näköalat Mistä on kestävät kaupungit tehty? Positiivinen hulluus palkitsee Vientiä oppimisen osaamisesta Tekesin aikakauslehti Teema s. 10 s. 20 s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näköalat Mistä on kestävät kaupungit tehty? Positiivinen hulluus palkitsee Vientiä oppimisen osaamisesta Tekesin aikakauslehti Teema s. 10 s. 20 s."

Transkriptio

1 näköalat Tekesin aikakauslehti Teema Mistä on kestävät kaupungit tehty? Positiivinen hulluus palkitsee Vientiä oppimisen osaamisesta s. 29 s. 20 s. 10

2 Sisältö Tervetuloa lukemaan uudenlaista Tekesin lehteä! Tekesin toiminnan muoto ja laajuus ovat viime vuosien aikana käyneet läpi merkittävän muutoksen. Perinteisesti tunnettujen tekniikan, tuotekeskeisyyden ja rahoituksen rinnalle ovat nousseet yritysten ja organisaatioiden toiminnan laajempi kehittäminen. Siksi oli aika sanoa hyvästi myös Tekesin lehden Tekniikan Näköalat -nimelle. Uusi Näköalat tarjoaa entistä leveämmän maiseman suomalaisyritysten tulevaisuuteen. Hyviä lukuhetkiä toivottaen Lehden toimitus Teema: Kestävä kaupunki Mistä on kestävät kaupungit tehty? Tulevaisuuden kestävän yhdyskunnan tulee tarjota asukkaille laadukas elinympäristö, olla taloudellisesti tehokas ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. 15 Mikä tekee hyvän kaupungin? kuva: ikrista keltanen Modernia jätehuoltoteknologiaa Shanghai World Expo näyttelyyn tulee Ecosir Groupin teknologialla toteutettu jätteiden putkikuljetin. 17 Viherkatto suojaa kuumuudelta 14 Helsingin ympäristöpolitiikka on Euroopan huippua Eurooppalaiskaupunkien vertailussa Helsinki sijoittuu Euroopan seitsemänneksi ympäristöystävällisimmäksi kaupungiksi. Kysymykseen vastaavat mm. kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta, kaupunginarkkitehti Oulusta sekä apulaiskaupunginjohtaja Haminasta Vancouver valittu maailman parhaaksi kaupungiksi elää Wien pärjäsi toisella sijallaan parhaiten eurooppalaisista kaupungeista. kuva: istockphoto kuva: istockphoto Suurkaupungissa puutarha saattaa löytyä korkealta. Esimerkiksi Tokiossa Roppongi Hillsin kauppakeskuksessa pilvenpiirtäjän huipulla kasvatetaan riisiä ja vihanneksia. Kankaanpää kaupunkien kärjessä Monessa ohjelmassa tehdään töitä kestävien ratkaisujen puolesta. Kankaanpää kaupunkien kärjessä Pohjoissatakuntalainen pikkukaupunki on hyvä esimerkki kun puhutaan kestävän kehityksen mukaisesta uusien asuinalueiden suunnittelusta. 2

3 3 pääkirjoitus 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISsÄ 9 uusia julkaisuja 20 SUUNNANNÄYTTÄJÄT Positiivinen hulluus palkitsee Kaveriporukan toilailuista alkunsa saanut Rabbit Films on osoittanut miten hulluus, sisu ja luovuus voivat tuottaa kansainvälisen menestystarinan. KASVUYRITYKSEN TARINA Laituriosaaja yhdistää innovaatiot, aktiivisuuden ja verkostot Harva yritys voi kehuskella sillä, että sen tekemiset näkyvät avaruuteen saakka. Suomalainen Marinetek voi. IDEASTA KONSEPTIKSI Laktoosittomat maitojuomat menestyvät maailmalla Valion patentoimia laktoosittomia maitojuomia myydään 12 maassa ja niiden vuotuinen liikevaihto on noussut yli 100 miljoonaan euroon. 29 RISTEYKSESSÄ Vientiä oppimisen osaamisesta Tärkein tekijä on ihminen Minä rakastan kaupunkeja. Asun kaupungissa ja vietän lomani mieluiten kaupungeissa. Kaupungit ovat ihmisten tekemiä inhimillisiä luomuksia, ihmisten pesiä. Kaupungeissa ei pääsääntöisesti tarvitse asua luonnon armoilla, vaan luonto on kesytetty puistoihin. Lomalla olen erityisesti sitä mieltä, että mitä suurempi kaupunki, sitä parempi. Tokio ja Pariisi ovat hyviä esimerkkejä kaupungeista, jotka eivät lopu kesken. Niissä voi samoilla tuntitolkulla putoamatta kaupungin reunan yli. Suurkaupungit kutittavat mielikuvitusta tarjoamalla aikamatkan tulevaisuuteen: onko tämä se suunta mihin Suomikin on kehittymässä? Romanttisimmatkin kaupungit on tehty karuista tykötarpeista: kivestä, asfaltista, betonista, teräksestä, lasista. Rakennukset yhdistyvät toisiinsa kaduilla, radoilla, tunneleilla, silloilla, viemäriverkoilla, vesiputkilla, sähköjohdoilla, puhelinlangoilla, valokuidulla. Mitä pidempiä nämä rakennuksissa asuvia ja toimivia ihmisiä yhdistävät verkostot ovat, sitä kalliimpaa ja tehottomampaa niiden rakentaminen ja ylläpito on. Tämä lienee ohjannut jo esi-isiämme rakentamaan talonsa vieri viereen. Hyvissä kaupungeissa palaset on järjestetty älykkäästi paikoilleen ja rakenteet suunniteltu esteettisesti miellyttäviksi. Turvallisuus, hyvä palvelu- ja koulutustarjonta, poliittinen vakaus, tehokas infrastruktuuri ja toimivat liikenneyhteydet ovat tunnusomaisia piirteitä hyviksi koetuille kaupungeille. Tulevaisuuden älykkäällä kaupungilla on pieni ympäristökuormitus, jotta se pystyy kilpailemaan hyvin koulutetusta, työnantajien himoitsemasta luovasta luokasta. Hyvän kaupungin tärkein tekijä onkin ihminen. Kaupunkijärjellä varustetut ihmiset ymmärtävät olevansa osa isompaa yhteisöä ja käyttäytyvät sen mukaan. He osaavat käyttää julkista liikennettä eivätkä jää seisomaan rullaportaiden yläpäähän. Kaupunkilaiset antavat toisilleen tilaa, mutta välittävät kuitenkin toisistaan. Pääkirjoitus Vientiin voisi sopia nykyisiäkin Suomen oppimisosaamisen tuotteita, kunhan vain jotkut tarjoaisivat niitä yhteistyössä kiinnostuneille ostajille, kirjoittaa teknologiajohtaja Eero Silvennoinen Tekesistä. Virpi Mikkonen Kestävä yhdyskunta ohjelman päällikkö Tekes 30 HYVÄ TYÖ Uutta virettä yrittäjille Helsingin Kruununhaan pienyrittäjät yhdistivät voimansa Tykesprojektissa, jolla vahvistettiin yrittäjien välistä yhteistyötä ja laajennettiin asiakaskuntaa. 34 NIMITYKSET 35 YHTEYSTIEDOT Numero JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen, Sanna Karvonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Mari Isbom, Raimo Haimi, Riku Mäkelä, Pia Mörk, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: IstockPhoto Taitto: Mainostoimisto KPL Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN: Painos:

