Personaltidning Henkilöstölehti 1/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Personaltidning Henkilöstölehti 1/2009"

Transkriptio

1 Personaltidning Henkilöstölehti 1/2009 Pirjo Salon en/gerd Sunngren

2 Vi kavlar upp ärmarna LEDARE År 2009 har börjat i exceptionella omständigheter för världsekonomin. Inte sedan 1930-talet har världsekonomin befunnit sig i ett läge som idag. Finland är inget undantag. Omfattningen och längden av krisen är i skrivande stund ännu höljd i dunkel. Både för Finland som helhet och för Jakobstadsregionen visar alla tecken på att läget riskerar att bli värre än på 1990-talet. Den gången var Finlands ekonomiska depression ganska långt orsakad av inre orsaker och den övriga världsekonomin var betydligt lindrigare skadad. Denna gång är nedgången global, vilket slår extra hårt mot ett litet exportberoende land som Finland. Extra hårt slår det också mot Jakobstadsregionen som är exceptionellt exportberoende. Under slutet av 2008 och början av 2009 hade vi samarbetsförhandlingar som gällt varannan anställd i industrin, alltså ca 3500 människor av totalt 6700 industrianställda i vår region. Sådana siffror har aldrig tidigare funnits. Just nu (maj 2009) är det lite lugnare på permitteringsfronten, men faran är långtifrån över. Den kommunala sektorn lever inte i en bubbla och näringslivets problem reflekteras också mycket snabbt på den kommunala sidan. Två kommuner av tre hamnar att öppna sin budget för 2009, bland dem Jakobstad. Jakobstads ekonomi har strukturella problem sedan tidigare och att få bukt med dem i en lågkonjunktur är extra utmanande men inte omöjligt. Vi måste ta under granskning omfattningen och sättet vi producerar service åt stadsborna. En stor möjlighet utgörs av att producera tjänster tillsammans med våra grannar på en regional basis. Social- och hälsovården är ett viktigt pilotprojekt i regionaliseringen av vår serviceproduktion. Endast en människa som känner grundtrygghet kan komma med nya idéer och uppslag om hur vi kan jobba ännu effektivare. Därför är stadens utgångspunkt att fast anställd personal inte skall sägas upp. Vi har tuffa år framför oss. Nu krävs solidaritet och en vi-anda i vår region. Vårt berömda sociala kapital kommer att behövas för att ta oss upp ur krisen. För vi kommer att lyckas. Vi österbottningar är ett företagsamt och segt släkte. Alla anställda, pensionärer och förtroendevalda med familjer tillönskas en riktigt avkopplande och skön sommar. Passa på att ladda batterierna. De behövs i höst när vi kavlar upp ärmarna och sätter saker och ting i skick. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen PÄÄKIRJOITUS Hihoja käärimään Vuosi 2009 on alkanut maailmantalouden kannalta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Maailmantalous ei ole ollut tämänkaltaisessa tilanteessa sitten 1930-luvun. Suomi ei ole poikkeus. Kriisin laajuus ja kesto on vielä hämärän peitossa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että sekä koko Suomessa että Pietarsaaren seudulla tilanne on vaarassa muodostua pahemmaksi kuin 1990-luvulla. Silloin Suomen talouden lama johtui varsin pitkälti sisäisistä syistä ja muu maailmantalous kärsi huomattavasti lievemmin. Tällä kerralla taantuma on yleismaailmallinen, mikä on erityisen kova isku Suomen kaltaiselle pienelle, viennistä riippuvaiselle maalle. Erityisen kova isku se on myös Pietarsaaren seudulle, joka on poikkeuksellisen riippuvainen viennistä. Vuoden 2008 lopussa ja 2009 alussa yhteistoimintaneuvottelut olivat koskeneet joka toista teollisuustyöntekijää eli noin 3500 henkilöä seutumme yhteensä 6700 teollisuustyöntekijästä. Tuollaisia lukuja ei ole nähty koskaan aiemmin. Juuri nyt (toukokuussa 2009) lomautusrintamalla on hieman rauhallisempaa, mutta vaara ei suinkaan ole ohi. Kuntasektori ei elä kuplassa, vaan elinkeinoelämän ongelmat heijastuvat erittäin nopeasti myös siihen. Kaksi kolmesta kunnasta joutuu avaamaan vuoden 2009 talousarvionsa, Pietarsaari niiden joukossa. Pietarsaaren taloudessa on jo ennestään rakenteellisia ongelmia, joiden selättäminen laskusuhdanteen aikana on erityisen haasteellista, mutta ei mahdotonta. Kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen laajuus ja tuottamistapa on otettava tarkasteluun. Eräänä suurena mahdollisuutena on palvelujen tuottaminen seudullisesti yhdessä naapuriemme kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä pilottihanke palvelutuotantomme alueellistamisessa. Ainoastaan perusturvallisuutta tunteva ihminen kykenee tuottamaan uusia ajatuksia ja ideoita siitä, miten työskennellä entistä tehokkaammin. Sen vuoksi kaupungin lähtökohtana on, että vakinaista henkilöstöä ei irtisanota. Edessämme ovat vaikeat vuodet. Seudullamme tarvitaan nyt solidaarisuutta ja me-henkeä. Kriisistä selviytymiseen tarvitaan kuuluisaa sosiaalista pääomamme. Me tulemme onnistumaan. Me pohjalaiset olemme yritteliästä ja sitkeää lajia. Toivotan oikein rentouttavaa ja mukavaa kesää kaikille työntekijöille, eläkeläisille ja luottamushenkilöille. Käyttäkää se akkujen lataamiseen. Niitä tarvitaan syksyllä, kun käärimme hihat ja laitamme asiat kuntoon. Mikael Jakobsson stadsdirektör Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 1/2009 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktör/Vierailevat toimittajat: Pehr Löv, Ben Griep, Mikael Ström, Tiina Höylä-Männistö Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep, Ulla Linder, Marjo Luokkala, Mikael Ström, Tiina Höylä-Männistö Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA ARBETARSKYDDSFULLMÄKTIGE Kari Parkkinen har under 19 år på ett förtjänstfullt sätt skött uppdraget som arbetarskyddsfullmäktig för tekniska sektorn. Det har varit roligt och lätt att samarbeta med Kari. Jag vill önska honom allt gott och hoppas han kan njuta av livet som pensionär! Sten Åkerlund, nuvarande vicefullmäktig, kommer att ersätta Kari Parkkinen som arbetarskyddsfullmäktig för tekniska sektorn från och med Sten kommer att vara anträffbar på Storgatan 4, fredagar kl. 7-14, telefontid 7-9, tfn Piia Holm kommer i sin tur att, under den tid som Kaj Högdahl vikarierar rektorn för Itälä skola ( ), fungera som arbetarskyddsfullmäktig för riskgrupp II. Med riskgrupp II avses här alla stadens anställda (ej förmän) som inte hör till tekniska sektorn. Pia kan nås på telefon Jag vill önska både Sten och Pia välkomna och hoppas de kommer att trivas med sina nya förtroendeuppdrag. Tiina Höylä-Männistö är fortsättningsvis fullmäktig för förmännen. Hon nås på tfn TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJA Kari Parkkinen on hoitanut teknisen sektorin työsuojeluvaltuutetun tehtäviä ansiokkaasti 19 vuo den ajan. On ollut mukavaa ja helppoa tehdä yhteistyötä Karin kanssa. Toivotan hänelle kaik kea hyvää ja nautinnollisia eläkepäiviä! Sten Åkerlund, nykyinen varavaltuutettu, tulee Kari Parkkisen tilalle teknisen sektorin työ suo jeluvaltuutetuksi lukien. Sten on tavattavissa Isokatu 4:ssä perjantaisin klo 7-14, puhelinaika klo 7-9, puh Piia Holm puolestaan toimii riskiryhmän II työsuojeluvaltuutettuna sen aikaa, kun Kaj Hög dahl toimii Itälän koulun rehtorin sijaisena ( ). Riskiryhmä II:lla tarkoitetaan kaikkia kaupungin työntekijöitä (esimiehiä lukuun ottamatta), jotka eivät kuulu tekniseen sek to riin. Pian tavoittaa puhelimitse numerosta Toivotan sekä Stenin että Pian tervetulleeksi ja toivon, että he viihtyvät uusissa luot ta mus teh tä vissään. Tiina Höylä-Männistö on edelleenkin esimiesten valtuutettu. Hänet tavoittaa pu he lin nu me ros ta Birgitta Blomqvist Oavlönad tjänstledighet rekommenderas Med anledning av stadens bekymmersamma ekonomiska läge har förhandlingar förts mellan stadsstyrelsen och de fackliga organisationerna. Man har kommit överens om att rekommendera att oavlönad tjänst- eller arbetsledighet beviljas ifall de anställda önskar det. I överenskommelsen förutsätts dock att ledigheter inte får förorsaka oskäligt betungande arbetsbörda för den kvarvarande personalen. Arbetsgivarparten kommer inom kort att gå ut med cirkulär att övertidsarbete inom staden bör väsentligt begränsas. Palkatonta virkavapaata suositellaan Kaupungin huolestuttavasta taloudellisesta tilanteesta johtuen on käyty neuvotteluja kaupunginhallituksen ja ammattijärjestöjen välillä. On sovittu, että suositellaan palkattoman virka- tai työvapaan myöntämistä mikäli työntekijät sitä toivovat. Sopimuksessa edellytetään kuitenkin, että vapaat eivät saa aiheuttaa kohtuuttoman raskasta työtaakkaa jäljellä olevalle henkilöstölle. Työnantajapuoli tulee piakkoin lähettämään yleiskirjeen, jonka mukaan kaupungin henkilöstön ylitöitä tulee olennaisesti rajoittaa. Rune Wiik Har du inte hunnit ta ut all vintersemester? Du har möjlighet att ta ut dina resterande semesterdagar med chefens godkännande. Etkö ole ehtinyt pitää kaikkia talvilomapäiviä? Sinulla on mahdollisuus ottaa jäljellä olevat lomapäivät esimiehen hyväksynnällä. May Ahlvik ledande löneräknare/johtava palkanlaskija - 3 -

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA KSSR-processens nuläge Förhandlingsdelegationerna från nejdens kommuner kunde måndagen den enas om ett samarbetsavtal för social- och hälsovården. Samarbetsavtalet behandlas nu i kommunerna så att alla fyra fullmäktigeförsamlingarna kan godkänna avtalet samma kväll, måndag Enligt avtalet överförs all social- och hälsovårds-personal från kommunerna och Malmska hälso- och sjukvårdsområdet till värdkommunen Jakobstad. Från kommunerna överförs inte i detta skede de icke-medicinska stödfunktionernas personal, utan tjänsterna köps. Från Malmska hälso- och sjukvårdsområdet överförs även denna personal och stödservicetjänsterna skall gradvis inordnas i värdkommunens service. Enligt bilaga till samarbetsavtalet överförs Nykarlebys nuvarande läkare och tandläkare till det gemensamma social- och hälsovårdsverket men de flyttas inte från verkamhetspunkten Nykarleby, mot sin vilja. Staden Jakobstads personal ökar från dryga personer till nästan Foto/kuva: Ben Griep Förslaget till instruktion för social- och hälsovårdsnämnden har den godkänts av nämnden för utlåtande till avtalskommunernas fullmäktige och förhoppningsvis för beslut i Jakobstads fullmäktige Nykarleby stadsstyrelses beslut om att överföra sin personal tillkom efter en jämn omröstning där ordförandes röst avgjorde i positiv riktning. Vi hoppas att även fullmäktige i Nykarleby fattar ett positivt beslut, i synnerhet då en enkät till personalen visade att 77 % önskar bli överförda (vi vet hur det blev när detta publiceras). Jag hoppas att tidtabellen håller så att besluten vunnit laga kraft och social- och hälsovårdsnämnden kan välja medlemmar i ledningsgruppen vid möte Jag kommer de närmaste veckorna att hålla informationsmöten med mellancheferna, fackets förtroendevalda och diskutera informellt med andra som är ansvariga för uppbyggnaden av den nya organisationen. Förhandlingarna om samarbetsavtalet drog ut på tiden, men förhandlingarna har präglats av god vilja, samarbetsanda och därmed varit konstruktiva. Min eriksgata tillsammans med kanslisekreteraren har varit mycket intressant och lärorik. Vi har en mycket god och motiverad personal. Nu är det upp till bevis att vi kan ge detta humankapital full utdelning. Pehr Löv Social- och hälsovårdsdirektör PARAS-prosessin nykytilanne Seudun kuntien neuvotteluvaltuuskunnat pääsivät maanantaina yksimielisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollon yh teis toimintaso pimuksesta. Yhteistoimintasopimus käsitellään nyt kunnissa si ten, että kaikkien neljän kunnan val tuustot voivat hyväksyä sopimuksen samana iltana, maa nan taina Sopimuksen mukaan kun ti en kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirtyy kun nista ja Malmin tervey den huol to alu eel ta isäntäkunta Pietarsaaren alaisuuteen. Tässä vaiheessa kun tien eilääkinnällisten tu ki toi min tojen henkilöstöä ei siirretä, vaan palvelut ostetaan. Malmin tervey denhuoltoalueelta siirretään myös tuo henkilöstöryhmä ja tukitoimintoja aletaan järjestää as teit tain isäntäkunnan palveluina. Yh teis toimintaso pi m- uk sen liitteen mukaan Uudenkaarlepyyn ny kyi nen lääkäri ja hammaslääkäri siirtyvät yhteiseen so si aali- ja terveysvirastoon, mutta heitä ei siirretä toi mipaikastaan Uu des ta kaarle pyys tä vasten heidän tahtoaan. Pietarsaaren kaupungin henkilöstö li sään tyy yli tuhannella henkilöllä ja työntekijöiden määrä tulee olemaan lähes Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt ehdotuksen lautakunnan johtosäännöksi, joka on lähetetty lausuntoa varten sopimuskuntien valtuustoille ja toivon mukaan Pietarsaaren kaupun gin valtuustossa tehtävää päätöstä varten. Uudenkaarlepyyn kaupunginhallituksen päätös hen kilöstön siirtämisestä syntyi tasaisen äänestyksen jälkeen. Myöntävän päätöksen ratkaisi pu heen johtajan ääni. Toivomme, että myös Uudenkaarlepyyn kaupunginvaltuusto tekee myöntävän pää töksen etenkin, kun henkilöstölle tehdyssä kyselyssä ilmeni, että 77 % toivoo siirtoa (tätä jul kais taessa tiedämme, kuinka asiassa kävi). Toivon aikataulun pitävän, jotta päätökset ovat saaneet lain voiman ja sosiaali- ja terveyslautakunta voi valita johtoryhmän jäsenet pitämässään kokouksessa. Pidän lähiviikkoina keskustelutilaisuuksia keskijohdon sekä ammattijärjestöjen luot ta mus hen ki löi den kanssa ja keskustelen epävirallisesti muiden uuden organisaation muodostamisesta vastaavien henkilöiden kanssa. Yhteistoimintasopimusta koskevat neuvottelut venyivät, mutta niitä ovat leimanneet hyvä tahto ja yh tei s ty ö henki, joten ne ovat olleet rakentavia. Kiertomatkani yhdessä kansliasihteerin kanssa on ol lut todella opettavainen ja mielenkiintoinen. Meillä on erittäin hyvä ja motivoitunut henkilöstö. Nyt on osoitettava, mitä tämä inhimillinen pääoma on kaikkein parhaimmillaan. Pehr Löv sosiaali- ja terveysjohtaja

5 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA LÄROAVTALSUTBILDNING INOM EGNA YRKESOMRÅDET KAN GE LÖNETILLÄGG I syfte att uppmuntra anställdas personalutbildning har stadsstyrelsens personalsektion beslutat att till ordinarie anställda betala personligt tillägg efter att en läroavtalsutbildning har lett till s.k. fristående examen inom det egna yrkesområdet. Tillägget är 50 för yrkesexamen och 100 för specialyrkesexamen oberoende av kollektivavtalstillhörighet. Kriterier för utbetalning är följande: Fristående examina beaktas ifall de avlagts eller senare, Examen bör vara avlagd inom det ämne som är den anställdas yrke, Det personliga lönetillägget betalas retroaktivt från eller därefter från följande månad efter examen. Till deltidsanställda betalas tillägget i proportion till deltiden, Tillägget betalas inte ifall examen har avlagts innan anställningen har påbörjats eller ifall parterna har överenskommit om läroavtalsutbildning i samband med anställningens inledning. Den anställda bör till verkschefen inlämna kopia av examensbetyget som är utfärdat av examenskommissionen. Verkschefen besluter därefter om utbetalning av tillägget. OMALLA AMMATTIALALLA SUORITETUSTA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA VOI SAADA PALKANLISÄN Ur staden Jakobstads personalrapport: Tarkoituksena kannustaa henkilöstökoulutukseen kaupunginhallituksen henkilöstö jaosto on päättänyt maksaa vakinaisille työntekijöille henkilökohtaista lisää sen jälkeen kun oppisopimuskoulutus Pietarsaaren on johtanut kaupungin oman henkilöstöraportista: ammattialan nk. näyttötutkintoon. Lisä on 50 ammattitutkinnosta ja 100 erikoisammattitutkinnosta riippumatta siitä, minkä työehtosopimuksen piiriin kuuluu. Lisän maksamisperusteet ovat seuraavat: Näyttötutkinnot otetaan huomioon, jos ne on suoritettu tai sen jälkeen. Tutkinto on suoritettava ao. työntekijän ammattialaan kuuluvassa aineessa. Henkilökohtaista palkanlisää maksetaan takautuvasti lähtien tai sen jälkeen tutkintoa seuraavasta kuukaudesta. Osa-aikaisille lisä makse taan suhteessa osatyöaikaan. 135:llä Ur staden työntekijällä Jakobstads oli personalrapport: % työaika. Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: Lisää ei makseta, jos tutkinto on suoritettu ennen työhöntuloa tai jos osapuolet ovat sopineet oppisopimuskoulutuksesta työhöntulon yhteydessä. Työntekijän on toimitettava virastopäällikölle tutkintolautakunnan antaman tutkintotodistuksen jäljennös. Virastopäällikkö 135 anställda arbetade %. Här Jakobstad/ kommer lite Hela statistik, landet mera /Koko uppgifter Suomi finns i Ur staden päättää Jakobstads sen personalrapport: jälkeen lisän maksamisesta. Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista: personalrapporten som du hittar under Medelåldern/Keski-ikä 47,7 år/v. 45,1 år/v. UR STADEN JAKOBSTADS PERSONALRAPPORT: Andel kvinnor/ oli Naisten Pietarsaaren osuus kaupungilla 74,7 % 1325 päätoimista 78 % työntekijää ( % työaika) ja hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % arbetstid), Fast medan 135:llä anställda/vakinaisia työntekijällä oli % työaika. 78,6 % Tässä hieman 75 % tilastoa, lisää tietoa löytyy 135 PIETARSAAREN anställda arbetade %. Här KAUPUNGIN kommer lite statistik, mera HENKILÖSTÖRAPORTISTA: uppgifter finns i Antal henkilöstöraportista arbetsplatsmåltider/työpaikka-aterioita osoitteesta (J:stad/P:saari) personalrapporten som du hittar under De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro oli Pietarsaaren hade staden kaupungilla Jakobstad päätoimista 325 anställda työntekijää i huvudsyssla ( % työaika) Työterveyden ja tilastoimat sairauspoissaolojen Jakobstad/ yleisimmät syyt: Hela landet /Koko Suomi 135:llä ( työntekijällä % arbetstid), oli medan % työaika. 135 Tässä anställda hieman tilastoa, arbetade lisää tietoa löytyy %. 40 % Pietarsaari (kom.anställda/kuntatyöntekijät) 35 % henkilöstöraportista Här kommer lite osoitteesta statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten som du hittar under Andel 25 % kvinnor/ Naisten osuus 74,7 % 78 % 2006 Medelåldern/Keski-ikä 30 % 47,7 år/v. 45,1 år/v % personalrapport. Fast 15 % anställda/vakinaisia 78,6 % 75 % 2007 Jakobstad/ Hela landet /Koko Suomi 10 % 2008 Antal arbetsplatsmåltider/työpaikka-aterioita (J:stad/P:saari) 5 % oli Pietarsaaren Pietarsaari kaupungilla (kom.anställda/kuntatyöntekijät) 1325 päätoimista työntekijää ( % työaika) 47,7 ja 135:llä år/v. työntekijällä 45,1 år/v. oli % De främsta av arbetshälsan statistikförda orsakerna till sjukfrånvaro 0 % Medelåldern/Keski-ikä Andel työaika. kvinnor/ Tässä Naisten hieman osuus tilastoa, 74,7 % lisää tietoa 78 % löytyy henkilöstöraportista anställda/vakinaisia osoitteesta 78,6 % 75 % 40 % Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät syyt: Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2008 Fast 35 % Antal henkilöstöraportti. arbetsplatsmåltider/työpaikka-aterioita (J:stad/P:saari) Kaikkien 30 % KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle v % Medelålder 20 % för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension 2008 De De främsta av av arbetshälsan statistikförda statistikförda orsakerna orsakerna till sjukfrånvaro till sjukfrånvaro Kaikkien Källa/Lähde: 15 % 2007 KuEl-eläkkeelle Kommunernas jääneiden pensionsförsäkring, keski-ikä, sekä niiden, jotka statistik/kuntien ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle eläkevakuutus, Källa/Lähde: tilasto Kommunernas pensionsförsäkring, statistik/kuntien eläkevakuutus, v. Työterveyden tilastoimat sairauspoissaolojen yleisimmät yleisimmät syyt: syyt: 10 % tilasto 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin skador,vammat blodtryck, verenpaine Kom-PL-pension/KuEL-eläkkeelle inv.pension/työkyvyttömyyseläke 61 Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått i invalidpension Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v Källa/Lähde: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik/kuntien eläkevakuutus, tilasto hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % arbetstid), medan 135 anställda arbetade %. Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten som du hittar under oli Pietarsaaren kaupungilla 1325 päätoimista työntekijää ( % työaika) ja henkilöstöraportista osoitteesta hade staden Jakobstad anställda i huvudsyssla ( % arbetstid), medan ålder 5 % 0 % andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin Jakobstad/Pietarsaari 60 Jakobstadsregionen/ Pietarsaaren seutu 59 Västra Finland/Länsi- Suomi 58 Hela Finland/Koko Medelålder för dem som gått i KomPL-pension, alla, samt för dem som gått Suomi i invalidpension Kaikkien KuEl-eläkkeelle jääneiden keski-ikä, sekä niiden, jotka ovat jääneet työkyvyttömyyseläkkeelle v Källa/Lähde: Kommunernas pensionsförsäkring, statistik/kuntien eläkevakuutus, tilasto ålder andnigsorgan, hengityselim övriga infektioner, muut infektiot mentala störningar, mielenterv. stöd- o. rörelseorgan,tuk i- ja liikuntaelin skador,vammat skador,vammat blodtryck, verenpaine blodtryck, verenpaine Jakobstad/Pietarsaari Jakobstadsregionen/ Pietarsaaren seutu Västra Finland/Länsi- Suomi

6 Hannele är en inbiten motorcyklist När en svart, tyst Harley-Davidson utan förvarning sveper in på stadshusets parkering, skulle man vänta sig att hjälmen och motorcykeldräkten döljer en man med lång fläta som kommit till stadshuset för att uträtta något ärende. Fördomarna kommer på skam när en elegant och vacker kvinna kliver av motorcykeln och går in i huset för att börja sin arbetsdag. Avdelningschefen för socialbyråns serviceavdelning Hannele Grankvist byter roll i flygande fläng. Hjälmen och annan utrustning som är obligatorisk för en motorcyklist skalas av och fram kommer en gladlynt kvinna i jackdräkt, som har ansvar för äldreoch handikappomsorgen. Det är ganska sällan jag kommer med motorcykel till jobbet. För det mesta hör motorcykeln så intimt ihop med fritiden att jag hellre låter den stå i garaget under arbetstid. Hannele har arbetat för staden i 21 år och känner äldreomsorgen både ute på fältet och inom byråkratin. Hannele inledde sin karriär som hemvårdare och har studerat vidare vid sidan av sitt arbete så, att hennes senaste examen gav magisterspapper från Åbo Akademi för drygt tio år sedan. mig och mina saker under resan och som är stadig på landsvägen, säger Hannele. Sommaren är högsäsong för motorcyklisterna. I somras tog seglingen också mycket tid. Det var meningen att vi skulle segla ända till Haparanda, men tidsbrist och en storm tvingade oss att vända tidigare. Själv gick jag i land i Himango, när utbytesbesättningen anlände och semestern tog slut. Under den här långa sjöresan hade jag redan hunnit längta efter att vara på landsvägen igen, och den första arbetsveckan blev därför kort, då jag styrde kosan norrut på min motorcykel. Havet är ett underbart element och har alltid legat mig varmt om hjärtat, men landsvägen och motorcykeln det är min grej och en bra motvikt till arbetet. Själva körandet fängslar Hannele har funderat på varför hon är så intresserad av motorcyklar. Många säger att det är känslan av frihet som fängslar. Vad menar man med känslan av frihet? Jag har nog tänkt i de banorna, men för mig är det inte själva poängen. Jag tycker helt enkelt om när motorcykeln accelererar och kommer upp i fart. Det är själva körandet som jag har fått i blodet. Ju längre resa jag har framför mig, desto större är njutningen. Märkvärdigare än så är det inte, funderar hon. När man sätter sig på motorcykeln och styr mot nya äventyr, lämnar man förstås arbetet och vardagsbestyren bakom sig. Att köra motorcykel är ett övervägande manligt intresse. Hannele har lagt märke till att antalet kvinnliga motorcyklister har ökat under de senaste fyra åren. Hannele har aldrig upplevt att någon skulle betrakta henne som underlig. När man tankar på en servicestation är det ingen som fäster uppmärksamhet vid att man är kvinna. En del äldre män kan komma och prata och berätta om sina egna ungdomsupplevelser på motorcykel. Foto/Kuva: Marjo Luokkala Jag har minsann inte vilat på mina lagrar efter det heller. Jag har hela tiden någon idé att utveckla. Det behöver inte alltid gälla min egen utbildning, det kan lika gärna vara något projekt på arbetsplatsen, berättar hon. Situationen i kommunerna just nu förutsätter kreativitet och ständigt utvecklingsarbete av tjänsteinnehavarna, så att resurserna både när det gäller ekonomin och verksamheten används effektivare och så att de svarar mot utmaningarna i tiden. Boendeservicen för de äldre är idag en brännande fråga. Antalet åldringar ökar och det finns helt enkelt alltför lite utrymme. Ingen skillnad på märke Avdelningschefen blev en inbiten motorcyklist redan som ung flicka. Däremot skaffade hon sig en egen motorcykel först som vuxen, för sex år sedan. Det är nu tredje sommaren hon kör en HD Softail Custom. Den är på 1584 kubik och väger över 300 kilo. Det är ingen skillnad vilket märke en motorcykel har. Den här råkade vara den bästa för mig och hade alla de egenskaper jag sökte. Jag ville ha en motorcykel med tillräcklig kraft, en som bär Faror i trafiken På motorcykeln har Hannele märkt att många bilförare har en nonchalant attityd till motorcyklister. Det värsta är när en bil kör upp tätt intill bakhjulet. Om man hamnar att tvärbromsa, stannar motorcykeln fortare än bilen. Och nog vet man ju hur det går i sådana fall. Därför gör jag som många andra och ökar farten när säkerhetsavståndet till bilen bakom blir för litet. Ett annat riskfyllt ställe är korsningar. En bilförare som kommer från en mindre väg lägger inte märke till eller tar inte hänsyn till en motorcyklist, och det ger upphov till farliga situationer. Därför har jag lärt mig att se upp i korsningar, fastän jag skulle ha förkörsrätt ser jag alltid noggrant efter om det kommer bilar bakom triangeln. Hannele har ännu inte planerat sommarens resa. Förutom motorcyklisternas gemensamma utfärder far hon traditionellt på en längre resa någonstans, en eller ett par veckor. Jag reser ensam. Troligen bär det av mot Kuusamo eller östra Finland. I de landskapen finns något som rör vid mitt inre, säger Hannele. Marjo Luokkala - 6 -

7 Hannele on hurahtanut moottoripyöräilyyn Kun musta matalaääninen Harrikka pyrähtää kaupungintalon parkkipaikalle äkkiseltään odottaisi, että kypärän ja moottoripyöräasun alta kuoriutuu pitkälettinen mies, joka on tullut asioimaan talolle. Ennakkoluulot saavat rajua kyytiä, kun puvun alta löytyykin elegantti ja kaunis nainen, joka on aloittamassa työpäiväänsä. Sosiaalitoimiston palveluosaston osastopäällikkö Hannele Grankvist vaihtaa roolia lennossa. Kun kypärä ja moottoripyöräilijälle pakolliset varusteet on riisuttu, esiin astuu jakkupukuun sonnustautunut hyvätuulinen nainen, jonka vastuualueena on vanhusja vammaispalvelut. Aika harvoin tulen moottoripyörällä töihin. Useimmiten moottoripyörä kuuluu niin vahvasti vapaa-aikaan, että pidän sen mieluummin työpäivinä tallissa. 21 vuotta kaupungille töitä tehnyt Hannele tuntee vanhustyön sekä kentältä että byrokratian puolelta. Kodinhoitajana uransa aloittanut nainen on työnsä ohella opiskellut niin, että viimeisin tutkinto tuli maisterin papereiden muodossa Åbo Akademilta reilut kymmenen vuotta sitten. En suinkaan ole senkään jälkeen jäänyt lepäämään laakereilleni. Koko ajan on jonkinlainen kehitysidea mielessä. Jos ei sitten oman itseni kouluttamiseksi niin sitten jonkin projektin muodossa työpaikalla, hän kertoo Kuntien tämänhetkinen tilanne edellyttää viranhaltijoilta luovuutta ja jatkuvaa kehittämistyötä siten että taloudelliset ja toiminnalliset resurssit käytetään tehokkaammin ja saadaan ne vastaamaan ajan haasteisiin. Tämän hetken polttava kysymys on vanhusten asumispalvelujen puolella. Vanhusten määrä lisääntyy ja tilaa on kertakaikkiaan liian vähän. Merkillä ei ole väliä Moottoripyöräilyyn osastopäällikkö hurahti jo nuorena tyttönä. Oman pyörän hän hankki vasta aikuisena kuusi vuotta sitten. Nyt on meneillään kolmas kesä, kun hänen allaan on HD Softail custom. Kuutioita siitä löytyy 1584 ja painoa yli 300 kiloa. Ei moottoripyörän merkillä ole väliä. Tämä sattui olemaan paras minulle ja täytti kaikki ne ominaisuudet joita hain. Halusin pyörän, jossa on tarpeeksi voimaa, joka kantaa minut ja tavarani matkalle lähtiessä, ja joka on tukeva maantiellä, Hannele sanoo. Moottoripyöräilyn kultakausi on kesä. Viime kesänä kului myös paljon aikaa purjehtiessa. Meillä oli tarkoitus purjehtia Haaparantaan asti, mutta aikapula ja myrsky pakottivat kääntymään aikaisemmin takaisin. Itse jäin Himangalla pois, kun vaihtomiehistö saapui ja kesäloma loppui. Tuolla pitemmällä merimatkalla olin jo kaivannut maantietä alleni, ja ensimmäinen työviikko jäi siksi lyhyeksi, kun suuntasin moottoripyörän kohti pohjoista. Meri on ihastuttava elementti ja ollut aina sydäntäni lähellä, mutta maantie ja moottoripyörä on se minun juttuni ja on työlle hyvä vastapaino. Ajo itsessään kiehtoo Hannele on miettinyt, mistä kiinnostus moottoripyöräilyyn johtuu. Useat sanovat, että se on vapauden tunne, joka kiehtoo. Mitä tarkoitetaan vapauden tunteella? Olen kyllä miettinyt sitä, mutta ei se minun kohdallani ole se pointti. Minä yksinkertaisesti tykkään siitä, kun pyörä kiihtyy vauhtiin. Ajo itsessään on se, joka on mennyt veriin. Mitä pidempi matka edessä, sen suurempi nautinto. Ei siinä sen kummallisempia merkityksiä ole, hän miettii. Toki kaikki työasiat ynnä muut arjen askareet. jäävät taakse, kun istahtaa moottoripyörän selkään ja suuntaa kohti uusia seikkailuja. Moottoripyöräily on harrastus, jonka piirissä valtaosa on miehiä. Hannele on huomannut, että viimeisen neljän vuoden aikana naisharrastajien määrä on lisääntynyt. Foto/Kuva: Marjo Luokkala Koskaan Hannele ei ole törmännyt siihen, että häneen katsottaisiin jotenkin kummeksuen. Huoltoasemalla tankatessa naispyöräilijään ei juurikaan kiinnitetä huomiota. Jotkut vanhemmat miehet saattavat tulla juttelemaan ja kertovat omista nuoruudenkokemuksistaan moottoripyöräilyn parissa. Uhkapaikkoja liikenteessä Moottoripyöräillessä Hannele on huomannut, kuinka välinpitämättömästi useat autoilijat suhtautuvat pyöräilijöihin. Pahinta on se, kun auto ajaa ihan takapyörässä kiinni. Jos tulee äkkijarrutus, pyörä pysähtyy nopeammin kuin auto. Ja senhän tietää kuinka sellaisessa tapauksessa kävisi. Siksi minäkin, kuten useat muutkin, kiihdyttävät usein vauhtiaan siinä tilanteessa, kun takana tulevalla on liian pieni turvaväli. Toinen uhkapaikka on risteysalue. Pienemmältä tieltä tuleva autoilija ei huomaa tai huomioi moottoripyöräilijää ja se aiheuttaa vaarallisia tilanteita. Olenkin oppinut sen, että risteysalueella, vaikka minulla olisi etuajo-oikeus, katson aina tarkkaan, tuleeko kolmion takaa autoja. Tulevan kesän reissua Hannele ei ole vielä suunnitellut. Kokoontumisajojen lisäksi hän tekee perinteisen, vähintään viikon tai parin pituisen matkan jonnekin. Lähden reissuun yksin. Suuntaan luultavasti jonnekin Kuusamon seudun tai Itä-Suomen maisemiin. Niissä maisemissa on jotain, joka sykähdyttää sisimpääni, Hannele sanoo. Marjo Luokkala - 7 -

8 Kaupunginpuutarhan vuosi Kaupunginpuutarhan työntekijöiden tehtävät määräytyvät vuodenaikojen mukaan. Tammikuussa ti la taan siemenet, kasvihuoneet tyhjennetään ja puhdistetaan, siemenet kylvetään, taimet koulitaan ja is tutetaan ulos. Vapuksi sii vo taan puistot ja kausityöntekijät aloittavat työnsä. -Kesä on siirtynyt eteenpäin. Syksy jatkuu entistä myöhempään ja on lämpimämpi, mutta is tu tam me kin kas vit ulos entistä myöhemmin yleensä kesäkuun kymmenennen päivän jälkeen torille, kä ve lykadulle, Runeberginpuistoon ja mui hin pienempiin puistoihin. Yritämme saada kaiken val miik si heinäkuuhun mennessä, kertoo koulupuutarhan työn johtaja Päivi Olli. Ilkivalta ongelmana Kesällä hoidetaan puistoja ja istutuksia, mutta työntekijöiden suurena ongelmana on ilkivallan li sään tyminen. - Asenteet ovat muuttuneet. Iäkkäämmät ihmiset kertovat, etteivät uskaltaneet edes kävellä Kou lu puis ton nur mi kolla. Nykyään ajetaan kukkapenkkien yli polkupyörällä, mopolla ja toisinaan jopa au tolla. Niin ikään irrallaan kulkevat koirat kaivelevat kukkapenkkejä, kertoo Päivi Olli toi vot to ma na. - Neljäkymmentä vuotta sitten suurimpana ongelmana oli, että kukkapenkeistä etsittiin onkimatoja, to teaa kaupunginpuutarhuri Jan-Ole Bäck. - Ennen ilkivalta keskittyi viikonloppuihin, nyt sitä tehdään jatkuvasti. Ilkivaltaa tekevät lähinnä nuo ret, mutta huumeet ovat tehneet päihteiden väärinkäyttäjistä entistä vaarallisemman ryhmän, huo mauttaa Päivi Olli ja lisää: - Koulupuistoa käyttävät väärät ryhmät. Käyttöä tulisi voida säädellä siten, että puistossa kävisivät ih miset, jotka ovat tosissaan kiinnostuneita kasveista. Ilkivallan tekijät saadaan usein kiinni ja toimivaksi on osoittautunut käytäntö, että he suorittavat sak kojen sijasta yhdyskuntapalvelua puutarhassa. Nuoret ovat korvanneet aiheuttamansa vahingot kah den, kolmen hengen ryhmissä. -On aika raskasta joutua tekemään töitä ilmaiseksi koulupäivän jälkeen. Parhaillaan eräs Picasso suo rittaa 295 tunnin palvelusta viime kesän sotkujensa vuoksi, kertoo Bäck. Apukeinoja voisivat olla valvonnan lisääminen kesäkuukausina sekä tiedottaminen kaupungin kou luil le. - Kaupungin lakimies on suositellut, että pystyttäisimme kylttejä, joihin on merkitty aukioloajat. Sen antaa valvojille suuremmat valtuudet poistaa sääntöjä rikkovat, sanoo Bäck ja lisää: - Penkkejä siirretään, rikotaan tai paiskotaan lampeen. Olemme harkinneet penkkien kiinnittämistä, mut ta kaikki maksaa. Siivoukseen kuluu entistä enemmän aikaa, kymmenen tuntia viikossa. Puis to jen siivoaminen ja korjaaminen ilkivallan jäljiltä maksaa kaupunginpuutarhalle noin euroa vuo dessa ne rahat voitaisiin käyttää moneen muuhun tarkoitukseen. Työntekijät tietävät, mitä rahoilla voisi tehdä. Foto/kuva: Pirjo Salonen -Haaveilen uusista ja hienommista ruukuista kävelykadulle. Koska nykyiset ruukut ovat pyöreitä, ei is tutusvaihtoehtoja ole kovin paljon, sanoo kasvihuonepuutarhuri Jaana Hakola, joka haaveilee myös uusista, hyväkuntoisista kasvihuoneista. Muurattuun lattiaan merkitystä vuosiluvusta ilmenee, et tä vanhempi, varsin lahonnut kasvihuone rakennettiin vuonna 1957, uudempi vuonna Kasvihuoneet ahkerassa käytössä Toiminta siirtyy kasvihuoneisiin syksyisin sen jälkeen kun perennat on jaettu, lehdet haravoitu ja lu mi on tullut. Perinteenä on joulukukkien myyminen kaupungin työntekijöille. -Olen työskennellyt täällä kolmekymmentä vuotta ja kukkia myytiin jo minun aloittaessani, toteaa Bäck. Sipulit istutetaan syyskuussa ja viedään kellariin. Joulukuun alussa hyasintit ja amaryllikset tuo daan kasvihuoneeseen ja kuljetetaan työpaikoille tilausluetteloiden mukaisesti. Vanhemmassa kasvihuoneessa majailee komea viiniköynnös. Se viihtyy kasvupaikallaan ja tuottaa kilon sadon vuodessa muun muassa vanhainkotien ja kaupungin omien työtekijöiden ilok si. Lisäksi kasvihuoneessa on viherkasveja, joita käytetään esimerkiksi koulujen tilatessa ko ris tei ta juhlatilaisuuksiaan varten. Lisäksi Koulupuiston lammen karpit talvehtivat omassa altaassaan kas vihuoneessa. Van him mat ovat talvehtineet siellä jo monta vuotta niiden arvioidaan olevan noin kah deksanvuotiaita. -Tyhjennämme Koulupuiston lammen talveksi. Se on turvallisuuskysymys, emme halua että lapset saat taisivat joutua heikolle jäälle, selittää Bäck ja lisää: - Syksyllä on aina enemmän kaloja kuin keväällä. Joskus joku on laittanut lampeen luonnonkaloja, mut ta esimerkiksi ahvenet syövät karppeja. Ylimääräiset pikkukarpit myymme paikalliseen eläin kaup paan. Valtakunnallinen verkosto Tämä vuosi on työntekijöille erityisen mieluisa, koska kasvitieteellisten puutarhojen neu vot te lu päi vät järjestetään ensi kertaa Pietarsaaressa syyskuuta. Osallistujia on noin viisikymmentä eri puo lilta maata. -Puutarhamme on pieni verrattuna esimerkiksi Helsingin ja Oulun puutarhoihin ja olemme kii tol li sia, että saamme olla mukana. Päivät järjestetään nyt 23. kerran ja ensimmäistä kertaa Pie tarsaa res sa, joten olemme todella iloisia saamastamme huomiosta, sanoo Jan-Ole Bäck. Häntä ilahduttaa myös se, että Koulupuutarha on mukana Internetissä olevassa Suomen kasvitieteellisten puutarhojen luet telossa. - Se on hyvä asia ja kohottaa imagoamme, kaupunginpuutarhuri toteaa tyytyväisenä. Pietarsaari omistaa 37 hehtaaria viheralueita hieman alle 100 hehtaaria puistometsää. Vakinaiset työntekijät: 12 + päällikkö ja apulaispäällikkö Kausityöntekijät: 13 Muut: Muutamia työllistämisvaroilla palkattuja henkilöitä, muutamia harjoittelijoita. Kesällä 8 koululaista kuukauden kestävissä työsuhteissa

9 Året i stadsträdgården För stadsträdgårdens anställda bestämmer årstiderna arbetet. I januari beställs frön, växthusen töms och rengörs, fröna sås, plantorna skolas och planteras ut. Till Valborg städas det i parkerna och säsongarbetarna börjar. - Sommaren har förflyttats framåt. Hösten sitter i längre och är varmare, men vi planterar också senare ut växterna - oftast efter den tionde juni till torget, gågatan, Runebergs parken och andra mindre parker. Vi försöker få allt klart till juli, berättar Päivi Olli, arbetsledare för skolträdgården. Vandalisering problem På sommaren sköts parker och planteringar, men ett stort problem för de anställda är den ökande vandaliseringen. - Inställningen har ändrats. Äldre människor berättar att de inte ens vågade gå på gräsmattan i skolparken, nu kör man över blombänkar med cykel, moped och ibland till och med bil. Hundar är lösa och gräver också i bänkarna, berättar Päivi Olli uppgivet. - För 40 år sedan var största problemet att folk sökte maskar för metkroken i blombänkarna, konstaterar stadsträdgårdsmästare Jan-Ole Bäck. - Förr koncentrerades vandaliseringen till veckosluten, nu sker det hela tiden. Det är främst ungdomar som vandaliserar, medan droger har gjort missbrukarna till en farligare grupp än tidigare, påpekar Päivi Olli och tillägger: - Det är fel grupper som använder skolparken. Man borde kunna styra det så att det är människor som verkligen är intresserade av växter som vistas i parken. Något som fungerat bra när man fått tag på förövarna vilket man ofta får är att de gör samhällstjänst i trädgården för att betala av böterna. I grupper på två till tre har ungdomar kompenserat det de ställt till med. - Det är ganska tungt att efter skoldagen vara tvungen att jobba gratis. Just nu jobbar en Picasso 295 timmar för klott i somras, berättar Bäck. Några hjälpmedel kunde vara ökad bevakning under sommarmånaderna och information till stadens skolor. - Stadens jurist har rekommenderat att vi sätter upp skyltar om öppethållningstider, det ger större befogenheter för övervakarna att avlägsna folk som bryter reglerna, säger Bäck och tillägger: - Bänkarna flyttas, söndras eller kastas i dammen. Vi har funderat på fasta bänkar men allt kräver pengar. Städningen tar mer och mer tid - det går åt tio timmar per vecka för att städa upp. Det kostar ungefär euro i året för stadsträdgården att städa och reparera i parkerna efter vandaliseringar pengar som kunde användas till mycket annat. Lökarna planteras i september och sätts i källaren. I början av december tas hyacinterna och amaryllisarna in i växthuset och körs sedan till arbetsplatserna enligt beställningslistor. En ståtlig vinranka har sitt hem i det äldre växthuset. Den trivs och ger kilo skörd om året - till glädje för bland annat åldringshem och stadens egna anställda. Dessutom finns ett antal grönväxter, som används om till exempel någon skola beställer dekoration för någon fest. I växthuset tillbringar också karparna från skolparksdammen vintern i en egen bassäng. De äldsta har gjort det i många år - deras ålder beräknas till cirka åtta år. - Vi tömmer dammen i skolparken till vintern. Det är en säkerhetsfråga, vi vill inte att barn ska riskera att gå ut på svag is, förklarar Bäck och tillägger: - På hösten finns det alltid fler fiskar än på våren. Ibland har någon satt dit naturfisk, men till exempel abborrarna äter karparna. Överlopps småkarpar säljer vi till den lokala djuraffären. Nationellt nätverk I år blir det extra trevligt för de anställda när diskussionsdagar för Botaniska trädgårdar för första gången ordnas i Jakobstad den 8-9 september, med cirka femtio deltagare från olika håll i landet. - Vi är små jämfört med till exempel Helsingfors och Uleåborg och är tacksamma att vi får vara med. Detta är 23:e gången dagarna ordnas och allra första gången i Jakobstad, så vi är jätteglada över den uppmärksamhet som vi då får, säger Jan-Ole Bäck som också glad över att skolträdgården finns med på internet på listan över botaniska trädgårdar i Finland. - Det är positivt, det höjer vår image, konstaterar stadsträdgårdsmästaren förnöjt. Faktaruta: Jakobstad äger 37 hektar grönområden - lite under 100 hektar parkskog. Fast anställda: 12 + chef och biträdande chef Säsonganställda: 13 Övriga: Några personer anställda på sysselsättningsmedel, några praktikanter. 8 skolelever på sommaren i en månaders pass. Foto/kuva: Pirjo Salonen De anställda har klart för sig vad de kunde göra med de pengarna. - Jag drömmer om nya och finare krukor till gågatan. Eftersom de nuvarande är runda finns inte så många alternativ för planteringarna, säger växthusträdgårdsmästare Jaana Hakola som också drömmer om nya fräscha växthus. Efter en kontroll av årtalet i det murade golvet kommer man fram till att det äldre, rätt murkna växthuset byggdes 1957, det nyare Växthusen i aktivt bruk Verksamheten flyttar in i växthusen på hösten efter att perennerna delats, löven krattats och snön kommit. En tradition som man alltid haft är att sälja julblommor till de anställda. - Jag har jobbat här i trettio år och det gjordes redan när jag började, konstaterar Bäck

10 Den traditionella hemvårdaren behövs i många familjer Den traditionella hemvårdarens arbete borde tas till heders igen. Familjerna behöver fortfarande, eller i synnerhet just nu, hjälp och stöd. Om familjen fick hjälp i tid, skulle det bli mycket billigare också för samhället, för bl.a. antalet omhändertagna barn skulle minska. Det anser Pirkko Isoniemi och Sinikka Aalinniemi, som båda har arbetat som hemvårdare och nu går i pension. Pirkko Isoniemi började arbeta som hemvårdare redan i mitten av 1960-talet. Efter sin yrkesutbildning flyttade hon till Helsingfors för en tid, sedan till Alahärmä och år 1969 till Jakobstad. Mycket har förändrats under årtiondenas lopp. En oerhörd förbättring med tanke på hemvårdarna som yrkesgrupp inträffade i slutet av 80-talet, när den allmänna arbetstidslagen började gälla också dem. Före det visste man inte på morgonen, då man for till jobbet, när man skulle komma hem, kommer Pirkko ihåg. Vardagsrutiner behövs i alla familjer Sinikka Aalinniemi anställdes av kommunen Hon utbildade sig till hemvårdare som vuxenstuderande vid läroanstalten för det sociala området i Karleby och utexaminerades Tidigare arbetade jag i en fabrik. Jag ville byta bana och göra någonting helt annat, därför valde jag det här. Inte en dag har jag ångrat mitt val, intygar hon. Båda damerna blev färdiga med sina studier på den tiden när hemvårdarens arbete omfattade familjens hela livscykel från baby till morfar. Arbetet gick i huvudsak ut på att vi gick in i en familj och hjälpte till att få vardagen att rulla. Ibland bestod en dag helt av att sköta barn. Om ett barn var sjukt och inte kunde vara i dagvård utanför hemmet, och föräldrarna inte kunde stanna hemma, behövdes vi, berättar Sinikka. För det mesta behövdes hemvårdaren likväl i familjer, som inte mådde bra. Det fanns många orsaker till illamåendet: alkoholism, depression, ekonomiskt trångmål, sjukdom. Nog har man haft hjärtat i halsgropen många gånger. För det mesta har jag likväl kunnat ta arbetet som arbete. Arbetskläderna har i det här avseendet varit väldigt viktiga. När man tar på sig sina arbetskläder är det lättare att byta roll och glömma känslorna. Det här arbetet måste man göra med sitt förstånd, annars blir den egna psykiska hälsan lidande, säger Pirkko. Sinikka tillägger att i familjen är mammans roll allra viktigast. När mamman mår dåligt, mår hela familjen dåligt. Därför har tyngdpunkten i familjearbetet lagts vid att stöda mamman psykiskt och fysiskt och vid att få vardagen att fungera ända ner på gräsrotsnivå. Det har gällt att städa, laga mat, sköta ekonomiska ärenden. Det har känts bra när situationen i en familj har kunnat redas upp så, att föräldrarna själva kan få vardagen att fungera. - Den positiva feedback man får av klienterna hjälper en att orka och känns som kronan på verket, påpekar de. Vi har ett system med egenvårdare, dvs. vi försöker ha egna klienter som vi besöker. Vi kan komma och koka morgongröt, ge medicin eller sköta den personliga hygienen. Vid behov går vi till butiken, apoteket, posten, banken eller följer med till läkaren, städar kanske lite den viktiga utomhusvistelsen inte att förglömma. Medan vi arbetar sköter vi också klienternas psykiska välmående. Vi kommer ihåg att respektera en annans hem och hjälper klienten att bo hemma så länge som möjligt, berättar damerna. I pension med gott humör Båda två är glada att få gå i pension. Sinikka Aalinniemi planerar att resa. Hon har redan rört sig på de flesta håll i världen, men ännu finns det okända platser. Till hennes fritid hör också porslinsmålning. Pirkko Isoniemi har små barnbarn, som hon vill ägna tid åt. Dessutom tänker hon fortsätta med släktforskning. Några gånger om året far hon med familjen till Hetta i Lappland, där den egna stugan är belägen. Foto/kuva: Ben Griep Arbete med åldringar och handikappade i stället för familjer För att orka med arbetet har det varit viktigt att få arbetshandledning. Tidigare fick hemvårdarna stöd för sitt arbete ända från mentalvårdsbyrån. De fick en egen tid då de kunde gå till en yrkesmänniska och tala ut om de sorger och den stress som arbetet fört med sig. På 1990-talet skars arbetshandledningen ner och förändrades, då man bildade smågrupper. Under det senaste decenniet har hemvårdarens arbete utvecklats allt mer mot vårdarbete bland åldringar, handikappade och psykiskt sjuka. Nuförtiden utförs arbetet i familjerna av personer som valts särskilt för det här ändamålet

11 Perinteistä kodinhoitajaa tarvitaan monessa perheessä Perinteinen kodinhoitajan työ pitäisi elvyttää. Perheissä tarvitaan edelleen, tai varsinkin juuri nyt, apua ja tukea. Jos perheeseen saataisiin apu ajoissa, tulisi se yhteiskunnallekin paljon halvemmaksi, sillä muun muassa lasten huostaanottojen määrä vähenisi. Tätä mieltä ovat kodinhoitajan työstä eläkkeelle jäävät Pirkko Isoniemi ja Sinikka Aalinniemi. Pirkko Isoniemi on aloittanut uransa jo 1960-luvun puolessa välissä. Valmistuttuaan ammattiin hän meni hetkeksi Helsinkiin, sieltä Alahärmän kuntaan ja vuonna 1969 Pietarsaareen. Moni asia on vuosikymmenten varrella muuttunut. Työuraa ajatellen huima parannus tuli 80-luvun lopulla, jolloin kodinhoitajat pääsivät yleisen työaikalain piiriin. Sitä ennen aamulla töihin lähtiessä ei tiennyt milloin pääsee kotiin, Pirkko muistelee. Perheelle arkirutiinien opettelua Sinikka Aalinniemi tuli kunnan palvelukseen vuonna Aikuisopiskelijana hän valmistui kodinhoitajaksi Kokkolan sosiaalialan oppilaitoksesta vuonna Aikaisemmin tein tehdastyötä. Halusin vaihtaa urani aivan erilaiseen työhön, siksi tämä valinta. Enkä päivääkään ole katunut, hän vakuuttaa. Molemmat rouvat ovat valmistuneet aikana, jolloin kodinhoitajan työksi laskettiin perheen elinkaari vauvasta vaariin. Pääosin työ oli sitä, että mentiin perheeseen pyörittämään päivittäistä arkea. Joskus päivä oli ihan vain lapsen hoitoa. Jos lapsi sairasti eikä voinut mennä hoitoon kodin ulkopuolelle, eivätkä vanhemmat voineet jäädä kotiin, meitä tarvittiin, Sinikka kertoo. Useimmiten kodinhoitajaa kuitenkin tarvittiin perheessä, jossa asiat olivat huonosti. Syitä oli monia: alkoholismia, masennusta, taloudellista ahdinkoa, sairautta. Kyllä sitä on sydän sykkyrällä oltu moneen kertaan. Useimmiten työn on kuitenkin osannut ottaa työnä. Työvaate on tässä mielessä ollut erittäin tärkeä. Kun laittaa työasun päälle, on helpompi vaihtaa roolia ja unohtaa tunteet. Tätä työtä on ollut pakko tehdä järjellä, muuten oma henkinen terveys ei olisi kestänyt, Pirkko sanoo. Sinikka jatkaa, että perheessä äidin rooli on kaikkein tärkein. Kun äiti voi huonosti, koko perhe voi huonosti. Siksi pääpaino perheessä on ollut äidin tukeminen henkisesti ja fyysisesti sekä arjen pyörittäminen ihan ruohonjuuritasolta asti. On siivottu, laitettu ruokaa, hoidettu taloudellisia asioita. Hyvä mieli on tullut silloin, kun perheen asiat on saatu sillä tavalla kohdilleen, että pystyvät itse pyörittämään arkea. - Asiakkailta saatu myönteinen palaute auttaa jaksamaan ja kruunaa työpäivän, he huomauttavat. Perhetyön tilalle vanhus- ja vammaistyötä Työohjauksella on työn jaksamisen kannalta ollut erittäin tärkeä sija. Aikaisemmin kodinhoitajat saivat tukea työhönsä mielenterveystoimistolta saakka. Saivat oman aikansa mennä purkamaan työstä aiheutuneita suruja ja paineita asiantuntijan luo luvun puolivälissä työohjaus väheni ja muuttui, kun perustettiin pienryhmiä. Viime vuosikymmenenä kodinhoitajan työ on suuntautunut vanhus-, vammais- ja psyykkisesti sairaiden hoitotyöhön. Nykyisin perhetyötä tekevät perhetyöhön erikseen valitut henkilöt. Meillä on omahoitajasysteemi, eli pyritään pitämään omat asiakkaat, joiden luona käydään. Saatetaan käydä keittämässä aamupuuro, annetaan lääkkeet, hoidetaan henkilökohtainen hygienia, tarvittaessa käydään kaupassa, apteekissa, postissa, pankissa tai käytetään lääkärillä, siivotaan ehkä hieman, unohtamatta tärkeää ulkoilua. Työn lomassa hoidetaan henkinen hyvinvointi. Muistetaan kunnioittaa toisen kotia ja tuetaan asiakkaan asumista kotona mahdollisimman pitkään, rouvat kertovat. Hyvillä mielin eläkeaikaan Eläkkeelle rouvat siirtyvät hyvin mielin. Sinikka Aalinniemen suunnitelmissa on matkustella. Lähes joka maailmankolkka on jo kierretty, mutta tuntemattomia paikkoja löytyy vielä. Lisäksi hänen vapaa-aikaansa kuuluu posliinin maalaus. Pirkko Isoniemellä on pieniä lapsenlapsia, joiden parissa aika kuluu. Lisäksi hän jatkaa sukututkimuksen tekemistä. Muutama kerta vuodessa hän lähtee perheineen Lappiin Hetassa sijaitsevaan mökkiinsä. Marjo Luokkala

12 Jepualla useita kysymysmerkkejä isäntäkunnalle siirtymisessä Tä tä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, siirtyykö Uudenkaarlepyyn sosiaali- ja terveydenhuollon hen ki lös tö isäntäkunta Pietarsaaren alaisuuteen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Pro ses sin vaiheet ovat herättäneet kysymysmerkkejä Jepuan neuvolassa, joka on mahdollisen yh teis toi min ta-alueen eräs eteläisimmistä toimipaikoista. - Luulin kaiken olevan selvää siirtymistä varten ja olin todella hämmästynyt siitä, ettei asia ol lut kaan niin, sanoo Gun Klingenberg, joka on työskennellyt neuvolassa vuodesta Minä luulin ettei ole muuta vaihtoehtoa. Tuntui loogiselta, että meillä olisi sama työnantaja, jos olem me samaa organisaatiota, huomauttaa Inger Kronkvist, joka on työskennellyt Jepualla vuodesta 1988 muutamia taukoja lukuun ottamatta. Koska sekä Gun että Inger tekevät nykyään nelipäiväistä työ viikkoa, työskentelee neuvolassa sijaisena ja lisäapuna myös Annika Lindholm. -Työ kierto ei varmaankaan ole haitaksi, mutta mitä paremmin tässä työssä tuntee paikkakunnan väes tön, sitä parempaa palvelua pystyy tarjoamaan. Lisäksi työkierrosta on keskusteltu täällä Uu des s akaarlepyyssäkin, Inger huomauttaa. - Nykyään kaikki tehtävät alkavat olla varsin erikoistuneita. Meidän aloittaessamme kaikki tekivät mo nenlaista. Pietarsaaressa esimerkiksi lastenneuvolasta vastaavat eivät huolehdi ko ti sairaan hoi dos ta, kertoo Gun. Hän huolehtii Jepualla lastenneuvolasta ja Inger äitiyshuollosta, mutta mo lem mat työskentelevät myös kotisairaanhoidossa. Neljänä päivänä viikossa neuvolassa on avoin ai kuis vas taanotto ja viitenä päivänä tehdään myös terveystarkastuksia ajanvarauksella. Noin joka kah des tois ta viikko tehdään viikonlopputyötä, jolloin työkenttänä on koko Uudenkaarlepyyn terv eys kes kus alue poliklinikalta otetaan tarvittaessa yhteys kotisairaanhoitoon. Uudistuksen suurimpana ongelmana on epävarmuus. - Tiedetään mitä meillä on, mutta on vaikea tietää mitä saamme eikä kukaan oikein näytä tietävän, mi ten asiat menevät, sanoo Gun ja lisää: - Kaikissa organisaatioissa on varmaankin parantamisen varaa. Meillä on kuitenkin esimiehet lä hel läm me aina voi soittaa, jos on jotakin asiaa. - Päättäjät jäävät kauemmaksi meistä, jos meidät siirretään, huomauttaa Inger. - En usko, että olosuhteemme varsinaisesti heikkenisivät toiminnan muuttuessa. Pietarsaaressa eräil lä henkilöstöryhmillä on hieman korkeampi palkkataso, mutta siihen saa joka tapauksessa kor jauk sen, to teaa Gun ja lisää: - On vaikea sanoa, kuinka suuri merkitys on sillä että palkanmaksaja vaihtuu. Mutta jos haluamme ol la mukana vaikuttamassa asioihin, on meidän varmasti siirryttävä. Pienen neuvolan työ monipuolista Yhteistoiminnan eduksi on mainittu mahdollisuus osaamisen kehittämiseen, mutta kehitys etenee no peasti on entistä vaikeampaa heittäytyä yhtäkkiä jonkun toisen tehtäviin Eroavuuksia on myös omalla alueella. -Täältä syrjäseudulta on pitkä matka lääkäriin ja apteekkiin, mikä vaatii paljon suunnittelua ja vie ai kaa. Esimerkiksi kun potilas lähetetään kotiin sairaalasta, on hänen muistettava nou taa lääkkeet ko timatkalla ellemme me satu menemään kaupunkiin juuri sinä päivänä me em me voi ajella ap tee kin väliä edestakaisin monta kertaa viikossa, kertoo Inger. - Meidän on oltava suunnitelmissamme jatkuvasti asioiden edellä, jotta saamme kaiken sujumaan, huo maut taa Gun. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla neuvolassa vieraili valtuuskunta, joka työskentelee PA RAS- hank keen parissa. -He halusivat kuulla toiminnastamme ja työskentelytavoistamme sekä tutustua tiloihimme, jot ka oli vat heidän mielestään mukavat ja tarkoituksenmukaiset. Esitin Pehr Löville toi veen, et tä haluam me kaiken jatkuvan jokseenkin ennallaan ja hän uskoi asian järjestyvän, kertoo Gun Klingenberg. - Aika näyttää miten käy, toteaa Inger Kronqvist päätteeksi. Teksti ja kuva: Ulla Linder

13 Många frågetecken i Jeppo angående överföring till värdkommun I skrivande stund vet ingen ännu om Nykarleby personal inom social- och hälsovården övergår till värdkommunen Jakobstad i samband med kommun- och servicestrukturreformen. Vissa frågetecken har turerna i processen väckt vid Jeppo rådgivning en av de sydligaste utposterna i det som kanske blir ett samarbetsområde. - Jag trodde allt var klart för en överföring och blev väldigt förvånad över att det inte blev så, säger Gun Klingenberg som jobbat på rådgivningen sedan Jag trodde inte det fanns något alternativ. Om vi ska vara samma organisation kändes det logiskt att vi också har samma arbetsgivare, påpekar Inger Kronkvist, som med några pauser jobbat i Jeppo sedan Eftersom både Gun och Inger för tillfället har fyra dagars veckor, jobbar också Annika Lindholm som vikarie och extra hjälp på rådgivningen. Största problemet med reformen är osäkerheten. - Man vet vad man har, men det är svårt att veta vad man får och ingen verkar riktigt veta hur det blir, säger Gun och tillägger: - Säkert finns det inom alla organisationer saker som kan förbättras. Men vi har en närhet till våra överordnade - man kan slå en signal om det är något. - Beslutsfattarna blir längre ifrån oss ifall vi överförs, inflikar Inger. - Jag tror i och för sig inte att våra villkor skulle försämras om verksamheten blev annorlunda. I Jakobstad har man något högre lönenivå inom vissa personalgrupper, men det ska vi få korrigerat hur som helst, konstaterar Gun och tillägger: - Det är svårt att säga hur stor betydelse det har om någon annan betalar ens lön. Men vill vi vara med och påverka, måste vi säkert vara överförda. Mångsidigt arbete på liten rådgivning Möjligheterna till kompetensutveckling har angetts som en fördel med samarbetet, men utvecklingen går snabbt framåt - det är svårare att bara hoppa in någonstans. - Lite rotation kanske inte skadar, men i detta jobb gäller att ju bättre man känner ortens befolkning, desto bättre service kan man ge. Dessutom har rotation också diskuterats här i Nykarleby, påpekar Inger. - Numera börjar alla uppgifter bli rätt specialiserade, när vi började gjorde man lite av det ena och det andra. Till exempel har de som har hand om barnrådgivning inte hand om hemsjukvård i Jakobstad, berättar Gun som sköter barnrådgivningen i Jeppo, medan Inger har hand om mödravården, båda jobbar också med hemsjukvården. Fyra dagar i veckan har rådgivningen öppen vuxenmottagning och fem dagar utförs också olika hälsokontroller via bokade tider. Ungefär var tolfte vecka blir det veckoslutjobb med hela Nykarleby hvcs distrikt som arbetsfält hemsjukvården kontaktas då vid behov via polikliniken. Skillnader finns också inom det egna distriktet. - Vi här i periferin har långt till läkare och apotek och det kräver mycket planerande och är tidskrävande. Till exempel om någon blir hemskickad från sjukhus, måste patienten komma ihåg att hämta mediciner på vägen om vi inte råkar fara till staden just den dagen - vi kan inte hålla på och åka fram och tillbaka till apoteket flera gånger i veckan, berättar Inger. - Vi måste hela tiden vara före i planeringen för att allt ska fungera, inflikar Gun. Första veckan i april besöktes rådgivningen av en delegation som jobbar med KSSR-samarbetet. - De ville höra om vår verksamhet, hur vi jobbar och se våra utrymmen - de tyckte de var trevliga och ändamålsenliga. Jag gav som önskemål till Pehr Löv att vi vill ha det ungefär som vi haft det, och det trodde han skulle gå att ordna, berättar Gun Klingenberg. - Tiden får utvisa hur det blir, konstaterar Inger Kronqvist avslutningsvis. Text och foto: Ulla Linder

14 Stöd och stimulans i Jungmans Jungmans skola är en grundskola (åk 1-10) för elever med speciella behov. Sedan 1990 har den fungerat tillsammans med Kyrkostrands skola - ett lågstadium som idag har 115 elever och 33 barn i förskolan. Arrangemanget är till fördel för eleverna i båda skolorna. - Kyrkostrands elever har förståelse för sådant som är lite avvikande och för Jungmans elever är Kyrkostrands elever goda förebilder - skolan blir inte en öde ö, konstaterar Bertil Klingenberg, rektor för båda skolorna. En del elever i Jungmans skola behöver någon form av språkligt stöd, till exempel elever med Downs syndrom. Andra elever behöver en mycket strukturerad undervisning och alla har en egen individuell undervisningsplan. De flesta elever börjar i Jungmans på ettan, men man kan också hoppa på till exempel vid sjuan. - Väggen kan komma emot då det blir dags att börja i det stora högstadiet. Själv anser jag att det ibland skulle vara fiffigare att komma redan till trean, då en tröskel med mera läsande kommer emot, anser rektorn. Specialutbildade lärare I praktiken är det långt föräldrarna som väljer skolan. - Vi har ett bra kommunalt samarbete med specialbarnträdgårdslärarna i nejden. De fångar ofta upp dem som är i behov av det stöd som Jungmans kan ge och föräldrar brukar ofta besöka oss i god tid, förklarar Klingenberg och tillägger: - Det som är bra med skolan är att eleverna dels träffar andra med samma bekymmer som de själva har, dels undervisas de av specialutbildade lärare. Alla lärarna i Jungmans är specialklasslärare och dessutom finns nio biträden för 33 elever från Jakobstad, Pedersöre, Larsmo, Nykarleby och också Kronoby. - Runt millennieskiftet hade vi en kraftig elevnedgång och kämpade för vår existens. Som minst hade vi 17 elever, men ökningen har varit jämn sen dess, trots att Nykarleby har valt att skapa egna specialklasser. I år har vi bara en elev från Nykarleby och nästa år ingen alls, berättar rektorn och tillägger att skolan har ett bra samarbete med Nykarleby yrkesträningsskola. - Våra elever fortsätter oftast direkt på någon av deras linjer, varav en är på Lannäslund. Nästan alla får jobb efter skolan samarbetet fungerar väl med arbetslivet och träningsskolan. Nya och större utrymmen år 2010 Jungmans elever åker taxi eller buss från dörr till dörr och skolan kan ta emot dem från sju på morgonen och har öppet till halv fem. - Vi har morris och eftis för både Kyrkostrands och Jungmans elever. Jungmans har dessutom dagvård alla vardagar utom i juli, då vi håller stängt i fyra veckor. Rektorn ser nu fram emot de nya fastigheter som skolan från år 2010 ska få jobba i. - Barackerna från 1980, som huvudsakligen används av Kyrkostrands skola, är utdömda av byggnadsinspektionen och det finns anslag för nytt och större på samma plats. Bland annat finns i nuvarande lärarrum 18 stolar som 45 i personalen skall samsas om - vi får dricka kaffe i skift, konstaterar Klingenberg och tillägger: - Med den nya byggnaden får vi också terapiutrymmen. Vi har närmare 50 timmar olika terapier som nu får utföras i korridorer eller tillfälligt lediga klassrum, vilket inte är så bra. Mycket motion i år En terapiform som hör till programmet vår och höst är ridning. Philip Holmberg som är elva år och går på fyran i Jungmans är inte helt förtjust i det. - Det gungar så, jag blir lite yr. 10-åriga Heidi Cederberg tycker däremot det är kul. Hon tycker bäst om att räkna, springa och sy i skolan. Hon går i trean med fem elever, på Philips klass finns fyra. De flesta elever med enbart fysiska handikapp är numera integrerade i vanliga lågstadier, men Jungmans elever har också möjlighet att integreras i Kyrkostrands klasser i ämnen de klarar av, till exempel i matte eller slöjd. - Träslöjd är kulare än syslöjd, konstaterar Philip. I år har skolan valt att satsa lite extra på motion. - Eftersom vi också fått larmrapporter om att vi rör på oss för lite, valde vi att motionera mera i år. En gång i månaden gör vi något lite längre, till exempel var vi i Pörkenäs och åkte bland annat pulka hela dagen med båda skolorna. En gång i veckan traskar vi runt kvarteret före skoldagen, berättar rektorn. Kortare vandringar brukar göras i närmiljön, som till exempel till skolparken eller något museum. - Varenda torsdag går hela Jungmans till Fitness club för att träna under Nelia Eremenkos ledning, det är populärt, berättar skolgångsbiträdet Camilla Sundqvist. - Gymnastik är jätteroligt, säger Philip, som i fjol också besökte stafettkarnevalen. - Det blev kallt utan jacka. Jag tror inte jag far i år. - Vi brukar bara åka över dagen - far iväg tidigt med tåget och kommer hem till natten, förklarar Camilla och föreslår att barnen skall säga att Jungmans är en bra skola. Philip tycker att han nog kan gå med på det. - Lärarna är nog ganska snälla med mig, konstaterar han. Text: Ula Linder Foto: Pirjo Salonen

15 Jungmanin koulusta tukea ja virikkeitä Jungmanin koulu on erityistarpeisten oppilaiden peruskoulu (vuosikurssit 1-10). Vuodesta 1990 se on toiminut Kirkkorannan koulun yhteydessä, joka on 115 oppilaan ja 33 esikoululaisen alaaste. Jär jestelystä on etua molempien koulujen oppilaille. -Kirkkorannan koulun oppilailla on ymmärtämystä sellaista kohtaan, joka on hieman poikkeavaa ja Jung manin oppilaille Kirkkorannan oppilaat ovat hyvänä esikuvana koulusta ei tule yksinäinen saa reke, toteaa molempien koulujen rehtori Bertil Klingenberg. Osa Jungmanin koulun oppilaista tarvitsee jonkinlaista kielellistä tukea, esim. oppilaat joilla on Downin oireyhtymä. Jotkut oppilaat tarvitsevat erittäin strukturoitua opetusta ja kaikilla on oma yk si löllinen opetussuunnitelmansa. Useimmat oppilaat aloittavat Jungmanin koulussa ekaluokalta, mut ta sinne voi siirtyä myös esimerkiksi seitsemännen luokan alusta. -Seinä saattaa tulla vastaan siinä vaiheessa, kun on aika siirtyä suurelle yläasteelle. Itse olen sitä miel tä, että toisinaan olisi parempi siirtyä tänne jo kolmannella luokalla, kun vastaan tulee kynnys lu ke misen määrän lisääntyessä, toteaa rehtori. Erityiskoulutetut opettajat Käytännössä koulun valitsevat pitkälti vanhemmat. - Meillä on hyvä kunnallinen yhteistyö seudun erityislastentarhanopettajien kanssa. Usein he kiin nit tävät huomiota oppilaisiin, jotka tarvitsevat Jungmanin tarjoamaa tukea ja yleensä vanhemmat käy vät tutustumassa kouluumme hyvissä ajoin, selittää Klingenberg ja lisää: - Koulun hyvä puoli on se, että oppilaat tapaavat muita, joilla on samoja ongelmia kuin heillä itsel lään ja lisäksi heitä opettavat erityiskoulutetut opettajat. Kaikki Jungmanin koulun opettajat ovat erityisluokanopettajia ja lisäksi 33 oppilasta kohden on yh dek sän avustajaa. Oppilaat tulevat Pietarsaaresta, Pedersörestä, Luodosta, Uudestakaarlepyystä ja Kruu nupyystä. -Vuosituhannen vaihteessa oppilaiden määrä väheni huomattavasti ja taistelimme ole mas sa olos tam me. Vähimmillään oppilaita oli 17, mutta sen jälkeen määrä on lisääntynyt tasaisesti siitä huo li mat ta, että Uusikaarlepyy on perustanut omat erityisluokkansa. Tänä vuonna meillä on vain yksi op pi las Uudestakaarlepyystä ja ensi vuonna ei yhtään, kertoo rehtori ja lisää, että koululla on hyvä yh teis työ Uudenkaarlepyyn ammatillisen erityisoppilaitoksen kanssa. -Oppilaamme jatkavat useimmiten suoraan jollakin heidän linjallaan, joista yksi on Lannäslundissa. Lä hes kaikki työllistyvät koulun jälkeen työelämän ja erityisoppilaitoksen välinen yhteistyö toimii hy vin. Uudet ja suuremmat tilat vuonna 2010 Jungmanin oppilaat kulkevat kouluun taksilla tai bussilla, joka vie heidät ovelta ovelle. Koulu voi ot taa vastaan oppilaita aamuseitsemästä ja on auki puoli viiteen. -Meillä on aamu- ja iltapäiväkerho sekä Kirkkorannan että Jungmanin oppilaille. Lisäksi Jungman jär jestää päivähoitoa kaikkina arkipäivinä lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin koulu on suljettuna nel jä viikkoa. Rehtori odottaa innokkaana uusia kiinteistöjä, jotka koulu saa käyttöönsä vuonna Rakennusvalvonta on todennut lähinnä Kirkkorannan koulun käyttämät, vuodelta 1980 peräisin ole vat parakit käyttökelvottomiksi ja uuden ja suuremman rakennuksen rakentamiseen samalle pai kal le on varattuna määräraha. Nykyisessä opettajainhuoneessa mm. on 18 tuolia, jotka jaetaan 45 työntekijän kes ken saamme juoda kahvit vuoroissa, toteaa Klingenberg ja lisää: - Uuteen rakennukseen saamme myös terapiatilat. Meillä on käytössämme lähes 50 erilaista te ra pia muo toa, joita saadaan nyt tehdä käytävillä tai tilapäisesti vapaina olevissa luokkahuoneissa, mikä ei ole hyväksi. Tänä vuonna runsaasti liikuntaa Kevään ja syksyn ohjelmaan kuuluva terapiamuoto on ratsastus. Jungmanin koulun neljättä luokkaa käy vä 11-vuotias Philip Holmberg ei ole erityisen ihastunut ratsastukseen. -Se niin keinuttaa, minua alkaa vähän pyörryttää. 10-vuotiaan Heidi Cederbergin mielestä taas ratsastus on kivaa. Hänen mielestään mukavinta kou lus sa ovat laskeminen, juokseminen ja ompeleminen. Heidi käy kolmatta luokkaa jolla on viisi oppi las ta, Philipin luokalla oppilaita on neljä. Useimmat oppilaat joilla on ainoastaan fyysinen vamma, on nykyään integroitu tavallisille ala-asteille, mutta Jungmanin oppilailla on mahdollisuus in teg roi tu a myös Kirkkorannan luokille niissä aineissa, joissa he selviytyvät, esim. matematiikassa tai kä si töis sä. -Puukäsityöt ovat kivempia kuin tekstiilityöt, Philip toteaa. Tänä vuonna koulu on päättänyt panostaa aivan erityisesti liikuntaan. -Koska mekin olemme saaneet hälyttäviä raportteja siitä, että liikumme liian vähän, päätimme lisätä lii kunnan osuutta tänä vuonna. Kerran kuukaudessa liikumme hieman pi dem pään. Molemmat koulut ovat esimerkiksi käyneet yhdessä Pörkenäsissä ja olleet muun muas sa pulkkamäessä ko ko päi vän. Kerran viikossa kävelemme korttelin ympäri ennen kou lu päi vän alkamista, rehtori ker too. Lyhyitä kävelyretkiä tehdään lähiympäristöön, esimerkiksi Koulupuistoon tai johonkin museoon. -Joka torstai koko Jungmanin koulu käy Fitness clubilla harjoittelemassa Nelia Jeremenkon joh dol la. Se on suosittua, kertoo koulunkäyntiavustaja Camilla Sundqvist. - Liikunta on tosi mukavaa, sanoo Philip, joka osallistui viime vuonna suomenruotsalaisten kou lu jen väliseen Stafettkarnevalen-kilpailuunkin. - Oli kylmä kun ei ollut takkia. En taida mennä tänä vuonna. - Tapaamme käydä siellä päiväseltään lähdemme junalla aikaisin aamulla ja tulemme ko tiin yöksi, selittää Camilla ja ehdottaa, että lapset sanoisivat että Jungmanin koulu on hyvä koulu. Philip on valmis olemaan samaa mieltä. - Opettajat ovat kyllä aika kilttejä minulle, hän toteaa. Teksti: Ulla Linder Kuva: Pirjo Salonen

16 ja tehtaiden parantunut valaistus mahdollisti vuorotyöt, vaikutti sähkön tulo kaupunkilaisten elämäntyyliin. Enää ei menty nukkumaan iltaseitsemältä pimeyden turvin, vaan nyt saatettiin valvoa myöhempään. Enää ei oltu riippuvaisia petrolin riittävyydestä tai kynttilöiden määrästä. Paloturvallisuus kasvoi. Kotityöt helpottuivat. On tuskin yhtäkään elämänaluetta, johon sähkön saatavuus ei vaikuttaisi. Vuonna 1973 Pietarsaareen aletaan rakentaa kaukolämpöverkkoa ja sähkölaitokselle perustetaan kaukolämpöosasto. Ensimmäiset kaukolämpötilaajat olivat silloin uuden asutuskeskuksen Svedenin kiinteistöt. Lisääntyvä kaukolämpötoiminta johti sähkölaitoksen nimen muuttumiseen Energialaitokseksi vuonna Katternö astui kuvaan vuonna 1978, jonka jälkeen Pietarsaari ostaa kaiken sähkönsä Oy Katternö Ab:ltä. Sähkölakko keskellä talvea Vuonna 1977 sähkölakon aikaan kaupunkilaisille viimeistään tuli selväksi, kuinka riippuvaista arki on sähköstä. Katuvalaistusta vähennettiin siten, että vain joka kolmas lamppu paloi, mainosvalot sammutettiin, kaupunginsauna ja uimahalli suljettiin, maidosta ja vedestä tuli pulaa, pankit sujettiin sähkökatkosten ajaksi. Sähkökatkokset hoidettiin siten, että neljän tunnin sähkötoimituksen jälkeen pidettiin kahden tunnin tauko. Maaliskuu oli tuolloin kylmä ja katkokset viilensivät mm sähkölämmitteisiä kiinteistöjä tehokkaasti. Kuukauden kestänyt lakko ajoi energialaitoksen työntekijät lähes väsymyksen partaalle. Työpäivät saatoivat venyä jopa 18 tuntisiksi lakon vaikutusten vähentämiseksi. Lakko koski voimaloiden työnantajaliittoon kuuluvia voimaloiden työntekijöitä, ei energialaitoksen väkeä. Foto/kuva: Pirjo Salonen Valaistustoimikunnasta sähköyhtiöksi ja energialaitokseksi Ennen vuotta 1901 Pietarsaari oli kovin pimeä kaupunki. Ikkunoissa ei juuri nähty kynttilän lepatusta ja katujen varsille vuonna 1887 pystytetyt öljylamput olivat himmeitä. Ensimmäinen sähkövalo syttyivät tupakkatehtaalla vuonna Vuonna 1892 sähkövalaistuksen sai Schaumanin sikuritehdas. Virallisen lyhdynsytyttäjän työsarka väheni vuonna 1901, kun Pietarsaareen perustettiin sähkölaitos ja ensimmäiset sähköiset katulamput syttyvät. Sähköyhtiön rakennus valmistui samana vuonna silloisen rautatieaseman läheisyyteen. Rakennus on sama, missä energialaitos toimii edelleenkin. Sähköhanketta Pietarsaareen ajoi voimakkaimmin Wilhelm Schauman. Laitteiston, lamppujen ja valaisimien toimittajana oli Gottfrid Strömberg. Hermann Kolster tarjosi kaupungille konsulttipalvelujaan ja saikin paikan neuvoa antavana insinöörinä. Sähkölaitostöiden päästyä käyntiin alkukesällä 1901 Schauman ehdotti kylpylän rakentamista sähkölaitoksen yhteyteen. Sähkökeskuksen höyrykattilan tuottama hukkahöyry olisi hyvä käyttää kylpylöiden tarpeeseen. Kylpyläasiaa puitiin useissa kokouksissa ja päätöksenteon jälkeen rakennusurakkakin viivästyi. Vihdoin kylpylä avasi ovensa, eri ovi rahvaalle ja eri ovi paremmalle puolelle väestöä, 9.helmikuuta Vuonna 1912 kaupunki osti kaikki yksityiset osakkeet, ja yhtiö sulautettiin kaupungin tekniseen laitokseen. Liikelaitokseksi sähkölaitos, sittemmin energialaitos, muuttui vuonna Sähkö muutti ihmisten arkea Energialaitoksen historia on värikäs. Mukaan mahtuu useita työtaisteluja, takaiskuja, rahaongelmia, irtisanomisia, lakkoja ja lama-aikoja. Historia osoittaa kuitenkin sen, miten tärkeä osuus energialaitoksen kehittämisellä on ollut kaupunkikuvaan. Paitsi, että kaupunkilaiset saivat aikanaan sähköisen katuvalaistuksen Vapautuneet sähkömarkkinat Parina viime vuosikymmenenä Energialaitoksella on tapahtunut paljon. Sähkömarkkinat vapautuivat kotitalouksille vuonna Sähkönhinta laski, mutta sähkön päälle tuli sähköverkon omistajan perimä jakelumaksu. Yhteenlaskettu summa saattoi siksi olla jopa aikaisempaa suurempi. Säännösten purkaminen aiheutti sen, että voimayhtiöt alkoivat ostaa osuuksia toisistaan. Pietarsaaren Energialaitosta ei kuitenkaan myyty Ruotsin Vattenfallille, vaikka kaupasta käytiin kiivasta keskustelua. Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta, joka astui voimaan , aiheutti sen, että sähköyhtiöiden on vaihdettava kaikki mittarit kaukolukulaitteisiin vuoteen 2013 mennessä. Pietarsaaressa mittareista on nyt vaihdettu noin puolet. Mittarit kulkevat reaaliajassa ja kulutus voidaan lukea tunneittain, sanoo Energialaitoksen toimitusjohtaja Ole Vikström. Tarkoitus on, että uusien mittareiden myötä arviolaskutus poistuu ja tilalle tulee todelliseen käyttöön perustuva laskutus. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että lasku on samansuuruinen ympäri vuoden ja tasoitus tehdään loppuvuodesta. Aika näyttää, miten laskuihin nyt suhtaudutaan. Kesällähän kulutus on huomattavasti pienempää kuin talvella, joten laskut ovat talvella suurempia. Mittareiden uusiminen ei aiheuta kuluttajille kustannuksia. Katuvalaisimien elohopealamput on uuden määräyksen mukaan vaihdettava monimetalli- tai suurpainenatriumlamppuihin. Tämä vaihdos on kaupungille erittäin kallis prosessi. Ole Vikström on toiminut laitoksen toimitusjohtajana vuodesta Laitokselle hän tuli töihin jo vuonna 1981 aloittaen linjaosaston päällikkönä. Viite: Loistava historia, Pietarsaaren energialaitos 100 vuotta, Svenolof Karlsson Marjo Luokkala

17 Från belysningskommitté till elbolag och energiverk Före år 1901 var Jakobstad en mycket mörk stad. Man såg knappt några fladdrande ljus i fönstren och oljelamporna, som hade placerats ut längs gatorna 1887, var svaga. Den första elektriska lampan tändes på tobaksfabriken år År 1892 fick Schaumans cikoriafabrik elektrisk belysning. Den officiella lykttändarens arbete underlättades år 1901, då ett elektricitetsverk grundades i Jakobstad och de första elektriska gatlamporna tändes. Elbolaget fick samma år en egen byggnad i närheten av den dåvarande järnvägsstationen. Det är samma byggnad som energiverket fortfarande har till sitt förfogande. Den starkaste förespråkaren för elektricitetsprojektet i Jakobstad var Wilhelm Schauman. Apparaturen, lamporna och belysningsarmaturerna levererades av Gottfrid Strömberg. Hermann Kolster erbjöd staden sina konsulttjänster och fick också plats som rådgivande ingenjör. När arbetet med elverket hade kommit i gång på försommaren 1901, föreslog Schauman att en badinrättning skulle byggas i anslutning till elverket. Den överloppsånga som elcentralens ångpanna producerade kunde med fördel tas till vara av en badinrättning. Frågan om en badinrättning stöttes och blöttes på flera sammanträden och när beslutet väl var fattat, fördröjdes dessutom byggnadsarbetet. Den 9 februari 1904 öppnade badinrättningen äntligen sina dörrar, en skild dörr för allmogen och en annan för bättre folk. År 1912 köpte staden alla privata aktier, och bolaget inlemmades i stadens tekniska verk. Elverket, senare energiverket, ändrades till affärsverk Elektriciteten förändrade människornas vardag Energiverket har en färgstark historia. Den rymmer flera konflikter, bakslag, penningproblem, uppsägningar, strejker och lågkonjunkturer. Historien visar likväl hur stor betydelse energiverkets utveckling har haft för stadsbilden. Förutom att stadsborna i tiden fick elektrisk gatubelysning och att den förbättrade belysningen i fabrikerna möjliggjorde skiftesarbete, påverkade elektricitetens ankomst också stadsbornas livsstil. Nu gick man inte längre och lade sig klockan sju på kvällen i skydd av mörkret, utan nu kunde man vara uppe längre. Man var inte längre beroende av att ha tillräckligt mycket petroleum eller tillräckligt många ljus. Brandsäkerheten ökade. Hemsysslorna underlättades. Det finns knappast ett enda livsområde, som tillgången till elektricitet inte skulle ha påverkat. År 1973 började man bygga ett fjärrvärmenät i Jakobstad och energiverket fick en fjärrvärmeavdelning. De första fjärrvärmeabonnenterna var fastigheterna på det nya bostadsområdet Sveden. Den växande fjärrvärmeverksamheten ledde till att elverkets namn ändrades till Energiverket år Katternö kom in i bilden år 1978, och efter det köper Jakobstad all sin elektricitet från Oy Katternö Ab. minskades så att endast var tredje lampa brann, all ljusreklam släcktes, stadsbastun och simhallen stängdes, det blev brist på mjölk och vatten, bankerna hölls stängda under elavbrotten. Elavbrotten sköttes så att elektriciteten levererades normalt i fyra timmar och sedan blev det en två timmars paus. Mars månad var kall det året och avbrotten sänkte effektivt temperaturen, bl.a. i eluppvärmda fastigheter. Strejken räckte en månad och gjorde energiverkets anställda fullkomligt utmattade. Arbetsdagarna kunde bli upp till 18 timmar långa, när man försökte dämpa strejkens verkningar. Strejken omfattade kraftverkens anställda, som hörde till kraftverkens arbetstagarförbund, inte energiverkets folk. Den fria elmarknaden Under de två senaste decennierna har det hänt mycket på Energiverket. Elmarknaden blev fri för hushållen år Elpriset sjönk, men till elpriset lades en distributionsavgift, som uppbärs av elnätets ägare. Den sammanlagda summan kunde därför vara t.o.m. större än tidigare. Avregleringen ledde till att kraftbolagen började köpa andelar av varandra. Jakobstads Energiverk såldes likväl inte till det svenska bolaget Vattenfall, fastän det fördes en intensiv diskussion om affären. Statsrådets förordning om utredning och mätning av elleveranser, som trädde i kraft , innebär att elbolagen måste byta ut alla mätare mot fjärravläsningsapparatur före utgången av år I Jakobstad har ca hälften av mätarna bytts ut vid det här laget. Mätarna följer realtid och konsumtionen kan avläsas timvis, säger Energiverkets verkställande direktör Ole Vikström. Det är meningen att den uppskattade faktureringen ska försvinna i och med de nya mätarna och i stället kommer en fakturering som baserar sig på den faktiska användningen. Folk har vant sig vid att räkningen är lika stor året runt och att en utjämning sker i slutet av året. Tiden får utvisa hur man nu kommer att förhålla sig till räkningarna. På sommaren är ju konsumtionen betydligt lägre än på vintern, så räkningarna kommer att vara större på vintern. De nya mätarna förorsakar inga kostnader för konsumenterna. Foto/kuva: Pirjo Salonen De kvicksilverlampor som används för gatubelysningen måste bytas ut mot mångmetall- eller högtrycksnatriumlampor enligt den nya bestämmelsen. Det här bytet kommer att bli en mycket dyr process för staden. Ole Vikström har fungerat som Energiverkets VD sedan år Han började arbeta på verket redan 1981, först som chef för linjeavdelningen. Referens: En lysande historia, Jakobstads energiverk 100 år, Svenolof Karlsson Marjo Luokkala Elstrejk mitt i vintern Under elstrejken år 1977, om inte förr, stod det klart för stadsborna hur beroende deras vardag är av elektricitet. Gatubelysningen

18 - Det beror på förlagen och upphovsrätten. Å andra sidan är e- bokssamlingen rykande aktuell cirka fem nya e-böcker publiceras varje vecka. ELib har ett färskt utbud och en bra blandning av böcker, anser Annika Lund. Lätta och snabba lån utan böter Fördelarna är många med e-böckerna, bland annat behöver man aldrig köa eller betala för försenade lån. - Kunden kan ladda ner boken och behålla den i 28 dagar, sedan är det bara att låna på nytt, det blir inga extra kostnader för det. Förnyar man inte sitt lån så slutar boken helt enkelt att fungera. Anskaffningen av en ny bok på ELib kostar inget extra i princip kan hela staden ladda upp en ny bok. På biblioteket skulle det vara fysiskt omöjligt att tillgodose läsarna med till exempel 50 exemplar av samma bok, förklarar biblioteksdirektör Leif Storbjörk. Däremot finns en begränsning för hur många böcker man får låna på detta vis, eftersom biblioteket betalar en anslutningsavgift och en bruksavgift. Vi betalar per överfört lån och har därför begränsat användningen till tre böcker per vecka per låntagare. Också språkkurser kan lånas som e-böcker och då finns ofta också textmaterial att printa ut. En klar fördel är dessutom att kurslitteratur ingår i utbudet - sedan januari i år finns cirka 300 böcker från Studentlitteratur, ett förlag med facklitteratur för gymnasier och högskolor. - Det är en klar fördel för studerandena här i trakten och ersätter vissa fjärrlån. Allt är dessutom tillgängligt 24 timmar i dygnet, förklarar Storbjörk och tillägger: - Skolbarnen kan säkert också ha nytta av e-böckerna i sina projekt. Leif Storbj;rk Foto/kuva: Pirjo Salonen Låna och läs på din egen dator Jakobstads stadsbibliotek har hållit sig väl à jour med utvecklingen på nätet. Sedan starten 1995 är man med i det österbottniska Fredrikanätverket och sedan några år tillbaka har kunderna kunnat låna och läsa böcker via ELib - ett svenskt företag som grundades år 2000 som en webshop för digitala böcker. I vår har också de andra Fredrika-biblioteken gått med i ELib. - Vi var mogna att gå med i ELib som det första biblioteket i Finland i slutet av Vi jämförde olika firmors koncept och denna verkade smidig och lätt att komma vidare med, berättar specialbibliotekarie Annika Lund. I ELibs e-bokssamling ingår både e-böcker i skyddat pdf-format som man laddar ner till den egna datorn, och ljudböcker, som man måste vara uppkopplad till Internet för att kunna lyssna till. För att låna e-böcker behöver man en pin-kod från sitt lokala bibliotek, men sedan är man endast bunden till sin dator. Det finns cirka 1800 böcker och ljudböcker att välja mellan som jämförelse kan nämnas att det finns cirka böcker i biblioteket. Mängden skön- och facklitteratur är mer eller mindre lika i ELib och det handlar nästan enbart om svenska författare. Tvåspråkigheten ställer extra krav på biblioteket i Jakobstad, men tillsvidare finns inga e-böcker på finska att använda över bibliotekets hemsida. - Vi väntar på en motsvarighet till ELib på finska, men tyvärr finns ännu inget lika bra koncept. Den dag det finns, det vill säga när de finländska förlagen aktiverar sig, är vi naturligtvis mycket intresserade, säger Storbjörk. Kompletterande tjänster på Internet En nackdel med e-böcker är förstås att man är bunden till dataskärmen. - Man kan sätta e-boken till smartare mobiltelefoner. Ljudböcker ger lite mer frihet, eftersom man inte måste sitta framför datorn för att höra dem. Men det är klart, man missar det andra som biblioteket står för, speciellt den sociala biten, konstaterar Storbjörk och tillägger: - E-boken står inte i ett motsatsförhållande till biblioteket i övrigt, utan kompletterar det,. Stadsbiblioteket strävar till att de fysiska och de virtuella tjänsterna ska stöda och förstärka varandra - bland annat upprätthåller biblioteket en egen blogg där man kan läsa bokrecensioner. Tack vare ett eget webbprojekt kan man nu också via hemsidan lyssna till inläsningar av österbottniska författares texter. - Det är ömsesidigt mellan författarna och oss de vill bli hörda och vi vill att de hörs. Projektet är officiellt avslutat men vi fortsätter med kompletteringar, berättar Leif Storbjörk. Text: Ulla Linder

19 Lainaa ja lue omalla tietokoneellasi Pietarsaaren kaupunginkirjasto on pysytellyt ajan tasalla Internetin kehityksen kanssa. Pohjalaisessa Fred rika-verkossa on oltu mukana sen alusta vuodesta 1995 saakka, ja muutaman vuoden ajan asiak kaat ovat voineet lainata ja lukea kirjoja ELibin kautta. ELib on ruotsalainen vuonna 2000 pe rus tettu digitaalisten kirjojen nettikauppa. Tänä keväänä myös muut Fredrika-kirjastot ovat liit ty neet ELibiin. -Olimme valmiit liittymään ELibiin vuoden 2006 lopussa ensimmäisenä kirjastona Suomessa. Ver tai limme eri yritysten konsepteja ja tämä vaikutti joustavalta ja helppokäyttöiseltä, kertoo erityis kir jas tonhoitaja Annika Lund. ELibin sähköisten kirjojen kokoelmaan kuuluu sekä suojatussa pdf-muodossa olevia kirjoja, jotka la dataan omaan tietokoneeseen, että äänikirjoja joiden kuuntelemiseen tarvitaan Internetyhteys. Säh köisten kirjojen lainaamiseksi tarvitaan paikallisesta kirjastosta saatava pin-koodi, mutta muu toin lukija on riippuvainen vain tietokoneesta. Valittavana on noin 1800 kirjaa ja äänikirjaa vertailun vuoksi voidaan mainita, että kirjastossa on noin kirjaa. Kaunoja tietokirjallisuuden määrä on ELibissä jokseenkin sama ja kirjat ovat lä hes yksinomaan ruotsalaisten kirjailijoiden kirjoittamia. -Se johtuu kustantamoista ja tekijänoikeuksista. Toisaalta sähköisten kirjojen kokoelma on ajan her mol la viikoittain julkaistaan noin viisi uutta kirjaa. ELibillä on tuore ja monipuolinen tarjonta, kat soo Annika Lund. Helppoa ja nopeaa lainaamista ilman sakkoja Sähköisillä kirjoilla on useita etuja, muun muassa se että kirjoja ei tarvitse jonottaa eikä tarvitse mak saa myöhästyneistä palautuksista. -Asiakas voi ladata kirjan ja pitää sitä 28 päivää. Sen jälkeen kirjan voi lainata uudestaan ilman lisä kus tannuksia. Ellei lainaa uusita, kirja lakkaa toimimasta. Uuden kirjan hankkiminen ELibin kautta ei aiheuta lisäkuluja periaatteessa koko kaupunki voisi ladata uuden kirjan. Kirjastossa olisi fyy si ses ti mahdotonta pitää lukijoiden saatavilla esimerkiksi 50 kappaletta samaa kirjaa, selittää kir jas ton johtaja Leif Stobjörk. Sähköisesti lainattavien kirjojen määrässä on kuitenkin rajoituksia, koska kirjasto maksaa liit ty mis mak sun ja käyttömaksun. -Maksamme lainakohtaisen maksun ja sen vuoksi olemme rajanneet käytön kolmeen kirjaan vii kos sa lainaajaa kohden. Myös kielikursseja voi lainata sähköisinä kirjoina ja niihin liittyy yleensä tulostettavaa teksti ai neis toa. Selvänä etuna on lisäksi, että tarjontaan sisältyy kurssikirjallisuutta tämän vuoden tam mikuusta alkaen lainattavana on ollut noin 300 kirjaa Studentlitteratur-kustantamolta, joka toimittaa tie to kirjallisuutta lukioille ja korkeakouluille. -Se on seudun opiskelijoille selvä etu ja korvaa eräät kaukolainat. Lisäksi kaikki kirjat ovat saa ta villa 24 tuntia vuorokaudessa, selittää Storbjörk ja lisää: - Myös koululaisille voi varmaankin olla hyötyä sähköisistä kirjoista. Annika Lund Foto/kuva: Pirjo Salonen -Odotamme ELibin suomenkielistä vastinetta, mutta valitettavasti tarjolla ei ole yhtä hyvää kon sep tia. Kun suomalaiset kustantajat tarttuvat asiaan, olemme luonnollisesti erittäin kiinnostuneita, to teaa Storbjörk. Täydentäviä palveluja Internetissä Sähköisten kirjojen haittana on tietenkin se, että lukija on sidottu tietokoneen ääreen. - Sähköisiä kirjoja voi ladata uudenaikaisimpiin matkapuhelimiin. Äänikirjat suovat enemmän va paut ta, koska niiden kuuntelemiseksi ei tarvitse istua tietokoneella. Mutta muut kirjaston edustamat asi at jäävät tietenkin puuttumaan, etenkin sosiaalinen puoli, toteaa Storbjörk ja lisää: - Muuten sähköinen kirja ei ole kirjaston vastakohta, vaan täydentää sitä. Kaupunginkirjasto pyrkii siihen, että fyysiset ja virtuaaliset palvelut tukisivat ja vahvistaisivat toi si aan kirjasto muun muassa pitää omaa blogia, josta voi lukea kirja-arvosteluja. Oman nettihankeen an siosta kotisivun kautta voi nyt kuunnella myös pohjalaisten kirjailijoiden tekstejä ääneen luettuna. -Sekä kirjailijat että me olemme tyytyväisiä he haluavat tulla kuulluiksi ja me haluamme, että hei tä kuunnellaan. Virallisesti hanke on päättynyt, mutta jatkamme täydennyksin, kertoo Leif Stor björk. Teksti: Ulla Linder Kaksikielisyys asettaa Pietarsaaren kirjastolle erityisvaatimuksia, mutta toistaiseksi kirjaston ko ti si vu jen kautta ei ole käytettävissä yhtään suomenkielisiä sähköisiä kirjoja

20 TYKY-LEXIKON Tyky-verksamhet På arbetsplatserna förekommer ibland lite begreppsförvirring beträffande ordet tyky. Med Tyky-verksamhet avser vi allt det som sker på arbetsplatserna i syfte att höja arbetsförmågan: skolning, beaktande av god ergonomi vid utförande av arbetsuppgifterna, sponsorering av motionskort, olika motionsaktiviteter, tyky-tonni, kuntoremontti mm. Stadens tyky-grupp föreslår i sin årliga tyky-plan vilka verksamhetsformer som skall subventioneras, vilken målgrupp kuntoremontti skall riktas till osv. Tyky-planen hittar du på personalbyråns hemsida. Kuntoremontti (5-7 dagar dagar uppföljning) är en förebyggande kurs. Kursen är avsedd att inspirera personalen att börja motionera och tillägna sig sundare levnadsvanor. Inga individuella läkarintyg behövs, arbetshälsan ger grupprekommendation. Årligen erbjuds numera ca 50 anställda möjlighet att delta i en kuntoremonttikurs. FPA använder på svenska benämningen konditionshöjande rehabiliteringskurs, men kuntoremontti har blivit ett begrepp som vi allmänt använder. Den första kuntoremonttikursen för stadens personal ordnades år 2000 för personal inom åldringsvården. Personalsektionen beslöt att stadens anställda får sin normala lön för kurstiden. Arbetsgivaren (Staden Jakobstad) betalar härefter också kurskostnaderna (halvpension) men inte resekostnaderna. Hösten 2009 ordnas följande kuntoremonttikurser: 1. Karlar med kroppsarbete, , Norrvalla Folkhälsan, (svenmskspråkig) 2. Karlar med kroppsarbete, , Härmän kuntokeskus (finskspråkig) 3. Lärare, , Härmän kuntokeskus (finskspråkig) 4. AVO-kuntoemontti för blandgrupp, , Norrvalla Östanlid (svenskspråkig) ASLAK är en 21 dygn lång yrkesinriktad fördjupad medicinsk rehabilitering på rehabiliteringsanstalt. Målgrupp är personer med symtom på hotad arbetsförmåga (ingen medicinsk diagnos behövs). Rehabiliteringsprocessen pågår under ca 1 års tid. FPA bekostar rehabiliteringen, deltagarna får rehabiliteringspenning. Det är svårt att få en egen Aslak grupp för stadens personal (beroende av FPA:s budget), men du som är intresserad av denna rehabiliteringsform kan gärna kontakta arbetshälsovården. Bl.a. Norrvalla-Folkhälsan och Härmän kuntokeskus ordnar Aslak kurser för olika yrkesgrupper, deltagarna kommer från hela landet. TYK rehabilitering är avsedd för personer med stor risk att förlora arbetsförmågan (medicinsk diagnos fordras). Rehabiliteringen sker på rehabiliteringsanstalt under 11/2-2 års tid, sammanlagt 35 dygn. Målsättningen är att personen skall kunna fortsätta i samma arbete. Initiativet kan komma från den anställda själv eller från arbetshälsovården. TYK-rehabiliteringen kan ordnas individuellt eller i grupp. Den bekostas av FPA, deltagarna får rehabiliteringspenning. Närmare information kan fås från arbetshälsovården. Tyky-tonni Anställda på staden Jakobstads arbetsplatser har sedan år 1999 kunnat ansöka om tyky-tonni för gemensam verksamhet under fritiden. Det här har varit en uppskattad form av tyky-verksamheten då ca 90 % av arbetsplatserna vartannat år anhållit om bidrag för de mest olika former av aktiviteter. År 1999 fanns för det här ändamålet mk i budgeten, i årets budget är summan Stadens svenskspråkiga kökspersonal anhöll i år om tyky-tonni med de bifogade raderna. Hoppas ni fick en trevlig sits och fortsätter knoga och gnola! Birgitta Blomqvist För att alltid glada och leende vara, vore det bra att på avslappning och stresshantering få fara. Med pengar från staden och på egen tid kan vi få detta på Folkhälsan Östanlid. Trevligt sällskap och en kaffeskvätt, det skulle kännas riktigt rätt! Svenska köksor från dagis och skola kan sen glatt på jobbet gnola! Ingela Vidjeskog Wolleyboll i Vestersundsby skola Foto/kuva: Pirjo Salonen

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar.

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt 1 900 svar. Kyselyyn osallistuneiden kuntien vastausprosentit, yhteensä 1900 vastausta. 54 % Keskiarvo/Medeltal 67 % Jakobstad (svenskspråkig

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi, 20.6.2006 Kielibarometri-Språkbarometern 2004 / 2006 TAMMISAARI EKENÄS Suomenkieliset 2004 Suomenkieliset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä Sosiaali- ja terveyslautakunta 164 14.09.2015 Kaupunginhallitus 479 28.09.2015 Kaupunginhallitus 533 26.10.2015 Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä 501/02.07.00/2015 SosTe

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

www.vikbykennelhotel.fi

www.vikbykennelhotel.fi Puh Tel 050 516 6340 www.vikbykennelhotel.fi YKSILÖLLISTÄ HOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA INDIVIDUELL SKÖTSEL AV HUNDAR OCH KATTER MED 20 ÅRS ERFARENHET HOITOLASSAMME on oma siipi

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot