AIKA klo 17:00-17:34 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ AIKA klo 17:00-17:34 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Alander Paavo Pöytäkirjan tarkastaja Ikävalko Johanna Jäsen Iljin Harri Puheenjohtaja Koskenranta Sanna Jäsen Lampi Timo Jäsen Myyrä Taija Jäsen Simola Tiina Pöytäkirjan tarkastaja Nurmi Antti Jäsen Pykäläinen Eeva-Maria Jäsen Laitinen Timo Jäsen Aalto-Huhtinen Tiina Varajäsen Muut osallistujat Kaustola Anna-Maria Toimistosihteeri Willberg Tuija Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Liljeström Anu Vs. opetustoimenjohtaja Virkki Päivi Varhaiskasvatusjohtaja Hölkki Kimmo Vs. nuorisotoimenjohtaja Munnukka Riitta Kaupunginhallituksen edustaja Poissaolevat Peuhkuri Jami Nuorisovaltuuston edustaja Puolakka Helena Varapuheenjohtaja

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 79 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 80 Pöytäkirjan tarkastus 4 81 Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry:n tukiesitys 5 Steinerpäiväkoti Tontuntuvan säilyttämiseksi 82 Touhula Varhaiskasvatus Oy:n esitys palvelusetelin hinnan 9 korottamisesta 83 Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi toimikaudelta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toiminnan arviointi, 15 toimintakausi Puolivuosikatsaus Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Nuorisotoimenjohtajan sijaisen määrääminen Lasten ja nuorten lautakunnan kokousaikataulu syyskuu tammikuu Muut asiat Oikaisuvaatimus lapsen varhaiskasvatusmaksuun Muutoksenhakuohjeet 28

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet Paavo Alander ja Tiina Simola. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry:n tukiesitys Steinerpäiväkoti Tontuntuvan säilyttämiseksi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1913/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Yksityisten päiväkotien ohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry:n tukiesitys Steinerpäiväkoti Tontuntuvan säilyttämiseksi, tilapäinen vuokratuki 7/2020 asti, vetoomus pienten yksityisten päiväkotien säilyttämiseksi Lasten ja nuorten lautakunta päätti ottaa käyttöön yksityisten päiväkotien palvelusetelin varhaiskasvatuslain 12 :n mukaisiin palveluihin. Menettelytapaohjeena toimiva yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja sekä palvelusta maksettava kattohinta on hyväksytty lasten ja nuorten lautakunnassa Samalla lasten ja nuorten lautakunta päätti, että palvelusetelin arvo tarkistetaan samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia. Arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä indeksiä. Mikäli palvelusetelin arvoon tai sen korotusperiaatteisiin on tehtävä muutoksia (esim. palveluntarpeiden muuttumisen takia), tuodaan asia lautakunnan käsiteltäväksi. Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry:ltä on saapunut päivätty tukiesitys Lappeenrannan kaupungille (oheismateriaali). Steinerpäiväkoti Tontuntupa toimii tällä hetkellä

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Senaatti-kiinteistöiltä vuokratuissa tiloissa osoitteessa Valtakatu 11 rakennus 79. Esityksessä kerrotaan, että kyseinen rakennus kuuluu Senaatti-kiinteistöjen myyntiin tuleviin rakennuksiin ja Steinerpäiväkoti Tontuntupa joutuu varautumaan toisiin tiloihin siirtymiseen vuoden aikana. Esityksessä todetaan, että uudet tilat tulevat nostamaan päiväkodin kustannuksia. Esityksessä pyydetään Lappeenrannan kaupunginhallitusta ryhtymään tarpeellisiin toimiin, joiden avulla Steinerpäiväkoti Tontuntupa voisi jatkaa toimintaansa Lappeenrannassa. Toimenpiteenä esityksessä ehdotetaan tilapäisesti voimassaolevaa vuokratukea Steinerpäiväkoti Tontuntuvalle 50 % voimassaolevasta vuokrasta. Yksityisten päiväkotien palvelusetelijärjestelmä on Lappeenrannan kaupungissa toistaiseksi voimassaoleva järjestely, ei määräaikainen, kuten tukiesityksessä todetaan. Palvelusetelin arvoa tarkastellaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisesti seuraavan kerran valtakunnallisen indeksitarkistuksen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja on laadittu menettelytapaohjeeksi varhaiskasvatuspalveluiden palvelusetelin käyttöön Lappeenrannassa. Sääntökirja ei ole sopimus Lappeenrannan kaupungin ja palveluntuottajan välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (568/2009) määritellään lakisääteiset edellytykset palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä. Palvelusetelilain 5 :ssä on lueteltu palveluntuottajan hyväksymisen edellytykset. Lappeenrannan kaupunki voi hyväksyä vain nämä edellytykset täyttävät palveluntuottajat tarjoajatietokantaan otettaviksi palveluntuottajiksi. Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset ja - ehdot on määritelty hakemuksessa yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi, jonka allekirjoittamalla palveluntuottaja vahvistaa hyväksyvänsä edellytykset. Lisäksi palveluntuottaja osoittaa noudattavansa asetettuja ehtoja kaupungin suorittamilla tarkastuskäynneillä. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palvelutuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien varhaiskasvatuspalvelujen tuottajaksi. Sääntökirjan 4. luvun mukaan varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo hyväksytään Lappeenrannan

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ kaupungin lasten ja nuorten lautakunnassa. Palvelusetelin arvo tarkistetaan samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia. Arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä indeksiä. Indeksi muodostuu siten, että sosiaalipalveluiden ansiotason vaikutus on 70 % ja elinkustannusindeksin vaikutus 30 %. Laskennassa käytetään viimeisimpiä käytössä olevia tilastokeskuksen indeksejä. Laskennan tuloksena saatu hinnankorotusprosentti pyöristetään aina kahden (2) desimaalin tarkkuuteen. Mikäli palvelusetelin arvoon tai korotusperiaatteisiin on tehtävä muutoksia (esim. palveluntarpeiden muuttumisen takia), käydään niistä Lappeenrannan kaupungin ja palveluntuottajien kanssa erilliset neuvottelut. Neuvottelutulos tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi. Muutokset tulevat voimaan yleisen osan kohdan 9.2 mukaan. Palveluseteli on järjestämisvastuussa olevan kunnan palvelun saajalle myöntämä sitoumus korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannuksia kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntökirjaan on kirjattu kaikki ne ehdot, joita palveluntuottajilta edellytetään sekä palvelusetelin arvon määräytymisen periaatteet. Hallinnon oikeusperiaatteiden mukaan kunnan tulee kohdella kaikkia asiakkaita tasapuolisesti. Mikäli kaupunki päättäisi tukea ylimääräisellä tuella yhtä varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelua tuottavaa organisaatiota, tulisi tasapuolisuuden periaatteiden mukaisesti vastaava tuki ulottaa myös muille palvelusetelipalveluntuottajille. Varhaiskasvatuksen vastuualueen näkemyksen mukaan Lappeenrannan kaupungin tulee pitäytyä varhaiskasvatuksen yksityisen päiväkotien palvelusetelisääntökirjan mukaisissa ehdoissa eikä yhdelle tuottajalle voida maksaa ylimääräistä korvausta tai tukea.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää, että Steinerpäiväkoti Tontuntuvan esitys vuokratuesta ei anna aihetta toimenpiteisiin. Kaupungin tulee kohdella kaikkia palvelusetelituottajia tasapuolisesti. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Varhaiskasvatus Päivi Virkki ja Anu Lindgren-Kilpiä Steinerpäiväkoti Tontuntuvan kannatusyhdistys ry

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Touhula Varhaiskasvatus Oy:n esitys palvelusetelin hinnan korottamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1913/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Yksityisten päiväkotien ohjaaja Anu Lindgren-Kilpiä Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Touhula Varhaiskasvatus Oy:n esitys palvelusetelin hinnan korottamisesta Lasten ja nuorten lautakunta päätti ottaa käyttöön yksityisten päiväkotien palvelusetelin varhaiskasvatuslain 12 :n mukaisiin palveluihin. Menettelytapaohjeena toimiva yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja sekä palvelusta maksettava kattohinta on hyväksytty lasten ja nuorten lautakunnassa Samalla lasten ja nuorten lautakunta päätti, että palvelusetelin arvo tarkistetaan samaan aikaan kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia. Arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä indeksiä. Mikäli palvelusetelin arvoon tai sen korotusperiaatteisiin on tehtävä muutoksia (esim. palveluntarpeiden muuttumisen takia), tuodaan asia lautakunnan käsiteltäväksi. Touhula Varhaiskasvatus Oy:lta on saapunut ehdotus Lappeenrannan kaupungille palvelusetelin hinnan korottamiseksi (oheismateriaali). Ehdotuksessa todetaan, että laskettaessa palvelusetelin arvon tarkistus yksityisen sosiaalipalvelualan palkankorotuksilla (4,63 %) ja elinkustannusindeksin muutoksella

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ (2,23 %) edellä mainitulla painotuksella palvelusetelin hintaa tulisi korottaa 3,91 prosenttia. Varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirja on laadittu menettelytapaohjeeksi varhaiskasvatuspalveluiden palvelusetelin käyttöön Lappeenrannassa. Sääntökirja ei ole sopimus Lappeenrannan kaupungin ja palveluntuottajan välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (568/2009) määritellään lakisääteiset edellytykset palvelujen tuottamiseen palvelusetelillä. Palvelusetelilain 5 :ssä on lueteltu palveluntuottajan hyväksymisen edellytykset. Lappeenrannan kaupunki voi hyväksyä vain nämä edellytykset täyttävät palveluntuottajat tarjoajatietokantaan otettaviksi palveluntuottajiksi. Palveluntuottajien hyväksymisedellytykset ja - ehdot on määritelty hakemuksessa yksityisen päiväkodin palvelusetelipalvelun tuottajaksi, jonka allekirjoittamalla palveluntuottaja vahvistaa hyväksyvänsä edellytykset. Lisäksi palveluntuottaja osoittaa noudattavansa asetettuja ehtoja kaupungin suorittamilla tarkastuskäynneillä. Yksityinen palveluntuottaja sitoutuu noudattamaan sääntökirjan ehtoja siitä alkaen, kun palvelutuottaja hyväksytään palvelusetelillä toteutettavien varhaiskasvatuspalvelujen tuottajaksi. Sääntökirjan 4. luvun mukaan varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo hyväksytään Lappeenrannan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnassa. Palvelusetelin arvo tarkistetaan samaan aikaan, kun kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun tulee valtakunnallisia muutoksia. Arvon ohjeellisena tarkistusperiaatteena käytetään sosiaalipalveluiden ansiotasoindeksin ja elinkustannusindeksin yhdistettyä indeksiä. Indeksi muodostuu siten, että sosiaalipalveluiden ansiotason vaikutus on 70 % ja elinkustannusindeksin vaikutus 30 %. Laskennassa käytetään viimeisimpiä käytössä olevia tilastokeskuksen indeksejä. Laskennan tuloksena saatu hinnankorotusprosentti pyöristetään aina kahden (2) desimaalin tarkkuuteen. Mikäli palvelusetelin arvoon tai korotusperiaatteisiin on tehtävä muutoksia (esim. palveluntarpeiden muuttumisen takia), käydään niistä Lappeenrannan kaupungin ja palveluntuottajien kanssa erilliset neuvottelut. Neuvottelutulos tuodaan lautakunnan käsiteltäväksi. Muutokset tulevat voimaan yleisen osan kohdan 9.2 mukaan.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut on sidottu indeksiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain (1503/2016) 16 :n perusteella. Indeksitarkistukset tehdään kahden vuoden välein. Viimeksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen indeksitarkistukset on tehty eikä näköpiirissä ole valtakunnallisia muutoksia kuluvana vuonna. Touhula Varhaiskasvatus Oy:n ehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi palvelusetelin arvon korottamista aiemmista lasten ja nuorten lautakunnan päätöksistä poikkeavalla tavalla sekä varhaiskasvatuksen yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjan muuttamista. Varhaiskasvatuksen vastuualueen näkemyksen mukaan Lappeenrannan varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvo on tällä hetkellä tarkoituksenmukainen ja vertailukelpoinen, kun otetaan vielä huomioon, että palvelusetelipäiväkodit saavat kaupungin kustantamina varhaiskasvatuksen erityisen tuen palveluja. Lasten ja nuorten lautakunta toteaa, että Touhula Varhaiskasvatus Oy:n ehdotus palvelusetelin indeksiehtojen muuttamisesta ei anna aihetta toimenpiteisiin. Lautakunta merkitsee tiedoksi Touhulan Lappeenrannan päiväkotien asiakastyytyväisyystuloksen. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Varhaiskasvatus Päivi Virkki ja Anu Lindgren-Kilpiä Touhula Varhaiskasvatus Oy

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Varhaiskasvatuksen toiminnan arviointi toimikaudelta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1256/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki Liitteet 1. Varhaiskasvatuksen toimintakertomus Varhaiskasvatuksen arviointijärjestämän mukaisesti ovat varhaiskasvatuksen toimiyksiköt arvioineet toimintavuotta vuosisuunnitelmiensa pohjalta. Toimiyksikköjen itsearvioinnin tarkoituksena on ollut tukea varhaiskasvatuksen pedagogista kehittämistä sekä edistää lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Toimiyksiköissä on arvioitu yhdessä vanhempien kanssa lasten varhaiskasvatussuunnitelmia. Toimiyksiköt ovat arvioineet onnistumistaan suhteessa varhaiskasvatuslain 3 tavoitteisiin sekä varhaiskasvatuksen strategiseen toimeenpanosuunnitelmaan vastaamalla arviointikyselyyn. Liitteenä oleva yhteenveto on koottu toimiyksiköiden arvioinneista, asiakastyytyväisyyskyselystä sekä lasten haastattelujen tuloksista. Yhteenvetoon on koottu katsaus myös kehittämishankkeista. Kokonaisuutena varhaiskasvatuslain tavoitteet on saavutettu henkilöstön arvioiden mukaan hyvin. Varhaiskasvatusyksiköt arvioivat onnistuneensa hyvin tai erittäin hyvin - edistämään jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, - tukemaan lasten oppimisen edellytyksiä, - luomaan monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistamaan lapsille myönteisiä oppimiskokemuksia, - varmistamaan oppimista edistävän, terveellisen ja turvallisen varhaiskasvatusympäristön, - lapsen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamisessa sekä

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ antamaan valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa. Yksilöllisten ja tarkoituksenmukaisen tuen järjestämien monialaisessa yhteistyössä Eksoten kanssa koetaan parantuneen. Yhteistyö Eksoten kanssa on ollut ja tulee edelleenkin olemaan kehittämisen kohteena. Pysyvistä vuorovaikutussuhteista huolehtiminen on haastavaa erityisesti vuoroyksiköissä. Yksityiset palvelusetelipäiväkodit arvioivat onnistumistaan hieman positiivisemmin kuin kunnalliset päiväkodit. Asiakastyytyväisyys kyselyyn vastasi 432 huoltajaa. Edellisten vuosien tapaan vastaaja määrä jäi vähäiseksi. Vain vajaa neljännes vanhemmista vastasi kyselyyn. Tulosten mukaan vanhemmat ovat vuosittain olleet varsin tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatukseen (asteikko 1-5). Keväällä 2019 vastausten keskiarvo on 4,33, mikä on hieman parempi kuin edellisinä vuosina. Tarkempaa tarkastelua tulee vaatimaan pihan turvallisuus, sillä tulokset ovat hieman aiempaa heikommat (- 0,03). Erityisen tyytyväisiä (yli 4,5) vanhemmat ovat varhaiskasvattajien tapaan olla vuorovaikutuksessa sekä lapsiin että heihin itseensä. Toimintatapa on lapsia kunnioittava ja tukee lasten hyvinvointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu yhdessä vanhempien kanssa heitä kuunnellen. Yhteistyö vanhempien kanssa koetaan toimivaksi. Vanhemmat näkevät, että heillä ja varhaiskasvattajilla on yhteiset tavoitteet ja molemmat osapuolet ovat niihin sitoutuneet. Varhaiskasvatustoiminta on kyselyn mukaan koettu aiempaa monipuolisemmaksi. Myös varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden koetaan toteutuvan aiempaa paremmin. Kehittämistä vaativat vielä sekä lasten että huoltajien mahdollisuudet osallistua lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun sekä vanhempien vaikutusmahdollisuudet. Näiden vastausten keskiarvot jäävät alle neljän. Syksyn aikana tullaan aloittamaan pilotointi sekä lasten että huoltajien alueraadeista. Päiväkotikohtaiset vanhempaintoimikunnat vanhemmat kokevat liian sitoviksi eikä toiminta ole viime vuosina kiinnostanut riittävää määrää vanhempia. Vaikka varhaiskasvatuksen laskutukseen ollaan keskimäärin vähemmän tyytyväisiä kuin itse toimintaan, on tyytyväisyys siihenkin hieman parantunut (+ 0,28) edellisistä vuosista.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Viisivuotiaiden lasten haastattelujen perusteella lapset ovat pääasiassa hyvin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen toimintaan. Lasten haastattelun tulokset ovat kuitenkin hieman heikentyneet aiemmista vuosista erityisesti poikien kohdalla. Kaikkien kysymysten keskiarvot ovat heikentyneet tytöillä 0,1 ja pojilla 2,5 prosentilla. Tytöistä 2,9 prosenttia ja pojista peräti 10,7 prosenttia ei tullut mielellään päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Vaikka varhaiskasvatukseen tulemisen kokemuksiin vaikuttaa muutkin seikat kuin itse varhaiskasvatus, on tulevaisuudessa asiaan syytä paneutua tarkemmin mistä kokemukset voisivat johtua. Varhaiskasvatus sai toimintavuoden valtionavustusta neljään kehittämishankkeeseen, jotka olivat Vipinää ja kipinää liikuntahake, Leap - Language enrichment advance program (Hyppy), Molla goes Steam sekä esiopetukseen kohdistuva Tasaarvohanke. Valtionavustushankkeiden lisäksi varhaiskasvatuksessa ollut toimikauden aikana muita kehittämishankkeita, joista osa on ollut henkilöstön täydennyskoulutushankkeita. Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin toimintakaudelta tiedoksi. Päätös Pöytäkirjalle päivitettiin liitteeseen Varhaiskasvatuksen toimintakertomus virheelliset luvut: Alle 3-vuotiaiden osallistumisaste oli 61,2 ja päiväkotien käyttöaste 76,1%. Merkittiin tiedoksi. Tiina Aalto-Huhtinen saapui tämän asian käsittelyn aikana klo Täytäntöönpano Päiväkodit Perhepäivähoidon ohjaajat Yksityisten päiväkotien ohjaaja Varhaiskasvatuksen suunnittelija

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toiminnan arviointi, toimintakausi Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1256/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Opetustoimenjohtaja Anu Liljeström Liitteet 1. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toiminnan arviointi lukuvuosi Perusopetuslain 21 ja lukiolain 16 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee arvioida toimintaansa ja sen tarkoituksena on turvata perusopetusja lukiolain toteutuminen sekä tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa. Sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen strategioissa on määritelty arviointimittarit, joilla toimintaa arvioidaan vuosittain tai pidemmällä aikavälillä toteutettuina arviointeina. Osittain arvioinnin tietojen keruu on vielä suunnitteluasteella ja mittareiden rakentaminen on kesken. Osa mittareista on ollut vasta ensimmäistä kertaa käytössä, jolloin vertailutietoa ei ole vuositasolla saatavissa ja tästä syystä niiden esittäminen ei ole perusteltua. Koulutuksen arviointia tapahtuu vuosittain myös monella muulla tavalla. Lappeenrannan kaupunki osallistuu esim. Kansallisen arviointikeskuksen Karvin arviointeihin. Lisäksi toiminnan arvioinnissa voidaan hyödyntää eri oppilaitosten opiskelijoiden opinnäytteitä, sekä eri organisaatioiden tutkimuksia, jotka kohdistuvat perus- ja lukiokoulutukseen toimintaan. Lappeenrannan kaupunki kehittää yhdessä LUT-yliopiston kanssa arviointikokonaisuutta Junior University-toiminnan vaikuttavuuden arviointiin, jonka alkumittaus tehtiin keväällä Arviointi on tarkoitus toteuttaa vuosittain. LUT-yliopiston kanssa kehitetään myös arviointimittaristoa yrittäjyyskasvatuksen toteutumisen arviointiin, jonka pilottimittaristoa kokeiltiin toukokuussa 2019 muutamissa kouluissa. Tämän lisäksi sekä lukiokoulutuksessa että

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus perusopetuksessa on menossa molemmissa omat isot hankekokonaisuudet, jossa analytiikkaa kehitetään arvioinnin tueksi. Tämä antaa keinoja tulevaisuudessa mahdollisesti automatisoida osan arviointidatan keräämisestä ja koonnista. Seuraamme ja osallistumme myös Opetushallituksen arviointihankkeiden kehitystyöhön, jonka tuloksia on mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää. Lappeenrannan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen lukuvuoden arviointi on koottu liitteenä olevaan asiakirjaan. Liitteessä esitellään kaikkien arvioinnissa tällä hetkellä käytössä olleiden mittareiden keskeisimmät arviointitulokset lukuvuoden osalta ja vertailutiedot aiempiin lukuvuosiin, mikäli ne ovat olleet saatavilla. Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee perusopetuksen ja lukiokoulutuksen toiminnan arvioinnin toimintakaudelta tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Perusopetuksen koulut Lukiot

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Puolivuosikatsaus 2019 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/822/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Controller Sirpa Valtonen Controller Miia Haiko Oheismateriaali 1. Puolivuosikatsaus Lasten ja nuorten palvelut 2. Puolivuosikatsaus strategian raportointi Vuoden 2019 talouden ja toiminnan puolivuosikatsaus sekä strategian mukaisten tavoitteiden toteutumisen tilannekatsaus on lasten ja nuorten palveluiden osalta esitetty oheismateriaalina. Lasten ja nuorten palveluiden vastuualueen toimintakatteen toteuma puolivuositilanteessa on 2,6 miljoonaa alle budjetoidun. Ilman projektitoimintaa toteuma olisi n. 0,7 miljoonaa euroa alle budjetoidun. Projektitoiminnan volyymi vastuualueella on merkittävä. Toisella kvartaalilla saatiin useita myönteisiä rahoituspäätöksiä ja toimintatuottoihin kirjattiin näiden projektien rahoitus. Projektirahoitus on tarkoitettu käytettäväksi koko projektin keston ajan. Monet projekteista käynnistyvät vasta syksyllä. Lasten ja nuorten palveluiden vastuualue pysyy ennusteen mukaan vuodelle 2019 määritellyssä toimintakatteessa. Lautakunta merkitsee talouden ja toiminnan puolivuosikatsauksen sekä strategian toteutumisen tilannekatsauksen tiedoksi.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Päätös Merkittiin tiedoksi. Täytäntöönpano Talous ja rahoitus Kaupunginhallitus

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1135/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Oheismateriaali 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä käsiteltäväksi alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lastensuojelulain 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista, hyvinvoinnin tilasta, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta, lastensuojeluun varattavista voimavaroista ja resursseista, lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä, yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten ja lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Suunnitelma on luonteeltaan ohjaava ja tukee lasten ja nuorten hyvinvointityön yhteistä johtamista ja kehittämistä. Etelä-Karjalassa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu maakunnallisena jo kolmatta kertaa. Edellisen, vuosille laaditun suunnitelman tavoitteina olivat ennalta ehkäisevien palveluiden riittävä resursointi, hyvän vanhemmuuden vahvistaminen, asiakaslähtöinen integroitu palvelujärjestelmä sekä lapsen ja perheen toimintaympäristöön vietävät palvelut. Samat tavoitteet ohjasivat Etelä-Karjalassa vuosina toteutettua Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa (LAPE). LAPE oli yksi Sipilän hallituksen

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ kärkihankkeista ja sitä toteutettiin maakunnassa laajasti Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote), kuntien, evankelisluterilaisten seurakuntien, järjestöjen, yritysten sekä lasten, nuorten ja perheiden yhteistyönä. Yhdessä tukena arjessa, mukana elämässä Etelä-Karjalan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on jatkumoa LAPE-työlle, ja se on laadittu yhdessä LAPE-muutostyössä mukana olevien toimijoiden kanssa. Hyvinvointisuunnitelman valmistelussa on huomioitu paikallinen ja kansallinen kehittämistyö sekä LAPE-muutosohjelman valtakunnalliset tulosindikaattorit vuodelle Lisäksi on otettu huomioon Etelä- Karjalan muuttuva toimintaympäristö, erityisesti väestökehitys. Maakunnan väestö vähenee lähivuosina jyrkästi, syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Väestön väheneminen tulee väistämättä vaikuttamaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja palveluintegraation edelleen syventäminen on välttämätöntä. Hyvinvointisuunnitelmaa taustoittaa vuosina tehty kansallista lapsistrategiaa pohjustava työ, jonka visiona on lapsija perhemyönteinen Suomi 2040 ( Lapsistrategiaan liittyvän laajan tutkimustyön pohjalta lapsen hyvinvoinnin osa-alueiksi määrittyivät ihmissuhteet, oppiminen, osallisuus, turvallisuus ja terveys. Samaa jaottelua on käytetty myös Etelä-Karjalan suunnitelmassa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tilaa kuvattaessa. Tilasto- ja tutkimustiedon ohella suunnitelmaan on kirjattu kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskeiset nostot sekä lasten, nuorten ja perheiden esiin tuomat tarpeet. Yhdessä - tukena arjessa, mukana elämässä - Etelä-Karjalan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa työstänyt työryhmä on määritellyt suunnitelman päätavoitteeksi perheen toimivan arjen ja asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän. Perheen toimivaa arkea pyritään edistämään toimenpiteillä, joilla tuetaan mielen hyvinvointia, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä vahvistetaan hyvinvointitaitoja. Asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän alatavoitteita ovat ennalta ehkäisevien palveluiden vahvistaminen, lapsen ja perheen kasvuympäristöön vietävät palvelut, järjestöjen ja seurakuntien roolin vahvistaminen osana palvelujärjestelmää sekä rinnakkaisen työn vahvistaminen. Suunnitelmaan on laadittu toimenpideohjelma, johon on kirjattu myös mittarit, pitkän aikavälin vaikuttavuusindikaattorit, aikataulut ja vastuut. Toimenpiteitä täydennetään kansallisen hallitusohjelman täytäntöönpanon mahdollisesti tarjoamalla hanketoiminnalla ja rahoituksella.

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Etelä-Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuksesta vastaavat alueen kunnat, Eksote, järjestöt ja seurakunnat. Kukin organisaatio sitoutuu suunnitelmaan ja omalle vastuulleen sovittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kunnat ja Eksote huomioivat suunnitelman (indikaattorit, tavoitteet ja toimenpiteet) vuosittaisissa hyvinvointikertomuksessaan ja kuvaavat tekemänsä konkreettiset toimenpiteet ja suunnitelmat seuraavalle vuodelle. Suunnitelman toteutumista seuraa maakunnallinen Lape-yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä seuraa ja arvioi tehtyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia sekä täsmentää niitä tarvittaessa. Lasten ja nuorten lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Lappeenrannan kaupunki hyväksyy omalta osaltaan Etelä-Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Yhdessä tukena arjessa, mukana elämässä. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kaupunginhallitus

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Nuorisotoimenjohtajan sijaisen määrääminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1262/ /2019 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Kimmo Hölkki Kaupungin hallintosäännön 8 luvun 16 2 momentin mukaan toimialajohtaja päättää virkavapaan myöntämisestä välittömässä alaisuudessaan olevalle viranhaltijalle. Saman kohdan 3 momentin mukaan viranhaltija, joka myöntää virkavapaan, ottaa tarvittaessa sijaisen. Toimialajohtaja on myöntänyt nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikköselle pyynnöstä virkavapautta saakka ja määrännyt hänen sijaiseksi yhteisöllisen nuorisotyön päällikkö Kimmo Hölkin, joka on toiminut muutoinkin nuorisotoimenjohtajan varahenkilönä. Hallintosäännön 4 luvun 4 2 momentin mukaan lautakunta määrää vastuualuejohtajalle sijaisen, joka hoitaa vastuualuejohtajan tehtäviä tämän ollessa poissa tai esteellinen. Kun nuorisotoimenjohtajan viransijaisuus kestää kauan, on tarpeen määrä nuorisotoimen vastuualuejohtajalle sijainen, joka hoitaa tehtäviä mm. viransijaisena toimivan Kimmo Hölkin vuosiloman tai muiden poissaolojen aikana. Nuorisotoimessa esimiestehtävissä on kohdennetun nuorisotyön päällikkö Jenna Ahlberg, joka on antanut suostumuksensa nuorisotoimenjohtajan sijaisuustehtävään em. virkavapauden ajaksi.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta merkitsee tiedoksi, että nuorisotoimen vastuualuejohtajan sijaisena toimii nuorisotoimenjohtaja Sirpa Räikkösen vuosiloman ja virkavapaan ajan yhteisöllisen nuorisotyön päällikkö Kimmo Hölkki. Lautakunta määrää em. ajaksi nuorisotoimenjohtajan varahenkilöksi ja sijaiseksi lukien suostumuksensa mukaisesti kohdennetun nuorisotyön päällikkö Jenna Ahlbergin. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Kohdennetun nuorisotyön päällikkö Jenna Ahlberg Yhteisöllisen nuorisotyön päällikkö / vs. nuorisotoimenjohtaja Kimmo Hölkki

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Lasten ja nuorten lautakunnan kokousaikataulu syyskuu tammikuu 2020 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2246/ /2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg Valmistelija/lisätiedot: Hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen toimialajohtaja Tuija Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Kokousaikataulu syksy 2019 Konsernihallinto on valmistellut yhdessä ao. esittelijöiden ja valmistelijoiden kanssa syyskuun 2019 tammikuun 2020 kokousaikatauluja. Kokousaikataulu pohjautuu strategia- ja talousarvion käsittelyn aikatauluun. Kaupunginhallitus on vahvistanut kaupunginvaltuuston kokousten ajankohdat. Lautakuntien kokoukset on syytä sovittaa samaan aikatauluun. Lasten ja nuorten lautakunnan kokoukset esitetään pidettäväksi seuraavasti: tiistai tiistai työkokous tiistai tiistai tiistai tiistai Kaupunginhallituksen sali, 4. krs Venla-kokoustila, 1. krs Kaupunginhallituksen sali, 4. krs Kaupunginhallituksen sali, 4. krs Kaupunginhallituksen sali, 4. krs Kaupunginhallituksen sali, 4. krs Kokoukset alkavat klo Ehdotetut kokousajankohdat ja paikat voivat muuttua. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan lautakunnan jäsenille ennakkoon. Lautakunnan esityslista liitteineen julkaistaan Lappeenrannan kaupungin verkkosivuilla kokousta edeltävän viikon perjantaina tai kolme päivää ennen kokousta.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Esittelijän ehdotus Lasten ja nuorten lautakunta päättää kokouspäivät ja kokouspaikat edellä esitetyn mukaisesti ja hyväksyy esityslistan julkaisun perusteluosassa kerrotulla tavalla. Päätös Hyväksyttiin siten muutettuna, että kokous pidetään Korvenkylän koululla. Lautakunta vierailee ensin Joutsenon koulun väistötiloissa Imatralla Tietäjäntalolla kokous pidetään väistössä olevalla Kesämäen koululla Family Centerissä. Hovinpellon uudella päiväkodilla pidetään kokous marras- tai joulukuussa. Täytäntöönpano Toimistosihteeri Anna-Maria Kaustola

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Muut asiat Keskustelua Family Centerillä väistössä olevien Kesämäen koulun oppilaiden koulukuljetuksista ja tilojen toimivuudesta opetustilanteissa sekä Kesämäen koulun remontin edistymisestä. Keskustelua luokkakuvausten kilpailuttamisesta.

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Oikaisuvaatimus lapsen varhaiskasvatusmaksuun Salassa pidettävä, laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta kohta.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 79, 80, 83 86, 88, 89 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 81, 82, 87 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 81, 82, 87 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ HANKINTAOIKAISUVAATIMUSOHJEET Hankintaoikaisuvaatimusviranomainen ja aika Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee. Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen hankintaoikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan lasten ja nuorten lautakunta Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 38, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät Asianosaisen on esitettävä hankintaoikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisuvaatimuksen sisältö Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, voi oikaisuvaatimuksen tehdä ennen viraston aukioloajan päättymistä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Oikaisuvaatimus osoitetaan lautakunnalle. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivat ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Asianosaisen valitusajan alkaminen Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi, , fax Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 7/ päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa muiden vaihtoehtojen lisäksi sähköisesti ja niiden on oltava perillä hallintooikeudessa viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä (klo 16.15). Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoite liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan