ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2014 KUNNANHALLITUS

Transkriptio

1 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2014 KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Kunnan henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Talousarvion toteutuminen.. 30 Käyttötalousosa Investointiosa Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 76 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot. 90 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden totetutumiesta KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT V Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä 97 Tilintarkastuskertomus

3 1

4 2 2

5 1.2 Kunnan hallinto Valtuusto Valtuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Valtuuston poliittinen jakauma 2014 on ollut seuraava: - KESK 14 - PS 4 - KOK 1 - VASL 1 - KD 1 Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2014 toiminut Teijo Visuri (KESK), I varapuheenjohtajana Jari Murto (KOK) ja II varapuheenjohtajana Anna- Leena Brax (KESK). Valtuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Osmo Alahautala (KESK) Kaija Hannula (KESK) Vesa Heikkilä (PS) Pauli Huttunen (KESK) Marja Isokääntä (KESK) Juhani Isotalus (KESK) Eija Jutila (KESK) Maarit Jutila (KESK) Veijo Kauppila (KESK) Veikko Kiimamaa (VASL.) Simo Kähtävä (KD) Marika Kääntä (KESK) Risto Mäkelä (KESK) Jarmo Nahkala (KESK) Kari Nahkala (PS) Olavi Simi (KESK) Hanne Sipilä (PS) Tuomo Taka-Eilola (PS) Hallitus Kunnanhallitukseen kuuluu 8 jäsentä. Kunnanhallituksen poliittinen jakautuma on vuoden 2014 alusta lukien ollut seuraava: - KESK 6 - PS 2 Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna toiminut Risto Mäkelä (KESK) ja varapuheenjohtajana Tuomo Taka-Eilola (PS). Kunnanhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet (puoluekanta suluissa): Kaija Hannula (KESK) Pauli Huttunen (KESK) Marja Isokääntä (KESK) Eija Jutila (KESK) Jarmo Nahkala (KESK) Hanne Sipilä (PS). 3 3

6 Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Tapani Vierimaa. Sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Anna-Liisa Isotalus. Lautakunnat Kunnassa toimivat seuraavat lauta- ja johtokunnat: - Keskusvaalilautakunta - Sivistyslautakunta - Tekninen lautakunta - Tarkastuslautakunta Lautakuntien puheenjohtajina ovat vuonna 2013 toimineet seuraavat henkilöt: Lautakunta Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Risto Jokela (KESK) Tapio Mattila (KESK) alk. Jarmo Nahkala (KESK) Osmo Alahautala (KESK) Juhani Isotalus (KESK) Tilintarkastaja Tilivelvolliset Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT -tilintarkastaja Asko Vanhatupa. (Valtuusto ) Tilivelvollisia ovat kaikki luottamushenkilöt lukuun ottamatta valtuutettuja ja seuraavat toimielinten esittelijät: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, sivistysjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, tekninen johtaja ja yhdyskuntainsinööri. 4

7 1.3. Kunnan henkilöstö Viraston päällikkönä on toiminut kunnanjohtaja Tapani Vierimaa. Kunnan henkilöstön päävastuualueisiin pohjautuva palvelualuejako on seuraava: Palvelualueet Hallintopalvelut Elinkeino- ja maaseutupalvelut Sivistyspalvelut Palveluvastaava Hallintojohtaja Anna-Liisa Isotalus Kunnanjohtaja Tapani Vierimaa alk. Olli Ikonen Sivistysjohtaja Kai Perttu Tekniset palvelut Yhdyskuntainsinööri Hannu Haapakoski Kunnan palkattu henkilöstö , henkilöiden lukumäärä Vakinai set yht. Sijaiset Määräaikaiset Työllis -tetyt Kaik ki yht. Hallinto- ja elinkeinopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vakinaisten osuus työssä olevasta henkilöstöstä oli 79 %. 5

8 1.4 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteeen volyymi/m-% -0,1-1,2 Työttömyysaste-% (koko maa) 8,7 8,2 Ansiotaso / muutos-% 1,4 2,0 Veroaste, % BKT:sta 44,5 44,0 Julkinen kulutus 0,3 1,5 Yksityinen kulutus 0,0-0,7 Rahan arvon muutos-% 1,1 1,5 Korot/% Lyhytaikainen/ 3 kk 0,3 0,2 10 vuotta 1,5 1,9 Lähteet: Tilastokeskus, VM, Suomen Kuntaliitto Vuosi 2014 on kolmas peräkkäinen vuosi, jolloin bruttokansantuote laski. Vuoden 2008 syksyllä alkaneen finanssikriisin jälkeen talouskehitys on ollut kokonaisuudessaan negatiivinen; keskimääräinen bkt:n muutos vv on ollut -0,9. Talouden ennusteet ovat olleet selkeästi positiivisia samalle ajanjaksolle; n. +1,5 %. Ennustetun kasvun ja toteutuneen muutoksen ero on huomattava vuosittain; keskimäärin lähes 2,5 % -yksikköä/v. Viime vuosikymmenen loppupuolella alkanut finanssikriisi muuttui nopeasti reaalitalouden kriisiksi. Vaikka Suomessa BKT on supistunut, on työttömyysaste ollut ennakoitua paremmalla tasolla. Korkotaso pysyi edelleen viime vuonna ennätyksellisen alhaisena. Ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kuntatalouden tasapaino pysyi v ed. vuoden tasolla vuosikatteen osalta, joka on ennakkotietojen Lainamäärä kasvoi selvästi eli 7,9 % ja oli asukasta 10 %. parani v vuosikatteen osalta peräti yli 49 %. Verotulot kasvoivat koko maassa 2,5 %, Valtionosuudet vähenivät 1,3 %. Verorahoitus yhteensä kasvoi 1,4 %. Toimintakate (toimintatuotot vähennettynä toimintakuluilla) kasvoi 1,5 %. Tilikauden tulos kasvoi selvästi, mikä johtui erityisesti siitä syystä, että kunnat yhtiöittivät markkinoilla toimivia toimintojaan kuten esimerkiksi satamatoimintoja ja ruokapalveluja. Kunnat merkitsivät yhtiöihin pääomaa apporttiomaisuudella esim. maaomaisuudella markkinahintaa, jolloin syntyi myyntivoittoja ja näkyvät tuloslaskelmassa satunnaisissa tuloissa ennen tilikauden tulosta. Manner-Suomessa oli v ennakkotietojen mukaan 14 kuntaa, joiden vuosikate oli negatiivinen. Ed. niitä oli 28. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla ei olisi yhtään negatiivisen vuosikatteen kuntaa v Asukasluvultaan kunnissa negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 6 (ed.v 14). Maakunnista Keski- - V valtionosuuksia leikattiin edellisvuosie koko maassa, mikä Alavieskassa merkitsee 180 6

9 1.5 Oman talousalueen kehitys Asukasluku sukupuolen muk./kpl Miehet Naiset Yhteensä Lähde: Tilastokeskus vv , Väestörekisterikeskus v Asukasluku sukupuolen muk./%-os Miehet 51,2 50,8 51,4 51,9 51,7 52,1 Naiset 48,8 49,2 48,6 48,1 48,3 47,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Asukasmäärä vuoden vaihteessa 2014/2015 oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan henkeä, jossa on vähennystä ed. vuoteen verrattuna 51 henkeä (-1,86 %). Ikärakenne Ikärakenne/kpl Yhteensä Ikärakenne/%-osuudet ,8 20,5 20,4 20,0 19, ,9 60,2 60,1 59,8 59, ,3 19,2 19,5 20,1 20,7 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Työttömyys Työttömyys % 12,5 11,1 9,4 9,3 11,0 12,1 Työllisiä työnhakijoita Työvoima Lähde: P-P:n ely-keskus Työttömyys kasvoi tilivuonna ja vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 12,1 %. Alavieskan työlliset (elinkeinorakenne) Kpl Muutos kpl Alavieskan työlliset (elinkeinorakenne) Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

10 %-osuudet Alavieskan työlliset (elinkeinorakenne) Maa-, metsä- ja kalatalous 20,2 20,0 20,3 18,6 18,8 19,3 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1,6 2,3 2,2 1,6 1,3 1,4 Teollisuus 18,3 18,2 18,3 18,5 19,9 19,6 Rakentaminen 8,5 6,8 5,3 6,4 5,7 6,0 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 18,2 18,5 18,9 18,8 19,1 19,2 Informaatio ja viestintä 0,5 0,7 0,5 0,7 0,6 0,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,4 1,4 1,9 1,4 1,5 1,5 Kiinteistöalan toiminta 0,0 0,1 0,2 0,0 0,0 0,0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,8 6,1 5,9 6,9 6,6 7,1 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 21,6 22,2 22,2 21,5 21,8 22,0 Muut palvelut 2,5 2,6 2,7 3,0 3,0 2,1 Toimiala tuntematon 1,5 1,0 1,7 2,5 1,7 1,1 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Alavieskan työllisestä työvoimasta vuonna 2012 yli viidennes sai elantonsa julkisen sektorin palveluista. Teollisuudesta, kaupan ja kuljetuksen sektoreilta sekä maataloudesta sai elantonsa kaikista kolmesta lähes sama määrä eli n. 200 kultakin sektorilta. Kpl Muutos kpl Alavieskan työpaikat Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Kiinteistöalan toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv Muut palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

11 %-osuudet Alavieskan työpaikat Maa-, metsä- ja kalatalous 25,7 27,2 25,9 25,1 25,8 26,2 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1,0 2,7 1,8 1,4 1,2 1,3 Teollisuus 16,4 13,7 14,6 14,3 16,0 15,1 Rakentaminen 11,6 7,4 7,2 7,4 6,4 6,7 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta 15,8 17,5 17,4 18,1 17,2 17,5 Informaatio ja viestintä 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,0 1,1 1,4 1,0 1,2 1,0 Kiinteistöalan toiminta 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 5,5 5,1 5,3 4,9 5,9 6,6 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. 18,7 21,2 21,3 21,2 20,7 21,4 Muut palvelut 2,4 2,8 2,8 3,2 3,2 2,9 Toimiala tuntematon 1,8 1,3 2,2 3,3 2,2 1,4 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Taloudellisen laman aikana väheni yli 100 työpaikkaa. Vuosien aikana työpaikat lisääntyivät 31, mutta vielä ei ole päästy v:n 2007 tasolle, jolloin työpaikkoja oli 878 kpl. Vuonna 2012 työpaikat vähenivät 17, eniten teollisuudessa. Työllisyys heikkeni v Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin v kpl, v kpl ja v kpl. 1.6 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset muutokset taloudessa ja toiminnassa Vuodenvaihteessa 2013/2014 alussa otettiin käyttöön uusi Omavieskan vanhusten palvelukeskus, joka vuokrattiin PPKY Kallion käyttöön. Uusi Omavieskan palvelukeskus parantaa merkittävästi vanhusten palvelujen tarjontaa PPKY Kallion toimialueella. Marraskuun 10. päivänä 2014 valtuusto hyväksyi tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentit vuodelle Tuloveroprosenttia pidettiin ennallaan 21,5 %:ssa ja myös kiinteistöveroprosentit pidettiin ennallaan eli vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,55 %:ssa ja yleinen kiinteistövero 1,00 %:ssa. Veroprosentit ovat olleet samat v:sta 2012 alkaen eli neljä vuotta. Joulukuun 16. päivänä 2013 valtuusto hyväksyi talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman Lisäksi valtuusto hyväksyi jäteveden ja puhtaan veden hintojen muutokset vuodelle Kunnan tilinpäätös 2014 muodostui huomattavasti paremmaksi kuin mitä talousarviossa 2014 arvioitiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osto alittui selvästi eli n euroa eli 5,5 %. Toisaalta Alavieskan kunnalle myönnettiin harkinnanvaraista 9

12 Toimintakulut vähenivät 0,4 % ed. vuoteen verrattuna ja toimintakate (nettokulut) väheni 2,3 %. Kaikki palvelualueet lukuun ottamatta sivistyspalveluja alittivat talousarvion mukaiset määrärahat. Käyttötuloja (toimintatuotot+verotulot+valtionosuudet) kertyi n. 471 enemmän eli ylitys oli 2,7 %. Ja kasvua ed. vuoteen oli 1,7 %.. Kunta sai tilivuonna harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 385 toinen merkittävä tekijä tasapainoiseen tulokseen pääsemiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten alituksen lisäksi. harkinnanvarainen valtionosuuden korotusta ei oteta huomioon, verorahoitus oli Korkokulut alittivat budjettiarvion eurolla. Vuoden 2014 loppuun mennessä lainapääomaa voitiin jo laskea. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomeno jäi euroa budjetissa arvioitua pienemmäksi, mikä osaltaan vahvisti vuosikatetta. Korkotaso pysyi edelleen hyvin alhaisena. Suunnitelmapoistot olivat euroa, joten tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Käyttötalouden toteutuminen 2014 Määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteutuminen 1 Menot Palvelualue TA 2014 Tot 2014 Ero Tot % Hallinto ,9 siitä sosiaali- ja terveystoimi ,6 Elinkeino- ja maaseutu ,4 Sivistys ,9 Tekninen ,7 Yhteensä ,8 Palvelualue TA 2014 Tot 2014 Ero Tot % Tulot Hallinto ,7 siitä sosiaali- ja terveystoimi Elinkeino- ja maaseutu ,0 Sivistys ,6 Tekninen ,9 Yhteensä ,2 Netto Palvelualue TA 2014 Tot 2014 Ero Tot % Hallinto ,9 siitä sosiaali ja terveystoimi ,6 Elinkeino- ja maaseutu ,2 Sivistys ,7 Tekninen ,4 Yhteensä ,6 10

13 Palvelualue Tot 2013 Tot 2014 Muutos % Menot Hallinto ,1 siitä sosiaali ja terveystoimi ,4 Elinkeino- ja maaseutu ,6 Sivistys ,9 Tekninen ,3 Yhteensä ,2 Palvelualue Tot 2013 Tot 2014 Muutos % Tulot Hallinto ,7 siitä sosiaali ja terveystoimi Elinkeino- ja maaseutu ,0 Sivistys ,6 Tekninen ,1 Yhteensä ,2 Palvelualue Tot 2013 Tot 2014 Muutos % Netto Hallinto ,1 siitä sosiaali ja terveystoimi ,4 Elinkeino- ja maaseutu ,8 Sivistys ,7 Tekninen ,4 Yhteensä ,4 11

14 1.7 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Kunnanhallituksen selonteon sisäisestä valvonnasta tulee perustua todelliseen, riittävän kattavaan, systemaattiseen ja dokumentoituun arviointiin, johon on liitetty rehellinen kuvaus merkittävistä kehittämisalueista. Valvonnan tarkoitus on tuottaa kohtuullinen varmuus toimintojen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta, taloudellisen ja johdon raportoinnin luotettavuudesta sekä lakien, määräysten ja sisäisten toimintaohjeiden noudattamisesta. Valvontaympäristö muodostuu suunnittelu- ja seurantajärjestelmästä, johtamisjärjestelmästä, toimintojen organisoinnista ja riskien hallinnasta. Alavieskan sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kunnanhallituksessa Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielinten ja viranhaltijoiden päätös- ja ratkaisuvalta samoin kuin niihin liittyvät vastuut on määritelty kunnan hallintosäännössä. Tavoitteiden toteutuminen Organisaatiosta vastuussa olevien tilivelvollisten tehtävänä on päättää ja valvoa, että eri tahojen tarpeet ja niiden tasapainottaminen sekä lainsäädännön ja viranomaisten määräykset ja päätökset otetaan huomioon tavoitteiden asettamisessa. Tavoitteiden ja niihin sisältyvien suunnitelmien tulee sisältää mitattavissa olevat suoritustavoitteet ja mittarit. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa on pääpaino siirtymässä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Tavoitteista pitää tiedottaa selkeästi, jotta päätösten ja toiminnan taustat sekä haluttu suunta on koko henkilöstön tiedossa. Alavieskassa on selkeät ohjeet ja vakiintunut talousarvion ja taloussuunnitelman laadintakäytäntö. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten on asetettu mittarit, jotka kaikilta osin eivät vielä ole tarpeeksi kuvaavia, täsmällisiä tai objektiivisia. Kaikilla toimialoilla tavoitteiden toteutumista on seurattu osavuosikatsausten yhteydessä. Tavoitteiden asettamisen ja seurannan katsotaan olevan järjestyksessä. Palvelut johtavat tavoitteensa strategioista. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja valvotaan annettujen ohjeiden ja normaalin raportointikäytännön mukaisesti. Riskienhallinta Organisaation on voitava kohtuudella varmistua siitä, että kaikki tavoitteiden saavuttamiseen olennaisesti vaikuttavat riskit on tunnistettu ja niiden hallitsemiseksi on valittu asianmukaiset toimintaperiaatteet ja menettelyt. 12

15 Varsinaista riskienkartoitusta ei ole tehty Alavieskassa. Vahinkoriskit Kunnan henkilöriskit, omaisuusriskit, toiminnan riskit ja ajoneuvojen riskit on vakuutettu kattavasti. Toiminnalliset riskit Sijaisjärjestelyjen puutteet aiheuttavat erityisosaamista vaativien tehtävien hoidon jatkuvuudessa, mikäli ao. viran-/toimenhaltija on äkillisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Tietojärjestelmien toimivuuteen ja tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä on pienennetty ulkoistamalla osa atk-toimintaa (esim. Hetaan liittyen), mutta varmistamalla samalla, että tarvittavaa osaamista löytyy myös omasta organisaatiosta. Seuranta ja muutokset Olosuhteita ja toimintaa seuraamalla ja arvioimalla voidaan organisaatio ohjata näkemään kehitystarpeet. Kaikissa palveluissa on seurattu ulkoisten olosuhteiden muutoksia ja arvioitu niihin sisältyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Osittain on pystytty varautumaan ajoissa muutoksiin, mutta joihinkin toimintavuoden aikana tapahtuviin muutoksiin on jouduttu reagoimaan kesken talousarviovuoden. Toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu säännöllisesti raportoinnin avulla. Tietohallinnon antamia mahdollisuuksia seurannan helpottamiseksi on kehitetty jatkuvasti Hetaan liittyen. Sopimusten hallinta Sopimusten hallinta on ajan tasalla ja hoidettavissa joko manuaalisesti tai käytössä olevilla rekisteriohjelmilla. Koko kuntaa koskevaa sopimustenhallintajärjestelmää ei ole olemassa, mitä on pidetty puutteena. Huolimatta siitä, että kunnassa ei ole tehty riskienkartoitusta, on keskushallinnossa ja kaikissa palveluissa tiedostettu toimintaan liittyviä olennaisia riskejä. Sama loppupäätelmä riskienhallinnan nykytilasta saadaan kuin sisäisen valvonnankin osalta, että pienissä kunnassa riskit on paremmin tunnistettavissa ja tiedostettavissa kuin isoissa toimintayksiköissä. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät lausumansa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan johto- ja toimintasääntöjen sekä kunnanhallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti ja että sisäisen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. 13

16 1.8 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA. Ulkoinen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -8-8 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä / alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,4 12,7 Vuosikate/Poistot, % 155,0 101, Asukasluku Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/ toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Vuosikate prosenttia poistoista: = 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate euro/asukas tunnusluvussa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa. Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuotot Alavieskan kunnan varsinaisen toiminnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2014 yhteensä 18,2 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna

17 TUOTOT, Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Yhteensä Tuloveroprosentin kehitys Verovuosi Tuloveroprosentti , , , , , ,50 Ennakonpidätyksen alaisten tulojen kehitys Muutos % 13/12 Palkkatulot ,0 Eläketulot ,1 Työttömyyskorvaukset ,6 Sos. etuudet ,9 Muut ansiotulot ,3 Yhteensä ,9 Verotuloarvion toteutuminen Verotulot Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 2014 jälkeen Kunnan verotulo , ,47 Osuus yhteisveron tuotosta , ,67 Kiinteistövero , ,72 Verotulot yhteensä , ,52 15

18 Valtionosuuksien toteutuminen Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten 2014 jälkeen Kunnan peruspalvelujen vo Verotuloihin perustuva vo:ien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Muu opetus- ja kulttuuritoimi Harkinnanvarainen rahoitusosuus Valtionosuudet yhteensä Kulut, Varsinainen toiminta Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut 8 8 Yhteensä Välitulokset Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena esitetään tuloslaskelmassa toimintakate -niminen välitulos, joka ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate väheni vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna 357 (-2,4 %) 14,5 milj. euroon. Toimintatuotot kasvoivat 12,6 % ja toimintakulut vähenivät 0,5 %. Toimintatuotot kattoivat vuonna ,4 % toimintakuluista. Vuonna 2013 vastaava luku oli 12,7 %. Vuosikate kuvastaa kunnan kokonaistulorahoitusta, siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoituserät. Vuosikate vuonna 2014 oli positiivinen, asukasta kohden laskettuna 399. Vuosikate parani edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa vuosikate v oli 380 Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja arvonalentumiset ja satunnaiset erät, jos niitä on. 16

19 Tuloksen käsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Ylijäämää vuodelta 2014 muodostui

20 1.9 Toiminnan rahoitus 18

21 19 19

22 20 20

23 TASE VASTAAVA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien yli/- alijäämä V Tilikauden yli/-alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Rakennukset Valtion toimeksiannot Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut toimeksiantojen pääomat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesken- E VIERAS PÄÄOMA eräiset hankinnat I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja III SIJOITUKSET vakuutuslaitoksilta 1. Osakkeet ja osuudet Lainat julkisyhteisöiltä Lainasaamiset Muut velat Siirtovelat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja C. VAIHTUVAT VASTAAVAT vakuutuslaitoksilta I Vaihtoomaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet Saadut ennakot Ostovelat II Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset 0 29 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Kertynyt yli Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli Omavaraisuus-% 30,0 27,4 Suhteellinen velkaantuneisuus- % 71,5 76, Asukasmäärä

24 Taseen tunnusluvuilla kuvataan kunnan rahoitusrakennetta. Rahoitusrakenteella tarkoitetaan lähteiden eli pääomien jakaantumista omaan ja vieraaseen pääomaan. Omavaraisuus- % tunnusluku lasketaan seuraavasti: = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Koko maan keskiarvo v oli 60,5 %. Jos omavaraisuusprosentti on alle 50 %, merkitsee se merkittävän suurta velkarasitetta suhteessa omaan pääomaan. Suhteellinen velkaantuneisuus- % tunnusluku lasketaan seuraavasti: = 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 50,7 % (2013). Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Taseen sisältö Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseen kokonaisuus Alavieskan kunnan taseen loppusumma oli 18,6 milj.. Vuoden 2014 aikana kunnan taseen loppusumma väheni 0,4 milj.. 22

25 Taseen vastaavien erät Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten määrä taseessa oli 17,1 milj., josta aineettomia hyödykkeitä 0,1 milj. ja aineellisia hyödykkeitä 15,1 milj. ja sijoituksia 1,9 milj.. Toimeksiantojen varoja taseeseen sisältyy sisältäen valtion toimeksiantojen varat. Valtion toimeksiantojen varoihin sisältyvät valtion asuntolainojen välitys. Valtion toimeksiantojen varat tulevat loppumaan v. 2016, kun viimeisimmät aravalainaerät maksetaan valtiokonttorille. Saamisten määrä oli 0,9 milj., lisäystä 0,14 milj.. Rahat ja pankkisaamiset olivat 0,64 milj.. Yhteensä vaihtuvat vastaavat olivat 1,5 milj Taseen vastattavien erät Taseen mukainen oma pääoma oli 5,7 milj. muodostuen peruspääomasta 7,5 milj., edellisten tilikausien alijäämästä 2,3 milj. ja tilikauden ylijäämästä 0,38 milj. Toimeksiantojen pääomissa oli valtion toimeksiantojen pääomat 71 tuhatta ja muut toimeksiannot (lähinnä koulujen retkirahastot) 20 tuhatta. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma on 6,3 milj.. Lainoista vuoden 2015 lyhennysosuus on siirretty kirjanpitolain mukaan lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Yhteensä lainojen määrä on 11,5. Lainat asukasta kohti laskettuna ovat Lyhytaikainen vieras pääoma oli vuoden lopussa 6,7 milj., jossa lisäystä

26 1.11 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,2 Verotulot ,1 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,3 Korkokulut 101 0,5 Korkotuotot -2 0,0 Muut rahoituskulut 8 0,0 Muut rahoitustuotot 44 0,2 Satunnaiset kulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 +/- Pakollisten varausten muutos 0,0 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,6 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot -8 0,0 Investoinnit 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 99 0,5 Käyttöomaisuusinvestoinnit 503 2,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot 144 0,7 Rahoitustoiminta 0,0 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Oma pääoman lisäykset 0 0,0 0,0 20 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutokset -191 Kokonaismenot Rahavarojen muutos

27 1.12 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenteen esittäminen: Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei-yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 0 Yhteensä 7 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt ALAVIESKAN KUNTAKONSERNIRAKENNE JA OMISTUSOSUUDET Emoyhteisö: ALAVIESKAN KUNTA 100 % 8,60 % Tytäryhteisö: Alavieskan Kehityskeskus Oy 72 % 15,85 % Ky: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Ky: Vieskan liikelaitoskunta-yhtymä 3,00 Tytäryhteisö: Kiinteistö Oy Alavieskan Säästötalo Ky: Jokilaaksojen koulutus ky JEDU 0,38 % Ky: Pohjois- Pohjanmaan SHP ky 0,70 % Ky: Pohjois- Pohjanmaan liitto 25

28 Konsernin toiminnan ohjaus Alavieskan kunnan konserniohje on käsitelty kunnanvaltuuston kokouksessa Konserniohjeella konsernijohto antaa konsernitason toimintaohjeet ja periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa konsernin johtajana. Konserniohje sisältä johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita ja määrittelee konsernitason yhteistyöasiat. Ohjeet uusitaan vuonna Konserniohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Konserniohje käsitellään tytäryhtiön yhtiökokouksessa tai vastaavassa, jolloin se on tytäryhteisöjä velvoittava. Konserniohjetta sovelletaan niihin yhteisöihin, joissa Alavieskan kunnalla on suoraan tai välillisesti yli 50 % kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä tai määräämisvalta. Konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniin kuuluvan tytäryhteisön tulee valita yhteisön tilintarkastajaksi kunnan tilintarkastaja. Tytäryhteisön tulee toimia yhteistyössä kunnan taloushallinnon kanssa hankkiessaan lyhyt- ja pitkäaikaista rahoitusta. Sama koskee yhteisön varojen sijoittamista. Tarvittaessa kunnanhallitus antaa tytäryhteisölle ohjeita riskien hallintaan liittyvissä asioissa. Konsernin sisällä vakuuttaminen tulee hoitaa siten, että emoyhteisön ja tytäryhteisön edut tulevat huomioon otetuksi. 26

29 1.13 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNIN TULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintatkulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 13 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Vuosikate Suunnitelmanmukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Satunnaiset erät 1 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 6 3 Vähemmistöosuudet 0-1 Tilikauden ylijäämä KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 54,8 55,9 Vuosikate/poistot, % 140,6 105,2 540,6 362,8 Asukasmäärä

30 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 1 0 Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo Nettoinvestoinnit Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä Oman pääoman muutokset 0-2 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 12 2 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % 166,3 17,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,3 6,7 Lainanhoitokate, % 0,41 0,26 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

31 KONSERNITASE (lyhennetty) VASTAAVA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot IV Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut 6 2 V Muut omat rahastot VI Edellisten tilikausien yli/-alijäämä II Aineelliset hyödykkeet VII Tilikauden yli/-alijäämä Maa-ja vesialueet Rakennukset B VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto D POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 5. Muut aineelliset hyödykkeet 2 3 VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1. Poistoero hankinnat Vapaaehtoiset varaukset III SIJOITUKSET E PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosuudet Eläkevaraukset Muut osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset F TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset G VIERAS PÄÄOMA B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma C. VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma I Vaihtoomaisuus Lyhytaikainen koroton vieras pääoma II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 29 Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % 28,1 25,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52,1 52, Kunnan asukasmäärä

32 1.14 Talousarvion toteutuminen KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUT Hallinto- ja elinkeinopalvelujen vastuualueet ovat hallintopalvelut henkilöstöpalvelut kuluttaja- sekä talous- ja velkaneuvonta Vaalit Vuonna 2014 järjestettiin eurovaalit Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Äänestysalueet 1 Äänioikeutetut 2153 Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 1,8 1,5 Tulot 4,0 4,0 Netto -2,2-2,5 Sisäiset erät 2,2 2,5 Tilintarkastus Kunnan hallinnon ja talouden ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat valtuuston valitsema tarkastuslautakunta ja JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana on toiminut Asko Vanhatupa. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2014 Juhani Isotalus, puheenjohtaja Veikko Kiimamaa, varapuheenjohtaja Maarit Jutila Hilkka Pokela 30

33 Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Tarkastuspäivät Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 4,4 9,5 9,0-0,5 Tulot Netto 4,4 9,5 9,0-0,5 Sisäiset erät 1,3 0,3 0,4 +0,1 Valtuusto Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja sillä on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtäväalueet ovat toiminta-ajatus ja strategiat tavoitteiden asettaminen kuntalaistarpeiden ja tarjottavien palveluiden yhteensovittaminen resurssien jakaminen toiminnan arviointi ja seuranta Tavoitteet Toteutuma Kuntastrategian uudelleenarviointi Valtuusto on päättänyt käynnistää kuntajakoselvityksen äänin 13/8 yhdessä Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungin kanssa. Kuntalaisten palveluiden turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä Toimenpideohjelman laatiminen kriisissä olevan talouden kuntoon saattamiseksi Kuntajakoselvitys valmistui kuntien valtuustojen päätettäväksi. Kunnanvaltuusto päätti ( 35), että selvitys todetaan päättyneeksi eikä yhdistymissopimusneuvotteluja aloiteta. Vaihtoehtojen selvittelyä jatketaan valtakunnallisen sote-asian selkiinnyttyä. Ks. edellinen. Alijäämän kattamissuunnitelma päivitetty ja käsitelty valtuustossa

34 Meneillään olevan Keskustan osayleiskaavatyön loppuun saattaminen Osayleiskaava hyväksytty valtuustossa ja kaava lainvoimainen. Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Kokousten lkm Muut tilaisuudet 2 2 Valtuustoasiat Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 15,6 17,5 12,7-4,8 Tulot Netto 15,6 17,5 12,7-4,8 Sisäiset erät 2,1 1,2 1,5-0,3 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen tehtäväalueet ovat kuntakehityksen hallinta palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus konsernin toiminnan ja talouden hallinta yritystoiminnan edistäminen kuntien välisen yhteistyön johtaminen Tavoitteet Kuntarakenneuudistuksen aktiivinen seuranta, välttämättömien uudistusten/muutosten valmistelu ja muutosprosessin johtaminen Toteutuma Valtuusto on päättänyt käynnistää kuntajakoselvityksen äänin 13/8 yhdessä Haapaveden, Oulaisten ja Ylivieskan kaupungin kanssa. Kuntajakoselvitys valmistui kuntien valtuustojen päätettäväksi. Kunnanhallitus esitti valtuustolle ( 129), että selvitys todetaan päättyneeksi eikä yhdistymissopimusneuvotteluja aloiteta. Vaihtoehtojen selvittelyä jatketaan valtakunnallisen sote-asian selkiinnyttyä. 32

35 Talouden tasapainottaminen Omistajaohjauksen toteutumisen varmistaminen, palvelurakenteen uudistaminen ja palvelujen kustannustehokkuuden lisääminen peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa Riskien kartoittaminen ja sisäisen valvonnan ohjeiden päivittäminen Vuoden 2014 tilinpäätös on ylijäämäinen, talousarvioon verrattuna muutos parempaan on merkittävä vaikkakaan ei riittävä. Kallion menokehitys vuosina on ollut erittäin maltillinen. Vuodesta 2011 vuoteen 2013 Alavieskan maksuosuus on kasvanut yhteensä 5,7 %. Vuoden 2014 osalta saatiin palautusta n euroa, joka on kunnan talouden kannalta merkittävä. Odotettiin kuntajakoselvityksen etenemistä ja sen perusteella tehtäviä päätöksiä. Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Kokousten lkm Kh:n.asiat Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 149,6 146,7 162,1 +15,4 Tulot Netto 149,6 146,7 162,1 +15,4 Sisäiset erät 7,0 9,4 10,1 +0,7 Hallintopalvelut Hallintopalvelut hoitavat keskitetysti kunnan toimistopalvelut. Palkanlaskenta, kirjanpito, raha- ja maksuliikenne hoidetaan Palvelukeskus Hetan toimesta. Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Henkilöstö (htv) 4,6 4,6 4,6 Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 417,6 409,4 399,3-10,1 33

36 Tulot 12,4 8,1 9,6 +1,5 Netto 405,2 401,3 389,6-11,7 Sisäiset erät -345,8-339,5-338,2-1,3 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjaosto seuraa henkilöstörakenteen ja palkkauksen kehitystä sekä vastaa henkilöstösuunnittelusta. Henkilöstöjaosto toimii neuvottelu-osapuolena palkkaneuvotteluissa ja ratkaisee ne asiat, jotka koskevat henkilöstöhallinnon tehtäväaluetta ja henkilöstön palkkausta. Yhteistoimintaryhmä vastaa yhteistyöstä kunnan ja henkilöstön välillä sekä yhteistoiminnasta työsuojelua koskevissa asioissa. Tavoitteet Toteutuma Henkilöstön työhyvinvoinnin Sairauspoissaolopäivien määrä edistäminen ja sairauspoissaolojen laskenut 8,4 päivään/hlö minimointi henkilöstöjaoston (v ,8 pv/hlö, v ,9 hyväksymän työkyvyn varhaisen pv/hlö) tuen mallin mukaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Henkilöstöjaoston kokoukset Yhteistoimintaryhmän kokoukset Toimintamenot ja - tulot euroina Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 37,0 43,5 44,7 +1,2 Tulot 10,8 11,0 11,2 +0,2 Netto 26,2 32,5 33,4 +0,9 Sisäiset erät 34

37 Henkilöstötilinpäätös Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstö palvelualueittain Hallinto- ja Vakinai set yht. Virkasuhde Työsuhde Työllistetyt Sijaiset Määräaikaiset Kaikki yht elinkeinopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain KVTES - Kunnan johto ja hallinto 7 - Sivistystoimen henkilöstö 3 - Päivähoidon henkilöstö (koulunkäyntiavustajat) 6 - Sosiaalihuollon henkilöstö (koulukuraattori) 1 - Ruokapalveluhenkilöstö 3 - Muu henkilöstö 8 Opetusalan henkilöstö 24 Tekniset 3 Tuntipalkkaiset 2 Yhteensä 57 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne alle 20 v v v v v. yli 60 v. Yhteensä % 1,8% 15,8% 33,3% 33,3% 15,8% 100% Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelualueittain Hallinto- ja elinkeinopalvelut 59,8v Sivistyspalvelut 46,6v Tekniset palvelut 53v Yhteensä 49,4v Vakinaisesta henkilöstöstä miehiä oli 12,3 % ja naisia 87,7 %. 35

38 Vuoden aikana alkaneet uudet eläkkeet Eläkelaji -vanhuuseläke 4 -osa-aikaeläke -muut eläkkeet Osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Koulutuspäivät palvelualueittain Yhteensä Päivää/hlö Hallinto- ja elinkeinopalvelut 5 0,6 Sivistyspalvelut 129 2,8 Tekniset palvelut 7 0,4 Yhteensä Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Sairauspoissaolot päivinä Palvelualue Sairauslomat Muutos ed. vuoteen Hallinto- ja elinkeino-palvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Palkattomat vapaat päivinä Muutos ed. vuoteen Yhteensä Palkattomiin vapaisiin kuuluvat opinto- ja vuorotteluvapaat, hoitovapaat ja muut palkattomat vapaat. 36

39 Palkalliset kuntoutusvapaat Palvelualue Päivää Hallinto- ja elinkeinopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut 11 Yhteensä 11 Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palvelualue Palkat yhteensä Sivukulut yhteensä Henkilöstökustannukset yhteensä Muutos edelliseen vuoteen Hallinto- ja elinkeinopalvelut 262,8 93, Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyspalvelut , Tekniset palvelut 583,1 254, Yhteensä Palvelualue Palkat yhteensä Sivukulut yhteensä Henkilöstökustannukset yhteensä Muutos edelliseen vuoteen Hallinto- ja elinkeinopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Yhteensä

40 Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnan järjestää Ylivieskan kaupunki. Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 0,9 1,4 1,1-0,3 Tulot Netto 0,9 1,4 1,1-0,3 HALLINTOPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 624,9 629,8 630,5 +0,7 Tulot 23,2 23, ,9 Netto 601,7 606,7 605,5-1, Sisäiset erät -335, Poistot 8 Kustannukset

41 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden järjestämisestä vastaa Peruspalvelukunta-yhtymä Kallio. Menoihin sisältyvät myös kunnan järjestämän kutsutaksin kustannukset, löytöeläinhoitolan kustannukset ja eläkemenoperusteiset sosiaali- ja terveystoimen eläkevakuutusmaksut. Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot , , ,2-626,3 Tulot 2,0 Netto , , ,2-626,3 Kustannukset

42 ELINKEINOPALVELUT Elinkeinojen kehittämisen tavoitteena on kunnan elinvoiman lisääminen ja Alavieskassa toimivien yritysten liiketoiminnan edistäminen. Elinkeinopalvelut ostetaan Ylivieskan Seutukuntayhdistys ry:ltä. Elinkeinojen kehittämistyössä pääasiallinen toimija on Alavieskan Kehityskeskus Oy. Tavoitteet Kivihaan ja Ämmänkallion omakotialueiden markkinointi Yrityksille vuokrattavien tilojen mahdollisimman korkean käyttöasteen varmistaminen Omavieskan käytöstä vapautuvien tilojen hyödyntäminen mm. Toteutuma Osallistuttu Rakenna-Sisusta-Asu messuille ja Elovalkiat tapahtumaan sekä mainostettu kunnan tonttitarjontaa lehti-ilmoituksin. Uusi vuokralainen löytyi Junkin tilalle. Alakerta vielä vapaa. Neuvoteltu uusi vuokralainen yhteen huoneeseen. yritysten toimitiloiksi Yritysten markkinoinnin tukeminen Maksettu osa yritysten mainospaikoista Info-Media Toiminnalliset tunnusluvut yritystä=2. Lisäksi tuettu yksittäisiä yrityksiä tapauskohtaisesti. Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Työttömyys % 10,9 8,0 12,1 +4,1 Yritysten lkm Rahoitetut projektit seutukunta kpl josta yritystoiminnan kehittäminen maaseutuyrittäjyyden kehittäminen osaamisen kehittäminen vetovoimaisuuden lisääminen Henkilöstö lkm 0,3 0,3 0,3 40

43 Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 68,2 70,7 69,2-1,5 Tulot 4,8 4,8 4,8 Netto 63,4 65,9 64,4-1,5 Sisäiset erät 2,3 3,6 1,2 Lomituspalvelut Toimintamenot ja - tulot euroina Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 4,7 4,6 4,5-0,1 Tulot Netto 4,7 4,6 4,5-0,1 Sisäiset erät 1,0 1,1 1,0-0,1 Maaseutupalvelut Maaseutuelinkeinopalvelujen tavoitteena on kouluttaa ja neuvoa yrittäjiä maaseudun investointeihin, sukupolvenvaihdoksiin, vapaaehtoisiin tilusjärjestelyihin ja muihin maaseutuyrittäjyyden kehittämishankkeisiin, turkistuotannon kehittämiseen, Leader- ja kylähankkeisiin sekä toteuttaa tehokkaasti ja taloudellisesti lakisääteinen maatalousyrittäjien tukihakemuksien käsittely ja maksatus. Tavoitteet Toteutuma Voimavarojen suuntaaminen entistä selvemmin maaseudun kehittämiseen Masva-hankkeen kautta. Kehittämishankkeiden hyödyntäminen perusmaatalouskytkentäisten yritysten säilymisen turvaamiseksi. Tukiverkoston rakentaminen yhteistyössä rahoittajan, neuvontajärjestön ym sidosryhmien kanssa. Masva-hanke jatkoi toimintaa uuden hankevetäjän toimesta Maaseutuyrittäjiä on ohjattu hakeutumaan mukaan kehittämishankkeisiin Tukiverkoston rakentamiseen on valmisteilla kehittämishanke. 41

44 Toiminnalliset tunnusluvut Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Tilojen lkm Sukupolvenvaihdokset kpl Käsitellyt Euhakemukset ,6 4,5 4,8 +0,3 Peltoalaa viljelyksessä ha Rahoitetut Leaderhankkeet kpl Henkilöstö lkm Toimintamenot ja - tulot euroina Tp 2013 Ta 2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 94,9 90,3 80,8-9,5 Tulot Netto 94,9 90,3 80,8-9,5 Sisäiset erät ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT YHTEENSÄ Toimintamenot ja - tulot euroa Tp 2013 Ta2014 Tot 2014 Poikkeama Menot 167,8 165,6 154,5-11,1 Tulot 4,8 4,8 4,8 Netto 163,0 160,8 149,7-11, ,0 Sisäiset erät 3,2 4,7 2,2-2,5 Kustannukset ,0 42