SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA."

Transkriptio

1 KUVA. Suomalaisten konepajojen kova kilpailija Ruotsissa, tukholmalainen Bolinders Mekaniska Verkstad (kuva noin 1870) SUOMALAISIA HÖYRYKONEENVALMISTAJIA. Suomen Höyrykoneyhdistys ry. Erkki Härö Maaliskuu 2001, täydennetty versio helmikuu Suomen telakat ja konepajat valmistivat höyrykoneita ja -kattiloita teollisesti noin 120 vuoden ajan. Ensimmäinen suomalainen höyrykone tehtiin John Julinin omistamassa Fiskarsin konepajassa Viimeinen höyryveturi, Risto -tyyppinen raskas tavarajunaveturi, toimitettiin Tampellan tehtailta joulukuussa Oy Crichton-Vulcan Ab sai valmiiksi viimeisen Neuvostoliittoon toimitetun höyryhinaajan Vaikka höyrykattiloita tehdaskäyttöön, höyrynkehittimiä jne. valmistettiin vielä sen jälkeenkin, höyryaika Suomessa päättyi 1950-luvun mukana. Suomalaisten höyrykoneiden kirjo vesillä ulottuu pienistä höyrysluuppien koneista suuriin, 2500 hv:n laivakoneisiin (Bore II). Tehdaskoneissa toisena ääripäänä olivat pienet meijerikoneet ja erityyppiset apukoneet, toisena voimakkaat sulzer -tyyppiset voimakoneet. Omat selkeät ryhmänsä muodostivat höyryveturit sekä maatalouden voimakoneet, lokomobiilit. Suomalaisten höyrytraktoreiden tai -autojen rakentamiseksi tehtiin vain muutama kokeilu; tiedot niistä ovat tosin jossain määrin epävarmoja. Suurin osa suomalaisista höyrykoneista edusti tavanomaisia, ulkomailla kehitettyjä tyyppejä. Joukossa oli tosin myös omaperäisiä kokeiluja ja suomalaisten insinöörien sekä teknikkojen kehittämiä patentoituja ratkaisuja. TTKK:n konetekniikan osaston julkaiseman raportin (26, Per-Holger Sahlberg, Risto Keskinen) mukaan Suomessa on rakennettu yli höyrykonetta, joista lokomobiilejä noin 5000, laivahöyrykoneita noin 2800, tehdaskoneita noin 5500 ja veturikoneita 2800 (2 kpl/veturi). Todellinen luku on varmasti vieläkin suurempi, sillä kaikkein pienimmät sekä lyhytikäisten pikkupajojen kaikki

2 koneet tuskin sisältyvät tilastoihin. Valmistettujen höyrykattiloiden määrä lienee ollut kolmanneksen suurempi kuin koneiden. Oheisessa luettelossa ovat ne kirjoittajan tiedossa olevat suomalaiset konepajat, joissa höyrykoneita tai - kattiloita on valmistettu. Varmastikaan luettelo ei ole täydellinen, joten lisäykset sekä korjaukset ovat tervetulleita. Konepajat ovat perustamisvuotensa mukaisessa järjestyksessä. Fiskarsin Konepaja. Fiskars Mekaniska Verkstad. Pohja. Fiskarsin konepajan, jota pidetään Suomen ensimmäisenä, perusti Fiskarsin ja monien muiden rautaruukkien omistaja John Julin. Toimilupa konepajalle myönnettiin marraskuussa Siihen sisältyi mm oikeus tuoda tullitta maahan työkaluja ja raaka-aineita. Sen sijaan Julinin anomukseen saada 10 vuodeksi yksinoikeus valmistaa höyrykoneita Suomessa ja että höyrykoneita vain keisarin luvalla saisi tuottaa ulkomailta ei luvan myöntänyt senaatti katsonut voivansa suostua. Konepajan teknisestä puolesta vastasivat Julinin yhtiökumppaneina skotlantilaissyntyinen mekaanikko David Cowie ja ruotsalainen koneenpiirtäjä A. Thalus Ericsson. Molemmat siirtyivät Fiskarsiin Owenin konepajalta Tukholmasta. Ensimmäiset Fiskarsin konepajan rakentamat höyrykoneet sijoitettiin laivoihin. Turussa 1838 rakennettuun siipiratashöyrylaiva Helsingforsiin laitettiin kaksisylinterinen, 13 hv. Fiskarsissa valmistettu kone. Höyrylaiva Suomi, joka valmistui Turussa 1840, sai 18 hv koneen. Vuonna 1842 tehtiin kaksi 17 hv höyrykonetta Peipus-järvelle rakennettua laivaa varten. Kahden seuraavan vuoden aikana, , valmistettiin kolme maahöyrykonetta (6 hv koneet sekä Dorpatìin että Ericsson & Cowien konepajalle Turkuun, 16 hv:n kone Littoisten Verkatehtaalle). Vuodesta 1842 konepajalla valmistettiin myös höyrykattiloita. Kun Ericsson & Cowie perustivat oman konepajan 1842, Julin jatkoi toimintaa yksin. Uudeksi insinööriksi palkattiin Motalan konepajan johtajan poika Alexander Frazer. Yritystä kutsuttiin nyt "Fiskarsin Uudeksi Konepajaksi". Konepajan toiminta jatkui aikaisempaan tapaan. Vain harvoja yksittäisiä höyrykoneita valmistettiin valmistettiin höyrykoneet myllyjä varten Kristiinankaupunkiin, Kuopioon ja Riikaan sekä höyrypumppu Saimaan kanavan rakennustöihin. Vuonna 1850 valmistui rautainen höyrylaiva Majava, jossa oli uudentyyppinen "korkeapainehöyrykone". Laiva toimi matkustajaliikenteessä Helsingin ja Porvoon välillä. Vuonna 1852 tehtiin rautainen höyrysluuppi Riikaan. Myös tehdaskoneita valmistettiin jonkin verran, mm kaksi höyrykonetta Forssan puuvillatehtaalle ja yksi Nuutajärven lasitehtaalle. Vuoden 1861 tuoteluettelossa mainostetaan myös lokomobiilejä, jotka on tehty "Clayton Scuttelworth Co: n periaatteen mukaan". Fiskarsin konepajan valmisteiden painopiste alkoi kuitenkin vähitellen kallistua maataloustyökaluihin, erityisesti auroihin luvun alussa höyrykoneita ei enää mainita tehtaan valmisteluettelossa. Vuonna 1853 Fiskars oli aloittanut konepajatoiminnan myös Helsingissä nimellä "Fiskars Mekaniska Verkstad i Helsingfors", vuodesta 1866 "Hakaniemen Konepaja, Hagnäs Verkstad". Hakaniemen (Hagnäs) konepaja valmisti isompia höyrykoneita, erityisesti laivakoneita. Myös tehtaan omat höyrykoneet olivat Fiskarsin valmistetta. Vuonna 1871 tehdas siirtyi toiminimelle J.D. Stenberg & Son.

3

4

5 KUVA: Mainos 1860-luvulta Konepaja Ericsson & Cowie (Cowie & Co). Turku. Fiskarsin konepaja "tekniset johtajat" Anders Thalus Ericsson (s.1791) ja David Cowie ( ) saivat 1842 luvan perustaa oman konerajan Aurajoen itärannalle Turkuun. Kaupunki sijaitsi Fiskarsia edullisemmin erityisesti laivahöyrykoneiden rakentamisen kannalta. Konepaja aloitti toimintansa vuonna 1844 osoitteessa Itäinen Rantakatu 56. Ensimmäinen höyrylaiva, johon konepajan koneet (100 ihv) asennettiin, oli Turun vanhalla laivaveistämöllä 1850 valmistunut puinen matkustajalaiva Furst Menschikoff II. Alkuvuosinaan Ericsson & Cowie valmisti höyrykoneita ja kattiloita valtion uusiin laivoihin. Huomattavin niistä oli fregatti Rurik, johon tuli 300 hv:n kone ja 4 höyrykattilaa. Rurikin ohella 1853 valmistui myös höyrylaiva Saimaan kanavalle. Laivakoneiden ohella valmistettiin koneistoja mm myllyjä varten.

6 Konepajan kannattavuus oli kuitenkin huono, ja 1857 Ericsson myi osuutensa Fiskarsin ruukinpatruuna John Julinin veljelle, useita höyrylaivaliikenneyhtiöitäkin perustaneelle Erik Julinille. Konepajan toimintaa jatkettiin nimellä Cowie & Co. Konepajan toiminta tehostui, ja painopisteeksi tuli entistä selkeämmin koneistojen valmistaminen höyrylaivoihin. Tärkeimpiä töitä olivat laivaston höyrykorvetti Kalevalan ja tullilaiva Nya Nordvaktin koneet. Konepajassa valmistettiin myös ruotsalais-amerikkalaisen keksijän, insinöörikapteeni John Ericssonin keksimiä lämminilmakoneita (Kaloric), joitten valmistamiseen Julin hankki John Ericssonin nimissä patentin 10 vuodeksi Cowie oli vakuuttunut, että tämä kone, jossa voimanlähteenä vesihöyryn asemasta käytettiin lämmittäessä syntynyttä ilman laajentumista, tulisi pienten kunnossapitokustannustensa, käsittelyhelppoutensa ja vaarattomuutensa vuoksi edistämään merkittävästi Suomen teollistumista. Vuonna 1862 Cowie myi osuutensa konepajasta toiselle skotille, siviili-insinööri William Crichtonille ( ). Hän toimi konepajan toimitusjohtajana kuolemaansa saakka. Crichtonilla oli hyvät suhteet mm Venäjälle, ja konepaja sai merkittäviä tilauksia maan laivastolta yritys rakensi oman telakan Turkuun konepajalla rakennettiin mm 15 höyrylaivaa ja 6 muuta höyrykonetta. Vuonna 1874 konepaja muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Wm. Crichton & Co Ab. Warkauden konepaja. Warkaus Mekaniska Verkstad. (A. Ahlström Oy, Varkauden tehdas). Varkaus. 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Vuonna 1851 sai Varkauden rautaruukin omistaja, viipurilainen tukkukauppias Paul Wahl, toimintaprivilegion ruukin yhteyteen rakennetulle konepajalle ja valimolle. Ilmeisesti ne kuitenkin olivat aloittaneet toimintansa jo Wahl olivat hyvin ennakoinut Itä-Suomen vesistöjen kanavoinnin ja erityisesti Saimaan kanavan rakentamisen tuoman kasvun seudun laivaliikenteeseen. Varkauden sijainti Taipaleen kanavan vieressä oli erinomainen konepajaliikettä ajatellen. Ainakin jo 1854 konepajassa ilmeisesti rakennettiin myös höyrykoneita. Samana vuonna tulipalo hävitti laitoksen, ja uusi konepaja rakennettiin paremmalle paikalle Ämmäkosken Päiviönsaaren itärannalle. Konepajan johtajana toimi vuoteen 1859 insinööri Paul Wahl ja hänen jälkeensä ( ) Helsinkiin myöhemmin oman konepajan perustanut John Didrik Stenberg. Hän sai tänä aikana (1867) patentin suunnittelemalleen höyrykattilalle. Varkauden konepajan yhteyteen, Pirttiniemeen, rakennettiin telakka ja pannuverstas Jo samana vuonna se rakensi 2 höyrylaivaa, nimiltään Impi ja Väinämöinen. Ensimmäinen höyrylaiva, Alku, kauppaneuvos Mustoselle oli kuitenkin valmistunut jo aikaisemmin. Vuoteen 1889 mennessä konepaja oli jo valmistanut kaikkiaan 152 erikokoista höyrylaivaa ja noin 460 lokomobiiliä tai höyrykonetta. Saha- ja myllylaitteistot kuuluivat myös tehtaan tuotevalikoimaan. Työntekijöitä 1870-luvun puolivälissä oli noin 170. Paul Wahl & Co omisti Warkauden Konepajan vuoteen 1909, jolloin koko Varkauden teollinen toiminta siirtyi A. Ahlström Oy:n omistukseen. Konepajan toiminta jatkui ja laajentui nimellä A. Ahlström Oy, Warkauden Konepaja. Vuoteen 1937 mennessä tehdas ilmoitti rakentaneensa 598 erilaista laivaa tai alusta, 29 lossia, 1175 höyrykattilaa ja 1331 höyrykonetta. Höyrylaivojen rakentaminen Varkaudessa jatkui vielä sotakorvausvuosina. Neuvostoliittoa varten tehtiin 14 kpl 400 hv:n ja 16 kpl 150 hv:n joki- ja järvihinaajaa. Viimeksi mainitut olivat hyvin matalakulkuisia. Kaikkien hinaajien rungot tehtiin hitsaamalla. Laivat kuljetettiin osina rannikolle ja koottiin Hillon satamassa Haminan lähellä.

7 K.F. Dunderberg. Tampere. 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyrylauttoja. Kupariseppämestari C.G. Dunderberg perusti 1854 Tampereelle kupari- ja levyseppäliikkeen, joka 1886 siirtyi hänen pojalleen, tehtailija K.F. Dunderbergille. Tehdas muutettiin hänen toimestaan vähitellen konepajaksi, ja kuparisepänliike väheni. Mainoksessaan vuonna 1900 K.F. Dunderbergin Konepaja ja Valimo ilmoitti "rakentavansa useamman laatuisia maa- ja laivakoneita, sahoja, myllyjä, höyryleipomoita ja makkaratehtaita, kaikenlaatuisia transmissiooneja y.m". Edellisten lisäksi myös höyrylaivat mainitaan konepajan valmistusluettelossa Työntekijöitä oli tällöin noin 100. Vielä 1930-luvun alussa liikkeen erikoisalana olivat höyrykattilat, höyrykoneet, lokomobiilit ja esilämmittäjät.

8

9 KUVAT. Mainokset 1900 ja 1915 Turun Rautateollisuus Oy. (Turun Rautamanufaktuuriyhtiö. Åbo Jern Manufaktur Bolag). Turku. 1915: Lokomobiilejä, höyrykattiloita. Toukokuussa 1855 sai yliseppämestari Ferdinand de Ron luvan perustaa Turkuun manufaktuurilaitoksen ajoneuvojen ja muiden rauta-, teräs- ja metallitöiden valmistamista varten. Hän ei kuitenkaan saanut tehdasta rakennettua, vaan myi seuraavana vuonna privilegion kolmelle turkulaiskauppiaalle (C.M. Malm, M.J. Berg, K.W. Trygg), ja 1857 laitos oli toiminnassa. Valmisteet olivat lähinnä pienehköjä käyttöesineitä (mm silitysrautoja, vaakoja, lukkoja, paloruiskuja) ja rakennusrautaa (heloja, uuninluukkuja).

10 Vuonna 1859 yritys joutui kokonaan Otto Wilhelm Bährin omistukseen, ja sen toimintaa laajennettiin. Vararikko oli kuitenkin edessä 1866, ja rautamanufaktuuri joutui päärahoittajan, kreivi C.M.M. Armfeltin haltuun. Hänen aikanaan teollisuuslaitoksia laajennettiin. Tehdas oli 1880-luvulla maamme tärkeimpiä taidevalimoja. Toinen painopiste olivat maanviljelystyökalut ja -koneet. Viimeksi mainittuihin kuuluivat mm höyrykoneet ja höyrykattilat. Turun Rautamanufaktuuriyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi Maanviljelyskoneiden ja erityisesti lokomobiilien merkitys tuotannossa kasvoi.

11 KUVA. Mainos 1915.

12 Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy. Tammerfors Linne- och Jern-Manufaktur Ab. (Pellavatehtaan Konepaja, Tampella). Tampere. 1915: Laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyryvetureita Tampereen konepaja sai perustamisluvan ja aloitti toimintansa Edellisenä vuonna oli konepajaa edeltäneen masuunin ja rautaruukin Tammerkosken rannalta ostanut Seinäjoella sijaitsevan Östermyran ruukin omistaja Gustaf August Wasastjerna ( ). Konepaja kasvoi pian yhdeksi alansa johtavista yrityksistä maassamme. Työntekijöitä oli 1860-luvun alussa noin 130. Pellavatehtaan konepajalla rakennettiin mm ensimmäiset Hämeen vesillä liikkuneet höyrylaivat, Ahti (1858), Laukko (1859) ja Ilmarinen (1863). Näistä kaksi ensimmäistä olivat siipiratashöyryjä. Ensimmäisten höyrykoneiden rakentamista johti englantilainen insinööri Joseph Dillworth. Konepajan johtajina toimivat pitkään insinöörit Hermann Kauffmann ja C.R. Munsterhjelm. Vuonna 1861 konepaja ja naapurissa sijainnut varatuomari Adolf Törngrenin omistama pellavatehdas yhdistettiin nimellä Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy (Tampella). Vuonna 1866 Törngren teki kuitenkin Suomen suurimpiin kuuluneen vararikon. Yhtiön uudeksi johtajaksi tuli professori Alfred Kihlman. Vuoteen 1910 mennessä, jolloin laivanrakennus päättyi, Tampellan konepaja oli rakentanut 60 höyrylaivaa niihin kuuluvine koneineen ja kattiloineen. Viimeinen höyrylaiva oli Alho II. Toinen tärkeä osa-alue olivat sahojen ja tehtaiden höyrykoneet, turbiinien ja paperiteollisuuskoneiden ohella. Uusille urille konepaja lähti, kun valtio tilasi siltä 40 kevyttä ja raskasta mogul-tyyppistä höyryveturia Ensimmäiset kahdeksan valmistuivat Veturien valmistuksen johtavana insinöörinä toimi Werner Ryselin, myöhemmin Lokomon perustaja. Kuriositeettina mainittakoon, että Tampella rakensi ilmeisesti 1900-luvun alkuvuosina höyrykäyttöisen kuorma-auton. Sen kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Veturitilaukset jatkuivat, ja Venäjän-Japanin sotaan mennessä (1905) Tampella oli valmistanut jo satakunta höyryveturia, niistä 3 yksityisradoille. Vuodenvaihteessa Tampella toimitti viimeisen höyryveturin (raskaan tavarajunaveturin tyyppiä Risto) valtion rautateille. Kaikkiaan Tampella valmisti noin 1000 höyryveturia, joista noin kolmannes meni Neuvostoliittoon sotakorvauksina. Huomattava osa Tampellan vetureista oli tarkoitettu kapearaiteisille rautateille (mm kaikki 361 Venäjälle toimitettua).

13 KUVA. Mainos 1919

14 KUVA. Tampereen Konepajan esitteestä (1860-luku)

15 Porin Konepaja Oy. Björneborgs Mekaniska Verkstad Ab (BMW). Pori 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja. Porin konepajan perustivat 1858 Leineperin ruukinpatruuna Karl Johan Lönegren ja kauppias Carl Anton Björnberg. Kaksi vuotta myöhemmin osakkaaksi tuli myös kauppahuone I. Carström & Co. Suurehko konepaja rakennettiin Porin Isonsannan rannalle. Jo 1859 konepaja sai tilauksen suurehkoista (300 hv) höyrykoneista kahteen Porin laivatelakalla rakenteilla olleeseen höyrylaivaan Porin Konepaja rakensi tullilaitokselle rautaisen potkurihöyrylaivan, seuraavana vuonna konepajalla tehtiin 3 höyrylaivaa ja mm maatalouskoneita. Runsaasti valmistettiin myös rautatievaunuja. Konepaja muutettiin 1867 osakeyhtiöksi, ja sen johtajaksi tuli C.F. Björnberg. Työntekijöitä oli kaksi vuotta myöhemmin 333. Porin konepaja paloi 1870 ja teki samana vuonna vararikon. Toimintaa jatkoi kuitenkin välittömästi uudet yrittäjät, ruotsalainen insinööri C.J. Lindström ja porilaiskauppias C.J. Borg. Teknisenä johtajana toimi ruotsalainen insinööri Carl Fornander luvun alussa konepaja valmisti 2 höyrykorvettia Venäjän valtiolle ja muutamia pienempiä höyrylaivoja. Siitä huolimatta uusi vararikko oli edessä Porilainen puutavaraliike W. Rosenlew & Co osti Porin konepajan Osakeyhtiöksi yritys muutettiin Toimintaa laajennettiin seuraavalla vuosikymmenellä laivatelakalla, jolla valmistettiin lukuisia höyrylaivoja. Vuonna 1922 todetaan, että yritys on "suorittanut paikkakunnan suurien sahalaitosten koneet, valmistanut suuren määrän höyrypannuja ja höyrykoneita, sadoittain höyrypursia, höyrylaivoja ja höyryaluksia, esim. matkustajalaivat Södern, Norden, Concordia, Fredrik Wilhelm, Borgå, Helsingfors, Norrmark, Adlercreutz ym, lastihöyry Constantia (440 reg. tonnia), luotsilaivat Willmanstrand ja Trall, majakkalaiva Nya Äransgrund y.m. y.m." Tunnettuja olivat myös Porin konepajan lokomobiilit, Sampo-puimakoneet ja BMW-moottorit luvun alussa konepaja työllisti noin 700 henkeä. Sotakorvausvuosina konepajalta tilattiin mm. 300 kpl hv:n lokomobiilejä sähkögeneraattoreineen. Todellisuudessa näitä Porin konepajalla suunniteltuja koneita toimitettiin Neuvostoliittoon 316 kpl. Vuosina rakennettiin lisäksi Neuvostoliittoa varten, nyt osittain kauppasopimuksen mukaan, yhteensä 186 kpl suurempia 400 hv:n "Sampo"-lokomobiilejä generaattoreineen. Kaikki lokomobiilit varustettiin erilaisilla tulipesillä, niin että polttoaineena voitiin käyttää sekä hiiltä, halkoja, sahanpurua että turvetta.

16

17 KUVAT. Mainokset 1911 ja Helsingin Kaasutehtaan Konepaja. Helsinki. Vuonna 1860 saivat viipurilainen kauppaneuvos J.F. Hackman, Töölön Sokeritehtaan omistaja F. Kiseleff, tamperelainen paperitehtailija F.W. Frenckell ja pari muuta liikemiestä luvan perustaa Helsinkiin kaasutehtaan ja konepajan. Yrityksen toiminta alkoi Konepajan päätehtävänä oli kaasujohtoihin liittyvät työt, mutta sen ohella höyrykoneita, höyrykattiloita, sahalaitteita jne. Työntekijöitä vuonna 1873 oli 120. Kaasutehdas konepajoineen siirtyi 1899 Helsingin kaupungin omistukseen, ja höyrykoneiden valmistus päättyi viimeistään tällöin. Viipurin Konepaja (Gallénin Konepaja). Viipuri Viipurilainen maanviljelijä Carl Johan Alfthan sai 1861 luvan perustaa konepajan Viipuriin lähinnä maanviljelyskoneiden valmistamiseksi. Vuonna 1864 konepajan osti alikapteeni F.W. Thesleff, ja siirsi konepajan Viipurin Pantsarlahden kaupunginosaan. Kaksi vuotta myöhemmin yritys muutettiin yhtiöksi, jonka osakkaina olivat mm kauppahuoneet Hackman & Co ja Bandholtz & Co sekä insinööri Gustaf Constantin Törnudd. Viimeksi mainittu johti yritystä vuoteen 1881 ja kohotti sen maamme tärkeimpiin kuuluvaksi. Konepajaa laajennettiin 1867 valimolla ja 1869 mm telakalla ja pannupajalla. Konepajassa valmistettiin etupäässä höyrylaivoja sekä sisäjärviämme varten että Venäjälle. Esimerkiksi vuonna 1876 tehtiin 5 höyryalusta sekä korjattiin 52 höyrylaivaa ja konetta.

18 Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut konepaja siirtyi 1880-luvun keskivaiheilla insinööri E. Filemon Gallenin hallintaan. Hänellä oli jo vuodesta 1875 ollut oma konepaja talossaan (Fredrikinkatu 14) Viipurissa. Gallénin kuoltua vuonna 1893 konepaja teki vararikon ja se jaettiin kahtia. Gallénin poika insinööri Jalmar Gallén lunasti osan tehtaasta konepajaksi, jonka erikoisalana oli höyrylaivojen rakentaminen. Vuonna 1899 Viipurin konepaja siirtyi belgialaisen yhtiön omistukseen, joka laajensi yritystä merkittävästi. Mainoksessaan vuonna 1900 Wiipurin Konepaja-, Valimo- ja Laivarakennus-Osakeyhtiö kuvaili toimintaansa seuraavasti: "Konepaja: höyrykoneita, pumppuja, turbiineja, lokomobiilejä, lokomotiivejä, nostoranoja, voimansiirtolaitoksia, varusteita, sahoja, jää- ja jäähdytyskoneita. Kattilapaja: höyrykattiloita, tulisijoja, neste- ja kaasusäiliöitä, silta- ja kattorakenteita. Laivavarvi: höyrylaivoja, ruoppaajia, laivatelakoita, lotjia, elevaattoreita". Konepajan toiminta lakkasi vararikkoon Toiminta jatkui kuitenkin keskeytyksen jälkeen, sillä vielä 1930-luvun alussa Viipurin Konepaja ja Laivatelakka -niminen yritys ilmoitti valmistavansa höyrykattiloita ja höyrykoneita.

19 KUVA. Mainos 1900 Taalintehtaan (Dalsbruk) konepaja. Dragsfjärd. Taalintehtaan masuuni Kemiön saaren eteläpäässä meren rannalla aloitti toimintansa 1688 kaksi vuotta aikaisemmin myönnetyn privilegion turvin. Vaatimattomasta alusta kehittyi myöhemmin Suomen suurin rauta- ja terästehdas.

20 Ruukinpatruuna Wolter Ramsay oli 1860-luvun alkuvuosina laajentanut ruukin 1853 perustetun pienen manufaktuuripajan konepajaksi ja samaan aikaan tehostanut ruukin valimon toimintaa. Konepajassa tehtiin ainakin 1890-luvulla maatalouskoneita, hevoskiertoja, auroja, puimakoneita. Kuuluisia olivat myös Taalintehtaan alasimet. Taalintehtaan konepaja valmisti myös ainakin joitain höyrykoneita. Omaa tuotantoa, niin runko, kone kuin kattilakin, oli ainakin ruukin 1874 valmistunut 27 m pitkä höyryhinaaja Ola. KUVA. Höyrylaiva Ola. Oy Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja, Ab Sandvikens Skeppsdocka och Mekaniska Verkstad (Helsingfors Skeppsdocka). Helsinki 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Hietalahden telakan ja konepajan perusti Tampereen Pellavatehtaan omistaja, varatuomari Adolf Törngren Jo seuraavana vuonna taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Törngren luovutti telakan Tampereen Pellava- ja Rauta-teollisuus Oy:n omistukseen.. Telakan ensimmäinen konepaja valmistui 1866 ja valimo Konepajan ensimmäisenä johtajana toimi kirjailijanakin tunnettu insinööri Hermann Kauffmann ja vuodesta 1871 insinööri C.G. Hult. Uusi suurempi konepaja valmistui luvulla telakalla rakennettiin ainakin 16 erikokoista rautaista höyrylaivaa, niiden joukossa mm hinaajia, höyrypursia ja varppaajia. Lisäksi valmistettiin muita höyrykoneita, kattiloita, höyryvinssejä jne. Yleiseen taide- ja teollisuusnäyttelyyn 1876 yritys osallistui valmistamallaan pystyhöyrykoneella. Yritys työllisti 1870-luvun puolivälissä noin 220 henkeä.

21 Tappioita tuottanut telakka jo konepaja myytiin 1880 Helsingin Eteläsatamassa toimineen laivatelakan vuokraajalle, insinööri Oskar Eklundille. Toimintaa laajennettiin mm kattilaverstaalla Samana vuonna yritys aloitti myös rautatievaunujen valmistuksen. Laadustaan kuuluisia höyrylaivoja tehtiin edelleen paljon, mm majakkalaivoja luotsilaitokselle. Siitä huolimatta telakka ja konepaja tekivät vararikon Sitä seuranneessa pakkohuutokaupassa ne osti kauppias C.J. Burmeister yritys muutettiin osakeyhtiöksi nimellä Oy Hietalahden Sulkutelakka ja Konepaja. Aikakausi oli telakalle nousukautta. Tänä aikana rakennettiin yli 60 erilaista höyry- ja moottorialusta, pääasiassa Venäjälle ja Itämerenmaihin, niiden joukossa 22 höyrypurtta ja matkustajahöyryä, 3 tullivartioalusta ja 20 hinaajaa. Myös muu rakentaminen lisääntyi.! aikana valmistui "kaikkiaan noin 140 laivahöyrykattilaa ja noin 120 laivahöyrykonetta, noin 190 maahöyrykattilaa, joista 12 lancashire-tyyppisiä, noin 10 Cornwall-tyyppisiä, noin 100 tuliputkityyppisiä, noin 30 vesiputkityyppisiä 300 neliömetrin tulipintaisiin asti, noin 20 varmuusputkikattilaa ja noin 15 rapidkattilaa". Vuonna 1926 osti Kone- ja Siltarakennus Oy Hietalahden telakan kaikki osakkeet. Vuonna 1938 telakka fuusioitiin vuorineuvos Wilhelm Wahlforssin toimesta Wärtsilä-Yhtymä Oy:öön, ja 1966 nimi muutettiin Helsingin telakaksi. Sotakorvausvuosina Hietalahden telakalla rakennettiin Neuvostoliittoon toimitettavaksi kaksi 2000 tonnin rahtihöyryalusta, 20 höyryhinaajaa sekä 19 järvi- ja jokiproomua. 600 hv:n hinaajat rakennettiin samojen piirustusten mukaan kuin Helsingin kaupungin satamahinaaja ja jäänmurtaja Turso, joka sekin luovutettiin uusien alusten mukana Neuvostoliittoon. Viimeinen hinaajista valmistui Proomuja tehtiin 25 kpl, myös niiden vinssit olivat höyrykäyttöisiä. Vielä Hietalahden telakalla rakennettiin kuuden jäätä murtavan höyrykäyttöisen hinaajan sarja Neuvostoliiton kaupallisena tilauksena. Todettakoon, että satamajäänsärkijä Turso ostettiin Pietarista takaisin Suomeen 2004, ja on edelleen höyrylaivana Suomen Höyrypursiseuran hallinnassa.

22

23 KUVAT. Mainokset 1900 ja J.D. Stenberg & Son (J.D. Stenberg & Söner). Helsinki. Fiskarsin omistama "Fiskars Mekaniska Verkstad i Helsingfors" siirtyi John von Julinin kuoltua perinnönjaossa hänen pojalleen Albert von Julinille ja kolmelle tyttärelle. Nämä jatkoivat konepaja toimintaa nimellä "Hakaniemen Konepaja, Hagnäs Verkstad". Vuonna 1871 perilliset myivät konepajan helsinkiläiselle laivanvarustajalle ja viinikauppiaalle Johan Daniel Stenbergille ja hänen pojalleen insinööri Johan Didrik Stenbergille. Kun kaksi muutakin veljestä tuli mukaan yritykseen, alkuperäinen nimi J.D. Stenberg & Son muutettiin muotoon J.D. Stenberg & Söner. Vuonna 1873 konepajan mainitaan rakentaneen 3 höyrylaivaa, 2 höyrysluuppia ja 4 muuta höyrykonetta sekä 5 sahalaitosta. Työntekijöitä oli tähän aikaan yli 180. Vuonna 1872 John Stenberg oli saanut patentin uudentyyppistä höyrykoneen suunnanvaihtolaitetta (?) varten. Helsingissä järjestetyssä ensimmäisessä yleisessä suomalaisessa taide- ja teollisuusnäyttelyssä 1876 konepaja sai palkinnon makaavasta höyrykoneestaan. Vuonna 1882 John Didrik Stenberg erosi yrityksestä ja perusti oman, myös höyrykoneita valmistaneen konepajan. Vanhemman yrityksen johtajaksi ja vuodesta 1888 omistajaksi tuli insinööri Adolf Stenberg. Vuonna 1905 yritys muutettiin osakeyhtiöksi. Viipurin Höyryvene Osakeyhtiö. Viborgs Ångslups Aktiebolag. Viipuri. Viborgs Ångslups Aktiebolag -niminen osakeyhtiö perustettiin Se harjoitti matkustajaliikennettä Viipurin ympäristössä, ja vuonna 1917 yhtiöllä oli 17 laivaa. Oma telakka ja korjauspaja tuli

24 välttämättömäksi 1880-luvun alussa, ja se rakennettiin ensin Hiekkaan kaupungin Pohjoissatamaa vastapäätä, myöhemmin Kaksoissaarelle Viipurin pohjoispuolelle. Vuoden 1918 tapahtumien seurauksena yhtiö oli pakotettu luopumaan laivoistaan. Se keskittyi nyt telakan ja konepajan toiminnan kehittämiseen. Vuonna 1924 "Viborgs Ångslups Aktiebolag, Verkstad och Slip" käsitti konepajan, höyrypannutehtaan, valimon, pajan, laivaveistämön ja telakan. Niissä valmistettiin matkustaja-, hinaaja- ja varppilaivoja, höyrykoneita ja -kattiloita sekä keskipakoispumppuja, mahdollisesti myös höyrynostureita. Työntekijöitä oli noin 330. Teknisenä johtajana toimi insinööri Karl Gustafsson. Wm. Crichton & Co Ab (Ab Crichton Oy). Turku. 1915: Maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja Crichtonin konepajan varhaisvaiheet on kerrottu Ericsson & Cowien konepajan yhteydessä. Vuodesta 1874 William Crichtonin nimi näkyy osakeyhtiöksi muutetun yrityksen nimessä, mutta toisena merkittävänä osakkeenomistajana pysyi Erik Julinin kauppahuone ja 1880-luvulla konepaja vahvisti asemaansa Suomen merkittävimpänä laivaveistämönä. Toiminnan selkärankana olivat edelleen Venäjän laivaston sotalaivatilaukset, mm torpeedoalukset. Konepaja laajeni entisestään, kun Aurajoen vastakkaisella rannalla sijainnut ns. Turun vanha laivaveistämö ja köysitehdas (Åbo Skeppsvarfs Ab, aikaisemmin Gamla Varfsbolaget i Åbo) siirtyi Crichtonin konepajan omistukseen Tällä telakalla olivat aikanaan valmistuneet ensimmäinen Turussa rakennettu höyrylaiva, siipiratasmatkustajalaiva Furst Menschikoff (I), joka laskettiin vesille Laivan höyrykoneet oli kuitenkin valmistettu Ruotsin Norrköpingissä. Vuonna 1913 Wm. Crichton & Co Ab teki vararikon. Toiminta jatkui seuraavana vuonna uudella nimellä Ab Crichton Oy. Vuonna 1924 yhtiöt Crichton ja Vulcan fuusioitiin yhteen ja syntyi Oy Crichton-Vulcan Ab. Kaiken kaikkiaan Wm Crichton & Co:n, Ab Crichton Oy:n ja Ab Vulcan Oy:n toimesta rakennettiin Turussa noin 500 höyrylaivaa. Turun Konepaja Oy. Åbo Mekaniska Verkstads Ab. Turku. Vuonna 1874 perustivat Suomen talvimerenkulun pioneeri, kapteeni Carl Korsman ja joukko turkulaisia liikemiehiä uuden konepajan, valimon ja niihin liittyvän telakan Aurajoen länsirannalle lähelle joen suuta. Erotukseksi vanhemmasta konepajasta (Crichton) uutta yritystä kutsuttiin "Uudeksi konepajaosakeyhtiöksi". Konepajan teknillisenä johtajana toimi ( ) ruotsalainen insinööri Carl Fornander. Turun Konepaja valmisti etupäässä höyrylaivoja ja höyrysluuppeja luvun alussa työntekijöitä oli jo yli 300. Venäjälle suuntautuneen tullittoman viennin päättyminen ja muut taloudelliset vaikeudet päättivät 1898 konepajan toiminnan. Konepajan rakennukset ja irtaimisto siirtyi uudelle yhtiölle, Ab Vulcanille, joka jatkoi toimintaa. Oulun Konepaja Oy. Oulu. 1915: Lokomobiilejä, maahöyrykoneita, laivahöyrykoneita, höyrykattiloita, höyrylaivoja, höyrypumppuja Oulun Konepajan (Aktiebolaget Uleåborgs Mekaniska Werkstad) olivat Kurimon rautaruukin johtajina toimineita englantilaisia insinöörejä. Vuonna 1874 sai "The Finland Charcoal Iron Works Company Ltd:n" palveluksessa toiminut insinööri Herbert Barry luvan perustaa konepajan Ouluun. Vielä samana vuonna hän myi yrityksen seuraajalleen, insinööri W.F. Songeylle. Yrityksestä tehtiin osakeyhtiö, jonka teknilliseksi johtajaksi siirtyi Helsingin laivatelakan palveluksesta insinööri Karl Löfhjelm.

25 Konepaja oli alunperin perustettu Kurimon ruukin raudan jatkojalostamista silmälläpitäen. Yritys teki kuitenkin vararikon 1878, ja jo valmiiksi rakennetun konepajan toimintaperiaatteet muuttuivat luvun alussa Oulun Konepaja valmisti omalla telakalla hinaajahöyrylaivoja, höyrysluuppeja ja höyrykoneita mm myllyjä varten. Työntekijöitä oli noin 60. Ilmoituksessaan vuonna 1900 Oulun Konepaja Oy mainosti valmistavansa "Maa- & Vesi-höyrykoneita, Höyrykoneita sähködynamokoneita varten, lokomobiilejä, turbiineja, pumppuja, Täydell. matkustaja- & Hinaaja-laivoja, Kolibriveneitä, petroolimoottorilla tahi sähkökuljetusvoimalla varustettuja, purjeveneitä, Yachteja, Tervanpoltto- ja tärpätintislauskoneita, valettuja hautaristejä y.m". Ensimmäisen 50 toimintavuotensa aikana Oulun Konepajan kerrotaan valmistaneen 131 hinaajaa ja muuta pienehköä laivaa, 430 höyrykattilaa ja 330 höyrykonetta. Vuonna 1935 nimeksi muutettiin Oulun Konepaja Osakeyhtiö, ja 1953 yhtiö liitettiin osaksi Raahe Oy:tä.

26 KUVA. Mainos Puhoksen Konepaja. Kitee. Itäsuomalainen suurliikemies, monien ruukkien ja sahojen omistaja, Antti Juhana Mustonen rakennutti Kiteen Puhoksenkosken rannalle konepajan, valimon ja telakan Konepajan tehtävänä oli aluksi laitteiden tuottaminen oman kauppahuoneen sahoja ja muita yrityksiä varten. Pitemmän tähtäimen tavoitteena oli kuitenkin muodostaa Puhoksesta suuri liikekeskus ja viedä sen tuotteita mm Pietariin. Mustosen kuolema 1877 katkaisi kuitenkin tämän kehityksen.

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN

AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN UNIONINKATU AUTORENGASLIIKE RENGASKORJAAMO A. IHALAINEN - HELSINKI 41 PUHELIMET 29790 37523 Suuri, ajanmukaisella koneistolla varustettu autorenkaiden vulkanoimislaitos AUTORENKAIDEN VULKANOINTI on maassamme,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy

Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Voimalaitoksen uudistaminen Raahen Voima Oy Pekka Inkala, Raahen Voima Oy Masuunien hiili-injektio Ruukki Metals Oy, Raahe Pekka Inkala, Raahen Voima Oy

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta Oulussa 6.11.2013 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o

KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2020 INVESTOINNIT tarve toiminnallinen tekninen omistuksellinen esitykset perusteltu johtopäätökset ellei toteudu päätökset monessa eri vaiheessa toimeenpano alkaa vuosia

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949

Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Suomalaista siviili-ilma-alusten rakentamista vuodesta 1949 Markku Hiedanpää 1960 Hämeenlinna Ilmailukerho ry 1963 PIK-16 Vasama, KK Lehtovaara Oy 1965-67 KK-1 Utu, Oy Fibera Ab 1970-1973 PIK-19 Muhinu,

Lisätiedot

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun

OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun 125 vuotta Hirvikosken rannalla Loimaalla OFA Oy tekee ketjut alusta loppuun Ruotsalaiseen Gunnebo Industries - teollisuuskonserniin nykyisin kuuluva OFA Oy Ab:n kettinkitehdas Loimaalla on huomattava

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014

FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN. Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBELILÄISEN PEDAGOGIIKAN TULO SUOMEEN Elise Lujala 18.10.2014 FRÖBEL-PEDAGOGIIKASTA TIETOA SUOMEEN Varhaista julkista tietoa saatiin Friedrich W A Fröbelin luomasta lastentarhapedagogiikasta: - Morgonbladetissa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57%

Vuosi I I I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 100% 100% 100% 100% 4/12 50% 50% 8/12 = 57% Esimerkki 1/ Siirtymäsäännökset/ Kiinteistöinvestointi valmistunut 2004 tai sen jälkeen, mutta ennen 1.1.2008/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 I I I I I I Käyttö

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Exel Composites Reinforcing Your Business

Exel Composites Reinforcing Your Business Pienten yhtiöiden Pörssi-ilta 2.9.2013 Exel Composites Reinforcing Your Business Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Exel Composites on kansainvälinen pultruusioalan yritys, jolla on tuotantolaitoksia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Pääedustaja Suomessa OY. LAATUVAUNU AB HELSINKI. P. Esplanaadikatu 23. Puh. 23 334 ja 23326

Pääedustaja Suomessa OY. LAATUVAUNU AB HELSINKI. P. Esplanaadikatu 23. Puh. 23 334 ja 23326 1937 Pääedustaja Suomessa OY. LAATUVAUNU AB HELSINKI P. Esplanaadikatu 23 Puh. 23 334 ja 23326 FEI FE2 FARGO, sarja AFEI la AFE2 moottori on Chryslerin rakentama korkeapurlstus Sivuventtiilimoottori. Se

Lisätiedot

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus

ARVOSTELU Oikeat laput oikeissa laatikoissa Tehtäväkäskyn vastainen suoritus Järvikoitos Etelä-Karjalan partiolaisten syys-pt 10.-11.9.2011 Lauritsalassa TEHTÄVÄKÄSKY Sarja SI PU RU HA Rasti 7 7 8 8 Tehtävä 8 8 11 11 Maksimipisteet 5 5 5 5 Taitotehtävä Saimaa ELÄMÄÄ Vartion tehtävänä

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Afarak Group Oyj. Varsinainen yhtiökokous Markku Kankaala

Afarak Group Oyj. Varsinainen yhtiökokous Markku Kankaala Afarak Group Oyj Varsinainen yhtiökokous 2015 Markku Kankaala www.afarakgroup.com 8.5.2015 PITKÄJÄNTEINEN TYÖ ALKAA TUOTTAA TULOSTA Vuonna 2014 yhtiö teki ensimmäistä kertaa positiivisen tuloksen sitten

Lisätiedot

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa Kaupunginhallitus 132 29.03.2010 Kaupunginhallitus 488 19.11.2012 Kaupunginhallitus 429 21.10.2013 Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa 950/10.01.02/2013

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 PUHOKSEN PATRUUNA

KITEEN KAUPUNKI 1 PUHOKSEN PATRUUNA KITEEN KAUPUNKI 1 PUHOKSEN PATRUUNA Nils (Niilo) Ludvig Arppe syntyi joulukuun 19.päivänä 1803. Hänen isällään Ala-Karjalan laamanni Nils Arppella oli omistuksessaan Suorlahdella Orpolan eli Sofielundin

Lisätiedot

Tiemerkintä A & E Oy

Tiemerkintä A & E Oy Nro 1038 voimassa 30.4.2017 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että Tiemerkintä A & E Oy Y-tunnus 0648365-6 kotipaikka

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013

Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin. Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylät Torniosta Kristiinankaupunkiin Hirvelä/Jukuri2013 Meriväylien kehittämishankkeita länsirannikolla Tornio 8 m väylä syvennetty 9 metriin (hanke valmistunut 2008) Kemi Ajos 10 m väylän syventäminen

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013

Ensirekisteröinnit 2/ AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ensirekisteröinnit 2/2013 1.3.2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT HELMIKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 02/2013 02/2012 (%) (%) 1-02/2013 1-02/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 7 888 10 626-25,8

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi 1.1 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 8.4.1792, k. 8.4.1792 1.2 Fredrik Fredrikinp. Kihlman, synt. 10.12.1792, k. 10.1.1793 1.3 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 24.11.1793,

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT

RAUTAISIA OTTEITA. Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT RAUTAISIA OTTEITA Jo vuodesta 1956 RAUDOITTEET I HAAT I NOSTOLENKIT I NAULAT Viisikymmentä vuotta sitten, 50-luvulla, kansa rakensi kotimaata ja Pintos Oy teki ensimmäiset naulansa, aluksi vain kahdella

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset

Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset Ammatilliset opettajat AO ry Jäsenyhdistykset 13.2.2017 BM 13.2.2017 1 13.2.2017 2 Jäsenyhdistysten tilannekuvaukset alueittain / Käytetyt värikoodit Alle 10 jäsentä 10-49 jäsentä Yli 49 jäsentä 1.1.2017

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Säästöjä kiinteistöjen lämmityksessä. Scanoffice Group maahantuo kiinteistölämpöpumppuja, joilla saavutetaan merkittäviä säästöjä.

Säästöjä kiinteistöjen lämmityksessä. Scanoffice Group maahantuo kiinteistölämpöpumppuja, joilla saavutetaan merkittäviä säästöjä. Säästöjä kiinteistöjen lämmityksessä Scanoffice Group maahantuo kiinteistölämpöpumppuja, joilla saavutetaan merkittäviä säästöjä. Olipa nykyinen lämmitysjärjestelmänne mikä tahansa, voimme tarjota teille

Lisätiedot

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa

Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa Vihreiden yhdistysten jäsenmaksumäärät 2007 (vahvistettu puoluehallituksessa 8.2.2008 sekä yhdistysten edustajamäärät puoluekokouksessa 2008 (sääntöjen 22 perusteella) (tilanne 3.3.08 huhtikuussa hyväksyttävät

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti

, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 12. - 13.3.1955, ILMAJOKI, Kisailijat / IMATRA, Jyske ja Tainionkosken Tähti 1. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3. Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Matti Rantala Vaasan

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

EERO ERKKO KESKI-SUOMI - LEHTEEN LIITTYVÄ ARKISTO Arkistoluettelo

EERO ERKKO KESKI-SUOMI - LEHTEEN LIITTYVÄ ARKISTO Arkistoluettelo EERO ERKKO KESKI-SUOMI - LEHTEEN LIITTYVÄ ARKISTO Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Sopimukset 1 B Kirjeenvaihto 2 EERO ERKON KESKI-SUOMI -LEHTEEN LIITTYVÄ ARKISTO Arkistonmuodostaja Eero Erkko (s. 18.5.1860

Lisätiedot

HISTORIALLISET PÖYTÄPUHELIMET L.M.ERICSSON (LME), RUOTSI AC 110, LUURANKO MALLIVUOSI 1892 AC 210, MALLIVUOSI 1893 SELOSTE 2.02

HISTORIALLISET PÖYTÄPUHELIMET L.M.ERICSSON (LME), RUOTSI AC 110, LUURANKO MALLIVUOSI 1892 AC 210, MALLIVUOSI 1893 SELOSTE 2.02 1 SELOSTE 2.02 PUHELINMUSEO Elisa 8.5.2005 Jukka Laine HISTORIALLISET PÖYTÄPUHELIMET L.M.ERICSSON (LME), RUOTSI AC 110, LUURANKO MALLIVUOSI 1892 Puhelin on ensimmäinen LME:n täydellisellä kuulotorvella

Lisätiedot

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta niiden käyttöön otosta. Tunnusomaista näille merkeille on niiden täysin

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot