ENERGIAN VARASTOINTIMUOTOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAN VARASTOINTIMUOTOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN"

Transkriptio

1 ENERGIAN VARASTOINTIMUOTOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Seminaarityö MATTI LAINE ANNA LAUHASMAA TUIJA PEISANEN HELI RISTAMÄKI

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto Vety Vedyn tuotanto Sähkökemiallinen varastointi Polttokennot Polttokennojen ympäristövaikutukset Akut Akkujen ympäristövaikutukset Sähkökemiallinen kondensaattori Sähkömagneettinen varastointi Suprajohtavat magneetit Mekaaninen varastointi Pumpatut vesivarastot Pumpattujen vesivarastojen ympäristövaikutukset Vauhtipyörä Vauhtipyörien ympäristövaikutukset Paineilmavarastot Lämpövarastot Johtopäätökset Lähteet... 17

3 3 1. JOHDANTO Energiantuotannon ja -siirron katkeamattomuus on nyky-yhteiskunnassamme välttämätöntä. Suomen kaltainen tietoyhteiskunta on täysin riippuvainen jatkuvasta ja riittävän hyvälaatuisesta sähkönsaannista. Energian varastointi luo osaltaan edellytykset laadukkaalle sähkönsiirrolle (verkon kulutushuippujen tasaus, taajuuden säätö) sekä sähkönjakelun katkeamattomuudelle erilaisissa häiriötilanteissa. Energian varastointimuotoja on kehitetty ja kaupallistettu lukuisia. Lisäksi uusia varastointimuotoja ja -tekniikoita tutkitaan jatkuvasti. On välttämätöntä selvittää eri varastointimuotojen mahdolliset turvallisuusriskit sekä vaikutukset ympäristöönsä. Tämän seminaarityön tarkoitus on selvittää energian varastointimuotojen vaikutuksia ympäristöönsä. Työ kuuluu pakollisena osana kurssiin SMG-4050, Energian varastointi ja uudet energialähteet. Työssä keskitytään pääosin seuraaviin aihekokonaisuuksiin: vedyn hyödyntäminen energian varastoinnissa, sähkökemiallinen varastointi, sähkömagneettinen varastointi, mekaanisen energian varastointi sekä lämpövarastot. Jokaisesta aihe-alueesta käsitellään tärkeimmät energian varastointiin liittyvät sovellukset sekä perehdytään niiden ympäristövaikutuksiin. Fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä varastoja ei työssä käsitellä. Mainittakoon kuitenkin että esimerkiksi diesel-käyttöisiä varavoimakoneita on vielä laaja-alaisesti käytössä teollisuuslaitoksissa sekä muun muassa vesivoimalaitoksissa.

4 4 2. VETY Sähköenergiaa voidaan varastoida välillisesti vedyn muodossa, jolloin vesi hajotetaan sähkökemiallisesti vedyksi ja hapeksi käyttäen esimerkiksi auringon säteilyenergiaa tai ydinvoimaa. Tunnetuista polttoaineista vedyllä on korkein energiasisältö painoyksikköä kohti. Normaalioloissa vety esiintyy kuitenkin kaasuna, jolloin sen energiatiheys tilavuusyksikköä kohti on pieni. Energiatiheyden nostamiseksi vetyä varastoidaan pääasiassa paineistettuna kaasuna ja nesteytettynä. Vedyn erilaisia varastointimuotoja tutkitaan parhaillaan ja mahdollisina vaihtoehtoina voidaan pitää varastointia metallihydrideissä, nanoputkimateriaaleissa sekä pienten lasikuulien sisällä. Lisäksi vetyä voidaan varastoida aktiivihiilen tai zeoliitin huokosiin, sekä sitoa johonkin kemialliseen yhdisteeseen kuten metanoliin. (Alanen et al. 2003) Varastoitaessa vetyä yhdisteisiin, voidaan huonona puolena pitää, että vedyn energiasisältö kilogrammaa kohti putoaa huomattavasti (Mikkola, 2002). 2.1 Vedyn tuotanto Luonnonvaraisena vetyä ei esiinny kuin yhdisteissä, joten käyttöä varten vety tulee aina valmistaa jollain menetelmällä (Rainio). Yleisimmin käytössä olevat menetelmät vedyn valmistamiseen ovat maakaasun hajottaminen (eli reformointi), biomassan kaasuttaminen sekä veden hajottaminen hapeksi ja vedyksi sähkön avulla, eli elektrolyysi. Eniten käytetty menetelmä on maakaasun reformointi. Se on samalla myös edullisin, mutta aiheuttaa jonkin verran hiilidioksidipäästöjä. Hiilivedyn hiiliketjut ja hiilen ja vedyn väliset kemialliset sidokset rikotaan reformoidessa. Hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, jolloin reaktiotuotteina saadaan aikaan haluttua vetyä sekä vähemmän haluttua hiilidioksidia. (Mikkola, 2002) Vetyä voidaan valmistaa myös kaasuttamalla biomassaa. Tämä operaatio ei vapauta ilmakehään hiilidioksideja, mutta syntyvä vetypitoinen kaasu sisältää paljon muita epäpuhtauksia. Syntyvä kaasu joudutaan siis puhdistamaan ennen käyttöä. Tämä teknologia vaatii vielä kehittymistä soveltuakseen paremmin vedyn tuotantoon. (Mikkola, 2002) Käytössä olevista vedyn tuotantomenetelmistä puhtainta vetyä tuottaa veden elektrolyysi, jolloin vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Reaktio on käytännössä vastakkainen polttokennoissa tapahtuvaan reaktioon nähden. Menetelmä on kuitenkin kallis kuluttaen huomattavasti sähköä. (Mikkola, 2002)