4 Valokeila Intiassa kaikki voi olla mahdollista tai mahdotonta Teksti: Pia Mörk Intia on maa, joka ei jätä ketään sen kokenutta kylmäksi. Maa pitää nimenomaan kokea ennen kuin edes haaveillee sen valtavista markkinoista ja yhteistyömahdollisuuksista. Viime vuoden lopulla Intiaan matkasi ennätyssuuri yritysvaltuuskunta Suomesta elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johdolla. Yli 120-hengen valtuuskunnassa on edustettuna 70 yritystä ja laaja joukko tiede- ja tutkimusyhteisön edustajia. Vierailun päätapahtuma on Suomen ja Intian korkean tason teknologiatilaisuus. Pelastetaan maailma tai edes Intia New Delhin Technology Summitin kolme teemaa olivat ympäristö ja energia, diagnostiikka sekä ICT. Yhteiseksi teemaksi nousi kuitenkin valtavien haasteiden voittaminen, pelastetaan maailma yhdessä nousi esiin monessa puheenvuorossa. Suomalaista osaamista voitaisiinkin käyttää monen Intiaa koskevan haasteen kampittamisessa. Luvut ovat tyrmäävia, kun muistaa intialaisia olevan noin 1,1 miljardia. Äärimmäisessä köyhyydessä alle dollarilla päivässä elää noin viidennes väestöstä. Lukutaidottomia intialaisista on 35 prosenttia. 60 prosenttia väestöstä on vailla terveydenhuoltoa. Käyttöveden kysynnän on ennustettu ylittävän tarjonnan vuonna Vain 20 prosenttia juomavedestä täyttää terveys- ja turvallisuusmääräykset. 600 miljoonaa ihmistä on sähköverkon ulkopuolella. Intia on maailman 4. suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Toisaalta: Intia on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Maalla on valtava kotimainen markkinapotentiaali. Se ohittanee Kiinan maailman väkirikkaimpana maana 2030-luvulla. Väestöstä 60 prosenttia on alle 25 vuotiaita. Intiassa on jo nyt arviolta miljoonan suuruinen kulutuskykyinen- ja haluinen keskiluokka. Maa on merkittävä teknisen ja tieteellisen työvoiman kouluttaja. Vuosittain valmistuu insinööriaineita opiskellutta opiskelijaa. Uusia matkapuhelinkäyttäjiä tulee noin 8 miljoonaa kuukaudessa. kuva: Pia Mörk kuva: istockphoto Lue lisää verkkosta: Uutiset Intiassa kaikki voi olla mahdollista tai mahdotonta kuva: Pia Mörk 4

5 Futuristista yhteistyötä Teksti: Pirjo Rötkönen MITin tutkija, tohtori Shoumen Datta on viime vuosikymmenellä osallistunut Suomessa lukuisiin kehitysprojekteihin. Tällä kertaa hänellä on mielessä vielä jotakin suurempaa: futuristinen yhteisprojekti, jolla on onnistuessaan kauaskantoiset seuraukset ei vain Suomelle, vaan koko maailmalle. Tavoitteenani on käynnistää kehitystyö, jossa Suomen erittäin edistyksellisestä sähköverkosta kehitettäisiin älyverkko, jonka avulla voitaisiin optimoida sähkön kulutusta. Energiansäästöt olisi mahdollista saavuttaa sähkön jakelua optimoimalla: kulutuspiikki yhtäällä voidaan kompensoida siirtämällä energiaa toisaalta. Sähköverkosta on mahdollista tehdä tuottajan ja kuluttajan välinen käyttöliittymä, Shoumen Datta kuvailee suunnitelmiaan. Suomalaisilla cleantech-yrityksillä mahdollisuuksia myös USA:ssa Teksti: Anna-Maija Ikonen kuva: istockphoto Suomalainen sähköverkko voisi toimia mallina tulevaisuuden sähköverkoille eri puolilla maailmaa ja ennen kaikkea se tarjoaisi Suomen teollisuudelle valtavat mahdollisuudet kehittyä alan globaaliksi tiennäyttäjäksi. Lue Dattan ajatuksia yritysten menestystekijöistä: sille yrityksille, toteaa teknologia-asiantuntija Kari Herlevi Tekesistä. Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä cleantech-alueella Nordic Green -hankkeen alla. Nyt tehty raportti täydentää tätä toimintaa. Vuoden 2010 päätapahtuma Piilaaksossa, Kaliforniassa on Nordic Green II seminaari : events/live/nordic-green-ii/ Suomalaisyritysten tulisi ymmärtää nykyistä paremmin USA:n markkinamahdollisuuksia energia- ja ympäristöalueella sekä tunnistaa menestyksen kannalta keskeiset yhteistyötahot. Pärjätäkseen USA:n puhtaan teknologian markkinoilla yritysten olisi myös oltava valmiita sitomaan tarvittavia resursseja. Tämä käy ilmi Tekesin ja Finpron tekemästä selvityksestä USA:n Cleantech-markkinoista. USA:n hallitus on varannut elvytysohjelmassaan 83 miljardia puhtaan teknologian sijoituksiin uusien työpaikkojen luomiseksi. Myös pääomasijoittajat ovat sijoittaneet aktiivisesti alan yrityksiin. Sijoittajat etsivät nyt yrityksiä, joissa teknologiaan liittyvät haasteet on ratkaistu. Esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut tulevat tarjoamaan USA:ssa paljon mahdollisuuksia IT-yrityksille. Tämä alue on tähän asti nähty lähinnä yhtiöiden toimintana, mutta IT- ja erityisesti ohjelmistoyritykset ovat nyt vahvasti tulossa näille markkinoille ja luovat uusia liiketoimintamalleja sovelluksille. Tässä olisi mahdollisuuksia myös suomalaiwww.tekes.fi/biorefine Julkaisut ja linkit Cleantech Mapping the Opportunities Cleantech USA kuva: istockphoto kuva: noora ojala Esko Helminen toimitusjohtaja, Suomen Elektropinta Oy Käynnistämme parhaillaan yrityksessämme uudenlaista materiaali- ja pinnoitusteknologian yhdistävää teollistavaa tuoteoptimoinnin konseptia, joka muuttaa kokonaan oman toimialani perinteistä toimintatapaa. Siksi luen mielelläni yrityksistä, jotka toimivat jollain muulla toimialalla. Muiden esimerkeistä saan oivalluksia, jotka avaavat omaan toimintaan uusia näkökulmia. Tässä lehdessä kiinnostavin on Marinetekia koskeva juttu (s. 24). Yrityksen tarina on hieno ja se on innostava esimerkki, jonka tekemisiä olen seurannut muutenkin. Myös Tekesin ohjelmia ja palveluja koskevat uutiset ovat tärkeitä, koska etsin niistä yhteyksiä, jotka voisivat hyödyttää omaa yritystäni. Lehti vahvistaa käsitystäni Tekesistä ajan hermolla olevana tekijänä. Yritysten menestymisen esteenä ei ainakaan ole se ettei Tekes panostaisi oikeisiin asioihin. Yksilöllisestä lääkehoidosta uusi kasvupohja suomalaiselle lääkealalle Lääketeollisuuden toimintaympäristö on mullistunut muutamassa vuodessa ja alan toimintatapa ja kannattavuus on joutunut koetukselle. Murroksen myötä yksilöllinen lääkehoito voi tuoda suomalaisille pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Personoinnin avulla potilaista pystytään tunnistamaan entistä tarkempia alaryhmiä, joille voidaan tarjota yksilöllisesti tehokkainta lääkeainetta. Kohdennettu lääkehoito tehostaa kroonisten sairauksien hallintaa, nopeuttaa sairauksista paranemista ja siten laskee hoidon kokonaiskustannuksia ja parantaa hoidon laatua. Globaali kilpailu lääkealalla on kiristynyt nopeasti, eikä kalliille lääkekehitystyölle tahdo löytyä maksajia. Uusien lääkkeiden kehityskustannukset kasvavat, ja siksi suuryritykset ovat nyt aiempaa valmiimpia ostamaan sopivaa osaamista ulkopuolisilta kumppaneilta. Lukijan tärpit 5

6 Uutta Tekesisä Groove käyntiin Tekes käynnisti vuoden alussa uuden ohjelman energia-alalle. Groove - Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelman päätavoite on nostaa suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä osaamista ja verkostoja kehittämällä. Groove-ohjelmassa tarjotaan palvelua liiketoimintavalmiuksien kehittämisessä ja erityisesti kansainvälisten verkostojen hankkimisessa. Tavoitteena on, että ohjelmaan valittujen yritysten kansainvälinen liiketoiminta kasvaa ja samalla Suomeen saadaan uusia kansainvälisesti toimivia kasvuyrityksiä uusiutuvan energian sektorille. Ohjelmassa etsitään uusia keinoja myös teknologian nopeampaan kaupallistamiseen. Kuluttajalähtöisyyteen kiinnitetään erityishuomiota kuluttajien roolin kasvaessa sekä innovaatiotoiminnassa että teknologian kehittämisessä. Groove-ohjelma on käynnissä vuosina Sen budjetti on noin 96 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet ja loput ohjelmaan osallistuvien yritysten rahoitusta. Groove-nimi viittaa ohjelman kansainvälisyyteen. Termi tulee ohjelman englanninkielisestä nimestä Growth from Renewables. kuva: istockphoto Sosiaalisen median kuva: istockphotorooli kasvaa Mietitkö miten yrityksesi voisi markkinoida tuotteitaan sosiaalisen median avulla? Voisit tehdä paljon enemmänkin. Yhteisömedian keinoin voi päästä pelkkää asiakasmarkkinointia syvemmälle. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös organisaation sisäisten toimintatapa- ja prosessiongelmien avaamiseen tai tuotekehityksen aktivointiin, kertoo Tekesin kehittämispäällikkö Riku Mäkelä. Ideoita sosiaalisen median uusista käyttötavoista ja esimerkkejä maailmalta on käyty läpi Tekesin signaalisessioissa. Erään yrityksen uusien tuotteiden määrä nousi sosiaalisen median avulla vuodessa neljästä kahteenkymmeneen ja itse innovointitavasta syntyi yritykselle uusi palvelutuote. Avoin ideointikanava moninkertaisti uusien idearaakileiden määrän ja yhä useampi idea eteni varsinaiseen tuotekehitysputkeen, Mäkelä kertoo. Sairaanhoitopiirissämme suhtaudutaan ennakkoluulottomasti uusiin ajatuksiin ja halutaan olla ajan hermolla. Olisi kiinnostavaa kuulla enemmän tavoista, joilla sosiaalista mediaa on hyödynnetty julkisella sektorilla tai sosiaali- ja terveydenhuollossa, kertoo signaalisessioon osallistunut Satakunnan sairaanhoitopiirin hankekoordinaattori Mari Niemi. Lisätietoa: tori.tekes.fi/signaalit 6

7 Vigolla kasvuun Vigon tavoitteena on houkutella julkisen sektorin kannustimilla parhaat, kansainvälisesti kokeneet, yrityskehityksen huippuosaajat kehittämään alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä. Hiljakkoin julkistetussa Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa peräänkuulutettiin kasvuyrityksiä. Kiihdyttämöt ovat konkreettinen keino kasvuyritysten edistämiseen, sanoo ohjelmasta vastaava teknologia-asiantuntija Liisa Rosi Tekesistä. Vigo-ohjelma polkaistiin liikkeelle keväällä Tekes on tehnyt jo seitsemälle Vigo-ohjelman yritykselle rahoituspäätöksen nuorten innovatiivisten yritysten esivaiheen rahoituksesta, ja lisää hakemuksia on käsittelyssä. Veraventure Oy:ssä on rahoitettuja hankkeita yksi, mutta alkuvuoden aikana on odotettavissa vielä 3-4 päätöstä Vigo-ohjelmassa kiihdytettäville yrityksille. Vigo-kiihdyttämöt, Tekes ja Veraventure tekevät tiivistä yhteistyötä kiihdytettävien yritysten kasvun varmistamiseksi. Kiihdyttämöjen kokeneiden ammattilaisten valmennuksessa yrityksillä on loistava mahdollisuus vahvistaa liiketoimintaansa ja edetä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, Rosi jatkaa. kuva: istockphoto Kotitalot kuntoon - kannustekilpailu taloyhtiöille Taloyhtiöille suunnattu kilpailu käynnistyy tammikuussa 2010 alueellisena ja huipentuu valtakunnalliseksi yleisöäänestykseksi toukokuussa Tekes on yksi kilpailun järjestäjistä. Sarjat 1) Vuoden 2010 taloyhtiöteko 2) Vuoden 2010 putkiremontti 3) Ideasta innovaatioksi kuva: markus sommers 7

8 Uutta Tekesissä Tekes valmistelee uusia ohjelmia Seuraa ohjelmien valmistelua Tekes valmistelee kolmea uutta ohjelmaa, jotka vastaavat eri tavoin yritysten ja tutkimusmaailman tarpeisiin tulevaisuudessa. Selviteltäviä aiheita ovat ilmastotalous, langaton tietoliikenne ja oppimisympäristöt. Mikäli Ilmastotalous-ohjelma käynnistyy, siinä selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia elinkeinoelämään. Tulevaisuudessa yritykset tarvitsevat tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista markkinoihin. Esimerkiksi energiasektori sekä metsä- ja elintarviketeollisuus ovat uusien haasteiden edessä. Langaton tietoliikenne murroksessa -ohjelmalla haluttaisiin lujittaa tietoliikennealan osaamista ja löytää uusia sovelluskoh- teita. Langattoman tietoliikenteen määrän on arvioitu satakertaistuvan vuoteen 2015 mennessä, mikä pakottaa tehostamaan taajuuksien hyödyntämistä ja verkkojen vaatiman energian käyttöä. Koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen kehitys luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Oppimisympäristötohjelman aiheina olisivat uudet oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, opetussisällöt, kokeilualustat ja elinikäinen oppiminen. Ohjelmassa olisi tarkoitus kehittää myös työelämän oppimisympäristöjä. Ohjelmavalmistelu ei välttämättä johda ohjelman käynnistymiseen. 8

9 Tekesin ohjelmien esitteitä Serve - Pioneers of Service Business Serve-ohjelmalla parannetaan palvelujen kilpailukykyä ja edistetään uusien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä. Ohjelman esite englanninkielisenä. Turvallisuus Tekesin turvallisuus-ohjelma kattaa laajan kirjon aiheita tietoturvallisuudesta teollisuuden tuotantoprosesseihin, liikenteeseen ja logistiikkaan, elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä ympäristön tilan seurantaan ja kriisienhallintaan. turvallisuus_esite_suomi_pdf Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelujen ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä vapaa-ajan palvelujen innovaatio- ja liiketoimintaa. Ohjelma tähtää systemaattiseen ja innovatiivisten palvelukonseptien luomiseen. vapaa-ajan_palvelut_esite_pdf Uusia julkaisuja Tekesin katsauksia Itseuudistumisen kapasitetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat 263/2009 Tekesin rahoittamassa kolmevuotisessa ( ) projektissa SelfRenewal Capacity of Clusters etsittiin innovaatiopolitiikan peruselementtejä itseuudistumisen kapasiteetin näkökulmasta. Vain pdf-julkaisuna itseuudistumisen_kapasiteetti_pdf Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa 251/2009 Kisa kansainvälistyy sääpalveluiden koti- ja vieraskentillä. Suomalaisyritykset havittelevat isompaa jalansijaa maailman markkinoilla muun muassa mobiilisääpalveluilla. Vain pdf-julkaisuna saapalvelut_pdf Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut 265/2009 Selvitys tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin siitä, millaisia tekijöitä on palvelujen kasvun ja kansainvälistymisen takana ja millaisia ovat palveluyrityksen kansainvälistymisen muodot ja tavat. Erityisesti valotetaan niitä erityiskysymyksiä, jotka liittyvät liike-elämän asiantuntijapalvelujen (KIBS) kansainvälistymisen kasvuun. Vain pdf-julkaisuna document/43701/palvelujen_ kansainvalistyminen_pdf Tekesin muita julkaisuja Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus Rahoitus kannustaa työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja ja parantamaan näin tuottavuutta ja työelämän laatua. tekes_tyke_esite09_pdf Finland Focus on the economy and technology 2010 Lehti esittelee suomalaisen osaamisen parhaita paloja englanniksi. focus/38253/ (digipaper) /www.tekes.fi/en/ document/44182/focus_2010_pdf (pdf) Uutisia Tekesistä myös sähköpostilla Tilaa joka toinen viikko ilmestyvä Tekesin sähköinen uutiskirje sähköpostiosoitteeseesi. Uutiskirje on kooste Tekesin kotisivulla ilmestyneistä uutisista, tapahtuma- ja hakuilmoituksista sekä uusista julkaisuista. Tee tilaus osoitteessa Lataa julkaisut pdf-tiedostoina tai tilaa paperiversiot osoitteessa Julkaisut ovat maksuttomia. 9

10 kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo Uuno Laukan kokoelma Kestävä kaupunki MistÄ on kestävät teksti: annukka berg Eri väreillä maalattuja rintamamiestaloja seisoo vieri vieressä Oulun Karjasillan raitilla. Talvisessa maisemassa voi nähdä mummon, joka lykkii potkukelkkaa kohti kauppaa. Kesäisin täällä kukkivat syreenit, kertoo asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Jarkko Väisänen. Ei uskoisi, että ollaan runsaan kilometrin päässä Oulun keskustasta. 10

11 Viime vuonna Suomen parhaaksi valittu asuinalue, Oulun Karjasilta vuonna Puutarhaidylleistä, ubiikkiutopioista, sähköisistä palautteista... kaupungit tehty? ulun Karjasilta valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Alueella seitsemän vuotta asunut Jarkko Väisänen kuvailee kotiympäristöään tiiviiksi mutta puutarhamaiseksi ja kodikkaaksi. Suomen parhaan asuinalueen valinnassa mukana olleet asiantuntijat korostavat myös yhteisöllisyyttä: asukasyhdistys toimii aktiivisesti ja järjestää paitsi käytännön asioita myös lasten hiihtokilpailuja ja kesäjuhlia. Ihmiset tekevät alueen. Täällä asuu väkeä sinkuista lapsiperheisiin ja eläkeläisiin, Väisänen kiteyttää. Joku vääräleuka on todennut, että suomalainen haluaa asua omassa talossa keskellä kaupunkia järven rannalla. Jos järvi jätetään laskuista pois, tämä mahdottomaksi ajateltu yhtälö toteutuu Karjasillan kohdalla. Monet muut suomalaiset ovat kuitenkin päätyneet toteuttamaan puutalounelmaansa kaukana kaupungin valoista. Ja nyt ympäryskuntien soita kuokkivista jusseista on tullut vakava haaste, kumipyörillä kulkeva ilmasto-ongelma. Nykyinen energiaa tuhlaava elämänmuoto ei ole tulevaisuudessa ympäristön ja talouden kannalta mahdollinen, toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. Kestävää yhdyskuntaa tavoiteltaessa erityisesti liikkumistarpeen vähentäminen on keskeistä. Pitäisikö nurmijärveläiset siis houku- 11

12 kuva: krista keltanen kuva: Olli-Pekka Orpo Kestävä kaupunki Marketta Kyttä etsii asukkaiden urbaaneja onnen paikkoja pehmogismenetelmällä. Jarmo Eskelisen kestävässä kaupungissa digitaalinen maailma sulautuu saumattomasti yhteen reaalimaailman kanssa. tella uudisasukkaiksi esimerkiksi tornitalosuunnitelmistaan tutuksi tulleelle Keski-Pasilan alueelle? Tähän nurmijärveläiset tuskin suostuisivat. Asumisväljyys on selkeästi yksi nurmijärveläisten arvostamista seikoista, kertoo Keski- Uudenmaan kuntien parissa tutkimusta tehnyt ympäristöpsykologian erikoistutkija Marketta Kyttä. Ja vaikka yhdyskuntarakenteen tiiviyteen tähdättäisiinkin, sama eheytymisaste voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Jakomäen lähiössä Helsingissä tiiviys on samaa luokkaa kuin vanhassa Raumassa, Kyttä selvittää. Tärkeä kysymys on, minkälaisen tiiviyden ihmisen kokevat hyväksi. PehmoGIS kertoo urbaanin onnen paikat Marketta Kyttä toimii tutkijana Urbaani onni -hankkeessa. Sen vielä edessä olevana tehtävänä on selvittää, millä edellytyksillä urbaani ympäristö voidaan kokea esimerkiksi kauniiksi, ilmapiiriltään hyväksi ja tekemisen mahdollisuuksia tarjoavaksi. Hankkeessa käytettävä pehmogis-menetelmä linkittää kokemuksellisen tiedon tiettyyn paikkaan. Käytännössä pehmogis-kyselyyn osallistujaa pyydetään esimerkiksi merkitsemään verkossa olevaan karttaan paikkoja, joissa hän tuntee onnen tai vastaavasti inhon väristyksiä. Merkintöjä voi myös kommentoida. Olemme keränneet pääkaupunkiseudulta jo yli 3000 vastausta, Marketta Kyttä kertoo. Alustavien vilkaisujen pohjalta onnen paikka näyttää pääkaupunkiseudullakin olevan usein jokin vehreä ympäristö, mutta myös koti, kirjasto tai baari voivat olla paikkoja onnen tuntemuksille. Kaikissa tutkimuksissa tulee yleensä esiin, että suomalaiset arvostavat asuinalueessaan turvallisuutta, rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä, Kyttä selvittää yleistilannetta. Mutta kun aletaan miettiä, miten näitä arvoja edistetään, tilanne menee monimutkaisemmksi. Jos halutaan tukea yhteisöllisyyttä ja arkiliikuntaa, eheä yhdyskuntarakenne näyttää edistävän näitä tarkoituksia. Toisaalta taas väljempi ja luonnonläheisempi asuminen näyttäisi tukevan turvallisuuden tunnetta ja lähiympäristön elettävyyden kokemusta. Aina ensimmäinen mielikuva ei vastaa todellisuutta. Esimerkiksi Turussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että vuotiaat lapset harrastivat vähemmän arkiliikkumista väljästi kuin tiiviimmin rakennetuilla alueilla. Mielikuva lapsiperheystävällisestä alueesta koki muodonmuutoksen. Urbaani onni -hankkeessa Raja-aidat erityisen pidettyjä tai inhottuja paikkoja voidaan analysoida vaikkapa sen osalta, paljonko niissä putoavat asioita kokeilemalla. asuuu ihmisiä, tai mikä on paikan viheralueiden osuus. PehmoGISillä voidaan onkia hil- 12

13 kestävää kehitystä kuva: Marketta Väisänen ja Pauli Jussila Modernia jätehuoltoteknologiaa teksti: sanna karvonen kuva: Ecosir Group Jarkko Väisäsen mielestä Oulun Karjasilta on hyvä yhdstelmä yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa. jaista tietoa asukkaiden syvistä riveistä, Kyttä sanoo. Jos olemassaolevia yhdyskuntia ryhdytään tiivistämään täydennysrakentamisella, pehmogis voikin olla arvokas väline. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ihmisille tärkeiden kohteiden suojelemiseen ja alueen keskeisten kulkureittien elävöittämiseen. Jo tänään on tehtävä päätöksiä vajaakäyttöisten alueiden täydennysrakentamisesta, linjaa ministeri Jan Vapaavuori. Asukkaiden lisäksi myös elinkeinoelämä pitää kutsua talkoihin kestävien kaupunkien puolesta. Ekotehokkaita kaupunkikonsepteja Suomalaiset arvostavat turvallisia, rauhallisia ja luonnonläheisiä asuinalueita. Jarmo Elukka Eskelinen toimii johtajana Forum Virium Helsingissä. Forum Viriumissa luodaan digitaalisia palveluja ja sisältöjä esimerkiksi terveydenhoitoon, koulutukseen ja liikenteeseen. Hanke kytkeytyy elimellisesti Keski-Pasilan ratapihan tilalle nousevaan uuteen kaupunginosaan. Uudenlaiset asumisen tavat synnyttävät uudenlaista liiketoimintaa, taustoittaa Eskelinen. Suomalainen Ecosir Group Oy suunnittelee ja valmistaa yhdyskuntaja biojätteen putkikuljetusjärjestelmiä rakennettuun ympäristöön. Yrityksen mission on innovaatioiden avulla tehostaa jätehuoltoa ja tehdä rakennetusta ympäristöstä viihtyisä, turvallinen ja terveellinen ihmisten elää ja työskennellä. Ecosir Group Oy:n kehittämä biojätteen putkikuljetusjärjestelmä on hygieeninen ja taloudellinen tapa biojätteen lajitteluun, kun jätteen määrä on suuri tai jäte muuten aiheuttaa ongelmia. Järjestelmä soveltuu esimerkiksi ravintoloihin, myymälöihin, sairaaloihin ja teollisuuslaitoksiin. Myös asuinkerrostalossa tai -korttelissa voidaan biojäte kerätä putkikuljettimella suoraan keittiöistä. Jäteasema integroidaan esimerkiksi tiskipöytään. Ecosir Groupin putkikuljetin on käytössä useissa julkisissa kohteissa. Esimerkiksi Helsingissä Kampin keskuksessa se kerää kierrätettävät ja ei-kierrätettävät jätteet kolmesta asuinkerrostalosta, kolmesta toimistotalosta, Kampin kauppakeskuksesta, bussiterminaaleista ja ravintoloista. Myös Kiinaan Pekingin Olympialaisten kongressikeskukseen on toimitettu järjestelmä, ja Shanghai World Expo näyttelyyn tulee Ecosir Groupin teknologialla toteutettu putkikuljetin. Molemmissa kohteissa on kilometreittäin putkistoa jäteasemineen. Putkikuljetus vähentää alueellisten päästöjen ja kokonaispäästöjen määrää. Pitkällä aikavälillä putkikeräys on kokonaistaloudellisesti selvästi perinteistä järjestelmää edullisempi, toteaa johtaja Marko Sevón Ecosir Group Oy:stä. 13

14 Kestävä kaupunki Jakomäen lähiö on yhtä tiivis kuin vanha Rauma. suunnittelu on liian usein sitä, että piirretään fyysistä muotoa jollekin, mikä on jo aiemmin lyöty lukkoon. Kestäville kaupungeille pitää luoda konsepteja. Elukka Eskelisellä on visionäärin maine ja monipuolinen tausta media- ja kulttuurialoilla mutta myös arkkitehtuurissa. Suomen globaalissa mittakaavassa energiatehokas perusrakentaminen pitäisi hänen mielestään kirittää ilmastonmuutosaikaan sopivaksi. Ja sitten Ikea-ajattelu pitäisi yhdistää rakennusosaamiseen. Joka tapauksessa kaupunkeja ei voida kehittää pelkästään rakennusteollisuuden ehdoilla, sillä pääomaintensiiviset alat tuppaavat olemaan konservatiivisia, Eskelinen pohtii ja kutsuu kuluttajia ja lainsäätäjiä kehityksen johtajiksi: Ympäristömääräyksillä luodaan Suomeen tuotekehitystä ja siten tulevaisuuden menestyjiä. Ympäristöministeriö on ottanut kopin Eskelisen haasteesta. Rakennusten energiatehokkuutta koskevia rakentamismääräyksiä on juuri kiristetty, ja niitä tullaan edelleen kiristämään muutaman vuoden kuluttua, toteaa ministeri Vapaavuori. Ministeriö toimii aktiivisesti myös kaupan sijainnin ohjauksessa, koska kauppa vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntien rakenteeseen, toimivuuteen ja liikennemääriin. Sekä Vapaavuori, Eskelinen että Kyttä pitävät keskeisenä sitä, minkälaista elämää jokin alue kokonaisuutena mahdollistaa. Kaupunkeja pitää suunnitella kokonaisvaltaisesti. Kodin ja asiointipaikkojen etäisyyden lisäksi tärkeitä ovat työmatkat. Työpaikat syntyvät isompiin keskuksiin, Eskelinen arvioi. Toisaalta kestävässä kaupungissa tärkeä osa palvelurakennetta ovat digitaaliset palvelut, jotka eivät ole niin paikkasidonnaisia. Kohti asukkaiden arjen ymmärrystä ja uusia suunnittelumalleja Lopulta kestävien kaupunkien luomisen haastavana puolena on se, että ihmiset saattavat reagoida muutoksiin odottamattomasti. Helsingin ympäristöpolitiikka on Euroopan huippua Ympäristöpolitiikka Hiilidioksidipäästöt Energia Eurooppalaiskaupunkien vertailussa Helsinki sijoittuu Euroopan seitsemänneksi ympäristöystävällisimmäksi kaupungiksi. Maanosan ekoin kaupunki on Kööpenhamina. Helsinki sijoittuu kärkisijoille ympäristöpolitiikassa: Helsinki on Euroopan ensimmäinen kaupunki, jolla on kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Myös 4 kansalaiset ovat aktiivisia ja ympäristötietoisia. Ilmanlaatu 2 0 Rakennukset Helsingin sijoitusta laskee erityisesti korkea energiankäyttö, joka johtuu osittain kylmästä ilmastosta, mutta myös elintason mukanaan tuomasta kulutuksesta. Lähde: Green City Index, Siemens Oy Jätteiden hyötykäyttö ja maankäyttö Vesi Liikenne Helsinki Paras Keskiarvo kuva: istockphoto 14

15 Gallup Mikä tekee hyvän kaupungin? Asuntoministeri Jan Vapaavuori haluaa tuoda esiin kestävien yhdyskuntien synnyttämät hyödyt. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Moninaisuus on kaupunkimaisen elämän ja elinympäristön keskeisimpiä ulottuvuuksia. Samalla elävyys ja muuntuvuus - jota esimerkiksi erilaisten tilojen väliaikaiset käytöt mahdollistavat - on hyvän kaupungin ominaisuuksia. Samalla kun pitää huolehtia siitä, etteivät yksittäiset alueet tai väestöryhmät putoa riittäväksi määritellyn tason alapuolelle, tulisi erilaisuutta tukea resurssina ja positiivisena ulottuvuutena. Jari Heikkilä Dosentti, TkT, arkkitehti SAFA Kaupunginarkkitehti Rakennusvalvontavirasto Oulun kaupunki Oulu on Pohjois-Suomen kasvava keskus, jolla on kansainvälisestikin positiivinen imago innovativiisena yliopisto- ja teknologiakaupunkina. Oulu sijaitsee kauniissa pohjoisessa ympäristössä meren ja jokisuiston äärellä. Oulun kaupunkikuva kehittyy ja kaupunkirakenne tiivistyy määrätietoisen suunnittelun ansiosta. Kari Halonen Haminan apulaiskaupunginjohtaja Haminan vetovoimatekijät ovat sijainti, riittävä ja laadukas työvoima, turvallisuus, satama ja sen tarjoamat mahdollisuudet yritystoiminnalle sekä tehokkaat ja laadukkaat palvelut viihtyisässä historiallisessa kaupunkiympäristössä meren rannalla. Googlen palvelinkeskuksen ja WinWindin tehtaan saaminen Haminaan merkitsevät loistavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, koska nämä molemmat tuovat tullessaan Haminaan aivan uutta energia- ja teknologiateollisuuteen liittyvää toimintaa. Raoul Grünstein Kulttuurikeskus Korjaamon toimitusjohtaja Kaupunki on parhaimmillaan kuin hyvä luontokokemus. Moninaisuudesta löytyy jotain uutta, suuria ja pieniä ihmetyksen aiheita. Samaan aikaan voi olla sekä jännittynyt että turvallinen olo. Puiden, sammalten, pilvien ja kallioiden sijaan kaupungissa kohtaa ihmisiä ja näiden aikaansaannoksia. Asuntoministeri Jan Vapaavuori Minkälaisia tulevaisuuden kestävät yhdyskunnat voisivat olla Suomessa? kestävän yhdyskunnan tulee tarjota asukkaille laadukas elinympäristö, Tulevaisuuden olla taloudellisesti tehokas ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa energiatehokas rakennuskanta yhdistyy laadukkaaseen lähiympäristöön ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen. Kestävässä yhdyskunnassa on mahdollista elää hyvää elämää vain vähän ympäristöä kuormittaen. Ihmisten omien toimintatapojen merkitystä ei kuitenkaan pidä unohtaa, koska energiatehokkainkaan yhdyskunta ei riitä takaamaan parasta mahdollista lopputulosta, vaan tarvitaan asukkaiden sitoutumista myös arkielämän kestäviin käytäntöihin. Ketkä toimivat Suomessa kestävän kaupunkikehityksen suunnannäyttäjinä? Suomessa esimerkiksi Tampereen seudun ilmastostrategia on hyvä alku. Yhdyskuntarakenteen hallinnassa taas Kuopio ja Hyvinkää ovat kunnostautuneet. Kouvola on pitänyt kestävän kehityksen tavoitteita strategioissaan keskeisesti esillä usean vuoden ajan. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman ja Sitran energiaohjelman avulla on synnytetty useita julkisen ja yksityisen sektorin kehittämishankkeita. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke luo parhaillaan kunnille työkaluja ja toimintamalleja, joilla kunnan, elinkeinoelämän ja asukkaiden toimintaa kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa on yksityisten yritysten lisäksi mukana viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. kuva Matti Karjanoja 15 15

16 Kestävä kaupunki Ihmisten urbaani arkielämä voidaan virittää ympäristön kannalta kestäväksi. Mutta mitä jos väki alkaakin paeta joka viikonloppu maaseudun rauhaan? Tai jos ulkomaan lomamatkat hypähtävät kasvuun? Pitäisi olla lisää sellaista tutkimusta, joka ottaa huomioon rakentamisen, kokemuksellisuuden ja arjen piirteiden kokonaisuuden, pohtii Marketta Kyttä. Kestävää yhdyskuntarakennetta tuskin saadaan aikaan ainakaan sillä, että monistetaan yhtä patenttiratkaisua kaikkialle. Esimerkiksi ihmisten näkemykset siitä, minkälainen luonnonympäristö on hyvä, vaihtelevat selvästi. Suomessa ei ole tehty systemaattista arviointitutkimusta rakentamisesta, vaikka muuten kaikkea arvioidaan, Kyttä kritisoi. Hän kaipaa seurantatietoa esimerkiksi siitä, miten jokin alue on koettu ennen täydennysrakennushankkeen alkua ja taas sen jälkeen. Tällaiseen pehmogis tarjoaa oivan välineen. Jarmo Eskelinen painottaa myös asukkaiden varhaisempaa, jatkuvampaa ja monipuolisempaa kuulemista. Hyvä ratkaisu voisi olla esimerkiksi New Yorkin malli, jossa kaupunkiin voi olla yhteydessä milloin tahansa Onnen paikka voi olla myös koti, kirjasto tai baari. yhteen numeroon soittamalla. Yhteydenoton helppous antaa kuvan siitä, että kaupunki välittää. Eskelinen ehdottaisi kaupunkisuunnitteluun myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja Wikipediasta tuttua toimintatapaa, jossa kaikki halukkaat pääsevät luomaan yhteistä asuinaluetta. Tällaisen toimintatavan peruskivenä on avoimesti käytettävissä oleva tieto. Kun tietoa on tarjolla, sen päälle voidaan luoda liiketoimintaa, mikä lisää tiedon käytettävyyttä, Eskelinen selvittää. Myös ministeri Jan Vapaavuori painottaa, että matka kestäviin kaupunkeihin edellyttää perustavan laatuista ajattelun muutosta esimerkiksi kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa ja rakentamisessa. Loputon suunnittelu ei kuitenkaan edistä asiaa, Jarmo Eskelinen haastaa. Pitää edetä toiminnan kautta. Raja-aidat putoavat asioita kokeilemalla. Kestävä kehitys Tekesin ohjelmissa Kestävä yhdyskunta Rakennusten energiatehokkuus Energiatuotanto Yhdyskuntarakenne Hyvinvointi ja terveellisyys Tila Asumisen, työnteon, palveluiden ja oppimisen tilat Tilojen uudet käyttäjätarpeet Virtuaalinen, sosiaalinen ja fyysinen tila ICT ja uudet palvelut Toiminnalliset materiaalit Kestävän kehityksen mukaiset materiaaliratkaisut Uudet energiatekniikan materiaalit Rakennettu ympäristö Korjaus- ja perusparantaminen Infrastruktuuri Hyvinvointirakentaminen Prosessit ja palvelut, hankintatavat, kokonaisratkaisut Polttokennot Polttokennoteknologia Polttoaineet ml. vedyn tuottaminen, jakelu ja varastointi Ubicom Sulautettu tietotekniikka Älykäs liikenne Langattomat sensoriverkot Kotien digitalisoituminen Ympäristön turvallisuus ja paremmat palvelut Vesi Tehokas vedenkäyttö Puhtaan veden laadunhallinta Vesiomaisuuden ja riskien hallinta Symbio Ympäristöystävälliset prosessit Ympäristönpuhdistus Prosessien ekotehokkuus 16

17 Viherkatto suojaa kuumuudelta Vancouver valittu maailman parhaaksi kaupungiksi elää teksti: Eeva Landowski kuva: IstockPhoto Suurkaupungissa puutarha saattaa löytyä korkealta. Esimerkiksi Tokiossa Roppongi Hillsin kauppakeskuksessa pilvenpiirtäjän huipulla kasvatetaan riisiä ja vihanneksia. Viherkattoja käytetään rakennusten viilentämiseen sekä sadevesien keräämiseen ja kierrättämiseen. Kaupungeissa lämpötila saattaa nousta kesäisin huomattavasti muuta ympäristöä korkeammaksi, jolloin istututukset auttavat lämmönsäätelyssä ja hillitsevät niin kutsuttua urban heat island -ilmiötä. Kattojen lisäksi monissa kaupungeissa hyödynnetään viherseiniä, jotka voivat peittää kokonaisia rakennuksia. Tokiossa myös yksityiset ihmiset ovat alkaneet hyödyntää kasveja kotiensa viilentämisessä. Markkinoilla on monenlaisia ratkaisuja, joiden avulla seinälle voi istuttaa köynnösten lisäksi jopa pensaita ja puita. Kattojen kasvimaat ja elävät seinät kasvattavat suosiotaan nopeasti. Euroopassa viherkattoja suositaan esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Suomessa ne ovat vielä harvinaisia. Täällä päin puistoja ja metsää löytyy helpommin kuin suurkaupungeissa eikä kuumuus ole vielä kesäisin noussut vakavaksi ongelmaksi. teksti: Soile Thalén kuva: IstockPhoto Economist Intelligence Unitin (EIU) mukaan Kanadan Vancouver on valittu vuonna 2009 jo toisen kerran peräkkäin parhaimmaksi paikaksi elää. Tutkimuksessa mitattiin yhteensä 140 kaupungin vakautta, terveydenhuoltoa, kulttuuria ja ympäristöä, koulutusta sekä infrastruktuuria. Wien pärjäsi toisella sijallaan parhaiten eurooppalaisista kaupungeista ja Melbourne sijoittui kolmanneksi. Helsinki sentään pääsi seitsemännelle sijalle. Vancouver on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki, jossa asukkaita on noin Suur-Vancouver on Länsi-Kanadan merkittävin väestökeskittymä ja koko maan kolmanneksi suurin suurkaupunkialue. Vancouverin kantakaupungissa on pohjoisamerikkalaiselle kaupungille poikkeuksellisesti asuinrakennuksia sekä toimisto- ja liikerakennuksia toistensa lomassa. Rakennuskannan ansiosta keskusta on elävä kaikkina vuorokaudenaikoina. Vancouver on kokenut viimeisen kahden vuosikymmenen kuluessa kaupunkirakenteellisen muutoksen, jossa rantoja ennen hallinneet satama-, teollisuus- ja varastoalueet on muutettu asuinkäyttöön. Samalla on syntynyt meren äärelle katkeamaton jalankulku- ja kevyen liikenteen verkosto. 17

18 Kestävä kaupunki Kankaanpää kaupunkien kärjessä Pohjoissatakuntalainen pikkukaupunki kulkee kärjessä, kun puheeksi otetaan tulevaisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien asuinalueiden suunnittelu. teksti: Johanna Aatsalo-Sallinen kuva: istockphoto Kankaanpään meneillään olevassa yleiskaavatyössä korostuu monipuolisesti vähäenergisen kaupungin kehittäminen. Vaikka Kankaanpää ei olekaan muuttovirtojen välittömässä läheisyydessä, innovatiivisissa hankkeissa ei ujostella vaan aktiivisuutta erilaisten projektihankkeiden kehittämiseksi on vuosien varrella riittänyt. Kaupunki sai jo vuonna 1995 ensimmäisten joukossa omat EU-hankkeensa keskustan kehittämiseen. Toimintakulttuuriimme kuuluu hyödyntää erilaiset hankkeet. Olemme pieni ja köyhä kaupunki, joten me tarvitsemme sitä enemmän innovaatioita ja ulkopuolista rahoitusta niiden aikaansaamiseksi, kaupunginarkkitehti Maija Anttila kertoo. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmasta Kankaanpää haki lisävoimaa ja tietoa kehittää kestävä ja energiatehokas Pitkämäen pientaloalue. Hanke toteutettiin vuoden 2008 aikana yhteistyössä Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy:n ja Prizztech Oy:n kanssa. Pitkämäen sijainti ja verkostot aivan nykyisen kaupunkirakenteen kupeessa sekä alueen maisemalliset ominaisuudet antoivat hyvän lähtökohdan hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa keskustelua energiatehokkaasta rakentamisesta ja luoda pientaloalueen toteutuksen pohjaksi kolmitasoinen malli. Luodun mallin mukaan sitova asemakaava antaa kestävän lähtökohdan rakennusten sijoitukselle, suuntaamiselle ja alueen yhteisjärjestelyille. Kaiken taustatyön, suunnittelun ja päätöksenteon taustalla oli mahdollisimman vähäiseen energiankulutukseen tähtäävä pientaloalue. Tämä huomioitiin kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Pitkämäen tonttien luovutukseen liittyviin rakentamisohjeisiin sisällytettiin tarkempia määräyksiä energiatehokkaasta rakenta- 18

19 misesta ja rakentamistapaohjeeseen koottiin lisäksi rakentajia palveleva, suositusluontoinen tietopaketti. Lisäksi tietoja ja hyödyllisiä linkkejä koottiin myös hankkeen omille verkkosivuille. Verkkosivuilla kuka tahansa rakentamisesta kiinnostunut voi käydä tutustumassa monipuolisiin ohjeistuksiin ja neuvoihin. Hankkeessa verkostoiduttiin esimerkiksi rakennusliikkeiden, talotehtaiden ja materiaalitoimittajien kanssa. Myös alueen mittavaan markkinointiin panostettiin, Anttila jatkaa. Anttilan mukaan on tärkeää olla mukana uusissa hankkeissa. Mukanaolo on usein kiinni aivan henkilötason kiinnostuksen kohteista ja esimerkiksi viranhaltijoiden omasta innostuneisuudesta. Asennemuokkaustyötä kunnissa ja kaupungeissa tarvitaan vielä runsaasti. Toisaalta kun hankkeiden kautta saadaan ulkopuolista huomiota, into oikeansuuntaiseen päätöstyöhön kasvaa ja tavoitteellisuutta saadaan lisää. On kiinnostavaa ja haastavaakin olla mukana erilaisissa hankkeissa ja päästä sitä kautta seuraamaan kehityksen kärkeen esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien asioiden etenemistä. Se tuo myös arkipäiväiseen puurtamiseen uutta kipinää ja motivaatiota. Pitkämäen alueen rakentaminen alkanee todenteolla lähivuosina. Kankaanpään muut pientaloalueet ovat juuri täyttymässä, joten seuraavaksi vuorossa on Pitkämäki. Vähäenerginen liikkuminen Kankaanpää sai Kestävä yhdyskunta -ohjelmasta rahoitusta myös toisen oman projektinsa toteuttamiseen. Kaupungin tavoitteena on saada aikaan päästö- ja energiatavoitteet saavuttava maankäytön- ja liikenteen suunnitelma. Demoprojektissa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa mallinnetaan niin, että kevyelle liikenteelle asetetaan tavoite, jonka mukaan esimerkiksi 40 prosenttia ajoneuvoliikenteestä siirtyisi kahdelle pyörälle ja sen jälkeen katsottaisiin millainen liikenneinfrastruktuuri, eri toimintojen sijoittuminen ja muu liikenne voisi tukea asetettua tavoitetta. Vähäenergisen kaupunki-. ja liikkumismallin kehittäminen yleiskaavatyössä -hanke on siis käynnistynyt. Hankkeeseen liittyen olemme tehneet juuri kaupunkilaisten keskuudessa liikkumistapakyselyn ja tuloksia analysoidaan VTT:n toimesta Tekesin Eco- Drive-hankkeessa. Kankaanpää on mukana valtakunnallisessa EcoDrive-hankkeessa yhtenä pienimpänä kuudesta kaupungista, Anttila kertoo. Anttilan mukaan Kankaanpäässä haetaan aktiivisesti mallia siihen, mihin palvelujen ja asutuksen kannattaisi sijoittua, jotta ihmisen käyttäytymismalli muuttuisi kevyttä liikennettä suosivaksi. Lähtökohta on se, että kaikki palvelisi kevyttä liikennettä ihan ulkoilureittien sijoituksista lähtien. Tutkimustuloksista saamme toivottavasti lisätietoa siihen, miksi ihminen valitsee auton ja mitä voitaisiin tehdä, jotta valinta olisikin vaikkapa polkupyörä. Esimerkiksi Saksassa on tehty jo paljon samantyylistä työtä. Me haemme tämän projektin kautta sopivaa mallia suomalaiseen pikkukaupunkiin, Anttila kertoo. Näin saat apua Tekesistä Tekes rahoittaa haasteellisia projekteja, joissa kehitetään tuotteita, palveluja, tuotantomenetelmiä tai liiketoimintakonsepteja, osaamista ja työorganisaatioiden toimintaa. Rahoitusta voivat saada yritykset, tutkimuslaitokset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. Projektia suunniteltaessa voit jo varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä Tekesiin. Projekti-ideaa on hyvä esitellä Tekesin tai lähimmän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) asiantuntijalle ennen hakemuksen laatimista. Mikäli olet uusi asiakas, kuvaa ideasi lyhyesti vastaamalla tunnustelupalvelulomakkeella oleviin kysymyksiin. Otamme yhteyttä viikon kuluessa ja teemme ehdotuksen etenemisestä. Lomakkeelle syötetyt tiedot siirtyvät SSL-suojattuna Tekesiin ja ne käsitellään luottamuksellisesti. Miten asumme ja työskentelemme vuonna 2040? Tekes ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL järjestivät talvella kilpailun, jossa poikkitieteelliset opiskelijaryhmät pantiin miettimään tulevaisuuden ratkaisuja. Lähtökohdaksi annettiin antiikin aikainen epikurolainen onnellisuuskäsitys. Sen mukaan ihminen tarvitsee neljä asiaa ollakseen onnellinen: majan, ystäviä, välttymisen holhoukselta ja valtataisteluilta sekä omaa ajattelua. Ryhmille annettiin tehtäväksi luoda visio vuoden 2040 työ- ja asuintiloista sekä niihin liittyvistä järjestelmistä ja palveluista. Kilpailun tulokset ovat ennakkoluulottomia ja näyttäviä välähdyksiä tulevaisuuden asumisesta ja elämisestä. Kilpailutyöt verkossa: -> Media 19

20 Suunnannäyttäjät Oman ohjelmansa teossa Duudsonit vakuuttavat toimivansa yhä samalla periaatteella kuin alkuvuosina puitteet ja budjetti vain ovat paisuneet. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki ohjelma

Fiksu kaupunki ohjelma Fiksu kaupunki ohjelma Tekesin ohjelmat ja Team Finland -ohjelmat Biotalous ja cleantech Digitalisaatio Hyvinvointi ja terveys Uudet liiketoimintaekosysteemit ja markkinoille vienti Arktiset meret 2013-2017

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus 27.10.2016 Tampereen kaupungin innovaatiopolitiikka Tampere on kaupunkistrategiansa ja elinvoimasuunnitelman mukaisesti lähtenyt voimakkaasti uudistamaan elinkeino-,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot