ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Antti Ruuska ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoo Työn valvoja: Työn ohjaaja: Ma professori, TkT Arto Saari TkT Tarja Häkkinen

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Työn taustaa: SUSPROC-tutkimus Kestävä kehitys -kestävä rakentaminen Työn rakenne ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmän kuvaus Kirjallisuuskatsaus Asiantuntija-arvio: rakennusliikkeiden tarjoaman kohdemarkkinointimateriaalin arviointi ISO indikaattorilistan avulla Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportin perustajaurakointikohde Kestävän rakentamisen arviointi ISO indikaattorilistan avulla Neljän erityistarkastelussa olevan ydinindikaattorin kuvaus Kirjallisuuskatsaus: asuntokohteiden kestävä perustajaurakointi Perustajaurakoinnin prosessi Kestävän perustajaurakoinnin esteet ja ajurit Kestävän rakentamisen markkinointiperiaatteet Asiakkaan tarpeen selvittäminen Kohdemarkkinoinnin rooli kestävän rakentamisen tukemisessa Empiirinen osuus Kohdemarkkinoinnin arviointi Kestävän rakentamisen ydinindikaattorit Palvelujen saavutettavuus Emissiot ilmaan ja uusiutumattomien resurssien käyttö Muuntojousto Yhteenveto kestävän rakentamisen indikaattoreiden esiintymisestä kohdemarkkinointimateriaaleissa Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportti Espoo Kohteen arviointi kestävän rakentamisen indikaattoreiden valossa Asiakastarpeen selvittäminen hankkeessa Kohteen markkinointi kestävän rakentamisen indikaattoreiden valossa Tulosten arviointi ja johtopäätökset...74 Lähdeluettelo...78

3 1. Johdanto 1.1 Työn taustaa: SUSPROC-tutkimus Tämä työ on osa VTT:n koordinoimaa SUSPROC-tutkimushanketta, joka pyrkii kehittämään uusia prosesseja kestävän rakentamisen ja kestävän rakennetun ympäristön edistämiseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on 1 : - ymmärtää kestävän rakentamisen esteitä ja vaikutuksia - kehittää uusia työskentelyprosesseja - kehittää uusia liiketoimintamalleja - kehittää tehokkaita ohjausmekanismeja kestävän rakentamisen tukemiseksi. Tutkimuksen perusoletuksena on, ettei kestävää rakentamista estä tiedon, teknologioiden tai arviointimenetelmien puute, vaan se, että uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii uusia prosesseja ja työskentelymalleja. Uutta teknologiaa vastustetaan, koska sen oletetaan tuovan mukanaan riskejä ja vaikeasti ennakoitavia kustannuksia. Näitä esteitä voidaan poistaa etsimällä tehokkaita toimintaprosesseja ja lisäämällä ymmärrystä siitä, millaisia päätöksentekopisteitä, tehtäviä, tietoa, uusia toimijoita, rooleja ja verkostoitumista tarvitaan. SUSPROC-tutkimuskonsortiossa on mukana seuraavat toimijat: VTT, HSE/SCIR, HUT/SimLab ja Northumbria University / Sustainable Cities Research Institute / School of the Built Environment. Lisäksi tutkimushankkeessa mukana olevat yritykset osallistuvat hankkeeseen etsimällä keinoja ja ratkaisuja omien prosessiensa kehittämiseksi palvelemaan paremmin kestävän rakentamisen tarpeita. 2 Tämä työ liittyy tutkimushankkeeseen osallistuvan yksittäisen rakennusyrityksen haluun kehittää omaa, perustajaurakoinnilla toteutettavaa asuntotuotantoaan kestävän rakentamisen asettamien vaatimusten mukaiseksi. Työn tavoitteena on lisätä tietoa kestävästä rakentamisesta erityisesti asuntokohteiden perustajaurakoinnin osalta. Asuntokohteiden 1 Tarja Häkkinen, Adopting new processes for sustainable building and built environment, Häkkinen (2008) 1

4 perustajaurakointiin liittyvä asiakastarpeen selvittäminen ja kohdemarkkinointi ovat tässä työssä erityistarkastelussa. Työ pyrkii myös kuvaamaan perustajaurakoinnilla toteutettavien asuntokohteiden kohdemarkkinoinnin nykytilan kestävän rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi työssä on tavoitteena arvioida tutkimushankkeessa mukana olevan rakennusliikkeen toiminnan nykytilaa kestävän rakentamisen kannalta. Tämä tehdään tutkimalla yhden asuntokohteen osalta, onko asiakastarpeen selvittämisessä kehitettävää kestävän rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi kohteen osalta tarkastellaan kestävään rakentamiseen liittyvien ominaisuuksien toteutumista kohteessa ja näiden ominaisuuksien esiintuontia kohdemarkkinoinnissa. 1.2 Kestävä kehitys -kestävä rakentaminen Rakennukset ovat olennainen osa rakennettua ympäristöä, ja niillä on laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikutus. Ihmiset viettävät jopa % elämästään rakennuksissa ja rakennetussa ympäristössä, joten rakennusten terveellisyydellä ja viihtyisyydellä on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja siten myös yhteiskunnan tuottavuuteen. Rakennuksilla on merkittävä vaikutus myös luonnonvarojen käyttöön. Rakentamisen osuuden on arvioitu vastaavan jopa 50 %:a ihmiskunnan luonnonvarojen käytöstä. Luonnonvarojen käyttö rakennusmateriaalien tuotannossa aiheuttaa huomattavia ympäristövaikutuksia päästöjen, jätteen ja maankäytön muodossa. Rakennukset vastaavat myös huomattavasta osasta maapallon energiankulutusta. Rakennusten käyttämän lämmityksen, jäähdytyksen, valaistuksen, laitesähkön sekä muun energiankäytön on arveltu vastaavan noin 30 %:a kehittyneiden maiden loppuenergiankulutuksesta. Koska uusiutuvien energialähteiden osuus rakennusten energiankäytöstä on suhteellisen pieni, aiheuttaa rakennusten energiankulutus myös huomattavia käytönaikaisia päästöjä ilmakehään energiantuotannon aiheuttamien päästöjen kautta. 3 Rakennusten ja rakennetun ympäristön suuresta yhteiskunnallisesta vaikutuksesta johtuen rakentamisella on merkittävä rooli kestävän kehityksen toteutumisessa. 3 UNEP, Sustainable building and construction: facts and figures,

5 Kestävä kehitys Euroopan unionin neuvoston määritelmän mukaan kestävä kehitys tarkoittaa vallitsevan sukupolven tarpeiden täyttämistä siten, että tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan ei vaaranneta. EU:n kestävän kehityksen strategia tähtää kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämiseen luomalla kestäviä yhdyskuntia, jotka hallinnoivat ja käyttävät luonnonvaroja tehokkaasti ja edistävät innovaatioiden kautta vaurautta, ympäristön suojelua ja sosiaalista yhtenäisyyttä. 4 Kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta rakentamisesta käytetään tässä työssä nimitystä kestävä rakentaminen. Kestävä rakentaminen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman alainen, kestävien rakennusten ympäristöohjelma määrittelee kriteerit kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle. Määritelmän mukaan kestävässä rakentamisessa: 5 - rakennukset suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään silmälläpitäen niiden koko elinkaarta - ympäristönäkökulmia tarkastellaan yleensä kaikissa projekteissa ja ne sisältävät sekä lyhyen- että pitkän tähtäimen tarkasteluja - lainsäädäntö ja rakentamismääräykset sisältävät kestävyyteen liittyviä tarkasteluja ja vaatimuksia - valtio- ja paikallishallinnon politiikka ja kannustimet tukevat kestävää rakentamista ja rakennusten kestävää käyttöä - sijoittajat, vakuutusyhtiöt, kiinteistökehittäjät ja rakennusten ostajat/vuokralaiset ovat tietoisia ympäristönäkökohdista ja heillä on aktiivinen rooli näiden tukemisessa. Kestävä rakentaminen asettaa siis rakennusliikkeen toiminnalle vaatimuksia rakennusten elinkaari- ja ympäristönäkökulmista. Rakennusliikkeet eivät ole kuitenkaan ainoa taho, jolta edellytetään toimenpiteitä, vaan kestävä rakentaminen vaatii myös lainsäädännöllistä ohjausta, sekä valtio- ja kuntatason kannustimia. Myös eri osapuolten tietoi- 4 Council of the European Union, Review of the EU Sustainable Development Strategy, UNEP, Sustainable Buildings & Climate Initiative, 2009 Information note,

6 suus ympäristönäkökohdista ja osapuolten aktiivinen osallistuminen niiden edistämiseen nähdään kriteereinä kestävälle rakentamiselle. Tässä työssä käytetään ISO-standardin mukaista kestävän rakentamisen määritelmää, joka rajaa kestävän rakentamisen käsitteen rakennusliikkeen toimintaan paremmin soveltuvaksi. ISO-standardin 15392, Sustainability in building construction -General principles mukaan kestävä rakentaminen määritellään rakennustasolla seuraavasti: Sustainable development of buildings and other construction works brings about the required performance and functionality with minimum adverse environmental impact, while encouraging improvements in economic and social (and cultural) aspects at local, regional and global levels. Sustainable development of buildings and other construction works may include consideration of buildings and infrastructure individually and collectively, as well as consideration of single products, functional components, services and processes related to their life cycle. 6 Tässä työssä kestävällä rakentamisella käsitetään siis rakennushankkeen läpivienti siten, että rakennuksen tekniseen suorituskykyyn ja toiminnallisuuteen liittyvät tavoitteet pyritään täyttämään ympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset minimoiden. Jotta kestävä rakentaminen toteutuisi, on rakennushankkeiden yhteydessä myös samanaikaisesti tavoiteltava taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Kestävän rakentamisen tarkastelut on lisäksi ulotettava koko tarkasteltavan rakennuksen elinkaaren ajalle. Tässä työssä kestävän rakentamisen tarkastelut rajataan koskemaan kestävän rakentamisen mukaisten asuntokohteiden toteutusta. 6 ISO, ISO 15392: Sustainability in building construction -General principles, 2008, s.7 4

7 Kestävä asuntorakentaminen Kestävän rakentamisen mukaisten asuntojen on oltava suunnittelultaan kestäviä, saatavuudeltaan riittäviä ja niiden kestävän rakentamisen mukaisuudesta on tarjottava tietoa asukkaille. Kestävä asuntorakentaminen tarkoittaa myös asuntojen korkeaa teknistä laatua, sekä asuntojen edullisuutta niin investointi-, kuin käyttökustannustenkin osalta. Kestävien asuntojen on lisäksi oltava ekologisia mm. energiatehokkuuden ja materiaalivalintojen puolesta ja niiden jätehuolto on järjestettävä kestävälle pohjalle. 7 Suunnittelun kannalta kestävien asuntojen on oltava myös esteettisesti miellyttäviä, sekä mukavia ja viihtyisiä, sillä sosiaalis-psykologisesta näkökulmasta asunnot ja asuinrakennukset eivät ole pelkkiä rakennuksia, vaan ne ovat koteja, joissa ihmiset elävät Työn rakenne ja tutkimuskysymykset Työ jakautuu kuuteen kappaleeseen, joista ensimmäinen toimii johdantona työn aihepiiriin, toinen esittelee käytetyt tutkimusmenetelmät, kolmas esittelee tehdyn kirjallisuuskatsauksen tulokset, neljäs esittelee empiirisen osan tulokset, viides tulosten arvioinnin ja johtopäätökset ja kuudes työn yhteenvedon. Edellisten kappaleiden tarkoituksena on taustoittaa lukijalle työn roolia osana SUSPROC-tutkimushanketta (kappale 1.1) ja esitellä kestävän kehityksen ja kestävän rakentamisen käsitteet (kappale 1.2). Tässä kappaleessa esitellään työn rakenne ja työssä lähtökohtana olevat tutkimuskysymykset. Työn toisessa kappaleessa esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät, sekä työssä käytetty tutkimusaineisto. Kappale 2.1 käsittelee tehtyä kirjallisuuskatsausta, kappale 2.2 tehtyä asiantuntija-arviota ja kappale 2.3 työn osana tehtyä tapaustutkimusta. Kappale 2.4 esittelee työn asiantuntija-arvioiden pohjana olevan ISO indikaattorilistan ja kappale 2.5 tämän työn kannalta neljä tärkeintä indikaattoria. 7 Vida Maliene ja Naglis Malys, High-quality housing -A key issue in delivering sustainable communities, Maliene ja Malys (2009) 5

8 Kolmannessa kappaleessa tehdään työn aihepiireihin liittyvä kirjallisuuskatsaus. Kappaleessa 3.1 esitellään perustajaurakoinnin prosessi ja kappaleessa 3.2 kirjallisuuteen perustuvat esteet ja ajurit asuntokohteiden kestävälle perustajaurakoinnille. Kappaleessa 3.3 tutkitaan kestävän rakentamisen markkinointiperiaatteita, kappaleessa 3.4 asiakkaan tarpeen selvittämisen keinoja ja kappaleessa 3.5 kohdemarkkinoinnin roolia kestävän rakentamisen tukemisessa. Tehty kirjallisuuskatsaus rakentuu seuraavien tutkimuskysymysten ympärille: - mitkä ovat asuntokohteiden perustajaurakoinnin olennaiset esteet ja ajurit kestävän rakentamisen kannalta? - miten asuntokohteita tulisi markkinoida kestävän rakentamisen kannalta? - miten asuntokohteiden asiakastarve tulisi selvittää kestävän rakentamisen tukemiseksi? - mikä on kohdemarkkinoinnin rooli kestävässä rakentamisessa? Kappale neljä muodostaa työn empiirisen osuuden ja se jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan tarkoituksena on havainnoida kappaleessa yleisesti kestävän rakentamisen indikaattoreiden esiintymistä markkinointimateriaaleissa ja tehdä kappaleissa tarkempia havaintoja liittyen tämän työn kannalta tärkeisiin neljään indikaattoriin. Kappaleen neljä ensimmäisen osan tutkimuskysymykset ovat: - tarjoavatko suomalaiset rakennusliikkeet potentiaalisille asunnonostajille tietoa kohteidensa kestävän rakentamisen mukaisuuteen liittyen? - miten neljään valittuun kestävän rakentamisen indikaattoriin liittyvä tieto tuodaan markkinoinnissa esille? Kappaleen neljä toinen osa on tapaustutkimus, jossa tutkitaan kestävää rakentamista erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asuntokohteen osalta. Kappaleen neljä toisen osan tavoitteena on kappaleen osalta tutkia kestävän rakentamisen toteutumista todellisessa esimerkkikohteessa. Kappaleessa selvitetään, millä keinoilla tutkittavan kohteen suunnittelussa on selvitetty asiakastarvetta ja kappaleessa tutkitaan, 6

9 tuodaanko kestävän rakentamisen näkökulmiin liittyviä asioita esille kohteen markkinoinnissa. Kappaleen neljä toisen osan tutkimuskysymykset ovat: - miten kestävä rakentaminen toteutuu tarkasteltavassa kohteessa neljän kestävän rakentamisen indikaattorin kannalta? - millä tavoilla tarkasteltavassa kohteessa on tutkittu asiakastarvetta? - tuodaanko tarkasteltavan kohteen markkinointimateriaalissa esille neljään kestävän rakentamisen indikaattoriin liittyvää tietoa? Kappaleessa viisi arvioidaan työssä saadut tulokset ja tehdään tuloksista johtopäätökset. 7

10 2. Tutkimusmenetelmän kuvaus 2.1 Kirjallisuuskatsaus Tämän työn kolmannessa kappaleessa kolme tehdään työn aihepiireihin liittyvä kirjallisuuskatsaus. Kappaleessa 3.1 esitellään asuntokohteiden perustajaurakoinnin prosessi sitä käsittelevän kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen kappaleessa 3.2 tunnistetaan katsauksella kestävän rakentamisen yleiseen kirjallisuuteen erityisesti asuntokohteiden perustajaurakoinnissa vaikuttavat kestävän rakentamisen esteet ja ajurit. Kappaleessa 3.3 tutkitaan ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia käsittelevää kirjallisuutta ja esitetään siihen perustuen markkinointiperiaatteet kestävän rakentamisen mukaisille asunnoille. Kappale 3.4 käsittelee kirjallisuuskatsauksen avulla keinoja asiakastarpeen selvittämiseen ja kappale 3.5 kirjallisuuteen perustuen kohdemarkkinoinnin roolia asuntokohteiden perustajaurakoinnissa. 2.2 Asiantuntija-arvio: rakennusliikkeiden tarjoaman kohdemarkkinointimateriaalin arviointi ISO indikaattorilistan avulla Kappaleissa analysoidaan asiantuntija-arvion avulla, mitä kestävään rakentamiseen liittyvää tietoa rakennusyritykset tarjoavat asuntokohteista kiinnostuneille potentiaalisille asiakkailleen. Tutkimus tehdään arvioimalla asuntokohteiden Internetissä olevia kohdekohtaisia sivuja kaikkien kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden osalta ja kiinnittämällä erityishuomiota tämän työn tarkastelun kannalta neljään tärkeimpään indikaattoriin. Tässä työssä tarkasteltava markkinointimateriaali on rajattu koskemaan ainoastaan rakennusliikkeiden Internetin kautta tarjoamaa markkinointimateriaalia, sillä Internet on Suomessa asunnonostajien yleisimmin käyttämä tietolähde. Asunnon oston suunnitteluvaiheessa Internetiä käyttää 74 % kaikista asunnon ostajista ja tarkempaa tietoa haetta- 8

11 essa Internetiä käyttää 67 % ostajista. Asunnonostajista yli puolet (58 %) pitää Internetiä tärkeimpänä tietolähteenään etsiessään tietoa ostamastaan asunnosta. 9 Tutkimusaineistona käytettiin rakennusliikkeiden kohdekohtaisia Internet-sivuja. Tutkimusaineisto muodostui suomalaisten rakennusliikkeiden suunnitteilla, ennakkomarkkinoinnissa, tai rakenteilla olevista kohteista. Kaikista tutkituista kohteista on laadittu rakennusliikkeen Internet-sivuille kohdekohtaiset sivut, joilta löytyy tyypillisesti yleisesittely kohteesta ja sen ympäristöstä, sekä tietoja asuntojen suunnitteluratkaisuista ja myyntihinnoista. Joidenkin kohteiden osalta tarjolla on myös esimerkiksi erillinen kohde-esite, rakennustapaseloste tai asuntojen pohjapiirustukset. Internetin kautta saatavilla ollut kohdemarkkinointimateriaali käytiin kokonaisuudessaan läpi viiden urakoitsijan yhteensä 43:en kohteen osalta. Jokaisen tutkitun kohteen kohdemarkkinoinnin osalta arvioitiin, tarjotaanko kestävästä rakentamisesta tietoa potentiaaliselle asunnonostajalle. Tutkimuksen suorittamisessa arviointiperusteena käytettiin ISO-21929:n mukaista kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden listaa, joka esitellään kohdassa 2.4. Markkinointimateriaali käytiin läpi kohde kerrallaan ja kunkin indikaattorin osalta arvioitiin, onko siihen liittyvää tietoa tarjolla. Jos indikaattoriin liittyvää tietoa katsottiin olevan tarjolla, annettiin kohteelle indikaattorin osalta yksi piste, ja jos tietoa ei ollut tarjolla, ei kohteelle annettu pisteitä kyseisen indikaattorin osalta. Saadut tulokset on esitetty kappaleessa Tämän lisäksi neljän indikaattorin osalta tehtiin myös tarkempia havaintoja. Nämä neljä indikaattoria ovat: palvelujen saavutettavuus, emissiot ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö ja muuntojousto. Näiden indikaattoreiden tarkempi kuvaus esitellään kohdassa 2.5 ja saadut tulokset kappaleissa TNS gallup, Asunnonosto- ja myyntiprosessitutkimus,

12 2.3 Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportin perustajaurakointikohde Osana tätä työtä tehdään tapaustutkimus, jonka tarkastelussa käytetään apuna kappaleessa 2.5 neljää tarkemmin esiteltyä kestävän rakentamisen ydinindikaattoria. Tapaustutkimuksen kohteeksi on valittu As Oy Painiitynportti Espoo, koska sillä on katsottu olevan kestävää rakentamista tukevia ominaisuuksia, kuten hyvä sijainti, energiatehokkaat suunnitteluratkaisut, sekä avoin ja muunneltava pohjaratkaisu 10. Kyseinen kohde on perustajaurakoinnilla toteutettava asuntokohde, joka rakennetaan Painiityn uudelle asuinalueelle Espooseen. Painiitty sijaitsee Kehä I:n ja Vihdintien läheisyydessä ja sieltä on matkaa Helsingin keskustaan noin kymmenen kilometriä ja Leppävaaraan noin kaksi kilometriä. Alueena Painiitty on suunniteltu kaikille ikäryhmille ja sinne tullaan rakentamaan pientaloja, paritaloja, rivitaloja, sekä kerrostaloja. Painiittyyn on varattu tontit päiväkodille ja alakoululle. Sinne on myös tulossa urheilukenttä sekä kolme leikkipuistoa. As Oy Painiitynportti Espoo, joka on kahdenkymmenen kytketyn pientalon yhtiö, on ensimmäinen Painiittyyn toteutettava perustajaurakointikohde 11. Kappaleessa tutkitaan asiantuntija-arviona As Oy Painiitynportin palvelujen saavutettavuutta, emissioita ilmaan ja uusiutumattomien resurssien käyttöä. Tutkimusaineistona käytetään kohteen markkinointiaineistosta ja asemakaavaselosteesta löytyvää tietoa. Muuntojouston arvioinnissa tutkimusmenetelmänä on rakennusyrityksen edustajien haastattelu. Kappaleessa kuvataan hankkeen suunnitteluvaiheen yhteydessä tehty asiakastarpeen selvitys. Tutkimusmenetelmänä on rakennusyrityksen edustajien haastattelu. Kappaleessa tutkitaan asiantuntija-arviona As Oy Painiitynportin Internetin kohdesivuilla tarjolla olevaa markkinointimateriaalia neljän tässä työssä tarkasteltavan indikaattorin osalta samalla periaatteella kuin kappaleissa Sakari Pulakka, et al, Raportti Painiityn Elinkaariedullisuudesta, Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy, As Oy Painiitynportti Espoo, myyntiesite,

13 2.4 Kestävän rakentamisen arviointi ISO indikaattorilistan avulla Tässä kohdassa esitellään ISO kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden lista, jota käytetään tässä työssä kestävän rakentamisen arvioimiseen. Indikaattorin määritelmä Indikaattorilla tarkoitetaan kvantitatiivista, kvalitatiivista tai kuvailevaa mittayksikköä, joka edustaa yhtä tai useampaa taloudellista, ympäristöllistä, tai sosiaalista vaikutuskategoriaa. Indikaattoreiden avulla on mahdollista yksinkertaistaa, kuvata ja mitata kompleksisia, muuten ei-mitattavissa olevia ongelmia. 12 Indikaattoreiden käyttö tutkimustyökaluna Tässä työssä kestävän rakentamisen kokonaisuutta kuvataan ISO standardiehdotuksen esittämän, kestävän rakentamisen ydinindikaattorilistan avulla. Kyseinen indikaattorilista kuvaa kestävän rakentamisen kannalta olennaisimmat indikaattorit, joiden huomioiminen voidaan nähdä minimivaatimuksena tarkasteltaessa rakennusten kestävyyttä ja vaikutusta kestävään kehitykseen 13. Tässä työssä ydinindikaattoreiden listaa käytetään arvioitaessa rakennusyritysten kohdemarkkinoinnin kautta antamaa, kestävään rakentamiseen liittyvää tietoa. Ydinindikaattoreiden lista vaikutuksineen on esitetty taulukossa 2. Kaikkien indikaattoreiden sisältöä ei esitellä tässä yhteydessä, vaan ainoastaan työssä erityistarkastelussa olevat neljä indikaattoria kuvataan tarkemmin. 12 ISO, ISO Sustainability in building construction-sustainability indicators, 2010, s ISO (2010) s

14 Taulukko 1: Kestävän rakentamisen ydinindikaattorit vaikutuksineen ISO mukaan 14 POTENTIALISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖLLISET TALOUDELLISET SOSIAALISET OMINAISUUS Palvelujen saavutettavuus Esteettinen laatu MUUTOS TAI VAURIO RESURS- SIEN HÄVIÄMI- NEN TALOU- DELLINE N ARVO TUOTTA- VUUS TERVEYS TYYTY- VÄISYYS TASA- ARVO KULT- TUURI- ARVO Maan käyttö Esteettömyys Emissiot ilmaan Uusiutumattomien resurssien käyttö Veden kulutus Jätteiden tuottaminen Sisäympäristö ja sisäilman laatu Turvallisuus Käytettävyys Muuntojousto Kustannukset Kunnossapidettävyys 2.5 Neljän erityistarkastelussa olevan ydinindikaattorin kuvaus Tässä työssä kestävää rakentamista tarkastellaan erityisesti neljän ISOstandardiluonnoksen mukaisen indikaattorin valossa. Tarkasteltavat indikaattorit ovat palvelujen saavutettavuus, emissiot ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, sekä muuntojousto. Seuraavassa on kuvattu kunkin indikaattorin sisältö, sekä tässä työssä käytettävät arviointiperusteet kullekin indikaattorille. 14 ISO (2010) s.17 12

15 Palvelujen saavutettavuus Ensimmäinen tarkasteltavista indikaattoreista on palvelujen saavutettavuus. ISO:n standardiluonnoksessa palvelujen saavutettavuus koostuu neljästä tarkasteltavasta osaalueesta, jotka ovat: julkisten liikennemuotojen, kevyen liikenteen väylien, vihertilojen ja julkisten tilojen, sekä käyttäjälle olennaisten peruspalveluiden saavutettavuus 15. Palvelujen saavutettavuus on sijaintiriippuvainen indikaattori, eli esimerkiksi tonttivalinnan vaikutus indikaattorin toteutumiseen on olennainen. Palvelujen saavutettavuuden eri osa-alueet on esitelty seuraavissa kohdissa. Palvelujen saavutettavuus: julkiset liikennemuodot Palvelujen saavutettavuuden ensimmäinen tarkasteltava osa-alue on julkisen liikenteen saavutettavuus. Julkisen liikenteen merkitys kestävän kehityksen kannalta on, että se vähentää yksityisautoilun tarvetta ja autoriippuvuutta. Julkisen liikenteen saavutettavuuden voidaan katsoa tuovan merkittäviä ympäristöllisiä etuja, sillä yksityisautoilun vähentämisen myötä se vähentää myös luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 16 Julkisten liikennemuotojen saavutettavuudella on myös sosiaalisesti positiivinen vaikutus, sillä se edistää ihmisten tasa-arvoa ja tyytyväisyyttä mahdollistamalla myös matalatuloisimmalle väestönosalle pääsyn palveluihin, koulutukseen, vapaaaikaan ja työhön ilman tarvetta omistaa omaa autoa. 17 Arviointiperusteena julkisen liikenteen osalta käytetään julkisen liikenteen olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä rakennuksen ympäristössä. 18 Käytännössä tämä tarkoittaa kävelymatkaa julkisen liikenteen pysäkille, saatavilla olevia liikennemuotoja, liikennöivien linjojen määrää ja reittejä, sekä julkisen liikenteen liikennöintitaajuutta. 19 Julkisen liikenteen saavutettavuus riippuu vahvasti sijainnista, sillä esimerkiksi kaupunkialueella sijaitsevalla tontilla on usein luontaisesti paremmat julkisen liikenteen yhteydet, kuin maaseudulla sijaitsevalla tontilla. 15 ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

16 Palvelujen saavutettavuus: kevyen liikenteen muodot Palvelujen saavutettavuuden indikaattori mittaa kevyen liikenteen osalta liikenneväylien olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä kattaen kevyen liikenteen eri muodot. 20 Kevyen liikenteeseen luetaan kuuluvaksi perinteisesti käsitettävien kävelyn ja pyöräilyn lisäksi myös mm. rullaluistimilla, potkukelkalla ja pyörätuolilla liikkuminen. 21 Myös kevyen liikenteen vaikutus kestävään kehitykseen kohdistuu ympäristöllisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Kevyen liikenteen käyttö vähentää moottoriliikenteen tarvetta ja sitä kautta myös siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Kevyen liikenteen vaikutukset ovat myös sosiaalisia, sillä liikkumismuotona kevyt liikenne edistää ihmisten tasa-arvoa, terveyttä ja yleistä hyvinvointia. 22 Arviointiperusteena kevyen liikenteen saavutettavuudelle käytetään etäisyyttä ja pääsyä kävelyreiteille, jalkakäytäville ja pyöräteille, sekä kyseisten väylien kuntoa ja laajuutta. Kevyen liikenteen kannalta on tärkeää, että myös rakennusten tilat tukevat kevyen liikenteen käyttöä. Esimerkkinä kevyttä liikennettä tukevista tilaratkaisuista voidaan mainita rakennusten helppopääsyiset pyörävarastot ja pyörätelineet. 23 Julkisten liikennemuotojen tapaan myös kevyen liikenteen saavutettavuus riippuu suuresti sijainnista. Palvelujen saavutettavuus: viheralueet ja avoimet tilat Palvelujen saavutettavuuden kolmas osa-alue on viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuus. Viheralueilla ja avoimilla tiloilla tarkoitetaan esimerkiksi luonnonvaraisia alueita, puistoja, ja muita vapaasti käytössä olevia tiloja, joita ihmiset voivat vapaasti hyödyntää virkistyskäyttöön. 24 Viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuuden vaikutukset ovat sosiaalisia, vaikuttaen ihmisten tyytyväisyyteen, terveyteen ja tasaarvoon ISO (2010) s Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn tutkimusohjelma , 2005, s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

17 Arviointiperusteena viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuuden osalta käytetään rakennuksen ympäristössä sijaitsevien viheralueiden ja avointen tilojen olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä. Palvelujen saavutettavuus: käyttäjille olennaiset peruspalvelut Peruspalveluiden osalta palvelujen saavutettavuuden vaikutukset ovat ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia. Peruspalvelujen hyvä saavutettavuus vähentää olennaisesti oman auton käyttötarvetta ja siten myös kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. 26 Peruspalvelut ovat tärkeitä rakennuksen kaikille käyttäjille ja niiden saavutettavuus vaikuttaa sosiaalisesta näkökulmasta positiivisesti ihmisten tyytyväisyyteen ja tasa-arvoon. Peruspalvelujen hyvällä saavutettavuudella on myös taloudellisia vaikutuksia, sillä se vaikuttaa positiivisesti kiinteistöjen arvoon. Rakennuksen sijainti kasvavien alueiden ja palveluiden läheisyydessä on tärkein yksittäinen tekijä kiinteistöliiketoiminnan voittojen kannalta. 27 Arviointiperusteena peruspalvelujen osalta käytetään käyttäjälle tärkeiden palvelujen saatavuutta ja läheisyyttä. Tarvittavien peruspalveluiden tarve riippuu tarkasteltavasta rakennustyypistä. 28 Esimerkiksi asuinrakennusten läheisyydessä tarvitaan luonnollisesti erilaisia peruspalveluita kuin toimistorakennusten läheisyydessä. Peruspalveluiden osalta tulisi kuvata tapauskohtaisesti oleelliset palvelut, niiden läheisyys, sekä liikkumismuoto, jolla palvelut voidaan saavuttaa 29. Myös palvelujen saavutettavuus riippuu voimakkaasti sijainnista. Emissiot ilmaan Tässä työssä toisena tarkasteltavana indikaattorina käytetään emissioita ilmaan. ISOn standardiluonnoksessa emissiot ilmaan tarkoittavat sekä kasvihuonekaasupäästöjä, että otsonikerrosta aiheuttavien aineiden päästöjä. Rakennusalalla on suuri potentiaali kasvihuonekaasujen vähentämiseen rakentamisen ja käytön aikana ja niiden tarkastelu voidaankkin nähdä kestävän rakentamisen kannalta 26 ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

18 tärkeänä. Päästöjä voidaan vähentää pienentämällä rakennusten energiankulutusta ja rakenteisiin sidottua energiaa, vaihtamalla vähähiilisempiin polttoaineisiin ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. 30 Otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta, kulutusta, kauppaa ja talteenottoa säädellään voimakkaasti Euroopan parlamentin asetuksella. 31 Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita saa käyttää rakennuksissa ainoastaan jo olemassa olevien HCFCkylmälaitteiden huollossa. Näidenkin osalta uusien kylmäaineiden käyttö on kielletty vuoden 2010 alusta saakka ja myös kierrätettyjen ja regeneroitujen kylmäaineiden käyttö kielletään vuoden 2014 loppuun mennessä. 32 Koska otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on Suomessa kielletty lainsäädännöllä, rajataan niiden tarkastelu tämän työn ulkopuolelle. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta emissioiden vaikutukset ovat ympäristöllisiä. Kasvihuonekaasupäästöillä on ilmastonmuutosta edistävä vaikutus ja sitä kautta ne saattavat aiheuttaa myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia maailmanlaajuisella tasolla. 33 Otsonikerrosta vahingoittavien aineiden emissioilla tarkoitetaan puolestaan kaasupäästöjä, joilla on yläilmakehän otsonikerrosta vahingoittava vaikutus. Otsonikerrosta vahingoittavien aineiden vaikutukset ovat maailmanlaajuiset ja ne kohdistuvat sosiaalisesta näkökulmasta ihmisten terveyteen ja ympäristöllistä näkökulmasta ekosysteemien turmeltumiseen. 34 Sekä kasvihuonekaasupäästöt, että otsonikerrosta vahingoittavien aineiden päästöt aiheutuvat rakennusmateriaalien tuotannosta, sekä tarkasteltavan rakennuksen rakennus-, käyttö- ja purkuvaiheesta. 35,36 Niiden kokonaismäärän arviointi rakennuksen elinkaaren aikana voidaan tehdä suunnitteluvaiheessa LCA-laskennalla. 30 ISO (2010) s Euroopan unioni, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista, Suomen Ympäristökeskus, Otsonikerroksen suojelu, ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

19 Uusiutumattomien resurssien käyttö Kolmas tässä työssä tarkasteltavista indikaattoreista on uusiutumattomien resurssien käyttö. Rakennusteollisuuden rooli luonnonresurssien käyttäjänä on suuri, sillä se kuluttaa maailmanlaajuisesti huomattavan osan maailman raaka-ainevaroista. Luonnonvarojen käytöllä on myös seurannaisvaikutuksia, kun raaka-aineita kuljetetaan, käsitellään ja jalostetaan edelleen rakennusmateriaaleiksi. Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää siirtymällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, lisäämällä kierrätystä, sekä parantamalla materiaalitehokkuutta ja pienentämällä materiaalihukkaa prosesseissa. 37 Rakennukset vaikuttavat energiankulutuksensa kautta voimakkaasti myös luonnon energiavarojen käyttöön. Rakennusten vaikutusta luonnon energiavarojen käyttöön voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, pienentämällä kulutusta, rakennusten sitomaa energiaa ja käyttämällä uusiutuvia energianlähteitä. Arviointiperusteena uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle käytetään rakennuksen vaikutusta uusiutumattomien energia- ja materiaaliresurssien ehtymiseen sen elinkaaren aikana. 38 Luonnonvarojen käyttöä voidaan tarkastella LCA-laskennan avulla. Muuntojoustavuus Neljäs tutkittavista indikaattoreista on muuntojoustavuus Muuntojoustavuus tarkoittaa rakennuksen tilojen, jännevälien, aukotusten, rakennuksen kapasiteetin, sekä rakennuksen palveluiden mukautuvuutta muuttuvaa käyttötarkoitusta tukevaksi. Muuntojoustavuus kuvaa, kuinka hyvin rakennus on muunnettavissa tai muokattavissa vastaamaan tietyn käytön sille asettamia vaatimuksia ja sitä tarvitaan, kun rakennus sovitetaan vastaamaan tietyn käyttäjän tarpeita, käyttäjän tarpeet muuttuvat, tekniikan kehitys aiheuttaa muutostarpeita, tai kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Rakennuksen muuntojoustavuus on edellytys rakennuksen pitkälle käyttöiälle, sillä se auttaa estämään rakennuksen ennenaikaista teknistä tai toiminnallista vanhenemista. Muuntojoustavuuden tuoma pitkäikäisyys vaikuttaa positiivisesti rakennuksen taloudelliseen arvoon ja vähentää rakennuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s

20 Muuntojoustolla tarkoitetaan toisaalta myös rakennuksen mukautuvuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien paikallisten sääolosuhteiden huomioimista rakennuksen suunnittelussa. Mukautuvuus ilmastonmuutokseen vaikuttaa positiivisesti käyttäjien terveyteen ja rakennuksen taloudelliseen arvoon. 40 Ilmastonmuutokseen liittyvä muuntojousto rajataan kuitenkin tämän työn käsittelyn ulkopuolelle. 40 ISO (2010) s

Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572

Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572 Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2572 Kestävän rakentamisen prosessit Tarja Häkkinen (toim.) ISBN 978-951-38-7691-3 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus

Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Petteri Lautso Kestävän kehityksen johtaja, Ruukki Construction 1 Miksi rakentamisen pitäisi muuttua? 2 Viranomaiset ajavat energiatehokkampaa rakentamista

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014

Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Mitä muuntojousto on? Yksi määritelmä: Muuntojoustavuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle

Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva

Lisätiedot

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat. SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy

Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat. SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy Rakentaminen, kestävä kehitys & innovaatiot Ympäristönäkökulmat: Energiankulutus Materiaalivalinnat

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014

Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malmin kauppatie 8 B 26.11.2014 Tove Holm ja Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Kehitä innovatiivinen hankintaratkaisu! Sini Uuttu 18.1.2011 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä kilpailuttamismenettely

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015

Rakennusten elinkaarimittarit. Heli Kotilainen 22.5.2015 % Rakennusten elinkaarimittarit Heli Kotilainen 22.5.2015 Green Building Council FINLAND ympäristöluokitusjärjestelmät RAKENNUSTEN Elinkaarimittarit Kansainvälinen verkosto World GBC Kestävän rakennetun

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com

RakentajaNuuskija. Tuotekuvaus. Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat. melbamail@melbagroup.com RakentajaNuuskija Tuotekuvaus Aikaisin tapa tunnistaa omakotirakentajat melbamail@melbagroup.com Sisällysluettelo RakentajaNuuskija...1 Kaksi näkökulmaa...1 Rakentaja-asiakkaalle tärkeät kokonaiskustannukset...1

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy

Ilmasto yrityksen strategiassa. Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Ilmasto yrityksen strategiassa Kati Berninger, Ph.D. Tutkimusjohtaja Tyrsky-Konsultointi Oy Miksi yritys ottaisi ilmastonmuutoksen strategiaansa? Menestyneimmät yritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan?

Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Green Building Council Finland Vihreä vai viherpesty rakennettu ympäristö millä mitataan? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Vihreä rakennettu ympäristö - kannattavampaa liiketoimintaa Parempi sisäja ulkoympäristö

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Green Building Council Finland

Green Building Council Finland Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot