ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS"

Transkriptio

1 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 1-2 TAVOITTEET Äidinkielen opiskelun yleistavoitteena on, että oppilaan ilmaisuhalu ja -rohkeus herää, vahvistuu ja kehittyy. Hän kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan. Oppilas osaa käyttää kieltä tehtävän ja tilanteen mukaan: kysymällä, kertomalla ja vastaamalla. Hänellä herää kirjallisuuden lukuhalu ja -harrastus. Oppilas oppii niin sujuvan luku- ja kirjoitustaidon, että alaasteen tavoitteet voidaan niiden varassa saavuttaa. Lisäksi oppilas oppii tietojen hankintaa, käsittelyä ja asioimista eri viestimiä käyttäen. Hän oppii suhtautumaan kriittisesti viestinnän välittämään maailmankuvaan. Äidinkielen opetus nivotaan kaikkeen oppimiseen: puheviestinnän, lukemisen ja kirjoittamisen taitoja harjoitellaan kaikissa oppimistilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 1 Aakkoset Isot ja pienet tekstauskirjaimet Oikea kynäote Äänne, kirjain, tavu, sana, lause, sanaväli Lyhyt ja pitkä vokaali Kaksoiskonsonantti Äng-äänne Iso alkukirjain Lauseen alku Ihmisten nimet Piste, kysymysmerkki ja huutomerkki Sanojen luokittelua Kaikki yllä olevat kielentuntemuksen asiat opitaan lukemaan oppimisen yhteydessä. Tutustutaan lastenkirjallisuuteen Kehitetään suullista ja kirjallista ilmaisua lukuharrastusta käsialaa kuuntelutaitoa

2 2 Vuosiluokka 2 Syvennetään 1. luokan sisältöjä Vieraat kirjaimet Isot ja pienet kaunokirjaimet Aakkostaminen Erisnimet Yhdyssanat Tutustutaan lasten kirjallisuuteen Kehitetään suullista ja kirjallista ilmaisua lukuharrastusta käsialaa: kaunokirjaimet kuuntelutaitoa Viestintä luokka Tutustutaan erilaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin Kortti, kirje Käyttäytyminen puhelimessa Tietokoneen avaaminen, sulkeminen ja valmiiden ohjelmien käyttö Tekstin tuottaminen tietokoneella Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii vastavuoroisuuteen. Keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. Oppilas on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti. Hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Lukeminen ja kirjoittaminen Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta. Hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja: hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä. Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perusteknii-

3 3 kan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen. Oppija on kehittynyt luetun ymmärtämisen taidoissa päätelmien tekemiseen. Hän on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemansa, ja tietää, että ymmärtämisen apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä. Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti, on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin ja osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan. Hän kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella. Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä, ja oppilas alkaa käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Kirjallisuus Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa. Hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus myös löytääkseen tietoa. Oppija on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen sekä niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. VUOSILUOKAT 3-5 TAVOITTEET Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetunymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella tuetaan oppilaan lukutaidon, ilmaisun, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Oppilas kehittyy toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Ympäröivä yhteiskunta tulee tutuksi oppilaalle havainnoimalla ajankohtaisia asioita ja keskustelemalla niistä.

4 4 KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 3 Opiskelumenetelmät Ajatuskartta Ennakoiminen Kirjasto Tietokirjat ja tietojen etsintä Kieli Äänne, kirjain Aakkoset, aakkosjärjestys Vokaalit, konsonantit Substantiivit, adjektiivit, verbit Isot välimerkit Lause ja yhdyslause Yhdyssanat Kirjoittaminen Kuvasta kertominen Kertomuksen jatkaminen Tutuista esineistä, asioista, eläimistä ja ihmisistä kertominen Käsialan huoltoa Tekstinkäsittelyä Lukeminen ja kirjallisuus Lue ja kerro, mitä olet lukenut Sadut ja runot Lastenkirjailijoita ja heidän tuotantoaan Ilmaisu Puhuminen, kertominen, kuunteleminen Äänenkäytön ilmeikkyys Eleet, ilmeet, liikkeet Teatteria, esimerkiksi nukke- ja varjoteatteria Medialukutaito Kotiviestejä Kortteja, kirjeitä Puhelimenkäyttöä Lastenlehdet ja seinälehti Asennekasvatus Kotiseudun kulttuuri: murre

5 5 Vuosiluokka 4 Opiskelumenetelmät Tukisanat Ajatuskartta Käsitekartta Kieli Sanojen luokittelua: synonyymit, vastakohdat, sanojen merkitykset ja yhdyssanat Sanaluokat Kirjoittaminen Kertomuksia ja tietopohjaisia kuvauksia Päättövälimerkit Pilkku Alkukirjain Yhdyssanat Päiväys Vuorosanaviiva Käsialan huoltoa Otsikointi ja kappalejako Lukeminen ja kirjallisuus Lukemistekniikka Nuorten sarjakirjat Juoni ja päähenkilöt Sarjakuva Lukuharrastuneisuus Ilmaisu Puhuminen, kertominen, kuunteleminen Pieniä näytelmiä Kertomuksesta näytelmäksi Itseilmaisun arviointi Medialukutaito Kuvien luokittelua ja lukemista Luokkalehti Videokuvauksen alkeita Nauhurinkäyttöä Tekstinkäsittelyä Asennekasvatus Suomalainen kulttuuri Suomalainen ympäristö ja sen suojeleminen

6 6 Vuosiluokka 5 Opiskelumenetelmät Lukemisen vaiheita Tiivistelmä Kieli Nominit Verbioppia: persoona- ja aikamuodot Partikkelit Sijamuodot: nominatiivi, genetiivi ja partitiivi Lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti Kirjoittaminen Jännityskertomus Runoja ja lauluja Pää- ja sivulause Vuorosanaviiva Lainausmerkit Alkukirjain Yhdyssanat Käsialan huoltoa Lukeminen ja kirjallisuus Sankareita ja outoja olioita Runoja ja mietelauseita Kokonaisteos Lukuharrastuneisuus Ilmaisu Puhuminen, kertominen, kuunteleminen Kehon kieli Pieniä näytelmiä Itseilmaisun arviointi Medialukutaito Kuunnelma, radio-ohjelma Oma video Tekstitelevisio Internet ja sähköposti Asennekasvatus Eri maiden kulttuureja

7 7 ARVIOINTI Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8) 5. luokan päättyessä Vuorovaikutustaidot Oppilas rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan: hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa. Hän kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin. Hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen pyrkien siihen, että hänen viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan. Oppilas haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia. Hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä. Hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa ja osaa tehdä viestinnän keinojen perusteella niiden sisältöä, viestintätilannetta ja nonverbaalista viestintää koskevia päätelmiä. Hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat. Oppilas pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla. Hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Tiedonhankintataidot Oppilas tuntee tiedonhankinnan päävaiheet ja osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta. Hän osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä. Oppilas löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäisilleen sopivasta tekstistä. Hän pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen. Lukutaito Oppilas on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon. Hän hyödyntää ja käyttää luetunymmärtämistä parantavia strategioita. Oppilas osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut. Hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen sekä hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia. Kirjoitustaito Oppilas kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään sekä hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta. Hän suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy raken-

8 8 tamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä. Oppijan kirjoitelmissa on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto. Oppilas ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan. Hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti. Oppija osaa tekstata, ja hänelle on kehittymässä henkilökohtainen sidosteinen käsiala. Hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla. Oppilas hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen alkukirjaimen keskeiset käyttötavat. Oppija kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan. Hän pyrkii käyttämään kappalejakoa rakentaessaan tekstiä. Kielen tehtävät ja rakenne Oppilas hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien tuottamisessa. Hän on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä. Hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä prototyyppisiä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin. Oppija tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa. Hän hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista prototyyppisen subjektin ja predikaatin. Oppija osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja. Hän tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eron ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan. Kirjallisuus Oppilas on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin. Hän pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana. Hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan. Oppija on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon. Kuvaus oppilaan välttävästä osaamisesta (arvosana 5) 5. luokan päättyessä Oppilas saavuttaa edellä esitellyt hyvän osaamisen kriteerit heikosti. VUOSILUOKAT 6-9

9 9 TAVOITTEET Oppilas kehittyy ilmaisijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän harjaantuu valitsemaan tietoa ja suhtautumaan siihen kriittisesti. Oppilaan taito tuottaa tekstejä kehittyy, ja hänen kielentuntemuksensa syvenee. Oppijaa kannustetaan lukemaan monipuolista kirjallisuutta. Oppilas tuntee suomalaisen kulttuurin, oman kotiseutunsa perinteen ja eri maiden kulttuureita. Hän osaa suhtautua avoimesti erilaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 6 Opiskelumenetelmät Erilaisia tekstejä Muistiinpanojen tekeminen Haastattelu, väittely Kieli Puhutun ja kirjoitetun kielen erot Murteita ja muita kielen lajeja Kielisukulaisia Vieraiden kielten vaikutuksia, vierassanoja Sanaluokat Verbin aikamuodot Sijamuodot Lauseenjäsennys: predikaatti, subjekti ja objekti Kirjoittaminen Kirjoitelmat Päiväkirja Mielipidekirjoitus Kappalejako Välimerkkisääntöjä Alkukirjain Yhdyssanat Käsialan huolto Lukeminen ja kirjallisuus Klassikot, esimerkiksi Aleksis Kivi Nykykirjallisuus, esimerkiksi Jukka Parkkinen Runoja, runoilijoita Kirjallisuustutkielma Lukuharrastuneisuus Ilmaisu

10 10 Näytelmä Käsikirjoitus Puhe Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Teatterikokemuksia Medialukutaito Kuvan lukeminen Sanomalehti: rakenne ja erilaiset artikkelit Elokuva Televisio Internet ja sähköposti Itsearviointi Lukutaito Viestintätaito Medialukutaito Vuosiluokka 7 Kurssi 1 (ÄI1) Opiskelumenetelmät Lähdekriittisyys Lähteiden käyttö Kieli Sanaluokkien kertaus Kielenhuoltoa: iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat Kirjoittaminen Kappalejaon kertaus Luova kirjoittaminen Asiateksti, esimerkiksi tietokirjaesittely Satu Lukeminen ja kirjallisuus Kirjastonkäyttö Kokonaisteos, esimerkiksi Juhani Aho: Rautatie Tietokirja Satuja Ilmaisu Ryhmä- ja pariesityksiä Yksilöllisiä esityksiä Tietokirjaesittely Medialukutaito

11 11 Satuelokuvan analysointia ja tulkintaa Kurssi 2 (ÄI2) Kieli Sijamuotojen kertaus Verbien taipuminen Kielenhuoltoa: puhe- ja kirjakielen erot, lainausmerkit Kirjoittaminen Aineistoaine Lukeminen ja kirjallisuus Kirjallisuuden käsitteitä ja lajeja Vapaavalintainen nuortenkirja Sarjakuva Ilmaisu Pienoisnäytelmiä Lukupiiri Medialukutaito Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen sanomalehtiviikkoon Tiedonhakua Internetistä Kurssi 3: Viestintä (ÄI3) Sanaton viestintä Joukkoviestintä Lehdet: selostus, haastattelu, kuva ja kuvateksti, lehdentekoa Elokuva ja video Televisio ja radio Mahdollisesti kuunnelma tai video Teatteria ja ilmaisutaitoa: esityksen valmistaminen Oman mediankäytön pohdintaa Kokonaisteos ja elokuva, esimerkiksi Paavo Rintala: Pojat Vuosiluokka 8 Kurssi 4 (ÄI4) Kieli Verbioppia Kielenhuoltoa: oikeinkirjoitus Kirjoittaminen

12 12 Kuvaus Asiateksti Aineistoaine Lukeminen ja kirjallisuus Vapaavalintainen kokonaisteos Ilmaisu Tv-sarjojen kohtausten dramatisointia Kirjaesittely Medialukutaito Television sarjafilmit Mediagallup Kurssi 5 (ÄI5) Kirjoittaminen Runo Kertomus Lukeminen ja kirjallisuus Tutustuminen salapoliisiromaaniin, kauhu-, fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen Runoja J. K. Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi tai Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira Ilmaisu Omien tekstien dramatisointia Medialukutaito Elokuvan genret Kurssin teemaan sopiva elokuva Kurssi 6 (ÄI6) Kurssilla voidaan kirjoittaa mielipidekirjoitus, jossa otetaan kantaa ympäristön hyvinvointiin tai liikenneturvallisuuteen. Tehdään yhteistyötä alueella ilmestyvien paikallislehtien kanssa. Kieli Lauseoppi Kirjoittaminen Mielipidekirjoitus Lukeminen ja kirjallisuus

13 13 Nuoruus kirjallisuudessa: vapaavalintainen teos Novelleja Ilmaisu Väittely Medialukutaito Kuvan lukeminen Mainos Vuosiluokka 9 Kurssi 7 (ÄI7) Kieli Suomi, sukukielet ja maailman kieliä Puhekieli ja kirjakieli Suomen murteet, slangi Kirjoittaminen Kertomus Lukeminen ja kirjallisuus Vapaavalintainen teos tai murre kirjallisuudessa -teemaan sopiva teos Ilmaisu Kirjaesittely Murretekstien dramatisointia Medialukutaito Murre mediassa Kurssi 8 (ÄI8) Tehdään yhteistyötä alueella ilmestyvien sanomalehtien kanssa. Paikallislehden toimittaja käy kertomassa työstään tai tehdään vierailu paikallislehden toimitukseen. Kieli Kielentuntemuksen ja oikeakielisyyden pääkohtien kertaus Lauseenvastikkeet Sanastoa ja nimistöä Kirjoittaminen Aloitus- ja lopetustapoja Aineistoaine Puhe (Työharjoittelu)raportti

14 14 Lukeminen ja kirjallisuus Novelleja Novellin tulkinta Luetaan kokonaisteos Ilmaisu Puhe Novellin dramatisointia Medialukutaito Aikakauslehden tekstilajit Kurssi 9 (ÄI9) Kurssilla tehdään kirjailijakansio tai tutkielma, jonka valmistelussa käytetään apuna nykyteknologiaa. Mahdollisuuksien mukaan lähetetään sähköpostia nykykirjailijalle. Kirjoittaminen Kirjailijakansio tai tutkielma: lähdekriittisyys, viittaustekniikka Lukeminen ja kirjallisuus Kansanrunous ja kansanperinne, Kalevala Suomen kirjallisuuden historiaa Romanttiset, realistiset ja modernit tekstit Runsaasti näytteitä ja katkelmia Suomen kirjallisuudesta Luetaan klassikkoteos Ilmaisu Kirjailijakansion esittäminen (esitelmä) Kalevalan katkelmien dramatisointia Medialukutaito Katsotaan kurssin teemaan sopiva elokuva, esimerkiksi Aleksis Kiven elämä Katsotaan kotimaisten romaanien pohjalta tehdyistä elokuvista tai tv-sarjoista katkelmia, esimerkiksi Täällä Pohjantähden alla, Häräntappoase ARVIOINTI Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään. Oppilas

15 15 osoittaa kuuntelemisen taitoa ja osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja. Hän edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. Oppija tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan. Hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleiskieleksi. Oppilas pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielentaitojaan. Hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi. Hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa. Hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa. Oppilas tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä. Hän lukee tekstejä, myös media- ja verkkotekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen. Oppija tuntee tavallisten tekstityyppien keskeiset ominaisuudet ja erottaa niitä tekstikokonaisuuksista. Hän tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja. Hän osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen perustelut. Oppilas pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia, seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä sekä osaa luonnehtia kertojaa ja kerrontaa. Oppilas osaa etsiä runosta merkityksiä. Hän tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun. Oppija pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista sekä kielen keinoista. Hän huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn. Oppilas pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä havainnoidessaan ja kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää tiedonlähteenä kirjastoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia, tietoverkkoja sekä suullisesti välitettyä tietoa. Hän osaa valita tietolähteensä ja myös ymmärtää ilmoittaa ne.

16 16 Oppija tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan. Hän kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen. Hänen tekstinsä ajatuskulkua on siis helppo seurata. Oppilas pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaaottavia ja pohtivia tekstejä. Oppija pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä. Hän osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja. Hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tiivistää tekstiään. Oppilas soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös pitkien tekstien lukemiseen. Oppilas löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä mediatuotteita ja osaa perustella valintojaan. Hän on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, näytelmätekstejä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä. Kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän. Oppija tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia. Hän pystyy jakamaan katselukokemuksensa muiden kanssa. Oppilas on oppinut metatietoa kielen rakenteesta ja sanastosta: hänellä on tietoa sanaluokista ja lauseenjäsenistä sekä niiden määrittelyongelmista. Oppija tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin kieliin. Hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä. Oppija ymmärtää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan. Hän ymmärtää kielen muuttumista ja äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä. Oppilas tuntee Suomen kielitilanteen: hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 5 Oppilas saavuttaa edellä esitellyt hyvän osaamisen kriteerit heikosti.

17 17 AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Luovuus toteutuu erityisesti kirjoitelmien tuottamisessa koko perusopetuksen ajan. Oppija perehtyy esteettiseen havainnointiin muun muassa tutustumalla monipuolisesti kirjallisuuteen ja muihin taidemuotoihin. Oppilas harjaantuu esimerkiksi ilmaisutaidon harjoituksissa toisten huomioon ottamiseen ja ryhmässä toimimiseen. Samalla hän oppii kohtelemaan oppilastovereita tasaarvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Opiskelutaitoja ja itsensä kehittämistä harjoitellaan monin eri tavoin esimerkiksi tutustumalla erilaisiin lukutekniikoihin ja syventämällä medialukutaitoa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oppija syventää kulttuuri-identiteettiään ja kansainvälisyyttä tutustumalla kotiseutunsa, muun Suomen ja yleensä Euroopan kulttuureihin. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi esittelemällä oman paikkakunnan ja muun Suomen murteita sekä kansanperinteitä. Vuosiluokalla 9 aihetta laajennetaan muun muassa suomen sukukieliin. Asennekasvatuksessa tavoitteena on opastaa oppilaita suvaitsevaisuuteen etenkin monikulttuurisuus- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Harjoitellaan hyviä tapoja esimerkiksi koulun juhlissa sekä tutustutaan myös muiden maiden tapakulttuuriin. Viestintä ja mediataito Omia ajatuksia ja tunteita ilmaistaan esimerkiksi kirjoitelmissa ja suullisissa esityksissä. Viestintätilanteita, niiden ongelmia ja viestien tulkintaa tarkastellaan eri tavoin läpi perusopetuksen. Medialukutaidossa korostetaan eri tiedotusvälineiden roolia ja vaikutusta yhteiskunnassa. Yhteistyötä paikallisten medioiden kanssa tehdään mahdollisuuksien mukaan. Myös lähdekritiikin, verkkoetiikan, tietoturvan ja sananvapauden merkitystä korostetaan eri tilanteissa, esimerkiksi tutkielmia ja lehtiartikkeleita tehtäessä. Lisäksi tutustutaan viestinnässä tarvittavaan tekniikkaan. Oppilas harjaantuu tuottamaan erilaisia mediatekstejä, kuten videoita, äänitteitä ja lehtijuttuja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilaat kasvavat yrittäjyyteen ja yhteistyökykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi erilaisten projektien ja yritysvierailujen kautta. Omia vaikuttamistaitoja puntaroidaan itsearvioinnin avulla.

18 18 Arkipäivän äänestystilanteet sekä kokoustekniikan harjoitteleminen kasvattavat oppilaita osallistuvaan demokratiaan. Ilmaisutaidon harjoittelemisella pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja rohkaisemaan verkostoitumiseen esimerkiksi ihmissuhteissa. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään hoitamalla oma-aloitteisesti hänelle annetut velvollisuudet, esimerkiksi koulutehtävät. Myös vastuuta ympäristöstä korostetaan muun muassa opettamalla arvostamaan koulun tiloja. Oppilaan huomio pyritään kiinnittämään hänen kulutustottumuksiinsa keskustelemalla mainonnasta ja kriittisestä suhtautumisesta siihen. Oppilaiden ympäristötietoisuutta lisätään muun muassa lukemalla ja kirjoittamalla aiheeseen liittyviä tekstejä ja keskustelemalla aiheesta. Heitä kannustetaan toimimaan kestävän kehityksen puolesta aivan tavallisessa arjessa. Turvallisuus ja liikenne Oppilaan liikennetietoutta lisätään kuvan lukemisen yhteydessä tulkitsemalla esimerkiksi liikennemerkkien kieltä. Perusopetuksessa pyritään tekemään yhteistyössä terveystiedonopetuksen kanssa esimerkiksi päihteiden vastaisia julisteita. Ihminen ja teknologia Oppilaan teknologiantuntemusta pyritään lisäämään tutustumalla nykytekniikkaan ja perehtymällä tekniikan kehitykseen esimerkiksi viestinnän historian yhteydessä. Tietotekniikkaa ja tietoverkkoja käytetään opetuksen tukena.

19 19 VIESTINTÄ Oppiaine kuuluu äidinkielen ja kirjallisuuden syventäviin opintoihin. Yhteensä kuusi valinnaiskurssia vuosiluokilla 7-9. TAVOITTEET Vahvistetaan ja syvennetään aiemmin opittuja viestintätietoja ja -taitoja. Tietojen hankintaa, käsittelyä ja asioimista eri viestimiä käyttäen. Oppija käyttää viestimiä luovan ilmaisun väylänä ja elämyksellisen sekä esteettisen kasvunsa tukena. Hän harjaantuu toimimaan puhujana ja kirjoittajana tavoitteellisesti. Oppija osaa arvioida näkemäänsä ja kuulemaansa kriittisesti. KURSSIVALINNAT Kurssisisältö, käytännön työskentely sekä omat projektit tarkistetaan ja muokataan kurssilaisten omien taipumusten sekä harrastuneisuuden mukaan. Jos yhteistyö paikallis- ja maakuntalehtien kanssa toteutuu tai jatkuu vuosittain, jokaiseen kurssiin kuuluu lehtijuttujen tekemistä. Kainuun Sanomien Meidän Kainari -sivun sekä Puolanka-lehden ja Ylä-Kainuun nuorten palstojen tekeminen voi siis kuulua vaikkapa videokurssiin. ARVIOINTI Harrastuneisuus ja kiinnostuneisuus Aktiivisuus ja omatoimisuus Perustietojen ja -taitojen omaehtoinen kehittäminen Vuosiluokka 7 1. kurssi: Mediakurssi (VIV1) Viestinnän historiaa Sanomatyypit: uutinen, mainos, viihde Perehtymistä ääni- ja kuvailmaisuun Ilmaisutaitoa Radio, esimerkiksi kuunnelman, radiohaastattelun tai - mainoksen tekeminen Elokuvan historiaa, lajit, ilmaisukeinoja ja rakennemalli Elokuvan katsominen ja arvostelun kirjoittaminen Videokameran käyttö

20 20 Kurssityö ja kurssipäiväkirja Mahdollisesti yhteistyötä paikallis- ja maakuntalehtien kanssa 2. kurssi: Videokurssi (VIV2) Kuvakerronnan syventely Videokuvauksen peruskurssi Videon teko: ideointi, käsikirjoitus, kuvaus ja koostaminen Kurssityön aiheena esimerkiksi pienoisdokumentti tai lyhytelokuva Musiikkivideon ilmaisukeinoja, historiaa ja nykypäivää: katsotaan ja arvostellaan sekä kotimaisia että ulkomaisia musiikkivideoita Mahdollisesti yhteistyötä maakunta- ja paikallislehtien kanssa Vuosiluokka 8 3. kurssi: Toimittajakurssi (VIV3) Median valta Lehtitoimittajan peruskurssi: miten syntyy hyvä lehtijuttu Yhteistyötä paikallis- ja maakuntalehtien kanssa Kurssityö, esimerkiksi koulun oma julkaisu tai oma sivu sanomalehdessä Runsaasti lehtijuttuja Tehdään vierailu paikallislehteen tai kutsutaan kurssille toimittaja kertomaan työstään. TV- ja radiotoimittajan työ 4. kurssi: Elokuvakurssi (VIV4) Kurssilla katsotaan yhdessä valittu kotimainen tai ulkomainen elokuva, josta jokainen tekee elokuva-arvostelun ja -analyysin. Katsomisen jälkeen järjestetään elokuvapiiri, jossa kurssilaiset keskustelevat näkemästään. Kurssityönä tehdään yksin tai pareittain elokuvaesittely. Järjestetään luokkaan elokuvaraati, jossa katsellaan ja arvostellaan elokuvakatkelmia. Tutustutaan Hollywoodin tähtijärjestelmään: Kuinka syntyy elokuvatähti? Jokainen oppija tutustuu tarkemmin yhteen elokuvatähteen, hankkii hänestä tietoa ja esittelee hänet koko ryhmälle.

21 21 Vuosiluokka 9 5. kurssi: Ilmaisu- ja teatterikurssi (VIV5) Itsetuntemusta, toisen ymmärtämistä ja kuuntelua, tilanteen arvioimista roolihahmoina ja omana itsenään Sanattomasta viestinnästä edetään sanalliseen viestintään Erilaisia ilmaisuharjoituksia yksin, pareittain ja ryhmässä Teatterintekoa: näyttämö, lavastus, puvustus, maskeeraus Tutustumista teatterin historiaan ja teatterilajeihin Mahdollisesti teatterissa käynti, esityksen seuraaminen sekä arviointi Oman pienoisesityksen valmistaminen, esimerkiksi kurssin oma matinea, näytelmä tai pienoisnäytelmä Mahdollisesti yhteistyötä maakunta- ja paikallislehtien kanssa 6. kurssi: Luovan kirjoittamisen verkkokurssi (VIV6) Kurssi alkaa verkkoympäristöön tutustumisella ja verryttelyharjoituksella. Verkkoetiikka Verkkoympäristössä harjoitellaan muun muassa pakinan ja novellin kirjoittamista. Kurssilaiset antavat palautetta toistensa luonnoksista ja teksteistä, minkä jälkeen niitä voi vielä viimeistellä. Kirjoitetaan novelli, jota tarjotaan julkaistavaksi nuortenlehdessä. Mahdollisesti myös jatkonovellin tai -tarinan kirjoittamista Internetissä Tällä kurssilla kirjoitetaan mahdollisuuksien mukaan puhtaaksi myös oppilaiden reaaliaineiden tutkielmia.

22 22 TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI B1-KIELI VUOSILUOKAT 7-9 TAVOITTEET Ruotsin kielen opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielenperustaidon saavuttaminen. Kieli: Oppilas oppii kommunikoimaan ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa tilanteissa. ymmärtämään arkielämää ja tavallisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön. kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin. Kulttuuritaidot: Oppilas oppii tuntemaan kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia tai paikkoja. vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureita omaansa. viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. ymmärtämään ja arvostamaan kotiseutuaan, omaa kulttuuriaan sekä muiden Pohjoismaiden kulttuureja. Oppimaan oppiminen: Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä. pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla käyttämään kieltä luontevasti. tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaa maan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintämenetelmiä. arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät Asuminen maalla ja kaupungissa, keskeiset asiat ja toiminnot, harrastukset ja vapaa-aika

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti 5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi 5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille

9. A1-espanja. Yleiset tavoitteet 1.-2. luokille 9. A1-espanja A-espanjan vieraana kielenä 1. luokalla aloittavat oppilaat valitaan opetukseen soveltuvuuskokeella. Kolmannelta luokalta alkaa toinen A-kieli, joka on englanti. Yleiset tavoitteet 1.-2.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011-

TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011- TAIVALLAHDEN PERUSKOULU Opetussuunnitelma [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011- ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 9 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 12 VIERAAT KIELET...

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

7.4 Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet 7.3.1 Muut äidinkielet Pietarsaaressa ei tällä hetkellä ole tarvetta laatia paikallista äidinkielen opetussuunnitelmaa muita äidinkieliä varten ja ruotsinkielistä kielikylpyä varten on laadittu oma opetussuunnitelmansa,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli,

Lisätiedot

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011

Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 1 Laajasalon peruskoulun opetussuunnitelma 1.8.2011 Laajasalon peruskoulun 1. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. tuntijako vuosiluokat 1-6 mul mul mul mul Äidinkieli ja kirjallisuus 8 7 6 5 5 5 5 5 5 5 A-kieli

Lisätiedot

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti:

B-kieli. Kielitaidon osa-alueet jaotellaan kielenopetuksen eurooppalaisessa viitekehyksessä seuraavasti: KIELET Viikin normaalikoulun kieliohjelma 3. luokalla alkavana A1-kielenä opetetaan englantia, ranskaa ja saksaa. 4/5 luokalla alkavana vapaaehtoisena kielenä (A2) tarjotaan englantia (alkaa 5. luokalla),

Lisätiedot