokkaita Täti ja Setä Sinisiä, liikkumisen oh- jauksen asiantuntija Mirva Ilmoniemi kertoo. Täti ja Setä Siniset pitävät oman työnsä ohessa muutaman kerran kuukaudessa koulumatka-aiheisia oppitunteja pääasiassa alakouluissa. Opetustyön tueksi kaavaillaan innostavaa materiaalia, esimerkiksi puuhavihkoja ja videoita. Mirva Ilmoniemi, HSL, , Pääsin talvella ensi kertaa Toyota Priuksen kyytiin. Ajaminen hybridillä tulee todella halvaksi, kollega kehui kun kurvailimme Pohjois-Helsingin lumisia katuja. Ekonomia on ekologiaa, kaveri naureskeli raha on pääasia, mutta ihan kiva jos ympäristö hyötyy samalla. Bensapihin auton ostaja saattaa tutkitusti ajaa enemmän kuin vanhalla autollaan, koska ajokilometrin hinta putoaa olennaisesti. Perheeseen saatetaan ostaa toinenkin ekoauto. Bensalaskussa säästetty raha käytetään tavaroihin, matkoihin tai ravintolaruokaan, mikä lisää päästöjä välillisesti. Näin toimii niin sanottu rebound-ilmiö. Se mitätöi osan energiatehokkuuden vaikutuksesta. * * * Yrityksissä rebound-efekti toistuu isommassa mittakaavassa. Päällepäin kaikki näyttää hyvältä: leipomo tai metallipaja teettää energiakatselmuksen, vaihtaa lamput ja paikkaa vuodot. Mutta mitä se tekee säästyneillä rahoilla? Se investoi ne tuotantoon, rakentaa ehkä toisen hallin tai ostaa uusia koneita. Energiaa kuluu enemmän kuin alkutilanteessa. Rebound-ilmiön merkityksestä kiistellään Rebound-rosvo operoi yli rajojen. Öljyn kulutuksen vähentäminen valtiossa A laskee öljyn hintaa, mikä lisää kulutusta valtiossa B. * * * Rebound-ilmiötä on tutkittu melko vähän ja sen merkityksestä kiistellään. Se haukkaa energiatehokkuudesta prosenttia riippuen tutkimuksesta. Tarkempaa tietoa pitäisi saada kiireesti, koska energiatehokkuuden pitäisi pelastaa meidät ilmastokatastrofilta. Esimerkiksi energiajärjestö IEA:n skenaariossa energiatehokkuuden osuus erilaisista päästövähennyskeinoista on 70 prosenttia vuonna Jos rebound lohkaisee tästä vaikka puolet, sen verran pitää tiristää muista keinoista. Muut keinot ovat lähinnä ydinvoima, uusiutuva energia ja hiilidioksidin varastointi, mutta niidenkin potentiaali on skenaariossa jo venytetty äärimmilleen. * * * On hyvä asia, että kollega hankki Priuksen. Rebound ei tarkoita, että energiatehokkuus olisi huono idea. Päinvastoin: ongelmien vuoksi siihen pitää satsata paljon entistä enemmän

16 Kytkennät Elämänenergiaa Lahdessa Usko pois! Teksti: SARI KASTE Kuva: JANI MAHKONEN Kuva: Tuire Härkönen / VASTAVALO Uusiutuva energiateko 2013 Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko huipentuu energiakilpailuun, jonka monet energiayhtiöt järjestävät alueellaan. Vuoden 2012 voittajaluokka palkittiin Lahti Energian tiloissa tammikuussa Iloinen oppilasjoukko saapui hyvässä järjestyksessä vastaanottamaan palkintoa. Lasten lisäksi pääosassa oli tietysti voittajatyö Enska Energiansäästäjä -pehmohahmo. Hahmoa oli tehty antaumuksella niin käsityön kuin äidinkielenkin tunneilla. Värikäs Enska on huolella toteutettu. Lasten mielestä erityisesti Enskan hampaiden, taskujen ja vinkkien tekeminen oli mukavaa. Pieniä tekoja paljon iloa Energiayhtiöt lahjoittavat Lasten Keskuksen toimittaman Hei kaikki toimii! -energiaopetusmateriaalin alueensa tokaluokkalaisille. Lahti Energia on ollut mukana tukemassa alueensa koululaisia vuodesta 1997 lähtien. Viime vuonna markkinoimme aikaisempaa enemmän energiaopetusmateriaalia, ja yli 600 oppilasta Lahden seudulla sai sen. Tuhtia tietopakettia voi helposti varioida eri luokka-asteille, kertoo Lahti Energian viestintäjohtaja Jaana Lehtovirta. Energiaopetuksessa Lahti Energia tekee yhteistyötä myös Lahden seudun ympäristöpalvelun kanssa. Koulut voivat tilata sieltä energiaopetustunnin. Tunnilla Eikka Energiasyöppö -käsinuken avulla lapset pääsevät kokemaan mihin kaikkeen energiaa kuluu. On mukava välillä vain seurata opetusta. Energiaoppitunnilla oli mainio tilaisuus tarkkailla, miten lapset osallistuvat ja oppivat, kertoo voittajaluokan opettaja Eeva-Liisa Heiskanen Harjun koulusta Lahdesta. Jaana Lehtovirta kannustaa kaikkia yhtiöitä mukaan sponsorointiin. Hei kaikki toimii! -opetusmateriaalin avulla energia tulee tutuksi lapsille jo pienestä pitäen. Lasten ilo tarttuu helposti myös meihin aikuisiin. Yhteistyö koulujen kanssa on helppoa ja antoisaa. Vuoden 2012 Lasten energiakilpailun voitti lahtelaisen Harjun koulun toinen luokka. Luokkaa tukenut Lahti Energia on ollut mukana Tokaluokkalaisten energiansäästöviikossa jo vuodesta Valonia etsii vuoden 2013 ympäristötekoa Ympäristöteko kilpailussa etsitään vuoden merkittävintä ympäristötekoa. Yritykset voivat ilmoittaa kilpailuun oman ympäristötekonsa, joka voi olla esimerkiksi energia- tai materiaalitehokkuuden merkittävä parantaminen, päästöjen vähentäminen, uuden ympäristöä säästävän toimintatavan tai tuotteen kehittäminen tai tuominen markkinoille. Yrityksen voi ilmoittaa kilpailuun joko yrittäjä itse, yrityksen työntekijä, tyytyväinen asiakas tai toinen yrittäjä, joka on huomannut naapurin asioiden olevan hyvässä kunnossa. Valonia ottaa vastaan vihjeitä ympäristöasiat hyvin Kylmääki Turus vai lämmintä? Teksti: Jussi Laitinen Turkulainen kerrostaloasunnon omistaja ihmetteli isoa sähkölaskua. Miten sähköä voi kulua, vaikka osake on tyhjillään eikä jääkaappikaan ole päällä? Syylliseksi osoittautui tuloilman lämmitin. Se kuumentaa huoneistoon tulevaa ilmaa sähkövastuksella. Siellä oli nupit kaakossa. Tuloilman lämpötilaksi oli säädetty 35 astetta, kertoo Turku Energian liittymispalvelupäällikkö Timo Juhala. Juhala arvioi, että tuloilman lämmittimen teho on wattia. Täysteholla kertyy vuodessa noin kilowatin kulutus ja euron lasku. Vaikka asunnossa asuttaisiin, tuloilman lämmitin voi Juhalan mukaan kuluttaa 500 euron edestä sähköä ilman että asukkaat sitä huomaavat. Tilanne muistuttaa hölmöläisten hommia: lämmitetään kaukolämpötaloa sähköllä kesähelteellä. Nyt kun sähkön tuntimittaus yleistyy, piilokulutus paljastuu helpommin. Tuloilman lämmittimiä asennettiin kerrostaloihin etenkin 2000-luvun alussa, ennen kuin ilmanvaihdon lämmöntalteenottokoneet yleistyivät. hoitavista yrityksistä. Voittajayrityksen löytäjä palkitaan. Jo kuudettatoista kertaa järjestettävään kilpailuun voi ilmoittautua täyttämällä Valonian verkkosivuilla olevan lomakkeen ja lähettämällä sen sähköpostilla huhtikuun loppuun mennessä Helena Nikkaselle. Uusiutuva energiateko kilpailun haku alkaa. Nyt haetaan pienehköä asuinaluetta tai -yhdyskuntaa, jonka kaavoitus ja rahoitus on pääosin varmistettu. Alueella on tavoitteena tuottaa omaa uusiutuvaa energiaa taloudellisesti ja järkevästi. Myös olemassa olevan asuinalueen energiantuotannon muutos uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseksi käy palkintoehdokkaaksi. Perusteltuja hyviä ehdotuksia otetaan vastaan. Asiantuntijaraati valitsee ehdotusten perusteella palkittavan, ja palkinto jaetaan loppusyksyllä Motiva on varannut euron palkintorahan hankkeelle, jossa on myös perusteltu hyvin rahan käyttötarkoitus. Toivomme ehdotuksia, joissa on tarkasti määritelty, mikä suunnittelutyön osuus kustannettaisiin palkintorahoilla. Ehdotuksia ja lisäkysymyksiä voi lähettää Motivaan elokuun loppuun asti. Vuoden 2013 Ekoauto on Toyota Prius PHEV Voittajaksi ja arvonimen Ekoauto 2013 haltijaksi nousi Toyota Prius PHEV -pistokehybridiauto. Ekoauton valinnalla halutaan kannustaa ostajia vertailemaan tarkemmin eri automallien ympäristövaikutuksia. Vuoden Ekoauton valinta tehtiin jo 18. kerran. Tänä vuonna lähtökohdaksi otettiin nopeasti yleistyneet hybridiautot, joissa energian käyttöä on tehostettu jarrutusenergiaa talteen ja uudelleen Vuoden ekoautoksi valittu automalli saa tunnuksen käyttöönsä. Kuva: Janne Ulvinen / VASTAVALO Uusiutuvan energian monipuolisen käytön suunnittelu voi saada tänä vuonna Vuoden uusiutuva energiateko palkinnon. Iiris Lappalainen, käyttöön ottavilla järjestelmillä. Talteenotto tapahtuu muuntamalla ylijäämäenergia akkuun varastoitavaksi sähköksi. Markkinoille on viime vuonna tullut myös autoja, joissa hybridijärjestelmän akkujen kapasiteetti on niin suuri, että autoilla voidaan ajaa merkittäviä matkoja pelkästään sähköllä. Akkuja voidaan ladata sähkönjakeluverkosta. Voittaja-auto on juuri tällainen. Pelkästään akkuihin ladatulla sähköllä kulkevia autoja ei voitu ottaa mukaan, sillä niiden toimintamatka ei riitä vertailuajon useamman sadan kilometrin päivämatkoihin. Tuulilasi valitsi Ekoauton ensimmäisen kerran vuonna Aloite valinnan tekemiseen tuli Motivalta, ja Motiva on alusta alkaen ollut mukana kokoamalla valinnan tekevän raadin, jossa jäseninä ovat Suomen johtavat autoalan asiantuntijat. Kaisa Kauhanen Lähes miljoona kävijää verkkosivuilla Motivan nimitysuutisia DI Kaisa Kauhanen nimitettiin asiantuntijaksi liikennetiimiin Kaisa vahvistaa liikkumisen ohjauksen osaamista. Kaisa siirtyi Motivaan Ramboll Finland Oy:stä. Muutoksia Motivan henkilöstössä Harjoittelija Annika Niemi on nimitetty projektiassistentiksi Energiatehokkuus Palvelut ja kuluttajat -yksikköön. Tiedottaja Sari Kaste on nimitetty viestintäpäälliköksi Viestintä-yksikköön. Ympäristömerkinnän markkinointipäällikkö Hanna Sauroja on palannut vanhempainvapaalta töihin. Hannaa sijaistanut Sini Sittnikow jatkaa Ympäristömerkinnässä projektipäällikkönä markkinointiryhmän tehtävissä. Projektiassistentti Elina Fast on palannut vanhempainvapaalta Teollisuus-yksikköön helmikuun alussa. Motiva ylläpitää ja päivittää pariakymmentä verkkosivustoa, joissa viestitään Motivan eri hankkeista. Viime vuoden aikana näiltä sivustoilta haki tietoa yhteensä lähes miljoona vierailijaa, joista kolmasosa kävi Ympäristömerkinnän ja Motivan omilla sivuilla. Uusia sivustoja, kuten saasyoda.fi, avattiin vasta syksyn aikana, joten kokonaiskävijämäärän odotetaan kasvavan. Linkki sivustokoosteeseen on Motivan verkkopalvelun etusivulla. Tapahtumien vuosi Motivan tapahtumia järjestää osaava tiimi. Viime vuonna se organisoi 78 tapahtumaa eri puolilla Suomea. Vuoden suurimpaan tapahtumaan, kansainväliseen Behave-konferenssiin, osallistui yli kaksisataa henkilöä. Tapahtumien taustalla on asiantuntijoiden lisäksi kuusi assistenttiä, jotka huolehtivat tapahtumien käytännönjärjestelyistä paikan varaamisesta palautekyselyyn Nina Alsin johdolla. Myös Ympäristömerkintä järjesti kymmenkunta eri asiakas- ja mediatapahtumaa sekä isännöi useita pohjoismaisia asiantuntijakokouksia ja lautakuntien tapaamisia vuoden aikana. Linkit tuleviin tapahtumiin ovat Motivan verkkopalvelun etusivulla ja Ympäristömerkinnän sivuilla kohdassa tapahtumat Kytkennät Hanna Sauroja

17 TILAUS- JA PALVELUKORTTI Tällä kortilla voit tilata maksuttoman M+-lehden ja Motivan julkaisuista näytekappaleet. Kyllä kiitos! Olen uusi tilaaja ja haluan M+-lehden maksutta alla olevaan osoitteeseen. paperijulkaisuna verkkojulkaisuna näytenumeron Olen vanha tilaaja ja korjaan osoitetietoni: koti työ Haluan peruuttaa tilauksen yllä näkyvään osoitteeseen. Nimi Yritys tai toimipaikka Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite Haluan tilata seuraavat uudet julkaisut (yksittäiskappaleet maksuttomia): Traktorin taloudellinen ajotapa Kulje viisaasti työpaikalle, kotiin ja työssä Mieti miten kuljet työpaikalle, kotiin ja työssä Viisaita valintoja autoiluun Energiatehokkuussopimukset tuloksia 2011 Sähköisenä ilmestyneet uudet julkaisut voit ladata täältä: Biokaasun tuotanto maatilalla Produktion av biogas på gården Lisää julkaisuja voi tilata painettuna ja ladata sähköisenä osoitteessa: Motiva Oy maksaa postimaksun Motiva Tunnus VASTAUSLÄHETYS Lue M+ niin tiedät enemmän Motiva Xpress uudistui ja vaihtoi nimensä. Motivan lehti on nyt M+.

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus uudistuu. Hallituksen esitys laiksi rakennuksen energiatodistuksesta Ympäristöministeriö 8.11.2012

Rakennuksen energiatodistus uudistuu. Hallituksen esitys laiksi rakennuksen energiatodistuksesta Ympäristöministeriö 8.11.2012 Rakennuksen energiatodistus uudistuu Hallituksen esitys laiksi rakennuksen energiatodistuksesta Ympäristöministeriö 8.11.2012 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu jolla voi helposti vertailla

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Energiatodistus. Oma Koti -messuseminaari 12.4.2013. Maarit Haakana Ympäristöministeriö

Energiatodistus. Oma Koti -messuseminaari 12.4.2013. Maarit Haakana Ympäristöministeriö Energiatodistus Oma Koti -messuseminaari 12.4.2013 Maarit Haakana Ympäristöministeriö Ilta- Sanomat 28.3.2013: Onko pakollinen energiatodistus reilua vai ei? Kaisan vastaus: Ostajan kannalta pientalojen

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus uudistuu - miten? 17.01.2013 Ympäristöministeriö Maarit Haakana

Rakennuksen energiatodistus uudistuu - miten? 17.01.2013 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Rakennuksen energiatodistus uudistuu - miten? 17.01.2013 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Uusi energiatodistusta koskeva lainsäädäntö Laki rakennuksen energiatodistuksesta hyväksytty eduskunnassa 18.12.2012

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN?

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Useita eri todistuslomakkeita, laatimistapoja, laatijoiden pätevyysvaatimuksia ja

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909 alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 Kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA Paremman asumisen puolesta KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUSLAISTA ENERGIATODISTUSLAIN MUUTTAMINEN MIKÄ ENERGIATODISTUSLAKI JA ENERGIATODISTUS? Laki rakennuksen energiatodistuksesta

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs.

HE 335/2014 vp. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta ke 10.12.2014 klo 9.30. (Ympäristövaliokunnan kokoushuone E 318, Eduskuntatalon 3. krs. HE 335/2014 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä sekä rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Asiantuntijakuuleminen Ympäristövaliokunta

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010

Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat. Jan Mattsson 18.03.2010 Erillisen energiatodistuksen antajan näkökulmat Jan Mattsson 18.03.2010 on nyt Samat ihmiset, samat palvelut, samat arvot Maailmanlaajuinen energianhallinnan asiantuntija 120 000 työntekijää sekä toimipaikkoja

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen

Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Helsingin Energian Energianeuvonta Perustamisvuodesta 1909alkaen Energiakeskus Kampin Sähkötalossa vuodesta 1973 Asiakaspalvelu ja näyttelytila Aukioloaika ma - pe klo 8.30-16 kodin energiankäytön neuvonta

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen

Lisätiedot

Miten Motiva palvelee 22.5.2012

Miten Motiva palvelee 22.5.2012 Miten Motiva palvelee 22.5.2012 Ajankohtaista Tiedote 15.5. Motivan palvelut Julkaisut Miten Motiva palvelee neuvontaorganisaatioita Verkkosivut, työkalut Kuluttajaneuvonnan www-portaali Neuvojien koulutukset

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Energiatodistuslainsäädännön uudistaminen. 19.3.2013 Riitta Kimari

Energiatodistuslainsäädännön uudistaminen. 19.3.2013 Riitta Kimari Energiatodistuslainsäädännön uudistaminen 19.3.2013 Riitta Kimari Energiatodistuslainsäädäntö uudistuu Energiatodistus on työkalu jolla voi helposti vertailla rakennusten energiatehokkuutta Energiatodistus

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmä

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmä Rakennusten energiatodistustietojärjestelmä -säännökset ja voimaantulo Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 8.4.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Lain tarkoitus ja

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan. Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1.

Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan. Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1. Sähkötohtori uusittu työkalu asiakasneuvontaan Virve Rouhiainen Energiapalvelujen ajankohtaisseminaari Messukeskus Helsinki 28.1.2014 Uudistettu Sähkötohtori Uudistuksen lähtökohdat Uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Energianeuvontakysely energiayrityksille. Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli

Energianeuvontakysely energiayrityksille. Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli Energianeuvontakysely energiayrityksille Wattitalkoot - Energianeuvonnan paikallinen yhteistyömalli Energiatehokkuusseminaari 9.11.2010 Juhani Kalevi Energianeuvontakysely energiayrityksille Nettikysely

Lisätiedot

OMAKOTILIITON KANSALAISALOITE RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSEN MUUTTAMISEKSI

OMAKOTILIITON KANSALAISALOITE RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSEN MUUTTAMISEKSI OMAKOTILIITON KANSALAISALOITE RAKENNUKSEN ENERGIATODISTUKSEN MUUTTAMISEKSI Tiedotustilaisuus ti 25.3.2014 Eduskunta, Pikkuparlamentti SISÄLTÖ Ongelmaesimerkit: kuluttajat ja kunnat Kuluttajilta/kansalaisilta

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä

Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä Energiatodistusten laatijoiden keskustelu ja verkostoitumistilaisuus 10.3.2015 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari, ympäristöministeriö Tietojärjestelmä

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 10.5.2016 Energiatodistuslakiin muutoksia Lain muutos vahvistettu

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia. Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy

Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia. Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy Energiatodistuksiin liittyvä kysely syksyllä 2014 Energiatodistusten laatijat Katsaus energiatodistusten hintoihin

Lisätiedot

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Esityksen sisältö Energiatehokkuuteen panostaminen kannattaa nyt ja jatkossa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot