EK:n toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 EK:n toimintakertomus 2006

2

3 EK:n toimintakertomus 2006

4 2 EK:n toimintakertomus 2006

5 Vuoden 2006 aikana tapahtunutta Kansainvälinen talouskehitys oli vuonna 2006 suotuisaa. Suomen talous kasvoi nopeinta vauhtia sitten vuosikymmenen vaihteen. Myös työllisyys parani, ja entistä useammilla aloilla kärsittiin jo ammattityövoimapulasta. EK:n verotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistiin vuoden 2006 keväällä. Tavoitteiden mukaan verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Yhteistoimintalain uudistamisesta saatiin aikaan neuvottelutulos. Lain muutokset koskevat muun muassa lain soveltamisalaa, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, yritystoiminnan muutostilanteita sekä lain rikkomisen seurauksia. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus nostettiin keskusteluun ja korostettiin yritysten, oppilaitosten sekä työvoimahallinnon yhteistyötä työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tulevaisuuden koulutus- ja osaamistarpeista julkistettiin lokakuussa EK:n raportit Palvelut 2020 ja Tulevaisuusluotain. Hallitus päätti maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta lokakuussa. Ohjelman linjaukset ovat EK:n ajamien tavoitteiden mukaisia. Eduskunta hyväksyi lain, jolla teollisuuden sähkövero puolitettiin vuoden 2007 alusta alkaen. EK:n päätavoitteet sisältyivät muutoinkin hyvin kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnan mahdollisuuksia parannettiin ja työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa uudistettiin. Työmarkkinaosapuolten välisessä toimialavuoropuhelussa saatiin yksimieliset suositukset logistiikka-alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. PK-yritysten rahoituksen kehittämislinjat julkistettiin jatkona PK-ohjelmalle. EK tehosti Suomen EUpuheenjohtajakaudella EU-edunvalvontaansa ja lisäsi Suomen elinkeinoelämän näkyvyyttä Euroopassa. Yritysjohtajat viestivät valtionpäämiehille elinkeinoelämän tärkeistä kysymyksistä Suomen puheenjohtajakaudella pidetyissä EU:n sekä Aasian, Kiinan, Intian ja Venäjän välisissä huippukokouksissa. EK sai kiitosta sujuvista kokousjärjestelyistä. Palveludirektiivi on keskeinen sisämarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä hanke. EK vaikutti aktiivisesti sen sisältöön yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Vaikutettiin EU:n innovaatiopolitiikan linjauksiin, jotka määrittävät tärkeimmät toimenpiteet innovaatioiden edistämiseksi. Toimenpiteet ovat osa EU:n Lissabonin ohjelmaa. Eurooppa-neuvosto käy niistä vuosittain strategisen keskustelun. EK:n toimintakertomus

6 4 EK:n toimintakertomus 2006

7 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 6 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 8 Henkilöstökertomus 10 Talouspolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 Toimintaympäristö 20 PK-asiat 22 Aluetoiminta 23 EK Bryssel 24 Viestintä ja sidosryhmäsuhteet 25 Yhtiöt 26 Jäsenliitot 27 EK:n antamat lausunnot 28 Hallinto 33 EK:n toimintakertomus

8 Toimitusjohtajan katsaus EK:n perustamista seurannut siirtymäkausi päättyi kertomusvuoden lopussa. Vuoden aikana saatiin valmiiksi EK:n hallinnon rakennemuutos ja jäsenmaksuperusta yhtenäistettyä. Vuoden lopulla EK:lle valittiin uusi 20-jäseninen hallitus, joka pohjautuu 11 liittoon ja liittokokonaisuuteen. Kehitys kohti vahvempia liittokokonaisuuksia on ollut ripeää ja asetettujen tavoitteiden mukaista. Voimakkaammat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvontaa ja palvelua sekä koko liittoyhteisön toiminnan kustannustehokkuutta. Nopea kehitys osoittaa, että jäsenyritykset näkevät yhdentymisen hyödylliseksi. Rakenteen yhdentymistä edistää myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajojen hälveneminen, mikä on ollut EK:n perustamisen lähtökohta. EK:n kertomusvuoden toimintaa leimasi voimakkaasti valmistautuminen vaalivuoteen. EK:n keskeisiksi vaalitavoitteiksi määriteltiin kannus- 6 EK:n toimintakertomus 2006

9 tava verotus, toimivat työmarkkinat, vahva osaaminen ja menestyvä yrittäjyys. Edellisenä vuonna valmistuneen PK-ohjelman lisäksi määriteltiin EK:n keskeiset veropoliittiset tavoitteet, työmarkkinastrategia ja tutkimus- sekä koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset. Niiden viestiä vietiin laajamittaisesti puolueiden johdolle ja eduskuntaryhmille. Tavoitteita edistettiin myös vaaliseminaareissa ja erilaisissa mediatapaamisissa useilla eri paikkakunnilla. Työ jatkui keskeytymättömänä vaalivuoteen siirryttäessä. Merkittävää vaikuttavuutta oli myös Suomalaisen omistajuuden neuvottelukunnassa tehdyllä työllä. Energiapolitiikka koki kertomusvuoden aikana varsinaisen renessanssin ilmastonmuutosta koskevan tietoisuuden ja keskustelun voimistuessa maailmanlaajuisesti. Vuoden 2012 jälkeisen ilmastopolitiikan valmistelut vauhdittuivat EU:ssa samalla, kun useat kasvihuonepäästöjen kannalta keskeiset maat tiivistivät vuoropuheluaan ja linjauksiaan aiheesta. Eduskunta hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian. EK laati aiheesta elinkeinoelämän linjaukset ja vaikutti aktiivisesti Suomen ja EU:n päätöksiin. EK:n lähtökohtana on kaikki keskeiset maat kattava globaali ilmastosopimus sekä osaamisen ja teknolo- gian nostaminen ilmastopolitiikan keskiöön. Hyvinvointi rakentuu jatkossakin energian kulutusta lisäävään talouskasvuun. Edellytykset monipuoliselle, erityisesti päästöttömälle energian tuotannolle on sen vuoksi turvattava parantamalla samalla energiatehokkuutta. Työmarkkinoiden neuvottelutoiminnassa oli välivuosi. EK:n jäsenliitot osallistuivat yhdessä eri alojen ammattijärjestöjen kanssa laajamittaiseen vuoropuheluun, jossa arvioitiin toimialojen kilpailukyvyn kehittämistarpeita ja luotiin sen myötä pohjaa seuraaville tulosopimusneuvotteluille. Kertomusvuonna saatiin valmiiksi tulevaisuuden tavoitteenasettelun kannalta tärkeät Tulevaisuusluotain ja Palvelut ennakointihankkeeet, joissa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen sekä yleisesti että alakohtaisesti. Vuoden jälkipuoliskon ajan Suomi toimi EU:n puheenjohtajana. EK:n kannalta puheenjohtajuus tarkoitti muun ohella merkittävää järjestelyvastuuta valtionpäämiesten huippukokouksiin ja valtiovierailuihin liittyvistä yritysjohtajien huippukokouksista. Niitä olivat Aasian ja Euroopan maiden AEBF-kokous, EU Kiina- ja EU Intia -kokoukset, Suomi Korea -talousneuvoston yhteiskokous sekä suomalais ukrainalainen yritysjohtatapaaminen. Kokousten tuloksena tehtiin lukuisia suosituksia taloussuhteitten kehittämiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi. Tilaisuudet toivat Suomeen valtionjohtajien lisäksi runsaasti korkean tason elinkeinoelämän edustajia. Suomi, suomalaiset yritykset ja EK saivat tapahtumissa näkyvyyttä. Kokouksissa saavutettiin hyvin niille asetetut sisällölliset ja viestinnälliset tavoitteet. Samalla ne vahvistivat ainutkertaisen ja mittavan työpanoksen kautta EK:n kokemusta elinkeinoelämän suurtapahtumien järjestämisessä. Kertomusvuoden saavutuksista kiitos kuuluu EK:n asiantuntevalle ja osaavalle henkilöstölle. Vuoden lopulla suoritettu henkilöstötutkimus osoitti, että työn sisältö ja vastuullisuus sekä EK:n vaikuttava asema yhteiskunnassa muodostavan merkittävän motivaatiotekijän. Tutkimus myös viitoitti selkeästi tietä muun muassa sisäisen tiedonkulun, johtamisen ja palkitsemisen kehittämiselle. Leif Fagernäs EK:n toimintakertomus

10 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n liittorakenne tiivistyi kertomusvuoden aikana rivakasti jäsenliittojen vahvistaessa voimiaan. Toimialaliittojen määrä väheni vuoden aikana 43:sta 35:een. Suuremmat liittokokonaisuudet ja jäsenliittojen entistä kiinteämpi yhteistyö tehostavat jäsenyritysten edunvalvontaa. EK:n jäsenliittoihin kuului kertomusvuoden lopussa yritystä. PK-yritysten osuus jäsenistä oli noin 96 prosenttia. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Isompia liittokokonaisuuksia syntyi suunnitellusti Kun EK perustettiin, tavoitteeksi asetettiin entistä vahvemmat liittokokonaisuudet ja yhteistyön tehostaminen. Vahvemmat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvontaa ja palvelua sekä liittojen kustannustehokkuutta. Ministeri Christoffer Taxellin johtama rakennetyöryhmä asetti syksyllä 2005 tavoitteeksi jäsenliiton tai liittokokonaisuuden muodostamisen. Työryhmä esitti konkreettisen hahmotelman tuleviksi liittokokonaisuuksiksi. Työryhmä asetti rakennekehityksen aikataulutavoitteeksi 3 5 vuotta. Aikataulu on haasteellinen, mutta vuoden aikana tapahtunut myönteinen kehitys osoittaa, että se on kuitenkin realistinen. Vuoden 2006 alussa EK:ssa oli 43 jäsenliittoa. Vuotta myöhemmin jäsenliittoja oli 35 ja liittokokonaisuuksia 27. Kehitys on ollut ripeää ja asetetun tavoitteen mukaista. Rakenneryhmän hahmottelemista liittokokonaisuuksista valmiita ovat ainakin teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus, johon on liittynyt useita liittoja. Myös rakennus- ja energia-ala ovat muodostaneet kattavia kokonaisuuksia. Kaupan ala yhdisti vuonna 2006 voimansa, kun autokauppa ja apteekit liittyivät Suomen Kaupan Liiton jäseniksi. Myös pankki- ja vakuutussektoreiden yhdistyminen Finanssialan Keskusliitoksi on merkittävä askel kehityksessä. Tietoalojen liitto liittyi Teknologiateollisuuden jäseneksi. Kulutustavaroita tuottavat liitot ovat puolestaan ryhmittymässä Kulutustavararyhmäksi. Tämä prosessi on kuitenkin vielä kesken. Useat liitot ovat muodostaneet liittoryhmiä, joiden tavoitteena on myöhemmin syvenevä yhteistyö. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ja Palvelualojen Toimialaliitto sopivat yhteistyöstä kesäkuussa. Logistiikan liitot ja keskeiset toimijat perustivat syksyllä yhteisen neuvottelukunnan edunvalvonnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi. EK-rakenteen nopea tiivistyminen osoittaa, että jäsenyritykset ja -liitot näkevät yhdentymisen hyödylliseksi. Toimialojen lähentyminen ja edunvalvonnan tehostamistarpeet jouduttavat kehitystä. EK-rakenteen yhdentymistä jouduttaa myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajojen heikkeneminen. Se oli EK:n perustamisen lähtökohta. 8 EK:n toimintakertomus 2006

11 Keskusliiton talous Tilivuoden aikana saadusta 36,1 miljoonan euron tulorahoituksesta kertyi jäsenmaksuina 32,3 miljoonaa euroa. Varsinaisen toiminnan tuotto oli 1,2 miljoonaa euroa ja sijoitustoiminnan 2,6 miljoonaa euroa. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2005 palkkasummaan, vuoden 2004 jalostusarvoon tai niihin molempiin. Sijoitustoiminnasta tuloutui huomattavasti talousarviota enemmän: salkunhoitajien vaihdos tuotti rahastojen myyntivoittoja. Tulorahoituksella katettiin keskusliiton toimintakulut sekä maksettiin rahoitusosuudet yhteistyöorganisaatioille. EK:n varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 29,4 miljoonaa euroa, ja ne jäivät 2,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Erityisesti Suomen EU-puheenjohtajuus tuli EK:lle huomattavasti arvioitua halvemmaksi. Tilivuoden 6,6 miljoonan euron ylijäämään vaikuttivat oletettua edullisemman EU-puheenjohtajuuskauden lisäksi myös sijoitustoiminnan tuottojen ylittyminen ja edustusmajan myynnin tuloutus. EK:n perustamisasiakirjoihin kirjattu kulusäästötavoite esti tai siirsi myös toiminnan kannalta perusteltuja kuluja. EK:n organisaatio Infrastruktuuri Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Logistiikka Energia Ympäristö ja ilmasto Kestävä kehitys Toimintaympäristö Johtaja Jukka Ahtela Elinkein0lainsäädäntö Kilpailu Tietoyhteiskunta Kauppapolitiikka Talouspolitiikka Johtaja Jussi Mustonen Talous Verotus Suhdanteet Työllisyys Hyvinvoinnin rahoitus Työmarkkinat Johtaja Seppo Riski Apulaisjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Neuvottelutoiminta Työelämän kehittäminen Työ- ja sosiaalilainsäädäntö Tilastot ja selvitykset Yritysturvallisuus Innovaatioympäristö ja osaaminen Johtaja Timo Kekkonen Liiketoiminnan kehittäminen Koulutusjärjestelmä ja osaamistarpeet Työvoima ja maahanmuutto Tutkimus ja teknologia Yrityspalvelut ja -rahoitus Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Johtaja Arto Ojala PK-asiat PK-johtaja Pekka Tsupari Aluetoiminta Suunnittelupäällikkö Annaleena Mäkilä EK Bryssel Toimiston päällikkö Ulla Sirkeinen EK:n toimintakertomus

12 Henkilöstökertomus EK:ssa oli töissä vuoden 2006 alussa 232 ja lopussa 223 henkilöä. Palveluksensa lopetti vuoden aikana 26 työntekijää, joista 9 eläkkeelle lähdön vuoksi. Lopettaneiden tilalle rekrytoitiin 14, lisäksi 2 henkilöä rekrytoitiin uusiin tehtäviin. Määräaikaisia toimihenkilöitä EK:ssa työskenteli vuoden 2006 aikana yhteensä 12. Henkilöstökulut Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat vuonna 2006 yhteensä 15,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 56 prosenttia ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 80 prosenttia. Henkilöstökulut lisääntyivät vuoteen 2005 verrattuna yhden prosentin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2006 yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. Kehityskeskustelut käydään jokaisen EK:laisen kanssa vähintään kerran vuodessa ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kehityskeskusteluissa 2006 määriteltiin kunkin henkilön toimenkuva, arvioitiin mennyttä kautta, sovittiin tavoitteista kuluvalle vuodelle sekä kartoitettiin koulutus- ja muut kehittämistarpeet. Kehityskeskustelut käytiin henkilökohtaisina ja luottamuksellisina. Johtoryhmä arvioi keskustelujen jälkeen esille nousseita yleisiä EK:n työskentelyyn vaikuttavia seikkoja. Henkilöstötutkimus EK:n ensimmäinen henkilöstötutkimus tehtiin marras joulukuun vaihteessa. Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstön mielipiteitä fyysisestä työympäristöstä, työn sisällöstä, esimiehestä ja johtamistavasta, sisäisestä tiedonkulusta, palkkauksesta ja palkitsemisesta, työilmapiiristä sekä EK:sta järjestönä ja työnantajana. Tutkimuksen teki Promenade Research Oy sähköisenä kyselynä. Vastausprosentti oli 83. Tutkimuksen tulokset esiteltiin henkilöstölle tammikuussa Palkkausjärjestelmä EK:n palkkausjärjestelmää kehitettiin toimintavuonna. Palkkausjärjestelmälle määriteltiin tavoitteet, lisäksi kirjattiin palkkausperusteet, laadittiin tehtävien vaativuusluokitus sekä sovittiin palkkaukseen vaikuttavista pätevyystekijöistä. Aloitettiin myös toistuvat palkkakeskustelut, jotka esimiehet käyvät jokaisen kanssa. Palkkakeskustelussa käytiin läpi kunkin tehtävän vaativuusluokka, henkilökohtainen pätevyys sekä todettiin palkan suuruus, mahdollinen korotus ja perustelut sille. Palkkausjärjestelmää kehitetään jatkossa hankkimalla vertailutietoja eri tehtävissä muualla maksetuista palkoista sekä määrittelemällä suoritepalkkiojärjestelmän kriteerit. Kertomusvuoden palkkasummasta yksi prosentti oli käytettävissä yksilöllisiin korotuksiin kaikille annetun 1,4 prosentin tupokorotuksen lisäksi. Suoritepalkkioita myönnettiin vuoden lopulla euroa. Palkkion sai 52 henkilöä. Työterveydenhuolto Henkilöstöllä oli mahdollisuus saada työterveyshoitajan palveluja omalla terveysasemalla ja muita terveyspalveluja Suomen Terveystalo Oyj:n Keskuskadun Lääkäriasemalta. Sairaanhoitopalvelujen lisäksi henkilöstölle on järjestetty mahdollisuus osallistua ikäkausitarkastuksiin viiden vuoden välein 40-vuotiaasta lähtien. Uusille työntekijöille tehtiin työhön-tulotarkastus. Syksyllä 2006 henkilöstöllä oli mahdollisuus hankkia työterveyshuollon kautta influenssarokote. Sairauspoissaoloja kertomusvuonna oli 6 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 3,2 prosenttia. Yhteistyötoimikunta EK:ssa toimii yhteistyötoimikunta, jonka tehtävänä on edistää johdon ja henkilöstön yhteistyötä sekä hoitaa työhön sekä harrastustoimintaan liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa oli 7 henkilöstön edustajaa ja 3 johdon edustajaa. Yhteistyötoimikunta sai EK:n budjetista euron määrärahan, jonka se käytti EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta-, kulttuuri-, ynnä muun vapaa-ajan virkistystoimintaan. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin muun muassa EK:n palkkausjärjestelmää, päihdeasioiden käsittelyn toimintamallia EK:ssa, työssä jaksamista sekä henkilöstötutkimusta. 10 EK:n toimintakertomus 2006

13 Henkilöstöjakauma Ikärakenne Johto, sektorin/yksikön vetäjät Yhteistoimistoliittojen vetäjät Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat Sihteerit ja assistentit Muut Keski-ikä 49 vuotta % 24 % 53 % Henkilöstöä yhteensä % Henkilöstön koulutustaso Sukupuolijakauma Miehet 42 % Naiset 58 % Korkeakoulu Lisensiaatti/ tohtori Opisto Muu Tilanne EK:n toimintakertomus

14 Talouspolitiikka EK:n verolinjaukset kannustavat työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Talouspolitiikkasektori koordinoi kertomusvuonna EK:n verovaikuttamisprojektia, ja verotavoitteet seuraavalle vaalikaudelle julkaistiin keväällä. Sektorin asiantuntijat osallistuivat ja vaikuttivat useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Kotimaista ja kansainvälistä talouskehitystä seurattiin ja suhdannetiedustelujen kattavuutta laajennettiin. Verolinjauksissa tähtäin työllisyyteen KANNUSTAVASTA VEROTUKSESTA KILPAILUVALTTI Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset EK:n hallituksen maaliskuussa 2006 hyväksymät verotavoitteet hallitusohjelmaan ja seuraavalle vaalikaudelle ovat seuraavat: Johtaja Jussi Mustonen Työn verotus kevyemmäksi kaikilla tulotasoilla, lisätuloista vähintään puolet käteen. Työeläkemaksu ei saa enää nousta. Yritysverotuksen tulee olla globaalisti kilpailukykyinen. Yhteisöverokantaa on alennettava tämän mukaisesti. Verotuksen pitää kannustaa investointeihin, ja poistojärjestelmän tulee tukea tätä tavoitetta. Osinkotulojen verotettava osuus pitää alentaa kauttaaltaan 70 prosentista 50 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotonta osuutta on nostettava. Osakesäästämisen edistämiseksi osinkotulot ja osakkeiden myyntivoitot tulee säätää verottomiksi euroon saakka. Perintö- ja lahjaveroa on kevennettävä, ja vero on poistettava kokonaan yritysvarallisuuden siirrolta sukupolvenvaihdoksissa. Kaikkien yritysten sähkövero on alennettava niin alas kuin EU:n säädökset mahdollistavat. EK julkisti maaliskuussa seuraavan hallituskauden verotavoitteensa. Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti -julkaisussa linjattiin, että verotuksen tulee kannustaa nykyistä paremmin työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Verotusta tulee seuraavalla vaalikaudella arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten se vahvistaa hyvää työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua. Talouspolitiikkasektori keräsi verolinjauksia varten tietoa ja teki kansainvälisiä vertailuja verotuksen rakenteesta, verokertymistä ja verokannoista. Myös erilaisten veromuutosten vaikutuksia verokertymään, työllisyyteen ja talouskasvuun selvitettiin laajasti vuoden 2006 aikana. Verotavoitteita esiteltiin paitsi tiedotusvälineille ja poliittisille päättäjillle, myös kansanedustajaehdokkaille järjestetyissä vaalitilaisuuksissa sekä EK:n aluejohtokuntien kokouksissa eri puolilla maata. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 (Arvelan työryhmä) julkisti raporttinsa maaliskuussa Työryhmän tarkoituksena oli yritysverotuksen yhteensovittaminen IFRS-standardien kanssa. Lisäksi se arvioi, mitä 12 EK:n toimintakertomus 2006

15 EK:n Suhdannebarometri 40 vuotta EK ja sen edeltäjät ovat tehneet suhdannetiedusteluja jo 40 vuoden ajan. Teollisuuden näkymiä kartoittava Suhdannebarometri ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1966 Suomen Teollisuusliiton julkaisemana. Sittemmin tiedusteluja on laajennettu ja kehitetty voimakkaasti. Vuodesta 1993 lähtien on julkaistu kuukausittain luottamusindikaattoreita, ja tiedustelut ovat vuodesta 1995 alkaen kuuluneet EU:n komission kansainväliseen suhdannetiedustelujärjestelmään. Samanlaisia tiedusteluja tehdään jo lähes 30 maassa, joten EK:n tiedustelujen tuloksia voi helposti verrata muiden EU-maiden suhdannekuvaan. EK:n perustaminen on merkinnyt säännöllisen suhdanneseurannan ja ennakoinnin laajenemista teollisuudesta ja rakentamisesta myös palvelualoille. EK:n Suhdannebarometri sekä kuukausittain julkaistavat luottamusindikaattorit kattavat nykyisin koko yksityisen elinkeinoelämän. vaikutuksia osakeyhtiölainsäädännön uudistamisella olisi verolainsäädännön kehittämiseen. EK antoi keväällä 2006 työryhmän raportista lausunnon, jossa se vastusti työryhmän esittämiä heikennyksiä poistojärjestelmään. Parannuksia komennusmiesten ja avainhenkilöiden verotukseen EK:n asiantuntijat osallistuivat valtiovarainministeriön työryhmään, jossa pohdittiin matkakustannusten korvausten verotusperiaatteiden muuttamista. Niin sanotun komennusmiestyöryhmän toimenpide-ehdotukset valmistuivat joulukuussa, ja ne olivat EK:n tavoitteiden mukaisia. Avainhenkilölakiin hyväksyttiin lokakuussa EK:n ajama muutos, kun ulkomaisten erityisosaajien lähdeveromenettelyn soveltamisaika pidennettiin kahdesta neljään vuoteen. Palveluista kattavampaa suhdannetietoa Talouspolitiikkasektori teki kerran kuukaudessa koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Sen vastaajajoukkoa laajennettiin vuoden 2006 aikana edustamaan palvelualoja entistä paremmin. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometriä ja PK-Suhdannebarometriä sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. EK:n suhdannetiedusteluissa jatkettiin yhteistyötä EU:n kanssa. Tiedustelut ovat osa EU:n komission yhteistä eurooppalaista suhdannetiedustelujärjestelmää. Yhteistyötä tuottavuuden edistämiseksi EK osallistui Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyviin talouskokouksiin ja niiden valmisteluun. Euroopan tuottavuuskonferenssin (EPC 2006) järjestelyihin osallistuttiin aktiivisesti. EK vaikutti myös EU:n talouspolitiikkaan ja Lissabon-strategiaan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Talouspolitiikkasektorin asiantuntijat osallistuivat UNICEn työryhmiin jäseninä ja raportoijina ja vaikuttivat aktiivisesti uusien verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Syksyllä 2006 käynnistettiin EK:n sektoreiden välinen tuottavuusprojekti, jonka tarkoituksena on laatia julkaisu tuottavuudesta ja sen merkityksestä talouden ja työmarkkinoiden kannalta. Projekti valmistuu keväällä Talouskatsauksia lehteen ja nettiin Talouspolitiikkasektori tuotti materiaalia EK:n internetsivujen talousosaan sekä PRIMA-lehteen. Internetsivuilla on automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAan laadittiin säännöllisesti artikkeleita verotuksesta, suhdannekatsauksia sekä talouskommentteja. Talous- ja verovaliokunta välitti EK:n jäsenyritysten näkökulmia talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2006 aikana. EK:n toimintakertomus

16 Työmarkkinat Neuvottelutoiminnassa välivuosi Yrityskohtaisuuteen on jatkossa satsattava entistä enemmän. Johtaja Seppo Riski Vuonna 2006 työmarkkinoilla oli voimassa syksyyn 2007 ulottuva kolmivuotinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Työehtosopimuksesta neuvoteltiin ainoastaan autoliikenteen sopimusalalla. Kolmen päivän lakon jälkeen alalle solmittiin maaliskuussa kaksivuotinen työehtosopimus. Tupon mukainen sopimusalakohtainen neuvotteluprosessi (tupo 3) päättyi helmikuun lopussa. Tavoitteena oli kehittää alakohtaisia työehtosopimuksia työllisyyden, tuottavuuden ja toimivien työpaikkakohtaisten ratkaisujen tukemiseksi. Uudistustarvetta havaittiin palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien toimivuudessa sekä uusien työaikamallien kehittämisessä. EK:n jäsenliitot osallistuivat alan ammattijärjestöjen kanssa kansallisen globalisaatiohankkeeseen liittyneeseen toimialavuoropuheluun ja arvioivat alansa kilpailukyvyn kehittämistarpeita. Toimialojen ehdotukset julkaistiin Suomen vastaus globalisaation haasteeseen -raportissa syksyllä. Ansiokehitys edelleen nopeaa Uudistuksia työlainsäädäntöön Ulkomaisen työvoiman valvontaa tehostettiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleilla lain muutoksilla. Eduskunta hyväksyi myös tilaajan selvitysvelvollisuutta koskevan lain, jonka mukaan tilaajan on vuoden 2007 alusta lähtien selvitettävä sellaisen sopimuskumppaninsa taustoja, jonka kanssa se tekee sopimuksen vuokratyön käytöstä tai alihankinnasta. Uusi työsuojelun valvontalaki tuli voimaan helmikuussa Laki täsmentää valvontamenettelyä, mutta ei muuta asiallisesti viranomaisvaltuuksia tai työpaikan työsuojelun yhteistoimintaa. Hallitus antoi syksyllä esityksensä uudeksi yhteistoimintalaiksi. Eduskunta hyväksyi lain helmikuussa Työlainsäädännön muutoksista syksyllä järjestettyihin infotilaisuuksiin osallistui eri paikkakunnilla yhteensä yli tuhat jäsenyritysten edustajaa. Palkkoja korotettiin kesäkuun alussa tupon mukaisesti 1,4 prosentin yleiskorotuksella. Käytössä oli myös 0,4 prosentin liittoerä sekä tasa-arvoerä, jonka suuruus vaihteli alan naisvaltaisuudesta ja palkkatasosta riippuen. EK:n arvion mukaan yksityisen sektorin ansiot nousivat kertomusvuonna 3 prosenttia. Ansiokehitys hidastui runsaat puoli prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta pienempien sopimuskorotusten vuoksi. Työvoimakustannukset nousivat kuitenkin noin prosenttiyksikön nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Ansiokehitystarkastelu ei johtanut millään sopimusalalla palkankorotuksiin. EK:ssa jatkettiin palkkatilastojen 14 EK:n toimintakertomus 2006

17 Sosiaaliturvaa kehitettiin Perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista käsitellyt työryhmä antoi yksimielisen esityksensä maaliskuussa. Muutoksilla parannetaan naisten työmarkkinaasemaa ja tasataan perhevapaakustannuksia. Uudistuksen kustannusvaikutus on 0,04 prosenttiyksikköä vakuutetun sairausvakuutusmaksussa ja 0,05 prosenttiyksikköä työnantajan sairausvakuutusmaksussa. Muutokset tulivat voimaan vuoden 2007 alusta. Yksityisen sektorin palkansaajien työeläkelait (TEL, LEL ja TaEL) yhdistettiin yhdeksi laiksi (TyEL) vuoden 2007 alusta. Vuoden 2006 aikana uudistettiin myös työeläkeyhtiöiden hallintoa ja sijoituspolitiikkaa. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Osasairauspäivärahaa koskevalla lailla helpotetaan työntekijän työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta. uudistushanketta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nykyaikaistaa palkkatilastointia vuodesta 2007 lähtien. Työrauhassa puutteita EK:n jäsenyrityksissä oli vuoden aikana noin 100 työtaistelua, joissa menetettiin noin työpäivää. Työtaistelut olivat yhtä lukuunottamatta laittomia. Uutena ilmiönä olivat niin sanottujen komennusmiesten toimeenpanemat lakot, joilla vastustettiin komennustyön verotusmenettelyjä. EK kiinnitti toimintavuoden aikana huomiota työrauhajärjestelmän uudistustarpeisiin ja laati niistä selvityksen Työrauhasta kilpailuetu. Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta EK linjasi työmarkkinapoliittiset tavoitteensa helmikuussa julkaistussa Toimivat työmarkkinat hyvinvoiva yhteiskunta -strategia-asiakirjassa. Kansainvälistyminen, työvoiman tarjonnan supistuminen ja väestön ikääntyminen edellyttävät entistä määrätietoisempia toimia työmarkkinapolitiikan uudistamiseksi. Yrityskohtaisuuden, kannustavuuden ja yksilöllisyyden vahvistaminen työehdoissa, sosiaaliturvan kannustavuus sekä toimiva työrauhajärjestelmä ovat linjausten keskeisiä esityksiä. Työeläkevakuutusmaksun nousun estäminen asetettiin tärkeäksi tavoitteeksi. Myös hyvän johtamisen merkitystä korostettiin. Huomiota tuottavuuteen ja työmarkkinoiden toimivuuteen Myös työmarkkinat-sektori oli mukana järjestämässä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ensimmäistä Euroopan tuottavuuskonferenssia, johon kokoontui 400 yritysjohdon, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajaa 30 eri maasta. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan etsittiin ratkaisuja valtion budjettivalmistelun yhteydessä. Pohjana oli työmarkkinaosapuolten laatima ehdotus. Tavoitteena on työvoiman saatavuuden parantaminen ja työttömyyden alentaminen. Samapalkkaisuus puhutti Kolmikantaisessa työryhmässä vuosina valmistellun samapalkkaisuusohjelman toimeenpano käynnistyi maaliskuussa STM asetti eduskunnankunnan puhemiehen johtaman korkean tason kolmikantaisen seurantaryhmän valvomaan ohjelman toteuttamista. Samapalkkaisuusohjelmaan sisältyy sekä kolmikantaisia että työmarkkinajärjestöjen keskinäisiä toimenpiteitä. Ohjelmassa käynnistyy myös pitemmän aikavälin palkkausjärjestelmätutkimus. Naisten ja miesten samapalkkaisuus oli paljon esillä myös julkisuudessa. EK:n selvitysten mukaan miehille ja naisille maksetaan lähes samaa palkkaa samasta työstä saman työnantajan palveluksessa. EK selvitti elokuussa 2006 tasaarvolain edellyttämän tasa-arvosuunnittelun toteutumista jäsenyrityksissä. Kyselyn tulokset osoittivat, että tasa-arvosuunnittelu on hyvällä mallilla EK:n yrityksissä. Suosituksia työterveyshuoltoon Keskusjärjestöt laativat yhteisen suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli vuonna 2006 suosituksen lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa. Suosituksen tarkoituksena ei ole muuttaa sairausajan palkan maksamisedellytyksiä. EK:n toimintakertomus

18 Innovaatioympäristö ja osaaminen Tulevaisuusluotain ja Palvelut 2020 Osaamisen perusta on koulutuksessa ja tutkimuksessa. Johtaja Timo Kekkonen EK:n koordinoimien osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeiden loppuraportit julkistettiin lokakuussa. Kutsuseminaariin osallistui noin 200 yhteistyökumppania ja sidosryhmävaikuttajaa. Hankkeita rahoittivat EK:n lisäksi opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Palvelut hankkeessa oli mukana seitsemän palvelualaa. Tulevaisuusluotaimessa käsiteltiin kuutta teollisuus- ja rakentamistaustaista klusteria. Loppuraporteissa tarkastellaan toimintaympäristön muutosten vaikutuksia osaamisvaatimuksiin ja koulutukseen sekä yleisesti että alakohtaisesti. Raporttien mukaan Suomi on tulevaisuudessa aito palveluyhteiskunta. Globalisaation ja ikääntymisen lisäksi teknologian kehitys ja palvelujen digitalisointi vaikuttavat kaikkiin aloihin. Yritykset verkostoituvat, jotta ne voivat vastata entistä paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Avaintekijänä on asiakaslähtöisten toimintamallien, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja tarjoaminen. Koulutusjärjestelmään ajettiin uudistuksia Vuoden 2006 aikana EK valmisteli koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset seuraavalle hallituskaudelle. EK osallistui ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, vetovoiman lisäämiseen, koulutustoimikuntien työn uudistamiseen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen aseman arviointiin. Samoin osallistuttiin työjohtokoulutuksen, tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen sekä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyöhön. Opetusministeriön sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostojen kanssa jatkettiin vuoropuhelua korkeakoulujen rakenteellisesta uudistamisesta, hallinnosta ja rahoituksesta. EK osallistui myös OECD:n koulutuksen tulevaisuutta pohtivaan työhön. Työ- ja koulutusasiain neuvostossa käynnistyi EK:n aloitteesta selvitys aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta. Vuoden 2007 budjetissa oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkakiintiötä nostettiin paikalla. EK:n perustama yritysstrategiafoorumi käsitteli liiketoimintaympäristön kehittymistä digitaaliseksi verkostotaloudeksi. Elinkeinoelämän Oppilaitokset ELO ry:n laadunhallintaa ja koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta kehitettiin. EK johti UNICEn koulutustyöryhmää, edusti UNICEa EU:n koulutuspoliittisessa työryhmässä ja useassa seminaarissa sekä osallistui koulutuksen neuvoa-antavan komitean työhön EU:ssa. Myös Euroopan sosiaalirahaston uuden ohjelmakauden valmisteluun osallistuttiin. 16 EK:n toimintakertomus 2006

19 EU:lle uudet innovaatiolinjaukset Innovaatiot nostettiin kilpailukyvyn keskeisenä tekijänä Suomen puheenjohtajuuskauden johtoteemaksi. Suomen johdolla työstettiin EU:n innovaatiopolitiikan linjaukset, jotka määrittävät tärkeimmät toimenpiteet innovaatioiden edistämiseksi. Toimenpiteet ovat osa yhteisön Lissabonin ohjelmaa, joista neuvosto käy vuosittain strategisen keskustelun. Suomen ajama laaja-alainen ja kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii siihen, että innovaatioiden rahoitusta on kehitettävä, sääntely-ympäristön on kannustettava innovaatiotoimintaan ja innovaatioiden kysyntää on aktiivisesti lisättävä. Myös tutkimusyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä on tiivistettävä. Linjausten strategiset tavoitteet koskevat seuraavia innovaatiopolitiikan alueita: 1) aineettoman omaisuuden suojaus, 2) standardointi, 3) julkiset hankinnat, 4) aloitteet yhteisestä teknologiatutkimuksesta, 5) nk. johtavat markkinat 6) tutkimusyhteisöjen ja elinkeinoelämän yhteistyö, 7) alueellinen innovaatiopolitiikka 8) palvelujen ja ei-teknologinen innovointi sekä 9) riskipääomamarkkinat. Elinkeinoelämän kannalta linjaukset ovat tärkeät, koska EU:n eri politiikanlohkoilla on otettava aikaisempaa kokonaisvaltaisemman huomioon osaaminen, yritysten kilpailukyky ja markkinat. Työvoiman liikkuvuutta ja maahanmuuttoa edistettiin EK on ollut kehittämässä työvoimapalveluja yksilöityjen työhönosoitusten lisäämiseksi, alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi sekä työnhakusuunnitelmien laadun parantamiseksi. Julkisen työvoimapalvelun ja yksityisten henkilöstöpalveluyritysten yhteistyökokeilu aloitettiin. Marraskuussa tehtiin vuoden 2006 työvoimatiedustelu. Uusien EU-maiden kansalaisten vapaata työntekoa rajoittavasta kahden vuoden siirtymäajasta luovuttiin EK osallistui siirtymäajan vaikutuksia käsittelevän selonteon valmisteluun ja vaikutti hallituksen valmistelemaan maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat yhteisestä kannanotosta työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi, tekivät yhteisen esitteen ja pitävät tilaisuuksia teemasta. EK on panostanut asennekasvatukseen rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi työmarkkinoilta. Tutkimuspolitiikkaa linjattiin kotimaassa ja Euroopassa Kertomusvuonna julkistettiin EK:n tutkimuspoliittiset linjaukset. EK esitti korkeakoulu- ja tutkimuslaitoskentän uudistamista rakenteellisesti, tutkimusrahoituksen uudelleenkohdentamista ja yliopistojen hallinnon uudistamista. EK vaikutti tiede- ja teknologianeuvoston Tiede, teknologia, innovaatiot -raportin sekä talousneuvoston sihteeristön globalisaatioselvityksen linjauksiin. Kertomusvuonna EK vaikutti EU:n innovaatio- ja teollisuuspolitiikan linjauksiin kuten myös komission T&Ksekä innovaatiotoiminnan valtiontukien puitteiden valmisteluun. Samoin vaikutettiin EU:n seitsemännen T&Ktoiminnan puiteohjelman ( ) sisältöön. Otettiin kantaa aloitteeseen perustaa eurooppalainen korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa harjoittava sekä korkeakoulutusta antava instituutti. Painoa yrityspalveluille Kansainvälistymispalvelujen tunnettuutta PK-yrityksissä lisättiin järjestämällä KiVi-projektin (Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä) tilaisuuksia 18 paikkakunnalla. Kiina- ja Venäjä-verkkojen toiminta jatkui aktiivisesti. Yksityisten kansainvälistymispalvelujen kehittämisen projekti käynnistyi KTM:n kanssa Kiinan ja Intian palvelutarjonnan osalta. EK vaikutti siihen, että eduskunta lisäsi yrityksille suunnattavien kansainvälistymisavustusten myöntämisvaltuutta. Kertomusvuonna vaikutettiin myös EU:n rakennerahastokauden ( ) painopisteiden ja Suomen kansallisen strategian valmisteluun. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Pankin kanssa teetettiin yrityksille suunnattu kattava rahoitusselvitys. Jäsenyrityksiä informoitiin eri tilaisuuksissa uudistuvan pankkien vakavaraisuussäännöstön (Basel II) vaikutuksesta rahoitukseen sekä yhtenäistyvän eurooppalaisen maksuliikennealueen merkityksestä yrityksille. Vuoden aikana tiivistettiin sidosryhmäyhteistyötä muun muassa pääomasijoittajien kanssa. EK oli mukana KTM:n julkisten työvoima- ja elinkeinopoliittisten palveluiden uudistusta valmistelleessa ryhmässä. Työn pohjalta valtioneuvosto teki YritysSuomi-palvelujärjestelmästä periaatepäätöksen. Sen mukaan yrityspalveluissa siirrytään valtakunnallisesti yhdenmukaiseen palvelutoimintaan. EK:n toimintakertomus

20 Infrastruktuuri Suomi tarvitsee kohtuuhintaista energiaa ilmastoystävällisesti. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka Logistiikka liikennepolitiikan keskiöön Logistiikka oli keskeisellä sijalla EU:n liikennepolitiikassa. EK tuki Suomen aloitetta, jonka pohjalta valmistui EU:n logistiikkatiedonanto. Kotimaassa arvokasta informaatiota saatiin valtakunnallisesta logistiikkaselvityksestä, jonka tiedon hankintaa EK tuki. Tieliikennelain muutos tuli voimaan. EK osallistui lain sisällön muotoiluun yritysten logistiikkaketjun eri osapuolten järkevää vastuunjakoa painottaen. Linjauksia ilmastopolitiikasta Liikenneväyliä koskeva päätöksenteko remonttiin Liikenneväyläpäätösten kehittämistä pohtineen niin sanotun Vuorian työryhmän raportissa esitettiin päätöksenteon täydellistä uudistamista. EK oli mukana työryhmässä. Nykyinen päätöksenteko on tempoilevaa ja liian lyhytjänteistä sekä hankkeiden tehokkaan toteutuksen että väylien käyttäjien kannalta. Haasteena on riittävän pitkäjänteisen suunnittelun ja päätöksenteon kytkeminen hallitusten ohjelmiin ja niiden toteutusta sääteleviin valtiontaloudellisiin puitteisiin. Työryhmä esitti ratkaisunaan mallia, joka perustuu vuoden jaksolle laadittaviin liikennepoliittisiin selontekoihin. Menettelytapa on tuttu puolustushallinnon alalta. Pitkä ajanjakso antaa liikennejärjestelmän käyttäjille mahdollisuuden paremmin ennakoitaviin logistisiin päätöksiin. Se lisää eduskunnan mahdollisuuksia vaikuttaa liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksiin. EK painotti, että uusien linjausten valmistelu on aloitettava viipymättä muun muassa uuden väyläohjelman laatimisella. Uudistuksesta tulee sopia seuraavan hallituksen ohjelmaa laadittaessa. Vuoden 2012 jälkeisen ilmastopolitiikan valmistelut tiivistyivät. EK laati elinkeinoelämän linjaukset sekä vaikutti aktiivisesti Suomen ja EU:n päätöksiin. Tähtäimessä on ilmastosopimus, johon kaikki päästöiltään keskeiset maat ovat sitoutuneet. Lisäksi EK peräänkuulutti yrityksille tasavertaisia toimintaedellytyksiä sekä osaamisen, teknologian ja innovaatioiden nostamista ilmastopolitiikan keskiöön. Teollisuuden sähkövero puolitettiin Eduskunta hyväksyi kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jossa EK:n päätavoitteet toteutuivat hyvin. Eduskunta hyväksyi myös lain, jolla teollisuuden sähkövero puolitettiin vuoden 2007 alusta alkaen. Vuoden aikana keskusteltiin runsaasti bioenergiasta. EK korosti, että biomassan käytön lisääminen energiantuotannossa ei saa vaarantaa 18 EK:n toimintakertomus 2006

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center. Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tulevaisuus työelämässä -seminaari 24.3.2010 Scandic Marina Congress Center Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Työmarkkinat murroksessa Johtaja

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA

Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Keskeiset kuvat luennosta terveydenhuollon XXI atk-päivillä 30.5.1995 * SUOMI TIETOYHTEISKUNNAKCI - KANSALLISET

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä EEVA-LIISA INKEROINEN Eeva-Liisa Inkeroinen (synt. 1963) on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtaja. Hän on ollut järjestötehtävissä työnantajapuolella vuodesta 1987 alkaen

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA

SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA SOPIMUS HYVINVOINTIALAN LIITTO RY:N PERUSTAMISESTA Sosiaalialan Työnantajat ry (myöhemmin Sosta) ja Terveyspalvelualan liitto ry (myöhemmin TPL) ovat selvittäneet liittojen toimintojen yhdistämistä ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetunlain3 :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa

Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Naisten ja miesten edustus yritysten ylimmässä johdossa Johtamisen huippua seminaari 10.6.2014, Kiasma Marjut Pietiläinen, Tilastokeskus TASURI Tasa-arvoa johtajien urakehitykseen Hanke käynnistyi 1.11.2013

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot