SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA.
|
|
- Joonas Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUVA. Suomalaisten konepajojen kova kilpailija Ruotsissa, tukholmalainen Bolinders Mekaniska Verkstad (kuva noin 1870) SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA. Suomen Höyrykoneyhdistys ry. Erkki Härö Maaliskuu 2001, täydennetty versio helmikuu Suomen telakat ja konepajat valmistivat höyrykoneita ja -kattiloita teollisesti noin 120 vuoden ajan. Ensimmäinen suomalainen höyrykone tehtiin John Julinin omistamassa Fiskarsin konepajassa Viimeinen höyryveturi, Risto -tyyppinen raskas tavarajunaveturi, toimitettiin Tampellan tehtailta joulukuussa Oy Crichton-Vulcan Ab sai valmiiksi viimeisen Neuvostoliittoon toimitetun höyryhinaajan Vaikka höyrykattiloita tehdaskäyttöön, höyrynkehittimiä jne. valmistettiin vielä sen jälkeenkin, höyryaika Suomessa päättyi 1950-luvun mukana. Suomalaisten höyrykoneiden kirjo vesillä ulottuu pienistä höyrysluuppien koneista suuriin, 2500 hv:n laivakoneisiin (Bore II). Tehdaskoneissa toisena ääripäänä olivat pienet meijerikoneet ja erityyppiset apukoneet, toisena voimakkaat sulzer -tyyppiset voimakoneet. Omat selkeät ryhmänsä muodostivat höyryveturit sekä maatalouden voimakoneet, lokomobiilit. Suomalaisten höyrytraktoreiden tai -autojen rakentamiseksi tehtiin vain muutama kokeilu; tiedot niistä ovat tosin jossain määrin epävarmoja. Suurin osa suomalaisista höyrykoneista edusti tavanomaisia, ulkomailla kehitettyjä tyyppejä. Joukossa oli tosin myös omaperäisiä kokeiluja ja suomalaisten insinöörien sekä teknikkojen kehittämiä patentoituja ratkaisuja. TTKK:n konetekniikan osaston julkaiseman raportin (26, Per-Holger Sahlberg, Risto Keskinen) mukaan Suomessa on rakennettu yli höyrykonetta, joista lokomobiilejä noin 5000, laivahöyrykoneita noin 2800, tehdaskoneita noin 5500 ja veturikoneita 2800 (2 kpl/veturi). Todellinen luku on varmasti vieläkin suurempi, sillä kaikkein pienimmät sekä lyhytikäisten pikkupajojen kaikki
2 koneet tuskin sisältyvät tilastoihin. Valmistettujen höyrykattiloiden määrä lienee ollut kolmanneksen suurempi kuin koneiden. Oheisessa luettelossa ovat ne kirjoittajan tiedossa olevat suomalaiset konepajat, joissa höyrykoneita tai - kattiloita on valmistettu. Varmastikaan luettelo ei ole täydellinen, joten lisäykset sekä korjaukset ovat tervetulleita. Konepajat ovat perustamisvuotensa mukaisessa järjestyksessä. Fiskarsin Konepaja. Fiskars Mekaniska Verkstad. Pohja. Fiskarsin konepajan, jota pidetään Suomen ensimmäisenä, perusti Fiskarsin ja monien muiden rautaruukkien omistaja John Julin. Toimilupa konepajalle myönnettiin marraskuussa Siihen sisältyi mm oikeus tuoda tullitta maahan työkaluja ja raaka-aineita. Sen sijaan Julinin anomukseen saada 10 vuodeksi yksinoikeus valmistaa höyrykoneita Suomessa ja että höyrykoneita vain keisarin luvalla saisi tuottaa ulkomailta ei luvan myöntänyt senaatti katsonut voivansa suostua. Konepajan teknisestä puolesta vastasivat Julinin yhtiökumppaneina skotlantilaissyntyinen mekaanikko David Cowie ja ruotsalainen koneenpiirtäjä A. Thalus Ericsson. Molemmat siirtyivät Fiskarsiin Owenin konepajalta Tukholmasta. Ensimmäiset Fiskarsin konepajan rakentamat höyrykoneet sijoitettiin laivoihin. Turussa 1838 rakennettuun siipiratashöyrylaiva Helsingforsiin laitettiin kaksisylinterinen, 13 hv. Fiskarsissa valmistettu kone. Höyrylaiva Suomi, joka valmistui Turussa 1840, sai 18 hv koneen. Vuonna 1842 tehtiin kaksi 17 hv höyrykonetta Peipus-järvelle rakennettua laivaa varten. Kahden seuraavan vuoden aikana, , valmistettiin kolme maahöyrykonetta (6 hv koneet sekä Dorpatìin että Ericsson & Cowien konepajalle Turkuun, 16 hv:n kone Littoisten Verkatehtaalle). Vuodesta 1842 konepajalla valmistettiin myös höyrykattiloita. Kun Ericsson & Cowie perustivat oman konepajan 1842, Julin jatkoi toimintaa yksin. Uudeksi insinööriksi palkattiin Motalan konepajan johtajan poika Alexander Frazer. Yritystä kutsuttiin nyt "Fiskarsin Uudeksi Konepajaksi". Konepajan toiminta jatkui aikaisempaan tapaan. Vain harvoja yksittäisiä höyrykoneita valmistettiin valmistettiin höyrykoneet myllyjä varten Kristiinankaupunkiin, Kuopioon ja Riikaan sekä höyrypumppu Saimaan kanavan rakennustöihin. Vuonna 1850 valmistui rautainen höyrylaiva Majava, jossa oli uudentyyppinen "korkeapainehöyrykone". Laiva toimi matkustajaliikenteessä Helsingin ja Porvoon välillä. Vuonna 1852 tehtiin rautainen höyrysluuppi Riikaan. Myös tehdaskoneita valmistettiin jonkin verran, mm kaksi höyrykonetta Forssan puuvillatehtaalle ja yksi Nuutajärven lasitehtaalle. Vuoden 1861 tuoteluettelossa mainostetaan myös lokomobiilejä, jotka on tehty "Clayton Scuttelworth Co: n periaatteen mukaan". Fiskarsin konepajan valmisteiden painopiste alkoi kuitenkin vähitellen kallistua maataloustyökaluihin, erityisesti auroihin luvun alussa höyrykoneita ei enää mainita tehtaan valmisteluettelossa. Vuonna 1853 Fiskars oli aloittanut konepajatoiminnan myös Helsingissä nimellä "Fiskars Mekaniska Verkstad i Helsingfors", vuodesta 1866 "Hakaniemen Konepaja, Hagnäs Verkstad". Hakaniemen (Hagnäs) konepaja valmisti isompia höyrykoneita, erityisesti laivakoneita. Myös tehtaan omat höyrykoneet olivat Fiskarsin valmistetta. Vuonna 1871 tehdas siirtyi toiminimelle J.D. Stenberg & Son.
3
4
5 KUVA: Mainos 1860-luvulta Konepaja Ericsson & Cowie (Cowie & Co). Turku. Fiskarsin konepaja "tekniset johtajat" Anders Thalus Ericsson (s.1791) ja David Cowie ( ) saivat 1842 luvan perustaa oman konerajan Aurajoen itärannalle Turkuun. Kaupunki sijaitsi Fiskarsia edullisemmin erityisesti laivahöyrykoneiden rakentamisen kannalta. Konepaja aloitti toimintansa vuonna 1844 osoitteessa Itäinen Rantakatu 56. Ensimmäinen höyrylaiva, johon konepajan koneet (100 ihv) asennettiin, oli Turun vanhalla laivaveistämöllä 1850 valmistunut puinen matkustajalaiva Furst Menschikoff II. Alkuvuosinaan Ericsson & Cowie valmisti höyrykoneita ja kattiloita valtion uusiin laivoihin. Huomattavin niistä oli fregatti Rurik, johon tuli 300 hv:n kone ja 4 höyrykattilaa. Rurikin ohella 1853 valmistui myös höyrylaiva Saimaan kanavalle. Laivakoneiden ohella valmistettiin koneistoja mm myllyjä varten.
6 Konepajan kannattavuus oli kuitenkin huono, ja 1857 Ericsson myi osuutensa Fiskarsin ruukinpatruuna John Julinin veljelle, useita höyrylaivaliikenneyhtiöitäkin perustaneelle Erik Julinille. Konepajan toimintaa jatkettiin nimellä Cowie & Co. Konepajan toiminta tehostui, ja painopisteeksi tuli entistä selkeämmin koneistojen valmistaminen höyrylaivoihin. Tärkeimpiä töitä olivat laivaston höyrykorvetti Kalevalan ja tullilaiva Nya Nordvaktin koneet. Konepajassa valmistettiin myös ruotsalais-amerikkalaisen keksijän, insinöörikapteeni John Ericssonin keksimiä lämminilmakoneita (Kaloric), joitten valmistamiseen Julin hankki John Ericssonin nimissä patentin 10 vuodeksi Cowie oli vakuuttunut, että tämä kone, jossa voimanlähteenä vesihöyryn asemasta käytettiin lämmittäessä syntynyttä ilman laajentumista, tulisi pienten kunnossapitokustannustensa, käsittelyhelppoutensa ja vaarattomuutensa vuoksi edistämään merkittävästi Suomen teollistumista. Vuonna 1862 Cowie myi osuutensa konepajasta toiselle skotille, siviili-insinööri William Crichtonille ( ). Hän toimi konepajan toimitusjohtajana kuolemaansa saakka. Crichtonilla oli hyvät suhteet mm Venäjälle, ja konepaja sai merkittäviä tilauksia maan laivastolta yritys rakensi oman telakan Turkuun konepajalla rakennettiin mm 15 höyrylaivaa ja 6 muuta höyrykonetta. Vuonna 1874 konepaja muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Wm. Crichton & Co Ab. Warkauden konepaja. Warkaus Mekaniska Verkstad. (A. Ahlström Oy, Varkauden tehdas). Varkaus. 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Vuonna 1851 sai Varkauden rautaruukin omistaja, viipurilainen tukkukauppias Paul Wahl, toimintaprivilegion ruukin yhteyteen rakennetulle konepajalle ja valimolle. Ilmeisesti ne kuitenkin olivat aloittaneet toimintansa jo Wahl olivat hyvin ennakoinut Itä-Suomen vesistöjen kanavoinnin ja erityisesti Saimaan kanavan rakentamisen tuoman kasvun seudun laivaliikenteeseen. Varkauden sijainti Taipaleen kanavan vieressä oli erinomainen konepajaliikettä ajatellen. Ainakin jo 1854 konepajassa ilmeisesti rakennettiin myös höyrykoneita. Samana vuonna tulipalo hävitti laitoksen, ja uusi konepaja rakennettiin paremmalle paikalle Ämmäkosken Päiviönsaaren itärannalle. Konepajan johtajana toimi vuoteen 1859 insinööri Paul Wahl ja hänen jälkeensä ( ) Helsinkiin myöhemmin oman konepajan perustanut John Didrik Stenberg. Hän sai tänä aikana (1867) patentin suunnittelemalleen höyrykattilalle. Varkauden konepajan yhteyteen, Pirttiniemeen, rakennettiin telakka ja pannuverstas Jo samana vuonna se rakensi 2 höyrylaivaa, nimiltään Impi ja Väinämöinen. Ensimmäinen höyrylaiva, Alku, kauppaneuvos Mustoselle oli kuitenkin valmistunut jo aikaisemmin. Vuoteen 1889 mennessä konepaja oli jo valmistanut kaikkiaan 152 erikokoista höyrylaivaa ja noin 460 lokomobiiliä tai höyrykonetta. Saha- ja myllylaitteistot kuuluivat myös tehtaan tuotevalikoimaan. Työntekijöitä 1870-luvun puolivälissä oli noin 170. Paul Wahl & Co omisti Warkauden Konepajan vuoteen 1909, jolloin koko Varkauden teollinen toiminta siirtyi A. Ahlström Oy:n omistukseen. Konepajan toiminta jatkui ja laajentui nimellä A. Ahlström Oy, Warkauden Konepaja. Vuoteen 1937 mennessä tehdas ilmoitti rakentaneensa 598 erilaista laivaa tai alusta, 29 lossia, 1175 höyrykattilaa ja 1331 höyrykonetta. Höyrylaivojen rakentaminen Varkaudessa jatkui vielä sotakorvausvuosina. Neuvostoliittoa varten tehtiin 14 kpl 400 hv:n ja 16 kpl 150 hv:n joki- ja järvihinaajaa. Viimeksi mainitut olivat hyvin matalakulkuisia. Kaikkien hinaajien rungot tehtiin hitsaamalla. Laivat kuljetettiin osina rannikolle ja koottiin Hillon satamassa Haminan lähellä.
7 K.F. Dunderberg. Tampere. 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyrylauttoja. Kupariseppämestari C.G. Dunderberg perusti 1854 Tampereelle kupari- ja levyseppäliikkeen, joka 1886 siirtyi hänen pojalleen, tehtailija K.F. Dunderbergille. Tehdas muutettiin hänen toimestaan vähitellen konepajaksi, ja kuparisepänliike väheni. Mainoksessaan vuonna 1900 K.F. Dunderbergin Konepaja ja Valimo ilmoitti "rakentavansa useamman laatuisia maa- ja laivakoneita, sahoja, myllyjä, höyryleipomoita ja makkaratehtaita, kaikenlaatuisia transmissiooneja y.m". Edellisten lisäksi myös höyrylaivat mainitaan konepajan valmistusluettelossa Työntekijöitä oli tällöin noin 100. Vielä 1930-luvun alussa liikkeen erikoisalana olivat höyrykattilat, höyrykoneet, lokomobiilit ja esilämmittäjät.
8
9 KUVAT. Mainokset 1900 ja 1915 Turun Rautateollisuus Oy. (Turun Rautamanufaktuuriyhtiö. Åbo Jern Manufaktur Bolag). Turku. 1915: Lokomobiilejä, höyrykattiloita. Toukokuussa 1855 sai yliseppämestari Ferdinand de Ron luvan perustaa Turkuun manufaktuurilaitoksen ajoneuvojen ja muiden rauta-, teräs- ja metallitöiden valmistamista varten. Hän ei kuitenkaan saanut tehdasta rakennettua, vaan myi seuraavana vuonna privilegion kolmelle turkulaiskauppiaalle (C.M. Malm, M.J. Berg, K.W. Trygg), ja 1857 laitos oli toiminnassa. Valmisteet olivat lähinnä pienehköjä käyttöesineitä (mm silitysrautoja, vaakoja, lukkoja, paloruiskuja) ja rakennusrautaa (heloja, uuninluukkuja).
10 Vuonna 1859 yritys joutui kokonaan Otto Wilhelm Bährin omistukseen, ja sen toimintaa laajennettiin. Vararikko oli kuitenkin edessä 1866, ja rautamanufaktuuri joutui päärahoittajan, kreivi C.M.M. Armfeltin haltuun. Hänen aikanaan teollisuuslaitoksia laajennettiin. Tehdas oli 1880-luvulla maamme tärkeimpiä taidevalimoja. Toinen painopiste olivat maanviljelystyökalut ja -koneet. Viimeksi mainittuihin kuuluivat mm höyrykoneet ja höyrykattilat. Turun Rautamanufaktuuriyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi Maanviljelyskoneiden ja erityisesti lokomobiilien merkitys tuotannossa kasvoi.
11 KUVA. Mainos 1915.
12 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy. Tammerfors Linne- och Jern-Manufaktur Ab. (Pellavatehtaan Konepaja, Tampella). Tampere. 1915: Laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyryvetureita Tampereen konepaja sai perustamisluvan ja aloitti toimintansa Edellisenä vuonna oli konepajaa edeltäneen masuunin ja rautaruukin Tammerkosken rannalta ostanut Seinäjoella sijaitsevan Östermyran ruukin omistaja Gustaf August Wasastjerna ( ). Konepaja kasvoi pian yhdeksi alansa johtavista yrityksistä maassamme. Työntekijöitä oli 1860-luvun alussa noin 130. Pellavatehtaan konepajalla rakennettiin mm ensimmäiset Hämeen vesillä liikkuneet höyrylaivat, Ahti (1858), Laukko (1859) ja Ilmarinen (1863). Näistä kaksi ensimmäistä olivat siipiratashöyryjä. Ensimmäisten höyrykoneiden rakentamista johti englantilainen insinööri Joseph Dillworth. Konepajan johtajina toimivat pitkään insinöörit Hermann Kauffmann ja C.R. Munsterhjelm. Vuonna 1861 konepaja ja naapurissa sijainnut varatuomari Adolf Törngrenin omistama pellavatehdas yhdistettiin nimellä Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy (Tampella). Vuonna 1866 Törngren teki kuitenkin Suomen suurimpiin kuuluneen vararikon. Yhtiön uudeksi johtajaksi tuli professori Alfred Kihlman. Vuoteen 1910 mennessä, jolloin laivanrakennus päättyi, Tampellan konepaja oli rakentanut 60 höyrylaivaa niihin kuuluvine koneineen ja kattiloineen. Viimeinen höyrylaiva oli Alho II. Toinen tärkeä osa-alue olivat sahojen ja tehtaiden höyrykoneet, turbiinien ja paperiteollisuuskoneiden ohella. Uusille urille konepaja lähti, kun valtio tilasi siltä 40 kevyttä ja raskasta mogul-tyyppistä höyryveturia Ensimmäiset kahdeksan valmistuivat Veturien valmistuksen johtavana insinöörinä toimi Werner Ryselin, myöhemmin Lokomon perustaja. Kuriositeettina mainittakoon, että Tampella rakensi ilmeisesti 1900-luvun alkuvuosina höyrykäyttöisen kuorma-auton. Sen kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Veturitilaukset jatkuivat, ja Venäjän-Japanin sotaan mennessä (1905) Tampella oli valmistanut jo satakunta höyryveturia, niistä 3 yksityisradoille. Vuodenvaihteessa Tampella toimitti viimeisen höyryveturin (raskaan tavarajunaveturin tyyppiä Risto) valtion rautateille. Kaikkiaan Tampella valmisti noin 1000 höyryveturia, joista noin kolmannes meni Neuvostoliittoon sotakorvauksina. Huomattava osa Tampellan vetureista oli tarkoitettu kapearaiteisille rautateille (mm kaikki 361 Venäjälle toimitettua).
13 KUVA. Mainos 1919
14 KUVA. Tampereen Konepajan esitteestä (1860-luku)
15 Porin Konepaja Oy. Björneborgs Mekaniska Verkstad Ab (BMW). Pori 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja. Porin konepajan perustivat 1858 Leineperin ruukinpatruuna Karl Johan Lönegren ja kauppias Carl Anton Björnberg. Kaksi vuotta myöhemmin osakkaaksi tuli myös kauppahuone I. Carström & Co. Suurehko konepaja rakennettiin Porin Isonsannan rannalle. Jo 1859 konepaja sai tilauksen suurehkoista (300 hv) höyrykoneista kahteen Porin laivatelakalla rakenteilla olleeseen höyrylaivaan Porin Konepaja rakensi tullilaitokselle rautaisen potkurihöyrylaivan, seuraavana vuonna konepajalla tehtiin 3 höyrylaivaa ja mm maatalouskoneita. Runsaasti valmistettiin myös rautatievaunuja. Konepaja muutettiin 1867 osakeyhtiöksi, ja sen johtajaksi tuli C.F. Björnberg. Työntekijöitä oli kaksi vuotta myöhemmin 333. Porin konepaja paloi 1870 ja teki samana vuonna vararikon. Toimintaa jatkoi kuitenkin välittömästi uudet yrittäjät, ruotsalainen insinööri C.J. Lindström ja porilaiskauppias C.J. Borg. Teknisenä johtajana toimi ruotsalainen insinööri Carl Fornander luvun alussa konepaja valmisti 2 höyrykorvettia Venäjän valtiolle ja muutamia pienempiä höyrylaivoja. Siitä huolimatta uusi vararikko oli edessä Porilainen puutavaraliike W. Rosenlew & Co osti Porin konepajan Osakeyhtiöksi yritys muutettiin Toimintaa laajennettiin seuraavalla vuosikymmenellä laivatelakalla, jolla valmistettiin lukuisia höyrylaivoja. Vuonna 1922 todetaan, että yritys on "suorittanut paikkakunnan suurien sahalaitosten koneet, valmistanut suuren määrän höyrypannuja ja höyrykoneita, sadoittain höyrypursia, höyrylaivoja ja höyryaluksia, esim. matkustajalaivat Södern, Norden, Concordia, Fredrik Wilhelm, Borgå, Helsingfors, Norrmark, Adlercreutz ym, lastihöyry Constantia (440 reg. tonnia), luotsilaivat Willmanstrand ja Trall, majakkalaiva Nya Äransgrund y.m. y.m." Tunnettuja olivat myös Porin konepajan lokomobiilit, Sampo-puimakoneet ja BMW-moottorit luvun alussa konepaja työllisti noin 700 henkeä. Sotakorvausvuosina konepajalta tilattiin mm. 300 kpl hv:n lokomobiilejä sähkögeneraattoreineen. Todellisuudessa näitä Porin konepajalla suunniteltuja koneita toimitettiin Neuvostoliittoon 316 kpl. Vuosina rakennettiin lisäksi Neuvostoliittoa varten, nyt osittain kauppasopimuksen mukaan, yhteensä 186 kpl suurempia 400 hv:n "Sampo"-lokomobiilejä generaattoreineen. Kaikki lokomobiilit varustettiin erilaisilla tulipesillä, niin että polttoaineena voitiin käyttää sekä hiiltä, halkoja, sahanpurua että turvetta.
16
17 KUVAT. Mainokset 1911 ja Helsingin Kaasutehtaan Konepaja. Helsinki. Vuonna 1860 saivat viipurilainen kauppaneuvos J.F. Hackman, Töölön Sokeritehtaan omistaja F. Kiseleff, tamperelainen paperitehtailija F.W. Frenckell ja pari muuta liikemiestä luvan perustaa Helsinkiin kaasutehtaan ja konepajan. Yrityksen toiminta alkoi Konepajan päätehtävänä oli kaasujohtoihin liittyvät työt, mutta sen ohella höyrykoneita, höyrykattiloita, sahalaitteita jne. Työntekijöitä vuonna 1873 oli 120. Kaasutehdas konepajoineen siirtyi 1899 Helsingin kaupungin omistukseen, ja höyrykoneiden valmistus päättyi viimeistään tällöin. Viipurin Konepaja (Gallénin Konepaja). Viipuri Viipurilainen maanviljelijä Carl Johan Alfthan sai 1861 luvan perustaa konepajan Viipuriin lähinnä maanviljelyskoneiden valmistamiseksi. Vuonna 1864 konepajan osti alikapteeni F.W. Thesleff, ja siirsi konepajan Viipurin Pantsarlahden kaupunginosaan. Kaksi vuotta myöhemmin yritys muutettiin yhtiöksi, jonka osakkaina olivat mm kauppahuoneet Hackman & Co ja Bandholtz & Co sekä insinööri Gustaf Constantin Törnudd. Viimeksi mainittu johti yritystä vuoteen 1881 ja kohotti sen maamme tärkeimpiin kuuluvaksi. Konepajaa laajennettiin 1867 valimolla ja 1869 mm telakalla ja pannupajalla. Konepajassa valmistettiin etupäässä höyrylaivoja sekä sisäjärviämme varten että Venäjälle. Esimerkiksi vuonna 1876 tehtiin 5 höyryalusta sekä korjattiin 52 höyrylaivaa ja konetta.
18 Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut konepaja siirtyi 1880-luvun keskivaiheilla insinööri E. Filemon Gallenin hallintaan. Hänellä oli jo vuodesta 1875 ollut oma konepaja talossaan (Fredrikinkatu 14) Viipurissa. Gallénin kuoltua vuonna 1893 konepaja teki vararikon ja se jaettiin kahtia. Gallénin poika insinööri Jalmar Gallén lunasti osan tehtaasta konepajaksi, jonka erikoisalana oli höyrylaivojen rakentaminen. Vuonna 1899 Viipurin konepaja siirtyi belgialaisen yhtiön omistukseen, joka laajensi yritystä merkittävästi. Mainoksessaan vuonna 1900 Wiipurin Konepaja-, Valimo- ja Laivarakennus-Osakeyhtiö kuvaili toimintaansa seuraavasti: "Konepaja: höyrykoneita, pumppuja, turbiineja, lokomobiilejä, lokomotiivejä, nostoranoja, voimansiirtolaitoksia, varusteita, sahoja, jää- ja jäähdytyskoneita. Kattilapaja: höyrykattiloita, tulisijoja, neste- ja kaasusäiliöitä, silta- ja kattorakenteita. Laivavarvi: höyrylaivoja, ruoppaajia, laivatelakoita, lotjia, elevaattoreita". Konepajan toiminta lakkasi vararikkoon Toiminta jatkui kuitenkin keskeytyksen jälkeen, sillä vielä 1930-luvun alussa Viipurin Konepaja ja Laivatelakka -niminen yritys ilmoitti valmistavansa höyrykattiloita ja höyrykoneita.
19 KUVA. Mainos 1900 Taalintehtaan (Dalsbruk) konepaja. Dragsfjärd. Taalintehtaan masuuni Kemiön saaren eteläpäässä meren rannalla aloitti toimintansa 1688 kaksi vuotta aikaisemmin myönnetyn privilegion turvin. Vaatimattomasta alusta kehittyi myöhemmin Suomen suurin rauta- ja terästehdas.
20 Ruukinpatruuna Wolter Ramsay oli 1860-luvun alkuvuosina laajentanut ruukin 1853 perustetun pienen manufaktuuripajan konepajaksi ja samaan aikaan tehostanut ruukin valimon toimintaa. Konepajassa tehtiin ainakin 1890-luvulla maatalouskoneita, hevoskiertoja, auroja, puimakoneita. Kuuluisia olivat myös Taalintehtaan alasimet. Taalintehtaan konepaja valmisti myös ainakin joitain höyrykoneita. Omaa tuotantoa, niin runko, kone kuin kattilakin, oli ainakin ruukin 1874 valmistunut 27 m pitkä höyryhinaaja Ola. KUVA. Höyrylaiva Ola. Oy Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja, Ab Sandvikens Skeppsdocka och Mekaniska Verkstad (Helsingfors Skeppsdocka). Helsinki 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Hietalahden telakan ja konepajan perusti Tampereen Pellavatehtaan omistaja, varatuomari Adolf Törngren Jo seuraavana vuonna taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Törngren luovutti telakan Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Oy:n omistukseen.. Telakan ensimmäinen konepaja valmistui 1866 ja valimo Konepajan ensimmäisenä johtajana toimi kirjailijanakin tunnettu insinööri Hermann Kauffmann ja vuodesta 1871 insinööri C.G. Hult. Uusi suurempi konepaja valmistui luvulla telakalla rakennettiin ainakin 16 erikokoista rautaista höyrylaivaa, niiden joukossa mm hinaajia, höyrypursia ja varppaajia. Lisäksi valmistettiin muita höyrykoneita, kattiloita, höyryvinssejä jne. Yleiseen taide- ja teollisuusnäyttelyyn 1876 yritys osallistui valmistamallaan pystyhöyrykoneella. Yritys työllisti 1870-luvun puolivälissä noin 220 henkeä.
21 Tappioita tuottanut telakka jo konepaja myytiin 1880 Helsingin Eteläsatamassa toimineen laivatelakan vuokraajalle, insinööri Oskar Eklundille. Toimintaa laajennettiin mm kattilaverstaalla Samana vuonna yritys aloitti myös rautatievaunujen valmistuksen. Laadustaan kuuluisia höyrylaivoja tehtiin edelleen paljon, mm majakkalaivoja luotsilaitokselle. Siitä huolimatta telakka ja konepaja tekivät vararikon Sitä seuranneessa pakkohuutokaupassa ne osti kauppias C.J. Burmeister yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Oy Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja. Aikakausi oli telakalle nousukautta. Tänä aikana rakennettiin yli 60 erilaista höyry- ja moottorialusta, pääasiassa Venäjälle ja Itämerenmaihin, niiden joukossa 22 höyrypurtta ja matkustajahöyryä, 3 tullivartioalusta ja 20 hinaajaa. Myös muu rakentaminen lisääntyi.! aikana valmistui "kaikkiaan noin 140 laivahöyrykattilaa ja noin 120 laivahöyrykonetta, noin 190 maahöyrykattilaa, joista 12 lancashire-tyyppisiä, noin 10 Cornwall-tyyppisiä, noin 100 tuliputkityyppisiä, noin 30 vesiputkityyppisiä 300 neliömetrin tulipintaisiin asti, noin 20 varmuusputkikattilaa ja noin 15 rapidkattilaa". Vuonna 1926 osti Kone- ja Siltarakennus Oy Hietalahden telakan kaikki osakkeet. Vuonna 1938 telakka fuusioitiin vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin toimesta Wärtsilä-Yhtymä Oy:öön, ja 1966 nimi muutettiin Helsingin telakaksi. Sotakorvausvuosina Hietalahden telakalla rakennettiin Neuvostoliittoon toimitettavaksi kaksi 2000 tonnin rahtihöyryalusta, 20 höyryhinaajaa sekä 19 järvi- ja jokiproomua. 600 hv:n hinaajat rakennettiin samojen piirustusten mukaan kuin Helsingin kaupungin satamahinaaja ja jäänmurtaja Turso, joka sekin luovutettiin uusien alusten mukana Neuvostoliittoon. Viimeinen hinaajista valmistui Proomuja tehtiin 25 kpl, myös niiden vinssit olivat höyrykäyttöisiä. Vielä Hietalahden telakalla rakennettiin kuuden jäätä murtavan höyrykäyttöisen hinaajan sarja Neuvostoliiton kaupallisena tilauksena. Todettakoon, että satamajäänsärkijä Turso ostettiin Pietarista takaisin Suomeen 2004, ja on edelleen höyrylaivana Suomen Höyrypursiseuran hallinnassa.
22
23 KUVAT. Mainokset 1900 ja J.D. Stenberg & Son (J.D. Stenberg & Söner). Helsinki. Fiskarsin omistama "Fiskars Mekaniska Verkstad i Helsingfors" siirtyi John von Julinin kuoltua perinnönjaossa hänen pojalleen Albert von Julinille ja kolmelle tyttärelle. Nämä jatkoivat konepaja toimintaa nimellä "Hakaniemen Konepaja, Hagnäs Verkstad". Vuonna 1871 perilliset myivät konepajan helsinkiläiselle laivanvarustajalle ja viinikauppiaalle Johan Daniel Stenbergille ja hänen pojalleen insinööri Johan Didrik Stenbergille. Kun kaksi muutakin veljestä tuli mukaan yritykseen, alkuperäinen nimi J.D. Stenberg & Son muutettiin muotoon J.D. Stenberg & Söner. Vuonna 1873 konepajan mainitaan rakentaneen 3 höyrylaivaa, 2 höyrysluuppia ja 4 muuta höyrykonetta sekä 5 sahalaitosta. Työntekijöitä oli tähän aikaan yli 180. Vuonna 1872 John Stenberg oli saanut patentin uudentyyppistä höyrykoneen suunnanvaihtolaitetta (?) varten. Helsingissä järjestetyssä ensimmäisessä yleisessä suomalaisessa taide- ja teollisuusnäyttelyssä 1876 konepaja sai palkinnon makaavasta höyrykoneestaan. Vuonna 1882 John Didrik Stenberg erosi yrityksestä ja perusti oman, myös höyrykoneita valmistaneen konepajan. Vanhemman yrityksen johtajaksi ja vuodesta 1888 omistajaksi tuli insinööri Adolf Stenberg. Vuonna 1905 yritys muutettiin osakeyhtiöksi. Viipurin Höyryvene Osakeyhtiö. Viborgs Ångslups Aktiebolag. Viipuri. Viborgs Ångslups Aktiebolag -niminen osakeyhtiö perustettiin Se harjoitti matkustajaliikennettä Viipurin ympäristössä, ja vuonna 1917 yhtiöllä oli 17 laivaa. Oma telakka ja korjauspaja tuli
24 välttämättömäksi 1880-luvun alussa, ja se rakennettiin ensin Hiekkaan kaupungin Pohjoissatamaa vastapäätä, myöhemmin Kaksoissaarelle Viipurin pohjoispuolelle. Vuoden 1918 tapahtumien seurauksena yhtiö oli pakotettu luopumaan laivoistaan. Se keskittyi nyt telakan ja konepajan toiminnan kehittämiseen. Vuonna 1924 "Viborgs Ångslups Aktiebolag, Verkstad och Slip" käsitti konepajan, höyrypannutehtaan, valimon, pajan, laivaveistämön ja telakan. Niissä valmistettiin matkustaja-, hinaaja- ja varppilaivoja, höyrykoneita ja -kattiloita sekä keskipakoispumppuja, mahdollisesti myös höyrynostureita. Työntekijöitä oli noin 330. Teknisenä johtajana toimi insinööri Karl Gustafsson. Wm. Crichton & Co Ab (Ab Crichton Oy). Turku. 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Crichtonin konepajan varhaisvaiheet on kerrottu Ericsson & Cowien konepajan yhteydessä. Vuodesta 1874 William Crichtonin nimi näkyy osakeyhtiöksi muutetun yrityksen nimessä, mutta toisena merkittävänä osakkeenomistajana pysyi Erik Julinin kauppahuone ja 1880-luvulla konepaja vahvisti asemaansa Suomen merkittävimpänä laivaveistämönä. Toiminnan selkärankana olivat edelleen Venäjän laivaston sotalaivatilaukset, mm torpeedoalukset. Konepaja laajeni entisestään, kun Aurajoen vastakkaisella rannalla sijainnut ns. Turun vanha laivaveistämö ja köysitehdas (Åbo Skeppsvarfs Ab, aikaisemmin Gamla Varfsbolaget i Åbo) siirtyi Crichtonin konepajan omistukseen Tällä telakalla olivat aikanaan valmistuneet ensimmäinen Turussa rakennettu höyrylaiva, siipiratasmatkustajalaiva Furst Menschikoff (I), joka laskettiin vesille Laivan höyrykoneet oli kuitenkin valmistettu Ruotsin Norrköpingissä. Vuonna 1913 Wm. Crichton & Co Ab teki vararikon. Toiminta jatkui seuraavana vuonna uudella nimellä Ab Crichton Oy. Vuonna 1924 yhtiöt Crichton ja Vulcan fuusioitiin yhteen ja syntyi Oy Crichton-Vulcan Ab. Kaiken kaikkiaan Wm Crichton & Co:n, Ab Crichton Oy:n ja Ab Vulcan Oy:n toimesta rakennettiin Turussa noin 500 höyrylaivaa. Turun Konepaja Oy. Åbo Mekaniska Verkstads Ab. Turku. Vuonna 1874 perustivat Suomen talvimerenkulun pioneeri, kapteeni Carl Korsman ja joukko turkulaisia liikemiehiä uuden konepajan, valimon ja niihin liittyvän telakan Aurajoen länsirannalle lähelle joen suuta. Erotukseksi vanhemmasta konepajasta (Crichton) uutta yritystä kutsuttiin "Uudeksi konepajaosakeyhtiöksi". Konepajan teknillisenä johtajana toimi ( ) ruotsalainen insinööri Carl Fornander. Turun Konepaja valmisti etupäässä höyrylaivoja ja höyrysluuppeja luvun alussa työntekijöitä oli jo yli 300. Venäjälle suuntautuneen tullittoman viennin päättyminen ja muut taloudelliset vaikeudet päättivät 1898 konepajan toiminnan. Konepajan rakennukset ja irtaimisto siirtyi uudelle yhtiölle, Ab Vulcanille, joka jatkoi toimintaa. Oulun Konepaja Oy. Oulu. 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyrypumppuja Oulun Konepajan (Aktiebolaget Uleåborgs Mekaniska Werkstad) olivat Kurimon rautaruukin johtajina toimineita englantilaisia insinöörejä. Vuonna 1874 sai "The Finland Charcoal Iron Works Company Ltd:n" palveluksessa toiminut insinööri Herbert Barry luvan perustaa konepajan Ouluun. Vielä samana vuonna hän myi yrityksen seuraajalleen, insinööri W.F. Songeylle. Yrityksestä tehtiin osakeyhtiö, jonka teknilliseksi johtajaksi siirtyi Helsingin laivatelakan palveluksesta insinööri Karl Löfhjelm.
25 Konepaja oli alunperin perustettu Kurimon ruukin raudan jatkojalostamista silmälläpitäen. Yritys teki kuitenkin vararikon 1878, ja jo valmiiksi rakennetun konepajan toimintaperiaatteet muuttuivat luvun alussa Oulun Konepaja valmisti omalla telakalla hinaajahöyrylaivoja, höyrysluuppeja ja höyrykoneita mm myllyjä varten. Työntekijöitä oli noin 60. Ilmoituksessaan vuonna 1900 Oulun Konepaja Oy mainosti valmistavansa "Maa- & Vesi-höyrykoneita, Höyrykoneita sähködynamokoneita varten, lokomobiilejä, turbiineja, pumppuja, Täydell. matkustaja- & Hinaaja-laivoja, Kolibriveneitä, petroolimoottorilla tahi sähkökuljetusvoimalla varustettuja, purjeveneitä, Yachteja, Tervanpoltto- ja tärpätintislauskoneita, valettuja hautaristejä y.m". Ensimmäisen 50 toimintavuotensa aikana Oulun Konepajan kerrotaan valmistaneen 131 hinaajaa ja muuta pienehköä laivaa, 430 höyrykattilaa ja 330 höyrykonetta. Vuonna 1935 nimeksi muutettiin Oulun Konepaja Osakeyhtiö, ja 1953 yhtiö liitettiin osaksi Raahe Oy:tä.
26 KUVA. Mainos Puhoksen Konepaja. Kitee. Itäsuomalainen suurliikemies, monien ruukkien ja sahojen omistaja, Antti Juhana Mustonen rakennutti Kiteen Puhoksenkosken rannalle konepajan, valimon ja telakan Konepajan tehtävänä oli aluksi laitteiden tuottaminen oman kauppahuoneen sahoja ja muita yrityksiä varten. Pitemmän tähtäimen tavoitteena oli kuitenkin muodostaa Puhoksesta suuri liikekeskus ja viedä sen tuotteita mm Pietariin. Mustosen kuolema 1877 katkaisi kuitenkin tämän kehityksen.
MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015
MYÖNNETYT ENTISÄMISAVUSTUKSET 2015 M/v Amiga (Helsinki) Larsmossa 1960 rakennettu moottorivene. Omistaja Rickhard Lundell, Helsinki Aluksen rungon kunnostukseen 3600 euroa. M/s vartiolaiva 55 (Helsinki)
LisätiedotHankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön
1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotTorkki Yhtiöt Suomen Valurauta
Torkki Yhtiöt Suomen Valurauta SISÄLLYS TORKKI YHTIÖT 1 REFERENSSIT 2-3 VARASTOINTI 4 OHJEHINNASTO 5-11 VALURAUTAISET KANSISTOT VENTTIILINHATUT 12-19 MUOVIPUTKIEN KANSISTOT (ø 160 mm 500 mm) 20-24 BETONIKARTIOIDEN
LisätiedotMediatiedote 22.2.2012
Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
LisätiedotPELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa
PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa
LisätiedotFiskarsin ruukin historiaa. Torsti Salonen
Fiskarsin ruukin historiaa Torsti Salonen Fiskarsin ruukki Fiskarsin tila kuului 1600-luvun alussa panttioikeudella läheiselle Gennäsille, joka oli Boije af Gennäs -suvun säterikartano. Turkulainen kauppias
LisätiedotVARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA
2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,
LisätiedotHISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA
HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.
LisätiedotPELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa
PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotLuontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus
Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen
Lisätiedot1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen
LisätiedotPENTTI WINTERIN KOKOELMA Postikorttikokoelman luettelo
PENTTI WINTERIN KOKOELMA Postikorttikokoelman luettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ PENTTI WINTERIN KOKOELMAN AIHEPIIRILUETTELO PW1 Purjelaivat PW2 Höyrylaivat / sisävesien matkustajalaivat PW3 Höyrylaivat
LisätiedotSuvilahti sota-aikana
Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka
LisätiedotJussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012
Jussi Kivinen Tervehdyssanat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apuraha- ja 40-vuotisjuhlassa Kuusankoskitalossa 25.4.2012 Hyvä juhlaväki Vuoden 1872 alkupuolella pidettiin kaksi tärkeätä kokousta, joiden
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
LisätiedotSeuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.
Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotKIE RTOKIRJEKOKOE LM A
POSTI, JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIE RTOKIRJEKOKOE LM A 1936 N:o 30-31 Sisällys: N:o 30. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 31. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 30. Kiertokirje postinkuljetuksesta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotLynx 1968 ja prototyypit
Lynx 1968 ja prototyypit Velsa Oy:n alku Proto Järvinen Päivitetty 18.12.2013 Proto Lynx 40, lisänimi Polar. Kelkkaa kehitettiin ja testattiin 1968 ja syksyllä 1969 alkoi sen sarjavalmistus nimellä Lynx
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotSUURIMMAT YRITYKSET SUOMEN TEOLLISUUDESSA 1844-1975
BIDRAG TILL KÄNNEDOM AV FINLANDS NATUR OCH FOLK UTGIVNA AV FINSKA VETENSKAPS-SOCIETETEN H. SUURIMMAT YRITYKSET SUOMEN TEOLLISUUDESSA 8-975 RIITTA HJERPPE Liitetaulukot -5 Jäljennetty ja muunnettu sähköiseen
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o 112-113 Sisällys: N:o 112. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 113. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 112. Kiertokirje
LisätiedotCarl August Adi Standertskjöld
Enso Gutzeit Jääskessä Jääsken maaperällä sijainneista yrityksistä eittämättä suurin ja nimekkäin on Enso Gutzeit, nykyiseltä nimeltään Stora Enso. Maailmanlaajuisen metsäyhtiön tarina sai alkunsa 1887,
LisätiedotAUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN
UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy
Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotRAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013
RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013
LisätiedotARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016
HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTeollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! 20.3.2009 Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen
Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Imatra on toiseksi suosituin venäläisten yöpymiskohde Suomessa, Helsingin jälkeen! Venäläisten yöpymiset lisääntyivät 2008 Etelä-
LisätiedotVoimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy
Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy
LisätiedotPietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009
Pietari Brahen Rotaryklubi 20.10.2009 Verla, Unescon Maailmanperintö kohde kesällä 2009 SUOMEN SEITSEMÄN MAAILMANPERINTÖKOHDETTA - Vanha Rauma - Suomenlinna - Petäjäveden vanha kirkko - Verlan puuhiomo
LisätiedotEkoenergo Oy:n kustantamat kirjat
Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotHENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT
HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotAtte Dahlman Tomi Hurme
Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti
LisätiedotEU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen
EU:N LIIKENNESTRATEGIA Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv. 2006-2012 Veikko Hintsanen Suomalainen ulkomaan liikenteen selkeä toimintamalli vuodelta 2006 Suomi = Saari jonka
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotMaakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1
LisätiedotSUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS
sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin
LisätiedotVuosimallit 1962-1993. Päivitetty 07.01.2009
Päivitetty 07.01.2009 Vuosimallit 1962-1993 Kuvissa ei ole aivan kaikki Ockelbo mallit, mutta kaikki tärkeimmät tältä ajanjaksolta. Alkuaikoina markkinointi oli mielikuvien luomista ja lumessa eteenpäin
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotTelakkaranta Historia ja tulevaisuus
Telakkaranta Historia ja tulevaisuus Näyttely avoinna 15.-20.7.2013 klo 10-17 Käynti alueelle Telakkakadun ja Hernesaarenkadun kulmasta. Esillä on historiallisia valokuvia, havainnekuvia alueen tulevaisuuden
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotKuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta
Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJanakkala, Turenki, Sokeriportti 1, VUOKRATAAN LIIKETILAA, m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI
KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI 2 VUOKRATAAN LIIKEKTILAA, JANAKKALA, TURENKI, SOKERIPORTTI 1, Janakkalan kuntakeskuksessa Turengissa vuokrattavana Tokmannin
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMuseovirasto täyttää. Hakemus nro. Yhdistyksen, säätiön, osakeyhtiön tai muun oikeushenkilön on toimitettava hakemuksen liitteiksi
PERINNEALUSTEN AVUSTUSHAKEMUS MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 Museovirasto täyttää Hakemus nro www.nba.fi OSA 1: HAKIJAN TIEDOT Luonnollinen henkilö Sukunimi Etunimi Hetu Yhteisö Yhteisön
LisätiedotKAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO
KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen
LisätiedotLahden seudun Meriklusteri. Tilaisuuden avaus Ville Uimonen p
Lahden seudun Meriklusteri Tilaisuuden avaus 24.1.2019 Ville Uimonen ville.uimonen@ladec.fi p. 050 574 3222 Vuodesta 2019 on tulossa kaikkien aikojen ennätysvuosi uusien risteilyalusten markkinoilla. Lomailuun
LisätiedotTOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta
TOIMILUVAT ANALOGISEN RADIOTOIMINNAN HARJOITTAMISEKSI Valtakunnallinen ja siihen rinnastettava toiminta Kristillinen Media Oy Taajuuskokonaisuus 9 Metroradio Finland Oy Taajuuskokonaisuus 5 Metroradio
LisätiedotAngående postbefordringen å statsjärnvägarna. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä.
1925 POSTIHALLITUKSEN YLEISET KIRJELMÄT POSTSTYRELSENS ALLMÄNNA SKRIVELSER N:o 7 1. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Tulevan kesäkuun 5 päivästä tulee postinkuljetus posti- ja postiljoonivaunuissa
LisätiedotOFA Oy tekee ketjut alusta loppuun
125 vuotta Hirvikosken rannalla Loimaalla OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun Ruotsalaiseen Gunnebo Industries - teollisuuskonserniin nykyisin kuuluva OFA Oy Ab:n kettinkitehdas Loimaalla on huomattava
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPuuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42
58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta
LisätiedotSaabisi valmiiksi talveen
Saabisi valmiiksi talveen Saab syys-/talvikampanja 2011 Saabin syys/talvitarjoukset Vanteet ja renkaat tärkein yhteytesi tiehen Tiesitkö, että autosi pitää tiellä vain kämmenen kokoinen alue kerrallaan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotKeskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry
Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää
LisätiedotVajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö Pohjoismaiden kirkonkylissä. Esittely tutkittavista kohteista Koonnut: Pyry Kuismin
Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö Pohjoismaiden kirkonkylissä Esittely tutkittavista kohteista Koonnut: Pyry Kuismin Matkailualue Wanhat Wehkeet Karstula Alkutilanne Karstula on noin
LisätiedotExel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja
Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN. N:o N:o 70. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä.
1944 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA N:o 70-71 N:o 70. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä. Tulevan huhtikuun 1 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä seuraavissa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotTAMMIKUU VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI. Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K. Suonenjoki ralli - HRT
TAMMIKUU 2009 VIIKKO MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI 1 2 OP 3 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Suonenjoki ralli - HRT Lipposen Talvirallisprint, Rantasalmi - K 12 13 14 15 16
LisätiedotPOWEST OY VUOSIKATSAUS 2001
POWEST OY toimii sijoittajana ja omistusten hallinnoijana energia-alan palvelu- ja teknologiayhtiöissä. Yhtiöt keskittyvät siirto- ja jakeluverkkojen urakointiin ja kunnossapitoon energiakauppapalveluihin
LisätiedotYhtiön toiminimi on Lappeenrannan Toimitilat Oy ja yhtiön kotipaikka on Lappeenranta.
Lappeenrannan Toimitilat Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Lappeenrannan Toimitilat Oy ja yhtiön kotipaikka on Lappeenranta. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toimialana on
LisätiedotLiite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit
Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan
LisätiedotJanakkala, Turenki, Sokeriportti1, VUOKRATAAN LIIKETILAA m 2
KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI VUOKRATAAN LIIKEKTILAA, JANAKKALA, TURENKI, SOKERIPORTTI 1, Janakkalan kuntakeskuksessa Turengissa vuokrattavana Tokmannin
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotMerimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa
Kaupunginhallitus 132 29.03.2010 Kaupunginhallitus 488 19.11.2012 Kaupunginhallitus 429 21.10.2013 Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa 950/10.01.02/2013
LisätiedotTIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!
TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel
Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se
Lisätiedotpostin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP
6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi
LisätiedotYhdistysluettelo 2018
Yhdistysluettelo 2018 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2018 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 38 1 ANJALANKOSKEN KVT RY 117
LisätiedotKiinteistö Oy Puhoksen Lastu. Tietoja kiinteistöstä Tammikuu 2012
Kiinteistö Oy Puhoksen Lastu Tietoja kiinteistöstä Tammikuu 2012 1 Yhteenveto Kiteellä toimineen Puhos Board Oy hakeuduttua konkurssiin syyskuussa 2011, tehdaskiinteistöt omistava Kiinteistö Oy Puhoksen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 23
12.03.2012 Sivu 1 / 1 1134/02.07.00/2012 23 Tontin vuokraaminen Juvanmalmilta Oy C.J. Hartman Ab:lle rakennus-, sisustus- ja teollisuustarvikkeiden tukkukaupan rakentamista varten, kortteli 85129 Valmistelijat
LisätiedotLapin metsätalouden kaaresta. Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen
Lapin metsätalouden kaaresta Metsäylioppilaiden Pohjois Suomen kurssilla 2008 Värriön tutkimusasemalla 20.8.2008 Veli Pohjonen Tukki on Lapin metsätalouden keskiössä Kuva teoksesta Paasilinna 2003. Sadan
LisätiedotToimintaympäristö: Yritykset
Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,
LisätiedotYhdistysluettelo 2017
Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1
LisätiedotHallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä
Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotSijainti ja alue. saakka.
Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,
Lisätiedot