ENERGIAN VARASTOINTIMUOTOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAN VARASTOINTIMUOTOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN"

Transkriptio

1 ENERGIAN VARASTOINTIMUOTOJEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Seminaarityö MATTI LAINE ANNA LAUHASMAA TUIJA PEISANEN HELI RISTAMÄKI

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto Vety Vedyn tuotanto Sähkökemiallinen varastointi Polttokennot Polttokennojen ympäristövaikutukset Akut Akkujen ympäristövaikutukset Sähkökemiallinen kondensaattori Sähkömagneettinen varastointi Suprajohtavat magneetit Mekaaninen varastointi Pumpatut vesivarastot Pumpattujen vesivarastojen ympäristövaikutukset Vauhtipyörä Vauhtipyörien ympäristövaikutukset Paineilmavarastot Lämpövarastot Johtopäätökset Lähteet... 17

3 3 1. JOHDANTO Energiantuotannon ja -siirron katkeamattomuus on nyky-yhteiskunnassamme välttämätöntä. Suomen kaltainen tietoyhteiskunta on täysin riippuvainen jatkuvasta ja riittävän hyvälaatuisesta sähkönsaannista. Energian varastointi luo osaltaan edellytykset laadukkaalle sähkönsiirrolle (verkon kulutushuippujen tasaus, taajuuden säätö) sekä sähkönjakelun katkeamattomuudelle erilaisissa häiriötilanteissa. Energian varastointimuotoja on kehitetty ja kaupallistettu lukuisia. Lisäksi uusia varastointimuotoja ja -tekniikoita tutkitaan jatkuvasti. On välttämätöntä selvittää eri varastointimuotojen mahdolliset turvallisuusriskit sekä vaikutukset ympäristöönsä. Tämän seminaarityön tarkoitus on selvittää energian varastointimuotojen vaikutuksia ympäristöönsä. Työ kuuluu pakollisena osana kurssiin SMG-4050, Energian varastointi ja uudet energialähteet. Työssä keskitytään pääosin seuraaviin aihekokonaisuuksiin: vedyn hyödyntäminen energian varastoinnissa, sähkökemiallinen varastointi, sähkömagneettinen varastointi, mekaanisen energian varastointi sekä lämpövarastot. Jokaisesta aihe-alueesta käsitellään tärkeimmät energian varastointiin liittyvät sovellukset sekä perehdytään niiden ympäristövaikutuksiin. Fossiilisia polttoaineita hyödyntäviä varastoja ei työssä käsitellä. Mainittakoon kuitenkin että esimerkiksi diesel-käyttöisiä varavoimakoneita on vielä laaja-alaisesti käytössä teollisuuslaitoksissa sekä muun muassa vesivoimalaitoksissa.

4 4 2. VETY Sähköenergiaa voidaan varastoida välillisesti vedyn muodossa, jolloin vesi hajotetaan sähkökemiallisesti vedyksi ja hapeksi käyttäen esimerkiksi auringon säteilyenergiaa tai ydinvoimaa. Tunnetuista polttoaineista vedyllä on korkein energiasisältö painoyksikköä kohti. Normaalioloissa vety esiintyy kuitenkin kaasuna, jolloin sen energiatiheys tilavuusyksikköä kohti on pieni. Energiatiheyden nostamiseksi vetyä varastoidaan pääasiassa paineistettuna kaasuna ja nesteytettynä. Vedyn erilaisia varastointimuotoja tutkitaan parhaillaan ja mahdollisina vaihtoehtoina voidaan pitää varastointia metallihydrideissä, nanoputkimateriaaleissa sekä pienten lasikuulien sisällä. Lisäksi vetyä voidaan varastoida aktiivihiilen tai zeoliitin huokosiin, sekä sitoa johonkin kemialliseen yhdisteeseen kuten metanoliin. (Alanen et al. 2003) Varastoitaessa vetyä yhdisteisiin, voidaan huonona puolena pitää, että vedyn energiasisältö kilogrammaa kohti putoaa huomattavasti (Mikkola, 2002). 2.1 Vedyn tuotanto Luonnonvaraisena vetyä ei esiinny kuin yhdisteissä, joten käyttöä varten vety tulee aina valmistaa jollain menetelmällä (Rainio). Yleisimmin käytössä olevat menetelmät vedyn valmistamiseen ovat maakaasun hajottaminen (eli reformointi), biomassan kaasuttaminen sekä veden hajottaminen hapeksi ja vedyksi sähkön avulla, eli elektrolyysi. Eniten käytetty menetelmä on maakaasun reformointi. Se on samalla myös edullisin, mutta aiheuttaa jonkin verran hiilidioksidipäästöjä. Hiilivedyn hiiliketjut ja hiilen ja vedyn väliset kemialliset sidokset rikotaan reformoidessa. Hiili hapetetaan hiilidioksidiksi, jolloin reaktiotuotteina saadaan aikaan haluttua vetyä sekä vähemmän haluttua hiilidioksidia. (Mikkola, 2002) Vetyä voidaan valmistaa myös kaasuttamalla biomassaa. Tämä operaatio ei vapauta ilmakehään hiilidioksideja, mutta syntyvä vetypitoinen kaasu sisältää paljon muita epäpuhtauksia. Syntyvä kaasu joudutaan siis puhdistamaan ennen käyttöä. Tämä teknologia vaatii vielä kehittymistä soveltuakseen paremmin vedyn tuotantoon. (Mikkola, 2002) Käytössä olevista vedyn tuotantomenetelmistä puhtainta vetyä tuottaa veden elektrolyysi, jolloin vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Reaktio on käytännössä vastakkainen polttokennoissa tapahtuvaan reaktioon nähden. Menetelmä on kuitenkin kallis kuluttaen huomattavasti sähköä. (Mikkola, 2002)

5 5 3. SÄHKÖKEMIALLINEN VARASTOINTI 3.1. Polttokennot Polttokenno on sähkökemiallinen laite jonka tarkoituksena on muuttaa polttoaineen ja hapettimen kemiallinen energia lämmöksi ja sähköksi. Polttokenno sisältää anodin, jolle tuodaan polttoaine ja katodin, jolle puolestaan tuodaan hapetin. Anodin ja katodin välissä on elektrolyytti. Elektrolyytin tehtävänä on estää polttoaineen ja hapettimen suora sekoittuminen ja palaminen, mutta se päästää lävitseen jonkin tietyn ionin. Anodille tuotu polttoaine hapettuu anodilla, jolloin syntyy elektrolyytin lävitseen päästämä ioni ja elektroneja. Ionit kulkeutuvat elektrolyytin läpi vastakkaismerkkisesti varatulle katodille, elektronit puolestaan johdetaan ulkoisen kuorman kautta katodille, näin syntyy pieni sähkövirta, ja varaustasapaino säilyy. Katodilla tapahtuu hapetusreaktiosta vapautuneiden ionien, elektronien sekä hapettimen pelkistymisreaktio. Kuvassa 1 on esitettynä polttokennon toiminta. (Aarnio) Yleisimmin käytetty polttoaine on vety ja yleisin hapetin happi. Tällöin reaktiotuotteena syntyy vettä ja lämpöä, joten itse reaktio ei kuormita ympäristöä. Reaktiotuotteet riippuvat käytetystä polttoaineesta ja hapettimesta. Käytettäessä polttokennoja matalilla lämpötiloilla saatetaan joutua käyttämään katalyyttejä sekä anodilla että katodilla reaktioiden nopeuttamiseksi. (Aarnio) Kuva1. Polttokennon periaatekuva (Aarnio) Polttokennoja käytetään yleisesti sarjaankytkettyinä kennostoina, sillä yksittäisen polttokennon tuottama jännite on rajallinen. (Aarnio) Polttokennojen ympäristövaikutukset Polttokennoissa käytetään yleisesti polttoaineena vetyä. Vedyn tuotannon ympäristövaikutuksista on kerrottu lyhyesti edellisessä kappaleessa. Vetyhappipolttokennojen lisäksi on olemassa myös metalli-ilmapolttokennoja. Metalleina voidaan käyttää mm. sinkkiä, alumiinia tai magnesiumia. Esimerkiksi sinkkiilmapolttokennossa syntyy reaktion tuloksena sinkkioksidia, joka on myrkytön

6 6 materiaali ja siten vaaraton. (Alanen et al. 2003) Kuitenkin sinkkioksidi on luokiteltu aineluettelossa N,R50/53 luokan aineeksi. N tarkoittaa ympäristölle vaarallista ainetta, R50/53 puolestaan kertoo aineen myrkyllisyydestä. Sinkkioksidipitoisuus kuitenkin ratkaisee kuinka vaarallisesta aineesta on kyse. Mikäli sinkkioksidipitoisuus nousee suureksi, saattaa sillä olla ympäristövaikutuksia. (Ympäristöministeriö) Alumiini-ilmapolttokennoihin tarvittava alumiini on valmistettava erikseen. Alumiini on piin jälkeen tavallisin alkuaine maankuoressa, mutta sitä ei esiinny vapaana. (Lanne 2005) Alumiinin valmistus vaatii paljon energiaa ja aiheuttaa päästöjä (Rakennusmateriaalien terveellisyys ja ympäristövaikutukset 2004). Alumiinin valmistaminen tuottaa kasvihuonekaasuja, PFC-päästöjä (perfluorihiilivety) (Kasvihuonekaasut 2004). Polttokennoissa käytetään useita eri elektrolyyttimateriaaleja, kuten fosforihappoa, sulakarbonaattia, keraamisia materiaaleja, kaliumhydroksidia sekä polymeeriä (Alanen et al. 2003). Fosforihappo on syövyttävää ja sen luokitus on C,R34. Fosforihapon myrkyllisyys perustuu sen ph-arvon laskuun. (Johnson Diversey 2003) Kaliumhydroksidi on luokiteltu C; R22-35 luokan aineeksi. C tarkoittaa syövyttävää, R22 terveydelle haitallista nieltynä ja R35 voimakkaasti syövyttävää (Varoitusmerkit, R- ja S-lausekkeet 2004). Kaliumhydroksidi-polttokennoista tulee lisäksi reaktiotuotteena hiilidioksidia (Alanen et al. 2003). Metanolipolttokennoissa käytetään vedyn sijasta polttoaineena metanolin ja vedyn seosta (Aarnio), jolloin reaktiotuotteena syntyy hiilidioksidia (Alanen et al. 2003). Sekä metanolipolttokennoissa että polymeerielektrolyytti-polttokennoissa käytetään elektrolyyttinä ionijohtavaa membraania (Aarnio). Membraani on hyvin ohutseinäinen polymeerikalvo (AGA 2007). Sulakarbonaattikennon polttoaineen tulee sisältää hiiltä, jolloin reaktiotuotteena on aina myös hiilidioksidia. Kiinteälle oksidipolttokennolle, jolla on elektrolyyttinä keraaminen materiaali, riippuu reaktiotuote polttoaineesta. Mikäli polttoaineena käytetään joko hiilimonoksidia tai metaania, on reaktiotuotteena hiilidioksidia. (Aarnio) 3.2. Akut Uudelleenladattavat patterit ja akut ovat vanhin ja laajasti käytetty energiavarastomuoto, niissä sähköä varataan kemiallisen reaktion avulla. Akkujen kehitystyö on ollut hidasta, sillä uusien akkujen käyttöönotossa elinikätestit kestävät useita vuosia ja laboratoriomitasta siirtyminen kaupalliselle asteelle on riskialtista. Eniten käytettyjä akkutyyppejä ovat nikkeli-kadmiumakut ja lyijyakut, jotka ovatkin tunnetuimpia akkuja. Näiden lisäksi markkinoille on viimeaikoina tullut nikkeli-metallihydridiakkuja,

7 7 litium-ioniakkuja, alumiini-ilma-akkuja sekä alumiini-rikkiakkuja. Useita erilaisia akkutyyppejä on kehitteillä koko ajan. (Alanen et al. 2003) Akkujen toimintaperiaate on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Akun periaatekuva (Tietoverkkolabrotatorio) Akkujen ympäristövaikutukset EU-lainsäädännössä paristot ja akut on jaettu vaarallisten ja vaarattomien tuotteiden luokkiin. Nikkelikadmiumakut, lyijyakut sekä elohopeaa sisältävät paristot ja akut lasketaan vaarallisiksi. Lyijy, kadmium ja elohopea ovat ympäristölle erittäin haitallisia raskasmetalleja. Ne ovat hyvin pieninäkin pitoisuuksina myrkyllisiä kasveille ja eläimille ja voivat myös kertyä eliöihin. (Ympäristöministeriö) Mikään akkutyyppi ei ole täysin ympäristöystävällinen ja ne luokitellaankin usein ongelmajätteeksi. Kotelot kuitenkin ovat nykyisin yleisimmin kierrätettävää polypropeenimuovia. Ongelmana on myös akkujen jokseenkin lyhyt elinikä, joka lisää kierrätyksen merkitystä. Akkujen ympäristöhaitoiksi voidaankin määritellä valmistuksesta aiheutuvat haitat sekä mahdollisuus, että niiden sisältämiä aineita joutuisi ympäristöön. Seuraavassa on esitelty ympäristölle haitallisimpien akkutyyppien sisältämien aineiden ympäristöhaittoja. Jotkin paristot sisältävät elohopeaa, mikä on eliöille myrkyllistä pieninäkin pitoisuuksina ja se kertyy tehokkaasti ravintoketjussa. Orgaanisista luonnossa esiintyvistä elohopean muodoista ympäristön kannalta haitallisin ja yleisin on metyylielohopea. Elimistössä elohopea vaikuttaa muun muassa solumyrkkynä sitoutumalla valkuaisaineiden sulfhydryyliryhmiin ja vaikuttamalla täten edelleen proteiinien rakenteeseen sekä toimintaan. Elohopean on myös todettu muuttavan solukalvojen läpäisyominaisuuksia. (Ympäristöministeriö) Lyijyakuissa toimii katodina lyijyoksidi, anodina lyijy sekä elektrolyyttiliuoksena rikkihappo. (Alanen et al. 2003) Lyijy muodostaa helposti orgaanisia yhdisteitä ja kulkeutuu elimistössä rasvaa sisältäviin kudoksiin. Se vaikuttaa voimakkaimmin hermosoluihin, joiden toimintaa lyijy-yhdisteet vahingoittavat pahasti. Pahassa lyijymyrkytyksessä henkilö vaipuu nopeasti koomaan ja kuolee. Erityisen herkkiä lyijymyrkytykselle ovat pienet lapset. (Vihersaari) Rikkihappo puolestaan syövyttää nopeasti muun muassa alumiinia, kuparia ja niitä sisältäviä seoksia. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua.

8 8 Rikkihapposumua muodostuu lyijyakkuja ladattaessa. Se ärsyttää ja syövyttää hengitysteitä aiheuttaen polttavaa tunnetta nenässä ja kurkunpäässä, liman muodostusta, yskänärsytystä ja hengenahdistusta. Väkevän rikkihapon roiskuminen silmään aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja näön menetys on mahdollinen. (Työterveyslaitos) Nikkeli-kadmium-akuissa on nikkelioksidikatodi, kadmiumanodi ja alkalinen kaliumhydroksidiliuos elektrolyyttinä. (Alanen et al. 2003) Akuilla ja paristoilla on suuri merkitys ympäristön kadmiumkuormituksessa. EU:ssa käytetystä kadmiumista 75 % sisältyy paristoihin ja akkuihin. Kadmium ei alkuaineena ole kovin myrkyllinen, mutta se on erittäin pysyvä (puoliintumisaika ihmiskehossa on 20 vuotta). Nisäkkäillä kadmium kerääntyy pääasiassa maksaan aiheuttaen suurina pitoisuuksina munuaisten vajaatoimintaa. (Ympäristöministeriö) Kaliumhydroksidin ympäristövaikutuksia käsiteltiin jo polttokennojen tapauksessa Sähkökemiallinen kondensaattori Sähkökemiallisilla kondensaattoreilla, joita on ultra-, pseudo- ja kaksikerroskondensaattorit, on korkea syklinen elinikä, tehotiheys ja hyötysuhde, pienet huoltokustannukset ja laaja toimintalämpötila-alue. Superkondensaattori koostuu elektrolyytistä (vesiliuos tai orgaaninen), elektrodeista ja eristeestä. Superkondensaattorien tapauksessa on olemassa pieni, kemiallinen ja sähköinen, riski. Elektrolyytteinä käytetään happo- (H2SO4) tai emäs- (KOH) liuoksia hiili- tai metallioksidimateriaalien kanssa tai orgaanisissa asetonitriiliä, kuten on 90 % suuren kokoluokan kondensaattoreissa, ja joissa on lisäksi suolana Et4NBF4. Liuokset ovat vaarallisia ympäristölle joutuessaan pois kondensaattoreista. Myös liuotteita käytetään superkondensaattoreissa. Ylilatautumisessa purkautuminen yli 4V:n jännitteellä aiheuttaa savua mutta ei liekkejä tai räjähdystä, lämpötila nousee noin 200 C:een. (Alanen et al. 2003; IEA 2004) Toisaalta superkondensaattoreilla voidaan muodostaa modulaarinen ja ympäristöystävällinen järjestelmä. Heikkoutena on kennojännitteen pienuus, yleensä alle 3 V, jolloin joudutaan kytkemään paljon kondensaattoreita sarjaan ja sarjoja rinnakkain riittävän jännitteen ja tehon aikaansaamiseksi. Superkondensaattorit ovat ylijänniteherkkiä, ja suuri kennomäärä vaatii hyvän latausjännitteen säätöpiirin kennojännitteen tasaamiseksi kennojen erilaisten ominaisuuksien vuoksi. (Alanen & Hätönen 2006)

9 9 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN VARASTOINTI 4.1. Suprajohtavat magneetit Suprajohtavat magneettivarastot (Superconducting Magnetic Energy Storage, SMES) perustuvat suprajohtavassa käämissä lähes häviöttömästi kiertävään tasavirtaan ja energian varastointiin virrankulusta aiheutuvaan sähkökenttään. Suprajohtavien magneettien kaupallistaminen on kuitenkin edellyttänyt suprajohdemateriaalinen, rakenne- ja jäähdytystekniikoiden sekä tehoelektroniikan ratkaisujen kehittymistä. (Alanen et al. 2003) Matalan lämpötilan SMES-järjestelmiä, joissa jäähdytys suoritetaan nestemäisen heliumin avulla, on kaupallisesti saatavilla. Korkean lämpötilan SMES-järjestelmissä jäähdytys hoidetaan puolestaan nestemäisen typen avulla, mutta nämä ovat vasta kehitteillä. SMES-järjestelmillä sinällään ei ole muita ympäristövaikutuksia, kuin sen ympärilleen levittämä magneettikenttä. (Alanen et al. 2003) Magneettikentän vaikutuksia pystytään ehkäisemään esimerkiksi koteloinnilla tai sijoittamalla se tarpeeksi syvälle maaperään, jolloin sen vaikutus maan pinnalle olisi vähäinen. Sinänsä magneettikentän haitallisuudesta ihmiselle ei ole saatu luotettavia tutkimustuloksia. Varmaa on kuitenkin sen haitallisuus sydäntahdistinpotilaille sekä muut käytännön asiat, kuten pankkikortin tyhjentyminen. Magneettikenttä saattaa aiheuttaa myös vähäisen syöpä- tai aivosairausriskin, mutta tätä ei ole pystytty todistamaan. Jäähdyttämiseen käytettävillä nestemäisellä heliumilla ja typellä on jotain haittavaikutuksia. Molemmat saattavat alhaisen lämpötilansa vuoksi kosketuksessa aiheuttaa paleltumavamman tai ympäristöön joutuessaan tuhota näin kasvillisuutta. Pitoisuuksien ollessa korkeita, ne aiheuttavat tukehtumisvaaran. Säiliöiden altistuminen liialliselle lämmölle voi johtaa niiden räjähtämiseen. (AGA 2005; AGA 2003)

10 10 5. MEKAANINEN VARASTOINTI 5.1. Pumpatut vesivarastot Pumppuvoimalan toimintaperiaatteena on varastoida energiaa veden potentiaalienergian muotoon. Sähkön hinnan ollessa riittävän alhainen pumpataan vettä ala-altaasta yläaltaaseen putkistoa pitkin ja saadaan näin vedelle potentiaalienergiaa. Tarvittaessa juoksutetaan vettä ala-altaaseen turbiiniin läpi. Turbiiniin on kytketty generaattori, jolloin saadaan muutettua liike-energia takaisin sähköenergiaksi. Vesivarastoina voidaan hyödyntää luonnonvesiä tai tekoaltaita. Pumppuvoimala voidaan sijoittaa esimerkiksi vanhaan kaivosrakenteeseen tai vuoristoon, jolloin saadaan järjestelmälle suuret korkeuserot. Käyttökohteita ovat muun muassa kulutushuippujen tasaus, energian pitkäaikainen varastointi tai verkon taajuuden säätö. Pumppuvoimalan hyötysuhde on noin 70 % ja teho MW (Alanen et al. 2003). Kuva 3. Pumppuvoimalan toimintaperiaate. (Evaluation of energy storage devices in stand-alone PV power systems) Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään pumppuvoimalaa, mutta suunnitelmia laitosten rakentamisesta on tehty jo 1960-luvulta lähtien. Varteenotettavimpana suunnitelmana voidaan pitää Keski-Suomen Korpilahdelle kaavailtua luonnon vesiä hyödyntävää pumppuvoimalaa, jota ei kuitenkaan toteutettu kannatuksen puutteesta johtuen.

11 Pumpattujen vesivarastojen ympäristövaikutukset Pumppuvoimalan haitalliset vaikutukset ympäristöön koostuvat pääosin rakennusvaiheessa aiheutuvasta ympäristörasituksesta sekä voimalan käytöstä johtuvasta vedenpinnan vaihtelusta. Teko-altaiden sekä laitokselle johtavien voimalinjojen rakentaminen vaatii laajoja maa-alueita. Itse voimalan käyttö on paikallisesti tarkasteltuna päästötöntä käytettäessä normaalia vesivoimaturbiinia sekä generaattoria varastoidun energian muuttamiseksi sähköksi. Ala-altaasta vesi pumpataan takaisin yläaltaaseen sähkökäyttöisillä pumpuilla. Altaiden vedenpinnan vaihteluilla voi olla vaikutusta alueiden eliöstölle sekä esimerkiksi mahdolliselle virkistyskäytölle riippuen siitä ovatko altaat luonnonvesiä vai tekoaltaita. Käytettäessä ylä-altaana esimerkiksi suurta vesistöaluetta, pinnankorkeudenvaihtelut saadaan erittäin pieniksi Vauhtipyörä Vauhtipyörän toimintaperiaatteena on varastoida energiaa vauhtipyörän roottoriin liikeenergian muotoon. Syötettäessä energiaa vauhtipyörään, roottorin pyörimisnopeus kasvaa. Vastaavasti purettaessa energiaa vauhtipyörästä roottorin pyörimisnopeus pienenee. Vauhtipyörien etuna on mahdollisuus purkaa lataus täysin tyhjäksi toisin kuin useimmilla akkutyypeillä. Sovelluskohteita ovat esimerkiksi UPS-laitteet tai ajoneuvojen jarrutusenergian talteenotto. Energiatiheydeltään, käyttökohteiltaan ja teholuokaltaan vauhtipyörät ovat verrattavissa esimerkiksi akustoihin. Vauhtipyörillä on suuret hankintakustannukset sekä energiahäviöt (<2%/vrk) (Alanen et al. 2003) Vauhtipyörien ympäristövaikutukset Vauhtipyörissä käytettävät materiaalit eivät sisällä ongelmajätteitä vaan ovat pääosin kierrätyskelpoisia (mm. teräs, alumiini, hiilikuitu, kupari) (Ruddel 2003). Laitteilla on pitkä elinikä, jopa kertainen akkuihin verrattuna, ne ovat rakenteeltaan kevyitä ja tarvitsevat vain harvoin huoltoa. Vauhtipyörä ei toimiessaankaan aiheuta päästöjä ympäristöönsä joten vauhtipyörän voidaan todeta olevan ympäristöystävällisempi varastointimuoto kuin esimerkiksi akut.

12 12 Kuva 4. Esimerkki vauhtipyörän sijoituksesta maanalaisiin tiloihin. (R.L Hockney and C.A. Driscoll, Powering of Standby Power Supplies Using Flywheel Energy Storage, Conf. Proc. INTELEC 97, 1997, pp , Alanen, Koljonen, Hukari & Saari 2003 mukaan) Vauhtipyörät jaetaan pyörimisnopeutensa perusteella pieninopeuksisiin (<6000 rpm) ja suurinopeuksisiin ( rpm). Suuri pyörimisnopeus aiheuttaa luonnollisesti turvallisuusriskin. Laite on rikkoutuessaan vaarallinen lähiympäristölle, minkä vuoksi vauhtipyörä voidaan sijoittaa esimerkiksi maan pinnan alle (Kuva 4). Komposiiteista valmistetun roottorin rikkoutuessa vapautuu kaasuja, joiden haitallisuus on rinnastettavissa diesel-moottorin aiheuttamiin pakokaasuihin. Vauhtipyörät ovat melko hiljaisia käyntiääneltään, mallista riippuen noin 60dB (Ruddel 2003) Paineilmavarastot Paineistetun ilman energian varastointia hyödynnetään CAES (Compressed Air Energy Storage) laitoksissa eri tekniikoin. Yksi tällainen tekniikka on vielä kehittelyasteella oleva neste-mäntä suunnitelma (liquid piston design), joka on lähes isoterminen ja jossa kaasun paine vaihtelee bar energian tarpeen ja varastojen mukaan. Ilma-öljyrajapinta systeemissä (air-to-oil interface system) ilmanpaine muutetaan öljynpaineeksi jaksottaisella laajennuksella/puristuksella. Kyseisessä systeemissä on riittävä isoterminen käyttäytyminen ja säiliöiden, jotka ovat täynnä ilmaa, tilavuus on 8-10kertaa pienempi kuin ensimmäiseksi mainitussa tekniikassa. Kolmas tapa on suoraanilmasta-akseliin systeemi, jossa on nopea laajennussysteemi, mutta ei käänteistä tapahtumaa, joten se ei sovellu itsenäisiin systeemeihin. (IEA 2004). Kuvassa (Kuva 5) on jaettu CAES-tekniikan sovellukset kahteen eri luokkaan: tilavuusohjatut koneet säiliöineen sekä kineettiset koneet maanalaisine säiliöineen (Investire network 2003). Painesäiliöt on suunniteltu kestämään ja säilyttämään turvallisuutensa huomattavassa paineen kasvussa. Venttiilit pystyvät myös rajoittamaan painetta koko hydraulisessa järjestelmässä. Toisaalta maanalaisten varastoiden, kuten suolakiviesiintymien, suolavesiesiintymien ja kallioon louhittujen varastoiden, riskinä

13 13 on varaston vaurioituessa, esimerkiksi maanjäristyksen sattuessa, että vapautuu kovalla paineella paljon kaasua. (IEA 2004) Kuva 5. Paineilmavarastojen kaksi päätyyppiä. (Investire network 2003) Paineilmavaraston prosessissa ei vapaudu saastuttavia päästöjä. Suurin osa materiaaleista (teräs, öljy, ) ovat kierrätettävissä tai uudelleenkäytettävissä. Varastoinnin melutaso ei ylitä 85dB, ja suojaukset rajoittavat päästöjä ja melutasoa. Pohjavesiin paineilmavarastointi ei suoranaisesti vaikuta, sillä pohjavedet ovat 1-30m syvällä, tosin kaivot kulkevat tuonkin kerroksen läpi 600metriin. (IEA 2004; Ympäristöministeriö 2007) Kuva 6. Huntfortin laitos Pohjois-Saksassa (Crotogino, Mohmeyer, Scharf 2001) Pohjois-Saksassa olevassa 290MW Huntfortin (Kuva 6) CAEStekniikkaa hyödyntävässä voimalaitoksessa käytetään kahta luolaa, tilavuuksiltaan ja m³, jotka ovat 600 m maanpinnan alapuolella, ja luolan syvyys on noin 200m. (Crotogino, Mohmeyer, Scharf 2001) Maisemointiin voidaan oletettavasti panostaa, mutta kuten mikä tahansa voimalaitos näkymätön CAESlaitoskaan ei ole.

14 14 6. LÄMPÖVARASTOT Lämmön varastointi, kuten energian varastoinnin muutkin tavat, on ympäristöystävällisempää kuin varastoimatta jättäminen. Esimerkiksi Oulun kalliolämpövarastosta purettu lämpö korvaa öljykattilalämpöä ja on lisäksi varalämmön lähde läheisessä Toppilan vastapainelaitokselle lyhytaikaisissa vikatilanteissa. (Lindström, Sipilä & Tervo 1990) Lämpöenergiaa voidaan varastoida perustuen tuntuvan lämmön, latenttilämmön tai termokemialliseen varastointiin. Yleisin tapa on tuntuvan lämmön varastointi, jolloin lämpö varastoidaan yleensä veteen, maanalaisissa säiliöissä yleensä kiinteään aineeseen saveen, hiekkaan tai kallioon (kuten Oulussa) sekä osittain pohjaveteen. Lämpöä voidaan varastoida myös terässäiliöihin, rakennusten seinämiin ja tulisijojen rakenteisiin. Lisäksi on olemassa avoimia järjestelmiä, joissa otetaan lämpöä esimerkiksi lämpöpumpuilla. Latentti- eli sitoutuneen lämmön käytössä hyödynnetään eri faasien energiaeroja, jolloin on mahdollista varastoida suuri lämpömäärä pienellä lämpötilanmuutoksella. Lämpövarastoinnin väliaineina ovat muun muassa PCM(Phase Change Material)- materiaalit, vesi/jää, suolaliuokset, suolojen hydraatit, rasvahapot, parafiinit ja eutektiset suolahydraatit. Suolojen ongelmana on korroosionaiheuttavuus ja liuoksen palautumattomuus, jonka takia se menettää varauskykyään vanhetessaan. Rasvahapot ovat helppokäyttöisempiä kuin suolat, mutta niiden varauskyky on heikompi. PCMmateriaalit ovat monessa paikassa käyttökelpoisia, mutta niiden heikkoutena on pieni lämmönjohtavuus, ja siten pienet siirtonopeudet. Kylmävarastoiden ongelmana on liuoksen alijäähtyminen ennen jäätymistä, jota pyritään estämään käyttämällä lisäaineita. Termokemiallinen lämmönvarastointi perustuu reaktioenergiaan, mutta sen ongelmana on reaktion toistettavuuden huonous. (Alanen et al. 2003) Lämpövarastot (TES) voidaan jakaa myös lämpötilojen perusteella: matalalämpötila- (<150 C), kohtalainen lämpötila- ( C) ja korkealämpötila- (>500 C) varastot. Kuvassa (Kuva 7) on korkealämpötilavarasto. Kaaviosta käy myös ilmi, että systeemi on suljettu, ja siten se ei erityisemmin tuota saastuttavia, ympäristölle haitallisia aineita.

15 15 Kuva 7. Korkealämpötilavaraston toimintakaavio. (IEA 2004) Kuva 8. Johnstownissa olevia säiliöitä (Finster 1992) Lämpövaraston esteettisyys (Kuva 8) on samalla tasolla ydinvoimalaitoksen kanssa: sen säiliötankin kokoa ja siten myös näkyvyyttä voidaan verrata ydinvoimalaitoksen jäähdytystorneihin. Maanalaiseen säiliöön varastoituna tuota ongelmaa ei ole, paisuntasäiliöiden ja itse laitoksen lisäksi. (IEA 2004)

16 16 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Yleisesti voidaan todeta, että energian varastointi on melko ympäristöystävällistä. Oikein käytettynä varastointiteknologiat eivät juuri kuormita ympäristöä. Itse laitteistoilla ja niiden käytöllä ei saada aikaan suuria päästöjä. Suurin ympäristöä rasittava tekijä onkin laitteistojen valmistus ja raaka-aineiden prosessointi. Sähkökemiallisissa varastointimenetelmissä eli polttokennoissa, akuissa ja superkondensaattoreissa, suurimman ympäristöriskin muodostavat elektrolyyttimateriaalit. Luontoon joutuessaan nämä materiaalit saattavat reagoida haitallisesti muiden aineiden kanssa. Sähkökemiallisilla varastoilla on suhteellisen lyhyt elinikä, joten laitteistojen sisältämät materiaalit on syytä valita huolella niiden kierrätettävyys huomioiden. Myös mekaaniset varastointimenetelmät ovat varsin ympäristöystävällisiä. Näissä suurimmaksi ongelmaksi muodostuu niiden kohtalaisen suuri koko, jolloin varaston näkyvyys nousee suureen rooliin. Tätä voidaan kuitenkin kompensoida joissain tapauksissa sijoittamalla varasto maan alle. Mahdollisissa laitteistojen vauriotapauksissa vahingot saattavat kasvaa suuriksi. Mekaanisesta varastoinnista aiheutuu lisäksi jonkin verran melupäästöjä. Vedyn tuotannon tapauksessa suurimmaksi tekijäksi nousevat valmistuksen yhteydessä syntyvät kasvihuonekaasut tai muut epäpuhtaudet. Ennen käyttöä vety pitää puhdistaa epäpuhtauskaasuista, joka rasittaa jonkin verran luontoa. Suprajohtavien magneettien ainoana ympäristöriskinä voidaan pitää sen magneettikenttää ja mahdollisesti syntyviä hajakenttiä. Energian varastointi on välttämätöntä kulutushuippujen ja taantumien tasaamiseksi. Varastoinnista koituva hyöty on usein merkittävämpi kuin ympäristölle aiheutuvat haittatekijät. Yleisesti voidaankin todeta, että energian varastointi on ympäristöystävällisempää kuin varastoimatta jättäminen.

17 17 LÄHTEET Aarnio, P. Mitä polttokennot ovat? [WWW] [Viitattu ] Saatavissa: Oy AGA Ab, Käyttöturvallisuustiedote: Helium (nestemäinen), [Viitattu ]. Saatavissa : lisuuskaasut_helium_nestemainen/$file/helium_neste.pdf Oy AGA Ab, Käyttöturvallisuustiedote: Typpi (nestemäinen), [Viitattu ]. Saatavissa : xt.pdf Oy AGA Ab, Membraani [WWW] [Viitattu ] Saatavissa:http://www.aga.fi/international/web/lg/fi/likelgagafi.nsf/ DocByAlias/about_Ilmakaasut_Membraani Alanen, R., Hukari, S., Koljonen, T. & Saari, P., Energianvarastoinnin nykytila [WWW] VTT Tiedotteita - Research Notes Espoo [Viitattu ]. Saatavissa: Alanen, R. & Hätönen, H. Sähkön laadun ja jakelun luotettavuuden hallinta, State of art -selvitys. [WWW] VTT Working papers 52. Espoo [Viitattu ] Saatavissa: Crotogino, F., Mohmeyer K-U. & Scharf, R.Dr. Huntorf CAES: More than 20 Years of Successful Operation. [PDF] Orlando, Florida, USA [Viitattu ] Saatavissa: AKE_Archiv/AKE2003H/AKE2003H_Vortraege/AKE2003H03c_Crotogin o_ea_huntorfcaes_compressedairenergystorage.pdf Evaluation of energy storage devices in stand-alone PV power systems. [WWW]. Report IEA PVPS T3-18: [viitattu ] Saatavissa: Evaluation%20of%20energy%20storage%20devices.pdf Finster, H. Cowper stoves in Johnstown, USA,1992. [Viitattu ] Saatavissa:

18 18 Kasvihuonekaasut [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: IEA : Evaluation of Energy Storage Devices in Stand-Alone PV Pover Systems [WWW]. Report IEA PVPS T3-18: [Viitattu ] Saatavissa: 20devices.pdf Investire network: Investigations on Storage Technologies for Intermittent Renewable Energies: Evaluation and recommended R&D strategy [WWW]. Investirenetwork,2003.[Viitattu ] Saatavissa: -> Storage Technologies -> Compressed air summary Johnson Diversey. Käyttöturvallisuustiedote, Tendex iltaneste Turku. [Viitattu ]. Saatavissa: rdonlyres/ f4-42b2-943f F57F/0/TENDEXILTANESTE.PDF Lanne, A-P. Alumiini [WWW].[Viitattu ]. Saatavissa: Lindström, P., Sipilä, K. & Tervo, J. Oulun kalliolämpövarasto. Osa 4. Lämpövaraston virtaustekniikka ja pienoismallikokeet (1990). [WWW]. Scientific Commons, [Viitattu ] Saatavissa: Mikkola, M. Vedyn valmistaminen ja kuljetus [WWW] Saatavissa: index.html Rainio, T. Vedyn tuotanto. [WWW] [Viitattu ]. Saatavissa: _05/Raunio_Vedynvalmistaminen.pdf Rakennusmateriaalien turvallisuus ja ympäristövaikutukset [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Ruddell, A.,Dr. STORAGE TECHNOLOGY REPORT ST6: FLYWHEEL [WWW]. CCLRC-Rutherford Appleton Laboratory [viitattu ] Saatavissa:

19 19 Tietoverkkolaboratorio. Teknillinen korkeakoulu. [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: Työterveyslaitos. [Viitattu ]. Saatavissa: Varoitusmerkit, R- ja S-lausekkeet [WWW]. [Viitattu ] Saatavissa: Vihersaari, T., Muutamia esimerkkejä ympäristökatastrofeista. Turun yliopisto. [Viitattu ] Saatavissa: Ympäristöministeriö. [Viitattu ]. Saatavissa:

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta

2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta 2.1 Sähköä kemiallisesta energiasta Monet hapettumis ja pelkistymisreaktioista on spontaaneja, jolloin elektronien siirtyminen tapahtuu itsestään. Koska reaktio on spontaani, vapautuu siinä energiaa, yleensä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä

Veneen sähköt ja akusto. Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Veneen sähköt ja akusto Akkujen valinta Lataus ja -laitteet Kaapelointi ja kytkentä Yleisimmät viat sähköjärjestelmissä Akku Akku on laite, joka ladattaessa muuttaa sähköenergian kemialliseksi energiaksi

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET Sivu: 1 Laatimispäivä: 10.03.2011 Muutosnumero: 2 Kohta 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimike: 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt

Lisätiedot

Polttokennolaboratoriotyö

Polttokennolaboratoriotyö Polttokennolaboratoriotyö Polttokennot ovat sähkökemiallisia laitteita, jotka muuntavat polttoaineen kemiallisen energian suoraan sähköksi ja lämmöksi [1]. Ne eivät nimensä mukaisesti kuitenkaan polta

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Harjoitustyö litiumioniakuista

Harjoitustyö litiumioniakuista Harjoitustyö litiumioniakuista Energian varastointi on eräs suurista haasteita uusiutuvan energian käytön lisääntyessä. Keveytensä ansiosta litiumioniakut ovat yleistyneet nopeasti hybridiautojen energiavarastoina.

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI SEOIKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KAUPPANIMI AINEEN/SEOKSEN liuotin KÄYTTÖ Maahantuoja Yhtiö/yritys Cycle Service Nordic ApS Katuosoite Datavej 12 Postinumero ja -toimipaikka

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Abbreviation: Elektrolyt CDM 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti

Turvallisuusohjelehti asetus (EY) N:o 1907/2006 mukainen Painopäivämäärä 15.01.2008 viimeistelty 15.01.2008 HOMESWIM Kloorirae, klooriarvon nopeasti 1 AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi Rez.-Nr. 410014 Valmistaja/toimittaja Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite / puhelin BAYROL Scandinavia A/S

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 6 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: : 914925; 505533; 791440; 791441 1.2 Aineen

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta

Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta TURVALLISUUSSELVITYS 0/6 Yleisötiedote MASTON Oy:n toiminnasta ja tehtaalla käytettävien kemikaalien turvallisuudesta MASTON Oy Teollisuustie 10 02880 Veikkola YLEISTÄ Maston Oy valmistaa ja myy aerosolimaaleja

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: 1001389; 791437; 506253; 150536 1.2 Aineen tai

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 2000.LI 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Käyttötarkoituskoodi

181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Käyttötarkoituskoodi KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1. Tuotetunniste Kauppanimi AGUM O Tunnuskoodi Reach-rekisteröintinumero 1.2. Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET Sivu: 1 Laatimispäivä: 26/06/2015 Muutosnumero: 1 Kohta 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimike: Synonyymit: TP--9763-0108 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 63316 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT WAK Päiväys 29.11.2004 Edellinen päiväys 4.7.1997 1/6 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Päiväys : 12.07.2010 Sivu 1 / 5 1. Aineen tai valmisteen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistus tiedot Aineen ja/tai valmisteen käyttötarkoitus Kiihdytin. Toimialakoodi

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Energian varastointi ja uudet energialähteet

Energian varastointi ja uudet energialähteet Energian varastointi ja uudet energialähteet Fossiiliset polttoaineet, entropia 1 Fossiilisten polttoaineiden jaottelu Raakaöljy Vedyn ja hiilen yhdisteet Öljyliuske Öljyhiekka Maakaasu Kivihiili 2 Öljyvarat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 3.9.2008 EP-PE_TC1-COD(2007)0121(PAR07) ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. syyskuuta 2008 Euroopan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 423027 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: 1001389; 791437; 506253; 150536 1.2 Aineen tai

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu: 1/5 Etiketti 2.2: Palamattomat, myrkyttömät kaasut. Etiketti 5.1: Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet O: Hapettava 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kemikaalin

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET Sivu: 1 Laatimispäivä: 27-08-2015 Muutosnumero: 1 Kohta 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Tuotenimike: Tuotekoodi: VSSK9532 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Muut kauppanimet Pätee myös seuraaviin materiaalinumeroihin: : 791442; 505534; 505532 1.2 Aineen tai seoksen

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Microplan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

Microplan KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Microplan Kupari 1. KAUPPANIMI / VALMISTAJA Kauppanimi Ryhmittely Käyttöalue Valmistaja Microplan Kupari Lannoite perustuen kupariin. Lannoitetta käytetään kuparin vajetta vastaan maatalousviljelykasveihin

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten

Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten 25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

1 AINEEN/VALMISTEEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT 2 KOOSTUMUS/TIEDOT AINEOSISTA 3 VAARALLISET OMINAISUUDET 4 ENSIAPUOHJEET

1 AINEEN/VALMISTEEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT 2 KOOSTUMUS/TIEDOT AINEOSISTA 3 VAARALLISET OMINAISUUDET 4 ENSIAPUOHJEET K ÄYTTÖTURVAL LISUUSTIEDOTE 1 AINEEN/VALMISTEEN JA YHTIÖN/YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT KAUPPANIMI Brilube 40 TUOTENUMERO 4000046 KÄYTTÖTARKOITUS Suojapinnoitus TOIMITTAJA Certex Finland Oy Juvan teollisuuskatu

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

NoroTec KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

NoroTec KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE NoroTec Universal 1. KAUPPANIMI / VALMISTAJA Kauppanimi Ryhmittely Käyttöalue Valmistaja NoroTec Universal Mikroravinnelannoite Lannoite maatalousviljelykasveille ja puutarhaviljelyihin. NoroTec AB Lilla

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita ei suositella Aineen ja/tai seoksen

Lisätiedot

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

DEE Polttokennot ja vetyteknologia DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologia Vedyn varastointi 1 Paineistettu kaasu Ideaalikaasulaki pätee vedylle erittäin hyvin. Perinteiset teräs- ja alumiinipullot huonoja energiatiheydeltään (1-2.5 %)

Lisätiedot

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON

Lisätiedot