2. Turun Suomalainen Saastopankki, 1966, sisustusarkkitehti Carin Bryggman.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Turun Suomalainen Saastopankki, 1966, sisustusarkkitehti Carin Bryggman."

Transkriptio

1 2. Turun Suomalainen Saastopankki, 1966, sisustusarkkitehti Carin Bryggman.

2 Pauline von Bonsdorff Julkinen tila voidaan niihda vastapainona ja vaihtoehtona yksityiseile, mikii voi arkipuheessk olla toimiva jaottelu. Mutta lahemmin tarkastellessa huomaa, etta useat tilanteet ja kokemukset paiityviit siina tapauksessa naiden kahden vaihtoehdon vaiiin tai ei kumpaankaa~. Tyohiin mennessaan - jalan tai julkisiiia kulkuneuvoiiia - ihminen ei jatii yksityisyyttii taak- seen sulkiessaan asuntonsa oven, eikii silloinkaan, kun han astuu ulos kadulle. Intimiteetti saattaa seurata mukana ja koteloida kulkijan uneiiaisuuteen tai vasymykseen liikenteen keskella tai metron tuudittavassa, valaistussa mutta pohjimmiltaan maanalaisen pimeassa tilassa. a

3 Luen jatkossa julkisiin tiloihin sellaiset ulko- tai sisatilat, joissa vierailemme asjaakaail kuntalaisen tai kansalaisen ominaisuudessa muista kuin yksityisistii syistii, s.o. syi.s~ perustuvat ystiivyyteen tai sukulaisuuteen. Julkiset tilat ovat toiminnallisesti tal tilallis maaraytyneitii, rajattuja. Ne kuuluvat instituutioon, vastakohtana esimerkiksi kadun a.oio:telle mutta maarittelemattomalle tilalle. Kuten aina, kun on kyse i1mioistii, jotka Iiittyvat inhimilliseen olemassaoloon, jokainen jasennys on riittiimatiin, mutta jotkut ovat valaisevampia kuin toiset. Lisaksi dispositioiden erot auttavat meitii nakemaan tilanteiden moninaisuuden. Kun on kyse julkisten tilojen kalusta 14 I YHTEISET OLOHUONEET 3. Privatbanken (Yksityispankki, nykyinen Jugendsali), Pohjoisesplanadi 19, Helsinki, 1904; arkkitehti Lars Sonck, sisustus arkkitehti Valter Jung. 4. Pohjoismaiden Yhdyspankki, Aleksanterinkatu , Helsinki, 1936; arkkitehti Ole Gripenberg, sisustusarkkitehti Werner West. 5. Vaasan Osake Pankki vuonna 1987, Etelaesplanadi 12, Helsinki, 1899; arkkitehdit Grahn, Hedman & Wasastjerna, John Settergren. misesta, saattaa olla syytii ottaa kayttoon kolmas termi, joka tiiydentaa julkisen ja yksityisen valistii vastakohtaisuutta. Lainaan sen Hannah Arendtilta, joka erottaa toisistaan politiikan ja talouden alueet; polis ja oikos, julkisen keskustelun ja kotitalouden alueet.' Arendt tuo esiin kriittisia nakokantoja siitii, kuinka modernissa yhteiskunnassa poliittiseen arvokeskusteluun tungetaan kysymys siitii, "kuinka asioita tulisi hoitaa", joka kuuluu oikeammin talouden piiriin. En kasittele tarkemmin tiitii osuvaa arvostelua, vaan pidan taloutta ja kotitaloutta lahtiikohtinani analysoidessani sitii, kuinka asioiden hoito - toimiminen, toimivuus ja paamaaraan pyrkiminen - soimiutuu jokapaivaisissa tilanteissa yhteen ymparistb- ja tilakokemusten intiimien aspektien kanssa, esimerkiksi tyomatkalla tai raha-asioita hoidettaessa. 2 Seuraavassa esitiin aluksi joitakin yleisia nakokohtia eiaman taioudellisesta ja sosiaalisesta uiottuvuudesta. Siirryn sen jaikeen tarkastelemaan esteettisia kysymyksia tiioissa, jotka tavalia tai toisella liittyvat tahan. Esimerkkeina toimii kaksi erityyppistii tilaa: odotustiia ja that, joissa toimitamme raha-asioita. HUOLENPITO JA JAKAMINEN Dikos, taioudeilisen aiueen kantasana, viittaa asumiseen ja jakamiseen, eiamaile vaittamattomien perustoimintojen yllapitiimiseen. Laajemmin ymmarrettyna se kasittiia myos hallinnon. Arendt huomauttaa, ettii tiirn aluetta, joka antiikin aikana kuului yhteen eritoten

4 kodin kanssa, pidettiin myos kahlitsevana sen vuoksi, ettii siinii ihmisten viilisissii suhteissa palvellaan ja tullaan palvelluiksi, joten osapuolet ovat epiitasa-arvoisia ja yhtii viihiin vapaita. 3 Mutta vastakohtana tuolle kielteiselle kuvaukselle taloudenhoidosta - jossa tasa-arvoisuuden ja vapauden puuttumista korostetaan - taloudenhoidon voi niihdii myos myonteisesti, huoledpidon alueena.' Tiimii ei merkitse sitii, ettii viilttiimiittomien tehtiivien hoitamista pidettiiisiin yhtii mukavana ja nautinnollisena kuin esimerkiksi intensiivistii iilyllistii keskustelua. Se tarkoittaa, vaatimattomammin, ettii ihminen tunnustaa ja hyviiksyy eliimiin viilttiimiittomyyksien ja tehtiiviin sidottuna olemisen erityisen eksistentiaalisen merkityksen ja arvod. Lisiiksi taloudenhoidon piiri tulisi vapauttaa siitii sidoksesta yksityiseen, jonka Arendt esittiia historiallisena tosiseikkana ja antaa puolittain ymmiirtiiii olevan sen oikea yhteys.5 Keittion mikrotalouden ja maailmankaupan makroekonomian viilillii kulkevat, niihin sisiiiin kudottuina tai jopa loimena, ne sosiaaliset suhteet, joiden kautta me emme ainoastaan toimita tiettyjii asioita ja tehtiiviii, vaan jotka ovat perustavia meidiin olemassaolollemme ja identiteetillemme. Saattaa olla, ettii kotitalouden alue kokonaisuutena edustaa viilttiimiittomyyksiii jonka voimme kiiyttiiii, miten tahdomme. Tiimii alue ei kuitenkaan ole pelkiistiiiin rajoittava. Se kanavoi myos toimintoja, jotka ovat paitsi viilttiimiittomiii myos merkityksellisiii eliimiinlaatumme kannalta. 16 I YHTEISET OLOHUONEET 6. Postipankin dealing-sali, Helsinki, 1987, Sisustusarkkitehtitoimisto SIS-ARK Oy/Hannele Helkama Ragflrd, Sebastian Paetau ja Pirkko Punkari. 7. KOP-Kaivotalon pohjapiirros, Helsinki, 1967, sisustusarkkitehti Lasse Ollinkari. Postiin tai pankkiin, ruokakauppaan tai baarin menemisen yksi ulottuvuus on vahvistaa ja tulia vahvistetuksi sosiaalisessa yhteydessii. Eliimiin viilttiimiittomyydet, kuten syominen, juominen tai toisten ihmisten kanssa puhuminen, sitovat meitii toisiin. Tiissii minii olen pohjimmaltani kuten he, ja vaikka tiimii ajatus voi olla kiihkeiistii individualistista luotaantyontiivii, se on myos lohdullinen, erityisesti siitii, joka on tai joka tuntee itsensii heikoksi, tai kenelle tahansa heikkouden tai viisymyksen hetkinii..iuuri silloin saattaa olla hyviiksi siivota tai kiiydii saunassa, ottaa etiiisyyttii tilanteeseensa, asettautua 'ulkopuolelle' ja pitiiii huolta itsestiiiin tai kodistaan ja niistii, joiden kanssa sen jakaa..iulkiset tilat joissa hoidamme taloudelliseen alueeseen liittyviii asioita - tuossa yllii luonnehditussa laajemmassa merkityksessii - eiviit luonnollisestikaan kuulu yksinomaan taloudenhoidon piiriin. Kahvila ja baari ovat kaikenlaisten keskustelujen - poliittisten, henkilokohtaisten - tiloja. Bussin, pankin ja kaupan tavoin ne ovat tiloja, joissa tarkkailemme toisia ja itseiimme, opimme toimintatapoja, ylliipidiimme ja harjoitamme sosiaalisia taitojamme. 6 Tiissii sosiaalisten suhteiden verkossa tapaamme muita ihmisiii heidiin rooliensa viilityksellii ja ansiosta, ei henkilokohtaisten suhteiden perusteella. Tunnistamme myymiiliin kassanhoitajan, ravintolan vahtimestarin tai kampaajan ja nyokkiiiimme ystiiviillisesti, ehkii puhumme hiukan, mutta suhde pysyy yleensii ammattimaisena emmekii ole tekemisissii tuon suhteen ulkopuoiella. Kaupunkiympiiristossii sosiaalinen ulottuvuus sisiiltiiii mahdoilisuuden tavata ihmisiii, joita ei tunne. 7 Suhteellinen tuntemattomuus on arvo, joka liittyy liiheisesti vapauteen mutta myiis inhimillisen olemassaolon perustavan arvokkuuden ja integriteetin tunnustamiseen. Vapaus koostuu siitii, ettii kukin on riippumaton perinniiisistii tai hankituista sidoksista: kaupungissa voi olla kuka vain. Arvokkuus perustuu siihen, ettii tiettyjii inhimillisen kanssakiiymisen perussiiiintiijii kunnioitetaan. Minun henkiliikohtainen arvoni ei kohoa, jos myyja tai virkamies kiiyttiiytyy kunnioittavasti minua kohtaan - sillii me emme tunne toisiamme - mutta se

5 tarkoittaa, ettii jokainen ihminen on arvokas, ettii meillii on oikeus vaalia ystiiviillistii kohtelua ja ettii sellainen on mahdoliinen. Thntemattomien viilisissii suhteissa kohteliaisuus on sitii, ettei ole tunkeileva, vaan antaa lilaa toisen koskemattomuudelle. LUONNE, KOMMUNIKAATIO, HUOMAAVAISUUS Luonnehdiltuani niitii paikkoja, joihin menemme huolehtimaan erilaisista asioista, vien keskustelun tasolle, joka on liihempiinii muotoilua. Puhun siis valosta, materiaalista ja muotokielestii, jotka lilakokemuksessa yhdistetiiiin kokonaisvaikutelmaksi. Sitii voidaan nimittiiii my os paikan tunnelmaksi. B Voisiko tiistii tehdii joitakin johtopiiiitoksiii tai muotoilla suosituksia sen perusteella, mitii aikaisemmin esilin? Mekaaniset siiiinnot julkisten lilojen muotoilemiseksi tuskin ovat toivottavia. Sitii vastoin uskon, ettii niiiden niikiikohtien soveltaminen voi auttaa muotoilijoita ja tilaajia yhdessii muotoilemaan, kuinka halutaan suhtautua kiivijoihin tai asiakkaisiin: milen heidiit ja itsensii halutaan sijoittaa, millaisia lilanteita luoda. Yksi niikiikohta on, ettii siinii miiiirin kuin julkiset lilat palvelevat huolenpidon tehtiivia, niiden koristelun ja muotokielen tulisi jossakin miiiirin voimistaa sosiaalista eli yhteistii aluetta. Tiimii ei tarkoita sitii, ettii pyrittiiisiin neutraaleihin ratkaisuihin, jottei vain astuisi vierailijoiden varpaille. Tilan neutraalius samoin kuin keskivertovierailijankin on utukuva: kumpikin kuuluu sellaisten abstraklioiden joukkoon, jotka eiviit selkiytii va an pikemmin himmentiiviit ymmiirtiimystiimme inhimillisestii olemassaolosta. Edellii tarkoitettu neutraali lila ei ole tila joka ei ilmaise mitiiiin, vaan lila joka ilmaisee 'ei mitiiiin'. Tilan luonne on erityisen tiirkeii erilaistenodotustilojen sisustuksessa: pankeissa, vakuutusyhliiiissii, liiiikiirin vastaanottotiloissa. Mutta ruokakaupan kassajono voi sekin muodostua asiakkaan niikokulmasta odotustilaksi. THat eiviit kommunikoi vierailijoiden kanssa samaan tapaan kuin eliiviit olennot kommunikoivat toistensa kanssa, mutta lietyssii yleisessii merkityksessii voidaan puhua kommunikaatiosta, jopa vuorovaikutuksesta tilan ja ihmisen vii IilIii. Tilan tuntu vaikuttaa siihen, millaiseksi tunnen itseni ja piiinvastoin. Tietyt lilat puhuttelevat meitii, toiset ovat luotaantyiintiiviii. Mutta nama ilmaisut ovat puutteeliisia sikali kuin ne vihjaavat, ettii pidiimme valttiimattii sellaisista liloista, jotka kommunikoival Niin ei asian tarvitse olla: tietyt ymparistot viestittiivat aivan liiallisessa miiarin, niin ettii ne koetaan tunkeilevina. Nain kay usein nykyaikaisissa ostosparaliiseissa. Eroa on myiis sellaisten huoneiden viililla, joita pidiimme rumina tai mauttomina i1maisun varsinaisessa merkityksessii - joilla me katsomme olevan 'rumuuden' tai 'mauttomuuden' ominaisuuksia - ja sellaisten, jotka ovat luotaantyiintiiviii, koska niiltii puuttuu luonne. 17 LuonteenpiirteetOn lila ei anna tilaa vierailijalle ja tamiin omalle persoonallisuudelle. Sellaiseen tilaan patee ilmaisu 'puhua seinille' tai 'kuuroille korville'. Jotta vieslinkulku olisi mahdollista, tulee olla toinen, jolle puhua ja joka tavalla tai toisella vastaa. Vastapuoleen voi olla suhteessa vain, jos hiin on oma yksiliinsii. Jos vastapuoli tyytyy mumisemaan "kyllahiin niinkin voi ajatella", ei keskustelusta ole suurta hyiitya. Sellaisessa keskustelussa tun tee itsensii avuttomaksi, eksyneeksi. Mutatis mutandis tiimii patee myiis lilaa ja ympiiristiijii koskeviin eliimyksiin. Tila, joka anteliaimmin antaa minulle tilaa, ei ole luonteeton, vaan pikemmin lila, jonka kokonaisuudessa voi olla moninaisuutta, jopa vastakohtaisuuksia mutta joka kuitenkin itse muodostaa paikan. Sellaiseen tilaan voi olla suhteessa.

6 Julkisten tilojen odotushuoneet ovat usein luonteettomia. Odottavan epiimukavuuden ja turvattomuuden tunteet eiviit lienny, jos valaistus on hiiikiiisevii, kaiut kovia, lattia likainen ja jos huoneessa vetiiii. Jo yksin tilan fyysiset ja aistittavat ominaisuudet antavat sellaisissa tapauksissa tilanteelle epiimiellyttiiviin perusluonteen ja antaval julkisesta laitoksesta luotaantyontiiviin vaikutelman. Sellaiseksi tilanne muodostuu usein erityisesti pimeiinii vuodenaikana, kun ihmisten mukana tilaan kulkeutuu Suomessa lokaa - eikii silie voi tehda juuri mitiiiin. Valaistus, materiaalit, huoneen jiisentely esimerkiksi huonekaluja sijoittelemalla ovat sen sijaan asioita, jotka ovat jiirjestettiivissii. Toisinaan vaikuttaa siltii kuin viranomaiseteiviitpiittaisi asiakkaan tai kuluttajan hyvinvoinnista, kuin luottaen siihen, ettii kansalaisten on joka tapauksessa tultava paikalle. Valitettavasti tiimii piitee myos sairaanhoitopalveluihin. Kun keskusteliaan hoidon laadusta ja tiihdennetiiiin, ettii potilas on otettava vastaan yksilonii, on kysymys tiirkeiistii asiasta. Meillii on edessamme valtava tyokenttii, kun ryhdymme inhimillistiimiiiin hoidon fyysistii ympiiristtiii. 18 1YHTEISET OlOHUONEET 8. Postipankin paakonttorin saneeraus, Unioninkatu, Helsinki, 1993; sisustusarkkitehti Maisa Laaksonen. Rakennus valmistunut vuonna 1954, arkkitehti Antero Pernaja. 9. Kotkan Saast6pankin saneeraus, 1994, sisustusarkkitehti Heikki Lindroos. Vuoden 1995 SID palkintoehdokas. Alun perin Kotkan Suomalainen Siiiist6pankki valmistui vuonna 1934, arkkitehti P. E. Blomstedt. Tilan luonne tai yksilollisyys on luotavissa muuntamalla olemassa olevia elementtejii, vaibtamalla niitii toisiin tai tuomalla mukaan uusia. On kuitenkin eriis yksilollisyyden laji, jonka haluan erityisesti nostaa esiin. Sen sijaan, ettii se olisi suunnittelun tulos se on olemassa siksi, ettii suunnittelematon on tunnustettu ja sallittu. Vanhemmassa talossa tiimii suunnittelematon saattaa olia liisnii kuluneissa kynnyksissii tai portaissa, kauhtuneissa viireissii, linnunpesiissii riiystiiiin alla, mutta myos niin yksinkertaisissa ja aineettomissa tekijoissii. kuin oksien seiniin luomissa varjoissa. Toisinaan painotetaan, ettii paras arkkitehtuuri mukautuu luontoon, valoon, topografiaan ja kasvillisuuteen, niin ettii luonto ja kulttuuri korottavat toistensa arvoa. Mutta ei ainoastaan luonto tu~ suunnittelematonta rakennettuun ympiiristoon, myos ihmisten toiminta vaikuttaa silen. Kuluminen on ehkapii pysyvin asumisen jiiljistii, mutta kiiytossii olevissa huoneissa senhetkisten toimienjiiljet ovat yhtii tiirkeitii. Silioin kun siihen on mahdoliisuuksia, julkisten tilojen muotoilussa kannattaisi siiilyttiiii patina, joka tiloihin on keriiytynyl Muotoilija voi antaa tilalle ja toiminnoille uuden identiteetin, mutta huoneiden yksilollisyys syntyy ajan mukana, suunniteltujen ja suunnittelemattomien tapahtumien viilisessii vuorovaikutuksessa. Niin tiloissa ja paikoissa kuin eliivissii olennoissakin ajallinen syvyys nakyy huoneen, julkisi VUll, kasvojen tai hahmon yksilollisyydessii, aivan kuten puu- tai grantittikappaleessa. Tiimii. yksilollisyys ei ole itseniiisen, itseriittoisen yksilon yksilollisyyttii, vaan erilaisten vaiheiden merkitsemien kohteiden yksilollisyyttii. Se on tapoihin, asioihin ja ihmisiin keraiintynyttii syvyyttii. Hoitolaitosten tiloissa, missii vierailija on erityisen tietoinen omasta ruumiillisesta ja eksistentiaalisesta haavoittuvuudestaan, sellainen yksilollisyys voi erityisen arvokkaalla tavalla tuntua liiheiseltii ja tarjota voimaa ja lohtua. Yhteinen tuollaisissa tiloissa ja tilanteissa on eksistentiaalinen til anne, jossa me kuulumme luontoon yhtii lailla kuin kulttuuriin tai yhteiskuntaan. Luonne, yksilollisyys ja syvyys voivat tehdii odotushuoneen tai toimiston paikaksi, jossa kiiymme mielewimme, vaikka se ei vastaisikaan omaa makuamme siinii miiiirin, ettii tahtoisimme asua samalla tavoin. Viilttiimiittomyyden alueeseen lukeutuva tila saattaa muodostua paikaksi jossa asioi mielelliiiin. Setiini Gabben, joka arvosti kauneutta, piti tiliiinsii Vaasan Osake Pan kin konttorissa silloinkin kun hiin muutti Tooloon ja sittemmin Katajanokalle. 1O Tiimii tuo meidiit toiseen esimerkkien ryhmiiiin, nimittiiin pankkitiloihin.

7

8 ELATTAMISEN JA HUOlEHTIMISEN TllAT Asiakas voi tuntea itsensa epavarmaksi taloudenkin alueen tiloissa samoin kuin hoitoon varatuissa tiloissa. SielIa oliaan ehka arvioitavana, esimerkiksi pyytamassa lainaa, eikii. tieda, tayttyvatko vaatimukset. TaloudelIiset asiat ovat usein arkaluontoisia, ja riippumatta siita, millainen suhde rahalaitoksen ja asiakkaan valilia on, neuvottelut eivat tunnu ybtaan helpommalta, jos asiakas saadaan ensin tuntemaan olonsa epavarmaksi. Valkeat seinat., kova valo, kliiniset ja luotaantyontavat materiaalit voivat saada vierailijan tuntemaan eron omassa orgaanisessa ruumiissaan. Sellainen muotoilu saattaa luonnollisesti myos valittiia vaikutelman siita, etta tuo ymparisto on olemassa ainoastaan elinvoimaisia ja kauniita ihmisia varten. Julkinen tila ilmaisee toiminnan ja samanaikaisesti kasilyksemme siita. Pankkirakennukset edustavat pankkia instituutiona, supermarketit ruoan ja paivittaistavaroiden hankkimista. Huomattakoon, etta rakennus on enemman kuin visuaalinen symboli, koska se myos maarittaa tapamme asioida itse instituution kanssa. Lisaksi rakennus kehystaa meidiitasiakkaalkin, niin etta i1menemme tietynlaisina itsellemme ja muille. Niin yksinkertaiselia asialia kuin pankissa asioimiselia on erilaisia perustunnelmia ja sita saestavat erilaiset odotukset riip puen siita, missa pankkihuoneistossa aikoo kayda. Nama erilaisuudet eiviit Iiity ainoastaan tilaan, vaan yhta lailia siihen, mita me itse olemme naissa tilanteissa. Meidan 'roollimme' tietyssa tilanteessa vaikuttavat lilan 'lavasteet' ja vaatetuksemme suhde niihin. Mutta on muistettava etta huone ei ole teatlerinayttamo ja etta jokapaivaisten asioiden hoitaminen on mita suurimmassa maarin olennainen osa sita, mita me olemme. 20 I YHTEISET OlOHUONEET Jos tahtoo mietiskella sita, kuinka instituutio ja yhtio valittyvat rakennuksen kautta, voi ottaa esimerkiksi Lars Sonckin ja Valter Jungin Privatbankenin ll Pohjois-Esplanadi 19:ssa'. Koska interioori on peraisin verrattain kaukaiselta ajalta, instituutin ja rakennuksen valiset suhteet selkeammin. Taman paivan nakokulmasta Yksityispankin interioori nayttaa ilmeisen kodikkaalta. Valo siiviloityi ikkunoiden lavitse ja loi laheisyyden tunteen. KeskelIa oli pulieita nahkanojatuoleja, joissa saattoi mukavasti kuluttaa aikaa odottaessaan vuoroaan. Hauska reliefi pienen graniittisen istuimen ylapuolella poikkesi realismissaan tilan muusta koristuksesta: sen saattoi tulkita esittiivan huolestunutta pankkiasiakasta keskustelemassa pankinjohtajan kanssa. Muun muassa tassa asetelmassa rakennus tuli vierailijaansa vastaan empaattisesti ja kujeillen aseistariisuvalia tavalia. Esteettiset elementit seka toivat esille etta tekivat vieraiksi ne toiminnot, joita rakennus edusti. Verrattuna Yksityispankkiin - pankki-interiooriin joka tuki vieraansa hyvinvointia - monet nykyaikaiset pankkikiinteistot ovat melko epamukavia ja vailla rakennetta. Os in tama johtuu tilan uudelieenjasentelysta, kun poydat on usein siirretty eteenpain, siten etta asiakkaan tila on vahentynyt Pankkitoiminnot tunkevat paalle samalia kun raha-asioiden huomaamaton hoitaminen vaikeutuu. Entisessa Helsingin Osakepankissa tai Pohjoismaiden Yhdyspankin paakontlorissa - molemmat AleksanterinkadulIa - huoneen keskiossa oli alun perin suuri avoin tila, ja palvelupoydat olivatlahella seinia.'2 Molempia hallitsi 1930-luvun muotokieli, joka nyt saattaa vaikuttaa juhlaliiselta, mutta on huomallava etta tilan fyysiset kehykset ja henkilokunnan kaytos ovat vuorovaikutuksessa ja voivat taydentaa toisiaan. Pankin paakonttorissa auttavainen palvelu voi tasoittaa tilan loistokkuutta tai uhkaavaa ylevyytta ja saada

9 asiakkaan tuntemaan itsensa valituksi henkiloksi. Suuri, atriumin kaltainen lattia sijoittaa asiakkaan kirjaimeilisesti keskelle, ja viela sellaiseen keskioon, jossa han voi liikkua vapaasti. Pankkitilat saattavat vaikuttaa vanhentuneilta esimerkeiltii taman paiviin maailmassa. Monetkaan eiviit eniiii hoida jokapiiiviiisiii tilisiirtoja pankissa: sen sijaan kiiytetiiiin tietokonetta, maksupalvelua tai maksuautomaattia. Piiivittiiiset raha-asiat irrotetaan siten sosiaalisesta yhteydestii, mikii saattaa oua vapauttavaa, mutta minkii kokevat hiivionii ne ihmiset, jotka eiviit halua menettiiii henkilokohtaista palvelua - inhimillistii yhteyttii. Pankkiautomaatti on, kuten nimi ilmaisee, mekaaninen kone. Se ei kysy, miltii kukin niiyttiiii, vaan toimii signaalien ja siiiintojen mukaan. Se, ettii sosiaalinen ulottuvuus - vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa, jolloin ilmiasulla on merkitystii - on pyyhitty pois, ei toki tarkoita sitii, ettii tilanne oiisi tiiysin puolueeton. Ei pitiiisi olla itsestiiiin selviiii, ettii sisiitiloissa olevien automaattien tiiytyy sijaita huoneessa, jonka muoto ja lemu tuovat mieleen valaistun miesten kiiymiiliin. Pankkiasiat ovat edelleen tiirkeitii ihmisten eliimiissii, vaikka niihin ei eniiii liity sitii juhlallisuutta ja rituaalin tai teatterin ilmapiiriii, joka on vanhemmissa pankkihuoneistoissa. Taloudenhoitoon sisiiltyy aina oleskelu paikassa, talossa. Tiimii aineellinen ja paikkasidonnainen aspekti ei ole kadonnut elektronisen kommunikaation myotii: toiminnot hoidetaan edelleen tietystii paikasta, siitii paikasta, johon ihminen asettuu. Asioimista kehystiiii yhii konkreettinen ympiirisw. Tapa, jolla liikumme tai kosketamme ympiiriswiimme - oli kysymys sillen tav~roiden ja ihmisten tai informaation siirtiimisestii - vaikuttaa suhteeseemme tilaan ja kiisitykseemme omasta maantieteellisestii ja kulttuurisesta sijainnistamme. Tilankiiytiin kiiytiinnolliset ja esteettiset puolet, mitii me teemme ja kuinka se tapahtuu, kulkevat yhdessii niin aineettomissa kuin aineellisissakin tiioissa. 21

10 viitteet 1 Hannah Arendt: Miinniskans vil/kor. Vita activa, overs. Joachim Retzlaff. Roda Bokforlaget, Esl6v 1988, s (Ruotsinkielinen painos perustuu saksankieliseen kasikirjoitukseen, joka on laajempi kuin vuonna 1958julkaistu englanninkielinen versio.) 2Julkisten tilojen estetiikkaan kuuluu myos yhteiskunnalliseen paat6ksentekoon tai yhteiskunnan korkeimpien arvojen muotoilemiseen liittyvia kysymyksia, mutta niita ei kasitella tassa artikkelissa. Olen kasitellyt niita teoksessa The Human Habitat. Aesthetic and Axiological Perspectives, International Institute of Applied Aesthetics 1998, Lahti, luvut 6 ja 7. Kirja kasittelee my6s toisia teemoja, joita sivutaan seuraavassa. 3 Arendt 1988, s Martin Heidegger on moderneista filosofeista se, joka ensimmaisena nosti esille huolenpidon filosofisena teemana: Sein und Zeit. Neomarius, Tubingen 1949, 6. luku (1. painos 1927). 5 Privation merkitsee englannin ja ranskan kielissa muun muassa riistamista - my6s Emmanuel Levinas kuvaa kotia ja mika siihen kuuluu ensisijaisesti intimiteetin alueena, ks. TotaliUi et infini. Essaie sur I'ext/eriorite. Kluwer Academic / Le Livre de Poche 1994, s (Toinen, uusittu laitos vuodelta 1971.) Asettamatta taman merkityksellisyytta kyseenalaiseksi voidaan kysya, eik6 kuvaus yksipuolisesti vahvista kasitysta siita, etta tunteet ja persoonallisuus ovat "sisaisia" merkityksia, eivat sosiaalisia. 6 Sosiaaliseen elamaan ja kayttatymiseen liittyvista odotuksista, ks. Heidegger 1949,27. 7 Richard Sennett on eri yhteyksissa huomauttanut tietynlaisen anonyymisyyden merkityksesta urbaanissa kanssakaymisessa. Siihen kuuluu suvaitsevaisuuttaja ihmisten valisten eroavaisuuksien aitoa hyvaksymista. Ks. esimerkiksi The Fal/ ofpublic Man. Faber and Faber, Lontoo ja Boston 1993 (ensiksi julk. 1977), s , tai The Conscience of the Eye. The Design and Socia/ Life ofcities. Alfred A. Knopf, New York 1990, s Tatii nak6kulmaa kasittelee valaisevasti Gernot Bohme esim. teoksessa Atmosphiire. Essays zur neuen Asthetik. Suhrkamp, Frankfurt am Main Tiillaisissa tapauksissa voidaan puhua taydellisesta tai yliestetisoinnista, vrt. Wolfgang Welsch, Grenzg{mge der Asthetik. Reclam, Stuttgart 1996, s Isani Goranin mukaan, hiinen vanhempi veljensa, p5ykiatri Gabriel von Bonsdorff, piti Vaasan Osake Pankkia (Wasa Aktie Bank)Helsingin kauneimpana pankkihuoneistona. Tilan kaytto on toki muuttunut kolmenkymmenen vuoden aikana, joten ei ole varmaa, etta arv05telu olisi pitava tana paivana. 11 Tilaa kutsutaan nykyiiiin Jugendsaliksi ja 5e toimii nayttelytilana. :l2 Tarkat osoitteet ovat Aleksanterinkatu 17 ja ja talot on suunnitellut P. E. Blomstedt vuonna 1929 (silloinen Liittopankki) ja Ole Gripenberg vuonna 1936.

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

taiteellinen työskentely

taiteellinen työskentely taiteellinen työskentely lasten suojelun resurssina Pauline von Bonsdorff Lastensuojelun tieto ja tutkimus Seminaari 27.10.2011 Kysymys ja vastaus + ulottuvuuksia Onko taide tärkeä osa lasten elämää? Musiikki,

Lisätiedot

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu

MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI. Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu MITEN NOSTAN KLUBINI JÄSENMÄÄRÄN 30 % TITLE PRESIDENTTIVUOTENANI Piiri 1420 PETS 14.3.2015 Jussi Tuovinen Piiri 1420, AG Espoon seutu RI:n jäsenkehitys 1905-2010 Miksi uusilla jäsenillä on väliä? Klubin

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective)

ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) ZA4884 Flash Eurobarometer 248 (Towards a safer use of the Internet for children in the EU a parents' perspective) Country Specific Questionnaire Finland PARENTS OF CHILDREN BETWEEN 6 17 Q0. Onko taloudessanne

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

varten. (Kinnunen ym. 2009.) Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hyodyntiiii tuloksia jatkossa kehittaessaan HaiPro- ilmoitusten hyddyntiimisui

varten. (Kinnunen ym. 2009.) Helsingin sosiaali- ja terveysviraston hyodyntiiii tuloksia jatkossa kehittaessaan HaiPro- ilmoitusten hyddyntiimisui Tiina Karppinen 1 Tutkimussuunnitelma Iktiiintyneisiin suuntautuvan hoitotieteen sekii terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen hafoittelu Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Potilasturvallisuuden kehiftiminen:

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu luento VII / 31.3.2010 Rakkaus Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Tekojen ulottuvuus: Rakkautta ei ole ilman rakkaudellisia tekoja Uskon ulottuvuus:

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo?

antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? Mainonta aikansa tulkkina Mainonta on peilikuva ihmisten päivittäisten ajatusten ja toimien kirjosta. Yksikään aikaisempi yhteisö ei ole jättänyt yhtä

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Minna Henriksson, Nimetön/Untitled, sarjasta Kommunikaatio (2011).

Minna Henriksson, Nimetön/Untitled, sarjasta Kommunikaatio (2011). Minna Henriksson, Nimetön/Untitled, sarjasta Kommunikaatio (2011). 66 niin & näin 4/2011 Minna Henriksson, Nimetön/Untitled, sarjasta Kommunikaatio (2011). Kuvaaja: Matti Kurkela. 4/2011 niin & näin 67

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia John Zerzan Nihilistin sanakirja: Teknologia Websterin sanakirjan mukaan: teollista tai sovellettua tiedettä. Todellisuudessa: työnjaon/tuotannon/industrialismin kokonaisuus ja sen vaikutus meihin ja luontoon.

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

KEITTIÖTRENDEJÄ. Yksilöllisyyttä ja harmoniaa

KEITTIÖTRENDEJÄ. Yksilöllisyyttä ja harmoniaa KEITTIÖTRENDEJÄ Toimittanut Jutta Rissanen Kuvat ISH, Milano Salone-pressitoimistot Yksilöllisyyttä ja harmoniaa Maanläheiset värit, savi, kitti, nutria ja haalistuneet metallit kuten sinkki ovat värisävyistä

Lisätiedot

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden

organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Me olemme. Kansainvälinen suunnittelukonsultointi yritys, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita innovoimaan tuotteita, palveluita ja prosesseja käyttäjän näkökulman huomioiden Lähestymistapamme Tutkimus

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lohikäärmeliitto. Sample file. Fantasiaroolipeli Lisäosa. n6 mk

Lohikäärmeliitto. Sample file. Fantasiaroolipeli Lisäosa. n6 mk Lohikäärmeliitto n6 mk Fantasiaroolipeli Lisäosa Nestori Lehtonen Hanna Rautakumpu Joni Heinonen Toinen painos. Kunnia kuuluu Jumalalle Kuinka hyötyä Lohikäärmeliitosta? Tämä kirjanen sisältää joukon sääntöjä,

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

Torstai 3.8., 10.15-1.00. Lappeenrannan?iidinkielen seminaari TEKSTIEN TIELLA 1.-4.8.1994. Sauli Takala. Oppi lasarvioi nnin uudistamisesta

Torstai 3.8., 10.15-1.00. Lappeenrannan?iidinkielen seminaari TEKSTIEN TIELLA 1.-4.8.1994. Sauli Takala. Oppi lasarvioi nnin uudistamisesta I Lappeenrannan?iidinkielen seminaari TEKSTIEN TIELLA 1.-4.8.1994 Torstai 3.8., 10.15-1.00 Sauli Takala Oppi lasarvioi nnin uudistamisesta 1. f ohdanto Arviointikulttuurin kehittlimisen haasteet Arviointikulttuurin

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot