LUONNOS UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA"

Transkriptio

1 1 LUONNOS UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA Sisällysluettelo JOHDANTO UUDENMAAN MAAKUNTAA KOSKEVAT TIEDOT UUDENMAAN MAAKUNTASTRATEGIA, PALVELUSTRATEGIA JA PALVELULUPAUS OMAVALVONNAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Omavalvonnan ja sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelman laatiminen ASUKKAAN, ASIAKKAAN JA POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET Asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen Väestön, asiakkaiden ja potilaiden ohjaus ja neuvonta Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Asiakas ja potilasturvallisuus Asiakkaan ja potilaan osallisuus Asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutuminen ASIAKAS- POTILASTIETOJEN KÄSITTELY Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN OMAVALVONTA Väestön hyvinvointi ja terveys Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus Maakunnan palvelukokonaisuudet ja palveluintegraation toteutuminen Asiakkaan valinnanvapauden toteutuminen Maakunnan palveluiden yhteensovittaminen kuntien ja valtion palveluiden kanssa PALVELUNTUOTTAJAT JA NIIDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN Palveluntuottaja Palveluntuottajien toimintaedellytykset Palveluntuottajien velvollisuudet Palveluntuottajien ohjaus ja neuvonta PALVELUNTUOTTAJIEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJIEN TOIMINNANAIKAINEN OHJAUS JA VALVONTA Valvontasuunnitelma Valvonnassa käytettävät mittarit Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät havainnot epäkohdista Valvonnan prosessit ja menettelyjen kuvaus OHJAUKSEN JA VALVONNAN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA... 50

2 Organisointi Palvelukanavat YHTEISTYÖ VALTAKUNNALLISEN VALVONTAVIRANOMAISEN JA MUIDEN MAAKUNTIEN KANSSA YHTEENVETO OMAVALVONNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA OMAVALVONTAOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA JULKISUUS LÄHTEET... 52

3 3 JOHDANTO Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaohjelmassa kuvataan ne menettelyt, joilla varmistetaan, että Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta ja palvelut järjestetään maakunnan asukkaiden oikeuksia ja asiakas- ja potilasturvallisuutta turvaavalla ja edistävällä tavalla. Lisäksi omavalvontaohjelmalla varmistetaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista laatua, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta ja palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelmassa kuvataan maakunnan järjestäjän sekä palveluntuottajien välinen yhteydenpito, neuvottelu- ja seurantaprosessit, edellytettävät raportointi sekä laatu- ja itsearviointijärjestelmät. Omavalvontaohjelmassa esitetyt vaatimukset koskevat yhtäläisesti kaikkia maakunnan järjestämisvastuun piirissä toimivia palveluntuottajia. 1 UUDENMAAN MAAKUNTAA KOSKEVAT TIEDOT Uudellamaalla asui vuoden 2017 lopussa henkilöä. Maakunta on maan runsasväkisin ja vaurain alue, ja siellä asuu noin 30 prosenttia koko maan väestöstä. Uudenmaan väestö kasvaa voimakkaasti, lähes henkilöä vuodessa. Uudenmaan väestönkasvu on jo pitkään keskittynyt vahvasti pääkaupunkiseudulle, jossa asui vuonna 2017 n , määrä vasta anoin 70% maakunnan koko väestöstä. Lähivuosikymmenien aikana Uudenmaan väestön ikärakenteen ennustetaan muuttuvan merkittävästi. Alle 15-vuotiaiden väestöosuus tulee supistumaan vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 17 prosentista alle 15 prosenttiin ja 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus kohoamaan nykyisestä 17 prosentista yli 22 prosenttiin. Samalla työikäisen väestön eli vuotiaiden suhteellinen osuus tulee entisestään supistumaan.

4 4 Vuoteen 2040 mennessä huoltosuhteen arvioidaan nousevat Uudellamaalla 60 prosenttiin. (Tilastokeskus). Uudenmaan alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Suomen bruttokansantuotteesta 39 prosenttia tuotetaan Uudellamaalla. Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvä Sote-henkilöstö Maakunta Maakuntiin siirtyvä henkilöstö Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Etelä-Savon maakunta Kainuun maakunta Kanta-Hämeen maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Suomen maakunta Kymenlaakson maakunta Lapin maakunta Pirkanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Savon maakunta Päijät-Hämeen maakunta Satakunnan maakunta Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Yhteensä %-osuus 94,4 Uudenmaan maakuntaan siirtyy yhteensä yli työntekijää Koskee kuntien, kuntayhtymien ja valtion henkilöstöä Henkilöstö siirtyy sen tahon palvelukseen, jolla on maakunnassa tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa työntekijä on ollut ennen siirtymistään Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy maakuntakonsernin tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin Siirtyminen tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä: Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Tämä koskee myös eläke-etuja.

5 5 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja palo- ja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 tehtävittäin, 1000

6 6 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arvio Uudenmaan maakunnan väestön terveystilanteesta (syksy 2018) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt arvion Uudenmaan maakunnan väestön terveystilanteesta ja sote-palvelutasosta. Uusimaa on maan väkirikkain, monikulttuurisin ja vaurain alue. Sairastavuus on vähäisin, koulutus- ja toimeentulotaso paras ja työllisten määrä suurin. Sairastavuusindeksi on maan pienin. Alueella on kuitenkin suuria eroja väestön terveydessä sekä hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavissa tekijöissä kuten koulutuksessa, työllistymisessä ja toimeentulossa. Työttömänä ja koulutuksen ulkopuolella on joka kymmenes nuori. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on maan suurin. Työttömien aktivointiaste on keskitasoa matalampi ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrä pieni. Asunnottomuus on selvästi muuta maata yleisempää. Sote-palvelut ovat lähellä asukkaita, erikoissairaanhoidossa kiireettömään hoitoon odottavia on maan toiseksi eniten, mutta odotusajan mediaani on kuitenkin hyvä. Perusterveydenhuoltoon pääsee kohtalaisesti, mutta alueellisia eroja kuitenkin on hoitoon pääsyssä. Hoidon komplikaatioita on vähän. Iäkkäiden päivystyskäyntejä on paljon. Julkisen palvelun sijasta tai sen lisäksi asukkaat käyttävät myös merkittävästi yksityisiä terveyspalveluja ja työterveyshuoltoa. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolla käy maan pienin osuus väestöstä ja suun terveydenhuollon palvelujen käyttö on vähäistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja palvelutarve alittavat selvästi ja tarvevakioidut menot puolestaan hieman maan keskitason. Alueen kuntien sote-menot nettona tai tarvevakioituna vaihtelevat kuitenkin huomattavasti. Väestön kasvu jatkuu voimakkaana ja väestö ikääntyy edelleen. Tämä aiheuttaa tulevaisuudessa merkittäviä kustannuspaineita sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Sote-palvelujen reaalikustannusten ennakoidaan kasvavan selvästi keskitasoa enemmän vuosina Julkisen sote-rahoituksen on ennustettu vähenevän 0,5 prosenttia vuodesta 2025 alkaen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallinen valmistelu on meneillä. Päivittäin tupakoivien osuus alittaa maan keskiarvon, kun taas huumeiden käyttöön liittyvät haitat ylittävät maan keskitason. Ikääntyneiden alkoholin riskikäyttö on maan suurinta. Ylipainoisten nuorten ja lihavien aikuisten osuudet ovat maan pienimpiä. Yhteenlaskettuna erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laskennallinen sairaansijamäärä on maan pienin. Somaattisen erikoissairaanhoidon tarve on maan vähäisin. Avohoitokäyntejä on maakunnista vähiten. Perusterveydenhuollossa, kaikki ammattiryhmät mukaan lukien, käyntejä on maakunnista kolmanneksi eniten. Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden ja hoitojaksojen määrät ovat maan pienimmät ja toimenpiteellisten hoitojaksojen määrä on pienin, samoin näiden jaksojen potilasmäärä. Lakisääteiset terveystarkastukset on huomioitu hyvin äitiys- ja lastenneuvoloiden suunnitelmissa. Perusopetuksen opiskeluhuollon psykologimitoitus on parasta tasoa ja lukioiden psykologiresurssit keskimääräistä paremmat. Kouluterveydenhuollon terveystarkastussuunnitelmissa ja lääkärimitoituksessa on puutteita, samoin opiskeluterveydenhuollossa erityisesti ammattiin opiskelevilla. Lastensuojelu on laitosvaltaista, sosiaalityöntekijöistä on pulaa ja kustannukset ovat korkeat. Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja palvelujen tarve on muuta maata vähäisempää. Alueella käytetään psykiatrista sairaalapalvelua keskitasoisesti, mielenterveyspalvelujen avohoitoa ja kuntouttavaa asumispalvelua vähemmän. Avohoitokäynnit painottuvat erikoissairaanhoitoon ja perustason mielenterveyspalvelujen käyttö on selvästi vähäisempää. Yksityisiä avomielenterveyspalveluja on paljon tarjolla. Vammaispalvelujen tarve on vähäistä. Palvelujen tarjonta on runsasta ja monipuolista. Pitkäaikaista laitoshoitoa on purettu avohoitoon. Kehitysvammaisia on asumispalveluissa maan vähiten. Paljon palveluja tarvitsevista

7 7 vanhuksista on kotihoidossa pienempi osuus kuin keskimäärin. Kotihoidossa olevien vähäisen palvelutarpeen asiakkaiden määrä on suuri ja omaishoidon tuen kattavuus alle kansallisen viiden prosentin tavoitetason. Väestön sairastavuus on maan vähäisintä, koulutus-, työllisyys ja toimeentulo parhainta. Väestökasvu jatkuu edelleen voimakkaana ja ikääntyvänä. Tämä lisää merkittävästi kustannuspaineita soten järjestämiseen. Tällä hetkellä sote-nettokustannukset ovat maan matalimmat ja tarvevakioituna kustannukset ovat hieman sen alle. Kuntien välillä on kuitenkin huomattavaa vaihtelua menoissa, ja alueen väestön yhdenvertaisuutta olisi mahdollista parantaa. Alueen sote-palvelujen julkisen rahoituksen on arvioitu vähenevän 0,5 prosenttia (15 euroa/asukas) vuodesta 2025 alkaen. Alueen haasteena ovat suuret erot väestön terveydessä sekä hyvinvointiin.

8 8 2 UUDENMAAN MAAKUNTASTRATEGIA, PALVELUSTRATEGIA JA PALVELU- LUPAUS Uudenmaan maakunnan toiminta-ajatus, visio ja tavoitteen määritellään Uudenmaan maakuntastrategiassa: Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta maakuntastrategiaa täydennetään palvelustrategialla, jonka osana annetaan palvelulupaus

9 9 Uudenmaan maakunnan palvelustrategian ydinajatuksena ja toiminnan lähtökohtana ovat ydinprosessit, joilla pystytään vastaamaan asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukaisiin palveluihin. Asiakas- ja potilastarpeiden mukaisten segmenttien avulla kohdennetaan asiakkaiden ja potilaiden tarvitsemat palvelut oikein ja näin saavutetaan yhtäaikaisesti sekä tuottavuuden, vaikuttavuuden, saatavuuden, asiakas/potilaskokemuksen, että henkilöstökokemuksen kasvu. Uudenmaan maakunnan palvelujärjestelmässä asiakkaaksi/potilaaksi tulon prosessi on moderni, monikanavainen ja digitaaliset yhteydenottokanavat ovat ensisijaisia. Palvelustrategiassa linjataan: 1. Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulu 2. Suoran valinnan palveluvalikoima 3. Monituottajuutta koskevat maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset 4. Oman palvelutoiminnan laajuus ja rooli 5. Palveluintegraatiota koskevat tavoitteet keskeisille palvelukokonaisuuksille 6. Palvelurakenne ja laatua 7. Fyysinen ja digitaalinen palveluverkko 8. Asiakas/potilasosallisuus 9. Mitä maakunta hoitaa itse ja mitä hoidetaan yhteistoiminnassa toisen maakunnan kanssa 10. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiset kehittämislinjat sote- palvelujen osalta Palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistut tavoitteet ovat linjassa palvelustrategian tavoitteiden kanssa. Lupaus laaditaan asukkaita ja palveluiden käyttäjiä osallistaen ja se pohjautuu asukkaiden tarpeisiin ja näkemyksiin ja toteutuessaan se parantaa asiakaskokemusta. Palvelulupauksen toteutumista mitataan asukas- ja asiakas/potilaspalautteen avulla. 3 OMAVALVONNAN TARKOITUS, TAVOITTEET JA KESKEISET PERIAATTEET Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa korostetaan maakunnan vastuuta toiminnan asianmukaisesta ja laadukkaasta järjestämisestä. Tavoitteena on ehkäistä valtion valvontaviranomaisen puuttumisen tarve. Maakunnalla on vastuu valvoa kaikkea järjestämisvastuullaan olevaa sosiaali- ja terveyhdenhuollon palvelutuotantoa. Sote-järjestämislain 21 mukaan maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Maakunnan omavalvontaohjelman avulla 1. varmistetaan, että toiminta ja palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämällä tavalla 2. varmistetaan toiminnan ja palvelujen suunnitelmallisuutta, korkeatasoista asiakas- ja potilasturvallisuutta ja laatua, palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä palveluja käyttävien yhdenvertaisuutta. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvamaan, miten Uudenmaan maakunnassa toiminnan asianmukaisuutta seurataan ja miten mahdolliset puutteet ja virheet korjataan. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarkempia säännöksiä omavalvonnan sisällöstä ja laadunhallinnasta ja asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisestä.

10 10 Keskeinen oikeusperusta omavalvonnalle muodostuu seuraavasti: Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta 9 Omavalvonta Palvelun tuottajan on valvottava oman toimintansa laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palvelun tuottajan on laadittava toiminnan laadun, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palvelun tuottajan ja sen lukuun tuotetut palvelut. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 21 Maakunnan omavalvonta Maakunnan on laadittava järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Ohjelmassa tulee määritellä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan siitä riippumatta, tuottaako palvelun maakunta vai jokin muu palvelun tuottaja. Omavalvontaohjelmassa on lisäksi todettava, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista, asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja miten havaitut puutteellisuudet korjataan. 24 Palvelun tuottajan omavalvonta Maakunnalle sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan palvelun tuottajan on valvottava oman toimintansa asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua. Palvelun tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma toimintansa valvonnan ja maakunnan kanssa tehdyn sopimuksen noudattamisen seuraamiseksi. Omavalvontasuunnitelman on katettava kaikki palvelun tuottajan tarjoamat palvelut. Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa 81 Valvonta Maakunnan on valvottava alueellaan toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajia, jotka antavat suoran valinnan palveluja, asiakassetelipalveluja tai henkilökohtaisella budjetilla annettavia palveluja. Maakunta valvoo alueellaan myös palveluntuottajia, joilta edellä mainitut palveluntuottajat hankkivat tässä laissa tarkoitettuja palveluja. Jos 1 momentissa tarkoitetun palveluntuottajan toiminnassa ilmenee mahdollisia epäkohtia tai puutteita, maakunnan on pyydettävä palveluntuottajalta asiasta selvitystä asettamassaan riittävässä määräajassa. Epäkohtien tai puutteiden ilmettyä maakunnan on vaadittava niiden korjaamista asettamassaan riittävässä määräajassa. Jollei suoran valinnan palveluntuottaja tai asiakassetelipalveluntuottaja korjaa epäkohtia tai puutteita maakunnan asettamassa määräajassa, eivätkä 72 :ssä tarkoitetut keinot ole riittäviä tai soveltuvia, maakunnan on ryhdyttävä 47 :ssä tarkoitettuun menettelyyn hyväksymisen peruuttamiseksi ja 50 :ssä tarkoitettuun menettelyyn sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi. Maakunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta palveluntuottajalta valvonnan toteuttamiseksi välttämättä tarvittavat tiedot ja selvitykset tämän toiminnasta sekä palvelujen asianmukaisuuden arvioimiseksi välttämättä tarvittavat tiedot ja asiakirjat asiakkaiden saamasta hoidosta ja palveluista. Lisäksi maakunnalla on oikeus tarkastaa palveluntuottajan toiminta ja toimitilat.

11 11 Tarkastusoikeutta ei ole kuitenkaan pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyihin tiloihin, ellei tarkastaminen ole välttämätöntä asiakkaan aseman ja oikeuksien sekä asianmukaisten palvelujen turvaamiseksi. Tarkastuksen saa tehdä ennalta ilmoittamatta. Tässä omavalvontaohjelmassa puhutaan maakunnan omavalvonnasta erotuksena valtakunnallisen valvontaviranomaisen suorittamaan valvontaan. Valvontaviranomaisen ja maakuntien työnjako palveluntuottajien valvonnassa tulee olla tiivistä ja yhdenmukaista. Parhaimmillaan eri toimijoiden käytössä olevat valvontakeinot tukevat toisiaan. Sekä valvontaviranomaisella että maakunnalla on oikeus puuttua palveluntuottajan toimintaan. Maakunta voi estää palveluntuottajaa toimimasta oman maakuntansa alueella poistamalla sen hyväksynnän ja purkamalla sopimuksen, kun taas valvontaviranomainen voi poistaa palveluntuottajan kansallisesta palveluntuottajarekisteristä. Valvontaviranomaisella on oikeus puuttua myös yksittäisten ammattihenkilöiden toimintaan. Maakunnalla puolestaan on, toisin kuin valvontaviranomaisella, käytössään koko sote-järjestämisen työkalupakki palveluntuottajien ohjaamiseen. Maakunnan järjestäjällä on järjestämisvastuulleen kuuluvan palveluntuotannon valvontaan, seurantaan ja ohjaukseen käytössä viuhkamainen ohjausvalikko: normiohjaus, talous- ja tavoiteohjaus, sopimusohjaus ja informaatio-ohjaus. Näitä ohjauskeinoja sovelletaan eri palveluntuottajiin eri tavoin ja ohjaustarvetta voidaan arvioida esimerkiksi asiakas- ja potilasturvallisuudesta saatujen tietojen ja tuottajien kanssa tehtyjen riskienarviointien perusteella (Palveluntuottajalaki 22 ja 23). 3.1 Omavalvonnan ja sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Uudenmaan maakunnassa omavalvontaohjelmasta ja palvelutuotannon valvonnasta vastaa Sote-järjestäjän viranomaistoiminto. Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet on määritelty seuraavasti: Asukkaan ja asiakkaan / potilaan näkökulma Asukkaiden yhdenvertaisuus on perustuslaillinen oikeus. Palveluntuottajan ja viranomaisen on kohdeltava kaikkia asukkaita yhdenvertaisin periaattein. Samalla erityisesti sote-järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaiden oikeusturva toteutuu heidän käyttäessään maakunnan sote-palveluita. Järjestäjä on asukkaan edunvalvoja palveluntuottajiin nähden.

12 12 Maakunnan asukkaan tulee voida joka hetki luottaa siihen, että hänellä on saatavissaan laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tilanteessa, jossa hän sattuisi sellaisia tarvitsemaan. Palveluista, niiden saatavuudesta ja käytöstä sekä tarvittaessa oikeusturvakeinoista on saatavilla riittävästi tietoa ja ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat helposti saatavilla. Maakunta myös tiedottaa näistä aktiivisesti. Tiedon saantiin kuuluu myös maakunnan valvontatoiminnan avoimuus ja siinä saatujen tietojen julkisuus. Asiakkaalla / potilaalla on mahdollisuus tehdä muistutus tai oikaisuvaatimus tai ilmoittaa tai kannella huonosta hoidosta tai palvelusta. Muistutuksen tai kantelun käsittelyprosessi on sujuva ja tasapuolinen ja se varmistaa asiakkaan / potilaan oikeuksien toteutumisen. Maakunnan asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toimintaan myös viranomaistoimintojen osalta. Palveluntuottajan näkökulma Palveluntuottajalle asetettavat vaatimukset ja muut toimintaedellytykset ovat ymmärrettäviä ja tarkoituksenmukaisia sekä järjestäjän että palveluntuottajan näkökulmasta. Vuorovaikutus järjestäjän ja tuottajan välillä toimii matalan kynnyksen periaatteella siten, että se koetaan molemmin puolin toimivaksi. Palveluntuottajalla on käytettävissään helposti saavutettavat ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluntuottaja laatii omavalvontasuunnitelman, jossa kuvataan palveluntuottajan ne toimet, joilla varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutuminen ja laadukas toiminta, sekä käyttää suunnitelmaa oman toimintansa seuraamiseen ja kehittämiseen. Omavalvontasuunnitelma jalkautetaan osaksi palveluntuottajan johtamista ja toimintakulttuuria. Omavalvontasuunnitelman toteuttaa osaltaan maakunnan omavalvontaohjelmaa. Palveluntuottajien toiminnan seuranta, arviointi ja valvonta on selkeää, ennustettavaa ja oikeudenmukaista. Kaikkia palveluntuottajia kohdellaan yhdenvertaisesti. Palveluntuottajien toimintaan liittyvät prosessit ovat sujuvia ja tarkoituksenmukaisia. Valvonnassa saadut tiedot ovat lähtökohtaisesti aina julkisia, ellei ole erityistä syytä pitää tietoja salassa. Näitä erityisiä syitä ovat lähinnä yksilönsuoja ja yrityksen liikesalaisuus. Palveluntuottajat huolehtivat osaltaan henkilöstönsä ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Maakuntajärjestäjän näkökulma Suunniteltu palvelujärjestelmä, erityisesti valinnanvapauden lisääminen, edellyttää toimiakseen vahvaa järjestäjää. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestäjällä on sekä keinot että osaaminen ohjata ja tarvittaessa suunnata ja rajoittaa palveluntuottajien toimintaa. Sote-viranomaistoiminta, tarkoittaen erityisesti palveluntuottajien ohjausta ja valvontaa, on kiinteä osa vahvaa järjestäjää, eikä sitä voida, eikä ole järkevää, erottaa erilliseksi toiminnakseen. Maakunnan toimiva omavalvonta varmistaa laadukkaan toiminnan ja ehkäisee haittatapahtumia. Samalla viranomaisvalvonnan tarve vähenee. Omavalvonta on ennakoivaa ja riskiperusteista ja se on mitoitettu oikein uuden toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Omavalvonta perustuu omavalvontaohjelmaan ja palveluntuottajien omavalvontasuunnitelmiin. Maakunnan viranomaistoiminnalla on käytössään hyvät ja helposti käytettävät mittarit sekä oman toimintansa että palveluntuottajien toiminnan seuraamiseen. Sote-viranomaistoiminnoissa syntyvää tietoa käytetään hyväksi palveluntuottajien ennakoivassa ohjauksessa sekä järjestämistehtävän muilla osa-alueilla: Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen. Viranomaistoiminnan ja valvonnan tietojen julkisuus kannustaa sekä maakunnan viranomaista että palveluntuottajia pitämään yllä toiminnan korkeaa laatua. Maakunnalla on selkeä ja toimiva oma organisaatio. Päätöksentekoprosessit ovat toimivat. Viranomaistehtävien hoito ja viranomaispäätökset ovat hyvin perusteltuja ja juridisesti kestäviä. Viranomaistoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita.

13 13 Valtionhallinnon näkökulma (STM, VM, Luova, muut viranomaiset) Luottamus maakuntaan ja sen alueella toimiviin palveluntuottajiin syntyy siitä, että maakunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeudet toteutuvat ja että asukkaat ja palvelujen käyttäjät luottavat maakuntaan ja palveluntuottajiin. Maakunnalla on myös kattava ja käytännössä toimintaa ohjaava omavalvontaohjelma sekä hyvät ja läpinäkyvät päätöksentekoprosessit omavalvontaan liittyvissä asioissa. Maakunta seuraa aktiivisesti omaa toimintaansa ja sillä on käytössään ajantasainen tilannekuva, joka on raportoitavissa helposti käytettävässä muodossa tarvittaessa nopealla aikataululla. Maakunta on luotettava kumppani ja toimii aloitteellisesti ja yhteistyöhakuisesti valtionhallinnon eri toimijoiden kanssa. Sote-viranomaistoiminnassa asetetaan omavalvonnan tavoitteiden toteutumiselle mittarit ja seurataan niiden toteutumista, arvioidaan palvelutuotannolle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä vaikutetaan palvelustrategiaan ja maakunnan kehittämistoimintaan valvonnasta nousevien teemojen kautta. 3.2 Maakunnan omavalvonnan toteuttamisen periaatteet Maakunnan omavalvontaa toteutetaan kiinteänä osana muuta sote-järjestämistä seuraavien keskeisten periaatteiden pohjalta:

14 3.3 Omavalvontaohjelman laatiminen Omavalvontaohjelman hyväksyy maakunnan sote-lautakunta Omavalvontaohjelman valmistelusta vastaa sote-järjestäjän osana toimiva sote-viranomaistoiminto Omavalvontaohjelman valmisteluun osallistuvat maakunnan liikelaitokset, sote-keskukset ja muut maakunnan järjestämisvastuun piirissä olevat palveluntuottajat. Omavalvontaohjelman valmistelua varten jokaisen palveluntuottajan tulee toimittaa laatimansa omavalvontasuunnitelma sote-järjestäjälle. 14

15 15 4 ASUKKAAN, ASIAKKAAN JA POTILAAN ASEMA JA OIKEUDET 4.1 Asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen Suomessa asuvien henkilöiden perusoikeuksista säädetään perustuslaissa. Perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Käytännössä asukkaiden perusoikeuksia toteutetaan esimerkiksi yhdenvertaisen kohtelun, kielellisten oikeuksien varmistamisen ja esteettömän kulun jne. avulla. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan miten Uudenmaan maakunnassa edistetään ja varmistetaan asukkaiden perusoikeuksien toteutuminen 4.2 Väestön, asiakkaiden ja potilaiden ohjaus ja neuvonta Maakunta tiedottaa asiakkaiden ja potilaiden etuuksista ja oikeuksista. Maakunta huolehtii väestön ohjaamisesta ja neuvonnasta palveluiden saatavuudessa ja käyttämisessä. Maakunnalla on rooli myös ennaltaehkäisyyn liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa yhteistyössä kuntien, valtion palveluiden, kasvupalveluiden sekä kolmannen sektorin palveluiden kanssa. Maakunta käyttää tähän monikanavaista tiedotusta. Tavoitteena on, että maakunnan asukas saa tarvitsemaansa tietoa, ohjausta ja neuvontaa helposti ja nopeasti. Valinnanvapauslaissa säädetään erikseen valinnanvapauden käyttämiseen liittyvästä ohjauksesta ja neuvonnasta. Lain mukaan maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakkaat ja potilaat saavat palveluja, valinnanvapautta ja valinnanvapauden käyttämistä koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä tukea valinnanvapauden käyttämiseen. Myös suoran valinnan palveluntuottajan on annettava asiakkailleen palveluihin ja valinnanvapauteen liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tukea. Palveluntuottajien on ohjauksellaan, neuvonnallaan ja muilla toimenpiteillään huolehdittava siitä, että sekä sosiaalihuoltolaissa että potilas- ja terveydenhuoltolaissa tarkoitettu asiakkaan etu toteutuu ja että asiakas/potilas saa em. laeissa tarkoitetulla tavalla tarvettaan vastaavan julkiseen palveluvalikoimaan kuuluvan hoidon ja palvelun. Valinnanvapauteen liittyvä ohjausta, neuvontaa ja tukea annettaessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaisiin ja potilaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja, paljon palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan ohjauksen ja neuvonnan toteutuminen 4.3 Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Kun asiakas tai potilas ottaa yhteyttä palveluntuottajaan, hänelle on tehtävä palvelutarpeen arviointi sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa säädetyllä tavalla ja säädetyissä aikarajoissa. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalle tai potilaalle laaditaan tarvittaessa asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmassa ovat kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotantovastuusta riippumatta. Maakunnan liikelaitos sekä suoran valinnan palvelut eli sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö ovat kukin omalta osaltaan vastuussa suunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta. Maakunnan liikelaitos vastaa siitä, että asiakassuunnitelma muodostaa asiakkaan palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

16 16 Suoran valinnan palveluntuottaja arvioi asiakkaan/potilaan palvelutarpeen sen vastuulla olevissa palveluissa. Jos suoran valinnan palveluntuottaja arvioi, että asiakkaalla/potilaalla on tarve maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevaan muuhun kuin suoran valinnan palveluun, palveluntuottajan on ohjattava asiakas/potilas palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan maakunnan liikelaitokseen. Suoran valinnan palveluntuottajan on laadittava asiakassuunnitelmaan asiakkaalle/potilaalle annettavia suoran valinnan palveluja koskeva osuus. Maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevissa palveluissa asiakas/potilas voi hakeutua suoraan palvelutarpeen arvioinnista vastaavaan liikelaitoksen palveluyksikköön. Asiakkaan ottaminen sairaalaan kiireetöntä sairaanhoitoa varten edellyttää kuitenkin terveydenhuoltolaissa tarkoitettua lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan/potilaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta liikelaitoksen tuotantovastuulla olevissa muissa kuin suoran valinnan palveluissa. Lisäksi maakunnan liikelaitos on kokonaisvastuussa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta, kun asiakas/potilas saa suoran valinnan palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia palveluja. Maakunnan liikelaitoksen on oltava palvelutarpeen arvioinnissa ja asiakassuunnitelman laadinnassa yhteistyössä suoran valinnan palveluntuottajan ja muiden asiakkaan/potilaan palveluja toteuttavien palveluntuottajien kanssa. Yhteistyöllä on mahdollistettava se, että arvioitaessa palvelutarvetta asiakas voi asioida mahdollisuuksien mukaan maakunnan liikelaitoksen kanssa sähköisesti tai muutoin ilman erillistä henkilökohtaista asiointia, jos se on palvelun tai hoidon kannalta perusteltua. Jos maakunnan liikelaitos arvioi, että asiakkaalla/potilaalla on tarve suoran valinnan palveluntuottajan tuotantovastuulla olevaan palveluun, liikelaitoksen on ohjattava asiakas/potilas hänen valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen tai suunhoidon yksikköön. Maakunnan liikelaitos voi arvioida asiakkaan/potilaan palvelutarpeen ja laatia asiakassuunnitelman myös suoran valinnan palvelujen osalta, jos se on asiakkaan/potilaan palvelutarve huomioon ottaen perusteltua. Maakunnan liikelaitoksen tekemä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma sitoo sosiaali- ja terveyskeskusta ja suunhoidon yksikköä. Niiden on toteutettava asiakkaan/potilaan palvelut maakunnan liikelaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman mukaisesti. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laadinnan toteutuminen 4.4 Asiakas ja potilasturvallisuus Asiakas- ja potilasturvallisuus on sitä, että asiakas tai potilas saa oikeaa palvelua tai hoitoa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla ja palvelusta tai hoidosta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Asiakas- ja potilasturvallisuuteen kuuluu esimerkiksi palvelun tai hoidon turvallisuus, lääkehoidon turvallisuus sekä lääkinnällisten laitteiden laiteturvallisuus. Sosiaalihuollossa asiakasturvallisuus pitää sisällään fyysisen turvallisuuden lisäksi myös psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri tarkoittaa asiakkaiden ja potilaiden palveluita ja hoitoa edistävää suunnitelmallista ja järjestelmällistä toimintatapaa.

17 17 Valtioneuvosto on julkaissut Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian vuosille Strategiassa laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta käsitellään neljästä näkökulmasta, jotka ovat turvallisuuskulttuuri, vastuu, johtaminen ja säädökset. Strategian mukaan asiakas- ja potilasturvallisuuden ja laadun edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta. Tuottajien vastuuseen kuuluu, että asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan käytännössä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta on ammattitaitoista, sitoutunutta ja toiminta säädeltyä, vaaratapahtumia ei voida välttää ilman kokonaisvaltaista ja resursoitua laadun ja turvallisuuden hallintaa. Estämällä inhimillistä kärsimystä aiheuttavia tapahtumia vähennetään myös kustannuksia. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on tuottanut potilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetun potilasturvallisuuden oppaan, joka on julkaistu verkossa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Oppaan tarkoituksena on rohkaista potilasta vaikuttamaan omaan hoitoonsa ja auttaa potilasta ja hänen läheistään potilasturvallisuuden parantamiseen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa myös sosiaalipalveluita sekä sosiaalija terveydenhuollon palveluja tuottavia yksiköitä huomioimaan laaja-alaisesti toimijoiden ja asiakkaiden turvallisuutta sekä riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Onnistuneet turvallisuustoimenpiteet perustuvat toimintayksikössä vallitsevaan hyvään turvallisuuskulttuuriin. Sen ylläpitämisessä organisaation johdolla on tärkeä rooli, johon liittyy vastuu toimintayksikön riskienhallinnan ja siihen liittyvän omavalvonnan ja turvallisuussuunnitelman laadinnan järjestämisestä. Sitä toteuttaessaan organisaation johto huolehtii määrätietoisesti riskienhallinnan strategisen tason toiminnasta ja antaa selkeät suuntalinjaukset käytännön tason toiminnoille, joita operatiivisen tason johto suorittaa päivittäin. Järjestämislain 21 :n mukaan omavalvontaohjelman tulee sisältää suunnitelma laadunhallinnan sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseksi Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa edistetään ja varmistetaan potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutuminen 4.5 Asiakkaan ja potilaan osallisuus Maakuntalain mukaan maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Maakuntalain mukaan osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin; 4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Maakunnan on sisällytettävä asukkaiden osallistumisoikeuksien toteuttamista turvaavat velvoitteet maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin sekä liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä. Palveluntuottajien on huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Asukkaiden näkemykset on otettava huomioon valmisteltaessa maakunnan palvelulupausta, maakuntien yhteistyösopimusta sekä yhteistyöalueen ehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle siitä, miten alueen

18 18 palvelut ja niiden kehittäminen sekä maakuntien välinen yhteistyö pitäisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle asetetuissa valtakunnallisissa tavoitteissa. Uudenmaan maakunnassa on valmisteltu maakunnan osallisuusohjelma, jossa maakunnan asukkaiden ja asiakkaiden/potilaiden osallisuuden tavat on kuvattu: Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan osallisuuden toteutuminen Oikeus osallistua Oikeus tulla kuulluksi

19 19 Oikeus saada perusteltu päätös Oikeus hakea muutosta 4.6 Asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutuminen Apua tarvitsevalla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja laissa säädetyn ajan kuluessa. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus saada asianmukaista ja laadultaan hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua. Palvelun, hoidon tai toimenpiteiden vaihtoehdoista on kerrottava avoimesti ja ymmärrettävästi. Asiakasta ja potilasta on kohdeltava loukkaamatta hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan tai yksityisyyttään. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjat ja niissä olevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus tietää, mihin hänen tietojaan käytetään. Kun asiakas tai potilas kaipaa neuvoja oikeuksistaan, hän voi selvitellä tilannettaan sosiaali- tai potilasasiamiehen kanssa. Jos asiakas tai potilas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun, hän voi tehdä muistutuksen toimintayksikön vastuuhenkilölle (palveluntuottaja) tehdä epäkohtailmoituksen maakunnalle (järjestäjä) tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle (Valtion lupa- ja valvontavirasto, Eduskunnan oikeusasiamies, Oikeuskansleri) Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen (oikaisuvaatimus). Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvamaan maakunnan sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnot sekä maakunnan yhteistyömuodot palveluntuottajien sosiaali- ja potilasasiamiesten kanssa Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan asiakkaan ja potilaan oikeuksien toteutuminen 5 ASIAKAS- POTILASTIETOJEN KÄSITTELY asiakas- ja potilastietojen käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa, sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa annetussa laissa, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa. Maakunta on henkilötietolaissa tarkoitettu rekisterinpitäjä sen järjestämisvastuulle kuuluvassa toiminnassa syntyneille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedoille. Maakunnan asiakas- ja potilasrekisterit tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen. Velvollisuus koskee myös yritysten, yhteisöjen ja ammatinharjoittajien maakunnille tuottamien ja maakunnan rahoittamien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakas- ja potilastietoja palvelun tuottamisperusteesta ja -tavasta riippumatta. Maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalla on oikeus käsitellä maakunnan asiakas- ja potilasrekisterissä olevia tietoja silloin kun se on tarpeen asiakkaan palvelun toteuttamiseksi. 5.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on laadittava tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma (Määräys 2/2015,THL/1305/ /2014). Toimijoiden on huolehdittava omavalvonnan kautta siitä, että

20 20 heillä on asianmukaiset tietoturva- ja tietosuojakäytännöt arkaluonteisten asiakas- ja potilastietojen suojaamiseksi. Omavalvontaan kuuluu myös se, että tietojärjestelmien käyttöympäristössä huolehditaan tietoturvasta asianmukaisesti. Tietoturva- ja tietosuojan omavalvontasuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä ja vaatimuksista on annettu THL:n määräys, jonka toteuttamisesta vastaa toimintayksikön vastaava johtaja. Tietoturva- ja tietosuojan omavalvontasuunnitelman tulee pitää sisällään esimerkiksi yleiset tietoturvakäytännöt, tietoturvaa ja tietosuojaa sekä potilastietojen käsittelyä koskevan koulutuksen ja perehdytyksen ohjeistus ja kuvaus, käyttöympäristön ja useiden järjestelmien yhteiset tietoturvakäytännöt, menettelyt virhe- ja ongelmatilanteissa, järjestelmien käyttöohjeiden hallinnointi ja saatavuus, järjestelmien asennus ja ylläpito yleisesti, tilojen, työasemien, tallennusvälineiden ja tulosteiden turvallisuus, käyttäjäryhmien määrittely, käyttövaltuushallinnan ja käytön seurannan käytännöt, käyttövaltuuksien hakemisen, myöntämisen, seurannan, muuttamisen, tarkistamisen / varmistamisen ja poistamisen käytännöt, käyttäjien tunnistamisen ja todentamisen käytännöt, lokien hallinnan ja käytön seurannan käytännöt, toimintamalli havaittaessa lainvastaista asiakas- tai potilastietojen käsittelyä, sekä Kelan lokitietojen saanti ja hankinta seurannan ja valvonnan toteuttamiseksi Rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen ohella EU:n tietosuoja-asetus määrittelee joukon erilaisia velvollisuuksia rekisterinpitäjälle (asetus määrittelee velvollisuuksia myös suoraan henkilötietojen käsittelijälle). Rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, miten se on varmistanut tietosuojavelvollisuuksien toteutumisen toiminnassaan tarvittavin teknisin, hallinnollisin ja organisatorisin toimenpitein. Tätä kutsutaan osoitusvelvollisuudeksi. Valvontaviranomaisilla on oikeus tehdä tarkastuksia tietoturvan ja tietosuojan omavalvontaan liittyen. Omavalvontaohjelmassa kuvataan työnjako Luovan, THL:n ja maakuntajärjestäjän välillä. Jotta Uudenmaan maakunnan sote-järjestäjä kykenee vastaamaan sille maakunnan rekisterinpidosta ja siihen liittyvästä tietoturvasta ja tietosuojasta koituvista vastuista, laaditaan osana maakunnan omavalvontaohjelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoturva- ja tietosuojaohjelma. Ohjelma perustuu riskienhallinnan viitekehykseen ja siinä määritellään mm. Uudenmaan maakunnan SOTE:n tietoturvallisuusperiaatteet ja -politiikka, toiminnan riskianalyysi sisältäen keskeiset tietoturvallisuusriskit ja niihin varautumisen (poikkeustilanteissa toimimisen osalta viitataan maakunnan valmiusohjelmaan), tietoturvallisuustyön hallinnointi ja organisointi osana maakunnan sote-viranomaistoimintaa ja palvelutuotantoa palveluntuottajilta edellytettävä tietoturvallisuuden (tietoturva, tietosuoja) omavalvontasuunnitelma ja sen toteutumisen seuranta, rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuuden toteuttaminen henkilötietojen tietoturvaloukkauksissa, sekä tietoturvallisuuden kehittämisohjelma Luonnos tietoturva- ja tietosuojaohjelmasta

21 21 Omavalvontaohjelman liitteenä olevassa tietoturva- ja tietosuojaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan potilas- ja asiakastietojen käsittelyn asianmukaisuus 6 MAAKUNNAN JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄN OMAVALVONTA Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistoiminta toimii osana sote-järjestämistehtävää. Se toimii tiiviissä yhteistyössä muiden järjestämistoimintojen, kuten osallisuus-, integraatio- ja sopimushallintatoimintojen kanssa. Järjestämisen päämääränä on mm., että maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut ovat asiakaslähtöisiä, laadukkaita, turvallisia ja oikea-aikaisia ja ne toimivat käyttäjän kannalta integroidusti. Asiakas ja potilas voi käyttää vapauttaan valita. Maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva toteutuvat. Omavalvonta on toimivaa ja vakavien poikkeamien ilmeneminen ja viranomaisvalvonnan tarve minimoidaan. Järjestäjä on riittävän vahva ohjaamaan palvelutuotantoa. Siirtymä toteutuu hallitusti ja turvallisesti. Maakunnan järjestämistehtävän omavalvonta pohjautuu Uudenmaan maakunnan nelimaalin mukaisiin tavoitteisiin ja näiden neljän osa-alueen tavoitteiden toteutumiseen, seurantaan ja kehittämiseen (tavoitteiden mittarit ja seuranta matriisitaulukko, liite 2.) Maakunnan nelimaalin tavoitteet: Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuudet Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen arviointikehikon mukaan ovat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut

22 22 Perusterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Erikoissairaanhoito Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten palvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon ulottuvuudet arviointikriteereissä ovat: Saatavuus Laatu ja vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus Maakunnan järjestämistoiminnon omavalvontaa tullaan lähestymään riskienhallinnan periaatteiden kautta. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea maakuntaa sen perustehtävän toteuttamisessa, strategian ja tavoitteiden saavuttamisessa. Uudenmaan maakunnan riskienhallinta perustuu kokonaisvaltaiseen riskienhallinnan malliin ja se toteutetaan systemaattisesti ja dokumentoidusti koko organisaatiossa, kaikilla toiminnan tasoilla ja toiminnoissa. Riskienhallinnan menetelmin turvataan ne toiminnalliset perusedellytykset, joita tarvitaan Uudenmaan maakunnan toiminnan toteuttamiseksi asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti, laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja keskeytyksittä. Maakunnan oman toiminnan valvonta mahdollistetaan sellaisilla valvontamenettelyillä, jotka edesauttavat riskienhallinnan toteuttamista. Keskeistä on vahinkoja aiheuttavien uhkien kartoitus ja analysointi. Raportoinnilla ja seurannalla varmistetaan, että toimintaa uhkaavista tekijöistä saadaan riittävästi tietoa johtamis- ja päätöksentekoprosessien pohjaksi. Normaalista poikkeavissa olosuhteissa, erilaisissa häiriö- ja erityistilanteissa sekä poikkeusoloissa riskienhallintaan liittyvät toimintavastuut kuvataan valmiussuunnitelmassa sekä yksikkökohtaisissa turvallisuus-, pelastus- ja valmiussuunnitelmissa. Maakunnan asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heillä on tarvittaessa käytössään laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Asiakkaalla ja potilaalla on puolestaan riittävät ja helposti saavutettavat ohjaus- ja neuvontapalvelut ja tietoa oikeusturvakeinoistaan. Maakunnan velvollisuutena on tiedottaa näistä aktiivisesti. Asiakkaalla ja potilaalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus tai muistutus tai ilmoittaa tai kannella puutteista hoidossa tai palvelussa. Muistutuksen tai kantelun käsittelyprosessi on sujuva ja tasapuolinen ja se varmistaa asiakkaan/potilaan oikeuksien toteutumisen. Järjestäjän tavoitteena on, että sote-viranomaistoiminnat on organisoitu selkeästi mutta joustavasti osaksi maakuntakonsernia. Päätöksentekoprosessit ovat toimivat, viranomaistehtävien hoito ja viranomaispäätökset ovat hyvin perusteltuja ja juridisesti kestäviä. Viranomaistoiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita (mm. suhteellisuusperiaate). Maakunnan viranomaistoiminnalla on käytössään hyvät ja helposti käytettävät mittarit sekä oman toimintansa että palveluntuottajien toiminnan seuraamiseen. Sote-viranomaistoiminnoissa syntyvää tietoa käytetään hyväksi palveluntuottajien ennakoivassa ohjauksessa sekä palvelurakenteen ja -järjestelmän suunnittelussa ja kehittämisessä.

23 Väestön hyvinvointi ja terveys Maakunta asettaa suunnittelussaan järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet ja vastuutahot. Se valmistelee valtuustolle kerran valtuustokaudessa, yhteistyössä alueensa kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa, hyvinvointikertomuksen väestönsä hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä ja suoritetuista toimenpiteistä. Erityistä huomiota kiinnitetään hyvinvointi- ja terveyseroihin. Painopisteen siirtämistä kohti ennaltaehkäiseviä palveluja tuetaan maakuntastrategian läpimurto-ohjelmilla HYTE+ ja Digi-Sote. Ohjelmien yksityiskohtaisempina tavoitteina on parantaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuutta tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden avulla ja tarjota näin asiakkaille korkealaatuisia ennaltaehkäiseviä palveluja sekä lähipalveluina että digi-palveluina. Ohjelmien avulla toteutuu maakuntastrategian tavoitteiden vaikuttavuusperusteinen jalkauttaminen, mikä varmistetaan TKI-politiikkaohjelman tuoman viitekehyksen avulla. Maakunta toimii yhteistyössä kuntien ja muiden yhdyspintapalveluiden sekä sidosryhmien kanssa ja tukee niitä asiantuntemuksellaan. Se kokoaa ja analysoi tietoa, järjestää alueellista koulutusta, koordinoi yhteisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita ja valtakunnallisten ohjelmien toimeenpanoa sekä osallistuu kunnissa ennakkoarviointityöhön ja hyvinvointiryhmien työhön. Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation yhteistä työtä, jossa korostuvat asiakkaan tarpeen mukainen palvelujen toteuttaminen, yhteiset tavoitteet ja selkeät vastuut työnjaossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnan rakenteilla turvataan maakunnassa sekä poikkihallinnollinen että monitoimijainen yhteistyö alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteellista yhteistyötä sekä johtamista varten. Yhdyspinnan rakenteet luovat saumattoman kokonaisuuden maakunnan ja sen kumppaneiden yhteistyölle. Rakenteilla turvataan yhteisen työn systemaattisuus sekä tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Jatkuvalla vuoropuhelulla voidaan välttää myös päällekkäisen työn tekeminen ja resurssien järkevä hyödyntäminen.

24 24 Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa edistämme väestön hyvinvointia ja terveyttä ja varmistamme siihen liittyvää yhteistyön 6.2 Palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus Maakunta suunnittelee ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan sellaisena kuin asukkaiden tarve maakunnassa edellyttää. Maakunnan asukkailla tulee olla samanlainen mahdollisuus saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Vähimmäiskriteerit määritellään lakisääteisesti (esim. hoitotakuu). Maakunnassa määritetään vähimmäiskriteerit, jotka kaikkien palveluntuottajien on täytettävä saatavuuden ja saavutettavuuden osalta. Saavutettavuuteen kuuluu myös se, että palveluverkko on riittävän kattava sekä rakenteeltaan moniulotteinen. Tästä huolehtiminen on maakunnan vastuulla. Palvelut voivat soveltuvin osin olla saavutettavissa myös erilaisin teknisin menetelmin ilman fyysistä kontaktia. Palveluverkko on maakunta- ja palvelustrategian mukainen moniulotteinen rakenne, jolla maakunta tuottaa ja toteuttaa sote-palvelut. Palveluverkkorakenteella tuetaan Uudenmaan maakunta- ja palvelustrategian mukaisten paino-pistealueiden toteuttamista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja asiakassegmentoinnin toteuttamista. Palveluverkko koostuu lähipalveluista ja keskitetyistä palveluista. Lähipalveluja voidaan tuottaa digitaalisina ja etäpalveluina, kotiin/elinpiiriin annettavina palveluina palvelut, liikkuvina palveluina tai kiinteissä lähipalvelupisteissä. Keskitettyjä palveluja tuotetaan maakunnan alueellisina ja keskitettyinä palveluina sekä yhteistyöalueelle/kansallisesti keskitettyinä palveluina.

25 25 Järjestäjä määrittää suuntaviivat palveluverkon ohjaukseen sekä keinot, joilla se voi vaikuttaa palveluverkon muutostarpeisiin. Järjestäjä ei vaikuta palvelutuottajien sisäisiin tuotantoprosessi- tai johtamisjärjestelmän ratkaisuihin, mutta huolehtii siitä, että mukautuva palveluverkko tukee palvelujen yhteensovittamista. Palveluverkkoa kehitetään erityisesti palveluntuotantoa uudistamalla ja monipuolistamalla. Palveluverkon kehittämisen tavoitteena on osaltaan vähentää fyysiseen paikaan sidottujen palvelujen tarvetta ja tarkoituksenmukaisella rakenteella ja ohjauksella pyritään varmistamaan asiakkaiden yhdenvertaisuus sekä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Lähipalveluissa tavoitteena on nykyistä lainsäädäntöä parempi ja sujuvampi palveluun pääsy. Kaupunkimaaseutu luokituksen mukaisesti kehittyvä palveluverkko varmentaa myös palveluiden parempaa saavutettavuutta uusilla palvelujen tuotantotavoilla sekä asukkaiden luontaisten asiointisuuntien mukaisesti. - Digitaalisia ja etäpalveluja tuotetaan aiempaa monipuolisemmin erilaisin tieto- ja viestintäteknisin menetelmin ja ne mahdollistaen osaltaan asiakaslähtöisen, osin ajasta ja paikasta riippumattoman, kilpailukykyä vahvistavan ja kustannustehokkaan toimintatavan. - Kotiin/elinpiiriin annettavia palveluja tarjotaan ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaisesti - Liikkuvat palvelut tai palvelun osia tuotetaan asiakkaille liikkuvan palvelualustan (esim. auto) tai ammattilaisten siirtymisen välityksellä lähelle asiakkaan kotia tai elinpiiriä. - Kiinteissä lähipalvelupisteissä tuotetaan usein käytettäviä, matalan kynnyksen palveluja, jotka on määritelty kunkin alueellisten erityispiireiden mukaan. Keskitetyissä palveluissa tavoitteena on nykyistä lainsäädäntöä parempi ja sujuvampi palveluun pääsy. Keskitettyinä palveluina tuotetaan palveluja jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa ja asukasmäärää ja/tai erityisosaamista. Näin voidaan varmistaa asiakkaille laadukas ja turvallinen hoito/palvelu. - Maakunnan sisällä palveluja voidaan tuottaa alueellisesti tai keskitetyissä toimipisteissä eri puolilla maakuntaa. Myös keskitettyjä palveluja voidaan tuottaa asiakkaan kotiin/elinpiiriin tai kiinteään lähipalvelupisteeseen sekä tuottaa digitaalisina tai etäpalveluina. - Yhteistyöalueellisesti/kansallisesti keskitettyinä palveluina tuotetaan vaativan tason sote palveluita.

26 26 Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus 6.3 Maakunnan palvelukokonaisuudet ja palveluintegraation toteutuminen Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevien asiakas- ja potilasryhmien ja asiakkaiden/potilaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta/potilasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Palveluintegraatio tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden yhdyspintapalvelujen yhteen sovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi. Ilman integraatiota palvelujärjestelmä ei toimi laadukkaana kokonaisuutena. Palveluintegraatio ja sen toteutumisen periaatteet ovat osa palvelustrategiaa ja sen toteutuminen edellyttää palvelukokonaisuuksien, -tehtävien ja -ketjujen sekä näiden ohjaus- ja seurantakeinojen ja mittareiden määrittelyä. Palveluintegraation tavoitteiden toteutumista ohjataan ja seurataan palveluketjujen, tuottajasopimusten ja muiden yhdessä sovittavien mekanismien ja mittareiden kautta. Palveluintegraatio perustuu ja edellyttää kattavaa tietopohjaa, joka mahdollistaa tuottajien ohjauksen palvelustrategian tavoitteita kohti. Erityisesti laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tarvitseville asiakkaille palveluintegraatio (palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen) turvataan saumattomat palvelut. Palvelukokonaisuudet määritellään Uudellamaalla elämänkaarivaiheiden mukaisesti Ne ovat asiakasryhmien ympärille koottuja palvelutarpeeseen pohjautuvia sosiaali-, terveys- ja muiden palvelujen kokonaisuuksia. Palvelukokonaisuuksiin kuuluvat kaikki kyseisen ikäkauden sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen perus-, erityis- ja vaativan tason julkiset ja yksityiset palvelut sekä yhdyspinnat mm. kunnan, kasvupalvelujen, järjestöjen ja valtion palveluihin. Palvelukokonaisuudet jakaantuvat kahteen asiakassegmenttiin: satunnaisesti palveluja tarvitseviin sekä paljon palveluja tarvitseviin. Palvelukokonaisuudet ovat järjestäjän ohjauskeinojen keskeinen osa. Ne ovat asiakaslähtöinen tapa tarkastella sote-palvelujen kokonaisuutta asiakkaan hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta palvelutehtävien välisen osaoptimoinnin sijaan. Palvelukokonaisuuksien avulla järjestäjä voi seurata sotepalvelujen vaikuttavuutta asiakasryhmän sisällä ja ohjata palvelujen kokonaisuutta kohti kevyempiä ennaltaehkäiseviä palveluita. Palvelukokonaisuuksissa huomioidaan, että myös lasten ja nuorten palveluissa perheitä käsitellään kokonaisuuksina. Työikäiset ovat laaja joukko ja työikäisyyden rajat vaihtelevat. Palvelukokonaisuuden nimi korostaa palvelukokonaisuuden keskeistä tehtävää varmistaa, ylläpitää ja tukea työikäisten työkykyä. Ikäihmiset ovat työuransa suorittaneita kansalaisia, joiden toimintakykyä pyritään ylläpitämään mahdollisimman vaikuttavasti ja mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten palvelukokonaisuudessa itsenäisen kotona asumisen mahdollistaminen on tärkeä tavoite. Uudenmaan maakunnan palvelukokonaisuudet läpileikkaavat palvelutehtävät, palvelutehtävissä integroidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina sosiaalipalveluina, jotka perustuvat pääsääntöisesti sosiaalihuollon yleis- ja erityislakeihin. Terveydenhuollon palvelutehtävät ovat Uudenmaan maakunnan järjestäjän määrittelemiä, yleisesti käytössä olevia terveydenhuollon kokonaisuuksia. Palvelutehtävät muodostavat edelleen palvelutehtäväkokonaisuuksia (ehkäisevät, perus-, erityisja vaativan tason palvelut).

27 Ilmiöpohjaiset palveluketjut ovat palvelutuotannon ohjauksen väline yhteensovittamisen varmistamiseksi. Palveluketju on kokonaisvaltainen tapa ohjata erilaisia asiakkaan hoito- ja palveluprosesseja yli sektori-, organisaatio- ja ammattirajojen. Palveluketju on tietyn asiakasryhmän tarpeiden mukainen yhdistelmä ja kokonaisuus hoitoja ja palveluja huomioiden kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset palvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut sekä kasvupalvelut. Palveluketju sisältää sekä ilmiötä ehkäisevät että korjaavat/hoitavat toimenpiteet Palvelut rakennetaan ilmiöpohjaisesti ja niitä voivat olla esim.: vaikeasti työllistyvien henkilöiden tai nuorten mielenterveys- tai päihdeongelmien tai NEET-nuorten (nuori, joka ei ole työelämässä tai koulutuksessa) palveluketju. Palveluketjussa kukin toimija vastaa omasta palveluosuudestaan, tarvittaessa avun pyytämisestä ja tarjoamisesta muille toimijoille sekä asiakkaan sujuvasta ja oikea-aikaisesta siirtymisestä toisen tuottajan tai palveluyksikön palveluihin. Palveluketjut kuvataan palvelukokonaisuuksittain palvelutarveportaikkoon. 27

28 28 Asiakasohjauksen toimintamalli varmistaa yksilötasolla oikea-aikaisen yhteensovitetun tuen ja hoidon. Uudenmaan maakunnan toimintamallissa asiakasohjaus on kokonaisuus, johon sisältyy palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arviointi, asiakassuunnitelman laatiminen ja seuranta, päätöksenteko palveluista, vastuutyöntekijän työ asiakkaan kanssa. Asiakasohjauksen tavoitteena on varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen asiakkaan tarpeen mukaiseksi kokonaisuudeksi. Asiakasohjauksen avulla asiakkaille tunnistetaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet sekä tarjotaan tarpeen mukaiset ja oikeaaikaiset palvelut. Asiakasohjaus parantaa palvelujen vaikuttavuutta yksilö- ja perhetasolla sekä palvelujen kustannusvaikuttavuutta. Asiakasohjauksessa tunnistetaan eri asiakassegmentit ja oikea-aikaiset palvelut saadaan kohdennettua oikealle asiakassegmentille vaikuttavammin. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan ja potilaan palvelujen yhteensovittamisesta myös suoran valinnan palvelujen, käyttämiensä ostopalvelujen sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisen budjetin perusteella myönnettyjen palvelujen osalta, kun asiakas/potilas saa em. palvelujen lisäksi maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulla olevia muita kuin suoran valinnan palveluja. Liikelaitoksen on huolehdittava palvelujen yhteensovittamisen edellyttämästä yhteistyöstä palveluntuottajien välillä. Lisäksi maakunnan liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että asiakkaat ja potilaat saavat palvelujen yhteensovittamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Palvelujen yhteensovittamisessa ja siihen liittyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Kun asiakkaan palvelujen yhteensovittamisesta vastaa maakunnan liikelaitos, muiden palveluntuottajien on tehtävä yhteistyötä maakunnan liikelaitoksen kanssa. Suoran valinnan palveluntuottajien, asiakasseteli ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajien sekä liikelaitoksen alihankkimien ostopalvelutuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava

29 29 integraation toteutumisen edellyttämässä yhteistyössä muiden palvelun tuottajien kanssa. Suoran valinnan palveluntuottaja vastaa asiakkaan suoran valinnan palvelujen yhteensovittamisesta, jos asiakas tai potilas saa vain suoran valinnan palveluja. Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan miten, Uudenmaan maakunnassa varmistetaan asiakaslähtöinen palveluintegraation toteutuminen 6.4 Asiakkaan valinnanvapauden toteutuminen Asiakkaan ja potilaan valinnanvapaudesta säädetään laissa asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Asiakkaan/potilaan valinnanvapauden toteuttamiseksi on valtakunnalliset tiedonhallintapalvelut. Kaikkien valinnanvapauden piirissä olevien palveluntuottajien on käytettävä näitä tiedonhallintapalveluja. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamisesta säädetään kilpailulaissa. Jotta asukkaiden tasavertaiset oikeudet toteutuisivat, maakunnan tulee osaltaan huolehtia siitä, että maakunnan asukkaat voivat käyttää valinnanvapauttaan lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Maakunnan asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heillä on tarvittaessa käytössään laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Maakunnan järjestäjä seuraa asukkaiden oikeuksien toteutumista valinnanvapauden osalta. Järjestäjä raportoi palveluntuottajan vaihtamisen määrät, onko asiakkailla mahdollisuus valita ammattihenkilö tai mahdollisuus saada saman ammattihenkilön palveluja toistuvassa palveluntarpeessa. Toteutuuko asiakkaiden ohjaus, neuvonta, tuki ja informointi sopimusten mukaisesti ja onko se asianmukaista. Järjestäjä seuraa myös, ettei palveluntuottaja painosta asiakasta hankkimaan lisäpalveluja omalla kustannuksellaan ja, että kaikki erilaiset tiedotuskanavat ovat asukkaiden käytössä ja käytettävissä.

30 30 Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan asiakaslähtöinen valinnanvapauden toteutuminen 6.5 Maakunnan palveluiden yhteensovittaminen kuntien ja valtion palveluiden kanssa Uudenmaan maakunnassa lasten, nuorten ja perheiden palvelut, työikäisten palvelut sekä ikäihmisten palvelut muodostavat palvelukokonaisuudet, joissa kunnilla ja maakunnalla on sovitut yhteiset tavoitteet, selkeä tehtävien- ja työnjako sekä yhteistyön johtamisrakenteet. Palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisena asiakaslähtöisenä ja yhteensovitettuna kokonaisuutena kuntien ja maakunnan kesken. Maakunnassa määritellään yhteistyörakenteet, esim. yhteistyöryhmät kuntien ja maakunnan väliseen yhteistyöhön lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä asumisessa. Maakunnassa määritellään myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja toimintatavat palveluintegraation toteutumiseksi kussakin palvelukokonaisuudessa. Maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon- ja kasvupalvelujärjestäjällä on yhteensovitetut ohjausmekanismit ja toimintaperiaatteet yhteisille asiakasryhmille ja asiakasprosesseille. Tavoitteista, tehtävistä ja työnjaosta sovitaan yhteistyösopimuksessa. Soten ja kasvupalveluiden keskeisimmät yhteiset asiakasryhmät ovat vailla koulutusta ja työtä olevat nuoret sekä pitkäaikaistyöttömät, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia palveluja. Toimintamallissa varmistetaan, että yhteensovittaminen toteutuu myös keskeisten muiden yhteistyökumppanien kanssa mm. Kelan kuntoutuspalvelujen ja kunnan palveluiden kanssa. Kasvupalvelu- ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tavoitteet, tehtävät ja työnjako sovitaan selkeästi. Yhteistyö rakenteet kuvataan siten, että keskeisimmät yhteiset asiakasryhmät on tunnistettu ja yhteistyösopimuksilla varmistetaan, että palvelut järjestetään asiakkaiden ja potilaiden palvelutarpeen mukaan tarkoituksenmukaisena asiakaslähtöisenä monitoimijaisena kokonaisuutena maakunnassa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden yhdyspinnan (sivistys-, sosiaali- ja terveystoimi) valmistelussa on luotu geneeristä mallia, jonka pohjalta voidaan käynnistää työikäisten ja ikääntyneiden yhdyspintojen valmistelut. Yhdyspinnoille on ollut tavoitteena valmistella yhdyspintasopimuksia, joissa sovitaan tavoitteista, resursseista, johtamisesta ja tehtävien vastuista. Sopimusten seuranta ja arviointi edellyttää laajaa tiedolla johtamisen ja ohjaamisen yhteismallia.

31 31 Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan maakunnan järjestämisvastuulla olevien sekä kunnan ja valtion palvelujen yhteensovittaminen 7 PALVELUNTUOTTAJAT JA NIIDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN VARMISTAMI- NEN 7.1 Palveluntuottaja Palveluntuottajalla tarkoitetaan maakunnan liikelaitosta, yksityistä henkilöä sekä yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä ja muuta yhteisöä, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaali- ja terveyspalveluja saa tuottaa palvelun tuottaja, joka on rekisteröity ja jonka palveluyksikkö on rekisteröity palvelun tuottajien rekisteriin. Palveluyksikkö on hallinnollisesti järjestetty kokonaisuus, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalvelua. (Palveluntuottajalaki) 7.2 Palveluntuottajien toimintaedellytykset Järjestämisvastuussa oleva maakunta varmistaa palveluntuottajien toiminnalliset, taloudelliset ja ammatilliset toimintaedellytykset ennen niiden hyväksymistä ja sopimuksen tekemistä. Järjestäjä tarkistaa mm. rekisteritiedot ennen palveluntuottajan hyväksymistä ja sopimuksen tekemistä. Tarvittaessa pyydetään lisätietoa ja/tai tarkastetaan tiloja. Maakunta voi edellyttää palveluntuottajilta lisävaatimuksia (sopimusohjaus) välttämättömiin toimintaedellytyksiin nähden. Maakunta tekee hallintopäätöksen niistä ehdoista, joita se asettaa suoran valinnan palvelujen tuottajille tai asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla hankittavien palvelujen tuottajille. Vaatimukset julkaistaan myös tietoverkossa. Järjestäjän tavoitteena on, että palveluntuottajalle asetettavat vaatimukset ja muut edellytykset ovat ymmärrettäviä ja tarkoituksenmukaisia myös palveluntuottajan näkökulmasta. Palveluntuottajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi. Edellä kuvatun mukaisesti palveluntuottajien valvonta ja ohjaus, mukaan lukien sopimuspohjaus, kuuluvat erottamattomasti yhteen. Esimerkiksi palveluntuottajien toiminnan laillisuuden ja sopimusten toteutumisen seurantaa ei ole järjestäjän eikä palveluntuottajien toiminnan kannalta mielekästä erottaa toisistaan. Välttämättömien toimintaedellytysten tarkistamisessa käytettävät rekisterit: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterit Palveluntuottajarekisteri (Luovan ylläpitämä Soteri); Palveluntuottajan perusvaatimukset rekisteriin pääsemiseksi Muita kriteerejä: Ei konkurssissa tai liiketoimintakiellossa eikä ulosotossa vero- tm. julkisia velkoja Riittävät, asianmukaiset, sopivat, turvalliset ja lakisääteisten mitoitusten mukaiset toimitilat ja välineet Lakisääteisten mitoitusten mukaisesti riittävästi henkilöstöä asiakkaiden / potilaiden palvelujen tarpeeseen ja lukumäärään nähden Henkilöstöllä asianmukainen koulutus lakisääteiset kelpoisuusvaatimukset huomioiden Palvelun oltava laadukasta, asiakas/potilaskeskeistä ja turvallista Vastuuhenkilö

32 32 Omavalvonta Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan sopimuksiin sisällytettävät ehdot ja muut mahdolliset kriteerit viranomaisvalvonnan kannalta esim. omavalvontasuunnitelmien toimittaminen tms. Jotta palvelut olisivat laadukkaita ja asiakas- ja potilasturvallisuus voisi toteutua, palveluntuottajan tulee omavalvonnassa ottaa huomioon kutakin palvelua koskevissa erityislaeissa säädetyt asiat, jotta asiakasja potilasturvallisuus tai laissa säädetyt velvoitteet toteutuvat. Palveluntuottajalla tulee olla riittävä ja tarkoituksenmukainen henkilöstö sekä toimintaan sopivat toimitilat, teknologiset ratkaisut ja terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet. Henkilöstö Palveluntuottajalla on riittävä, kuhunkin palveluun tarkemmin määritelty, määrä eri alojen ammattihenkilöitä ja muita osaajia, joilla on soveltuva koulutus ja joiden osaaminen on varmistettu Palveluntuottaja seuraa sekä henkilöstön osaamista että muuttuvia osaamistarpeita ja reagoi niihin asianmukaisesti Palveluntuottaja huolehtii henkilöstön riittävästä täydennyskoulutuksesta sekä yleisestä työhyvinvoinnista Toimitilat Palveluntuottajalla on käytössään riittävät, tarkoituksenmukaiset ja turvalliset toimitilat Teknologiset ratkaisut Palveluntuottajan käyttämät erilaiset teknologiset ratkaisut ovat turvallisia ja myös edistävät asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Palveluntuottajan käyttämät terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet ovat lainmukaisia, turvallisia ja myös edistävät asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten Uudenmaan maakunnassa varmistetaan palveluntuottajien toimintaedellytykset sekä palvelujen laadun sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen 7.3 Palveluntuottajien velvollisuudet Palveluntuottajien on noudatettava julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisiä velvoitteita sekä muita lakisääteisiä velvoitteitaan varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 52 mukaisesti. noudatettava maakunnan palvelustrategian ja palvelulupauksen kautta annettua ohjausta laadittava asiakkaalle kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut huomioiva asiakassuunnitelma ja tarpeen mukaan osallistuttava asiakkaan asiakassuunnitelman laatimiseen maakunnan liikelaitoksen kanssa toteutettava palvelut asiakkaan asiakassuunnitelman mukaisesti noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja

33 33 tallennettava asiakas- ja potilastiedot maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin valtakunnallista Kanta-palvelua käyttäen otettava koulutukseen ja harjoitteluun sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoita yliopiston ja muiden oppilaitosten sekä maakunnan osoituksen mukaisesti toimitettava maakunnalle sen järjestämistehtävän edellyttämät tiedot palvelujen toteutumisesta perustettava toimintansa suunnittelu ja johtaminen vahvaan sote-järjestäjän tuottamaan tietopohjaan laadittava omavalvontasuunnitelma ja pidettävä se julkisesti nähtävillä sekä toimintayksikössä että julkisessa verkossa 7.4 Palveluntuottajien ohjaus ja neuvonta Järjestäjän tavoitteena on, että vuorovaikutus järjestäjän ja tuottajan välillä toimii matalan kynnyksen periaatteella ja se koetaan molemmin puolin toimivaksi. Sote-järjestäjä tukee palveluntuottajia niiden omassa omavalvonnassaan. Palveluntuottajilla on käytettävissään helposti saavutettavat sekä monikanavaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluntuottajien valvonnassa käytettävät kriteerit ovat avoimesti kaikkien saatavilla ja niitä voidaan käyttää myös omavalvontasuunnitelmien ja niiden toteutumisen itsearvioinnin pohjana. Palveluntuottajien ohjausta ja koulutusta tullaan järjestämään ennakoivana ja ohjaavana valvontana. Nämä kuuluvat osaksi maakunnan sote-viranomaistoimintoja. 8 PALVELUNTUOTTAJIEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Palveluntuottajilla on velvollisuus omavalvonnan keinoin valvoa, seurata ja kehittää omaa toimintaansa. Palveluntuottajien on laadittava omavalvontasuunnitelma kansalliseen palveluntuottajarekisteriin lisäämisen ehtona. Tämä ehto koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluntuottajia, mukaan lukien maakunnan sote-liikelaitos, kuten myös maakunnan järjestämisvastuun ulkopuolella toimivia yksityisiä palveluntuottajia. Omavalvontasuunnitelma tulee olla asiakkaiden ja potilaiden saatavilla helposti sekä julkaista yleisessä tietoverkossa. Omavalvontasuunnitelmassa tunnistetaan omaan toimintaan liittyvät riskit ja suunnitellaan, miten niitä ehkäistään ja miten toimitaan riskien tai poikkeamien realisoituessa. Keskeisenä tavoitteena on asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisen varmistaminen ja haittatapahtumien ennaltaehkäisy. Sote-järjestäjän tavoitteena on, että palveluntuottajat ovat paitsi laatineet tarkoituksenmukaisen omavalvontasuunnitelman myös jalkauttaneet sen käytännön toimintaan (johtaminen, toimintakulttuuri). Palveluntuottajan omavalvontasuunnitelman tulee sisältää selkeä kuvaus palveluntuottajan toimintatavoista omavalvonnan jalkauttamiseksi. Omavalvontaa yhtenäistämällä on mahdollista parantaa ja yhtenäistää koko maakunnan palveluntuottajien toiminnan laadunhallintaa. Sote-järjestäjä tulee tästä syystä panostamaan myös palveluntuottajien tukemiseen niiden omassa omavalvonnassaan. Valviralle (jatkossa Luovalle) on lainsäädännössä annettu tehtäväksi omavalvontasuunnitelmien sisällön ja laatimisen tarkempi ohjeistaminen. Omavalvontasuunnitelmat tulevat näin ollen muodostamaan yhtenäisen valtakunnallisen asiakas- ja potilasturvallisuuden laatukriteeristön. Uudenmaan maakunnan tavoitteena on kehittää omavalvonnasta tältä pohjalta palveluntuottajien keskeinen toiminnan ja laadunhallinnan kehittämisen työkalu. Käytännössä tämä tullaan toteuttamaan edellyttämällä palveluntuottajilta säännöllistä omavalvontasuunnitelman toteuttamisen itsearviointia ja sen raportointia maakunnalle. Omavalvontasuunnitelmia ja niiden toteutumisen arviointiraportteja tullaan käyttämään myös maakunnan suorittamien ohjaus- ja valvontakäyntien pohjana.

34 34 Maakunta määrittelee omat valvonnassaan käytettävät kriteerit palvelusektorikohtaisesti. Nämä täydentävät valvontaviranomaisen edellyttämiä vaatimuksia. Maakunnan laatimat valvontakriteerit julkaistaan maakunnan verkkosivuilla, jolloin ne ovat kaikkien palveluntuottajien käytettävissä. Valvontakriteereitä on mahdollista käyttää myös palveluntuottajan oman omavalvontaohjelman pohjana. Edellä mainituista syistä maakunta edellyttää kaikilta sen järjestämisvastuun piirissä toimivilta palveluntuottajilta oman omavalvontasuunnitelman toimittamista sote-järjestäjälle sekä omavalvontasuunnitelman toteutumisen määräaikaista itsearviointia ja raportointia. Omavalvonnan itsearvioinnin raportointi tapahtuu sähköistä työkalua käyttäen ja sen pohjana ovat maakunnan määrittelemät avoimet valvontakriteerit. Itsearviointiraporteista koostetaan yhteenvetoja maakunnan omavalvontakokonaisuuden ja muun järjestämistoiminnon kehittämisen tueksi.

35 35 9 PALVELUNTUOTTAJIEN TOIMINNANAIKAINEN OHJAUS JA VALVONTA Maakunnan velvollisuutena on valvoa oman järjestämisvastuunsa piirissä toimivia palveluntuottajia. Maakunnan omavalvonta on ennakoivaa ja riskiperusteista ja mitoitettu oikein maakunnan toimintaympäristön vaatimukset huomioiden. Maakunnan palvelutuotannon valvonta perustuu tässä dokumentissa kuvattuun omavalvontaohjelmaan. Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän tavoitteena on, että palveluntuottajien toiminnan seuranta, arviointi ja valvonta on selkeää, ennustettavaa ja oikeudenmukaista. Tavoitteena on myös, että kaikkia palveluntuottajia kohdellaan yhdenvertaisesti ja palveluntuottajien toimintaan liittyvät viranomaisprosessit ovat avoimia ja sujuvia. 9.1 Valvontasuunnitelma Maakunta laatii vuosittain valvontasuunnitelman (Liite 3. Valvontasuunnitelma luonnos), joka sisältää omavalvonnan painopisteet, tavoitteet ja resurssien kohdentamisen palveluntuottajien ohjaukseen ja valvontaan. Valvontasuunnitelma ohjaa maakunnan palveluntuottajien ennakoivaa ohjausta sekä reaaliaikaista valvontaa käytännössä. Valvontasuunnitelma on sähköinen päivittyvä Uudenmaan maakunnan omavalvontaohjelman liite, jota maakunnan sote-järjestäjä ylläpitää ja se on maakunnan asukkaiden näkyvillä ja saatavilla maakunnan verkkosivuilla. Maakunnan valvontatyö on ennakoivasti ohjaavaa. Informaatio-ohjauksella viestitään halutusta toimintavasta. Valvontasuunnitelma perustuu riskien arviointiin, ts. suunnitelmallista valvontaa kohdennetaan ensisijaisesti sinne, missä arvioidaan olevan suurimmat riskit. Riskiarvioinnissa huomioidaan sekä valtakunnalliset että maakunnan alueella nousevat erityiset valvonnan painopisteet yhteistyössä valtakunnallisen valvontaviranomaisen ja tarvittaessa muiden maakuntien kanssa. Valvontasuunnitelma sisältää kuvauksen siitä, miten palveluntuottajien omavalvonnan toteutumista seurataan ja arvioidaan. Valvonnan vaikuttavuutta pyritään arvioimaan ja raportoimaan. Valvonnalla myös puututaan tehokkaasti ja nopeasti havaittuihin epäkohtiin. Epäkohtailmoitukset arvioidaan ja priorisoidaan vakavuusasteen mukaan. Kiireellisiä toimenpiteitä vaativiin vakaviin epäkohtailmoituksiin reagoidaan välittömästi ja niissä tehdään yhteistyötä valtakunnallisen valvontaviranomaisen kanssa. Lievemmät epäkohtailmoitukset selvitetään tärkeysjärjestyksessä ja niihin vastataan kohtuullisessa ajassa. Epäkohtailmoitus voidaan siirtää myös muistutuksena palveluntuottajan käsiteltäväksi Valvontasuunnitelman laadinta Uudenmaan maakunnan valvontasuunnitelma on osa maakunnan omavalvontaohjelmaa, jonka liitteenä se hyväksytään maakunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Valvontasuunnitelma valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman sekä maakunnallisten strategisten painopisteiden pohjalta ja sen valmistelua edeltää neuvottelut Valtion valvontaviranomaisen Luovan ja mahdollisesti muiden maakuntien kanssa. Valvontasuunnitelman laatimisesta vastaa sote-järjestäjän osana toimiva sote-viranomaistoiminto. Valvontasuunnitelman valmisteluun osallistuvat maakunnan järjestämistoiminnan palveluista vastaavat substanssiasiantuntijat, liikelaitokset,

36 36 suoran valinnan sekä valinnan vapauden piiriin kuuluvat palveluntuottajat, asiakas- ja potilasneuvostot, sosiaali- ja potilasasiamiehet. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain ja se julkaistaan sähköisessä muodossa Uudenmaan maakunnan verkkosivuilla Valvonnan periaatteet Uudenmaan maakunnassa 1. Valvonta perustuu reaaliaikaiseen tietoon, jotta valvontaresurssit pystytään kohdistamaan oikein, ja valvontatoimenpiteiden vaikuttavuutta pystytään arvioimaan. Valvonnassa käytetään sekä valtakunnallisia, että maakunnallisia yleisiä palvelutuotannon laadun hallinnan mittareita sekä mahdollisesti omia valvontaan liittyviä mittareita. 2. Tuottajien, asiakkaiden/potilaiden, läheisten omavalvontaan luotetaan ja sitä tuetaan erilaisin koulutuksin ja kehittämisrakentein. Kehittämisrakenteet ovat myös osa maakunnan johtamisrakennetta. 3. Valvonta on riskiperusteista ja suhteellista siten, että valvottaviin kohdistuvat toimenpidemäärät ja ankaruus on suhteessa toimijan aiheuttamaan riskiin. 4. Valvonta on reaaliajassa palveluntuottajien toimintaan ja sen muutoksiin reagoivaa ja se on koordinoitu eri toimijoiden välillä sekä kesken päällekkäisyyksien ja katvealueiden varalta. 5. Valvontaa toteuttaa osaava ja ammattimainen viranomainen (henkilöstön koulutus niin valvonnan substanssin, valvontaan liittyvän lainsäädännön, riskien arvioinnin, kuin yleisten valvontatoimintatapojenkin suhteen varmistetaan järjestämistoiminnossa). 6. Valvonnan ja valvontatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sisältyy valvonnan ja koko järjestämistoiminnon kehittämiseen Uudenmaan maakunnan valvontasuunnitelma Valvonnan kokonaisuus ja jatkuvuus todennetaan tässä valtuustokausittain laadittavassa omavalvontaohjelmassa. Uudenmaan maakunnan valvontasuunnitelma laaditaan vuosittain yhteistyössä. osana omavalvontaohjelman päivitystä ja siinä määritellään Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon valvonnan strategiset painopisteet. 9.2 Valvonnassa käytettävät mittarit Valvonta perustuu palvelujärjestelmän seuraamiseen erilaisten mittareiden avulla. Nämä mittarit ovat mahdollisimman pitkälle samoja, joita käytetään muutenkin maakunnan toiminnan seurantaan. Palvelutuotannon valvontaan liittyvää tietoa järjestäjä saa mm: Palvelutuottajan omista havainnoista ja raporteista, Viranomaishavainnoista, haipro- ja sospro-järjestelmistä, Asiakas-, potilas- ja läheispalautteista, Henkilöstökertomuksista, Tarkastus ja valvontakäynneistä (jotka sisältävät asiakkaiden, potilaiden, läheisten ja henkilöstön haastatteluja) Maakunnan palvelutuottajien ohjauksen tietotuotannosta saatavista tiedoista Valtakunnallisesta valvontarekisteristä(?) Suoran valinnan palvelujen tuottajat ilmoittavat maakunnalle tiedot asiakkaista, heille annetuista palveluista, palvelujen vaikutuksista ja kustannuksista (VVL 59 )

37 37 Valvontatietojen raportoinnista saatavaa tietoa käytetään palvelutuotannon ennakoivan ohjauksen suuntaamiseksi ja ohjaamiseen. Epäkohtailmoitukset, muistutukset, kantelut (oikaisuvaatimukset, valitukset) sekä toiminnanaikainen ohjaus ja valvonta tuottavat tietoa, jota käytetään järjestämistehtävän hoitamisessa: Mahdolliset puutteet palveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa ja saavutettavuudessa Mahdolliset puutteet palveluiden laadussa ja asiakas- ja potilasturvallisuudessa Mahdolliset puutteet asiakkaiden ja potilaiden kohtelussa Mahdolliset puutteet palveluintegraatiossa ja valinnanvapauden toteutumisessa Mahdolliset puutteet tuottajan omavalvonnassa Omavalvontaohjelmassa tullaan kuvaamaan, miten ja millaisilla mittareilla Uudenmaan maakunnassa palveluntuotantoa tullaan valvomaan 9.3 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemät havainnot epäkohdista Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on salassapitosäännösten estämättä oikeus ilmoittaa Valtion lupaja valvontavirastolle seikasta, joka voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuutta. Sosiaalihuollon ammattihenkilöllä on ilmoitusvelvollisuus: Hänen on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelua on myös huono ja epäeettinen kohtelu, hoidon ja avun laiminlyönti sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentava kohtelu. Havaitusta epäkohdasta tai sen uhasta voi ilmoittaa salassapitosäännösten sitä estämättä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta sosiaali- ja terveydenhuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos epäkohtaa tai sen uhkaa ei korjata välittömästi, tulee ilmoituksen tehneen henkilön ilmoittaa asiasta Luovalle. Ilmoitusvelvollisuus järjestäjälle kirjataan hallintopäätöksen ehtoihin ja sopimuksiin. Ilmoitusvelvollisuus voidaan kirjata eri tasoille eri palveluiden osalta perustuen systemaattiseen riskien arviointiin. Palveluntuottajan on kerrottava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen toteuttamisesta. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet on sisällytettävä toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaan. Epäkohdista on voitava ilmoittaa seuraamuksia pelkäämättä. Työntekijöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. 9.4 Valvonnan prosessit ja menettelyjen kuvaus Sote-järjestäjä on määritellyt prosessit erilaisille valvontaan liittyville menettelyille. Näiden prosessien tulee olla yhdenvertaisia, läpinäkyviä, ennustettavia, luotettavia, tarkoituksenmukaisia ja sujuvia. Asiakas ja potilasturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen nähdään entistä enemmän jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation ja jokaisen näissä organisaatioissa toimivan työntekijän jokapäiväisenä tehtävänä. Tämän tehtävän toteuttamiseen tarvitaan osaamista ja työkaluja. Vakavien vaaratapahtumien tutkintaopas on uusi potilasturvallisuuden työkalupakkiin kuuluva työkalu. Vuoden 2018 opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ohjaa parempaan asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistavaan toimintaan.

38 Riskien hallinta, arviointi ja tunnistaminen Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Riskienhallinta perustuu siihen, että organisaatiossa ollaan tietoisia toimintaan vaikuttavista vaaroista. Riskien arviointia tehdään vaaratilanteista ja turvallisuuspoikkeamista saatavaan tietoon perustuen, säännöllisillä arvioinneilla ja kartoituksilla/katselmuksilla tai muutostilanteisiin sisältyvillä riskianalyyseilla. Pyrkimyksenä tulisi olla vaarojen tunnistaminen mahdollisimman aikaisin ja varmistaa turvallisuus ennalta niin, että varsinaisia vaaratilanteita ei edes pääsisi syntymään. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavat riskit voivat aiheutua esim. puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä, järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista. Riskejä tulee tunnistaa, arvioida ja hallita päivittäin. Niistä tulee raportoida, korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet valita ja vastuuttaa toimenpiteiden toteuttajat. Riskien tila tulee arvioida toimintayksiköittäin säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään sovittuihin jatkotoimenpiteisiin. Riskien hallinnan työnjako: Kokonaisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön asiakas- ja potilasturvallisuudesta on organisaation johdolla. Ylin johto vastaa asiakas- ja potilasturvallisuustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Johto mahdollistaa toimintayksikön asiakas- ja potilasturvallisuustyötä koordinoivien henkilöiden työskentelyn osoittamalla työhön tarvittavat resurssit. Asiakas- ja potilasturvallisuus tulee ottaa huomioon toimintayksikön toiminnan suunnittelussa, seurannassa, toimintalinjauksissa ja resursoinnissa. Organisaation johdon tehtävänä on tukea avoimen asiakasja potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä ja varmistaa, että organisaation kaikilla tasoilla toteutuvat turvallisen työn tekemisen edellytykset. Lähiesimiehillä on merkittävä rooli asiakas- ja potilasturvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä. Lähiesimies kannustaa henkilöstöään tuomaan esiin turvallisuuspuutteita ja kehitysideoita asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Esimies on keskeisessä asemassa yksikön avoimen ja syyllistämättömän kulttuurin luomisessa. Esimies on vastuussa siitä, että yksikkö toimii ennakoivan riskienhallinnan periaatteita noudattaen ja puuttuu tunnistettuihin riskeihin niin, että asiakkaalle tai potilaalle ei koidu hoidosta aiheutuvaa haittaa. Esimies huolehtii siitä, että työntekijällä on riittävät tiedot ja taidot turvallisen hoidon toteuttamiseen ja että työ on järjestetty siten, että turvallinen hoito on mahdollista toteuttaa. Esimies huolehtii myös toimintayksikössä annettujen potilasturvallisuusohjeiden ja -määräysten noudattamisesta yksikössä. Riskien hallinnan prosessi: 1. Riskien tunnistaminen; ohjeet toimintatapoihin Asiakas ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi tavoitteena tulee olla toimintatapojen ja prosessien kehittäminen sellaisiksi, että riskit minimoidaan. Tämä edellyttää keskeisten palvelujen ja hoidon turvallisuuteen vaikuttavien työvaiheiden kuvaamista ja tehtäviin sisältyvien vaarojen tunnistamista ja suunnittelua niiden aiheuttamien riskien hallitsemiseksi. Prosesseihin ja toimintatapoihin sisältyviä vaaroja voivat olla: ohjeistuksen epäselvyys, puutteellisuus, tulkinnanvaraisuus tai vaikeaselkoisuus

39 39 toimintaohjeen puuttuminen kokonaan tai vaikea saatavuus vanhentuneet ohjeet tai eri versioista aiheutuvat ongelmat määriteltyjen prosessien soveltumattomuus käytäntöön toimintatapojen epäyhtenäisyys ja liiallinen vaihtelu riittämättömät tai heikot varmistusmenettelyt (suojaukset) prosessien osana Fyysisen ympäristön turvallisuus on potilaiden, läheisten ja henkilökunnan kannalta tärkeää. Siihen kuuluvat tilojen rakenteet, järjestelyt ja muut työympäristön piirteet, joiden tehtävänä on edistää työn tekeminen turvallisesti. Rakenteiden, huoneiden ja sisustuksen tulee mahdollistaa niin henkilökunnan työn turvallisuus kuin potilaiden turvallisuus. Työympäristössä vaaroja voivat aiheuttaa esimerkiksi: sekaisuus ja epäjärjestys ahtaus ja puutteelliset työtilat häiriötekijät, kuten melu ja hälinä heikko valaistus heikko puhtaanapito vaaralliset rakenteet ja puutteelliset varoitusmerkinnät Fyysinen ympäristö vaikuttaa monella tavalla turvallisuuteen ja samat tekijät voivat synnyttää erilaisia riskejä. Tämä korostaa tarvetta käsitellä riskejä ja suunnitella turvallisuutta keskitetysti, jotta asiakas- ja potilasturvallisuutta parantavalla ajatellulla toimenpiteellä ei ole vastakkaista vaikutusta muuhun turvallisuuteen (osaoptimointi). Laitteiden suunnittelun puutteet sekä riittämätön laitteiden huolto tai laitekoulutus tai ohjeet laitteiden käyttöön ovat yleisiä vaaratapahtumiin johtavia syitä. Järjestelmien, laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuuteen vaikuttavat niiden toimintakunto, saatavuus, käytettävyys ja ergonominen suunnittelu. Nämä seikat voivat aiheuttaa vaaran turvalliselle hoidolle. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) velvoittaa, että ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja valmistajalle tai valtuutetulle edustajalle vaaratilanteista, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen, ja jotka johtuvat laitteen ja tarvikkeen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä, riittämättömästä merkinnästä tai virheellisestä käytöstä. Järjestelmiin, laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyviä vaaratekijöitä voivat olla: puutteet saatavuudessa toimintahäiriöt ja viat ergonomiset ongelmat ja huono käytettävyys tietojärjestelmäongelmat puutteellinen perehdytys, koulutus, osaaminen ja ohjeistus yhteensopivuusongelmat (esimerkiksi kahden tietojärjestelmän väliset) varajärjestelmien puuttuminen tai huono saatavuus. Lisäksi laitteiden hallittavuus ja käyttö ovat tulleet monimutkaisiksi. Terveydenhuollossa teknisillä laitteilla on useita eri käyttäjiä, jotka käyttävät niitä erilaisen koulutuksen ja kokemuksen pohjalta. Jatkuvan kilpailutuksen seurauksena tyypillistä on, että samoja laitteita voi olla yksikössä usealta eri valmistajalta, jokainen laite vaatii hieman erilaista

40 40 osaamista eivätkä ne tai niiden osat ole välttämättä toisiinsa sopivia. Erityisesti lääkinnällisten laitteiden käyttö on lisääntynyt jatkuvasti sekä sairaalassa että avo- ja kotisairaanhoidossa. Ne toimivat hyvänä apuna asiakkaan ja potilaan hoidossa, mutta sisältävät myös riskejä. Yhdistettynä lääkkeiden annosteluun laitteiden vaikutus potilaan turvallisuuteen kasvaa. Laitteiden toimimattomuus ja käyttäjistä johtuvat ongelmat voivat aiheuttaa potilaalle vakavan vaaran. Esimiesten on huolehdittava, että lääkintälaitteiden käyttöohjeet ovat saatavilla ja laitteiden käyttöön on järjestetty perehdytys. Esimerkiksi kemikaalien ja lääkinnällisten kaasujen käyttöturvallisuustiedotteet tulee olla kaikkien löydettävissä. On tärkeää, että kaikki kaasujen kanssa tekemisissä olevat henkilöt käsittelevät kaasuja ohjeiden mukaisesti ja saavat riittävän koulutuksen. Kaikki riskit voidaan eliminoida, kun käyttäjä tuntee kaasujen ominaisuudet ja niiden oikeat, turvalliset käsittelytavat. Turvallisen toiminnan lähtökohtana on varmistaa, että edellytykset suoriutua työtehtävistä ovat mahdollisimman hyvät. Organisaation johdon ja esimiesten vastuulla on varmistaa, että työntekijällä on riittävät tiedot ja taidot suoriutua työtehtävistä, sekä soveltaa niitä käytännön työhön. Usein organisaatioissa kuitenkin unohdetaan suorituskykyyn liittyvän vireystilan merkitys. Esimerkiksi riittämätön unen saanti alentaa vireystilaa ja vaikuttaa sitä kautta suoraan suorituskykyyn. Asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutuminen edellyttää, että asiakkaasta/potilaasta ja hänen hoidostaan on saatavilla oikeaa tietoa, oikeaan aikaan. Dokumentointiin ja tiedonkulkuun liittyvät haasteet ovat hyvin usein vaaratapahtumiin myötävaikuttavina tekijöinä. Asiakas- ja potilasasiakirjoihin tulee merkitä potilaan hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot. Hyvä dokumentointi on peruslähtökohta turvallisuusriskien hallinnalle. Asiakkaan ja potilaan hoitoon liittyvä dokumentaatio voi olla laadultaan tai määrältään riittämätöntä tai puuttua kokonaan. Tieto voi olla saavuttamattomissa liittyen sähköisten tietojärjestelmien toimintaongelmiin, tai se on kirjattu paikkaan, josta lukija ei osaa sitä etsiä. Dokumentointiin liittyvä ohjeistus voi olla riittämätöntä, sitä ei noudateta tai siitä ei olla tietoisia. Dokumentointiin liittyvät haasteet konkretisoituvat usein etenkin yksiköiden tai organisaatioiden rajojen yli mentäessä. Organisaation sisällä puutteet tiedonkulussa voivat ilmetä eri työntekijöiden ja ammattiryhmien, yksiköiden ja organisaatiotasojen välillä. Puutteita tiedonkulussa voi olla myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja asiakkaan/potilaan sekä omaisten välillä. Tiedonkulun ongelmien taustalla saattaa olla, että tieto on ymmärretty väärin, sitä ei ole välitetty ollenkaan, välitetty tieto ei ole oikeaa tai ajankohta on väärä. Dokumentoinnin ja tiedonkulun riskit liittyvät läheisesti organisaation toimintakulttuuriin, tiimin toimintaan, käytettävissä oleviin tietojärjestelmiin sekä toimintaympäristön ominaisuuksissa keskeytyksiin ja häiriötekijöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä on oltava käytännöt siitä, miten asiakkaat, potilaat ja heidän läheisensä voivat osallistua sekä edistää ja vaikuttaa asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumiseen. Asiakkaan/potilaan ja hänen läheisensä pitää voida antaa palautetta asiakas- ja potilasturvallisuuden puutteista. On hyvä myös tunnistaa asiakkaan/potilaan osallistumiseen ja hänen toimintakykyynsä liittyvät mahdolliset riskit. Asiakkaan ja potilaan turvallinen hoito on aina sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastuulla.

41 41 2. Riskien, epäkohtien ja laatupoikkeamien ilmoittamisen prosessi/toimintamalli Palveluntuottaja valvoo oman toimintansa sekä alihankkimansa palvelutuotannon laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palveluntuottajan on seurattava palvelun toteutumista ja valvottava palvelun laatua sekä raportoitava maakunnalle palvelun tuottamiseen liittyvistä seikoista maakunnan kanssa tehdyssä sopimuksessa ja hallintopäätöksen ehdoissa ja sen liitteissä tarkemmin osoitetulla tavalla. Asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvät raportointi-/ilmoitusmenettelyt perustuvat lakeihin. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että organisaatioilla on käytössään vapaaehtoinen haitta- ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä. Sen tuottama tieto on terveydenhuollon toimintayksikön sisäisessä käytössä eikä sitä luovuteta ulkopuolisten toimijoiden käyttöön. Järjestäjä ilmoittaa palveluntuottajille menettelytavan ja aikataulun asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien haitta- ja vaaratapahtumien raportoinnista. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvalla on sosiaalihuoltolakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus epäkohdasta sosiaalihuollon toteuttamisessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle, jos hän huomaa epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on, että asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat tulisivat tietoon nopeasti ja niihin voitaisiin puuttua riittävän ajoissa. Tarkoituksena on turvata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvän hoidon ja huolenpidon toteutuminen. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia (esim. henkilön perusoikeuksien rajoittaminen vakiintuneita hoitokäytäntöjä suoritettaessa). Myös ilmeisestä epäkohdan uhasta tulee ilmoittaa. Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan fyysistä, henkistä, seksuaalista tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelua on myös huono ja epäeettinen kohtelu, hoidon ja avun laiminlyönti sekä ihmisarvoa alentava kohtelu. Asiakkaiden ja potilaan asemaa tulee korostaa asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Myös heidän havaitsemansa poikkeamat on mahdollista raportoida ilmoitusjärjestelmien kautta. Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvien muistutusten ja vahinkoilmoitusten käsittelystä tulee antaa avoimesti tietoa potilaalle ja hänen läheisilleen. Niistä saatava tieto täydentää kokonaisnäkemystä asiakas- ja potilasturvallisuuden tilasta organisaatiossa ja tietoa hyödynnetään asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisessä. Henkilöstön, asiakkaiden, potilaiden ja omaisten uskallusta ilmaista huolensa ja kysymyksensä sekä puuttua toiminnassa tai ympäristössä havaitsemiinsa turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin tulee tukea. Haittatapahtumassa mukana olleelle asiakkaalle, potilaalle, heidän läheisilleen sekä ammattihenkilöille tulee tarjota tukea. Toimivalla raportoinnilla ja tarkoituksenmukaisella käsittelyllä edistetään hyvän potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä

42 42 Palveluntuottajan on viivytyksettä ilmoitettava maakunnalle ja valvontaviranomaiselle kaikista sellaisista tiedossaan olevista olennaisista asioista, joita koskee raportointivelvoite tai joilla saattaisi olla vaikutusta palveluntuottajan velvollisuuksien tai asiakkaan ja potilaan oikeuksien toteutumiseen taikka asiakas- ja potilasturvallisuuteen, tietoturvaan tai tietosuojaan. Raportointi toteutetaan maakunnan päättämällä tavalla (hallintopäätöksen ehdot ja sen liitteenä oleva palvelukuvaus). Palveluntuottajan on julkaistava omavalvontasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelman seurantaan perustuvat havainnot ja niihin perustuvat toimenpiteet julkisessa tietoverkossa ja muilla niiden julkisuutta edistävillä tavoilla, ellei maakunta ole päättänyt tähän liittyvää muunlaista menettelytapaa. Palveluntuottajan on kaikilta osin täytettävä laissa säädetyt toimintaedellytykset ja sen on lisäksi noudatettava kaikkia sen toimintaan kulloinkin sovellettavia säädöksiä, viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Siksi palveluntuottajan on jatkuvasti arvioitava omia toimintaedellytyksiään ja pidettävä omavalvontasuunnitelma ajan tasalla sekä varmistettava, että palveluntuottajakohtaiseen sopimukseen liittyvät ehdot on käyty läpi henkilökunnan ja alihankkijoiden kanssa ja niiden jalkauttamien on varmistettu käytännössä. Palveluntuottajan on varmistettava, että henkilökunta pystyy nimettömästi nostamaan esiin yleisiä toimintaan ja hallintoon liittyviä epäkohtia. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen on löydyttävä palveluntuottajan omavalvontasuunnitelmasta. Lisäksi henkilökunnalla on oikeus saattaa vastaavat asiat maakunnan ja valvontaviranomaisten tietoon. Palveluntuottajan on seurattava palvelun laatua asiakaspalautejärjestelmän avulla. Asiakaspalautejärjestelmään liittyvät ehdot on kuvattu tarkemmin hallintopäätöksen ehdoissa. Palveluntuottajan on raportoitava maakunnalle maakunnan päättämän menettelytavan mukaisesti (hallintopäätöksen ehdot ja sen liite), siitä miten palveluntuottajan käyttämät alihankinnat toimivat ja millä tavoin palveluntuottaja valvoo ja varmistaa alihankkijoiden laatua ja toimintaa sekä puuttuu havaittuihin poikkeamiin. Tämä koskee myös menettelytapoja tilanteissa, joissa asiakas on ilmaissut tyytymättömyytensä alihankkijalta saamaansa palveluun. Palvelussa on epäkohta tai laatupoikkeama, jos palvelu ei täytä lainsäädännössä, viranomaismääräyksissä, hallintopäätöksen ehdoissa, palvelukuvauksissa tai sopimuksessa asetettuja vaatimuksia. Palveluntuottajan on ilmoitettava maakunnalle kirjallisesti palvelussaan olevasta tai epäillystä epäkohdasta tai laatupoikkeamasta välittömästi, kun epäkohta on tullut sen tietoon, riippumatta siitä, mitä tai kenen kautta tieto epäkohdasta on tullut (hallintopäätöksen ehdot ja sen liite). Epäkohta tai laatupoikkeama voi tulla tietoon esimerkiksi palveluntuottajan henkilöstön tai asiakkaiden havaintojen kautta taikka viranomaistietojen tai valvontaviranomaiselle tehtyjen kantelujen perusteella. Maakunta voi informoida palveluntuottajaa epäillystä epäkohdasta tai laatupoikkeamasta. Informointi tehdään kirjallisesti kohtuullisessa ajassa epäkohdan tai laatupoikkeaman havaitsemisesta. Palveluntuottajan selvitettävä omalla kustannuksellaan epäkohdan tai laatupoikkeaman syy ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin virheen korjaamiseksi. Palveluntuottajan on

43 43 ilmoitettava maakunnalle kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla, epäkohdan tai laatupoikkeaman syy ja aikataulu sen korjaamiseksi. Palveluntuottajan on korjattava epäkohta tai laatupoikkeama välittömästi, jos se voi vaarantaa vakavasti tai laaja-alaisesti asiakas- tai potilasturvallisuuden tai lakisääteisten hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumisen. Muutoin epäkohta tai laatupoikkeama on korjattava viimeistään kahdessa viikossa sen tulemisesta palveluntuottajan tietoon, ellei maakunta aseta muuta määräaikaa epäkohdan tai laatupoikkeaman korjaamiselle, tai ellei lainsäädännöstä, pakottavasta viranomaismääräyksestä tai palvelukuvauksesta muuta johdu. 3. Riskien käsittely Haittatapahtuma tai muu asiakkaan ja potilaan hoitoon liittyvä vaaratilanne nostaa aina esiin yhden tai useampia riskejä. Niitä tulisi riskienhallinnan kannalta arvioida yksittäisinä vaaratekijöinä, vaikka niiden aiheuttama riski ole välttämättä yhtä suuri. Vaara- ja haittatapahtumien tarkastelun tavoitteena on tunnistaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä ja määritellä vaadittavia toimenpiteitä riskienhallintaan. Vaaratapahtumailmoituksiin perustuen seurataan tyypillisiä tapahtumatyyppejä ja tarkastellaan mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet tapahtumiin ja mihin seurauksiin tapahtumat ovat johtaneet. Esiin tulleisiin tietoihin perustuen arvioidaan toimintaan vaikuttavia uhkatekijöitä sekä tyypillisiä vaaran aiheuttavia tekijöitä. Tarkastelun perusteella voidaan kirjata riskejä, jotka koskevat laaja-alaisesti koko organisaatiota. Asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen tulee huomioida kaikissa muutostilanteissa osana muutoksen suunnittelua. Merkittävästi toimintaan vaikuttavissa muutoksista tulisi aina tehdä dokumentoitu riskianalyysi. Sen tavoitteena on tunnistaa muutoksen mahdollisesti synnyttämät vaarat ja ongelmat, arvioida niihin liittyvät riskit ja varmistaa riittävä varautuminen niihin. Riskianalyysin suorittamiseen tulisi nimetä selkeä vastuuhenkilö, joka kokoaa tarvittavan työryhmän riskianalyysia tekemään. Työt ja työolosuhteet muuttuvat, joten riskikartoitusten tietoja tulee aktiivisesti päivittää. Riskikartoitusten tiheys riippuu yksikön toiminnan luonteesta ja riskitasosta, käytössä olevista resursseista ja työolosuhteissa tapahtuvista muutoksista. Yksi riskikartoituksen erinomainen menetelmä on turvallisuuskävelyt, joita voidaan tehdä monia eri tarkoituksia varten ja eri tavoin. Turvallisuuskävelyitä on hyvä tehdä eri työvuorojen aikaan. Onnistuneen turvallisuuskävelyn järjestämiseen tarvitaan sekä osaamista että valmistelevaa työtä. Turvallisuuskävelyistä on hyvä tehdä lyhyt raportti, johon kirjataan kehittämiskohteet ja mahdolliset hyvät käytänteet. Tärkeää turvallisosuuskävelyn vaikuttavuudessa on toistaa se uudelleen, mikäli kehittämiskohteita on edellisellä kerralla löytynyt. Riskien hallinnassa tulisi miettiä toimenpiteitä toiminnan korjaamiseksi ja riskien pienentämiseksi, mutta myös vastaavien riskien syntymisen estämiseksi tulevaisuudessa. Tällöin toimenpiteiden määrittelemiseksi tulee pohtia mikä organisaation toiminnassa on johtanut vaaran syntymiseen ja millä tavalla toimintaa pitää muuttaa jotta vastaavaa vaaraa ei synny uudestaan. Ennaltaehkäiseviä toimia riskienhallintaan voivat olla esimerkiksi: Laitteiden tai järjestelmien modifiointi ja turvallisuusergonomian parantaminen Prosessien selkeyttäminen ja kehittäminen Käyttöönottotestauksen parantaminen Henkilöstön koulutus- ja perehdytysohjelmien kehittämien Dokumentointi- ja tiedonsiirtotapojen kehittäminen

44 44 Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen Työympäristön kehittäminen ja häiriöiden poistaminen Resurssien lisääminen ja/tai työnkuorman jakautumisen muuttaminen Työaikarajoitusten ja työvuorojärjestelyjen parantaminen Kunnossapito-ohjelmien kehittäminen Laadunvarmistusohjelmien kehittäminen 4. Korjaavat toimenpiteet Mikäli palveluntuottajan toiminnassa ilmenee epäkohtia tai puutteita, palveluntuottajan on annettava annetussa määräajassa maakunnan tai valvontaviranomaisen pyytämä selvitys ja korjattava vaaditut epäkohdat annetussa määräajassa. Mikäli palveluntuottaja ei korjaa havaittuja epäkohtia tai puutteita annetussa määräajassa, maakunnalla on velvollisuus ryhtyä valinnanvapauslain 47 :n mukaisiin menettelyihin palveluntuottajan hyväksynnän peruuttamiseksi ja 50 :n mukaisiin menettelyihin sopimuksen irtisanomiseksi tai purkamiseksi taikka 72 :n mukaisesti alentaa korvausta tai pidättää sen maksamista. Korjaavien toimenpiteiden seurannasta sovitaan aina erikseen maakunnan ja palveluntuottajan kesken. Seurannan tavoitteena on valvoa ja arvioida toimenpiteiden toteutumista ja seurata tilanteen muuttumista. Toimenpiteiden jälkeen palvelu/toimintayksikön tulee arvioida uudelleen niiden riskien suuruus, joihin toimenpiteillä on ollut vaikutusta. Siten voidaan todentaa toimenpiteiden vaikuttavuutta turvallisuustasoon. Tyypillisiä parannusehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi voivat olla: Muutokset toimintaympäristön fyysiseen ympäristöön Muutokset laitteisiin ja apuvälineisiin Muutokset organisaation toimintaan Toimintaohjeiden parantaminen (normaalitilanteet, häiriötilanteet, vaaratilanteet) Henkilökunnan koulutus ja harjoittelu Tietojärjestelmiin liittyvät toimintatapamuutokset Muutokset töiden organisointiin ja työnjakoon Tiedonkulun parantaminen Mikäli maakunta on siirtänyt asiakkaan tekemän muistutuksen tai kantelun palveluntuottajan käsiteltäväksi, palveluntuottajan on viipymättä ilmoitettava asiaan annetusta vastauksesta siirron tehneelle maakunnalle. Palveluntuottajan on ilmoitettava maakunnalle asiakkaan tekemistä muistutuksista ja kanteluista sekä valvontaviranomaisen palveluntuottajaan kohdistamista valvontatoimenpiteistä ilman aiheetonta viivästystä. 5. Muutoksista tiedottaminen Läheltä piti tilanteista ja haittatapahtumista saadusta opista tulee hyötyä koko organisaation. Tilanteista tulee kertoa ja niistä ilmoittaa avoimesti henkilöstöä ja tarpeen mukaan asiakkaita/potilaita. Tilanteiden syyt tulee selvittää, tutkia ja analysoida perusteellisesti, systemaattisesti sekä raportoida edellä mainitut prosessit maakunnalle. Vaara- ja

45 45 haittatapahtumien läpikäynti pyrkii turvallisempien toimintatapojen suunnitteluun (kehittäminen), uusien toimintatapojen käyttöönottoon (perehdytys) ja niistä on hyvä kertoa myös muille tiedon tarvitsijoille (koulutus) Toimintaedellytysten varmistaminen (tuottajalaki 5): Maakunta hyväksyy palveluntuottajat ja tarkastaa omavalvontasuunnitelmat hyväksymisprosessin osana KESKEN Palveluntuottajien omavalvonnan tukeminen ja ohjaus Maakunnan palvelutuotannon valvontakriteerit annetaan tiedoksi palveluntuottajalle osana hyväksymismenettelyä ja julkaistaan maakunnan verkkosivuilla. Maakunta tukee ja ohjaa palveluntuottajia järjestämällä kahdenkeskisiä tapaamisia, laajempia työkokouksia, verkostoyhteistyötapaamisia sekä alueellisia että keskitettyjä koulutustilaisuuksia. Maakunta ohjaa ja neuvoo palveluntuottajia suullisesti, lähettämällä ohjauskirjeitä sekä julkaisemalla raportteja ja julkaisuja valvonnan tuloksista ja vaikuttavuudesta. Maakunnan informaatio-ohjaus ja koulutusohjelma konkretisoidaan maakunnan vuosittain päivittyvässä valvontasuunnitelmassa ja se suunnitellaan yhteistyössä Luovan ja mahdollisesti muiden maakuntien kanssa Suunnitelmalliset auditointi- ja ohjauskäynnit. Maakunta järjestää ennalta sovittuja auditointi- ja ohjauskäyntejä palveluntuottajien toimintayksiköihin. Auditointi- ja ohjauskäynnit suunnitellaan osana maakunnan valvontasuunnitelmaa ja käyntikohteiden valintaan vaikuttavat Maakunnan palvelustrategian sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset valvontaohjelman painopisteet. Valvontakohteiden valintaan vaikuttavat myös palveluntuottajien maakunnille toimittamat omavalvonnan itsearviointiraportit sekä ulkopuoliset esimerkiksi median esiin nostamat epäkohdat. Auditointi- ja ohjauskäyntejä kohdennetaan palveluihin, joihin liittyy erityisiä riskejä esimerkiksi asiakaskunnan haavoittuvuuden vuoksi tai joiden laatu tai turvallisuus on arvioitu em. tietojen perusteella heikoksi. Muihin maakuntiin sijoitettujen Uudenmaan maakunnan asiakkaiden asiakas- ja potilasturvallisuus varmistetaan yhteistyöaluesopimuksissa sekä muiden maakuntien välisissä sopimuksissa. Palveluntuottajien auditointi- ja ohjauskäynneille osallistuu maakunnasta aina kaksi edustajaa ja yhteistyöstä järjestämistoiminnan ja liikelaitoksen kanssa sovitaan valvonnan vuosisuunnitelmaa tehtäessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation varmistamiseksi auditointi- ja ohjauskäynneillä varmistetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon sisältöosaaminen. Uudenmaan maakunta on kaksikielinen, joten sen tuomat vaatimukset huomioidaan valvontaa toteuttavassa henkilöstössä ja materiaaleissa Suunnitelmalliselle auditointi- ja ohjauskäynnin prosessi 1. Valmistautuminen Auditointi- ja ohjauskäynnin tarkoitus ja ajankohta ilmoitetaan etukäteen kohteena olevalle yksikölle ja annetaan tarvittaessa mahdollisuus vaikuttaa käynnin ajankohtaan. Yksiköstä pyydetään lähettämään tarvittavat materiaalit ja dokumentit käynnillä läpikäytäväksi. Dokumentit yksilöidään tarvittaessa toiminnoittain/osastoittain/yksitöittäin. Sote-järjestäjä ja liikelaitos sopivat yhteistyöstä käynnin toteuttamiseksi. Yhteistyöstä sopiminen liikelaitoksen valvontayhteyshenkilön kanssa.

46 Sote-järjestäjä vastaa myös yhteistyöstä ja käytännöistä valtion valvontaviranomaisen eli Luovan kanssa ja selvittää mitä tietoa käynnin kohteena olevasta yksiköstä on saatavilla Luovalta ja onko tarve selvittää jotain muuta. 2. Käynnin toteutus Käynnillä tarkastetaan omavalvontasuunnitelman sisältö ja toteutuminen. Tarkastuksen laajuus ja yksityiskohtaisuus riippuu siitä kuinka monimuotoista ja riskialtista palvelun tuottajan toiminta on (esim. lastensuojelun sijaishuolto, laitospalvelut, erikoissairaanhoito) Käynnillä tarkastetaan, miten palveluyksikön omavalvonta on toteutettu ja jalkautettu henkilöstön, asiakkaiden ja omaisten kanssa: Onko järjestetty asiakas- ja potilasturvallisuuskävelyitä Onko toiminta palvelukuvauksen mukaista? Onko toiminta (tilat, laitteet ja välineet) lain- ja asetusten mukaista? Onko toiminta asian- ja hyvän hallinnonmukaista? Onko velvoitteita noudatettu? Onko perus- ja ihmisoikeudet turvattu? (sukupuoli-, lasten-, kielelliset, vähemmistö-, esteettömyys- etc) Onko kansalliset laatusuositukset huomioitu toiminnassa? Onko maakunnan palvelustrategian ja palvelulupauksen mukaiset edellytykset ja painopisteet huomioitu toiminnassa? Tulosten ja tavoitteiden saavuttaminen eli Laatukriteerit: Saavutettavuus Saatavuus jono/odotustilanne, lakisääteiset määräajat laatu ja vaikuttavuus asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus Palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen Henkilöstön asianmukaisuus; mitoitukset, kelpoisuudet, osaaminen ja työhyvinvointi Miten riskienhallinta on toteutettu? Ovatko organisaation asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistavat suunnitelmat ja toimintaohjeet asianmukaisia? Täyttävätkö annetut menettelytapa- ja toimintaohjeet lainsäädännössä asetetut vaatimukset? Onko ja miten läheltäpiti-, vaara- ja uhkatilanteet sekä vahinkotapaukset raportoitu? Onko ja miten linkitetty sospro ja haipro järjestelmät tukipalveluihin? Millaiset menettelytavat haittatapahtuman jälkeen asiakkaan/potilaan/läheisen tukemiseksi? Millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty, mikäli toimintakäytännöissä tai ammattihenkilön toiminnassa ilmenee puutteita? Miten ammattihenkilöille asetettu velvoite ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista toteutunut? Onko palveluntuottajilla menettelytavat muistutusten (ja muiden valituskeinojen) sisäistä käsittelyä varten ja miten menettelystä on tiedotettu palvelunkäyttäjille? Miten on huolehdittu asiakkaiden ja omaisten osallisuuden (ts palveluiden sisältöön, laatuun, riittävyyteen ja asiakas/potilasturvallisuuteen vaikuttamisen mahdollisuudet ja menettelytavat) toteutumisesta? Onko palveluntuottajan taloudelliset edellytykset huolehtia palvelun tuottamisesta? 46

47 47 Kuullaan asiakkaita ja omaisia asiakastyytyväisyys/asiakas- ja omaispalaute! Lasten kuuleminen lastensuojelu asioissa (varmistetaan oma osaaminen). Maakunnalla on käytössää strandardoituja menetelmiä asiakas- ja omaispalautteen saamiseksi. Kuullaan henkilöstöä pyydetään henkilöstökertomus Muodostetaan johtopäätökset: Mahdolliset epäkohdat Riskit Vahvuudet 3. Purku ja raportointi Auditointi- ja ohjauskäyntien yhteenvetoraportit tallennetaan yhteiselle alustalle tiedonjakoa varten, Yhteiseen alustaan on pääsy kaikilla maakunnilla sekä liikelaitoksen yhteyshenkilöllä/asiakasohjauksen vastuuhenkilöillä. Käynneistä pyydetään aina kirjallinen palaute kohteena olleesta yksiköstä ja palaute sisällytetään yhteenvetoraporttiin. Käynnin jälkeen auditointi- ja ohjauskäynnin toteuttaneet viranomaiset pitävät keskenään arvioivan ja kokoavan purkukeskustelun, joka dokumentoidaan ja tallennetaan samaan paikkaan yhteenvetoraporttien kanssa. Käynneillä voidaan antaa ohjausta ja neuvontaa sekä edellyttää palveluntuottajalta korjaavia toimenpiteitä, kts havaittujen puutteiden korjauksen seuranta. Yhteenvetoraportteja hyödynnetään maakunnan strategiset painopisteet sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden- painopisteiden valmistelussa ja valinnassa. Yhteenvetoraporttien pohjalta sote-järjestäjä määrittää palvelutuotannon ohjauksen ja valvonnan painopisteet. Yhteenvetoraportit toimivat myös palveluntuottajien oman toiminnan kehittämisen työkaluna vertailutiedon pohjalta, jolloin palveluntuottajat pystyvät paremmin tunnistamaan toimintaansa liittyviä riskejä, ennakoimaan ja estämään niiden syntymistä sekä tunnistamaan toinen toisiltaan hyviä käytäntöjä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Yhteenvetoraportit toimitetaan Luovaan pyydettäessä Valvontakäynnit epäkohtailmoituksen johdosta Omavalvontaohjelmassa määritellään kriteerit ja kynnystaso eli missä tilanteissa lähdetään suorittamaan valvontatarkastus. Valvontakäynti voi aktivoitua asiakas- tai omaispalautteesta, kantelusta tai muusta haitta- uhka- tai vaaratilannetiedosta suoraan palveluntuottajalta, yksityishenkilöltä tai esimerkiksi tiedotusvälineiden ja muiden väylien kautta. Maakunnalla on käytössään informaation liikkumiseen tarvittava tarkoituksenmukainen tietoalusta, asukkaiden, asiakkaiden ja tuottajien informaatioväylät sekä keinot ja prosessit palautteille ja ilmoituksille. Valvontatarkastusta valmisteltaessa huomioidaan valtion lupa- valvontaviranomaisen ohjaus ja tarve selvitykselle sekä sovitaan työnjako valvontaviranomaisen sekä mahdollisesti liikelaitoksen yhteyshenkilön kanssa. Ennen valvontatarkastusta tai sen johdosta voidaan pyytää palveluntuottajaa suorittamaan sisäinen tarkastus ja toimittamaan siitä selvitys järjestämistoiminnolle. Valvontatarkastuksen tavoite ja sisältö valmistellaan huolellisesti etukäteen ja tarkastuksen tekijöiden asiantuntemus sekä osaaminen varmistetaan tarkastettavan kohteen mukaisesti. Reaktiivisen valvontakäynnin ajankohtaa ei ilmoiteta etukäteen palveluntuottajalle. Valvontatarkastuksen: Sisältö lähes sama kuin edellä Toteutus sama kuin edellä Purku sama kuin edellä

48 48 Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen ja sopimuksen purkaminen Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen 1. Mikäli palveluntuottaja tai sen alihankkija ei täytä valinnanvapauslain :n ja 42 :n mukaisia toimintaedellytyksiä, hallintopäätöksessä asetettuja palveluntuottajia koskevia ehtoja tai jos palvelujen laadussa on muita asiakas- tai potilasturvallisuuden vaarantavia puutteita, maakunnan on asetettava palveluntuottajalle valinnanvapauslain 81 :ssä tarkoitettu riittävä määräaika asian korjaamiseksi. 2. Mikäli palveluntuottaja ei ole korjannut maakunnan osoittamia epäkohtia asetetussa määräajassa, maakunta peruuttaa antamansa hyväksynnän kokonaan tai toimintayksikkökohtaisesti. 3. Hyväksynnän peruuttamisen tekee se maakunta, joka on hyväksynyt sosiaali- ja terveyskeskuksen valinnanvapauslain 46 :n mukaisesti. 4. Maakunnan on peruutettava hyväksyntä myös, jos palveluntuottaja tai sen palveluyksikkö ei ole enää palveluntuottajarekisterissä tai valvontaviranomainen on kieltänyt palveluntuottajan toiminnan, palveluntuottaja on mennyt konkurssiin taikka asiakas- tai potilasturvallisuuteen kohdistuu välitön vakava vaara. 5. Maakunta peruuttaa hyväksynnän palveluntuottajan ilmoituksesta tai jos palveluntuottaja lopettaa suoran valinnan palvelujen tuottamisen edellyttäen, että palveluntuottaja on irtisanonut tai purkanut sopimuksen valinnanvapauslain 50 :n mukaisesti. 6. Maakunta peruuttaa hyväksymisen siltä osin kun maakunta on irtisanonut tai purkanut sopimuksen valinnanvapauslain 50 :n mukaisesti. 7. Maakunta ilmoittaa viimeistään peruutusilmoituksen antamisen yhteydessä peruutuksen voimaantulopäivämäärän. 8. Palveluntuottaja on velvollinen tiedottamaan asiakkailleen hyväksymisen peruuttamisen vaikutuksista asiakkaiden palveluihin. Rekisteristä poistaminen 1. Palveluntuottaja ei saa tuottaa suoran valinnan, asiakasseteli- tai henkilökohtaisen budjetin palveluja sen jälkeen, kun palveluntuottajaa koskeva merkintä on poistettu palveluntuottajien rekisteristä tai palveluntuottajan rekisteröinti on peruutettu. 2. Palveluntuottaja ei myöskään saa jatkaa palvelutoimintaa sellaisessa toiminta/palveluyksikössä, jota koskeva merkintä on poistettu palveluntuottajien rekisteristä tai palveluyksikön rekisteröinti on peruutettu. 3. Palveluntuottaja on velvollinen tiedottamaan asiakkaille rekisteristä poistamisen vaikutuksista palvelun käyttäjien palveluihin ja palveluntuottajalla on hallintopäätöksen ehtojen mukainen maakunnan avustamisvelvollisuus. Maakunnan järjestäjälle tulevat epäkohtailmoitukset: Asiakas- ja omaispalautteen käsittely (esim. työhyvinvointikyselyt, sairauspoissaolot, vaihtuvuus) Henkilöstön epäkohtailmoitus (sospro jne) Kantelu maakunnalle o voidaan siirtää muistutuksena ao palveluntuottajalle, mikäli tarkoituksenmukaista (tällöin ei ratkaisupäätöstä anneta) Palveluntuottajan toimesta käsiteltävät epäkohtailmoitukset: Muistutusmenettely (liikelaitos, suoranvalinnan palvelut, as ja hebu) Oikaisuvaatimuksen käsittely (liikelaitoksella)

49 49 Valitus palveluntuottajille? Maakuntavalitus? Kuva: Epäkohtailmoituksen käsittelyprosessi: 1. Epäkohtailmoitus saapuu järjestämistoimintoon Kirjataan Diariin Kirjataan CRM-järjestelmään, jossa annetaan toimeksi sopimuksesta, palvelusta ja valvonnasta vastaaville yhteyshenkilöille 2. Arviointi: käsittelymenettely/käytäntö: Otetaan käsittelyyn viipymättä Varmistetaan käsittelytavan yhdenvertaisuus moniammatillisessa työryhmässä. Käytössä yhdenmukainen alkuselvitys (selvitetään vielä onko mahdollista saada Avin kaavake käyttöön tai sitten pitää luoda oma) Määritetään annetaanko kirjevastaus, käsitelläänkö tiiviinä vai laajana vai annetaanko muistutusmenettelyyn palveluntuottajalle 3. Toimenpiteet: Pyydetään lisäselvitykset (erityisalojen asiantuntemus järjestäjältä/liikelaitokselta) tarvittaessa Järjestetään palveluntuottajan kuuleminen tarvittaessa Epäkohtailmoituksen selvittäminen voi vaatia laajan käsittelyn, jolloin se sisältää myös reaktiivisen valvontakäynnin toteuttamisen (valvontakäynnin toteutus kuvattu edellä): Koskettaa kaikkia maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluntuottajia ja niiden toimintayksiköitä sekä niiden alihankkijoita. Käynnistetään jos järjestämistoiminnan sopimuksen, palvelun tai valvonnan vastuuhenkilö saa huolestuttavaa palautetta toimintayksiköstä ja toteutetaan viipymättä. Mukana yhteyshenkilö liikelaitoksesta tai Luovasta tarpeen ja yhteisen sopimuksen mukaan. Mikäli epäkohtailmoitus koskee maakunnan liikelaitoksen alihankkimia palveluja, toteuttavat maakunnan järjestäjän ja liikelaitoksen edustajat reaktiivisen valvontakäynnin yhdessä.

50 50 objektiivisuuden varmistaminen alihankintatuottajien valvonnassa yhdenmukaisuuden varmistaminen valvonnassa liikelaitos vrs yksityiset tuottajat osaamisen (valvonta + substanssi) varmistaminen sekä järjestämistoiminnossa, että liikelaitoksessa 10 OHJAUKSEN JA VALVONNAN ORGANISOINTI MAAKUNNASSA 10.1 Organisointi Ohessa ovat alustavat luonnokset maakunnan sote-järjestäjän ja viranomaistoiminnon organisoinneista. Niissä organisaatiot on kuvattu enemmänkin toiminnoittain kuin varsinaisesti lopullisena organisaationa. Eri toimintojen paikat lopullisessa organisaatiossa riippuvat sekä eri toimintojen lopullisesti muodostuttua niiden keskinäisistä riippuvuuksista ja synergioista että myös muun maakuntakonsernin organisoitumisesta.

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Sote-järjestäjä ohjaajana ja valvojana Riskien tunnistaminen ja arviointi Palveluntuottajien

Lisätiedot

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet

Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Sote-viranomaistoiminnan tavoitteet Omavalvontaohjelma Teppo Heikkilä Hankejohtaja, sote-viranomaistoiminta Kuntajohtajat 28.3.2018 Mitä on sote-viranomaistoiminta? Viranomaistehtävillä tarkoitetaan erityisesti

Lisätiedot

LUONNOS UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA

LUONNOS UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA 1 LUONNOS 14.9.2018 UUDENMAAN MAAKUNNAN OMAVALVONTAOHJELMA Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 UUDENMAAN MAAKUNTAA KOSKEVAT TIEDOT... 3 2 UUDENMAAN MAAKUNTASTRATEGIA, PALVELUSTRATEGIA JA PALVELULUPAUS...

Lisätiedot

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa

Lisätiedot

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen

Lisätiedot

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta

tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan lainsäädännön muutokset osana maakunta- ja soteuudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 2018 1 2 3 Tiedonhallinnan säädökset

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI

Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1. Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio

Lisätiedot

Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi

Asiakasseteli. Hallituksen esityksen mukaisesti Etunimi Sukunimi Asiakasseteli Hallituksen esityksen mukaisesti 1 Etunimi Sukunimi 2 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoidon palveluja, neuvolapalvelut

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja* 2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*

Lisätiedot

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä Palveluntuottajan vaatimukset sotelainsäädännössä 9.5.2017 1 16.5.2017 Kuka voi tuottaa sotepalveluja? Julkisia sotepalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos sekä maakunnan yhtiö, yksityinen yritys

Lisätiedot

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen Sote-rakenneuudistus tarvitaan Epäedullinen väestöllinen huoltosuhde Hoidon ja hoivan tarpeiden kasvu lähivuosina Työvoiman

Lisätiedot

Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön.

Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön. Kuntien vastaukset sote-valinnanvapautta koskevan lakiesityksen lausuntopyyntöön. Vastaukset kuntakokoluokittain. Tiedoteliite 18.12.2017 Kuntien vastauksia hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen

Palvelujen järjestäminen Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Pekka Järvinen, STM 1 Palvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen perustuu laissa säädetyyn järjestämisvastuuseen.

Lisätiedot

Palvelustrategian valmistelu

Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys

Lisätiedot

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-

Lisätiedot

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Valinnanvapaudesta VATE Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Valinnanvapaudesta VATE Harri Jokiranta Muutosjohtaja Valinnanvapaudesta VATE 6.2.2018 Harri Jokiranta Muutosjohtaja Esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta Luku 1: Yleiset säännökset Luku 2: Asiakkaan valinnanvapaus Luku 3: Suoran valinnan palvelut

Lisätiedot

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet

Lisätiedot

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat Kuvaajat sähköisestä kyselystä lausuntoajan päättymisen jälkeen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia

Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Sote ja valinnanvapaus katsaus

Sote ja valinnanvapaus katsaus Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Valinnanvapaudesta. Harri Jokiranta Muutosjohtaja

Valinnanvapaudesta. Harri Jokiranta Muutosjohtaja Valinnanvapaudesta Harri Jokiranta Muutosjohtaja Esitysluonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta Luku 1: Yleiset säännökset Luku 2: Asiakkaan valinnanvapaus Luku 3: Suoran valinnan palvelut Luku 4: Maakunnan

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 02112017 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä

Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

THL:n sote-arviointi

THL:n sote-arviointi THL:n sote-arviointi Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset tehostuminen (STM) Yksikanavainen rahoitus (?), valtion rahoitus Myös kuntaperusteista sote-järjestämistä

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja 2019-hanke Uuden soten perusta 1.Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa

Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa

Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa Valvonnasta muuttuvissa rakenteissa Kuntajohdon, sosiaali- ja terveydenhuollon johdon, esimiesten ja luottamushenkilöiden hallintopäivä 6.2.2014 5.2.2014 1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnasta Julkisella

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu. Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20)

Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu. Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20) Sote-järjestämislaki ja sen toteutuksen aikataulu Aki Linden (diat 2-8) ja (Lauri Tanner) (diat 9-20) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, ns järjestämislaki 65 pykälää, 7 lukua 1-8 Yleiset

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 22.-23.5.2018 Elina Välikangas, kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi

Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi Maakuntien tietoon pohjautuva arviointi I&O Seminaari: Parasta elämää kotona II ja näin se tehdään! Pekka Rissanen, THL Taustaa Sote-uudistus keskittää palvelujärjestelmän governanssia Valtionohjaukset

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 20.6.2017 Hallintovaliokunnalle Hallintovaliokunta on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriöltä täydentävän vastineen jossa kuvattaisiin ehdotettu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (HE 15/2017 vp.)

Lisätiedot

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 5.5.2017 1 Sote-järjestämislain ennakkoarviointi THL on toteuttanut STM:n toimeksiannosta sote-uudistuksen eri vaiheissa valmisteltavan lainsäädännön vaikutusten

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

vastineen mukainen ehdotus Tarkistettu ehdotus Tarkistettu ehdotus Asiakassuunnitelma

vastineen mukainen ehdotus Tarkistettu ehdotus Tarkistettu ehdotus Asiakassuunnitelma LIITE 1: Valinnanvapauslakiin ehdotetut pykälämuutokset 31.8.2018 1(11) 18.6.2018 vastineen mukainen ehdotus Tarkistettu ehdotus 27.6.2018 Tarkistettu ehdotus 29.8.2018 5 Asiakassuunnitelma Maakunnan on

Lisätiedot

Suoran valinnan palvelut.

Suoran valinnan palvelut. 28.5.2018 Muutosesitykset Hallituksen esitys HE 16 2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 18.

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Joryyn 16.6.2017 Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Tausta: Maakuntalain 35 säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 29.8.2018 Valinnanvapauslain (HE 16/2018) tarkoitus Edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Asiakassuunnitelma soteintegraation

Asiakassuunnitelma soteintegraation 22.5.2018 Asiakassuunnitelma soteintegraation välineenä Anna Kärkkäinen, erityisasiantuntija ASIAKASSUUNNITELMA SOTE- INTEGRAATION VÄLINEENÄ Esityksen sisältö Asiakassuunnitelman tavoite Säädökset ja säädösmuutostarpeet

Lisätiedot

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3. Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.2018 Kokonaisreformi SOTE kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä

Lisätiedot

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE

Lisätiedot

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa

Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?

Lisätiedot