ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Antti Ruuska ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoo Työn valvoja: Työn ohjaaja: Ma professori, TkT Arto Saari TkT Tarja Häkkinen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Työn taustaa: SUSPROC-tutkimus Kestävä kehitys -kestävä rakentaminen Työn rakenne ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmän kuvaus Kirjallisuuskatsaus Asiantuntija-arvio: rakennusliikkeiden tarjoaman kohdemarkkinointimateriaalin arviointi ISO indikaattorilistan avulla Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportin perustajaurakointikohde Kestävän rakentamisen arviointi ISO indikaattorilistan avulla Neljän erityistarkastelussa olevan ydinindikaattorin kuvaus Kirjallisuuskatsaus: asuntokohteiden kestävä perustajaurakointi Perustajaurakoinnin prosessi Kestävän perustajaurakoinnin esteet ja ajurit Kestävän rakentamisen markkinointiperiaatteet Asiakkaan tarpeen selvittäminen Kohdemarkkinoinnin rooli kestävän rakentamisen tukemisessa Empiirinen osuus Kohdemarkkinoinnin arviointi Kestävän rakentamisen ydinindikaattorit Palvelujen saavutettavuus Emissiot ilmaan ja uusiutumattomien resurssien käyttö Muuntojousto Yhteenveto kestävän rakentamisen indikaattoreiden esiintymisestä kohdemarkkinointimateriaaleissa Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportti Espoo Kohteen arviointi kestävän rakentamisen indikaattoreiden valossa Asiakastarpeen selvittäminen hankkeessa Kohteen markkinointi kestävän rakentamisen indikaattoreiden valossa Tulosten arviointi ja johtopäätökset...74 Lähdeluettelo...78

3 1. Johdanto 1.1 Työn taustaa: SUSPROC-tutkimus Tämä työ on osa VTT:n koordinoimaa SUSPROC-tutkimushanketta, joka pyrkii kehittämään uusia prosesseja kestävän rakentamisen ja kestävän rakennetun ympäristön edistämiseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on 1 : - ymmärtää kestävän rakentamisen esteitä ja vaikutuksia - kehittää uusia työskentelyprosesseja - kehittää uusia liiketoimintamalleja - kehittää tehokkaita ohjausmekanismeja kestävän rakentamisen tukemiseksi. Tutkimuksen perusoletuksena on, ettei kestävää rakentamista estä tiedon, teknologioiden tai arviointimenetelmien puute, vaan se, että uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii uusia prosesseja ja työskentelymalleja. Uutta teknologiaa vastustetaan, koska sen oletetaan tuovan mukanaan riskejä ja vaikeasti ennakoitavia kustannuksia. Näitä esteitä voidaan poistaa etsimällä tehokkaita toimintaprosesseja ja lisäämällä ymmärrystä siitä, millaisia päätöksentekopisteitä, tehtäviä, tietoa, uusia toimijoita, rooleja ja verkostoitumista tarvitaan. SUSPROC-tutkimuskonsortiossa on mukana seuraavat toimijat: VTT, HSE/SCIR, HUT/SimLab ja Northumbria University / Sustainable Cities Research Institute / School of the Built Environment. Lisäksi tutkimushankkeessa mukana olevat yritykset osallistuvat hankkeeseen etsimällä keinoja ja ratkaisuja omien prosessiensa kehittämiseksi palvelemaan paremmin kestävän rakentamisen tarpeita. 2 Tämä työ liittyy tutkimushankkeeseen osallistuvan yksittäisen rakennusyrityksen haluun kehittää omaa, perustajaurakoinnilla toteutettavaa asuntotuotantoaan kestävän rakentamisen asettamien vaatimusten mukaiseksi. Työn tavoitteena on lisätä tietoa kestävästä rakentamisesta erityisesti asuntokohteiden perustajaurakoinnin osalta. Asuntokohteiden 1 Tarja Häkkinen, Adopting new processes for sustainable building and built environment, Häkkinen (2008) 1

4 perustajaurakointiin liittyvä asiakastarpeen selvittäminen ja kohdemarkkinointi ovat tässä työssä erityistarkastelussa. Työ pyrkii myös kuvaamaan perustajaurakoinnilla toteutettavien asuntokohteiden kohdemarkkinoinnin nykytilan kestävän rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi työssä on tavoitteena arvioida tutkimushankkeessa mukana olevan rakennusliikkeen toiminnan nykytilaa kestävän rakentamisen kannalta. Tämä tehdään tutkimalla yhden asuntokohteen osalta, onko asiakastarpeen selvittämisessä kehitettävää kestävän rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi kohteen osalta tarkastellaan kestävään rakentamiseen liittyvien ominaisuuksien toteutumista kohteessa ja näiden ominaisuuksien esiintuontia kohdemarkkinoinnissa. 1.2 Kestävä kehitys -kestävä rakentaminen Rakennukset ovat olennainen osa rakennettua ympäristöä, ja niillä on laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikutus. Ihmiset viettävät jopa % elämästään rakennuksissa ja rakennetussa ympäristössä, joten rakennusten terveellisyydellä ja viihtyisyydellä on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja siten myös yhteiskunnan tuottavuuteen. Rakennuksilla on merkittävä vaikutus myös luonnonvarojen käyttöön. Rakentamisen osuuden on arvioitu vastaavan jopa 50 %:a ihmiskunnan luonnonvarojen käytöstä. Luonnonvarojen käyttö rakennusmateriaalien tuotannossa aiheuttaa huomattavia ympäristövaikutuksia päästöjen, jätteen ja maankäytön muodossa. Rakennukset vastaavat myös huomattavasta osasta maapallon energiankulutusta. Rakennusten käyttämän lämmityksen, jäähdytyksen, valaistuksen, laitesähkön sekä muun energiankäytön on arveltu vastaavan noin 30 %:a kehittyneiden maiden loppuenergiankulutuksesta. Koska uusiutuvien energialähteiden osuus rakennusten energiankäytöstä on suhteellisen pieni, aiheuttaa rakennusten energiankulutus myös huomattavia käytönaikaisia päästöjä ilmakehään energiantuotannon aiheuttamien päästöjen kautta. 3 Rakennusten ja rakennetun ympäristön suuresta yhteiskunnallisesta vaikutuksesta johtuen rakentamisella on merkittävä rooli kestävän kehityksen toteutumisessa. 3 UNEP, Sustainable building and construction: facts and figures,

5 Kestävä kehitys Euroopan unionin neuvoston määritelmän mukaan kestävä kehitys tarkoittaa vallitsevan sukupolven tarpeiden täyttämistä siten, että tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan ei vaaranneta. EU:n kestävän kehityksen strategia tähtää kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämiseen luomalla kestäviä yhdyskuntia, jotka hallinnoivat ja käyttävät luonnonvaroja tehokkaasti ja edistävät innovaatioiden kautta vaurautta, ympäristön suojelua ja sosiaalista yhtenäisyyttä. 4 Kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta rakentamisesta käytetään tässä työssä nimitystä kestävä rakentaminen. Kestävä rakentaminen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman alainen, kestävien rakennusten ympäristöohjelma määrittelee kriteerit kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle. Määritelmän mukaan kestävässä rakentamisessa: 5 - rakennukset suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään silmälläpitäen niiden koko elinkaarta - ympäristönäkökulmia tarkastellaan yleensä kaikissa projekteissa ja ne sisältävät sekä lyhyen- että pitkän tähtäimen tarkasteluja - lainsäädäntö ja rakentamismääräykset sisältävät kestävyyteen liittyviä tarkasteluja ja vaatimuksia - valtio- ja paikallishallinnon politiikka ja kannustimet tukevat kestävää rakentamista ja rakennusten kestävää käyttöä - sijoittajat, vakuutusyhtiöt, kiinteistökehittäjät ja rakennusten ostajat/vuokralaiset ovat tietoisia ympäristönäkökohdista ja heillä on aktiivinen rooli näiden tukemisessa. Kestävä rakentaminen asettaa siis rakennusliikkeen toiminnalle vaatimuksia rakennusten elinkaari- ja ympäristönäkökulmista. Rakennusliikkeet eivät ole kuitenkaan ainoa taho, jolta edellytetään toimenpiteitä, vaan kestävä rakentaminen vaatii myös lainsäädännöllistä ohjausta, sekä valtio- ja kuntatason kannustimia. Myös eri osapuolten tietoi- 4 Council of the European Union, Review of the EU Sustainable Development Strategy, UNEP, Sustainable Buildings & Climate Initiative, 2009 Information note,

6 suus ympäristönäkökohdista ja osapuolten aktiivinen osallistuminen niiden edistämiseen nähdään kriteereinä kestävälle rakentamiselle. Tässä työssä käytetään ISO-standardin mukaista kestävän rakentamisen määritelmää, joka rajaa kestävän rakentamisen käsitteen rakennusliikkeen toimintaan paremmin soveltuvaksi. ISO-standardin 15392, Sustainability in building construction -General principles mukaan kestävä rakentaminen määritellään rakennustasolla seuraavasti: Sustainable development of buildings and other construction works brings about the required performance and functionality with minimum adverse environmental impact, while encouraging improvements in economic and social (and cultural) aspects at local, regional and global levels. Sustainable development of buildings and other construction works may include consideration of buildings and infrastructure individually and collectively, as well as consideration of single products, functional components, services and processes related to their life cycle. 6 Tässä työssä kestävällä rakentamisella käsitetään siis rakennushankkeen läpivienti siten, että rakennuksen tekniseen suorituskykyyn ja toiminnallisuuteen liittyvät tavoitteet pyritään täyttämään ympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset minimoiden. Jotta kestävä rakentaminen toteutuisi, on rakennushankkeiden yhteydessä myös samanaikaisesti tavoiteltava taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Kestävän rakentamisen tarkastelut on lisäksi ulotettava koko tarkasteltavan rakennuksen elinkaaren ajalle. Tässä työssä kestävän rakentamisen tarkastelut rajataan koskemaan kestävän rakentamisen mukaisten asuntokohteiden toteutusta. 6 ISO, ISO 15392: Sustainability in building construction -General principles, 2008, s.7 4

7 Kestävä asuntorakentaminen Kestävän rakentamisen mukaisten asuntojen on oltava suunnittelultaan kestäviä, saatavuudeltaan riittäviä ja niiden kestävän rakentamisen mukaisuudesta on tarjottava tietoa asukkaille. Kestävä asuntorakentaminen tarkoittaa myös asuntojen korkeaa teknistä laatua, sekä asuntojen edullisuutta niin investointi-, kuin käyttökustannustenkin osalta. Kestävien asuntojen on lisäksi oltava ekologisia mm. energiatehokkuuden ja materiaalivalintojen puolesta ja niiden jätehuolto on järjestettävä kestävälle pohjalle. 7 Suunnittelun kannalta kestävien asuntojen on oltava myös esteettisesti miellyttäviä, sekä mukavia ja viihtyisiä, sillä sosiaalis-psykologisesta näkökulmasta asunnot ja asuinrakennukset eivät ole pelkkiä rakennuksia, vaan ne ovat koteja, joissa ihmiset elävät Työn rakenne ja tutkimuskysymykset Työ jakautuu kuuteen kappaleeseen, joista ensimmäinen toimii johdantona työn aihepiiriin, toinen esittelee käytetyt tutkimusmenetelmät, kolmas esittelee tehdyn kirjallisuuskatsauksen tulokset, neljäs esittelee empiirisen osan tulokset, viides tulosten arvioinnin ja johtopäätökset ja kuudes työn yhteenvedon. Edellisten kappaleiden tarkoituksena on taustoittaa lukijalle työn roolia osana SUSPROC-tutkimushanketta (kappale 1.1) ja esitellä kestävän kehityksen ja kestävän rakentamisen käsitteet (kappale 1.2). Tässä kappaleessa esitellään työn rakenne ja työssä lähtökohtana olevat tutkimuskysymykset. Työn toisessa kappaleessa esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät, sekä työssä käytetty tutkimusaineisto. Kappale 2.1 käsittelee tehtyä kirjallisuuskatsausta, kappale 2.2 tehtyä asiantuntija-arviota ja kappale 2.3 työn osana tehtyä tapaustutkimusta. Kappale 2.4 esittelee työn asiantuntija-arvioiden pohjana olevan ISO indikaattorilistan ja kappale 2.5 tämän työn kannalta neljä tärkeintä indikaattoria. 7 Vida Maliene ja Naglis Malys, High-quality housing -A key issue in delivering sustainable communities, Maliene ja Malys (2009) 5

8 Kolmannessa kappaleessa tehdään työn aihepiireihin liittyvä kirjallisuuskatsaus. Kappaleessa 3.1 esitellään perustajaurakoinnin prosessi ja kappaleessa 3.2 kirjallisuuteen perustuvat esteet ja ajurit asuntokohteiden kestävälle perustajaurakoinnille. Kappaleessa 3.3 tutkitaan kestävän rakentamisen markkinointiperiaatteita, kappaleessa 3.4 asiakkaan tarpeen selvittämisen keinoja ja kappaleessa 3.5 kohdemarkkinoinnin roolia kestävän rakentamisen tukemisessa. Tehty kirjallisuuskatsaus rakentuu seuraavien tutkimuskysymysten ympärille: - mitkä ovat asuntokohteiden perustajaurakoinnin olennaiset esteet ja ajurit kestävän rakentamisen kannalta? - miten asuntokohteita tulisi markkinoida kestävän rakentamisen kannalta? - miten asuntokohteiden asiakastarve tulisi selvittää kestävän rakentamisen tukemiseksi? - mikä on kohdemarkkinoinnin rooli kestävässä rakentamisessa? Kappale neljä muodostaa työn empiirisen osuuden ja se jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan tarkoituksena on havainnoida kappaleessa yleisesti kestävän rakentamisen indikaattoreiden esiintymistä markkinointimateriaaleissa ja tehdä kappaleissa tarkempia havaintoja liittyen tämän työn kannalta tärkeisiin neljään indikaattoriin. Kappaleen neljä ensimmäisen osan tutkimuskysymykset ovat: - tarjoavatko suomalaiset rakennusliikkeet potentiaalisille asunnonostajille tietoa kohteidensa kestävän rakentamisen mukaisuuteen liittyen? - miten neljään valittuun kestävän rakentamisen indikaattoriin liittyvä tieto tuodaan markkinoinnissa esille? Kappaleen neljä toinen osa on tapaustutkimus, jossa tutkitaan kestävää rakentamista erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asuntokohteen osalta. Kappaleen neljä toisen osan tavoitteena on kappaleen osalta tutkia kestävän rakentamisen toteutumista todellisessa esimerkkikohteessa. Kappaleessa selvitetään, millä keinoilla tutkittavan kohteen suunnittelussa on selvitetty asiakastarvetta ja kappaleessa tutkitaan, 6

9 tuodaanko kestävän rakentamisen näkökulmiin liittyviä asioita esille kohteen markkinoinnissa. Kappaleen neljä toisen osan tutkimuskysymykset ovat: - miten kestävä rakentaminen toteutuu tarkasteltavassa kohteessa neljän kestävän rakentamisen indikaattorin kannalta? - millä tavoilla tarkasteltavassa kohteessa on tutkittu asiakastarvetta? - tuodaanko tarkasteltavan kohteen markkinointimateriaalissa esille neljään kestävän rakentamisen indikaattoriin liittyvää tietoa? Kappaleessa viisi arvioidaan työssä saadut tulokset ja tehdään tuloksista johtopäätökset. 7

10 2. Tutkimusmenetelmän kuvaus 2.1 Kirjallisuuskatsaus Tämän työn kolmannessa kappaleessa kolme tehdään työn aihepiireihin liittyvä kirjallisuuskatsaus. Kappaleessa 3.1 esitellään asuntokohteiden perustajaurakoinnin prosessi sitä käsittelevän kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen kappaleessa 3.2 tunnistetaan katsauksella kestävän rakentamisen yleiseen kirjallisuuteen erityisesti asuntokohteiden perustajaurakoinnissa vaikuttavat kestävän rakentamisen esteet ja ajurit. Kappaleessa 3.3 tutkitaan ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia käsittelevää kirjallisuutta ja esitetään siihen perustuen markkinointiperiaatteet kestävän rakentamisen mukaisille asunnoille. Kappale 3.4 käsittelee kirjallisuuskatsauksen avulla keinoja asiakastarpeen selvittämiseen ja kappale 3.5 kirjallisuuteen perustuen kohdemarkkinoinnin roolia asuntokohteiden perustajaurakoinnissa. 2.2 Asiantuntija-arvio: rakennusliikkeiden tarjoaman kohdemarkkinointimateriaalin arviointi ISO indikaattorilistan avulla Kappaleissa analysoidaan asiantuntija-arvion avulla, mitä kestävään rakentamiseen liittyvää tietoa rakennusyritykset tarjoavat asuntokohteista kiinnostuneille potentiaalisille asiakkailleen. Tutkimus tehdään arvioimalla asuntokohteiden Internetissä olevia kohdekohtaisia sivuja kaikkien kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden osalta ja kiinnittämällä erityishuomiota tämän työn tarkastelun kannalta neljään tärkeimpään indikaattoriin. Tässä työssä tarkasteltava markkinointimateriaali on rajattu koskemaan ainoastaan rakennusliikkeiden Internetin kautta tarjoamaa markkinointimateriaalia, sillä Internet on Suomessa asunnonostajien yleisimmin käyttämä tietolähde. Asunnon oston suunnitteluvaiheessa Internetiä käyttää 74 % kaikista asunnon ostajista ja tarkempaa tietoa haetta- 8

11 essa Internetiä käyttää 67 % ostajista. Asunnonostajista yli puolet (58 %) pitää Internetiä tärkeimpänä tietolähteenään etsiessään tietoa ostamastaan asunnosta. 9 Tutkimusaineistona käytettiin rakennusliikkeiden kohdekohtaisia Internet-sivuja. Tutkimusaineisto muodostui suomalaisten rakennusliikkeiden suunnitteilla, ennakkomarkkinoinnissa, tai rakenteilla olevista kohteista. Kaikista tutkituista kohteista on laadittu rakennusliikkeen Internet-sivuille kohdekohtaiset sivut, joilta löytyy tyypillisesti yleisesittely kohteesta ja sen ympäristöstä, sekä tietoja asuntojen suunnitteluratkaisuista ja myyntihinnoista. Joidenkin kohteiden osalta tarjolla on myös esimerkiksi erillinen kohde-esite, rakennustapaseloste tai asuntojen pohjapiirustukset. Internetin kautta saatavilla ollut kohdemarkkinointimateriaali käytiin kokonaisuudessaan läpi viiden urakoitsijan yhteensä 43:en kohteen osalta. Jokaisen tutkitun kohteen kohdemarkkinoinnin osalta arvioitiin, tarjotaanko kestävästä rakentamisesta tietoa potentiaaliselle asunnonostajalle. Tutkimuksen suorittamisessa arviointiperusteena käytettiin ISO-21929:n mukaista kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden listaa, joka esitellään kohdassa 2.4. Markkinointimateriaali käytiin läpi kohde kerrallaan ja kunkin indikaattorin osalta arvioitiin, onko siihen liittyvää tietoa tarjolla. Jos indikaattoriin liittyvää tietoa katsottiin olevan tarjolla, annettiin kohteelle indikaattorin osalta yksi piste, ja jos tietoa ei ollut tarjolla, ei kohteelle annettu pisteitä kyseisen indikaattorin osalta. Saadut tulokset on esitetty kappaleessa Tämän lisäksi neljän indikaattorin osalta tehtiin myös tarkempia havaintoja. Nämä neljä indikaattoria ovat: palvelujen saavutettavuus, emissiot ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö ja muuntojousto. Näiden indikaattoreiden tarkempi kuvaus esitellään kohdassa 2.5 ja saadut tulokset kappaleissa TNS gallup, Asunnonosto- ja myyntiprosessitutkimus,

12 2.3 Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportin perustajaurakointikohde Osana tätä työtä tehdään tapaustutkimus, jonka tarkastelussa käytetään apuna kappaleessa 2.5 neljää tarkemmin esiteltyä kestävän rakentamisen ydinindikaattoria. Tapaustutkimuksen kohteeksi on valittu As Oy Painiitynportti Espoo, koska sillä on katsottu olevan kestävää rakentamista tukevia ominaisuuksia, kuten hyvä sijainti, energiatehokkaat suunnitteluratkaisut, sekä avoin ja muunneltava pohjaratkaisu 10. Kyseinen kohde on perustajaurakoinnilla toteutettava asuntokohde, joka rakennetaan Painiityn uudelle asuinalueelle Espooseen. Painiitty sijaitsee Kehä I:n ja Vihdintien läheisyydessä ja sieltä on matkaa Helsingin keskustaan noin kymmenen kilometriä ja Leppävaaraan noin kaksi kilometriä. Alueena Painiitty on suunniteltu kaikille ikäryhmille ja sinne tullaan rakentamaan pientaloja, paritaloja, rivitaloja, sekä kerrostaloja. Painiittyyn on varattu tontit päiväkodille ja alakoululle. Sinne on myös tulossa urheilukenttä sekä kolme leikkipuistoa. As Oy Painiitynportti Espoo, joka on kahdenkymmenen kytketyn pientalon yhtiö, on ensimmäinen Painiittyyn toteutettava perustajaurakointikohde 11. Kappaleessa tutkitaan asiantuntija-arviona As Oy Painiitynportin palvelujen saavutettavuutta, emissioita ilmaan ja uusiutumattomien resurssien käyttöä. Tutkimusaineistona käytetään kohteen markkinointiaineistosta ja asemakaavaselosteesta löytyvää tietoa. Muuntojouston arvioinnissa tutkimusmenetelmänä on rakennusyrityksen edustajien haastattelu. Kappaleessa kuvataan hankkeen suunnitteluvaiheen yhteydessä tehty asiakastarpeen selvitys. Tutkimusmenetelmänä on rakennusyrityksen edustajien haastattelu. Kappaleessa tutkitaan asiantuntija-arviona As Oy Painiitynportin Internetin kohdesivuilla tarjolla olevaa markkinointimateriaalia neljän tässä työssä tarkasteltavan indikaattorin osalta samalla periaatteella kuin kappaleissa Sakari Pulakka, et al, Raportti Painiityn Elinkaariedullisuudesta, Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy, As Oy Painiitynportti Espoo, myyntiesite,

13 2.4 Kestävän rakentamisen arviointi ISO indikaattorilistan avulla Tässä kohdassa esitellään ISO kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden lista, jota käytetään tässä työssä kestävän rakentamisen arvioimiseen. Indikaattorin määritelmä Indikaattorilla tarkoitetaan kvantitatiivista, kvalitatiivista tai kuvailevaa mittayksikköä, joka edustaa yhtä tai useampaa taloudellista, ympäristöllistä, tai sosiaalista vaikutuskategoriaa. Indikaattoreiden avulla on mahdollista yksinkertaistaa, kuvata ja mitata kompleksisia, muuten ei-mitattavissa olevia ongelmia. 12 Indikaattoreiden käyttö tutkimustyökaluna Tässä työssä kestävän rakentamisen kokonaisuutta kuvataan ISO standardiehdotuksen esittämän, kestävän rakentamisen ydinindikaattorilistan avulla. Kyseinen indikaattorilista kuvaa kestävän rakentamisen kannalta olennaisimmat indikaattorit, joiden huomioiminen voidaan nähdä minimivaatimuksena tarkasteltaessa rakennusten kestävyyttä ja vaikutusta kestävään kehitykseen 13. Tässä työssä ydinindikaattoreiden listaa käytetään arvioitaessa rakennusyritysten kohdemarkkinoinnin kautta antamaa, kestävään rakentamiseen liittyvää tietoa. Ydinindikaattoreiden lista vaikutuksineen on esitetty taulukossa 2. Kaikkien indikaattoreiden sisältöä ei esitellä tässä yhteydessä, vaan ainoastaan työssä erityistarkastelussa olevat neljä indikaattoria kuvataan tarkemmin. 12 ISO, ISO Sustainability in building construction-sustainability indicators, 2010, s ISO (2010) s

14 Taulukko 1: Kestävän rakentamisen ydinindikaattorit vaikutuksineen ISO mukaan 14 POTENTIALISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖLLISET TALOUDELLISET SOSIAALISET OMINAISUUS Palvelujen saavutettavuus Esteettinen laatu MUUTOS TAI VAURIO RESURS- SIEN HÄVIÄMI- NEN TALOU- DELLINE N ARVO TUOTTA- VUUS TERVEYS TYYTY- VÄISYYS TASA- ARVO KULT- TUURI- ARVO Maan käyttö Esteettömyys Emissiot ilmaan Uusiutumattomien resurssien käyttö Veden kulutus Jätteiden tuottaminen Sisäympäristö ja sisäilman laatu Turvallisuus Käytettävyys Muuntojousto Kustannukset Kunnossapidettävyys 2.5 Neljän erityistarkastelussa olevan ydinindikaattorin kuvaus Tässä työssä kestävää rakentamista tarkastellaan erityisesti neljän ISOstandardiluonnoksen mukaisen indikaattorin valossa. Tarkasteltavat indikaattorit ovat palvelujen saavutettavuus, emissiot ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, sekä muuntojousto. Seuraavassa on kuvattu kunkin indikaattorin sisältö, sekä tässä työssä käytettävät arviointiperusteet kullekin indikaattorille. 14 ISO (2010) s.17 12

15 Palvelujen saavutettavuus Ensimmäinen tarkasteltavista indikaattoreista on palvelujen saavutettavuus. ISO:n standardiluonnoksessa palvelujen saavutettavuus koostuu neljästä tarkasteltavasta osaalueesta, jotka ovat: julkisten liikennemuotojen, kevyen liikenteen väylien, vihertilojen ja julkisten tilojen, sekä käyttäjälle olennaisten peruspalveluiden saavutettavuus 15. Palvelujen saavutettavuus on sijaintiriippuvainen indikaattori, eli esimerkiksi tonttivalinnan vaikutus indikaattorin toteutumiseen on olennainen. Palvelujen saavutettavuuden eri osa-alueet on esitelty seuraavissa kohdissa. Palvelujen saavutettavuus: julkiset liikennemuodot Palvelujen saavutettavuuden ensimmäinen tarkasteltava osa-alue on julkisen liikenteen saavutettavuus. Julkisen liikenteen merkitys kestävän kehityksen kannalta on, että se vähentää yksityisautoilun tarvetta ja autoriippuvuutta. Julkisen liikenteen saavutettavuuden voidaan katsoa tuovan merkittäviä ympäristöllisiä etuja, sillä yksityisautoilun vähentämisen myötä se vähentää myös luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 16 Julkisten liikennemuotojen saavutettavuudella on myös sosiaalisesti positiivinen vaikutus, sillä se edistää ihmisten tasa-arvoa ja tyytyväisyyttä mahdollistamalla myös matalatuloisimmalle väestönosalle pääsyn palveluihin, koulutukseen, vapaaaikaan ja työhön ilman tarvetta omistaa omaa autoa. 17 Arviointiperusteena julkisen liikenteen osalta käytetään julkisen liikenteen olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä rakennuksen ympäristössä. 18 Käytännössä tämä tarkoittaa kävelymatkaa julkisen liikenteen pysäkille, saatavilla olevia liikennemuotoja, liikennöivien linjojen määrää ja reittejä, sekä julkisen liikenteen liikennöintitaajuutta. 19 Julkisen liikenteen saavutettavuus riippuu vahvasti sijainnista, sillä esimerkiksi kaupunkialueella sijaitsevalla tontilla on usein luontaisesti paremmat julkisen liikenteen yhteydet, kuin maaseudulla sijaitsevalla tontilla. 15 ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

16 Palvelujen saavutettavuus: kevyen liikenteen muodot Palvelujen saavutettavuuden indikaattori mittaa kevyen liikenteen osalta liikenneväylien olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä kattaen kevyen liikenteen eri muodot. 20 Kevyen liikenteeseen luetaan kuuluvaksi perinteisesti käsitettävien kävelyn ja pyöräilyn lisäksi myös mm. rullaluistimilla, potkukelkalla ja pyörätuolilla liikkuminen. 21 Myös kevyen liikenteen vaikutus kestävään kehitykseen kohdistuu ympäristöllisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Kevyen liikenteen käyttö vähentää moottoriliikenteen tarvetta ja sitä kautta myös siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Kevyen liikenteen vaikutukset ovat myös sosiaalisia, sillä liikkumismuotona kevyt liikenne edistää ihmisten tasa-arvoa, terveyttä ja yleistä hyvinvointia. 22 Arviointiperusteena kevyen liikenteen saavutettavuudelle käytetään etäisyyttä ja pääsyä kävelyreiteille, jalkakäytäville ja pyöräteille, sekä kyseisten väylien kuntoa ja laajuutta. Kevyen liikenteen kannalta on tärkeää, että myös rakennusten tilat tukevat kevyen liikenteen käyttöä. Esimerkkinä kevyttä liikennettä tukevista tilaratkaisuista voidaan mainita rakennusten helppopääsyiset pyörävarastot ja pyörätelineet. 23 Julkisten liikennemuotojen tapaan myös kevyen liikenteen saavutettavuus riippuu suuresti sijainnista. Palvelujen saavutettavuus: viheralueet ja avoimet tilat Palvelujen saavutettavuuden kolmas osa-alue on viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuus. Viheralueilla ja avoimilla tiloilla tarkoitetaan esimerkiksi luonnonvaraisia alueita, puistoja, ja muita vapaasti käytössä olevia tiloja, joita ihmiset voivat vapaasti hyödyntää virkistyskäyttöön. 24 Viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuuden vaikutukset ovat sosiaalisia, vaikuttaen ihmisten tyytyväisyyteen, terveyteen ja tasaarvoon ISO (2010) s Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn tutkimusohjelma , 2005, s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

17 Arviointiperusteena viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuuden osalta käytetään rakennuksen ympäristössä sijaitsevien viheralueiden ja avointen tilojen olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä. Palvelujen saavutettavuus: käyttäjille olennaiset peruspalvelut Peruspalveluiden osalta palvelujen saavutettavuuden vaikutukset ovat ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia. Peruspalvelujen hyvä saavutettavuus vähentää olennaisesti oman auton käyttötarvetta ja siten myös kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. 26 Peruspalvelut ovat tärkeitä rakennuksen kaikille käyttäjille ja niiden saavutettavuus vaikuttaa sosiaalisesta näkökulmasta positiivisesti ihmisten tyytyväisyyteen ja tasa-arvoon. Peruspalvelujen hyvällä saavutettavuudella on myös taloudellisia vaikutuksia, sillä se vaikuttaa positiivisesti kiinteistöjen arvoon. Rakennuksen sijainti kasvavien alueiden ja palveluiden läheisyydessä on tärkein yksittäinen tekijä kiinteistöliiketoiminnan voittojen kannalta. 27 Arviointiperusteena peruspalvelujen osalta käytetään käyttäjälle tärkeiden palvelujen saatavuutta ja läheisyyttä. Tarvittavien peruspalveluiden tarve riippuu tarkasteltavasta rakennustyypistä. 28 Esimerkiksi asuinrakennusten läheisyydessä tarvitaan luonnollisesti erilaisia peruspalveluita kuin toimistorakennusten läheisyydessä. Peruspalveluiden osalta tulisi kuvata tapauskohtaisesti oleelliset palvelut, niiden läheisyys, sekä liikkumismuoto, jolla palvelut voidaan saavuttaa 29. Myös palvelujen saavutettavuus riippuu voimakkaasti sijainnista. Emissiot ilmaan Tässä työssä toisena tarkasteltavana indikaattorina käytetään emissioita ilmaan. ISOn standardiluonnoksessa emissiot ilmaan tarkoittavat sekä kasvihuonekaasupäästöjä, että otsonikerrosta aiheuttavien aineiden päästöjä. Rakennusalalla on suuri potentiaali kasvihuonekaasujen vähentämiseen rakentamisen ja käytön aikana ja niiden tarkastelu voidaankkin nähdä kestävän rakentamisen kannalta 26 ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

18 tärkeänä. Päästöjä voidaan vähentää pienentämällä rakennusten energiankulutusta ja rakenteisiin sidottua energiaa, vaihtamalla vähähiilisempiin polttoaineisiin ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. 30 Otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta, kulutusta, kauppaa ja talteenottoa säädellään voimakkaasti Euroopan parlamentin asetuksella. 31 Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita saa käyttää rakennuksissa ainoastaan jo olemassa olevien HCFCkylmälaitteiden huollossa. Näidenkin osalta uusien kylmäaineiden käyttö on kielletty vuoden 2010 alusta saakka ja myös kierrätettyjen ja regeneroitujen kylmäaineiden käyttö kielletään vuoden 2014 loppuun mennessä. 32 Koska otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on Suomessa kielletty lainsäädännöllä, rajataan niiden tarkastelu tämän työn ulkopuolelle. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta emissioiden vaikutukset ovat ympäristöllisiä. Kasvihuonekaasupäästöillä on ilmastonmuutosta edistävä vaikutus ja sitä kautta ne saattavat aiheuttaa myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia maailmanlaajuisella tasolla. 33 Otsonikerrosta vahingoittavien aineiden emissioilla tarkoitetaan puolestaan kaasupäästöjä, joilla on yläilmakehän otsonikerrosta vahingoittava vaikutus. Otsonikerrosta vahingoittavien aineiden vaikutukset ovat maailmanlaajuiset ja ne kohdistuvat sosiaalisesta näkökulmasta ihmisten terveyteen ja ympäristöllistä näkökulmasta ekosysteemien turmeltumiseen. 34 Sekä kasvihuonekaasupäästöt, että otsonikerrosta vahingoittavien aineiden päästöt aiheutuvat rakennusmateriaalien tuotannosta, sekä tarkasteltavan rakennuksen rakennus-, käyttö- ja purkuvaiheesta. 35,36 Niiden kokonaismäärän arviointi rakennuksen elinkaaren aikana voidaan tehdä suunnitteluvaiheessa LCA-laskennalla. 30 ISO (2010) s Euroopan unioni, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista, Suomen Ympäristökeskus, Otsonikerroksen suojelu, ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

19 Uusiutumattomien resurssien käyttö Kolmas tässä työssä tarkasteltavista indikaattoreista on uusiutumattomien resurssien käyttö. Rakennusteollisuuden rooli luonnonresurssien käyttäjänä on suuri, sillä se kuluttaa maailmanlaajuisesti huomattavan osan maailman raaka-ainevaroista. Luonnonvarojen käytöllä on myös seurannaisvaikutuksia, kun raaka-aineita kuljetetaan, käsitellään ja jalostetaan edelleen rakennusmateriaaleiksi. Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää siirtymällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, lisäämällä kierrätystä, sekä parantamalla materiaalitehokkuutta ja pienentämällä materiaalihukkaa prosesseissa. 37 Rakennukset vaikuttavat energiankulutuksensa kautta voimakkaasti myös luonnon energiavarojen käyttöön. Rakennusten vaikutusta luonnon energiavarojen käyttöön voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, pienentämällä kulutusta, rakennusten sitomaa energiaa ja käyttämällä uusiutuvia energianlähteitä. Arviointiperusteena uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle käytetään rakennuksen vaikutusta uusiutumattomien energia- ja materiaaliresurssien ehtymiseen sen elinkaaren aikana. 38 Luonnonvarojen käyttöä voidaan tarkastella LCA-laskennan avulla. Muuntojoustavuus Neljäs tutkittavista indikaattoreista on muuntojoustavuus Muuntojoustavuus tarkoittaa rakennuksen tilojen, jännevälien, aukotusten, rakennuksen kapasiteetin, sekä rakennuksen palveluiden mukautuvuutta muuttuvaa käyttötarkoitusta tukevaksi. Muuntojoustavuus kuvaa, kuinka hyvin rakennus on muunnettavissa tai muokattavissa vastaamaan tietyn käytön sille asettamia vaatimuksia ja sitä tarvitaan, kun rakennus sovitetaan vastaamaan tietyn käyttäjän tarpeita, käyttäjän tarpeet muuttuvat, tekniikan kehitys aiheuttaa muutostarpeita, tai kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Rakennuksen muuntojoustavuus on edellytys rakennuksen pitkälle käyttöiälle, sillä se auttaa estämään rakennuksen ennenaikaista teknistä tai toiminnallista vanhenemista. Muuntojoustavuuden tuoma pitkäikäisyys vaikuttaa positiivisesti rakennuksen taloudelliseen arvoon ja vähentää rakennuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

20 Muuntojoustolla tarkoitetaan toisaalta myös rakennuksen mukautuvuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien paikallisten sääolosuhteiden huomioimista rakennuksen suunnittelussa. Mukautuvuus ilmastonmuutokseen vaikuttaa positiivisesti käyttäjien terveyteen ja rakennuksen taloudelliseen arvoon. 40 Ilmastonmuutokseen liittyvä muuntojousto rajataan kuitenkin tämän työn käsittelyn ulkopuolelle. 40 ISO (2010) s

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista

Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Rakennusteollisuuden näkökulmia energiatehokkuuteen Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Lahti 13.4.2011 ERA 17 ohjauksen kehitys 2012 Uudisrakentamisen energiamääräykset

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset

EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään

Lisätiedot

Kestävän rakentamisen prosessit

Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES Kestävän rakentamisen prosessit VTT Tarja Häkkinen, ed. ISBN 978-951-38- (nid.) ISSN 1235-0605 (nid.) ISBN 978-951-38- (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015

YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3.11.2015 Sopijapuolet 1. Lempäälän kunta (myöh. Kunta) Y-tunnus 0150783-1 2. Lempäälän Evankelisluterilainen seurakunta (myöh. Seurakunta) Y-tunnus 0150791-1 3. SRV Rakennus Oy (myöh.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

Kohti nollaenergia-alueita

Kohti nollaenergia-alueita TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kohti nollaenergia-alueita Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille 7.11.2016 TkT Satu Paiho, VTT Määritelmiä nzeb (nearly zero-energy building)/lähes nollaenergiarakennus:

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä

Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Uusia Läpimurtoja Osaamista Yhdistämällä 100 Lasissa! Kohti Fiksua Kaupunkia Erja Turunen, Executive Vice President, VTT Miimu Airaksinen, Kari Mäki, Raine Hautala, Juho

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa

Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Hankintojen ympäristönäkökulmat ja niiden huomiointi hankinnan eri vaiheissa Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Kuopio 29.10.2008 Vesa Haapamäki Materiaalitoimen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Esityksen

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Klassinen kuva vaikutuksista politiikkaarvioinneissa (ympäristö)vaikutuksia Tavoiteltuja

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot