Sisällysluettelo: RAUTALAMPI 1 Pohjois-Konneveden rantaosayleiskaava ja Etelä-Konneveden rantaosayleiskaava (osa) muutos Kaavaselostus

Transkriptio

1 RAUTALAMPI 1 Sisällysluettelo: 1. PERUSTIEDOT ALUEEN SIJAINTI SUUNNITTELUTILANNE...5 Maakuntakaava (Seutukaava)...5 Yleiskaava...6 Ranta-asemakaavat MAANOMISTUS NYKYINEN MAANKÄYTTÖ KOKONAISRAKENNE ASUTUS LIIKENNE VESIHUOLTO SUOJELU LUONNONYMPÄRISTÖ KASVILLISUUS JA KASVISTO LINNUSTO JA ELÄIMISTÖ LUONNONMAISEMA YHTEENVETO KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET ESIHISTORIALLISET KOHTEET KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET KULTTUURIMAISEMA TAVOITTEET YLEISTAVOITTEET JA SUUNNITTELU PERIAATTEET PAIKALLISET TAVOITTEET VIRKISTYSKÄYTTÖ ELINKEINOT, PALVELUT LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI RAKENTAMINEN MITOITUSPERUSTEET MITOITUSNORMIT RAKENNUSOIKEUDEN LASKENTAPERIAATTEET KAAVA-ALUEEN MITOITUSVYÖHYKKEET...21 Yleistä...21 Mitoitusvyöhykkeet RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT YLEISTÄ ALUEVARAUSTEN PÄÄPERUSTELUT Rantarakentaminen Matkailu, virkistys ja vapaa-aika Luonnon-, kulttuuriympäristön ja pohjavesien suojelu Tieliikenneyhteydet Maa- ja metsätalousalueet TOTEUTTAMINEN OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET RAKENNUSLUPAKÄSITTELY OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA...32

2 RAUTALAMPI OHJEET RANTARAKENNUSPAIKKOJEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYLLE JA JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISELLE VAIKUTUSTEN ARVIOINTI YLEISTÄ VAIKUTUKSET NATURA-ALUEESEEN Yleiskuva Suojeltavat Natura luonnonarvot Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin sekä luonto- ja lintudirektiivilajeihin VAIKUTUKSET LUONTOON Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Vaikutukset maisemaan VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset viihtyvyyteen Taloudelliset vaikutukset SUUNNITTELUVAIHEET...41

3 RAUTALAMPI 3 KONNEVEDEN, RAUTALAMMIN JA VESANNON KUNNAT POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA JA ETELÄ- KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN (OSA) RAUTALAMMIN KUNNASSA Nyt käsillä oleva asiakirja käsittää Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kuntien yhteistyöhankkeena käynnistämän rantaosayleiskaavan. Rantaosayleiskaavan ytimen muodostaa Pohjois-Konnevesijärvi. Vesannon osalta kaavoitetaan Pohjois-Konneveden rantojen lisäksi seuraavat järvet ja lammet: Iso- ja Pieni-Kukertaja, Kaleton, Ala- ja Ylä-Tulilampi, Köyrtynlampi ja Oinaslampi Kurjenjärvi, Iso-Kurkinen ja Pieni-Kurjenjärvi Päijännelampi, Rajalampi, Väkipalonlampi ja Petru Limalampi ja Palkkilampi Sarpajärvi ja Ristijärvi (Vesannon osalta) Humalavuoren Ylä-, Keski- ja Alalampi Kansalampi ja Kulmalampi Mertajärvi, Viitajärvi, Iso-Löytänä ja Ylä-Asinjärvi Jokilampi ja Lehmilampi Iso-Ahveninen ja Purontauslampi Hintikansalmen Paskolammit ja Talaslampi sekä Toivionlampi, Karttulampi ja Karttujärvi. Kaavalla muutetaan Eteläisen Konneveden rantaosayleiskaavaa Rautalammen kunnan alueella Pakarilansalossa Hintikan tilan osalta 421 7:21 osalta. Tilalla on rantaa sekä Etelä- että Pohjois-Konnevedellä. Suunnittelutyöstä Suunnittelukeskus Oy:ssä ovat vastaavat diplomi-insinööri Timo Leskinen ja maanmittausinsinööri (amk) Janne Nulpponen. Erillisen luonto- ja maisemaselvityksen on laatinut Reima Välivaara.

4 RAUTALAMPI 4 1. PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Pohjois-Konneveden sekä Vesannon kunnan luoteisosan järvien lampien ranta-alueet. Kaavahanke laaditaan Konneveden, Rautalammen ja Vesannon kuntien yhteistyöhankkeena. Pohjois-Konnevesi kuuluu Rautalammin reitin vesistöalueeseen. Pohjois- Konneveden pinta-ala on 66 km² ja sen keskisyvyys on 7.5 metriä. Se on kirkasvetinen ja karu reittijärvi, jonka veden laatu on hyvä. Alueen sijainti ja rajaus on merkitty oheiseen karttaan. Suunnittelualueen sijainti.

5 RAUTALAMPI Suunnittelutilanne Maakuntakaava (Seutukaava) Rautalammin kunnan alueella on voimassa vahvistettu Sisä-Savon seutukaava. Ote Sisä-Savon seutukaavasta Rautalammin osalta.

6 RAUTALAMPI 6 Seutukaavassa suunnittelualueelle osoitetut aluevaraukset ovat: Retkeily- ja ulkoilualue (VR) 461 Kiesimäntaipale. Vesiretkeilyn tukikohta-alue. Suunnittelumääräys: alueen käyttöä suunniteltaessa on osoitettava ulkoilu- ja rakentamisalueet sekä annettava ohjeet yksityiskohtaisesta maankäytöstä ja maisemanhoidosta. Rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia. Uiton toimipaikka (LU) 922 Kiesimän käsittelyalueet. Muinaismuistokohde (SM) 584 Karhuniemen kiviröykkiö. Pohjavesialue (pv) 658 Säynätharju. Äänekoski-Suonenjoki Kantatie 69 Pakarilan-Kerkonkosken 16085, Koipilahden ja Kiesimän yhdystiet Pohjois-Konneveden laiva- ja venereitit Ulkoilureitti Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia yleiskaavoja. Suunnittelualue rajautuu Vesantojärven-Sonkarin-Kiesimän ja Etelä-Konneveden rantaosayleiskaava-alueisiin. Rautalammin Pakarilansalossa sijaitsevan tila Hintikka 408 7:21 käsitellään tässä kaavassa kokonaan, joten sen osalta Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavaan tehdään muutos. Ranta-asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassaolevia rantakaavoja (nyk. rantaasemakaava). 1.3 Maanomistus Kaava-alueen rannat ovat lähes kokonaan yksityisessä omistuksessa.

7 RAUTALAMPI 7 2. NYKYINEN MAANKÄYTTÖ 2.1 Kokonaisrakenne Suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Avoimia peltoalueita on paikoin Koipiniemessä Koskelonlahdessa sekä Hintikassa. Ranta-alueille on muutamia lomarakentamisen tihentymiä, mutta myös rakentamattomia ranta-alueita suunnittelualueelta löytyy. Konnevesijärven rantaviivatiedot ilmenevät oheisesta taulukosta. Rantaviivaa (km) VESANTO 65 KONNEVESI 22 RAUTALAMPI 35 YHTEENSÄ Asutus Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Konnevedellä Istunmäen kylä, Rautalammilla Kiesimän kylä sekä Vesannolla kirkonkylä, Ahveninen, Kuuslahti ja Närhilä. Yleiskaava-alueella on maatilojen talouskeskuksia tai ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja 200 m rantavyöhykkeellä Konnevedellä n. 30 kpl, Rautalammilla n. 25 kpl ja Vesannolla n. 100 kpl. Vapaa-ajanasuntoja suunnittelualueella on Konnevedellä n. 60 kpl, Rautalammilla n. 65 kpl ja Vesannolla n. 200 kpl. Vesannon vapaa-ajanasunnoista n. 30 sijaitsee pienten järvien ja lampien rannoilla. 2.3 Liikenne Pohjois-Konnevesijärvi on hyvien tieyhteyksien varrella. Kaava-alueella ja sen tuntumassa kulkevat seuraavat yleiset tiet: Kantatie 69 Äänekoski-Suonenjoki Seututiet 659 Istunmäki-Muikunlahti ja 551Vesanto-Kuopio Yhdystiet Pohjainvesi, Oinaskylä, Pakarila- Kerkonkoski, Koipilahti ja Kiesimä.

8 RAUTALAMPI 8 Pohjois-Konnevedellä on koko järven kattavat merkityt venereitit ja alueella sijaitsevat Neiturin ja Kiesimän kanavat. 2.4 Vesihuolto Suunnittelualueella on verraten laaja haja-asutusalueen vesihuoltoverkko. Vesijohtoverkko kattaa Rautalammin kunnan puoleiset rannat Koipiniemeen saakka. Runkoverkko on esitetty selostuksen liitekartassa. 2.5 Suojelu Suunnittelualueella ei Rautalammin kunnan osalta ole seutukaavallisia tai suojeluohjelmien mukaisia suojeluvarauksia. Etelä-Konneveden vesialue on Natura-alueella. Alue ei ole kaava-alueella.

9 RAUTALAMPI 9 3. LUONNONYMPÄRISTÖ Suunnittelualueelle on tehty erillinen luonto- ja maisemainventointi kesinä 1999 ja Inventoinnin on laatinut Reima Välivaara. Luonto- ja maisemaselvityksestä on tehty erillinen raportti, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti alueen luonnonolot sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kasvit, eläimet ja alueet. Seuraavassa esitellään suunnittelualueen alueen merkittävimmät kasvi- ja eläinhavainnot sekä merkittävimmät luonto- ja maisemakohteet. 3.1 Kasvillisuus ja kasvisto Selvitysalueelta ei löydetty yhtään valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltua kasvilajia. Pohjois-Konnevesijärven ja Vesannon kaavahankkeessa mukana olevien järvien ja lampien alueella kasvavista lajeista on kuitenkin neljä luokiteltu uusimman uhanalaisluokituksen mukaan alueellisesti uhanalaiseksi. Näistä yksikään ei kasva Rautalammin kunnan puoleisella kaava-alueella. Luonto- ja maisemaselvitysalueella kasvaa monia lajeja, joita voidaan pitää harvinaisina, joko paikallisesti uhanalaisina tai alueellisesti silmälläpidettävinä. Harvinaiseen lajistoon kuuluvia lajeja löytyi kaikkiaan 18, joista Konneveden kunnan puoleisella suunnittelualueella kasvavat: Korpialvejuuri Lehmus Nurmikaunokki Suomenlumme P-K:n Rastinpään rantakorpi Kiesimän lehto P-K:n Rastinpään rantaniitty P-K:n Levälahti Kasvistoltaan ja kasvillisuudeltaan merkittävimmät suunnittelualueen alueet ovat: 1. HONKASAARI, Rautalampi Arvot: maisema, kalliokasvillisuus 2. LYHINLAHDEN KORPI, Rautalampi Arvot: kasvillisuus 3. HIETAKANNAS, Rautalampi Arvot: maisema, kasvillisuus, linnusto 7. KIESIMÄN LEHTO, Rautalampi Arvot: kasvisto, kasvillisuus 10. KOSKELONNIEMI, Rautalampi Arvot: kasvillisuus, kulttuurihistoria, maisema Numerointi liittyy luonto- ja maisemaselvityksen kohdenumerointiin.

10 RAUTALAMPI Linnusto ja eläimistö Selvitysalueen linnustollisesti arvokkaimpia alueita ovat Rautalammin kunnan osalta Pohjois-Konneveden pikkusaaret ja luodot. Myös muutamalla Pohjois- Konneveden lievästi rehevöityneellä lahdella on linnustollista merkitystä. Inventoinnissa arvokkaiksi todetut linnustoalueet ovat: 3. HIETAKANNAS, Rautalampi Arvot: maisema, kasvillisuus, linnusto 5. PAKARILANSELÄN POHJOISOSAN SAARISTO, Rautalampi Arvot: linnusto, maisema 12. KANNONVARJONEN, Rautalampi Arvot: linnusto, maisema Numerointi liittyy luonto- ja maisemaselvityksen kohdenumerointiin. Selvitysalueelta tavatuista eläimistä vain harvat ovat uhanalaisarvioinnin mukaan Suomessa valtakunnallisesti uhanalaisia. Linnuista uhanalaisimpana voidaan pitää selkälokkia, joka on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi. Laji pesii Pohjois-Konneveden pienillä puustoisilla saarilla ja muutamilla luodoilla pääasiassa yksittäisparein. Valtakunnallisesti silmälläpidettäviksi lintulajeiksi on alueen lintulajeista luokiteltu kalasääski, ruisrääkkä, sinisuohaukka, käki, teeri ja metso. Rantarakentamisella on vaikutusta näistä linnuista lähinnä kalasääsken pesimärauhaan. Kalasääski on kaava-alueella melko harvalukuinen. Pohjois-Konneveden eteläosassa, Pakarilanselän pikkusaarilla on kolme pesäpuuta, joita asustaa kaksi paria. Koskelonsaaret.

11 RAUTALAMPI Luonnonmaisema Maisemallisesti merkittävimmät alueet ovat Pohjois-Konneveden suurten selkävesien alueet eli Rautalammin kunnan osalta Pakarilanselän alue ja Koskelonniemen alue saarineen. Selvitysalueen merkittävimmät luonnonmaisemakohteet ovat: 1. HONKASAARI, Rautalampi Arvot: maisema, kalliokasvillisuus 3. HIETAKANNAS, Rautalampi Arvot: maisema, kasvillisuus, linnusto 5. PAKARILANSELÄN POHJOISOSAN SAARISTO, Rautalampi Arvot: linnusto, maisema 10. KOSKELONNIEMI, Rautalampi Arvot: kasvillisuus, kult.historia, maisema 12. KANNONVARJONEN, Rautalampi Arvot: linnusto, maisema Numerointi liittyy luonto- ja maisemaselvityksen kohdenumerointiin. 3.4 Yhteenveto Suunnittelualueen luonnon merkittävimmät alueet ovat Rautalammin kunnan osalta Pakarilanselän ja Koskelonniemen alueet saarineen. Näillä alueilla on niin linnuston, maiseman kuin kasvillisuudenkin puolesta arvokkaita yksittäisiä kohteita ja lisäksi ne muodostavat ehjät kokonaisuudet. Honkasaaren kalliorantaa.

12 RAUTALAMPI 12 Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi useita inventoinnissa merkittäväksi arvioituja pienempialaisia arvokohteita, jotka suositellaan huomioitavaksi rakennuspaikkoja sijoitettaessa.

13 RAUTALAMPI KULTTUURIHISTORIAN KANNALTA MERKITTÄVÄT KOHTEET 4.1 Esihistorialliset kohteet Suunnittelualueella on kaikkiaan seitsemän seutukaavaan merkittyä muinaismuistokohdetta. Näistä Rautalammin kunnan alueella sijaitsee Karhuniemen kiviröykkiö (584). Loput 6 muinaismuistokohdetta sijaitsevat Vesannon kunnan alueella. Suunnittelualueelle tehtiin vuoden 2001 aikana muinaismuistoinventoinnin täydennys. Tässä yhteydessä ei suunnittelualueen Rautalammin kunnan puoleiselta osalta löytynyt uusia kohteita. 4.2 Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Suunnittelualueella on kaikkiaan kolme eri inventoinneissa luetteloitua arvokasta rakennuskohdetta. Kaikki kolme kohdetta ovat paikallisesti arvokkaita. Kohteet ovat: Koskelonniemen tilan talouskeskus Vanha sukutilan talouskeskus, jossa alun perin 1800-luvulta peräisin olevat asunrakennus ja eloaitta. Maisemallisia arvoja. Koipiniemen tilan talouskeskus Vanha sukutilan talouskeskus, jossa asuinrakennus, eloaitta, aitta, sauna ja navetta 1900-luvun alusta, säilynyt neliöpiha. Talon salissa toiminut 1920-luvulla väliaikaisesti kansakoulu. Rakennushistoriallisia ja historiallisia arvoja. Pieniniemen tilan talouskeskus ja 1900-lukujen vaihteen aitta, asuinrakennus, verkkomökki ja tuulimylly. Tyypillistä rakennusajan tyyliä, rakennushistoriallisia arvoja. 4.3 Kulttuurimaisema Suunnittelualueen rannat ovat suurelta osin puustoista metsämaata. Vain muutamassa kohdassa suunnittelualuetta ulottuvat laajemmat peltoalueet rantaan saakka. Rautalammin kunnan osalta alueen merkittävin kulttuurimaisemakohde on Hintikan tilan ympäristö. Alueella on paikallisesti merkittäviä kulttuurimaisemallisia ja/tai perinnemaisemallisia arvoja.

14 RAUTALAMPI 14 Pohjois-Konneveden eteläpäässä Rautalammin kunnan Lyhinsalmen ja Pakarilanselän väliin jäävän Hintikan talon ympäristössä on hienosti säilynyttä perinnebiotooppia. Pakarilanselän puoleiselle ranta-alueelle peltojen ympärille jää hienoja koivua ja haapaa kasvavia hakamaita. Osalla alueesta kasvaa isoja koivuja ja maastossa on kivikasoja. Talon eteläpuolella on laidunmetsää, jossa kasvaa pikkuryhminä raitoja ja pihlajaa. Lisäksi Lyhinsalmen rannalla olevalla niityllä kasvaa harvinaista nurmikaunokkia, joskin niitty on umpeenkasvamassa. Ainakin osa alueesta on lammaslaitumena. Hintikan tila Pakarinlanselältä päin kuvattuna.

15 RAUTALAMPI TAVOITTEET 5.1 Yleistavoitteet ja suunnittelu periaatteet Konneveden, Rautalammin ja Vesannon kunnilla on tavoitteena laatia Pohjois- Konnevesijärvelle sekä Vesannon kunnan luoteisosan pienille vesialueille maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava rakennus- ja poikkeuslupien, matkailun ja elinkeinojen kehittämisen, ympäristön- ja maisemanhoidon perustaksi. Rantaosayleiskaavan tavoitteena on turvata maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakentamisalueiden mitoituksessa. Rakennusoikeudet tulee osoittaa siten, että maiseman ja luonnon puolesta arvokkaat rannat voidaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina ja luonnonympäristölle aiheutunut haitta on mahdollisimman vähäinen. Rakennuspaikat pyritään ensisijaisesti osoittamaan mannerrannoille ja suurille saarille. Tavoitteeseen pyritään myös tarpeellisilla kaavamääräyksillä. Kaavan tulee tukea kylien kehittämistä sekä kehittää ja turvata maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Kaavassa pyritään esittämään rannalle sijoittuvan vapaa-ajanasumisen lisäksi ympärivuotiseen asuinrakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet. Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Maatilamatkailu- ja muita matkailuyrittäjiä pyritään tukemaan lomakylämäisillä aluevarauksilla. Kalastuksen, metsästyksen ja yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioimaan osoittamalla tarpeelliset leiriytymis- ja rantautumispaikat, veneiden lasku- ja nostopaikat. Kaavassa osoitetaan myös paikallisten asukkaiden tarvitsemat venevalkamat ja uimarannat. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa (seutukaavoissa) annetut maankäyttötavoitteet tulee osayleiskaavassa ottaa huomioon. Kaava on laadittava tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien, paikallisten kylätoimikuntien, kalastuskuntien ja muiden vastaavien yhdistysten sekä viranomaisten kanssa. Kaavan tulee selkeyttää ja yksinkertaistaa rakennuslupaprosessia. Osayleiskaavan mukaiselle rakentamiselle voidaan pääsääntöisesti myöntää rakennuslupa suoraan kaavan perusteella. Ranta-asemakaavan laatiminen tai alueellisen poikkeusluvan hakeminen on tarpeen vain lomakylämäisillä (RM) alueilla, missä taaja-asutuskynnys ylittyy.

16 RAUTALAMPI 16 Kaavassa tutkitaan rantarakentamiseen osoitettavien alueiden rajat yleispiirteittäin ja rantarakennuspaikkojen määrä tilakohtaisesti. Yksittäisten uusien rakennusten sijainti osoitetaan ohjeellisena. Lopullinen sijoitus täsmentyy rakennuslupamenettelyn yhteydessä hakijan ja rakennustarkastajan neuvottelun pohjalta. Kaavassa suunnitellaan pääsääntöisesti ranta-alueiden maankäyttöä. Maisemallisesti ja toiminnallisesti rantavyöhykkeestä erillään olevalla maa- ja metsätalousalueella säilyy haja-asutusluonteinen oikeus loma-asutusta ja ympärivuotista asutusta varten. Tällaisen alueen etäisyyden rannasta ja loma-asutuksesta tulee olla noin 200 metriä. 5.2 Paikalliset tavoitteet Suunnittelualueen maanomistajille on lähetetty kysely. Kyselyssä on tiedusteltu maanomistajien kantaa mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, omien mahdollisten uusien rakennuspaikkojen määrään ja sijoitteluun sekä yhteisten alueiden kuten venevalkamien ja uimarantojen sijoitteluun. Omille rannoille sijoitettavien uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa maanomistajat esittivät pääosin varsin maltillisia paikkamääriä. Yleisestikin esille noussut trendi halusta muuttaa loma-asunto vakituisiksi asunnoiksi näkyi maanomistajien vastauksissa myös Pohjois-Konneveden alueella. Virkistysalueiden sijoittamisesta kaavaan huomautettiin seuraavien alueiden osalta: Rautalammin Koivusaari ja Palosaari retkeilyalueiksi Rautalammin Koskelonlahden pudotuspaikka venevalkamaksi Rautalammin Kiesimän kanavan suulle rantautumispaikka 5.3 Virkistyskäyttö Kalastuksen, metsästyksen ja yleisen virkistyskäytön tarpeet huomioidaan osoittamalla tarpeelliset virkistysalueet sekä leiriytymis- ja rantautumispaikat, veneiden lasku- ja nostopaikat. Kaavassa osoitetaan myös paikallisten asukkaiden tarvitsemat venevalkamat ja uimarannat. 5.4 Elinkeinot, palvelut Kaavan tulee tukea nykyisen asujaimiston kehittämistä sekä kehittää ja turvata maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista ei kaavalla tulla rajoittamaan.

17 RAUTALAMPI 17 Kaavalla pyritään edistämään ja tukemaan ympäristön- ja maisemanhoidon tavoitteita. Maatilamatkailu- ja muita matkailuyrittäjiä pyritään tukemaan lomakylämäisillä aluevarauksilla. Alueella kulkevat kelkkailu-, retkeily- tms. reitit osoitetaan kaavassa niihin liittyvine palvelupisteiden aluevarauksineen. 5.5 Liikenne ja infrastruktuuri Rantarakennuspaikkoja sijoitettaessa huomioidaan olemassa olevat sähkölinjat, vesijohtoverkko, tiestö ja muu infrastruktuuri, jotta kaavan toteuttaminen vaatisi mahdollisimman vähän uuden rakentamista. Sijoittelussa vältetään alueita, jonne tien tekeminen edellyttää suuria leikkauksia tai massansiirtoja. Rakennuspaikat pyritään ensisijaisesti osoittamaan mannerrannoille. 5.6 Rakentaminen Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata rantavyöhykkeen rakentamista. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu voidaan turvata tulee tilojen rantarakennusoikeus laskea yksiselitteisen ja ymmärrettävän periaatteen mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä ei voi olla seutukaavavarauksista ja luonnonoloista johtuen kaikilla ranta-alueilla yhtä suuri. Lopullisesta rakennusoikeuden laskentaperiaatteesta kunnanvaltuusto tekee päätöksen lähtökohtatilanteen, luonto- ja maisemaselvityksen ja tavoiteasettelun perusteella. Itse rakentamisen ja jäteveden käsittelyn ohjaaminen rakennuspaikalla tapahtuu rakennusjärjestyksen ja ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Suunnittelualueen eri maaperätyyppien vaihteleva soveltuvuus jätevesien käsittelyyn pyritään huomioimaan rantarakennuspaikkojen sijoittelulla ja jätevesien käsittely ohjaavilla kaavamääräyksillä. Rakennusoikeuteen vaikuttavia seikkoja ovat mm: - Palveluiden saatavuus - Infrastruktuurin läheisyys - Yleiset virkistyskäyttötarpeet - Maisemalliset arvot - Rantojen rakennettavuus(suot, jyrkänteet, kivikot) - Luonnonolot - Uhanalaisten eläimien ja harvinaisten kasvien suotuisan suojelullisen tason säilyminen - Vesilain säädökset - Metsä- tai kasvillisuustyyppien kulutuskestävyys - Maatilamatkailuun ja lomakylätoimintaan tarkoitettujen alueiden rakennusoikeus määritellään tapauskohtaisesti

18 RAUTALAMPI 18 - Rakennusjärjestys - Vesistön sietokyky Rakennusoikeuden määrän tulee vaihdella alueittain tai vyöhykkeittäin luonnonolosuhteiden, alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden ym. edellä mainittujen seikkojen perusteella. Ympärivuotiseen rakentamiseen parhaiten soveltuvat ranta-alueet selvitetään ja osoitetaan kaavassa. Ympärivuotisen asutuksen sijoitteluun vaikuttavat mm. infrastruktuuri, palveluiden saatavuus, rantojen rakennettavuus sekä maisemalliset arvot.

19 RAUTALAMPI MITOITUSPERUSTEET 6.1 Mitoitusnormit Loma-asuntojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään pääsääntöisesti "loma-asuntojen lukumäärä/muunnettu rantakilometri". Alle 20 ha saarilla mitoitus voi perustua myös "maapinta-alaan /loma-asunto". Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään tavallisesti mannerrannoilla kerrointa välillä 6-3 loma-as./muun. rantakilometri ja alle 20 ha:n saarilla ja lammilla kerrointa 1 loma-as/noin 3 ha:a kohden seuraavan taulukon mukaisesti: pinta-ala (ha) rak.oik. (l-as) Alle 1 ha:n saarilla ja alle 3 ha:n lammilla ei ole rakennusoikeutta, paitsi mikäli maanomistajilla ei ole muita rakentamiskelpoisia alueita. Maisematekijöiden ja luonnonsuhteiden vaikutus mitoitukseen arvioidaan kunkin saaren ja lammen osalta erikseen ja ne saattavat pienentää laskennallista rakentamistehokkuutta. Mikäli saarilla ja lammilla on useampia rannanomistajia, jaetaan rakennusoikeus tilojen kesken rantaviivan pituuden suhteessa. Mitoitusperuste vaihtelee alueittain tai vyöhykkeittäin kunkin alueen kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden perusteella. Myös maisemalliset seikat huomioidaan mitoitusvyöhykkeitä määriteltäessä. Lopullisesta mitoituksesta ja mitoitusvyöhykkeistä tekee kunnanvaltuusto päätöksen kerättyjen selvitysten perusteella. 6.2 Rakennusoikeuden laskentaperiaatteet Rakennusoikeuden laskemisessa käytetään seuraavia periaatteita: Muunnettu rantaviiva Rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän kehittämän laskentamallin mukaan. Laskentamallilla pyritään ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Ajatuksena on laskea kunkin tilan rannanmuotojen mukainen todellinen rantarakentamiseen soveltuva rantaviivan pituus oheisten kerrointen mukaisesti.

20 RAUTALAMPI 20 Kantatilaperiaate Tilasta erotetut rantarakennustontit, tilan alueelle myönnetyt rantarakennusten rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Mikäli kantatila on käyttänyt rakennusoikeutta yli alueen suurimman mitoitusnormin ennen vuotta 1969, otetaan tämä huomattava rakennusoikeuden aikaisempi käyttö huomioon tilan rakennusoikeutta määritettäessä. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä rantarakennuspaikkojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle.

21 RAUTALAMPI 21 Kohtuullisuusperiaate Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta soveltuu erityisen hyvin tai huonosti rakentamiseen tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää. Vesijättömaa Vesijätön rakennusoikeus kuuluu pääsääntöisesti taustamaan omistajalle lukuun ottamatta alueita, joiden vesijättömaalle on jo rakennettu tai alue on erityisen laaja ja rakennuskelpoinen. 6.3 Kaava-alueen mitoitusvyöhykkeet Yleistä Kaava-alueen rannoille on määritetty mitoitusvyöhykkeet, jotta voidaan laskea tilojen laskennallinen rakennusoikeus tasapuolisesti sekä määrittää luonteeltaan ja luonnonoloiltaan samanlaisille ranta-alueille yhtä suuri rakennusoikeus. Rannat on jaettu mitoitusvyöhykkeisiin rakennettavuuden, luonnonarvojen, kulutuskestävyyden sekä tiestön ja muun rakennetun infrastruktuurin läheisyyden perusteella. Samanarvoisilla rannoilla käytetään samaa mitoitusnormia eli samanlaisilla rannoilla eri puolilla kaava-aluetta on sama rakennusoikeus. Mitoitusperusteiden mukaisesti kaava-alueen mitoitusnormit vaihtelevat kuuden ja kolmen rakennuspaikan välillä muunnetulle rantaviivakilometrille. Saarissa ja pienillä lammilla käytetään ns. pinta-alanormia. Mitoitusvyöhykkeet Pohjois-Konneveden rannat on jaettu kolmeen mitoitusluokkaan. Rautalammin kunnan osalta ovat kaikki kolme mitoitusluokkaa käytössä. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty koko suunnittelualueen mitoitusvyöhykejako. Mitoitusalueet on esitetty erillisellä liitekartalla.

22 RAUTALAMPI 22 VYÖHYKE KUVAUS Rantarakentamisvyöhyke (rantarakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet) Alueisiin ei kohdistu ollenkaan tai kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Alueet sijoittuvat kyläalueiden ja palveluiden läheisyyteen, mikä tukee kylien kehittymistä. Lisäksi alueilla on jo rantarakentamista. Haja-asutusvyöhyke (normaalit rantaalueet) Alueisiin kohdistuu pienialaisia luonnon- ja maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan pääsääntöisesti välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Luonto- ja maisemavyöhyke (merkittävimmät luonto- ja maisemakohteet) Alueisiin kohdistuu laaja-alaisia luonto- ja maisema-arvoja. Rakentamista joudutaan osoittamaan siten, että sen sijoittamista arvokkaille maisemakohteille ei voida täysin välttää. Mitoitusalueet Pohjois-Konneveden rantaosayleiskaavassa. MAISEMA- EKOLOGINEN KA- PASITEETTI Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti hyviä. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti hyviä tai kohtalaisia. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet vaihtelevat hyvästä heikkoon. RAKENNETTA- VUUS Alueet ovat rakennettavuudeltaan hyviä ja infrastruktuuri on pääsääntöisesti kunnossa. Rakennettavuus alueilla on pääsääntöisesti hyvä tai kohtalainen. Rakennettavuus alueilla vaihtelee hyvästä heikkoon. MITOITUS- NORMI 6 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri 5 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri 4-3 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviivakilometri ALUEET Pakarilansalon Timosenkäki- Majaniemi sekä Koipiniemi- Selänpää Muut kuin ylä- ja alapuolella luetellut alueet Koskelonlahti- Koskelinniemi sekä Pakarilanselän saaret ja Honkasaari

23 RAUTALAMPI RANTAOSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 7.1 Yleistä Suunnittelun tavoitteena on ollut luonnon kannalta arvokkaimpien rantojen säilyttäminen rakentamattomina maanomistajien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu huomioon ottaen. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla on rakennusoikeuksia pystytty siirtämään ja keskittämään niin, että rakennuspaikat sijoittuvat maisemaekologisesti kestäville alueille. Kaavaratkaisu on esitetty tunnusluvuin seuraavassa taulukossa: Todellista rantaviivaa Muunnettua rantaviivaa 35 km 28 km Käytetty rantarakennusoikeus (A, AM, RA) 90 kpl Uudet omarantaiset rakennuspaikat (A, RA, ARA) 78 kpl Kaikkiaan sijoitettu omarantaista rantarakentamista 168 kpl Matkailupalveluiden alueista sijoitettu Sisämaan rakennuspaikkoja sijoitettu Rakennettua rantaviivaa Vapaata rantaviivaa Rakennuspaikkoja/todellinen rantaviiva Rakennuspaikkoja/muunnettu rantaviiva Rantaviivaa/rakennuspaikka keskimäärin 3 kpl 3 kpl 14 km 21 km 4.8 rakp/km 5.9 rakp/km 80 m 7.2 Aluevarausten pääperustelut Rantarakentaminen Rakennuspaikoista ja rakentamista ranta-alueille annetaan yksityiskohtaisia määräyksiä kunnan rakennusjärjestyksessä. Kaavassa määritellään rakennuspaikkojen rakentamisen kattoarvot. Muutoin kaavassa on sovellettu rakennusjärjestyksen muutoksen määräyksiä. Mikäli tämän yleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla tai rantasaunojen rakennuspaikoilla on aiemmassa rakennusluvassa, poikkeusluvassa tai vahvistetussa ranta-asemakaavassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja

24 RAUTALAMPI 24 rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, on nämä ehdot huomioitava uusia rakennuslupia myönnettäessä. Lisäksi alle 2000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Alle 2000 m²:n kokoisilla rakennuspaikoilla on rajoituksia rakentamisen suhteen koska, Maankäyttö- ja rakennuslain :ssä määrätään rakennuspaikan minimikooksi 2000 m²:ä. A Asuinalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Rantavyöhykkeellä olevaa kiinteää asutusta on osoitettu A-aluevarauksella. Alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asutukseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa rakennusjärjestyksen mukaisesti olla enintään 250 km². Asuinrakennuspaikan pinta-ala olla vähintään 5000 m²:ä ja rakennusten etäisyyden rantaviivasta vähintään 40 metriä. Tästä etäisyydestä poiketen maksimissaan 20 m² kokoisen saunan saa rakentaa kuitenkin 10 metrin päähän rannasta. Vesihuolto ja jätevesien käsittely on tarkoitettu hoidettavaksi pääsääntöisesti rakennuspaikkakohtaisesti. Jätevesien käsittelytavaksi suositellaan ensisijaisesti maaperään imeyttämällä tai pienpuhdistamoratkaisua. Jätevesien käsittelytapa tulee ennen kaikkea olla rakennuspaikan ominaisuuksiin soveltuva. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää jätevesien käsittelysuunnitelma. Rakennettaessa on huomioitava ettei estetä tai vaikuteta alueella olevien väylämerkkien käyttöä tai ylläpitoa. Kaikkiaan asuinrakennuspaikkoja on merkitty kaavaan 19 kpl. Näistä kaksi on uutta rakennuspaikkaa. Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan A-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman ranta-asemakaavan laadintaa.

25 RAUTALAMPI 25 AM Maatilantalouskeskusten alue. Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½kerroksista asuinrakennusta sekä rantasaunan. Suunnittelualueen rantavyöhykkeen toiminnassa olevien maatilojen talouskeskukset on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Merkinnällä tuetaan toiminnan jatkamista sekä mahdollistetaan sukupolvenvaihdokset sallimalla kahden asuinrakennuksen rakentaminen tilakeskuksen alueelle. Kaava-alueella on rantavyöhykkeellä kuusi maatilantalouskeskusta. RA Loma-asuntoalue. Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m². Alle 1 ha:n kokoisissa saarissa sijaitsevilla rakennuspaikoilla saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 80 k-m² Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Perinteinen loma-asutus on pyritty keskittämään useamman loma-asunnon ryhmiin mahdollisuuksien mukaan olemassa oleviin rantarakennuspaikkoihin liittyen. Loma-asunnot on voitu sijoittaa niin, että riittäviä rakentamisesta vapaita rantaosuuksia on voitu jättää. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla rakennusjärjestyksen mukaisesti enintään 160 k-m². Rautalammin kunnan rakennusjärjestyksen mukaan tulee lomarakennuspaikan rakennusten etäisyyden rantaviivasta vähintään 25 metriä. Tästä etäisyydestä poiketen rakennusalaltaan (=kuisti mukaan luettuna) alle 20 m²:n suuruisen saunan saa rakentaa lähemmäksi rantaviivaa, kuitenkin vähintään 10 metrin päähän rantaviivasta. Kaavakarttaan on merkitty loma-asuntojen sallittu enimmäismäärä sekä suositeltava loma-asunnon sijaintipaikka. Lopullinen sijoitus täsmentyy kaavamääräykset huomioon ottaen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Lomarakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena.

26 RAUTALAMPI 26 Vesihuolto ja jätevesien käsittely on tarkoitettu hoidettavaksi pääsääntöisesti rakennuspaikkakohtaisesti. Jätevesien käsittelytavaksi suositellaan ensisijaisesti maaperään imeyttämällä tai pienpuhdistamoratkaisua. Jätevesien käsittelytapa tulee ennen kaikkea olla rakennuspaikan ominaisuuksiin soveltuva. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää jätevesien käsittelysuunnitelma. Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan RA-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman ranta-asemakaavan laadintaa. Jo rakennettuja lomarakennuspaikkoja on merkitty kaavaan 55 kpl ja uusia lomarakennuspaikkoja 53 kpl. ARA Rantarakennusalue. Yleiskaavassa osoitettujen uusien sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen soveltuvuus rakentamiseen on tilakohtaisesti selvitetty. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti, eli asuinrakennuspaikalla se on 250 k-m² ja lomarakennuspaikalla 160 k-m². Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. Kaavaan on osoitettu Pakarilansalon alueelle rantarakennusalueen korttelialueita. Alueelle voidaan rakentaa joko ympärivuotiseen tai lomakäyttöön tarkoitettuja rakennuspaikkoja. ARA-merkinnän käyttämistä alueiden rakennuspaikoilla perustellaan hyvillä kulkuyhteyksillä, rakennettavuudella, alueiden pysyvän asutuksen määrän kasvattamisella sekä lähikylien palveluiden läheisyydellä. Kaavakarttaan on merkitty rakennuspaikkojen sallittu enimmäismäärä sekä suositeltava päärakennuksen sijaintipaikka. Lopullinen päärakennuksen käyttötarkoitus sekä rakennuksien sijoittuminen ratkeaa vasta rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Vesihuolto alueilla on tarkoitettu hoidettavaksi kunnan haja-asutusalueen vesihuollon yleissuunnitelman mukaisesti osuuskuntatoimintoisin vesijohtoverkoin tai kiinteistökohtaisesti. Alueiden rakennuspaikkoja ei tulla liittämään keskitettyyn jätehuoltoverkkoon vaan jätevesien käsittely on tarkoitettu hoidettavaksi pääsääntöisesti rakennuspaikkakohtaisesti tai paikallisesti yhteistyössä. Jätevesien käsittelytavaksi suositellaan ensisijaisesti maaperään imeyttämällä tai pienpuhdistamoratkaisua. Rakennuspaikkojen jätevesien käsittely voidaan järjestää myös paikallisesti keskittäen esim. korttelikohtaisin imeytyskentin. Jäte-

27 RAUTALAMPI 27 vesien käsittelytapa tulee ennen kaikkea olla rakennuspaikan ominaisuuksiin soveltuva. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää jätevesien käsittelysuunnitelma. Rakennuspaikalle saa päärakennuksen lisäksi rakentaa saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti, eli rakennusjärjestyksen mukaisesti asuinrakennuspaikalla se on 250 k-m² ja lomarakennuspaikalla 160 k-m². Myös rakennuspaikan vähimmäiskoko ja rakennusten rakentamisetäisyys rantaviivasta määräytyy käyttötarkoituksen perusteella. Rakennukset tulee sijoittaa riittävän suojapuuston taakse ja rantakasvillisuus on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Koko kaava-alueelle ARA-rakennuspaikkoja on sijoitettu 35 kpl. Näistä 12 rakennuspaikalla on tällä hetkellä loma/pysyväasunto ja 23 rakennuspaikkaa ovat kokonaan uusia. Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan ARA-alueille voidaan myöntää rakennuslupa ilman ranta-asemakaavan laadintaa Matkailu, virkistys ja vapaa-aika RM Matkailupalvelujen alue. Alueelle voidaan rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen jätevedet tulee käsitellä keskitetysti. Ennen rakennusluvan myöntämistä on alueelle laadittava tarkempi suunnitelma maankäytöstä sekä jätevesien käsittelystä. Suunnittelualueelle on sijoitettu kolme matkailupalvelujen aluetta. Nämä sijaitsevat Koipiniemessä, Kiesimäntaipaleella sekä Pakarilansalon Pönkälahdessa. Pönkälahden RM-alue on sijoitettu kaavaan Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan mukaisesti lukuunottamatta alueen laajentamista pohjoisessa kantatie 69 varteen saakka. Muut kaksi matkailupalvelujen aluetta on kartoitettu kunnan, kaavoittajan ja maanomistajan välisin neuvotteluin. Kaavassa on pyritty edistämään matkailuyritysten sijoittumista alueelle osoittamalla alueet hyvien maantie- ja vesiyhteyksien varrelle. VR Retkeily- ja ulkoilualue. Alue on tarkoitettu retkeilytoimintaan ja sille saa rakentaa retkeilytoimintaan liittyviä rakennuksia ja rakenteita sekä maa- ja metsätalouteen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Seutukaavan mukainen Kiesimäntaipaleen retkeily- ja ulkoilualue on osoitettu kaavassa.

28 RAUTALAMPI 28 VV Uimaranta. Koipiniemessä ja Säkkisalossa sijaitsevat uimaranta-alueet on merkitty kaavaan nykyisen käytön mukaisesti. LV-1 LV-3 Vesiliikennealue, venevalkama. Alue varataan venevalkama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja. Vesiliikennealue, venevalkama. Alue varataan venevalkama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja. Alueelle voi sijoittaa myös yhteiskäyttöön tarkoitetun rantasaunan, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m². Kaavaan on merkitty kaksi venevalkama-aluetta: Lyhinsalmen ja Heintaipaleen alueet. Heintaipaleen venevalkama-alueelle ovat alueen osakkaat rakentaneet rantasaunan, mikä on huomioitu omalla kaavamerkinnällään. LV-2 Vesiliikennealue, veneenlaskupaikka. Alue on tarkoitettu veneiden vesillelaskupaikaksi ja venevalkamaksi. Edellisten venevalkama-alueiden lisäksi kaavaan on merkitty yksi veneiden vesillelaskupaikka: Kiesimänkanavan kupeeseen. Kiesimänkanavan tuntumaan merkittyä aluetta käytetään venevalkama-alueena ja sen se on sijainniltaan oivallinen laskupaikaksi. Reitit Kaava-alueella olevat laivaväylät on merkitty kaavaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Seutukaavan ulkoilureitti on merkitty Pakarilansaloon Luonnon-, kulttuuriympäristön ja pohjavesien suojelu Luonnonsuojelualueet Suunnittelualueen keskeisin linnustoalue, Pakarilanselän saaret, on merkitty kaavaan luonnonsuojelualueeksi. Alueiden suojelun toteutuksesta vastaa alueellinen ympäristökeskus. Saaret ovat:

29 RAUTALAMPI 29 Jänissaari Pieni Jänissaari Palosaari Kuusi-Paljakka Koivusaari Sainsaari Pieni-Kalma sekä Iso-Kalma Selkä-Paljakka Muinaismuistokohteet Suunnittelualueen ainoa muinaismuistokohde, Karhuniemen kiviröykkiö, on merkitty kaavakarttaan omalla merkinnällään. Muinaismuistolain mukaisesti on aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista neuvoteltava Museoviraston kanssa. Rakennussuojelukohteet Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokkaat suunnittelualueen rakennukset tai rakennusryhmät on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Kohteet on lueteltu selostuksen luvussa 4.2. Rakennukset tulisi ympäristöineen säilyttää ja niiden kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee pyrkiä kohteen tai alueen rakentamistapaan mukautuvaan uudisrakentamiseen. Kulttuurimaisema-alueet Hintikan tilan ympäristö on merkitty kaavaan ohjeellisilla kulttuurimaisemamerkinnällä. Alue muodostavaa kulttuurimaisemaltaan arvokkaan kokonaisuuden. Sen säilyttämiseksi on kaavassa annettu suosituksia uudisrakentamisen suhteen. Pohjavesialueet Kaava-alueella osittain sijaitseva Säynätharjun (Koskelonlahden pohjukka) pohjavesialue on merkitty kaavaan ohjeellisella merkinnällä. Alue on ensimmäisen luokan pohjavesialue ts. vedenhankintaa varten tärkeä kohde. Uudisrakentaminen alueilla edellyttää jätevesien käsittelymenetelmille kunnan terveysja ympäristöviranomaisten hyväksynnän. Alueelle ei olla sijoitettu uusia rakennuspaikkoja.

30 RAUTALAMPI Tieliikenneyhteydet Kaavassa on osoitettu tärkeimmät tieyhteydet: kantatie 69 Äänekoski- Suonenjoki ja yhdystiet Pakarila-Kerkonkoski ja Koipilahti. Yleiseen tieverkkoon ei ole suunnitteltu muutoksia. Suunnittelualueen muu tieverkko näkyy pohjakartassa Maa- ja metsätalousalueet M Maa- ja metsätalousalue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttöja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, ARA- ja RA-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. M-alueet ovat normaaleja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluonteiseen rakentamiseen tarkoitettuja alueita. Näillä alueilla rakentaminen voi sijoittua vapaasti rantavyöhykkeen ulkopuolella yleiskaavan periaatteet ja rakennusjärjestyksen säädökset huomioon ottaen. Rantavyöhykkeen taakse sijoittuva rakentaminen voi olla joko kiinteää asutusta tai loma-asutusta. Kaavassa ei ole M-alueiden metsien käsittelyä koskevia määräyksiä. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla luonto- ja/tai maisema-arvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttöja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, ARA- ja RA-alueille. Sellaiset maa- ja metsätalousalueet, joilla on normaalista poikkeavia luontoja/tai maisema-arvoja, mutta eivät ylitä suojelukynnystä, on merkitty kaavaan omalla merkinnällään. Alueet ovat: Honkasaari Pukkisaari Valkamonsaari Koskelonsaaret sekä Kannonvarjosen saari ja luodot

31 RAUTALAMPI 31 8 TOTEUTTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki ( /132) ja asetus ( /895) tulivat voimaan vuoden 2000 alusta. Tässä osayleiskaavassa ja sen toteuttamisessa noudetaan uuden lain (MRL) ja asetuksen (MRA) periaatteita. 8.1 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Kaavahierarkiassa kaavan oikeusvaikutukset ja sitovuus tiukentuvat kaavan vahvistamisen ja tarkentumisen myötä. Rakennustoimintaa ohjaavat oikeudellisen sitovuuden mukaisessa järjestyksessä seuraavat säädökset: 1. Maankäyttö- ja rakennuslain säädökset 2. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen säädökset 3. Asemakaava tai ranta-asemakaava 4. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava (MRL 37 ) 5. Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset 6. Rakennusjärjestys 7. Vahvistettu maakuntakaava (ent. seutukaava) 8. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava (MRL 45 ) 9. Muut suunnitelmat (esim. palstoitussuunnitelmat) Tämä kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavaan merkityille rantarakennuspaikoille voidaan myöntää kaavan perusteella rakennuslupa. Yleiskaavan keskeiset oikeusvaikutukset on esitetty MRL:n 42 ja 43 :ssä: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 44.1 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista (MRL 44.2 ). Yleiskaavaa antaa mitoitusraamit esimerkiksi matkailualueille laadittaville ranta-asemakaavoille. Mm. maanmittaus-, metsä- sekä tie- ja vesiviranomaisten tulee ottaa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan yleiskaava huomioon. Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteuttamista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoi-

32 RAUTALAMPI 32 tuksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Haittaa arvosteltaessa ei ole otettava huomioon omistussuhteissa yleiskaavan vahvistamisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten (MRL 43.1 ). Oikeusvaikutteisen yleiskaavan rakentamista ja vesihuoltoa koskevat kaavamääräykset ohittavat rakennusjärjestyksen, mikäli määräykset ovat ristiriidassa (MRL 14.4 ). Muilta osin rakennusjärjestyksen määräykset ovat voimassa osayleiskaava-alueella. Merkittävää on myös se, että maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella (MRL 32.3 ). Maanomistajille on osoitettu ns. perusrakennusoikeus, eikä lunastamisen edellytyksenä olevaa "huomattavaa haittaa" pitäisi syntyä SL-alueelle sijoittuvia tiloja lukuun ottamatta. 8.2 Rakennuslupakäsittely osayleiskaava-alueella Maankäyttö- ja rakennuslaissa on edelleen säilytetty säädös, joka kieltää rakentamisen rantavyöhykkeelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan tai sen osan perusteena. (MRL 72.1 ). Tässä kaavassa on annettu seuraavat rakentamista koskevat yleismääräykset: Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille (merkityt tontit ja rantasaunanrakennuspaikat) ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Mikäli RA-, ARA- tai A-alueilla olevilla rakennuspaikoilla on aiemmassa rakennus- tai poikkeusluvassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön ja sijoittumisessa rakennuspaikalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikoilla tulee rakennusten ja rannan väliin jättää tai istuttaa riittävä suojapuusto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa. Yleiskaavasuunnittelun eräänä tavoitteena on ollut rakennuslupaprosessin helpottaminen: rakennuslautakunnan/rakennustarkastaja tulisi voida myöntää kaavan mukaiset luvat suoraan ilman nykyisenkaltaista monimutkaista lausuntokierrosta. Suunnittelun pohjaksi on tämän johdosta laadittu tarkat perusselvitykset, joihin aluevaraukset perustuvat. Ympäristönsuojelutavoitteen saavuttamiseksi on rakennuspaikkaryhmiä eräin paikoin keskitetty siinä määrin, että ahtaasti tulkiten ranta-asemakaava- ja taa-

33 RAUTALAMPI 33 ja-asutuskynnyksen voidaan katsoa ylittyvän. Ottaen kuitenkin huomioon mm. rakennusten etäisyys rantaviivasta sekä vesistön laatu ja laajuus tulisi rakennuslupa voida myöntää ilman poikkeuslupaa. Korttelialueiden aluevaraukset osoittavat rakentamisalueen, jolle rakennuspaikan rakennukset tulisi sijoittaa. Lopullinen paikka määritellään maastokatselmuksessa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli rantarakennuspaikan rakennuslupaa haetaan M-alueen rantavyöhykkeelle ilman erityisen päteviä perusteita, tulee hakemus evätä, koska rakentaminen vaikeuttaisi yleiskaavan toteuttamista. Maanomistajalle ei aiheudu huomattavaa haittaa, koska perusrakennusoikeus on osoitettu korttelialueilla. Kunnalle ei näin ollen aiheudu korvausvelvollisuutta. Osayleiskaavasta on mahdollista poiketa poikkeusluvalla tai rantaasemakaavalla, mikäli poikkeaminen ei vaaranna yleiskaavan keskeisiä tavoitteita. 8.3 Ohjeet rantarakennuspaikkojen jätevesien käsittelylle ja jätehuollon järjestämiselle Rantarakennuspaikkojen määrän lisääntyessä ja niiden varustetason parantuessa myös loma-asutus alkaa tulevaisuudessa olla haja-asutukseen verrattava jätevesikuormittaja. Vesihuollon osalta tulee tällöin erityistä huomiota kiinnittää käymälätyypin valintaan ja pesuvesien käsittelyyn. Yleiskaavan yleismääräys tukeutuu terveys- ja ympäristöviranomaisten ja kunnan rakennusjärjestyksessä esitettyihin vaatimuksiin ja ohjeisiin. Valittava käsittelymenetelmä tulee perustua asianmukaiseen maaperäselvitykseen, joka on esitettävä rakennusluvan yhteydessä. Pesuvesien käsittely on riippuvainen rakennuspaikkojen maaperästä ja rakennuspaikalla vallitsevista maaperäolosuhteista. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Etenkin Rantarakennusalueilla (ARA) suositellaan käytettäväksi useamman rakennuspaikan yhteistä jätevesien käsittelytapaa, mutta useamman rakennuspaikan yhteinen jätevesien käsittely on mahdollista lomarakennuspaikkojenkin kesken. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa voimassa olevia kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

34 RAUTALAMPI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9.1 Yleistä Kaava on laadittu Luonto- ja maisemaselvityksen aluerajaukset, Tavoitteet ja mitoitusperusteet sekä maanomistajien toiveet yhteen sovittaen. Kaavan vaikutuksia on arvioitu sen mukaisesti, että kaikki mitoitusperusteiden suomat rakennuspaikat tulevat rakentumaan. Kaavan vaikutukset Etelä- Konneveden Natura-alueseen arvioidaan. Tavoitteita ja erityisesti mitoitusperusteita ja vyöhykkeitä laadittaessa on huomioitu tulevan rakentamisen vaikutuksia. Mitoitusvyöhykkeet on määritetty siten, että tuleva rakentamisen määrä sopeutuu mahdollisimman hyvin olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja luonnon oloihin. Kaavaa laadittaessa on edelleen rakennuspaikkojen sijoittamisella pyritty minimoimaan haitallisia vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön ja ihmisiin. Osa maanomistajista on todennut maanomistajakyselyn vastauksissaan, ettei aio rakentaa tai myydä lainkaan kaavassa osoitettavia rakennuspaikkoja. Onkin erittäin todennäköistä, että kaikki rakennuspaikat, jotka osoitetaan kaavassa, eivät tule rakentumaan. Vaikutukset luontoon tulevat olemaan todellisuudessa vähäisemmät. Myös positiivinen taloudellinen vaikutus tulee todellisuudessa olemaan pienempi kuin, jos kaikki osoitetut rakennuspaikat rakentuisivat. Vaikutusten arvioinnissa eräänlaisena 0-vaihtoehtona voidaan pitää sitä, ettei kaavaa laadita ollenkaan. Tämä ei ole mikään todellinen vaihtoehto, koska maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää rannoille rakennettaessa oikeusvaikutteista kaavaa. Ranta-asutuksen ohjaamisella pelkillä poikkeusluvilla ei koskaan saavuteta yhtä hyvää tulosta kuin kokonaisvaltaisella kaavallisella suunnittelulla. Alueen luonnonarvoja olisi vaikea turvata ilman kokonaisvaltaista luontoja maisemaselvitystä, mikä on osa kaavoitusprosessia. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei myöskään onnistu ilman yhtenäisiä mitoitusperusteita. 9.2 Vaikutukset Natura-alueeseen Yleiskuva Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue (FI ) on otettu Suomen Natura 2000 verkostoon luonto- ja lintudirektiivin mukaisena suojelualueena