Merikarvian kunta Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Työ nro LIITE 1 Merikarvian kunta Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty , ja ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu Merikarvian keskustaajaman pohjoispuolelle Mankanevan, Korpi-Matin, Merikarviantien (st 270), Rantatien (yt 6600), Trolssin ja Riispyyn väliin jäävälle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 2860 hehtaaria, pituus noin 8 km ja leveys noin 3 km. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 1

2 Suunnittelualueen eteläosassa on joitakin asuin- ja vapaa-ajanrakennuksia sekä soranottopaikka ja käytöstä poistettu kaatopaikka. Muilta osin alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Alueen pinnanmuodoille ovat ominaisia matalat moreenimäet ja näiden väliin jäävät soistuneet painanteet. Vuosina tehtyjen eliöstö- ja biotooppiselvitysten mukaan suunnittelualueella on joitakin paikallisesti arvokkaita luontokohteita (korvet, nevat) sekä erityisesti suojeltavien lajien elinympäristöjä (liito-orava). Suunnittelussa on huomioitava lisäksi alueen länsipuolelle sijoittuvat merikotkien lisääntymispaikat. Lähin Natura-alue on suunnittelualueen koillisosaan rajautuva Mankaneva (FI ). Suunnittelualueen itäosassa on kaksi vuoden 2010 inventoinnissa löytynyttä toistaiseksi rekisteröimätöntä kiinteää muinaisjäännöstä: historiallisen ajan tervahauta (Hevostori 1) ja ajoittamaton maarakenne (Hevostori 2). Samalla alueella sijainnut kolmas muinaisjäännös (Ylikylä/Hevostori, mj.rek.no ) on ilmeisesti tuhoutunut. Lähin valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö on noin 500 metriä suunnittelualueesta länteen sijaitseva Trolssin kylä kiviaitoineen. 1.1 Korpi-Matin tuulivoimapuistohanke Hankkeen tavoitteena on toteuttaa alueelle noin 30 tuulivoimalaitosta käsittävä tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat TuuliWatti Oy, EPV Tuulivoima Oy ja Suomen Hyötytuuli Oy. Tuulivoimapuisto koostuu varsinaisten voimaloiden lisäksi tarvittavasta sähköasemasta sekä sähkönsiirto- ja huoltotieverkostoista. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan koko on noin 40x60 metriä. Voimaloiden napakorkeus on noin metriä ja voimaloiden välinen etäisyys toisistaan noin 500 metriä. Sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan maakaapeleilla. Sähköasema liitetään alueelliseen sähköverkkoon 110 kv:n sähkölinjalla (ilmajohto). Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) laati Ramboll Finland Oy ja ympäristövaikutusten arviointiselostus valmistui kesäkuussa Hankkeen YVA-menettely päättyi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antamaan yhteysviranomaisen lausuntoon. 110 kv:n voimajohtoa koskeva ympäristöselvitys valmistui (Ylikylä tuulipuisto 110 kv voimajohto, FCG Consulting Group). Voimajohdon suunnittelua on jatkettu selvityksen ja siitä saatujen viranomaislausuntojen mukaisesti valitun vaihtoehdon pohjalta. 2. Tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja mahdollistaa tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen. Yleiskaavan käytöstä tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :ssä. Yleisiä osayleiskaavan sisällölle asetettavia tavoitteita ovat alueen yleispiirteinen maankäytön ohjaaminen ja rakentamisen periaatteiden määrittely sekä arvokkaiden luonnon- ja kulttuuriympäristöjen säilymisen turvaaminen. Suunnittelun yhteydessä pyritään varmistamaan, että kaavassa osoitetuista toiminnoista ei aiheudu suunnittelualueen luonnonympäristöön, eläimistöön ja linnustoon, ympäröivän alueen asukkaisiin, alueella harjoitettavaan maa- ja metsätalouteen tai muihin elinkeinoihin kohdistuvia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on myös, ettei kaavassa osoitettava maankäyttö aseta merkittäviä rajoitteita suunnittelualueen lähiympäristön nykyiselle ja tulevalle käytölle ja kehittämiselle. 2

3 Yleiskaavan käyttöä tuulivoimarakentamisessa koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan Muutoksen myötä voidaan tietyin edellytyksin suunnitella tuulivoima-alueita siten, että rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää suoraan yleiskaavan nojalla. Yleiskaavaan tulee ottaa tätä koskeva määräys. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon myös maakuntakaavan ohjausvaikutus: tuulivoimarakentamista suoraan ohjaavassa yleiskaavassa osoitettu ratkaisu ei saa olla maakuntakaavan vastainen. 3. Suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Suunnittelualuetta koskevat mm. seuraavat edellä mainittuihin aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuurija luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. 3

4 3.2 Kaavoitus Maakuntakaava Satakunnan 1. maakuntakaava Satakunnan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Satakunnan 1. maakuntakaavan ja se vahvistettiin Maakuntakaavassa suurin osa suunnittelualueesta on nk. valkoista aluetta, jonka pääkäyttötarkoitusta ei ole kaavassa osoitettu. Suunnittelualueen koillisosaan sijoittuu osia Mankanevan Natura 2000-verkostoon kuuluvasta luonnonsuojelualueesta (SL ja viivamerkintä). Kakkurinnevan länsipuolelle sijoittuva lehto on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä kulttuuri-, maisema-, luonto- ja muita ympäristöarvoja (MY). SL-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöön mahdollisesti vaikuttavista merkittävistä suunnitelmista ja hankkeista tai ennen vallitsevia olosuhteita merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä tulee luonnonsuojelusta vastaavalle alueelliselle ympäristöviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa toteuttaa sellaisia toimenpiteitä tai hankkeita, jotka voivat oleellisesti vaarantaa tai heikentää alueen suojeluarvoja. Alueella voidaan kuitenkin valtion luonnonsuojeluviranomaisen niin salliessa toteuttaa alueen suojeluarvojen säilyttämiseksi ja palauttamiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä. MY-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot. Suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu itä-länsisuuntainen moottorikelkkareitin yhteystarve. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueella on turvattava moottorikelkkareitin toteuttamismahdollisuus. Mankanevan eteläpuolelle on osoitettu kaksi kiinteää muinaisjäännöstä (kohdemerkintä sm, Ylikylä/Hevostori ja Ylikylä/Mankaneva). Sm-merkintään liittyvän suojelumääräyksen mukaan muinaismuistoalueiden ja kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon niiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristöihin. Kaikista aluetta koskevista suunnitelmista tulee Museovirastolle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelualueen länsiosa kuuluu luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeeseen (mv-3), johon kohdistuu luontomatkailun, luonnon virkistyskäytön, ulkoilu- ym. reitistöjen sekä luonnonsuojelun kehittämis- ja yhteensovittamistarpeita. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan vyöhykkeen sisällä toteutettavassa alueidenkäytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota matkailuelinkeinojen ja virkistyspalveluiden kehittämiseen. Suunnittelussa on otettava huomioon toteutettavien toimenpiteiden yhteensovittaminen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvoihin sekä olemassa oleviin elinkeinoihin ja asutukseen. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja vyöhykkeen vetovoimaisuutta kehitettäessä tulee ottaa huomioon vyöhykkeen erityisominaisuudet ja niiden ominaispiirteiden säilyttäminen. Etelässä osa suunnittelualueesta rajoittuu maakuntakaavan mukaiseen teollisuus- ja varastotoimintojen alueeseen (T). Suunnittelumääräyksen mukaan T- alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen sekä huolehtia, että teollisuustuotannosta tai muusta toiminnasta viereisten alueiden ympäristölle ja asutukselle sekä mahdollisille pohjavesialueille aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset estetään. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevat Trolssin ja Riispyyn kylät on osoitettu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi (kh1). Suunnittelumääräyksen mukaan kh-1- alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että ediste- 4

5 tään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Merikarvian Rantatie on osoitettu yhdystieksi/kokoojakaduksi ja historialliseksi tieksi (yt-ht), jonka alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rantatien suuntaisina on osoitettu ulkoilureitin yhteystarve ja yhdysvesijohto. Ote Satakunnan 1. maakuntakaavasta Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 Tuulivoimatuotantoalueita käsittelevä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Vaihemaakuntakaavan vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Vaihemaakuntakaavan 1 suunnittelun lähtökohtana ovat olleet mm. Satakunnan ilmasto- ja energiastrategiat, Suomen Tuuliatlas, sekä toukokuussa 2011 julkaistu ja vuonna 2012 Mannertuulialueet Satakunnassa selvitys. Selvitykseen valittujen alueiden soveltuvuutta tuulivoiman tuotantoon arvioitiin mm. suojaetäisyyksien, teknistaloudellisen tarkastelun, maastotarkastelun ja soveltuvuusanalyysien kautta. Selvityksen mukaan Korpi-Matin osayleiskaavan suunnittelualue soveltuu tuulivoiman tuotantoon ja sen tuulisuusolosuhteet ja tuottoodotukset ovat erittäin hyvät. 5

6 Vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksessa osayleiskaavan suunnittelualueelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue (nro 4 Korpimatti, kaavamerkintä tv-1), uusi sähköasema (en-z) sekä uusi voimajohto (z). Tv-1-merkinnällä osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotannon alueiksi. Merkintään sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, loma-asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön, luontoon sekä pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Aluetta suunniteltaessa tulee turvata puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa erityisesti huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet. En-z- merkinnällä osoitetaan vähintään 110 kv:n sähköverkkoon kuuluvat uudet sähköasemat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Uusi voimajohto- merkinnällä osoitetaan uudet, vähintään 110 kv:n voimalinjat. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan maankäytön suunnittelulla on turvattava voimalinjan toteuttamismahdollisuus. Sähkönsiirtoverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä alueidenkäytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot. Ote Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksesta Koko kaava-aluetta koskevien yleisten suunnittelumääräysten mukaan tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunnitellessa tulee huolehtia riittävästä etäisyydestä ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin, kansainvälisesti ja valtakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen 6

7 tärkeisiin alueisiin sekä virkistysalueisiin. Tuulivoimatuotannon alueiden tai yksittäisten tuulivoimaloiden suunnittelussa tulee varmistaa riittävät melu-, valo- ja välkevaikutusten suojaetäisyydet vakituiseen ja loma-asutukseen. Tuulivoimatuotannon alueita tai yksittäisiä tuulivoimaloita suunniteltaessa on otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti maisemaan ja linnustoon sekä ehkäistävä merkittävien haitallisten vaikutusten syntyminen. Suunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää tuulivoimatuotannon linnustoon kohdistuviin yhteisvaikutuksiin Selkämeren rannikkovyöhykkeellä, lähinnä valtatien 8 länsipuolella Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Etelässä suunnittelualue rajautuu hyväksytyn Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavan mukaiseen maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen (M) ja teollisuusalueeseen (T). Kaavamääräysten mukaan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä hajaasutuksen muodostaminen. Rakentaminen tulee sovittaa ympäröivään rakennuskantaan, maastoon sekä reunavyöhykkeisiin. Ote Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavasta Suunnittelualueen länsipuolella on voimassa Merikarvian rantayleiskaava, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Kunnassa on myös vireillä Korpi- Matin alueen itäpuolelle sijoittuvan Korvennevan alueen osayleiskaava, useita rantayleiskaavan muutoksia sekä uuden rantaosayleiskaavan laatiminen. Rantayleiskaavassa alle 500 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta on osoitettu maa- ja metsätalousaluetta (M) ja kyläkeskusten aluetta (AT) sekä muutamia asuinpientalojen alueita (AP), joilla sijaitsee suojeltavia rakennuksia (/S1, /S2). 7

8 Ote Merikarvian rantayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Merikarvian keskustaajamassa. 3.3 Selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä kootaan olemassa oleva yhdyskuntarakennetta ja väestöä, luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä, liikenneverkkoa, vesi- ja energiahuoltoa, maaperä- ja pintavesiolosuhteita sekä mahdollisia ympäristöhäiriöitä koskeva tieto. 8

9 Osayleiskaavan suunnittelussa hyödynnetään tuulivoimahanketta koskevan YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä, joita ovat mm. eliöstö- ja biotooppiselvitykset, meluselvitys sekä näkyvyys- ja varjostusanalyysit. Näiden lisäksi alueella on tehty erillinen arkeologinen selvitys ja linnustoselvitys (merikotkaseuranta). Muita osayleiskaavan laatimisen yhteydessä hyödynnettäviä aiempia selvityksiä ovat mm. seuraavat maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset: Mannertuulialueet Satakunnassa (Satakuntaliitto 2011) Tuulivoimala-alueet Satakunnassa (Satakuntaliitto 2005) Melutasoltaan hiljaiset alueet (Satakuntaliitto 2006) Satakunnan viher- ja virkistysverkkoselvitys (Satakuntaliitto 2006) Energiahuolto (Satakuntaliitto 2007) Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt (Satakuntaliitto 2007) Matkailualueet Satakunnan maakuntakaavassa (Satakuntaliitto 2007) Satakunnan aluerakenne (Satakuntaliitto 2008) Hiljaisuuden keitaat Satakunnassa- raportissa (Suomen ympäristö- sarjan julkaisu SY691, 2004). 3.4 Päätökset Kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta (63 ). Kunnanhallitus on käsitellyt suunnittelualuetta koskevan kaavoitussopimusluonnoksen ja hyväksynyt Ramboll Finland Oy:n kaavan laatijaksi (170 ). Samassa yhteydessä osayleiskaavoitettava alue päätettiin osoittaa suunnittelutarvealueeksi kaavan laatimisen ajaksi. 4. Vaikutusten arviointi Osayleiskaavaa valmisteltaessa arvioidaan siinä osoitettavien aluevarausten ja muiden toimintojen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset rakennettuun ympäristöön (yhdyskuntarakenteeseen, taajamakuvaan, palveluihin, liikenteen järjestämiseen, tekniseen huoltoon ja kulttuuriperintöön), luontoon ja luonnonympäristöön (maisemaan, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöön, ilmaan ja ilmastoon), talouteen (työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, kunnallistalouteen, energiatalouteen), terveellisyyteen ja turvallisuuteen (liikenneturvallisuuteen, ihmisten elinoloihin ja terveyteen, ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin), sekä väestöön ja sosiaalisiin oloihin (sosiaaliseen ympäristöön, väestön määrään, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin). 9

10 5. Vuorovaikutuksen järjestäminen ja kaavan laatimisen vaiheet 5.1 Osalliset Osallisia ovat mm. kunnan ao. hallintokunnat (mm. tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta) suunnittelualueella sijaitsevien ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät, viranomaiset, mm. o o o o o o Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakuntaliitto Satakunnan museo Museovirasto Finavia Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta alueella toimivat energia- vesihuolto- ja tietoliikenneyritykset, alueella toimivat yhdistykset, muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 5.2 Kaavoituksesta tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen julkisesta nähtäville asettamisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä paikallislehdessä. Lisäksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on lähetettävä kirjallinen ilmoitus sellaiselle kaavoitettavaan alueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa (MRA 19 ). 5.3 Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa kootaan suunnittelun käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin mm. suunnittelun lähtökohtia, hankkeen aikataulua ja luonnosta osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi. Viranomaisneuvottelun pohjalta tarkennettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä välisenä aikana ja sitä esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suunnitelmasta suullista tai kirjallista palautetta. Lisäksi OAS lähetettiin tiedoksi keskeisille viranomaisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa suunnittelutyön aikana, jolloin se asetetaan uudestaan nähtäville yhdessä luonnos- ja ehdotusvaiheen asiakirjojen kanssa. 5.4 Valmistelu- ja luonnosvaihe Koottujen lähtötietojen, aloitusvaiheessa saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta laadittiin alustava osayleiskaavaluonnos. Alustavaa luonnosta muokattiin edelleen kunnan ja viranomaisten kanssa käytävien työneuvotteluiden sekä eri asiantuntijoiden kommenttikierrosten kautta sellaiseksi, 10

11 että lopputuloksena syntynyt varsinainen kaavaluonnos vastaisi mahdollisimman hyvin eri osallisryhmien ja viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita. Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville asetettavaksi väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti, ja kaavaluonnoksesta pyydettiin tarvittavat viranomaislausunnot. Kaavaluonnos ja YVAselostus esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa Luonnosta koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin ja alustavaa kaavan ehdotusvaiheen aineistoa koskeva viranomaistyöneuvottelu Kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen on laadittu tarvittavat vastineet, jotka käsiteltiin kunnassa kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen yhteydessä. 5.5 Ehdotusvaihe Suunnitelma tarkistettiin luonnosvaiheessa saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana ja viranomaisneuvottelussa saatu palaute sekä vastineluonnokset käsiteltiin kunnanhallituksessa Palautteen perusteella tehtävistä muutoksista aiheutuvien vaikutusten katsottiin edellyttävän kaavaehdotuksen uutta nähtävillepanoa. Suunnitelma tarkistettiin kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti 2. osayleiskaavaehdotukseksi, jonka Merikarvian kunnanhallitus hyväksyy julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisilla on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia ja viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. 2. osayleiskaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Merikarvian kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. 5.6 Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy Merikarvian valtuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 6. Aikataulu Ajankohta Tapahtuma 2010 Perusselvitysten käynnistäminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman huhtikuu-kesäkuu laatiminen, yleisölle tiedottaminen 2011 Selvitysten ja hankesuunnitelman tarkentaminen, alustavan kaavaluonnoksen laatiminen 2012 Varsinaisen kaavaluonnoksen laatiminen tammikuu-kesäkuu kesäkuu-elokuu elokuu syyskuu-joulukuu Kaavaluonnos nähtävillä Yleisötilaisuus Palautteen käsittely, viranomaisneuvottelu 11

12 Ajankohta Tapahtuma 2013 Selvitysten ja hankesuunnitelman tarkentaminen, kaavaehdotuksen tammikuu-lokakuu laatiminen loka-joulukuu 1. kaavaehdotus nähtävillä 2014 tammikuu-kesäkuu kesäkuu - elokuu syyskuu lokakuu - joulukuu Palautteen käsittely, viranomaisneuvottelu, 2. kaavaehdotuksen laatiminen 2. kaavaehdotus nähtävillä Palautteen käsittely, mahdolliset tarkistukset asiakirjoihin Kaavan hyväksymiskäsittelyt ja lainvoimaisuus 7. Yhteystiedot Merikarvian kunta Kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen puh jorma.huuhtanen@merikarvia.fi Kunnanjohtaja Pentti Ala-Luopa puh pentti.ala-luopa@merikarvia.fi Ramboll Finland Oy Projektipäällikkö Matti Kautto matti.kautto@ramboll.fi Arkkitehti Marjut Ahponen marjut.ahponen@ramboll.fi Ympäristötutkija Kirsi Lehtinen kirsi.lehtinen@ramboll.fi 12