5 5 3. SÄHKÖKEMIALLINEN VARASTOINTI 3.1. Polttokennot Polttokenno on sähkökemiallinen laite jonka tarkoituksena on muuttaa polttoaineen ja hapettimen kemiallinen energia lämmöksi ja sähköksi. Polttokenno sisältää anodin, jolle tuodaan polttoaine ja katodin, jolle puolestaan tuodaan hapetin. Anodin ja katodin välissä on elektrolyytti. Elektrolyytin tehtävänä on estää polttoaineen ja hapettimen suora sekoittuminen ja palaminen, mutta se päästää lävitseen jonkin tietyn ionin. Anodille tuotu polttoaine hapettuu anodilla, jolloin syntyy elektrolyytin lävitseen päästämä ioni ja elektroneja. Ionit kulkeutuvat elektrolyytin läpi vastakkaismerkkisesti varatulle katodille, elektronit puolestaan johdetaan ulkoisen kuorman kautta katodille, näin syntyy pieni sähkövirta, ja varaustasapaino säilyy. Katodilla tapahtuu hapetusreaktiosta vapautuneiden ionien, elektronien sekä hapettimen pelkistymisreaktio. Kuvassa 1 on esitettynä polttokennon toiminta. (Aarnio) Yleisimmin käytetty polttoaine on vety ja yleisin hapetin happi. Tällöin reaktiotuotteena syntyy vettä ja lämpöä, joten itse reaktio ei kuormita ympäristöä. Reaktiotuotteet riippuvat käytetystä polttoaineesta ja hapettimesta. Käytettäessä polttokennoja matalilla lämpötiloilla saatetaan joutua käyttämään katalyyttejä sekä anodilla että katodilla reaktioiden nopeuttamiseksi. (Aarnio) Kuva1. Polttokennon periaatekuva (Aarnio) Polttokennoja käytetään yleisesti sarjaankytkettyinä kennostoina, sillä yksittäisen polttokennon tuottama jännite on rajallinen. (Aarnio) Polttokennojen ympäristövaikutukset Polttokennoissa käytetään yleisesti polttoaineena vetyä. Vedyn tuotannon ympäristövaikutuksista on kerrottu lyhyesti edellisessä kappaleessa. Vetyhappipolttokennojen lisäksi on olemassa myös metalli-ilmapolttokennoja. Metalleina voidaan käyttää mm. sinkkiä, alumiinia tai magnesiumia. Esimerkiksi sinkkiilmapolttokennossa syntyy reaktion tuloksena sinkkioksidia, joka on myrkytön

6 6 materiaali ja siten vaaraton. (Alanen et al. 2003) Kuitenkin sinkkioksidi on luokiteltu aineluettelossa N,R50/53 luokan aineeksi. N tarkoittaa ympäristölle vaarallista ainetta, R50/53 puolestaan kertoo aineen myrkyllisyydestä. Sinkkioksidipitoisuus kuitenkin ratkaisee kuinka vaarallisesta aineesta on kyse. Mikäli sinkkioksidipitoisuus nousee suureksi, saattaa sillä olla ympäristövaikutuksia. (Ympäristöministeriö) Alumiini-ilmapolttokennoihin tarvittava alumiini on valmistettava erikseen. Alumiini on piin jälkeen tavallisin alkuaine maankuoressa, mutta sitä ei esiinny vapaana. (Lanne 2005) Alumiinin valmistus vaatii paljon energiaa ja aiheuttaa päästöjä (Rakennusmateriaalien terveellisyys ja ympäristövaikutukset 2004). Alumiinin valmistaminen tuottaa kasvihuonekaasuja, PFC-päästöjä (perfluorihiilivety) (Kasvihuonekaasut 2004). Polttokennoissa käytetään useita eri elektrolyyttimateriaaleja, kuten fosforihappoa, sulakarbonaattia, keraamisia materiaaleja, kaliumhydroksidia sekä polymeeriä (Alanen et al. 2003). Fosforihappo on syövyttävää ja sen luokitus on C,R34. Fosforihapon myrkyllisyys perustuu sen ph-arvon laskuun. (Johnson Diversey 2003) Kaliumhydroksidi on luokiteltu C; R22-35 luokan aineeksi. C tarkoittaa syövyttävää, R22 terveydelle haitallista nieltynä ja R35 voimakkaasti syövyttävää (Varoitusmerkit, R- ja S-lausekkeet 2004). Kaliumhydroksidi-polttokennoista tulee lisäksi reaktiotuotteena hiilidioksidia (Alanen et al. 2003). Metanolipolttokennoissa käytetään vedyn sijasta polttoaineena metanolin ja vedyn seosta (Aarnio), jolloin reaktiotuotteena syntyy hiilidioksidia (Alanen et al. 2003). Sekä metanolipolttokennoissa että polymeerielektrolyytti-polttokennoissa käytetään elektrolyyttinä ionijohtavaa membraania (Aarnio). Membraani on hyvin ohutseinäinen polymeerikalvo (AGA 2007). Sulakarbonaattikennon polttoaineen tulee sisältää hiiltä, jolloin reaktiotuotteena on aina myös hiilidioksidia. Kiinteälle oksidipolttokennolle, jolla on elektrolyyttinä keraaminen materiaali, riippuu reaktiotuote polttoaineesta. Mikäli polttoaineena käytetään joko hiilimonoksidia tai metaania, on reaktiotuotteena hiilidioksidia. (Aarnio) 3.2. Akut Uudelleenladattavat patterit ja akut ovat vanhin ja laajasti käytetty energiavarastomuoto, niissä sähköä varataan kemiallisen reaktion avulla. Akkujen kehitystyö on ollut hidasta, sillä uusien akkujen käyttöönotossa elinikätestit kestävät useita vuosia ja laboratoriomitasta siirtyminen kaupalliselle asteelle on riskialtista. Eniten käytettyjä akkutyyppejä ovat nikkeli-kadmiumakut ja lyijyakut, jotka ovatkin tunnetuimpia akkuja. Näiden lisäksi markkinoille on viimeaikoina tullut nikkeli-metallihydridiakkuja,

7 7 litium-ioniakkuja, alumiini-ilma-akkuja sekä alumiini-rikkiakkuja. Useita erilaisia akkutyyppejä on kehitteillä koko ajan. (Alanen et al. 2003) Akkujen toimintaperiaate on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Akun periaatekuva (Tietoverkkolabrotatorio) Akkujen ympäristövaikutukset EU-lainsäädännössä paristot ja akut on jaettu vaarallisten ja vaarattomien tuotteiden luokkiin. Nikkelikadmiumakut, lyijyakut sekä elohopeaa sisältävät paristot ja akut lasketaan vaarallisiksi. Lyijy, kadmium ja elohopea ovat ympäristölle erittäin haitallisia raskasmetalleja. Ne ovat hyvin pieninäkin pitoisuuksina myrkyllisiä kasveille ja eläimille ja voivat myös kertyä eliöihin. (Ympäristöministeriö) Mikään akkutyyppi ei ole täysin ympäristöystävällinen ja ne luokitellaankin usein ongelmajätteeksi. Kotelot kuitenkin ovat nykyisin yleisimmin kierrätettävää polypropeenimuovia. Ongelmana on myös akkujen jokseenkin lyhyt elinikä, joka lisää kierrätyksen merkitystä. Akkujen ympäristöhaitoiksi voidaankin määritellä valmistuksesta aiheutuvat haitat sekä mahdollisuus, että niiden sisältämiä aineita joutuisi ympäristöön. Seuraavassa on esitelty ympäristölle haitallisimpien akkutyyppien sisältämien aineiden ympäristöhaittoja. Jotkin paristot sisältävät elohopeaa, mikä on eliöille myrkyllistä pieninäkin pitoisuuksina ja se kertyy tehokkaasti ravintoketjussa. Orgaanisista luonnossa esiintyvistä elohopean muodoista ympäristön kannalta haitallisin ja yleisin on metyylielohopea. Elimistössä elohopea vaikuttaa muun muassa solumyrkkynä sitoutumalla valkuaisaineiden sulfhydryyliryhmiin ja vaikuttamalla täten edelleen proteiinien rakenteeseen sekä toimintaan. Elohopean on myös todettu muuttavan solukalvojen läpäisyominaisuuksia. (Ympäristöministeriö) Lyijyakuissa toimii katodina lyijyoksidi, anodina lyijy sekä elektrolyyttiliuoksena rikkihappo. (Alanen et al. 2003) Lyijy muodostaa helposti orgaanisia yhdisteitä ja kulkeutuu elimistössä rasvaa sisältäviin kudoksiin. Se vaikuttaa voimakkaimmin hermosoluihin, joiden toimintaa lyijy-yhdisteet vahingoittavat pahasti. Pahassa lyijymyrkytyksessä henkilö vaipuu nopeasti koomaan ja kuolee. Erityisen herkkiä lyijymyrkytykselle ovat pienet lapset. (Vihersaari) Rikkihappo puolestaan syövyttää nopeasti muun muassa alumiinia, kuparia ja niitä sisältäviä seoksia. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua.

8 8 Rikkihapposumua muodostuu lyijyakkuja ladattaessa. Se ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä aiheuttaen polttavaa tunnetta nenässä ja kurkunpäässä, liman muodostusta, yskänärsytystä ja hengenahdistusta. Väkevän rikkihapon roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja näön menetys on mahdollinen. (Työterveyslaitos) Nikkeli-kadmium-akuissa on nikkelioksidikatodi, kadmiumanodi ja alkalinen kaliumhydroksidiliuos elektrolyyttinä. (Alanen et al. 2003) Akuilla ja paristoilla on suuri merkitys ympäristön kadmiumkuormituksessa. EU:ssa käytetystä kadmiumista 75 % sisältyy paristoihin ja akkuihin. Kadmium ei alkuaineena ole kovin myrkyllinen, mutta se on erittäin pysyvä (puoliintumisaika ihmiskehossa on 20 vuotta). Nisäkkäillä kadmium kerääntyy pääasiassa maksaan aiheuttaen suurina pitoisuuksina munuaisten vajaatoimintaa. (Ympäristöministeriö) Kaliumhydroksidin ympäristövaikutuksia käsiteltiin jo polttokennojen tapauksessa Sähkökemiallinen kondensaattori Sähkökemiallisilla kondensaattoreilla, joita on ultra-, pseudo- ja kaksikerroskondensaattorit, on korkea syklinen elinikä, tehotiheys ja hyötysuhde, pienet huoltokustannukset ja laaja toimintalämpötila-alue. Superkondensaattori koostuu elektrolyytistä (vesiliuos tai orgaaninen), elektrodeista ja eristeestä. Superkondensaattorien tapauksessa on olemassa pieni, kemiallinen ja sähköinen, riski. Elektrolyytteinä käytetään happo- (H2SO4) tai emäs- (KOH) liuoksia hiili- tai metallioksidimateriaalien kanssa tai orgaanisissa asetonitriiliä, kuten on 90 % suuren kokoluokan kondensaattoreissa, ja joissa on lisäksi suolana Et4NBF4. Liuokset ovat vaarallisia ympäristölle joutuessaan pois kondensaattoreista. Myös liuotteita käytetään superkondensaattoreissa. Ylilatautumisessa purkautuminen yli 4V:n jännitteellä aiheuttaa savua mutta ei liekkejä tai räjähdystä, lämpötila nousee noin 200 C:een. (Alanen et al. 2003; IEA 2004) Toisaalta superkondensaattoreilla voidaan muodostaa modulaarinen ja ympäristöystävällinen järjestelmä. Heikkoutena on kennojännitteen pienuus, yleensä alle 3 V, jolloin joudutaan kytkemään paljon kondensaattoreita sarjaan ja sarjoja rinnakkain riittävän jännitteen ja tehon aikaansaamiseksi. Superkondensaattorit ovat ylijänniteherkkiä, ja suuri kennomäärä vaatii hyvän latausjännitteen säätöpiirin kennojännitteen tasaamiseksi kennojen erilaisten ominaisuuksien vuoksi. (Alanen & Hätönen 2006)

9 9 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN VARASTOINTI 4.1. Suprajohtavat magneetit Suprajohtavat magneettivarastot (Superconducting Magnetic Energy Storage, SMES) perustuvat suprajohtavassa käämissä lähes häviöttömästi kiertävään tasavirtaan ja energian varastointiin virrankulusta aiheutuvaan sähkökenttään. Suprajohtavien magneettien kaupallistaminen on kuitenkin edellyttänyt suprajohdemateriaalinen, rakenne- ja jäähdytystekniikoiden sekä tehoelektroniikan ratkaisujen kehittymistä. (Alanen et al. 2003) Matalan lämpötilan SMES-järjestelmiä, joissa jäähdytys suoritetaan nestemäisen heliumin avulla, on kaupallisesti saatavilla. Korkean lämpötilan SMES-järjestelmissä jäähdytys hoidetaan puolestaan nestemäisen typen avulla, mutta nämä ovat vasta kehitteillä. SMES-järjestelmillä sinällään ei ole muita ympäristövaikutuksia, kuin sen ympärilleen levittämä magneettikenttä. (Alanen et al. 2003) Magneettikentän vaikutuksia pystytään ehkäisemään esimerkiksi koteloinnilla tai sijoittamalla se tarpeeksi syvälle maaperään, jolloin sen vaikutus maan pinnalle olisi vähäinen. Sinänsä magneettikentän haitallisuudesta ihmiselle ei ole saatu luotettavia tutkimustuloksia. Varmaa on kuitenkin sen haitallisuus sydäntahdistinpotilaille sekä muut käytännön asiat, kuten pankkikortin tyhjentyminen. Magneettikenttä saattaa aiheuttaa myös vähäisen syöpä- tai aivosairausriskin, mutta tätä ei ole pystytty todistamaan. Jäähdyttämiseen käytettävillä nestemäisellä heliumilla ja typellä on jotain haittavaikutuksia. Molemmat saattavat alhaisen lämpötilansa vuoksi kosketuksessa aiheuttaa paleltumavamman tai ympäristöön joutuessaan tuhota näin kasvillisuutta. Pitoisuuksien ollessa korkeita, ne aiheuttavat tukehtumisvaaran. Säiliöiden altistuminen liialliselle lämmölle voi johtaa niiden räjähtämiseen. (AGA 2005; AGA 2003)

10 10 5. MEKAANINEN VARASTOINTI 5.1. Pumpatut vesivarastot Pumppuvoimalan toimintaperiaatteena on varastoida energiaa veden potentiaalienergian muotoon. Sähkön hinnan ollessa riittävän alhainen pumpataan vettä ala-altaasta yläaltaaseen putkistoa pitkin ja saadaan näin vedelle potentiaalienergiaa. Tarvittaessa juoksutetaan vettä ala-altaaseen turbiiniin läpi. Turbiiniin on kytketty generaattori, jolloin saadaan muutettua liike-energia takaisin sähköenergiaksi. Vesivarastoina voidaan hyödyntää luonnonvesiä tai tekoaltaita. Pumppuvoimala voidaan sijoittaa esimerkiksi vanhaan kaivosrakenteeseen tai vuoristoon, jolloin saadaan järjestelmälle suuret korkeuserot. Käyttökohteita ovat muun muassa kulutushuippujen tasaus, energian pitkäaikainen varastointi tai verkon taajuuden säätö. Pumppuvoimalan hyötysuhde on noin 70 % ja teho MW (Alanen et al. 2003). Kuva 3. Pumppuvoimalan toimintaperiaate. (Evaluation of energy storage devices in stand-alone PV power systems) Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään pumppuvoimalaa, mutta suunnitelmia laitosten rakentamisesta on tehty jo 1960-luvulta lähtien. Varteenotettavimpana suunnitelmana voidaan pitää Keski-Suomen Korpilahdelle kaavailtua luonnon vesiä hyödyntävää pumppuvoimalaa, jota ei kuitenkaan toteutettu kannatuksen puutteesta johtuen.

11 Pumpattujen vesivarastojen ympäristövaikutukset Pumppuvoimalan haitalliset vaikutukset ympäristöön koostuvat pääosin rakennusvaiheessa aiheutuvasta ympäristörasituksesta sekä voimalan käytöstä johtuvasta vedenpinnan vaihtelusta. Teko-altaiden sekä laitokselle johtavien voimalinjojen rakentaminen vaatii laajoja maa-alueita. Itse voimalan käyttö on paikallisesti tarkasteltuna päästötöntä käytettäessä normaalia vesivoimaturbiinia sekä generaattoria varastoidun energian muuttamiseksi sähköksi. Ala-altaasta vesi pumpataan takaisin yläaltaaseen sähkökäyttöisillä pumpuilla. Altaiden vedenpinnan vaihteluilla voi olla vaikutusta alueiden eliöstölle sekä esimerkiksi mahdolliselle virkistyskäytölle riippuen siitä ovatko altaat luonnonvesiä vai tekoaltaita. Käytettäessä ylä-altaana esimerkiksi suurta vesistöaluetta, pinnankorkeudenvaihtelut saadaan erittäin pieniksi Vauhtipyörä Vauhtipyörän toimintaperiaatteena on varastoida energiaa vauhtipyörän roottoriin liikeenergian muotoon. Syötettäessä energiaa vauhtipyörään, roottorin pyörimisnopeus kasvaa. Vastaavasti purettaessa energiaa vauhtipyörästä roottorin pyörimisnopeus pienenee. Vauhtipyörien etuna on mahdollisuus purkaa lataus täysin tyhjäksi toisin kuin useimmilla akkutyypeillä. Sovelluskohteita ovat esimerkiksi UPS-laitteet tai ajoneuvojen jarrutusenergian talteenotto. Energiatiheydeltään, käyttökohteiltaan ja teholuokaltaan vauhtipyörät ovat verrattavissa esimerkiksi akustoihin. Vauhtipyörillä on suuret hankintakustannukset sekä energiahäviöt (<2%/vrk) (Alanen et al. 2003) Vauhtipyörien ympäristövaikutukset Vauhtipyörissä käytettävät materiaalit eivät sisällä ongelmajätteitä vaan ovat pääosin kierrätyskelpoisia (mm. teräs, alumiini, hiilikuitu, kupari) (Ruddel 2003). Laitteilla on pitkä elinikä, jopa kertainen akkuihin verrattuna, ne ovat rakenteeltaan kevyitä ja tarvitsevat vain harvoin huoltoa. Vauhtipyörä ei toimiessaankaan aiheuta päästöjä ympäristöönsä joten vauhtipyörän voidaan todeta olevan ympäristöystävällisempi varastointimuoto kuin esimerkiksi akut.

12 12 Kuva 4. Esimerkki vauhtipyörän sijoituksesta maanalaisiin tiloihin. (R.L Hockney and C.A. Driscoll, Powering of Standby Power Supplies Using Flywheel Energy Storage, Conf. Proc. INTELEC 97, 1997, pp , Alanen, Koljonen, Hukari & Saari 2003 mukaan) Vauhtipyörät jaetaan pyörimisnopeutensa perusteella pieninopeuksisiin (<6000 rpm) ja suurinopeuksisiin ( rpm). Suuri pyörimisnopeus aiheuttaa luonnollisesti turvallisuusriskin. Laite on rikkoutuessaan vaarallinen lähiympäristölle, minkä vuoksi vauhtipyörä voidaan sijoittaa esimerkiksi maan pinnan alle (Kuva 4). Komposiiteista valmistetun roottorin rikkoutuessa vapautuu kaasuja, joiden haitallisuus on rinnastettavissa diesel-moottorin aiheuttamiin pakokaasuihin. Vauhtipyörät ovat melko hiljaisia käyntiääneltään, mallista riippuen noin 60dB (Ruddel 2003) Paineilmavarastot Paineistetun ilman energian varastointia hyödynnetään CAES (Compressed Air Energy Storage) laitoksissa eri tekniikoin. Yksi tällainen tekniikka on vielä kehittelyasteella oleva neste-mäntä suunnitelma (liquid piston design), joka on lähes isoterminen ja jossa kaasun paine vaihtelee bar energian tarpeen ja varastojen mukaan. Ilma-öljyrajapinta systeemissä (air-to-oil interface system) ilmanpaine muutetaan öljynpaineeksi jaksottaisella laajennuksella/puristuksella. Kyseisessä systeemissä on riittävä isoterminen käyttäytyminen ja säiliöiden, jotka ovat täynnä ilmaa, tilavuus on 8-10kertaa pienempi kuin ensimmäiseksi mainitussa tekniikassa. Kolmas tapa on suoraanilmasta-akseliin systeemi, jossa on nopea laajennussysteemi, mutta ei käänteistä tapahtumaa, joten se ei sovellu itsenäisiin systeemeihin. (IEA 2004). Kuvassa (Kuva 5) on jaettu CAES-tekniikan sovellukset kahteen eri luokkaan: tilavuusohjatut koneet säiliöineen sekä kineettiset koneet maanalaisine säiliöineen (Investire network 2003). Painesäiliöt on suunniteltu kestämään ja säilyttämään turvallisuutensa huomattavassa paineen kasvussa. Venttiilit pystyvät myös rajoittamaan painetta koko hydraulisessa järjestelmässä. Toisaalta maanalaisten varastoiden, kuten suolakiviesiintymien, suolavesiesiintymien ja kallioon louhittujen varastoiden, riskinä

13 13 on varaston vaurioituessa, esimerkiksi maanjäristyksen sattuessa, että vapautuu kovalla paineella paljon kaasua. (IEA 2004) Kuva 5. Paineilmavarastojen kaksi päätyyppiä. (Investire network 2003) Paineilmavaraston prosessissa ei vapaudu saastuttavia päästöjä. Suurin osa materiaaleista (teräs, öljy, ) ovat kierrätettävissä tai uudelleenkäytettävissä. Varastoinnin melutaso ei ylitä 85dB, ja suojaukset rajoittavat päästöjä ja melutasoa. Pohjavesiin paineilmavarastointi ei suoranaisesti vaikuta, sillä pohjavedet ovat 1-30m syvällä, tosin kaivot kulkevat tuonkin kerroksen läpi 600metriin. (IEA 2004; Ympäristöministeriö 2007) Kuva 6. Huntfortin laitos Pohjois-Saksassa (Crotogino, Mohmeyer, Scharf 2001) Pohjois-Saksassa olevassa 290MW Huntfortin (Kuva 6) CAEStekniikkaa hyödyntävässä voimalaitoksessa käytetään kahta luolaa, tilavuuksiltaan ja m³, jotka ovat 600 m maanpinnan alapuolella, ja luolan syvyys on noin 200m. (Crotogino, Mohmeyer, Scharf 2001) Maisemointiin voidaan oletettavasti panostaa, mutta kuten mikä tahansa voimalaitos näkymätön CAESlaitoskaan ei ole.

14 14 6. LÄMPÖVARASTOT Lämmön varastointi, kuten energian varastoinnin muutkin tavat, on ympäristöystävällisempää kuin varastoimatta jättäminen. Esimerkiksi Oulun kalliolämpövarastosta purettu lämpö korvaa öljykattilalämpöä ja on lisäksi varalämmön lähde läheisessä Toppilan vastapainelaitokselle lyhytaikaisissa vikatilanteissa. (Lindström, Sipilä & Tervo 1990) Lämpöenergiaa voidaan varastoida perustuen tuntuvan lämmön, latenttilämmön tai termokemialliseen varastointiin. Yleisin tapa on tuntuvan lämmön varastointi, jolloin lämpö varastoidaan yleensä veteen, maanalaisissa säiliöissä yleensä kiinteään aineeseen saveen, hiekkaan tai kallioon (kuten Oulussa) sekä osittain pohjaveteen. Lämpöä voidaan varastoida myös terässäiliöihin, rakennusten seinämiin ja tulisijojen rakenteisiin. Lisäksi on olemassa avoimia järjestelmiä, joissa otetaan lämpöä esimerkiksi lämpöpumpuilla. Latentti- eli sitoutuneen lämmön käytössä hyödynnetään eri faasien energiaeroja, jolloin on mahdollista varastoida suuri lämpömäärä pienellä lämpötilanmuutoksella. Lämpövarastoinnin väliaineina ovat muun muassa PCM(Phase Change Material)- materiaalit, vesi/jää, suolaliuokset, suolojen hydraatit, rasvahapot, parafiinit ja eutektiset suolahydraatit. Suolojen ongelmana on korroosionaiheuttavuus ja liuoksen palautumattomuus, jonka takia se menettää varauskykyään vanhetessaan. Rasvahapot ovat helppokäyttöisempiä kuin suolat, mutta niiden varauskyky on heikompi. PCMmateriaalit ovat monessa paikassa käyttökelpoisia, mutta niiden heikkoutena on pieni lämmönjohtavuus, ja siten pienet siirtonopeudet. Kylmävarastoiden ongelmana on liuoksen alijäähtyminen ennen jäätymistä, jota pyritään estämään käyttämällä lisäaineita. Termokemiallinen lämmönvarastointi perustuu reaktioenergiaan, mutta sen ongelmana on reaktion toistettavuuden huonous. (Alanen et al. 2003) Lämpövarastot (TES) voidaan jakaa myös lämpötilojen perusteella: matalalämpötila- (<150 C), kohtalainen lämpötila- ( C) ja korkealämpötila- (>500 C) varastot. Kuvassa (Kuva 7) on korkealämpötilavarasto. Kaaviosta käy myös ilmi, että systeemi on suljettu, ja siten se ei erityisemmin tuota saastuttavia, ympäristölle haitallisia aineita.

15 15 Kuva 7. Korkealämpötilavaraston toimintakaavio. (IEA 2004) Kuva 8. Johnstownissa olevia säiliöitä (Finster 1992) Lämpövaraston esteettisyys (Kuva 8) on samalla tasolla ydinvoimalaitoksen kanssa: sen säiliötankin kokoa ja siten myös näkyvyyttä voidaan verrata ydinvoimalaitoksen jäähdytystorneihin. Maanalaiseen säiliöön varastoituna tuota ongelmaa ei ole, paisuntasäiliöiden ja itse laitoksen lisäksi. (IEA 2004)

16 16 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleisesti voidaan todeta, että energian varastointi on melko ympäristöystävällistä. Oikein käytettynä varastointiteknologiat eivät juuri kuormita ympäristöä. Itse laitteistoilla ja niiden käytöllä ei saada aikaan suuria päästöjä. Suurin ympäristöä rasittava tekijä onkin laitteistojen valmistus ja raaka-aineiden prosessointi. Sähkökemiallisissa varastointimenetelmissä eli polttokennoissa, akuissa ja superkondensaattoreissa, suurimman ympäristöriskin muodostavat elektrolyyttimateriaalit. Luontoon joutuessaan nämä materiaalit saattavat reagoida haitallisesti muiden aineiden kanssa. Sähkökemiallisilla varastoilla on suhteellisen lyhyt elinikä, joten laitteistojen sisältämät materiaalit on syytä valita huolella niiden kierrätettävyys huomioiden. Myös mekaaniset varastointimenetelmät ovat varsin ympäristöystävällisiä. Näissä suurimmaksi ongelmaksi muodostuu niiden kohtalaisen suuri koko, jolloin varaston näkyvyys nousee suureen rooliin. Tätä voidaan kuitenkin kompensoida joissain tapauksissa sijoittamalla varasto maan alle. Mahdollisissa laitteistojen vauriotapauksissa vahingot saattavat kasvaa suuriksi. Mekaanisesta varastoinnista aiheutuu lisäksi jonkin verran melupäästöjä. Vedyn tuotannon tapauksessa suurimmaksi tekijäksi nousevat valmistuksen yhteydessä syntyvät kasvihuonekaasut tai muut epäpuhtaudet. Ennen käyttöä vety pitää puhdistaa epäpuhtauskaasuista, joka rasittaa jonkin verran luontoa. Suprajohtavien magneettien ainoana ympäristöriskinä voidaan pitää sen magneettikenttää ja mahdollisesti syntyviä hajakenttiä. Energian varastointi on välttämätöntä kulutushuippujen ja taantumien tasaamiseksi. Varastoinnista koituva hyöty on usein merkittävämpi kuin ympäristölle aiheutuvat haittatekijät. Yleisesti voidaankin todeta, että energian varastointi on ympäristöystävällisempää kuin varastoimatta jättäminen.

17 17 LÄHTEET Aarnio, P. Mitä polttokennot ovat? [WWW] [Viitattu ] Saatavissa: Oy AGA Ab, Käyttöturvallisuustiedote: Helium (nestemäinen), [Viitattu ]. Saatavissa : lisuuskaasut_helium_nestemainen/$file/helium_neste.pdf Oy AGA Ab, Käyttöturvallisuustiedote: Typpi (nestemäinen), [Viitattu ]. Saatavissa : xt.pdf Oy AGA Ab, Membraani [WWW] [Viitattu ] Saatavissa:http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/likelgagafi.nsf/ DocByAlias/about_Ilmakaasut_Membraani Alanen, R., Hukari, S., Koljonen, T. & Saari, P., Energianvarastoinnin nykytila [WWW] VTT Tiedotteita - Research Notes Espoo [Viitattu ]. Saatavissa: Alanen, R. & Hätönen, H. Sähkön laadun ja jakelun luotettavuuden hallinta, State of art -selvitys. [WWW] VTT Working papers 52. Espoo [Viitattu ] Saatavissa: Crotogino, F., Mohmeyer K-U. & Scharf, R.Dr. Huntorf CAES: More than 20 Years of Successful Operation. [PDF] Orlando, Florida, USA [Viitattu ] Saatavissa: AKE_Archiv/AKE2003H/AKE2003H_Vortraege/AKE2003H03c_Crotogin o_ea_huntorfcaes_compressedairenergystorage.pdf Evaluation of energy storage devices in stand-alone PV power systems. [WWW]. Report IEA PVPS T3-18: [viitattu ] Saatavissa: Evaluation%20of%20energy%20storage%20devices.pdf Finster, H. Cowper stoves in Johnstown, USA,1992. [Viitattu ] Saatavissa:

18 18 Kasvihuonekaasut [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: IEA : Evaluation of Energy Storage Devices in Stand-Alone PV Pover Systems [WWW]. Report IEA PVPS T3-18: [Viitattu ] Saatavissa: 20devices.pdf Investire network: Investigations on Storage Technologies for Intermittent Renewable Energies: Evaluation and recommended R&D strategy [WWW]. Investirenetwork,2003.[Viitattu ] Saatavissa: -> Storage Technologies -> Compressed air summary Johnson Diversey. Käyttöturvallisuustiedote, Tendex iltaneste Turku. [Viitattu ]. Saatavissa: rdonlyres/ f4-42b2-943f F57F/0/TENDEXILTANESTE.PDF Lanne, A-P. Alumiini [WWW].[Viitattu ]. Saatavissa: Lindström, P., Sipilä, K. & Tervo, J. Oulun kalliolämpövarasto. Osa 4. Lämpövaraston virtaustekniikka ja pienoismallikokeet (1990). [WWW]. Scientific Commons, [Viitattu ] Saatavissa: Mikkola, M. Vedyn valmistaminen ja kuljetus [WWW] Saatavissa: index.html Rainio, T. Vedyn tuotanto. [WWW] [Viitattu ]. Saatavissa: _05/Raunio_Vedynvalmistaminen.pdf Rakennusmateriaalien turvallisuus ja ympäristövaikutukset [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Ruddell, A.,Dr. STORAGE TECHNOLOGY REPORT ST6: FLYWHEEL [WWW]. CCLRC-Rutherford Appleton Laboratory [viitattu ] Saatavissa:

19 19 Tietoverkkolaboratorio. Teknillinen korkeakoulu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: Työterveyslaitos. [Viitattu ]. Saatavissa: Varoitusmerkit, R- ja S-lausekkeet [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: Vihersaari, T., Muutamia esimerkkejä ympäristökatastrofeista. Turun yliopisto. [Viitattu ] Saatavissa: Ympäristöministeriö. [Viitattu ]. Saatavissa:

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001

Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Polttokennoteknologian tarjoamat mahdollisuudet suomalaiselle kulkuneuvo-, kone- ja elektroniikkateollisuudelle 02-11/2001 Hankkeen pääsisältö Teknologian kehitystilannekartoitus Yrityskysely kotimaisesta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

ffiffi O, = aoo,'#...

ffiffi O, = aoo,'#... DEE-53000 Energian varastointi ja uudet energialähteet Tentti 16.10.2015 Risto Mikkonen Oman ohjelmoitavan laskimen käyttö sallittu' OSA I Vatitse oheisista kysymyksistä oikea vaihtoehto' t. llmakehän

Lisätiedot

Mitä on vaarallinen jäte?

Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Mitä on vaarallinen jäte? Monet kotona käytettävät tuotteet, kuten puhdistusaineet ovat vaarallisia ja myrkyllisiä. Vaaralliset jätteet ovat vaarallisia ihmisten terveydelle tai

Lisätiedot

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen

Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Sähkön varastointi utopiaa vai realismia? Jussi Mäntynen Agenda Sähkövarastot tänään Markkinoiden tarpeet Sähkövarasto ratkaisut Utopiaa vai realismia? Sähkövarastot tänään Utopiaa? Public 2012, Siemens

Lisätiedot

Polttokennolaboratoriotyö

Polttokennolaboratoriotyö Polttokennolaboratoriotyö Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, jotka muuntavat polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi [1]. Ne eivät nimensä mukaisesti kuitenkaan polta

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI. AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn

Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Onko kemikaalivarastosi kunnossa? Kemian opetuksen päivät 13. 14.4.2012 OuLUMA Elsi Torn Oliko tässä muutoksen alku?? että MIKÄ???? Lyhenteet sanoiksi REACH Lyhenne REACH tulee sanoista Registration, Evaluation,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ DB Castor oil liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

SÄHKÖN VARASTOINTI Electrical Energy Storage

SÄHKÖN VARASTOINTI Electrical Energy Storage LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SÄHKÖN VARASTOINTI Electrical Energy Storage Työn tarkastaja: Professori, TkT Esa Vakkilainen

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Miksi Vaillant? Koska. on lämpöä tulevaisuudessa. Koska tarjoamme ympäristöystävällistä teknologiaa jopa 10 vuoden takuulla.

Miksi Vaillant? Koska. on lämpöä tulevaisuudessa. Koska tarjoamme ympäristöystävällistä teknologiaa jopa 10 vuoden takuulla. Maalämpöjärjestelmät 17 k Miksi Vaillant? Koska tarjoae ympäristöystävällistä teknologiaa jopa vuoden takuulla. geotherm plus geotherm exclusiv geotherm Koska on lämpöä tulevaisuudessa. Lämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Keksintöjä Li-ion akuissa

Keksintöjä Li-ion akuissa Keksintöjä Li-ion akuissa Pekka Ritamäki Probyte Oy LiFePO4 36V/10A akku LiFePO4 akuista Pekka Ritamäki 11.12.2008 sivu 1/11 Kuva 1 36 voltin 10Ah LiFePO4 akku on pienikokoinen ja kestää ylilatausta. Latauslaitteessa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta

Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vety- ja polttokennoalan eteneminen meillä ja maailmalla, Suomen vetytiekartta Vedyn ja polttokennojen mahdollisuudet Oulun seudulla, Aamiaissessio Oulussa Jari Ihonen, VTT, Heidi Uusalo, VTT, Juhani Laurikko,

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN KÄYTTÖ PETAMO GHY 133 N liuotin Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

RIKU PASONEN ENERGIAN VARASTOINTITEKNOLOGIOIDEN TEKNINEN JA TALOUDELLINEN VERTAILU

RIKU PASONEN ENERGIAN VARASTOINTITEKNOLOGIOIDEN TEKNINEN JA TALOUDELLINEN VERTAILU RIKU PASONEN ENERGIAN VARASTOINTITEKNOLOGIOIDEN TEKNINEN JA TALOUDELLINEN VERTAILU Kandidaatintyö Tarkastaja: Lehtori Risto Mikkonen II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Paristojen luokitukset

Paristojen luokitukset Paristot Paristojen luokitukset A battery or an accumulator refers to any source of electrical energy generated by direct conversion of chemical energy and consisting of one or more primary battery cells

Lisätiedot

GREENEST WAY TO SAFETY. Luotettavaa turvavalaistusta yli 35 vuoden kokemuksella

GREENEST WAY TO SAFETY. Luotettavaa turvavalaistusta yli 35 vuoden kokemuksella GREENEST WAY TO SAFETY Luotettavaa turvavalaistusta yli 35 vuoden kokemuksella UUSI AKUTON ESCAP-TEKNOLOGIA YMPÄRISTÖNSUOJELU OSANA TUOTEKEHITYSTÄMME 2 Yhteiskuntavastuuseemme kuuluu myös ympäristönsuojelu,

Lisätiedot

Sähköenergian varastointitekniikat älykkäässä sähköverkossa. Juha Seppänen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK)

Sähköenergian varastointitekniikat älykkäässä sähköverkossa. Juha Seppänen. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Insinööri (AMK) Juha Seppänen Sähköenergian varastointitekniikat älykkäässä sähköverkossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 4.5.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

METALL MIX TUOTEKUVAUS

METALL MIX TUOTEKUVAUS METALL MIX TUOTEKUVAUS Erikoisluja korjausaine metallien, keraamien ym. korjaukseen. METALLMIX sopii hyvin vaurioituneiden metalliosien korjaukseen, naarmujen peittämiseen, virheporauksien paikkaamiseen

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU:n asetuksen 1907/2006/EY, 31 artiklan mukaisesti

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE EU:n asetuksen 1907/2006/EY, 31 artiklan mukaisesti Sivu: 1 (6) 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Tuotetunniste Valmistaja Osoite Falkener Landstrasse 9 99830 Treffurt Saksa Puhelin +49 (0)36923 5290 Faksi +49 (0)36923 52913 Sähköposti

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy AGA Ab

Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy AGA Ab Toiminnanharjoittajan turvallisuustiedote yleisölle Tukesin valvonnan alaiset tuotantolaitokset Oy AGA Ab Tornion ilmakaasutehdas Sijainti: Tornio, Röyttän teollisuusalue Oy AGA Ab tuottaa Outokummun Tornion

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

Metallien ominaisuudet ja rakenne

Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallien Kemia 25 Metallien ominaisuudet ja rakenne Metallit ovat käyttökelpoisia materiaaleja. Niiden ominaisuudet johtuvat metallin rakennetta koossa pitävästä metallisidoksesta. Metalleja käytetään

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet

Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet Sami Ruisma - Yara Suomi Oy Tuotepäällikkö AdBlue Teollisuuden polttonesteet Tampere 10.9.2015 Agenda Työkoneet ja AdBlue Työkoneiden lainsäädäntö päästöistä

Lisätiedot

Walk the Talk Metyleenikloridi

Walk the Talk Metyleenikloridi ISOPAn tuoteasioiden hoito-ohjelmat Walk the Talk Metyleenikloridi 1 Metyleenikloridin merkintätiedot CLP DSD Huomiosana: Varoitus Vaaralausekkeet H315 Ärsyttää ihoa H319 Ärsyttää voimakkaasti silmiä H335

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

Miksi Vaillant? Koska. on lämpöä tulevaisuudessa. Koska tarjoamme ympäristöystävällistä teknologiaa jopa 10 vuoden takuulla.

Miksi Vaillant? Koska. on lämpöä tulevaisuudessa. Koska tarjoamme ympäristöystävällistä teknologiaa jopa 10 vuoden takuulla. Maalämpöjärjestelmät 17 k Miksi Vaillant? Koska tarjoae ympäristöystävällistä teknologiaa jopa vuoden takuulla. geotherm plus geotherm exclusiv geotherm Koska on lämpöä tulevaisuudessa. Lämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

soveltamisen päättymisaika 1 päivä heinäkuuta 2005 1 päivä heinäkuuta 2008

soveltamisen päättymisaika 1 päivä heinäkuuta 2005 1 päivä heinäkuuta 2008 2392 Liite 1, joihin ei sovelleta 5 :ää A. Lyijy seosaineena 1. Työstettäväksi tarkoitettu teräs ja sinkitty teräs, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä 2. a) Työstettäväksi tarkoitettu

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 6 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: : 914925; 505533; 791440; 791441 1.2 Aineen

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot