ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA
|
|
- Helinä Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Antti Ruuska ASIAKASTARPEEN SELVITTÄMINEN JA KOHDEMARKKINOINTI ASUNTOKOHTEIDEN KESTÄVÄSSÄ PERUSTAJAURAKOINNISSA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoo Työn valvoja: Työn ohjaaja: Ma professori, TkT Arto Saari TkT Tarja Häkkinen
2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Työn taustaa: SUSPROC-tutkimus Kestävä kehitys -kestävä rakentaminen Työn rakenne ja tutkimuskysymykset Tutkimusmenetelmän kuvaus Kirjallisuuskatsaus Asiantuntija-arvio: rakennusliikkeiden tarjoaman kohdemarkkinointimateriaalin arviointi ISO indikaattorilistan avulla Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportin perustajaurakointikohde Kestävän rakentamisen arviointi ISO indikaattorilistan avulla Neljän erityistarkastelussa olevan ydinindikaattorin kuvaus Kirjallisuuskatsaus: asuntokohteiden kestävä perustajaurakointi Perustajaurakoinnin prosessi Kestävän perustajaurakoinnin esteet ja ajurit Kestävän rakentamisen markkinointiperiaatteet Asiakkaan tarpeen selvittäminen Kohdemarkkinoinnin rooli kestävän rakentamisen tukemisessa Empiirinen osuus Kohdemarkkinoinnin arviointi Kestävän rakentamisen ydinindikaattorit Palvelujen saavutettavuus Emissiot ilmaan ja uusiutumattomien resurssien käyttö Muuntojousto Yhteenveto kestävän rakentamisen indikaattoreiden esiintymisestä kohdemarkkinointimateriaaleissa Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportti Espoo Kohteen arviointi kestävän rakentamisen indikaattoreiden valossa Asiakastarpeen selvittäminen hankkeessa Kohteen markkinointi kestävän rakentamisen indikaattoreiden valossa Tulosten arviointi ja johtopäätökset...74 Lähdeluettelo...78
3 1. Johdanto 1.1 Työn taustaa: SUSPROC-tutkimus Tämä työ on osa VTT:n koordinoimaa SUSPROC-tutkimushanketta, joka pyrkii kehittämään uusia prosesseja kestävän rakentamisen ja kestävän rakennetun ympäristön edistämiseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on 1 : - ymmärtää kestävän rakentamisen esteitä ja vaikutuksia - kehittää uusia työskentelyprosesseja - kehittää uusia liiketoimintamalleja - kehittää tehokkaita ohjausmekanismeja kestävän rakentamisen tukemiseksi. Tutkimuksen perusoletuksena on, ettei kestävää rakentamista estä tiedon, teknologioiden tai arviointimenetelmien puute, vaan se, että uusien teknologioiden käyttöönotto vaatii uusia prosesseja ja työskentelymalleja. Uutta teknologiaa vastustetaan, koska sen oletetaan tuovan mukanaan riskejä ja vaikeasti ennakoitavia kustannuksia. Näitä esteitä voidaan poistaa etsimällä tehokkaita toimintaprosesseja ja lisäämällä ymmärrystä siitä, millaisia päätöksentekopisteitä, tehtäviä, tietoa, uusia toimijoita, rooleja ja verkostoitumista tarvitaan. SUSPROC-tutkimuskonsortiossa on mukana seuraavat toimijat: VTT, HSE/SCIR, HUT/SimLab ja Northumbria University / Sustainable Cities Research Institute / School of the Built Environment. Lisäksi tutkimushankkeessa mukana olevat yritykset osallistuvat hankkeeseen etsimällä keinoja ja ratkaisuja omien prosessiensa kehittämiseksi palvelemaan paremmin kestävän rakentamisen tarpeita. 2 Tämä työ liittyy tutkimushankkeeseen osallistuvan yksittäisen rakennusyrityksen haluun kehittää omaa, perustajaurakoinnilla toteutettavaa asuntotuotantoaan kestävän rakentamisen asettamien vaatimusten mukaiseksi. Työn tavoitteena on lisätä tietoa kestävästä rakentamisesta erityisesti asuntokohteiden perustajaurakoinnin osalta. Asuntokohteiden 1 Tarja Häkkinen, Adopting new processes for sustainable building and built environment, Häkkinen (2008) 1
4 perustajaurakointiin liittyvä asiakastarpeen selvittäminen ja kohdemarkkinointi ovat tässä työssä erityistarkastelussa. Työ pyrkii myös kuvaamaan perustajaurakoinnilla toteutettavien asuntokohteiden kohdemarkkinoinnin nykytilan kestävän rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi työssä on tavoitteena arvioida tutkimushankkeessa mukana olevan rakennusliikkeen toiminnan nykytilaa kestävän rakentamisen kannalta. Tämä tehdään tutkimalla yhden asuntokohteen osalta, onko asiakastarpeen selvittämisessä kehitettävää kestävän rakentamisen näkökulmasta. Lisäksi kohteen osalta tarkastellaan kestävään rakentamiseen liittyvien ominaisuuksien toteutumista kohteessa ja näiden ominaisuuksien esiintuontia kohdemarkkinoinnissa. 1.2 Kestävä kehitys -kestävä rakentaminen Rakennukset ovat olennainen osa rakennettua ympäristöä, ja niillä on laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikutus. Ihmiset viettävät jopa % elämästään rakennuksissa ja rakennetussa ympäristössä, joten rakennusten terveellisyydellä ja viihtyisyydellä on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja siten myös yhteiskunnan tuottavuuteen. Rakennuksilla on merkittävä vaikutus myös luonnonvarojen käyttöön. Rakentamisen osuuden on arvioitu vastaavan jopa 50 %:a ihmiskunnan luonnonvarojen käytöstä. Luonnonvarojen käyttö rakennusmateriaalien tuotannossa aiheuttaa huomattavia ympäristövaikutuksia päästöjen, jätteen ja maankäytön muodossa. Rakennukset vastaavat myös huomattavasta osasta maapallon energiankulutusta. Rakennusten käyttämän lämmityksen, jäähdytyksen, valaistuksen, laitesähkön sekä muun energiankäytön on arveltu vastaavan noin 30 %:a kehittyneiden maiden loppuenergiankulutuksesta. Koska uusiutuvien energialähteiden osuus rakennusten energiankäytöstä on suhteellisen pieni, aiheuttaa rakennusten energiankulutus myös huomattavia käytönaikaisia päästöjä ilmakehään energiantuotannon aiheuttamien päästöjen kautta. 3 Rakennusten ja rakennetun ympäristön suuresta yhteiskunnallisesta vaikutuksesta johtuen rakentamisella on merkittävä rooli kestävän kehityksen toteutumisessa. 3 UNEP, Sustainable building and construction: facts and figures,
5 Kestävä kehitys Euroopan unionin neuvoston määritelmän mukaan kestävä kehitys tarkoittaa vallitsevan sukupolven tarpeiden täyttämistä siten, että tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää omia tarpeitaan ei vaaranneta. EU:n kestävän kehityksen strategia tähtää kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämiseen luomalla kestäviä yhdyskuntia, jotka hallinnoivat ja käyttävät luonnonvaroja tehokkaasti ja edistävät innovaatioiden kautta vaurautta, ympäristön suojelua ja sosiaalista yhtenäisyyttä. 4 Kestävän kehityksen periaatteita noudattavasta rakentamisesta käytetään tässä työssä nimitystä kestävä rakentaminen. Kestävä rakentaminen Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman alainen, kestävien rakennusten ympäristöohjelma määrittelee kriteerit kestävän kehityksen mukaiselle rakentamiselle. Määritelmän mukaan kestävässä rakentamisessa: 5 - rakennukset suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään silmälläpitäen niiden koko elinkaarta - ympäristönäkökulmia tarkastellaan yleensä kaikissa projekteissa ja ne sisältävät sekä lyhyen- että pitkän tähtäimen tarkasteluja - lainsäädäntö ja rakentamismääräykset sisältävät kestävyyteen liittyviä tarkasteluja ja vaatimuksia - valtio- ja paikallishallinnon politiikka ja kannustimet tukevat kestävää rakentamista ja rakennusten kestävää käyttöä - sijoittajat, vakuutusyhtiöt, kiinteistökehittäjät ja rakennusten ostajat/vuokralaiset ovat tietoisia ympäristönäkökohdista ja heillä on aktiivinen rooli näiden tukemisessa. Kestävä rakentaminen asettaa siis rakennusliikkeen toiminnalle vaatimuksia rakennusten elinkaari- ja ympäristönäkökulmista. Rakennusliikkeet eivät ole kuitenkaan ainoa taho, jolta edellytetään toimenpiteitä, vaan kestävä rakentaminen vaatii myös lainsäädännöllistä ohjausta, sekä valtio- ja kuntatason kannustimia. Myös eri osapuolten tietoi- 4 Council of the European Union, Review of the EU Sustainable Development Strategy, UNEP, Sustainable Buildings & Climate Initiative, 2009 Information note,
6 suus ympäristönäkökohdista ja osapuolten aktiivinen osallistuminen niiden edistämiseen nähdään kriteereinä kestävälle rakentamiselle. Tässä työssä käytetään ISO-standardin mukaista kestävän rakentamisen määritelmää, joka rajaa kestävän rakentamisen käsitteen rakennusliikkeen toimintaan paremmin soveltuvaksi. ISO-standardin 15392, Sustainability in building construction -General principles mukaan kestävä rakentaminen määritellään rakennustasolla seuraavasti: Sustainable development of buildings and other construction works brings about the required performance and functionality with minimum adverse environmental impact, while encouraging improvements in economic and social (and cultural) aspects at local, regional and global levels. Sustainable development of buildings and other construction works may include consideration of buildings and infrastructure individually and collectively, as well as consideration of single products, functional components, services and processes related to their life cycle. 6 Tässä työssä kestävällä rakentamisella käsitetään siis rakennushankkeen läpivienti siten, että rakennuksen tekniseen suorituskykyyn ja toiminnallisuuteen liittyvät tavoitteet pyritään täyttämään ympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset minimoiden. Jotta kestävä rakentaminen toteutuisi, on rakennushankkeiden yhteydessä myös samanaikaisesti tavoiteltava taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kehitystä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Kestävän rakentamisen tarkastelut on lisäksi ulotettava koko tarkasteltavan rakennuksen elinkaaren ajalle. Tässä työssä kestävän rakentamisen tarkastelut rajataan koskemaan kestävän rakentamisen mukaisten asuntokohteiden toteutusta. 6 ISO, ISO 15392: Sustainability in building construction -General principles, 2008, s.7 4
7 Kestävä asuntorakentaminen Kestävän rakentamisen mukaisten asuntojen on oltava suunnittelultaan kestäviä, saatavuudeltaan riittäviä ja niiden kestävän rakentamisen mukaisuudesta on tarjottava tietoa asukkaille. Kestävä asuntorakentaminen tarkoittaa myös asuntojen korkeaa teknistä laatua, sekä asuntojen edullisuutta niin investointi-, kuin käyttökustannustenkin osalta. Kestävien asuntojen on lisäksi oltava ekologisia mm. energiatehokkuuden ja materiaalivalintojen puolesta ja niiden jätehuolto on järjestettävä kestävälle pohjalle. 7 Suunnittelun kannalta kestävien asuntojen on oltava myös esteettisesti miellyttäviä, sekä mukavia ja viihtyisiä, sillä sosiaalis-psykologisesta näkökulmasta asunnot ja asuinrakennukset eivät ole pelkkiä rakennuksia, vaan ne ovat koteja, joissa ihmiset elävät Työn rakenne ja tutkimuskysymykset Työ jakautuu kuuteen kappaleeseen, joista ensimmäinen toimii johdantona työn aihepiiriin, toinen esittelee käytetyt tutkimusmenetelmät, kolmas esittelee tehdyn kirjallisuuskatsauksen tulokset, neljäs esittelee empiirisen osan tulokset, viides tulosten arvioinnin ja johtopäätökset ja kuudes työn yhteenvedon. Edellisten kappaleiden tarkoituksena on taustoittaa lukijalle työn roolia osana SUSPROC-tutkimushanketta (kappale 1.1) ja esitellä kestävän kehityksen ja kestävän rakentamisen käsitteet (kappale 1.2). Tässä kappaleessa esitellään työn rakenne ja työssä lähtökohtana olevat tutkimuskysymykset. Työn toisessa kappaleessa esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät, sekä työssä käytetty tutkimusaineisto. Kappale 2.1 käsittelee tehtyä kirjallisuuskatsausta, kappale 2.2 tehtyä asiantuntija-arviota ja kappale 2.3 työn osana tehtyä tapaustutkimusta. Kappale 2.4 esittelee työn asiantuntija-arvioiden pohjana olevan ISO indikaattorilistan ja kappale 2.5 tämän työn kannalta neljä tärkeintä indikaattoria. 7 Vida Maliene ja Naglis Malys, High-quality housing -A key issue in delivering sustainable communities, Maliene ja Malys (2009) 5
8 Kolmannessa kappaleessa tehdään työn aihepiireihin liittyvä kirjallisuuskatsaus. Kappaleessa 3.1 esitellään perustajaurakoinnin prosessi ja kappaleessa 3.2 kirjallisuuteen perustuvat esteet ja ajurit asuntokohteiden kestävälle perustajaurakoinnille. Kappaleessa 3.3 tutkitaan kestävän rakentamisen markkinointiperiaatteita, kappaleessa 3.4 asiakkaan tarpeen selvittämisen keinoja ja kappaleessa 3.5 kohdemarkkinoinnin roolia kestävän rakentamisen tukemisessa. Tehty kirjallisuuskatsaus rakentuu seuraavien tutkimuskysymysten ympärille: - mitkä ovat asuntokohteiden perustajaurakoinnin olennaiset esteet ja ajurit kestävän rakentamisen kannalta? - miten asuntokohteita tulisi markkinoida kestävän rakentamisen kannalta? - miten asuntokohteiden asiakastarve tulisi selvittää kestävän rakentamisen tukemiseksi? - mikä on kohdemarkkinoinnin rooli kestävässä rakentamisessa? Kappale neljä muodostaa työn empiirisen osuuden ja se jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisen osan tarkoituksena on havainnoida kappaleessa yleisesti kestävän rakentamisen indikaattoreiden esiintymistä markkinointimateriaaleissa ja tehdä kappaleissa tarkempia havaintoja liittyen tämän työn kannalta tärkeisiin neljään indikaattoriin. Kappaleen neljä ensimmäisen osan tutkimuskysymykset ovat: - tarjoavatko suomalaiset rakennusliikkeet potentiaalisille asunnonostajille tietoa kohteidensa kestävän rakentamisen mukaisuuteen liittyen? - miten neljään valittuun kestävän rakentamisen indikaattoriin liittyvä tieto tuodaan markkinoinnissa esille? Kappaleen neljä toinen osa on tapaustutkimus, jossa tutkitaan kestävää rakentamista erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asuntokohteen osalta. Kappaleen neljä toisen osan tavoitteena on kappaleen osalta tutkia kestävän rakentamisen toteutumista todellisessa esimerkkikohteessa. Kappaleessa selvitetään, millä keinoilla tutkittavan kohteen suunnittelussa on selvitetty asiakastarvetta ja kappaleessa tutkitaan, 6
9 tuodaanko kestävän rakentamisen näkökulmiin liittyviä asioita esille kohteen markkinoinnissa. Kappaleen neljä toisen osan tutkimuskysymykset ovat: - miten kestävä rakentaminen toteutuu tarkasteltavassa kohteessa neljän kestävän rakentamisen indikaattorin kannalta? - millä tavoilla tarkasteltavassa kohteessa on tutkittu asiakastarvetta? - tuodaanko tarkasteltavan kohteen markkinointimateriaalissa esille neljään kestävän rakentamisen indikaattoriin liittyvää tietoa? Kappaleessa viisi arvioidaan työssä saadut tulokset ja tehdään tuloksista johtopäätökset. 7
10 2. Tutkimusmenetelmän kuvaus 2.1 Kirjallisuuskatsaus Tämän työn kolmannessa kappaleessa kolme tehdään työn aihepiireihin liittyvä kirjallisuuskatsaus. Kappaleessa 3.1 esitellään asuntokohteiden perustajaurakoinnin prosessi sitä käsittelevän kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen kappaleessa 3.2 tunnistetaan katsauksella kestävän rakentamisen yleiseen kirjallisuuteen erityisesti asuntokohteiden perustajaurakoinnissa vaikuttavat kestävän rakentamisen esteet ja ajurit. Kappaleessa 3.3 tutkitaan ympäristöystävällisten tuotteiden markkinointia käsittelevää kirjallisuutta ja esitetään siihen perustuen markkinointiperiaatteet kestävän rakentamisen mukaisille asunnoille. Kappale 3.4 käsittelee kirjallisuuskatsauksen avulla keinoja asiakastarpeen selvittämiseen ja kappale 3.5 kirjallisuuteen perustuen kohdemarkkinoinnin roolia asuntokohteiden perustajaurakoinnissa. 2.2 Asiantuntija-arvio: rakennusliikkeiden tarjoaman kohdemarkkinointimateriaalin arviointi ISO indikaattorilistan avulla Kappaleissa analysoidaan asiantuntija-arvion avulla, mitä kestävään rakentamiseen liittyvää tietoa rakennusyritykset tarjoavat asuntokohteista kiinnostuneille potentiaalisille asiakkailleen. Tutkimus tehdään arvioimalla asuntokohteiden Internetissä olevia kohdekohtaisia sivuja kaikkien kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden osalta ja kiinnittämällä erityishuomiota tämän työn tarkastelun kannalta neljään tärkeimpään indikaattoriin. Tässä työssä tarkasteltava markkinointimateriaali on rajattu koskemaan ainoastaan rakennusliikkeiden Internetin kautta tarjoamaa markkinointimateriaalia, sillä Internet on Suomessa asunnonostajien yleisimmin käyttämä tietolähde. Asunnon oston suunnitteluvaiheessa Internetiä käyttää 74 % kaikista asunnon ostajista ja tarkempaa tietoa haetta- 8
11 essa Internetiä käyttää 67 % ostajista. Asunnonostajista yli puolet (58 %) pitää Internetiä tärkeimpänä tietolähteenään etsiessään tietoa ostamastaan asunnosta. 9 Tutkimusaineistona käytettiin rakennusliikkeiden kohdekohtaisia Internet-sivuja. Tutkimusaineisto muodostui suomalaisten rakennusliikkeiden suunnitteilla, ennakkomarkkinoinnissa, tai rakenteilla olevista kohteista. Kaikista tutkituista kohteista on laadittu rakennusliikkeen Internet-sivuille kohdekohtaiset sivut, joilta löytyy tyypillisesti yleisesittely kohteesta ja sen ympäristöstä, sekä tietoja asuntojen suunnitteluratkaisuista ja myyntihinnoista. Joidenkin kohteiden osalta tarjolla on myös esimerkiksi erillinen kohde-esite, rakennustapaseloste tai asuntojen pohjapiirustukset. Internetin kautta saatavilla ollut kohdemarkkinointimateriaali käytiin kokonaisuudessaan läpi viiden urakoitsijan yhteensä 43:en kohteen osalta. Jokaisen tutkitun kohteen kohdemarkkinoinnin osalta arvioitiin, tarjotaanko kestävästä rakentamisesta tietoa potentiaaliselle asunnonostajalle. Tutkimuksen suorittamisessa arviointiperusteena käytettiin ISO-21929:n mukaista kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden listaa, joka esitellään kohdassa 2.4. Markkinointimateriaali käytiin läpi kohde kerrallaan ja kunkin indikaattorin osalta arvioitiin, onko siihen liittyvää tietoa tarjolla. Jos indikaattoriin liittyvää tietoa katsottiin olevan tarjolla, annettiin kohteelle indikaattorin osalta yksi piste, ja jos tietoa ei ollut tarjolla, ei kohteelle annettu pisteitä kyseisen indikaattorin osalta. Saadut tulokset on esitetty kappaleessa Tämän lisäksi neljän indikaattorin osalta tehtiin myös tarkempia havaintoja. Nämä neljä indikaattoria ovat: palvelujen saavutettavuus, emissiot ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö ja muuntojousto. Näiden indikaattoreiden tarkempi kuvaus esitellään kohdassa 2.5 ja saadut tulokset kappaleissa TNS gallup, Asunnonosto- ja myyntiprosessitutkimus,
12 2.3 Tapaustutkimus: As Oy Painiitynportin perustajaurakointikohde Osana tätä työtä tehdään tapaustutkimus, jonka tarkastelussa käytetään apuna kappaleessa 2.5 neljää tarkemmin esiteltyä kestävän rakentamisen ydinindikaattoria. Tapaustutkimuksen kohteeksi on valittu As Oy Painiitynportti Espoo, koska sillä on katsottu olevan kestävää rakentamista tukevia ominaisuuksia, kuten hyvä sijainti, energiatehokkaat suunnitteluratkaisut, sekä avoin ja muunneltava pohjaratkaisu 10. Kyseinen kohde on perustajaurakoinnilla toteutettava asuntokohde, joka rakennetaan Painiityn uudelle asuinalueelle Espooseen. Painiitty sijaitsee Kehä I:n ja Vihdintien läheisyydessä ja sieltä on matkaa Helsingin keskustaan noin kymmenen kilometriä ja Leppävaaraan noin kaksi kilometriä. Alueena Painiitty on suunniteltu kaikille ikäryhmille ja sinne tullaan rakentamaan pientaloja, paritaloja, rivitaloja, sekä kerrostaloja. Painiittyyn on varattu tontit päiväkodille ja alakoululle. Sinne on myös tulossa urheilukenttä sekä kolme leikkipuistoa. As Oy Painiitynportti Espoo, joka on kahdenkymmenen kytketyn pientalon yhtiö, on ensimmäinen Painiittyyn toteutettava perustajaurakointikohde 11. Kappaleessa tutkitaan asiantuntija-arviona As Oy Painiitynportin palvelujen saavutettavuutta, emissioita ilmaan ja uusiutumattomien resurssien käyttöä. Tutkimusaineistona käytetään kohteen markkinointiaineistosta ja asemakaavaselosteesta löytyvää tietoa. Muuntojouston arvioinnissa tutkimusmenetelmänä on rakennusyrityksen edustajien haastattelu. Kappaleessa kuvataan hankkeen suunnitteluvaiheen yhteydessä tehty asiakastarpeen selvitys. Tutkimusmenetelmänä on rakennusyrityksen edustajien haastattelu. Kappaleessa tutkitaan asiantuntija-arviona As Oy Painiitynportin Internetin kohdesivuilla tarjolla olevaa markkinointimateriaalia neljän tässä työssä tarkasteltavan indikaattorin osalta samalla periaatteella kuin kappaleissa Sakari Pulakka, et al, Raportti Painiityn Elinkaariedullisuudesta, Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy, As Oy Painiitynportti Espoo, myyntiesite,
13 2.4 Kestävän rakentamisen arviointi ISO indikaattorilistan avulla Tässä kohdassa esitellään ISO kestävän rakentamisen ydinindikaattoreiden lista, jota käytetään tässä työssä kestävän rakentamisen arvioimiseen. Indikaattorin määritelmä Indikaattorilla tarkoitetaan kvantitatiivista, kvalitatiivista tai kuvailevaa mittayksikköä, joka edustaa yhtä tai useampaa taloudellista, ympäristöllistä, tai sosiaalista vaikutuskategoriaa. Indikaattoreiden avulla on mahdollista yksinkertaistaa, kuvata ja mitata kompleksisia, muuten ei-mitattavissa olevia ongelmia. 12 Indikaattoreiden käyttö tutkimustyökaluna Tässä työssä kestävän rakentamisen kokonaisuutta kuvataan ISO standardiehdotuksen esittämän, kestävän rakentamisen ydinindikaattorilistan avulla. Kyseinen indikaattorilista kuvaa kestävän rakentamisen kannalta olennaisimmat indikaattorit, joiden huomioiminen voidaan nähdä minimivaatimuksena tarkasteltaessa rakennusten kestävyyttä ja vaikutusta kestävään kehitykseen 13. Tässä työssä ydinindikaattoreiden listaa käytetään arvioitaessa rakennusyritysten kohdemarkkinoinnin kautta antamaa, kestävään rakentamiseen liittyvää tietoa. Ydinindikaattoreiden lista vaikutuksineen on esitetty taulukossa 2. Kaikkien indikaattoreiden sisältöä ei esitellä tässä yhteydessä, vaan ainoastaan työssä erityistarkastelussa olevat neljä indikaattoria kuvataan tarkemmin. 12 ISO, ISO Sustainability in building construction-sustainability indicators, 2010, s ISO (2010) s
14 Taulukko 1: Kestävän rakentamisen ydinindikaattorit vaikutuksineen ISO mukaan 14 POTENTIALISET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖLLISET TALOUDELLISET SOSIAALISET OMINAISUUS Palvelujen saavutettavuus Esteettinen laatu MUUTOS TAI VAURIO RESURS- SIEN HÄVIÄMI- NEN TALOU- DELLINE N ARVO TUOTTA- VUUS TERVEYS TYYTY- VÄISYYS TASA- ARVO KULT- TUURI- ARVO Maan käyttö Esteettömyys Emissiot ilmaan Uusiutumattomien resurssien käyttö Veden kulutus Jätteiden tuottaminen Sisäympäristö ja sisäilman laatu Turvallisuus Käytettävyys Muuntojousto Kustannukset Kunnossapidettävyys 2.5 Neljän erityistarkastelussa olevan ydinindikaattorin kuvaus Tässä työssä kestävää rakentamista tarkastellaan erityisesti neljän ISOstandardiluonnoksen mukaisen indikaattorin valossa. Tarkasteltavat indikaattorit ovat palvelujen saavutettavuus, emissiot ilmaan, uusiutumattomien resurssien käyttö, sekä muuntojousto. Seuraavassa on kuvattu kunkin indikaattorin sisältö, sekä tässä työssä käytettävät arviointiperusteet kullekin indikaattorille. 14 ISO (2010) s.17 12
15 Palvelujen saavutettavuus Ensimmäinen tarkasteltavista indikaattoreista on palvelujen saavutettavuus. ISO:n standardiluonnoksessa palvelujen saavutettavuus koostuu neljästä tarkasteltavasta osaalueesta, jotka ovat: julkisten liikennemuotojen, kevyen liikenteen väylien, vihertilojen ja julkisten tilojen, sekä käyttäjälle olennaisten peruspalveluiden saavutettavuus 15. Palvelujen saavutettavuus on sijaintiriippuvainen indikaattori, eli esimerkiksi tonttivalinnan vaikutus indikaattorin toteutumiseen on olennainen. Palvelujen saavutettavuuden eri osa-alueet on esitelty seuraavissa kohdissa. Palvelujen saavutettavuus: julkiset liikennemuodot Palvelujen saavutettavuuden ensimmäinen tarkasteltava osa-alue on julkisen liikenteen saavutettavuus. Julkisen liikenteen merkitys kestävän kehityksen kannalta on, että se vähentää yksityisautoilun tarvetta ja autoriippuvuutta. Julkisen liikenteen saavutettavuuden voidaan katsoa tuovan merkittäviä ympäristöllisiä etuja, sillä yksityisautoilun vähentämisen myötä se vähentää myös luonnonvarojen kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 16 Julkisten liikennemuotojen saavutettavuudella on myös sosiaalisesti positiivinen vaikutus, sillä se edistää ihmisten tasa-arvoa ja tyytyväisyyttä mahdollistamalla myös matalatuloisimmalle väestönosalle pääsyn palveluihin, koulutukseen, vapaaaikaan ja työhön ilman tarvetta omistaa omaa autoa. 17 Arviointiperusteena julkisen liikenteen osalta käytetään julkisen liikenteen olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä rakennuksen ympäristössä. 18 Käytännössä tämä tarkoittaa kävelymatkaa julkisen liikenteen pysäkille, saatavilla olevia liikennemuotoja, liikennöivien linjojen määrää ja reittejä, sekä julkisen liikenteen liikennöintitaajuutta. 19 Julkisen liikenteen saavutettavuus riippuu vahvasti sijainnista, sillä esimerkiksi kaupunkialueella sijaitsevalla tontilla on usein luontaisesti paremmat julkisen liikenteen yhteydet, kuin maaseudulla sijaitsevalla tontilla. 15 ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s
16 Palvelujen saavutettavuus: kevyen liikenteen muodot Palvelujen saavutettavuuden indikaattori mittaa kevyen liikenteen osalta liikenneväylien olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä kattaen kevyen liikenteen eri muodot. 20 Kevyen liikenteeseen luetaan kuuluvaksi perinteisesti käsitettävien kävelyn ja pyöräilyn lisäksi myös mm. rullaluistimilla, potkukelkalla ja pyörätuolilla liikkuminen. 21 Myös kevyen liikenteen vaikutus kestävään kehitykseen kohdistuu ympäristöllisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Kevyen liikenteen käyttö vähentää moottoriliikenteen tarvetta ja sitä kautta myös siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Kevyen liikenteen vaikutukset ovat myös sosiaalisia, sillä liikkumismuotona kevyt liikenne edistää ihmisten tasa-arvoa, terveyttä ja yleistä hyvinvointia. 22 Arviointiperusteena kevyen liikenteen saavutettavuudelle käytetään etäisyyttä ja pääsyä kävelyreiteille, jalkakäytäville ja pyöräteille, sekä kyseisten väylien kuntoa ja laajuutta. Kevyen liikenteen kannalta on tärkeää, että myös rakennusten tilat tukevat kevyen liikenteen käyttöä. Esimerkkinä kevyttä liikennettä tukevista tilaratkaisuista voidaan mainita rakennusten helppopääsyiset pyörävarastot ja pyörätelineet. 23 Julkisten liikennemuotojen tapaan myös kevyen liikenteen saavutettavuus riippuu suuresti sijainnista. Palvelujen saavutettavuus: viheralueet ja avoimet tilat Palvelujen saavutettavuuden kolmas osa-alue on viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuus. Viheralueilla ja avoimilla tiloilla tarkoitetaan esimerkiksi luonnonvaraisia alueita, puistoja, ja muita vapaasti käytössä olevia tiloja, joita ihmiset voivat vapaasti hyödyntää virkistyskäyttöön. 24 Viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuuden vaikutukset ovat sosiaalisia, vaikuttaen ihmisten tyytyväisyyteen, terveyteen ja tasaarvoon ISO (2010) s Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn tutkimusohjelma , 2005, s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s
17 Arviointiperusteena viheralueiden ja avointen tilojen saavutettavuuden osalta käytetään rakennuksen ympäristössä sijaitsevien viheralueiden ja avointen tilojen olemassaoloa, laatua ja läheisyyttä. Palvelujen saavutettavuus: käyttäjille olennaiset peruspalvelut Peruspalveluiden osalta palvelujen saavutettavuuden vaikutukset ovat ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia. Peruspalvelujen hyvä saavutettavuus vähentää olennaisesti oman auton käyttötarvetta ja siten myös kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. 26 Peruspalvelut ovat tärkeitä rakennuksen kaikille käyttäjille ja niiden saavutettavuus vaikuttaa sosiaalisesta näkökulmasta positiivisesti ihmisten tyytyväisyyteen ja tasa-arvoon. Peruspalvelujen hyvällä saavutettavuudella on myös taloudellisia vaikutuksia, sillä se vaikuttaa positiivisesti kiinteistöjen arvoon. Rakennuksen sijainti kasvavien alueiden ja palveluiden läheisyydessä on tärkein yksittäinen tekijä kiinteistöliiketoiminnan voittojen kannalta. 27 Arviointiperusteena peruspalvelujen osalta käytetään käyttäjälle tärkeiden palvelujen saatavuutta ja läheisyyttä. Tarvittavien peruspalveluiden tarve riippuu tarkasteltavasta rakennustyypistä. 28 Esimerkiksi asuinrakennusten läheisyydessä tarvitaan luonnollisesti erilaisia peruspalveluita kuin toimistorakennusten läheisyydessä. Peruspalveluiden osalta tulisi kuvata tapauskohtaisesti oleelliset palvelut, niiden läheisyys, sekä liikkumismuoto, jolla palvelut voidaan saavuttaa 29. Myös palvelujen saavutettavuus riippuu voimakkaasti sijainnista. Emissiot ilmaan Tässä työssä toisena tarkasteltavana indikaattorina käytetään emissioita ilmaan. ISOn standardiluonnoksessa emissiot ilmaan tarkoittavat sekä kasvihuonekaasupäästöjä, että otsonikerrosta aiheuttavien aineiden päästöjä. Rakennusalalla on suuri potentiaali kasvihuonekaasujen vähentämiseen rakentamisen ja käytön aikana ja niiden tarkastelu voidaankkin nähdä kestävän rakentamisen kannalta 26 ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s
18 tärkeänä. Päästöjä voidaan vähentää pienentämällä rakennusten energiankulutusta ja rakenteisiin sidottua energiaa, vaihtamalla vähähiilisempiin polttoaineisiin ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. 30 Otsonikerrosta heikentävien aineiden valmistusta, kulutusta, kauppaa ja talteenottoa säädellään voimakkaasti Euroopan parlamentin asetuksella. 31 Suomessa otsonikerrosta heikentäviä aineita saa käyttää rakennuksissa ainoastaan jo olemassa olevien HCFCkylmälaitteiden huollossa. Näidenkin osalta uusien kylmäaineiden käyttö on kielletty vuoden 2010 alusta saakka ja myös kierrätettyjen ja regeneroitujen kylmäaineiden käyttö kielletään vuoden 2014 loppuun mennessä. 32 Koska otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on Suomessa kielletty lainsäädännöllä, rajataan niiden tarkastelu tämän työn ulkopuolelle. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta emissioiden vaikutukset ovat ympäristöllisiä. Kasvihuonekaasupäästöillä on ilmastonmuutosta edistävä vaikutus ja sitä kautta ne saattavat aiheuttaa myös sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia maailmanlaajuisella tasolla. 33 Otsonikerrosta vahingoittavien aineiden emissioilla tarkoitetaan puolestaan kaasupäästöjä, joilla on yläilmakehän otsonikerrosta vahingoittava vaikutus. Otsonikerrosta vahingoittavien aineiden vaikutukset ovat maailmanlaajuiset ja ne kohdistuvat sosiaalisesta näkökulmasta ihmisten terveyteen ja ympäristöllistä näkökulmasta ekosysteemien turmeltumiseen. 34 Sekä kasvihuonekaasupäästöt, että otsonikerrosta vahingoittavien aineiden päästöt aiheutuvat rakennusmateriaalien tuotannosta, sekä tarkasteltavan rakennuksen rakennus-, käyttö- ja purkuvaiheesta. 35,36 Niiden kokonaismäärän arviointi rakennuksen elinkaaren aikana voidaan tehdä suunnitteluvaiheessa LCA-laskennalla. 30 ISO (2010) s Euroopan unioni, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009 otsonikerrosta heikentävistä aineista, Suomen Ympäristökeskus, Otsonikerroksen suojelu, ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s
19 Uusiutumattomien resurssien käyttö Kolmas tässä työssä tarkasteltavista indikaattoreista on uusiutumattomien resurssien käyttö. Rakennusteollisuuden rooli luonnonresurssien käyttäjänä on suuri, sillä se kuluttaa maailmanlaajuisesti huomattavan osan maailman raaka-ainevaroista. Luonnonvarojen käytöllä on myös seurannaisvaikutuksia, kun raaka-aineita kuljetetaan, käsitellään ja jalostetaan edelleen rakennusmateriaaleiksi. Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää siirtymällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön, lisäämällä kierrätystä, sekä parantamalla materiaalitehokkuutta ja pienentämällä materiaalihukkaa prosesseissa. 37 Rakennukset vaikuttavat energiankulutuksensa kautta voimakkaasti myös luonnon energiavarojen käyttöön. Rakennusten vaikutusta luonnon energiavarojen käyttöön voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta, pienentämällä kulutusta, rakennusten sitomaa energiaa ja käyttämällä uusiutuvia energianlähteitä. Arviointiperusteena uusiutumattomien luonnonvarojen käytölle käytetään rakennuksen vaikutusta uusiutumattomien energia- ja materiaaliresurssien ehtymiseen sen elinkaaren aikana. 38 Luonnonvarojen käyttöä voidaan tarkastella LCA-laskennan avulla. Muuntojoustavuus Neljäs tutkittavista indikaattoreista on muuntojoustavuus Muuntojoustavuus tarkoittaa rakennuksen tilojen, jännevälien, aukotusten, rakennuksen kapasiteetin, sekä rakennuksen palveluiden mukautuvuutta muuttuvaa käyttötarkoitusta tukevaksi. Muuntojoustavuus kuvaa, kuinka hyvin rakennus on muunnettavissa tai muokattavissa vastaamaan tietyn käytön sille asettamia vaatimuksia ja sitä tarvitaan, kun rakennus sovitetaan vastaamaan tietyn käyttäjän tarpeita, käyttäjän tarpeet muuttuvat, tekniikan kehitys aiheuttaa muutostarpeita, tai kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu. Rakennuksen muuntojoustavuus on edellytys rakennuksen pitkälle käyttöiälle, sillä se auttaa estämään rakennuksen ennenaikaista teknistä tai toiminnallista vanhenemista. Muuntojoustavuuden tuoma pitkäikäisyys vaikuttaa positiivisesti rakennuksen taloudelliseen arvoon ja vähentää rakennuksen aiheuttamaa ympäristökuormaa ISO (2010) s ISO (2010) s ISO (2010) s
20 Muuntojoustolla tarkoitetaan toisaalta myös rakennuksen mukautuvuutta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien paikallisten sääolosuhteiden huomioimista rakennuksen suunnittelussa. Mukautuvuus ilmastonmuutokseen vaikuttaa positiivisesti käyttäjien terveyteen ja rakennuksen taloudelliseen arvoon. 40 Ilmastonmuutokseen liittyvä muuntojousto rajataan kuitenkin tämän työn käsittelyn ulkopuolelle. 40 ISO (2010) s
Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572
Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2572 Kestävän rakentamisen prosessit Tarja Häkkinen (toim.) ISBN 978-951-38-7691-3 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotKestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572
Kestävän rakentamisen prosessit VTT TIEDOTTEITA 2572 VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2572 Kestävän rakentamisen prosessit Tarja Häkkinen (toim.) ISBN 978-951-38-7691-3 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotNollaenergiakorjauksen tiekartta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa
LisätiedotFiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä
Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä
LisätiedotYhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?
Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos
LisätiedotKuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotResurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry
Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus
Lisätiedotwww.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland
www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja kestävä rakentaminen. Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri
Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 5.4.2018 Rakentamismääräyskokoelma uudistui Viiden vuoden työ: kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2018 Kokoelma
LisätiedotKestävän rakentamisen prosessit
VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES Kestävän rakentamisen prosessit VTT Tarja Häkkinen, ed. ISBN 978-951-38- (nid.) ISSN 1235-0605 (nid.) ISBN 978-951-38- (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN
LisätiedotMiten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi. Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Miten rakennettua ympäristöä kehitetään kestävästi Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Pariisin ilmastosopimus Päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa vuoteen 2050 mennessä
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
LisätiedotSkanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!
Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotEnergiatehokasta ja kestävää rakentamista
Energiatehokasta ja kestävää rakentamista Rakennusteollisuuden näkökulmia energiatehokkuuteen Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry Lahti 13.4.2011 ERA 17 ohjauksen kehitys 2012 Uudisrakentamisen energiamääräykset
LisätiedotKestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012
Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat
LisätiedotOnko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus
Energiatehokas rakentaminen on pakko ja mahdollisuus Petteri Lautso Kestävän kehityksen johtaja, Ruukki Construction 1 Miksi rakentamisen pitäisi muuttua? 2 Viranomaiset ajavat energiatehokkampaa rakentamista
LisätiedotE 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma
E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky
LisätiedotTutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle
Tutkimuksella tuottavuutta ja uutta kilpailukykyä kiinteistö- ja rakennusalalle Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori, TkT RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOKSEN VUOSIPÄIVÄ, RAKSA 3.0 - Rakennusalan uudistuva
LisätiedotKorjausrakentamisen linjaukset
Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotArto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta
Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotOnko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL
Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen
LisätiedotRAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma
RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.
LisätiedotKaupungistuminen etenee. Energiatehokas rakentaminen ja terveet tilat. Yli 50 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa
Energiatehokas rakentaminen ja terveet tilat Kimmo Tiilikainen Asunto-, energia- ja ympäristöministeri 5.2.2018 Kaupungistuminen etenee Yli 50 % maailman ihmisistä asuu kaupungeissa 3 miljardia ihmistä
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotEcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset
EcoProP Potilashuoneen toiminnalliset vaatimukset HospiTool 1.12.2006 Janne Porkka Esityksen sisältö Taustatietoja Vaatimustenhallinta Toimivuusajattelu HospiTool hankkeen 1.vaiheen esittely Pyritään määrittelemään
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotKiinteistötalous aihekuvaukset
Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä
LisätiedotEnergiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti
Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotKartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset
Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan
LisätiedotRAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.
CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
LisätiedotOnko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?
Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus 2.0
Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät
LisätiedotVoiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN
LisätiedotKorjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL
Korjausrakentaminen ja päästöjen vähentäminen Miimu Airaksinen, RIL 78% Eurooppalaisista asuu kaupungeissa 85% BKT:sta syntyy kaupungeissa 90% kaikista innovaatioista syntyy kaupungeissa Samanaikaisesti
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotMiksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt
Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis
LisätiedotKiinteistön Ympäristösertifikaatit
Kiinteistön Ympäristösertifikaatit Granlund Consulting Oy Tiina Kauppinen, ympäristöasiantuntija, DI OTM, Granlund Consulting Oy etunimi.sukunimi@granlund.fi 1 Ympäristöluokitus Työkalu ympäristöasioiden
LisätiedotTulevaisuus on tekoja. RAKLIn ilmastotietoisku
Tulevaisuus on tekoja RAKLIn ilmastotietoisku Toukokuu 2019 Rakennusten hiilijalanjälkilaskelmat Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävään kehitykseen liittyvät asiat vaikuttavat entistä painavammin rakennuttamisen
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotTeollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 30.3.2012 2011/0274(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta
LisätiedotGreen Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle
Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka
Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotMiksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014
Miksi muuntojousto on tärkeää jataas ajankohtaista? Harri Hakaste, YM Muuntojouston uusi tuleminen rakennusfoorumi, RTS 4.3.2014 Mitä muuntojousto on? Yksi määritelmä: Muuntojoustavuudella tarkoitetaan
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotKorjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa
Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään
LisätiedotBuild Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa
Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia
LisätiedotHAASTATELLAAN YRITYKSIÄ, VIRANOMAISIA JA MUITA RAKENNUSALAN TOIMIJOITA
TAVOITE YHTEISTYÖTÄ KESTÄVÄN RAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI MAAKUNNASSA ESISELVITYSHANKKEESSA ETSITÄÄN YHTEISTYÖMUOTOA LAPIN RAKENNUSSEKTORIN KEHITTÄMISEKSI KESTÄVÄN RAKENTAMISEN PERIAATTEIDEN MUKAISESTI TUNNISTETAAN
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Lisätiedotnzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet
nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan
LisätiedotLaki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia
Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa?
Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kuinka valita edullisimmat energiansäästötoimet korjaushankkeissa workshop Yli-insinööri Jyrki
LisätiedotHuippuostajat. 11:20 Lounas
Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy
ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva
LisätiedotVähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet. Eeva Huttunen Ympäristöministeriö
Vähähiilisen rakentamisen osaaminen ja koulutustarpeet Eeva Huttunen Ympäristöministeriö Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen 1. vaihe: Testaus ja menetelmät 2017- Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä
Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotKestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat. SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy
Kestävän rakentamisen innovaatioiden julkiset hankinnat SCI-verkosto (www.sci-network.eu) Isa-Maria Bergman Motiva Oy Rakentaminen, kestävä kehitys & innovaatiot Ympäristönäkökulmat: Energiankulutus Materiaalivalinnat
LisätiedotTurvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille
Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotSaving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies
Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä
LisätiedotCEN/TC 350:n kestävän rakentamisen EN-standardit, arvioinnin periaatesäännöt Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö, RTT Puheenjohtaja CEN/TC350
CEN/TC 350:n kestävän rakentamisen EN-standardit, arvioinnin periaatesäännöt Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö, RTT Puheenjohtaja CEN/TC350 CEN/TC350:n EN-standardisetti Puitetaso Kestävän rakentamisen
LisätiedotAmmatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014
Ammatillinen aikuiskoulutus vihreän ja vähähiilisen talouden edistäjänä Työpaja 26.11.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI, Malmin kauppatie 8 B 26.11.2014 Tove Holm ja Kati Lundgren Suomen ympäristöopisto
LisätiedotHuippuostajia ympäristöpalveluihin
Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja
LisätiedotKestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes
Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes
LisätiedotKansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon
Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-
LisätiedotRAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina
CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:
LisätiedotKohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana
Kohti vähähiilistä rakentamista Rakentaminen ilmastokriisin ratkaisijana Kimmo Tiilikainen Asunto, energia ja ympäristöministeri 30.1.2019 Pariisin ilmastosopimus Tavoitteena ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotVähähiilisen rakentamisen hankintaopas ja -kriteerit
Vähähiilisen rakentamisen hankintaopas ja -kriteerit Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue Rovaniemi 2.2.2018 Simon le Roux, arkkitehti Kansallisen tason strategiat Energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvoston
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotGreen Building Council Finland
Green Building Council Finland 12.6.2013 Green Building Council Finland Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö, joka toimii käyttäjilleen tehokkaasti ja kestävästi sekä on kiinteistö- ja rakennusalan
LisätiedotLämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä
Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotPitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia -Tausta ja tavoitteet Korjausrakentamisen rahoitus nyt ja tulevaisuudessa työpaja 1.4.2019, Pankkisali, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy
Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset
Lisätiedot