SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA."

Transkriptio

1 KUVA. Suomalaisten konepajojen kova kilpailija Ruotsissa, tukholmalainen Bolinders Mekaniska Verkstad (kuva noin 1870) SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA. Suomen Höyrykoneyhdistys ry. Erkki Härö Maaliskuu 2001, täydennetty versio helmikuu Suomen telakat ja konepajat valmistivat höyrykoneita ja -kattiloita teollisesti noin 120 vuoden ajan. Ensimmäinen suomalainen höyrykone tehtiin John Julinin omistamassa Fiskarsin konepajassa Viimeinen höyryveturi, Risto -tyyppinen raskas tavarajunaveturi, toimitettiin Tampellan tehtailta joulukuussa Oy Crichton-Vulcan Ab sai valmiiksi viimeisen Neuvostoliittoon toimitetun höyryhinaajan Vaikka höyrykattiloita tehdaskäyttöön, höyrynkehittimiä jne. valmistettiin vielä sen jälkeenkin, höyryaika Suomessa päättyi 1950-luvun mukana. Suomalaisten höyrykoneiden kirjo vesillä ulottuu pienistä höyrysluuppien koneista suuriin, 2500 hv:n laivakoneisiin (Bore II). Tehdaskoneissa toisena ääripäänä olivat pienet meijerikoneet ja erityyppiset apukoneet, toisena voimakkaat sulzer -tyyppiset voimakoneet. Omat selkeät ryhmänsä muodostivat höyryveturit sekä maatalouden voimakoneet, lokomobiilit. Suomalaisten höyrytraktoreiden tai -autojen rakentamiseksi tehtiin vain muutama kokeilu; tiedot niistä ovat tosin jossain määrin epävarmoja. Suurin osa suomalaisista höyrykoneista edusti tavanomaisia, ulkomailla kehitettyjä tyyppejä. Joukossa oli tosin myös omaperäisiä kokeiluja ja suomalaisten insinöörien sekä teknikkojen kehittämiä patentoituja ratkaisuja. TTKK:n konetekniikan osaston julkaiseman raportin (26, Per-Holger Sahlberg, Risto Keskinen) mukaan Suomessa on rakennettu yli höyrykonetta, joista lokomobiilejä noin 5000, laivahöyrykoneita noin 2800, tehdaskoneita noin 5500 ja veturikoneita 2800 (2 kpl/veturi). Todellinen luku on varmasti vieläkin suurempi, sillä kaikkein pienimmät sekä lyhytikäisten pikkupajojen kaikki

2 koneet tuskin sisältyvät tilastoihin. Valmistettujen höyrykattiloiden määrä lienee ollut kolmanneksen suurempi kuin koneiden. Oheisessa luettelossa ovat ne kirjoittajan tiedossa olevat suomalaiset konepajat, joissa höyrykoneita tai - kattiloita on valmistettu. Varmastikaan luettelo ei ole täydellinen, joten lisäykset sekä korjaukset ovat tervetulleita. Konepajat ovat perustamisvuotensa mukaisessa järjestyksessä. Fiskarsin Konepaja. Fiskars Mekaniska Verkstad. Pohja. Fiskarsin konepajan, jota pidetään Suomen ensimmäisenä, perusti Fiskarsin ja monien muiden rautaruukkien omistaja John Julin. Toimilupa konepajalle myönnettiin marraskuussa Siihen sisältyi mm oikeus tuoda tullitta maahan työkaluja ja raaka-aineita. Sen sijaan Julinin anomukseen saada 10 vuodeksi yksinoikeus valmistaa höyrykoneita Suomessa ja että höyrykoneita vain keisarin luvalla saisi tuottaa ulkomailta ei luvan myöntänyt senaatti katsonut voivansa suostua. Konepajan teknisestä puolesta vastasivat Julinin yhtiökumppaneina skotlantilaissyntyinen mekaanikko David Cowie ja ruotsalainen koneenpiirtäjä A. Thalus Ericsson. Molemmat siirtyivät Fiskarsiin Owenin konepajalta Tukholmasta. Ensimmäiset Fiskarsin konepajan rakentamat höyrykoneet sijoitettiin laivoihin. Turussa 1838 rakennettuun siipiratashöyrylaiva Helsingforsiin laitettiin kaksisylinterinen, 13 hv. Fiskarsissa valmistettu kone. Höyrylaiva Suomi, joka valmistui Turussa 1840, sai 18 hv koneen. Vuonna 1842 tehtiin kaksi 17 hv höyrykonetta Peipus-järvelle rakennettua laivaa varten. Kahden seuraavan vuoden aikana, , valmistettiin kolme maahöyrykonetta (6 hv koneet sekä Dorpatìin että Ericsson & Cowien konepajalle Turkuun, 16 hv:n kone Littoisten Verkatehtaalle). Vuodesta 1842 konepajalla valmistettiin myös höyrykattiloita. Kun Ericsson & Cowie perustivat oman konepajan 1842, Julin jatkoi toimintaa yksin. Uudeksi insinööriksi palkattiin Motalan konepajan johtajan poika Alexander Frazer. Yritystä kutsuttiin nyt "Fiskarsin Uudeksi Konepajaksi". Konepajan toiminta jatkui aikaisempaan tapaan. Vain harvoja yksittäisiä höyrykoneita valmistettiin valmistettiin höyrykoneet myllyjä varten Kristiinankaupunkiin, Kuopioon ja Riikaan sekä höyrypumppu Saimaan kanavan rakennustöihin. Vuonna 1850 valmistui rautainen höyrylaiva Majava, jossa oli uudentyyppinen "korkeapainehöyrykone". Laiva toimi matkustajaliikenteessä Helsingin ja Porvoon välillä. Vuonna 1852 tehtiin rautainen höyrysluuppi Riikaan. Myös tehdaskoneita valmistettiin jonkin verran, mm kaksi höyrykonetta Forssan puuvillatehtaalle ja yksi Nuutajärven lasitehtaalle. Vuoden 1861 tuoteluettelossa mainostetaan myös lokomobiilejä, jotka on tehty "Clayton Scuttelworth Co: n periaatteen mukaan". Fiskarsin konepajan valmisteiden painopiste alkoi kuitenkin vähitellen kallistua maataloustyökaluihin, erityisesti auroihin luvun alussa höyrykoneita ei enää mainita tehtaan valmisteluettelossa. Vuonna 1853 Fiskars oli aloittanut konepajatoiminnan myös Helsingissä nimellä "Fiskars Mekaniska Verkstad i Helsingfors", vuodesta 1866 "Hakaniemen Konepaja, Hagnäs Verkstad". Hakaniemen (Hagnäs) konepaja valmisti isompia höyrykoneita, erityisesti laivakoneita. Myös tehtaan omat höyrykoneet olivat Fiskarsin valmistetta. Vuonna 1871 tehdas siirtyi toiminimelle J.D. Stenberg & Son.

3

4

5 KUVA: Mainos 1860-luvulta Konepaja Ericsson & Cowie (Cowie & Co). Turku. Fiskarsin konepaja "tekniset johtajat" Anders Thalus Ericsson (s.1791) ja David Cowie ( ) saivat 1842 luvan perustaa oman konerajan Aurajoen itärannalle Turkuun. Kaupunki sijaitsi Fiskarsia edullisemmin erityisesti laivahöyrykoneiden rakentamisen kannalta. Konepaja aloitti toimintansa vuonna 1844 osoitteessa Itäinen Rantakatu 56. Ensimmäinen höyrylaiva, johon konepajan koneet (100 ihv) asennettiin, oli Turun vanhalla laivaveistämöllä 1850 valmistunut puinen matkustajalaiva Furst Menschikoff II. Alkuvuosinaan Ericsson & Cowie valmisti höyrykoneita ja kattiloita valtion uusiin laivoihin. Huomattavin niistä oli fregatti Rurik, johon tuli 300 hv:n kone ja 4 höyrykattilaa. Rurikin ohella 1853 valmistui myös höyrylaiva Saimaan kanavalle. Laivakoneiden ohella valmistettiin koneistoja mm myllyjä varten.

6 Konepajan kannattavuus oli kuitenkin huono, ja 1857 Ericsson myi osuutensa Fiskarsin ruukinpatruuna John Julinin veljelle, useita höyrylaivaliikenneyhtiöitäkin perustaneelle Erik Julinille. Konepajan toimintaa jatkettiin nimellä Cowie & Co. Konepajan toiminta tehostui, ja painopisteeksi tuli entistä selkeämmin koneistojen valmistaminen höyrylaivoihin. Tärkeimpiä töitä olivat laivaston höyrykorvetti Kalevalan ja tullilaiva Nya Nordvaktin koneet. Konepajassa valmistettiin myös ruotsalais-amerikkalaisen keksijän, insinöörikapteeni John Ericssonin keksimiä lämminilmakoneita (Kaloric), joitten valmistamiseen Julin hankki John Ericssonin nimissä patentin 10 vuodeksi Cowie oli vakuuttunut, että tämä kone, jossa voimanlähteenä vesihöyryn asemasta käytettiin lämmittäessä syntynyttä ilman laajentumista, tulisi pienten kunnossapitokustannustensa, käsittelyhelppoutensa ja vaarattomuutensa vuoksi edistämään merkittävästi Suomen teollistumista. Vuonna 1862 Cowie myi osuutensa konepajasta toiselle skotille, siviili-insinööri William Crichtonille ( ). Hän toimi konepajan toimitusjohtajana kuolemaansa saakka. Crichtonilla oli hyvät suhteet mm Venäjälle, ja konepaja sai merkittäviä tilauksia maan laivastolta yritys rakensi oman telakan Turkuun konepajalla rakennettiin mm 15 höyrylaivaa ja 6 muuta höyrykonetta. Vuonna 1874 konepaja muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Wm. Crichton & Co Ab. Warkauden konepaja. Warkaus Mekaniska Verkstad. (A. Ahlström Oy, Varkauden tehdas). Varkaus. 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Vuonna 1851 sai Varkauden rautaruukin omistaja, viipurilainen tukkukauppias Paul Wahl, toimintaprivilegion ruukin yhteyteen rakennetulle konepajalle ja valimolle. Ilmeisesti ne kuitenkin olivat aloittaneet toimintansa jo Wahl olivat hyvin ennakoinut Itä-Suomen vesistöjen kanavoinnin ja erityisesti Saimaan kanavan rakentamisen tuoman kasvun seudun laivaliikenteeseen. Varkauden sijainti Taipaleen kanavan vieressä oli erinomainen konepajaliikettä ajatellen. Ainakin jo 1854 konepajassa ilmeisesti rakennettiin myös höyrykoneita. Samana vuonna tulipalo hävitti laitoksen, ja uusi konepaja rakennettiin paremmalle paikalle Ämmäkosken Päiviönsaaren itärannalle. Konepajan johtajana toimi vuoteen 1859 insinööri Paul Wahl ja hänen jälkeensä ( ) Helsinkiin myöhemmin oman konepajan perustanut John Didrik Stenberg. Hän sai tänä aikana (1867) patentin suunnittelemalleen höyrykattilalle. Varkauden konepajan yhteyteen, Pirttiniemeen, rakennettiin telakka ja pannuverstas Jo samana vuonna se rakensi 2 höyrylaivaa, nimiltään Impi ja Väinämöinen. Ensimmäinen höyrylaiva, Alku, kauppaneuvos Mustoselle oli kuitenkin valmistunut jo aikaisemmin. Vuoteen 1889 mennessä konepaja oli jo valmistanut kaikkiaan 152 erikokoista höyrylaivaa ja noin 460 lokomobiiliä tai höyrykonetta. Saha- ja myllylaitteistot kuuluivat myös tehtaan tuotevalikoimaan. Työntekijöitä 1870-luvun puolivälissä oli noin 170. Paul Wahl & Co omisti Warkauden Konepajan vuoteen 1909, jolloin koko Varkauden teollinen toiminta siirtyi A. Ahlström Oy:n omistukseen. Konepajan toiminta jatkui ja laajentui nimellä A. Ahlström Oy, Warkauden Konepaja. Vuoteen 1937 mennessä tehdas ilmoitti rakentaneensa 598 erilaista laivaa tai alusta, 29 lossia, 1175 höyrykattilaa ja 1331 höyrykonetta. Höyrylaivojen rakentaminen Varkaudessa jatkui vielä sotakorvausvuosina. Neuvostoliittoa varten tehtiin 14 kpl 400 hv:n ja 16 kpl 150 hv:n joki- ja järvihinaajaa. Viimeksi mainitut olivat hyvin matalakulkuisia. Kaikkien hinaajien rungot tehtiin hitsaamalla. Laivat kuljetettiin osina rannikolle ja koottiin Hillon satamassa Haminan lähellä.

7 K.F. Dunderberg. Tampere. 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyrylauttoja. Kupariseppämestari C.G. Dunderberg perusti 1854 Tampereelle kupari- ja levyseppäliikkeen, joka 1886 siirtyi hänen pojalleen, tehtailija K.F. Dunderbergille. Tehdas muutettiin hänen toimestaan vähitellen konepajaksi, ja kuparisepänliike väheni. Mainoksessaan vuonna 1900 K.F. Dunderbergin Konepaja ja Valimo ilmoitti "rakentavansa useamman laatuisia maa- ja laivakoneita, sahoja, myllyjä, höyryleipomoita ja makkaratehtaita, kaikenlaatuisia transmissiooneja y.m". Edellisten lisäksi myös höyrylaivat mainitaan konepajan valmistusluettelossa Työntekijöitä oli tällöin noin 100. Vielä 1930-luvun alussa liikkeen erikoisalana olivat höyrykattilat, höyrykoneet, lokomobiilit ja esilämmittäjät.

8

9 KUVAT. Mainokset 1900 ja 1915 Turun Rautateollisuus Oy. (Turun Rautamanufaktuuriyhtiö. Åbo Jern Manufaktur Bolag). Turku. 1915: Lokomobiilejä, höyrykattiloita. Toukokuussa 1855 sai yliseppämestari Ferdinand de Ron luvan perustaa Turkuun manufaktuurilaitoksen ajoneuvojen ja muiden rauta-, teräs- ja metallitöiden valmistamista varten. Hän ei kuitenkaan saanut tehdasta rakennettua, vaan myi seuraavana vuonna privilegion kolmelle turkulaiskauppiaalle (C.M. Malm, M.J. Berg, K.W. Trygg), ja 1857 laitos oli toiminnassa. Valmisteet olivat lähinnä pienehköjä käyttöesineitä (mm silitysrautoja, vaakoja, lukkoja, paloruiskuja) ja rakennusrautaa (heloja, uuninluukkuja).

10 Vuonna 1859 yritys joutui kokonaan Otto Wilhelm Bährin omistukseen, ja sen toimintaa laajennettiin. Vararikko oli kuitenkin edessä 1866, ja rautamanufaktuuri joutui päärahoittajan, kreivi C.M.M. Armfeltin haltuun. Hänen aikanaan teollisuuslaitoksia laajennettiin. Tehdas oli 1880-luvulla maamme tärkeimpiä taidevalimoja. Toinen painopiste olivat maanviljelystyökalut ja -koneet. Viimeksi mainittuihin kuuluivat mm höyrykoneet ja höyrykattilat. Turun Rautamanufaktuuriyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi Maanviljelyskoneiden ja erityisesti lokomobiilien merkitys tuotannossa kasvoi.

11 KUVA. Mainos 1915.

12 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy. Tammerfors Linne- och Jern-Manufaktur Ab. (Pellavatehtaan Konepaja, Tampella). Tampere. 1915: Laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyryvetureita Tampereen konepaja sai perustamisluvan ja aloitti toimintansa Edellisenä vuonna oli konepajaa edeltäneen masuunin ja rautaruukin Tammerkosken rannalta ostanut Seinäjoella sijaitsevan Östermyran ruukin omistaja Gustaf August Wasastjerna ( ). Konepaja kasvoi pian yhdeksi alansa johtavista yrityksistä maassamme. Työntekijöitä oli 1860-luvun alussa noin 130. Pellavatehtaan konepajalla rakennettiin mm ensimmäiset Hämeen vesillä liikkuneet höyrylaivat, Ahti (1858), Laukko (1859) ja Ilmarinen (1863). Näistä kaksi ensimmäistä olivat siipiratashöyryjä. Ensimmäisten höyrykoneiden rakentamista johti englantilainen insinööri Joseph Dillworth. Konepajan johtajina toimivat pitkään insinöörit Hermann Kauffmann ja C.R. Munsterhjelm. Vuonna 1861 konepaja ja naapurissa sijainnut varatuomari Adolf Törngrenin omistama pellavatehdas yhdistettiin nimellä Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy (Tampella). Vuonna 1866 Törngren teki kuitenkin Suomen suurimpiin kuuluneen vararikon. Yhtiön uudeksi johtajaksi tuli professori Alfred Kihlman. Vuoteen 1910 mennessä, jolloin laivanrakennus päättyi, Tampellan konepaja oli rakentanut 60 höyrylaivaa niihin kuuluvine koneineen ja kattiloineen. Viimeinen höyrylaiva oli Alho II. Toinen tärkeä osa-alue olivat sahojen ja tehtaiden höyrykoneet, turbiinien ja paperiteollisuuskoneiden ohella. Uusille urille konepaja lähti, kun valtio tilasi siltä 40 kevyttä ja raskasta mogul-tyyppistä höyryveturia Ensimmäiset kahdeksan valmistuivat Veturien valmistuksen johtavana insinöörinä toimi Werner Ryselin, myöhemmin Lokomon perustaja. Kuriositeettina mainittakoon, että Tampella rakensi ilmeisesti 1900-luvun alkuvuosina höyrykäyttöisen kuorma-auton. Sen kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Veturitilaukset jatkuivat, ja Venäjän-Japanin sotaan mennessä (1905) Tampella oli valmistanut jo satakunta höyryveturia, niistä 3 yksityisradoille. Vuodenvaihteessa Tampella toimitti viimeisen höyryveturin (raskaan tavarajunaveturin tyyppiä Risto) valtion rautateille. Kaikkiaan Tampella valmisti noin 1000 höyryveturia, joista noin kolmannes meni Neuvostoliittoon sotakorvauksina. Huomattava osa Tampellan vetureista oli tarkoitettu kapearaiteisille rautateille (mm kaikki 361 Venäjälle toimitettua).

13 KUVA. Mainos 1919

14 KUVA. Tampereen Konepajan esitteestä (1860-luku)

15 Porin Konepaja Oy. Björneborgs Mekaniska Verkstad Ab (BMW). Pori 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja. Porin konepajan perustivat 1858 Leineperin ruukinpatruuna Karl Johan Lönegren ja kauppias Carl Anton Björnberg. Kaksi vuotta myöhemmin osakkaaksi tuli myös kauppahuone I. Carström & Co. Suurehko konepaja rakennettiin Porin Isonsannan rannalle. Jo 1859 konepaja sai tilauksen suurehkoista (300 hv) höyrykoneista kahteen Porin laivatelakalla rakenteilla olleeseen höyrylaivaan Porin Konepaja rakensi tullilaitokselle rautaisen potkurihöyrylaivan, seuraavana vuonna konepajalla tehtiin 3 höyrylaivaa ja mm maatalouskoneita. Runsaasti valmistettiin myös rautatievaunuja. Konepaja muutettiin 1867 osakeyhtiöksi, ja sen johtajaksi tuli C.F. Björnberg. Työntekijöitä oli kaksi vuotta myöhemmin 333. Porin konepaja paloi 1870 ja teki samana vuonna vararikon. Toimintaa jatkoi kuitenkin välittömästi uudet yrittäjät, ruotsalainen insinööri C.J. Lindström ja porilaiskauppias C.J. Borg. Teknisenä johtajana toimi ruotsalainen insinööri Carl Fornander luvun alussa konepaja valmisti 2 höyrykorvettia Venäjän valtiolle ja muutamia pienempiä höyrylaivoja. Siitä huolimatta uusi vararikko oli edessä Porilainen puutavaraliike W. Rosenlew & Co osti Porin konepajan Osakeyhtiöksi yritys muutettiin Toimintaa laajennettiin seuraavalla vuosikymmenellä laivatelakalla, jolla valmistettiin lukuisia höyrylaivoja. Vuonna 1922 todetaan, että yritys on "suorittanut paikkakunnan suurien sahalaitosten koneet, valmistanut suuren määrän höyrypannuja ja höyrykoneita, sadoittain höyrypursia, höyrylaivoja ja höyryaluksia, esim. matkustajalaivat Södern, Norden, Concordia, Fredrik Wilhelm, Borgå, Helsingfors, Norrmark, Adlercreutz ym, lastihöyry Constantia (440 reg. tonnia), luotsilaivat Willmanstrand ja Trall, majakkalaiva Nya Äransgrund y.m. y.m." Tunnettuja olivat myös Porin konepajan lokomobiilit, Sampo-puimakoneet ja BMW-moottorit luvun alussa konepaja työllisti noin 700 henkeä. Sotakorvausvuosina konepajalta tilattiin mm. 300 kpl hv:n lokomobiilejä sähkögeneraattoreineen. Todellisuudessa näitä Porin konepajalla suunniteltuja koneita toimitettiin Neuvostoliittoon 316 kpl. Vuosina rakennettiin lisäksi Neuvostoliittoa varten, nyt osittain kauppasopimuksen mukaan, yhteensä 186 kpl suurempia 400 hv:n "Sampo"-lokomobiilejä generaattoreineen. Kaikki lokomobiilit varustettiin erilaisilla tulipesillä, niin että polttoaineena voitiin käyttää sekä hiiltä, halkoja, sahanpurua että turvetta.

16

17 KUVAT. Mainokset 1911 ja Helsingin Kaasutehtaan Konepaja. Helsinki. Vuonna 1860 saivat viipurilainen kauppaneuvos J.F. Hackman, Töölön Sokeritehtaan omistaja F. Kiseleff, tamperelainen paperitehtailija F.W. Frenckell ja pari muuta liikemiestä luvan perustaa Helsinkiin kaasutehtaan ja konepajan. Yrityksen toiminta alkoi Konepajan päätehtävänä oli kaasujohtoihin liittyvät työt, mutta sen ohella höyrykoneita, höyrykattiloita, sahalaitteita jne. Työntekijöitä vuonna 1873 oli 120. Kaasutehdas konepajoineen siirtyi 1899 Helsingin kaupungin omistukseen, ja höyrykoneiden valmistus päättyi viimeistään tällöin. Viipurin Konepaja (Gallénin Konepaja). Viipuri Viipurilainen maanviljelijä Carl Johan Alfthan sai 1861 luvan perustaa konepajan Viipuriin lähinnä maanviljelyskoneiden valmistamiseksi. Vuonna 1864 konepajan osti alikapteeni F.W. Thesleff, ja siirsi konepajan Viipurin Pantsarlahden kaupunginosaan. Kaksi vuotta myöhemmin yritys muutettiin yhtiöksi, jonka osakkaina olivat mm kauppahuoneet Hackman & Co ja Bandholtz & Co sekä insinööri Gustaf Constantin Törnudd. Viimeksi mainittu johti yritystä vuoteen 1881 ja kohotti sen maamme tärkeimpiin kuuluvaksi. Konepajaa laajennettiin 1867 valimolla ja 1869 mm telakalla ja pannupajalla. Konepajassa valmistettiin etupäässä höyrylaivoja sekä sisäjärviämme varten että Venäjälle. Esimerkiksi vuonna 1876 tehtiin 5 höyryalusta sekä korjattiin 52 höyrylaivaa ja konetta.

18 Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut konepaja siirtyi 1880-luvun keskivaiheilla insinööri E. Filemon Gallenin hallintaan. Hänellä oli jo vuodesta 1875 ollut oma konepaja talossaan (Fredrikinkatu 14) Viipurissa. Gallénin kuoltua vuonna 1893 konepaja teki vararikon ja se jaettiin kahtia. Gallénin poika insinööri Jalmar Gallén lunasti osan tehtaasta konepajaksi, jonka erikoisalana oli höyrylaivojen rakentaminen. Vuonna 1899 Viipurin konepaja siirtyi belgialaisen yhtiön omistukseen, joka laajensi yritystä merkittävästi. Mainoksessaan vuonna 1900 Wiipurin Konepaja-, Valimo- ja Laivarakennus-Osakeyhtiö kuvaili toimintaansa seuraavasti: "Konepaja: höyrykoneita, pumppuja, turbiineja, lokomobiilejä, lokomotiivejä, nostoranoja, voimansiirtolaitoksia, varusteita, sahoja, jää- ja jäähdytyskoneita. Kattilapaja: höyrykattiloita, tulisijoja, neste- ja kaasusäiliöitä, silta- ja kattorakenteita. Laivavarvi: höyrylaivoja, ruoppaajia, laivatelakoita, lotjia, elevaattoreita". Konepajan toiminta lakkasi vararikkoon Toiminta jatkui kuitenkin keskeytyksen jälkeen, sillä vielä 1930-luvun alussa Viipurin Konepaja ja Laivatelakka -niminen yritys ilmoitti valmistavansa höyrykattiloita ja höyrykoneita.

19 KUVA. Mainos 1900 Taalintehtaan (Dalsbruk) konepaja. Dragsfjärd. Taalintehtaan masuuni Kemiön saaren eteläpäässä meren rannalla aloitti toimintansa 1688 kaksi vuotta aikaisemmin myönnetyn privilegion turvin. Vaatimattomasta alusta kehittyi myöhemmin Suomen suurin rauta- ja terästehdas.

20 Ruukinpatruuna Wolter Ramsay oli 1860-luvun alkuvuosina laajentanut ruukin 1853 perustetun pienen manufaktuuripajan konepajaksi ja samaan aikaan tehostanut ruukin valimon toimintaa. Konepajassa tehtiin ainakin 1890-luvulla maatalouskoneita, hevoskiertoja, auroja, puimakoneita. Kuuluisia olivat myös Taalintehtaan alasimet. Taalintehtaan konepaja valmisti myös ainakin joitain höyrykoneita. Omaa tuotantoa, niin runko, kone kuin kattilakin, oli ainakin ruukin 1874 valmistunut 27 m pitkä höyryhinaaja Ola. KUVA. Höyrylaiva Ola. Oy Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja, Ab Sandvikens Skeppsdocka och Mekaniska Verkstad (Helsingfors Skeppsdocka). Helsinki 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Hietalahden telakan ja konepajan perusti Tampereen Pellavatehtaan omistaja, varatuomari Adolf Törngren Jo seuraavana vuonna taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Törngren luovutti telakan Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Oy:n omistukseen.. Telakan ensimmäinen konepaja valmistui 1866 ja valimo Konepajan ensimmäisenä johtajana toimi kirjailijanakin tunnettu insinööri Hermann Kauffmann ja vuodesta 1871 insinööri C.G. Hult. Uusi suurempi konepaja valmistui luvulla telakalla rakennettiin ainakin 16 erikokoista rautaista höyrylaivaa, niiden joukossa mm hinaajia, höyrypursia ja varppaajia. Lisäksi valmistettiin muita höyrykoneita, kattiloita, höyryvinssejä jne. Yleiseen taide- ja teollisuusnäyttelyyn 1876 yritys osallistui valmistamallaan pystyhöyrykoneella. Yritys työllisti 1870-luvun puolivälissä noin 220 henkeä.

21 Tappioita tuottanut telakka jo konepaja myytiin 1880 Helsingin Eteläsatamassa toimineen laivatelakan vuokraajalle, insinööri Oskar Eklundille. Toimintaa laajennettiin mm kattilaverstaalla Samana vuonna yritys aloitti myös rautatievaunujen valmistuksen. Laadustaan kuuluisia höyrylaivoja tehtiin edelleen paljon, mm majakkalaivoja luotsilaitokselle. Siitä huolimatta telakka ja konepaja tekivät vararikon Sitä seuranneessa pakkohuutokaupassa ne osti kauppias C.J. Burmeister yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Oy Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja. Aikakausi oli telakalle nousukautta. Tänä aikana rakennettiin yli 60 erilaista höyry- ja moottorialusta, pääasiassa Venäjälle ja Itämerenmaihin, niiden joukossa 22 höyrypurtta ja matkustajahöyryä, 3 tullivartioalusta ja 20 hinaajaa. Myös muu rakentaminen lisääntyi.! aikana valmistui "kaikkiaan noin 140 laivahöyrykattilaa ja noin 120 laivahöyrykonetta, noin 190 maahöyrykattilaa, joista 12 lancashire-tyyppisiä, noin 10 Cornwall-tyyppisiä, noin 100 tuliputkityyppisiä, noin 30 vesiputkityyppisiä 300 neliömetrin tulipintaisiin asti, noin 20 varmuusputkikattilaa ja noin 15 rapidkattilaa". Vuonna 1926 osti Kone- ja Siltarakennus Oy Hietalahden telakan kaikki osakkeet. Vuonna 1938 telakka fuusioitiin vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin toimesta Wärtsilä-Yhtymä Oy:öön, ja 1966 nimi muutettiin Helsingin telakaksi. Sotakorvausvuosina Hietalahden telakalla rakennettiin Neuvostoliittoon toimitettavaksi kaksi 2000 tonnin rahtihöyryalusta, 20 höyryhinaajaa sekä 19 järvi- ja jokiproomua. 600 hv:n hinaajat rakennettiin samojen piirustusten mukaan kuin Helsingin kaupungin satamahinaaja ja jäänmurtaja Turso, joka sekin luovutettiin uusien alusten mukana Neuvostoliittoon. Viimeinen hinaajista valmistui Proomuja tehtiin 25 kpl, myös niiden vinssit olivat höyrykäyttöisiä. Vielä Hietalahden telakalla rakennettiin kuuden jäätä murtavan höyrykäyttöisen hinaajan sarja Neuvostoliiton kaupallisena tilauksena. Todettakoon, että satamajäänsärkijä Turso ostettiin Pietarista takaisin Suomeen 2004, ja on edelleen höyrylaivana Suomen Höyrypursiseuran hallinnassa.

22

23 KUVAT. Mainokset 1900 ja J.D. Stenberg & Son (J.D. Stenberg & Söner). Helsinki. Fiskarsin omistama "Fiskars Mekaniska Verkstad i Helsingfors" siirtyi John von Julinin kuoltua perinnönjaossa hänen pojalleen Albert von Julinille ja kolmelle tyttärelle. Nämä jatkoivat konepaja toimintaa nimellä "Hakaniemen Konepaja, Hagnäs Verkstad". Vuonna 1871 perilliset myivät konepajan helsinkiläiselle laivanvarustajalle ja viinikauppiaalle Johan Daniel Stenbergille ja hänen pojalleen insinööri Johan Didrik Stenbergille. Kun kaksi muutakin veljestä tuli mukaan yritykseen, alkuperäinen nimi J.D. Stenberg & Son muutettiin muotoon J.D. Stenberg & Söner. Vuonna 1873 konepajan mainitaan rakentaneen 3 höyrylaivaa, 2 höyrysluuppia ja 4 muuta höyrykonetta sekä 5 sahalaitosta. Työntekijöitä oli tähän aikaan yli 180. Vuonna 1872 John Stenberg oli saanut patentin uudentyyppistä höyrykoneen suunnanvaihtolaitetta (?) varten. Helsingissä järjestetyssä ensimmäisessä yleisessä suomalaisessa taide- ja teollisuusnäyttelyssä 1876 konepaja sai palkinnon makaavasta höyrykoneestaan. Vuonna 1882 John Didrik Stenberg erosi yrityksestä ja perusti oman, myös höyrykoneita valmistaneen konepajan. Vanhemman yrityksen johtajaksi ja vuodesta 1888 omistajaksi tuli insinööri Adolf Stenberg. Vuonna 1905 yritys muutettiin osakeyhtiöksi. Viipurin Höyryvene Osakeyhtiö. Viborgs Ångslups Aktiebolag. Viipuri. Viborgs Ångslups Aktiebolag -niminen osakeyhtiö perustettiin Se harjoitti matkustajaliikennettä Viipurin ympäristössä, ja vuonna 1917 yhtiöllä oli 17 laivaa. Oma telakka ja korjauspaja tuli

24 välttämättömäksi 1880-luvun alussa, ja se rakennettiin ensin Hiekkaan kaupungin Pohjoissatamaa vastapäätä, myöhemmin Kaksoissaarelle Viipurin pohjoispuolelle. Vuoden 1918 tapahtumien seurauksena yhtiö oli pakotettu luopumaan laivoistaan. Se keskittyi nyt telakan ja konepajan toiminnan kehittämiseen. Vuonna 1924 "Viborgs Ångslups Aktiebolag, Verkstad och Slip" käsitti konepajan, höyrypannutehtaan, valimon, pajan, laivaveistämön ja telakan. Niissä valmistettiin matkustaja-, hinaaja- ja varppilaivoja, höyrykoneita ja -kattiloita sekä keskipakoispumppuja, mahdollisesti myös höyrynostureita. Työntekijöitä oli noin 330. Teknisenä johtajana toimi insinööri Karl Gustafsson. Wm. Crichton & Co Ab (Ab Crichton Oy). Turku. 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Crichtonin konepajan varhaisvaiheet on kerrottu Ericsson & Cowien konepajan yhteydessä. Vuodesta 1874 William Crichtonin nimi näkyy osakeyhtiöksi muutetun yrityksen nimessä, mutta toisena merkittävänä osakkeenomistajana pysyi Erik Julinin kauppahuone ja 1880-luvulla konepaja vahvisti asemaansa Suomen merkittävimpänä laivaveistämönä. Toiminnan selkärankana olivat edelleen Venäjän laivaston sotalaivatilaukset, mm torpeedoalukset. Konepaja laajeni entisestään, kun Aurajoen vastakkaisella rannalla sijainnut ns. Turun vanha laivaveistämö ja köysitehdas (Åbo Skeppsvarfs Ab, aikaisemmin Gamla Varfsbolaget i Åbo) siirtyi Crichtonin konepajan omistukseen Tällä telakalla olivat aikanaan valmistuneet ensimmäinen Turussa rakennettu höyrylaiva, siipiratasmatkustajalaiva Furst Menschikoff (I), joka laskettiin vesille Laivan höyrykoneet oli kuitenkin valmistettu Ruotsin Norrköpingissä. Vuonna 1913 Wm. Crichton & Co Ab teki vararikon. Toiminta jatkui seuraavana vuonna uudella nimellä Ab Crichton Oy. Vuonna 1924 yhtiöt Crichton ja Vulcan fuusioitiin yhteen ja syntyi Oy Crichton-Vulcan Ab. Kaiken kaikkiaan Wm Crichton & Co:n, Ab Crichton Oy:n ja Ab Vulcan Oy:n toimesta rakennettiin Turussa noin 500 höyrylaivaa. Turun Konepaja Oy. Åbo Mekaniska Verkstads Ab. Turku. Vuonna 1874 perustivat Suomen talvimerenkulun pioneeri, kapteeni Carl Korsman ja joukko turkulaisia liikemiehiä uuden konepajan, valimon ja niihin liittyvän telakan Aurajoen länsirannalle lähelle joen suuta. Erotukseksi vanhemmasta konepajasta (Crichton) uutta yritystä kutsuttiin "Uudeksi konepajaosakeyhtiöksi". Konepajan teknillisenä johtajana toimi ( ) ruotsalainen insinööri Carl Fornander. Turun Konepaja valmisti etupäässä höyrylaivoja ja höyrysluuppeja luvun alussa työntekijöitä oli jo yli 300. Venäjälle suuntautuneen tullittoman viennin päättyminen ja muut taloudelliset vaikeudet päättivät 1898 konepajan toiminnan. Konepajan rakennukset ja irtaimisto siirtyi uudelle yhtiölle, Ab Vulcanille, joka jatkoi toimintaa. Oulun Konepaja Oy. Oulu. 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyrypumppuja Oulun Konepajan (Aktiebolaget Uleåborgs Mekaniska Werkstad) olivat Kurimon rautaruukin johtajina toimineita englantilaisia insinöörejä. Vuonna 1874 sai "The Finland Charcoal Iron Works Company Ltd:n" palveluksessa toiminut insinööri Herbert Barry luvan perustaa konepajan Ouluun. Vielä samana vuonna hän myi yrityksen seuraajalleen, insinööri W.F. Songeylle. Yrityksestä tehtiin osakeyhtiö, jonka teknilliseksi johtajaksi siirtyi Helsingin laivatelakan palveluksesta insinööri Karl Löfhjelm.

25 Konepaja oli alunperin perustettu Kurimon ruukin raudan jatkojalostamista silmälläpitäen. Yritys teki kuitenkin vararikon 1878, ja jo valmiiksi rakennetun konepajan toimintaperiaatteet muuttuivat luvun alussa Oulun Konepaja valmisti omalla telakalla hinaajahöyrylaivoja, höyrysluuppeja ja höyrykoneita mm myllyjä varten. Työntekijöitä oli noin 60. Ilmoituksessaan vuonna 1900 Oulun Konepaja Oy mainosti valmistavansa "Maa- & Vesi-höyrykoneita, Höyrykoneita sähködynamokoneita varten, lokomobiilejä, turbiineja, pumppuja, Täydell. matkustaja- & Hinaaja-laivoja, Kolibriveneitä, petroolimoottorilla tahi sähkökuljetusvoimalla varustettuja, purjeveneitä, Yachteja, Tervanpoltto- ja tärpätintislauskoneita, valettuja hautaristejä y.m". Ensimmäisen 50 toimintavuotensa aikana Oulun Konepajan kerrotaan valmistaneen 131 hinaajaa ja muuta pienehköä laivaa, 430 höyrykattilaa ja 330 höyrykonetta. Vuonna 1935 nimeksi muutettiin Oulun Konepaja Osakeyhtiö, ja 1953 yhtiö liitettiin osaksi Raahe Oy:tä.

26 KUVA. Mainos Puhoksen Konepaja. Kitee. Itäsuomalainen suurliikemies, monien ruukkien ja sahojen omistaja, Antti Juhana Mustonen rakennutti Kiteen Puhoksenkosken rannalle konepajan, valimon ja telakan Konepajan tehtävänä oli aluksi laitteiden tuottaminen oman kauppahuoneen sahoja ja muita yrityksiä varten. Pitemmän tähtäimen tavoitteena oli kuitenkin muodostaa Puhoksesta suuri liikekeskus ja viedä sen tuotteita mm Pietariin. Mustosen kuolema 1877 katkaisi kuitenkin tämän kehityksen.

MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015

MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 M/v Amiga (Helsinki) Larsmossa 1960 rakennettu moottorivene. Omistaja Rickhard Lundell, Helsinki Aluksen rungon kunnostukseen 3600 euroa. M/s vartiolaiva 55 (Helsinki)

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012

Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012 Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012 Hyvä juhlaväki Vuoden 1872 alkupuolella pidettiin kaksi tärkeätä kokousta, joiden

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen

Lisätiedot

SUURIMMAT YRITYKSET SUOMEN TEOLLISUUDESSA 1844-1975

SUURIMMAT YRITYKSET SUOMEN TEOLLISUUDESSA 1844-1975 BIDRAG TILL KÄNNEDOM AV FINLANDS NATUR OCH FOLK UTGIVNA AV FINSKA VETENSKAPS-SOCIETETEN H. SUURIMMAT YRITYKSET SUOMEN TEOLLISUUDESSA 8-975 RIITTA HJERPPE Liitetaulukot -5 Jäljennetty ja muunnettu sähköiseen

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Lynx 1968 ja prototyypit

Lynx 1968 ja prototyypit Lynx 1968 ja prototyypit Velsa Oy:n alku Proto Järvinen Päivitetty 18.12.2013 Proto Lynx 40, lisänimi Polar. Kelkkaa kehitettiin ja testattiin 1968 ja syksyllä 1969 alkoi sen sarjavalmistus nimellä Lynx

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009

Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Verla, Unescon Maailmanperintö kohde kesällä 2009 SUOMEN SEITSEMÄN MAAILMANPERINTÖKOHDETTA - Vanha Rauma - Suomenlinna - Petäjäveden vanha kirkko - Verlan puuhiomo

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009

Vuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009 Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-

Lisätiedot

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun 125 vuotta Hirvikosken rannalla Loimaalla OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun Ruotsalaiseen Gunnebo Industries - teollisuuskonserniin nykyisin kuuluva OFA Oy Ab:n kettinkitehdas Loimaalla on huomattava

Lisätiedot

HILDA ASP Arkistoluettelo

HILDA ASP Arkistoluettelo HILDA ASP Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Elämänvaiheisiin liittyvät asiakirjat Aa Koulutodistukset 1 Ab Muistiinpanot ja kirjoitukset 2 Au Muut asiakirjat 3 B Kirjeenvaihto Ba Kirjeenvaihto Aspin perheenjäsenten

Lisätiedot

Museovirasto täyttää. Hakemus nro. Yhdistyksen, säätiön, osakeyhtiön tai muun oikeushenkilön on toimitettava hakemuksen liitteiksi

Museovirasto täyttää. Hakemus nro. Yhdistyksen, säätiön, osakeyhtiön tai muun oikeushenkilön on toimitettava hakemuksen liitteiksi PERINNEALUSTEN AVUSTUSHAKEMUS MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 Museovirasto täyttää Hakemus nro www.nba.fi OSA 1: HAKIJAN TIEDOT Luonnollinen henkilö Sukunimi Etunimi Hetu Yhteisö Yhteisön

Lisätiedot

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta

TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT

TAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena Kuntatalo, 19.11.2013 Joni Kemppi Tekla Oy Mallipohjaisia ohjelmistotuotteita asiakkaille rakentamisessa sekä energia- ja infratoimialoilla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -

m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:

Lisätiedot

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1

Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden hinnan muodostuminen 1 Polttoaineiden logistiikkaketju Tuotanto Jalostus Varastointi Kuljetus Jakelu Maailman öljyntuotanto v. 2003 oli 3,7 miljardia tonnia, noin 79 milj. tynnyriä päivässä.

Lisätiedot

Saabisi valmiiksi talveen

Saabisi valmiiksi talveen Saabisi valmiiksi talveen Saab syys-/talvikampanja 2011 Saabin syys/talvitarjoukset Vanteet ja renkaat tärkein yhteytesi tiehen Tiesitkö, että autosi pitää tiellä vain kämmenen kokoinen alue kerrallaan

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:

Magistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti: Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 PUHOKSEN PATRUUNA

KITEEN KAUPUNKI 1 PUHOKSEN PATRUUNA KITEEN KAUPUNKI 1 PUHOKSEN PATRUUNA Nils (Niilo) Ludvig Arppe syntyi joulukuun 19.päivänä 1803. Hänen isällään Ala-Karjalan laamanni Nils Arppella oli omistuksessaan Suorlahdella Orpolan eli Sofielundin

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hölmöläistarinoita.............................. 5 Tyttö kotimiehenä (kansansatua mukaellen)........ 5 Rahakaapin oven vartiointi (kansansatua

Lisätiedot

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen

Lapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

AUG. SAARISTON OMISTAMAT KIINTEISTÖT VIIPURIN KAUPUNGIN PANTSARLAHDEN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 52

AUG. SAARISTON OMISTAMAT KIINTEISTÖT VIIPURIN KAUPUNGIN PANTSARLAHDEN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 52 Pekka V. Virtanen 2006 AUG. SAARISTON OMISTAMAT KIINTEISTÖT VIIPURIN KAUPUNGIN PANTSARLAHDEN KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 52 Aug. Saaristo perusti konepajan ensin Suokadun varrella olleeseen taloon vuonna

Lisätiedot

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Markku Hiedanpää 1960 Hämeenlinna Ilmailukerho ry 1963 PIK-16 Vasama, KK Lehtovaara Oy 1965-67 KK-1 Utu, Oy Fibera Ab 1970-1973 PIK-19 Muhinu,

Lisätiedot

AMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com

AMMATTITEATTERIT. AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com AMMATTITEATTERIT AHAA TEATTERI Hatanpään valtatie 6 33100 TAMPERE 03 222 4870 www.ahaateatteri.com info@ahaateatteri.com ESPOON PL 10665, 02070 Espoon kaupunki 09 439 3550, fax 467 550 Liput 439 3388 www.espoonteatteri.fi

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

HISTORIALLISET PÖYTÄPUHELIMET L.M.ERICSSON (LME), RUOTSI AC 110, LUURANKO MALLIVUOSI 1892 AC 210, MALLIVUOSI 1893 SELOSTE 2.02

HISTORIALLISET PÖYTÄPUHELIMET L.M.ERICSSON (LME), RUOTSI AC 110, LUURANKO MALLIVUOSI 1892 AC 210, MALLIVUOSI 1893 SELOSTE 2.02 1 SELOSTE 2.02 PUHELINMUSEO Elisa 8.5.2005 Jukka Laine HISTORIALLISET PÖYTÄPUHELIMET L.M.ERICSSON (LME), RUOTSI AC 110, LUURANKO MALLIVUOSI 1892 Puhelin on ensimmäinen LME:n täydellisellä kuulotorvella

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ Arkistoluettelo

HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ Arkistoluettelo HELSINGIN UUSI KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖ Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Yhtiökokousasiakirjat 1 B Johtokunnan asiakirjat 2 C Osake- ja yhtiökokousjärjestysasiat 3 D Kirjeenvaihto 4 E Tili- ja talousasiakirjat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot