EK:n toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 EK:n toimintakertomus 2006

2

3 EK:n toimintakertomus 2006

4 2 EK:n toimintakertomus 2006

5 Vuoden 2006 aikana tapahtunutta Kansainvälinen talouskehitys oli vuonna 2006 suotuisaa. Suomen talous kasvoi nopeinta vauhtia sitten vuosikymmenen vaihteen. Myös työllisyys parani, ja entistä useammilla aloilla kärsittiin jo ammattityövoimapulasta. EK:n verotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistiin vuoden 2006 keväällä. Tavoitteiden mukaan verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Yhteistoimintalain uudistamisesta saatiin aikaan neuvottelutulos. Lain muutokset koskevat muun muassa lain soveltamisalaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, yritystoiminnan muutostilanteita sekä lain rikkomisen seurauksia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus nostettiin keskusteluun ja korostettiin yritysten, oppilaitosten sekä työvoimahallinnon yhteistyötä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeista julkistettiin lokakuussa EK:n raportit Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain. Hallitus päätti maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta lokakuussa. Ohjelman linjaukset ovat EK:n ajamien tavoitteiden mukaisia. Eduskunta hyväksyi lain, jolla teollisuuden sähkövero puolitettiin vuoden 2007 alusta alkaen. EK:n päätavoitteet sisältyivät muutoinkin hyvin kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan mahdollisuuksia parannettiin ja työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa uudistettiin. Työmarkkinaosapuolten välisessä toimialavuoropuhelussa saatiin yksimieliset suositukset logistiikka-alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat julkistettiin jatkona PK-ohjelmalle. EK tehosti Suomen EUpuheenjohtajakaudella EU-edunvalvontaansa ja lisäsi Suomen elinkeinoelämän näkyvyyttä Euroopassa. Yritysjohtajat viestivät valtionpäämiehille elinkeinoelämän tärkeistä kysymyksistä Suomen puheenjohtajakaudella pidetyissä EU:n sekä Aasian, Kiinan, Intian ja Venäjän välisissä huippukokouksissa. EK sai kiitosta sujuvista kokousjärjestelyistä. Palveludirektiivi on keskeinen sisämarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä hanke. EK vaikutti aktiivisesti sen sisältöön yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Vaikutettiin EU:n innovaatiopolitiikan linjauksiin, jotka määrittävät tärkeimmät toimenpiteet innovaatioiden edistämiseksi. Toimenpiteet ovat osa EU:n Lissabonin ohjelmaa. Eurooppa-neuvosto käy niistä vuosittain strategisen keskustelun. EK:n toimintakertomus

6 4 EK:n toimintakertomus 2006

7 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 8 Henkilöstökertomus 10 Talouspolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 Toimintaympäristö 20 PK-asiat 22 Aluetoiminta 23 EK Bryssel 24 Viestintä ja sidosryhmäsuhteet 25 Yhtiöt 26 Jäsenliitot 27 EK:n antamat lausunnot 28 Hallinto 33 EK:n toimintakertomus

8 Toimitusjohtajan katsaus EK:n perustamista seurannut siirtymäkausi päättyi kertomusvuoden lopussa. Vuoden aikana saatiin valmiiksi EK:n hallinnon rakennemuutos ja jäsenmaksuperusta yhtenäistettyä. Vuoden lopulla EK:lle valittiin uusi 20-jäseninen hallitus, joka pohjautuu 11 liittoon ja liittokokonaisuuteen. Kehitys kohti vahvempia liittokokonaisuuksia on ollut ripeää ja asetettujen tavoitteiden mukaista. Voimakkaammat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvontaa ja palvelua sekä koko liittoyhteisön toiminnan kustannustehokkuutta. Nopea kehitys osoittaa, että jäsenyritykset näkevät yhdentymisen hyödylliseksi. Rakenteen yhdentymistä edistää myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajojen hälveneminen, mikä on ollut EK:n perustamisen lähtökohta. EK:n kertomusvuoden toimintaa leimasi voimakkaasti valmistautuminen vaalivuoteen. EK:n keskeisiksi vaalitavoitteiksi määriteltiin kannus- 6 EK:n toimintakertomus 2006

9 tava verotus, toimivat työmarkkinat, vahva osaaminen ja menestyvä yrittäjyys. Edellisenä vuonna valmistuneen PK-ohjelman lisäksi määriteltiin EK:n keskeiset veropoliittiset tavoitteet, työmarkkinastrategia ja tutkimus- sekä koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset. Niiden viestiä vietiin laajamittaisesti puolueiden johdolle ja eduskuntaryhmille. Tavoitteita edistettiin myös vaaliseminaareissa ja erilaisissa mediatapaamisissa useilla eri paikkakunnilla. Työ jatkui keskeytymättömänä vaalivuoteen siirryttäessä. Merkittävää vaikuttavuutta oli myös Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnassa tehdyllä työllä. Energiapolitiikka koki kertomusvuoden aikana varsinaisen renessanssin ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden ja keskustelun voimistuessa maailmanlaajuisesti. Vuoden 2012 jälkeisen ilmastopolitiikan valmistelut vauhdittuivat EU:ssa samalla, kun useat kasvihuonepäästöjen kannalta keskeiset maat tiivistivät vuoropuheluaan ja linjauksiaan aiheesta. Eduskunta hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian. EK laati aiheesta elinkeinoelämän linjaukset ja vaikutti aktiivisesti Suomen ja EU:n päätöksiin. EK:n lähtökohtana on kaikki keskeiset maat kattava globaali ilmastosopimus sekä osaamisen ja teknolo- gian nostaminen ilmastopolitiikan keskiöön. Hyvinvointi rakentuu jatkossakin energian kulutusta lisäävään talouskasvuun. Edellytykset monipuoliselle, erityisesti päästöttömälle energian tuotannolle on sen vuoksi turvattava parantamalla samalla energiatehokkuutta. Työmarkkinoiden neuvottelutoiminnassa oli välivuosi. EK:n jäsenliitot osallistuivat yhdessä eri alojen ammattijärjestöjen kanssa laajamittaiseen vuoropuheluun, jossa arvioitiin toimialojen kilpailukyvyn kehittämistarpeita ja luotiin sen myötä pohjaa seuraaville tulosopimusneuvotteluille. Kertomusvuonna saatiin valmiiksi tulevaisuuden tavoitteenasettelun kannalta tärkeät Tulevaisuusluotain ja Palvelut ennakointihankkeeet, joissa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen sekä yleisesti että alakohtaisesti. Vuoden jälkipuoliskon ajan Suomi toimi EU:n puheenjohtajana. EK:n kannalta puheenjohtajuus tarkoitti muun ohella merkittävää järjestelyvastuuta valtionpäämiesten huippukokouksiin ja valtiovierailuihin liittyvistä yritysjohtajien huippukokouksista. Niitä olivat Aasian ja Euroopan maiden AEBF-kokous, EU Kiina- ja EU Intia -kokoukset, Suomi Korea -talousneuvoston yhteiskokous sekä suomalais ukrainalainen yritysjohtatapaaminen. Kokousten tuloksena tehtiin lukuisia suosituksia taloussuhteitten kehittämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Tilaisuudet toivat Suomeen valtionjohtajien lisäksi runsaasti korkean tason elinkeinoelämän edustajia. Suomi, suomalaiset yritykset ja EK saivat tapahtumissa näkyvyyttä. Kokouksissa saavutettiin hyvin niille asetetut sisällölliset ja viestinnälliset tavoitteet. Samalla ne vahvistivat ainutkertaisen ja mittavan työpanoksen kautta EK:n kokemusta elinkeinoelämän suurtapahtumien järjestämisessä. Kertomusvuoden saavutuksista kiitos kuuluu EK:n asiantuntevalle ja osaavalle henkilöstölle. Vuoden lopulla suoritettu henkilöstötutkimus osoitti, että työn sisältö ja vastuullisuus sekä EK:n vaikuttava asema yhteiskunnassa muodostavan merkittävän motivaatiotekijän. Tutkimus myös viitoitti selkeästi tietä muun muassa sisäisen tiedonkulun, johtamisen ja palkitsemisen kehittämiselle. Leif Fagernäs EK:n toimintakertomus

10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n liittorakenne tiivistyi kertomusvuoden aikana rivakasti jäsenliittojen vahvistaessa voimiaan. Toimialaliittojen määrä väheni vuoden aikana 43:sta 35:een. Suuremmat liittokokonaisuudet ja jäsenliittojen entistä kiinteämpi yhteistyö tehostavat jäsenyritysten edunvalvontaa. EK:n jäsenliittoihin kuului kertomusvuoden lopussa yritystä. PK-yritysten osuus jäsenistä oli noin 96 prosenttia. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Isompia liittokokonaisuuksia syntyi suunnitellusti Kun EK perustettiin, tavoitteeksi asetettiin entistä vahvemmat liittokokonaisuudet ja yhteistyön tehostaminen. Vahvemmat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvontaa ja palvelua sekä liittojen kustannustehokkuutta. Ministeri Christoffer Taxellin johtama rakennetyöryhmä asetti syksyllä 2005 tavoitteeksi jäsenliiton tai liittokokonaisuuden muodostamisen. Työryhmä esitti konkreettisen hahmotelman tuleviksi liittokokonaisuuksiksi. Työryhmä asetti rakennekehityksen aikataulutavoitteeksi 3 5 vuotta. Aikataulu on haasteellinen, mutta vuoden aikana tapahtunut myönteinen kehitys osoittaa, että se on kuitenkin realistinen. Vuoden 2006 alussa EK:ssa oli 43 jäsenliittoa. Vuotta myöhemmin jäsenliittoja oli 35 ja liittokokonaisuuksia 27. Kehitys on ollut ripeää ja asetetun tavoitteen mukaista. Rakenneryhmän hahmottelemista liittokokonaisuuksista valmiita ovat ainakin teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus, johon on liittynyt useita liittoja. Myös rakennus- ja energia-ala ovat muodostaneet kattavia kokonaisuuksia. Kaupan ala yhdisti vuonna 2006 voimansa, kun autokauppa ja apteekit liittyivät Suomen Kaupan Liiton jäseniksi. Myös pankki- ja vakuutussektoreiden yhdistyminen Finanssialan Keskusliitoksi on merkittävä askel kehityksessä. Tietoalojen liitto liittyi Teknologiateollisuuden jäseneksi. Kulutustavaroita tuottavat liitot ovat puolestaan ryhmittymässä Kulutustavararyhmäksi. Tämä prosessi on kuitenkin vielä kesken. Useat liitot ovat muodostaneet liittoryhmiä, joiden tavoitteena on myöhemmin syvenevä yhteistyö. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Palvelualojen Toimialaliitto sopivat yhteistyöstä kesäkuussa. Logistiikan liitot ja keskeiset toimijat perustivat syksyllä yhteisen neuvottelukunnan edunvalvonnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. EK-rakenteen nopea tiivistyminen osoittaa, että jäsenyritykset ja -liitot näkevät yhdentymisen hyödylliseksi. Toimialojen lähentyminen ja edunvalvonnan tehostamistarpeet jouduttavat kehitystä. EK-rakenteen yhdentymistä jouduttaa myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajojen heikkeneminen. Se oli EK:n perustamisen lähtökohta. 8 EK:n toimintakertomus 2006

11 Keskusliiton talous Tilivuoden aikana saadusta 36,1 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 32,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotto oli 1,2 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan 2,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2005 palkkasummaan, vuoden 2004 jalostusarvoon tai niihin molempiin. Sijoitustoiminnasta tuloutui huomattavasti talousarviota enemmän: salkunhoitajien vaihdos tuotti rahastojen myyntivoittoja. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 29,4 miljoonaa euroa, ja ne jäivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuus tuli EK:lle huomattavasti arvioitua halvemmaksi. Tilivuoden 6,6 miljoonan euron ylijäämään vaikuttivat oletettua edullisemman EU-puheenjohtajuuskauden lisäksi myös sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen ja edustusmajan myynnin tuloutus. EK:n perustamisasiakirjoihin kirjattu kulusäästötavoite esti tai siirsi myös toiminnan kannalta perusteltuja kuluja. EK:n organisaatio Infrastruktuuri Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Logistiikka Energia Ympäristö ja ilmasto Kestävä kehitys Toimintaympäristö Johtaja Jukka Ahtela Elinkein0lainsäädäntö Kilpailu Tietoyhteiskunta Kauppapolitiikka Talouspolitiikka Johtaja Jussi Mustonen Talous Verotus Suhdanteet Työllisyys Hyvinvoinnin rahoitus Työmarkkinat Johtaja Seppo Riski Apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Neuvottelutoiminta Työelämän kehittäminen Työ- ja sosiaalilainsäädäntö Tilastot ja selvitykset Yritysturvallisuus Innovaatioympäristö ja osaaminen Johtaja Timo Kekkonen Liiketoiminnan kehittäminen Koulutusjärjestelmä ja osaamistarpeet Työvoima ja maahanmuutto Tutkimus ja teknologia Yrityspalvelut ja -rahoitus Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Johtaja Arto Ojala PK-asiat PK-johtaja Pekka Tsupari Aluetoiminta Suunnittelupäällikkö Annaleena Mäkilä EK Bryssel Toimiston päällikkö Ulla Sirkeinen EK:n toimintakertomus

12 Henkilöstökertomus EK:ssa oli töissä vuoden 2006 alussa 232 ja lopussa 223 henkilöä. Palveluksensa lopetti vuoden aikana 26 työntekijää, joista 9 eläkkeelle lähdön vuoksi. Lopettaneiden tilalle rekrytoitiin 14, lisäksi 2 henkilöä rekrytoitiin uusiin tehtäviin. Määräaikaisia toimihenkilöitä EK:ssa työskenteli vuoden 2006 aikana yhteensä 12. Henkilöstökulut Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2006 yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 56 prosenttia ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut lisääntyivät vuoteen 2005 verrattuna yhden prosentin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2006 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. Kehityskeskustelut käydään jokaisen EK:laisen kanssa vähintään kerran vuodessa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kehityskeskusteluissa 2006 määriteltiin kunkin henkilön toimenkuva, arvioitiin mennyttä kautta, sovittiin tavoitteista kuluvalle vuodelle sekä kartoitettiin koulutus- ja muut kehittämistarpeet. Kehityskeskustelut käytiin henkilökohtaisina ja luottamuksellisina. Johtoryhmä arvioi keskustelujen jälkeen esille nousseita yleisiä EK:n työskentelyyn vaikuttavia seikkoja. Henkilöstötutkimus EK:n ensimmäinen henkilöstötutkimus tehtiin marras joulukuun vaihteessa. Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä fyysisestä työympäristöstä, työn sisällöstä, esimiehestä ja johtamistavasta, sisäisestä tiedonkulusta, palkkauksesta ja palkitsemisesta, työilmapiiristä sekä EK:sta järjestönä ja työnantajana. Tutkimuksen teki Promenade Research Oy sähköisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 83. Tutkimuksen tulokset esiteltiin henkilöstölle tammikuussa Palkkausjärjestelmä EK:n palkkausjärjestelmää kehitettiin toimintavuonna. Palkkausjärjestelmälle määriteltiin tavoitteet, lisäksi kirjattiin palkkausperusteet, laadittiin tehtävien vaativuusluokitus sekä sovittiin palkkaukseen vaikuttavista pätevyystekijöistä. Aloitettiin myös toistuvat palkkakeskustelut, jotka esimiehet käyvät jokaisen kanssa. Palkkakeskustelussa käytiin läpi kunkin tehtävän vaativuusluokka, henkilökohtainen pätevyys sekä todettiin palkan suuruus, mahdollinen korotus ja perustelut sille. Palkkausjärjestelmää kehitetään jatkossa hankkimalla vertailutietoja eri tehtävissä muualla maksetuista palkoista sekä määrittelemällä suoritepalkkiojärjestelmän kriteerit. Kertomusvuoden palkkasummasta yksi prosentti oli käytettävissä yksilöllisiin korotuksiin kaikille annetun 1,4 prosentin tupokorotuksen lisäksi. Suoritepalkkioita myönnettiin vuoden lopulla euroa. Palkkion sai 52 henkilöä. Työterveydenhuolto Henkilöstöllä oli mahdollisuus saada työterveyshoitajan palveluja omalla terveysasemalla ja muita terveyspalveluja Suomen Terveystalo Oyj:n Keskuskadun Lääkäriasemalta. Sairaanhoitopalvelujen lisäksi henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus osallistua ikäkausitarkastuksiin viiden vuoden välein 40-vuotiaasta lähtien. Uusille työntekijöille tehtiin työhön-tulotarkastus. Syksyllä 2006 henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia työterveyshuollon kautta influenssarokote. Sairauspoissaoloja kertomusvuonna oli 6 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 3,2 prosenttia. Yhteistyötoimikunta EK:ssa toimii yhteistyötoimikunta, jonka tehtävänä on edistää johdon ja henkilöstön yhteistyötä sekä hoitaa työhön sekä harrastustoimintaan liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa oli 7 henkilöstön edustajaa ja 3 johdon edustajaa. Yhteistyötoimikunta sai EK:n budjetista euron määrärahan, jonka se käytti EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri-, ynnä muun vapaa-ajan virkistystoimintaan. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin muun muassa EK:n palkkausjärjestelmää, päihdeasioiden käsittelyn toimintamallia EK:ssa, työssä jaksamista sekä henkilöstötutkimusta. 10 EK:n toimintakertomus 2006

13 Henkilöstöjakauma Ikärakenne Johto, sektorin/yksikön vetäjät Yhteistoimistoliittojen vetäjät Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat Sihteerit ja assistentit Muut Keski-ikä 49 vuotta % 24 % 53 % Henkilöstöä yhteensä % Henkilöstön koulutustaso Sukupuolijakauma Miehet 42 % Naiset 58 % Korkeakoulu Lisensiaatti/ tohtori Opisto Muu Tilanne EK:n toimintakertomus

14 Talouspolitiikka EK:n verolinjaukset kannustavat työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Talouspolitiikkasektori koordinoi kertomusvuonna EK:n verovaikuttamisprojektia, ja verotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistiin keväällä. Sektorin asiantuntijat osallistuivat ja vaikuttivat useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Kotimaista ja kansainvälistä talouskehitystä seurattiin ja suhdannetiedustelujen kattavuutta laajennettiin. Verolinjauksissa tähtäin työllisyyteen KANNUSTAVASTA VEROTUKSESTA KILPAILUVALTTI Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset EK:n hallituksen maaliskuussa 2006 hyväksymät verotavoitteet hallitusohjelmaan ja seuraavalle vaalikaudelle ovat seuraavat: Johtaja Jussi Mustonen Työn verotus kevyemmäksi kaikilla tulotasoilla, lisätuloista vähintään puolet käteen. Työeläkemaksu ei saa enää nousta. Yritysverotuksen tulee olla globaalisti kilpailukykyinen. Yhteisöverokantaa on alennettava tämän mukaisesti. Verotuksen pitää kannustaa investointeihin, ja poistojärjestelmän tulee tukea tätä tavoitetta. Osinkotulojen verotettava osuus pitää alentaa kauttaaltaan 70 prosentista 50 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotonta osuutta on nostettava. Osakesäästämisen edistämiseksi osinkotulot ja osakkeiden myyntivoitot tulee säätää verottomiksi euroon saakka. Perintö- ja lahjaveroa on kevennettävä, ja vero on poistettava kokonaan yritysvarallisuuden siirrolta sukupolvenvaihdoksissa. Kaikkien yritysten sähkövero on alennettava niin alas kuin EU:n säädökset mahdollistavat. EK julkisti maaliskuussa seuraavan hallituskauden verotavoitteensa. Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti -julkaisussa linjattiin, että verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Verotusta tulee seuraavalla vaalikaudella arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten se vahvistaa hyvää työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua. Talouspolitiikkasektori keräsi verolinjauksia varten tietoa ja teki kansainvälisiä vertailuja verotuksen rakenteesta, verokertymistä ja verokannoista. Myös erilaisten veromuutosten vaikutuksia verokertymään, työllisyyteen ja talouskasvuun selvitettiin laajasti vuoden 2006 aikana. Verotavoitteita esiteltiin paitsi tiedotusvälineille ja poliittisille päättäjillle, myös kansanedustajaehdokkaille järjestetyissä vaalitilaisuuksissa sekä EK:n aluejohtokuntien kokouksissa eri puolilla maata. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 (Arvelan työryhmä) julkisti raporttinsa maaliskuussa Työryhmän tarkoituksena oli yritysverotuksen yhteensovittaminen IFRS-standardien kanssa. Lisäksi se arvioi, mitä 12 EK:n toimintakertomus 2006

15 EK:n Suhdannebarometri 40 vuotta EK ja sen edeltäjät ovat tehneet suhdannetiedusteluja jo 40 vuoden ajan. Teollisuuden näkymiä kartoittava Suhdannebarometri ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1966 Suomen Teollisuusliiton julkaisemana. Sittemmin tiedusteluja on laajennettu ja kehitetty voimakkaasti. Vuodesta 1993 lähtien on julkaistu kuukausittain luottamusindikaattoreita, ja tiedustelut ovat vuodesta 1995 alkaen kuuluneet EU:n komission kansainväliseen suhdannetiedustelujärjestelmään. Samanlaisia tiedusteluja tehdään jo lähes 30 maassa, joten EK:n tiedustelujen tuloksia voi helposti verrata muiden EU-maiden suhdannekuvaan. EK:n perustaminen on merkinnyt säännöllisen suhdanneseurannan ja ennakoinnin laajenemista teollisuudesta ja rakentamisesta myös palvelualoille. EK:n Suhdannebarometri sekä kuukausittain julkaistavat luottamusindikaattorit kattavat nykyisin koko yksityisen elinkeinoelämän. vaikutuksia osakeyhtiölainsäädännön uudistamisella olisi verolainsäädännön kehittämiseen. EK antoi keväällä 2006 työryhmän raportista lausunnon, jossa se vastusti työryhmän esittämiä heikennyksiä poistojärjestelmään. Parannuksia komennusmiesten ja avainhenkilöiden verotukseen EK:n asiantuntijat osallistuivat valtiovarainministeriön työryhmään, jossa pohdittiin matkakustannusten korvausten verotusperiaatteiden muuttamista. Niin sanotun komennusmiestyöryhmän toimenpide-ehdotukset valmistuivat joulukuussa, ja ne olivat EK:n tavoitteiden mukaisia. Avainhenkilölakiin hyväksyttiin lokakuussa EK:n ajama muutos, kun ulkomaisten erityisosaajien lähdeveromenettelyn soveltamisaika pidennettiin kahdesta neljään vuoteen. Palveluista kattavampaa suhdannetietoa Talouspolitiikkasektori teki kerran kuukaudessa koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Sen vastaajajoukkoa laajennettiin vuoden 2006 aikana edustamaan palvelualoja entistä paremmin. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometriä ja PK-Suhdannebarometriä sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. EK:n suhdannetiedusteluissa jatkettiin yhteistyötä EU:n kanssa. Tiedustelut ovat osa EU:n komission yhteistä eurooppalaista suhdannetiedustelujärjestelmää. Yhteistyötä tuottavuuden edistämiseksi EK osallistui Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyviin talouskokouksiin ja niiden valmisteluun. Euroopan tuottavuuskonferenssin (EPC 2006) järjestelyihin osallistuttiin aktiivisesti. EK vaikutti myös EU:n talouspolitiikkaan ja Lissabon-strategiaan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat UNICEn työryhmiin jäseninä ja raportoijina ja vaikuttivat aktiivisesti uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Syksyllä 2006 käynnistettiin EK:n sektoreiden välinen tuottavuusprojekti, jonka tarkoituksena on laatia julkaisu tuottavuudesta ja sen merkityksestä talouden ja työmarkkinoiden kannalta. Projekti valmistuu keväällä Talouskatsauksia lehteen ja nettiin Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosaan sekä PRIMA-lehteen. Internetsivuilla on automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAan laadittiin säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkökulmia talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2006 aikana. EK:n toimintakertomus

16 Työmarkkinat Neuvottelutoiminnassa välivuosi Yrityskohtaisuuteen on jatkossa satsattava entistä enemmän. Johtaja Seppo Riski Vuonna 2006 työmarkkinoilla oli voimassa syksyyn 2007 ulottuva kolmivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työehtosopimuksesta neuvoteltiin ainoastaan autoliikenteen sopimusalalla. Kolmen päivän lakon jälkeen alalle solmittiin maaliskuussa kaksivuotinen työehtosopimus. Tupon mukainen sopimusalakohtainen neuvotteluprosessi (tupo 3) päättyi helmikuun lopussa. Tavoitteena oli kehittää alakohtaisia työehtosopimuksia työllisyyden, tuottavuuden ja toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen tukemiseksi. Uudistustarvetta havaittiin palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien toimivuudessa sekä uusien työaikamallien kehittämisessä. EK:n jäsenliitot osallistuivat alan ammattijärjestöjen kanssa kansallisen globalisaatiohankkeeseen liittyneeseen toimialavuoropuheluun ja arvioivat alansa kilpailukyvyn kehittämistarpeita. Toimialojen ehdotukset julkaistiin Suomen vastaus globalisaation haasteeseen -raportissa syksyllä. Ansiokehitys edelleen nopeaa Uudistuksia työlainsäädäntöön Ulkomaisen työvoiman valvontaa tehostettiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleilla lain muutoksilla. Eduskunta hyväksyi myös tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain, jonka mukaan tilaajan on vuoden 2007 alusta lähtien selvitettävä sellaisen sopimuskumppaninsa taustoja, jonka kanssa se tekee sopimuksen vuokratyön käytöstä tai alihankinnasta. Uusi työsuojelun valvontalaki tuli voimaan helmikuussa Laki täsmentää valvontamenettelyä, mutta ei muuta asiallisesti viranomaisvaltuuksia tai työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa. Hallitus antoi syksyllä esityksensä uudeksi yhteistoimintalaiksi. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa Työlainsäädännön muutoksista syksyllä järjestettyihin infotilaisuuksiin osallistui eri paikkakunnilla yhteensä yli tuhat jäsenyritysten edustajaa. Palkkoja korotettiin kesäkuun alussa tupon mukaisesti 1,4 prosentin yleiskorotuksella. Käytössä oli myös 0,4 prosentin liittoerä sekä tasa-arvoerä, jonka suuruus vaihteli alan naisvaltaisuudesta ja palkkatasosta riippuen. EK:n arvion mukaan yksityisen sektorin ansiot nousivat kertomusvuonna 3 prosenttia. Ansiokehitys hidastui runsaat puoli prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta pienempien sopimuskorotusten vuoksi. Työvoimakustannukset nousivat kuitenkin noin prosenttiyksikön nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Ansiokehitystarkastelu ei johtanut millään sopimusalalla palkankorotuksiin. EK:ssa jatkettiin palkkatilastojen 14 EK:n toimintakertomus 2006

17 Sosiaaliturvaa kehitettiin Perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista käsitellyt työryhmä antoi yksimielisen esityksensä maaliskuussa. Muutoksilla parannetaan naisten työmarkkinaasemaa ja tasataan perhevapaakustannuksia. Uudistuksen kustannusvaikutus on 0,04 prosenttiyksikköä vakuutetun sairausvakuutusmaksussa ja 0,05 prosenttiyksikköä työnantajan sairausvakuutusmaksussa. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2007 alusta. Yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelait (TEL, LEL ja TaEL) yhdistettiin yhdeksi laiksi (TyEL) vuoden 2007 alusta. Vuoden 2006 aikana uudistettiin myös työeläkeyhtiöiden hallintoa ja sijoituspolitiikkaa. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Osasairauspäivärahaa koskevalla lailla helpotetaan työntekijän työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta. uudistushanketta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nykyaikaistaa palkkatilastointia vuodesta 2007 lähtien. Työrauhassa puutteita EK:n jäsenyrityksissä oli vuoden aikana noin 100 työtaistelua, joissa menetettiin noin työpäivää. Työtaistelut olivat yhtä lukuunottamatta laittomia. Uutena ilmiönä olivat niin sanottujen komennusmiesten toimeenpanemat lakot, joilla vastustettiin komennustyön verotusmenettelyjä. EK kiinnitti toimintavuoden aikana huomiota työrauhajärjestelmän uudistustarpeisiin ja laati niistä selvityksen Työrauhasta kilpailuetu. Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta EK linjasi työmarkkinapoliittiset tavoitteensa helmikuussa julkaistussa Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta -strategia-asiakirjassa. Kansainvälistyminen, työvoiman tarjonnan supistuminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät entistä määrätietoisempia toimia työmarkkinapolitiikan uudistamiseksi. Yrityskohtaisuuden, kannustavuuden ja yksilöllisyyden vahvistaminen työehdoissa, sosiaaliturvan kannustavuus sekä toimiva työrauhajärjestelmä ovat linjausten keskeisiä esityksiä. Työeläkevakuutusmaksun nousun estäminen asetettiin tärkeäksi tavoitteeksi. Myös hyvän johtamisen merkitystä korostettiin. Huomiota tuottavuuteen ja työmarkkinoiden toimivuuteen Myös työmarkkinat-sektori oli mukana järjestämässä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensimmäistä Euroopan tuottavuuskonferenssia, johon kokoontui 400 yritysjohdon, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajaa 30 eri maasta. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan etsittiin ratkaisuja valtion budjettivalmistelun yhteydessä. Pohjana oli työmarkkinaosapuolten laatima ehdotus. Tavoitteena on työvoiman saatavuuden parantaminen ja työttömyyden alentaminen. Samapalkkaisuus puhutti Kolmikantaisessa työryhmässä vuosina valmistellun samapalkkaisuusohjelman toimeenpano käynnistyi maaliskuussa STM asetti eduskunnankunnan puhemiehen johtaman korkean tason kolmikantaisen seurantaryhmän valvomaan ohjelman toteuttamista. Samapalkkaisuusohjelmaan sisältyy sekä kolmikantaisia että työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimenpiteitä. Ohjelmassa käynnistyy myös pitemmän aikavälin palkkausjärjestelmätutkimus. Naisten ja miesten samapalkkaisuus oli paljon esillä myös julkisuudessa. EK:n selvitysten mukaan miehille ja naisille maksetaan lähes samaa palkkaa samasta työstä saman työnantajan palveluksessa. EK selvitti elokuussa 2006 tasaarvolain edellyttämän tasa-arvosuunnittelun toteutumista jäsenyrityksissä. Kyselyn tulokset osoittivat, että tasa-arvosuunnittelu on hyvällä mallilla EK:n yrityksissä. Suosituksia työterveyshuoltoon Keskusjärjestöt laativat yhteisen suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli vuonna 2006 suosituksen lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa. Suosituksen tarkoituksena ei ole muuttaa sairausajan palkan maksamisedellytyksiä. EK:n toimintakertomus

18 Innovaatioympäristö ja osaaminen Tulevaisuusluotain ja Palvelut 2020 Osaamisen perusta on koulutuksessa ja tutkimuksessa. Johtaja Timo Kekkonen EK:n koordinoimien osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeiden loppuraportit julkistettiin lokakuussa. Kutsuseminaariin osallistui noin 200 yhteistyökumppania ja sidosryhmävaikuttajaa. Hankkeita rahoittivat EK:n lisäksi opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Palvelut hankkeessa oli mukana seitsemän palvelualaa. Tulevaisuusluotaimessa käsiteltiin kuutta teollisuus- ja rakentamistaustaista klusteria. Loppuraporteissa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen sekä yleisesti että alakohtaisesti. Raporttien mukaan Suomi on tulevaisuudessa aito palveluyhteiskunta. Globalisaation ja ikääntymisen lisäksi teknologian kehitys ja palvelujen digitalisointi vaikuttavat kaikkiin aloihin. Yritykset verkostoituvat, jotta ne voivat vastata entistä paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Avaintekijänä on asiakaslähtöisten toimintamallien, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tarjoaminen. Koulutusjärjestelmään ajettiin uudistuksia Vuoden 2006 aikana EK valmisteli koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset seuraavalle hallituskaudelle. EK osallistui ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, vetovoiman lisäämiseen, koulutustoimikuntien työn uudistamiseen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen aseman arviointiin. Samoin osallistuttiin työjohtokoulutuksen, tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyöhön. Opetusministeriön sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostojen kanssa jatkettiin vuoropuhelua korkeakoulujen rakenteellisesta uudistamisesta, hallinnosta ja rahoituksesta. EK osallistui myös OECD:n koulutuksen tulevaisuutta pohtivaan työhön. Työ- ja koulutusasiain neuvostossa käynnistyi EK:n aloitteesta selvitys aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta. Vuoden 2007 budjetissa oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkakiintiötä nostettiin paikalla. EK:n perustama yritysstrategiafoorumi käsitteli liiketoimintaympäristön kehittymistä digitaaliseksi verkostotaloudeksi. Elinkeinoelämän Oppilaitokset ELO ry:n laadunhallintaa ja koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kehitettiin. EK johti UNICEn koulutustyöryhmää, edusti UNICEa EU:n koulutuspoliittisessa työryhmässä ja useassa seminaarissa sekä osallistui koulutuksen neuvoa-antavan komitean työhön EU:ssa. Myös Euroopan sosiaalirahaston uuden ohjelmakauden valmisteluun osallistuttiin. 16 EK:n toimintakertomus 2006

19 EU:lle uudet innovaatiolinjaukset Innovaatiot nostettiin kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä Suomen puheenjohtajuuskauden johtoteemaksi. Suomen johdolla työstettiin EU:n innovaatiopolitiikan linjaukset, jotka määrittävät tärkeimmät toimenpiteet innovaatioiden edistämiseksi. Toimenpiteet ovat osa yhteisön Lissabonin ohjelmaa, joista neuvosto käy vuosittain strategisen keskustelun. Suomen ajama laaja-alainen ja kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii siihen, että innovaatioiden rahoitusta on kehitettävä, sääntely-ympäristön on kannustettava innovaatiotoimintaan ja innovaatioiden kysyntää on aktiivisesti lisättävä. Myös tutkimusyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on tiivistettävä. Linjausten strategiset tavoitteet koskevat seuraavia innovaatiopolitiikan alueita: 1) aineettoman omaisuuden suojaus, 2) standardointi, 3) julkiset hankinnat, 4) aloitteet yhteisestä teknologiatutkimuksesta, 5) nk. johtavat markkinat 6) tutkimusyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyö, 7) alueellinen innovaatiopolitiikka 8) palvelujen ja ei-teknologinen innovointi sekä 9) riskipääomamarkkinat. Elinkeinoelämän kannalta linjaukset ovat tärkeät, koska EU:n eri politiikanlohkoilla on otettava aikaisempaa kokonaisvaltaisemman huomioon osaaminen, yritysten kilpailukyky ja markkinat. Työvoiman liikkuvuutta ja maahanmuuttoa edistettiin EK on ollut kehittämässä työvoimapalveluja yksilöityjen työhönosoitusten lisäämiseksi, alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi sekä työnhakusuunnitelmien laadun parantamiseksi. Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten yhteistyökokeilu aloitettiin. Marraskuussa tehtiin vuoden 2006 työvoimatiedustelu. Uusien EU-maiden kansalaisten vapaata työntekoa rajoittavasta kahden vuoden siirtymäajasta luovuttiin EK osallistui siirtymäajan vaikutuksia käsittelevän selonteon valmisteluun ja vaikutti hallituksen valmistelemaan maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat yhteisestä kannanotosta työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi, tekivät yhteisen esitteen ja pitävät tilaisuuksia teemasta. EK on panostanut asennekasvatukseen rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi työmarkkinoilta. Tutkimuspolitiikkaa linjattiin kotimaassa ja Euroopassa Kertomusvuonna julkistettiin EK:n tutkimuspoliittiset linjaukset. EK esitti korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskentän uudistamista rakenteellisesti, tutkimusrahoituksen uudelleenkohdentamista ja yliopistojen hallinnon uudistamista. EK vaikutti tiede- ja teknologianeuvoston Tiede, teknologia, innovaatiot -raportin sekä talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvityksen linjauksiin. Kertomusvuonna EK vaikutti EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan linjauksiin kuten myös komission T&Ksekä innovaatiotoiminnan valtiontukien puitteiden valmisteluun. Samoin vaikutettiin EU:n seitsemännen T&Ktoiminnan puiteohjelman ( ) sisältöön. Otettiin kantaa aloitteeseen perustaa eurooppalainen korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittava sekä korkeakoulutusta antava instituutti. Painoa yrityspalveluille Kansainvälistymispalvelujen tunnettuutta PK-yrityksissä lisättiin järjestämällä KiVi-projektin (Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä) tilaisuuksia 18 paikkakunnalla. Kiina- ja Venäjä-verkkojen toiminta jatkui aktiivisesti. Yksityisten kansainvälistymispalvelujen kehittämisen projekti käynnistyi KTM:n kanssa Kiinan ja Intian palvelutarjonnan osalta. EK vaikutti siihen, että eduskunta lisäsi yrityksille suunnattavien kansainvälistymisavustusten myöntämisvaltuutta. Kertomusvuonna vaikutettiin myös EU:n rakennerahastokauden ( ) painopisteiden ja Suomen kansallisen strategian valmisteluun. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Pankin kanssa teetettiin yrityksille suunnattu kattava rahoitusselvitys. Jäsenyrityksiä informoitiin eri tilaisuuksissa uudistuvan pankkien vakavaraisuussäännöstön (Basel II) vaikutuksesta rahoitukseen sekä yhtenäistyvän eurooppalaisen maksuliikennealueen merkityksestä yrityksille. Vuoden aikana tiivistettiin sidosryhmäyhteistyötä muun muassa pääomasijoittajien kanssa. EK oli mukana KTM:n julkisten työvoima- ja elinkeinopoliittisten palveluiden uudistusta valmistelleessa ryhmässä. Työn pohjalta valtioneuvosto teki YritysSuomi-palvelujärjestelmästä periaatepäätöksen. Sen mukaan yrityspalveluissa siirrytään valtakunnallisesti yhdenmukaiseen palvelutoimintaan. EK:n toimintakertomus

20 Infrastruktuuri Suomi tarvitsee kohtuuhintaista energiaa ilmastoystävällisesti. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka Logistiikka liikennepolitiikan keskiöön Logistiikka oli keskeisellä sijalla EU:n liikennepolitiikassa. EK tuki Suomen aloitetta, jonka pohjalta valmistui EU:n logistiikkatiedonanto. Kotimaassa arvokasta informaatiota saatiin valtakunnallisesta logistiikkaselvityksestä, jonka tiedon hankintaa EK tuki. Tieliikennelain muutos tuli voimaan. EK osallistui lain sisällön muotoiluun yritysten logistiikkaketjun eri osapuolten järkevää vastuunjakoa painottaen. Linjauksia ilmastopolitiikasta Liikenneväyliä koskeva päätöksenteko remonttiin Liikenneväyläpäätösten kehittämistä pohtineen niin sanotun Vuorian työryhmän raportissa esitettiin päätöksenteon täydellistä uudistamista. EK oli mukana työryhmässä. Nykyinen päätöksenteko on tempoilevaa ja liian lyhytjänteistä sekä hankkeiden tehokkaan toteutuksen että väylien käyttäjien kannalta. Haasteena on riittävän pitkäjänteisen suunnittelun ja päätöksenteon kytkeminen hallitusten ohjelmiin ja niiden toteutusta sääteleviin valtiontaloudellisiin puitteisiin. Työryhmä esitti ratkaisunaan mallia, joka perustuu vuoden jaksolle laadittaviin liikennepoliittisiin selontekoihin. Menettelytapa on tuttu puolustushallinnon alalta. Pitkä ajanjakso antaa liikennejärjestelmän käyttäjille mahdollisuuden paremmin ennakoitaviin logistisiin päätöksiin. Se lisää eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksiin. EK painotti, että uusien linjausten valmistelu on aloitettava viipymättä muun muassa uuden väyläohjelman laatimisella. Uudistuksesta tulee sopia seuraavan hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Vuoden 2012 jälkeisen ilmastopolitiikan valmistelut tiivistyivät. EK laati elinkeinoelämän linjaukset sekä vaikutti aktiivisesti Suomen ja EU:n päätöksiin. Tähtäimessä on ilmastosopimus, johon kaikki päästöiltään keskeiset maat ovat sitoutuneet. Lisäksi EK peräänkuulutti yrityksille tasavertaisia toimintaedellytyksiä sekä osaamisen, teknologian ja innovaatioiden nostamista ilmastopolitiikan keskiöön. Teollisuuden sähkövero puolitettiin Eduskunta hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jossa EK:n päätavoitteet toteutuivat hyvin. Eduskunta hyväksyi myös lain, jolla teollisuuden sähkövero puolitettiin vuoden 2007 alusta alkaen. Vuoden aikana keskusteltiin runsaasti bioenergiasta. EK korosti, että biomassan käytön lisääminen energiantuotannossa ei saa vaarantaa 18 EK:n toimintakertomus 2006