Perusteluina oikaisuvaatimukseen on esitetty seuraavaa:

Transkriptio

1 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Oikaisuvaatimus purkamisluvasta , Joensuun kaupunki 5490/ /2015 RAKYMPLK Joensuun kaupungin rakennustarkastaja on päätöksellään :ssä 88 hylän nyt Joensuun kaupungin / tilakeskuksen hakeman Siilaisen ampumaradan kolmen rakennuksen purkamisluvan josta Joensuun tilakeskus on jät tä nyt oikaisuvaatimuksen Perusteluina oikaisuvaatimukseen on esitetty seuraavaa: 1. Rakennukset, joita päätös koskee, sijaitsevat asemakaavassa puis to alu eella eikä niillä ole rakennusoikeutta, joten ne on asemakaavassa tar koi tet tu poistuviksi. 2. Kohteilla on selvitysten mukaan vain paikallista historiallista merkitystä, ei kä rakennusten suojelu ole millään tavalla vireillä. 3. Kaupunkia tulee kohdella purkamislupa-asioissa vastaavasti kuin muitakin ra ken nus ten omistajia. Siilaisen ampumaradan rakennusten purkuluvan hyl kää mi nen, ja siitä aiheutuva huonokuntoisten rakennusten pe rus korjaus, aiheuttaa rakennusten omistajille kohtuuttoman taloudellisen ra situk sen. Kaupungilla ei ole rakennuksille omaa käyttöä. 4. Kohdan 3 asiassa viitataan liitteenä olevaan KuHaO:n päätökseen, ja sen jäl keen tehtyyn myönteiseen purkamislupapäätökseen kiinteistöillä Tämä purkamislupa on ratkaistu toisin, vaikka kohteella on ol lut selvitysten mukaan merkittävämpää historiallista arvoa (seudullinen ar vo Joensuun seudun yleiskaava 2020:n kulttuurihistoriallisessa sel vi tykses sä, Suoranta 2005). Kielteisen purkamisluvan päätöksen lisäselvityksissä todetaan seu raavaa: Paviljonkirakennus on valmistunut 1930 rakennusmestari E. Knuutilan piirus tus ten mukaan. Rakennuttajana oli suojeluskuntapiiri. Rakennuksen seinähirret ovat entisen kruunun jyvämakasiinin (nykyisin Pie lis joen linna) jyvälaarihirret. Alkuperäisen käyttötarkoituksen jälkeen ra ken nus on toiminut asuntoina ja nykyisin se on harrastustilana (bän di tila). Kohdetta ei ole suojeltu missään kaavassa, mutta sitä on arvioitu eri ai koina yleiskaavoituksen taustaselvityksissä (1987, 1995, 2005). Vuonna 1987 to det tiin, että paviljonkirakennus yhdessä rakennuksen vieressä si jait sevan kansalaissodan aikana Joensuussa teloitettujen punaisten muis to merkin kanssa muodostavat suojeltavan kokonaisuuden. Viimeisimmässä arvios sa vuodelta 2005 kohde on arvioitu tarkemmin perustelematta pai kal-

2 li ses ti merkittäväksi. Kaavoitus ei näe estettä purkamisluvan myöntämiselle. Joensuun seudun yleis kaa va 2020 kulttuuriympäristöselvityksessä rakennus on arvotettu pai kal li ses ti merkittäväksi kohteeksi. Museovirasto toteaa lausunnossaan, että purkamislupahakemuksessa pur ka mi sel le ei ole esitetty perusteluja. Paviljonkirakennuksesta on tehty kun to ar vio, joka todentaa paitsi sen, että rakennuksen ylläpidosta on laistet tu, mutta myös sen, että rakennus on korjattavissa. Joensuun ra kennus jär jes tyk sen 14 :ssä todetaan, että rakennusta tulee hoitaa ja pitää kun nos sa eikä sitä saa päästää rapistumaan. Museovirasto esittää, että Joen suun rakennusvalvonta muistuttaisi tilakeskusta ra ken nus jär jes tyksen sisällöstä. Museovirasto tähdentää, että rakennuksen huono kunto ei ole peruste kult tuu ri his to rial li ses ti arvokkaan rakennuksen purkamiselle, eikä voi puol taa purkulupahakemusta. Rakennusten purkaminen myös oleellisesti heikentäisi sitä dialogia ja jänni tet tä, mikä paikalle syntyy Suojeluskuntien rakennuksien sekä pu nais ten hautamuistomerkin ja Elonpirta-muistomerkin välillä. Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistys ry toteaa lau sun nossaan, että leirialueen kokonaisuus on vaikuttava esimerkki siitä va paa ehtoi ses ta maanpuolustus- ja kansalaistoiminnasta jota Suojeluskunta on toteut ta nut. Kielteisen purkamisluvan päätöksen perusteluissa todetaan seuraavaa: Siilaisen ampumaradan rakennusten purkaminen merkitsisi rakennettuun ym pä ris töön sisältyvien perinnearvojen hävittämistä. MRL 139 Pur kamis lu van edellytykset. Alueen tulevaa käyttöä ei ole hakemuksessa tuotu esille. Rakennuksen purkamiselle ei ole esitetty perusteluja. Kuntoarviossa on esitetty, että rakennus on kokonaisuudessaan heik kokun toi nen ja osin sortumisvaarassa. Korjaaminen ei ole järkevää ja kus tannuk set nousisivat uudisrakennuksen tasolle. Rakennuksen kun nos sa pi tämi nen ei ole kuitenkaan omistajalle kohtuutonta. Sovellettavia säännöksiä Maankäyttö- ja rakennuslain 118 :n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin ra kennuk sen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai ra ken nus tai teel li ses ti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella.

3 Mainitun lain 127 :n 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tar koi tettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleis kaavas sa niin määrätään. Mainitun lain 130 :n 1 momentin mukaan rakennusluvan, toimenpideluvan, purka mis lu van ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan ra ken nus val von ta vi ran omainen. Mainitun lain 139 :n 1 momentin mukaan purkamisluvan myöntämisen edel lytyk se nä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perin ne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteut ta mis ta. Mainitun lain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pi det tä vä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympä ris töä. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan jos rakennuksen kun nos sa pi tovel vol li suus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi mää rä tä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Mainitun lain 167 :n 1 momentin mukaan rakennettu ympäristö on pidettävä raken nus lu van mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Joensuun kaupungin rakennusjärjestyksen 14 :n mukaan rakennusta tulee hoitaa eikä sitä saa päästää rapistumaan. Perustelut Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 2002:73 todennut, että pur ka mislu pa jär jes tel män tarkoituksena ei ole ollut uudentyyppisen rakennusten pur kamis ta koskevan lupajärjestelmän luominen vaan sen varmistaminen, että ra kennuk sen suojelua koskeva asia voidaan ratkaista kohtuullisessa ajassa maan käyttö- ja rakennussuojelulain mukaisella suojelupäätöksellä. Purkulupahakemuksen kohteena olevat rakennukset sijaitsevat alueella, jolla on voi mas sa vuonna 1982 voimaantullut asemakaava. Asemakaavaa laadittaessa on ollut voimassa rakennuslaki ( /370). Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voi maan Maankäyttö- ja rakennuslaissa on huomioitu rakennetun ympä ris tön vaaliminen ja siinä on rakennusperintöä suojaavia ohjausjärjestelmiä. Maan käyt tö- ja rakennuslain 54 :ssä, joka koskee asemakaavan si säl tö vaa timuk sia, on määrätty, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaa lia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Maankäyttö- ja ra ken nuslain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. rakennetun ym pä ris tön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisen edistäminen. Maankäyttöja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvi tyk siin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia kos ke vien selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suun nitel man toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset mm. kau pun ki ku vaan, mai se maan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.

4 Kaavoituksen lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee, että voi massa olevassa asemakaavassa kohdetta ei ole huomioitu lainkaan; sille ei ole kaavaan merkitty rakennusalaa eikä rakennusoikeutta. Suojellunkin rakennuksen osalta riittävän huono on voinut muodostaa pe rus teen rakennuksen purkamiselle ( KHO 2009:67 ). Tällöin perusteena on ollut se, et tä rakennus on menettänyt rakennustaiteellisen tai historiallisen suo je lu ar von sa tai se menetettäisiin rakennuksen välttämättömän korjaustyön yh tey des sä. Edellä mainitussa tapauksessa korkein hallinto-oikeus on nimenomaisesti to den nut, että kaavassa suojeltavaksi määrätyn rakennuksen rakennuksen kun nos sa pi tovel vol li suu den laiminlyönnin ei pitäisi voida johtaa suojeluarvojen lo pul li seen menettämiseen ja sitä kautta purkamisluvan edellytysten täyt ty mi seen. Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on tässä tapauksessa arvioida, voiko pur ka mis lu van myöntäminen johtaa rakennettuun ympäristöön liittyvien pe rinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämiseen. Käytettävissä olevien sel vi tysten mukaan rakennuksilla on ainakin paikallista merkitystä. Museoviraston lausun non mukaan purkamisella menetettäisiin se dialogi ja jännite, joka paikalle syn tyy entisen suojeluskuntien rakennusten ja punaisten hautamuistomerkin ja Elon pir ta-muis to mer kin välille. Ennen oikaisuvaatimuksen käsittelyä on tarkoituksenmukaista, että rakennus- ja ym pä ris tö lau ta kun ta tekee katselmuksen, jossa se voi tehdä havaintoja pur kamis lu van kohteena olevista rakennuksista, niiden kunnosta sekä rakennusten, pu nais ten hautamuistomerkin sekä Elonpirta-muistomerkin muodostamasta koko nai suu des ta. Koska rakennus- ja ympäristölautakunnalle kuuluu myös MRL 167 Ym pä ris tönhoi to, on katselmuksen yhteydessä syytä tehdä myös havaintoja siitä, täyttääkö alue toimintansa mukaisen arvokkuuden sekä hyvän kaupunkikuvan ja viih tyi syyden vaatimukset. Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että lautakunta tekee katselmuksen ra ken nus pai kal la osoitteessa Noljakantie 15 ennen seuraavaa kokousta klo 16:00. RAKYMPLK 64 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Rakennus- ja ympäristölautakunta teki tutustumiskäynnin rakennuspaikalla osoit tees sa Noljakantie 15, klo Osanottajaluettelo liitteenä. Purkamisluvan kohteena on kolme rakennusta eli Siilaisen ampumaradan pa viljon ki ra ken nus ja kaksi samassa pihapiirissä olevaa talousrakennusta. Museoviraston lausunnon mukaan paviljonkirakennus on valmistunut 1930 ja se

5 on Joensuun Seudun yleiskaava 2020:n ympäristöselvityksessä arvotettu pai kal lises ti merkittäväksi kohteeksi. Museovirasto on myös todennut lausunnossaan, et tä rakennusten purkaminen heikentäisi oleellisesti sitä dialogia ja jännitettä, mi kä paikalle syntyy Suojeluskuntien rakennuksien ja vuoden 1918 si säl lis so das sa teloitettujen Punaisten hautamuistomerkin ja Elonpirta-muistomerkin välille. Kuntoarvion mukaan paviljonkirakennuksen perustusten kunto on välttävä ja raken nuk sen massiivihirsinen runko on pääosin lujaa puuta. Katon osalta kun to arvios sa on todettu, että katto vuotaa useista kohdin, kattotiilet ovat aivan lopussa ja kantavissa rakenteissa on lahovaurioita. Sisäosat ovat kuntoarvion mukaan alku pe räi set ja ikäänsä nähden hyvässä kunnossa. Korjausarvion laatija on yh teenve to na todennut, että rakennuksen korjaaminen ei ole järkevää ja kor jaus kus tannuk set nousisivat uudisrakennuksen tasolle. Museovirasto on edellä mainitun kuntoarvion pohjalta arvioinut, että rakennus on korjattavissa vaikka sen ylläpidosta onkin laistettu. Alueen asemakaava on vuodelta 1982 eli kaava on laadittu yli kolmekymmentä vuot ta sitten. Voimassa olevassa asemakaavassa purkamisluvan kohteena olevia ra ken nuk sia ei ole huomioitu lainkaan. Purkamislupahakemukseen ei myöskään lii ty selvityksiä purkamisen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja kult tuu ripe rin töön. Myös käsitykset rakennuksiin liittyvistä tapahtumista ja niiden kulttuu ri his to rial li ses ta merkityksestä ovat voineet muuttua siitä, mitä ne olivat voimas sa ole vaa kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on ollut voimassa nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia edel tä vä rakennuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on aikaisempaa lakia enem män kiinnitetty huomiota rakennetun ympäristön vaalimiseen ja siihen liitty vien erityisten arvojen säilyttämiseen. Purkulupahakemuksen kohteena olevat rakennukset sijaitsevat alueella, jolla on voi mas sa vuonna 1982 voimaantullut asemakaava. Asemakaavaa laadittaessa on ollut voimassa rakennuslaki ( /370). Maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan Maankäyttö- ja rakennuslaissa on huomioitu rakennetun ym päris tön vaaliminen ja siinä on rakennusperintöä suojaavia ohjausjärjestelmiä. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä, joka koskee asemakaavan si säl tö vaa timuk sia, on määrätty, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaa lia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Maankäyttö- ja ra ken nuslain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. rakennetun ym pä ris tön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaalimisen edistäminen. Maankäyttöja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvi tyk siin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan vaikutuksia kos ke vien selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suun nitel man toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset mm. kau pun ki ku vaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Rakennussuojelulaissa tarkoitettuja suojelun kohteita ovat rakennukset, ra kennus ryh mät ja rakennetut alueet, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä ra kennus his to rian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen,

6 ra ken nuk sen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ai nutlaa tui suu den tai tyypillisyyden kannalta. Voimassaolevassa kaavassa, kaavaselostuksessa eikä purkulupahakemuksen yhtey des sä ole toimitettu selvitystä tai arviota siitä, mitä olisivat purkamisen vai kutuk set mm. rakennettuun ympäristöön tai kulttuuriperintöön. Museoviraston lausunnon mukaan purkamisella menetettäisiin se dialogi ja jänni te, joka paikalle syntyy entisen suojeluskuntien rakennusten ja punaisten hauta muis to mer kin ja Elonpirta-muistomerkin välille. Purkamisluvan kohteena olevalla ampumaradan paviljonkirakennuksella saattaa olla sellaisia suojeluarvoja, jotka on ennen purkamisluvan myöntämisestä sel vitet tä vä asianmukaisessa menettelyssä, esimerkiksi asemakaavoituksen tai raken nus suo je lu lain mukaisessa menettelyssä. Purkamisluvan epääminen ei ole ha ki jan kannalta kohtuutonta, kun otetaan huomioon, että rakennuksen omis tajal la on maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n perusteella velvoite pitää ra ken nus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää ter veel li syy den, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ym pä ris tö hait taa tai rumenna ympäristöä. Talousrakennusten osalta käytettävissä olevan aineiston perusteella estettä purka mis lu van myöntämiselle ei ole. Valmistelija ja lisätiedot: rakennustarkastaja Jukka Hyttinen Rakennustarkastajan päätösehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää, että Joensuun kaupungin ra ken nustar kas ta jan hylkäävä päätös :ssä 88 Joensuun kaupungin / ti la kes kuksen hakeman Siilaisen ampumaradan kolmen rakennuksen purkamisluvan osalta, joista Joensuun tilakeskus on jättänyt oikaisuvaatimuksen , pidetään voimassa paviljonkirakennuksen osalta ja ta lous ra ken nuk sille myönnetään purkulupa. Päätös: Rakennustarkastaja Jukka Hyttinen muutti esitystään niin, että rakennustarkastajan alkuperäinen :ssä 88 hylätty purkulupapäätös pysytetään voimassa. Lautakunta hyväksyi rakennustarkastajan muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti.