näköalat Mistä on kestävät kaupungit tehty? Positiivinen hulluus palkitsee Vientiä oppimisen osaamisesta Tekesin aikakauslehti Teema s. 10 s. 20 s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "näköalat Mistä on kestävät kaupungit tehty? Positiivinen hulluus palkitsee Vientiä oppimisen osaamisesta Tekesin aikakauslehti Teema s. 10 s. 20 s."

Transkriptio

1 näköalat Tekesin aikakauslehti Teema Mistä on kestävät kaupungit tehty? Positiivinen hulluus palkitsee Vientiä oppimisen osaamisesta s. 29 s. 20 s. 10

2 Sisältö Tervetuloa lukemaan uudenlaista Tekesin lehteä! Tekesin toiminnan muoto ja laajuus ovat viime vuosien aikana käyneet läpi merkittävän muutoksen. Perinteisesti tunnettujen tekniikan, tuotekeskeisyyden ja rahoituksen rinnalle ovat nousseet yritysten ja organisaatioiden toiminnan laajempi kehittäminen. Siksi oli aika sanoa hyvästi myös Tekesin lehden Tekniikan Näköalat -nimelle. Uusi Näköalat tarjoaa entistä leveämmän maiseman suomalaisyritysten tulevaisuuteen. Hyviä lukuhetkiä toivottaen Lehden toimitus Teema: Kestävä kaupunki Mistä on kestävät kaupungit tehty? Tulevaisuuden kestävän yhdyskunnan tulee tarjota asukkaille laadukas elinympäristö, olla taloudellisesti tehokas ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. 15 Mikä tekee hyvän kaupungin? kuva: ikrista keltanen Modernia jätehuoltoteknologiaa Shanghai World Expo näyttelyyn tulee Ecosir Groupin teknologialla toteutettu jätteiden putkikuljetin. 17 Viherkatto suojaa kuumuudelta 14 Helsingin ympäristöpolitiikka on Euroopan huippua Eurooppalaiskaupunkien vertailussa Helsinki sijoittuu Euroopan seitsemänneksi ympäristöystävällisimmäksi kaupungiksi. Kysymykseen vastaavat mm. kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistosta, kaupunginarkkitehti Oulusta sekä apulaiskaupunginjohtaja Haminasta Vancouver valittu maailman parhaaksi kaupungiksi elää Wien pärjäsi toisella sijallaan parhaiten eurooppalaisista kaupungeista. kuva: istockphoto kuva: istockphoto Suurkaupungissa puutarha saattaa löytyä korkealta. Esimerkiksi Tokiossa Roppongi Hillsin kauppakeskuksessa pilvenpiirtäjän huipulla kasvatetaan riisiä ja vihanneksia. Kankaanpää kaupunkien kärjessä Monessa ohjelmassa tehdään töitä kestävien ratkaisujen puolesta. Kankaanpää kaupunkien kärjessä Pohjoissatakuntalainen pikkukaupunki on hyvä esimerkki kun puhutaan kestävän kehityksen mukaisesta uusien asuinalueiden suunnittelusta. 2

3 3 pääkirjoitus 4 VALOKEILASSA 6 UUTTA TEKESISsÄ 9 uusia julkaisuja 20 SUUNNANNÄYTTÄJÄT Positiivinen hulluus palkitsee Kaveriporukan toilailuista alkunsa saanut Rabbit Films on osoittanut miten hulluus, sisu ja luovuus voivat tuottaa kansainvälisen menestystarinan. KASVUYRITYKSEN TARINA Laituriosaaja yhdistää innovaatiot, aktiivisuuden ja verkostot Harva yritys voi kehuskella sillä, että sen tekemiset näkyvät avaruuteen saakka. Suomalainen Marinetek voi. IDEASTA KONSEPTIKSI Laktoosittomat maitojuomat menestyvät maailmalla Valion patentoimia laktoosittomia maitojuomia myydään 12 maassa ja niiden vuotuinen liikevaihto on noussut yli 100 miljoonaan euroon. 29 RISTEYKSESSÄ Vientiä oppimisen osaamisesta Tärkein tekijä on ihminen Minä rakastan kaupunkeja. Asun kaupungissa ja vietän lomani mieluiten kaupungeissa. Kaupungit ovat ihmisten tekemiä inhimillisiä luomuksia, ihmisten pesiä. Kaupungeissa ei pääsääntöisesti tarvitse asua luonnon armoilla, vaan luonto on kesytetty puistoihin. Lomalla olen erityisesti sitä mieltä, että mitä suurempi kaupunki, sitä parempi. Tokio ja Pariisi ovat hyviä esimerkkejä kaupungeista, jotka eivät lopu kesken. Niissä voi samoilla tuntitolkulla putoamatta kaupungin reunan yli. Suurkaupungit kutittavat mielikuvitusta tarjoamalla aikamatkan tulevaisuuteen: onko tämä se suunta mihin Suomikin on kehittymässä? Romanttisimmatkin kaupungit on tehty karuista tykötarpeista: kivestä, asfaltista, betonista, teräksestä, lasista. Rakennukset yhdistyvät toisiinsa kaduilla, radoilla, tunneleilla, silloilla, viemäriverkoilla, vesiputkilla, sähköjohdoilla, puhelinlangoilla, valokuidulla. Mitä pidempiä nämä rakennuksissa asuvia ja toimivia ihmisiä yhdistävät verkostot ovat, sitä kalliimpaa ja tehottomampaa niiden rakentaminen ja ylläpito on. Tämä lienee ohjannut jo esi-isiämme rakentamaan talonsa vieri viereen. Hyvissä kaupungeissa palaset on järjestetty älykkäästi paikoilleen ja rakenteet suunniteltu esteettisesti miellyttäviksi. Turvallisuus, hyvä palvelu- ja koulutustarjonta, poliittinen vakaus, tehokas infrastruktuuri ja toimivat liikenneyhteydet ovat tunnusomaisia piirteitä hyviksi koetuille kaupungeille. Tulevaisuuden älykkäällä kaupungilla on pieni ympäristökuormitus, jotta se pystyy kilpailemaan hyvin koulutetusta, työnantajien himoitsemasta luovasta luokasta. Hyvän kaupungin tärkein tekijä onkin ihminen. Kaupunkijärjellä varustetut ihmiset ymmärtävät olevansa osa isompaa yhteisöä ja käyttäytyvät sen mukaan. He osaavat käyttää julkista liikennettä eivätkä jää seisomaan rullaportaiden yläpäähän. Kaupunkilaiset antavat toisilleen tilaa, mutta välittävät kuitenkin toisistaan. Pääkirjoitus Vientiin voisi sopia nykyisiäkin Suomen oppimisosaamisen tuotteita, kunhan vain jotkut tarjoaisivat niitä yhteistyössä kiinnostuneille ostajille, kirjoittaa teknologiajohtaja Eero Silvennoinen Tekesistä. Virpi Mikkonen Kestävä yhdyskunta ohjelman päällikkö Tekes 30 HYVÄ TYÖ Uutta virettä yrittäjille Helsingin Kruununhaan pienyrittäjät yhdistivät voimansa Tykesprojektissa, jolla vahvistettiin yrittäjien välistä yhteistyötä ja laajennettiin asiakaskuntaa. 34 NIMITYKSET 35 YHTEYSTIEDOT Numero JULKAISIJA Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TOIMITUS Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Soili Helminen, Anna-Maija Ikonen, Sanna Karvonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Soile Thalén TOIMITUSNEUVOSTO Mika Aalto, Mari Isbom, Raimo Haimi, Riku Mäkelä, Pia Mörk, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen Kansikuva: IstockPhoto Taitto: Mainostoimisto KPL Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Vammalan Kirjapaino Oy ISSN: Painos:

4 Valokeila Intiassa kaikki voi olla mahdollista tai mahdotonta Teksti: Pia Mörk Intia on maa, joka ei jätä ketään sen kokenutta kylmäksi. Maa pitää nimenomaan kokea ennen kuin edes haaveillee sen valtavista markkinoista ja yhteistyömahdollisuuksista. Viime vuoden lopulla Intiaan matkasi ennätyssuuri yritysvaltuuskunta Suomesta elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johdolla. Yli 120-hengen valtuuskunnassa on edustettuna 70 yritystä ja laaja joukko tiede- ja tutkimusyhteisön edustajia. Vierailun päätapahtuma on Suomen ja Intian korkean tason teknologiatilaisuus. Pelastetaan maailma tai edes Intia New Delhin Technology Summitin kolme teemaa olivat ympäristö ja energia, diagnostiikka sekä ICT. Yhteiseksi teemaksi nousi kuitenkin valtavien haasteiden voittaminen, pelastetaan maailma yhdessä nousi esiin monessa puheenvuorossa. Suomalaista osaamista voitaisiinkin käyttää monen Intiaa koskevan haasteen kampittamisessa. Luvut ovat tyrmäävia, kun muistaa intialaisia olevan noin 1,1 miljardia. Äärimmäisessä köyhyydessä alle dollarilla päivässä elää noin viidennes väestöstä. Lukutaidottomia intialaisista on 35 prosenttia. 60 prosenttia väestöstä on vailla terveydenhuoltoa. Käyttöveden kysynnän on ennustettu ylittävän tarjonnan vuonna Vain 20 prosenttia juomavedestä täyttää terveys- ja turvallisuusmääräykset. 600 miljoonaa ihmistä on sähköverkon ulkopuolella. Intia on maailman 4. suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Toisaalta: Intia on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Maalla on valtava kotimainen markkinapotentiaali. Se ohittanee Kiinan maailman väkirikkaimpana maana 2030-luvulla. Väestöstä 60 prosenttia on alle 25 vuotiaita. Intiassa on jo nyt arviolta miljoonan suuruinen kulutuskykyinen- ja haluinen keskiluokka. Maa on merkittävä teknisen ja tieteellisen työvoiman kouluttaja. Vuosittain valmistuu insinööriaineita opiskellutta opiskelijaa. Uusia matkapuhelinkäyttäjiä tulee noin 8 miljoonaa kuukaudessa. kuva: Pia Mörk kuva: istockphoto Lue lisää verkkosta: Uutiset Intiassa kaikki voi olla mahdollista tai mahdotonta kuva: Pia Mörk 4

5 Futuristista yhteistyötä Teksti: Pirjo Rötkönen MITin tutkija, tohtori Shoumen Datta on viime vuosikymmenellä osallistunut Suomessa lukuisiin kehitysprojekteihin. Tällä kertaa hänellä on mielessä vielä jotakin suurempaa: futuristinen yhteisprojekti, jolla on onnistuessaan kauaskantoiset seuraukset ei vain Suomelle, vaan koko maailmalle. Tavoitteenani on käynnistää kehitystyö, jossa Suomen erittäin edistyksellisestä sähköverkosta kehitettäisiin älyverkko, jonka avulla voitaisiin optimoida sähkön kulutusta. Energiansäästöt olisi mahdollista saavuttaa sähkön jakelua optimoimalla: kulutuspiikki yhtäällä voidaan kompensoida siirtämällä energiaa toisaalta. Sähköverkosta on mahdollista tehdä tuottajan ja kuluttajan välinen käyttöliittymä, Shoumen Datta kuvailee suunnitelmiaan. Suomalaisilla cleantech-yrityksillä mahdollisuuksia myös USA:ssa Teksti: Anna-Maija Ikonen kuva: istockphoto Suomalainen sähköverkko voisi toimia mallina tulevaisuuden sähköverkoille eri puolilla maailmaa ja ennen kaikkea se tarjoaisi Suomen teollisuudelle valtavat mahdollisuudet kehittyä alan globaaliksi tiennäyttäjäksi. Lue Dattan ajatuksia yritysten menestystekijöistä: sille yrityksille, toteaa teknologia-asiantuntija Kari Herlevi Tekesistä. Pohjoismaat ovat tehneet yhteistyötä cleantech-alueella Nordic Green -hankkeen alla. Nyt tehty raportti täydentää tätä toimintaa. Vuoden 2010 päätapahtuma Piilaaksossa, Kaliforniassa on Nordic Green II seminaari : events/live/nordic-green-ii/ Suomalaisyritysten tulisi ymmärtää nykyistä paremmin USA:n markkinamahdollisuuksia energia- ja ympäristöalueella sekä tunnistaa menestyksen kannalta keskeiset yhteistyötahot. Pärjätäkseen USA:n puhtaan teknologian markkinoilla yritysten olisi myös oltava valmiita sitomaan tarvittavia resursseja. Tämä käy ilmi Tekesin ja Finpron tekemästä selvityksestä USA:n Cleantech-markkinoista. USA:n hallitus on varannut elvytysohjelmassaan 83 miljardia puhtaan teknologian sijoituksiin uusien työpaikkojen luomiseksi. Myös pääomasijoittajat ovat sijoittaneet aktiivisesti alan yrityksiin. Sijoittajat etsivät nyt yrityksiä, joissa teknologiaan liittyvät haasteet on ratkaistu. Esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut tulevat tarjoamaan USA:ssa paljon mahdollisuuksia IT-yrityksille. Tämä alue on tähän asti nähty lähinnä yhtiöiden toimintana, mutta IT- ja erityisesti ohjelmistoyritykset ovat nyt vahvasti tulossa näille markkinoille ja luovat uusia liiketoimintamalleja sovelluksille. Tässä olisi mahdollisuuksia myös suomalaiwww.tekes.fi/biorefine Julkaisut ja linkit Cleantech Mapping the Opportunities Cleantech USA kuva: istockphoto kuva: noora ojala Esko Helminen toimitusjohtaja, Suomen Elektropinta Oy Käynnistämme parhaillaan yrityksessämme uudenlaista materiaali- ja pinnoitusteknologian yhdistävää teollistavaa tuoteoptimoinnin konseptia, joka muuttaa kokonaan oman toimialani perinteistä toimintatapaa. Siksi luen mielelläni yrityksistä, jotka toimivat jollain muulla toimialalla. Muiden esimerkeistä saan oivalluksia, jotka avaavat omaan toimintaan uusia näkökulmia. Tässä lehdessä kiinnostavin on Marinetekia koskeva juttu (s. 24). Yrityksen tarina on hieno ja se on innostava esimerkki, jonka tekemisiä olen seurannut muutenkin. Myös Tekesin ohjelmia ja palveluja koskevat uutiset ovat tärkeitä, koska etsin niistä yhteyksiä, jotka voisivat hyödyttää omaa yritystäni. Lehti vahvistaa käsitystäni Tekesistä ajan hermolla olevana tekijänä. Yritysten menestymisen esteenä ei ainakaan ole se ettei Tekes panostaisi oikeisiin asioihin. Yksilöllisestä lääkehoidosta uusi kasvupohja suomalaiselle lääkealalle Lääketeollisuuden toimintaympäristö on mullistunut muutamassa vuodessa ja alan toimintatapa ja kannattavuus on joutunut koetukselle. Murroksen myötä yksilöllinen lääkehoito voi tuoda suomalaisille pk-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Personoinnin avulla potilaista pystytään tunnistamaan entistä tarkempia alaryhmiä, joille voidaan tarjota yksilöllisesti tehokkainta lääkeainetta. Kohdennettu lääkehoito tehostaa kroonisten sairauksien hallintaa, nopeuttaa sairauksista paranemista ja siten laskee hoidon kokonaiskustannuksia ja parantaa hoidon laatua. Globaali kilpailu lääkealalla on kiristynyt nopeasti, eikä kalliille lääkekehitystyölle tahdo löytyä maksajia. Uusien lääkkeiden kehityskustannukset kasvavat, ja siksi suuryritykset ovat nyt aiempaa valmiimpia ostamaan sopivaa osaamista ulkopuolisilta kumppaneilta. Lukijan tärpit 5

6 Uutta Tekesisä Groove käyntiin Tekes käynnisti vuoden alussa uuden ohjelman energia-alalle. Groove - Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä -ohjelman päätavoite on nostaa suomalaisten uusiutuvan energian pk-yritysten liiketoimintavalmiuksia ja kansainvälistä kilpailukykyä osaamista ja verkostoja kehittämällä. Groove-ohjelmassa tarjotaan palvelua liiketoimintavalmiuksien kehittämisessä ja erityisesti kansainvälisten verkostojen hankkimisessa. Tavoitteena on, että ohjelmaan valittujen yritysten kansainvälinen liiketoiminta kasvaa ja samalla Suomeen saadaan uusia kansainvälisesti toimivia kasvuyrityksiä uusiutuvan energian sektorille. Ohjelmassa etsitään uusia keinoja myös teknologian nopeampaan kaupallistamiseen. Kuluttajalähtöisyyteen kiinnitetään erityishuomiota kuluttajien roolin kasvaessa sekä innovaatiotoiminnassa että teknologian kehittämisessä. Groove-ohjelma on käynnissä vuosina Sen budjetti on noin 96 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin puolet ja loput ohjelmaan osallistuvien yritysten rahoitusta. Groove-nimi viittaa ohjelman kansainvälisyyteen. Termi tulee ohjelman englanninkielisestä nimestä Growth from Renewables. kuva: istockphoto Sosiaalisen median kuva: istockphotorooli kasvaa Mietitkö miten yrityksesi voisi markkinoida tuotteitaan sosiaalisen median avulla? Voisit tehdä paljon enemmänkin. Yhteisömedian keinoin voi päästä pelkkää asiakasmarkkinointia syvemmälle. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös organisaation sisäisten toimintatapa- ja prosessiongelmien avaamiseen tai tuotekehityksen aktivointiin, kertoo Tekesin kehittämispäällikkö Riku Mäkelä. Ideoita sosiaalisen median uusista käyttötavoista ja esimerkkejä maailmalta on käyty läpi Tekesin signaalisessioissa. Erään yrityksen uusien tuotteiden määrä nousi sosiaalisen median avulla vuodessa neljästä kahteenkymmeneen ja itse innovointitavasta syntyi yritykselle uusi palvelutuote. Avoin ideointikanava moninkertaisti uusien idearaakileiden määrän ja yhä useampi idea eteni varsinaiseen tuotekehitysputkeen, Mäkelä kertoo. Sairaanhoitopiirissämme suhtaudutaan ennakkoluulottomasti uusiin ajatuksiin ja halutaan olla ajan hermolla. Olisi kiinnostavaa kuulla enemmän tavoista, joilla sosiaalista mediaa on hyödynnetty julkisella sektorilla tai sosiaali- ja terveydenhuollossa, kertoo signaalisessioon osallistunut Satakunnan sairaanhoitopiirin hankekoordinaattori Mari Niemi. Lisätietoa: tori.tekes.fi/signaalit 6

7 Vigolla kasvuun Vigon tavoitteena on houkutella julkisen sektorin kannustimilla parhaat, kansainvälisesti kokeneet, yrityskehityksen huippuosaajat kehittämään alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä. Hiljakkoin julkistetussa Suomen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa peräänkuulutettiin kasvuyrityksiä. Kiihdyttämöt ovat konkreettinen keino kasvuyritysten edistämiseen, sanoo ohjelmasta vastaava teknologia-asiantuntija Liisa Rosi Tekesistä. Vigo-ohjelma polkaistiin liikkeelle keväällä Tekes on tehnyt jo seitsemälle Vigo-ohjelman yritykselle rahoituspäätöksen nuorten innovatiivisten yritysten esivaiheen rahoituksesta, ja lisää hakemuksia on käsittelyssä. Veraventure Oy:ssä on rahoitettuja hankkeita yksi, mutta alkuvuoden aikana on odotettavissa vielä 3-4 päätöstä Vigo-ohjelmassa kiihdytettäville yrityksille. Vigo-kiihdyttämöt, Tekes ja Veraventure tekevät tiivistä yhteistyötä kiihdytettävien yritysten kasvun varmistamiseksi. Kiihdyttämöjen kokeneiden ammattilaisten valmennuksessa yrityksillä on loistava mahdollisuus vahvistaa liiketoimintaansa ja edetä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, Rosi jatkaa. kuva: istockphoto Kotitalot kuntoon - kannustekilpailu taloyhtiöille Taloyhtiöille suunnattu kilpailu käynnistyy tammikuussa 2010 alueellisena ja huipentuu valtakunnalliseksi yleisöäänestykseksi toukokuussa Tekes on yksi kilpailun järjestäjistä. Sarjat 1) Vuoden 2010 taloyhtiöteko 2) Vuoden 2010 putkiremontti 3) Ideasta innovaatioksi kuva: markus sommers 7

8 Uutta Tekesissä Tekes valmistelee uusia ohjelmia Seuraa ohjelmien valmistelua Tekes valmistelee kolmea uutta ohjelmaa, jotka vastaavat eri tavoin yritysten ja tutkimusmaailman tarpeisiin tulevaisuudessa. Selviteltäviä aiheita ovat ilmastotalous, langaton tietoliikenne ja oppimisympäristöt. Mikäli Ilmastotalous-ohjelma käynnistyy, siinä selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia elinkeinoelämään. Tulevaisuudessa yritykset tarvitsevat tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista markkinoihin. Esimerkiksi energiasektori sekä metsä- ja elintarviketeollisuus ovat uusien haasteiden edessä. Langaton tietoliikenne murroksessa -ohjelmalla haluttaisiin lujittaa tietoliikennealan osaamista ja löytää uusia sovelluskoh- teita. Langattoman tietoliikenteen määrän on arvioitu satakertaistuvan vuoteen 2015 mennessä, mikä pakottaa tehostamaan taajuuksien hyödyntämistä ja verkkojen vaatiman energian käyttöä. Koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen kehitys luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Oppimisympäristötohjelman aiheina olisivat uudet oppimisympäristöt, opetusmenetelmät, opetussisällöt, kokeilualustat ja elinikäinen oppiminen. Ohjelmassa olisi tarkoitus kehittää myös työelämän oppimisympäristöjä. Ohjelmavalmistelu ei välttämättä johda ohjelman käynnistymiseen. 8

9 Tekesin ohjelmien esitteitä Serve - Pioneers of Service Business Serve-ohjelmalla parannetaan palvelujen kilpailukykyä ja edistetään uusien palvelukonseptien ja -liiketoimintamallien syntymistä. Ohjelman esite englanninkielisenä. Turvallisuus Tekesin turvallisuus-ohjelma kattaa laajan kirjon aiheita tietoturvallisuudesta teollisuuden tuotantoprosesseihin, liikenteeseen ja logistiikkaan, elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä ympäristön tilan seurantaan ja kriisienhallintaan. turvallisuus_esite_suomi_pdf Vapaa-ajan palvelut Vapaa-ajan palvelujen ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä vapaa-ajan palvelujen innovaatio- ja liiketoimintaa. Ohjelma tähtää systemaattiseen ja innovatiivisten palvelukonseptien luomiseen. vapaa-ajan_palvelut_esite_pdf Uusia julkaisuja Tekesin katsauksia Itseuudistumisen kapasitetti ja alueelliset innovaatiopolitiikat 263/2009 Tekesin rahoittamassa kolmevuotisessa ( ) projektissa SelfRenewal Capacity of Clusters etsittiin innovaatiopolitiikan peruselementtejä itseuudistumisen kapasiteetin näkökulmasta. Vain pdf-julkaisuna itseuudistumisen_kapasiteetti_pdf Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa 251/2009 Kisa kansainvälistyy sääpalveluiden koti- ja vieraskentillä. Suomalaisyritykset havittelevat isompaa jalansijaa maailman markkinoilla muun muassa mobiilisääpalveluilla. Vain pdf-julkaisuna saapalvelut_pdf Palvelujen kansainvälistymisen muodot ja polut 265/2009 Selvitys tarjoaa käytännönläheisen tietopaketin siitä, millaisia tekijöitä on palvelujen kasvun ja kansainvälistymisen takana ja millaisia ovat palveluyrityksen kansainvälistymisen muodot ja tavat. Erityisesti valotetaan niitä erityiskysymyksiä, jotka liittyvät liike-elämän asiantuntijapalvelujen (KIBS) kansainvälistymisen kasvuun. Vain pdf-julkaisuna document/43701/palvelujen_ kansainvalistyminen_pdf Tekesin muita julkaisuja Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus Rahoitus kannustaa työpaikkoja kehittämään uusia toimintatapoja ja parantamaan näin tuottavuutta ja työelämän laatua. tekes_tyke_esite09_pdf Finland Focus on the economy and technology 2010 Lehti esittelee suomalaisen osaamisen parhaita paloja englanniksi. focus/38253/ (digipaper) /www.tekes.fi/en/ document/44182/focus_2010_pdf (pdf) Uutisia Tekesistä myös sähköpostilla Tilaa joka toinen viikko ilmestyvä Tekesin sähköinen uutiskirje sähköpostiosoitteeseesi. Uutiskirje on kooste Tekesin kotisivulla ilmestyneistä uutisista, tapahtuma- ja hakuilmoituksista sekä uusista julkaisuista. Tee tilaus osoitteessa Lataa julkaisut pdf-tiedostoina tai tilaa paperiversiot osoitteessa Julkaisut ovat maksuttomia. 9

10 kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo Uuno Laukan kokoelma Kestävä kaupunki MistÄ on kestävät teksti: annukka berg Eri väreillä maalattuja rintamamiestaloja seisoo vieri vieressä Oulun Karjasillan raitilla. Talvisessa maisemassa voi nähdä mummon, joka lykkii potkukelkkaa kohti kauppaa. Kesäisin täällä kukkivat syreenit, kertoo asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Jarkko Väisänen. Ei uskoisi, että ollaan runsaan kilometrin päässä Oulun keskustasta. 10

11 Viime vuonna Suomen parhaaksi valittu asuinalue, Oulun Karjasilta vuonna Puutarhaidylleistä, ubiikkiutopioista, sähköisistä palautteista... kaupungit tehty? ulun Karjasilta valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi asuinalueeksi. Alueella seitsemän vuotta asunut Jarkko Väisänen kuvailee kotiympäristöään tiiviiksi mutta puutarhamaiseksi ja kodikkaaksi. Suomen parhaan asuinalueen valinnassa mukana olleet asiantuntijat korostavat myös yhteisöllisyyttä: asukasyhdistys toimii aktiivisesti ja järjestää paitsi käytännön asioita myös lasten hiihtokilpailuja ja kesäjuhlia. Ihmiset tekevät alueen. Täällä asuu väkeä sinkuista lapsiperheisiin ja eläkeläisiin, Väisänen kiteyttää. Joku vääräleuka on todennut, että suomalainen haluaa asua omassa talossa keskellä kaupunkia järven rannalla. Jos järvi jätetään laskuista pois, tämä mahdottomaksi ajateltu yhtälö toteutuu Karjasillan kohdalla. Monet muut suomalaiset ovat kuitenkin päätyneet toteuttamaan puutalounelmaansa kaukana kaupungin valoista. Ja nyt ympäryskuntien soita kuokkivista jusseista on tullut vakava haaste, kumipyörillä kulkeva ilmasto-ongelma. Nykyinen energiaa tuhlaava elämänmuoto ei ole tulevaisuudessa ympäristön ja talouden kannalta mahdollinen, toteaa asuntoministeri Jan Vapaavuori. Kestävää yhdyskuntaa tavoiteltaessa erityisesti liikkumistarpeen vähentäminen on keskeistä. Pitäisikö nurmijärveläiset siis houku- 11

12 kuva: krista keltanen kuva: Olli-Pekka Orpo Kestävä kaupunki Marketta Kyttä etsii asukkaiden urbaaneja onnen paikkoja pehmogismenetelmällä. Jarmo Eskelisen kestävässä kaupungissa digitaalinen maailma sulautuu saumattomasti yhteen reaalimaailman kanssa. tella uudisasukkaiksi esimerkiksi tornitalosuunnitelmistaan tutuksi tulleelle Keski-Pasilan alueelle? Tähän nurmijärveläiset tuskin suostuisivat. Asumisväljyys on selkeästi yksi nurmijärveläisten arvostamista seikoista, kertoo Keski- Uudenmaan kuntien parissa tutkimusta tehnyt ympäristöpsykologian erikoistutkija Marketta Kyttä. Ja vaikka yhdyskuntarakenteen tiiviyteen tähdättäisiinkin, sama eheytymisaste voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Jakomäen lähiössä Helsingissä tiiviys on samaa luokkaa kuin vanhassa Raumassa, Kyttä selvittää. Tärkeä kysymys on, minkälaisen tiiviyden ihmisen kokevat hyväksi. PehmoGIS kertoo urbaanin onnen paikat Marketta Kyttä toimii tutkijana Urbaani onni -hankkeessa. Sen vielä edessä olevana tehtävänä on selvittää, millä edellytyksillä urbaani ympäristö voidaan kokea esimerkiksi kauniiksi, ilmapiiriltään hyväksi ja tekemisen mahdollisuuksia tarjoavaksi. Hankkeessa käytettävä pehmogis-menetelmä linkittää kokemuksellisen tiedon tiettyyn paikkaan. Käytännössä pehmogis-kyselyyn osallistujaa pyydetään esimerkiksi merkitsemään verkossa olevaan karttaan paikkoja, joissa hän tuntee onnen tai vastaavasti inhon väristyksiä. Merkintöjä voi myös kommentoida. Olemme keränneet pääkaupunkiseudulta jo yli 3000 vastausta, Marketta Kyttä kertoo. Alustavien vilkaisujen pohjalta onnen paikka näyttää pääkaupunkiseudullakin olevan usein jokin vehreä ympäristö, mutta myös koti, kirjasto tai baari voivat olla paikkoja onnen tuntemuksille. Kaikissa tutkimuksissa tulee yleensä esiin, että suomalaiset arvostavat asuinalueessaan turvallisuutta, rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä, Kyttä selvittää yleistilannetta. Mutta kun aletaan miettiä, miten näitä arvoja edistetään, tilanne menee monimutkaisemmksi. Jos halutaan tukea yhteisöllisyyttä ja arkiliikuntaa, eheä yhdyskuntarakenne näyttää edistävän näitä tarkoituksia. Toisaalta taas väljempi ja luonnonläheisempi asuminen näyttäisi tukevan turvallisuuden tunnetta ja lähiympäristön elettävyyden kokemusta. Aina ensimmäinen mielikuva ei vastaa todellisuutta. Esimerkiksi Turussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että vuotiaat lapset harrastivat vähemmän arkiliikkumista väljästi kuin tiiviimmin rakennetuilla alueilla. Mielikuva lapsiperheystävällisestä alueesta koki muodonmuutoksen. Urbaani onni -hankkeessa Raja-aidat erityisen pidettyjä tai inhottuja paikkoja voidaan analysoida vaikkapa sen osalta, paljonko niissä putoavat asioita kokeilemalla. asuuu ihmisiä, tai mikä on paikan viheralueiden osuus. PehmoGISillä voidaan onkia hil- 12

13 kestävää kehitystä kuva: Marketta Väisänen ja Pauli Jussila Modernia jätehuoltoteknologiaa teksti: sanna karvonen kuva: Ecosir Group Jarkko Väisäsen mielestä Oulun Karjasilta on hyvä yhdstelmä yhteisöllisyyttä ja omaa rauhaa. jaista tietoa asukkaiden syvistä riveistä, Kyttä sanoo. Jos olemassaolevia yhdyskuntia ryhdytään tiivistämään täydennysrakentamisella, pehmogis voikin olla arvokas väline. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi ihmisille tärkeiden kohteiden suojelemiseen ja alueen keskeisten kulkureittien elävöittämiseen. Jo tänään on tehtävä päätöksiä vajaakäyttöisten alueiden täydennysrakentamisesta, linjaa ministeri Jan Vapaavuori. Asukkaiden lisäksi myös elinkeinoelämä pitää kutsua talkoihin kestävien kaupunkien puolesta. Ekotehokkaita kaupunkikonsepteja Suomalaiset arvostavat turvallisia, rauhallisia ja luonnonläheisiä asuinalueita. Jarmo Elukka Eskelinen toimii johtajana Forum Virium Helsingissä. Forum Viriumissa luodaan digitaalisia palveluja ja sisältöjä esimerkiksi terveydenhoitoon, koulutukseen ja liikenteeseen. Hanke kytkeytyy elimellisesti Keski-Pasilan ratapihan tilalle nousevaan uuteen kaupunginosaan. Uudenlaiset asumisen tavat synnyttävät uudenlaista liiketoimintaa, taustoittaa Eskelinen. Suomalainen Ecosir Group Oy suunnittelee ja valmistaa yhdyskuntaja biojätteen putkikuljetusjärjestelmiä rakennettuun ympäristöön. Yrityksen mission on innovaatioiden avulla tehostaa jätehuoltoa ja tehdä rakennetusta ympäristöstä viihtyisä, turvallinen ja terveellinen ihmisten elää ja työskennellä. Ecosir Group Oy:n kehittämä biojätteen putkikuljetusjärjestelmä on hygieeninen ja taloudellinen tapa biojätteen lajitteluun, kun jätteen määrä on suuri tai jäte muuten aiheuttaa ongelmia. Järjestelmä soveltuu esimerkiksi ravintoloihin, myymälöihin, sairaaloihin ja teollisuuslaitoksiin. Myös asuinkerrostalossa tai -korttelissa voidaan biojäte kerätä putkikuljettimella suoraan keittiöistä. Jäteasema integroidaan esimerkiksi tiskipöytään. Ecosir Groupin putkikuljetin on käytössä useissa julkisissa kohteissa. Esimerkiksi Helsingissä Kampin keskuksessa se kerää kierrätettävät ja ei-kierrätettävät jätteet kolmesta asuinkerrostalosta, kolmesta toimistotalosta, Kampin kauppakeskuksesta, bussiterminaaleista ja ravintoloista. Myös Kiinaan Pekingin Olympialaisten kongressikeskukseen on toimitettu järjestelmä, ja Shanghai World Expo näyttelyyn tulee Ecosir Groupin teknologialla toteutettu putkikuljetin. Molemmissa kohteissa on kilometreittäin putkistoa jäteasemineen. Putkikuljetus vähentää alueellisten päästöjen ja kokonaispäästöjen määrää. Pitkällä aikavälillä putkikeräys on kokonaistaloudellisesti selvästi perinteistä järjestelmää edullisempi, toteaa johtaja Marko Sevón Ecosir Group Oy:stä. 13

14 Kestävä kaupunki Jakomäen lähiö on yhtä tiivis kuin vanha Rauma. suunnittelu on liian usein sitä, että piirretään fyysistä muotoa jollekin, mikä on jo aiemmin lyöty lukkoon. Kestäville kaupungeille pitää luoda konsepteja. Elukka Eskelisellä on visionäärin maine ja monipuolinen tausta media- ja kulttuurialoilla mutta myös arkkitehtuurissa. Suomen globaalissa mittakaavassa energiatehokas perusrakentaminen pitäisi hänen mielestään kirittää ilmastonmuutosaikaan sopivaksi. Ja sitten Ikea-ajattelu pitäisi yhdistää rakennusosaamiseen. Joka tapauksessa kaupunkeja ei voida kehittää pelkästään rakennusteollisuuden ehdoilla, sillä pääomaintensiiviset alat tuppaavat olemaan konservatiivisia, Eskelinen pohtii ja kutsuu kuluttajia ja lainsäätäjiä kehityksen johtajiksi: Ympäristömääräyksillä luodaan Suomeen tuotekehitystä ja siten tulevaisuuden menestyjiä. Ympäristöministeriö on ottanut kopin Eskelisen haasteesta. Rakennusten energiatehokkuutta koskevia rakentamismääräyksiä on juuri kiristetty, ja niitä tullaan edelleen kiristämään muutaman vuoden kuluttua, toteaa ministeri Vapaavuori. Ministeriö toimii aktiivisesti myös kaupan sijainnin ohjauksessa, koska kauppa vaikuttaa merkittävästi yhdyskuntien rakenteeseen, toimivuuteen ja liikennemääriin. Sekä Vapaavuori, Eskelinen että Kyttä pitävät keskeisenä sitä, minkälaista elämää jokin alue kokonaisuutena mahdollistaa. Kaupunkeja pitää suunnitella kokonaisvaltaisesti. Kodin ja asiointipaikkojen etäisyyden lisäksi tärkeitä ovat työmatkat. Työpaikat syntyvät isompiin keskuksiin, Eskelinen arvioi. Toisaalta kestävässä kaupungissa tärkeä osa palvelurakennetta ovat digitaaliset palvelut, jotka eivät ole niin paikkasidonnaisia. Kohti asukkaiden arjen ymmärrystä ja uusia suunnittelumalleja Lopulta kestävien kaupunkien luomisen haastavana puolena on se, että ihmiset saattavat reagoida muutoksiin odottamattomasti. Helsingin ympäristöpolitiikka on Euroopan huippua Ympäristöpolitiikka Hiilidioksidipäästöt Energia Eurooppalaiskaupunkien vertailussa Helsinki sijoittuu Euroopan seitsemänneksi ympäristöystävällisimmäksi kaupungiksi. Maanosan ekoin kaupunki on Kööpenhamina. Helsinki sijoittuu kärkisijoille ympäristöpolitiikassa: Helsinki on Euroopan ensimmäinen kaupunki, jolla on kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Myös 4 kansalaiset ovat aktiivisia ja ympäristötietoisia. Ilmanlaatu 2 0 Rakennukset Helsingin sijoitusta laskee erityisesti korkea energiankäyttö, joka johtuu osittain kylmästä ilmastosta, mutta myös elintason mukanaan tuomasta kulutuksesta. Lähde: Green City Index, Siemens Oy Jätteiden hyötykäyttö ja maankäyttö Vesi Liikenne Helsinki Paras Keskiarvo kuva: istockphoto 14

15 Gallup Mikä tekee hyvän kaupungin? Asuntoministeri Jan Vapaavuori haluaa tuoda esiin kestävien yhdyskuntien synnyttämät hyödyt. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Moninaisuus on kaupunkimaisen elämän ja elinympäristön keskeisimpiä ulottuvuuksia. Samalla elävyys ja muuntuvuus - jota esimerkiksi erilaisten tilojen väliaikaiset käytöt mahdollistavat - on hyvän kaupungin ominaisuuksia. Samalla kun pitää huolehtia siitä, etteivät yksittäiset alueet tai väestöryhmät putoa riittäväksi määritellyn tason alapuolelle, tulisi erilaisuutta tukea resurssina ja positiivisena ulottuvuutena. Jari Heikkilä Dosentti, TkT, arkkitehti SAFA Kaupunginarkkitehti Rakennusvalvontavirasto Oulun kaupunki Oulu on Pohjois-Suomen kasvava keskus, jolla on kansainvälisestikin positiivinen imago innovativiisena yliopisto- ja teknologiakaupunkina. Oulu sijaitsee kauniissa pohjoisessa ympäristössä meren ja jokisuiston äärellä. Oulun kaupunkikuva kehittyy ja kaupunkirakenne tiivistyy määrätietoisen suunnittelun ansiosta. Kari Halonen Haminan apulaiskaupunginjohtaja Haminan vetovoimatekijät ovat sijainti, riittävä ja laadukas työvoima, turvallisuus, satama ja sen tarjoamat mahdollisuudet yritystoiminnalle sekä tehokkaat ja laadukkaat palvelut viihtyisässä historiallisessa kaupunkiympäristössä meren rannalla. Googlen palvelinkeskuksen ja WinWindin tehtaan saaminen Haminaan merkitsevät loistavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, koska nämä molemmat tuovat tullessaan Haminaan aivan uutta energia- ja teknologiateollisuuteen liittyvää toimintaa. Raoul Grünstein Kulttuurikeskus Korjaamon toimitusjohtaja Kaupunki on parhaimmillaan kuin hyvä luontokokemus. Moninaisuudesta löytyy jotain uutta, suuria ja pieniä ihmetyksen aiheita. Samaan aikaan voi olla sekä jännittynyt että turvallinen olo. Puiden, sammalten, pilvien ja kallioiden sijaan kaupungissa kohtaa ihmisiä ja näiden aikaansaannoksia. Asuntoministeri Jan Vapaavuori Minkälaisia tulevaisuuden kestävät yhdyskunnat voisivat olla Suomessa? kestävän yhdyskunnan tulee tarjota asukkaille laadukas elinympäristö, Tulevaisuuden olla taloudellisesti tehokas ja kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa energiatehokas rakennuskanta yhdistyy laadukkaaseen lähiympäristöön ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen. Kestävässä yhdyskunnassa on mahdollista elää hyvää elämää vain vähän ympäristöä kuormittaen. Ihmisten omien toimintatapojen merkitystä ei kuitenkaan pidä unohtaa, koska energiatehokkainkaan yhdyskunta ei riitä takaamaan parasta mahdollista lopputulosta, vaan tarvitaan asukkaiden sitoutumista myös arkielämän kestäviin käytäntöihin. Ketkä toimivat Suomessa kestävän kaupunkikehityksen suunnannäyttäjinä? Suomessa esimerkiksi Tampereen seudun ilmastostrategia on hyvä alku. Yhdyskuntarakenteen hallinnassa taas Kuopio ja Hyvinkää ovat kunnostautuneet. Kouvola on pitänyt kestävän kehityksen tavoitteita strategioissaan keskeisesti esillä usean vuoden ajan. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman ja Sitran energiaohjelman avulla on synnytetty useita julkisen ja yksityisen sektorin kehittämishankkeita. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke luo parhaillaan kunnille työkaluja ja toimintamalleja, joilla kunnan, elinkeinoelämän ja asukkaiden toimintaa kehitetään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa on yksityisten yritysten lisäksi mukana viisi kuntaa: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki. kuva Matti Karjanoja 15 15

16 Kestävä kaupunki Ihmisten urbaani arkielämä voidaan virittää ympäristön kannalta kestäväksi. Mutta mitä jos väki alkaakin paeta joka viikonloppu maaseudun rauhaan? Tai jos ulkomaan lomamatkat hypähtävät kasvuun? Pitäisi olla lisää sellaista tutkimusta, joka ottaa huomioon rakentamisen, kokemuksellisuuden ja arjen piirteiden kokonaisuuden, pohtii Marketta Kyttä. Kestävää yhdyskuntarakennetta tuskin saadaan aikaan ainakaan sillä, että monistetaan yhtä patenttiratkaisua kaikkialle. Esimerkiksi ihmisten näkemykset siitä, minkälainen luonnonympäristö on hyvä, vaihtelevat selvästi. Suomessa ei ole tehty systemaattista arviointitutkimusta rakentamisesta, vaikka muuten kaikkea arvioidaan, Kyttä kritisoi. Hän kaipaa seurantatietoa esimerkiksi siitä, miten jokin alue on koettu ennen täydennysrakennushankkeen alkua ja taas sen jälkeen. Tällaiseen pehmogis tarjoaa oivan välineen. Jarmo Eskelinen painottaa myös asukkaiden varhaisempaa, jatkuvampaa ja monipuolisempaa kuulemista. Hyvä ratkaisu voisi olla esimerkiksi New Yorkin malli, jossa kaupunkiin voi olla yhteydessä milloin tahansa Onnen paikka voi olla myös koti, kirjasto tai baari. yhteen numeroon soittamalla. Yhteydenoton helppous antaa kuvan siitä, että kaupunki välittää. Eskelinen ehdottaisi kaupunkisuunnitteluun myös avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja Wikipediasta tuttua toimintatapaa, jossa kaikki halukkaat pääsevät luomaan yhteistä asuinaluetta. Tällaisen toimintatavan peruskivenä on avoimesti käytettävissä oleva tieto. Kun tietoa on tarjolla, sen päälle voidaan luoda liiketoimintaa, mikä lisää tiedon käytettävyyttä, Eskelinen selvittää. Myös ministeri Jan Vapaavuori painottaa, että matka kestäviin kaupunkeihin edellyttää perustavan laatuista ajattelun muutosta esimerkiksi kaavoituksessa, liikenneratkaisuissa ja rakentamisessa. Loputon suunnittelu ei kuitenkaan edistä asiaa, Jarmo Eskelinen haastaa. Pitää edetä toiminnan kautta. Raja-aidat putoavat asioita kokeilemalla. Kestävä kehitys Tekesin ohjelmissa Kestävä yhdyskunta Rakennusten energiatehokkuus Energiatuotanto Yhdyskuntarakenne Hyvinvointi ja terveellisyys Tila Asumisen, työnteon, palveluiden ja oppimisen tilat Tilojen uudet käyttäjätarpeet Virtuaalinen, sosiaalinen ja fyysinen tila ICT ja uudet palvelut Toiminnalliset materiaalit Kestävän kehityksen mukaiset materiaaliratkaisut Uudet energiatekniikan materiaalit Rakennettu ympäristö Korjaus- ja perusparantaminen Infrastruktuuri Hyvinvointirakentaminen Prosessit ja palvelut, hankintatavat, kokonaisratkaisut Polttokennot Polttokennoteknologia Polttoaineet ml. vedyn tuottaminen, jakelu ja varastointi Ubicom Sulautettu tietotekniikka Älykäs liikenne Langattomat sensoriverkot Kotien digitalisoituminen Ympäristön turvallisuus ja paremmat palvelut Vesi Tehokas vedenkäyttö Puhtaan veden laadunhallinta Vesiomaisuuden ja riskien hallinta Symbio Ympäristöystävälliset prosessit Ympäristönpuhdistus Prosessien ekotehokkuus 16

17 Viherkatto suojaa kuumuudelta Vancouver valittu maailman parhaaksi kaupungiksi elää teksti: Eeva Landowski kuva: IstockPhoto Suurkaupungissa puutarha saattaa löytyä korkealta. Esimerkiksi Tokiossa Roppongi Hillsin kauppakeskuksessa pilvenpiirtäjän huipulla kasvatetaan riisiä ja vihanneksia. Viherkattoja käytetään rakennusten viilentämiseen sekä sadevesien keräämiseen ja kierrättämiseen. Kaupungeissa lämpötila saattaa nousta kesäisin huomattavasti muuta ympäristöä korkeammaksi, jolloin istututukset auttavat lämmönsäätelyssä ja hillitsevät niin kutsuttua urban heat island -ilmiötä. Kattojen lisäksi monissa kaupungeissa hyödynnetään viherseiniä, jotka voivat peittää kokonaisia rakennuksia. Tokiossa myös yksityiset ihmiset ovat alkaneet hyödyntää kasveja kotiensa viilentämisessä. Markkinoilla on monenlaisia ratkaisuja, joiden avulla seinälle voi istuttaa köynnösten lisäksi jopa pensaita ja puita. Kattojen kasvimaat ja elävät seinät kasvattavat suosiotaan nopeasti. Euroopassa viherkattoja suositaan esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Suomessa ne ovat vielä harvinaisia. Täällä päin puistoja ja metsää löytyy helpommin kuin suurkaupungeissa eikä kuumuus ole vielä kesäisin noussut vakavaksi ongelmaksi. teksti: Soile Thalén kuva: IstockPhoto Economist Intelligence Unitin (EIU) mukaan Kanadan Vancouver on valittu vuonna 2009 jo toisen kerran peräkkäin parhaimmaksi paikaksi elää. Tutkimuksessa mitattiin yhteensä 140 kaupungin vakautta, terveydenhuoltoa, kulttuuria ja ympäristöä, koulutusta sekä infrastruktuuria. Wien pärjäsi toisella sijallaan parhaiten eurooppalaisista kaupungeista ja Melbourne sijoittui kolmanneksi. Helsinki sentään pääsi seitsemännelle sijalle. Vancouver on Kanadan kahdeksanneksi suurin kaupunki, jossa asukkaita on noin Suur-Vancouver on Länsi-Kanadan merkittävin väestökeskittymä ja koko maan kolmanneksi suurin suurkaupunkialue. Vancouverin kantakaupungissa on pohjoisamerikkalaiselle kaupungille poikkeuksellisesti asuinrakennuksia sekä toimisto- ja liikerakennuksia toistensa lomassa. Rakennuskannan ansiosta keskusta on elävä kaikkina vuorokaudenaikoina. Vancouver on kokenut viimeisen kahden vuosikymmenen kuluessa kaupunkirakenteellisen muutoksen, jossa rantoja ennen hallinneet satama-, teollisuus- ja varastoalueet on muutettu asuinkäyttöön. Samalla on syntynyt meren äärelle katkeamaton jalankulku- ja kevyen liikenteen verkosto. 17

18 Kestävä kaupunki Kankaanpää kaupunkien kärjessä Pohjoissatakuntalainen pikkukaupunki kulkee kärjessä, kun puheeksi otetaan tulevaisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien asuinalueiden suunnittelu. teksti: Johanna Aatsalo-Sallinen kuva: istockphoto Kankaanpään meneillään olevassa yleiskaavatyössä korostuu monipuolisesti vähäenergisen kaupungin kehittäminen. Vaikka Kankaanpää ei olekaan muuttovirtojen välittömässä läheisyydessä, innovatiivisissa hankkeissa ei ujostella vaan aktiivisuutta erilaisten projektihankkeiden kehittämiseksi on vuosien varrella riittänyt. Kaupunki sai jo vuonna 1995 ensimmäisten joukossa omat EU-hankkeensa keskustan kehittämiseen. Toimintakulttuuriimme kuuluu hyödyntää erilaiset hankkeet. Olemme pieni ja köyhä kaupunki, joten me tarvitsemme sitä enemmän innovaatioita ja ulkopuolista rahoitusta niiden aikaansaamiseksi, kaupunginarkkitehti Maija Anttila kertoo. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelmasta Kankaanpää haki lisävoimaa ja tietoa kehittää kestävä ja energiatehokas Pitkämäen pientaloalue. Hanke toteutettiin vuoden 2008 aikana yhteistyössä Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy:n ja Prizztech Oy:n kanssa. Pitkämäen sijainti ja verkostot aivan nykyisen kaupunkirakenteen kupeessa sekä alueen maisemalliset ominaisuudet antoivat hyvän lähtökohdan hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa keskustelua energiatehokkaasta rakentamisesta ja luoda pientaloalueen toteutuksen pohjaksi kolmitasoinen malli. Luodun mallin mukaan sitova asemakaava antaa kestävän lähtökohdan rakennusten sijoitukselle, suuntaamiselle ja alueen yhteisjärjestelyille. Kaiken taustatyön, suunnittelun ja päätöksenteon taustalla oli mahdollisimman vähäiseen energiankulutukseen tähtäävä pientaloalue. Tämä huomioitiin kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Pitkämäen tonttien luovutukseen liittyviin rakentamisohjeisiin sisällytettiin tarkempia määräyksiä energiatehokkaasta rakenta- 18

19 misesta ja rakentamistapaohjeeseen koottiin lisäksi rakentajia palveleva, suositusluontoinen tietopaketti. Lisäksi tietoja ja hyödyllisiä linkkejä koottiin myös hankkeen omille verkkosivuille. Verkkosivuilla kuka tahansa rakentamisesta kiinnostunut voi käydä tutustumassa monipuolisiin ohjeistuksiin ja neuvoihin. Hankkeessa verkostoiduttiin esimerkiksi rakennusliikkeiden, talotehtaiden ja materiaalitoimittajien kanssa. Myös alueen mittavaan markkinointiin panostettiin, Anttila jatkaa. Anttilan mukaan on tärkeää olla mukana uusissa hankkeissa. Mukanaolo on usein kiinni aivan henkilötason kiinnostuksen kohteista ja esimerkiksi viranhaltijoiden omasta innostuneisuudesta. Asennemuokkaustyötä kunnissa ja kaupungeissa tarvitaan vielä runsaasti. Toisaalta kun hankkeiden kautta saadaan ulkopuolista huomiota, into oikeansuuntaiseen päätöstyöhön kasvaa ja tavoitteellisuutta saadaan lisää. On kiinnostavaa ja haastavaakin olla mukana erilaisissa hankkeissa ja päästä sitä kautta seuraamaan kehityksen kärkeen esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien asioiden etenemistä. Se tuo myös arkipäiväiseen puurtamiseen uutta kipinää ja motivaatiota. Pitkämäen alueen rakentaminen alkanee todenteolla lähivuosina. Kankaanpään muut pientaloalueet ovat juuri täyttymässä, joten seuraavaksi vuorossa on Pitkämäki. Vähäenerginen liikkuminen Kankaanpää sai Kestävä yhdyskunta -ohjelmasta rahoitusta myös toisen oman projektinsa toteuttamiseen. Kaupungin tavoitteena on saada aikaan päästö- ja energiatavoitteet saavuttava maankäytön- ja liikenteen suunnitelma. Demoprojektissa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa mallinnetaan niin, että kevyelle liikenteelle asetetaan tavoite, jonka mukaan esimerkiksi 40 prosenttia ajoneuvoliikenteestä siirtyisi kahdelle pyörälle ja sen jälkeen katsottaisiin millainen liikenneinfrastruktuuri, eri toimintojen sijoittuminen ja muu liikenne voisi tukea asetettua tavoitetta. Vähäenergisen kaupunki-. ja liikkumismallin kehittäminen yleiskaavatyössä -hanke on siis käynnistynyt. Hankkeeseen liittyen olemme tehneet juuri kaupunkilaisten keskuudessa liikkumistapakyselyn ja tuloksia analysoidaan VTT:n toimesta Tekesin Eco- Drive-hankkeessa. Kankaanpää on mukana valtakunnallisessa EcoDrive-hankkeessa yhtenä pienimpänä kuudesta kaupungista, Anttila kertoo. Anttilan mukaan Kankaanpäässä haetaan aktiivisesti mallia siihen, mihin palvelujen ja asutuksen kannattaisi sijoittua, jotta ihmisen käyttäytymismalli muuttuisi kevyttä liikennettä suosivaksi. Lähtökohta on se, että kaikki palvelisi kevyttä liikennettä ihan ulkoilureittien sijoituksista lähtien. Tutkimustuloksista saamme toivottavasti lisätietoa siihen, miksi ihminen valitsee auton ja mitä voitaisiin tehdä, jotta valinta olisikin vaikkapa polkupyörä. Esimerkiksi Saksassa on tehty jo paljon samantyylistä työtä. Me haemme tämän projektin kautta sopivaa mallia suomalaiseen pikkukaupunkiin, Anttila kertoo. Näin saat apua Tekesistä Tekes rahoittaa haasteellisia projekteja, joissa kehitetään tuotteita, palveluja, tuotantomenetelmiä tai liiketoimintakonsepteja, osaamista ja työorganisaatioiden toimintaa. Rahoitusta voivat saada yritykset, tutkimuslaitokset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. Projektia suunniteltaessa voit jo varhaisessa vaiheessa ottaa yhteyttä Tekesiin. Projekti-ideaa on hyvä esitellä Tekesin tai lähimmän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) asiantuntijalle ennen hakemuksen laatimista. Mikäli olet uusi asiakas, kuvaa ideasi lyhyesti vastaamalla tunnustelupalvelulomakkeella oleviin kysymyksiin. Otamme yhteyttä viikon kuluessa ja teemme ehdotuksen etenemisestä. Lomakkeelle syötetyt tiedot siirtyvät SSL-suojattuna Tekesiin ja ne käsitellään luottamuksellisesti. Miten asumme ja työskentelemme vuonna 2040? Tekes ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL järjestivät talvella kilpailun, jossa poikkitieteelliset opiskelijaryhmät pantiin miettimään tulevaisuuden ratkaisuja. Lähtökohdaksi annettiin antiikin aikainen epikurolainen onnellisuuskäsitys. Sen mukaan ihminen tarvitsee neljä asiaa ollakseen onnellinen: majan, ystäviä, välttymisen holhoukselta ja valtataisteluilta sekä omaa ajattelua. Ryhmille annettiin tehtäväksi luoda visio vuoden 2040 työ- ja asuintiloista sekä niihin liittyvistä järjestelmistä ja palveluista. Kilpailun tulokset ovat ennakkoluulottomia ja näyttäviä välähdyksiä tulevaisuuden asumisesta ja elämisestä. Kilpailutyöt verkossa: -> Media 19

20 Suunnannäyttäjät Oman ohjelmansa teossa Duudsonit vakuuttavat toimivansa yhä samalla periaatteella kuin alkuvuosina puitteet ja budjetti vain ovat paisuneet. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Puztec Oy Modernia jäteteknologiaa

Puztec Oy Modernia jäteteknologiaa Modernia jäteteknologiaa tj Pekka Nurmi :n juuret: PUZER: 1990 Kotitalous-keskusimuri PUZAIR: 1991 1992 1995 1996 Keskusimuri suuriin rakennuksiin ammattikäyttöön Teollisuusjärjestelmät Paperisilppureiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2

Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Älykäs kaupunki seminaari 26.3.2010 klo 12-16 Radisson Blue Royal, Hki, Runeberginkatu 2 Kolme näkökulmaa älykkääseen kaupunkiin Tila, Ubicom ja Kestävä yhdyskunta ohjelmat Tila Ohjelman painottuu muuttuviin

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

PILOTTEJA JA KUMPPANUUKSIA START-UPEILLE JA SUURYRITYKSILLE TULOKSET 2015

PILOTTEJA JA KUMPPANUUKSIA START-UPEILLE JA SUURYRITYKSILLE TULOKSET 2015 PILOTTEJA JA KUMPPANUUKSIA START-UPEILLE JA SUURYRITYKSILLE TULOKSET 2015 MITÄ SYNTYY KUN KOLME SUURYRITYSTÄ AVAA LIIKETOIMINTAOSAAMISENSA JA RESURSSINSA START-UP -YRITYKSILLE? 100 JÄTETTYÄ HAKEMUSTA KASVUYRITYKSILTÄ

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa ja Huippuostajat ohjelmat Tampereella 16.4.2014, Pirkanmaan ELY -keskus Raimo Pakkanen, ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen, ohjelmapäällikkö Mitä, kenelle,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot