VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007 Ari Sirkka Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2008

2 TURUN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Tekijä: Ari Sirkka Työn nimi: Virkistyskalastus ja sen kehittäminen Metsähallituksen kalastuskohteissa vuonna 2007 Kala- ja ympäristötalous Ohjaajat: Raisa Kääriä(Amk), Pekka Hernejärvi(Amk), Mika Opinnäytetyön valmistumisajankohta Huhtikuu 2008 Laakkonen(Metsähallitus) Sivumäärä 70 Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virkistyskalastusasiakkaiden kalastustottumukset ja palveluiden käyttö Metsähallituksen kalastuskohteissa vuonna Kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvien asioiden tiedustelu asiakkailta ja tulosten pohjalta kustannustehokkaiden kehittämistapojen löytäminen, olivat myös tutkimuksen tavoitteita. Opinnäytetyön aineiston kerääminen toteutettiin lomakehaastatteluna. Tutkimuksen kohdeperusjoukkona olivat Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa vuonna 2007 kalastaneet asiakkaat ja kehikkoperusjoukkona tutkimukseen valittujen Metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden kalastusasiakkaat. Kaikkiaan vastauksia saatiin 344 kappaletta. Tutkimuksessa haastateltiin myös neljää asiantuntijaa Suomen virkistyskalastusta koskevista asioista. Tutkimuksessa selvisi, että Metsähallituksen virkistyskalastusasiakkaat ovat aktiivisia kalastuksen harrastajia. Heistä hieman alle puolet kalastaa Metsähallituksen kalastuskohteissa 5-10 vuorokautta vuodessa ja alle vuorokauden kerrallaan. Mieluisin kalastuskohde on Lapin erämaiset kalastusvedet ja kalastustapa heittokalastus uistimella. Tietoa kalastajat saavat Metsähallituksen kalastuspaikoista Internetistä, kavereilta sekä Metsähallituksen eräelämysoppaasta. Palvelurakenteista tärkeimpinä pidettiin opasteita ja kohteen majoituspalvelut oli kolmanneksi tärkein. Majoitusmuodoista teltta tai laavu sekä vuokramökki olivat käytetyimmät. Kalastuskohde valittiin yleisimmin luonnonläheisyyden, aikaisempien hyvien kokemusten tai paikan sijainnin perusteella. Matkapuhelimen avulla ostettava kalastuslupa eli mobiililupa oli ylivoimaisesti suosituin luvanhankkimistapa. Istutuslampikohteissa ja jokikalastuskohteissa pyyntikokoisen kalan istutus koettiin pääosin kohteen tärkeimmäksi kehittämissuunnaksi. Lapin erämaisissa kohteissa luontainen kalakanta oli selkeästi tärkein asia kohteen kehittämisen kannalta. Myös saalisvarmuus ja kalastuksen valvonta olivat tärkeitä, kun taas syöttitahnalla tapahtuvan onginnan kokonaan kieltäminen sekä pyydä ja päästä - kalastusalue kohteessa, eivät olleet kalastajien mielestä tärkeitä kehittämissuuntia. 77 prosenttia vastaajista aikoo kalastaa kyseisessä kohteessa uudestaan. Tutkimuksen kohteiden kehittämisessä tulisi keskittyä opasteiden uusimiseen, saalisvarmuuden ja kalaston hoidon kehittämiseen osassa kohteista sekä kohderyhmälähtöiseen asiakasmarkkinointiin jossa muun muassa perheet ja eri kalastajaryhmät on huomioitu. Hakusanat: Virkistyskalastus, vapaa-ajankalastus, kalastusmatkailu, kalastuskohde Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Fisheries and environmental care Author: Ari Sirkka Title: Recreational fisheries and the developing in fishing destinations of Metsähallitus in 2007 Environmental care Instructors: Raisa Kääriä(Amk), Pekka Hernejärvi(Amk), Mika Laakkonen(Metsähallitus) Date April 2008 Total number of pages 70 The main purpose of this research, was to examine the fishing habits and the use of services of those recreational fishermen, who used recreational fishing destinations of Metsähallitus in The data of this research was collected by an application form survey. The target group of this survey was those fishermen who visited in recreational fishing destinations of Metsähallitus in Answers were received 344 total. This research showed that an average user of recreational fishing areas of Metsähallitus, is an active fisherman who fishes approximately 11 days a year in Metsähallitus fishing destinations. The most common fishing time spent on a destination, is under 24 hours. The natural fishing areas in Lapland, are the most pleasant fishing environments. Casting is the most popular method of fishing. The information about Metsähallitus fishing areas was usually received from the Internet, friends or the guide of recreational services of Metsähallitus The most important service of a fishing area according to the fishermen, was the guidance. Also an accommodation was important, especially for travelling fishermen. Pure nature, earlier good experiences and the location of the place were the reasons why the place in question was chosen. The importance of the fishing license bought by mobile phone, has increased significantly recently. The stocking of catchable size fish was estimated as the most important way of developing a fishing destination in lake and river destinations. In Lapland`s natural destinations natural stock of trout, grayling and arctic char was clearly the most important choise. Other significant ways of developing the destination were the supervision of fishing and the certainty of catch. Catch and release areas were not found as a popular way of developing in this survey. 77 percent of those who answered, will come back again to the destination they fished. The main subjects of the development were the renewal of guiding signs, individual care of the fish stocks, targeted marketing for the customers including families and co-operation with fishing related communities. Keywords: Recreational fisheries, sports fishing, fisherman, Finnish fisheries Deposit at: In the library of Turku University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Lomakehaastattelu Asiantuntijoiden haastattelut Virhelähteet 10 3 TUTKIMUSAINEISTO Lomakehaastattelun kohdejoukko Tutkimukseen osallistuneet Metsähallituksen kalastuskohteet 16 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Vastaajien yleiset kalastustottumukset Kalastuslupien myynti ja markkinointi Palvelut kalastuskohteessa Kohteen valitsemiseen vaikuttaneet asiat Vastaajien kalastustottumukset kohteessa Kalastuslupien myynti kohteessa Kohteen kehittämiseen liittyvät asiat Saalistyytyväisyys Asiakkaiden kalastus kohteessa jatkossa Asiantuntijoiden haastattelut 52

5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIRKISTYSKALASTUKSEN KEHITTÄMINEN Kalastusasiakasryhmät Lapset, nuoret ja perheet Perhokalastajat Vakiokävijät Ensikertalaiset ja satunnaiset kävijät Kalastusmatkailijat ja paikalliset virkistyskalastajat Kalastuskohteiden kehityssuunnat Ahvenlampi Peurajärvi Pyhäjärvi Saarijärvi Karvionkoski Ruunaan kosket Vikaköngäs Yli-Vuokki Enontekiön kalastusalue Korvatunturin virkistyskalastusalue Meltausjoki 67 Lähteet 69 LIITTEET Liite 1: Tutkimuskohteiden kuvaus Liite 2: Metsähallituksen kalastusluvat Liite 3: Metsähallituksen Apaja -luokittelu Liite 4: Kohteiden kalastajien jakautuminen asuinläänin mukaan Liite 5: Paikkakuntalaisten virkistyskalastajien osuudet kohteittain Liite 6: Kalastuskerrat kohteittain Liite 7: Kohteessa useita kertoja vuodessa kalastavien jakautuminen Liite 8: Kalastuskerran kesto kohteittain Liite 9: Kyselylomake

6 KUVIOT Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kalastajien ikäjakauma 12 Kuva 2. Vastaajien asuinläänit 13 Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden koulutusrakenne 14 Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien jakautuminen 14 Kuva 5. Vastaajien vuosituloluokkien jakautuminen 15 Kuva 6. Tutkimuksen virkistyskalastuskohteet vertailuryhmittäin ja niiden sijainti 17 Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kalastusvedet 19 Kuva 8. Vastaajien käyttämät pyydykset 21 Kuva 9. Vastaajien arviot kalastuspäivien lukumäärästä Metsähallituksen kalastuskohteissa. 22 Kuva 10. Eri tietolähteiden merkitys vastanneiden tiedonsaannissa kalastuskohteesta 24 Kuva 11. Kalastuslupien suosituimpien hankkimistapojen vertailu, vuodet 2002 sekä Kuva 12. Kalastuskohteen tärkeimmät palvelut vastanneiden mielestä 27 Kuva 13. Vastaajien majoituspalveluiden käyttö kalastusmatkoilla 28 Kuva 14. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä istutuslampikohteissa 29 Kuva 15. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä koski- ja jokikalastuskohteissa 30 Kuva 16. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä Lapin erämaisissa kalastusk.ssa 31 Kuva 17. Kohteen valintaan vaikuttaneet syyt 33 Kuva 18. Kuinka usein vastaajat kalastavat kohteessa 34 Kuva 19. Vastaajien kalastuskerran keston jakautuminen 35 Kuva 20. Kalastaako vastaaja kohteessa myös talvella 36 Kuva 21. Kohteen kalastuslupien sopivuus kalastajalle 37 Kuva 22. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Istutuslampikohteiden vertailuryhmä 43 Kuva 23. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Karvionkoski 44 Kuva 24. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Jokikalastuskohteiden vertailuryhmä 46 Kuva 25. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Lapin erämaisten kalastuskohteiden vertailur. 47 Kuva 26. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Istutuslampikohteet 50 Kuva 27. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Koski- ja jokikalastuskohteet 51 Kuva 28. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Lapin erämaiset kalastuskohteet 52 TAULUKOT Taulukko 1. Istutuslampimaisten kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 39 Taulukko 2. Koski- ja jokikalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 41 Taulukko 3. Lapin erämaisten kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 42 Taulukko 4. Saalistyytyväisyys istutuslampikohteiden vertailuryhmässä 48 Taulukko 5. Saalistyytyväisyys koski- ja jokikalastuskohteiden vertailuryhmässä 48 Taulukko 6. Saalistyytyväisyys Lapin erämaisten kalastuskohteiden vertailuryhmässä 49

7 1 JOHDANTO Metsähallitus on Suomen valtion omistama liikelaitos. Se hallinnoi yli 12 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita. Metsähallituksen luontopalvelut vastaavat julkisista hallintotehtävistä, joita ovat muun muassa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoitaminen sekä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön edistäminen valtion maa- ja vesialueilla. Metsästys, kalastus ja maastoliikennepalvelut kuuluvat yhtenä osana Metsähallituksen luontopalveluiden piiriin. Metsähallituksen kalastusalueisiin kuuluu 54 maksullista virkistyskalastuskohdetta tai yhteislupa-aluetta ympäri Suomea. Tässä tutkimuksessa keskityttiin näistä kohteista valittujen maksullisten virkistyskalastuskohteiden tutkimiseen. Opinnäytetyöni tarve syntyi Metsähallituksen kalastuspalveluiden kehittämistyöryhmän esityksen pohjalta. Metsähallitus halusi tutkia maksullisten virkistyskalastuskohteiden käyttöä vuonna 2007 ja käytön kehityssuuntia. Tämä on jatkoa Metsähallituksen vuonna 2006 alkaneelle virkistyskalastuskohteiden tarkalle seuranta- ja kehittämisprojektille, jonka tavoitteina ovat kalastajakohderyhmien tarpeisiin vastaaminen ja kalavesien hoidon kehittäminen (Aho, Liukkonen & Joensuu 2007, 32). Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Metsähallituksen virkistyskalastusasiakkaiden suuntautuneisuus kalastuksen ja sen ympärille rakentuneiden palveluiden käytössä. Asiakkaiden mielipiteiden kartoittaminen kohteiden kehittämiseen liittyvissä asioissa, oli myös tärkeä tutkimuksen alue. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös auttaa Metsähallitusta löytämään kustannustehokkaita tapoja kehittää virkistyskalastuskohteitaan ja palveluitaan. Lisäksi virkistyskalastukseen liittyvän kohdekohtaisen tutkimustyön vähäinen määrä asetti tarpeen tutkimukselle.

8 8 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Lomakehaastattelu Tutkimustavaksi valittiin otantatutkimus ja se toteutettiin lomakehaastatteluna tutkimuskohteiden virkistyskalastusluvan ostaneille kalastajille. Otantatutkimus valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska perusjoukko oli suhteellisen suuri. Kokonaistutkimus olisi vaatinut huomattavasti suurempia resursseja ja tinkimistä tutkimuksen aihepiirin laajuudesta. Otantatutkimusta on myös helpompi hallita, ja se on ajankäytön kannalta edullisempi (Holopainen, Pulkkinen 2002, 28). Kohdeperusjoukkona tutkimuksessa olivat Metsähallituksen kalastusasiakkaat. Kehikkoperusjoukon muodostivat tutkimukseen valituissa kohteissa kalastusluvan ostaneet henkilöt. Kyselylomakkeen laatimisessa keskityin kolmeen pääalueeseen. Kysyin kalastajan taustatietoja mukaan lukien sukupuolen, iän, asuinalueen ja ammattiryhmän sekä tulotason. Näillä tiedoilla on mahdollista profiloida kalastuspalveluiden keskimääräisen käyttäjän tunnusmerkit. Tiedot ovat tärkeitä verrattaessa niitä aikaisempien tutkimuksien tulosten kanssa. Toisena kysymysalueena oli kalastajan kalastustottumuksiin, kalastusluvan hankkimiseen ja kalastuksen yhteydessä tapahtuvaan majoittumiseen liittyviä kysymyksiä. Kolmantena ja laajimpana kysymyskokonaisuutena olivat kyseiseen Metsähallituksen kalastuskohteeseen liittyvät kohdekohtaiset kysymykset. Kysymysten rakenne noudatti neljää kysymystyyppiä. Yleisimpänä kysymystyyppinä oli viiden vaihtoehdon monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsi sopivimman arvon väliltä 1-5. Toinen yleinen kysymys oli monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsi joko yhden tai useamman hänelle sopivan vaihtoehdon. Yhdessä kysymyksessä vastaajan piti valita kolme hänelle sopivinta vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Yksi kyselylomakkeen kysymys oli avoin.

9 9 Otoskoko määriteltiin kohteiden aikaisempien kalastajamäärien mukaan, ja kaikkien kyselylomakkeiden palauduttua se muodostui 21:n ja 48:n välille kohteesta riippuen. Metsähallituksen eräsuunnittelijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa kysymyksiin niiden laatimisvaiheessa. Näin varmistettiin kohteiden kehittämiseen liittyvien asioiden tiedusteleminen kalastajilta etenkin kohdekohtaisissa kysymyksissä. Kysymysten laatimisessa huomioitiin myös aikaisempien lomakehaastatteluiden kysymykset tavoitteena tulosten vertailtavuus. Kyselylomakkeet toimitettiin kesäkuun 2007 alussa Metsähallituksen alueellisten eräsuunnittelijoiden toimesta virkistyskalastuslupien myyntipaikkoihin ja jaettiin kalastajille luvanmyynnin yhteydessä. Täytettyään lomakkeen kalastaja palautti sen luvanmyyntipaikkaan tai lomakkeiden keräyslaatikkoon. Luvanmyynnistä vastaava taho, useimmiten Metsähallituksen luontokeskus tai yksityinen yrittäjä, postitti palautuskuoret Metsähallituksen päätoimipaikkaan Vantaalle. Koska täytettyjä kyselylomakkeita palautui syyskuuhun mennessä ainoastaan 197 kappaletta, päätettiin tutkimusta täydentää puhelimitse tapahtuvalla kyselyllä. Täydennysvaiheen ajatuksena oli soittaa puhelu mobiililuvan ostaneelle henkilölle ja kysyä, voiko hänelle lähettää kyselyn palautuskuorineen postitse. Otantamenetelmänä kehikkoperusjoukkoja muodostettaessa käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Tällä menetelmällä saatiin 147 palautettua lomaketta lisää. Puhelimitse tapahtuneen lomakehaastattelun täydennysvaiheen lomakkeiden palautusprosentti oli noin 79 prosenttia. Motivointina kyselyyn vastaamiseksi kaikkien lomakkeen yhteystietoineen palauttaneiden kesken arvottiin kalastusaiheisia palkintoja.

10 Asiantuntijoiden haastattelut Haastattelin opinnäytetyöhöni liittyen neljää virkistyskalastuksen parissa työskentelevää henkilöä. Veli Autti on toiminut aikaisemmin Suomen Urheilukalastajien Liiton toiminnanjohtajana sekä tehnyt perhokalastusta tunnetuksi Suomessa. Ilkka Mäkelä toimii Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtajana. Peter Nissén työskentelee kalatalouskonsulenttina Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä. Jari Tuiskunen on kalastustoimittaja, joka kirjoittaa virkistyskalastusaiheisia artikkeleita urheilukalastuslehtiin. 2.3 Virhelähteet Tutkimustuloksissa on huomioitava muutamia mahdollisia virhelähteitä. Ennen kuin tuloksia alettiin laskea, aineisto tarkastettiin ja virheelliset vastaukset huomioitiin. Osassa lomakkeista vastausta imputoitiin siten, että siitä saatiin vastaukseksi kelpaava. Tästä esimerkkinä tilanne, jossa vastaajalta kysyttiin kysymys, johon annettiin kolme vaihtoehtoa: kyllä, ei, ja en tiedä. Jos vastaaja valitsi vaihtoehdot kyllä ja ei, hänen vastauksekseen muutettiin en tiedä. Puuttuvien vastausten aiheuttama erävastauskato oli yleinen tässä tutkimuksessa, jossa kysymyksiä oli suhteellisen paljon. Kysymysten painotus määräytyi kunkin kysymyksen tai sen osan vastausten lukumäärän mukaan. Tässä tutkimuksessa vain saatuja vastauksia käytettiin tuloksina ja kunkin kysymyksen tai sen osan vastaajamäärä(n), ilmoitettiin erikseen.

11 11 Vastauskato lomakehaastattelun ensimmäisessä vaiheessa kun kyselylomakkeet jaettiin luvanmyyntipaikoilta kalastajille, korvattiin soittokierroksella mobiiluvan ostaneista arvotuille henkilöille. Kalastustapahtuman ja kyselyyn vastaamisen välinen aika vaihteli myös kohteen kalastajien välillä. Tämä johtui siitä, että osa kalastajista vastasi lomakkeeseen heti kalastettuaan kesällä ja osa vasta syksyllä kun lomake saapui postin mukana. Puhelimella suoritettu soittokierros oli tärkeä aineiston luotettavuuden kannalta, koska tällöin saatiin myös osa mobiililuvan ostaneista kyselyn piiriin. Ainoastaan Korvatunturin virkistyskalastusalueen ja Enontekiön kalastusalueen asiakkaille ei markkinoitu kyselyä soittamalla, koska riittävä määrä vastauksia saatiin jo ensimmäisessä vaiheessa. Enontekiön kalastusalueella ei ollut mobiililupavaihtoehtoa käytössä toisin kuin tutkimuksen muissa kohteissa. Kyselyn palautusprosentti laskettiin vain puhelimella suoritetun täydennysvaiheen osalta. Tämä johtuu siitä, että kyselylomakkeita palautui kohteista ensimmäisen palautusvaiheen jälkeen hyvin erilaisia määriä, jolloin palautusten määrän ei voida katsoa johtuneen kyselyn kohdeperusjoukosta. Osasta kohteista ei palautunut yhtään lomaketta ja osasta palautui otoskoon vaatima määrä. 3 TUTKIMUSAINEISTO 3.1 Lomakehaastattelun kohdejoukko Virkistyskalastuskyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 344 kappaletta, joista naisia oli 47 (16 %). Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta, ja enemmistö heistä (24 %) asui Etelä- Suomessa. Koulutuksena suurimmalla osalla heistä (35 %) oli ammatillinen tutkinto, ja 41 prosenttia vastanneista kuului työväestöön.

12 12 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma noudatti pääpiirteissään aikaisemmin julkaistujen virkistyskalastustutkimusten ikärakennetta. RKTL:n vuonna 2007 julkaiseman Vapaaajankalastus selvityksen (Moilanen 2007, 14 [viitattu ]) mukaan suurimmat vapaa-ajankalastajamäärät löytyivät ikäryhmistä vuotta (29 %) sekä vuotta (27 %). Myös tässä tutkimuksessani kyseiset ryhmät olivat suurimmat (kuva 1) prosenttiosuuksien ollessa 44 (45-64 vuotiaat) ja 43 (25-44-vuotiaat). Metsähallituksen aikaisemmassa kalastusasiakastutkimuksessa (Aho, Liukkonen & Joensuu 2007, 13) puolet kyselyyn vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Suurimpana erona RKTL:n julkaisemaan Vapaa-ajankalastus tutkimukseen oli alle 10-vuotiaiden sekä vuotiaiden kalastajien määrä. Niin tässä tutkimuksessani kuin Metsähallituksen aikaisemmassa tutkimuksessa nuoria kalastajia oli selvästi vähemmän kuin edellä mainitussa RKTL:n julkaisussa, jossa alle 10-vuotiaita oli 11 prosenttia ja vuotiaita 15 prosenttia vastanneista. Tämä johtuu pääosin siitä, että Metsähallituksen lupakäytännössä alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajan mukana hänen kalastusluvallaan. Myös perheluvat vaikuttavat lupamääriin, koska kaikki perheenjäsenet ovat oikeutettuja kalastamaan yhdellä luvalla. Prosenttiarvo < < Kalastajien ikä Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kalastajien ikäjakauma (n=344).

13 13 Suurin osa kyselyyn vastanneista asui Etelä-Suomen läänissä (kuva 2). Sen sijaan Lapissa ja Oulun läänissä asuvia oli vastaajista kaikkein vähiten, vaikka Metsähallituksen kalastuskohteita on näissä lääneissä eniten. Ahvenanmaalaisia ei ollut vastaajien joukossa yhtään. Vastaajien asuinläänien jakautuminen kalastuskohdekohtaisesti on esitetty liitteessä Prosenttiarvo Etelä- Suomen lääni Itä-Suomen lääni Länsi- Suomen lääni Lapin lääni Oulun lääni Kuva 2. Vastaajien asuinläänit (n=344). Tutkimukseeni vastanneiden koulutusrakenne on esitetty kuvassa 3. Koulutusrakenteessa suurin ero aikaisempaan tutkimukseen (Aho ym. 2007, 14) oli se, että tässä tutkimuksessani suurin osa vastanneista oli ammattikoulutuksen saaneita. Aikaisemmassa tutkimuksessa suurin osa vastaajista oli kansakoulun tai peruskoulun suorittaneita. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kaksinkertaistunut edellisestä tutkimuksesta. Muuten koulutusrakenne oli samansuuntainen.

14 14 ylioppilas/lukio yliopistotutkinto 4 % 7 % korkeakoulututk into 10 % kansakoulu/per uskoulu 22 % ammattikoulu 35 % opistotasoinen tutkinto 22 % Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden koulutusrakenne (n=343) Vastaajien ammattiryhmien osuudet (kuva 4) olivat niin ikään samansuuntaiset kuin aiemmin mainitussa tutkimuksessa (Aho ym. 2007, 14). Työväestön osuus oli kasvanut aikaisemmasta 35:stä 39 prosenttiin, johtavassa asemassa olevien tai yrittäjien osuus 12:sta 17 prosenttiin ja opiskelijoiden 4:stä 6 prosenttiin. Eläkeläisten osuus kalastajista oli vähentynyt reilulla puolella. muu 2 % opiskelija 6 % eläkeläinen 13 % johtavassa asemassa/yritt äjä 17 % maanviljelijä työtön 1 % 2 % toimihenkilö 20 % työväestö 39 % Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien jakautuminen (n=344).

15 15 Tähän tutkimukseen vastanneiden vuosituloluokkien jakautuminen on esitetty kuvassa 5. Verrattaessa vuosituloluokkien jakautumista Metsähallituksen vuoden 2002 aineistosta tehdyn tutkimukseen vastanneiden vuosituloihin (Aho ym. 2007, 15), voidaan todeta, että luokkiin ja yli euroa sijoittuvia on huomattavasti enemmän vuoden 2007 aineistossa euroa ansaitsevia on eniten molemmissa tutkimuksissa. Alle euroa ansaitsevien määrä on laskenut 30 prosentista 16 prosenttiin. Huomioitava on, että Metsähallituksen vuoden 2002 tutkimuksessa luokat olivat alle 16818, , ja yli euroa. Prosenttiarvo alle yli Euroa/vuosi Kuva 5. Vastaajien vuosituloluokkien jakautuminen (n=334).

16 Tutkimukseen osallistuneet Metsähallituksen kalastuskohteet Tutkimuksessani virkistyskalastuskohteiden asiakkaille suunnatun kyselyn kohteiden valinnassa keskityttiin erityisesti niihin kohteisiin, joiden kävijämäärissä oli tapahtunut muutoksia viimeisten vuosien aikana. Mukana oli myös sellaisia kohteita, joihin oli jo alustavasti suunniteltu kehittämistoimenpiteitä. Kohteet pyrittiin valitsemaan eri puolilta Suomea, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva virkistyskalastajien kalastustottumuksista valtakunnallisella tasolla. Pääosa lopullisista tutkimukseen osallistuvista kohteista sijaitsee kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa johtuen kyselylomakkeiden palautusmääristä. Kuusi valituista kalastuskohteista sijaitsee Lapin läänissä, Oulun läänissä kaksi ja Itä-Suomen läänissä kolme. Tutkimukseen valitut virkistyskalastuskohteet olivat Ahvenlampi, Enontekiön kalastusalue, Karvionkoski, Korvatunturin virkistyskalastusalue, Meltausjoki, Peurajärvi, Pyhäjärvi, Ruunaan kosket, Saarijärvi, Vikaköngäs ja Yli-Vuokki. Kohteet jaettiin kolmeen pääryhmään, joissa niitä vertailtiin keskenään. Istutuslampikohteita oli tutkimuksessa neljä, koski- ja jokikalastuskohteita neljä ja Lapin erämaisia kalastuskohteita kolme. Kohteiden luonne ja erityispiirteet ilmenevät kalastuskohteiden kuvauksesta liitteestä 1. Tutkimukseen osallistuneiden Metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden jaottelu vertailuryhmiin ja sijainti kartalla on esitetty kuvassa 6.

17 17 Istustuslampikohteet 1. Ahvenlampi 2. Peurajärvi 3. Pyhäjärvi 4. Saarijärvi 9 Koski- ja jokikalastuskohteet 5. Karvionkoski 6. Ruunaan kosket 7. Vikaköngäs 8. Yli-Vuokki Lapin erämaiset kalastuskohteet 9. Enontekiön kalastusalue 10. Korvatunturin virkistyskalastusalue 11. Meltausjoki Kuva 6. Tutkimuksen virkistyskalastuskohteet vertailuryhmittäin ja niiden sijainti (Metsähallitus 2008 [viitattu ]).

18 18 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Vastaajien yleiset kalastustottumukset Tutkimuksessa kartoitettiin aluksi vastanneiden kalastustottumuksia koko kalastusharrastukseen liittyen. Tarkoituksena oli löytää kävijäkunnassa tapahtuneet mahdolliset muutokset vertailemalla tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon aikaisempien tutkimusten kohdejoukko sekä tutkimustapa. Aikaisemmissa Metsähallituksen kalastusasiakkaisiin kohdistuneissa tutkimuksissa (Turunen 2004 sekä Aho, Liukkonen & Joensuu 2007), kyselytutkimus toteutettiin Internetissä, jolloin vastaajakunta luultavasti jonkin verran valikoitui. Turusen tutkimuksessa kohderyhmänä olivat vain perhokalastajat ja Ahon ym. tutkimuksessa vastaajina olivat kaikki Metsähallituksen kalastusasiakkaat, myös passiivisilla pyydyksillä kalastaneet. Mieluiten kyselyyn vastanneet kalastivat kavereiden kanssa (44 %), ja seuraavaksi tärkeimmäksi kalastusseuraksi koettiin perhe (31 %). Yleensä yksin kalastaneita oli otoksessa vähiten eli neljännes vastaajista. Myös Riina-Kaisa Turusen perhokalastusta osana Suomen kalastusmatkailua käsittelevän opinnäytetyön (2004, 45-47) vastaajien suosituin kalastusseura olivat kaverit. Seuraavaksi suosituin oli yksin tapahtuva kalastusmatka, ja perhe oli kolmanneksi suosituin matkaseura. Turusen tutkimusaineisto koostui ainoastaan perhokalastajista, kun taas tämän tutkimuksen aineistossa oli useiden kalastuslajien harrastajia. Tässä tutkimuksessa pelkästään perholla kalastaneista 51 kalastajasta 45 prosenttia kalasti useimmiten kavereiden seurassa, 29 prosenttia yksin ja loput perheen kanssa.

19 19 Kyselyyn vastanneiden mieluisin kalastuspaikka olivat Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet (kuva 7). Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet olivat toiseksi suosituin kalastuspaikka. Osalle kalastajista kalastuspaikalla ei ollut merkitystä. Vastausvaihtoehdon Muu valinneille vastaajille mieluisia kalastuspaikkoja olivat muun muassa Norjan lohijoet ja merialueet, Suomen suuret joet, kuten Teno, sekä isot järvet, joista esimerkkinä mainittakoon Inarinjärvi. Metsähallitus julkaisi vuonna 2007 tutkimuksen (Aho ym. 2007, 19), jossa selvitettiin Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielipiteitä kalastuspalveluista vuonna Kysyttäessä asiakkailta, millaisilla vesillä he kalastavat, tärkeimmiksi kalastusvesikseen vastaajat ilmoittivat verkkovedet (32 %), Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet (23 %) ja Lapin erämaiset virkistyskalastuskohteet (19 %). Kyseisen tutkimuksen kohdejoukossa olivat mukana Metsähallituksen kaikki kalastusasiakkaat talouskalastusvesissä kalastaneet mukaan lukien. Lisäksi vastaajista 57 prosenttia ilmoitti kalastavansa seisovilla pyydyksillä kuten verkoilla, katiskoilla ja koukuilla. Tämä on huomioitava vertailtaessa tuloksia tämän tutkimuksen kanssa. Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet(istutuskalat) Järvet ja lammet(myös passiiviset pyydykset) Virkistyskalastuskohteet(ei Metsähallituksen) Ei ole merkitystä Merialueet Isot reittivedet Muu Prosenttiarvo Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kalastusvedet (n=344).

20 20 Kun vastaajilta tiedusteltiin mieluisinta kalastustapaa, suurin osa valitsi uistimella tapahtuvan heittokalastuksen sekä lisäksi myös muita kalastustapoja. Suosituin yhdistelmä oli perhon sekä uistimen käyttö kalastuksessa (8 %). Ainoastaan perholla kalastavia oli 15 prosenttia vastanneista, kun taas eri kalastusmuotojen yhdistelmät huomioiden perhon osuus vastaajien käyttämistä pyydyksistä oli 20 % (kuva 8). Vastausvaihtoehdon Muu valinneiden vastaajien käyttämiä kalastustapoja olivat passiivisin pyydyksin tapahtuva verkkokalastus ja katiskakalastus. Myös niin sanottu oottoonginta eli syöttitahnalla tai muulla syötillä suoritettava ongintatapa, jossa onki jätetään passiivisesti odottamaan kalan iskemistä, oli yleinen etenkin järvikalastuskohteissa. Koko Suomen vapaa-ajankalastuksesta tehty tutkimus (Mikkola & Yrjölä 2003, 15) osoitti onkimisen olevan valtakunnallisesti suosituin kalastusmuoto, jota kolmannes vastanneista harrasti. Seuraavaksi tärkeimmät kalastustavat olivat heittovapakalastus perhokalastus mukaan lukien (23 %), verkkokalastus (19 %), vetouistelu (9 %) ja pilkkiminen (8 %). Tulokset eivät ole sikäli vertailukelpoisia tämän tutkimuksen kanssa, että Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa kalastavat suosivat yleensä niitä kohteita, joissa viehekalastusta on mielekkäämpää harjoittaa ja joissa passiivisten pyydysten käyttö on yleensä kielletty. Suomalaisten vapaa-ajankalastustottumuksista tehdyssä tutkimuksessa tärkein kalastuspaikka oli kesämökin järvi tai lampi, kun taas Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mieluisin kohde olivat Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet.

21 Prosenttiarvo Uistin(heitto) Perho Uistin(veto) Pilkki Onki Muu Kuva 8. Vastaajien käyttämät pyydykset. Vastaaja on voinut valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon (n=344). Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monena vuorokautena vuodessa he yleensä kalastavat nimenomaan Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa. Vastaukset vaihtelivat 0:n ja 100:n vuorokauden välillä. Vuonna 2007 kalastaneiden keskimääräinen kalastusvuorokausien määrä Metsähallituksen kalastuskohteissa oli 11 vuorokautta vuodessa.

22 22 Tutkittaessa Metsähallituksen kalastusasiakkaiden Metsähallituksen vesillä viettämien kalastusvuorokausien määrän kehittymistä (kuva 9), verrattiin tämän tutkimuksen, eli vuoden 2007 tuloksia, ja Metsähallituksen aikaisemman tutkimuksen ( Aho ym. 2007, 17), joka käsitteli vuoden 2002 tuloksia, keskenään. Vertailussa on huomioitava aikaisemman tutkimuksen kalastajien runsas passiivisten pyydysten käyttö sekä se, että tämän 2007 suoritetun kyselyn kalastajat olivat pääsääntöisesti viehekalastajia. Vuoden 2002 aineistossa kalastusvuorokaudet ovat jakautuneet selvästi tasaisemmin kuin vuoden 2007 aineistossa, jossa lähes puolet vastaajista sijoittui 5-10 kalastusvuorokauden kohdalle. Syitä suurille eroille ovat todennäköisesti kalastajien kotipaikkojen sijainti sekä edellä mainittu passiivisten pyydysten suurempi käyttö. Aikaisemmassa tutkimuksessa valtaosa vastaajista oli kotoisin Itä-Suomen tai Oulun lääneistä, joiden alueella Metsähallituksen kalastuspaikkoja on enemmän kuin Etelä-Suomen läänissä, josta valtaosa tämän tutkimuksen vastaajista oli kotoisin. Prosenttiarvo alle yli 60 Kalastusvuorokaudet 2007 (n=334) 2002 (n=324) Kuva 9. Kyselyyn vastanneiden arviot kalastuspäivien lukumäärästä Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Kalastuspalvelut Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielissä

Kalastuspalvelut Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielissä Ritva Aho, Tuija Liukkonen ja Olavi Joensuu Kalastuspalvelut Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielissä Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 82 Ritva Aho, Tuija Liukkonen ja Olavi Joensuu

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015 Mielipiteet ydinvoimasta 2015 Sisältö sivu 1. Aineiston rakenne 3 2. Tutkimustulokset Yleissuhtautuminen ydinvoimaan energianlähteenä 5 Ydinvoiman hyväksyminen ilmastomuutoksen torjuntakeinona 11 3. Liitteet

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja

ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja PUULAN YHTENÄISLUPA ISLUPA- ALUEEN ASIAKASTUTKIMUS Tunnuslukuja Tiina Asp Maria Laaksonen Joni Tiainen Mikko Vihtakari Ohjaajat: Harri Liikanen & Timo J. Marjomäki HUOM. Tietoja lainattaessa mainittava

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Säästävätkö suomalaiset henkensä uhalla? Tutkimus suomalaisautoilijoiden toiminnasta liittyen autohuoltoon

Säästävätkö suomalaiset henkensä uhalla? Tutkimus suomalaisautoilijoiden toiminnasta liittyen autohuoltoon Säästävätkö suomalaiset henkensä uhalla? Tutkimus suomalaisautoilijoiden toiminnasta liittyen autohuoltoon Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys selvitti, säästävätkö

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet

2 Operaattorin vaihtoaikeet ja perusteet 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin heinäkuussa 00 voimaan tulevan viestintämarkkinalain (9/00) vaikutuksia. Eräs lain mukanaan tuomista muutoksista on se,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2005 ja 2006 vastaavan

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Nettisivustojen profiilimittaus. Golfpiste.com

Nettisivustojen profiilimittaus. Golfpiste.com Nettisivustojen profiilimittaus Golfpiste.com 2 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Golfpiste.com sivun profiilitutkimus huhtikuussa 2009 Tutkittiin sivun kävijäprofiilia pop up tutkimuksena Tuloksia verrataan

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki OnlineTutkimus Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki Päiväys: 29.2.2012 Vesa Kause vesa.kause@onlinetutkimus.fi 09 221 2424 www.onlinetutkimus.fi OnlineTutkimus

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013 Kävijäkyselytulokset 2013 Kysely tehty kesällä 2013 Satamosaaren (29), Ruuhonsaaren (25), Hietasaaren (12) ja Ilkonsaaren + Pullikaisen (3) retkisatamissa sekä Päihäniemen (8) virkistysalueella. Lisäksi

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS

LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS LÄHITAPIOLA ARJEN KATSAUS Internet-paneeli syksy 014..014 Taloustutkimus Oy Paula Lehto ..014 0674 Arjen katsaus syksy 014 / PL Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus Vastaajajoukon rakenne Päätulokset

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Puu- ja kivitalojen vertaileva asumistyytyväisyystutkimus 008 Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä Taloustutkimus Oy - Suomen Betonitieto Oy Omakotiasuminen on tutkitusti edelleen tavoitelluin asumismuoto

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus

Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus Palveluseteliä ja julkisten palveluiden tuottajan valitsemista koskeva kansalaistutkimus TNS 014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Virheelliset takuuuskomukset pysyvät tiukassa

Virheelliset takuuuskomukset pysyvät tiukassa Virheelliset takuuuskomukset pysyvät tiukassa Suomalaisautoilijoiden käsityksiä autohuollon ja varaosien vaikutuksista auton takuuseen Tutkimusraportti 30.9.2015 Tulostiivistelmä Joka kolmas suomalaisautoilija

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Suomalainen vapaa-ajankalastaja ja -kalastus vuosituhannen vaihtuessa

Suomalainen vapaa-ajankalastaja ja -kalastus vuosituhannen vaihtuessa KALATUTKIMUKSIA FISKUNDERSÖKNINGAR 190 Jukka Mikkola Rauno Yrjölä Suomalainen vapaa-ajankalastaja ja -kalastus vuosituhannen vaihtuessa Helsinki 2003 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vastaava toimittaja:

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot