VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007"

Transkriptio

1 Opinnäytetyö VIRKISTYSKALASTUS JA SEN KEHITTÄMINEN METSÄHALLITUKSEN KALASTUSKOHTEISSA VUONNA 2007 Ari Sirkka Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma 2008

2 TURUN TIIVISTELMÄ AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Tekijä: Ari Sirkka Työn nimi: Virkistyskalastus ja sen kehittäminen Metsähallituksen kalastuskohteissa vuonna 2007 Kala- ja ympäristötalous Ohjaajat: Raisa Kääriä(Amk), Pekka Hernejärvi(Amk), Mika Opinnäytetyön valmistumisajankohta Huhtikuu 2008 Laakkonen(Metsähallitus) Sivumäärä 70 Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virkistyskalastusasiakkaiden kalastustottumukset ja palveluiden käyttö Metsähallituksen kalastuskohteissa vuonna Kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvien asioiden tiedustelu asiakkailta ja tulosten pohjalta kustannustehokkaiden kehittämistapojen löytäminen, olivat myös tutkimuksen tavoitteita. Opinnäytetyön aineiston kerääminen toteutettiin lomakehaastatteluna. Tutkimuksen kohdeperusjoukkona olivat Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa vuonna 2007 kalastaneet asiakkaat ja kehikkoperusjoukkona tutkimukseen valittujen Metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden kalastusasiakkaat. Kaikkiaan vastauksia saatiin 344 kappaletta. Tutkimuksessa haastateltiin myös neljää asiantuntijaa Suomen virkistyskalastusta koskevista asioista. Tutkimuksessa selvisi, että Metsähallituksen virkistyskalastusasiakkaat ovat aktiivisia kalastuksen harrastajia. Heistä hieman alle puolet kalastaa Metsähallituksen kalastuskohteissa 5-10 vuorokautta vuodessa ja alle vuorokauden kerrallaan. Mieluisin kalastuskohde on Lapin erämaiset kalastusvedet ja kalastustapa heittokalastus uistimella. Tietoa kalastajat saavat Metsähallituksen kalastuspaikoista Internetistä, kavereilta sekä Metsähallituksen eräelämysoppaasta. Palvelurakenteista tärkeimpinä pidettiin opasteita ja kohteen majoituspalvelut oli kolmanneksi tärkein. Majoitusmuodoista teltta tai laavu sekä vuokramökki olivat käytetyimmät. Kalastuskohde valittiin yleisimmin luonnonläheisyyden, aikaisempien hyvien kokemusten tai paikan sijainnin perusteella. Matkapuhelimen avulla ostettava kalastuslupa eli mobiililupa oli ylivoimaisesti suosituin luvanhankkimistapa. Istutuslampikohteissa ja jokikalastuskohteissa pyyntikokoisen kalan istutus koettiin pääosin kohteen tärkeimmäksi kehittämissuunnaksi. Lapin erämaisissa kohteissa luontainen kalakanta oli selkeästi tärkein asia kohteen kehittämisen kannalta. Myös saalisvarmuus ja kalastuksen valvonta olivat tärkeitä, kun taas syöttitahnalla tapahtuvan onginnan kokonaan kieltäminen sekä pyydä ja päästä - kalastusalue kohteessa, eivät olleet kalastajien mielestä tärkeitä kehittämissuuntia. 77 prosenttia vastaajista aikoo kalastaa kyseisessä kohteessa uudestaan. Tutkimuksen kohteiden kehittämisessä tulisi keskittyä opasteiden uusimiseen, saalisvarmuuden ja kalaston hoidon kehittämiseen osassa kohteista sekä kohderyhmälähtöiseen asiakasmarkkinointiin jossa muun muassa perheet ja eri kalastajaryhmät on huomioitu. Hakusanat: Virkistyskalastus, vapaa-ajankalastus, kalastusmatkailu, kalastuskohde Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

3 TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Fisheries and environmental care Author: Ari Sirkka Title: Recreational fisheries and the developing in fishing destinations of Metsähallitus in 2007 Environmental care Instructors: Raisa Kääriä(Amk), Pekka Hernejärvi(Amk), Mika Laakkonen(Metsähallitus) Date April 2008 Total number of pages 70 The main purpose of this research, was to examine the fishing habits and the use of services of those recreational fishermen, who used recreational fishing destinations of Metsähallitus in The data of this research was collected by an application form survey. The target group of this survey was those fishermen who visited in recreational fishing destinations of Metsähallitus in Answers were received 344 total. This research showed that an average user of recreational fishing areas of Metsähallitus, is an active fisherman who fishes approximately 11 days a year in Metsähallitus fishing destinations. The most common fishing time spent on a destination, is under 24 hours. The natural fishing areas in Lapland, are the most pleasant fishing environments. Casting is the most popular method of fishing. The information about Metsähallitus fishing areas was usually received from the Internet, friends or the guide of recreational services of Metsähallitus The most important service of a fishing area according to the fishermen, was the guidance. Also an accommodation was important, especially for travelling fishermen. Pure nature, earlier good experiences and the location of the place were the reasons why the place in question was chosen. The importance of the fishing license bought by mobile phone, has increased significantly recently. The stocking of catchable size fish was estimated as the most important way of developing a fishing destination in lake and river destinations. In Lapland`s natural destinations natural stock of trout, grayling and arctic char was clearly the most important choise. Other significant ways of developing the destination were the supervision of fishing and the certainty of catch. Catch and release areas were not found as a popular way of developing in this survey. 77 percent of those who answered, will come back again to the destination they fished. The main subjects of the development were the renewal of guiding signs, individual care of the fish stocks, targeted marketing for the customers including families and co-operation with fishing related communities. Keywords: Recreational fisheries, sports fishing, fisherman, Finnish fisheries Deposit at: In the library of Turku University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Lomakehaastattelu Asiantuntijoiden haastattelut Virhelähteet 10 3 TUTKIMUSAINEISTO Lomakehaastattelun kohdejoukko Tutkimukseen osallistuneet Metsähallituksen kalastuskohteet 16 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Vastaajien yleiset kalastustottumukset Kalastuslupien myynti ja markkinointi Palvelut kalastuskohteessa Kohteen valitsemiseen vaikuttaneet asiat Vastaajien kalastustottumukset kohteessa Kalastuslupien myynti kohteessa Kohteen kehittämiseen liittyvät asiat Saalistyytyväisyys Asiakkaiden kalastus kohteessa jatkossa Asiantuntijoiden haastattelut 52

5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA VIRKISTYSKALASTUKSEN KEHITTÄMINEN Kalastusasiakasryhmät Lapset, nuoret ja perheet Perhokalastajat Vakiokävijät Ensikertalaiset ja satunnaiset kävijät Kalastusmatkailijat ja paikalliset virkistyskalastajat Kalastuskohteiden kehityssuunnat Ahvenlampi Peurajärvi Pyhäjärvi Saarijärvi Karvionkoski Ruunaan kosket Vikaköngäs Yli-Vuokki Enontekiön kalastusalue Korvatunturin virkistyskalastusalue Meltausjoki 67 Lähteet 69 LIITTEET Liite 1: Tutkimuskohteiden kuvaus Liite 2: Metsähallituksen kalastusluvat Liite 3: Metsähallituksen Apaja -luokittelu Liite 4: Kohteiden kalastajien jakautuminen asuinläänin mukaan Liite 5: Paikkakuntalaisten virkistyskalastajien osuudet kohteittain Liite 6: Kalastuskerrat kohteittain Liite 7: Kohteessa useita kertoja vuodessa kalastavien jakautuminen Liite 8: Kalastuskerran kesto kohteittain Liite 9: Kyselylomake

6 KUVIOT Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kalastajien ikäjakauma 12 Kuva 2. Vastaajien asuinläänit 13 Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden koulutusrakenne 14 Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien jakautuminen 14 Kuva 5. Vastaajien vuosituloluokkien jakautuminen 15 Kuva 6. Tutkimuksen virkistyskalastuskohteet vertailuryhmittäin ja niiden sijainti 17 Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kalastusvedet 19 Kuva 8. Vastaajien käyttämät pyydykset 21 Kuva 9. Vastaajien arviot kalastuspäivien lukumäärästä Metsähallituksen kalastuskohteissa. 22 Kuva 10. Eri tietolähteiden merkitys vastanneiden tiedonsaannissa kalastuskohteesta 24 Kuva 11. Kalastuslupien suosituimpien hankkimistapojen vertailu, vuodet 2002 sekä Kuva 12. Kalastuskohteen tärkeimmät palvelut vastanneiden mielestä 27 Kuva 13. Vastaajien majoituspalveluiden käyttö kalastusmatkoilla 28 Kuva 14. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä istutuslampikohteissa 29 Kuva 15. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä koski- ja jokikalastuskohteissa 30 Kuva 16. Kalastuskohteen palveluiden taso vastaajien mielestä Lapin erämaisissa kalastusk.ssa 31 Kuva 17. Kohteen valintaan vaikuttaneet syyt 33 Kuva 18. Kuinka usein vastaajat kalastavat kohteessa 34 Kuva 19. Vastaajien kalastuskerran keston jakautuminen 35 Kuva 20. Kalastaako vastaaja kohteessa myös talvella 36 Kuva 21. Kohteen kalastuslupien sopivuus kalastajalle 37 Kuva 22. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Istutuslampikohteiden vertailuryhmä 43 Kuva 23. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Karvionkoski 44 Kuva 24. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Jokikalastuskohteiden vertailuryhmä 46 Kuva 25. Mitä kalastoa kohteessa pitäisi olla? Lapin erämaisten kalastuskohteiden vertailur. 47 Kuva 26. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Istutuslampikohteet 50 Kuva 27. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Koski- ja jokikalastuskohteet 51 Kuva 28. Aikooko vastaaja kalastaa kohteessa myös jatkossa. Lapin erämaiset kalastuskohteet 52 TAULUKOT Taulukko 1. Istutuslampimaisten kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 39 Taulukko 2. Koski- ja jokikalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 41 Taulukko 3. Lapin erämaisten kalastuskohteiden kehittämiseen liittyvät asiat 42 Taulukko 4. Saalistyytyväisyys istutuslampikohteiden vertailuryhmässä 48 Taulukko 5. Saalistyytyväisyys koski- ja jokikalastuskohteiden vertailuryhmässä 48 Taulukko 6. Saalistyytyväisyys Lapin erämaisten kalastuskohteiden vertailuryhmässä 49

7 1 JOHDANTO Metsähallitus on Suomen valtion omistama liikelaitos. Se hallinnoi yli 12 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita. Metsähallituksen luontopalvelut vastaavat julkisista hallintotehtävistä, joita ovat muun muassa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoitaminen sekä luonnonsuojelun ja virkistyskäytön edistäminen valtion maa- ja vesialueilla. Metsästys, kalastus ja maastoliikennepalvelut kuuluvat yhtenä osana Metsähallituksen luontopalveluiden piiriin. Metsähallituksen kalastusalueisiin kuuluu 54 maksullista virkistyskalastuskohdetta tai yhteislupa-aluetta ympäri Suomea. Tässä tutkimuksessa keskityttiin näistä kohteista valittujen maksullisten virkistyskalastuskohteiden tutkimiseen. Opinnäytetyöni tarve syntyi Metsähallituksen kalastuspalveluiden kehittämistyöryhmän esityksen pohjalta. Metsähallitus halusi tutkia maksullisten virkistyskalastuskohteiden käyttöä vuonna 2007 ja käytön kehityssuuntia. Tämä on jatkoa Metsähallituksen vuonna 2006 alkaneelle virkistyskalastuskohteiden tarkalle seuranta- ja kehittämisprojektille, jonka tavoitteina ovat kalastajakohderyhmien tarpeisiin vastaaminen ja kalavesien hoidon kehittäminen (Aho, Liukkonen & Joensuu 2007, 32). Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää Metsähallituksen virkistyskalastusasiakkaiden suuntautuneisuus kalastuksen ja sen ympärille rakentuneiden palveluiden käytössä. Asiakkaiden mielipiteiden kartoittaminen kohteiden kehittämiseen liittyvissä asioissa, oli myös tärkeä tutkimuksen alue. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös auttaa Metsähallitusta löytämään kustannustehokkaita tapoja kehittää virkistyskalastuskohteitaan ja palveluitaan. Lisäksi virkistyskalastukseen liittyvän kohdekohtaisen tutkimustyön vähäinen määrä asetti tarpeen tutkimukselle.

8 8 2 TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Lomakehaastattelu Tutkimustavaksi valittiin otantatutkimus ja se toteutettiin lomakehaastatteluna tutkimuskohteiden virkistyskalastusluvan ostaneille kalastajille. Otantatutkimus valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska perusjoukko oli suhteellisen suuri. Kokonaistutkimus olisi vaatinut huomattavasti suurempia resursseja ja tinkimistä tutkimuksen aihepiirin laajuudesta. Otantatutkimusta on myös helpompi hallita, ja se on ajankäytön kannalta edullisempi (Holopainen, Pulkkinen 2002, 28). Kohdeperusjoukkona tutkimuksessa olivat Metsähallituksen kalastusasiakkaat. Kehikkoperusjoukon muodostivat tutkimukseen valituissa kohteissa kalastusluvan ostaneet henkilöt. Kyselylomakkeen laatimisessa keskityin kolmeen pääalueeseen. Kysyin kalastajan taustatietoja mukaan lukien sukupuolen, iän, asuinalueen ja ammattiryhmän sekä tulotason. Näillä tiedoilla on mahdollista profiloida kalastuspalveluiden keskimääräisen käyttäjän tunnusmerkit. Tiedot ovat tärkeitä verrattaessa niitä aikaisempien tutkimuksien tulosten kanssa. Toisena kysymysalueena oli kalastajan kalastustottumuksiin, kalastusluvan hankkimiseen ja kalastuksen yhteydessä tapahtuvaan majoittumiseen liittyviä kysymyksiä. Kolmantena ja laajimpana kysymyskokonaisuutena olivat kyseiseen Metsähallituksen kalastuskohteeseen liittyvät kohdekohtaiset kysymykset. Kysymysten rakenne noudatti neljää kysymystyyppiä. Yleisimpänä kysymystyyppinä oli viiden vaihtoehdon monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsi sopivimman arvon väliltä 1-5. Toinen yleinen kysymys oli monivalintakysymys, jossa vastaaja valitsi joko yhden tai useamman hänelle sopivan vaihtoehdon. Yhdessä kysymyksessä vastaajan piti valita kolme hänelle sopivinta vaihtoehtoa tärkeysjärjestyksessä. Yksi kyselylomakkeen kysymys oli avoin.

9 9 Otoskoko määriteltiin kohteiden aikaisempien kalastajamäärien mukaan, ja kaikkien kyselylomakkeiden palauduttua se muodostui 21:n ja 48:n välille kohteesta riippuen. Metsähallituksen eräsuunnittelijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa oman alueensa kysymyksiin niiden laatimisvaiheessa. Näin varmistettiin kohteiden kehittämiseen liittyvien asioiden tiedusteleminen kalastajilta etenkin kohdekohtaisissa kysymyksissä. Kysymysten laatimisessa huomioitiin myös aikaisempien lomakehaastatteluiden kysymykset tavoitteena tulosten vertailtavuus. Kyselylomakkeet toimitettiin kesäkuun 2007 alussa Metsähallituksen alueellisten eräsuunnittelijoiden toimesta virkistyskalastuslupien myyntipaikkoihin ja jaettiin kalastajille luvanmyynnin yhteydessä. Täytettyään lomakkeen kalastaja palautti sen luvanmyyntipaikkaan tai lomakkeiden keräyslaatikkoon. Luvanmyynnistä vastaava taho, useimmiten Metsähallituksen luontokeskus tai yksityinen yrittäjä, postitti palautuskuoret Metsähallituksen päätoimipaikkaan Vantaalle. Koska täytettyjä kyselylomakkeita palautui syyskuuhun mennessä ainoastaan 197 kappaletta, päätettiin tutkimusta täydentää puhelimitse tapahtuvalla kyselyllä. Täydennysvaiheen ajatuksena oli soittaa puhelu mobiililuvan ostaneelle henkilölle ja kysyä, voiko hänelle lähettää kyselyn palautuskuorineen postitse. Otantamenetelmänä kehikkoperusjoukkoja muodostettaessa käytettiin yksinkertaista satunnaisotantaa. Tällä menetelmällä saatiin 147 palautettua lomaketta lisää. Puhelimitse tapahtuneen lomakehaastattelun täydennysvaiheen lomakkeiden palautusprosentti oli noin 79 prosenttia. Motivointina kyselyyn vastaamiseksi kaikkien lomakkeen yhteystietoineen palauttaneiden kesken arvottiin kalastusaiheisia palkintoja.

10 Asiantuntijoiden haastattelut Haastattelin opinnäytetyöhöni liittyen neljää virkistyskalastuksen parissa työskentelevää henkilöä. Veli Autti on toiminut aikaisemmin Suomen Urheilukalastajien Liiton toiminnanjohtajana sekä tehnyt perhokalastusta tunnetuksi Suomessa. Ilkka Mäkelä toimii Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtajana. Peter Nissén työskentelee kalatalouskonsulenttina Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestössä. Jari Tuiskunen on kalastustoimittaja, joka kirjoittaa virkistyskalastusaiheisia artikkeleita urheilukalastuslehtiin. 2.3 Virhelähteet Tutkimustuloksissa on huomioitava muutamia mahdollisia virhelähteitä. Ennen kuin tuloksia alettiin laskea, aineisto tarkastettiin ja virheelliset vastaukset huomioitiin. Osassa lomakkeista vastausta imputoitiin siten, että siitä saatiin vastaukseksi kelpaava. Tästä esimerkkinä tilanne, jossa vastaajalta kysyttiin kysymys, johon annettiin kolme vaihtoehtoa: kyllä, ei, ja en tiedä. Jos vastaaja valitsi vaihtoehdot kyllä ja ei, hänen vastauksekseen muutettiin en tiedä. Puuttuvien vastausten aiheuttama erävastauskato oli yleinen tässä tutkimuksessa, jossa kysymyksiä oli suhteellisen paljon. Kysymysten painotus määräytyi kunkin kysymyksen tai sen osan vastausten lukumäärän mukaan. Tässä tutkimuksessa vain saatuja vastauksia käytettiin tuloksina ja kunkin kysymyksen tai sen osan vastaajamäärä(n), ilmoitettiin erikseen.

11 11 Vastauskato lomakehaastattelun ensimmäisessä vaiheessa kun kyselylomakkeet jaettiin luvanmyyntipaikoilta kalastajille, korvattiin soittokierroksella mobiiluvan ostaneista arvotuille henkilöille. Kalastustapahtuman ja kyselyyn vastaamisen välinen aika vaihteli myös kohteen kalastajien välillä. Tämä johtui siitä, että osa kalastajista vastasi lomakkeeseen heti kalastettuaan kesällä ja osa vasta syksyllä kun lomake saapui postin mukana. Puhelimella suoritettu soittokierros oli tärkeä aineiston luotettavuuden kannalta, koska tällöin saatiin myös osa mobiililuvan ostaneista kyselyn piiriin. Ainoastaan Korvatunturin virkistyskalastusalueen ja Enontekiön kalastusalueen asiakkaille ei markkinoitu kyselyä soittamalla, koska riittävä määrä vastauksia saatiin jo ensimmäisessä vaiheessa. Enontekiön kalastusalueella ei ollut mobiililupavaihtoehtoa käytössä toisin kuin tutkimuksen muissa kohteissa. Kyselyn palautusprosentti laskettiin vain puhelimella suoritetun täydennysvaiheen osalta. Tämä johtuu siitä, että kyselylomakkeita palautui kohteista ensimmäisen palautusvaiheen jälkeen hyvin erilaisia määriä, jolloin palautusten määrän ei voida katsoa johtuneen kyselyn kohdeperusjoukosta. Osasta kohteista ei palautunut yhtään lomaketta ja osasta palautui otoskoon vaatima määrä. 3 TUTKIMUSAINEISTO 3.1 Lomakehaastattelun kohdejoukko Virkistyskalastuskyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 344 kappaletta, joista naisia oli 47 (16 %). Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta, ja enemmistö heistä (24 %) asui Etelä- Suomessa. Koulutuksena suurimmalla osalla heistä (35 %) oli ammatillinen tutkinto, ja 41 prosenttia vastanneista kuului työväestöön.

12 12 Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma noudatti pääpiirteissään aikaisemmin julkaistujen virkistyskalastustutkimusten ikärakennetta. RKTL:n vuonna 2007 julkaiseman Vapaaajankalastus selvityksen (Moilanen 2007, 14 [viitattu ]) mukaan suurimmat vapaa-ajankalastajamäärät löytyivät ikäryhmistä vuotta (29 %) sekä vuotta (27 %). Myös tässä tutkimuksessani kyseiset ryhmät olivat suurimmat (kuva 1) prosenttiosuuksien ollessa 44 (45-64 vuotiaat) ja 43 (25-44-vuotiaat). Metsähallituksen aikaisemmassa kalastusasiakastutkimuksessa (Aho, Liukkonen & Joensuu 2007, 13) puolet kyselyyn vastanneista oli yli 50-vuotiaita. Suurimpana erona RKTL:n julkaisemaan Vapaa-ajankalastus tutkimukseen oli alle 10-vuotiaiden sekä vuotiaiden kalastajien määrä. Niin tässä tutkimuksessani kuin Metsähallituksen aikaisemmassa tutkimuksessa nuoria kalastajia oli selvästi vähemmän kuin edellä mainitussa RKTL:n julkaisussa, jossa alle 10-vuotiaita oli 11 prosenttia ja vuotiaita 15 prosenttia vastanneista. Tämä johtuu pääosin siitä, että Metsähallituksen lupakäytännössä alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajan mukana hänen kalastusluvallaan. Myös perheluvat vaikuttavat lupamääriin, koska kaikki perheenjäsenet ovat oikeutettuja kalastamaan yhdellä luvalla. Prosenttiarvo < < Kalastajien ikä Kuva 1. Tutkimukseen osallistuneiden kalastajien ikäjakauma (n=344).

13 13 Suurin osa kyselyyn vastanneista asui Etelä-Suomen läänissä (kuva 2). Sen sijaan Lapissa ja Oulun läänissä asuvia oli vastaajista kaikkein vähiten, vaikka Metsähallituksen kalastuskohteita on näissä lääneissä eniten. Ahvenanmaalaisia ei ollut vastaajien joukossa yhtään. Vastaajien asuinläänien jakautuminen kalastuskohdekohtaisesti on esitetty liitteessä Prosenttiarvo Etelä- Suomen lääni Itä-Suomen lääni Länsi- Suomen lääni Lapin lääni Oulun lääni Kuva 2. Vastaajien asuinläänit (n=344). Tutkimukseeni vastanneiden koulutusrakenne on esitetty kuvassa 3. Koulutusrakenteessa suurin ero aikaisempaan tutkimukseen (Aho ym. 2007, 14) oli se, että tässä tutkimuksessani suurin osa vastanneista oli ammattikoulutuksen saaneita. Aikaisemmassa tutkimuksessa suurin osa vastaajista oli kansakoulun tai peruskoulun suorittaneita. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli kaksinkertaistunut edellisestä tutkimuksesta. Muuten koulutusrakenne oli samansuuntainen.

14 14 ylioppilas/lukio yliopistotutkinto 4 % 7 % korkeakoulututk into 10 % kansakoulu/per uskoulu 22 % ammattikoulu 35 % opistotasoinen tutkinto 22 % Kuva 3. Kyselyyn vastanneiden koulutusrakenne (n=343) Vastaajien ammattiryhmien osuudet (kuva 4) olivat niin ikään samansuuntaiset kuin aiemmin mainitussa tutkimuksessa (Aho ym. 2007, 14). Työväestön osuus oli kasvanut aikaisemmasta 35:stä 39 prosenttiin, johtavassa asemassa olevien tai yrittäjien osuus 12:sta 17 prosenttiin ja opiskelijoiden 4:stä 6 prosenttiin. Eläkeläisten osuus kalastajista oli vähentynyt reilulla puolella. muu 2 % opiskelija 6 % eläkeläinen 13 % johtavassa asemassa/yritt äjä 17 % maanviljelijä työtön 1 % 2 % toimihenkilö 20 % työväestö 39 % Kuva 4. Kyselyyn vastanneiden ammattiryhmien jakautuminen (n=344).

15 15 Tähän tutkimukseen vastanneiden vuosituloluokkien jakautuminen on esitetty kuvassa 5. Verrattaessa vuosituloluokkien jakautumista Metsähallituksen vuoden 2002 aineistosta tehdyn tutkimukseen vastanneiden vuosituloihin (Aho ym. 2007, 15), voidaan todeta, että luokkiin ja yli euroa sijoittuvia on huomattavasti enemmän vuoden 2007 aineistossa euroa ansaitsevia on eniten molemmissa tutkimuksissa. Alle euroa ansaitsevien määrä on laskenut 30 prosentista 16 prosenttiin. Huomioitava on, että Metsähallituksen vuoden 2002 tutkimuksessa luokat olivat alle 16818, , ja yli euroa. Prosenttiarvo alle yli Euroa/vuosi Kuva 5. Vastaajien vuosituloluokkien jakautuminen (n=334).

16 Tutkimukseen osallistuneet Metsähallituksen kalastuskohteet Tutkimuksessani virkistyskalastuskohteiden asiakkaille suunnatun kyselyn kohteiden valinnassa keskityttiin erityisesti niihin kohteisiin, joiden kävijämäärissä oli tapahtunut muutoksia viimeisten vuosien aikana. Mukana oli myös sellaisia kohteita, joihin oli jo alustavasti suunniteltu kehittämistoimenpiteitä. Kohteet pyrittiin valitsemaan eri puolilta Suomea, jotta saataisiin mahdollisimman kattava kuva virkistyskalastajien kalastustottumuksista valtakunnallisella tasolla. Pääosa lopullisista tutkimukseen osallistuvista kohteista sijaitsee kuitenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa johtuen kyselylomakkeiden palautusmääristä. Kuusi valituista kalastuskohteista sijaitsee Lapin läänissä, Oulun läänissä kaksi ja Itä-Suomen läänissä kolme. Tutkimukseen valitut virkistyskalastuskohteet olivat Ahvenlampi, Enontekiön kalastusalue, Karvionkoski, Korvatunturin virkistyskalastusalue, Meltausjoki, Peurajärvi, Pyhäjärvi, Ruunaan kosket, Saarijärvi, Vikaköngäs ja Yli-Vuokki. Kohteet jaettiin kolmeen pääryhmään, joissa niitä vertailtiin keskenään. Istutuslampikohteita oli tutkimuksessa neljä, koski- ja jokikalastuskohteita neljä ja Lapin erämaisia kalastuskohteita kolme. Kohteiden luonne ja erityispiirteet ilmenevät kalastuskohteiden kuvauksesta liitteestä 1. Tutkimukseen osallistuneiden Metsähallituksen virkistyskalastuskohteiden jaottelu vertailuryhmiin ja sijainti kartalla on esitetty kuvassa 6.

17 17 Istustuslampikohteet 1. Ahvenlampi 2. Peurajärvi 3. Pyhäjärvi 4. Saarijärvi 9 Koski- ja jokikalastuskohteet 5. Karvionkoski 6. Ruunaan kosket 7. Vikaköngäs 8. Yli-Vuokki Lapin erämaiset kalastuskohteet 9. Enontekiön kalastusalue 10. Korvatunturin virkistyskalastusalue 11. Meltausjoki Kuva 6. Tutkimuksen virkistyskalastuskohteet vertailuryhmittäin ja niiden sijainti (Metsähallitus 2008 [viitattu ]).

18 18 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 4.1 Vastaajien yleiset kalastustottumukset Tutkimuksessa kartoitettiin aluksi vastanneiden kalastustottumuksia koko kalastusharrastukseen liittyen. Tarkoituksena oli löytää kävijäkunnassa tapahtuneet mahdolliset muutokset vertailemalla tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin. Tuloksia tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon aikaisempien tutkimusten kohdejoukko sekä tutkimustapa. Aikaisemmissa Metsähallituksen kalastusasiakkaisiin kohdistuneissa tutkimuksissa (Turunen 2004 sekä Aho, Liukkonen & Joensuu 2007), kyselytutkimus toteutettiin Internetissä, jolloin vastaajakunta luultavasti jonkin verran valikoitui. Turusen tutkimuksessa kohderyhmänä olivat vain perhokalastajat ja Ahon ym. tutkimuksessa vastaajina olivat kaikki Metsähallituksen kalastusasiakkaat, myös passiivisilla pyydyksillä kalastaneet. Mieluiten kyselyyn vastanneet kalastivat kavereiden kanssa (44 %), ja seuraavaksi tärkeimmäksi kalastusseuraksi koettiin perhe (31 %). Yleensä yksin kalastaneita oli otoksessa vähiten eli neljännes vastaajista. Myös Riina-Kaisa Turusen perhokalastusta osana Suomen kalastusmatkailua käsittelevän opinnäytetyön (2004, 45-47) vastaajien suosituin kalastusseura olivat kaverit. Seuraavaksi suosituin oli yksin tapahtuva kalastusmatka, ja perhe oli kolmanneksi suosituin matkaseura. Turusen tutkimusaineisto koostui ainoastaan perhokalastajista, kun taas tämän tutkimuksen aineistossa oli useiden kalastuslajien harrastajia. Tässä tutkimuksessa pelkästään perholla kalastaneista 51 kalastajasta 45 prosenttia kalasti useimmiten kavereiden seurassa, 29 prosenttia yksin ja loput perheen kanssa.

19 19 Kyselyyn vastanneiden mieluisin kalastuspaikka olivat Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet (kuva 7). Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet olivat toiseksi suosituin kalastuspaikka. Osalle kalastajista kalastuspaikalla ei ollut merkitystä. Vastausvaihtoehdon Muu valinneille vastaajille mieluisia kalastuspaikkoja olivat muun muassa Norjan lohijoet ja merialueet, Suomen suuret joet, kuten Teno, sekä isot järvet, joista esimerkkinä mainittakoon Inarinjärvi. Metsähallitus julkaisi vuonna 2007 tutkimuksen (Aho ym. 2007, 19), jossa selvitettiin Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mielipiteitä kalastuspalveluista vuonna Kysyttäessä asiakkailta, millaisilla vesillä he kalastavat, tärkeimmiksi kalastusvesikseen vastaajat ilmoittivat verkkovedet (32 %), Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet (23 %) ja Lapin erämaiset virkistyskalastuskohteet (19 %). Kyseisen tutkimuksen kohdejoukossa olivat mukana Metsähallituksen kaikki kalastusasiakkaat talouskalastusvesissä kalastaneet mukaan lukien. Lisäksi vastaajista 57 prosenttia ilmoitti kalastavansa seisovilla pyydyksillä kuten verkoilla, katiskoilla ja koukuilla. Tämä on huomioitava vertailtaessa tuloksia tämän tutkimuksen kanssa. Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet Metsähallituksen virkistyskalastuskohteet(istutuskalat) Järvet ja lammet(myös passiiviset pyydykset) Virkistyskalastuskohteet(ei Metsähallituksen) Ei ole merkitystä Merialueet Isot reittivedet Muu Prosenttiarvo Kuva 7. Vastaajien mieluisimmat kalastusvedet (n=344).

20 20 Kun vastaajilta tiedusteltiin mieluisinta kalastustapaa, suurin osa valitsi uistimella tapahtuvan heittokalastuksen sekä lisäksi myös muita kalastustapoja. Suosituin yhdistelmä oli perhon sekä uistimen käyttö kalastuksessa (8 %). Ainoastaan perholla kalastavia oli 15 prosenttia vastanneista, kun taas eri kalastusmuotojen yhdistelmät huomioiden perhon osuus vastaajien käyttämistä pyydyksistä oli 20 % (kuva 8). Vastausvaihtoehdon Muu valinneiden vastaajien käyttämiä kalastustapoja olivat passiivisin pyydyksin tapahtuva verkkokalastus ja katiskakalastus. Myös niin sanottu oottoonginta eli syöttitahnalla tai muulla syötillä suoritettava ongintatapa, jossa onki jätetään passiivisesti odottamaan kalan iskemistä, oli yleinen etenkin järvikalastuskohteissa. Koko Suomen vapaa-ajankalastuksesta tehty tutkimus (Mikkola & Yrjölä 2003, 15) osoitti onkimisen olevan valtakunnallisesti suosituin kalastusmuoto, jota kolmannes vastanneista harrasti. Seuraavaksi tärkeimmät kalastustavat olivat heittovapakalastus perhokalastus mukaan lukien (23 %), verkkokalastus (19 %), vetouistelu (9 %) ja pilkkiminen (8 %). Tulokset eivät ole sikäli vertailukelpoisia tämän tutkimuksen kanssa, että Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa kalastavat suosivat yleensä niitä kohteita, joissa viehekalastusta on mielekkäämpää harjoittaa ja joissa passiivisten pyydysten käyttö on yleensä kielletty. Suomalaisten vapaa-ajankalastustottumuksista tehdyssä tutkimuksessa tärkein kalastuspaikka oli kesämökin järvi tai lampi, kun taas Metsähallituksen kalastusasiakkaiden mieluisin kohde olivat Lapin erämaiset virkistyskalastusvedet.

21 Prosenttiarvo Uistin(heitto) Perho Uistin(veto) Pilkki Onki Muu Kuva 8. Vastaajien käyttämät pyydykset. Vastaaja on voinut valita useamman kuin yhden vastausvaihtoehdon (n=344). Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monena vuorokautena vuodessa he yleensä kalastavat nimenomaan Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa. Vastaukset vaihtelivat 0:n ja 100:n vuorokauden välillä. Vuonna 2007 kalastaneiden keskimääräinen kalastusvuorokausien määrä Metsähallituksen kalastuskohteissa oli 11 vuorokautta vuodessa.

22 22 Tutkittaessa Metsähallituksen kalastusasiakkaiden Metsähallituksen vesillä viettämien kalastusvuorokausien määrän kehittymistä (kuva 9), verrattiin tämän tutkimuksen, eli vuoden 2007 tuloksia, ja Metsähallituksen aikaisemman tutkimuksen ( Aho ym. 2007, 17), joka käsitteli vuoden 2002 tuloksia, keskenään. Vertailussa on huomioitava aikaisemman tutkimuksen kalastajien runsas passiivisten pyydysten käyttö sekä se, että tämän 2007 suoritetun kyselyn kalastajat olivat pääsääntöisesti viehekalastajia. Vuoden 2002 aineistossa kalastusvuorokaudet ovat jakautuneet selvästi tasaisemmin kuin vuoden 2007 aineistossa, jossa lähes puolet vastaajista sijoittui 5-10 kalastusvuorokauden kohdalle. Syitä suurille eroille ovat todennäköisesti kalastajien kotipaikkojen sijainti sekä edellä mainittu passiivisten pyydysten suurempi käyttö. Aikaisemmassa tutkimuksessa valtaosa vastaajista oli kotoisin Itä-Suomen tai Oulun lääneistä, joiden alueella Metsähallituksen kalastuspaikkoja on enemmän kuin Etelä-Suomen läänissä, josta valtaosa tämän tutkimuksen vastaajista oli kotoisin. Prosenttiarvo alle yli 60 Kalastusvuorokaudet 2007 (n=334) 2002 (n=324) Kuva 9. Kyselyyn vastanneiden arviot kalastuspäivien lukumäärästä Metsähallituksen virkistyskalastuskohteissa.

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään

Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002

FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1317 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2002 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2873 KIRJASTOJEN KANSALLINEN KÄYTTÄJÄKYSELY: YLEISET KIR- JASTOT 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2873 NATIONAL USER SURVEY OF FINNISH PUBLIC LIBRARIES 2013 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2014 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 3.-16.3.2014 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 1001 SISÄLTÖ: Tulosten tilastolliset

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely

Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely 1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri

Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Hannu Tuuri Kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavat tekijät Hannu Tuuri 1. JOHDANTO Tutkimus on osa Palvelevat puuyritykset hanketta, jota on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyseessä on Suomen

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006 YHTEENVETORAPORTTI

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006 YHTEENVETORAPORTTI itest Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2006 YHTEENVETORAPORTTI Päiväys: 12.1.2007 itest yhteyshenkilö: Vesa Kause vesa.kause@itest.fi 09 25 122 191, 041 4470 190 www.itest.fi

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Palvelulaatukysely: Henkilökunta

Palvelulaatukysely: Henkilökunta Palvelulaatukysely: Henkilökunta Henkilökunnan tärkeys Eri muuttujien tärkeyttä mitattiin palvelunlaatukyselyssä arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos

RECONOS. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti. Reconos RECONOS ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Loppuraportti LOPPURAPORTTI.5.3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tämä asiakastyytyväisyystutkimus on toteutettu Oy:lle. Tutkimuksen toteutti Ky. TUTKIMUKSEN

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot