KAIPOLA PONNISTAA. hiljainen kylä. Silti Kaipola elää yhä. Tehdas sykkii elämää ja aution Pitkävuoren pulkkamäet ovat lasten

Transkriptio

1 LAUANTAINA KIINAN KIELEN opetus alkaa LUOVUUS kaipaa irtiottoja, uskovat syksyllä Jyväskylän lukioissa. SIVU 6 juurilleen palanneet Hämäläiset. SIVU 32 RISTO AALTO Hätäkeskuslaitos viilasi ohjeitaan Suomen hätäkeskukset toimivat jo kesän kynnyksellä uusien ohjeiden mukaan. Hätäkeskuspäivystäjiä aletaan kouluttaa uusiin ohjeisiin lähiviikkoina. Suuria muutoksia ei tule, sanoo valmiusjohtaja Tom Silfvast sosiaali- ja terveysministeriöstä. Esimerkiksi aivohalvaus-, myrkytys- ja rintakipupotilaiden ohjeita on muutettu. Hengenahdistuspotilaiden ohjeet sen sijaan säilyvät ennallaan. Ohjeet ovat valtakunnalliset. Paikallisia päivityksiä ohjeisiin ei ole saanut tehdä, mutta Silfvast epäilee, että niitä on kuitenkin tehty. Silfvast sanoo, että muutokset lähinnä seuraavat lääketieteen kehitystä. 13 Keski-Suomi kiinnostaa etelän väkeä Miljardi lisää osakkeenomistajille JÄMSÄN JUHLASIVUT Pörssiyhtiöiden osakkeenomistajille on luvassa tänä keväänä yhteensä noin 8,9 miljardin euron osingot. Viime vuonna summa oli 7,8 miljardia. Lamasta toipuneiden yhtiöiden mahdollisuudet jakaa osinkoja ovat parantuneet. Omistajien tilit jäävät kuitenkin vielä selvästi huippuvuosista 2007 ja 2008, jolloin omistajat saivat yli 12 miljardia euroa. Osakekurssit ovat nousseet Helsingin pörssissä keväästä 2009 lähtien. Balance Consultingin selvityksen mukaan viime vuonna Helsingin pörssin 30 suurimmasta yhtiöstä vain Nokian, Oriola-KD:n, Neste Oilin ja Tiedon markkina-arvot laskivat. Kalleimmillaan vuonna 2000 Nokian markkina-arvo oli 222,9 miljardia euroa. Viime vuoden lopussa yhtiön arvo oli kuihtunut 28,7 miljardiin euroon. Kuluneella viikolla kännykkäjätin olisi voinut ostaa 25 miljardilla eurolla. KAIPOLA PONNISTAA Etelä-Suomen koululaisten hiihtoloma alkoi eilen. Keski-Suomeen on odotettavissa runsaasti lomailjoita. Esimerkiksi Hankasalmen Häkärinteillä ei koskaan aiemmin ole ollut yhtä suurta kysyntää kuin tänä vuonna. Lapin suuret hiihtokeskukset sen sijaan eivät ole täyteen varattuja. Koska lumesta ei ole pulaa koko maassa, moni säästää aikaa ja hermoja ja jää perheen kanssa lomailemaan alemmas Suomeen. TALOUS 26 Jyväskylä 20 Jämsä 18 7 LEHDESSÄ TÄNÄÄN Toiveisiin on vastattu Taru Saatio-Manner ja Piia Seppälä avaavat Sumiaisiin pubin tänään lauantaina. Facebookin perusteella pubille on kysyntää. SIVU 27 Musiikki mukana läpi elämän Jyväskylästä kotoisin oleva fagotisti Emil Fuchs, 22, on yksi kahdeksasta radion sinfoniorkesterin Nuorten solistien konserttiin tänä vuonna valituista muusikoista. Opiskelujen takia Helsinkiin toissa vuonna muuttanut Fuchs on soittanut fagottia 10-vuotiaasta saakka. SIVU 34 SÄÄ, SIVU 4. VERKOSSA KSML.FI/SAA Pitkävuoren idylli kätkee uskomattoman tarinan. Patruuna Juuso Walden tuli ja toteutti haaveensa. Nyt jäljellä on komea historia ja hiljainen kylä. Silti Kaipola elää yhä. Tehdas sykkii elämää ja aution Pitkävuoren pulkkamäet ovat lasten suosiossa. Keskisuomalainen juhlistaa -vuotista taivaltaan myös alueellisilla juhlasivuilla. Ensimmäisenä käymme Jämsässä ja sen lähialueilla PÄÄKIRJOITUKSET 2 LASTEN LÖYTÖRETKIPäivä RiihivuoressA LAUANTAINA KLO TUNNELMA KORKEALLA Vuodet vaihtuvat, Lahtinen pysyy D Teamin Mestis-joukkueessa on totuttu pelaajiston vaihtuvuuteen. Silti joukkueesta löytyy pysyvä ydinryhmä. Esimerkiksi Pirkka Lahtinen on nähnyt läheltä nousun Suomi-sarjan syövereistä Mestiksen huipulle asti. Itse asiassa se oli juuri Lahtisen maali, jolla silloinen D-Kiekko nousi sarjaporrasta ylemmäs. SIVU 36 Viitasaari 19 Helsinki 16 Terveyskeskuslääkärillä usein epäinhimillinen työkuorma Riitta-Liisa Vasunta hakeutui sairaalalääkäriksi. Jyväskylän lukioiden ja ammattiopiston kakkosluokkalaiset tanssivat perinteisiä vanhojen tansseja perjantaina Hipposhallissa. Paikalla oli lähes 400 tanssiparia. Lyseon lukion vauhdikas oma tanssi päättyi näyttävästi. SIVU 12 Keski-Suomen keskussairaalan gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri Riitta-Liisa Vasunta on sitä mieltä, että epäinhimillinen työkuorma ja pakotettu työtahti ovat syitä, joiden vuoksi moni lääkäri karttaa terveyskeskustyötä. Lääkäri on kuin orava: ei astu sirkkeliin vaan pyrkii siitä poispäin itseään sääs- tääkseen. Loppuun palanut lääkäri on menetetty lääkäri potilailleen, perheelleen ja itselleen, Vasunta huomauttaa. Vasunta suunnitteli myös itse terveyskeskuslääkärin uraa, mutta muutti suunnitelmiaan parin vuoden terveyskeskustyön jälkeen ja lähti erikoistumaan sairaalalääkäriksi. JYVÄSKYLÄN SEUTU 6 Ohjelmassa mm: Löytöretkiradat laskettelijoille/lautailijoille Oma Löytöretkirata perheen pienimmille Lastenmaassa pulkkamäki Makkaranpaistoa nuotiopaikalla Klo koko perheen After Ski Ravintola Riihikelossa Löytöretki-buffet tarjolla ravintola Riihikelossa Satuhahmot vierailevat paikalla Tervetuloa viettämään koko perheen talvipäivää Riihivuoreen! Muurame Puh

2 22 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA Kenian kummipoika kouluun Moses-bileet Jämsänkoskella Juuson suuri unelma Tehtaan ympärille kietoutuvassa Kaipolassa on enää yksi kauppa, eikä mäkitornista hyppää kukaan. Ihmiset muuttavat pois. Vilkkaasta teollisuustaajamasta on tullut hiipuva lähiö, vaikka tehdas hyrisee yhä työtä ja elämää. SYDÄN LYÖ Kaipolan tehdas on kuin elävä olento Päijänteen rannassa. Se syö keskisuomalaista kuusikuitua, keräyspaperia ja sahahaketta sekä sylkee ulos paperia muun muassa Keskisuomalaisen tarpeeseen. Olennon uumenissa työskentelee satoja paperimiehiä. Se humisee elämää. Kaipola Pitkäjärvi Kerrostaloja Olkkolantie 500 m Tehtaankatu Koulutie Lokalahti Pitkävuori Pitkävuorentie Tehtaan tyyppitaloja UPM-Kymmene Oy Kaipolan tehdas Päijänne Jämsä 9 5 km Tiirinniemi Jämsänkoski Kaipola Hulkkionlahti GRAFIIKKA: TUIJA TYRVÄINEN Teksti: Pauliina Salminen Kuvat: Risto Aalto Arkistokuvat: Tyyne ja Heikki Mäistin sekä Juhani Lehtolan kotialbumit, Keskisuomalaisen arkisto On talvi Koulupoika Juhani Lehtola palaa koulusta kotiin Levon taloon Kaipolaan. Kotipihassa on monta autoa ja isän työhuoneen ovi on tiukasti kiinni. Yleensä se on aina auki. Kysyin äidiltä, mitä neuvotteluja siellä käydään. Äiti vastasi, että metsäasioita. Se jäi siihen, minua kiinnostivat silloin enemmän muut asiat, Säästöpankin konttorinjohtajan poika kertoo. Sillä kertaa metsäasiat eivät kuitenkaan olleet niitä jokapäiväisiä. Vielä myöhemmin samana vuonna Levon talon entisille maille ryhdyttiin rakentamaan paperitehdasta. Kaipolan tehdas oli ensimmäinen paperitehdashanke sitten sotien. Yhtä aikaa uuden ajan kanssa tuli Juuso Walden takinhelmat hulmuten. Kaipolassa oli entuudestaan alussa vain muutama talo, kourallinen asukkaita, vähän peltoa ja paljon metsää. Alueelle johti pieni tie ja vesireitti. Sitten, yhtäkkiä, tuli jopa 800 rakentajaa. Siinä meni monen paikallisen pää pyörälle. Nuori Lehtola seisoi usein tehtaan aidan takana katselemassa rakennustöitä. Lähdimme olympialaisiin kesällä Muistan, että silloin Kaipolasta oli kaadettu metsää. Tehdas toi verkkaiseen maalaisyhteisöön uudenlaisen tahdin, uusia ihmisiä ja ajatuksia. Lehtola oli toki nähnyt tummaihoisen ihmisen olympialaisissa, mutta Kaipolassa ulkomaalaiset olivat ihme. Kaipolassa ei ollut ennen nähty ulkomaalaisia. Sitten tuli inkkari asentamaan ykköskonetta. Se oli ihan oikea pesunkestävä intiaani, siviilivaatteissa kylläkin. HELMIKUUSSA 2011 Kaipola näyttää uniselta teollisuuskylältä. Raitilla on hiljaista, mutta silloisen rakennustyömaan paikalla tahti on vain kiihtynyt. Tehdas kuhisee elämää. Koneet jyskyttävät paperia. Tehtaan voimalan 115 metriä korkea piippu on maiseman maamerkki. Olkkolanlahden toiselta puolelta katsottuna tehdas näyttää olevan elävä olento. Aina liikkeessä. Se nielee puuta ja kotikeräyspaperia. Koneet suoltavat suuria paperirullia. Valmis paperi lähtee tehtaalta veturin kiskomana. Juuson luotsaama Yhtyneet Paperitehtaat on nykyään kansainvälinen UPM. Enää ei Kaipolassa intiaaneja ihmetellä LUVULLA KAIPOLAA rakennettiin kuumeisesti ja väkeä virtasi. Iso osa paperimiehistä tuli Jämsänkoskelta ja Jämsästä, mutta ammattimiehiä tuli myös Simpeleeltä, Voikkaalta, Valkeakoskelta ja Myllykoskelta. Sieltä tuli myös kolmekymppinen Heikki Mäisti, paperimies jo toisessa polvessa. Hän ja neljä muuta myllykoskelaista saapuivat tehtaalle Paikat olivat haussa, niin minäkin panin hakemuksen. Ja kun tämä oli Yhtyneiden tehdas ja minä olin Myllykoskella, tämä tuntui tutulta. Täällä oli sama Juuso herrana, Mäisti kertoo. Mäistin perhe sai aluksi asunnon Jämsänkosken Roukosta, tehtaan kerrostalosta. Jokainen majoittui siellä, mistä asunto löytyi. Kaikki paikat olivat täynnä paperimiehiä. Väkeä kuljettiin työmaalle aluksi pientä ja huonokuntoista tietä pitkin. Jussi Leiman osti Helsingin kaupungilta liikenteestä poistettuja busseja, mutta ne juuttuivat liejuun, Lehtola kertoo. Vuonna 1953 valmistui rautatie. Miehet tulivat junalla töihin varsinkin teiden routiessa. Junavaunuissa oli kovat penkit ja kamina keskellä. Minäkin kuljin junalla kouluun. Mäistin saapuessa ensimmäinen paperikone oli saatu perille rautatietä pitkin ja sitä ryhdyttiin asentamaan. Kone käynnistyi Ensimmäinen kone teki sanomalehtipaperia. Se oli Yhdysvalloista tullut varastokone: huono kone, eikä siitä hyvää tullutkaan. Työtä oli hirveästi. Alkuunsa, kun koneet lähtivät käyntiin, melkein asuimme tehtaalla, Mäisti kertoo. Lopulta Kaipolan koneet saatiin sellaiselle mallille, että niillä tehtiin ennätyksiä. Kun koko yhtiön tulos oli hyvä, järjestettiin Jämsänkosken Ilveslinnassa tuotantojuhlat. Siellä Tyyne Mäistikin pääsi tanssimaan Juuson kanssa. Samalla maisema muuttui rajusti. TEHTAAN KYLJESSÄ sijaitsevan huoltoaseman ikkunasta näkyy, kuinka tehtaalle virtaa rekkalasteittain keskisuomalaista kuusipuuta. Muutoin hiljainen liikenne vilkastuu aina, kun paperitehtaalla on vuoronvaihto. Paperimiesten arkinen torstai alkaa huoltoasemalta. Yksi jos toinenkin aamuvuorolainen poikkeaa ennen töihinmenoa syö- Martta, Juhani ja Väinö Lehtola seurasivat läheltä sitä, miten entisille kotitilan maille kohosi paperitehdas. Kuva vuodelta Ennen tehdasta Kaipola oli verkkainen ja syrjäinen kyläpahanen, jota hallitsivat metsä ja peltoläntit heinäseipäineen. Juhani Lehtola lienee Kaipolan ainoa alkuasukas. Intiaanikin tuli Kaipolaan vasta Lehtolan jälkeen. Kaipolan erikoinen historia on tallentunut suvun kuvaalbumeihin. Valtava tehdastyömaa työllisti enimmillään 800 rakentajaa luvun alussa rakennettua tehdasta laajennettiin vuonna 1960.

3 LAUANTAINA KESKISUOMALAINEN 23 Pussillinen Päijänteen muikkua Kalastuksen uusi trooli Päijänteellä HILJAINEN IDYLLI Ennen niin suosittuja Kaipolan tyyppitaloja on myyty edullisesti ja pitkään. Nyt suurin osa taloista on jo löytänyt uudet asukkaansa. Monien Orituntien talojen pihoilla leikkii taas pieniä lapsia. Miljöö on kuin satukirjoista. mään Sari Lampisen paistamia lettuja. Tavallisena torstaina paistan lettuja 13 taikinalitrasta, Lampinen kertoo. Tehtaan ylä- ja alamäet näkyvät myös huoltoaseman kahviossa. Lomautusten aikaan lettujakin kului vähemmän. Moni Kaipolan tehtaan pihalla kulkevista miehistä on paperisukua. Kaipolaa rakentaneet ja käynnistäneet isät ja isoisät ovat eläkkeellä. Nyt vuorossa ovat ne pojat, jotka aikanaan leikkivät pihaleikkejä vastarakennettujen kaipolalaistalojen pihoilla. Mäistin aikana paperimiesten työ oli turvatumpaa. Nyt rankkaa vuorotyötä on vaikeuttanut vielä huoli: Aiemmin paperitehtaalla oli varma työpaikka, jos ei vaan itse töppäillyt. Mikään ei ole enää varmaa. Jokilaakson tehtailla on tällä hetkellä 500 työntekijää vähemmän kuin vuonna Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat työllistävät tällä hetkellä henkeä. Enää ei tanssita tuotantojuhlia, tehdas tarjoaa kuitenkin ennätystuloksista kahvit. KUN ENSIMMÄINEN paperikone saatiin käyntiin, oli Kaipolaan valmistunut jo ensimmäinen kerrostalo, Orittu. Isoahon kauppa oli aloittanut toimintansa jo tehtaan rakennusvaiheessa. Se toimi ensin parakissa tehtaan portin kupeessa. Sitten kauppa muutti Lehtolan isän rakennuttamaan Oritun taloon. Talossa oli myös baari, kemikalio, säästöpankki ja matkahuolto. Pihassa oli Teuvo Turkin taksi. Taksille riitti ajoa ja niin riitti myös kotimaisia ja ulkomaisia vieraita. Joka päivä liehui tehtaan edessä jonkun maan lippu ja jonkun maksalle se tuli rankaksi, Lehtola muistaa. Myöhemmin Kaipolassa oli myös terveyskeskus, apteekki, useita kauppoja ja kaksi pankkia. Ei täältä tarvinnut lähteä muualle kuin viinakauppaan Mänttään, Mäisti kertoo. Tehtaan kerrostaloja, Kaipolan Roukkoja, rakennettiin vauhdilla. Rakentajat käyttivät paikkoja nimetessään hyväkseen vanhoja nimiä. Orittu sai nimensä meidän hevoshaasta. Roukkojen takana oleva kenttä oli Ylävainio. Rannassa oli meidän venetalas ja siellä kalastettiin, mutta pian järvi saastui niin, ettei kaloja voinut enää syödä, Lehtola sanoo. Alueelle valmistui myös omakotitaloja, tehtaan tyyppitaloja. Lähes jokaisen talon yläkertaan tehtiin huoneita vuokralaisille. Kaipolaan oli tunkua. Me olimme melkeinpä ensimmäisiä asukkaita Roukoissa. Heti muutimme, kun ne valmistuivat, Heikki ja Tyyne Mäisti kertovat. Ensimmäisestä pienestä asunnosta päästiin pian muuttamaan isompaan, myöhemmin perhe rakensi omakotitalon Paperimiehenpolulle. Juuson unelma eli yhteisössä. Tyyne Mäisti nautti Kaipolassa samanikäisestä seurasta. Myllykoskella kaikki olivat minulle vieraita, mutta kun tulimme tänne, olivat kaikki samanikäisiä, yhtä nuoria. Kun joku tuli muuttokuorman kanssa, kaikki tulivat jelppaamaan ja toivottamaan tervetulleeksi. Kaikki oli yhteistä eikä ketään tarvinnut vierastaa. AIKAISEMMIN NIIN VILKAS Oritun talo näyttää surullisen nykyaikaiselta. Alakerran ikkunoita koristavat pizzerian kyltit, mutta ravintola ei ole enää toiminut aikoihin. Lähikaupan ovi käy harvakseltaan. Pankkiautomaattia ei enää ole, pankeista puhumattakaan. Terveyskeskus on lopetettu, mutta koulua käydään yhä. Kirkko seisoo siinä missä ennenkin. Roukon taloista myydään asuntoja polkuhintaan. Myös tehtaan tyyppitaloja on kaupan, myyntiajat ovat pitkiä. Kiinteistömaailman Tuomas Lahti esittelee 1957 rakennettua omakotitaloa Orituntiellä. Talo on tyypillisen kaipolalainen: yläkerran vuokrahuoneisiin on oma sisäänkäynti. Samalta Orituntieltä on viime vuosina myyty monta taloa. Myyjinä ovat useimmiten perikunnat, alueen ikääntyneet asukkaat vaihtuvat jälleen lapsiperheisiin. Antiikkikauppias Jouko Kreivi on ostanut ja kunnostanut yhden Kaipolan kerrostaloista. Talon alakerrassa on antiikkiliike, johon Kreivi tuo kuolinpesiä Tukholmasta ja myy suomalaisille. Kreivi on Kaipolan uusia asukkaita. Hän on tullut Ruotsista, alunperin satamaravintolan yrittäjäksi. JUUSON YHTEISKUNTA oli hyvin hierarkkinen. Siinä missä paperimiehille tehtiin kerrostaloja, valmistui tehtaan johtajille oma asuinalueensa Päijänteen rantaan. Herrat asuivat Tiirinniemen tiilitaloissa, joissa on jokaisessa ihmetystä herättävät autotallit. Alueelle rakennettiin vieraskerho, uimahalli ja tenniskenttä. Sinne ei paperimiehillä ollut asiaa. Se oli vähän kuin kahden kerroksen väkeä, Lehtola kuvaa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Viimeinen patruuna : Juuso Walden 2Juuso Walfrid Walden syntyi Pietarissa ja kuoli Valkeakoskella. 2Juuso Waldenin isä oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n perustaja Rudolf Walden ja äiti jämsäläinen Anni Hellin Konkola. Waldenin äidinisä oli jämsäläinen valtiopäivämies Severus Konkola. 2Walden aloitti uransa Jämsänkosken tehtaalla. 2Walden toimi Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtajana Walden tunnetaan Jämsässä etunimellään, Juusona. Hän oli vanhanajan patruuna, joka huolehti myös työntekijöidensä vapaa-ajasta ja kaikista elämänalueista. 2Walden avioitui Tellervo Arvolan kanssa Heillä oli viisi lasta. 2Walden asui Valkeakoskella, mutta vieraili usein Kaipolassa. 2Juuson aikana avioituminen tiesi tehtaan naisille useimmiten työuran loppua: naisten paikka oli kotona. 2Walden oli urheilun ystävä ja tuki urheilupaikkojen rakentamista. Heikki Mäisti (vas.) oli käynnistämässä Kaipolan ensimmäistä paperikonetta ja myös vuonna 1960 käyttöön otettua paperikone 4:ää. Seuraavien vuosikymmenten aikana työ muuttui, ensin massaa mätettiin käsin, nyt työ on siistiytynyt kummasti. Heikki ja Tyyne Mäisti tulivat Kaipolaan tutun Juuson perässä. Myllykoski oli siirtynyt vieraalle, mutta Yhtyneet oli tuttu ja turvallinen työnantaja. Antiikkikauppias Jouko Kreivi osti Kaipolasta kerrostalon ja on remontoinut sitä vuosia. Näin yksi vanha talo sai uuden elämän. Kaipolan paperimiesten perheet poseerasivat perhekuvissa Roukkojen upouusilla parvekkeilla. Kaikki tulijat olivat samanikäisiä ja yhteisö tiivis. Tyyne ja Anne Mäisti vuonna 1960.

4 24 KESKISUOMALAINEN LAUANTAINA Voi tätä rallihullua kansaa! Ainakin katsojaa nautiskeli Himoslenkkiä SUURMÄKI JA ALAMÄKI Pitkävuoren hyppyrimäki oli 1960-luvun uusinta uutta, nyt alastulorinne on kasvanut umpeen ja mäki hyppykelvoton. Tornin huipulla tuikkii kuitenkin yhä valo. Juuso yritti luoda inhimillistä kapitalistista yhteiskuntaa. Juhani Lehtola Yksi Jämsän yhteiskoulun opettajista oli suuren talon tytär, jolla oli aina kettupuuhka kaulassa. Hän ei koskaan kutsunut Kaipolan konttoripäällikön poikaa tämän oikealla sukunimellä. Luulen, että se johtui suurtalon mentaliteetista. Hän pelkäsi, että Jämsään rakennettava tehdasyhteiskunta muuttaisi heidän asemaansa. Kesäkuussa 1957 Juhani Lehtola seisoi Tiirinniemen laiturin lähistöllä. Laituriin lipui Jyväskylä-laiva, jonka komentosillalla seisoivat Neuvostoliiton pääministeri Nikolai Bulganin ja pääsihteeri Nikita Hruštšov. Muistan valtavan turvamiesten ja poliisien muurin heidän ympärillään, lähelle ei päässyt. He kävivät Arolan talossa katsomassa miten tehdasmies asuu, Lehtola kertoo. Vieraat saivat syödäkseen syntymättömiä porsaita. Kaipolalaisille jäi elinikäinen muisto. Vuosien mittaan Kaipolan tehtaalla kävi roppakaupalla arvovieraita. Vieraita käytettiin meillä, kun he halusivat nähdä työmiehen asunnon. Kävi monenlaista herraa, vaikka meillä oli ihan vaatimaton koti, Tyyne Mäisti muistelee. Toukokuussa 1992 tehtaalla ja Tiirinniemen vieraskerholla poikkesi englantilainen prinsessa Anne. TALVISÄÄSSÄ TIIRINNIEMEN Kaaritiellä ulkoilee kaksi äitiä lapsineen. Kummankaan mies ei ole töissä tehtaalla. Myös paperimies Kari Järvinen sekoittaa historian pakkaa. Hän on ollut töissä paperitehtaalla 33 vuotta, mutta asuu herrojen Tiirinniemessä. Juuson todellisuutta ei enää ole. Tiirinniemen laituri on kuitenkin yhä Hruštšovin laituri. Roukkoja ja paperimiesten omakotitaloja myydään pitkään ja poljetuin hinnoin, mutta Tiirinniemen asunnot myydään yleensä vikkelästi. Järvinen on syntynyt Kaipolassa, hänen isänsä oli Kaipolan verstaalla töissä. Järvinen muutti vuonna 1978 perheineen Roukkoon, sitten Kaipolasta kauemmas. Huomasin vuonna 2006, että Tiirinniemestä oli myynnissä asunto ja kun tulimme katsomaan sitä, päätimme, että muutamme tänne. Olemme viihtyneet, alue on rauhallinen ja Päijänne lähellä. Tiirinniemi on se elämänlanka, joka yhdistää uuden ja vanhan Kaipolan. Punatiilinen alue on uudenlaisen ajan symboli, mutta myös vanhan Kaipolan viimeinen pihinä LUVULLA KAIPOLAAN puuhattiin mäkihypyn suurmäkeä. Lopulta sellainen saatiinkin Juuson avustuksella. Yhtyneet paperitehtaat osti Pitkävuoresta maata tulevan hiihtokeskuksen tarpeisiin. Jo alun perin haaveissa oli mäki, josta saattaisi hypätä sata metriä. Suurmäen lisäksi Pitkävuoren laskettelukeskukseen rakennettiin kaksi pienempää mäkeä ja kaksi pujottelurinnettä, joissa on ankkurihissi. Hyppyrimäen avajaiskisat olivat Ensimmäisissä kisoissa hyppäsivät muun muassa Veikko Kankkonen ja Niilo Halonen. Suurmäki on Juuson monumentti, Lehtola sanoo. Juuso Walden jäi eläkkeelle viisi vuotta suurmäen valmistumisen jälkeen ja kuoli Juuso muistetaan aina hyvällä. Hän oli vanhanajan kunnollinen patruuna, joka kiinnitti huomiota työntekijöidensä oloihin, Heikki Mäisti kertoo. Hän kävi jopa katsomassa Roukon kauppaa, jossa työntekijät asioivat, Tyyne Mäisti kertoo. Juuso yritti luoda inhimillistä kapitalistista yhteiskuntaa. Juuso auttoi ja järjesti kaiken, mutta ihmiset olivat sidottuja työhönsä, Lehtola sanoo. PITKÄVUORELLA SEISOO yksinäinen suurmäki. Alastulorinne on metsittynyt ja koko alue on kipeästi kunnostusta vailla. Laskettelukeskuksen toiminta hiipui, kun Himos valtasi alaa. Viimeiset kisat mäessä hypättiin 1994 Keski-Suomen mäkiviikolla. Kisat päättyivät Toni Niemisen riemukkaaseen tuuletukseen mäkimontussa. Samalla Nieminen hyppäsi Pitkävuoren mäkiennätyksen, 111 metriä. Sen jälkeen Pitkävuori muistetaan Audin mainoksesta. Vuonna 2005 järjestetyissä mainoskuvauksissa autolla ajettiin hyppyrin nokalta vauhdinottomäkeä ylös. Huonokuntoista mäkeä kunnostettiin kuvauksia varten. Kaupunki myi Pitkävuoren Mika Pentille vuonna Pentti suunnitteli alueelle elämysseikkailupuistoa. Toive siitä elää yhä. Ihan odotuskannalla ollaan. Se olisi hyvä alue semmoiselle toiminnalle. Pitkävuori näyttää aikuisten silmissä autiolta, mutta Kaipolan lasten silmissä se on vieläkin vetonaula. Parasta Kaipolassa talvella ovat Pitkävuoren isot pulkkamäet, Santeri Helminen, 11, kertoo. Kaipola on muutenkin hauska paikka asua. Kesällä pyöräillään. Uimassa käymme Pitkäjärvellä ja Tiirinniemessä. TEHDAS ON TUONUT uutta, mutta myös haukannut vanhaa. Levon tilan kyljessä kasvanut tehdas halusi pian niellä myös päärakennuksen. Ja onnistuikin siinä 1990-luvulla. Kuukausi äidin kuoleman jälkeen tehtaalta soitettiin jälleen ja kysyttiin, olenko nyt valmis myymään, Lehtola kertoo. Hän huutokauppasi ison osan 1850-luvun puolivälissä rakennetun talon irtaimistosta ja myi talon. Nyt talon paikalla on hakkeen vastaanottoasema. Vanhoista maatiloista on jäljellä vain Kaipolan talo. Se elää hiljaiseloa. Nyt Juhani Lehtola istuu ostamansa kaipolalaisen omakotitalon olohuoneessa. Hän on tehnyt pitkän uran Yleisradion toimittajana ja ulkomaankirjeenvaihtajana, mutta palannut aina Kaipolaan. Toivosen talo on hänelle vapaa-ajanasunto. Juuret vetävät tänne. Tyyne ja Heikki Mäisti asuvat yhä vuonna 1964 valmistuneessa omakotitalossaan. Useimmat naapurit ovat jo vaihtuneet. Me olemme antiikkia, ei täällä paljon alkuperäisiä ole, pariskunta toteaa. Ihan muutaman vuoden sisään täältä on kuollut kymmenkunta ihmistä. Neljä leskeä meni melkolailla peräkkäin. Täällä on ollut aika kato. Mäistien mukaan Kaipolaa parempaa Kari Järvinen asuu herrojen Tiirinniemessä, mutta on ammatiltaan paperimies. Nyt eletään uutta aikaa. Järvinen työskentelee paperikone 7:n jälkikäsittelyssä. Tyyne ja Asko Mäisti Roukkojen pihamaalla. Suuresta maailmasta Kaipolaan rantautuivat Hruštšov ja Bulganin. Tiirinniemi oli pullollaan vastaanottajia, turvamiehiä ja poliiseja. Marika Ripatti ja Jesse (vaunuissa) sekä Laura Toimela ja Siiri, 1, ovat Tiirinniemen uusia asukkaita. Perheet ostivat asuntonsa tehtaan vanhasta rivitalosta, Päijänteen tuntumasta.

5 LAUANTAINA Rollaattorikisa ei jättänyt kylmäksi Kuoreveden Hallissa miteltiin lauantaina rollaattorin käsittelyn Euroopan mestaruuksista. Viileä sääkään ei menoa haitannut KESKISUOMALAINEN 25 YMPÄRISTÖHUOLTOA 55vuotta ERKKI SALMINEN OY JOKILAAKSON YMPÄRISTÖHUOLTO OY KOTI-JA HOIVAPALVELUT: siivous ikkunanpesu, ruoanlaitto, asiointipalvelut haavahoidot, lääkkeenjaot, verenpaineen mittaus MYÖS LAHJA- KORTIT! koko kehon vyöhyketerapia (myös vauvoille) Ergobath terapia-kylvyt intialainenpäähieronta korvakynttilähoidot koneellinen suolihuuhtelu aito fakiirimatto Peltotie 3, Jämsä Puh Aidosti ammattitaitoista koirankoulutusta sekä ystävällistä, yksilöllistä ja turvallista täysihoitoa lemmikillesi p TIIRINNIEMI ON VALLATTU Arkkitehtoonisesti yhtenäinen asuinalue rakennettiin tehtaan johtajille Päijänteen rannalle. Rakennusaikana päivittelyä herättivät muun muassa ennenkuulumattoman modernit autotallit. Uusi aika toi herrojen rinnalle uusia asukkaita, työhön ja asemaan katsomatta. paikkaa ei olekaan. Olemme täällä kuin herran kukkarossa. Täällä on niin kaunista. Päijänne oli niitä tärkeitä asioita, joiden takia tänne päädyimme, vuosikymmenien ajan veneilyä harrastaneet Mäistit kertovat. Patruunan haaveissa uusi Kaipola kasvoi ja juurtui, niin kuin esimerkiksi Jämsänkoski. Toisin kävi. Nuorimman tehdasyhteisön siivet typistyivät autojen yleistyessä ja uusien ovien avautuessa. Tuhansien asukkaiden haaveesta tuli alle tuhannen asukkaan todellisuutta. Kari Järvinen ja monet muut elävät kuitenkin yhä Juuson viitoittamissa jäljissä. Tehdas suoltaa työtä ja leipää. Olen syntynyt tehtaan piipun pohjoispuolella. Elämä on kuljettanut minut piipun eteläpuolelle, Järvinen nauraa. Lähteet: Sanomalehti Keskisuomalainen, Gyllden Pertti: Kaipola korpeen kohonnut tehdaskylä (Saarijärvi 2004), Kaipolan Vire: 50-vuotisjuhlahistoriikki (Kaipolan Vire ry. Gummerus. Jyväskylä 2003), Sirén Ari: Juuso Waldén (UPM-Kymmene Oyj. Karisto. Hämeenlinna 2007), Rautiainen Anne Mari: Yhdessä kehittyen edelläkävijäksi. Kaipolan paperitehdas (UPM-Kymmene Oyj. Gummerus. Jyväskylä 2004) Me olemme antiikkia, ei täällä paljon alkuperäisiä ole. Tyyne ja Heikki Mäisti Kuihtuva lähiö vai tuleva muotialue? Pauliina Salminen Kaipola elää lähiövaihetta, oikeastaan jo kuihtuvan lähiön vaihetta. Se, ettei Kaipola koskaan kunnolla juurtunut, on monen tekijän summa. Alue rakennettiin myöhemmin kuin muut tehdaspaikkakunnat, samalla autot yleistyivät ja yhteiskunta muuttui. Alunperin omaksi yhteisökseen rakennetusta Kaipolasta on tullut tyypillisesti Jämsän lähiö, sanoo Suomen historian professori Kustaa Vilkuna Jyväskylän yliopistosta. Kaipola täyttää lähiön tunnusmerkit: oli terveyskeskus, pankkeja ja palveluita, jotka sittemmin ovat kuihtuneet. Toisaalta Vilkuna näkee Kaipolassa paljon sellaista, joka on tyypillistä nimenomaan vanhoille tehdaspaikkakunnille. Esimerkiksi kerrostalot tehtiin Vilkunan mukaan jo alunperin välivaiheeksi. Nyt samoja asuntoja myydään pitkään ja halvalla. Kerrostalojen kautta yhteisöön tultiin sisään ja siitä edettiin muualle. Jokainen halusi tehtaan tyyppitalon. Kaipola rakennettiin itsenäiseksi yksiköksi. Siihen sisältyi kuitenkin se haittapuoli, että yhteisö pysyi myös suljettuna pitkään. Kaikki 1950-luvun tulijat olivat nuoria. Sen jälkeen meni kauan, ennen kuin alueelle pääsi tulemaan uutta nuorta väkeä. Yksi kynnyskysymys oli myös kriittinen välimatka Jämsään. Seitsemän kilometrin päässä on hirveän lähellä, mutta toisaalta kauhean kaukana. Kaipolassa, kuten monilla muillakin lähiöillä, on oma urheiluseuransa. Siinä Juuson sormenjälki näkyy yhä. Kaipolan Vire toimii erittäin aktiivisesti ja sen toiminta on laajentunut syntyalueen ulkopuolelle. Kaipolalaisesta seurasta on tullut myös jämsäläinen seura. Alun perin infrastruktuuri, urheilupaikat, rakennettiin kuntoon. Se on auttanut paljon. Kaipola saattaa nousta tulevaisuuden muotialueeksi. Yhden hetken hylkiöstä kun tulee usein seuraavan hetken hitti. Uskon, että kehitys etenee siihen suuntaan. Kehitys johtanee siihen, että Jämsän ja Kaipolan väli rakentuu tiiviiksi. Jos Kaipolan tehdas ja tehdasyhteisö olisi rakennettu 1930-luvulla, voisi Jämsän kartta näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Voisi olla, että Kaipola olisi koko Jämsän keskusta. Jos sinne olisi rakennettu esimerkiksi sairaalatasoinen terveyskeskus, ei samanlaista olisi varmaankaan enää rakennettu muualle. BIOFORE ON PAPERIA. Mitä, jos paperi keksittäisiin nyt? Se valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta. Sen tekemiseen käytetään bioenergiaa. Se on kierrätettävää ja biohajoavaa. Se on täydellinen ja monipuolinen kestävän kehityksen periaatteiden mukainen tuote. Biofore ei ole vain tulevaisuutta. Se on vahvasti myös tätä päivää. Lue lisää osoitteessa Santeri Helminen ja Otto Järvinen temppuilevat diaboloilla Kaipolan koulun pihalla. Vieressä on hiihtostadion ja ympäristö on täynnä pojille mielestä tekemistä. Mäistit ja monet muutkin hankkivat veneen heti, kun se oli mahdollista. Vapaa-aika vietettiin Päijänteellä.