EK:n toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 EK:n toimintakertomus 2006

2

3 EK:n toimintakertomus 2006

4 2 EK:n toimintakertomus 2006

5 Vuoden 2006 aikana tapahtunutta Kansainvälinen talouskehitys oli vuonna 2006 suotuisaa. Suomen talous kasvoi nopeinta vauhtia sitten vuosikymmenen vaihteen. Myös työllisyys parani, ja entistä useammilla aloilla kärsittiin jo ammattityövoimapulasta. EK:n verotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistiin vuoden 2006 keväällä. Tavoitteiden mukaan verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Yhteistoimintalain uudistamisesta saatiin aikaan neuvottelutulos. Lain muutokset koskevat muun muassa lain soveltamisalaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, yritystoiminnan muutostilanteita sekä lain rikkomisen seurauksia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus nostettiin keskusteluun ja korostettiin yritysten, oppilaitosten sekä työvoimahallinnon yhteistyötä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeista julkistettiin lokakuussa EK:n raportit Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain. Hallitus päätti maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta lokakuussa. Ohjelman linjaukset ovat EK:n ajamien tavoitteiden mukaisia. Eduskunta hyväksyi lain, jolla teollisuuden sähkövero puolitettiin vuoden 2007 alusta alkaen. EK:n päätavoitteet sisältyivät muutoinkin hyvin kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan mahdollisuuksia parannettiin ja työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa uudistettiin. Työmarkkinaosapuolten välisessä toimialavuoropuhelussa saatiin yksimieliset suositukset logistiikka-alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat julkistettiin jatkona PK-ohjelmalle. EK tehosti Suomen EUpuheenjohtajakaudella EU-edunvalvontaansa ja lisäsi Suomen elinkeinoelämän näkyvyyttä Euroopassa. Yritysjohtajat viestivät valtionpäämiehille elinkeinoelämän tärkeistä kysymyksistä Suomen puheenjohtajakaudella pidetyissä EU:n sekä Aasian, Kiinan, Intian ja Venäjän välisissä huippukokouksissa. EK sai kiitosta sujuvista kokousjärjestelyistä. Palveludirektiivi on keskeinen sisämarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä hanke. EK vaikutti aktiivisesti sen sisältöön yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Vaikutettiin EU:n innovaatiopolitiikan linjauksiin, jotka määrittävät tärkeimmät toimenpiteet innovaatioiden edistämiseksi. Toimenpiteet ovat osa EU:n Lissabonin ohjelmaa. Eurooppa-neuvosto käy niistä vuosittain strategisen keskustelun. EK:n toimintakertomus

6 4 EK:n toimintakertomus 2006

7 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 8 Henkilöstökertomus 10 Talouspolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 Toimintaympäristö 20 PK-asiat 22 Aluetoiminta 23 EK Bryssel 24 Viestintä ja sidosryhmäsuhteet 25 Yhtiöt 26 Jäsenliitot 27 EK:n antamat lausunnot 28 Hallinto 33 EK:n toimintakertomus

8 Toimitusjohtajan katsaus EK:n perustamista seurannut siirtymäkausi päättyi kertomusvuoden lopussa. Vuoden aikana saatiin valmiiksi EK:n hallinnon rakennemuutos ja jäsenmaksuperusta yhtenäistettyä. Vuoden lopulla EK:lle valittiin uusi 20-jäseninen hallitus, joka pohjautuu 11 liittoon ja liittokokonaisuuteen. Kehitys kohti vahvempia liittokokonaisuuksia on ollut ripeää ja asetettujen tavoitteiden mukaista. Voimakkaammat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvontaa ja palvelua sekä koko liittoyhteisön toiminnan kustannustehokkuutta. Nopea kehitys osoittaa, että jäsenyritykset näkevät yhdentymisen hyödylliseksi. Rakenteen yhdentymistä edistää myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajojen hälveneminen, mikä on ollut EK:n perustamisen lähtökohta. EK:n kertomusvuoden toimintaa leimasi voimakkaasti valmistautuminen vaalivuoteen. EK:n keskeisiksi vaalitavoitteiksi määriteltiin kannus- 6 EK:n toimintakertomus 2006

9 tava verotus, toimivat työmarkkinat, vahva osaaminen ja menestyvä yrittäjyys. Edellisenä vuonna valmistuneen PK-ohjelman lisäksi määriteltiin EK:n keskeiset veropoliittiset tavoitteet, työmarkkinastrategia ja tutkimus- sekä koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset. Niiden viestiä vietiin laajamittaisesti puolueiden johdolle ja eduskuntaryhmille. Tavoitteita edistettiin myös vaaliseminaareissa ja erilaisissa mediatapaamisissa useilla eri paikkakunnilla. Työ jatkui keskeytymättömänä vaalivuoteen siirryttäessä. Merkittävää vaikuttavuutta oli myös Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnassa tehdyllä työllä. Energiapolitiikka koki kertomusvuoden aikana varsinaisen renessanssin ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden ja keskustelun voimistuessa maailmanlaajuisesti. Vuoden 2012 jälkeisen ilmastopolitiikan valmistelut vauhdittuivat EU:ssa samalla, kun useat kasvihuonepäästöjen kannalta keskeiset maat tiivistivät vuoropuheluaan ja linjauksiaan aiheesta. Eduskunta hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian. EK laati aiheesta elinkeinoelämän linjaukset ja vaikutti aktiivisesti Suomen ja EU:n päätöksiin. EK:n lähtökohtana on kaikki keskeiset maat kattava globaali ilmastosopimus sekä osaamisen ja teknolo- gian nostaminen ilmastopolitiikan keskiöön. Hyvinvointi rakentuu jatkossakin energian kulutusta lisäävään talouskasvuun. Edellytykset monipuoliselle, erityisesti päästöttömälle energian tuotannolle on sen vuoksi turvattava parantamalla samalla energiatehokkuutta. Työmarkkinoiden neuvottelutoiminnassa oli välivuosi. EK:n jäsenliitot osallistuivat yhdessä eri alojen ammattijärjestöjen kanssa laajamittaiseen vuoropuheluun, jossa arvioitiin toimialojen kilpailukyvyn kehittämistarpeita ja luotiin sen myötä pohjaa seuraaville tulosopimusneuvotteluille. Kertomusvuonna saatiin valmiiksi tulevaisuuden tavoitteenasettelun kannalta tärkeät Tulevaisuusluotain ja Palvelut ennakointihankkeeet, joissa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen sekä yleisesti että alakohtaisesti. Vuoden jälkipuoliskon ajan Suomi toimi EU:n puheenjohtajana. EK:n kannalta puheenjohtajuus tarkoitti muun ohella merkittävää järjestelyvastuuta valtionpäämiesten huippukokouksiin ja valtiovierailuihin liittyvistä yritysjohtajien huippukokouksista. Niitä olivat Aasian ja Euroopan maiden AEBF-kokous, EU Kiina- ja EU Intia -kokoukset, Suomi Korea -talousneuvoston yhteiskokous sekä suomalais ukrainalainen yritysjohtatapaaminen. Kokousten tuloksena tehtiin lukuisia suosituksia taloussuhteitten kehittämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Tilaisuudet toivat Suomeen valtionjohtajien lisäksi runsaasti korkean tason elinkeinoelämän edustajia. Suomi, suomalaiset yritykset ja EK saivat tapahtumissa näkyvyyttä. Kokouksissa saavutettiin hyvin niille asetetut sisällölliset ja viestinnälliset tavoitteet. Samalla ne vahvistivat ainutkertaisen ja mittavan työpanoksen kautta EK:n kokemusta elinkeinoelämän suurtapahtumien järjestämisessä. Kertomusvuoden saavutuksista kiitos kuuluu EK:n asiantuntevalle ja osaavalle henkilöstölle. Vuoden lopulla suoritettu henkilöstötutkimus osoitti, että työn sisältö ja vastuullisuus sekä EK:n vaikuttava asema yhteiskunnassa muodostavan merkittävän motivaatiotekijän. Tutkimus myös viitoitti selkeästi tietä muun muassa sisäisen tiedonkulun, johtamisen ja palkitsemisen kehittämiselle. Leif Fagernäs EK:n toimintakertomus

10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n liittorakenne tiivistyi kertomusvuoden aikana rivakasti jäsenliittojen vahvistaessa voimiaan. Toimialaliittojen määrä väheni vuoden aikana 43:sta 35:een. Suuremmat liittokokonaisuudet ja jäsenliittojen entistä kiinteämpi yhteistyö tehostavat jäsenyritysten edunvalvontaa. EK:n jäsenliittoihin kuului kertomusvuoden lopussa yritystä. PK-yritysten osuus jäsenistä oli noin 96 prosenttia. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Isompia liittokokonaisuuksia syntyi suunnitellusti Kun EK perustettiin, tavoitteeksi asetettiin entistä vahvemmat liittokokonaisuudet ja yhteistyön tehostaminen. Vahvemmat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvontaa ja palvelua sekä liittojen kustannustehokkuutta. Ministeri Christoffer Taxellin johtama rakennetyöryhmä asetti syksyllä 2005 tavoitteeksi jäsenliiton tai liittokokonaisuuden muodostamisen. Työryhmä esitti konkreettisen hahmotelman tuleviksi liittokokonaisuuksiksi. Työryhmä asetti rakennekehityksen aikataulutavoitteeksi 3 5 vuotta. Aikataulu on haasteellinen, mutta vuoden aikana tapahtunut myönteinen kehitys osoittaa, että se on kuitenkin realistinen. Vuoden 2006 alussa EK:ssa oli 43 jäsenliittoa. Vuotta myöhemmin jäsenliittoja oli 35 ja liittokokonaisuuksia 27. Kehitys on ollut ripeää ja asetetun tavoitteen mukaista. Rakenneryhmän hahmottelemista liittokokonaisuuksista valmiita ovat ainakin teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus, johon on liittynyt useita liittoja. Myös rakennus- ja energia-ala ovat muodostaneet kattavia kokonaisuuksia. Kaupan ala yhdisti vuonna 2006 voimansa, kun autokauppa ja apteekit liittyivät Suomen Kaupan Liiton jäseniksi. Myös pankki- ja vakuutussektoreiden yhdistyminen Finanssialan Keskusliitoksi on merkittävä askel kehityksessä. Tietoalojen liitto liittyi Teknologiateollisuuden jäseneksi. Kulutustavaroita tuottavat liitot ovat puolestaan ryhmittymässä Kulutustavararyhmäksi. Tämä prosessi on kuitenkin vielä kesken. Useat liitot ovat muodostaneet liittoryhmiä, joiden tavoitteena on myöhemmin syvenevä yhteistyö. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Palvelualojen Toimialaliitto sopivat yhteistyöstä kesäkuussa. Logistiikan liitot ja keskeiset toimijat perustivat syksyllä yhteisen neuvottelukunnan edunvalvonnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. EK-rakenteen nopea tiivistyminen osoittaa, että jäsenyritykset ja -liitot näkevät yhdentymisen hyödylliseksi. Toimialojen lähentyminen ja edunvalvonnan tehostamistarpeet jouduttavat kehitystä. EK-rakenteen yhdentymistä jouduttaa myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajojen heikkeneminen. Se oli EK:n perustamisen lähtökohta. 8 EK:n toimintakertomus 2006

11 Keskusliiton talous Tilivuoden aikana saadusta 36,1 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 32,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotto oli 1,2 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan 2,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2005 palkkasummaan, vuoden 2004 jalostusarvoon tai niihin molempiin. Sijoitustoiminnasta tuloutui huomattavasti talousarviota enemmän: salkunhoitajien vaihdos tuotti rahastojen myyntivoittoja. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 29,4 miljoonaa euroa, ja ne jäivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuus tuli EK:lle huomattavasti arvioitua halvemmaksi. Tilivuoden 6,6 miljoonan euron ylijäämään vaikuttivat oletettua edullisemman EU-puheenjohtajuuskauden lisäksi myös sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen ja edustusmajan myynnin tuloutus. EK:n perustamisasiakirjoihin kirjattu kulusäästötavoite esti tai siirsi myös toiminnan kannalta perusteltuja kuluja. EK:n organisaatio Infrastruktuuri Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Logistiikka Energia Ympäristö ja ilmasto Kestävä kehitys Toimintaympäristö Johtaja Jukka Ahtela Elinkein0lainsäädäntö Kilpailu Tietoyhteiskunta Kauppapolitiikka Talouspolitiikka Johtaja Jussi Mustonen Talous Verotus Suhdanteet Työllisyys Hyvinvoinnin rahoitus Työmarkkinat Johtaja Seppo Riski Apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Neuvottelutoiminta Työelämän kehittäminen Työ- ja sosiaalilainsäädäntö Tilastot ja selvitykset Yritysturvallisuus Innovaatioympäristö ja osaaminen Johtaja Timo Kekkonen Liiketoiminnan kehittäminen Koulutusjärjestelmä ja osaamistarpeet Työvoima ja maahanmuutto Tutkimus ja teknologia Yrityspalvelut ja -rahoitus Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Johtaja Arto Ojala PK-asiat PK-johtaja Pekka Tsupari Aluetoiminta Suunnittelupäällikkö Annaleena Mäkilä EK Bryssel Toimiston päällikkö Ulla Sirkeinen EK:n toimintakertomus

12 Henkilöstökertomus EK:ssa oli töissä vuoden 2006 alussa 232 ja lopussa 223 henkilöä. Palveluksensa lopetti vuoden aikana 26 työntekijää, joista 9 eläkkeelle lähdön vuoksi. Lopettaneiden tilalle rekrytoitiin 14, lisäksi 2 henkilöä rekrytoitiin uusiin tehtäviin. Määräaikaisia toimihenkilöitä EK:ssa työskenteli vuoden 2006 aikana yhteensä 12. Henkilöstökulut Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2006 yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 56 prosenttia ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut lisääntyivät vuoteen 2005 verrattuna yhden prosentin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2006 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. Kehityskeskustelut käydään jokaisen EK:laisen kanssa vähintään kerran vuodessa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kehityskeskusteluissa 2006 määriteltiin kunkin henkilön toimenkuva, arvioitiin mennyttä kautta, sovittiin tavoitteista kuluvalle vuodelle sekä kartoitettiin koulutus- ja muut kehittämistarpeet. Kehityskeskustelut käytiin henkilökohtaisina ja luottamuksellisina. Johtoryhmä arvioi keskustelujen jälkeen esille nousseita yleisiä EK:n työskentelyyn vaikuttavia seikkoja. Henkilöstötutkimus EK:n ensimmäinen henkilöstötutkimus tehtiin marras joulukuun vaihteessa. Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä fyysisestä työympäristöstä, työn sisällöstä, esimiehestä ja johtamistavasta, sisäisestä tiedonkulusta, palkkauksesta ja palkitsemisesta, työilmapiiristä sekä EK:sta järjestönä ja työnantajana. Tutkimuksen teki Promenade Research Oy sähköisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 83. Tutkimuksen tulokset esiteltiin henkilöstölle tammikuussa Palkkausjärjestelmä EK:n palkkausjärjestelmää kehitettiin toimintavuonna. Palkkausjärjestelmälle määriteltiin tavoitteet, lisäksi kirjattiin palkkausperusteet, laadittiin tehtävien vaativuusluokitus sekä sovittiin palkkaukseen vaikuttavista pätevyystekijöistä. Aloitettiin myös toistuvat palkkakeskustelut, jotka esimiehet käyvät jokaisen kanssa. Palkkakeskustelussa käytiin läpi kunkin tehtävän vaativuusluokka, henkilökohtainen pätevyys sekä todettiin palkan suuruus, mahdollinen korotus ja perustelut sille. Palkkausjärjestelmää kehitetään jatkossa hankkimalla vertailutietoja eri tehtävissä muualla maksetuista palkoista sekä määrittelemällä suoritepalkkiojärjestelmän kriteerit. Kertomusvuoden palkkasummasta yksi prosentti oli käytettävissä yksilöllisiin korotuksiin kaikille annetun 1,4 prosentin tupokorotuksen lisäksi. Suoritepalkkioita myönnettiin vuoden lopulla euroa. Palkkion sai 52 henkilöä. Työterveydenhuolto Henkilöstöllä oli mahdollisuus saada työterveyshoitajan palveluja omalla terveysasemalla ja muita terveyspalveluja Suomen Terveystalo Oyj:n Keskuskadun Lääkäriasemalta. Sairaanhoitopalvelujen lisäksi henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus osallistua ikäkausitarkastuksiin viiden vuoden välein 40-vuotiaasta lähtien. Uusille työntekijöille tehtiin työhön-tulotarkastus. Syksyllä 2006 henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia työterveyshuollon kautta influenssarokote. Sairauspoissaoloja kertomusvuonna oli 6 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 3,2 prosenttia. Yhteistyötoimikunta EK:ssa toimii yhteistyötoimikunta, jonka tehtävänä on edistää johdon ja henkilöstön yhteistyötä sekä hoitaa työhön sekä harrastustoimintaan liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa oli 7 henkilöstön edustajaa ja 3 johdon edustajaa. Yhteistyötoimikunta sai EK:n budjetista euron määrärahan, jonka se käytti EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri-, ynnä muun vapaa-ajan virkistystoimintaan. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin muun muassa EK:n palkkausjärjestelmää, päihdeasioiden käsittelyn toimintamallia EK:ssa, työssä jaksamista sekä henkilöstötutkimusta. 10 EK:n toimintakertomus 2006

13 Henkilöstöjakauma Ikärakenne Johto, sektorin/yksikön vetäjät Yhteistoimistoliittojen vetäjät Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat Sihteerit ja assistentit Muut Keski-ikä 49 vuotta % 24 % 53 % Henkilöstöä yhteensä % Henkilöstön koulutustaso Sukupuolijakauma Miehet 42 % Naiset 58 % Korkeakoulu Lisensiaatti/ tohtori Opisto Muu Tilanne EK:n toimintakertomus

14 Talouspolitiikka EK:n verolinjaukset kannustavat työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Talouspolitiikkasektori koordinoi kertomusvuonna EK:n verovaikuttamisprojektia, ja verotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistiin keväällä. Sektorin asiantuntijat osallistuivat ja vaikuttivat useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Kotimaista ja kansainvälistä talouskehitystä seurattiin ja suhdannetiedustelujen kattavuutta laajennettiin. Verolinjauksissa tähtäin työllisyyteen KANNUSTAVASTA VEROTUKSESTA KILPAILUVALTTI Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset EK:n hallituksen maaliskuussa 2006 hyväksymät verotavoitteet hallitusohjelmaan ja seuraavalle vaalikaudelle ovat seuraavat: Johtaja Jussi Mustonen Työn verotus kevyemmäksi kaikilla tulotasoilla, lisätuloista vähintään puolet käteen. Työeläkemaksu ei saa enää nousta. Yritysverotuksen tulee olla globaalisti kilpailukykyinen. Yhteisöverokantaa on alennettava tämän mukaisesti. Verotuksen pitää kannustaa investointeihin, ja poistojärjestelmän tulee tukea tätä tavoitetta. Osinkotulojen verotettava osuus pitää alentaa kauttaaltaan 70 prosentista 50 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotonta osuutta on nostettava. Osakesäästämisen edistämiseksi osinkotulot ja osakkeiden myyntivoitot tulee säätää verottomiksi euroon saakka. Perintö- ja lahjaveroa on kevennettävä, ja vero on poistettava kokonaan yritysvarallisuuden siirrolta sukupolvenvaihdoksissa. Kaikkien yritysten sähkövero on alennettava niin alas kuin EU:n säädökset mahdollistavat. EK julkisti maaliskuussa seuraavan hallituskauden verotavoitteensa. Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti -julkaisussa linjattiin, että verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Verotusta tulee seuraavalla vaalikaudella arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten se vahvistaa hyvää työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua. Talouspolitiikkasektori keräsi verolinjauksia varten tietoa ja teki kansainvälisiä vertailuja verotuksen rakenteesta, verokertymistä ja verokannoista. Myös erilaisten veromuutosten vaikutuksia verokertymään, työllisyyteen ja talouskasvuun selvitettiin laajasti vuoden 2006 aikana. Verotavoitteita esiteltiin paitsi tiedotusvälineille ja poliittisille päättäjillle, myös kansanedustajaehdokkaille järjestetyissä vaalitilaisuuksissa sekä EK:n aluejohtokuntien kokouksissa eri puolilla maata. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 (Arvelan työryhmä) julkisti raporttinsa maaliskuussa Työryhmän tarkoituksena oli yritysverotuksen yhteensovittaminen IFRS-standardien kanssa. Lisäksi se arvioi, mitä 12 EK:n toimintakertomus 2006

15 EK:n Suhdannebarometri 40 vuotta EK ja sen edeltäjät ovat tehneet suhdannetiedusteluja jo 40 vuoden ajan. Teollisuuden näkymiä kartoittava Suhdannebarometri ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1966 Suomen Teollisuusliiton julkaisemana. Sittemmin tiedusteluja on laajennettu ja kehitetty voimakkaasti. Vuodesta 1993 lähtien on julkaistu kuukausittain luottamusindikaattoreita, ja tiedustelut ovat vuodesta 1995 alkaen kuuluneet EU:n komission kansainväliseen suhdannetiedustelujärjestelmään. Samanlaisia tiedusteluja tehdään jo lähes 30 maassa, joten EK:n tiedustelujen tuloksia voi helposti verrata muiden EU-maiden suhdannekuvaan. EK:n perustaminen on merkinnyt säännöllisen suhdanneseurannan ja ennakoinnin laajenemista teollisuudesta ja rakentamisesta myös palvelualoille. EK:n Suhdannebarometri sekä kuukausittain julkaistavat luottamusindikaattorit kattavat nykyisin koko yksityisen elinkeinoelämän. vaikutuksia osakeyhtiölainsäädännön uudistamisella olisi verolainsäädännön kehittämiseen. EK antoi keväällä 2006 työryhmän raportista lausunnon, jossa se vastusti työryhmän esittämiä heikennyksiä poistojärjestelmään. Parannuksia komennusmiesten ja avainhenkilöiden verotukseen EK:n asiantuntijat osallistuivat valtiovarainministeriön työryhmään, jossa pohdittiin matkakustannusten korvausten verotusperiaatteiden muuttamista. Niin sanotun komennusmiestyöryhmän toimenpide-ehdotukset valmistuivat joulukuussa, ja ne olivat EK:n tavoitteiden mukaisia. Avainhenkilölakiin hyväksyttiin lokakuussa EK:n ajama muutos, kun ulkomaisten erityisosaajien lähdeveromenettelyn soveltamisaika pidennettiin kahdesta neljään vuoteen. Palveluista kattavampaa suhdannetietoa Talouspolitiikkasektori teki kerran kuukaudessa koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Sen vastaajajoukkoa laajennettiin vuoden 2006 aikana edustamaan palvelualoja entistä paremmin. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometriä ja PK-Suhdannebarometriä sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. EK:n suhdannetiedusteluissa jatkettiin yhteistyötä EU:n kanssa. Tiedustelut ovat osa EU:n komission yhteistä eurooppalaista suhdannetiedustelujärjestelmää. Yhteistyötä tuottavuuden edistämiseksi EK osallistui Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyviin talouskokouksiin ja niiden valmisteluun. Euroopan tuottavuuskonferenssin (EPC 2006) järjestelyihin osallistuttiin aktiivisesti. EK vaikutti myös EU:n talouspolitiikkaan ja Lissabon-strategiaan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat UNICEn työryhmiin jäseninä ja raportoijina ja vaikuttivat aktiivisesti uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Syksyllä 2006 käynnistettiin EK:n sektoreiden välinen tuottavuusprojekti, jonka tarkoituksena on laatia julkaisu tuottavuudesta ja sen merkityksestä talouden ja työmarkkinoiden kannalta. Projekti valmistuu keväällä Talouskatsauksia lehteen ja nettiin Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosaan sekä PRIMA-lehteen. Internetsivuilla on automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAan laadittiin säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkökulmia talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2006 aikana. EK:n toimintakertomus

16 Työmarkkinat Neuvottelutoiminnassa välivuosi Yrityskohtaisuuteen on jatkossa satsattava entistä enemmän. Johtaja Seppo Riski Vuonna 2006 työmarkkinoilla oli voimassa syksyyn 2007 ulottuva kolmivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työehtosopimuksesta neuvoteltiin ainoastaan autoliikenteen sopimusalalla. Kolmen päivän lakon jälkeen alalle solmittiin maaliskuussa kaksivuotinen työehtosopimus. Tupon mukainen sopimusalakohtainen neuvotteluprosessi (tupo 3) päättyi helmikuun lopussa. Tavoitteena oli kehittää alakohtaisia työehtosopimuksia työllisyyden, tuottavuuden ja toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen tukemiseksi. Uudistustarvetta havaittiin palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien toimivuudessa sekä uusien työaikamallien kehittämisessä. EK:n jäsenliitot osallistuivat alan ammattijärjestöjen kanssa kansallisen globalisaatiohankkeeseen liittyneeseen toimialavuoropuheluun ja arvioivat alansa kilpailukyvyn kehittämistarpeita. Toimialojen ehdotukset julkaistiin Suomen vastaus globalisaation haasteeseen -raportissa syksyllä. Ansiokehitys edelleen nopeaa Uudistuksia työlainsäädäntöön Ulkomaisen työvoiman valvontaa tehostettiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleilla lain muutoksilla. Eduskunta hyväksyi myös tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain, jonka mukaan tilaajan on vuoden 2007 alusta lähtien selvitettävä sellaisen sopimuskumppaninsa taustoja, jonka kanssa se tekee sopimuksen vuokratyön käytöstä tai alihankinnasta. Uusi työsuojelun valvontalaki tuli voimaan helmikuussa Laki täsmentää valvontamenettelyä, mutta ei muuta asiallisesti viranomaisvaltuuksia tai työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa. Hallitus antoi syksyllä esityksensä uudeksi yhteistoimintalaiksi. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa Työlainsäädännön muutoksista syksyllä järjestettyihin infotilaisuuksiin osallistui eri paikkakunnilla yhteensä yli tuhat jäsenyritysten edustajaa. Palkkoja korotettiin kesäkuun alussa tupon mukaisesti 1,4 prosentin yleiskorotuksella. Käytössä oli myös 0,4 prosentin liittoerä sekä tasa-arvoerä, jonka suuruus vaihteli alan naisvaltaisuudesta ja palkkatasosta riippuen. EK:n arvion mukaan yksityisen sektorin ansiot nousivat kertomusvuonna 3 prosenttia. Ansiokehitys hidastui runsaat puoli prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta pienempien sopimuskorotusten vuoksi. Työvoimakustannukset nousivat kuitenkin noin prosenttiyksikön nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Ansiokehitystarkastelu ei johtanut millään sopimusalalla palkankorotuksiin. EK:ssa jatkettiin palkkatilastojen 14 EK:n toimintakertomus 2006

17 Sosiaaliturvaa kehitettiin Perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista käsitellyt työryhmä antoi yksimielisen esityksensä maaliskuussa. Muutoksilla parannetaan naisten työmarkkinaasemaa ja tasataan perhevapaakustannuksia. Uudistuksen kustannusvaikutus on 0,04 prosenttiyksikköä vakuutetun sairausvakuutusmaksussa ja 0,05 prosenttiyksikköä työnantajan sairausvakuutusmaksussa. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2007 alusta. Yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelait (TEL, LEL ja TaEL) yhdistettiin yhdeksi laiksi (TyEL) vuoden 2007 alusta. Vuoden 2006 aikana uudistettiin myös työeläkeyhtiöiden hallintoa ja sijoituspolitiikkaa. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Osasairauspäivärahaa koskevalla lailla helpotetaan työntekijän työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta. uudistushanketta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nykyaikaistaa palkkatilastointia vuodesta 2007 lähtien. Työrauhassa puutteita EK:n jäsenyrityksissä oli vuoden aikana noin 100 työtaistelua, joissa menetettiin noin työpäivää. Työtaistelut olivat yhtä lukuunottamatta laittomia. Uutena ilmiönä olivat niin sanottujen komennusmiesten toimeenpanemat lakot, joilla vastustettiin komennustyön verotusmenettelyjä. EK kiinnitti toimintavuoden aikana huomiota työrauhajärjestelmän uudistustarpeisiin ja laati niistä selvityksen Työrauhasta kilpailuetu. Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta EK linjasi työmarkkinapoliittiset tavoitteensa helmikuussa julkaistussa Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta -strategia-asiakirjassa. Kansainvälistyminen, työvoiman tarjonnan supistuminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät entistä määrätietoisempia toimia työmarkkinapolitiikan uudistamiseksi. Yrityskohtaisuuden, kannustavuuden ja yksilöllisyyden vahvistaminen työehdoissa, sosiaaliturvan kannustavuus sekä toimiva työrauhajärjestelmä ovat linjausten keskeisiä esityksiä. Työeläkevakuutusmaksun nousun estäminen asetettiin tärkeäksi tavoitteeksi. Myös hyvän johtamisen merkitystä korostettiin. Huomiota tuottavuuteen ja työmarkkinoiden toimivuuteen Myös työmarkkinat-sektori oli mukana järjestämässä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensimmäistä Euroopan tuottavuuskonferenssia, johon kokoontui 400 yritysjohdon, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajaa 30 eri maasta. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan etsittiin ratkaisuja valtion budjettivalmistelun yhteydessä. Pohjana oli työmarkkinaosapuolten laatima ehdotus. Tavoitteena on työvoiman saatavuuden parantaminen ja työttömyyden alentaminen. Samapalkkaisuus puhutti Kolmikantaisessa työryhmässä vuosina valmistellun samapalkkaisuusohjelman toimeenpano käynnistyi maaliskuussa STM asetti eduskunnankunnan puhemiehen johtaman korkean tason kolmikantaisen seurantaryhmän valvomaan ohjelman toteuttamista. Samapalkkaisuusohjelmaan sisältyy sekä kolmikantaisia että työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimenpiteitä. Ohjelmassa käynnistyy myös pitemmän aikavälin palkkausjärjestelmätutkimus. Naisten ja miesten samapalkkaisuus oli paljon esillä myös julkisuudessa. EK:n selvitysten mukaan miehille ja naisille maksetaan lähes samaa palkkaa samasta työstä saman työnantajan palveluksessa. EK selvitti elokuussa 2006 tasaarvolain edellyttämän tasa-arvosuunnittelun toteutumista jäsenyrityksissä. Kyselyn tulokset osoittivat, että tasa-arvosuunnittelu on hyvällä mallilla EK:n yrityksissä. Suosituksia työterveyshuoltoon Keskusjärjestöt laativat yhteisen suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli vuonna 2006 suosituksen lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa. Suosituksen tarkoituksena ei ole muuttaa sairausajan palkan maksamisedellytyksiä. EK:n toimintakertomus

18 Innovaatioympäristö ja osaaminen Tulevaisuusluotain ja Palvelut 2020 Osaamisen perusta on koulutuksessa ja tutkimuksessa. Johtaja Timo Kekkonen EK:n koordinoimien osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeiden loppuraportit julkistettiin lokakuussa. Kutsuseminaariin osallistui noin 200 yhteistyökumppania ja sidosryhmävaikuttajaa. Hankkeita rahoittivat EK:n lisäksi opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Palvelut hankkeessa oli mukana seitsemän palvelualaa. Tulevaisuusluotaimessa käsiteltiin kuutta teollisuus- ja rakentamistaustaista klusteria. Loppuraporteissa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen sekä yleisesti että alakohtaisesti. Raporttien mukaan Suomi on tulevaisuudessa aito palveluyhteiskunta. Globalisaation ja ikääntymisen lisäksi teknologian kehitys ja palvelujen digitalisointi vaikuttavat kaikkiin aloihin. Yritykset verkostoituvat, jotta ne voivat vastata entistä paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Avaintekijänä on asiakaslähtöisten toimintamallien, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tarjoaminen. Koulutusjärjestelmään ajettiin uudistuksia Vuoden 2006 aikana EK valmisteli koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset seuraavalle hallituskaudelle. EK osallistui ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, vetovoiman lisäämiseen, koulutustoimikuntien työn uudistamiseen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen aseman arviointiin. Samoin osallistuttiin työjohtokoulutuksen, tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyöhön. Opetusministeriön sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostojen kanssa jatkettiin vuoropuhelua korkeakoulujen rakenteellisesta uudistamisesta, hallinnosta ja rahoituksesta. EK osallistui myös OECD:n koulutuksen tulevaisuutta pohtivaan työhön. Työ- ja koulutusasiain neuvostossa käynnistyi EK:n aloitteesta selvitys aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta. Vuoden 2007 budjetissa oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkakiintiötä nostettiin paikalla. EK:n perustama yritysstrategiafoorumi käsitteli liiketoimintaympäristön kehittymistä digitaaliseksi verkostotaloudeksi. Elinkeinoelämän Oppilaitokset ELO ry:n laadunhallintaa ja koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kehitettiin. EK johti UNICEn koulutustyöryhmää, edusti UNICEa EU:n koulutuspoliittisessa työryhmässä ja useassa seminaarissa sekä osallistui koulutuksen neuvoa-antavan komitean työhön EU:ssa. Myös Euroopan sosiaalirahaston uuden ohjelmakauden valmisteluun osallistuttiin. 16 EK:n toimintakertomus 2006

19 EU:lle uudet innovaatiolinjaukset Innovaatiot nostettiin kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä Suomen puheenjohtajuuskauden johtoteemaksi. Suomen johdolla työstettiin EU:n innovaatiopolitiikan linjaukset, jotka määrittävät tärkeimmät toimenpiteet innovaatioiden edistämiseksi. Toimenpiteet ovat osa yhteisön Lissabonin ohjelmaa, joista neuvosto käy vuosittain strategisen keskustelun. Suomen ajama laaja-alainen ja kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii siihen, että innovaatioiden rahoitusta on kehitettävä, sääntely-ympäristön on kannustettava innovaatiotoimintaan ja innovaatioiden kysyntää on aktiivisesti lisättävä. Myös tutkimusyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on tiivistettävä. Linjausten strategiset tavoitteet koskevat seuraavia innovaatiopolitiikan alueita: 1) aineettoman omaisuuden suojaus, 2) standardointi, 3) julkiset hankinnat, 4) aloitteet yhteisestä teknologiatutkimuksesta, 5) nk. johtavat markkinat 6) tutkimusyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyö, 7) alueellinen innovaatiopolitiikka 8) palvelujen ja ei-teknologinen innovointi sekä 9) riskipääomamarkkinat. Elinkeinoelämän kannalta linjaukset ovat tärkeät, koska EU:n eri politiikanlohkoilla on otettava aikaisempaa kokonaisvaltaisemman huomioon osaaminen, yritysten kilpailukyky ja markkinat. Työvoiman liikkuvuutta ja maahanmuuttoa edistettiin EK on ollut kehittämässä työvoimapalveluja yksilöityjen työhönosoitusten lisäämiseksi, alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi sekä työnhakusuunnitelmien laadun parantamiseksi. Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten yhteistyökokeilu aloitettiin. Marraskuussa tehtiin vuoden 2006 työvoimatiedustelu. Uusien EU-maiden kansalaisten vapaata työntekoa rajoittavasta kahden vuoden siirtymäajasta luovuttiin EK osallistui siirtymäajan vaikutuksia käsittelevän selonteon valmisteluun ja vaikutti hallituksen valmistelemaan maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat yhteisestä kannanotosta työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi, tekivät yhteisen esitteen ja pitävät tilaisuuksia teemasta. EK on panostanut asennekasvatukseen rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi työmarkkinoilta. Tutkimuspolitiikkaa linjattiin kotimaassa ja Euroopassa Kertomusvuonna julkistettiin EK:n tutkimuspoliittiset linjaukset. EK esitti korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskentän uudistamista rakenteellisesti, tutkimusrahoituksen uudelleenkohdentamista ja yliopistojen hallinnon uudistamista. EK vaikutti tiede- ja teknologianeuvoston Tiede, teknologia, innovaatiot -raportin sekä talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvityksen linjauksiin. Kertomusvuonna EK vaikutti EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan linjauksiin kuten myös komission T&Ksekä innovaatiotoiminnan valtiontukien puitteiden valmisteluun. Samoin vaikutettiin EU:n seitsemännen T&Ktoiminnan puiteohjelman ( ) sisältöön. Otettiin kantaa aloitteeseen perustaa eurooppalainen korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittava sekä korkeakoulutusta antava instituutti. Painoa yrityspalveluille Kansainvälistymispalvelujen tunnettuutta PK-yrityksissä lisättiin järjestämällä KiVi-projektin (Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä) tilaisuuksia 18 paikkakunnalla. Kiina- ja Venäjä-verkkojen toiminta jatkui aktiivisesti. Yksityisten kansainvälistymispalvelujen kehittämisen projekti käynnistyi KTM:n kanssa Kiinan ja Intian palvelutarjonnan osalta. EK vaikutti siihen, että eduskunta lisäsi yrityksille suunnattavien kansainvälistymisavustusten myöntämisvaltuutta. Kertomusvuonna vaikutettiin myös EU:n rakennerahastokauden ( ) painopisteiden ja Suomen kansallisen strategian valmisteluun. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Pankin kanssa teetettiin yrityksille suunnattu kattava rahoitusselvitys. Jäsenyrityksiä informoitiin eri tilaisuuksissa uudistuvan pankkien vakavaraisuussäännöstön (Basel II) vaikutuksesta rahoitukseen sekä yhtenäistyvän eurooppalaisen maksuliikennealueen merkityksestä yrityksille. Vuoden aikana tiivistettiin sidosryhmäyhteistyötä muun muassa pääomasijoittajien kanssa. EK oli mukana KTM:n julkisten työvoima- ja elinkeinopoliittisten palveluiden uudistusta valmistelleessa ryhmässä. Työn pohjalta valtioneuvosto teki YritysSuomi-palvelujärjestelmästä periaatepäätöksen. Sen mukaan yrityspalveluissa siirrytään valtakunnallisesti yhdenmukaiseen palvelutoimintaan. EK:n toimintakertomus

20 Infrastruktuuri Suomi tarvitsee kohtuuhintaista energiaa ilmastoystävällisesti. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka Logistiikka liikennepolitiikan keskiöön Logistiikka oli keskeisellä sijalla EU:n liikennepolitiikassa. EK tuki Suomen aloitetta, jonka pohjalta valmistui EU:n logistiikkatiedonanto. Kotimaassa arvokasta informaatiota saatiin valtakunnallisesta logistiikkaselvityksestä, jonka tiedon hankintaa EK tuki. Tieliikennelain muutos tuli voimaan. EK osallistui lain sisällön muotoiluun yritysten logistiikkaketjun eri osapuolten järkevää vastuunjakoa painottaen. Linjauksia ilmastopolitiikasta Liikenneväyliä koskeva päätöksenteko remonttiin Liikenneväyläpäätösten kehittämistä pohtineen niin sanotun Vuorian työryhmän raportissa esitettiin päätöksenteon täydellistä uudistamista. EK oli mukana työryhmässä. Nykyinen päätöksenteko on tempoilevaa ja liian lyhytjänteistä sekä hankkeiden tehokkaan toteutuksen että väylien käyttäjien kannalta. Haasteena on riittävän pitkäjänteisen suunnittelun ja päätöksenteon kytkeminen hallitusten ohjelmiin ja niiden toteutusta sääteleviin valtiontaloudellisiin puitteisiin. Työryhmä esitti ratkaisunaan mallia, joka perustuu vuoden jaksolle laadittaviin liikennepoliittisiin selontekoihin. Menettelytapa on tuttu puolustushallinnon alalta. Pitkä ajanjakso antaa liikennejärjestelmän käyttäjille mahdollisuuden paremmin ennakoitaviin logistisiin päätöksiin. Se lisää eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksiin. EK painotti, että uusien linjausten valmistelu on aloitettava viipymättä muun muassa uuden väyläohjelman laatimisella. Uudistuksesta tulee sopia seuraavan hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Vuoden 2012 jälkeisen ilmastopolitiikan valmistelut tiivistyivät. EK laati elinkeinoelämän linjaukset sekä vaikutti aktiivisesti Suomen ja EU:n päätöksiin. Tähtäimessä on ilmastosopimus, johon kaikki päästöiltään keskeiset maat ovat sitoutuneet. Lisäksi EK peräänkuulutti yrityksille tasavertaisia toimintaedellytyksiä sekä osaamisen, teknologian ja innovaatioiden nostamista ilmastopolitiikan keskiöön. Teollisuuden sähkövero puolitettiin Eduskunta hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jossa EK:n päätavoitteet toteutuivat hyvin. Eduskunta hyväksyi myös lain, jolla teollisuuden sähkövero puolitettiin vuoden 2007 alusta alkaen. Vuoden aikana keskusteltiin runsaasti bioenergiasta. EK korosti, että biomassan käytön lisääminen energiantuotannossa ei saa vaarantaa 18 EK:n toimintakertomus 2006

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK JA YRITTÄJYYS. Pk-yritysvaltuuskunnan kokous 16.2.2005

Leif Fagernäs EK JA YRITTÄJYYS. Pk-yritysvaltuuskunnan kokous 16.2.2005 Leif Fagernäs EK JA YRITTÄJYYS Pk-yritysvaltuuskunnan kokous 16.2.2005 EK TOIMII EK kattaa kaikki yksityisen elinkeinotoiminnan alat ml. energiateollisuus, pankki- ja vakuutustoiminta pl. maa- ja metsätalous

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA

TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA TEHYN JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN PÄIVÄT 21.-22.5.2015 HELSINKI RAUNO VESIVALO PUHEENJOHTAJA SISÄLTÖ 1. AJANKOHTAINEN NEUVOTTELUTILANNE 2. TEHYN NELJÄ POINTTIA TULEVALLE HALLITUKSELLE 3. UUSI KESKUSJÄRJESTÖ-

Lisätiedot

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä EEVA-LIISA INKEROINEN Eeva-Liisa Inkeroinen (synt. 1963) on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtaja. Hän on ollut järjestötehtävissä työnantajapuolella vuodesta 1987 alkaen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Seinäjoki 16.5.2007 Etelä-Pohjanmaan elinkeinoseminaari Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Ismo Partanen Kehittämispäällikkö Suomen Yrittäjät ry 28.5.2007 1 Yleisarvio hallitusohjelmasta

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot