Näkökulmia ja toimintamalleja opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen

Transkriptio

1 Näkökulmia ja toimintamalleja opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT XI Huolenpito ja turvallisuuskulttuuri oppilaitoksen arjessa Helsinki, Paasitorni

2 Näkökulmia huolenpito- ja turvallisuuskulttuuriin koulun arjessa Kehys, kansallinen taso, paikallinen taso Lainsäädäntö ja normit:opetustoimen velvoitteet: Opetushallitus, Opetuksen/koulutuksen järjestäjä, Koulu/oppilaitos Opetussuunnitelman merkitys toiminnan suunnitelmallisuuden takaamisessa Koulun toimintakulttuuri lasten, nuorten ja aikuisten yhteisöissä Hyvinvointi ja turvallisuus opetussuunnitelmassa Oppilas- opiskelijahuollon moniammatillinen yhteistyö Yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki Oikeudet ja velvollisuudet: henkilöt, yhteistyökumppanit, oppilaat, kodit

3 Kysymyksiä, joita tulee ratkoa Mitä säädökset ja ohjeet velvoittavat? Kehys kansallisella tasolla ja paikallisella tasolla? Ymmärrämmekö turvallisuuden eri ulottuvuuksia riittävästi? Mikä on koulun rooli turvallisuuden edistämisessä? Mitä huolenpidolla tarkoitetaan? Ymmärrämmekö toisiamme, puhummeko samaa kieltä? Käsitteiden viidakko, erilaiset lähestymistavat turvallisuuteen. Kenen kanssa teemme yhteistyötä ja missä toimintaympäristössä? Miten yhteistyötä johdetaan? Miten toimimme käytännössä? Miten seuraamme ja arvioimme? Mistä osallisuuden kokemus syntyy? Lisääntyykö turvallisuuden kokemus/ objektiivinen turvallisuus Lisääntyykö hyvinvointi? 3

4 Inhimillinen turvallisuus - mitä tutkimus sanoo turvallisuuden kokemuksesta turvallisuuden ja turvattomuuden käsitteet ovat muuttuneet ulkoinen, objektiivinen subjektiivinen, koettu tila turvattomuuden aiheuttajat ovat maailmanlaajuisia: ympäristöllisiä, kulttuurin arvoihin sekä maailmantilanteeseen liittyviä yksilötasolla turvattomuuden kokemus on psykologinen, ilmenee pelkoina, psykosomaattisena oirehdintana ja huolestuneisuutena, toimintakyvyn lamautumisena sosiaalisten suhteiden laatu tärkeä: ihmisten välinpitämättömyys toisiaan kohtaan on ympäristön jälkeen yleisin turvattomuuden aiheuttaja Lähde: Niemelä Pauli, Lahikainen Anja Riitta: Inhimillinen turvallisuus 2003

5 Psyykkistä hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä suojaavia tekijöitä huolenpito, tarpeisiin vastaaminen oikeudenmukaisuus luottamus osallisuuden tukeminen kuulluksi tuleminen omaehtoiseen vastuuseen harjaannuttaminen turvallisuus oppiminen, oikeusturva, turvallisuus, hyvinvointi Peltonen Heidi 2009

6 Miten oppilaat, vanhemmat ja opettajat ymmärtävät oppimisympäristön hyvyyden? Oppimisympäristön ja uudenlaisen toimintakulttuurin kehittäminen on lähes mahdotonta, jos ei tiedetä, millaisena hyvä oppimisympäristö ymmärretään Tutkimus: Oppilaat korostivat oppimisympäristön fyysisiä puitteita Vanhemmat kiinnittivät huomiota oppimisympäristön psykologisiin ja sosiaalisiin ilmentymiin Opettajat tarkastelivat oppimisympäristön hyvyyttä pedagogisista lähtökohdista. (Piispanen 2008, Rimpelä 2009)

7 Oppimisympäristön kehittämisessä ja hyvän tavoittamisessa kaiken ytimeksi muodostui turvallisuus, jolla viitattiin niin fyysiseen, psykologiseen, sosiaaliseen kuin pedagogiseenkin turvallisuuteen. (Piispanen 2008, Rimpelä 2009)

8 On erotettava ne asiat, joihin voidaan vaikuttaa ja joihin ei voida vaikuttaa Mihin voin vaikuttaa? Yhteiskuntataso; en voi vaikuttaa enkä päättää Yhteisötaso; voin vaikuttaa en voi päättää Yksikkötaso; voin vaikuttaa ja osin päättää Yksilötaso; voin vaikuttaa ja voin päättää Ketolainen P-L.

9 Näkökulmia huolenpito- ja turvallisuuskulttuuriin koulun/oppilaitoksen arjessa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tukeminen, oppilas- ja opiskelijahuolto, yhteistyö Toimintamallien hyväksikäyttäminen koulussa ja oppilaitoksessa Hyvinvointisuunnitelmat, pelastussuunnitelmat, kriisisuunnitelmat Huolenpito- ja turvallisuustaitojen ja valmiuksien oppiminen Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö, osallisuus

10 Inhimillisen huolenpidon tasolla Oppilaan voimavarojen ja vaikeuksien tunnistaminen Toimintakyvyn tukeminen, ylläpitäminen ja edistäminen Osallisuuden edistäminen, Itsestä huolenpidon edistäminen

11 Perusopetuslaki Lukiolaki Laki ammatillisesta koulutuksesta Lainsäädäntö Muut säädökset: valtioneuvoston asetus yleissivistävän koulutuksen tavoitteista ja tuntijaosta, perusopetusasetus jne. Opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus Oppilashuolto ja kodin ja koulun yhteistyö OPH ja THL Opetussuunnitelma Opetuksen /koulutuksen järjestäjä Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Opiskelijahuolto Kriisisuunnitelma Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän vastainen suunnitelma OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 11

12 Oppilashuollon moniammatillisen yhteistyön järjestäminen Perusopetuslaki muut. 477/2003, 642/2010 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Oppilashuolto ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Asetus 338/2011 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä suun terveydenhuolto Lastensuojelulaki 417/2007 Ehkäisevä lastensuojelu koulukäynnin tukeminen OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 12

13 Yhteissuunnittelu Opetustoimi opetuksen järjestäjä Sosiaalitoimi sosiaalitoimen viranomainen Terveystoimi kansanterveystyön viranomainen opetussuunnitelma oppilashuolto ja kodin kanssa tehtävä yhteistyö lastensuojelusuunnitelma koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto. yhteissuunnitteluvelvoite sosiaali- ja terveystoimi yhteissuunnitteluvelvoite opetus- terveystoimi jne. yhteissuunnitteluvelvoite sosiaali- ja opetustoimen kanssa OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 13

14 Opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto on määritelty opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa Tarkoittaa: arjen hyvinvointia ja turvallisuutta koulun toimintakulttuuria, yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea ja sen toteuttamiseksi tehtävää yhteistyötä 14

15 Oppilas- opiskelijahuolto on yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea Oppilasopiskelijahuollossa seurataan ja arvioidaan koko koulu- tai oppilaitosyhteisön, yksittäisten luokkien tai ryhmien hyvinvointia ja turvallisuutta sekä huolehditaan siitä, että oppilaan/opiskelijan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet huomioidaan koulun ja oppilaitoksen arjessa Vrt. kasvun ja kehityksen portaat OPH/YL/KE/HeidiPeltonen

16 Mitä terveyden edistäminen tässä ajassa on? Terveyden edistäminen on keskittynyt paljolti somaattisiin sairauksiin ( sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy jne.) Mielenterveyden häiriöt ovat tauti- ja eläketilastojen kärjen joukossa. Kuinka paljon keskitymme mielenterveyden edistämiseen, lasten ja nuorten yksinäisyyden ehkäisyyn tai mielen hyvinvoinnin edellytysten pohdintaan? Onko inhimillisen kärsimyksen poistaminen agendalla?

17 Huolenpitokulttuurin haasteita 1/2 sosiaalinen myrkyllisyys, yksinäisyys, väkivalta, kommunikaation kiihkeys Vertio H Terveyden edistämiseen vaikuttavat huolestuttavat piirteet yhteiskunnassa

18 Huolenpitokulttuurin haasteita 2/2 Pitäisikö terveyden edistämistä suunnata enemmän elintapojen muuttamisesta arjen selviytymiseen, ympäristömyrkyistä sosiaaliseen myrkyllisyyteen, eliniän pidentämisestä huolenpidon kestävyyteen ja tuottavuuden maksimoinnista inhimilliseen ymmärtämiseen. Vertio H Terveyden edistämiseen vaikuttavat huolestuttavat piirteet yhteiskunnassa

19 Oppilas- ja opiskelijahuollon moniammatillinen yhteistyö Ennen oppivelvollisuutta terveydenhoitajan terveystarkastus 5 ja 6 vuotiaille (laaja18 kk ja 4 v.) Perusopetuksessa terveystarkastukset jokaisella vuosiluokalla kaikille sekä lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan - laaja terveystarkastus kaikille 1, 5. ja 8. vuosiluokalla, arvioidaan oppilashuollon yhteistyönä myös koko luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja tuen tarvetta - arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun osalta sekä käynnistetään tarvittavien tukitoimien suunnittelu (8. lk) Lukio ja ammatillinen vuoden aikana Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa, erikoislääkäri, psykiatri, psykologi Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetus 338/ OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 19

20 Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, asetus 338/2011 2/2 Koulu- ja opiskeluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen ja valvonta Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Terveysneuvonnan sisältö ja määrä. Yleinen ja täydentävä Lukio ja ammatillinen koulutus: Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta + terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet: muutokset 338/2011 Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 20

21 12 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus on tarkastettava yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Asetus 338/ OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 21

22 Asetus 338/2011 perustelut ja sovellutusohjeet Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. Tarkastuksessa todettujen puutteiden seuraaminen kuuluu terveydenhuoltolain mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin. Seuranta on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa. Tarkastusmenettelystä ja tarkastuksessa todettujen puutteiden seuraamisen käytännöt kannattaa kirjata koulun hyvinvointisuunnitelmaan. Siinä on muun muassa sovittava, mikä on oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmän rooli kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämisessä. Lisäksi on tarpeen sopia, miten puutteiden korjaamista vuosittain seurataan Ja mihin siitä raportoidaan (esim. koulun vuosikertomus).

23 Miten kunnassanne/ koulussanne/oppilaitoksessanne kehitetään ja seurataan oppilaiden ja opiskelijoiden/koulun aikuisten hyvinvointia? Vuosittaiset terveystarkastukset ja koulun/oppilaitoksen vuosittainen työsuunnitelma Laajat terveystarkastukset Kouluyhteisön hyvinvointiprofiili? OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 23

24 Turvallisuuden varmistaminen Lainsäädäntö ja normit Koulun tulee olla selvillä turvallisuutta koskevista säännöksistä: lainsäädännöstä, opetussuunnitelmien perusteista, kunnallisista määräyksistä ja ohjeista. Turvallisuussuunnitelmat ja ohjeet Koululla tulee olla koulun turvallisuuteen, hätätilanteisiin ja työsuojeluun liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Koulun tai oppilaitoksen tulee seurata ja päivittää turvallisuuteen liittyviä tietoja säännöllisesti. Valvonta Koulutuksen järjestäjän tulee valvoa, että kouluissa ja oppilaitoksessa on ajan tasalla olevat koulun turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Suunnitelmien toimivuutta tulee harjoitella käytännössä. Henkilöstö ja oppilaat tulee perehdyttää turvallisuussuunnitelmiin, ohjeisiin ja toimintatapoihin OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 24

25 Turvallisuussuunnitelmat ja ohjeet Pelastussuunnitelma Koululla tulee olla koulun turvallisuuteen, hätätilanteisiin ja työsuojeluun liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä oppilas-opiskelijahuollon kokonaisuudessa Turvallisuuden varmistaminen Koulun järjestyssäännöt 1. Ohjeet toiminnasta väkivallan uhkatilanteessa 2. Ohjeet opettajan valvontavastuusta 3. Koulun tai oppilaitoksen tulee varmistaa tiedotuksen, koulutuksen ja perehdytyksen avulla, että koulun koko henkilökunta, oppilaat ja oppilaiden huoltajat ovat tietoisia suunnitelmien ja ohjeiden sisällöstä Opetussuunnitelma suunnitelma oppilas- opiskelijahuollon toteutuksesta Oppilashuoltoryhmien rooli ja yhteistyö Työsuojelun toimintaohjelma

26 Aikuinen on osa oppimisympäristöä TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVIÄ TEKIJÖITÄ Oman huolenpitokulttuurin luominen raskaat tilanteet raskaat koulussa ja oppilaitoksessa, tunnetaakka suuri työmäärä (kokemus todellisuus?) osaamisen jatkuva kehittäminen kollegiaalinen vertaistuki tärkeää Mitä meidän pitää ottaa huomioon oman huolenpito-kulttuurin luomisessa? Vrt. psykososiaalinen tuki erilaisissa kriiseissä Sovellettu Ketolainen P-L.

27 Varautuminen Varautumisella tarkoitetaan valmistautumista toimimaan suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisissa turvallisuustilanteissa. Se on valmiuden luomista toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi ja kriisistä selviämiseksi. Varautuminen on aina osa organisaation normaalia toimintaa ja siihen liittyvät valmistelut perustuvat normaaliajan lainsäädäntöön. Organisaatioita ei muuteta, eikä uusia perusteta, varmistetaan toimintaedellytykset; henkilöstö, toimitilat, materiaali, luodaan edellytykset tehostaa tarvittaessa toimintaa. Omatoiminen varautumisvelvollisuus koskee kaikkia - pelastuslain mukaan tietyillä organisaatioilla on velvoite tehdä pelastussuunnitelma. Poikkeusoloissa saatetaan joutua ottamaan käyttöön valmiuslainsäädännön toimivaltuuksia.

28 Käsitteistöä Turvallisuussuunnitelma ru säkerhetsplan en security plan; safety plan suunnitelma, jolla pyritään edistämään tietyn kohteen tai alueen turvallisuutta ja ennaltaehkäisemään riskejä turvallisuussuunnitelmia laaditaan sekä hallinnon eri aloilla, kunnissa että yrityksissä, usein yhteistyössä poliisin kanssa (sisäisen turvallisuuden ohjelma) turvallisuussuunnitelma voi olla paikallinen tai alueellinen turvallisuussuunnitelman kohteeksi otetaan ilmiöt ja asiat, jotka paikallisen toimintaympäristön analyysin ja riskien kartoituksen perusteella arvioidaan tärkeimmiksi alueen turvallisuuteen vaikuttaviksi seikoiksi Pelastussuunnitelma ru räddningsplan, en emergency plan ; rescue plan suunnitteluvelvoite pelastuslaissa (379/2011), osa omatoimista varautumista onnettomuuksien ehkäisyksi ja onnettomuustilanteiden varalta tiettyä kohdetta tai tapahtumaa varten laadittava toimintasuunnitelma pelastusviranomainen ohjaa ja valvoo pelastustoimijohtoisten tilanteiden tai uhkien varalta tehtyjä suunnitelman osaa poliisi ohjaa ja valvoo poliisijohtoisten tilanteiden tai uhkien varalta tehtyä suunnitelman osaa pelastusviranomainen vastaa kokonaisjärjestelyn koordinoinnista yhteistyötahoja suunnittelussa: pelastus-, poliisi, terveydenhuolto- ja työsuojeluviranomaiset, opetustoimi ja opetushenkilöstö 10 OPH/YL/KE/HeidiPeltonen Sivistystoimen valmiuskoulutus, Pelastusopisto

29 Pelastuslaki ja asetus Pelastussuunnitelma Perusopetuslaki Lukiolaki Laki ammatillisesta koulutuksesta Opetussuunnitelman perusteet/ opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteet Opetussuunnitelma Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen/ Opiskelijahuolto Suunnitelma väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi Järjestyssäännöt

30 Varautuminen ja valmiudet koulussa ja oppilaitoksessa Turvallisuuskulttuuri arjessa, riskien kartoitus, ennaltaehkäisy Turvallisuutta ohjaavat suunnitelmat ajantasaiset Johtaminen koulun sisällä, johtovastuun jakaminen tai siirtäminen tarvittaessa Turvaverkko koulussa ja kunnassa Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, työn- ja vastuunjako Koulutus, perehdytys, valmiuksien harjoittelu ja niiden ylläpito Muutosten päivittäminen heti, vuosittainen tarkistaminen, päivittäminen laajassa yhteistyössä /3.v. TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JATKUMONA ITSE TEHTÄVÄ TYÖ Toiminta tässä ja nyt Ensisijainen toimintavastuu: Ensiaputoimet, pelastustoimet, avun hälyttäminen Yhteys koulun johtoon, johtovastuu eri tilanteissa Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen Kriisiryhmä/kriisivalmiusryhmä koolle tiedottaminen, tukitoimista päättäminen, tukitoimien organisointi, jatkotoimenpiteistä sopiminen, uusi tapaaminen Ensivaiheen seuranta ja toiminnan arviointi Toiminta kriisitilanteen jälkeen Tukitoimien ylläpito, jälkihoitotarpeen määrittely Tukitoimien purkaminen Palaute, seuranta Arviointi: valmiuksien tarkistaminen, muutosten tekeminen Peltonen H., Kalkkinen P. OPH OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 30

31 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 1. Oppilashuollon yhteistyön järjestämisen periaatteet, rakenteet ja toiminta 2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa = KRIISISUUNNITELMA 3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Yhteissuunnitteluvelvoite Yhteensovittaminen Paikallisten linjausten huomioonottaminen Seuranta ja arviointi OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 31

32 1. Kehityskriisit - luonnolliseen kehityskulkuun kuuluvia ns. kasvamisen kynnysvaiheita, joissa saattaa syntyä yhtaikaa valoisia ja ongelmallisia tilanteita, esim. vauvan saaminen, lapsen uhmavaihe tai vanhuuteen siirtyminen ERILAISIA KRIISEJÄ 2. Elämänkriisit kasautuvan stressin yhteydessä - elämänkulkuun kuuluvia pitkäkestoisia rasitustilanteita, joita ei satu kaikille. Taustalla voi olla esim. vakava pitkäaikaissairaus, pitkään jatkunut järjestelmällinen kiusaaminen, koulu-uupuminen jne. KEHITYS- KRIISIT ELÄMÄN- KRIISIT KASAUTU- VAN STRESSIN YHTEY- DESSÄ ÄKILLISET KRIISIT 3. Äkilliset kriisit - ovat äkillisiä, yllätyksellisiä, epätavallisen Voimakkaita tapahtumia, jotka tuottaisivat huomattavaa Kärsimystä lähes kenelle tahansa, esim. liikenneonnettomuus, Räjähdys koululuokassa, tulipalo, yllättävä vakava kiusaamistilanne, äkillinen vammautuminen, kuolemantapaukset jne. Erilaisissa kriiseissä tarvitaan erilaista tukea ja toimintaa Eija Palosaari OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 32

33 2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittaminen toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 33

34 Miten koulu- ja opiskeluyhteisön ja ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen ja valvonta toteutuu tällä hetkellä? Tunnetko oman koulusi/oppilaitoksesi oppilashuollon/opiskelijahuollon suunnitelman? Tunnetko pelastussuunnitelman sisällön? Tuntevatko oppilaat/opiskelijat/kodit koulu- ja oppilaitosyhteisön toimintamallit ja yhteydenpitoon liittyvät periaatteet? Tiedätkö miten toimia eri tilanteissa? Toimitteko yhteisten pelisääntöjen mukaan? OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 34

35 Psykososiaalisen tuen järjestämiseen varauduttava ennalta 1/2 o o Kaikissa turvallisuutta uhkaavissa akuuteissa tilanteissa ensisijaista on ihmishenkien pelastaminen ja turvaaminen. Toimintaa koulussa johtaa rehtori tai muu henkilökuntaan kuuluva siihen asti kunnes pelastus- tai poliisiviranomainen saapuu paikalle ja ilmoittaa ottavansa johdon ja vastuun tilanteesta. o o o Kriisitilanteissa psykososiaalinen tuki tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Kriisin eri vaiheissa tarvitaan erilaisia toimintatapoja. Kriisitilanteisiin varautumisessa on ennalta otettava huomioon psykososiaalisen tuen järjestäminen kriisin eri vaiheissa. Eija Palosaari: Psykososiaalinen tuki äkillisissä kriiseissä OPH:n sivuille 35

36 Psykososiaalisen tuen järjestämiseen varauduttava ennalta 2/2 Tuen järjestämisessä tulee ottaa huomioon sekä oppilaiden että koulun aikuishenkilöstön tuen järjestäminen. Tukeen liittyvä ohjeistus tulee päivittää samaan aikaan kuin muutkin koulun turvallisuuskansioissa olevat ohjeistukset. Toimintaan henkilöt, jotka ovat erityisesti perehtyneet toimintaan äkillisissä kriisitilanteissa. Tarve tukeen voi syntyä myös tilanteissa, joissa kriisi tapahtuu muualla kuin omassa oppilaitoksessa. Tuen tarve voi jatkua pitkään: kunnan palvelujärjestelmät ja suunnitelma siitä, kuka toimii varahenkilönä ja akuutin tilanteen pitkittyessä siitä, miten pitkiä työjaksoja yksi henkilö jaksaa tehdä. 36

37 Perehdytys, viestintä Suunnitelmien perehdyttämisestä ja päivittämisestä huolehdittava säännöllisesti : perehdytys sekä henkilökunnalle että oppilaille/opiskelijoille. Huoltajalle riittävästi tietoa siitä, miten oppilaitos erilaisissa kriisitilanteissa toimii ja miten tiedottaminen ja yhteistyö hoidetaan. Suunnitelmien toimivuutta tulee harjoitella säännöllisten harjoitusten avulla. Myös tiedonvälitystä ja yhteistyötä eri yhteistyökumppaneiden kesken: harjoitukset voidaan kytkeä osaksi pelastussuunnitelmien mukaisia ja muita turvallisuusharjoituksia. Kaikkien yhteistyökumppaneiden tai oppilaiden vanhempien yhteystiedot ajan tasalla. 37

38 KODIN JA KOULUN/OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Käydään läpi koulun/oppilaitoksen toimintamallit 1) terveyden ja turvallisuuden edistämisessä sekä 2) ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa ja sovitaan yhteisistä yhteydenpidon keinoista. Opetussuunnitelman perusteissa oltava määriteltynä kodin ja koulun /oppilaitoksen yhteistyötä koskevat periaatteet. Vanhempien osallistumisen tukeminen VIESTINTÄSUUNNITELMA JA TIEDOTEPOHJAT KODIN JA KOULUN VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN

39 Oppiaineet ja aihekokonaisuudet Oppilaiden ja opiskelijoiden sitouttaminen, perehdyttäminen ja valmiuksien harjoittelu osana opetusta Tavoite: Oman koulun toimintakulttuuriin tutustuminen meidän koulun turvallisuuden edistämisen sekä kriisitilanteisin varautumisen toimintamallit Aihekokonaisuudet Kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, joiden kautta vastataan ajankohtaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kasvatus- ja koulutushaasteisiin, tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin Perusopetus Lukio Hyvinvointi ja turvallisuus Turvallisuus ja liikenne Viestintä- ja mediaosaaminen Ihmisenä kasvaminen Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä ja mediataito terveystieto, yhteiskuntaoppi jne

40 OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 40

41 Aggression portaat - haastavien tunteiden kasvatusmalli Käsiteltäviä aiheita 1. Koululaisten kokema väkivalta 2. Aggressiotunne 3. Kehitysportaat syntymästä aikuisuuteen 4. Esimerkkejä oppitunneilta 5. Kokemuksia pilottikouluista Sisältää power point diat 4 oppituntia ja Vanhempainiltaa, joita varten,voidaan käyttää ja Yhdistellä vapaasti Alaviitteissä syventävää tietoa opettajalle. Raisa Cacciatore Aggression portaat, 2007, Opetushallitus, Väestöliitto OPH/YL/KE/HeidiPeltonen 41

42 Miten koulun turvallisuus toteutuu? Yhteisiä kehittämishaasteita Turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät nähdään laajasti ja toimitaan kaikilla areenoilla. Toimitaan turvallisuutta ja hyvinvointia edistävästi ei vain reaktiivisesti. Tunnetaan oma toimintaympäristö ja kulttuuri ja seurataan siinä tapahtuvia muutoksia. Seurataan ilmiöiden yleisiä kehityssuuntia ja muutosvoimia, arvioidaan megatrendejä, tarkkaillaan trendejä ja heikkoja signaaleja. Tunnistetaan villien korttien mahdollisuus ja varaudutaan siihen. Tehdään yhteistyötä ja luodaan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja

43 "Eli pohjassa Meritähti tuhat tonnia vettä yllä - Minä jaksan kyllä, sanoi Meritähti - On terävät sakarat ja litteät pakarat ja paineenkestävät kakarat" Kirsi Kunnas